Matkailulehti Ruka 2-2021

EteläSuomen hiihtolomanumero 19.–25.2.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 2 – 2021

19.2.2021

Iivaaran laelta avautuvat upeat maisemat.

Kuva: Jonna Kalliomäki

Iivaaralla pääsee huipulle Kuusamon alueella on paljon hyviä luontokohteita retkeilyyn ja hiihtämiseen. Hiljaisempia kohteita etsivän ei tarvitse tyytyä pelkkään metsämaisemaan, vaan kaikki suojelualueiden reitit tarjoavat kävijöilleen upeita näkymiä ja kokemuksia. Monet hiihtoreitit avautuvat hiihtolomaviikoille, ja aurinkoisena päivänä kuusikkoon suksimalla pääsee nauttimaan talvesta täysin siemauksin.

Y

ksi kiehtova kohde uuteen luontoseikkailuun upeissa maisemissa on Etelä-Kuusamon Iivaaran luonnonsuojelualue. Iivaaran laelta avautuu laaja näkymä Etelä-Kuusamon luontoon. Selkeällä säällä tältä Kuusamon kolmanneksi korkeimmalta vaaralta voi nähdä jopa Kuusamon keskustan ja rajan takana siintävän Nuorusen tunturin.

Iivaara-Jousivaaran kahdelle erilliselle suojelualueelle kuuluu neljä vaaraa sekä niihin liittyvät lehtojen- ja soidensuojelualueet. Koko vaara-alueella on arvokasta vanhaa metsää.

Yhdeksän kilometrin pituinen Iivaaran Iirinki reitti on pääasiassa kesäreitti, mutta sen kulkeminen onnistuu helposti talvellakin lumikengillä, liukulumikengillä tai jopa kävellen, koska reitille muodostuu hyvin kantava polku. Suurin osa reitistä on helppokulkuista, mutta vaaralle noustessa reitti on vaativa.

noin yhdeksän kilometriä. Tänä keväänä Iivaaran juurella on myös lyhyempi tasainen hiihtoreitti, joka soveltuu erinomaisesti ensikertalaisille.

Huomioithan, että ladut on tarkoitettu

Muista pysyä lämpimänä Talviretkeilyssä on erityisen tärkeää oikeanlainen varustautuminen. Vinkit hiihtolomaretkelle pukeutumiseen ja pakkaamiseen saa kätevästi osoitteesta: www.luontoon.fi/ retkeilynabc/talvellaretkeily.

Lisätietoa luonnonsuojelualueiden kohteista ja reiteistä saat Luontoon.fi -sivuilta tai ottamalla yhteyttä Oulangan luontokeskuksen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun tavoitat puhelimitse numerosta 0206 39 6850, sähköpostitse oulanka@metsa.fi sekä kansallispuistojen Facebook-sivuilta. Oulangan luontokeskuksen aukioloajat voit tarkistaa osoitteesta Luontoon.fi/oulanganluontokeskus.

Suksi Iivaaraan!

Iivaaran laelle pääsee viikosta 8 alkaen myös hiihtäen erillistä Iivaaran hiihtolatua pitkin.

Ladulla on sekä luisteltava baana että perinteisen latu-ura. Hiihtosuunta on vapaasti valittavissa ja ajettua latua on Iivaaran ympäryslenkillä noin yhdeksän kilometriä.

Lisäksi reittiin liittyy Kemilän kylään yhdysreitti, jonka osuus on yhteen suuntaan myös

vain hiihtovälineillä kuljettaviksi.

Iiringin reitille ja Iivaaran hiihtoreitille pääsee lähtemään helpoimmin Iivaaran Eräkartanon vieressä sijaitsevalta Hiltusentien pysäköintialueelta. Myös Eräkartanolle voi pysäköidä reissun ajaksi.

Eräkartanon kahvila palvelee hiihtolomien alusta alkaen lauantaista torstaihin kello 11-16 ja lisäksi se tarjoaa ryhmille palveluita varauksesta.

Kantavaksi tamppauneella polulla voi kulkea talvellakin jopa tavallisilla kengillä.

Kuva: Tuuli Pulkkinen

Oulangan luontokeskus Liikasenvaarantie 132 93900 Kuusamo

3 tävää osaa, ja että kirjoitan pohjoisen kirjaa. Kirjassa käsitellään ihmisen suhtautumista luontoon ja ihmisten luontosuhdetta. Tarinan tapahtumat sijoittuvat Koillismaan ja Peräpohjolan akselille.

Kirjan sisältö yllätti tekijänsä: – Luulin lähteväni kirjoittamaan kepeämpää ja koomisempaa kirjaa, mutta tarinasta tulikin huomattavasti synkempi ja rankempi. Ajattelin, että kun tällaista kerrran alitajunnasta tulee, antaa tulla.

Tuomo Pirttimaa kertoo pohjoisesta ja pohjoisen ihmisistä. Uusi kirja on jo työn alla. Kuva: Mikko Halvari.

Pohjoisen nopeasti etenevä kevät kuohuu rikosromaanissa

K

uusamo alkaa olla takavuosikymmenten Tampereen veroinen kirjailijatihentymä.

Seitsemän vuoden sisällä kaupungista nousi jo neljäs valtakunnallisen vaikutuksen tehnyt kirjailija, kun toimittaja Tuomo Pirttimaalta ilmestyi tammikuussa esikoisteos Hete.

Johnny Knigan julkaisema teos liikkuu pohjoisen maisemissa, ja se on ehtinyt jo ensiviikkoinaan kerätä sekä lukijoilta että kriitikoilta kiitosta.

Kustantaja kuvailee Hetettä rikosdraamaromaaniksi, joka

kertoo pohjoisesta, uskonnollisesta väkivallasta, pikkurikollisista, suurpetovihasta ja isojen dieselmoottoreiden käyntiäänestä.

Kolmekymmentä vuotta työkseen kirjoittaneelle Pirttimaalle proosa oli aluevaltaus, jonka hän otti haltuunsa varsin nopeasti.

– Aloin kirjoittaa juhannuskesällä 2019, ja tarina lähti vyörymään, hän kertoo.

– Kirjan ensimmäinen versio oli valmis muutamassa kuukaudessa ja sain kustannussopimuksen saman tien. Ilmestymisajankohdaksi sovittiin tammikuun

Tuomo Pirttimaan Hete (Johnny Kniga) sai tuoreeltaan kiittävän arvion muun muassa Helsingin Sanomissa.

2021. Viime vuoden aikana viimeistelin teoksen. Voin sanoa, että kirjassa ei ole yhtään puoltatoista vuotta vanhempaa virkettä.

Hetteen tarina syntyi henkilöhahmojen kautta.

– Minulla oli muutamia yksittäisiä asioita, joiden ympärille ryhdyin kirjoittamaan. Tapahtumia ja juonta oli aluksi hyvin vähän. Löysin ensin hahmot, jotka kirjoittaessa alkoivat kertoa, mitä heille tapahtuu ja mitä heille aiemmin on tapahtunut. Lähdin hahmojen kanssa ikään kuin matkalle.

Tärkeä teema Hetteessä on pohjoinen luonto.

– Tiesin alusta asti, että se tulee näyttelemään kirjassa merkit-

Pirttimaan yllättäen käynnistynyt kirjailijuus on saamassa jatkoa. Työn alla on jo seuraava teos.

– Kustantaja on sanonut, että anna mennä vaan. Uudessa tarinassa on osittain samat henkilöt kuin Hetteessä. Ajallisesti se jatkuu siitä, mihin edellinen kirja päättyi. Hetteen tarinan loppu on melko avoin, ja alkoi tuntua, että sen ihmisillä on vielä kerrottavaa.

Työ vapaana toimittajana on antanut Pirttimaalle mahdollisuuden jonkin verran päättää ajankäytöstään, mutta yksinkertaista työn ja kirjoittamisen yhdistäminen ei ole.

– Pitää yrittää tasapainoilla elannon hankkimisen ja proosan kirjoittamisen välillä. Vapaana toimittajana pystyn jakamaan aikaani erilaisten kirjoittamisten kesken, mutta toisaalta hyppiminen työstä toiseen on joskus haastavaa. Proosan kirjoittaminen vaatii keskittymistä, jonka tavoittaminen voi viedä joskus päiväkausia eikä aina onnistu

LINTUPÄHKINÄ Tunnistatko kuvien linnut?

