Matkailulehti Ruka 5-2020

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 13.–26.3.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 5 – 2020

13. – 26.3.2020

Auringonpaistetta, loistavia rinteitä ja iltahuveja kaikelle kansalle

M

aaliskuussa on kevät komeimmillaan Rukalla.

Aurinko kipuaa jo niin korkealle, että laskettelupäivän lomassa on mukava istahtaa pidempäänkin terasseilla naama valoa kohti. Myös iltahuvien kierrokset lisääntyvät kohti kauden huipennusta, ja seuraavan kahden viikon aikana Rukankylän raitilla tuikkiikin tähti poikineen.

Aurinkoisen kevään ilonpidon aloittavat perjantaina 13.3. Kuusamotalolla Suomalainen tango -konsertissa esiintyvät takavuosien tangokuninkaalliset. Upeasta konsertista ei tunnelmaa puutu.

Mikäli tango iskee ja sytyttää, siihen voi paneutua omatoimisesti viikonloppuna Nilon koululla tanssiviikonlopun merkeissä. Sipe ja Make eli oululaiset tanssinopettajat Sirpa Lotvonen ja Markku Oikarinen hiovat askelet kuntoon kahden päivän kurssilla.

Erilaisten rytymien ystäville tarjoaa vaihtoehtoja perjantaina Rukahovissa Sami Rosholm, Zonessa Eini ja Quplassa Bess.

Lauantaina on Rukahovissa vuorossa Johanna Pakonen ja Zonessa Tuohimaa.

Rinteissä on sekä viikolla 12 että 13 tarjolla jokaiselle päivälle jotakin.

Lauantaina käydään Suomi Slalom -suurpujottelukisa. Maanantaina on Family Parkissa lasten oma tapahtu-

ma Rosa & Rudolf Lasten laskut.

Loppuviikko kuluu kisojen merkeissä, kun keskiviikkona käydään lasten pujottelukisa, torstaina Tunturin Tupla -kaverikisa ja perjantaina Stigakisa.

Perjantaina ilahduttaa koko tunturin rinneväkeä yömäki.

Naperoille ja naperomielisille sopivien rinneohjelmien lisäksi viikkoon sisältyy muun muassa porojen ruokintaa ja rapsutusta ja huippujännittävää karkkibingoa. Tutkaile koko ohjelma Rukan sivuilta.

Maaliskuun kisakalenteri on poikkeuksellisen kovatasoinen, sillä luvassa on peräti kahdet SM-kisat.

14.–15.3. käydään jäärata-ajon SM-kisat Toranginjärven jäällä. 21.3. puolestaan käydään moottorikelkkaenduron SM-sarjan osakilpailu, joka tuo Kuusamoon maan parhaat kelkkamiehet ja -naiset.

Molemmista kisoista voit lukea selonteon tästä lehdestä.

Moottorikisojen välillä käydään isot kisat ihmisvoimin, kun Pohjoismaiden parhaat pujottelijat kokoontuvat Rukan FIS-rinteeseen ja eturinteeseen Kolmeks Alpine Race Ruka FIS -kisoihin 18.3.

Torstaina 19.3. palataan jälleen laittamaan jalalla koreasti, kun Rukahovissa esiintyvät Marko Maunuksela ja Jukka Hallikainen Perjantaina kutitellaan nauruhermoja Kuusamotalossa, kun näyttelijä, juontaja stand up -koomiko Jaak-

ko Saariluoma vetää takuuvarmalla hauskuudella Lavat auki -shown.

Zonessa on illalla Silta yli synkän virran Kirka Tribuutti, Rukahovissa Antti Ketonen ja Hanki Baarissa Jalo Seppänen.

Lauantaina 21.3. Rukahovissa esiintyy Irina ja Zonessa Stig.

Seuraavan viikon loppua kohti artistirintamalla kuhisee jälleen. torstaina 26.3. Rukahovissa esiintyy legendaarinen tanssiorkestereiden kärkikaartiin kuuluva Pekka Niskan Pojat, joka sai aikanaan alkunsa nosturifirma Pekkaniskan omistajan, Pekka Niskan henkilökohtaisesta tanssiharrastuksesta. Bändi on kiertänyt Suomen laatulavoja jo lähes kaksikymmentä vuotta.

Pisteessä on torstaina luvassa laatuviihdettä Elastisen muodossa.

Perjantai 27.3. on hyvän musiikin ystävän katastrofi, koska pitäisi revetä kolmeen paikkaan yhtä aikaa. Kuusamotalossa on Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin Paratiisi 2020 – konsertti, Rukahovissa charmikas Reino Nordin ja Zonessa Pepe Willberg, jonka mietteitä musiikista voit lukea tästä lehdestä.

Jos menomestat ja musiikki eivät vedä puoleensa, on Rukan kävijöille tarjolla myös rauhallisempaa huvia ja hienoja kuvia, eli Oulangan luontokeskuksessa on esillä Ismo Lammen Autuuden aalloilla –valokuvanäyttely.

Loistavaa kevättä Rukan kävijöille!

3

Lukukoira KASSU auttaa pieniä lukijoita

K

ahdeksanvuotias pitkäkarvainen collie Kassu on tärkeä tyyppi. Sillä on työ.

– Kassu toimii kolmatta vuotta Kuusamon kirjaston lukukoirana, kertoo Kassun emäntä Anne Lämsä.

– Lapset, joilla on pulmia lukemisessa, voivat lukea Kassulle. Se kuuntelee kärsivällisesti eikä arvostele, vaan antaa toisen rauhassa harjoitella.

Lämsä kuuli lukukoiratoiminnasta muutama vuosi sitten ja kiinnostui heti. Hän otti asiasta selvää ja ajatteli, että Kassusta voisi tulla hyvä lukukoira.

– Lukukoiralta vaaditaan rauhallisuutta. Se ei saa häiriintyä yllättävistä tekijöistä. Kirjasto toki on rauhallinen paikka, mutta lukukoirat käyvät myös kouluilla, joissa voi olla hieman vilkkaampaa meininkiä.

Kassu on Kennelliiton alainen lukukoira. Se on suorittanut kennelliiton testin ja Lämsä suoritti lukukoiranohjaajakurssin.

– Lukukoiran pitää olla kennelliiton rekisterissä. Monirotuisetkin koirat pääsevät lukukoiriksi, jos ne merkitään liiton FIX-rekisteriin. Kodinvaihtajakoiria ei voida ottaa mukaan, koska niiden taustoja ei tunneta,

Monilla vanhuksilla tuli mieleen muistoja omista koirista. Kaverikoiratoiminta on hieman vaativampaa koiralle. Lukukoirana se saa olla aivan rauhassa, mutta kaverikoirana seurustellaan ihmisten kanssa.

Myös kaverikoiratoiminta on kennelliiton alaista.

Lukukoira Kassu istuu pikkulukijan kainalossa kuuntelemassa. mikä on koiran kohdalla riski.

Ikää lukukoiralla pitää olla vähintään kaksi vuotta, eli teinivuosien pitää olla reilusti takana.

Mikä Kassusta sitten tekee hyvän lukukoiran?

– Kassu on hirveän hyvä kuuntelemaan, Lämsä kertoo.

– Uuden lukijan kanssa se makaa ensin kirjaston sohvalla selin lukijaan pää minun sylissäni. Jos lukijalla jännittää, eikä tekstiä meinaa tulla, Kassu tönäisee takajalallaan ja marisee,

että voisitko lukea.

Toisella tai kolmannella lukukerralla Kassu kääntyy omatoimisesti lukijaa kohti, ja laskee päänsä tämän syliin.

Kassu selvästi nauttii työstään.

– Se lähtee aina mielellään kirjastoon ja tietää sinne tullessamme, että nyt ollaan töissä.

Kassu oli jo ennen lukukoiran uraansa kaverikoirana vanhuspuolella.

– Kävimme vanhusten luona ja he saivat rapsutella Kassua.

Kassu ei ole Lämsän ainoa koira. Hänellä on kotona neljän pitkäkarvaisen collien lauma, ja lisäksi yksi collie asuu sijoitettuna toiseen perheeseen.

Neljän collien laumassa riittää vauhtia. Jokaisella koiralla on oma yksilöllinen luonteensa.

– Meidän prinsessalla esimerkiksi on tapana, että aina kun sen mielestä joku asia menee pieleen, se antaa Kassulle selkään. Olen sille selittänyt, että ei Kassulle saa antaa sel-

Lämsän collieista 11-vuotias Otto on aiemmin toiminut kaverikoirana, mutta nyt se on toiminnasta tauolla.

– Muita lukukoiria meidän laumassa ei ole kuin Kassu. Se on itse asiassa koko Koillismaan ainoa lukukoira. Toiveissa on, että toimintaan löytyisi lisää koiria, sillä kouluilla on niille kysyntää. Kassullakin alkaa jo olla ikää.

