Matkailulehti Ruka 9-2019

Ruskaajan menovinkkejä 6.9.–31.10.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 9 – 2019

6.9. – 31.10.2019

Ruskaa, lunta, tanssia ja tapahtumia... ...niistä on Rukan syksy tehty.

S

yksy jakautuu Rukalla kauniisti kahtia, kun syyskuu ilakoidaan ruskan väriloistossa, mutta lokakuussa viiletetään jo rinteissä ja ensilumenladulla. Ruskan ja lumen päälle vielä muutama iso tapahtuma ja liuta huippuartisteja, ja syksyn kattaus onkin valmis.

Syyskuun ensimmäinen täysi viikonloppu on täynnä tanssin hurmaa, sillä Rukahovissa viihdyttävät perjantaina 6.9. Susanna Heikki ja lauantaina 7.9.

Tomi Markkola. Myös Käylän Korpihovilla pidetään lauantaina perinteiset syystanssit.

Jos paritanssijalka ei vipata, kannattaa suunnata Zoneen hetkuttamaan lanteitaan Jameksien bilerokin tahdissa perjantaina tai astua Meiju Suvaksen kyytiin lauantaina.

Muutaman lepopäivän jälkeen varpaitaan voi seuraavan kerran käydä tarjoamassa tanssipartnerin tallottavaksi keskiviikkona 11.9. kun Rukahovissa esiintyy Jarkko Honkanen.

12.9. käynnistyy jokavuotinen Kuusamo Nature Photo -luontokuvafestivaali, joka sisältää luontokuvakisan voittokuvien julkistamisen lisäksi kansainvälisiä vieraita, näyttelyitä, kuvaesityksiä ja konsertteja.

Mikäli kuvien katselulta on aikaa, illalla Rukahovissa viihdyttää alkuperäinen, ainoa ja oikea Yölintu.

Perjantaina 13.9. käynnistyy toinen merkittävä tapahtuma, kun maailman biotalouden asiantuntijat kokoontuvat Rukalle järjestyksessään toiseen World BioEconomy Forumiin. Luvassa on tiukkaa asiaa biotaloudesta.

Iltaa keventää Rukahovissa Heikki Koskelo, Zonessa Marko Haapaniemi ja Coloradossa mies ja kitara eli Simo-

deus, joka jatkaa myös lauantaina.

Kuusamotalolla jaetaan perjantaina klo 17 alkaen luontokuvakisan palkinnot, ja iltaa jatkaa samassa talossa Samuli Edelmann & Orkestra Suora Lähetys.

Hanki Baarissa ruskamenon starttaa Rob The Dog duo, joka jatkaa myös lauantaina. Bar Quplassakin on luvassa iltaista iloa.

14.9. on mahdollisuus petrata tanssitaitoja Nuorisoseura Koparoiden paritanssikurssilla klo 10–16.

Tuliterät taidot voi käydä testaamassa tuoreeltaan Rukahovissa, jossa esiintyy illalla Sami Rosholm. Zonessa ei tarvitse foxin askelia osata, kun lavan valtaa diskokuningatar Eini.

Teleksistä tuttu Markus Koskinen laulattaa yleisöä Zonessa tiistaista lauantaihin 17.–21.9. klo 15–17.

Keskiviikkona 18.9. luotetaan jälleen taattuun tanssimusiikkiin, kun Rukahovissa esiintyy Charles Plogman ja Zonessa A. Aallon Rytmiorkesteri.

Seuraavana iltana Rukahovin lavan valtaa itse Kake Randelin, rallitähti ja hittilaulaja takavuosikymmeniltä mutta yhä vedossa ja vauhdissa. Zonessa esiintyvät lähes yhtä tutut Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus akustisesti.

Perjantaina 20.9.

Rukahovissa esiintyy Anne Mattila ja Hanki Baarissa Stage Addicts. Coloradossa koko viikonlopun valloittaa CampKein Duo ja Zonessa Coveralls.

Lauantaina 21.9. on jälleen vuorossa paritanssin taitojen hiomista, tällä kertaa paritanssileirillä, joka jatkuu sunnuntaina. Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä.

Illalla ei ole taas tanssipaikoista pulaa, kun Käylän Korpihovilla pyörähdellään Ruskatanssit ja Rukahovissa esiintyvät Marko Maunuksela ja Jukka Hallikainen.

Torstaina 26.9. starttaa sitten ruskan musiikillinen loppunäytös, kun Rukan karaokekarnevaalit tuovat kultakurkut tunturiin.

Karnevaalin artistilistalta löytyvät Heikki Koskelo, Ysäri, Uniklubi, Lauantaiseura, Teflon Brothers, Antti Ketonen, Emmi ja Tony Trio, Mikko Harjua ja sokerina pohjalla Pete Parkkonen ja Reino Nordin.

Ruska päättyy kun lehdet varisevat, mutta ei hätää. Kun yksi kausi päättyy, toinen alkaa, nimittäin laskukausi.

Suomen rinteet avautuvat tänä syksynä Rukalla vain neljä päivää ruskan päätöksen jälkeen 4.10. klo 9.30.

Avajaisviikonloppuna on tietenkin luvassa myös iltailoja.

Murtsikkakansan kannattaa kantaa karvapohjat jo valmiiksi paraatieteiseen, sillä ensilumenlatu avataan Rukalla vain viikko rinteiden jälkeen eli 11.10. klo 10.

Lokakuun puolivälissä starttaa sitten jo talvikauden ensimmäinen lumileiri, kun Suomen Lumilautaliiton ja Rukan syysleiri tarjoaa junnuille lumi-iloja keskellä parasta potunnostoaikaa. Onneksi on säilölumi!

Lokakuun vähälumisempia tärppejä ovat Zonen ohittamaton bilebändikisa 11.–12.10 sekä Nuorisoseura Koparoiden paritanssin hiomisviikonloppu 12.–13.10.

Tervetuloa Rukan ruskan hehkuun ja laskukauden lumisiin avajaisiin!

3

Kuusamo XXIV Nature Photo tarjoaa luonnon ystäville upean nelipäiväisen tapahtuman

P

erinteistä Kuusamo Nature Photo -luontokuva-festivaalia vietetään tänä syksynä 12.–15.9.

Luontokuvafestivaalin näyttelyiden, multimediaesitysten, luontoelokuvien ja konserttien keskuspaikka on tuttuun tapaan Kuusamotalo, jossa myös julistetaan kaikille avoimen valokuvauskilpailun voittajat. Luvassa on myös paneelikeskustelu ilmaston lämpenemisestä. Viime

vuoden tapaan festariohjelmassa on myös työpajoja, joissa jokainen pääsee kehittymään kuvaajana vaikka välineenä olisi vain tavallinen kännykkäkamera.

Nature Photo kokoaa perinteisesti huippuluontokuvaajia Kuusamoon eri puolilta maailmaa.

Tänä vuonna kansainväliset luennoitsijat tulevat Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä, josta mukaan on tulossa luontokuvaajat

kahdessa polvessa eli isä ja poika Konstantin ja Mikhail Shatenev.

Kotimaisia esiintyjiä on toistakymmentä, mukana tietenkin myös Kuusamon suurmies Hannu Hautala. Tapahtuman juontaa televisiosta tuttu luontomies Kimmo Ohtonen.

Kuusamotalon Kaamosgalleriassa esillä olevassa päänäyttelyssä on esillä Jaana Kotamäen

Porovahti osoittautui hyödylliseksi Kuusamon alueella otettiin toukokuussa käyttöön Porovahti-palvelu eli poroihin liittyvä ilmoitusjärjestelmä.

Palvelu toimii näillä näkymin syyskuun loppuun asti.

Porovahti-palveluun kuuluu puhelin sekä internetissä toimiva ilmoituslomake, joilla voi ilmoittaa poroihin liittyviä sattumuksia. Kesän aikana palveluun otettiin yhteyttä yli neljäsataa kertaa.

Käyttäjät kokivat Porovahtipalvelun käteväksi yhteydenpi-

tokanavaksi. Myös paliskunnissa ollaan tyytyväisiä, sillä poronhoitajat saivat aiempaa kattavammin tietoa siitä, millaisia porokohtaamisia asukkailla ja mökkiläisillä Kuusamossa on.

Kesän aikana tuli myös paljon kehittämisideoita, jotka otetaan huomioon, mikäli Porovahti jatkaa toimintaansa kokeilun jälkeen.

Porovahtia ylläpitää Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Lapin yliopiston Paloma-hanke, jonka

”Luonnon siveltimellä”. Esillä ovat myös venäläisten vieraiden näyttely, Pohjoisen Luontokuvaajat Polku ry:n Vuosinäyttely 2019–2020, Kuusamo-opiston valokuvalinjan ja Kaamoskameran näyttely, Vuoden Luontokuvat 2018 sekä Nature Photo -kisan tämänvuotiset palkitut kuvat.

Tämänvuotisen kilpailun palkintojenjako tapahtuu Oulanka-

Porokeittoa, poromiehiä ja porokoiria torilla 13.9. avulla pyritään poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden välisistä ristiriidoista ratkaisuihin.

Paloman yhteistyöryhmässä on jäseninä poronhoidon, maanviljelyn, asutuksen ja mökkiläisten edustajia. Ryhmän tavoitteena on parantaa toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä keksiä ratkaisuja peltoporoongelmaan. Toiminnan mottona on ollut, että ratkaisut löytyvät paikallisilta toimijoilta – eivät ulkopuolelta.

Paloma-hanke laittaa porokeiton porisemaan ja pannut kuumiksi Kuusamon torilla 13.9. klo 16–18.

Hyvän ruoan ja pullakahvien lisäksi tapahtumassa voi jututtaa alan ihmisiä.

Sirpa Rasmus esittelee toukokuussa käyttöön otettua Porovahti-palvelua, johon voi ilmoittaa porojen aiheuttamista vahingoista tai muista poroihin liittyvistä tapahtumista. Palvelu on toiminnassa syyskuun loppuun asti.

Juho Haveri-Heikkilä ja Juha Kujala kertovat käytännön kehittämistyöstä eli poronhoidon,

LINTUPÄHKINÄ Tunnistatko kuvien linnut?

