Matkailulehti Ruka 4-2017

PohjoisSuomen hiihtolomanumero 3. – 9.3.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Ruka Peakin jääbaari on jälleen auki.

Nro 4 – 2017

3. – 9.3.2017

H

Aurinkoista hiihtolomaa!

auska hiihtolomaviikko on tehty lumesta ja liikunnasta, hyvästä ruoasta ja kunnon musiikista. Valitse hauskaa puuhaa itsellesi ja perheellesi Rukan ohjelmatarjonnasta, mutta poimi tästä muutama nopea tärppi viikon varalle.

Perjantaina 3.3. mennään yömäkeen klo 19 alkaen. Ilta jatkuu mukavasti Zonessa Iskuporakoneen tai Kaarle XII Ski Rukassa Mofo Jonesin kanssa.

Perjantaina ja lauantaina voi suunnistaa myös kauniin naislaulun pariin Ski Boosteriin, jossa oululainen Mela Duo esittää omaa hyvää musiikkiaan.

Lauantai aloitetaan vierailulla Joulupukin ja Muorin luona Vuotungin kylässä, jossa Pukilla on maalaiskartano Kuusamon vierailujaan varten.

Suomi Slalom suurpujottelukisa käydään klo 12 Maston rinnealueella koko perheen voimin. Ilmoittautuminen on klo 11–11.45. Iltapäivä jatkuu Suomen Lumilautaliiton mini-parkkisessareissa Rosa Parkissa.

Hanki Baariin kannattaa suunnata illalla, kun Kuopionniemi tarjoaa rinnekansalle savoisaa sähköfunkia.

Kaarle XII Ski Rukassa esiintyy

Sami Hakala & EQ.

Sunnuntain hauskin puuha on klo 14 käytävä huippuhauska Pokémon GO -jahti.

Maanantaina klo 16 otetaan vastaan Rukan rinnekokemus EASY WAY, eli opastettu esittely Rukan rinteisiin.

Tiistaina on vuorossa Head Test Center Saaruassa, älä missaa!

Rosan & Rudolfin lastenkisassa klo 14.15 kaikki voittaa. Ja apukin on sallittu jos omat taidot eivät ihan vielä riitä.

Keskiviikkona nousee Kuusamotalossa estradille iskelmätaivaan nuori ikitähti Anne Mattila Riisutut laulut 20-vuotisjuhlakiertueellaan. Annelle antaa vaihtoehdon pikkusisko Anneli Mattila, joka vetää kilpailevan keikan Kaarle XII Ski Rukassa Recados-bändinsä kanssa.

Jos iskelmä ei iske, kannattaa suunnata Kururinteelle soihtulaskua ja ilotulitusta katselemaan. Riittävällä iällä varustetut ottavat osoitteekseen Coloradon Tervettä Tavaraa Duon konserttiin, ja riittävällä huumorintajulla varustetut menevät Pisteeseen maan ykkösräppäri Petri Nygårdin keikalle.

Torstaina täyttyvät monen tytön ja pojan toiveet, kun Sanni vetää Pistees-

sä ikärajattoman keikan. Myöhemmin illalla saman artistin keikka ikärajoituksella.

Kaarle XII Ski Rukassa ei meno huonone, kun lavalle nousee Ellinoora.

Hyvien kuvien ystävien kannattaa muistaa Oulangan luontokeskuksessa esillä oleva Vuoden Luontokuva 2015 -näyttely.

Maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina järjesetetään Torankijärven rannassa lapsille Pikkupilikit.

Vakavasti otettava leikkimielinen pilkkikilpailu käydään klo 12-14.

Vanhempien kannattaa muistaa myös hiihtoloman hauskin lastenhoito Rosa & Rudolf Touhulassa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitajat leikittävät 3–7-vuotiaita ikiliikkujia tiistaista perjantaihin aamupäivisin, niin että perheen ikäihmisetkin saavat hieman huokaista.

Ja MM-kisoja kun Lahdessa käydään, niitä seurataan tietenkin joka kisapäivä Pisteen screeniltä. Tule kannustamaan Suomi voittoon, jos lomatouhuilta ehdit.

Hauskaa ja vauhdikasta viikkoa koko perheelle!

3

Hissimies takaa turvalliset nousut Kiireisimpinä päivinä Rukan hisseihin noustaan yli satatuhatta kertaa. Ja jokaista nousua seuraa vähintään yksi tarkka silmäpari.

H

issimies Tomi Nevanperän työpäivät rinteiden juurella kuluvat nopeasti.

– Hisseillä on mukavaa olla töissä, sillä asiakkaat ovat aina iloisia. Työ on muutenkin kivaa ja vaihtelevaa.

Asiakkaiden ilo Rukan rinteissä on aitoa. Siitä todisteena Tomille on tullut kasvotuttuja kaukaa: – Tunnen muutamia englantilaisia perheitä, jotka käyvät Rukalla useamman kerran kauden aikana. Paikan pitää olla todella hyvä, että Englannista asti tullaan aina uudestaan.

Tomi on Kuusamon paluumuuttaja ja viidettä kautta Rukakeskuksen hissimiehenä.

Sodankylässä suoritetun varusmiespalveluksen, Kemijärvellä käydyn ammattikoulun ja Oulussa käydyn ammattikorkeakoulun jälkeen hän suuntasi etelään, jossa asui muun muassa Helsingissä ja Mäntyharjulla.

Kymmenen vuoden reissun jälkeen hän palasi asumaan kotipaikkaansa Taivalkosken ja Kuusamon rajalle. Paljasjalkaisena kuusamolaisena Tomi

tohtii antaa kotikaupungilleen muutakin kuin pelkkää ylistystä: – Lumi on kivaa, mutta pimeydestä en välittäisi!

Tomi viettää päivät rinteiden juurella, mutta rinteet houkuttelevat myös vapaa-ajalla.

– Murtomaahiihto tuli suljettua koulun liikuntatunneilla pois harrastuksista, mutta laskettelen mielelläni, ja kahdeksanvuotias tyttäreni laskettelee nyt kolmatta kautta.

Lumisten maastojen miehelle Etelä-Suomen vähälumisuus oli aikanaan totuttelun paikka.

Pari lumista talvea sentään lievensivät koti-ikävää, mutta niissäkin oli pohjoisen miehelle hieman ihmettelemisen aihetta.

– Moottoritiellä meni neljä auraa rinnakkain, ja kaupungilla lumi kertyi valtaviksi kasoiksi, kun lumenkuljetuskalustoa ei ollut. Tuttavani sanoi tehneensä elämänsä parhaan urakan, kun tamppasi kuukauden verran kaivinkoneella lunta tiiviimmäksi, että sitä saatiin mahtumaan kasaan enemmän.

Kuusamossa lunta riittää tavallisenakin talvena sekä suksien että kelkan alle. Tai muiden-

Hissimies Tomi Nevanperä iloitsee iloisista asiakkaista. kin ajopelien: – Nuorempana ajeltiin kevään hankikeilllä joskus mopoillakin!

Hissimiehen tärkein tehtävä on valvoa turvallisuutta. Hätätilanteissa hissi pysähtyy melkein ajatuksen nopeudella.

– Nopeimmat hissit kahden metrin matkalla, hitaammat metrissä.

Eniten hissien pysäytyksiä tapahtuu juuri hiihtolomien ai-

Hiihtoloman hauskinta lastenhoitoa Touhulassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin lastenhoitajat leikittävät lapsia Rosa & Rudolf Touhulassa hiihtolomaviikoilla. Hoito on tarkoitettu 3–7-vuotiaille tenaville. Hoitajat ovat paikalla viikolla kymmenen tiistaista torstaihin 7.–9.3. klo 10-13.

Hoidon hinta on 10 euroa/1,5

tuntia tai 20 euroa/ 3 tuntia. Sisaralennus on 50 prosenttia.

Hoito maksetaan käteisellä tai kortilla Ruka Infoon.

Voit varata hoitopaikan ennakkoon sähköpostitse info@ ruka.fi tai paikan päällä Ruka Infosta, mikäli tilaa on – paikkoja on rajoitetusti.

Rosa & Rudolf Touhula sijait-

see Kauppakeskus Kumpareen alakerrassa. Kulku Touhulaan on Ruka Infon viereisistä ovista. Touhulaan ovat tervetulleita kaikki alle 12-vuotiaat lapset leikkimään myös yhdessä vanhemman kanssa. Touhula on voimassa olevalla hissilipulla maksuton.

Miljoona matkailijaa vuodessa Matkailu on Kuusamolle elintärkeä elinkeino.

Kaupungissa käy vuosittain valtavat miljoona matkailijaa.

Tilastokeskuksen rekisteröimiä virallisia yöpymisiä oli samana vuonna kuitenkin vain noin puoli miljoonaa, sillä omissa tai

vuokratuissa mökeissä yöpyneitä asiakkaita ei rekisteröidä.