Lapset ovat tykänneet lukukoirasta kovasti.

– Kassulla on muutamia vakituisia lukijoita, ja sitten on toisia, jotka käyvät silloin tällöin.

Kassu on niin pehmeä, pörröinen ja kiltti, että siitä tykkäävät kaikki!

KASSU pääkirjastolla 19.3.

Opetteleeko lapsesi lukemaan tai eikö lukeminen vielä oikein suju? Kaipaako hän innostusta lukemiseen? Silloin kannattaa tulla Kassun vastaanotolle! Koulutettu lukukoira Kassu kuuntelee epävarmaakin lukijaa kärsivällisesti ja arvostelematta.

Varaa aika Anna Kankaanpäältä p. 040 860 8904, kirjaston neuvonnasta 040 860 8900, kirjasto@kuusamo.fi tai tule katsomaan koiraa paikan päälle, saatat päästä aikaa varaamattakin lukemaan.

LINTUPÄHKINÄ Tunnistatko kuvien linnut?

Kuusamon lintukerhon Lintupähkinän tämänkertaisen tunnistustehtävän linnut ovat kaksi Kuusamossa tavattavaa muuttolintua, joista ensimmäinen tosin piipahtaa alueella vain muuttomatkan varrella, mutta toinen viihtyy koko kesän. Tunnistatko siivekkäät? Oikeat vastaukset perusteluineen sivulla 15.

Kuva 1, kuvaaja Vesa Kilpivaara.

kään, mutta se kai ajattelee, että lauman nuorinta saa rankaista.

Kuva 2, kuvaaja Vesa Kilpivaara.

4

Jäärata-ajon suomenmestaruus ratkaistaan Kuusamossa 14.-15.3. Torankijärven jäällä.

Jäärata-ajon SM-kisat tuovat Kuusamoon yli 70 kilpailijaa

K

uusamon Urheiluautoilijat järjestää jäärata-ajon SM-kisat 14.–15.3. Torankijärven jäällä Kuusamon keskustassa.

– Mukaan on tulossa puolet enemmän kilpailijoita kuin viime vuonna eli seitsemänkymmentä, kertoo Kuusamon Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Ville Koramo.

– Kilpailijat tulevat eri puolilta Suomea. Myös yleisöä odotetaan paikalle ennätysmäärä.

Tänä talvena jäärata-ajon suomenmestaruus ratkaistaan poikkeuksellisesti yhden viikonlopun aikana. Kuusamossa pidetään kaksi osakilpailua, joissa parhaiten pärjännyt pokkaa Suomen mestarin tittelin.

Lisämaustetta jäärata-autoilijoiden ystäville tuo, että kisa televisioidaan MTV:n C More Maxille.

Toranginjärven kisarata on 1200 metrin mittainen. Pohjoisen erinomaisen talven myötä jää on hyvässä kunnossa kilpaajoja varten. Töitä rata on silti teettänyt järjestävälle organisaatiolle: – Lunta on tullut tänä talvena todella paljon, joten rataa on pidetty puolitoista kuukautta auki parinkymmenen talkoolaisen voimin.

Valmistelutöihin osallistuneiden talkoolaisten määrä viisinkertaistuu varsinaisena kisaviikonloppuna, jolloin mukana on sata vapaaehtoista takaamassa kisojen onnistumisen.

Jääratakisat ovat yleisölle hienoa seurattavaa. Kilpailu käydään rata-autoilun säännöillä. Kisaa ei käydä kelloa, vaan miestä vastaan, eli radalla on yhtä aikaa kymmenen autoa.

Vauhti nousee jopa yli 150 kilometriin tunnissa.

Kilpailussa ajetaan alkuerät, karsintaerät ja finaalit. Alkuerän ja karsintaerän lähdön pituus on kolme kierrosta. Finaaleja ajetaan tarpeen mukaan riippuen luokan osanottajamäärästä.

Finaalilähdöissä ajetaan kuusi kierrosta. Finaalilähdössä on kuljettajia jopa kaksitoista.

Jääratakisan radan profiili on säädelty lajin virallisissa säännöissä. Esimerkiksi ensimmäisen mutkan eli pääsuoran päätymutkan on kaarruttava noin 45 astetta, minkä jälkeen radan on jatkuttava suurinpiirtein suorana vähintään sata metriä.

Maalilinja puolestaan tulee sijoittaa noin sata metriä kaarteen jälkeen.

Radan leveys on vähintään kolmekymmentä metriä, paitsi lähtösuoralla viisi metriä leveämpi.

Kisoissa on kalustoa todella monipuolisesti. Osalla autoista ajetaan ainoastaan talvella jäärataa.

Kisassa on viisi luokkaa, joiden autot hieman poikkeavat toisistaan. Kuusamossa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Legends-luokka.

– Yleisöllä on pääsylipulla vapaa pääsy varikkoalueelle tutustumaan autoihin lähempää, joten kannattaa tulla paikalle!

Jäärata-ajossa haetaan turvallisesti omia rajoja Jos jäärata-ajon SM-kisoissa tulee tunne, että haluaisi itsekin kokeilla miltä tuntuu ajaa kovaa jääradalla, se onnistuu Kuusamossa loistavasti.

Pätsi Racing tarjoaa jäärata-ajoa Kurkijärven jäällä kahdensadan hevosvoiman BMW 325:n ratissa.

Pätsi Racingin autot ovat oikeita ralliautoja, joissa on piikkirenkaat, turvakaaret ja kuusipisteturvavyöt.

Autoon mahtuu kuljettaja ja kartturi, vaikka karttaa ei jääradalla tarvitsekaan lukea.

Sauli Pätsi on tarjonnut jäärata-ajoa Kuusamossa jo

90-luvun puolivälistä asti.

– Se on spesiaalilaji, jota kaikki eivä halua kokeilla. Varsinkin kun harjoituskierrosten jälkeen aletaan ottaa aikaa, monille se on liian jännittävää.

Enimmäkseen asiakkaamme ovat autoihmisiä, joita kiinnostaa kokea miltä tuntuu ajaa rallia.

Jäärata ei ole liukas, siitä pitävät huolta renkaiden kahdeksanmilliset piikit. Luisussa mennään kuten soratiellä.

Turvalliseksi lajin tekee turvavarusteiden lisäksi nimenomaan ympäristö: – Jos kuljettaja ajaa radalta ulos, auto tupsahtaa viistettyi-

Pätsi Racingin jääradalla ajetaan oikeilla ralliautoilla. (Kuva: Jari Pätsi)

hin lumivalleihin eivätkä sen enempää kuljettaja kuin autokaan vahingoitu.

Jäärata-ajo alkaa briefingillä, jossa käydään läpi turvallisuusasiat. Sitten aletaan kilpailla kelloa ja kilpakumppaneita vastaan.

Samanlaisiin vauhteihin ei ylletä kuin jääratakisoissa, mutta vähemmälläkin vauhdilla saa kotitarveautoilija laittaa kaikki taitonsa likoon.

Löytyykö asiakasporukoista usein potentiaalisia rallitähtiä?

– Yleensä kymmenen hengen porukasta aina joku erottuu joukosta!

5

Tiesitkö tämän Koillismaan talvisodasta?

Talvisodan päättymisestä tulee 13.3. kuluneeksi pyöreitä vuosia. Koillismaalla talvisodassa kärsi eniten Suomussalmi, mutta koko alue joutui koville huippukylmien talvikuukausien aikana, kun vihollinen tuli ylivoimalla rajan yli.

Mitä tiedät Koillismaan talvisodan tapahtumista?

1. Kuinka monta vuotta Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi tänä vuonna? a) 70 b) 75 c) 80 2. Mihin kylään evakuoitavat siviilit koottiin Kuusamossa ennen kuin heidät lähetettiin sijoittumiskuntiinsa? a) kirkonkylälle b) Kuolioon c) Rukalle 3. Suomella oli Suomussalmen taistelussa 30.11–8.1. yhteensä 11 000 sotilasta. Paljonko Neuvostoliiton joukkojen vahvuus oli? a) 11 000 b) 25 000 c) 55 000 4. Minkä tekijän ansiosta venäläiset etenivät talvisodan alkaessa niin nopeasti Suomussalmelle? a) Suurten joukkojen b) Neuvostoliittoon aikaisemmin loikanneiden suomalaisten oppaiden c) Nykyaikaisen sotakaluston 5. Surullisenkuuluisalla Raatteen tiellä Suomea vastaan taisteli Neuvostoliiton 44. divisioona. Mikä divisioonassa oli erikoista? a) Siihen kuului naispuolisia sotilaita. b) Siihen kuului Amerikasta Neuvostoliittoon muuttaneita kommunistisiirtolaisia. c) Se koostui ukrainalaisista sotilaista.