Kuusamon lintukerhon Lintupähkinän syksyn ensimmäisen tunnistustehtävän linnuilla on silmiinpistävä ulkonäkö. Tunnistatko sinisen, komealla nokalla varustetun pikkulinnun ja mustavalkoraitaisen pyöreän linnun. Oikeat vastaukset perusteluineen sivulla 17.

Kuva 1, kuvaaja Heikki Seppänen.

salissa perjantaina 13.9. kello 17.

Ilta jatkuu Samuli Edelmannin ja Orkestra Suoran Lähetyksen konsertilla. Nature Photo tarjoaa koettavaa, nähtävää ja opittavaa myös lapsille ja nuorille.

Koko festivaalin ohjelma löytyy Kuusamo Nature Photo tapahtuman uusilta verkkosivuilta kuusamonaturephoto.fi. Liput ovat myynnissä Kuusamotalossa ja Ticketmasterin myyntipisteissä ja verkkokaupassa.

Kuva 2, kuvaaja Timo Talala.

asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden yhteensovittamisesta Kuusamossa. Paliskunnat ja muut toimijat esittelevät uusia ratkaisuja. Tarjolla on esimerkiksi vinkkejä terassien suojaamiseen sarvipäisiltä vierailta.

Paikalla on myös Kirsi Muuttorannan peltoporokoiria, jotka antavat työnäytöksiä.

Lisäksi pääset testaamaan osaamisesi Kuusamon kuumat paikat -kisassa, parhaat palkitaan.

Toritapahtumaa edeltää Paloma-hankkeen Tulokset jakoon -miniseminaari Kuusamon kaupungintalolla klo 13.

4

Etualan ruskakoivu tuo Julma-Ölkyltä otettuun maisemakuvaan syvyyttä. (Kuva: Petteri Törmänen)

Syksyn tunnelmallinen kuvausretki

Petteri Törmänen on kuvannut Kuusamon luontoa jo parikymmentä vuotta.

(Kuva: Maire Törmänen)

Syksy on loistavaa aikaa maisemakuvaukseen, kun luonto hehkuu ruskan väreissä ja kuulaat päivät houkuttelevat ulkoilemaan. Pikaisen päiväretken sijaan kuvausreissusta voi tehdä kokonaisen syyselämyksen.

K

uusamo-opiston tuntiopettaja, ammattiluontokuvaaja Petteri Törmänen vie kurssilaisensa jälleen tänä syksynä kokonaisvaltaiselle kolmen päivän kuvausretkelle, jolla koetaan ruskan lisäksi koko vuodenajan lumo.

– Suuntaamme vanhaan metsään, jonka monimuotoisuus tarjoaa upeita näkymiä, kun metsässä on sekä vanhoja kuusia että ruskan värittämiä lehtipuita. Vaaran laelle kavutessa puolestaan avautuu näkymä punaisena hehkuvaan maaruskaan.

Kunnon kuvausretkellä viivytään yön yli, ja tietenkin erämaassa.

– Yövymme Närängän vanhalla tilalla valosaasteen ulkopuolella. Valot tulevat kynttilästä tai lyhdystä. Yöllä saatamme nähdä revontulet, tai jopa linnunradan, jota moni kaupungissa elävä ei ehkä koskaan ole nähnyt. Seuraavana päivänä heräämme aikaisin kokemaan syysaamun valon ja tuoksut.

Kuvausmatkan kruunaa Hossan jylhä Julma-Ölkky.

– Kierrämme ensin uuden vaellusreitin, jolta avautuu näkymä rotkojärvelle. Sitten tutustumme samaan maisemaan veneestä.

Törmäsen syysretki on jo varasijoja myöten täynnä, mutta

kannattaa tutustua myös opiston muuhun tarjontaan.

Ja ensi syksyn ruskakuvauskurssia odotellessa voi oman kuvausretken ruskaluontoon tehdä jo tänä syksynä.

Jotta upeista maisemista saa eniten irti, kannattaa valmistautuminen aloittaa jo kotona.

– Kursseilla käymme läpi kuvaamisen perusasioita, mutta niihin voi perehtyä myös omatoimisesti. Tärkeintä on tutustua oman kameran käyttöön ja ominaisuuksiin.

Kameran manuaali on aloittelevalle kuvaajalle paras opaskirja.

– Kaikkea ei tarvitse opetella heti. Riittää, kun opettelee vaikka vain yhden asian kerrallaan.

Jos manuaali on mennyt hukkaan, se löytyy netistä kameran mallin avulla.

Kun sitten on päästy erämaahan, ei kannata hätäillä. Vaikka henkeäsalpaavat maisemat houkuttelevat laittamaan kameran sulkimen soimaan, hetken harkinta vastaa sataa kuvaa.

– Maisemakuvaan on tärkeää saada syvyyttä. Se saadaan, kun valitaan jotakin kuvan etu-alalle.

Jo pienellä rajauksen muuttamisella kuvasta saa paremman.

Jalusta ei ole maisemakuvauksessa pakollinen, sillä päiväaikaan valoa riittää tarpeeksi nopeisiin suljinaikoihin käsivaralta kuvattaessa.

– Jalusta toki auttaa sommit-

telussa, kun ei tarvitse keskittyä kameran pitelemiseen.

Kuvia kannattaa ottaa monipuolisesti, sillä kuvaustilanteessa ei välttämättä huomaa ottaa huomioon kaikkea. On harmillista, jos vasta kotona tietokoneen ääressä huomaa, että olisi voinut tehdä kuvanottohetkellä jonkin pienen muutoksen, joka olisi tehnyt kuvasta huomattavasti paremman.

– Laaja rajaus antaa valinnan mahdollisuuden. Tiukan rajauksen johdosta saatetaan kuvasta menettää jotain, jos sitä joudutaan kuvankäsittelyssä rajaamaan esimerkiksi kuvaan pistävän oksankarahkan tai horisontin oikaisemisen takia.

Kuvaan kannattaa siis jättää korjausvaraa.

Jos aikoo tehdä kuvasta taulun, pitää muistaa varata tilaa myös kehysten alle jäävälle osuudelle.

Yksi asia, joka nykykuvaajilla tuppaa usein unohtumaan, on kuvan suunta: – Kannattaa ottaa sekä pystyettä vaakakuvia! Järjestelmäkameran käyttäjät unohtavat usein ottaa pystykuvat, ja kännykkäkuvaajilta taas unohtavat vaakakuvat.

Kuva kannattaa pyrkiä myös valottamaan oikein. Kuvan histogrammin katsominen kameran takanäytöltä auttaa valoituksen säätämisessä.

Närängänvaaran Kirkkokalliolta otetussa kuvassa Törmänen havainnollistaa rajauksen merkitystä maisemakuvauksessa. Ylhäältä olevat oksat tuntuvat roikkuvan tyhjyydestä maiseman yllä. (Kuva: Petteri Törmänen) – Toki valotusta voi jälkeenpäin korjata kuvankäsittelyohjelmalla, mutta jälki ei välttämättä ole hyvä. Pahasti alivalotetun kuvan korjaamisessa kuvan kohina kasvaa eikä lopputulos ole paras mahdollinen.

Aika oli kohdellut vanhaa pokkarikameraa niin kaltoin, ettei siihen enää edes saanut filmiä.

– Ostin uuden järjestelmäfilmikameran. Ehdin kuvata sillä kuutisen vuotta ennen kuin digikamerat tulivat.

Petteri Törmänen on kuvannut aktiivisesti parikymmentä vuotta, mutta kuvaamisesta hän on ollut kiinnostunut aina.

– Kun olin pikkupoika, meillä oli kenkälaatikollinen sukulaisten ottamia vanhoja kuvia. Minusta oli aivan mystinen juttu, että kuvassa tilanne oli pysähtynyt ja ihminen saattoi nähdä itsensä siinä paperilla.

Myöhemmin, kymmenenvuotiaana, Törmänen oli kesätöissä vetämässä nuottaa ja sai siitä taskurahaa.

– Säästin rahaa koko kesän ja syksyllä ostin pokkarikameran ja aloin itse ottaa kuvia.

Murrosiässä kuvaaminen unohtui, kun tuli muita puuhia, mutta saatuaan lapsia Törmänen muisti taas kuvaamisen.

Ammattiluontokuvaaja näkee digikameroiden kehityksen hyvänä. Kuvaaminen on helpompaa, kun kuvat näkee saman tien eikä vasta muutaman päivän kuluttua. Kuvia voi myös ottaa rajattomasti ilman että filmi loppuu.

Mutta kaikkea ei sentään digitekniikka ole muuttanut: – Vaikka tekniikka on kehittynyt, ei hyvien kuvien ottaminen ole silti muuttunut yhtään helpommaksi!

5

Karaokekarnevaalit päättävät ruskan Rukan karaokekarnevaalit pidetään tänä syksynä 26.-29.9.

Ruskakauden railakas päätös tuo Rukalle hienon joukon huippuartisteja. Karaoketaivaan kultakurkut puolestaan kisaavat avoimissa mestaruuskisoissa omasta paikastaan tähtitaivaalla.

Viikonvaihteeseen otetaan startti jo torstaina villikorttikisoissa Rukahovissa ja Zonessa.

Vakiintuneempaa artistikaartia Rukahovissa edustaa Heikki Koskelo Taivaankaari-bändei-

neen ja Zonessa bilebändi Ysäri.

Perjantaina käydään Zonessa karaokekarnevaalien ensimmäinen karsinta ja Rukahovissa toinen. Illan artisteja ovat Uniklubi, Lauantaiseura, Teflon Brothers ja Pete Parkkonen.

Lauantaina on vielä viime hetken kolmas karsinta Pisteessä ennen Rukahovin suurta finaalia.

Illan esiintyjiä ovat karaoketähtien lisäksi Antti Ketonen, Emmi ja Tony Trio, Reino Nordin ja Mikko Harju.

Rukalla kuuden prosentin kasvu ja huippupitkä hiihtokausi Rukan viime talvi oli todella onnistunut. Asiakasmäärä rinteessä kasvoi yli kuusi prosenttia. Hiihtopäiviä kertyi huikeat yli 430 000.

Rukan kirittivät huippulukuihin keskuksen uudet investoinnit.