Kuusamon lintukerhon Lintupähkinän tämänkertaisen tunnistustehtävän linnuista ensimmäinen on Kuusamossa säännöllinen talvivieras, toinen lintu puolestaan on perso pihlajanmarjoille.

Tunnistatko siivekkäät? Oikeat vastaukset tunnistustehtävään löydät sivulta 18.

Kuva 1, kuvaaja Lea Iso-Möttönen.

Kuva 2, kuvaaja Vesa Kilpivaara.

lainkaan.

Jos proosateoksen syntyminen ja sen tarina yllättivät Pirttimaan, myös itse proosakirjoittaminen yllätti.

– Olen kirjoittanut siitä asti, kun opin kirjoittamaan, ja viimeiset kolmekymmentä vuotta suomen kieli on ollut työkaluni, mutta proosan kirjoittamisen alitajuinen prosessi oli uutta.

Pirttimaa kertoo, että toisinaan, kun hän luki vaikka vain viikko sitten kirjoittamaansa tekstiä, se tuntui täysin uudelta ja kuin vieraan ihmisen kirjoittamalta.

– Alitajunta oli toiminut niin vahvasti, että teksti oli siirtynyt paperille käymättä tietoisessa tajunnassa lainkaan, hän nauraa.

Siinäkin mielessä proosan kirjoittaminen poikkeaa toimittajan työstä, että työskentely ei onnistu samassa paikassa.

– Toimittajan työt teen työpöydän ääressä, mutta proosaa kirjoitan kannettavalla tietokoneella pirtin pöydän ääressä tai vintillä kamarissa.

Kuusamossa asuva Pirttimaa on kotoisin muodollisesti samasta maakunnasta eli Pohjois-Pohjanmaan Nivalasta, joka sijaitsee 400 kilometrin päässä Kuusamosta kaakkoon. Mutta maailma on eri.

– Vaihdoin lakeudet vaaramaisemiin, ja ihmisetkin ovat Kuusamossa erilaisia. Tämän vuoden tammikuussa olen asunut Kuusamossa kolmekymmentä vuotta, ja tästä on tullut koti.

Perinteinen seinäkuivaliha kuuluu aidoimpien ja perinteisimpien pohjoisen herkkujen joukkoon. Ja kuten suurimmat herkut ainakin, jakaa myös kuivaliha mielipiteet yleisimmin tasan kahtia – siihen joko ihastuu, tai sitten sitä inhoaa. Mustanpuhuva kuiva kapura ei kieltämättä suuriakaan lupauksia makuelämyksistä anna, eivätkä sitä syömäkelpoiseksikaan ensinäkemältä kaikki usko. Vaan kunhan kapurasta veistelee puukonterällä lastun-pari kielenpäälle sulamaan, muuttuu mielikin äkkiä.

K

uivalihan valmistamiseen ei valtavan suuria kokin taitoja tarvita, sillä sen verran yksinkertaisesta toimituksesta on kysymys. Tärkein seikka onkin oikean ajankohdan valinta. Etelämmässä valmistus voidaan kelien mukaan aloitella jo tammi-helmikuulla, ja Kuusamon korkeudella paras aika

operaatiolle on maalis-huhtikuulla. Kyse on siis kevättalven pitkistä ja aurinkoisista päivistä, kirpakoista yöpakkasista ja raittiista tuulista, jotka puristavat kuivamaan nostetuista lihoista ylimääräiset nesteet hangelle, jolloin jäljelle jää todellinen herkkujen herkku.

Vanhan kansan perimätiedon mukaan lihoja ei kuiten-

kaan sovi nostella kuivamaan aivan milloin tahansa, vaan kuunkierron mukaan ja nimenomaan nousevan eli yläkuun aikana. Säätiedotuksia kannattaa niin ikään tarkkailla, ja kun pitkän kantaman ennusteissa lupaillaan tuulta, aurinkoa ja yöpakkasia, on aika täsmälleen oikea.

Yleisimmin ja perinteisimmin pohjoisessa kuivataan, mitäs muutakaan kuin poronlihaa eli paistia, lapaa ja sydämiä. Erinomaista kuivalihaa saa myös hirvestä, naudan paistia ja fileitäkin kuivataan, ja vallan mainio sekä myös erittäin edullinen vaihtoehto kuivalihan tekoon ovat myös naudan sydämet.

Olipa liha mitä lajia hyvänsä, käsitellään se ennen kuivaamista samalla tavalla. Lihoista poistetaan ylimääräiset rasvat ja lihaskalvot, jänteet ym. roippeet, ja ne paloitellaan 2-3 sentin läpimittaisiksi tangoiksi. Tasakokoista palaa tehdessä kuivuu

Lihat ripustetaan väljästi roikkumaan ilmavaan ja tuuliseen paikkaan, vaikkapa räystään alle.

koko erä samaa tahtia, mutta sekaan toki voi ujuttaa muutaman pienemmän ja ohuemman tikun, joiden myötä makusteluun voi ottaa varaslähdön.

vuoksi. Liika on siis liikaa, ja vähänkään ärhäkkäämmin suolattua kuivalihaa vaikkapa parikin palaa jyrsittyään, voi jano olla lähituntien aikana hirmuinen.

Seuraava työvaihe on suolaaminen, jonka suhteen mielipiteet vaihtelevat kylästä ja talosta toiseen. Perusvaihtoehdot ovat kuiva/umpisuolaus karkealla suolalla sekä suolavedessä liottaminen. Ja vaikka joskus kuulee muutakin puhuttavan, ei kyse ole mistään salatieteestä vaan loppujen lopulta hyvinkin yksinkertaisesta operaatiosta. Kuiva-/umpisuolauksessa ladotaan lihat kerroksittain astiaan ja ripsitään suolat väliin. Suolaa tarvitaan muutaman kymmenen gramman, eli vajaan puolen desilitran verran lihakiloa kohti, ja suolausajaksi riittää vuorokausipuolitoista.

Tasaisimpaan lopputulokseen pääsee helpoimmin 3-5 -prosenttisella suolavedellä (esim. 5 litraa vettä ja 150-250 g suolaa). Suolaliemi kaadetaan lihojen sekaan ja lautasen tms. painon avulla varmistetaan, että lihat pysyvät pinnan alla vuorokauden-pari kestävän suolauksen ajan. Menetelmästä riippumatta suolauksen tulisi tapahtua mielellään viileässä, korkeintaan n. 10 asteen lämmössä.

Ja suolauksen ja suolausaikojen suhteenhan ei sitä ainoaa oikeaa totuutta ole olemassakaan, vaan homman sekä juuri sen oman suunmukaisen tavan oppii parhaiten kokeilemalla.

Muistaa kuitenkin kannattaa, että nykyisenä pakastinten aikana suolaa ei lihassa tarvita niinkään säilyvyyden, vaan maun

Suolauksen jälkeen lihat huuhdellaan huolellisesti kylmällä vedellä, ja kun muistaa heittää sekaan vielä hieman hienoa sokeria ja pyörittelee sen lihojen joukkoon sekaisin, varmistetaan lihoille kuivumisen yhteydessä kaunis tumma pinta sekä väri. Huuhtelematta kuivumaan nostetuissa lihoissa suola kiteytyy helposti lihan pintaan harmaanvalkoiseksi, epämiellyttäväksi karstaksi.

Huuhdeltuihin lihoihin kiinnitetään naru- tai teräslankalenkit, jonka jälkeen ne ripustetaan väljästi roikkumaan ilmavaan ja tuuliseen paikkaan, vaikkapa räystään alle tai vastaavaan sateelta suojaiseen kohtaan. Lihat on hyvä myös suojata häkki-, katiska- tms. verkolla lintujen, oravien ynnä muiden pitkäkyntisten varalta.

Ja sitten odotellaan. Mikäli kelit ovat otolliset; tuulta, suuria lämpötilanvaihteluita, aurinkoa ja yöpakkasia, voi pienimmistä paloista alkaa veistellä maistiaisia jopa reilun viikon kuluttua.

