Matkailulehti Ruka 5-2018

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 16.–28.3.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 5 – 2018

16. – 28.3.2018

Kevään aurinkoisin ja lumisin aika

H

iihtolomien ja pääsiäisen välinen aika pitäisi viettää paaston merkeissä, mutta niille, joiden loma sattuu tähän aurinkoiseen ajankohtaan, sallittakoon irtiotto arjesta, iloa, huvia ja rentoutumisen lepoa. Rukalla on kevään hienoimmalla jaksolla tarjolla niin tapahtumia, keikkoja kuin rinnehuvejakin.

Tapahtumat alkavat 17.–18.3., kun Ollilan Lomamajat on vauhdikkaan koiraurheilun keskus valjakkokoirien keskipitkän matkan SM-kisoissa. Mukana on maailman huippuvaljakoita, kuten edellisenä viikonloppuna Ruotsin MM-kisoissa hopealle sijoittunut kuusamolaiskokoonpano, jonka musherina toimi Krista Kaneva. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy.

Sunnuntai 18.3. on hauska päivä sekä lapsille että aikuisille myös muun kuin koiraurheilun merkeissä, sillä päivällä esiintyy Kuusamotalossa huippusuosittu Hevisaurus, ja illalla Pisteessä vietetään vähintään yhtä suosittua Sutinasunnuntaita.

Keskiviikkona 21.3. pannaan jalalla koriasti keskellä viikkoa Rukahovissa Teflon Brothersin kanssa. Myös Piste tarjoaa kunnon bileet.

Seuraavana iltana nautiaan Rukahovissa Antti Ahopellon & Etiketin tunnelmista, kun taas Kuusamotalossa luotetaan toisenlaiseen menoon le-

gendaarisen Michael Monroen kanssa.

23.–24.3. Ruka Peakissa Chianti Classico Gallo Nero Goes Snow eli tarjolla on toscnalaisten viinintuottajien henkilökohtaisesti maistattamia viinejä.

Viiniviikonloppuna kokoonnutaan Rukalla myös huippu-urheilun hengessä. 24.–25.3. kisataan maastohiihdon Suomen cupin osakilpailu miesten ja naisten sarjoissa, viestissä ja yksinhiihdossa, perinteisellä ja vapaalla. Kannattaa suunnata hiihtostadionille seuraamaan huimat loppukirit.

Lauantaina 24.3. hiihdetään myös epävirallisemmin, mutta ei välttämättä kevyemmin, kun perinteinen 12Hhiihto käynnistyy Oivangilta. Kahdeksasta kahdeksaan kierretään kieli vyön alla ennalta määrättyä reittiä, ja eniten kierroksia tehnyt saa kiertopalkinnon, mainetta ja kunniaa.

Viini- ja hiihtoviikonlopun iltamenoissa on valinnanvaraa. Perjantaina 23.3. on Hanki Baarissa esiintyy duo Emmi ja Tony, Rukahovissa Juha Tapio, Coloradossa The Rizzla Band ja Zonessa ei vähempi kuin Pelle Miljoona United. Myös lauantaina jatketaan hyvien bileiden merkeissä.

Keskiviikkona 28.3. on Zonessa luvassa varsinainen keikkalegenda, kun Mikko Alatalo, siviiliammatiltaan nykyään kansanedustaja, nousee lavalle

Lapin kiertueensa alkajaisiksi. Luvassa on tukku hittejä vuosikymmenten varrelta.

Seuraavana iltana aletaan sitten jo hyvää vauhtia lähestyä pääsiäistä.

Sitä aloittelevat muun muassa Samuli Edelmann Rukahovissa ja Jannika B Zonessa.

Kannattaa muistaa hauskanpidon lomassa myös Kuusamon näyttelyt.

Hannu Hautala Lontokuvakeskuksessa ihaillaan sekä mestarin omia otoksia että vierailevan tähden kuvia, jotka ovat toukokuun loppuun asti Kuukkelisalissa valokuvaaja Jaana Kotamäen ”Luonnon siveltimellä”-näyttelystä.

Kuusamotalossa on maaliskuun ajan esillä ProAgrian 190-vuotisnäyttely.

Jos edellisistä ei löytynyt omaa juttua, muista myös viikko-ohjelman ilmaiset tai huokeat hauskuudet. Perjantaisin on stigakisa Bistron rinteessä klo 14 ja illansuussa klo 19 alkaa yömäki. Launtaisin klo 15.30 käydään Maston rinteessä Suomi Slalom suurpujottelukisa, joka alkaa Suomi Slalom etkoilla klo 10.45.

Sunnuntaisin avataan tunturin mobiilipeilissä uusi peli. Tiistaisin klo 16 on hiihtokoulun happy hour ja keskiviikkoisin klo 15.15 lasten pujottelukisa Bistron rinteessä. Torstaisin klo 15.30 käydään Tunturin tupla -kaverikisa Maston rinteessä.

Mukavaa maaliskuuta!

3

Kuusamon valjakkokisoissa mukana maailman huippuja

K

uusamossa Ollilan Lomamajoilla käydään 17.–18.3. kovan luokan koiravaljakkokilpailut.

– Mukaan on tulossa lähes kolmesataa koiraa, joiden joukossa on Ruotsissa Svegin MMkisoissa menestyneitä valjakoita, kertoo kilpailunjohtaja Jussi Poutanen.

– Kannattaa tulla seuraamaan maailman huippuja!

Valjakkokilpailuissa kisaavat arktiset rekikoiralajit eli siperianhuskyt, samojedinkoirat, alaskanmalamuutit, grönlanninkoirat ja alaskanhuskyt.

Rekikoirarotuja rekisteröidään Suomessa vuosittain noin 500–600, joista valtaosa eli 300– 350 on huskyjä. Samojedeja on parisataa ja alaskanmalamuutteja reilusti alle sata. Grönlanninkoiria rekisteröidään vain muutamia yksilöitä.

Rekikoirakokeisiin on viime vuosina osallistunut parisataa koiraa vuosittain. Kuusamon kisojen pienimmässä ja isoimmassa luokassa järjestetään tänä keväänä rekikoirakoe.

Rekikoirilla on luontainen vaisto vetämiseen. Aikana ennen moottorikelkkoja ja helikoptereita olivat reippaat arktiset koirat ihmisille elintärkeitä.

Viime vuosisadan alun Alaskassa siperianhuskyt tekivät sankaritekoja kuljettamalla lääkkeitä tiettömien taipaleiden taakse.

– Vetokoiria jalostetaan ominaisuudet edellä, ei ulkonäkösyiden takia, joten esimerkiksi siperianhuskyt ovat niin perusterveitä koiria, ettei niitä näy eläinlääkärissä kuin rokotuksilla, kertoo Poutanen.

Vetokoiran ottamista harkitsevan kannattaa muistaa, että ne ovat mitä suurimmassa määrässä laumaeläimiä: – Yhtä huskya ei kannata ottaa, koska husky kaipaa aina kaveria!

Vetokoirat juoksevat valjakkokilpailuissa eri mittaisia matkoja. Kuusamon keskipitkänmatkan valjakkokisoissa on neljä luokkaa. Neljän koiran luokassa juostaan molempina kisapäivinä 20 kilometriä, kuuden ja 8–12 koiran luokissa 43 kilometriä.

Vauhti on matkan pituuteen kääntäen verrannollinen.

Sprinttikisoissa mennään niin paljon kuin kintuista lähtee, mutta keskipitkillä matkoilla edetään keskimäärin vauhdikkaan hiihtäjän nopeudella ja pisimmillä matkoilla jolkotellaan alle kahtakymppiä tunnissa.

KUVA: Koiravaljakot starttaavat Ollilan Lomamajoilta 20 tai 43 kilometrin kisamatkoille. Kuva on Ruotsin MMkisoista, joissa kuusamolainen Krista Kanerva ajoi valjakkoineen komeasti hopealle.

Jussi Poutanen oli viikkoa ennen Kuusamon kisoja järjestetyissä Svegin MM-kisoissa mukana handlerina eli auttamassa valjakon kokoamisessa kisaa varten. Koiria ajoi Krista Kanerva, joka tuli kuuden koiran keskipitkänmatkan luokassa komeasti hopealle.