– Maisemagondolin suosio yllätti meidät positiivisesti, kertoo Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho. – Hiihtäjien lisäksi myimme gondoliin yli 20 000 lippua jalankulkijoille, joista pääosa oli kansainvälisiä asiakkaita. Erityisesti iltaisin järjestetty stigailu gondolilla oli gondolin kannalta hittituote.

Ensi kaudelle on luvassa kasvua sekä hissikapasiteettiin että rinteiden vieressä sijaitsevien vuodepaikkojen määrään. Uusi 400 vuoteen suurhotelli RukaValley on harjakorkeudessa ja valmistuu joulukuussa 2019.

– RukaValley tulee olemaan tasokkain Ski-Inn kohteemme.

Sen sijainti rinteiden ja Valtavaaran luonnonpuiston välissä on täydellinen niin kotimaisille perheille kuin Rukan kansainvälisille vieraille. Gondoli yhdistää uuden RukaValleyn alueen nykyisiin palveluihin.

Maisemagondolin suosion myötä gondolivaunujen määrä tuplataan syksyllä, ja lisäksi uuden Village Express -tuolihissin kapasiteettia nostetaan viidenneksellä 3000 henkeen tunnissa.

Rukan kehityksen pääperiaatteena on ympäristön ja kestävän kehityksen huomiointi, palveluiden tasapainoinen mitoitus, autottomuus ja Ski-Inn -malli, jossa majoitus keskitetään rinteiden ja palveluiden viereen.

– Rukakeskuksen ympäristöohjelma otettiin käyttöön vuonna 2008, ja sen myötä hiihtokeskuksen kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 80 prosentilla. Hiilineutraaliksi hiihtokeskukseksi Ruka siirtyi vuonna 2018.

TONTTI TUNTURISTA Rukan laakson kaava-alue valmis Rukan laakson kävelykylän kaava-alueen sijoituskohteet Valtavaaran kainalossa ovat nyt myytävänä tai vuokrattavana. Nyt on hyvä mahdollisuus päästä heti alusta mukaan uuden matkailukylän rakentamiseen!

Kysy lisätietoja: Matti Keränen matti.keranen@metsa.fi, 0400 395 306

Myös Rukan Länsirinteellä ja Maston alueella on vielä muutamia tontteja jäljellä.

Kysy lisätietoja: Tapio Ojala tapio.ojala@metsa.fi 0400386476

Tutustu tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

Kuka korkkaa laskukauden?

Rukan laskukausi käynnistää koko Suomen rinnekauden ennätysaikaisin eli perjantaina 4.10. klo 9.30. Varhaisen avauksen mahdollistaa Saaruan ja Ruka Parkin säilölumi.

Avajaisviikonloppuna on luvassa monenlaista ohjelmaa ja kilpailuja. Viihteestä vastaavat

Tällä retkellä luontoelämykset ovat taattuja. Syksyn väriloisto hehkuu eläinten tuuhenevissa turkeissa, ja viileä ilma saa ne liikkumaan vilkkaasti.

Hanki Baarissa Raappana ja DJ Resupekka.

Osoitteessa ruka.fi/laskukauden-avaus voit osallistua 25.9. asti arvontaan, jonka pääpalkintona on kolmen päivän hissilippu, välinevuokra ja majoitus kahdelle hengelle laskukauden avausviikonloppuna.

Kauden avajaiset marraskuussa Rukan virallisia kauden avajaisia juhlitaan kuukausi sen jälkeen, kun rinteet on jo korkattu käyttöön eli 8.–10.11.

Viikonlopun aikana on ohjelmaa koko perheelle eri puolilla Rukaa. Avajaisissa voi liikkua

SkiBussilla, joka liikennöi Rukalla 8.–9.11. aamuyhdeksästä iltaseitsemään.

Illalla on luvassa ilmaista K20-viihdettä Coloradossa Stage Addicticsin toimesta.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ klo 10-16 www.ranuazoo.com

YÖVY ELÄINTEN NAAPURINA www.gulo.fi

6 Kuva: Kari Raatesalmi

Vetouistelu on syksyn ykkösharrastus

M

onen kalastajan mielestä kalavuoden kohokohta on syksyinen vetouistelu Kuusamon kalaisilla järvillä.

Yksi innokkaista vetouistelijoista on viisikymmentä vuotta lajia harrastanut Pekka Riipinen, joka nytkin yllätettiin venettä varustamasta.

Mikä tekee syksystä nimenomaan vetouistelulle otollisen kauden?

– Järvet kylmenevät ja kala nousee ylemmäs. Samalla se on aktiivisempi, kun se syö talven

varalle.

Riipinen uistattelee JärviKuusamon kalastusalueella ja Kitkan vesistöissä. 25 kilometrin mittainen, kapeahkona luirina Kuusamojärvi yhdistyy idässä laajaan Muojärveen. Samaan vesistöalueeseen liittyy pienempien järvien lisäksi monenlaista allasta ja niemennotkoa, joissa kalaa riittää.

Järvi-Kuusamon vesistä nousee etenkin haukea, lohta, taimenta, ahventa ja säynävää.

Mistä ja millä konsteilla kalat sit-

ten saadaan houkuteltua syöttiin kiinni, onkin pitkän harjoituksen tulos. Tuntemattomilla seuduilla kannattaa kokeneenkin kalamiehen turvautua paikallisen kalastajan vinkkeihin.

Vetouistelussa vedetään nimensä mukaisesti veneen perässä siimaa, jonka päässä on kalaa kiinnostava viehe. Moottoriksi riittävät airot ja perheenjäsen.

Pidemmälle edenneet harrastajat varustavat moottoriveneen, jonka perässä saattaa olla kokonainen rivi vapoja.

Hossan kansallispuistostatus on tuonut lisää kävijöitä myös Kylmäluomalle. (Kuva: Mari Limnell)

Kylmäluoman retkeilyalue juhlii 40-vuotissynttäreitä

T

aivalkosken kunnassa sijaitsevan Kylmäluoman merkitys virkistyskäytölle huomattiin jo 60-luvulla, ja vuonna 1979 Metsähallitus perusti Kylmäluomaan leirintäalueen. Tänä vuonna perinteikkääksi kasvanut alue viettää 40-vuotissyntymäpäiviään. Juhlapäivä on 28.9.

40-vuotias Kylmäluoma elää hyviä aikoja. Hossan kansallispuiston perustaminen on säteillyt myös naapurin suuntaan, ja myös Kylmäluoman käyntimäärät ovat nousseet.

– Uusi retkeilijäsukupolvi kaipaa puitteita monenlaiselle tekemiselle, kertoo kymmenen vuotta Kylmäluoman retkeilyalueen yrittäjänä toiminut Taina Olkkola.

– Esimerkiksi toissa vuonna hankimme sup-lautoja ja ne ovat olleet tykätty juttu.

Metsähallitus paransi ja monipuolisti Kylmäluoman retkeilyrakenteita tänä kesänä isolla kädellä.

Muun muassa pyöräilymahdollisuuksia lisättiin, reittejä parannettiin ja uusiakin avattiin, lisäksi rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa.

Metsähallituksessa on käynnissä myös laajempi kehittämishanke, joka koskee valtion viittä retkeilyaluetta, Kylmäluoma yhtenä joukossa.

– Retkeilyalueilla on reittejä, retkeilyrakenteita ja majoitustiloja, joista osa vaatii kunnostamista. Kaikilla alueilla on myös muita investointi- ja korjaustarpeita, toteaa hankkeen kehitys-

päällikkö Jere Rauhala Metsähallituksesta.

Yksi kehityskohde on matkailuliiketoiminnan helpottaminen alueilla niin, että yrittäjät voivat ja uskaltavat investoida kohteisiin. Investointien tulee sopia alueen kokonaisuuteen, joten kullekin retkeilyalueelle laaditaan ensin masterplan. Kylmäluoman suunnitelman hionta käynnistyy syksyllä.

– Kehittämällä alueita yhdessä yrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa vastaamme samalla myös käynnissä olevaan luontomatkailubuumiin.

Ensin Kylmäluomalla juhlitaan kuitenkin syntymäpäivät.

Syyskuun viimeiselle lauantaille on tilauksessa aurinkoa, iloista juhlaväkeä ja lohisoppaa.

7 – Jos vapoja alkaa olla useampia, tarvitaan vapateline ja plaanareita, jotka levittävät siimat niin etteivät ne sotkeennu keskenään.

Jos kaloille aikoo tosissaan pärjätä, saattaa mukana olla myös kaikuluotain ja syvyyskartta.

Siiman päähän tarvitaan houkuttelevasti vipattava uistin tai täkyraksi, johon kiinnitetään kuollut salakka tai muikku.

Vioittunut pikkukala herättää petokalassa toiveen helposta saaliista.

– Veneen vauhti riippuu vieheestä. Raksilla kalastaessa saatetaan edetä vain parin kilometrin tuntivauhdilla, mutta uistimella jopa seitsemää kilometriä tunnissa.

Jos kalat uivat syvällä, voidaan käyttää syvätakilaa, jolla uistin upotetaan jopa kolmenkymmenen metrin syvyyteen.

Riipinen varustaa veneen perään kahdesta kymmeneen vapaa sen mukaan, mikä on kalatilanne.

– Kalastan lohta ja taimenta. Molempia istutetaan sekä Järvi-Kuusamossa että Kitkan vesistössä, joten saalisrajoitus on kaksi kalaa päivässä. Joskus kalat nousevat puolessa tunnissa, toisinaan reissulla saattaa mennä kymmenenkin tuntia.

Lohta ja taimenta kalastaessa

kannattaa seurata, missä muikkuparvet liikkuvat, koska muikku on niiden tärkein saaliskala.

– Kun muikku tulee matalikolle syömään tai kutemaan, lohi ja taimen tulevat perässä.

Jos muikut ovat selällä, sieltä löytyvät lohi ja taimenkin.

Lohien saalisrajoitus johtuu siitä, että niitä istutetaan JärviKuusamon ja Kitkan vesiin.

Myös Riipisen ja muiden vetokalastajien parikymmentä vuotta sitten perustama Kuusamon Vetouistelijat ry on tehnyt istutuksia. Haukea, ahventa ja muita kaloja saalisrajoitus ei koske.