Huonommilla kuivalihakeleillä aikaa kuluu vastaavasti pitempään. Lopullisen kuivuusasteen määrittelyssä mennään jälleen makuasioiden puolelle; osa pitää lihoistaan kauttaaltaan mustanpuhuvan läpikuivana, osa tykkää jättää lihat keskeltä hieman pehmeämmäksi, jopa aavistuksen punertavaksi.

Ainoa tapa asian aukottomaan selvittämiseen on juuri ahkera koemaistelu. Varoa kui-

5

Pikakuivaa uunissa tai kuivurilla Perinteisen seinäkuivalihan ohella mainiota ulkoiluevästä on myös uunissa tai erityisellä kuivurilla kuivattu liha, joka myös jerkyn nimellä tunnetaan. Tässä tapauksessa haluttu liha, esim. naudan-, hirven- tai poronpaisti leikataan n. puolen sentin vahvuisiksi viipaleiksi, maustetaan/marinoidaan halutulla tavalla, ja lopuksi kuivataan 12-24 tunnin ajan joko normaalissa sähköuunissa tai kasvi-/sienikuivurilla. Aivan erinomainen ja kaiken lisäksi edullinen raaka-aine jerkyyn on myös naudan sydän. Ja todella maistuvaa jerkyä saa aikaiseksi jauhelihastakin, varsinkin jos hommaan ottaa avuksi erityisen jerky-pistoolin, jonka avulla jauhelihamassa saadaan puristettua näteiksi puolen sentin siivuiksi.

Käyttipä raaka-aineena mitä hyvänsä, on maustamisessa/marinoinnissa hyvä muistaa pari perusasiaa.

Niistä tärkein on ehkäpä ylimääräisen rasvan välttely; kun kuivuminen tässä tapauksessa tapahtuu n. 50 asteen lämmössä, on rasvalla tällöin tapana härskiintyä, ja vaikka asian yhteydessä makuelämyksiä haetaankin, niin ei suinkaan tämänkaltaisia. Eli marinadin on syytä olla öljytön, ja kun jerkyä tehdään jauhelihasta, valitaan lihatiskistä vähärasvainen vaihtoehto.

Itse tehtävän jerkyn maustamiseen löytyy netistä pikkuisen vaille miljoona ohjetta, joten niistä ei tässä tämän enempiä. Alkuvaiheissa kannattaakin rohkeasti kokeilla erilaisia maustamistapoja ja tenkin kannattaa, ettei vahingossa koemaistele suihinsa koko erää.

Ja kun satsi vaikuttaa valmiilta, otetaan lihat alas seinältä, pakataan ne pusseihin tai vakuumiin, ja siirretään pakastimeen odottelemaan kevään ja kesän ulkoilureissuja. Liikkeelle lähtiessä kaapaistaan pakkasesta matkaan palanen-pari, joista on sitten hyvä veistellä lastuja vaikka rieskan päälle, tai pistellä ihan paljaaltaan poskeensa.

Siitäpä ei ulkoilueväs nimittäin enää parane - kevyttä, maukas-

-yhdistelmiä, ja kunhan on muutamankaan erän saanut aikaiseksi, löytyy sieltä takuulla se oma ja lähipiirin suosikkimaku.

Itse kuivaamisprosessi on erittäin yksinkertainen. Mikäli kuivaaminen tapahtuu normaalissa sähköuunissa, ripustetaan lihasuikaleet päistään esim. saslik- tms. tikkuihin, jotka sitten asetellaan roikkumaan uuniritilän väleistä. Ja jos uunissa on kiertoilmatoiminto, laitetaan ritilä uunin yläosaan niin, etteivät lihat yllä uunin pohjaan asti, käännetään lämpö 50 asteeseen ja siinäpä se. Ilmankin kiertoilmaa toimitus onnistuu aivan yhtä hyvin, kunhan vain uunin luukku tuetaan raolleen esim. puisen paistinlastan avulla. Alimmalle tasolle on vielä hyvä laittaa uunipelti ja leivinpaperi, joka napsii talteen lihoista mahdollisesti putoilevat nestetipat. Uunin pohjasta niitä on nimittäin huomattavasti itarampaa siivoilla.

Ja mikäli käytössä on kasvi-/sienikuivuri, on homma vieläkin yksinkertaisempaa; lihasuikaleet ritilälle, töpseli seinään, lämpö kohdilleen ja antaa mennä. Lihojen kuivumisajasta on etukäteen mahdotonta antaa tarkkaa arviota, homma kun riippuu aina esim. lihasuikaleiden koosta/paksuudesta sekä todellisesta kuivauslämpötilasta.

Kuivumisen etenemistä kannattaakin seurata vaikkapa pienten makunäytteiden avulla, ja kun kuivuusaste on itsellesi sopiva, niin valmista tuli. ta, hyvin säilyvää ja taatusti tuhtia tavaraa, joka pitää tiellä niin lyhyellä retkellä kuin pitemmälläkin vaelluksella.

Paitsi kaikkea edellämainittua, sekä ikiaikaista pohjoisten kansojen perinnettä ruoan säilömisestä, kiteytyvät kuivalihan maussa myös keväisten olosuhteiden ja luonnon heräämisen merkit. Ja kun päivän valoisan ajan hiljalleen pidentyessä veistelee suuhunsa ensimmäiset koepalat valmistumassa olemassa kuivalihaerästä, sisältävät ne myös lupauksen aivan siinä oven takana jo odottelevasta kesästä.

6

Emma-Aurora Saukko johdattelee jännityksennälkäiset Ruka Escapen pakohuonemysteerin pariin.

Virus ja valeuutiset aiheuttavat jännitystä Rukalla

R

ukalle saatiin tällä kaudella uusi sisäaktiviteetti, kun pakohuone Ruka Escape avasi

ovensa syksyllä kauppakeskus Kumpareessa.

Tarjolla on kaksi mysteeriä, The Virus ja Fake News. Ensim-

mäisessä kamppaillaan nerokasta virusopin professoria ja toisessa maailmaa hämmentäviä valeuutisten tehtailijaa vas-

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA

Sirpa, Björn, Alex ja Ida Nygård selvittivät Ruka Escapen pakopelin kolmesta huoneesta kaksi, mutta sitten aika loppui kesken. ”Mysteeri oli mielenkiintoinen ja kiehtovan vaikea, ja tunti meni aivan huomaamatta”, kehuu Sirpa.

Avoinna päivittäin klo 10–24 • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT, MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka www.benefinlandia.fi

Virus selätti Nygårdin perheen

V

aasalainen Nygårdin perhe vietti hiihtolomallaan hauskan tunnin Rukan uudessa escape roomissa kauppakeskus Kumpareessa. Ruka Escapen kahdesta mysteeristä Nygårdit valitsivat ajankohtaiselta kalskahtavan pakopelin nimeltä The Virus. Mutta miten perheelle

kävi?

– Huonosti, nauraa Sirpa Nygård.

– Selvitimme kolmesta huoneesta kaksi, mutta sitten aika loppui kesken. Isä ja äiti kuulemma hidastivat tahtia. Onneksi nuoret olivat mukana niin etenimme noinkin pitkälle!

Nygårdit ovat osallistuneet

pakopeleihin eri puolilla Suomea, ja Ruka Escapen The Virusta he kehuvat mielenkiintoiseksi ja kiehtovan vaikeaksi.

– Pakopeli on tosi hauskaa koko perheen yhteistä tekemistä, jossa tunti menee aivan huomaamatta!

Nygårdit viettivät Rukalla hel-

7 taan.

Pakopelin idea on yksinkertainen, mutta ratkaisu konstikas. 2-10 henkilön ryhmä saatellaan huoneeseen, jossa heillä on tunti aikaa ratkaista erilaisia pulmia ja selvittää tiensä ulos.

Pakohuone on loistavaa yhteistä ajanvietettä niin perheille, pariskunnille kuin kaveri- tai työporukoillekin.

Ruka Escapen yrittäjät Kari Kiviaho ja Päivi Törnvall saivat idean Rukan pakohuoneeseen kaksi vuotta sitten joululomalla.

– Panimme merkille, että Rukalla ei vielä ollut pakopeliä, kertoo Kiviaho.