6. Talvisodan talvi oli poikkeuksellisen kylmä koko Suomessa. Mikä oli Kuusamon pakkasennätys, joka saavutettiin 14.2.1940? a) 26,7 astetta b) 32,5 astetta c) 37,6 astetta 7. Kirjailija Ilmari Iki-Kiannon Suomussalmen Kiantajärvellä sijaitseva talo tuhotui talvisodassa.

Mikä talon nimi oli? a) Turjanlinna b) Kurjanlinna c) Hurjanlinna 8. Minkä Talvisodan aikaisen tekonsa takia kirjailija Ilmari Kianto joutui vankilaan? a) Hän järjesti sodan vastaisen mielenosoituksen Suomussalmen kirkonkylässä. b) Hän jätti kotinsa portaille venäläisille viestin, jossa pyysi heitä säästämään talon. c) Hän kieltäytyi luovuttamasta autoaan suomussalmelaisten evakuoinnin avuksi.

9. Moskovan rauhansopimuksessa Suomi joutui luovuttamaan reilut kymmenen prosenttia pinta-alasta.

Kuinka monta kylää Kuusamosta jäi Neuvostoliiton puolelle? a) ei yhtään b) 6 c) 12 10. Kuinka suuri oli Kuusamosta luovutettujen alueiden pinta-ala oli? a) 1650 km2 b) 165 km2 c) 16,5 km2

Oikeat vastaukset: (1c, 2b, 3c, 4b, 5c, 6c, 7a, 8b, 9b, 10a)

6

Etelän lumeton talvi toi SM-enduron Kuusamoon

K

uusamossa kisataan 21.3. moottorikelkkaenduron SM-osakilpailu.

Kuusamon Moottorikelkkailijat ottivat kisat järjestettäväkseen nopealla aikataululla, kun eteläisemmän Suomen lumenpuute oli uhkaamassa koko SM-sarjakauden jatkoa.

– Karstulan, Lieksan ja Vaalan SM-osakilpailut jouduttiin lumenpuutteen takia peruuttamaan, ja kauden kisakalenteriin olivat jäämässä vain Kemijärven ja Sallan kisat, kertoo Kuusamon Moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Kati Pätsi.

– Kuusamossa järjestettiin viime vuonna moottorikelkkaenduroleiri ja Rukalla SM Snowcross -kilpailut, joten tänä vuonna ei ollut tarkoitus järjestää isompaa tapahtumaa, mutta ajattelimme, että kun olemme Kuusamossa jo aiemmin järjestäneet endurokisat 2014 ja 2015 ja meillä on reitit olemassa, yritämme auttaa enduroväkeä ja järjestää kilpailut.

Päätöksen jälkeen alkoi kova työ.

Moottorikelkkaenduro koostuu metsässä ajettavista erikoiskokeista, joten reittejä oli kiireesti alettava kartoittaa ja kunnostaa entisten reittikarttojen pohjalta.

– Ratamestari Arto Pätsi ja talkooapulaiset ovat polkeneet ja raivanneet reittejä kiivaalla aikataululla. Keliolosuhteet ovat meilläkin olleet haastavat, koska kaikissa pienemmissä vesistöissä ei ole ollut jäitä. Esimerkiksi melkein kaikki purot ovat sulana. Mutta olemme nyt muutaman kuukauden työn jälkeen saamassa järjestelyt pakettiin.

Endurokelkat ovat tehdasval-

tää, ja mahtava porukka joka pyörii lajin ympärillä.

Uusi Koillismotor Racing -tiimi edustaa Kuusamoa moottorikelkkaendun SM-sarjassa. (Kuva: Tiina Kilpijärvi) misteisia sportti- tai reittikelkkoja, jotka soveltuvat ajamiseen haastavilla kisapätkillä. Endurokelkkoja saa jonkin verran säätää ja rakentaa, mutta moottoriin ei saa lisätä vääntöä eli kisakuskit ajavat periaatteessa samanlaisilla kelkoilla kuin harrastajakelkkailijat.

SM-enduron edellinen osakilpailu käytiin maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Kemijärvellä.

Kati Pätsi voitti Kemijärvellä naisten sarjan. Pätsi aikoo osallistua myös Kuusamon kisoihin, sillä hänellä on puolustettavana viimevuotinen naisten sarjan SM-titteli.

– Aloitin kelkkailun vuonna 2009, ja yhtä kautta lukuun ottamatta olen osallistunut SMenduroon joka vuosi eli nyt on yhdestoista kausi menossa.

Kuusamon Moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Kati Pätsi ajoi maaliskuun alussa SM-enduron Kemijärven osakilpailun voittoon. Hän puolustaa viime vuoden Suomen mestaruutta myös Kuusamossa. (Kuva: Tiina Kilpijärvi) Mikä kelkkailussa ja etenkin kilpailemisessa viehättää?

– Kun kypärän laittaa päähän, muut asiat on unohdetta-

va. On keskityttävä siihen mitä näkee, ajettava täysillä ja koko ajan haastettava itseään. Vauhti se on, joka jaksaa lajissa viehät-

Muitakin Kuusamon uuden moottorikelkkatiimin eli Koillismotor Racingin edustajia löytyy enduron lähtölistalta.

SM-pro-luokassa Kuusamoa edustaa Juhana Rajala ja semipro-luokassa Jarkko Tauriainen ja Tero Tornberg.

Harrastaja-A-luokassa ajavat Tapani Peltoniemi ja Riku Nikka. SM-junioreissa ajavat 15-vuotiaat Onni Tornberg ja Aleksi Heikkinen. Legendoissa ajaa Kati Pätsin isä Ahti Kolehmainen. Muita Kuusamoa edustavia kuljettajia ovat muun muassa Joanna Palosaari, Pasi Tornberg sekä Ville ja Tapio Käkelä.

Kaikkiaan kilpailijoita tulee kilpailuun ympäri Suomea 180–200.

Kuusamon endurossa ajetaan kaikkiaan 125 kilometriä, joista vajaat sata muodostuu varsinaisista kisataipaleista.

– Erikoiskokeiden pituudet ovat 28, 12 ja 48 kilometriä. Niiden välillä siirtymät suoritetaan yleisiä kelkkareittejä pitkin normaalein liikennesäännöin, joten siirtymillä ei ajeta kilpaa.

Kisojen kilpailukeskus sijaitsee Kuusamon keskustassa liikuntakeskuksessa.

Yleisön katselupaikka on tämän lehden painoonmennessä vielä auki, mutta selvityksen alla on vanhan kyllästämön tontti Oulutien varressa. Asiasta tiedotetaan lähempänä tapahtumaa.

– Lisänäkyvyyttä tapahtumalle antaa, että se kuvataan Alfa-TV:lle. Tunnin mittainen dokumentti tulee puolentoistaparin viikon kuluttua televisiosta!

Jaakko Saariluoma Kuusamotalolla 20.3.

20.3. klo 19 Kuusamotalolla saa nauraa katketakseen, kun Jaakko Saariluoma nousee lavalle stand up -kiertueellaan.

Lavat auki -soolokiertue on Saariluoman paluu stand upin pariin viiden vuoden tauon jälkeen. Televisiossa ahkerasti viime vuodet työskennellyt humoristi kertoo odottavansa aitoa alkuperäistä esiintymislavaa ja mikrofonia.

Musiikkiopiston oppilaskonsertti 26.3.

Kuusamon musiikkiopiston oppilaat esittävät taitojaan oppilaskonserteissa joka kuukauden viimeisenä torstaina Oulankasalissa. Maaliskuun konsertti järjestetään torstaina 26.3. klo 18.30. Tule kuuntelemaan nuorten kuusamolaisten muusikoiden taidonnäytteitä. Konserttiin on vapaa pääsy.

7

Kilpailutoiminta tuli Kuusamon Moottorikelkkailijoiden toimintaan mukaan 90-luvun lopulla.

elle

maistunut kelkkavä Käristetty makkara on n. nte kautta vuosikymme

Hotkun ranta oli pitkään moottorikelkan kiihdytysajokisojen näyttämö Kuusamossa.

Kuusamon Moottorikelkkailijat

K

uusamon Moottorikelkkailijoiden kerhotoimintaa aloiteltiin vuonna 1988, jolloin haettiin käytännön linjauksia ja sääntöjä turvalliseen kelkkailuun.

Virallisesti Kuusamoon perustettiin 6.8.1990 moottorikelkkailijoita yhdistävä järjestö, joka sai nimekseen Kuusamon Moottorikelkkailijat ry.

Perustajajäseniä olivat innokas kelkkaileva poliisi Pekka Ahonen. Toinen puuhamies oli Veijo Tyni.