Mikä on sitten paras ajankohta lähteä järvelle?

– Sen kun tietäisi! Aikainen aamu ja auringonlasku ovat varmimmat ajat. On hyvä tuntea rytmi, millä kalat syövät. Ahven ja hauki syövät kellon ympäri, mutta lohi ja taimen vain pari kolme kertaa vuorokaudessa.

Silloin kun sattuu kohdalle, saalista nousee.

Vetouisteluun tarvitaan lupa.

Järvi-Kuusamossa on venekohtainen lupa, joka maksaa 90 euroa/kausi. Kitkan vesistössä on henkilökohtainen 50 euron kausilupa. Lisäksi 18–64-vuotialta edellytetään valtion kalastonhoitomaksun suorittaminen. Sen hinta on kuusi euroa/ vrk, 15 euroa/viikko tai 45 euroa/kausi.

Bjarmien historia herää henkiin uudessa keramiikkasarjassa

K

eramiikkapaja Bjarmia on viettänyt tänä vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan.

Merkkivuosi on näkynyt pajassa ja myymälässä pitkin vuotta, ja syksyllä juhlat jatkuvat.

4.10. Bjarmia tarjoaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kakkukahvit. Samalla saa ensiesittelynsä uusi Bjarmien aarteet -astiasarja.

– Uusi sarja on pitänyt meidät bjarmialaiset kirjojen ääressä ja arkistoissa tutkimustyössä, kertoo yrittäjä Kaisa ValkamaKettunen.

Sarja on nimittäin saanut innoituksensa Laatokan, Äänisen ja Vienanmeren vaiheilla tuhat vuotta sitten eläneiden bjarmien kulttuurista. Samoilta bjarmeilta keramiikkapaja sai aikanaan nimensä perheyrityksen perustajalta, Kaisan äidiltä Aini Valkamalta.

– Uuden sarjan muotokieli ja koristelu pohjautuvat bjarmien muotokieleen ja koristeluun, kertoo Kaisa.

Bjarmien historia on melko vähän tunnettu, mutta laajalti huhuttu. Nykyisen Etelä-Euroopan alueella liikkui jo antiikan aikoina tietoja pohjoisen rikkaasta kansasta, joka kävi kauppaa Keski-Aasiassa.

– Bjarmit eivät olleet saamelaisia eivätkä täysin suomalaisiakaan, mutta he puhuivat

Juuret pohjoisessa

KUUSAMO huoparintie 1 POSIO Maaninkavaarantie 3 | pentik.com

Välityspalkkio

19,5% toteutuneista varauksista

Kaisa Valkama-Kettunen on viime aikoina perehtynyt entistä syvemmin keramiikkapajalle nimensä antaneiden bjarmien historiaan. suomensukuista kieltä. Samoihin aikoihin liikkuneet viikingit raportoivat kuninkaalleen kookkaista vaaleista ihmisistä, joilla oli hyvinhoidetut pellot ja paljon turkiksia, koruja ja käsitöitä.

Bjarmien historia on ajoitettu 900–1100-luvuille. Alue esiintyy vanhoissa kartoissa 1500-luvulle asti, minkä jälkeen se katosi.

Bjarmien aarteet -sarjaan tulee alkuvaiheessa muutamia astioita, ja myöhemmin se täydentyy.

– Astioissa yhdistyvät vanhojen ja uusien bjarmien suosikkiesineet. Tiedot bjarmeista ovat tarunhohtoisia, ja samaa hohtoa tulee myös Bjarmien aarteet -sarjaan!

MÖKKI TUOTTAMAAN! Välityspalkkioon sisältyy: Upeat kuvat ja stailaus Tehokas markkinointi, myös ulkomaille “Mökin tulee näyttää niin kauniilta, että vuokraaja unelmoi lomailevansa juuri siellä.

Näin syntyy tunneside ja kauppaa.”

Jenna, stailaaja/yrittäjä, Lomaamo Oy

www.lomaamo.fi myynti@lomaamo.fi Puh. 040 637 9665

Vuokrausten vastaanotto ja avainpalvelu Lopputarkastus Rukan alueella

8

9

Paljasjalkakengät ovat taipuisat ja kevyet ja antavat jalan toimia luonnollisesti.

Keveyttä ja tuntumaa vaeltajan jaloille Paljasjalkakengät tulivat muutama vuosi sitten vaihtoehdoksi moneen menoon. Mutta miten niillä onnistuu vaeltaminen?

M

elonta- ja eräoppaana työskentelevä Antti Uski kyllästyi pari vuotta sitten lopullisesti vaelluskenkien raskauteen. Ne olivat epämukavat käyttää, askel ei ollut luonnollinen eikä jalka päässyt elämään.

Paljasjalkakengät tuntuivat oivalta ratkaisulta kenkäahdistukseen.

– Testasin paljasjalkakenkiä oikein kunnolla eli 80 kilometrin vaelluksella UK-puistossa.

Selässä oli kolmenkymmenen kilon rinkka, jotta asia tulee varmasti kunnolla tutkittua.

Miten kävi?

– Reissu meni todella hyvin, vaikka päivämatkat olivat parinkymmen kilometrin mittaisia.

Reitin varren kivikotkaan eivät haitanneet, vaikka paljasjalkakenkien pohjat ovat ohuet.

Aivan kylmiltään Uski ei pitkälle reissulle lähtenyt, sillä hän oli totuttanut jalkojaan paljasjalkakenkiin.

– Jalkalihakset aktivoituvat paljasjalkakengissä eri tavalla kuin tavallisissa. Pohkeet menivät aluksi kipeiksi samalla tavalla kuin olisi aloittanut lihaskuntoharjoitukset tauon jälkeen, mutta kun kipu meni ohi, pohkeet olivat vain vahvistuneet.

Ongelmallisinta Uskin UKpuistossa testaamissa paljasjalkakengissä oli matala iltti.

Perinteisissä vaelluskengissä on paksu pohja ja nahkainen iltti, jolloin kenkä ei pääse helposti hörppäämään vettä.

Toisaalta Uski ei pidä jalkojen kastumista suurena ongelmana.

– Vaelluskengissä jalkani olivat joka tapauksessa märät, mutta hiestä. Käytän paljasjalkakengissä villasukkia, jotka vaihdan yöpymispaikassa kuiviin.

Perinteiset vaelluskengät ovat

Paljasjalkakengissä on paljon merkkejä ja malleja, joista jokainen löytää itselleen sopivat.

Metsälle? Kalalle?

Valtion kalastusmaksut sekä metsästys- ja kalastusluvat netissä: Eräluvat.fi puhelimitse: 020 69 2424

Kokeneena luonnossa liikkujana Antti Uskin oli helppo siirtyä perinteisistä vaelluskengistä keveämpään vaihtoehtoon. turvalliset, jos pelkää nilkkojensa puolesta, mutta paljasjalkakengillä toisaalta tottuu katsomaan mihin astuu.

Toki paljasjalkakengissä on hieman extremen makua silloin, kun liikutaan maastossa. Uski on kokenut liikkuja, jonka peruskunto on hyvä, mikä varmasti vaikuttaa paljasjalkakenkien käyttömukavuuteen.

Pito on paljasjalkakengissä huonompi kuin paksu- ja harskupohjaisissa vaelluskengissä. Uskille pito on riittänyt, mutta hän suosittelee miettimään käyttöä omakohtaisesti.

– Päiväretkillä tai vähemmän haasteellisissa maastoissa paljasjalkakengät toimivat varmasti

kuitenkin hyvin kaikilla, joille kenkien keveys ja tuntuma ovat tärkeitä.

Uski jäi pari vuotta sitten tapahtuneen testaamisen jälkeen pysyvästi paljasjalkakenkien käyttäjäksi. Pahimmissa kivikoissa, jäätiköllä ja talviaikaan jalassa ovat tavalliset kengät, mutta muutoin hän viihtyy paljasjalkakengissä: – Niissä on edelleen parasta keveys ja tuntuma. Ne ovat mukavat kävellä. Ohuen pohjan läpi voi olla yhteydessä maahan.

Kesäisin olen tosin usein kokonaan ilman kenkiä. Kerran tein Repoveden Kaakkurinkierroksen 26 kilometrin lenkinkin paljain jaloin!

10

Puolukasta on moneksi

M

etsien villiruoka puolukka on suomalaisille tuttu lappapuurosta ja käristyslautaselta. Mutta perinteisten puolukkaruokien valmistamiseen voi käyttää myös uusia reseptejä, jolloin tuttuun punaposkeen yhdistetään makua antamaan niin kanelia, mantelia kuin inkivääriäkin.

Punajuuri-puolukkahillo sopii riistan viereen

Erilainen kaurapuuro koko perheelle

Punajuuri loiventaa puolukan kirpeyttä, ja syyskuun ruokapöytään se saadaan puolukan tapaan uudesta sadosta.

Rauhallisen loma-aamun brunssille ehtii hauduttaa mehevän ja terveellisen puuron.

2 dl puolukoita 500 g raakoja punajuuria puoli litraa vettä 1 maustemitallinen suolaa kanelitanko 2,5 dl hillosokeria

Kuusamo Nature Photo XXIV 12.–15.9.2019 Tule inspiroitumaan Kuusamon luontokuvafestarille!

Kuori ja kuutioi punajuuret.

Keitä kuutioita kanelitangon kanssa suolavedessä 20 minuuttia. Lisää hillosokeri ja puolukat. Poista kanelitanko ja kaada hillo lasipurkkiin. Se puuroutuu valmiiksi seuraavaan päivään mennessä.

Omena-puolukkapiirakka valmiiseen taikinaan Kuvaesityksiä koti- ja ulkomaisilta huippukuvaajilta, valokuvanäyttelyjä, keskusteluja, kuvaustyöpajoja lapsille ja nuorille, musiikkia ja yhteistä illanviettoa. Tule päiväksi tai useammaksi!

Kuusamotalolla muun muassa: • Pe 13.9. kaikille avoimet avajaiset ja luontokuvakilpailun voittajien julkistaminen klo 16 alkaen. Samuli Edelmann & Orkestra Suora Lähetys klo 19.

