KT9_marja_putkisto sydämen asia.pdf

SYDÄMEN ASIA Tässä sarjassa ihmiset kertovat tärkeistä asioista, joista on tullut heille elämäntehtävä.

”Tunnen olevani kehon arkkitehti” MARJA PUTKISTO, 50, NÄKEE RAKKAASSA KOTIMAASSAAN VALLITSEVAN SUORITUSKESKEISYYDEN KIREYTENÄ KEHOSSA. METODILLAAN HÄN PYRKII PALAUTTAMAAN KEHON JA MIELEN TASAPAINON. TEKSTI ILONA HAAHTELA KUVAT TERO PUHA

A J R MA O T S I K PUT 12

13

SYDÄMEN ASIA

M CV

MARJA PUTKISTOMITCHELL, 50 KEHONHALLINNAN

asiantuntija, Method Putkiston kehittäjä sekä MP Instituutin perustaja, tuottaja ja kansainvälinen kouluttaja.

Tutkii ja kehittää edelleen aktiivisesti menetelmiään. kymmenen kirjaa, joista viimeisin Method Putkisto 3D Luonnollinen kasvoklinikka (Gummerus).

KIRJOITTANUT

uransa Suomen Kansallisoopperassa ja Sibelius-Akatemiassa. Opiskeli koreografiaa Lontoon maineikkaassa tanssiyliopistossa Labanissa.

ALOITTI

Lontoossa miehensä Francis Mitchellin ja 8-vuotiaan tyttärensä Henrietan kanssa.

ASUU

arja oli 25-vuotias, kun hän osallistui hengitystekniikkakurssille musiikkiliikuntaopintoihinsa liittyen. Se kurssi muutti hänen elämänsä.

– Yhtäkkiä ymmärsin, että kehoni on aivan vinksallaan. Huomasin, että alaselkään suuntautuva hengitys ei onnistu minulta millään, aivan kuin koko alaselkää ei olisi olemassakaan.

Se sai minut kyselemään perustavanlaatuisia kysymyksiä omasta kehostani ja siitä, mitä varhaislapsuudessani oli tapahtunut.

Marja syntyi niin sanottuna lonkkalapsena ja vietti elämänsä ensimmäiset kahdeksan kuukautta tukitelineessä. Marja itse ei muista ajasta mitään, eikä siitä puhuttu perhepiirissäkään. Vasta aikuisena Marjalle selvisi, miten vahvoja muistijälkiä varhaislapsuuden kokemukset olivat hänen lihasmuistiinsa jättäneet. Marja koki pitkään elävänsä kuin lainavartalossa.

– Kun katsoin itseäni peilistä, näin edessäni nuoren, terveen näköisen tytön. Sisäisesti tunsin kuitenkin olevani jäykkä ja pysähdyksissä. Se puristi myös mieltäni.

Tajunta siitä, kuinka syvällä olevat asiat muokkaavat ihmistä, johtivat Marjan nykyiseen työhönsä.

– Kysyn asiakkailtani usein lapsuuden liikuntakokemuksista. On paljon ihmisiä, jotka ovat joutuneet elämään niin sanotun keskuslinjansa ulkopuolella, jolloin omaa kehoa on vaikea hallita ja liikunnallista lahjakkuutta hankala nähdä. On kuin ihme, kun keho saadaan vapautumaan.

Kuten koko perheensäkin, Marja on aina liikkunut paljon.

Balettitunnit hän aloitti 5-vuotiaana, ja tanssista tuli pian tärkeä osa nuoren tytön elämää. Treenaus tapahtui tiukassa, ve-

panikin aina sanoivat, että kun vain tarpeeksi yrittää, lopulta onnistuu. Uskoin vankasti siihen ja jatkoin taas yrittämistä.

Ongelmistaan huolimatta Marja jatkoi balettiharrastustaan aikuiseksi saakka. Tärkeä syy oli pitkäaikainen opettaja Kari Karnakoski, joka kannusti nuorta naista väsymättä eteenpäin. Hän näki oppilaansa lahjakkuuden, joka oli kenties hieman erilaista kuin mihin oli totuttu.

25-vuotiaana Marja liikkui yhä aktiivisesti ja opetti musiikkiliikuntaa Sibelius Akatemiassa ja Kansallisoopperassa.