Oulangan kansallispuisto on yksi Kuusamon vetonauloista, ja se veti vuonna 2015 yli 200 000 kävijää.

Matkailu tuo Kuusamoon selvää rahaa. Välitön matkailu-

tulo oli muutama vuosi sitten lähes sata miljoonaa euroa vuodessa, välillisten tulojen myötä vielä paljon enemmän.

Matkailu myös työllistää: ympärivuotisesti ja välittömästi yli kuusisataa ihmistä, ja välillisesti lähes kahdeksansataa.

kaan, kun liikkeellä on paljon ihmisiä, jotka nousevat suksille vain kerran vuodessa. Varsinkin parina ensimmäisenä lomapäivänä stop-nappula on ahkerassa käytössä, mutta sitten hissinkäyttöön taas harjaannutaan.

Hissimies on hissinkäyttäjien hiljainen tarkkailija.

– Ihmisistä näkee aika hyvin, ketä pitää seurata tarkemmin.

Elekielestä ja siitä, miten hissiin noustaan ja miten sukset heiluvat.

Lapset ovat hissimiehen erityistarkkailussa: – Ehkä heillä vähän jännittäkin, mistä seuraa että esimerkiksi suksikontrolli katoaa ja sukset kääntyvät poikittain.

Harmillisia tilanteita ovat ne, kun maiseman ihailijat haluaisivat mennä ylös ilman välineitä: – Sehän ei käy päinsä. Kehotamme tulemaan suksivuokraamon ja hiihtokoulun kautta uudestaan!

Sisäliikunnan iloa Kuusamon keskustassa Kuusamossa on Rukan rinteiden ja latujen lisäksi mukavaa puuhaa myös keskustassa.

Huonon sään sattuessa, tai jos muuten vain haluaa välipäivä lumitouhuille, voi liikunnallisen päivän viettää myös sisätiloissa.

Kuusamon Tropiikissa koko perhe viettää taatusti mukavan päivän. Angry Birds Acitivity Parkissa hypitään, juostaan ja tanssitaan, ja kylpylä on auki joka päivä klo 10–21. Tropiikista löytyy myös keilahalli, jossa voidaan käydä koko perheen hauska hiihtolomaturnaus. Rukalta pääsee Tropiikin pihalle ja Tropiikista takaisin Rukalle kätevästi Skibussissa.

Kuusamon

liikuntakeskuk-

sesta löytyy hyvinvarusteltu kuntosali. Lisäksi Liikuntakeskuksen liikuntahallissa on perheliikuntavuoro sunnuntaisin klo 10.15–12. Vuoro on maksuton, kun sisääntulo tapahtuu klo 11 mennessä yhdessä huoltajan kanssa. Vuorolle ilmoittaudutaan kassalla.

Sunnuntaisin klo 9–11 on jäähallissa maksuton luisteluvuoro.

Alle 18-vuotiailla pitää olla kypärä, ja mailat ja kiekko jätetään pukukaappiin. Samana päivänä klo 11–11.45 on maksuton kiekkovuoro.

Liikuntakeskuksen palloiluja yleisurheilutilojen voi varata myös yksittäisvuoroille p. 040 860 8721.

4

Luova luontokuvaus haastaa luopumaan rutiineista Jos perinteisten dokumenttikuvien ottaminen alkaa tuntua paikallaan polkemiselta, voi kuvaaja antaa mielikuvituksensa lentää.

L

uontokuvaus on Suomessa kasvava harrastus. Suomen luonnonvalokuvaajien Facebook-ryhmässä on lähes 60 000 jäsentä, mutta kaikkiaan kuvaajia on moninkertainen määrä: – Heittona voi sanoa, että heitä on yhtä paljon kuin metsästäjiä eli kolmesataatuhatta, sanoo ammattiluontokuvaaja Paavo Hamunen.

– Ei kukaan ole kuvaajia laskenut, mutta harrastajia on joka lähtöön, kännykkäkuvaajista alkaen.

Sattumalta näpätty kännykkäkuva saattaakin olla elinikäisen harrastuksen lähtöpiste.

– Vaeltaja ottaa kännykällä kuvan Karhunkierroksella, huomaa että siitä tuli kiva, ja alkaa kiinnostua enemmänkin kuvista. Kännykkäkameran tilalle ostetaan pokkari tai järjestelmäkamera, ja lopulta harrastus voi mennä siihen pisteeseen, että lomat suunnitellaan kiinnostavien kuvauskohteiden mukaan. Silloin on kuvaamiselle menetetty jo enemmän kuin pikkusormi.

Kun järeämpi pokkari tai järjestelmäkamera on hankittu, kannattaa sen perustekniikkaan tutustua esimerkiksi kurssilla. Mutta kun tekniikka on hallussa, on jatko kuvaajan itsensä käsissä.

– Kuvaaminen on omasta mielikuvituksesta kiinni, siitä miten ja mihin tekniikkaa käytetään.

Luovasta luontokuvauksesta on puhuttu jo jonkin aikaa, ja nyt se alkaa saavuttaa myös tavalliset harrastajat. Luovan luontokuvauksen piiriin päädytään usein, kun on jo otettu paljon dokumenttikuvia.

– Useamman vuoden harrastamisen myötä kuvaajalle kehittyy rutiineita, joiden mukaan hän ottaa kuvia. Toisaalta esimerkiksi valokuvauskilpailut saattavat luoda odotuksia siitä, millainen ”oikean” luontokuvan pitää olla. Mutta sitten kuvaaja voi huomata, että on tehnyt viisi tai kymmenen vuotta samaa ja polkee paikallaan. Silloin voi tulla mukaan luova luontokuvaus.

Luovassa luontokuvauksessa luovutaan siitä, mihin on juurruttu ja opitaan päästämään irti.

– Säännöt heitetään romukoppaan ja tehdään mitä halutaan.

Dokumentointiin verrattuna lähdetään eri tavalla liikkeelle jostain luonnon elementistä, esimerkiksi väristä tai muodosta. Kamera on kuin taiteilijan sivellin, jolla lähdetään luomaan kohteesta digitiedostoon oma visio.

Kameratekniikan hallinta ja oman kameran tunteminen on luovan luontokuvauksen tärkeä tekijä.

– Voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi liike-epäterävyyttä tai monivalotusmahdollisuutta. Voidaan tehdä mitä vain. Luova luontokuva näyttää enemmän kuin dokumentilta, mutta pääasia ei ole, että sen pitäisi näyttää taideteokselta.

Luovan luontokuvauksen vahvuus on, että kameran kautta pystyy näkemään tiettyjä asioita paremmin kuin ihmissilmällä.

– Esimerkiksi objektiivin polttovälistä ja aukkoarvosta riippuen saadaan valokuvauksen kautta erilaisia näkymiä kuin silmillä.

Tekniikan avulla voidaan tehdä osa kuvasta teräväksi ja osa jätetään epäteräväksi. Tekniikka antaa hurjan määrän mahdollisuuksia luovuuteen.

Luovan luontokuvauksen kuuluisia kansainvälisiä tekijöitä ovat muun muassa espanjalainen Diego Lopez ja kilpailuissakin menestynyt saksalainen Sandra Bartocha.

Tekniikan rajattomista mahdollisuuksista huolimatta valokuvausta ei Hamusen mukaan tarvitse tehdä liian vaikeaksi. Kännykkäkuvat ovat hyviä kuvia.

– Liikkeelle voi lähteä niillä välineillä mitä on. Nykyisissä kännyköissä on laadukkaat kamerat.

Kun nälkä kasvaa syödessä, voi hankkia välineitä sen mukaan, mikä kiinnostaa. Pitkiä putkia ei välttämättä tarvita, sillä ei luontokuvaus aina ole sitä, että kuvataan arkoja eläinlajeja, vaan luonnossa on paljon muutakin kuvattavaa.

Perinteisen maisema- tai eläinkuvan ystäville tekniikan mahdollisuudet eivät ole velvoite eikä luova luontokuvaus uhka: – Dokumenttikuviakin tarvitaan edelleen!

Luovassa luontokuvauksessa lähtökohta voi olla muoto tai väri. Vision luomisessa vain mielikuvitus on rajana.

Kuusamo-opistolla järjestetään 22.-26.3. edistyneen luovan luontokuvauksen kurssi, jossa käydään läpi luovan luontokuvauksen tekniikoita. Mukaan kannattaa varata ulkoilutamineet, sillä luentojen lisäksi kurssilla samoillaan Oulangan kansallipuistossa harjoittelemassa luovaa luontokuvausta.

Paavo Hamusen lisäksi kurssilla opettaa toinenkin ammattiluontokuvaaja eli Susanna Aarnio. kuusamo-opisto.fi/fi/edistynytluova-luontokuvaus ammattiluontokuvaajat.fi/hamunen-paavo ammattiluontokuvaajat.fi/aarniosusanna www.suomenluontokuvausinstituutti.fi

Ammattiluontokuvaaja Paavo Hamunen perehdyttää Kuusamo-opistolla maaliskuussa luovaan luontokuvaukseen.