– Kilpailu oli kova, sillä mukana oli osallistujia kahdestakymmenestä maasta, kertoo

Poutanen.

– Yhteensä osallistujia oli lähes parisataa ja koiria tuhat.

Kuusamolaiset pärjäävät lajissa muutenkin hyvin. Menossa olevan Norjan Finnmarkslöpetin 500 kilometrin sarjassa on mukana kaksi kuusamolaista eli Katja Bosch ja Philip Ross.

Koiravaljakkokisat järjestetään Kuusamossa nyt toista kertaa, ja

niille toivotaan jatkuvuutta: – Viime keväänä järjestimme harjoituskisat, joissa testattiin tuleeko porukkaa, miten organisaatio toimii ja miten kisat viedään läpi. Kokemukset olivat hyviä, ja tänä vuonna on nyt sitten tulossa nelinkertainen määrä osallistujia viime vuoteen verrattuna. Toivomme mukaan myös mahdollisimman paljon yleisöä!

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerholaisten lintupähkinät ovat arvuuteltavissa nyt myös Matkailulehti Rukan sivuilla. Julkaisemme jokaisessa lehdessä kaksi tunnistustehtävää, helpomman ja vaikeamman. Lintukuvat ovat lintukerholaisten ottamia ja pähkinät on laatinut Heikki Seppänen.

Pähkinälinnut ovat Kuusamossa esiintyviä lajeja. Oikeat vastaukset löydät tämän lehden sivulta 17.

Kuva 1.

Kuva 2a.

Kuva 2b.

Kuusamon lintukerhon kevätkisa alkaa aprillipäivänä Kuusamon lintukerhossa on paljon mukavaa toimintaa lintujen ystäville.

Huhtikuun alussa alkaa kahden viikon mittainen hauska kevätkisa, jossa lintuja tunnistetaan koko perheen voimin.

1.–14.4. kestävässä kisassa oli viime vuonna mukana 19 joukkuetta, jotka havaitsivat kahden viikon aikana kaikkiaan 63 lajia. Mukana oli useita lajeja, jotka nähtiin vain kerran, eli niiden muutto oli vasta alkamassa ja kisan ajankohta oli sen takia poikkeuksellisen jännittävä.

Viime vuonna muuton ajankohtaan vaikuttivat lämpimien kevätpäivien jälkeen yllättäneet yöpakkaset ja pohjoistuulet, mutta miten lienee tänä vuonna?

Kutsun kisaan saat lintukerhon sähköpostilistan kautta. Listan kautta saat muutakin ajankohtaista tietoa Kuusamon linnuista ja lintukerhosta. Listalle voit liittyä kerhon sivuilla osoitteessa www.kuusamonlintukerho.fi. Sivustolta saat muutakin tietoa kerhon toiminnasta ja ohjelmasta. Lintukerho on myös Facebookissa.

Toukokuuussa on luvassa lintukerhon kahden vuoden välein toteuttava pidempi lintumatka, joka tänä vuonna suuntautuu Jäämeren rannalle Pohjois-Norjaan.

Matkasta lisää seuraavan Lintupähkinän yhteydessä!

Syö särkeä, se kasvattaa järkeä Edellisessä numerossamme käsiteltiin arvokalan jalostusta Kuusamossa. Nyt on vuorossa roskakalana väärin perustein pidetty mainio ruokakala särki. Päättymässä oleva Naturpolisin hanke pureutui särjen käsittelyn ja jalostamisen ongelmiin.

Ollakseen kannattava saaliin tulee olla samaa lajia, tasakokoista, hyvin jäädytetty ja sitä täytyy olla satoja tai tuhansia kiloja.

S

ärki on mainio ruokakala, jonka huono maine perustuu siihen, että se on monia muita kalalajeja työläämpi käsiteltävä. Nykytekniikan avulla kalan pienuus ja ruotoisuus eivät kuitenkaan ole samanlainen ongelma kuin takavuosikymmeninä, mutta onko särki noussut uuteen arvoon?

lamassaa kalateollisuuden tarpeisiin. Jonkin verran myydään purkkikalaksi. Eläimille menevä rehu ei sisälly jalostuskiintiöön, vaan rehuksi menee erotus kokonaissaaliista.

Särjen ongelma on, että sen euromääräinen arvo on pieni, jolloin vain isoilla tonnimäärillä saadaan mainittavia tuloja.

Särjen jalostamisen volyymiä pitäisi lisätä, mutta konekannan puute on jalostamisen pullonkaula.

– Olemassa olevalla jalostuskapasiteetilla eli käytännössä Koillismaan Kalatalossa ei voida ottaa enempää vastaan. Kuusamossa voitaisiin pyytää särkeä hyödynnettäväksi jopa 100–200 tonnia vuodessa.

Mutta miksi särkisaaliiden pi-

täisi kasvaa?

– Nyky-yhteiskunnassa yritysten tuotannon pitää kasvaa, ja sama koskee kalastajia. Muikulla se ei enää onnistu, ja siika taantuu ilmeisesti ilmastonmuutoksen takia koko Suomessa. Kalastajat tarvitsevat lajin, jolla kasvu tehdään.

Toinen syy tuotannon kasvattamistarpeeseen on, että kotimaisen kalan tarve ylittää tarjonnan, eivätkä perinteiset lajit riitä vastaamaan kysyntään.

– Kolmas syy on, että lämpimän veden lajit ovat lisääntyneet, osittain ilmaston ja lähiympäristön muutosten seurauksena. Järvet tuottavat edelleen, mutta eri lajistolla.

Muutokset on otettava vastaan ja yleiset lajit on saatava hyötykäyttöön.

Kannattavan kokoinen eli satojen kilojen erä särkeä matkalla jalostettavaksi.

Deinhardt on perehtynyt särjen käsittelyyn ja jalostamiseen ELY:n ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa ja Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolisin hallinnoimassa hankkeessa ”Vähempiarvoisen kalan arvoketjun kehittäminen Koillismaalla”.

Vähempiarvoisella kalalla tarkoitetaan tässä pääosin särkeä, sillä hauen, säyneen ja muiden lajien tuotantopotentiaali on särkeen verrattuna vähäinen.

– Ensinnäkin selvitettiin onko mahdollista ja kannattavaa perustaa Kuusamoon vähempiarvoisen kalan käsittelykeskus, ja toiseksi, onko mahdollista ja kannattavaa jalostaa kyseistä kalaa täällä laa-

Särkeä pyydetään Kuusamossa nykyään hieman alle viisikymmentä tonnia, mutta elintarvikekäyttöön menee vuodesta riippuen vain 20–40 tonnia.

– Se on vähemmän kuin muikkua, mutta enemmän kuin muita kalalajeja, kertoo hankevetäjä Manuel Deinhardt yllättäen.

Kalasta tehdään pääosin ka-

jemmassa mittakaavassa.

Hanke tiivisti molempiin kysymyksiin vastauksen ”kyllä”, mutta tietyin ehdoin.

– Käsittelyn laajentaminen voisi olla kannattavaa, mutta se vaatisi rakenteellisia muutoksia ja investointeja, Deinhardt toteaa.

– Särjen euromääräinen vähäarvoisuus johtuu sen käsittelyvaltaisuudesta. Jotta särjen kalastus olisi kannattavaa, sitä on käsiteltävä koneellisesti toisin kuin esimerkiksi siikaa ja muikkua. Tällä hetkellä Kuusamossa vain Koillismaan Kalatalo on paikka, jossa laajamittaiseen koneperkuuseen voisi olla mahdollista investoida.

Tarpeellisten investointien lisäksi hanke

suosittelee, että nykyisiä kalastuskäytäntöjä muutettaisiin Kuusamossa ja lähialueilla.

– Särkeä ylikalastetaan joillakin alueilla hoitokalastuksen nimissä, kun siitä halutaan eroon. Se on tietenkin perusteltua muiden kalalajien kannalta.

Kun särki lähtee, ahven ja siika hyötyvät. Ongelma on, että silloin särjen potentiaali jää hyödyntämättä. Kun tapetaan kaikki pois, ei tule uusia kaloja.