Löydettyään hengityskurssilla oman kehonsa sokeat pisteet ja tajutessaan, kuinka lyhyet, kireät lihakset vetävät kehoamme kasaan, Marja pyysi oppilaitaan mukaan kokeiluun. Marja halusi testata uutta harjoitusmuotoa, joka perustui vartalon asennon uudelleenrakentamiseen ja kehon tasapainon löytämiseen. Oppilaat innostuivat kokeesta ja totesivat sen toimivuuden: tapa liikkua muuttui, unen laatu parani ja keho tuli tutummaksi. Uusi metodi oli saanut lähtölaukauksensa.

näläistyyppisessä kurissa, ja tunnelma Kisahallin balettisalissa oli aivan omaa luokkaansa: Marja voi yhä aistia vahvan tupakankatkun ja matkata mielessään Kisakallion kesäkurssien idyllisiin maisemiin. Hän muistaa elävästi balettituntien vakiopianistin, rouva Hankipohjan ja sen, kuinka pikku-Marja kerran poistettiin tunnilta kynsilakan takia.

kuitenkin niin monia mielenkiintoisia kysymyksiä, että en voinutkaan jättää aihetta siihen.

Sittemmin Method Putkisto on täyttänyt Marjan koko elämän.

– Tämä on minun elämäntapani. Tämä ei ole vain yksi kirjaprojekti, koulutuspäivä tai liikuntamuoto, vaan kokonaisvaltainen tapa suhtautua omaan kehooni ja sitä kautta myös työhöni. Nuorena tarvitsin balettiharjoituksissa paljon peilejä, mutta nykyään tunnen kehoni niin hyvin, että peilit ovat tarpeettomia.

”Peilistä näin terveen tytön, mutta sisäisesti tunsin olevani pysähdyksissä.”

BALETTITUNNIT EIVÄT AINA olleet pelkkää juhlaa. Osa liikkeis-

tä ja liikeradoista sujui mallikkaasti, osa taas tuntui täysin mahdottomilta.

– Olin aina yhtä vilpittömästi yllättynyt, kun toiseen nurkkaan tarkoitettu piruettini päätyikin juuri päinvastaiseen nurkkaan, vaikka kuinka keskityin. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi yrittämistä. Siihen aikaan tuntia ei ollut tapana niin vain keskeyttää omilla kysymyksillään. Sitä paitsi vanhem-

14

Lontooseen opiskelemaan koreografiaa. Siellä hän avasi kollegoilleen tunnin, jolla hän sovelsi Suomessa kehittelemiään metodeja eteenpäin.

Kollegat ottivat systeemin hyvin vastaan, ja Marja huomasi, että Isossa-Britanniassa oli paljon kiinnostusta kehonhallintametodeita kohtaan.

– Halusin viedä aloittamani asian kunnialla loppuun, joten suunnittelin kirjoittavani aiheesta yhden kirjan ja kouluttavani muutaman opettajan. Annoin siihen itselleni vuoden aikaa, minkä jälkeen kuvittelin siirtyväni muihin juttuihin, esimerkiksi visuaaliselle alalle. Kirjan tekovaiheessa mieleeni nousi 30-VUOTIAANA MARJA SAI STIPENDIN

25 VUOTTA, 10 KIRJAA ja satoja koulutettuja opettajia myöhem-

min Marja on saavuttanut sekä Suomessa että maailmalla vankan aseman hyvinvoinnin ammattilaisena. Arvostettu brittiläinen Harper’s Bazaar -lehti valitsi Marjan Ison-Britannian ›

15

SYDÄMEN ASIA

kuuden parhaan kehonhallinnan asiantuntijan joukkoon helmikuussa 2010. Maineesta ja kunniasta huolimatta ydintehtävä on ja pysyy samana.

– Haluan tarjota oppilailleni uusia näkökulmia ja työkaluja hyvinvointiin, stressin hallintaan, kehon kuntouttamiseen ja sitä kautta mielen vapauttamiseen. Muutoksen he lopulta tekevät itse, jos ovat siihen valmiita. Ikinä minusta ei tunnu, että työni menisi hukkaan.

Vaikka tunnustuksia on tullut, Marja ei suinkaan aina ole kylpenyt itsevarmuudessa. Osasyyksi Marja arvelee sen, että hänellä ei ole terveydenalan ammattilaisen virallista koulutusta, vaikka Method Putkistossa on paljon kehoa kuntouttavia elementtejä. Vasta tavattuaan fysioterapian professori ja liikuntatieteiden tohtori Esko Mälkiän marraskuussa 2009

Kyseessä on Marjan 8-vuotias Henrietta-tytär, joka jo 3-vuotiaana hallitsi niin palleahengityksen kuin selkärullauksenkin ja tiesi, missä asennossa lantion kuuluu olla. Yhdessä äidin kanssa tehdyt harjoitukset tuppaavat vähän väliä naurattamaan, mutta kiinnostuksella ei ole rajoja.