5

Kansallispuistot eivät nuku talviunta Oulangan kansallispuistoissa on useita talvireittejä, joita kulkien pääsee keskelle talvista maisemaa. Päiväreiteiksi soveltuvat Pieni Karhunkierros (12 km) Juumassa sekä Hiiden hurmos (5 km) Kiutakönkäällä. Ilman suksia tai lumikenkiä pääsee hyvin kulkemaan lyhyempiä osuuksia, kuten Juumasta Jyrävälle kolmen kilometrin matkan suuntaansa tai Oulangan luontokeskuksesta Kiutakönkäälle yhden kilometrin suuntaansa. Talvisille putouksille johtavat polut ovat tallaantuneet kuljettavaksi niin, että pitäväpohjaisilla talvijalkineilla pärjää hyvin.

Pidempää matkaa kulkeville on aukaistu 26 kilometrin erämaareitti Kiutakönkäältä Juumaan. Reitin varrella ovat Ansakämppä ja Jussinkämppä yöpymistä varten. Myös lyhyemmillä päiväreiteillä on huollettuja taukopaikkoja, joilla pääsee nauttimaan eväitä ja tunnelmoimaan nuotiotulilla.

Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, joten etenkin portaisiin ja riippusiltoihin pakkautunut lumi tekee kulkemisesta paikoin haasteel-

lista ja koskipaikkojen äärellä saattaa olla petollisen liukkaita lumi- ja jäälippoja.

Jäälle ei tulisi missään tapauksessa mennä vaan pysytellä riittävällä etäisyydellä rannasta!

Talvinen Riisitunturi tykkykuusineen on elämys! Talvella 4,3 kilometrin Riisin Rääpäsy -reitti on auki lumikenkäilijöille. Polkua pääsee kulkemaan ilman lumikenkiä, kunhan huolehtii tallaantuneella reitillä pysymisestä. Reitin loppupuolella polku kulkee Riisitunturin autiotuvan ohi, josta löytyy tulipaikka ja kuivakäymälä.

Riisitunturille pääsee myös hiihtäen joko Tolvasta tai Kirintövaarasta.

Riisitunturin ladut ovat perinteisellä tyylillä hiihdettäviä ja ne ovat auki pitkälle kevääseen lumitilanteen mukaan.

Oulangan luontokeskukselta saa apua ja vinkkejä talvisen retken suunnitteluun.

Luontokeskuksen kahvilassa voi nauttia lounaan tai kupillisen kuumaa juomaa. Lisää tietoa talviretkeilykohteista saa Oulangan luontokeskuksesta, puh. 0206 39 6850, oulanka@metsa.fi sekä www. luontoon.fi

Rajalta rajalle -hiihto käynnistyy Kuusamosta 440 kilometrin mittaisen ultrahiihdon ensimmäinen ryhmä starttaa Oivangista 9.3.

Venäjän rajalta viiden kunnan eli Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Ranuan ja Tornion läpi Ruotsin rajalle sivakoidaan jälleen maaliskuun auringonpaisteissa.

Rajalta rajalle hiihdettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1984. Ultrahiihdon isä on Ranuan silloinen kunnanjohtaja Kauno Harju, joka oli saanut idean Kanadassa hiihdettävästä Canadien Ski Marathonista. Kanadan hiihto kesti kaksi päivää ja matkaa oli kaikkiaan 160 km.

Suomessa pantiin tietenkin paremmaksi, ja jo alkuvuosien matka oli kaksinkertainen Vaahteramaan hiihtoon verrattuna eli 320 kilometriä.

Perinteisellä tyylillä sivakoitava Rajalta rajalle -reitti kulkee Napapiirin tuntumassa. Hiihtopäiviä kertyy seitsemän ja päivämatkat vaihtelevat 44–78 kilometrin välilä.

Hiihtäjien ikä vaihtelee paristakymmenestä vuodesta lähes kahdeksaankymmeneen. Kova kunto ja vankka hiihtotausta eivät ole osallistumisen edellytys, sillä mu-

kana on niin tavallisia harrastajia, enemmän hiihtäneitä tosiliikkujia kuin ensikertalaisiakin.

Hiihto alkaa Kuusamosta, jossa osallistujat kokoontuvat kurssi- ja leirikeskus Oivangissa päivää ennen hiihdon käynnistymistä. Hiihtäjät on huollon järjestämiseksi jaettu neljään korkeintaan sadan hengen ryhmään, jotka lähtevät peräkkäisinä päivinä.

Hiihtäjillä onkin hyvä huolto pitkin pitkää matkaa.

Reitin varrella on päivittäin 2–7 huoltopistettä, joista saadaan ruokaa ja juomaa, ja kerran päivässä syödään tukeva lounas.

Majapaikat on osallistujille etukäteen varattu, ja illalla muistellaan päivän kommelluksia päivällisen ja iltapalan lomassa. Jokaisessa majapaikassa on tietenkin sauna kuumana.

Hiihtäjillä on päivittäin käytössään huoltobussi, joten ylimääräisiä varusteita ei tarvitse kantaa mukana. Ja viimeisen hiihtäjän perässä seuraa kuuloetäisyyden päässä moottorikelkka.

Rajalta rajalle -hiihdon toimisto on Ranualla, p. 0400 176 792. rajaltarajallehiihto.ranua.fi

6.–12.3.

markkinat Paljon tuotteita -30% KUUSAMO Huoparintie 1 · POSIO Maaninkavaarantie 3 pentik.com

6

Skipatrolin muistilista rinteissä liikkujille: • Tutustu rinteisiin ennen kuin lähdet liikkeelle.

• Valitse omalle taitotasollesi sopiva rinne.

• Tutustu rinnesääntöihin ja noudata niitä.

• Säädä vauhti taitojesi mukaan.

• Maltti on aina valttia!

Myös ylläpitotehtävät kuuluvat Skipatrolin päivään. ”Tarkastamme joka aamu, että rinteiden turvamerkinnät ja muut turvajärjestelyt ovat kunnossa”, kertoo Teemu Torvinen.

Maltti on aina valttia!

Skipatrol-miehet kiertävät Rukan rinteissa auttamassa ihmisiä ja antamassa neuvoja.

R

ukakeskuksen kolme Skipatrolia Teemu Torvinen, Jari Kurtti ja Sami Räisänen erottuvat rinteissä punaisesta takista, jonka selässä on Skipatrolin merkki. Vakituisella ryhmällä on apunaan parikymmentä vapaaehtoista Skipatrolia, jotka tunnistaa keltaisella ristillä varustetusta punaisesta liivistä.

– Hihaamme saa tarttua aina, jos tarvitsee apua tai neuvoja, sillä olemme rinteissä auttamassa laskettelijoita kaikissa pulmissa, sanoo Teemu Torvinen.

Yksi tärkeimmistä Skipatrolin tehtävistä onkin onnettomuuksien jälkeinen ensiapu. Ikävien tapahtumien sattuessa yleensi joku uhrin kaveriporukasta tai

onnettomuuden huomannut sivullinen ilmoittaa tapahtumasta hissin ala-asemalle, josta otetaan radiopuhelimella yhteys Skipatroliin.

– Avun tarvitsijan tai hänen lähellään olevan kannattaa ilmoittaa sijaintinsa esimerkiksi nostamalla sukset ristiin tai heiluttamalla käsiään. Kun rinteissä liikkuu sesonkiviikoilla

Rinnetraumojen hoito on Rukalla lähellä Kauppakeskus Kumpareessa sijaitseva Rukan Lääkärikeskus on sesonkiaikaan valmiudessa vuorokauden ympäri.

R

ukan Lääkäriaseman lääkäri Janne Vaattovaara on hoitanut Rukan laskettelijoiden rinnetraumoja jo useamman vuoden. Hänelle on ehtinyt muodostua kuva siitä, mitkä kehon osat ovat vaarassa, kun rinteessä kaadutaan: – Lautailijoilla tyypillisiä traumoja ovat ranne- ja solisluumurtumat. Suksilla liikkujilla vaarassa ovat useimmiten polvien ja peukaloiden nivelsiteet.

Jos onnettomuus on tapahtunut, voidaan trauma parhaassa tapauksessa hoitaa alusta loppuun Rukalla.

– Otamme röntgenkuvat ja kipsaamme. Välitöntä leikkaushoitoa vaativat tapaukset lähetämme Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa tehdään leikkaustarpeen arviointi ja

päätetään se, leikataanko potilas heti vai lähetetäänkö hänet omalle paikkakunnalle.

Kiireellisissä tapauksissa ei julkisen puolen yksiköissäkään katsota potilaan kotipaikkakuntaa, vaan välttämätön hoito annetaan heti.

Sesonkiaikaan ja varsinkin sen huippukohtina eli vuodenvaihteen seudulla, hiihtolomilla ja pääsiäisenä lääkäriaseman ovi käy valitettavasti tiuhaan.