Jos ”turhat” ylikalastukset lopetettaisiin ja kaikki kalat hyödynnettäisiin, särjestä voisi koitua hyötyä kaikille osapuolille: – Särjen poistaminen vesistöistä maksaa vesistöjen omistajille, mutta jos kalastajat tekevät särjellä

Manuel Deinhardt vetää Naturpolisissa myös Talvisärki-hanketta, jossa kehitetään särkikalojen pyyntimenetelmiä.

5

Nykytoiminnalla tuotettua perattua särkeä, josta tehdään esimerkiksi kalamassaa pihveihin tai purkkikalaa.

Särjen hartianlukkoluu. Iänmäärityskuvan 20-senttinen ja 89-grammainen särki on nykyisen saaliskoon mukainen. Muikku pyydetään 1–2-vuotiaana, mutta särki jopa 9-vuotiaana eli särki on hidaskasvuinen ja pitkäikäinen. Ylikalastetun kannan toipuminen kestää vuosia. (Kuva: Oulangan tutkimusasema)

rahaa, kalastuskunnille voi tulla menojen sijaan tuloja.

Hankkeen toinen kiinnostuksenkohde eli vähempiarvoisen kalan jalostus on nykyään vähäistä. Kun laajempaa tuotantoa ei ole, on vaikea arvioida, mihin mittoihin se voisi parhaassa tapauksessa laajentua. Julkinen kysyntä ja matkailu ovat Deinhardtin mukaan Kuusamossa avainasemassa: – Kunnallisella puolella kysytään paikallista kalaa, mutta tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Siihen pitäisi keskittyä. Toisaalta matkailun puolella kysytään vain muikkua, vaikka alan tarpeisiin sopiva, monipuolinen jalostevalikoima voisi olla hyvä vaihtoehto, joka tukisi myös villiruokateemaa ja omaleimaista ruokakulttuuria.

Asia vaatisi kuitenkin alojen laajempaa yhteistyötä.

– Päättyvän hankkeen selvitykset luovat perusedellytykset jalostuksenkin kehittämiselle.

Vuotuisen särkisaaliin nostaminen 2–4-kertaiseksi ja jalostuksen lisääminen edellyttävät ammattimaista otetta.

– Tarvitaan tonni kerralla, että saadaan voittoa, Deinhardt kiteyttää.

Hän myöntää, että jutun alussa mainittu 200 tonnin vuositavoite on tällä hetkellä enemmän kaunista unta kuin realistinen tavoite: – Hankkeen puitteissa on todettu, että kalastuksen kestävyyttä täytyy parantaa ja samalla särjen hankinta-alue kannattaisi laajentaa Kainuuseen ja Lappiin. Kalaa saadaan riittävästi vain jos tehdään molemmat. Pelkällä alueen laajennuksella ei päästä tavoitteisiin, vaan Kuusamon särkikalastus on säilytettävä toiminnan ytimenä eli sen kestävyyteen on panostettava.

Kalojen käsittely kuitenkin tapahtuisi Kuusamossa, jossa tehtäisiin tarvittavat koneinvestoinnit.

6

153 km Rukalta

SISU TALV I

Näe arktiset eläimet talvipuuhissaan.

Avoinna joka päivä klo 10–16 www.ranuazoo.com

www.gulo.fi

www.wildlifesafaris.fi

Kirkkoherra kirjoitti karhumiehen elämäkerran

P

aimion kirkkoherra Vesa Tuominen kuuli aikanaan kuusamolaisesta miehestä, joka elää ja nukkuu karhujen kanssa.

Hän mietti asiaa pitkään, kunnes vuonna 2015 ajoi moottoripyörällä Kuusamoon tapaamaan tuota erikoista miestä.

– En tiennyt asetelmasta etukäteen muuta kuin että mies elää karhujen kanssa, enkä ensimmäisenä päivänä edes tavannut Sulo Karjalaista, Tuominen muistelee ensimmäistä käyntiään Suurpetokeskuksesa.

– Seuraavana päivänä sitten

tapasimme kahvilassa ja haastattelin häntä lehtiartikkelia varten. Artikkeli julkaistiin myöhemmin, minkä jälkeen Karjalainen mainitsi, että hänestä on tekeillä elämäkertakin, joka ei ole edistynyt.

Karhumies teki Tuomiseen vahvan vaikutuksen. Hän näki heti, että Karjalainen jos kuka ansaitsee kirjan.

– Keväällä 2016 elämäkerta ei ollut vieläkään edistynyt, ja sillon kysyin, voisinko minä yrittää tehdä sen. Sulo suostui.

Tuomisen johdolla asia sai

vauhtia alleen. Hän tuli heti heinäkuussa kesälomallaan Kuusamoon valokuvaaja Tapio Paappasen kanssa. Kirjan toiseksi tekijäksi hän sai kokeneen käsikirjoittaja Esa Silanderin, joka on kirjojen kirjoittamisen lisäksi ollut tekemässä lukuisia tv-töitä, muun muassa Kultaisen Venlan voittanutta Eränkävijät-sarjaa.

Töiden ohella aikaa kirjan tekemiseen meni vuosi ja kahdeksan kuukautta, mikä ei ole kovin paljon kun logistiikkakin oli hanketta vastaan: – Asun 900 kilometrin päässä ja samalla ajalla kun ajoin Kuu-

Kevät tuo uutta Oulangalle

U

udistunut Oulangan luontokeskus toivottaa retkeilijät tervetulleeksi nautiskelemaan aurinkoisille keväthangille. Helmikuussa valmistuneessa remontissa uusittiin luontokeskuksen asiakaspalvelu- ja myyntitiloja. Luontokeskus tarjoaa nyt entistä laajemman valikoiman laadukkaita retkeily- ja käsityötuotteita, koruja, luonnonkosmetiikkaa ja matkamuistoja.

Luontokeskuksen tiloissa aloittanut Ravintola Talonpöytä Oulanka tarjoilee kävijöilleen herkullista lähiruokaa. Kahvilan puolella voi tuoreen pullan ohella silmäillä Bjarmian keramiikkaa ja erityisiä pohjoisen herkkuja.

Mutta parasta keväässä on,

että valoa ja lunta riittää ja sääolosuhteet ovat otollisimmillaan talviliikuntaan. Laita allesi sukset, lumikengät tai läskipyörä ja pääset syvemmälle talviseen luontoon!

Oulangan luontokeskuksesta Juumaan kulkevalla 26 kilometrin pituisella erämaareitillä retkeilijä pääsee kokemaan kevättalvisen kansallispuiston.

Lyhyempi Hiiden Hurmos on usein läpi talven käveltävissä, vaikka polulla ei ole talvikunnossapitoa. Korkeavartiset ja pitäväpohjaiset kengät ovat kuitenkin tarpeen.

Keväällä alkaa myös valmistautuminen sulan maan aikaan.

Oulangassa on luvassa erilaisia tapahtumia, joissa nautitaan luonnossa olemisesta ja liikku-

misesta.

10.5. vietetään koko Suomen yhteistä Unelmien liikuntapäivää. Oulangan luontokeskus on mukana kannustamassa kaikkia ylös, ulos ja lenkille.

Oulangan vuosi huipentuu heinäkuussa koko viikon kestävään Oulanka-fest-tapahtumaan.

Oulangan tapahtumat toteutetaan Metsähallituksen luontopalveluiden organisoimana yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Lisää tulevista tapahtumista löytyy luontoon.fi-sivuilta.

Oulangan luontokeskus palvelee päivittäin aamukymmenestä iltapäivään neljään saakka.

Ravintola Talonpöytä Oulanka on avoinna luontokeskuksen aukiolojen mukaisesti.

7

Vesa Tuominen tapasi Sulo Karjalaisen ensimmäisen kerran vuonna 2015. Käsikirjoittaja Esa Silander on Karhumies-kirjan toinen tekijä.

Teoksen kuvat ovat Tapio Paappasen käsialaa. (Kuva: Heikki Miettinen) samoon, olisin lentänyt New Yorkiin sen seitsemän kertaa minkä kävin täällä, Tuominen kertoo nauraen.

Tuomisen kiinnostus karhuihin syntyi jo kymmenvuotiaana, kun hän kävi valokuvaajaisänsä kanssa tapaamassa orvoksi jäänyttä erauspentua eräällä maatilalla.