– Henrietta tietää metodista jo kaiken olennaisen. Perhettä ei tietenkään ole pakotettu noudattamaan elämäntapaani, mutta sekä aviomieheni Francis Mitchell että Henrietta ovat sujahtaneet siihen mukaan luonnostaan. Myös Francis käy tunneillani.

Marja vaikuttaa ihmiseltä, joka elää juuri sellaista elämää kuin haluaa. Hän voi valita työtehtävänsä, hän on palkannut työkavereikseen ihmisiä, joiden osaamista hän arvostaa ja hän toteuttaa omaa filosofiaansa edelleen innokkaasti. Pääl-

”Uudet asiat ja ideat tulevat mieleen silloin, kun on läsnä.”

Marja tunsi saaneensa hyväksyntää ja tukea omille kehonhallinnan ja kuntoutuksen periaatteilleen.

– Tapaaminen oli minulle hyvin merkittävä. Mälkiä vakuutti, että minun kannattaa sanoa rohkeasti ääneen se, mistä lähtökohdista olen metodini kehittänyt, sillä kehon oma, harjoittelulla kehittyvä viisaus on usein tiedettäkin edellä. Siitä lähtien olen yhä enemmän luottanut omaan osaamiseeni ja kokemukseeni metodin kuntouttavasta puolesta. Uskon, että olen nykyään myös helpompi yhteistyökumppani, koska tiedän, mihin valmiuteni riittävät.

Itseluottamukseen on syytäkin, sillä Marjaa ja Marjan ajatuksia seuraa poikkeuksellisella pieteetillä aikamoinen seurakunta. Jos Marjalla on esiintyminen Suomessa esimerkiksi Akateemisessa Kirjakaupassa, väenpaljous on hämmästyttävä. Marja tunteekin olevansa vahvimmillaan juuri kouluttajana, jolla on valtaa vaikuttaa. Maailmanparantamisajatuksista hän tosin on jo aikaa sitten luopunut.

– Kaikkeen en pysty, mutta haluan omalta osaltani edistää naisen identiteettiin ja hyvinvointiin liittyviä asioita: pehmeyttä, sisäistä ja ulkoista viehättävyyttä sekä tehokkuusajattelusta luopumista. Suomessa on hyvin suorituskeskeinen kulttuuri, joka näkyyy koko kehossa kireytenä.

MARJA ON PUKEUTUNUT VAALEISIIN,

rentoihin urheiluvaatteisiin, kun hän asettautuu valoisan harjoitussalin etualalle. Hän tervehtii oppilaitaan, joista useista on tullut ystäviä, napsauttaa musiikin päälle ja ryhtyy näyttämään liikkeitä esimerkiksi muille. Nurkassa istuu pieni tyttö omalla, vaaleanpunaisella tuolillaan ja antaa pisteitä. Sekä äiti että oppilaat saavat liikkeistä poikkeuksetta täyden kympin.

16

lepäin se näkyy seesteisyytenä ja raikkautena. Ryppyjä ei juuri huomaa.

– Saan tehdä työssäni kaikkea, mitä olen aina halunnut: matkustaa, ohjata videoita, kirjoittaa ja tavata ihania ihmisiä.

Nautin myös siitä, että saan käyttää hyväkseni kovalla työllä hankkimiani johtamistaitoja.

PÄÄTTÄVÄISYYS JA VAHVAT NÄKEMYKSET olivat Marjassa esillä jo lapsena. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin Lauttasaaressa. Baletin lisäksi hän lenkkeili ja soitti pianoa, huilua sekä viulua – ja teki ne omalla tavallaan. Vanhemmat ovat myöhemmin kertoneet, kuinka 6-vuotias Marja paineli eräänä päivänä pianotunnille ja sanoi opettajalleen: ”Tänään minä haluan soittaa oman nuottini. Haluan tietää, miltä se kuulostaa.”

Marjaa luotsasivat elämässä eteenpäin musiikinopettajaäiti ja tiedemiesisä, jolta Marja on perinyt ainakin pettämättömän kompositioiden tajunsa.

– Luotan työssäni edelleen ylivoimaisesti eniten silmääni.

En tarvitse kuin pienen vilkaisun ja tiedän, mistä lähtökohdista työtä on alettava tekemään. Isäni on iskostanut päähäni myös sen, että tieteelle pitää aina olla käyttöä. Sitä ohjenuoraa olen yrittänyt omassa työssäni toteuttaa.

Marja on asunut jo 19 vuotta Lontoossa, mutta vanhempien arvomaailma on yhä Marjan peruskivi. Juuret ovat edelleen syvällä Suomen maaperässä.