• La 14.9. Kimmo Ohtosen juontama paneelikeskustelu ilmastonmuutoksesta klo 12.45. Tubettaja Roni Bäck kertoo luontosuhteestaan klo 14.30.

Jorma Luhta esiintyy klo 15 ja Pål Hermansen klo 18.

• Su 15.9. yhteinen aamuretki klo 05 (ilmoittaudu) ja luontokuvaesityksiä klo 10 alkaen, mm. Hannu Hautala, Martti Rikkonen ja Felix Heintzenberg.

Täyte: 4 dl puolukoita 3 omenaa 1 dl sokeria 1 tl kardemummaa Kastike: 3 dl ranskankermaa 2 munaa puoli dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Painele valmis murotakina 23-senttisen vuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita omenaviipaleet, puolukat, sokeri ja kardemumma ja kaada vuokaan.

Vispilöi kevyesti ranskankerma, munat, sokeri ja vaniljasokeri.

Valuta vuokaan. Paista 200 asteessa 45 minuttia.

Lue festivaaliohjelma: www.kuusamonaturephoto.fi Osta liput Kuusamotalolta tai Ticketmasterista: www.ticketmaster.fi/ kuusamotalo

Mehevä piirakka maistuu jäähtyneenä, joten se sopii hyvin ruskaretken evääksi.

• Kuusamotalo, Kaarlo Hännisentie 2, Kuusamo •

2,5 dl kaurasuurimoita 1 dl puolukoita puoli dl mantelirouhetta 1 tl suolaa 7 dl kauramaitoa Huuhtele kaurasuurimot, valuta ja levitä uunivuoan pohjalle. Lisää puolukat, manteli, suola ja kauramaito. Hauduta 175 asteessa 1,5 tuntia.

Nopea välipala puolukasta ja banaanista Herkullinen pirtelöresepti antaa tilaisuuden käyttää inkivääriä, joka sopii mainiosti rankan äkkiliikunnan jälkeen, sillä tulehdusta poistavana se hellii kipeytyneitä lihaksi.

2 dl maustamatonta jugurttia 2 dl puolukoita 2 dl vettä 1 banaani puoli rkl tuoretta inkivääriä 1 rkl kauraleseitä Sekoita ainekset tehosekoittimella ja nauti!

Koko perheen parhaat lihapullat Näitä lihapullia kannattaa tehdä paljon, sillä ne maistuvat kaikille vauvasta vaariin.

400 g jauhelihaa muna 1 tl yrttimausteseosta 1 dl puolukoita puoli dl puolukkahilloa 50 g juustoraastetta suolaa ja mustapippuria Sekoita ainekset, leivo pulliksi ja paista 225 asteessa vartti.

11

Meidät löydät Kuusamosta

KUUSAMON KAUNEIN KEITTIÖNÄYTTELY

Toteutetaan elämäsi toimivin ja kaunein keittiö nyt.

Tervetuloa!

KEITTIÖMAAILMA KUUSAMO Airotie 2a, puh. (08) 852 1021 MA-PE 9-17, LA 9–13 sanna.maatta@keittiomaailma.fi

Varaa maksuton suunnitteluaika K E IT T IOMAAI LMA .F I

12

Taiteilijan paletista: ruskan värien hehku kansallispuistoissa

P

ohjoisen ruska on pakahduttavan kaunis näky. Syksyisin kansallispuistojen ainutlaatuinen luonto hehkuu toinen toistaan komeammissa väreissä ja houkuttelee matkailijan retkelle. Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistoista löytyy useita eripituisia hyvin merkittyjä reittejä, jotka sopivat niin päiväretkeilyyn kuin yön yli kestävään vaellukseenkin.

Kuusamossa on useita upeita paikkoja, joihin voi kavuta ihailemaan syksyn väreissä hehkuvaa maisemaa. Rukan lähistöllä olevat vaarat, köyryselkäinen Konttainen sekä Valtavaara, ovat erinomaisia ruskaretkikohteita. Vaarojen laelle kapuaminen laittaa retkeilijän kunnon koetukselle, mutta komeat näkymät palkitsevat ponnistukset.

Kuusamossa sijaitsee myös yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista eli Oulangan kansallispuisto.

Oulanka tunnetaan villinä ja vapaana virtaavasta Oulankajoesta ja legendaarisesta Kiutaköngäs -koskesta, jonka punaisten kallioiden komistamille kuohuille on vain kilometrin matka Oulangan luontokeskuksesta. Kiutakönkään polku myötäilee Oulankajokivartta, ja

Oulangan kansallispuiston pohjoisosassa Sallassa sijaitsee kuusi kilometriä pitkä Kanjonin Kurkkaus -päiväreitti, jonka varrella kulkijaa sykähdyttävät villisti virtaavan Oulankajoen kovertama syvä kanjoni ja iloisiin ruskan väreihin verhoutunut, kumpuileva metsämaisema.

Ruska hehkuu kansallispuistoissa syyskuussa. (Kuva: Elina Kolppanen) koskelta vielä pari sataa metriä eteenpäin olevalla taukokatoksella on hyvä evästellä vaikka sadekin yllättäisi.

Pidempää lenkkiä kaipaavat voivat kulkea koskelle viiden kilometrin pituista Hiiden Hurmos -polkua tai kahdeksan kilometrin

pituista Könkään Keino -reittiä.

Lastenvaunujen kanssa liikkuville ja liikuntarajoitteisille retkeilijöille sopii kaunis ruskaretkikohde Oulankajoen pohjoispuolella, noin puolentoista kilometrin ajomatkan päässä

Oulangan luontokeskukselta.

Parisataa metriä pitkä, esteetön Könkään Kuohu -polku tulentekopaikkoineen on ihastuttava retkipaikka joen rantakasvillisuuden hehkuessa syksyn väreissä ja pienen kosken kuohuessa vieressä.

Riisitunturin kansallispuistossa Posiolla silmät lepäävät kirkkaanpunaisena hehkuvassa maaruskassa ja tunturin huipulta avautuvassa näkymässä horisontissa kimmeltäville Kitkajärville.

Nelisen kilometriä pitkä Riisin Rääpäsy -reitti kulkee kynttiläkuusimetsien halki tunturin huipulle ja soveltuu hyvin myös lapsiperheille. Reitin varrella on autiotupa ja tulentekopaikka.

Riisitunturilla on myös haastavampi, noin yhdentoista kilometrin mittainen päiväreitti Riisin rietas, jolla kulkija pääsee ihastelemaan järvinäkymän lisäksi myös Suomen komeimpia rinnesoita.

Luontoon.fi-sivustolta löydät kätevästi lisää tietoa kansallispuistojen luonnosta ja reiteistä osoitteista www.luontoon.fi/ riisitunturi ja www.luontoon.fi/ oulanka/reitit.

13

PAREMMAT PIKKUJOULUT SCANDIC RUKAHOVISSA. Vietä huolettomat pikkujoulut ilman järjestelystressiä!

Hotellimme monipuoliset juhlatilat, huippuesiintyjät, pikkujouluherkut ja osaava henkilökunta mahdollistavat unohtumattomat juhlat.

Oulankajoki kuohuu myös ruska-aikaan. (Kuva: Elina Kolppanen)

Kansallispuistossa tapahtuu Sallan Rykimäviikon perinteinen Rykimäretki järjestetään 10.9.

Kokoontuminen on aamulla klo 10 Karhunkierroksen luontokeskuksella Hautajärvellä, mistä siirrytään omilla autoilla yhteiskyydein lähtöpaikalle.

Retki on maksuton, mutta rajallisen osallistujamäärän takia pyydetään ennakkoilmoittautumista 8.9 mennessä Oulangan luontokeskukselle.

Lisätietoja ohjelmasta saat luontokeskukselta, Oulangan kansallispuiston Facebook-sivuilta ja osoitteesta www.tapahtumat.luontoon.fi.

Oulangan luontokeskuksella on syyslomaviikoilla 42–43 lapsille pientä puuhaa, kuten as-

kartelua ja omatoiminen luontopolku.

Entä jäikö jokin retkelläsi tekemä luontohavainto ihmetyttämään tai tarvitsetko lisää tietoa retkeilystä kansallispuistoissa? Oulangan luontokeskuksella vastataan mielellään retkeilijöitä askarruttaviin kysymyksiin. Luontokeskus on avoinna syyskuussa päivittäin klo 10–18 ja lokakuussa 10–16.

Tervetuloa!

Oulangan luontokeskus, Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo. Puh. 020 639 6850, oulanka@metsa.fi. www.facebook. com/oulanka, www.luontoon.fi/ oulanka

Ohjelmistossa: pe 22.11. Johanna Pakonen & Onnenkerjäläiset La 23.11. Tomi Markkola & Fernet Pe 13.12. Jarno Kokko & Tenho Hinta 36 €/henkilö sisältäen pikkujoulubuffetin ja iltaohjelman Eteispalvelumaksu 3 €

Lisätiedot ja varaukset : +358 8 2374 8948 tai sales.finland@scandichotels.com

Roskaton retkeily – vain jalanjälkeni jää luontoon Oulangan luontokeskuksella on lokakuun loppuun asti esillä herättelevä näyttely. ”Mitä teet roskillesi?" kysyvät luontovalokuvaaja Sari Vahersalmen kuvat, joissa luonnonkauneuden seassa pilkottaa myös karkkipapereita ja eväskääreitä. Näyttelyllään Vahersalmi haluaa edesauttaa roskatonta retkeilyä.

– Minua viehättävät luonnon pienet yksityiskohdat, muodot, värit ja rytmit, kertoo Vahersalmi.

– Kasveja kuvatessa yksityiskohtia löytyy saman lajin sisältä aina uusia. Kameralla voi vangita jotain sellaista, joka muuten jäisi ehkä huomaamatta. Se voi olla ohikiitävä valo, tuuli tai elämän kiertokulkuun liittyvä vaihe kasvissa. Se voi olla kasvi itsessään, tai osa siitä. Riittää, että malttaa pysähtyä, istahtaa ja katsoa, mitä ympärillä on.

Vuodenajan vaihtelut tuovat oman lisänsä luonnon moninaisuuteen.

– Halusin tuoda näyttelyyn ympärivuotisen luontomme pienten asioiden kauneuden.