Lisäksi alkuaikoina olivat kerhon toiminnassa aktiivisesti mukana muun muassa Toivo Nissi, Mikko Ronkainen, Aimo Törmänen, Timo Saarela ja monet muut innokkaat kelkkailijat.

Kun kelkkakerho oli perustettu, piti kerholle laatia säännöt. Puuhamiehet matkustivat Rovaniemelle, jossa kelkkakulttuuri oli pidemmällä ja säännötkin valmiina.

Tuliaisina oli sen verran tietoa, että Kuusamon Moottorikelkkailijat ry:lle saatiin luotua omat, edelleen käytössä olevat säännöt.

Virallista moottorikelkkareitistöä ei 90-alussa Kuusamossa vielä ollut. Kelkkailjat ajoivat talviteitä ja viitostien viertä. Myös järvialueilla kelkkailtiin.

Vuosikymmenen alun kelkkailu painottuikin lähinnä safaritoimintaan. Kelkkaväki kokoontui viikonloppuisin yhteen ja suuntasi milloin mi-

hinkin päin Kuusamoa ihastelemaan talvisia maisemia. Ja paistamaan tietenkin nuotiolle makkaraa, mikä oli safarin kohokohta.

Vuosien myötä mukaan tuli kilpailutoiminta.

Ensimmäiset kansalliset moottorikelkkojen kiihdytyskilpailut järjestettiin 16.4.1994 Torankijärvellä, Hotelli Kuusamon rannassa, joka muodostuikin vakionäyttämöksi kiihdytysajoille.

Ensimmäiset SM-tason moottorikelkkojen kiihdytyksen osakilpailu järjestettiin 12.1.1997 Hotkun rannassa.

Kilpailijoita oli eri puolilta Suomea kaikkiaan yli kuusikymmentä.

Myöhemmin kilpailutoimintaan tulivat mukaan snowcross, enduro ja sprint.

Etenkin endurossa kuusamolaiset ovat olleet Suomen kärkikuljettajia vuodesta toiseen. Tänäkin keväänä Kuusamossa järjestettävässä enduron SM-osakilpailussa on kuusamolaisilla on vahva edustus.

Kilpailutoiminnasta puhuttaessa ei sovi unohtaa Kuusamon Moottorikelkkailijoiden naisväen osuutta.

Heidän työnsä on ollut merkittävä kisojen järjestelyorganisaatiossa. Muun muassa kisakanslian hoitaminen on ollut naisten vastuulla. He huolehtivat vuodesta toiseen myös kisavieraiden huollosta ja muonituksesta kilpailupaikoilla.

Moottorikelkkapoo-

vuotta li Kuusamoon perustettiin vuonna 1997. Mukana reittien kunnostuksesta huolehtivassa poolissa olivat safariyritykset, Kuusamon kunta ja myös Kuusamon Moottorikelkkailijat.

Samana vuonna 1997 Kuusamossa aloitettiin laajemmassa mittakaavassa koneellinen kelkkareittien kunnostus, kun Yrjö Käkelä hankki reittien kunnostukseen soveltuvan reittikoneen ja reittilanan.

Moottorikelkkapooli huolehti reittien kunnosta ja varainhankinnasta toiminnan ylläpitämiseksi vuoteen 2010 jolloin poolin toiminta loppui ja reittien kunnostusvastuu siirtyi Kuusamon kaupungille.

Moottorikelkkareittien määrä on Kuusamossa lisääntynyt vuosien saatossa niin, että nykyisellään reittejä on noin 200 kilometriä ja uria noin 400 kilometriä. Kuusamon reitistö myös yhdistyy ympäryskuntien reitistöihin.

Lumivarmuus on houkutellut kautta aikain kelkkakansaa Kuusamon lumille ja Kuusamon Moottorikelkkailijat toivovat tilanteen jatkuvan myös tulevaisuudessa, sillä kelkkailu tuo ison euromäärän Kuusamoon ja antaa oman osansa Kuusamon vuosi vuodelta kasvaviin matkailutuloihin.

Jouni Mustonen Kuusamon Moottorikelkkailijat ry:n puheenjohtaja 2010–2017 ja nykyinen hallituksen jäsen

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

8

Pepe Willberg: ”Jokaisessa kappaleessa on oma hetkensä” Zonessa perjantaina 27.3. esiintyvä Pepe Willberg on tehnyt musiikkia seitsemällä vuosikymmenellä.

Vähällä on, ettei kahdeksalla, sillä hän aloitti uransa kuusitoistavuotiaana Islandersin komppikitaristina aivan 60-luvun aamunsarastuksessa.

M

uusikon menestys on yhdistelmä taitoa ja tuuria, mutta tärkeintä ovat hyvät kappaleet.

Niiden valintaa on kokeneenkaan artistin vaikea pukea sanoiksi: – Kaikkina vuosikymmeninä olen valinnut biisit sillä perusteella, miltä ne tuntuvat, Pepe Willberg pohtii.

– Kun kuulee jonkin kappaleen, se joko menee ihon alle tai ei mene. Melodia ja harmonia ovat yhteinen tekijä. Jokaisessa kappaleessa on oma hetkensä.

Se voi olla vaikka vain yhden tahdin mittainen tapahtumaketju. Loppuosa biisistä on maisemaa.

Esimerkiksi Willbergin vuonna 1990 julkaisemasta Tulit valona maailmaan -hitistä löytyy hetki, joka sai artistin tarttumaan biisiin.

– Musiikillinen kohokohta on seitsemännessä tahdissa. Kohdassa, jossa lauletaan ”tulit valona rakkain maailmaan…” Siinä lasketaan aseet pöydälle.

Siinä myös melodia on hankalin.

Kyseinen radioaallot vallannut kesähitti on siitäkin poikkeuksellinen, että siinä on outoa imua, joka ei välttämättä avaudu maallikolle. Jalka alkaa vipattaa, mutta kuuntelija ei oikein tiedä miksi.

Selitys on varsin yksinkertainen, mutta nokkela: – Biisin säveltänyt Kassu Halonen keksi kääntää A- ja B-osat toisinpäin, eli kappale alkaa kertosäkeellä. Samalla tavalla on rakennettu esimerkiksi Beatlesin ”She loves you”.

Seitsemällä vuosikymmenellä musiikkia tehnyt Pepe Willberg on ensi kesänä Pori Jazzien vetonaula. 21.3. hän esiintyy Rukalla Zonessa.

(Kuva: Atte Mäläskä) vaisuuden: – Bändiin tarvittiin laulajaa ja pojat osoittivat minua sormella, että laula sinä.

60-luvun loppupuolella Willberg lauloi ja soitti Jormas-yhtyeessä, jonka suurin hitti ”Rööperiin” soi edelleen radiossa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen – kuten moni muukin Willbergin tunnetuksi tekemä kappale.

Kun Willberg suoritti asepalvelusta keväällä 1967, Otto Donner soitti varuskuntaan ja kutsui nuorukaista laulamaan Aulikki Oksasen runoja.

Mikä sai ajankohdan muodikkaimman levy-yhtiön LoveRecordsin johtajan soittamaan asepalvelusta suorittavalle popparipojalle ja tarjoamaan ajankohdan muodikkaimman runoilijan tekstejä laulettavaksi?

– Taustalla oli kai se, että Donner oli kuullut Jormasin biisin ”Saat miehen kyyneliin”, ja ajatteli sen perusteella, että sävellykset ja sanoitukset sopivat äänelleni.

90-luvulla Willbergillä alkoi uusi vaihe, jonka aikana uusi menestys on kaatunut päälle, kun edellisestä on selvitty.

Hectorin, Kirkan ja Pave Maijasen kanssa koottu Mestarit teki ensimmäisen keikkansa jääkiekon MM-kisojen avajaisissa 1997 ja samalla historiaa.

Koskaan muulloin Suomen Vuonna 2014 koko Suomi kaatui kevyen musiikin historissa saman kokoluokan artistit eivät selälleen kuin koppakuoriainen ole mahtuneet samalle lavalle.

Willbergin ja Tehosekoittimen Matti Miesten karismat loksahtivat kuin palapelin palat ja Mikkolan Saimaa-projektin myötä. yhteen menestys oli taattu. Yleisö oli täysin lääpällään ja jäähallit loppuunmyytyjä.

Ensimmäinen uusi avaus tuli jo uran Myöhemmin Willberg teki Fredin ja alkuvuosina. Kyseessä ei ollut mikään enPetri Laaksosen kanssa Poptenorit-kiernalta tarkkaan harkittu urasiirto, vaikka tueen. se saattoikin ratkaista miehen koko tuleVuonna 1946 syntynyt Willberg on muusikkona ainutlaatuinen, sillä 60-vuotisen uransa aikana hän on yhtä aikaa tehnyt aivan uusia ja yllättäviäkin avauksia, mutta samalla säilyttänyt ominaislaatunsa.