– Viljelijä kantoi sen sylissä meidän eteemme, Tuominen kertoo.

– Karhu leikki ja kiipesi puuhun. Se oli todella jännittävä tapaus. Myöhemmin mietin, miltä tuntuisi kohdata karhu luonnossa. Karhu on eläimenä hyvin kiinnostava.

Tuominen on vaimonsa kanssa matkustellut paljon, ja matkoilla eläimet ovat olleet usein kiinnostuksen kohteena, varsinkin villieläimet. Hänen vaimonsa on tavannut afrikkalaisesssa eläinsairaalassa jopa gepardin.

Eläimet kuuluvat myös pariskunnan arkeen. Kotipihalla he seuraavat oravien, lintujen, jänisten ja kettujen elämää ja onpa pihamaalla käväissyt mäyräkin.

Mutta karhuja Tuominen ei ole unohtanut. Ja sitten hän kuuli miehestä, joka elää karhujen kanssa.

Tuominen muistaa merkittä-

vänä sen hetken, kun Sulo meni ensimmäisen kerran aitaukseen sisälle hänen läsnäollessaan.

Vaikka Tuominen oli aikanaan tavannut karhunpennun, monisataakiloisen täysikokoisen karhun kohtaaminen oli erilaista: – Karhun läheisyys toi erikoisen tunteen, Tuominen tunnustaa.

Tuominen pääsi myös itse tapaamaan Juuson, taputtamaan sitä ja antamaan omenan.

– Karhun kohtaaminen on luonnollista nimenomaan Sulon kanssa. Juusosta näkee, että Sulon ystävät ovat myös sen ystäviä.

Monenlaisia uusia asioita tuli vastaan, kun Tuominen ryhtyi tutustumaan karhumieheen ja miehen karhuihin.

– Karhujen yksilöllisyys oli yllätys. Reeta on kahdella jalalla tanssija ja leikkisä esiintyjä, Juuso on taiteilija ja niin edelleen.

Karhu ovat kaikki omia persooniaan.

Myös karhujen inhimillisyys hämmästytti Tuomista: – Karhu ottaa nallekarkin peukalon ja etusormen välistä, se kuulee puheen ja tunnistaakin sitä. Kun kutsuin Juusoa, se tuli ja nuolaisi häkin läpi poskeani. Jos Juuson maalaama kangas tippuu maahan, se nostaa sen hampailla ylös ja jatkaa maalaamista.

Karhumies-kirja kertoo muun muassa siitä, kuinka suurpetokeskus sai alkunsa, kun Karjalainen toimi suurpetovahinkoja tutkivassa tutkimusryhmässä 80-luvulla. Ensimmäiset kasvatit olivat huonokuntoisena pelastettuja ilveksenpentuja, mutta vuonna 1994 tarhalle muutti ensimmäinen karhu, ammutun emonsa vierestä pelastettu Vyöti, joka elää keskuksessa edelleen. Hiljalleen Karjalaisen hoiviin tuli muitakin karhuja ja keskus kasvoi nykyisiin mittoihinsa.

– Onhan maailmassa ihmisiä, jotka ovat ottaneet hoitoonsa leijonia ja muita hienoja eläimiä, Tuominen sanoo, – mutta meillä Suomessa ei ole kuin yksi ainoa Sulo, jolla on kuusi karhua!

Lumikenkien avulla pääsee tutustumaan lähemmin talviseen luontoon.

Kuva: Metsähallitus.

Majoitu mukavasti lähellä Rukan palveluita Tarkemmat huone-ja varaustiedot nettisivuiltamme www.rukankaarna.fi +358 40 1991111 info@rukankaarna.fi Keittolounas päivittäin 8€

T E R V E T U L OA V I L L I R U OA N KO T I I N K ÄY K AT S O M A S S A L O U N A S L I S TA J A M E N U N E T T I S I V U I LTA M M E W W W. R U K A N K U K S A . F I P ÖY TÄVA R A U K S E T SALES@RUK ANKUKSA .FI 0 2 0 781 2 5 3 0

8

Meill’ on metsässä nuotiopiiri Missä ja miten sytytetään nuotio? Entä miten keitetään makoisat nokipannukahvit ja paistetaan herkullisin retkimakkara?

T

ulehen tuijottelu, nokipannukahvin juominen ja makkaran paistaminen avotulella ovat yksi hienoimmista iloista, joita pohjoisen luonto tarjoaa kulkijalle.

Tulet on helppo virittää pohjoisen moniin tulentekopaikkoihin, joita on metsäreittien varrella tiheästi.

Mutta miten nuotio sytytetään ilman että kuluu puntti tikkuja ja hermot?

Vaikka puu on palava materiaali, sitä ei kovin helposti saa syttymään. Avainsana ovat sytykkeet.

Kannattaa varautua tulen sytyttämiseen jo retkelle lähtiessä eli ottaa mukaan terävä puukko, sillä sytykkeiden katkomista ja vuolemista varten tarvitaan ase.

Sytykkeinä voi käyttää koivun tuohta tai kuivia oksia. Kuusen kuivat alaoksat ovat erittäin hyviä sytykkeitä. Polttopuista kannattaa yksi tai kaksi pilkkoa pilkkeiksi, eli ohuiksi palasiksi,

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

melkein tikuiksi. Pilkkeistä taas voi vuolla lastuja tai kiehisiä, eli lastuja jotka jätetään toisesta päästään puuhun kiinni.

Puut asetetaan nuotioon neliöksi, jossa isoimmat puut asetetaan alimmas. Puukasan keskelle suojaisaan koloon kasataan sytykkeet, ja niiden päälle ladotaan ohuita puita.

Sitten sytykkeisiin laitetaan tuli, ja – toivon mukaan – tuli tarttuu jo ensi yrityksellä päällä oleviin puihin. Tuli kannattaa sytyttää tuulen puolelta, jolloin se leviää paremmin koko sytykepesään. Orastavaa valkeaa kannattaa tosin ensin suojata liialta puhurilta.

Ja kun tuli sitten roihuaa, laitetaan nokipannu tulelle!

Nokipannukahviin tarvitset noen mustaaman pannun, litran vettä tai vastaavan määrän lunta sekä 2 desiä pannukahvin öyheitä. Kiehauta vesi, lisää porot ja kiehauta uudestaan. Anna kahvin hautua hetki, että porot las-

keutuvat. Voit lorauttaa sekaan tilkan kylmää vettä, joka nopeuttaa laskeutumista.

Ja nokipannukahvi juodaan tietenkin aidosta kuksasta.

Makkara paistetaan nuotiolla vasta, kun jossakin kohtaa tulta on mukava hiillos, jonka päällä kohde paahdetaan kaikilta kyljiltään tirisevän kuumaksi ja halutun väriseksi. Makkaraa ei pidä tuikata suoraan liekkeihin, sillä kylmä makkara jäähdyttää tulta ja seurauksena on aterian kuumenemisen lisäksi myös sen nokeentuminen.

Makkaraan tehdään ennen paistamista vinoja viiltoja.

Tikkuun se kannattaa työntää pitkittäin, eli tikku makkaran suuntaisesti sen sisään, jolloin makkara ei kuumetessaankaan pääse putoamaan tikun nokasta.

Sitten vain sinappia makkaran niskaan ja syömään.

Ja muistathan, että osa makkarasta kuuluu aina kuukkelille, jos se ilmestyy osille.

Entä jos tulipaikkaa ei ole?

Avotulen virittäminen maastoon virallisten tulentekopaikkojen ulkopuolelle ei kuulu jokamiehenoikeuteen.

Tulenteko ja polttopuiden ottaminen vaativat aina maanomistajan luvan.

Pohjoisessa ei kuitenkaan ole hätää, vaikka lähistöllä ei olisi tulentekopaikkaa, sillä Lapissa, Pohjanmaalla, Kai-

nuussa ja Pohjois-Karjalassa tulen voi virittää valtion mailla Metsähallituksen antaman yleisen luvan perusteella. Sen sijaan muualla Suomessa tulenteko edellyttää valtion maillakin erillistä lupaa. Jääpeitteiselle vesialueelle avotulen saa tehdä ilman lupaa.