– En ole koskaan pyrkinyt olemaan muuta kuin suomalainen ja olen aina halunnut jatkaa myös työskentelyäni täällä.

Eniten kaipaan Suomesta puhdasta ilmaa, pohjoisen valoa ja luonnon tuoksuja. Pitkä talvi sujuu vain, jos olen päässyt kesällä käymään kotimaassa! ›

17

SYDÄMEN ASIA

”Luotan työssäni ylivoimaisesti eniten silmääni.”

Suomessa Marja hakeutuu mielellään Itämeren rannalle, jossa voi haistella merta ja kuunnella tiirojen ääniä. Lontoossakin hän nauttii luonnon läheisyydestä. Suosikkipaikka on Marjan asunnon vieressä oleva suunnaton Richmond Park -puisto.

Lontoon ja muidenkin vanhojen suurkaupunkien hyviä puolia ovat ehdottomasti niiden sallivuus ja eteen avautuva mahdollisuuksien kirjo. Uudet asiat, ideat ja ihmiset otetaan vastaan avosylin, ja kaikille annetaan vähintään yksi mahdollisuus. Uuden metodin kehittäjää Lontoo onkin kohdellut erityisen hyvin.

– Olin blondi, nuori nainen, ja olen aivan vakuuttunut, että urani olisi tyssännyt uskottavuusongelmiin, jos olisin jäänyt Suomeen. Pahoin pelkään, että niin saattaisi käydä vielä nykyäänkin.

Marja ei silti sulje pois mahdollisuutta muuttaa jonain päivänä takaisin kotimaahan. Kunhan suvaitsemattomuuden ja näennäisen kovuuden alta saisi esiin aidon suomalaisen herkkyyden.

Marja on työuransa aikana kärsinyt uupumuksesta, mutta osaa nykyään välttää pahimmat karikot.

– Selvittämättömät ja tekemättömät asiat stressaavat ja väsyttävät minua kaikista eniten, ei niinkään normaali työ. Siksi pyrin viemään asiat aina loppuun. Jos se on mahdotonta, pyrin ainakin tiedostamaan ne. Jo se auttaa.

MARJA ISTAHTAA PUISELLE terassin tuolille ja vetää keuhkonsa

Marja Putkiston kaksiosainen kasvokoulu alkaa sivulta 32.

on rytmin, ajan ja paikan vaihtelu. Liikunnan jälkeen rentouttaa pysähtynyt kylpy, palaverin jälkeen reipas oman pihan kuokkiminen. Jaksamista edesauttavat myös rakkaat harrastukset: musiikki, arkkitehtuuri ja kuvataiteet.

– Vaikka en suoranaisesti päätynytkään visuaaliselle alalle, koen olevani jonkinlainen kehon arkkitehti.

Vaikka Method Putkisto on Marjalle enemmän kuin työ, on perhe silti kaiken keskiössä. Jos Marjalla olisi juuri nyt kaksi tuntia aikaa tehdä mitä tahansa, lähtisi hän tyttärensä kanssa ulos seikkailemaan.

MARJAN ARJESSA TÄRKEÄÄ

täyteen tuoreen tervan tuoksua. Kasvot kääntyvät aurinkoon.

Hän puhuu hiljaisella, pehmeällä äänellä, ja jokainen pienikin käden liike näyttää harkitulta. Usein kasvoilla välähtää hymy. että Marjan elämä on kiireistä, vaikka sitä ei hänen rauhallisesta olemuksestaan huomaa.

Marja selviää velvollisuuksistaan tekemällä etukäteen tarkat suunnitelmat. Kun suunnitelma on olemassa, asioita ei tarvitse pitää jatkuvasti mielessä. Marja ei mieti, mitä kahden tunnin päästä, saatikka seuraavana päivänä, tapahtuu.

– Keskittyminen juuri käsillä olevaan hetkeen on äärimmäisen tärkeää. Uudet asiat ja ideat tulevat mieleen silloin, kun on läsnä, eivät silloin kun ajattelee, missä pitäisi olla seuraavaksi.

Kokeile tätä!

ON SANOMATTAKIN SELVÄÄ ,

18

i Pysähdy hengityksen lopussa ja rentoudu. i Tunnista, miltä kehosi tuntuu. i Tiedosta, missä asennossa seisot tai istut, ja mikä tähän on johtanut.

i Hyväksy, että kehoa tulee harjoittaa kauan, rauhassa ja täsmällisesti, jotta uusi asento ja tapa liikkua muuttuvat osaksi sinua. i Aloita harjoittelu ja nauti!