Vuonna 2014 koko Suomi kaatui selälleen kuin koppakuoriainen Willbergin ja Tehosekoittimen Matti Mikkolan Saimaa-projektin myötä. Yhteistyön tuloksia ylistäneiden lehtijuttujen määrä lasketaan sadoissa.

Saimaan aikoihin Willberg kiinnostui myös oopperasta.

– Kirkalla oli tapana esittää pyynnöstä tai pyytämättä Donizettin Una furtiva lagrima -aaria. Kun Kirka lakkasi laulamasta niin ajattelin, että perinnettä voisi jatkaa.

Willbergille tyypillisesti matka oopperan maailmaan alkoi epätyypillisesti eli suoraan Kansallisoopperan lavalta Helsingin Sanomien Ihmiskoe-sarjassa.

– Minut vietiin lavalle laulamaan klassisen musiikin kuningasaariaksi kutsuttu Nessum dorma ja Hesarin toimittaja meni salin perälle selkä seinää vasten kuuntelemaan, että kuuluuko jotain. Ilmeisesti kuului.

Kokeen jälkeen Willberg on ryhtynyt harrastusmielessä laulamaan oopperaaarioita.

– Sillä fiiliksellä, että vähän etäännyn Rööperin maailmasta. En lopeta pop-iskelmien laulamista, mutta laajennan ohjelmistoa. Ooppera tuo vähän isomman tavan laulaa.

Oopperakokeilut eivät ole mitenkään poikkeuksellinen säie Willbergin uralla. Muutama vuosi sitten hän möyhensi sekä yleisön että kollegoidensa sydämiä Vain elämää -televisiosarjassa, jossa taipui jopa räppäämään.

Takavuosilta muistetaan myös hengelliset laulut Lasse Mårtensonin levyllä sekä Willbergin omalla ”Kun tuulee”-albumilla.

Ensimmäiset poikkeamat popin,

rockin ja iskelmän perinteisemmästä maailmasta Willberg teki jo 60-luvun lopulla, kun Pepe & Paradise teki albumillisen vaativaa, jopa ”vaikeaselkoiseksi” kutsuttua musiikkia.

Willbergin ura ei vaikuta kovin suunnitelmalliselta ja laskelmoidulta, sillä useat hänen projektinsa ovat seurausta siitä, että hänelle on soitettu ja pyydetty mukaan. Miksi Willberg on niin haluttu?

– Olen tehnyt lauluharrastuksen eteen jotain, artisti muotoilee.

– Olen kokenut erilaiset projektin selustan varmistamiseksi, niin että jotain laadukasta on tulossa jatkossakin.

Mutta miten Willberg valitsee projektit, joihin lähtee? Onko jotain, mihin hän ei lähtisi?

– Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kohdalla mietin pitkään, selviänkö siitä.

En kertonut tuottajille, että kävin teininä viikon tanssikurssin, kuten silloin tapana oli, mutta ei siitä kurssista edes ollut apua.

Willberg sijoittui kisassa hienosti neljänneksi.

– Tähdet tähdet -ohjelmasta kieltäydyin. Sitä en kokenut omakseni.

Mikäli Pepe Willbergin kevään keikat jäävät työkiireiden takia väliin, ei huolta.

Ensi kesänä on luvassa jälleen jotain uutta.

Willberg on Pori Jazzien vetonaula trumpetisti Jukka Eskolan kanssa kokoamansa huippuorkesterin kera. Hyvinkään kesäteatteriin puolestaan on tulossa näytelmä, joka perustuu Willbergin hitteihin.

Yle Areenan Levylautakunnasta voi kuunnella Willbergin uusimman sinkun, joka sai lautakunnan tuomareilta lähes täydet pisteet.

9

Suomulla on ponnisteltu vaikeuksien kautta uusiin vaikeuksiin, mutta kehitystä on tapahtunut koko ajan ja tunturissa luotetaan tulevaisuuten. (Kuva: Uula Kuvaja)

Suomu on nousemassa alppihiihdon huippukohteeksi Kuusamon naapurikunnassa Kemijärvellä sijaitseva Suomu on loistava päiväretkikohde Rukan matkailijoille. Tunnin ajomatkan päästä löytyy idyllinen pieni tunturikeskus, jossa palveluja ei tosin ole vielä kovin paljon, mutta rinteet ovat hyvässä kunnossa.

M

onien ongelmien kanssa takavuosikymmeninä kamppaillut Suomu on alkanut saada jalansijaa kansainvälisessä alppihiihdossa.

Kovan työn ja investointien ansiosta Suomun rinteet ovat nyt siinä kunnossa, että ne kiinnostavat jopa kansainvälisiä treeniryhmiä.

– Suomulla on kaksi kansainvälisen hiihtoliiton hyväksymää kisarinnettä, joissa saa järjestää sen alaisia pujottelu- ja suurpujottelukisoja, kertoo Suomun tapahtumavastaava Uula Kuvaja.

– Treeniryhmät ovat löytäneet Suomun, koska täällä on loistavat harjoitusolosuhteet. Rinteet ovat huippukunnossa, hissi pyörii tarvittaessa 24/7, rinneprofiilia on kehuttu Suomen parhaaksi ja meillä on tilaa harjoitella.

Pienen ja pontevan Suomun suotuisa kehitys lämmittää jokaisen hiihtäjän mieltä, sillä vastoinkäymisiä keskuksella on ollut enemmän kuin järki ymmärtää.

Legendaarinen Martti Kinnunen rakensi Suomun aikanaan korpimetsään, ja nosti sen Suomen trendikkäimmäksi hiihtokeskukseksi. Suomu on Suomen freestylen syntypaikka, jonka rinteissä loistivat neonvaatteet ja lajin huippunimet.

Suomun hieno ensimmäinen neljännesvuosisata päättyi lamaan ja 90-luvun alun tolkuttomiin lainakorkoihin.

Uusia omistajia piipahteli Suomulla niin että saranat paukkuivat.

Mukana olivat niin Spede Pasanen, espanjalainen yrittäjäryhmä kuin pelikasinoistaan tunnettu sijoittajakin.

Ennen nykyistä yrittäjää Suomun omisti salaperäinen miljonääri, joka rakennutti hotellin viimeisen päälle kuntoon, mutta ei ehtinyt keskittyä Suomun kehittämiseen. Lopulta hän sulki täyteen buukatun paikan keskellä pääsiäistä.

valmennuskeskus kaikkine palveluineen.

Alppihiihdon kehittämisessä Suomun vahva lenkki on alppinisti Juha Tenhunen, joka houkuteltiin Suomulle Itävallasta hiihtovalmentajan töistä.

– Juhan ammattitaito rinteiden hyödyntämisessä on huippuluokkaa.

Hän tuntee profiilit, osaa merkata radat ja takaa että kisapaikat ovat kunnossa.

Viisi vuotta sitten Suomun johtoon nousi Kari Tirkkonen, jolla oli takanaan pitkä yrittäjäkokemus matkailualalta. Hän alkoi heti johtaa Suomua paikan päältä ja pitkällä tähtäimellä.

Ikävä sattuma ja onnettomuus kuitenkin yllättivät kokeneen yrittäjän.

Suomun legendaarinen kotaravintola keittiöineen tuhoutui tulipalossa. Vähän aikaa Suomulla jouduttiin haukkomaan henkeä, mutta periksi ei annettu. Kuntosalista sisustettiin ravintola ja keittiö rakennettiin väliaikaisiin tiloihin.

– Uudet hienot ravintolatilat valmistuvat nyt pääsiäiseksi neljän vuoden pitkän odotuksen jälkeen ja kuntosali palautui taas oikeaan käyttöön, Kuvaja kertoo.

Suomulla kisattiin viimeksi helmikuussa, kun Kuopio Ski Club järjesti FIS Race Suomun. Tulossa on vielä pari muuta kisaa tälle kaudelle.

– Treeniryhmiä meillä on ollut lähes päivittäin marraskuun alusta asti. Mukana on kansainvälisiä tähtiä.

Kaikki ovat kehuneet Suomun rinteitä. Sporttiset rinteet kestävät sekä kisat että kovan harjoittelun. Meiltä onkin haettu vauhtia Levin maailman cup kisoihin.

Rinteiden suhteen Suomulla ei ole odoteltu. Rinneteknologiaan tehdyt miljoonainvestoinnit tuottavat nyt hyviä tuloksia.

– Tavoitteena on kehittää Suomusta kansainvälinen alppihiihdon

Suomun tämän kauden voittoputki sai pakkia, kun kiinalaisten matkoitusrajoitukset tulivat voimaan.