Niiden, joiden yli tai ohi saatamme kävellä huomaamatta.

Näyttelyn kasvikuvien tekstit ovat Elias Lönnrotin vuodelta 1860 Flora Fennicasta, jonka kasvikuvaukset ja muistitiedot innostavat edelleen tutustumaan luontomme kasveihin lähimetsissä ja takapihalla.

– Kaikkia ei kirjasta löytynyt, joten olen käyttänyt myös Yrttitarhaa ja Luopioisten kasviston internet-sivuja.

Luonnossa liikkuessaan Vahersalmi näkee myös ihmisten ajattelemattomuutta tai välinpitämättömyyttä suhteessa mukanaan tuomiinsa jätteisiin.

– Ryhtymällä Suomen erävaelluskummien Vaelluskummiksi haluan esimerkilläni ja toiminnallani edesauttaa ja ohjata luontomme jätteettömyyttä ja sen myötä pienentää omalta osaltani retkeilyn ympäristövaikutuksia. Näyttelyssä olevien retkeily- ja roskakuvien tekstit ovat meille kaikille tarkoitettuja ohjeita Luontoon.fi –sivuilta.

Näyttelykuvat on tulostettu polymeerivinyylille, joka on laminoitu PVC-vapaalle laminaatille. Kuvat on pohjustettu Re-board ® -levylle, joka on kierrätyskuitua. Sen valmistuksessa käytetyt liimat ovat vesipohjaisia.

– Re-board®:n valmistukseen tarvitaan merkittävästi vähemmän energiaa verrattuina muihin yleisesti käytettyihin pohjustuksiin. Se on kierrätettävä ja voidaan laittaa pahvinkeräykseen. Re-board® on pienen hiilijalanjälkensä ansiosta luontoystävällisin levymateriaali verrattuna muihin levymateriaaleihin.

Pidätämme oikeudet muutoksiin

scandichotels.fi/pikkujoulut RUKAHOVI

14

10 x RUSKA

R

uska-aika on vuodenkierron tärkeä taitekohta, jolloin kasvit ja eläimet valmistautuvat talven tuloon. Ihmisille ruska tarjoaa monenlaista mukavaa puuhaa, joihin kesällä ei ole mahdollisuutta.

1. Ruskan huippu sijoittuu Kuusamossa yleensä 15.–20.9. väliselle ajalle, mutta kun ruska alkaa vähitellen ja jatkuu huippuajankohdan jälkeen vielä kymmenen päivää, on käytännössä koko syyskuu ruskan juhlaa.

Sen tietää siitäkin, että Rukan ruskan viikko-ohjelma jatkuu täydellä höyryllä kuun loppuun asti.

Valitse omat huvituksesi osoitteesta www.ruka.fi/ ruska.

2. Ruska syntyy, kun valo vähenee ja ilma kylmenee. Lehtikasvien lehtivihreä kulkeutuu lehdistä oksiin, runkoon ja juuriin, ja jäljelle jäävät muut lehdissä olevat väriaineet. Mitä kovemmat yöpakkaset ja kuivemmat ilmat, sitä kirkkaampi väriloisto.

Koivussa on paljon keltaista, joka pikkupakkasilla näyttäytyy jopa fosforinvärisenä. Haapa punastuu, samoin kuin maaruskaa edustavat mustikka ja juolukka.

Luontokuvaajalle ruska on loistava kohde. Lisää ruskakuvauksesta voit lukea sivulta 4.

3. Suurin osa Suomen linnuista muuttaa syksyn tullen etelään, mutta monet lajit vain pörhistävät höyhenensä ja valmistautuvat juron päättäväisinä pyryyn, pakkaseen ja ruokapuolen kevenemiseen.

Pikkunisäkkäät kuten orava, kärppä ja kettu keräävät syyskesällä ruokakaapit täyteen talven varalle. Orava kaivaa kävyt maahan piiloon käpylinnuilta, pikkupedot pakastavat saaliseläimiä.

4. Osa metsän eläimistä vetäytyy levolle. Karhujen lisäksi esimerkiksi mäyrä ja supikoira nukkuvat talviunta, mutta siili vaipuu unta syvempään talvihorrokseen.

Nukkuvan karhupaksukaisen lämpötila laskee talvipesässä noin 32 asteeseen, mutta horrostavan siilin kehonlämpö jopa kahteen asteeseen. Ero johtuu siitä, että karhulla on kehossaan enemmän rasvaa ja sen on energiataloudellisesti mahdollista torkkua. Karhu kääntääkin talvipesässä ahkerasti kylkeä, kuuntelee ympäristön ääniä ja naaras jopa synnyttää poikasensa talvipesässä.

Vähärasvaisen siilin taas pitää säästää vararavintojaan. Sen virkoaminen syvästä horroksesta kestää jopa viisi tuntia ja kuluttaa paljon energiaa. Silti se joutuu heräämään talvisin 7–10 päivän välein, koska rasvan palamisen myötä syntyneet kuona-aineet pitää poistaa elimistöstä. Eli se nousee kuspissalle.

Suomen olosuhteissa karhu ja siili nukkuvat vuodesta jopa seitsemän kuukautta, eli enemmän kuin puolet elämästään.

5. Poroille syksy on toimeliasta aikaa, kun niiden hormonit alkavat hyrrätä. Hirvaat kerääntyvät jopa parinkymmenen yksilön rykimäparttioiksi, jotka keräävät vaatimet tokkaan lemmenhetkiä varten.

Tokan ulkopuoliset hirvaat tutkitaan tarkoin.

Heikommat ajetaan pois, mutta tasaväkisten kanssa tapellaan. Porot eivät pyri tieten tahtoen vahingoittamaan toisiaan sarvillaan, mutta asiassa ollaan jämpti eikä periksi anneta helposti. Illalla alkanut tappelu saattaa jatkua hyvin nukutun yön jälkeen aamulla.

Metoo-kampanjan aktiiveilla voisi olla paljon huomautettavaa porojen lisääntymistavoista, sillä vaatimilla ei ole sanansijaa kiima-aikana. Hirvasparttion saartamaksi joutunut poronaaras joutuu pysymään tokassa siihen asti, että hirvaat antavat sille luvan lähteä. Omille teilleen yrittävä naaras johdatellaan takaisin sarvilla työntämällä ja rykimällä.

Porohirvaat ovat syksyllä äkäisiä otuksia, mutta eivät uhkaa ihmistä, joka ei tunge liian lähelle vaatimia. Rykimäparttiot kannattaa kiertää kauempaa.

6. Yksi ruska-ajan parhaimmista puolista on, että kesän räkkä on poissa, joten luonnosta voi nauttia ilman huitomista ja kutinaa.

Hyönteiset eivät kuitenkaan katoa kokonaan, sillä mistäpä ne seuraavana kesänä ilmestyisivät riesaksemme, elleivät ne talvehtisi.

Hyönteiset vaipuvat syksyn tullen lepotilaan eli diapaussiin. Eri lajit talvehtivat eri kehitysvaiheissa, eli munamuodossa, kotelona, toukkana ja aikuisena. Aikuistalvehtijoita ovat muuan muassa suurin osa kovakuoriaisista sekä monet perhoset. Aikuistalvehtijat ovat keväällä ensimmäisiä herääjiä.

Yleisempi talvehtimismuoto on kotelo, ja yleisin toukka, sillä toukka kestää parhaiten kylmää. Entomologiasta kiinnostuneiden kannattaakin talvella tutkia lumenpinnan yläpuolelle ulottuvia kasveja, sillä niistä saattaa löytyä toukkia vetelemässä makoisia unia.

Pohjoisen kiusankappaleet eli hyttyset, paarmat ja mäkärät talvehtivat munina. Hyttysen talvehtiminen alkaa viidessä asteessa. Nollakelissä hyttysen muna asettuu lopullisesti talviteloille eikä jämähdä ennen kuin lämpötila on pidempään vähintään kymmenen astetta. Ei siis ole mahdotonta nähdä hyttysiä vielä lokakuussakin, jos sää sallii.

7. Monelle miehelle ja naiselle ruska on vuoden

parasta aikaa, sillä syksylle sijoittuvat useimpien lajien metsästysajat.

Suomessa metsästyskortin lunastaa vuosittain 300 000 ihmistä, mikä on Euroopassa väkilukuun suhteutettuna korkea määrä. Kotimaista riistanlihaa eli aitoa ja puhdasta villiruokaa syödään suomalaisissa kodeissa ja ravintoloissa vuosittain yli kymmenen miljoonaa kiloa.

Suomessa on yli viisikymmentä riistaeläimeksi luettavaa eläinlajia allista halliin ja hirvestä hilleriin. Kaikkia ei tosin saa metsästää kuin erikoistapauksissa esimerkiksi häiriökäyttäytymisen takia.

Suosituimpia metsästyskohteita ovat linnut ja hirvet.

8. Vegaaneillekin riittää metsässä saalista, sillä puolukat kypsyvät syyskuussa, ja mehustuvat parhaimmilleen, kun pakkanen pääsee niitä vähän puraisemaan.

Puolukka on Suomen tärkein ja satoisin luonnonmarja ja sitä on myös vikkelin kerätä poimurilla tai käsin. Puolukkasato on vuodesta riippuen vajaasta paristasadasta jopa viiteensataan miljoonaan kiloon puolukkaa. Sata miljoonaa kiloa sadosta noukitaan talteen, ja suurin osa menee kerääjän omaan ruokapöytään, sillä vain noin kymmenesosa kerätyistä puolukoista käytetään kaupallisesti.

Puolukka on samanlainen terveyspommi kuin muutkin marjat. Siinä on E- ja C-vitamiineja, mangaania, kuitua ja jos minkälaisia resveratroleja ja jopa antibioottisia aineita.

9. Ruska-aika on erinomaista aikaa myös kalastukseen. Syksyn erikoishuvia on vetouistelu, josta voit lukea lisää sivulta 6. Kun järvivedet jäähtyvät, kalat tulevat aktiivisemmiksi ja käyvät mielellään koukkuun. Syksyn jokikalastusta rajoittaa Kuusamossa taimenen kuturauha. Jokivesille halajavien kannattaa kysellä vinkkejä esimerkiksi Karhuntassusta.