– Lähdimme välipäivinä ajamaan kotiin, ja soitin rohkeasti suoraan Ville Aholle. En ehtinyt puhua edes loppuun, kun Ville sanoi, että kyllä! Rukalla oli jo ehditty miettiä pakohuoneen avaamista.

Räväkästä alusta huolimatta kului vuosi ennen kuin pakohuoneelle löytyi sopivat tilat.

Ne sijaitsevat nyt entisessä joogasalissa kauppakeskus Kumpareen pohjakerroksessa.

– Tarjolla oli iso avonainen tila, johon viime kesänä rakentelin pari kuukautta seiniä.

Puolisoni on ammatiltaan sisustussuunnittelija, joten hän osallistui värisuunnitteluun ja sisustukseen.

Kiviaholla ja Törnvallilla on

mikuun alussa viikon mittaisen perheloman.

– Aloimme käydä Rukalla reilut kymmenen vuotta sitten. Lapset olivat silloin vielä aika pieniä. Kävimme Rukalla koulujen hiihtolomien aikaan.

Emme ihan joka vuosi, mutta montaa vuotta ei jäänyt väliin.

Nygårdit pitävät Rukalla siitä, että vaikka alueella on esimerkiksi hiihtolomien aikaan valtavasti ihmisiä, ruuhkaa ei ole.

– Ruka on perhekeskeinen ja lämminhenkinen hiihtokeskus. Täällä on vilkkaan elämän keskelläkin rauhan tuntu. Lisäksi kaikki on lähellä; luonto, rinteet, aktiviteetit ja kiehtovat maisemat.

Viihtyvyyden lisäksi toinen tärkeä syy tulla Rukalle on sopiva etäisyys.

– Vaasasta on tänne reilut 500 kilometriä. Ruka ei ole liian kaukana kotoa, mutta kuitenkin riittävän etäällä. Yhtenä vuonna ajoimme Leville, ja se tuntui jo niin pitkältä matkalta, että teki mieli yöpyä välillä.

Nyt kun Nygårdien lapset ovat 22- ja 24-vuotiaat, Sirpa ja Björn käyvät Rukalla pääasiassa kahdestaan. Tämä loma oli kuitenkin poikkeuksellinen.

– Lapset lähtivät mukaan, sillä juhlimme Rukalla perheen kesken mieheni 50-vuotispäivää. Tarkoituksemme oli juhlia kaukana etelässä, mutta korona muutti suunnitelmat. Ruka on meille rakas ja tuttu paikka, ja tänne oli helppo suunnata

ollut kotikaupungissaan Kalajoella pakohuone kolme vuotta.

– Muutin puolisoni takia Kalajoelle, ja mietin, mitä alkaisin tehdä. Kalajoen hiekkasärkät ovat kesäaikaan vilkas lomakohde, mutta huonojen säiden varalle siellä oli vielä tilaa tarjota sisäaktiviteetteja. Monet tuttavani olivat kehuneet pakohuoneita, ja ehdotin puolisolleni, että lähdetäänpä viikonlopuksi Ouluun tutustumaan niihin.

Molemmat innostuivat pakohuoneista. Kiviaholla on vuosikymmenten kokemus yrittäjyydestä ja esimerkiksi liikuntakeskuksista, joten päätös pakohuoneen perustamisesta ei ollut vaikea.

– Kalajoen kokemusten perusteella olikin sitten helppo avata pakohuone myös Rukalle.

Ruka Escapea pyörittävät työntekijät eli kuusamolainen Teemu Käkelä ja puoli vuotta sitten Kuusamoon muuttanut Emma-Aurora Saukko. Kolmas työntekijä on aloittamassa työt lähiviikkoina.

Kiviaho ja Törnvall asuvat puoliksi Kalajoella ja puoliksi Kuusamossa.

- Uusia suunnitelmia meillä ei tällä hetkellä ole. Ruka oli viime kesän ja syksyn ponnistus, ja nyt koronakin aiheuttaa, ettemme kiirehdi investoimaan lisää. Katsotaan mitä lähiajat tuovat tullessaan!

juhlimaan etelän sijaan. Lapset ovat etäopiskelussa, joten he pääsivät helposti mukaan, vaikka vielä ei olekaan hiihtoloma.

Pääosa Nygårdien lomasta kului entiseen tapaan laduilla ja rinteissä, mutta nyt he tutustuivat myös uusiin aktiviteetteihin.

– Kävimme lumikenkäilemässä ja miesväki moottorikelkkailemassa.

Kävimme myös ensimmäistä kertaa elämässämme koskikellunnassa.

Se oli kiva kokemus. Pakkasta oli kahdeksantoista astetta ja jännitimme, tuleeko kelluessa kylmä, mutta ei tullut. Kelluntapuvun alle laitettiin lämpöhaalari. Kuuma ei tullut, mutta ei vilunväreitäkään. Vedestä noustua puvut jämähtivät nopeasti jäähän mutta opas riisui ne kevyesti.

Nygårdit asuvat lomalla perinteisesti Rukankylän keskustassa eivätkä juurikaan autoile kauempana.

– Otamme rennosti. Rukankylässäkin on tekemistä, ja nyt sinne saatiin vielä pakopelikin!

Asumme Ski-inn-huoneistossa, jossa on hotellia vapaampaa, kun voi heräillä ja suunnata aamupalalle oman aikataulun mukaan.

Entä milloin on luvassa seuraava rentouttava loma Rukalla?

– Kävimme Björnin kanssa täällä viimeksi syksyllä, ja seuraavan kerran tulemme johonkin aikaan keväästä, joko ennen pääsiäistä, pääsiäisenä tai vasta toukokuussa. Rukalle on aina kiva palata!

Campkitchen.fi

We make happy campers.

RukaValley Itä-Ruka

Bistrotie 2, Rukatunturi Avoinna / Open 8–22 +358 50 350 1290

RukaValley Itä-Ruka

Ruka ValleyN AVOINNA uusi ravintola!

KA MI NA kebab

Bistrotie 2, Rukatunturi

AVOINNA Ma-to 12-19 Pe 12-21 La-su 12-19

RukaValley Bistrotie 2, Rukatunturi +358 50 4776640

8

Kuusamon Kalan tuotteita löytyy kaupoista ympäri Suomea.

Kalalastu valloittaa maullaan ja helppoudellaan

K

uusamon Kala tarjoaa hiihtolomaa viettäville perheille täysin uuden, herkullisen ruokalajin: kalalastut.

– Kalalastu on käyttövalmis suomalaisesta järvikalasta eli hauesta, säynävästä, särjestä ja lahnasta valmistettu kalatuote, jota voi käyttää maustetun lihan sijaan, kertoo Kuusamon Kalan toimitusjohtaja Juha Korhonen.

– Yksinkertaisimmillaan kalalastun voi laittaa illanistujaisissa pannulle paistumaan. Se maistuu tapaksissa, pitaleivissä, pizzoissa ja hodareissa, mutta myös perinteisissä keitoissa, laatikoissa ja kastikkeissa.

90-prosenttisesti kalaa sisältävä kalalastu on tuoreen kalan tapaan proteiinipommi, mutta käyttövalmiina se ei vaadi monimutkaista käsittelyä. Ja kalalastut ovat tietenkin ruodottomia.

Kalalastujen kehittäjä Kuusamon Kala perustettiin viime vuoden huhtikuussa, kun joukko hyvästä ruoasta ja etenkin kalasta kiinnostuneita ihmisiä osti 28 vuotta toimineen Kuusamon Kalajalosteen liiketoiminnan.

– Kuusamon Kalajalosteen pohjalta lähdimme kehittämään toimintaa ja uusia tuotteita, kertoo Korhonen.

Juha Korhosella on kalastajatausta vuodesta 1993 asti. Vuodesta 1999 asti hän on toiminut itsenäisenä yrittäjänä. Kuusamon Kalassa hänen vastuullaan ovat muun muassa raaka-ainehankinta ja yrityksen päivittäinen pyörittäminen.

Kuusamon Kalan tuotekehittelystä vastaa Studioravintola Tundrasta tuttu keittiömestarikeraamikko Jarmo Pitkänen, jolla on kymmenien vuosien kokemus erinomaisen ruoan valmistamisesta. Hän on työskennellyt eri puolilla maailmaa erilaisissa ravintolakonsepteis-

sa.