Lapin matkailukeskukset ja -yrittäjät kartoittivat kiellon seuraukset nopeasti. Yleisesti todettiin, ettei kiinalaisten osuus matkailijoiden kokonaismäärästä ole merkittävä.

Toisin oli Suomulla.

– Talo oli varattu täyteen, mutta Kiinan päätöksen jälkeen yhdeksänkymmentä prosenttia varauksista haihtui ilmaan, Kuvaja kertoo.

– Piti alkaa kiireesti markkinoida eri kanavien kautta. Varauskirja suomalaisten lomaviikkojen osalta täyttyy, mutta kevään mittaan on vielä tilaa. Tällä hetkellä varauksen saa sitä varmemmin, mitä varhaisemmin on liikkeellä, eli lähiviikot ovat aina eniten varatut.

Suomun selviäminen monista vastoinkäymisistä kertoo, että siellä tehdään oikeita asioita. Tältä kaudelta perustellusti odotettu ennätys jää saavuttamatta, mutta odotukset ovat jo kääntyneet seuraavaan kauteen.

Edellytykset ovat olemassa: – Suomulla on selvästi pakko olla jotain kunnossa, koska kaikista vastoinkäymisistä huolimatta täällä porskutetaan eteenpäin. Kansainvälisen hiihtokeskus maineen rakentaminen ei voi tapahtua yhdessä yössä. Onneakin tarvitaan. Pitää jaksaa tehdä oikeita asioita kärsivällisesti. Hyvältä näyttää ja kehittämisessä edetään koko ajan.

Hotellin lisäksi Suomulla voi majoittua chalet-huoneistoissa. Hiihtolomien ajan on eturinteillä vuokraamon yhteydessä Ski Cafe, jossa voi syödä lounaan ja illallisen sekä itäSuomulla on rinnekahvila.

– Meille kannattaa tulla. Rinnealueet on tuulelta suojassa ja rinneprofiileja on kehuttu Suomen parhaiksi.

Meillä on tilaa jättää rinteeseen omat jäljet!

10

11

Meidät löydät Kuusamosta

Koko perheen palveleva apteekki Kuusamon keskustassa

Sekä Rukan palvelupisteessä Kauppakeskus Kumpareen Ruka-infossa

Ouluntaival 1, Kuusamo Puh. 08 844 2200 Kauppakeskus Kumpare, Ruka Puh. 08 8600 250 Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.fi

12

13

Uudet askeleet haltuun tanssiviikonloppuna

S

irpa Lotvonen ja Markku Oikarinen eli Sipe ja Make vetävät Kuusamossa tanssiviikonlopun 14.–15.3.

Sipe ja Make ovat tuttu pari Kuusamossa, sillä he ovat käyneet paikkakunnalla opettamassa tanssia jo yli viisitoista vuotta.

Pariskunnan tanssirepertuaari on laaja: – Kaikkia tanssilajeja on mahtava opettaa eikä ole mitään yhtä ylitse muiden. Ja musiikki tietenkin sykähdyttää aina!

Sipen ja Maken ohjelmistoon kuuluvat niin perinteiset kuin kansanomaisemmatkin tanssit sekä swingit ja lattarit.

Perinteisiä tansseja ovat valssi, tango, humppa ja foksi. Kansanomaisemmista tutuimmat ovat polkat ja jenkat variaatioineen.

Swingien joukkoon kuuluvat muun muassa nykyään suosituiksi nousseet fusku ja bugg.

Lattareissa tanssitaan muun muassa cha chata, jiveä, rumbaa ja rumba-boleroa.

Kuusamon tanssiviikonlopun ohjelmassa ovat tango, fusku, rumba-bolero, cha cha ja salsa.

– Rumba-bolero on hieman

helpompi versio rumbasta, Sipe kertoo.

– Erona on, että askel kulkee eri kohdassa musiikkia. Rumba on yhden iskun edellä rumbaboleroa. Rumba on enemmän kehonkieli. Kotimainen tanssimusiikki sopii paremmin nimenomaan rumba-boleroon.

Sipe ja Make pyrkivät muutenkin ottamaan kursseilla huomioon tanssien hyödynnettävyyden.

– Pyrimme siihen, että kurssilaiset saavat taidoistaan mahdollisimman suuren hyödyn ja voivat käyttää niitä monipuolisesti.

Kaikille tutussa tangossa on laaja skaala tyylejä.

– Tango koostuu hitaista ja nopeista askelista yhteen ja erikseen, Sipe luonnehtii.

– Se on tunnetanssi. Kurssilla tanssitaan suomalaista tangoa.

Argentiinalainen tango on erilaista kuin suomalainen, mutta niitä voi myös yhdistellä.

Tanssiviikonlopun kolmas laji on sähäkkä lattaritanssi cha cha, jossa on mukavaa haasteellisuutta etenkin rytmiikan kanssa.

Tanssiviikonloppu huipentuu paritanssien jälkeen villiin salsaan, jota tanssitaan yksin.

– Kun on kaksi päivää tanssittu, irrotellaan kunnolla, käydään vähän askelia ja koreografiaa läpi ja sitten vaan nautitaan tanssimisesta!

Tanssiviikonloppuun ovat tervetulleita myös uudet harrastajat.

– Vaatteiksi kannattaa vali-

Viime vuosien muotitanssi fusku on vauhdikas ja kiva tanssi ja lisäksi supisuomalainen tuote.

– Fusku on swingeihin kuuluva käden ali -tanssi, joka sopii foksimusiikkiin.

Sitä voi hyödyntää paljon tanssilavoilla.

Nilon koululle odotetaan useita kymmeniä tanssijoita kaksipäiväiselle tanssikurssille.

Tangoa, fuskua, rumbaa, cha chata ja salsaa 14.–15.3. tapaillaan Kuusamon keskustassa Nilon koululla tanssiaskelia. Nuorisoseura Koparoiden tanssiviikonlopun opettajina toimivat Sirpa Lotvonen ja Markku Oikarinen.

Viikonlopun ohjelmassa on luvassa monta mukavaa paritanssia.

Lauantaina klo 10–12.30 aloitetaan tangolla ja klo 13.30–16 on vuorossa fusku.

Sunnuntaina soivat rumba-

bolerolla rytmit, ja iltapäivä askelletaan cha chata ja soolosalsaa.

Tunti maksaa seitsemän euroa, koko leiri 40 euroa.

Mukaan ovat tervetulleita kaikki paritanssista kiinnostuneet.

Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, eikä mukana tarvitse olla omaa tanssipariakaan.

ta sellaiset, joissa on mukava liikkua. Vaihtopaita kannattaa varata mukaan. Kengät ovat tanssimisessa erittäin tärkeät. Ne eivät saa painaa eivätkä puristaa, ja niiden on hyvä olla hieman luistavat.

Korkokengissä ei nykyään tanssita paljonkaan, sillä ne voivat olla jalalle hieman epämukavat, varsinkin jos ei ole tottunut niihin.

– Kenkiä kannattaa varata mukaan useampi pari, niin voi kokeilla mikä on itselle paras.

Mikäli tanssiviikonloppu

ei sovi kalenteriin, ei hätää, sillä Sipe ja Make käyvät syksyisin ja keväisin kerran kuukaudessa Kuusamossa.

– Olemme järjestäneet opetusta myös eri tasoryhmiin, mikä tekee tanssiharrastuksen aloittamisen todella helpoksi.

14

Kevättalven aurinko kutsuu retkeilemään

Valon lisääntyessä on loistava aika suunnata lähellä sijaitseviin kansallispuistoihin nauttimaan lumisista maisemista. (Kuva: Katri Kortelainen)

H

iljalleen saapuvan kevään myötä päivän valoisa aika pidentyy ja aurinko ilahduttaa luonnossa kulkijaa yhä useammin paisteellaan.

Kevään aurinko vaikuttaa ihmeellisellä tavalla lumiseen metsään ja metsässä kulkevan ihmiseen. Puiden oksia koristavat lumikristallit säihkyvät, hanki on häikäisevän valkoinen ja taivas pysäyttävän sininen.

Kevättalvisessa luonnossa on ihmisen helppo hengittää.

Valon lisääntyessä on loistava aika suunnata lähellä sijaitseviin kansallispuistoihin nauttimaan lumisista maisemista. Nappaa tästä parhaat reittivinkit Rukan ja Kuusamon lähikohteisiin!

Konttainen ja Valtavaara Rukan lähellä sijaitseva huimien näkymien Konttainen on jyrkkäseinäinen kallioinen vaara. Kahden kilometrin mittainen rengasreitti Konttaisen kuhaus on yhtä maisemailotulitusta!

Reitti lähtee Virkkulantien pysäköintipaikalta ja kaartaa kohti Kumpuvaaran maisemia, Konttaisen huipulle ja takaisin alas rinnettä. Maisemat avautuvat vaaran laella Konttaisjärvelle, Valtavaaralle, Rukalle ja Pohjois-Kuusamoon.