Onnettomuuksia tapahtuu kaiken ikäisille ihmisille, mutta vasta-alkajille enemmän. Lääkärin mukaan parasta hoitoa on ennaltaehkäisy.

– Ilokseni olen huomannut, että lautailijoista lähes kaikilla on nykyään kypärä, mutta rannesuojia käytetään edelleen hyvin vähän. Varsinkin aloittelevan lautailijan kannattaisi käyt-

tää niitä.

Vaattovaaran mukaan onnettomuuksien hyvää ennaltaehkäisyä on myös valita laskunopeus taitojen mukaan.

Aloittelijat saavat hiihtokoulusta hyviä ohjeita, mutta kokeneemmatkin laskettelijat voivat hyötyä pienestä kertauksesta kauden aluksi.

Ja sitten on yksi tärkeä ennaltaehkäisyn muoto, jota ei kannata unohtaa: – Terveen maalaisjärjen käyttö!

Kotitapaturmat ovat melko yleisiä, mutta loman aikaisten mökkitapaturmien uhreja tulee Rukan Lääkärikeskukseen melko vähän, ja heidän vammansa ovat yleensä vähäisiä. Yleisimmin liukastumisen aiheuttamia pieniä kolhuja tai ruoanvalmistuksessa tulleita haavoja. Saira-

7

Moottorikelkoilla Skipatrolit pääsevät laajalla rinnealueella nopeasti auttamaan avuntarvitsijoita.

8000 ihmistä päivässä, ei yhtä nyrjähtänyttä nilkkaa helposti erota muiden rinteiden reunoille pysähtyneiden ihmisten joukosta.

Torvisen vinkki kertoo, että rinneonnettomuudet eivät onneksi useinkaan ole kuolemanvakavia.

– Meille tulee vuosittain tietoon noin kolmesataa onnettomuutta, joissa useimmiten kyse on nilkasta, ranteesta tai polvesta, kertoo Torvinen.

Rukan rinteet ovat hyvin turvallisia, kun onnettomuuksien määrän suhteuttaa vuotuisiin 400 000 laskupäivään.

Skipatrolin puoleen kääntymisen syyn ei tarvitse aina olla loukkaantuminen. Teemu, Jari ja Sami auttavat joka päivä kymmenkunta ihmistä alas huipulta, kun he ovat nousseet väärään hissiin.

– Jos Aku Ankassa roikutaan puussa, on ratkaisu yleensä

puun sahaaminen poikki, mutta oikeassa elämässä niin ei kannata toimia. Eli ilman muuta autamme ihmiset tarvittaessa turvallisesti alas.

Skipatrol ei vähättele mitään ihmisten avuntarvetta, vaan jokaisella avun pyytäjällä on oikea hätä.

– Olemme rinteessä auttamassa ja ohjeistamassa, eikä ole olemassa niin pieniä asioita, ettemme voisi auttaa. Tarvittaessa vaikka vain pidämme kädestä, jos se auttaa.

Muutaman vuoden takainen curving-suksien tuleminen aiheutti rinteissä nopeuksien kasvamista, mutta Skipatrol ei pidä välineitä syypäänä onnettomuuksiin.

– Syy löytyy suksien päältä eikä suksista. Vahinkoja tietenkin tapahtuu aina eikä niitä voi kokonaan välttää, mutta omalla toiminnalla niitä voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään.

Välineillä on silti merkitystä,

jos ne ovat huonot tai epäsopivat. Jos laskettelee harvoin eikä halua ostaa uusia välineitä satunnaiseen käyttöön, saa nykypäivänä vuokraamoista uusia ja huollettuja välineitä, jotka ovat turvallisia.

– Ei kannata kaivaa vintiltä vaarivainajan vanhoja suksia ja kaksi numeroa liian isoja kenkiä. Liian isot juoksukengät hiertävät rakot kantapäihin, mutta liian isoilla monoilla tulee paljon isompia vahinkoja.

Jos edellisestä hiihtokerrasta on pidempi aika, kannattaa käydä hiihtokoulun preppauskurssi, jolloin pääsee taas lajiin kiinni.

potusta: – Harva haluaa lyhyen loma aikana sairastaa. Meillä on valmius ottaa monenlaisia laboratoriokokeita ja vastaukset saadaan nopeasti.

Potilaiden hoidon välissä kolarilaissyntyinen, Tampereella asuva lääkäri Janne Vaattovaara

Muotia & hyvinvointia!

• Marc O’Polo • Mos Mosh • Odd Molly • Part Two • Delicate Love • Second Female • Balmuir • Hunkydory • Pànchic • Otzshoes iehille!

Myös m Kauppakeskus Kumpare, Rukatunturi. p. 0400 887 280. www.ruka.fi/casale

Kypäränkäyttö ei edelleenkään ole rinteissä pakollista, mutta ilman kypärää laskevat alkavat onneksi olla vähemmistö. Torvinen on itse kuljettanut miestä, joka oli loukannut päänsä kaaduttuaan ilman kypärää.

– Kun ihminen kysyy kahden kilometrin aikana kaksikymmentä kertaa, mitä hänelle on tapahtunut ja mihin häntä viedään, toivoisi että kypärä tulisi vielä yleisemmäksi kuin se nyt jo on. Mies onneksi selvisi aivotärähdyksellä. Mutta tapahtuman jälkeen hän rupesi käyttämään kypärää!

Isojen onnettomuuksien tapahtuessa siirrytään hätälain piiriin ja Skipatrol toimii Pelastuslaitoksen alaisuudessa.

Torviselle Pelastuslaitoksen toiminta on tuttua VPK:sta, jossa hän on ollut mukana nuoresta pojasta asti.

– Auttaminen on minulle kokopäivähommaa, sekä työ että harrastus!

Rukan Lääkärikeskuksessa potilaita hoitavat ensihoitajat Veikka Ylitalo (vas.) ja Teemu Helanen (alh. kesk.), sekä lääkärit Janne Vaattovaara (kesk.) ja Janne Piilonen. uskohtauspotilaita lääkärikeskukseen tulee niinikään harvoin.

– Sairauskohtauksessa paikalle tilataan yleensä ambulanssi, joka vie potilaan Kuusamon terveyskeskukseen tai suoraan Ouluun.

Nuhaan, kuumeeseen ja mahatautiin lääkärikeskuksesta sen sijaan haetaan melko usein hel-

cosy fashion & living

suuntaa itsekin laudalla rinteisiin, jos vain on aikaa – yleensä tosin ei ole.

– Mutta jos ehdin rinteeseen, käytän aina kypärää ja rannesuojia!

Rukan Lääkärikeskuksen ympärivuorokautinen päivystysnumero on 040 7077 123.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

8

Kuivaliha on kevään merkki Kevättalven pitkät ja aurinkoiset päivät, kirpakat yöpakkaset ja raittiit tuulet haihduttavat räystään alle ripustetuista lihoista nesteet. Jäljelle jää herkkujen herkku.

P

ohjoisen Suomen kevättalvi on otollisinta aikaa kuivalihan tekemiseen.

Kuivaliha kuuluu aidoimpien ja perinteisimpien pohjoisen herkkujen joukkoon.

Ja kuten suurimmat herkut usein, jakaa myös kuivaliha mielipiteet kahtia – sitä joko rakastaa tai vihaa.

Mustanpuhuva, kuiva ja kova kopura ei kieltämättä anna suuria lupauksia makuelämyksistä, jos edes syömäkelpoisuudesta, mutta kun sen kyljestä siivuttelee puukonterällä lastun kielen päälle sulamaan, saattaa mieli muuttua.

Parasta aikaa lihojen ripustamiselle räystään alle eletään Kuusamon korkeudella juuri nyt eli helmi- maaliskuussa. Etelämmässä valmistus voidaan aloittaa jo tammikuulla. Vanhan kansan perimätiedon mukaan lihoja ei kuitenkaan sovi nostaa kuivamaan aivan milloin tahansa, vaan kuunkierron mukaan ja nimenomaan nousevan eli yläkuun aikana.

Säätiedotuksia kannattaa niin ikään tarkkailla. Kun viiden vuorokauden ennuste lupailee tuulta, aurinkoa ja yöpakkasia, on aika

täsmälleen oikea.

Yleisimmin ja perinteisimmin pohjoisessa kuivataan poronlihaa. Kuivattavaksi sopivat kaikki ruhonosat, mutta useimmiten seinille nostellaan paistia, lapaa ja sydämiä. Suuressa suosiossa on myös hirvenliha, jota varsinkin metsästystä harrastavissa piireissä on hyvin saatavilla. Naudan paistia ja fileitäkin kuivataan, ja mainio, edullinen vaihtoehto ovat myös naudan sydämet.

Olipa ratkaisu lihojen laadun ja lajin suhteen mikä tahansa, käsittelyvaiheet ovat samanlaiset.

Kuivalihan valmistamiseen ei tarvita suuria kokin taitoja, sillä sen verran yksinkertaisesta toimituksesta on kysymys.