Kuusamon Kalan kolmas osakas on asianajaja, varatuomari Harri Lämsä, jolla on asianajotoimisto Kuusamossa.

– Harri on mukana rakkaudesta ruokaan ja etenkin kalaan.

Kuusamon Kalassa hän hoitaa erilaisia hallintoon liittyviä asioita.

Mukana yrityksessä ovat sijoittajina myös Maria ja Mikael Planting, jotka ovat Kuusamon pitkäaikaisia vapaa-ajanasukkaita ja suomalaisen villiruoan puolestapuhujia. Maria Planting on toiminut aiemmin muun muassa Elo-säätiön eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön puheenjohtajana.

Juha Korhonen kertoo, että Kuusamon Kala haluaa kehittää uudenlaisia tuotteita, joita ei muualta vielä saa. Se onnistui heti tuoreeltaan loistavasti, sillä kalalastu ylsi finaaliin Suomalainen Menestysresepti -kilpailussa viime vuonna. Kyseessä on televisio-ohjelma, jossa etsitään uusia suomalaisia ruokainnovaatioita. Kalalastu valikoitui mukaan yli seitsemänkymmenen tuotteen joukosta.

Mistä ajatus kalalastuun lähti?

– Täysin uudenlaisen tuotteen kehittäminen on valtavan pitkä prosessi, kun kyse ei ole vanhan tuotteen muunnoksesta, vaan täysin uudesta tuotteesta. Kalalastu on saanut alkunsa Kuusamon Kalajalosteen yrittäjän Arto Määtän kalakebabista, jonka kehittämistä jatkettiin edelleen, kunnes löydettiin kalalastun lopullinen muoto.

Mainetta niittäneiden kalalastujen lisäksi Kuusamon Kala tarjoaa myös monia herkullisia kalatuotteita. Esimerkiksi täyssäilykkeitä on helppo napata ostoskoriin kaupan hyllyltä jo kaikkialla ympäri Suomea.

Kuusamon Kala tarjoaa herkullista ja puhdasta pohjoista kalaa monessa muodossa.

– Valikoimassamme on Kuusamon Kalajalosteen perinteisiä tuotteita uudella ilmeellä ja lisäksi kokonaan uusia tuotteita. Säilykkeitä on kaikkiaan toistakymmentä ja niitä voi kauppojen lisäksi ostaa myös verkkokaupastamme osoitteesta kuusamonkala.fi.

Kuusamon Kalan valikoimissa on myös perinteisempiä kalajalosteita eli erilaisia graavi- sekä kylmä- ja lämminsavutuotteita, joita löytyy laajalti Koillismaan ja Itä-Lapin kaupoista. Niihinkin on haluttu tuoda omaa twistiä: – Olemme tuoneet kauppoihin muun muassa maustegraaveja, joissa on käytetty katajaa tai kuusenkerkkää. Lisäksi meillä on muun muassa savuchilimuikkua ja tervamarinoitua siikaa ja haukea, joita ei tietääksemme löydy minkään muun yrityksen valikoimista. Viimei-

simpänä uutuutenamme on ponzulohi, joka on paikallista kirjolohta marinoituna omalla marinadillamme.

Kuusamon Kalan taustajoukkojen perusteella on helppo arvata, että tuotteiden kehittämisen lisäksi myös raaka-

aineeseen kiinnitetään erityistä huomiota: – Kaikki Kuusamon Kalan kala hankitaan Pohjois-Suomen alueelta, ja käyttämämme lajit löytyvät WWF:n kalaoppaan vihreältä listalta. Kasvatettu kala tulee Koillismaasta. Norjan lohta emme käytä!

Confit savumuikkuja aamiaisella Scandic Rukahovi, Basecamp Oulanka ja Isokenkäisten Klubi hemmottelevat aamiaisasiakkaitaan sunnuntaista 21.2. alkaen confit savumuikulla.

Herkullinen aamiaisruoka liittyy kampanjaan, jossa majoitusliikkeet tuovat paikallisia tuotteita aamiaispöytään.

– Confit on valmistustapa, jossa raaka-aine kypsenne-

tään hitaasti öljyssä. Se on hieman kuin säilöntää. Kala pehmenee ruotojaan myöten herkulliseksi.

Juha Korhonen on tyytyväinen siitä, että pohjoinen kala pääsee matkailijoiden ulottuville monipuolisesti.

– Monet alueen ravintolat näkevät paikallisen kalan vahvuutena. Se on hieno asia.

9

Sanna Takkula on tyytyväinen Kuusamon Kuvan uusiin tiloihin. ”Tammikuussa oli paljon työtä, kun puolisoni rakensi studion ja itse kävin läpi edelliseen kuvaamoon kuudentoista vuoden aikana kertyneet tavarat!”

"Kuvassa kannattaa olla täysin oma itsensä."

K

uusamon Kuva on muuttanut keskustassa uusiin tiloihin. Kuvaamo löytyy nyt lähempää ydinkeskustaa osoitteesta Kitkantie 18.

– Meille tuli mahdollisuus saada nämä tilat ja puolisoni huomasi heti, että niistä saisi todella mukavat tilat kuvaamolle, kertoo yrittäjä Sanna Takkula.

– Tammikuussa puolisoni rakensi studion ja toimiston, ja helmikuun alussa saimme ovet auki. Asiakkailta on tullut paljon kiitosta uusien tilojen avaruudesta ja valoisuudesta.

Sanna pyöritti kuvaamoa edellisissä tiloissa kuusitoista vuotta, joten muutossa oli todella paljon puuhaa: – Piti käydä kaikki vuosien varrella kertyneet tavarat läpi, hän nauraa.

– Uusiin tiloihin muuttaminen oli itsellekin koronavuoden piristys!

Kuusamon Kuva tarjoaa monipuolisia kuvauspalveluita. Omassa studiossa tehtävien kuvausten lisäksi Sanna ja hänen puolisonsa jalkautuvat kuvauskeikoille ympäri Kuusamoa.

– Olemme käyneet ottamassa hääkuvia jopa Juhannuskallion päällä. Perille asti ei päästy autolla, vaan loppumatka käveltiin. Mieheni on lisäksi käynyt kuvaa-

massa muun muassa Kiutakönkäällä. Kuusamossa on upeita kuvauspaikkoja. Hääkuvien kohdalla on pääsääntö, että studiossa ollaan vain hetki ja loput kuvat otetaan miljöössä.

Studion ulkopuolella ja varsinkin ulkona kuvatessa täytyy aikaa varata enemmän kuin studiokuvauksissa.

– Myös sää pitää ottaa huomioon. Mutta sen ei tarvitse olla aurinkoinen. Päinvastoin, aurinkoinen sää voi jopa asettaa kuvaamiselle haasteita. Paras kuvaussää on pilvipouta.

Suomessa ja varsinkin Kuusamon korkeudella voi ulkokuvauksissa tulla myös vilu.

– Eräs tyttö halusi otattaa rippikuvat syksyllä ulkona, ja oli kauhean kylmä sää.

Onneksi tytöllä oli äiti mukana, ja äiti välillä lämmitti häntä. Sitten taas otettiin päällysvaatteet pois ja jatkettiin kuvaamista.

Hääjuhlien kuvaaminen on viimeisen vuoden aikana vähentynyt, kun isoja juhlia ei ole saanut järjestää. Hautajaiskuvaukset sen sijaan ovat lisääntyneet.

– Nyt kun isoja hautajaisia ei voida järjestää, omaiset haluavat usein, että ammattikuvaaja ottaa kuvia muistoksi kirkossa ja hau-

dalla.

Lapsikuvia on otettu koronavuonnakin entiseen tapaan. Sanna pitää huolen koronaturvallisuudesta, eli kuvausten välillä on tauko eivätkä eri kuvausryhmät ole yhtä aikaa paikalla.

Kuvattavaksi tuleville Sannalla on vain yksi ohje: – Kannattaa olla täysin oma itsensä. Elleivät kyseessä ole nimenomaan juhlat, ei tarvitse pukeutua juhlavaatteisiin eikä miettiä, onko tarpeeksi hieno. Kuvista tulee kivoja, kun ihminen on oma itsensä ja pitää mielensä avoimena. Kuvat voidaan ottaa rennosti ja aidosti vaikka lattialla istuen.