Näkymät vetävät hiljaiseksi ja ansaitsevat hetken pysähdyksen.

Konttaisella retkeilijän on mahdollista nauttia myös komeista kumartavista tykkykuusista, jotka luovat reitille oman taianomaisen tunnelmansa.

Konttaisen kuhausta pääsee

kulkemaan talvella lumikengin ja useimmiten reitti on tallattu niin, että kulku onnistuu tavallisilla talvikengilläkin.

Rukalla Saaruan pysäköintialueelta lähtevät lumikenkäreitit sopivat aloittelijoille ja harrastajille. Saaruan talvireitti on helppo 1,7 kilometrin reitti, joka soveltuu hyvin ensimmäiseksi lumikenkäilyreitiksi.

Valtavaaran keskipitkä talvireitti Valtavaaranlammen laavulle tarjoaa jo vähän enemmän haastetta 2,6 kilometrin nousulla ja laskulla. 5,5 kilometrin reitti on Valtavaaran reiteistä vaativin rinteen jyrkkyyden vuoksi, mutta palkaksi Valtavaaran huipulta avautuu kirkkaalla säällä upea 360 asteen näkymä.

Oulangan kansallispuisto Oulangan kansallispuistossa on useita talvisinkin kuljettavissa olevia reittejä, joilla pääsee näkemään ja kokemaan kevättalven taikaa.

Kiutaköngäs on yksi Oulangan kansallispuiston helmistä.

Kosken kuohuille vievän edestakaisen nähtävyyspolun pituus on kaksi kilometriä.

Kosken lähialueella on mahdollista kulkea myös viiden kilometrin pituinen Hiiden hurmos -reitti tai kahdeksan kilometrin Könkään keino -polku, jotka ovat yleensä Kiutakönkään polun tavoin kuljettavissa ilman lumikenkiä.

Kovilla pakkasillakin sulana pysyvissä koskipaikoissa voi hyvällä onnella bongata talvehtivan koskikaran tai löytää saukon

jäljet. Noin 150 metriä koskelta eteenpäin sijaitseva Kiutakönkään taukokatos taas on hyvä paikka tulisteluun ja retkieväiden nauttimiseen.

Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, joten portaisiin ja riippusiltoihin pakkautunut lumi tekee kulkemisesta paikoin haasteellista ja poluista petollisen liukkaita. Kiutakönkään alue on suosittu kohde ja polut ovatkin paikoin kuluneet hyvin jäisiksi.

Nastakengät ovat lämpimästi suositeltu varuste näille talvireiteille.

Mikäli etsit rauhallisempaa ja pidempää reittiä, suuntaa 26 kilometrin pituiselle Oulangan erämaareitille.

Oulangan kansallispuiston

15

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Kuva 1. Pulmunen (Plectrophenax nivalis) koiras Kuvaaja Vesa Kilpivaara Kevät- ja kesäpuvussa koiraspulmusen pää ja vatsa ovat vitivalkoiset sekä selkä ja siiven kärjet mustat. Naaraan pää ja selkä ovat ruskehtavia sekä siipien kärki ja vatsa valkoisia koiraslintujen tapaan.

Pulmuset ovat Kuusamossa kevään ensimmäisiä muuttolintuja. Maaliskuun lopulla tai viimeistään huhtikuun alussa valkoisina välkehtiviä pikkulintuparvia näkee teitten varsilla ja jokien sulapaikoilla pulmusten

ollessa matkalla pohjoisille pesimäalueille. Takatalven yllättäessä ne saattavat jäädä lintujen ruokintapaikan vieraaksi.

Pulmuset eivät pesi Kuusamossa ja niitä näkee vain muuttomatkalla keväisin ja syksyisin.

Kuva 2. Vihervarpunen (Carduelis spinus) koiras Kuvaaja Vesa Kilpivaara Vihervarpunen on sinitiaisen kokoluokkaa oleva pikkulintu, joka näkyy ja kuuluu runsaana kesäisin Kuusamon seudulla.

Koiraslinnun pyrstön tyviosa, rinnan yläosa ja yläperä ovat

kirkkaan keltaiset, päälaki musta, siipijuovat kellanvalkoiset ja kupeet voimakkaan viiruiset.

Naaras on yleisväritykseltään harmaanvihreä. Yläperä ja päälaki ovat viiruisia ja keltaväri on himmeämpi kuin koiraslinnulla.

Yleensä vihervarpuset liikkuvat parvissa, joista kuuluu jatkuvasti erilaisia viheltäviä ja visertäviä korkeita ääniä.

YIT ASUNTOMYYNTI OULU p. 020 433 1800 asuntomyynti.oulu@yit.fi

RUKA CHALETS 2

RUKA CHALETS 3 TULOSSA ENNAKKOMARKKINOINTIIN! LUE LISÄÄ YIT.FI/RUKA

Myös Korouoman luonnonsuojelualueella voi retkeillä talvella. (Kuva: Airi Kallunki) erämaisempaan maisemaan kulkijan tutustuttava erämaareitti on moottorikelkalla ajettu ura, jota pitkin pääsee lumikenkäilemään, liukulumikenkäilemään tai ajamaan läskipyörällä.

Kulku-uran kapeus ja korkeuserot tekevät reitistä vaativan, eikä reittiä suositella tavalliselle latusukselle. Erämaareitin varrella sijaitsee kaksi autiotupaa, joissa retkeilijät voivat levähtää tai yöpyä.

Korouoman jääputoukset Korouoman luonnonsuojelualueella Posiolla voit nähdä Suomen komeimmat jääputoukset Koronjää-päiväreitillä. Näyttävät jääputoukset ovat parhaimmil-

laan kevättalvella, vaikka alue on toki näkemisen arvoinen ympäri vuoden.

Noin viiden kilometrin pituinen rengasreitti vie matkailijan vanhaa hevostietä pitkin upealle näköalapaikalle korkealle kallioiden päälle ja siitä eteenpäin rotkon notkelmiin. Reitti on pääsääntöisesti helppokulkuinen, mutta korkeuseroihin kannattaa varautua.

Myös Koronjää-reitillä jyrkät mäet voivat olla talvisin hyvin liukkaita, joten matkaan on hyvä varautua pitäväpohjaisilla talvijalkineilla tai lumikengillä. Reitin varrelta löytyy myös tulentekopaikka, laavu ja ulkohuussi.

Jäikö jokin retkellä tekemäsi

luontohavainto mietityttämään?

Tarvitsetko lisää tietoa retkeilystä kansallispuistoissa?

Oulangan luontokeskuksella vastataan mielellään retkeilijöitä askarruttaviin kysymyksiin ja annetaan vinkkejä retkien suunnitteluun. Voit myös vuokrata lumikenkiä retkellesi. Luontokeskus on avoinna päivittäin klo 10–16.

Luontokeskuksessa sijaitsevassa Ravintola Talonpöydässä on tarjolla lounasta ja maukkaita lähiruokahampurilaisia, pientä suolaista ja makeaa sekä kahvia, teetä, kaakaota ja virvokkeita.

Kahvila on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–16.

KUUSAMO RUKA Toteuta unelmasi ikiomasta lomakodista! Kun teet kaupat YIT loma-asunnosta 1.2.–31.3.2020, maksamme puolestasi sen vastikkeet ensimmäisten 12 kk:n ajalta (sis. hoito- ja pääomavastikkeen).

Ruka Ski Chalets II Loma-asuntoja, Rukatunturintie 12 Muuttovalmis. Vuokratontti. B2018 Esim. m² krs mh.

2 h+kt 38,0 2 60 400 Sisustuspaketin hinta yit.fi/rukachalets2

vh.

151 000 15 800

Iloa ja hyvää oloa

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hyvä Olo Virkistävän päähieronnan jälkeen olo on kuin taivaissa ja ajatuskin juoksee kirkkaammin.

Kokeile seuraavaa harjoitusta yksin tai parin kanssa.

Päivän Paiste päähieronta 1. Alkuverryttely Laske hartiat alas, pyörittele päätä hitaasti vasemmalta oikealle, hengitä 5 kertaa syvään.

2. Niska Kallista päätä hieman alaspäin, ja aloita kevyt muutaman minuutin hieronta kallonpohjasta alaspäin.

3. Takaraivo Pyörittele peukaloilla kallonpohjaa takaraivosta korviin saakka.

4. Päänahka Hiero sormenpäillä koko päänahan aluetta.

5. Korvat Hiero korvanlehtiä alhaalta ylös ja takaisin.

6. Kasvot Sivele otsaa, poskia ja leukaa sormenpäillä tai pienillä luonnon kivillä.

Chalet HiusStudio & Kaltio Spa, Rukatunturintie 12 (Kuksan talo)

Kumpare Wellness Salonki,

Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus, pohjakerros) www.rukabeautywellness.com

Kauneusvinkit Nyt hoidetaan kauneutta kotimaisilla kasviksilla. Tarvikkeet löydät hyvin ja toteutuskin on helppoa. Kokeile jo tänään!