Hätä ei kuitenkaan lue

lakia pakkotilanteessa. Jos esimerkiksi jäistä pelastettu henkilö pitää saada nopeasti lämmittelemään, saa tulen virittää myös ilman lupaa.

Lumettoman kauden nuotioita viritellessä otetaan tietenkin huomioon olosuhteet sekä mahdollinen metsäpalovaroitus, jolloin avotulta ei viritellä.

9

Kun repussa on retkikirves ja -saha, puukko, sytytyspaloja sekä tulitikut, ei kahvihammasta pääse reissussa kolottamaan.

Kylmästä lämpimään!

Holiday Club Kuusamon Tropiikki on uudistunut remontin jäljiltä.

Kunnon nokipannukahvit kuksasta nautittuna kruunaa hiihtopäivän.

Tervetuloa kaikki lomalaiset nauttimaan koko perheen voimin kylpylän lämpöstä. Riemua riittää myös Angry Birds -puistossa.

Päivän päätteeksi herkuttellaan O’Learys-perheravintolassa.

Angry Birds™ © 2009 - 2017 Rovio Entertainment Ltd.

Varaa holidayclub.fi/kuusamontropiikki

Holiday Club Kuusamon Tropiikki 0300 870 960 Kylpyläntie 5 93600 Kuusamo

Pertti Talala Kuusamon Tärpistä esittelee työkaluja, joiden avulla nuotio saadaan varmasti syttymään.

Puheluiden hinnat: lankapuh: 0,0828 €/puh + 0,07 €/min., matkapuh: 0,0828 €/puh + 0,17 €/min.

matkailulehti Ruka 1117 140x345.indd 1

23.11.2017 13.41

10

11

Meidät löydät Kuusamosta

12

Kauden viidestä poro cup -kisasta viimeinen ennen porokuninkuusajoja järjestetään Sallassa 17.–18.3. (Kuva: Matkalle Sallaan ry)

Porojen viikonloppu Sallassa

S

allassa vietetään 17.– 18.3. Suuri Poroviikonloppu, joka täyttää Sallatunturin alueen poroteemaisella ohjelmalla. Viikonlopun kohokohtia ovat Poro cup -porokilpailut ja pororaidon maailmanennätysyritys.

Porot ovat Sallassa viikonloppunsa ansainneet, sillä niitä on kunnassa yli kaksi kertaa enemmän kuin ihmisiä – asukkaita on noin 3600 ja poroja yli 8000.

Poroviikonlopulla halutaan myös kunnioittaa poron roolia sallalaisten elämässä ja porotaloutta yhtenä kunnan tärkeimmistä elinkeinoista.

Poroviikonlopun vauhdikkaimpiin tapahtumiin kuuluu Poro cup -porokilpailu, joka järjestetään Sallassa vuosien

tauon jälkeen. Perinteisessä poromiesten vauhtilajissa poro ja sen perässä suksilla seisova ajaja kiitävät kilometrin mittaisen radan mahdollisimman nopeasti.

Vuoden aikana järjestetään viisi Poro cup -osakilpailua, joista Sallan kilpailu on viimeinen ennen Inarissa järjestettävää vuosittaista porokuninkuusajoa.

Poro cup -kilpailu käydään lauantaina ja sunnuntaina Keselmäjärven jäällä eli aivan Sallan matkailukeskuksen ytimessä. Kilpailussa riittää vauhdikasta seurattavaa koko perheelle. Rohkeimmat pääsevät myös itse kokeilemaan lajia, kun Sallan Poropuisto järjestää yleisölle testiajoja.

Suuren Poroviikonlopun aika-

na Sallassa yritetään myös tehdä poroihin liittyvä maailmanennätys. Sallan Poropuiston tavoitteena on muodostaa maailman pisin pororaito eli porojono, jossa jokaisen poron perässä on reki kyytiläisineen. Ennätykseen vaaditaan vähintään 56 pororekiyhdistelmää peräkkäin.

Lisäksi viikonlopun aikana pidetään yksi Sallan tunnetuimmista talvitapahtumista eli Viinakauppahiihto. Saijan kylältä starttaavan tapahtuman tarkoituksena on ehtiä hiihtämällä kirkonkylälle viinakauppaan ennen sen sulkeutumista. Hiihtomatkaa kertyy noin neljäkymmentä kilometriä.

Lauantai-iltana juhlitaan päivän poroajo-, maailmaennätysja hiihtosuorituksia porotansseissa Papana Pupissa.

13

Mikko Alatalolta tulossa kesällä uusi levy

K

ansanedustaja Mikko Alatalon viisitoista viime vuotta ovat kuluneet tiiviisti Arkadianmäellä täysistunnoissa ja valiokuntien kokouksissa, mutta kokonaan ei täysverinen muusikko ole musiikista luopunut.

Pääsiäisenä Alatalo tekee pienimuotoisen Lapin kiertueen, joka käynnistyy torstaina 28.3.

Zonessa.

– Ruka on kiva paikka ja Zonessa on aina hyvä meno, joten sieltä on mukava aloittaa Lapin rundi, Alatalo iloitsee.

Loppukesästä Alatalolta on tulossa uutta musiikkia tuplalevyn verran eli kolmekymmentä biisiä. Biisit ovat hänen ja Harri Rinteen käsialaa, yhteistyökumppanin 70-luvun alusta alkaen.

– Levyn nimi on Viimeinen juna, ja saa nähdä, onko se myös viimeinen levy. Nykyäänhän musiikki julkaistaan usein suoratoistopalveluissa.

Levyllä muistellaan Alatalon ja Rinteen kolmatta kumppania eli kaksitoista vuotta sitten kuollutta mestarisanailija Juice Leskistä. Video ”Ikävä Jussia ”on jo nyt nähtävillä Alatalon nettisivuilla osoitteessa www. mikkkoalatalo.net. ”Ikävä Jussia”-biisissä Alatalo muistelee suomirockin alkuaikoja Tampereen Otavalankadulla Rinteen Harrin opiskelijakämpässä, jossa oltiin nuoria ja tehtiin biisejä uudella otteella.

Mikko Alatalon ”Viimeinen juna”levyllä on kolmekymmentä uutta biisiä. (Kuva: Harri Hinkka) – Juice muisteli jälkeenpäin, että siellä juotiin paljon valkoviiniä, pidettiin tyttöjä hyvänä ja tehtiin joka päivä uusi laulu.

Kämpässä kävi myös paljon vieraita: – Kerran Harri soitti minulle ja Juicelle, että hänen luokkakaverinsa on tullut käymään, tulkaa laulamaan sille. Menimme, ja siellä oli kikkaratukkainen poika Salosta. Mehän lauloimme. Menimme sitten vielä kaupungille ja salolaispoika sai hauskan illan.

Pojan nimikin on jäänyt Alatalon mieleen: Sauli Niinistö.

Kolmikymppiset saattavat muistaa Mikko Alatalon klubien sijaan etenkin rinteistä. Moni nykyharrastaja on saanut ensimmäiset oppinsa lajiin Alata-

lon laskettelukouluohjelmasta, joka pyöri televisiossa 80-luvulla.

– Hiihdonopetuksessa meillä on tapahtunut sukupolvenvaihdos, sillä nyt poikani Jaska Alatalo vetää Pikku Kakkosen yhteydessä 12-osaista hiihtokouluohjelmaa Lumijengi. Ohjelman toinen juontaja-opettaja on Susanna Tero.

Mikko Alatalolla itsellään pysyvät edelleen sukset jalassa, vaikka opetustyö onkin jäänyt seuraavalle polvelle: – Laskin Itävallassa Zell am Seen maailmancup-syöksyrinteen alas ja se meni ihan hyvin!

Alatalon mielestä on hämmentävää, että Suomessa vähänkin isommassa mäessä hän 66-vuotiaana on porukan vanhin: – Kun mennään vaimon kanssa murtsikkaladulle, tulee vanhempiakin ihmisiä vastaan, mutta Itävallassa lasketellaan vielä ysikymppisenä!

Mikko Alatalon vauhti ei hidastu, vaikka ura on kestänyt pian viisikymmentä vuotta.