Lihoista poistetaan ylimääräiset rasvat ja lihaskalvot, jänteet ja muut roippeet. Sitten lihat paloitellaan muutaman sentin läpimittaisiksi tangoiksi. Tasakokoista palaa tehdessä kuivuu koko erä samaa tahtia, mutta sekaan voi ujuttaa muutaman pienemmän ja ohuemman tangon, jolloin herkun makuun pääsee varaslähdöllä.

Paloittelun jälkeen on vuo-

rossa lihojen suolaaminen, jonka suhteen mielipiteet vaihtelevat kylästä ja talosta toiseen. Perusvaihtoehdot ovat kuiva/umpisuolaus karkealla suolalla ja suolavedessä liottaminen.

Umpisuolauksessa lihat haudataan karkeaan suolaan noin puoleksi vuorokaudeksi. Toinen tapa on latoa lihat kerroksittain astiaan ja ripsiä suolat väliin. Tällöin suolaa tarvitaan muutama kymmenen grammaa eli vajaat puoli desilitraa lihakiloa kohti.

Suolausaika on umpisuolausta hieman pidempi eli vuorokausipuolitoista.

Tasaisimpaan lopputulokseen suolauksessa pääsee 3–5-prosenttisella suolavedellä, esimerkiksi liottamalla viiteen litraan vettä 150–250 grammaa suolaa.

Helpoimmin liemi valmistuu liottamalla suola pieneen määrään kuumaa vettä ja lisäämällä kylmää vettä oikeaan kokonaismäärään asti.

Suolaliemi kaadetaan lihojen sekaan, ja lautasen tai muun painon avulla varmistetaan että lihat pysyvät pinnan alla vuorokauden-puolitoista.

Menetelmästä riippumatta suolauksen tulisi tapahtua mie-

lellään viileässä, noin kymmenen asteen lämpötilassa.

Suolauksen ja suolausaikojen suhteen ei ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta, vaan suolauksen ja oman suun mukaisen tavan oppii parhaiten kokeilemalla.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että pakastinten aikana ei suolaa lihassa tarvita niinkään säilyvyyden, vaan maun vuoksi. Liika on siis liikaa, ja parikin palaa ärhäkkäämmin suolattua kuivalihaa jyrsittyään voi jano olla lähituntien aikana hirmuinen.

Suolauksen jälkeen lihat huuhdellaan huolellisesti kylmällä vedellä. Kun sekaan heitetään hieman hienoa sokeria, varmistetaan lihoille kuivumisen yhteydessä kaunis tumma pinta ja väri.

Huuhtelematta kuivumaan nostetuissa lihoissa suola kihoaa ja kiteytyy helposti lihan pintaan harmaanvalkoiseksi, epämiellyttäväksi kuoreksi.

Huuhdeltuihin lihoihin kiinnitetään naru- tai teräslankalenkit, jonka jälkeen ne ripustetaan väljästi roikkumaan ilmavaan ja tuuliseen paikkaan, joko räystään alle tai vastaavaan sateelta suojaiseen paikkaan. Lihat on hyvä myös suojata häkki-, katiska- tai muulla verkolla lintujen, oravien ja muiden pitkäkyntisten varalta.

Ja sitten odotellaan. Mikäli kelit ovat otolliset eli on tuulta, lämpötilanvaihteluita, aurinkoa ja yöpakkasia, voi pienimmistä paloista alkaa veistellä maistiaisia jo

parin viikon kuluttua. Huonommilla kuivalihakeleillä aikaa kuluu pitempään.

Lopullisen kuivuusasteen määrittelyssä mennään jälleen makuasioiden puolelle. Osa pitää lihoistaan kauttaaltaan mustanpuhuvan läpikuivana, osa tykkää jättää lihat keskeltä hieman pehmeämmäksi, jopa aavistuksen punertavaksi.

Ainoa tapa asian aukottomaan selvittämiseen on ahkera koemaistelu. Kannattaa kuitenkin varoa, ettei koemaistele koko erää.

Kun satsi vaikuttaa valmiilta, otetaan lihat alas seinältä, pakataan pusseihin tai vakuumiin ja siirretään pakastimeen odottamaan kevään ja kesän ulkoilureissuja. Liikkeelle lähtiessä kaapaistaan pakkasesta matkaan palanen tai pari, joista on hyvä veistellä lastuja rieskan päälle tai pistellä paljaaltaan poskeensa.

Kuivalihasta ei ulkoilueväs enää parane – se on kevyttä, maukasta, hyvin säilyvää ja taatusti tuhtia tavaraa, joka pitää tiellä niin lyhyellä retkellä kuin pitemmälläkin vaelluksella.

Paitsi kaikkea edellämainittua, kiteytyy kuivalihan maussa myös keväisten olosuhteiden ja luonnon heräämisen merkit. Kun päivän valoisan ajan hiljalleen pidentyessä veistelee suuhunsa ensimmäiset koepalat valmistumassa olemassa kuivalihaerästä, sisältävät ne myös lupauksen oven takana jo odottavasta kesästä.

9

Viikkokivaa lapsille ja koko perheelle

R

ukalla on lasten omassa viikko-ohjelmassa mukavaa ilmaista tekemistä jokaiselle päivälle.

Hauskanpito alkaa sunnuntaina, jolloin osallistutaan arktiseen Pokémon GO -jahtiin. Jahtia vetää hiihtokoulun opettaja ja ahkeran Pokémonien metsästäjä Joel.

Parituntinen jahti starttaa Kuruhissin ala-asemalta klo 14. Jahtiin mahtuu mukaan rajoitettu määrä osallistujia, joten ilmoittaudu etukäteen osoitteeseen hiihtokoulu@ ruka.fi.

Maanantaina kisataan Rudolfin tarkkuuscrossissa. Kisassa ei pärjätä nopeudella, vaan tarkkuudella: tavoitteena on saada kaksi mahdollisimman lähellä toisiaan olevaa laskuaikaa. Ilmoittautuminen alkaa Rudolfin Crossiradalla klo 15 ja kisa jatkuu klo 16.30 asti.

Tiistaina osallistutaan Rosa & Rudolf -lastenkisoihin, joissa parasta on, että kaikki voittavat. Apuakin saa pyytää, jos omat taidot eivät vielä riitä kaikkeen. Kisapaikkana on Rosa & Rudolf Lastenmaa ja aika klo 14.15. Ilmoittautuminen klo 14.

Keskiviikkona on Kaltiolammen pulkkamäessä klo 17-18 vuorossa SnowTubingkeilaus.

Keilauksen jälkeen klo 19 ihaillaan eturinteissä Rukan hiihtokoulun kuviolaskunäytöstä, RukaSlalomin yleisösoihtulaskua ja ilotulitusta.

Soihtulaskuun ilmoittaudutaan klo 18.40 Kuruhissin alaasemalla.

Torstaina viihdytään lumifutiksen parissa. Paikka on Express-hissin ala-asema ja kellonaika 15–16.15. Ilmoittautuminen alkaa varttituntia aikaisemmin.

Rosa & Rudolf Lastenmaassa käydään samana päivänä klo 14 vauhdikas Stigakisa.

Perjantaina klo 19–23 ihaillaan yömäkeä, ja päivän viimeisinä tunteita katsotaan kenestä tulee yömäen valloitaja. Voiton vie se, joka on laskenut perjantain aikana eniten. Rinnekartta näyttää yömäen aikana aukiolevat hissit ja rinteet.

Haglöfs Suomi Slalom –tapahtumapäivä käynnistyy Mastolla lauantaina klo 10.

Kello 12 alkaen jännätään Suomi-Slalom -suurpujottelukisoissa. Suurpujottelu kuulostaa suurelta ja jopa vähän haastavalta, mutta suurta siinä on hauskuus ja siihen voi osallistua ihan koko perhe. Ilmoittautuminen on klo 11–11.45.

Samana päivänä klo 15.30 ovat vuorossa Suomen Lumilautaliiton mini-parkkisessarit Rosa Parkissa.

Lisäksi kannattaa muistaa, että maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 16.30 osallistutaan porojen ruokintaa Rosa & Rudolf Seikkailureitillä.

Trampoliini ja poropitaa Riistaravintolassa Kahdessatoista hiihtokeskuksessa viihdyttävä Mountain Dew -kiertueen Dew Board Challenge tuo Riipisen Riistaravintolan pihalle neljätoistametrisen trampoliinin lauantaina 4.3. klo 12–17. Luvassa on iloista hyppimistä.

Lisäksi voit osallistua Mountain Dew -kisaam 23.2.-6.4.

Instagramissa ja Facebookissa. Voittoina on tonnin arvoinen kustomoitu LED-lumilauta tai 120 euron arvoinen Burton-reppu täynnä Dewia.

Riistaravintolassa nauti-

taan lounas lauantain lisäksi kaikkina muinakin päivinä klo 11-16. Vauhtuvan keittolounaan lisäksi tarjolla on erikseen à la carte.