Rokokootuoleja ei meidän kuvaamostamme löydy!

Potrettikuvien lisäksi Kuusamon Kuvasta saa tietenkin myös paperikuvia omista valokuvista sekä passikuvat, jotka lähtevät kätevästi kuvaamosta suoraan viranomaiselle.

Kuvien lisäksi Kuusamon Kuvasta on saanut jo parin vuoden ajan sisustustarvikkeita.

– Se oli uusi aluevaltaus, joka kiehtoi. Tänä päivänä on hyvä tehdä monenlaista, ja sisustustarvikkeilla on ollut kysyntää. Viime kesänä oli kiva huomata, että matkailijatkin löysivät ne.

10

Helsinkiläinen Emo-ravintola jalkautuu Basecamp Oulankaan 24.-26.2.

K

uusamossa nautitaan ensimmäisen hiihtolomaviikon puolivälistä alkaen maan huippuruokaa ja tarkoin valittuja viinejä, kun helsinkiläinen ravintola Emo saapuu Basecamp Oulankaan.

Emon keittiömestari Ilkka Lääverin ja pääsommelier Severi Lukkarisen avaama pop up -ravintola tarjoaa kolmen päivän aikana keskellä erämaata kolmen ruokalajin lounaan ja kuuden ruokalajin illallisen.

Emon ruokafilosofia tulee näkymään myös Basecamp Oulangalla tarjottavilla aterioilla: – Pop up -ravintolan ruoka on Emon ruokaa. Se valmistetaan raaka-aine edellä ja raaka-ainetta kunnioittaen, kertoo Severi Lukkarinen.

Emo on Suomen parhaita ravintoloita, ja se mainitaan muun muassa Michelin-oppaassa. Basecamp Oulangan pop up -ravintolassa on luvassa takuuvarmoja kulinaarisia nautintoja.

Ja koska Kuusamossa ollaan, raaka-aineet ostetaan tietenkin paikallisilta tuottajilta.

– Poro, kalat, juustot, marjat ja kaikki mahdollinen, mitä vain alueelta löytyy. Sama näkyy myös juomissa, eli niissä käytetään paikallista marjaa ja tarjolla on myös lähituotteita, kuten Korpihillan Kuohuvaa Kuusenkerkkää Po-

siolta ja olutta Sonnisaaren Panimosta Oulusta.

Emo on nyt ensimmäistä kertaa maakuntavierailulla.

– Olemme pitkään puhuneet pohjoiseen tulemisesta. Tutustuimme Huono äiti -brändin Sari Helinin kautta Basecamp Oulangan väkeen ja päätimme käynnistää yhteistyön.

Pop up -ravintolan ateriat nautitaan sisällä Basecamp Oulangan pirtissä. Paikkoja myydään koronan takia rajoitetusti, joten nopeat syövät sekä hitaat että ruoat.

– Lounaalla on tarjolla kolmen ruokalajin ateria jossa alkupalana nautitaan porocarpaccio, naurista ja tryffeliä, pääruokana paistettua siikaa, kuusenkerkkäkastiketta ja puikulaperunaa, ja jälkiruokana creme brulee, marjoja ja marjalientä.

Tarjolla on myös reilu ja rehti soppalounas, joka koostuu made-haukikeitosta, mateenmaksamoussesta ja paikallisesta leivästä.

– Kuuden ruokalajin illallismenussa maistuvat muun muassa siika, Merilapin karitsa, muikku, hauenmäti, poronfilee, katajanmarja ja kuusenkerkkä.

Aterioille voi valita viini- tai alkoholittoman paketin, jotka on varta vasten koottu menua varten.

Kulunut poikkeusvuosi on ko-

etellut ravintola-alaa ja myös Emoa. Kotiin, juhliin ja yrityksille paikan päälle toimitettavat ruoat ovat korvanneet ravintola-asiakkaiden katoa. Kotiinkuljetukset ovat osoittautuneet jopa niin suosituiksi, että niille saattaa olla luvassa jatkoa, mutta Emon väki ei näe asiaa pelkästään hyvänä.

– Liikeideamme nojautuu vahvasti siihen, että asiakkaat tulevat ravintolaan syömään. Emo on lämminhenkinen paikka. Samaa tunnelmaa ei tavoita avaamalla take away -boksin.

Lukkarinen arvioi, että pandemian jälkeen voi kulua aikaa ennen kuin ihmiset uskaltautuvat jatkamaan normaalia elämää nyt, kun heidät on opetettu pysymään kotona ja kaukana toisistaan. Eristäytyminen sopii suomalaiseen mentaliteettiin liiankin hyvin, eikä suomalaisia ole tarvinnut siihen paljon patistella.

– Keski-Euroopassa on jouduttu määräämään ulkonaliikkumiskieltoja ennen kuin ihmiset on saatu pysymään kotona, mutta Suomessa ei tarvitse kuin sanoa kadulla ihmiselle, että mene kotiin, ja se menee!

Basecamp Oulangan ja Emon pop up -ravintolan tarjontaan voi tutustua osoitteessa kuusamopopup.fi, josta löytyvät myös yhteystiedot varauksen tekemistä varten.

Ravintola Emon pääsommelier Severi Lukkarinen (vas.) ja keittiömestari Ilkka Lääveri tuovat Emon ruokafilosofian erämaahan nyt ensimmäistä kertaa. Kuva: Timo Jalkanen.

Basecamp Oulangan ja Emon pop up -ravintolassa nautitaan kolmen ruokalajin lounas ja kuuden ruokalajin illallinen tarkkaan valittujen viinien tai alkoholittomien juomien kera. Kuva: Timo Jalkanen.

11

Meidät löydät Kuusamosta

Koko perheen palveleva apteekki Kuusamon keskustassa.

Meillä myös sairaanhoitajan palvelut sekä kotiinkuljetus.

Palvelupisteestämme Rukan kauppakeskus Kumpareen turistiinfosta saat itsehoitotuotteet sekä reseptilääkkeet toimitettuna.

Kauppakeskus Kumpare, Ruka • Puh. 08 8600 250 Ouluntaival 1, Kuusamo • Puh. 08 844 2200 Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.fi

12

noksista on pasta-annos, johon tulee hiiligrillattua mustekalaa, jättirapuja ja muita äyriäisiä sekä hummerinkuorista haudutettu liemi.

Pizzalaatikosta voi löytyä jotain muutakin – ”orecchia d'elefante”!

Välimerellisiä herkkuja päästään pian nauttimaan myös päiväsaikaan: – Laajensimme juuri aukioloaikojamme, ja ovemme ovat auki nyt joka päivä iltaisin ja viikosta 8 lähtien avaamme myös lounaalle.

Lounaan avautuessa yksi lounaslistalle nousevista annoksista on hulppeasti pizzan eli ”elefantin korvan” – ”orecchia d'elefanten” – kokoinen schnitzel, joka tuo muistoja Pohjois-Italian rinneravintoloista. Annosta saa myös mukaan ja mökeille toimitettuna.

– Iltalistan täydennyksiä ovat premiumburgeri, johon hiiligrillistä nostetaan muhkea 200 gramman burgeripihvi Wagyulihasta, ja juuston nälkäisille toimme valikoiman parhaita espanjalaisia juustoja, Weyerstall kertoo.

auppakeskus Kumpareessa tämän kauden alussa avautunut välimerellinen bistro Urban Owl -eatery & baraloittaa kevään huippusesonkia hyvissä tunnelmissa. Ensimmäiset kokemukset Rukan matkailijoiden palvelemisesta saatiin jo marraskuun lopulla.

– Asiakkaat löysivät meidät

Urban Owl toi avautuessaan Rukalle myös toisen, aivan uuden palvelun eli ruokaamökille.fi-konseptin. Verkkokaupan kautta monet ravintolalistan annokset ovat saatavissa suoraan mökille toimitettuina tai valmiina noudettavissa ravintolasta.

Weyerstall ja Väisälä olivat jo ennen ravintolan perustamis-

Urban Owl avautuu viikosta 8 alkaen jo lounasaikaan, ja ovet ovat auki iltaan kello 23 asti. Keittiö sulkeutuu tuntia aikaisemmin. Kuva: Asko Koivistoinen Photography.