Zonen keikan soittolista tulee sisältämään vauhdikasta bilemusiikkia vuosikymmenten varrelta. Alatalo on pitkän uransa aikana ehtinyt tehdä hitin poikineen, ja kun ne pannaan livenä läjään, on tunnelma taatusti katossa.

– Seitsemänsataa biisiä ollaan tehty Rinteen Harrin kanssa, joten valinnanvaraa on, Alatalo kertoo nauraen.

Maastohiihdon Suomen cup Rukalla Rukalla hiihdetään 24.–25.3. toiseksi viimeinen maastohiihdon Suomen cupin kuudesta osakilpailusta.

Kilpailuissa on sekä viestejä että henkilökohtaisia kisoja. Ensimmäisen kisapäivänä hiihdetään klo 12.30 alkaen naisten 3 x 5 km viesti. Miesten 3 x 7,5 km viesti käynnistyy klo 13.45. Molemmat viestit hiihdetään perinteisellä hiihtotavalla.

Toisena kisapäivänä käydään vapaalla hiihtotavalla ja yhteislähtökisana naisten kymmenen kilometrin kisa klo 12.30 alkaen ja miesten kahdenkymmenen kilometrin kisa klo 13.30 alkaen.

Ennen Rukan kisoja Suomen cupin naisten sarjaa johtaa Kainuun Hiihtoseuran Anne Kyllönen ennen Laura Monosta ja Riitta-Liisa Roposta. Miesten

sarjan kärkikolmikko on Vuokatti Ski Team Kainuun Juho Mikkonen, Ari Luusua ja Anssi Pentsinen.

Suomen cup huipentuu Taivalkoskella 6.–8.4., jolloin kisaohjelmassa on miesten ja naisten sprintti, miesten 4 x 10 km viesti, naisten 3 x 5 km viesti sekä naisten 30 km ja miesten 50 km hiihto perinteisellä hiihtotavalla.

Perinteinen 12H hiihto Oivangissa 24.3.

Lauantaina 24.3. klo 8 käynnistyy Oivangissa jo perinteeksi muodostunut 12 tunnin hiihto.

12H-hiihdon tyyli on vapaa, eli sekä perinteisen että vapaan taitajat pääsevät panemaan parastaan. Voittaja on se joukkue tai miesten/naisten soolosarjan hiihtäjä, joka tekee klo 20:en mennessä eniten täysiä kierroksia kilparadalla.

Joukkuesarjassa

joukkueen

koko on 2–6 henkilöä. Osuuksien pituudet ja hiihtojärjestys ovat vapaat, kunhan vain yksi jäsen on kerrallaan ladulla. Kaikkien ei tarvitse hiihtää samaa määrää ja tyyliä saa vaihdella lennosta.

Järjestäjä auttaa joukkueen muodostamisessa, eli joukkuesarjaan kannattaa ilmoittautua myös ilman omaa joukkuetta.

Eniten kierroksia kerännyt

joukkue, mies ja nainen palkitaan kiertopalkinnolla.

Ilmoittautuminen Facebookissa nimellä Kuusamo 12h sivakointi 2018 tai sähköpostitse harri.mourujarvi@gmail.com, jaakko.kallunki73@gmail.com tai taneli.kaakinen@sonera.inet.fi.

Suksenvoitelupalvelu kisassa tarjoaa Ari Maaninka p. 0400271 102.

Kisassa ei ole osallistumismaksua!

14

Chianti Classico Gallo Nero Goes Snow! tuo Toscanan tuoksut ja maut Rukalle.

Toscanan viinintuottajat Ruka Peakissa 23.–24.3.

Ruka Peak jatkaa vuosi sitten aloitettuja viinintuottajavierailuja

N

eljän toscanalaisen viinitilan omistajat tulevat Rukalle maailman pohjoisimpaan italialaisten Chianti Classico -viinien tastingiin Black Rooster Meets Ruka Peak -tapahtumaan

eli Chianti Classico Gallo Nero Goes Snow!

Chianti-viinit ovat Toscanan alueella tuotettuja punaviinejä, ja Chianti Classico vieläkin erityisemmän, Panzano in Chianti

-alueella tuotettua laatuluokiteltua DOCG-viiniä.

– Chianti Classico -viinit valmistetaan pääosin Sangioveserypäleestä, jota tulee olla viinissä vähintään 80 prosenttia, kertoo viinien maahantuoja

Cosimo Gericke on viinintekijä ja metsästäjä.

Tero Lunnela perheyritys Travia Winesista.

– Chianti Classico -viinejä kypsytetään tammitynnyreissä vähintään vuosi, ja sen jälkeen 3–6 kuukautta pullossa ennen kuin ne pääsevät myyntiin. Vii-

nistä voi tunnistaa, että se tulee Chianti Classicon alueelta, mutta jokainen viini maistuu erilaiselta.

Chianti Classico -viinit ovat pientuottajien artesaaniviinejä,

15

Guido Vitali ja Vicky Schmitt-Vitali le Fonti -tilalta. jotka tuotetaan orgaanisesti ja biodynaamisesti, eikä niissä ole minkäänlaisia ylimääräisiä kemikaaleja.

– Viinien maku on todella hyvä, ja ne soveltuvat ennen kaikkea ruoan kanssa nautittavaksi, esimerkiksi hyvän lihan, riistan ja antipastojen kanssa.

Osa on myös sellaisenaan nautittavia, pehmeitä ja pyöreitä viinejä, jotka nostavat veden kielelle.

Ruka Peakin

viinitapahtu-

maan ovat tulossa neljän viinitilan omistajat.

Vignole-viinitilan omistaja Fabrizio Nistri on jo viidennen sukupolven viinintuottaja. Perheen tilalla on viiniä valmistettu jo huimat 152 vuotta.

Le Fontilta saapuvat aviopari Vicky Schmitt-Vitali ja viinintekijä, tuttavallisesti Guido. Il Palagiolta saapuu Monia Piccini, mutta viinintekijäaviomies Franco Guarducci jää tällä kertaa hoitamaan tilaa.

Rignanalta saapuu Cosimo

RUKAHOVISSA TAPAHTUU

Ruka Peakin tapahtuma on maailman pohjoisin Chianti Classico -tasting, johon italialaiset viinintuottajat tuovat viininsä sekä itsensä henkilökohtaisesti.

– Hyvä yhteistyö ja ystävyys sai tuottajat palaamaan Ruka Peakiin, jonne he kaikki menettivät sydämensä jo viime kerralla, kertoo Lunnela.

– Kuusiniemen perheen aitous ja välitön ystävällisyys, kuten myös luonnon kauneus, on tehnyt italialaisiin lähtemättömän vaikutuksen.

Tällä kertaa mukana ovat myös Panzanon kylän kokit Enzo ja Angelo, jotka valmistavat vierailijoille herkkuja nautittavaksi viinien kera.

Viiniviikonlopun aikana Ruka Peakissa järjestetään tastingejä, nautitaan viinejä alku-, pää- ja jälkiruokien lomassa ja kuullaan viinin valmistamisesta tuottajien itsensä kertomana. www.rukapeak.fi www.traviawines.fi

MAALISKUUN ESIINTYJÄT PE 2.3. JONNE ARON 20 € LA 3.3. SWINGER TANSSIORKESTERI 10 € KE 7.3. CHARLES PLOGMAN 15 € TO 8.3. PETE PARKKONEN 20 € PE 9.3. TIENAPOJAT BILEBÄNDI 10 € LA 10.3. ILKKA HAKALA & SONETTI 10 € KE 14.3. JANNIKA B. 15 € TO 15.3. TANGOKUNINGATAR 2017 AINO NIEMI HELMIKUUN ESIINTYJÄT & ONNEN KERJÄLÄISET 15 € PE 16.2. JAKKO HONKANEN & TAIGA 10 € PE 16.3. PARTY PILAMI BILEBÄNDI 10 € LA 17.2. MARTTI SERVO & NAPANDER 15 € LA 17.3. JUHA TAPIO 25 € PE 23.2. STIG 15 € KE 21.3. TEFLON BROTHERS 20 € LA 24.2. DEARRA BILEBÄNDI 10 € TO 22.3. ANTTI AHOPELTO & ETIKETTI 15 € PE 23.3. JUHA TAPIO 25 € LA 24.3. WALWE BILEBÄNDI 10 € TO 29.3. SAMULI EDELMANN 25 € PE 30.3. SUVI TERÄSNISKA 20 € LA 31.3. REINO NORDIN 20 €

Erävalvonta: Kelkkailijoista joka viides ajoi luvatta

M

etsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 9 500 eränkävijää, selviää erävalvontaraportista 2017. Eniten huomautettavaa oli maastoliikenteessä: Yli 20 prosenttia tarkastetuista kelkkailijoista ajoi ilman lupaa tai syyllistyi laittomuuksiin.