Tämän vuoden uutuus Riistaravintolassa on superhyvä ja huiman suosion saanut poropita, jossa pitaleivän sisällä on aitoa lappilaista poronkäristystä ja raikasta salaattia.

Riistaravintolaan kannattaa suunnata myös pääsiäisenä, jolloin rinnekansaa ilahduttavat Jope Ruonansuu ja Sakari Kuosmanen.

Noin

2h

Rukalta!

Ranualla tapaat suloisen pennun vanhempineen sekä 50 muuta arktista eläinlajia talvisen metsän keskellä.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ 31.5. asti klo 10–16 • 1.6.–31.8 klo 9–19 Puh. 040 517 7436 • ranuan.zoo@ranua.fi • www.ranuazoo.com RUOKINTANÄYTÖKSET HIIHTOLOMAVIIKOILLA 20.2.2017–12.3.2017 JOKA PÄIVÄ Villisiat, jääkarhut ja pedot klo 12.30 • Saukot klo 14.00

10

Meidät löydät Kuusamosta

ja kylpylään n ii rk a P y it v ti c A s Angry Bird lipulla edullisesti yhteis

Aikuinen 28 €, lapsi 22 € (norm. 34/28), osakaskortilla 26 €/20 € Perhelippu 2 aik. + 2 lasta 75 € (norm. 96), osakaskortilla 70 €

ABap 50x70_122016.indd 1

14.12.2016 17.30

11

Meidät löydät Kuusamosta

Kysy neuvoa!

Moni terveyspulma ratkeaa käynnillä AVAINAPTEEKISSA.

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17.

Rukainfossa palvelemme klo 9 - 19. www.kuusamonkeskusapteekki.fi

Suomen paras parkki

Rukalla saatat törmätä maailmalla kiertäviin ammattilaisiin.

Kuvassa Antti Ollilan tyylinäyte.

Ruka Parkin kehuminen Suomen parhaaksi ei ole liioittelua, sillä kehut tulevat alan aktiivisilta harrastajilta.

I Isoa ilmaa isoimmalla

tä-Rukalla Saaruassa olevan Ruka Parkin ennestäänkin loistavaa ilmettä päivitettiin tälle kaudelle.

Ovatpa alla sukset, lauta tai telemarksukset, Ruka Parkissa riittää vauhtia ja jännittäviä tilanteita. Erikokoisia hyppyreitä on pienistä aina kaksikymmenmetriseen asti. Lisäksi löytyy reilejä, kaaria ja kaksi erikokoista halfpipea.

– Ruka Parkilla on pitkä historia, kertoo tapahtumapäällikkö Otto Lintunen Rukakeskuksesta.

– Sitä on alusta asti eli 90-luvulta alkaen kehitetty yhdessä lumilautailijoiden ja freestylelaskijoiden kanssa.

Rukan parkkimanagerina toimii entinen maajoukkuelaskija Johannes Rinne, joka vastaa parkin suunnittelun ja rakentamisen lisäksi yhdessä ryhmänsä kanssa myös sen huoltamisesta.

– Parkki huolletaan päivittäin, ensin tampparilla ja viimeistelyt tehdään käsin lapiolla. Koko parkkihenkilöstöllä on

parkkilaskutausta.

Parkin rakentaminen ja huoltaminen on tarkkaa työtä, jota ei oikeastaan voi tehdä kuin sellainen, joka tuntee lajin.

– Ulkopuolisen tekemä parkki saattaa päällepäin näyttää hyvältä, mutta pienetkin erot esimerkiksi hyppyrissä vaikuttavat lentoradan kulkuun.

Freestyle on perinteisesti ollut poikien laji, mutta tyttöjä näkyy parkissa yhä enemmän. Enni Rukajärven menestys on tuonut tyttöjä lisää etenkin lautailun pariin.

Parkissa viihtyvät laskijat ovat useimmiten alle kolmikymppisiä, mutta on joukossa vanhempiakin harrastajia. Parkissa harrastettavat lumilautailu ja newschool-laskettelu ovat verrattain nuoria lajeja.

– Lumilautailu alkoi yleistyä Suomessa 80-luvulla ja newschool sai nykymuotonsa 90-luvun loppupuolella. Nuorena lajin aloittaneet eivät ole vieläkään kovin vanhoja. Yläikärajaa lajissa ei ole, mutta iän

myötä hypyt saattavat vähän lyhentyä.

Parkkiharrastuksen voi aloittaa, kun osaa kohtalaisesti laskea tavallisessa rinteessa. Kovaa ei tarvi osata laskea, mutta pystyssä pitää pysyä ja osata jarruttaa ja kääntää.

Ruka Parkissa on monta vaikeustasoltaan vaihtelevaa linjaa, joista voi valita taitotasolleen sopivan.

– Reililinjoja on neljä, hyppyrilinjoja viisi ja lisäksi ylhäällä pieni halfpipe ja alhaalla quarterpipe. Vuosselin rinnealueella on lisäksi superpipe.

Viime kaudella Rukakeskus avasi Ski Bistron läheisyyteen lisäksi Rosa Parkin, jossa harjoittelun voi aloittaa niin pian kuin sukset pysyvät jalassa.

– Rosa Parkin hyppyristä ei esimerkiksi tarvitse hypätä, vaan sen voi laskea läpi. Kun varmuus lisääntyy, voi yrittää hyppyä ja pidentää sitä taitojen mukaan. Ja kun Rosa Park alkaa tuntua liian tutulta, voi siirtyä Ruka Parkiin!

hyppyrilinjalla Parkkisanastoa • Snowpark eli parkki = Erityissuorituspaikkoihin kuuluva rinnealue, joka sisältää hyppyreitä, kaiteita, kaaria ja muita laskettavia obstaakkeleita.

• Boxi = Hyppyri, jossa on erillinen lähtö- ja alastulorinne. Rukalla on 14 erikokoista boksia.

• Flätti = Boksin hyppyrin ja alastulon välinen tasainen osuus.

• Handrail eli reili = Metallikaide, jota pitkin liu’utaan temppuja tehden.

• Pressbox eli pressi = Muovi- tai metallilaatikko, jonka päällä liu’utaan temppuja tehden.

Helpompi kuin reili.

• HalfPipe = Puolipiipun mallinen lumirakennelma, jota pitkin lasketaan tehden kaarista temppuja.

• SuperPipe = Sama kuin edellä, mutta isompi.

Rukan Superpipe täyttää kansainväliset kisamitat.

• QuarterPipe = Neljännes piipusta. Sijoitettu yleensä rinteeseen poikittain.

• New School -laskija = Freeski-laskija, joka laskee kaksipäisillä suksilla Parkkia tai Paippia.

Ruka Parkista löytyy laskettavaa kaiken tasoisille ja ikäisille.

Parkissa on paljon eritasoisia reilejä ja pressejä.

13

14

Kahden miljoonan niteen kirjasto Kirjasto taistelee lukemisharrastuksen vähenemistä vastaan kehittämällä toimintaansa. Yhteiset tietokannat moninkertaistavat paikallisten kirjastojen tarjonnan.

K

uusamon kirjasto liittyi alkuvuodesta viidentoista kunnan yhteiseen OUTI-verkostoon, jonka myötä lainaajan ulottuville tuli kahden miljoonan niteen tietokanta.

– Kaikki OUTIn aineisto on lainattavissa kaikissa alueen kirjastoissa, kertoo kirjastotoimenjohtaja Ritva Niemeläinen.

– Kirja varataan OUTIn nettisivuilla, ja se tulee parissa päivässä omalle paikkakunnalle.

Varaaminen ja kuljetus eivät maksa lainaajalle mitään.

OUTI-verkosto tuo kirjaston käyttäjälle myös vapauden lainata missä ja milloin vain, vaikka hiihtolomalla toisella paikakkunnalla: – Sama kirjastokortti käy kaikissa OUTIn kirjastoissa, ja kirjat voi lainata esimerkiksi hiihtolomalla Kuusamossa ja palauttaa kotiinpaluun jälkeen Oulussa omaan kirjastoon.

Myös kirjojen varausjonot

ovat nyt yhteiset. Kirja tulee varaajalle siitä kirjastosta, jossa se ensimmäiseksi vapautuu.

Aivan helposti ei viidentoista kirjaston ja kahden miljoonan niteen yhdistäminen onnistunut.

– Valmistelu vei vuosia, joista viime vuosi oli kiivain. Suurin työ oli aineistorekisterin siivoaminen, jotta se päästiin konvertoimaan järjestelmään.

Kirjaston väellä on jäljellä vielä jälkitöitä, eli esimerkiksi kaikki kirjastokortit pitää vaihtaa OUTI-kortteihin. Vanhoilla korteilla ei voi enää lainata.

– Kortit vaihdetaan sitä mukaa, kun asiakkaat tulevat kirjastoon lainaamaan, eli sitä ei tarvitse odottaa. Vanha kirjastokortti tai henkilöllisyystodistus kannattaa varata mukaan.