K

ja nyt on hyvä jälleen jatkaa toimintaa täydellä teholla, kertoo yrittäjä Tomas Weyerstall.

Urban Owlin ruokalistalla maistuvat sekä välimerelliset että paikalliset maut. Yrittäjät Tomas Weyerstall ja Minna Väisälä halusivat täydentää Rukan ravintolatarjontaa ja avata rennon välimerellisen bistron, joka

tuo myös Rukan suomalaisille matkailijoille tuulahduksia maailmalta.

Tärkeässä roolissa Urban Owlissa on keittiön puuhiiligrilli.

– Se antaa ruoille oman, maukkaan arominsa. Valtaosa annoksistamme on tehty nimenomaan puuhiiligrillissä.

Yksi Urban Owlin hittian-

ta ajatelleet, että toisinaan olisi mukava tilata Rukalla noutoruokaa mökille samalla tavalla kuin kotona Helsingissä. Kun korona lisäksi viime keväänä mullisti ravintola-alan, yrittäjät päättivät käynnistää oman ravintolansa oheen ruokaamökille.fipalvelun, jossa asiakas voi tilata annoksia verkkokaupasta ja ne toimitetaan mökin ovelle.

– Keskustelimme Mercedeksen maahantuojan Vehon kanssa yhteistyöstä, jossa testaamme täyssähköautoa pohjoisen olosuhteisssa. Tilaukset toimitetaan mökeille Mercedes EQV 300 -täyssähköautolla. Veho saa käytännön tietoa täyssähköauton hyötykäytöstä pohjoisen olosuhteissa ja me voimme toimittaa ruokaa asiakkaille ilman paikallispäästöjä.

Rukalla jo pitkään matkailleet Weyerstall ja Väisälä hankkivat tunturista kaksi vuotta sitten oman mökin. Sen myötä vahvistui myös ajatus tehdä alueella jotain työn puitteissa. Molemmilla on yli viidentoista vuoden kokemus alalta, joten oman ravintolan perustaminen tuntui luontevalta.

- Saimme tietää Rukankylässä vapautuvasta liiketilasta syyskuussa ja kahdessa kuukaudessa saimme ravintolan auki!

Tutustu Urban Owl:in ruokalistaan ja aukioloaikoihin osoitteessa urbanowl.fi. ja verkkokaupan valikoimaan osoitteessa ruokaamökille.fi

”Tämän auton perässä tuoksuu vain ruoka”

U

rban Owlin ja Vehon yhteistyö tuo kevätsesongiksi Rukan teille MercedesBenz EQV 300 -täyssähköauton.

Autolla kuljetetaan Urban Owlin ruokia mökkiasiakkaille täysin paikallispäästöttömästi. Jos EQV:n ulkonäkö ei ole tuttu, auton tunnistaa Urban Owlin teippauksista ja auton takana lukevasta tekstistä, joka lupaa, ettei kyseisen auton perässä tarvitse yskiä pakokaasun katkua.

– Halusimme mainostoimistomme kanssa tuoda mukaan vähän huumoria, ja lupaushan on myös totta, kertoo sähköautoista

vastaava tuotepäällikkö Timo Lehto Veholta, Mercedes-Benz maahantuonnista.

Kun Veho ja Urban Owl alkoivat keskustella yhteistyöstä, yhteinen näkemys kestävästä tekemisestä löytyi heti.

– Vehon visio on liikuttaa kestävästi ja Urban Owlilla on toiminnassaan sama ympäristöajatus. Kokeilumme tukee molempien tarinaa.

Mercedes-Benz on viime vuosina laajentanut voi-

makkaasti sähköistettyä mallistoaan.

– Sähköisten malliemme valikoima kasvaa vauhdilla, ja meillä on henkilöautopuolella Suomen laajin ladattavien hybridien mallisto. Nyt myös täyssähköisten pakettiautojen ja tila-autojen osalta mallistomme on markkinoiden laajin. Ne antavat mielenkiintoisen mahdollisuuden ympäristöystävälliseen liikkumiseen esimerkiksi perheille tai yritysasiakkaillemme.

Mercedes on testannut täyssähköautoja jo pidemmän aikaa pohjoisissa olosuhteissa - myös Suomessa - ja todennut, että ne toimivat myös äärimmäisen kylmissä säissä.

– Täyssähköautot ovat suhteellisen uusia tuotteita meillekin Veholla. Haluamme kerätä kokeilulla omaa kokemusta, josta voimme sitten kertoa asiakkaille.

EQV:n toimintamatka liikkuu 350 kilometrin paikkeilla. Kylmä ilma lyhentää ajomatkaa, sillä osa akun energiasta kuluu auton sisätilan lämmittämiseen, mutta EQV:n akku on iso, ja ongelmaan on kehitetty myös ratkaisu.

– Akulle ja auton sisätilal-

Veho saa Urban Owlin kanssa tehtävästä yhteistyöstä kiinnostavaa käytännön tietoa täyssähköauton hyötykäytöstä.

Urban Owlin käyttöön tuleva Mercedes-Benz EQV 300 kuljettaa ravintolan Ruokaa mökille -konseptissa ruokatilauksia mökeille Rukalla. le on erilliset lämpövastukset, jotka tuottavat lämpöä nopeammin kuin polttomoottori.

Jos auto esilämmitetään ennen ajoa, lämmitysvirran voi ottaa suoraan sähköverkosta, mikä säästää akun varausta ajoa varten.

Lämmityksen voi aktivoida mobiilisovelluksella vaikka kotisohvalta, ja lähteä sitten esilämmitetyllä autolla ajamaan.

Kaupan tai ravintolan parkkipaikalla auton toki voi esilämmittää akkuvirrallakin, mikäli latauspistettä ei ole käytettävissä.

– Mercedeksen täyssähköautoissa on tehokkaat PTC-lämmittimet, joten auton sisätila lämpenee todella nopeasti.

Paitsi että täyssähköauto on ympäristöystävällisempi kuin polttomoottoriauto, sen kulut

ovat pääsääntöisesti aina pienemmät kuin vastaavan kokoisen polttomoottoriauton.

- Kulut riippuvat sähkösopimuksesta. Jos sähkön hinta on vaikka 11-12 senttiä per kilowattitunti, täyssähköautolla ajaminen kuluttaa sadalla kilometrillä 3-4 euroa. Jos joutuu lataamaan julkisessa latauspisteessä, hinta voi olla korkeampi, mutta toisaalta lataaminen voi olla myös ilmaista. 15-20 sentin kilowattitunnin hinnallakin sadan kilometrin ajo maksaa vain noin kuusi euroa.

Kevään kokeilun aikana Veho kerää käyttökokemusta täyssähköauton toiminnasta myös lumisissa olosuhteissa.

– EQV on etuvetoinen auto, mutta toisaalta se on normaaliautoa painavampi, joten se pärjää hyvin lumessakin!

13

Loman iloksi rekiretki, revontulia, poroja, huskyja ja lumikenkäilyä

Kuusamon Matkailun lämmitetyllä reellä seikkailtiin Ylen Eränkävijätohjelman viidennellä kaudella.

K

uusamon Matkailun ihanat erämaaseikkailut houkuttelevat koko perheen mukavalla retkelle.

Ylen Eränkävijät-ohjelman viitoskaudelta tuttu lämmitetty reki on hieno tapa suunnata esimerkiksi pilkille. Moottorikelkan vetämässä reessä pikkulapsetkin pääsevät helposti elämänsä ensimmäiselle oikealle kalareissulle.

Reellä tehdään myös puolentoista tunnin mittaisia retkiä, joilla tutustutaan erämaan talviseen luontoon sekä metsässä että järven jäällä.

– Rekiretkellä ei pidetä kiirettä, kertoo Miia Määttä.

– Matkan varrella pysähdymme tutkimaan esimerkiksi eri eläinten jälkiä hangella ja juttelemaan erämaan asioista.

Rekeen mahtuu yhdeksän ihmistä, mutta korona-aikaan se varataan yksittäisille perheille tai seurueille.