Erätarkastajat lisäsivät maastoliikenteen valvontaa. Vaikka maastoliikenteessä oli runsaasti huomautettavaa, lupa-asiat olivat hieman edellisvuotta paremmin kunnossa. Suurin osa maastoliikenteen tarkastuksista koski moottorikelkkailua, mutta erätarkastajat valvoivat myös sulan maan aikaista mönkijällä ajoa.

16 prosenttia kelkkailijoista ajoi edelleen ilman lupaa maastoliikenneuralla tai muualla maastossa. Edellisvuonna luvattomien kelkkailijoiden osuus oli 17 prosenttia. Lisäksi laillisuusrikkeitä kirjattiin viidessä prosentissa tarkastuksista.

Yleistyvä ongelma on viime vuosina ollut laiton moottorikelkkailu reittien ja urien ulkopuolella. Kelkoilla hakeudutaan yhä useammin luvattomasti koskemattoman lumen alueelle.

– Silloin voidaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tuhoja taimikoille tai häiritä petolintujen pesintää, sanoo

HUHTIKUUN ESIINTYJÄT SU 1.4. SUSANNA HEIKKI & VOIMAORKESTERI 10 € KE 4.4. HEIKKI KOSKELO 15 € TO 5.4. ANNELI MATTILA 15 € PE 6.4. ELIAS KASKINEN & PÄIVÄN SANKARIT 20 € LA 7.4. TUURE KILPELÄINEN & KAIHON KARAVAANI 25 € KE 11.4. BILEBÄNDI CUBE 10 € TO 12.4. AKI SAMULI 15 € PE 13.4. JENNI VARTIAINEN 25 € LA 14.4. EINI 20 € PE 20.4. KARRI KOIRA & RUUDOLF SPRING BREAK-RANNEKE LA 21.4. SKI OR DIE & VVV SPRING BREAK-RANNEKE LA 28.4. STIG 15 €

erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta.

Kesäaikaan Metsähallituksen erävalvonta tapasi muutamia laiskoja marjanpoimijoita, jotka kävelyn sijaan ajoivat mönkijöillä marjamättäiden viereen.

– Erityisesti kosteassa maastossa mönkijät jättävät luontoon pahoja ja hitaasti korjaantuvia jälkiä, Ahonen toteaa.

Vähiten luvattomuuksia tai laittomuuksia havaittiin jälleen metsästyksen valvonnassa. Erävalvontaraportin mukaan kolme prosenttia tarkastetuista metsästäjistä rikkoi tavalla tai toisella lakia: Yleisin laittomuus oli kuljettaa asetta suojaamattomana autossa. Asiaankuuluva metsästyslupa puuttui 0,3 prosentilla tarkastetuista metsästäjistä.

Erätarkastajat tekivät ennätykselliset 435 tarkastusta suurpetojen metsästykseen liittyen.

Suurpetoihin liittyviä törkeitä metsästysrikoksia kirjattiin neljä kappaletta.

Kalastajien ja luonnonsuojelualueilla liikkuneiden ihmisten toimissa oli sen sijaan enemmän huomautettavaa. Kalastajista 16 prosenttia kalasti luvatta tai laittomasti. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla kirjattiin rikkeitä 10 prosentissa tarkastuksista.

KAARLE XII SKI TERASSILLA AFTER SKI KE-LA KLO 15-18 MAALIS-HUHTIKUUSSA KARAOKEBAR KE-LA KLO 19 HELMIKUUSSA KE-LA KLO 14 MAALIS-HUHTIKUUSSA YÖKERHO PE-LA KLO 22-04 HELMIKUUSSA KE-LA KLO 22-04 MAALIS-HUHTIKUUSSA KOTIRUOKALOUNAS JOKA PÄIVÄ 17.2.-14.4. KLO 12-16 PÄIVÄLLISBUFFET JOKA ILTA 19.2.-4.3. KLO 17-22 KE-LA 8.3.-14.4. KLO 18-22

LISÄTIEDOT: RESORT.CUMULUS.FI/KAARLESKIHINTA

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Geriricke, tilan omistaja ja viinintekijä.

– Chianti Classico -viinien laadusta kertoo, että ne täyttivät viime vuonna kolmesataa vuotta, eli niitä alettiin tehdä jo keskiajalla. Viinien suosio ja erityislaatuisuus ovat säilyneet vuosisatoja.

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com Palvelut saatavilla aina iltayhdeksään saakka!

Iloa ja hyvää oloa

Hyvä Olo Vaikka Afroditen kerrotaan syntyneen kuohuista ja Poppean aasinmaitokylvyt muistetaan vielä tänäkin päivänä, ei nykynainen jää jälkeen kuuluisista esiäideistään vaan nauttii yhä ylellisistä kauneuskylvyistä.

Ruususen Uni kauneuskylpy Laske ammeeseen 33-37 asteista vettä. Lisää kylpyammeeseen kylpyvaahtoa ja ruusutippaa. Koristele ruusunterälehdillä. Kylve nautiskellen kynttilänvalossa noin 20 minuuttia.

Vinkki: jos pidät ruususta erityisen paljon, käytä sitä kautta linjan; kylpyvedessä, ihovoiteissa, deodorantissa ja parfyymissa.

Ruusu on ikuisen rakkauden, uskollisuuden ja kauneuden symboli. Se hoitaa haavoittunutta sydäntä ja voimistaa uupunutta mieltä.

Tee se itse jalkakylpy Lämmin jalkakylpy toimii milloin ja missä vain. Tarvitset vadin, merisuolaa ja pyyhkeen. Voit lisätä veteen eteerisiä öljyjä tai mausteita kuten rosmariinia, basilikaa, oreganoa tai mustapippuria. Kylvettele nautiskellen jalkoja noin 10 min, kuivaa jalat ja voitele jalkavoiteella.

17

Suomun rinteissä riittää valinnanvaraa monentasoisille laskijoille.

Hauska päivä Suomulla yksin, kaksin tai yhdessä

R

ukan kävijän kannattaa käyttää vähintään yksi päivä piipahtamiseen Kemijärven puolella naapuritunturi Suomulla.

Talviolosuhteissa tasan tunnin matkan päässä Rukalta on tarjolla rauhallinen tunturi, jossa iltaelämän korvaavat aito lappilainen tunnelma, hienot tuulensuojaiset rinteet ja hulppea hotelli.

Suomun rinteet ovat hiihtolomien ja pääsiäisen välillä huippukunnossa ja auki täydellä teholla. Tunturin kymmenestä rinteestä pisin on 1700 metrin mittainen. Mustia rinteitä on kolme, punaisia neljä, sinisiä yksi ja vihreitä kaksi. Lisäksi alueella on Snowpark ja Snowtube.

Syksyn 2016 muutostöiden jälkeen Suomu sai Suomen eteläisimpänä laskettelukes-

kuksena FIS GS –luokituksen eli oikeuden pitää FIS-tason suurpujottelukisoja.

Samalla korkeusero nousi 255 metriin, eli Suomulla on Ylläksen, Pallaksen, Levin ja Pyhän jälkeen Suomen viidenneksi suurin korkeusero.

Lapsiperheille Suomu on loistopaikka, sillä lastenrinne sijaitsee suoraan ravintolan terassin edessä, joten vaikka piltit jaksaisivat jatkaa vanhempia pidempään, he pysyvät näköpiirissä.

Suomu on rauhallinen perhe-, liikunta- ja rentoutumispaikka, jossa iltaelämä rajoittuu saunomiseen, varhaiseen à la carte -illalliseen ja makoisiin yöuniin luksustason hotellihuoneessa, sviitissä tai loma-asunnossa.