Kirjastot pyrkivät seuraamaan aikaansa, sillä kamppailua lukijoista käydään yhä uusien harraste- ja viihdemuotojen

Kirjastotoimenjohtaja Ritva Niemeläinen ja uusi kortti, joka avaa oven viidentoista kunnan kirjastojen aineistoihin. kanssa.

Kirjastojen lainausmäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet myös Kuusamossa. Kun Kuusamossa kymmenen vuotta sitten tehtiin 26 lainausta asiakasta kohti, määrä on enää kuusitoista.

– Suuri syy lainausmäärien pienenemiseen on nuorten lukuharrastuksen väheneminen.

Lapset ja varsinkin teini-ikäiset olivat aikaisemmin aktiivisia kirjastonkäyttäjiä. Lyhyt teksti houkuttelee nykyään ehkä enemmän kuin kirjat.

Lukuharrastuksen vähentyessä Kuusamon kirjastossa on pyritty kehittymään ajan myötä.

Esimerkiksi e-kirjoja on ollut saatavilla siitä asti, kun ne kymmenisen vuotta sitten tulivat markkinoille ja sähkökirjojen lainausjärjestelmä Ellibs tuli käyttöön. Nyt myös Ellibsin kirjat ovat saatavilla OUTIn kautta.

– Alussa e-kirjoina oli tekijänoikeussyistä saatavissa lähinnä tietokirjoja, mutta nykyään valikoimassa on runsaasti kaunokirjojakin.

Vaikka lainaustilastot ovat laskusuuntaisia, on lukeminen edelleen monelle ihmiselle tärkeä harrastus. Lukijoita ja lainaajia on monenlaisia.

– Jotkut tulevat kysymään tiettyä kirjaa, kun ovat nähneet siitä lehdessä jutun, mutta edelleen näkee paljon ihmisiä, jotka kiertävät hyllyjen välissä, katselevat ja tekevät herätelainauksia.

Kirjastossa on helpotettu kirjojen löytämistä kokoamalla dekkarit sekä romantiikka-, sota-, erä- ja fantasia-kirjat

15 omille hyllyilleen. Kirjaston henkilökunta antaa mielellään suosituksia, jos innokas lukija ei keksi, mitä seuraavaksi lukisi.

Vähenevän lukemisen maailmassa ollaan Kuusamon kirjastossa viime vuosina oltu ylpeitä oman kaupungin kirjallisesta menestyksestä. Kaupungista on noussut lyhyen ajan sisällä kolme kirjailijaa, jotka ovat julkaisseet yhteensä viis kirjaa.

Kuusamolaissyntyisen, Turussa asuvan Tommi Kinnusen Neljäntienristeys (WSOY) saavutti ilmestyessään valtavan huomion, jonka sai myös viime vuonna ilmestynyt Lopotti.

Etelä-Suomesta kotoisin oleva, Kuusamossa asuva Petri Vartiainen voitti vuonna 2014 Otavan romaanikilpailun kirjallaan Isäasentoja, ja viime syksynä ilmestyi Vartiaisen toinen romaani, keskustelua koulumaailmasta herättänyt Miehen ryhti.

Sodankylässä syntynyt, Kuusamossa asuva Minna Rytilahti puolestaan julkaisi kiitoksia niittäneen esikoisromaaninsa Lempi (Gummerus) viime vuonna. www.outikirjastot.fi

Ski Boosterissa viikonloppuna oululainen Mela

P

erjantaina 3.3. ja lauantaina 4.3. kannattaa suunnata Ski Boosteriin kuuntelemaan uutta kiinnostavaa oululaiskokoonpanoa.

Mela-bändi muodostuu seitsemästä Oulussa musiikonopettajaksi opiskelevasta nuoresta naisesta. Boosterin lavalle nousee Melasta irrotettu kahden naisen duokokoonpano Asta Salomaa (kitara ja mandoliini) ja Elina Korhonen (piano).

Luvassa on hyvää musiikkia herkkinä kahden naisen stemmalaulutulkintoina.

– Soitamme Melassa omia kappaleitamme, folk-vivahteista popmusiikkia, kertoo Asta.

– Musiikkiamme on verrat-

tu muun muassa Ultra Brahan, Scandinavian Music Groupiin ja Ellinooraan.

Melan jäsenet ovat kokeiluhenkisiä. Kokoonpanossaan he esimerkiksi ovat valinneet itselleen instrumentteja, joita eivät ole aikaisemmin soittaneet.

– Olemme tehneet EP:n ja kaksi musiikkivideota. Olemme myös tehneet keikkoja ympäri Suomen pääkaupunkiseudulta Lappiin, ja lisäksi esiintyneet festareilla. Kesällä tai alkusyksystä julkaisemme uuden singlen.

Tulevaisuudensuunnitelmissa Melalla on äänittää lisää omia kappaleita ja vierailla kesäfestareilla.

Asta Salomaa (vas.) ja Elina Korhonen eli Duo Mela esiintyy Ski Boosterissa perjantaina 3.3. ja lauantaina 4.3..

– Levytyssopimus ja oma musiikki radiosoittoon ovat tietenkin toivomuslista kärjessä. Se on vaikeaa, mutta yritys on kova!

Melan jäsenten iät vaihtelevat 25 ikävuoden molemmin

puolin, ja he ovat kotoisin Oulun lisäksi Sallasta, Helsingistä ja siltä väliltä.

– Olemme tutustuneet Oulussa opiskellessamme ja soittaneet yhdessä vuodesta 2014.

Petri Nygård Pisteessä 8.3.

Räppäri Petri Nygård tärisyttää kansaa Pisteessä keskiviikkona 8.3.

Nygård tuli julkisuuteen ensimmäisen kerran kuusitoista vuotta sitten tuplaplatinaa myyneellä hittisinglellään ”Vitun

suomirokki”. Koko kansan tietoisuuteen hän nousi vuonna 2010, kun julkaisi platinaa myyneen sinkun ”Selvä päivä”, jonka musiikkivideota on katsottu uskomattomat yli kymmenen miljoonaa kertaa.

Nygårdin hitteihin lukeutuu myös kultaa myynyt ”Märkää”, jonka video on kerännyt viisi miljoonaa katselukertaa. Uusin single kantaa nimeä ”Pannaan suomi kuntoon”.

Voit lunastaa liput Nygårdin

Rukan keikalle kätevästi pöytälaskulle illastamalla Les Alpesissa tai Stefan’s Steakhousessa klo 17 alkaen. Pöytävaraukset myynti@ravintola.fi, puh. 0300 472 223.

Iloa ja hyvää oloa

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com

Horstmann diplomiterapeutin vinkit Hierojan vinkit

Muista venyttely!

Venyttely auttaa kireytyneisiin lihaksiin, lisää nivelten liikkuvuutta, nopeuttaa palautumista ja ennaltaehkäisee rasitusvammojen syntymistä. Venyttely myös ylläpitää lihastasapainoa ja lisää lihasten rentoutumista. Käy läpi päivittäin päälihasryhmät pitäen venytystä 10-30 sekuntia. Helpot venyttelyohjeet saat hierojaltasi.

Vältä venyttelyä sairaana ja loukkaantumisen jälkeen.

Vahvista kehon ja mielen yhteyttäsi Uskotaan että kaikki ajatuksemme ja tunteemme varastoituvat kehoon ja elleivät ne voi ilmentyä muuten, ne tulevat näkyviin fyysisen kehon kautta. Opettele tunnistamaan millä alueilla kehoa tunnet iloa ja pettymyksiä sillä näin voit hoitaa itseäsi - omaa fyysistä- ja tunnekehoa.

Kummalla puolella kehoasi kipu tai sairaus ilmenee ? Oikea puoli liittyy maskuliinisuuteen, hallitsemiseen, tehokkuuteen. Vasen puoli ilmentää feminiinisyyttä; herkkyyttä ja luovuutta. Molempien sukupuolten tulisi tasapainottaa maskuliinisen ja feminiinisen puolen energioita jättämättä kumpaakaan puolta vähemmälle huomiolle.

17

Sataa, paistaa tai pakastaa, Ruka Peakin jääbaarissa on aina tasainen neljän pakkasasteen sisälämpötila.

Ruka Peakin jääbaarissa juodaan kuumaa Idyllisen perhehotellin kevääseen kuuluu eksoottisen jääbaarin lisäksi italialaisten viinintuottajien vierailu.

I

tä-Rukalla Juhannuskallion kupeessa sijaitseva idyllinen hotelli Ruka Peak sviitteineen, kodikkaine ravintoloineen, luksushuviloineen ja saunamaailmoineen tarjoaa tänä talvena myös jäisen elämyksen. Peakin pihapiirissä oleva talvibaari on tehyt lumesta ja kalusteet ovat jäiset.

– Baarissa nautitaan lähinnä kuumia juomia erilaisilla mausteilla, kertoo Peakin isäntä Hannu Kuusiniemi.