Pilkkimiehet odottavat innokkaasti ruskan vaihtumista talveksi. Kun jäät alkavat kantaa kalamiehen ja kairan, on vuoden paras aika siianpilkkimiseen.

10. Revontulet ovat syksyllä parhaimmillaan, kun maa on vielä musta eikä lumi hidasta liikkumista. Rukan keskustan tuntumassa parhaita paikkoja taivaiden tähyilyyn on Juhannuskallio. Myös Valtavaaralta ja Konttaiselta avautuvat oivat näkymät ionosfääriin. Posion puolella Riisintunturilla revontulien metsästäjä voi pakata mukaan eväät ja lämpimän makuupussin ja jopa yöpyä revontulien loisteessa tunturin laen autiotuvassa.

15

Myllykosken voimalaitos Kuusinkijoella.

Kalastusneuvos hoputtaa kaupunkia mukaan Rinteen hallituksen rahanjakoon

A

ntti Rinteen hallitusohjelmassa on varattu 18 miljoonaa euroa patojen purkamiseen ja vaelluskalojen kutunousun edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö laatii määrärahan käytöstä toimenpidelistausta jo kuluvan kuun aikana.

Kuusamolainen kalastusneuvos, kalastusbiologi FM Markku Myllylä esittää, että Kuusamon kaupunki tekisi nopealla aikataululla esityksen, että Kuusinkijoen voimalaitoksen lunastaminen ja vanhan Piilijoen uoman ennallistaminen pääsisivät mukaan toimenpidelistalle.

– Hankkeen kustannukset ovat 2-4 miljoonan euron haarukassa, sisältäen voimalan lunastamisen, virtaamien ennallistamiset ja muut kunnostukseen liittyvät toimenpiteet suunnittelutöineen, Myllylä arvioi.

Myllylä muistuttaa, että Kuusamon kaupunki on tehnyt asiaan liittyen valtuuston päätöksen jo neljä vuotta sitten, jolloin päätettiin aloittaa selvitys Kuusingin voimalaitoksen ja kanavan ennallistamisesta.

– Samanlainen linjaus on tänä vuonna julkistetussa Naturpolis Oy:n tekemässä Koillismaan vesistöohjelmassa.

Aluehallintovirastossa on parhaillaan käsiteltävänä ELYkeskuksen aloite Kuusinkijoen Myllykosken voimalaitoksen kalanhoitovelvoitteen tarkistamisesta. Päätös asiassa tulee lähitulevaisuudessa, mikä varmasti lisää voimayhtiön myyntihaluja.

– Nyt on Kuusamossa tuhannen taalan paikka saada Kuusinkijoen voimala lunastukseen valtion rahoituksella. Eli pato lunastukseen ja vanha Piilijoen uoma kunnostettuna vaellustaimenen käyttöön. Yläjuoksulla on runsaasti taimenelle sopivia kutu- ja poikastuotantoalueita.

Taimenen lisääntyminen onnistuu pienissäkin puroissa.

Kuusingin taimenkanta on viimeisiä Suomen villejä taimenkantoja, mutta asialla on myös kansainvälinen ulottuvuus. Kuusinkijoen taimenkanta on yhteinen Venäjän kanssa.

– Aloite on saatettava tiedoksi Suomi-Venäjä rajajokikomissiolle, joka käsittelee Oulanka-, Kit-

Ruka Beauty & Wellnesin fysioterapeutit huoltavat kehon syyskuntoon Kesän aikana pidetään perinteisesti taukoa säännöllisistä harrastuksista ja kehonhuollosta. Syksyn koittaessa voi tuntua mahdottomalta päästä vauhtiin, mutta omasta hyvinvoinnista ja kunnosta huolehtiminen auttaa. Lomalla siihen on onneksi aikaa.

– Ei kannata pyrkiä tavoitteisiin liian äkillisesti vaan pienin osatavoittein, kertoo yrittäjä Sanna Juga.

– Suosittelen liikunnan aloittamisen tueksi kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääviä toimia, kuten hierontaa. Hieronnassa yh-

distyvät lihasten huoltaminen, aineenvaihdunnan lisääntyminen, mielen ja kehon tyyntyminen, rentoutuminen ja hyvän olon tunteet. Fysioterapeutti tuntee kehon anatomian ja antaa ohjeita kehonhuoltoon.

Ruka Beauty & Wellnesin fysioterapeutit Päivi Pesonen ja Sini Tervoja tarjoavat ruskalomalaisille ja muille syksyn starttia etsiville hyvän lähdön uuteen kauteen.

– Klassinen hieronta, lihashuolto ja kotihoito-ohjeet innostavat tavoittelemaan parempaa lihaskuntoa ja hyvää oloa!

ka- ja Kuusinkijoen taimenkannan elinvoimaisena pitämistä ja siihen tarvittavia toimenpiteitä rajan molemmin puolin.

Kuusingin taimen on riutunut vuosikausia.

– Voimalan vuosihuollolliset ja muut virtaamaan vaikuttavat toimenpiteet eivät ole edistäneet taimenkannan elpymistä.

Pahimmillaan joki on ollut kesällä lähes kuivilla ja taimenen pienpoikaset ovat tuhoutuneet veden puutteessa.

Kuusinkijoen Myllykosken voimalan lunastuksella ja virtaamien ennallistamisella ja Piilijoen uoman kunnostamisella on suuri vaikutus paitsi taimenkannan elvyttämiseen, myös Kuusamon matkailuun ja etenkin kalastusmatkailuun.

Nykyiseen Kuusingin voimalaitoksen louhittuun alakanavaan voitaisiin Myllylän mukaan ajatella esimerkiksi koskimelontakohdetta. Siihen voitaisiin rakentaa myös koskikajakkimelontarata.

– Hanke ilman muuta lisäisi Kuusamon imagoa luontokaupunkina.

Iloa ja hyvää oloa

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com

Keho kaipaa syyshuoltoa – mennään metsään venyttelemään!

Venyttely huoltaa lihaksia, keho rontoutuu ja mieli tyyntyy. Metsässä voit kuunnella myös luonnon ääniä. Etsi luontokappaleet ja tee rauhallinen venyttely vaikkapa ruskaretken varrella.

Luonnossa venyttely 1.

Pohkeen venytys. Löydä sopivan iso kivi johon voit nojata jalkaterällä, kantapään ollessa maassa. Työnnä lantiota eteenpäin ja huomaat kuinka pohje kiristyy.

2.

Rintalihaksen venytys. Asetu puun viereen seisomaan ja nosta kämmen ylös puuta vasten nojaamaan. Ota askel eteen ja liikuta lantiota jolloin rintalihas venyy. Pidä selkä pitkänä koko liikkeen ajan.

3.

Reiden takaosan venytys. Nosta jalka kannon päälle, pidä kädet selän takana niin selkä pysyy suorassa. Taivuta selkää eteenpäin jolloin reisilihas venyy, palaa pystysuoraan asentoon, jolloin lihas lepää.

Venytykset tehdään seisten. Tee venytysliikkeet molemmin puolin, kolme kertaa noin 30 sekunnin kestoisina.

Hengitä syvään ja rauhallisesti.

Täydennä kehonhuoltoasi fysioterapeuttimme hieronnalla ja kehonpalautumisohjeilla !

World BioEconomy Forumin Jukka Kantola:

”Biotaloudella selkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä”

W

orld BioEconomy Forumin kokoaa biotalouden huipp u a s i a n t u n t i ja t Rukalle jälleen 13.9.

NC Partnering Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kantola kertoo, että viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma selvästi vastasi tarpeeseen luoda biosektorille luotettava ja vakaa keskustelualusta tuomaan yhteen biotalouden eri toimijat.

drop in -lähestymistapaa, jos siinä vain olemassa oleviin laitoksiin korvataan ei-uusituvat raaka-aineet, kuten öljy, vaikkapa puupohjaisilla raaka-aineilla.

Se tulee kalliiksi, koska petrokemian prosessit on optimoitu fossiilisille raaka-aineille. Puussa ei ole vain hiili-vetyketjuja, vaan muitakin komponentteja, joten biomassan käytön myötä saannot laskevat ja kustannukset nousevat.

– Biotalous kehittyy nopeasti ja kiinnostaa myös tavallisia kuluttajia erityisesti nyt, kun ilmastonmuutos tiedostetaan, toteaa Kantola.

– Kuluttajat odottavat biopohjaisia ratkaisuja. Nykyiset yhteiskunnat toimivat petrokemian teollisuuden tuotteiden ympäröimänä. Esimerkiksi muoveista vain kaksi prosenttia on biopohjaisia ja tekstiileissäkin lähes seitsemänkymmentä on jalostettu öljystä.

Biotalous saadaan kannattavaksi, jos prosessit ottavat huomioon raaka-aineiden ominaispiirteet ja hyödyntävät raaka-aineen kokonaisvaltaisesti.

– Nyt näyttää siltä, että kehitystä ohjaavat olemassa olevat, fossiilisista raaka-aineista jalostetut tuotteet. Tällä tavoin muutos ei synny, vaan raaka-aineen ominaisuudet on otettava paremmin kehitystyössä huomioon.

Kantolan mukaan biotaloudessa tarvitaan uutta ajattelua.

Uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisessa uusiutuvilla on valtava potentiaali.

– En kannata niin sanottua

Biotalous erityisesti yhdistettynä kiertotalouteen hillitsee merkittävästi ilmastomuutosta.

– Biopohjaisten raaka-aineiden käytön myötä hiili on osana luonnollista kiertokulkua – välillä kiinni kasvistossa, puissa,

Nova Instituten perustaja ja toimitusjohtaja Michael Carus (vas.), NC Partnering Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kantola viihtyivät puolisoineen Rukalla viime vuoden ensimmäisessä World BioEconomy Forumissa. välillä ilmakehässä, josta se taas sitoutuu kasvikuntaan yhteyttämisen kautta. Hiili myös sitoutuu biomassasta, kuten puusta, jalostettuihin tuotteisiin. Tällainen kierto ei lisää hiilen määrää

ilmakehässä vaan on osa luonnon kiertokulkua.

Fossiiliset raaka-aineet taas kaivetaan maankuoren sisästä, josta niiden sisältämä hiili vapautuu terminaalivaiheessa

ilmakehään lisäten kasvihuoneilmiötä.