Puutarhurin Unelma kasvohoito Tarvikkeet:1 tomaatti, 1 raaka peruna, 1 rkl porkkana-sosetta tai mehua.

Tomaatti hieronta Halkaise tomaatti, hiero tomaatin puolikkailla kasvoja ja huuhtele lopuksi. *Tomaatti (Solanum lycopersicum) sisältää vitamiineja, mineraaleja ja karotenoideja. Sisäisesti nautittuna tomaatin lykopeeni karotenoidilla on todettu olevan myös merkittäviä terveysvaikutuksia.

Peruna-naamio Leikkaa peruna ohuiksi siivuiksi, liota lämpimässä vedessä ja laita kasvoille 10 minuutiksi. *Peruna (Solanum tuberosum) sisältää mm. mineraaleja, tärkkelystä ja proteiinia.

Porkkana seerumi Soseutettuna tai mehuna porkkana toimii hyvin ihon hoidossa. Levitä kasvoille sose/mehu ja anna vaikuttaa noin 10 min. *Porkkana (Daucus carota) sisältää runsaasti beeta-karoteenia joka suojaa ihoa kuivumiselta ja hidastaa juonteiden muodostumista.

Vahvista kasvisten kauneus- ja terveysvaikutuksia lisäämällä niitä ravintoosi.

Syö kasviksia vähintään 400 g joka päivä!

17

18

Menovinkkejä 13.3. – 27.3.2020 11-11.45 Rukan Hiihtokoulu.

16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä 19:00 Illanviettoa @ Moe’s.

Juonnettua karaokea, lautapelejä, dartsia.

21:00 Johanna Pakonen @ Rukahovi 23:55 Zonessa Tuohimaa

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin. hovi 21:30 Jalo Seppänen Hanki Baarissa 22:00 Diskon jytkettä DJ:n tahtii Moe’s Bar Karaoke & Night Club 00.30 Zonessa ”Silta yli synkän virran” Kirka tribuutti Lauantai 21.3.2020

Sunnuntai 15.3.2020 10:00 Autuuden aalloilla -luontokuvanäyttely. Ismo Lammen valokuvanäyttely ”Autuuden aalloilla” nyt Oulangan luontokeskuksessa!

19:30 Rattikelkkailua Rukan rinteissä numero 5, 16 ja 18.

Maanantai 16.3.2020 Näyttelyt Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Aukioloajat: ma- pe 9-17, la 10-16 16.1.-19.5.2020 Kuukkelisalissa on Mikko Halvarin revontulikuvia näyttelyllään ”Aurora Oulanka”.

Hannun teemoissa ”Mystiset uikut”, klassikoissa mm. ”tilhiä ja palokärkiä” sekä keinutuolissa katsellaan lintuja pakkassäässä.

Kuusamotalo, Kaamosgalleria 3.-30.3.2020 Lahja Koivunen – Kokoelmanäyttely Oulangan luontokeskus 3.1.-30.3.2020 Ismo Lammen valokuvanäyttely ”Autuuden aalloilla” nyt Oulangan luontokeskuksessa.

Perjantai 13.3.2020 10:30 K-Ympäristöpatrol.Tule mukaan pienelle ympäristökierrokselle, jossa havainnoidaan ympäristöä uusin silmin!

11:00 Kujalan porotilan poro Family Parkissa.

12:15 Rosa & Rudolf tavattavissa Family Parkissa.

19:00 Yömäki. Siinä ei ole mitään pimeetä, kun öisinkin tekee mieli mäkeen.

19:00 Illanviettoa @ Moe’s.

Juonnettua karaokea, lautapelejä, dartsia.

19:00 Suomalainen tango.

Tangokuninkaalliset ja upea Tango-orkesteri Kuusamotalolla.

21:00 Sami Rosholm @ Rukahovi 22:00 Qupla Live: Bess!

23:55 Zonessa Eini Lauantai 14.3.2020 12:00 Suomi Slalom suurpujottelukisa. Ilmoittautuminen klo

14:30 Rosa & Rudolf Lasten laskut. Naperoiden oma laskutapahtuma Family Parkissa!

16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä.

Tiistai 17.3.2020 11:00 Kuusamon koululaisten kisat, lajeina Slopestyle ja Suurpujottelu 14:30 SnowTubing keilaus Family Parkissa. Nyt keilataan.

Me valitsemme keilat ja sinä tyylin. Pallon sijaan pääset itse töihin tubing-renkaan avustamana.

Keskiviikko 18.3.2020 Kolmeks Alpine Race FIS Ruka pujottelukisat. Alppihiihdon FIS-kilpailut Rukan FISrinteessä sekä eturinteessä.

Mukana Suomen ja pohjoismaiden parhaat pujottelijat, tervetuloa seuraamaan kilpailuja.

14:30 Lasten pujottelukisa Sujuvaa slalomia ja kivaa kurvailua!

19:00 Illanviettoa @ Moe’s.

Juonnettua karaokea, lautapelejä, dartsia.

Torstai 19.3.2020 Kolmeks Alpine Race Ruka FIS pujottelukisat.

14:30 Tunturin tupla -kaverikisa. Kaksi samanlaista rataa – kumpi on nopeammin alhaalla?

16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä.

21:00 Marko maunuksela ja Jukka Hallikainen @ Rukahovi

12:00 Suomi Slalom suurpujottelukisa 16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä 19:00 Illanviettoa @ Moe’s 21:00 Irina @ Rukahovi 22:00 Diskon jytkettä DJ:n tahtiin Moe’s Bar Karaoke & Night Club 23:55 Zonessa Stig Maanantai 24.3.2020 14:30 Rosa & Rudolf Lasten laskut. Naperoiden oma laskutapahtuma Family Parkissa!

16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä Keskiviikko 25.3.2020 14:30 Lasten pujottelukisa.

Sujuvaa slalomia ja kivaa kurvailua!

19:00 Illanviettoa @ Moe’s.

Juonnettua karaokea, lautapelejä, dartsia.

Torstai 26.3.2020 14:30 Tunturin tupla -kaverikisa. Kaksi samanlaista rataa – kumpi on nopeammin alhaalla?

16:30 Porojen ruokinta Rudolfin Seikkailureitillä 20:00 DJ Resupekka Hanki Baarissa!

21:00 Pekka Niskanpojat @ Rukahovi Elastinen @Piste Showtime noin klo 23.

Perjantai 27.3.2020 19:00 Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani: Paratiisi 2020 Kuusamotalossa 19:00 Yömäki 21:00 Reino Nordin @ Rukahovi 22:00 Diskon jytkettä DJ:n tahtiin Moe’s Bar Karaoke & Night Club 00.30 Zonessa Pepe Willberg

Perjantai 20.3.2020 14:30 Stigakisa 19:00 Illanviettoa @ Moe’s.

Juonnettua karaokea, lautapelejä, dartsia 19:00 Jaakko Saariluoma – Lavat auki Kuusamotalo.

19:00 Yömäki.Siinä ei ole mitään pimeetä, kun öisinkin tekee mieli mäkeen.

21:00 Antti Ketonen @ Ruka-

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

19

RUKAHOVIN KEVÄT 2020 12.3. Jarkko Honkanen 15€

3.4. Happoradio 25€

13.3. Sami Rosholm 15€

4.4. Anssi Kela 25€

14.3. Johanna Pakonen 15€

9.4. Anne Mattila 20€

19.3. Marko M ja Jukka H 15€

10.4. Ellinoora 25€

20.3. Antti Ketonen 25€

11.4. Uniklubi 20€

21.3. Irina 25€

16.4. Heikki Koskelo 15€

26.3. Pekka Niskanpojat 15€

17.4. Suvi Teräsniska 25€

27.3. Reino Nordin 25€

18.4. Ressu Redford 25€

28.3. Maija Vilkkumaa 25€

24.4. Erin 25€

2.4. Souvarit 20€

25.4. Markku Aro 15€

Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ennakko liput: lippu.fi Pääsylipun hinta sis. palvelurahan 3,50€. .

1

Wellness info päivittäin klo 11 – 17 Chalet HiusStudio & Kaltio Spassa

p.044 535 3404 Hieronta,hoidot kauneus- ja hiuspalvelut.

Sauna & poreallas

pienryhmille.

Myös iltaisin ja viikonloppuisin !

Chalet HiusStudio & Kaltio Spa, Rukatunturintie 12 (Kuksan talo)

Kumpare Wellness Salonki Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus,pohjakerros)