Parikymmenpaikkaisessa jääbaarissa on neljä astetta pakkasta riippumatta siitä, millainen paukkupakkanen ulkona napsuu vai tuleeko vettä. Eikä baariin käy tunturin viima. Baarimestarilla on kuitenkin lujasti vaatetta päällä.

– Jääbaari on suomalaisillekin asiakkaille elämys, ja ulkomaalaiset ovat siitä ihmeissään.

Baari on näkemisen arvoinen

kohde.

Vaikka baarissa juodaan kuumia juomia, ei pöydille läiskymistä tarvitse varoa: – Pöydät eivät sula alta, vaikka ne onkin jäästä tehty, vakuuttaa Kuusiniemi.

Jääbaarin rakentaminen vaati samanlaisen byrokratian kuin minkä tahansa rakennuksen tekeminen.

– Luvat haettiin normaalisti, rakentamisen valvoi insinööritoimisto ja kaupungin rakennustarkastaja kävi tarkastamassa baarin ennen kuin se otettiin käyttöön.

Normaaliin rakennukseen merkittävin ero on, että kevään päättyessä rakennusta koskevat asiakirjat säilyvät rakennustarkastajan mapeissa, mutta itse kohde sulaa.

Lumesta valmistettu rakennus vaatii myös hieman erilaista huoltamista kuin tavallinen talo:

– Lumi painuu tiivistyessään.

Säästä riippuen baarin rakenteet tarkistetaan joka päivä, ettei katto pääse laskeutumaan liian alas.

RukaPeakin talveen kuuluu muutakin mukavaa. Tyytyväisiä matkailijoita on riittänyt sesongin täydeltä, ja 24.–25.3. talo saa harvinaisia vieraita Välimeren rannalta.

– Meille tulee Toscanasta Panzanon kylästä viinintuottajia maistattamaan viinejä ja kertomaan viininvalmistamisesta.

Tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä Ruka on pohjoisin paikka koko maailmassa, johon italialaiset tulevat henkilökohtaisesti tuomaan viinejään ja puhumaan niistä.

– Peakin pihalla järjestetään perjantaina kyläjuhlat, joihin kaikki ovat tervetulleita. Grillivartaassa pyörii poro ja viinejäkin tietysti juodaan!

18

Menovinkkejä 3.-10.3.2017 Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin. terissa 22:00 Piste party night by DJ’s SUNNUNTAI 5.3.2017 12:30 Uutuus: Escape Room Kuusamon Tropiikissa.

22:00 Sutinasunnuntai @ Piste MAANANTAI 6.3.2017 10:00 Ruka Wellness parihieronta.

Laatuaikaa kahdelle.

10:00 Snow Tubingia Kaltiolammen pulkkamäessä Rudolfin nimipäivän kunniaksi ohjattua Snow Tubingia Kaltiolammen pulkkamäessä. Sopii myös pienille lapsille.

TIISTAI 7.3.2017

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Aukioloajat: ma-pe klo 9-16.30 17.1.– 17.6. Kuukkelisalissa Olli Lamminsalon ja Kirsi Ihalaisen yhteisnäyttely Pehmeät liikkeet & kesyttömät äänet. Luontokuvaaja Olli Lamminsalo ja äänitaiteilija Kirsi Ihalainen päättivät yhdistää kuvan ja äänen liikkeen avulla!

RUKAHOVISSA TAPAHTUU

MOFO JONES 10 € SAMI HAKA & EQ 10 € ANNELI MATTILA & RECADOS 15 € ELLINOORA 20 € SMOOTH 10 € MAARIT PELTONIEMI YHTYEINEEN 10 € T.T. PURONTAKA 10 € SUVI TERÄSNISKA 25 €

PE 3.3.

LA 4.3.

KE 8.3.

TO 9.3.

PE 10.3.

LA 11.3.

KE 15.3.

TO 16.3.

KOTIRUOKALOUNAS SEISOVASTA PÖYDÄSTÄ MA-PE KLO 11-15, LA-SU 12-15 SIS. SALAATTIPÖYTÄ, 2 PÄÄRUOKAVAIHTOEHTOA, JÄÄVESI JA KAHVI

13,50 € 7 € / LAPSI 4-14-V.

/ HLÖ

HERKULLINEN PÄIVÄLLINEN SEISOVASTA PÖYDÄSTÄ PÄIVITTÄIN KLO 17-22

29.90 €

/ HLÖ 14,50 € / LAPSI 4-14-V.

LISÄTIEDOT: RESORT.CUMULUS.FI/KAARLESKI

Vuoden Luontokuva 2015 -näyttely Oulangan luontokeskuksessa on vaihtuvana näyttelynä 1.2.31.3.2017 Vuoden Luontokuva 2015 -kilpailun voitokkaimmat valokuvat.

2.-27.2. Kuusamotalon Kaamosgalleriassa Kari Holman näyttely – Pohjoissuomalaisia kirkkoja.

Kuusamotalo on avoinna ma – to klo 11 – 18, pe ja arkipyhän aattona klo 16.

PERJANTAI 3.3.2017 10.00-12-00 Lumirieha Sokos Hotel Kuusamon rannassa.

14:00 Dumle Stigakisa. Vauhdikas stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa (J-hissin lähellä).

Ilmoittautuminen paikan päällä klo 13.30. Maksuton.

19.00-23.00 Yömäki.

21:00 Zonessa ISKUPORAKONE! Bilebändi Suomen Lapista.

22:00 Mofo Jones - Kaarle XII Ski Rukassa.

LAUANTAI 4.3.2017 12:00 Suomi Slalom suurpujottelukisa Maston rinnealuella koko perheen suurpujottelukisa. Ilmoittautuminen rinteen nro 35 alhaalla klo 11-11.45 15:30 Suomen Lumilautaliiton mini-parkkisessarit w/ Burton Tule mukaan mini-parkkisessareille Rosa Parkiin, Itä-Rukan Lastenmaahan.

21:00 Zonessa ISKUPORAKONE! Bilebändi Suomen Lapista.

21:30 Kuopionniemi Hanki Baarissa 22:00 Sami Hakala & EQ - Kaarle XII Ski Rukassa 17:00 - 19:30 Liiga kiekkoa screeniltä! Colorado Bar & Grill 20:00 - 22:0 MELA duo Ski Boos-

14:00 Mercedes-Benz -koeajot Rukan kylässä 17:00 - 18:00 Tarinatuokio Karhunpesässä. Sokos Hotel Kuusamo hotellin aulassa sijaitsevassa Karhunpesässä kuulet mielenkiintoisia tarinoita kuvien kera Kuusamon historiasta ja luonnosta.

KESKIVIIKKO 8.3.2017 19:00 Anne Mattila Kuusamotalossa. Punainen Sulka-hyväntekeväisyyskonsertti tuo Kuusamotaloon Anne Mattilan Riisutut laulut 20-vuotisjuhlakiertueen.

19:00 Soihtulasku, kuviolasku ja ilotulitus!

Naperoviikkojen ja hiihtolomien kunniaksi keskiviikko-iltaisin Hiihtokoulun kuviolaskunäytös, Kururinteessä näyttävä yleisösoihtulasku ja ilta huipentuu ilotulitukseen!

21:30 TervettäTavaraa Duo Coloradon baarissa!

22:00 Anneli Mattila & Recados Kaarle XII Ski Rukassa 22:00 Petri Nygård @ Piste TORSTAI 9.3.2017 15:00 Chuckbuddies-kisa Asteessa Kilpailualue on ASTEen edessä 15:00 - 16:15 Lumifutis Tunturissa pelataan myös futista ja missä muualla kuin lumisessa rinteessä. Ihan varmoja emme ole mitä tästä tulee muuta kuin hauskaa.

18:00 Sanni @ Piste: IKÄRAJATON KEIKKA! 21:30 TervettäTavaraa Duo Coloradon baarissa!

22:00 Ellinoora - Kaarle XII Ski Rukassa 22:00 Sanni @ Piste PERJANTAI 10.3.2017 14:00 Dumle Stigakisa Vauhdikas stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa (J-hissin lähellä).

16:00 Tanja Torvikoski & Petri Kuusela duo Ski Boosterissa 19:00 - 23:00 Yömäki 21:00 Zonessa THE BILEBÄNDI! 22:00 The Smooth Bilebändi Kaarle XII Ski Rukassa 22:00 Piste party night by DJ’s

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

19

50€/hlö joka päivä

moottorikelkkasafarit sekä muut talviset safarit Rukanriutta 11

(08)8522 007 www.rukaadventures.fi

Taiga 120

LÄMMIN LOMAKOTI TUNTURIIN Lämpöhirsitalo on järkevin sijoitus loma-asumiseen. Tutustu laajaan valikoimaamme. Meiltä myös yksilölliset ratkaisut.

PYYDÄ TARJOUS Olavi Vanhapiha 0400-543 391

Meiltä mökit myös AVAIMET KÄTEEN -palveluna

Sannitie 2, 94450 Keminmaa, p. 020 755 9070, www.polarhouse.com