Suomun täysin uusittu hotelli otettiin käyttöön joulukuussa

2015. Huoneiden suuret ikkunat avautuvat rinteisiin. Jos hotellin perushuone eli 35 neliön de luxe -huone tuntuu liian pieneltä, on tarjolla myös 70 neliön sviitti omalla saunalla ja 60 tuuman televisiolla.

Hiihtolatuja Suomulla on 75 kilometriä, joista 17 valaistu.

Hiihtäjille on tarjolla idyllinen kotakahvila vain puolentoista kilometrin päässä hotellilta.

Ja pienessä tunturissa kun ollaan, vievät kaikki tiet Roomaan, eli samaan kotakahvilaan pääsee myös lasketellen.

Sinne on mukava tehdä koko perheen tai kaveriporukan välipalatärskyt!

Suomu on myös oiva päiväkohde moottorikelkkaretkelle.

Halutessaan voi kelkan vuokrata myös Suomulta, ja erilaisia safareitakin on tarjolla.

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Kuva 1. KELTASIRKKU (Emberiza citrinella) Kuvattu huhtikuussa, kuvaaja Heikki Seppänen.

Viherpeipon nokka on jykevä, kolmiomainen ja väriltään kaikilla sukupuoli- ja ikäluokilla luunvärinen tai hailakan punertava. Keltasirkun alanokka on harmaan sinertävä, mikä näkyy kuvassa hyvin.

Keväisella vanhalla keltasirkku-koiraalla on kokonaan keltainen pää ja vatsa. Kuvasta erottuvat hyvin myös rinnan ja kupeitten punaruskeat viirut.

Kyseessä on ennen edellisvuotta syntynyt keltasirkkukoiras (+2 kalenterivuotta vanha).

Kuvat 2a-b. NÄRHI (Garrulus glandarius).

Kuvattu lokakuussa, kuvaaja Heikki Seppänen.

Närhien koiras ja naaras ovat höyhenpuvultaan samanlaisia, joten sukupuolta ei pysty määrittämään.

Kuvat on otettu lokakuussa, jolloin nuorten närhien ikä on määritettävissä siivessä olevan sinisen lautuman mustien

raitojen perusteella. Kuvassa 2a lautuma ei näy niin hyvin, että ikä olisi määritettävissä, mutta samasta närhestä sivukuvassa 2b piirre näkyy hyvin.

Vanhalla +1 kv ikäisellä närhellä mustat poikkiraidat ovat säännöllisiä, samanlevyisiä ja samalla etäisyydellä höyhenen kärjestä. Nuorella närhellä raidat ovat epäsäännöllisen levyiset ja eri etäisyyksillä toisistaan. Tämä närhi on siten vanha +1 kv lintu.

18

Menovinkkejä 16. – 29.3.2018 15:00 AfterSki @ Piste 15:30 Suomi Slalom suurpujottelukisa, Maston rinne 16:00 Shut The Funk Up Zonen After Skissä 21:00 Juha Tapio, Kaarle XII Rukahovissa 22:00 Bileet by DJ @ Piste 23:55 Zonessa Kotipelto & Liimatainen Duo SUNNUNTAI 18.3.2018 10:00 Kuusamo MD. Keskipitkän matkan koiravaljakkokilpailut 17.18.3.2018 Kuusamossa. Yleisöllä vapaa pääsy! Paikka: Ollilan lomamajat 15:00 Hevisaurus, Kuusamotalo 22:00 Sutinasunnuntai @ Piste MAANANTAI 19.3.2018

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Aukioloajat: ma-pe 9-17, la 10-16, su suljettu.

Hannun keinutuolissa pystyt selaamaan Hannun rakentamaa teemallista kuvasarjaa. Keinumisnopeudella rytmität esityksen itsellesi sopivaksi.

16.1.-28.5. keinahdellaan katsellen ”Kololintuja”, teemana on ”Salaperäinen uivelo” 16.1-28.5.2018 Kuukkelisalissa valokuvaaja Jaana Kotamäki näyttelyllään ”Luonnon siveltimellä”.

Kuusamotalo Maaliskuu: Pro Agria 190-vuotta PERJANTAI 16.3.2018 14:00 Stigakisa, Bistron rinne 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 AfterSki @ Piste 19:00 Yömäki 21:00 Party Pilami bilebändi, Kaarle XII Rukahovissa 22:00 Bileet by DJ @ Piste 23:55 Zonessa Kimmo Blom LAUANTAI 17.3.2018 10:00 Kuusamo MD. Keskipitkän matkan koiravaljakkokilpailut 17.18.3.2018 Kuusamossa. Yleisöllä vapaa pääsy! Paikka: Ollilan lomamajat 10:45 Suomi Slalom etkot, Maston rinne

16:30 Porojen elämää Rudolfin Seikkailureitillä TIISTAI 20.3.2018 16:00 Hiihtokoulun Happy Hour KESKIVIIKKO 21.3.2018 15:15 Lasten pujottelukisa, Bistron rinne 21:00 Teflon Brothers, Kaarle XII Rukahovissa 22:00 Bileet by DJ @Piste

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Oivanki 10:45 Suomi Slalom etkot, Maston rinne 12:00 Chianti Classico Gallo Nero Goes Snow, Ravintola Ruka Peak 12:00 Snackbreak Sessions, Ruka Park 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 AfterSki @ Piste 15:30 Suomi Slalom suurpujottelukisa, Maston rinne 20:30 Earth Hour illallinen sekä Duo Emmi ja Tony Hanki Baarissa 21:00 Walve bilebändi, Kaarle XII Rukahovissa 21:30 The Rizzla Band Coloradon stagella 23:55 Zonessa bilebändi Playa SUNNUNTAI 25.3.2018 8:00 Maastohiihdon Suomen Cup Rukan Hiihtostadionilla 8:00 Sunnuntaiseikkailu mobiilipelissä 22:00 Sutinasunnuntai @ Piste MAANANTAI 26.3.2018 15:00 AfterSki @ Piste 16:30 Porojen elämää Rudolfin Seikkailureitillä TIISTAI 27.3.2018 15:00 AfterSki @ Piste 16:00 Hiihtokoulun Happy Hour

TORSTAI 22.3.2018

KESKIVIIKKO 28.3.2018

14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:30 Tunturin tupla -kaverikisa, Maston rinne 21:00 Antti Ahopelto & Etiketti 19:00 Micael Monroe, Kuusamotalo 22:00 Bileet by DJ @ Piste

15:00 AfterSki @ Piste 15:15 Lasten pujottelukisa, Bistron rinne 22:00 Bileet by DJ @ Piste 23:30 Zonessa Mikko Alatalo

PERJANTAI 23.3.2018

14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 AfterSki @ Piste 15:30 Tunturin tupla -kaverikisa, Maston rinne 19:00 DJ Resupekka, Hanki Baari 21:00 Samuli Edelman, Kaarle XII Rukahovissa 21:30 Ojala & Siekkinen Coloradon stagella 22:00 Bileet by DJ @Piste 23:55 Zonessa Jannika B

12:00 Chianti Classico Gallo Nero Goes Snow, Ravintola Ruka Peak 14:00 Stigakisa, Bistron rinne 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 AfterSki @ Piste 19:00 Yömäki 20:30 Duo Emmi ja Tony, Hanki Baari 21:00 Juha Tapio, Kaarle XII Rukahovissa 21:30 The Rizzla Band Coloradon stagella 23:55 Zonessa Pelle Miljoona United

TORSTAI 29.3.2018

LAUANTAI 24.3.2018 8:00 Maastohiihdon Suomen Cup Rukan Hiihtostadionilla 8:00 Kuusamo 12h -sivakointi, Nuoriso- ja luontomatkailukeskus

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

19

Taiga 120

LÄMMIN LOMAKOTI TUNTURIIN Lämpöhirsitalo on järkevin sijoitus loma-asumiseen. Tutustu laajaan valikoimaamme. Meiltä myös yksilölliset ratkaisut.

PYYDÄ TARJOUS Olavi Vanhapiha 0400-543 391

Meiltä mökit myös AVAIMET KÄTEEN -palveluna

Sannitie 2, 94450 Keminmaa, p. 020 755 9070, www.polarhouse.com