– Siksi kaiken a ja o ilmastonmuutoksen hillinnässä on vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

17

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Toimittanut Heikki Seppänen

Magical Pond -iglukylässä majoitutaan pohjoisen taivaan alla.

Rukalla avautuu joulukuussa uusi iglukylä Elämysmaailma Lammintuvan läheisyyteen nousee joulukuussa iglukylä Magical Pond.

Ympärivuotisissa igluissa nautitaan talvisin revontulista ja kesäisin yöttömästä yöstä.

Iglukylän rakentavat Johanna ja Pauli Marin, joista Johanna on Lammintuvan emännän Mirjami Heiskasen sisko. Magical Pond kohoaa Johannan lapsuusmaisemiin sukutilan metsäpalstalle. Tila on ollut suvun hallussa jo vuodesta 1885.

– Ajatus iglukylän rakentamisesta syntyi eräänä taianomaisena yönä, jolloin hiljaisuus laskeutui keskelle puhdasta pohjoisen luontoa ja taivas täyttyi revontulista, kertoo Johanna.

– Revontulien näkeminen on kokemuksena voimaannuttava ja luo täydellisen mielenrauhan.

Ajattelimme, että nämä hetket ovat sellaisia, jotka jokaisen pitäisi päästä kokemaan edes kerran elämässään.

Iglujen arkkitehtuuri on pelkistetty ja skandinaavinen.

Inspiraatio niihin on saatu mistäpä muualta kuin Lapin luonnosta ja maanläheisistä sävyistä.

Iglut on suunnitellut oululainen arkkitehtitoimisto Kanttia2.

Iglut ovat noin viidentoista neliömetrin kokoisia, ja niihin mahtuu majoittumaan kaksi aikuista ja kaksi alle kymmenenvuotiasta lasta. Makuutilan lisäksi niissä on minikeittiö, wc ja peseytymistilat.

Marinit ovat tyytyväisiä työn tulokseen.

– Iglut sulautuvat ympäröivään maisemaan saumattomasti. Jokainen neliö, materiaali ja valinta ovat tarkan suunnittelun tulos, eikä mitään ole jätetty sattuman varaan.

Pohjoinen laatu näkyy myös asumisen yksityiskohdissa. Käytössä ovat Pentikin Posiolla käsin valmistetut astiat ja pellavaiset liinavaatteet.

– Kaiken on tarkoitus kulkea käsi kädessä ympäröivän luonno kanssa. Uskallamme luvata, että igluissamme rauhoitut ja unohdat arjen kiireet!

Kuva 1. Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) +1kv Kuvaaja Heikki Seppänen Kuningaskalastaja on kauniin värikäs, pienikokoinen veden äärellä elävä lintu. Sen päälaki, selkä ja pyrstö ovat siniset ja vatsapuoli oranssinpunainen.

Nokka on vartaloon nähden suhteettoman pitkä ja järeä. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Kuningaskalastaja on Kuusamossa harvinaisuus. Se on tavattu alueella vain kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla kesäkuussa. Ensimmäinen havainto oli Kuusinkijoella 2011 ja toinen Oulankajoella 2016.

Kuva 2. Harjalintu (Upupa epops) Kuvaaja Timo Talala Harjalinnun musta-valkoraidallinen selkäpuoli, päälaen töyhtö ja pitkä, kaareva nokka ovat huomiota herättäviä tuntomerkkejä, joiden perusteella se on helposti erotettavissa muista linnuista. Sukupuolet ovat puvultaan samanlaiset.

Kuvassa on lokakuussa 2011 Kemilässä tepastellut yksilö.

Harjalintu on tavattu Kuusamossa yli 20 kertaa, yleensä syksyisin.

18

Syksyn menovinkkejä 6.9. – 31.10.2019 Keskiviikko 11.9.2019

Torstai 26.9.2019

World BioEconomy Forum 11.-13.9.

21:00 Jarkko Honkanen & Taiga @Rukahovi

21:00 Karaokekarnevaalien Villikortti kisojen finaaliin @Zone 21:00 Heikki Koskelo & Taivaankaari @Rukahovi 23:59 Zonessa bilebändi jYSÄRI

Torstai 12.9.2019 Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma 14:00 Ruska Wellnes, Sauna & Spa viikko, Ruka Beauty & Wellness 21:00 Yölintu @Rukahovi Perjantai 13.9.2019

Näyttelyt Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Aukioloajat: 30.6.-29.9. ma-pe 9-17, la 10-16, su 12-16 30.9 alkaen ma-to 9-17, pe 9-15 la-su suljettu 23.5.-13.9.2019 Klassikkokuvat esittelevät mm. japaninkurjen sekä pienen mutta korean tavin. Teemanäyttely on nimeltään Nuoruus on lahja... ja siinä näemme eri lajien poikasia.

Keinutuolissa katsellaan ”Suomen suloista suvea”.

Kuukkelisalin vierailevana näytteilleasettajana on Kari Loimu näyttelyllään Gamvik kylä Euroopan laidalla 13.9. alkaen teemassa Tervapääsky ”Todellinen kesälintu”, klassikoissa mm. sammakko ja kehrääjä, keinutuolissa ”Talven lintuja” Kuukkelisalissa Arto Juvosen ”Lintukuvaajan vuosi etelärannikolla”.

Oulangan luontokeskus 1.9. - 31.10.2019 Ros­ka­ton ret­kei­ly - vain ja­lan­jäl­ke­ni jää luon­toon Perjantai 6.9.2019 21:00 Susanna Heikki & Voimaorkesteri @Rukahovi 23:55 Zonessa Jamekset Lauantai 7.9.2019 21:00 Käylän Korpihovin Syystanssit 21:00 Tomi Markkola & Fernet @Rukahovi 23:59 Zonessa Meiju Suvas

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma 19:00 Samuli Edelmann & Orkestra Suora Lähetys, Kuusamotalo 21:00 Heikki Koskelo & Taivaankaari @Rukahovi 22:00 Aste Live @Qupla Night 23:30 Marko Haapaniemi & tanssiorkesteri The Steels @Ravintola Zone Lauantai 14.9.2019 21:00 Sami Rosholm & Casanova @Rukahovi 23:59 Diskokuningatar Eini Zonessa

Perjantai 27.9.2019 16:00 Karaokekarnevaalien 1. karsinta Zonessa 20:00 Karaokekarnevaalien 2. karsinta Moe´s Bar Scandic Rukahovissa 21:00 Uniklubi @Rukahovi 23:59 Zonessa Pete Parkkonen Lauantai 28.9.2019 13:00 Karaokekarnevaali 3.karsinta @Piste 14:00 Bändikaraoke @Rukahovi 17:00 Karaokekarnevaalien 4. karsinta Zonessa 21:00 Antti Ketonen @Rukahovi 21:00 Karaokekarnevaalien finaali @Rukahovi Restaurant 23:59 Zonessa Mikko Harju Perjantai 4.10.2019

15:00 Markus Koskinen klo15-17 @Ravintola Zone

Suomen laskukauden avaus Rukalla Rukan ennätysaikainen kausi avataan Saaruassa perjantaina 4.10.2019 klo 9:30

Keskiviikko 18.9.2019

Perjantai 11.10.2019

15:00 Markus Koskinen klo15-17 @Ravintola Zone 21:00 Charles Plogman & Rosette @Rukahovi 23:59 Zonessa A.Aallon Rytmiorkesteri

21:00 Bilebändi tapahtuma @Ravintola Zone

Tiistai 17.9.2019

Torstai 19.9.2019 15:00 Markus Koskinen klo15-17 @Ravintola Zone 21:00 Kake Randelin @ Rukahovi 23:59 Zonessa Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus akustisena Perjantai 20.9.2019 15:00 Markus Koskinen @Ravintola Zone 21:00 Anne Mattila @Rukahovi 23:59 Zonessa The Coveralls Lauantai 21.9.2019 15:00 Markus Koskinen klo15-17 @Ravintola Zone 21:00 Käylän Korpihovin Ruskatanssit 21:00 Marko Maunuksela ja Jukka Hallikainen & Jackpot @Rukahovi 23:59 Zonessa The Coveralls

Lauantai 12.10.2019 21:00 Bilebändi tapahtuma @Ravintola Zone Tiistai 15.10.2019 Fall Camp I Ruka 2019 Suomen Lumilautaliiton ja Rukan järjestämä syysleiri on kaikkea sitä mitä juniorilaskija voi laskulomaltaan haluta!

Maanantai 21.10.2019 Fall Camp II Ruka 2019 Suomen Lumilautaliiton ja Rukan järjestämä syysleiri on kaikkea sitä mitä juniorilaskija voi laskulomaltaan haluta!

Perjantai 8.11.2019 Rukan Talven avajaiset

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

19

RUKAHOVILLA TAPAHTUU SYYSKUUSSA 5.9.

6.9.

7.9.

11.9.

12.9.

13.9.

14.9.

18.9.

19.9.

Neitoset 10 € Susanna Heikki & Voimaorkesteri 10 € Tomi Markkola & Fernet 10 € Jarkko Honkanen & Taiga 10 € Yölintu 15 € Heikki Koskelo & Taivaankaari 10 € Sami Rosholm & Casanova 10 € Charles Plogman & Rosette 10 € Kake Randelin 15 €

20.9. Anne Mattila 15 € 21.9. Marko Maunuksela & Jukka Hallikainen 10 € 26.9. Heikki Koskelo & Taivaankaari 10 € 27.9. Rukan Karaokekarnevaalit / Uniklubi (rannekkeet Lippu.fi) 28.9. Rukan Karaokekarnevaalit / Antti Ketonen (rannekkeet Lippu.fi)

Pääsylipun hinta sis. palvelurahan 3€. Pidätämme oikeuden muutoksiin. scandichotels.fi/rukahovi p. 08 2374 8948

R AVINTOL A-HOTELLI RUK ATONT TU AVA A JÄ LLEEN OVENS A - TULE JA TUTUS TU! INFO@RUK ATONTTU.FI / 040 1991 100 HIIHTOSTADIONINTIE 1, 93825 KUUSAMO

RUKAHOVI