– Reki on lämmin, mutta sillä liikutaan kuitenkin talvisessa metsässä, eli kannattaa varata päälle lämpimät vaatteet niin pysähtyessä ei ala palella.

Koiraperheille mukava uutinen on, että nelijalkaisetkin retkeilijät ovat tervetulleita rekiajelulle, kun ollaan liikkeellä oman

Kuusamon Matkailu vie asiakkaansa tutustumaan myös vetokoiriin. ryhmän kanssa.

Illansuussa ja illalla reellä tehdään revontuliretkiä. Ensimmäinen, klo 18.30 starttaava reissu sopii koko perheelle, mutta myöhäisempi eli klo 22 käynnistyvä retki sopii todellisille revontulibongareille. Toki myöhäisemmällekin retkelle ovat lapset tervetulleita, elleivät he ole jo nukkumassa. Ja jos eivät ole, reessä uni tulee nopeasti.

– Yleensä lapset ovat nukahtaneet todella nopeasti, kun lämmin reki on keinuttanut heidät uneen.

Koko perheen kalaretkellä vieraat viedään Miian perheen mökkivesien parhaille ottipaikoille. Ensin ajetaan autolla

Käylän kylään, josta suunnataan Kitkan puhtaille kalavesille.

– Pilkkiretkellä päästään myös mökkiin lämmittelemään.

Saaliskalat valmistetaan syötäväksi, ja takan ääressä nautitaan kuumaa juotavaa ja pientä purtavaa.

Arktiset eläimet kiinnostavat sekä isoja että pieniä matkailijoita, ja Kuusamon Matkailun kautta niitä päästään tapaamaan lähietäisyydeltä.

Ensin ajetaan reellä paikalliselle porotilalle, jossa päästään tutustumaan porojen elämään ja testaamaan poroajotaitoja puolentoista kilometrin ajouralla.

– Ajelun jälkeen nautitaan kodassa kuumaa juomaa, pullaa ja makkaraa. Samalla saadaan

tietää poroista kaikki, mikä niistä pitää tietää.

Kuusamon Matkailu tarjoaa retkiä myös huskytilalle, jossa päästään rapsuttamaan pohjoisen iloisia ja sosiaalisia vetokoiria.

Liikunnallisempaa lomapuuhaa kaipaaville on tarjolla

opastettuja lumikenkäretkiä joko Riisituntutille tai Posion Korouomalle. Kynttiläkuusten ja mahtavien maisemien retkestä riittää kerrottavaa ja muisteltavaa kotiinpalattua.

Varaukset voi tehdä osoitteessa varaukset@kuusamonmatkailu.fi

14

Korpikahvilassa on 48 asiakaspaikkaa joista 18 on terassilla.

Tunnelmallinen Korpikahvila täyttää kaksikymmentä vuotta

V

uosselin ladun ja Pyhävaaran ladun risteyksessä sijaitseva Korpikahvila täyttää tänä keväänä kaksikymmentä vuotta.

Nykyisen yrittäjän Olli Keräsen vanhemmat perustivat latukahvilan vuonna 2001 Ollin isän suvun maille. Ensimmäinen rakennus oli vain vähän yli parinkymmenen neliön kokoinen ja vaatimaton.

– Isä ja äiti pyörittivät kahvilaa kymmenen vuotta. Sitten vanha pieni kahvila purettiin ja tilalle rakennettiin nykyinen rakennus, joka on kolme kertaa isompi.

Keräsen vanhemmat ehtivät toimia uusissa tiloissa kuusi vuotta, kunnes molemmat menehtyivät vuonna 2016. Keränen päätti jatkaa kahvilan toimintaa. Nyt hänellä on menossa viides hiihtokausi.

– Teen päivätyönä LVI-asennuksia lähinnä kesäisin ja syksyisin, mutta joulusta alkaen Korpikahvila vie kaiken ajan.

Keränen on kehittänyt Korpikahvilan toimintaa koko ajan.

Viihtyisä kahvila, tunnelmallinen miljöö ja upea sijainti metsän keskellä kiehtovat matkailijoita, mutta Keränen on halunnut tarjota etenkin lapsiperheille lisää palvelua.

– Viime kaudella kahvilan pihapiiriin tuli shetlanninponimme Santtu ja nyt siellä viettää päivänsä myös welshponi Sinttu. Santtu on ollut perheessämme jo kaksitoista vuotta, mutta Sinttu tuli vasta tammikuun alussa.

Sintun historia on mielenkiintoinen, sillä se oli yksitoista ensimmäistä vuottaan Englannissa jalostusorina ja näyttelytähtenä. Ennen Kuusamoon

Korpikahvilassa on päivittäin talutusratsastusta ja ponin hoitoa. muuttoa poni toimi Hollannissa ratsastuskoulun tuntiponina.

– Santusta ja Sintusta tuli välittömästi parhaat kaverit. Jos toinen on yhtään pidempään pois näkyvistä, toinen alkaa hirnua ikävissään.

Lapsivieraat ovat ottaneet ponikaksikon riemulla vastaan.

Poneja voi silittää ja pientä korvausta vastaan on tarjolla talutusratsastusta ja ponin hoitoa päivittäin kello 12-15. Aikaa ei tarvitse varata etukäteen, ja ratsastushaluista voi ilmoittaa kahvilan kassalle. Muina aikoina poniohjelmat voi varata myös numerosta 044 9515871.

– Talutusratsastukseen ja ponin hoitoon ei ole ikärajaa, joten ne sopivat hyvin myös perheen pienimmille.

Tämän vuoden uutuutena Korpikahvilassa ovat Kuja-

lan porotilan porot Munkki ja Rinkeli. Niitä voi tulla ruokkimaan ilmaiseksi päivittäin kello 13.30.

– Pihapiirissämme on paljon muutakin hauskaa ja ilmaista tekemistä koko perheelle. Meiltä löytyy lumilabyrintti, keppihevosrata keppareineen, paljon ulkoleluja sekä pulkkamäki ja laskuvälineet.

Korpikahvilan kota ja nuotiopaikka ovat asiakkaiden vapaassa käytössä kahvilan aukioloaikana.

– Kuukkelit ja pikkulinnut viihtyvät pihassamme erinomaisesti, joten jos niitä haluaa valokuvata, täällä se on mahdollista!

Korpikahvilaan voi tulla paitsi hiihtäen myös kelkalla Rukan ympärysreitiltä tai autolla. Tahkolanrannan tieltä on kahvilaan vain viisikymmentä metriä.

– Meillä käy paljon asiakkaita vain viettämässä aikaa, syömässä ja kahvilla. Meillä leivotaan joka aamu itse pullat, munkit ja piirakat. Tarjolla on myös leipiä, lettuja ja poropiirakkaa sekä kylmiä ja kuumia juomia.

Hiihtolomista alkaen kahvilassa voi nauttia myös keittolounasta.

– Tarkoitus on tarjota päivittäin eri keitto. Keittoa ja kahvilamme herkkuja voi käydä ostamassa myös mukaan.

Korpikahvila on avoinna joka päivä kello 10-17.

– On ollut mukava huomata, että suomalaiset ovat löytäneet nyt uudella tavalla kotimaan kohteet. Laduilla on ollut paljon hiihtäjiä, ja lapsiperheitäkin on ollut mukavasti liikkeellä, vaikkei ole ollut lomakausi.

Odotamme vilkasta kevättä!

15

Rukatontun uusi työntekijä Juuso Villanen antaa asiakkaille vinkkejä avantouinnin saloihin.

Rukatontussa pulahdetaan avantoon, saunotaan ja syödään hyvin

R

ukatontun avantouintikausi on parhaimmillaan. Talvijärven rantajään isossa avannossa rohkeimmat mahtuvat jopa uimaan. Pumppu pitää avannon auki kipakallakin pakkasella, ja vieressä höyryää kuuma sauna, jossa on mukava lämmitellä hyisen elämyksen jälkeen.

– Avanto sekä miesten ja naisten saunat ovat avoinna joka päivä kello 15-22, ja niihin voi tulla vaikka ei majoittuisi Rukatontussa, kertoo Heli Maaninka.

– Palvelu on todella suosittu.

Tänäänkin ensimmäinen puhelu tuli jo ennen kahdeksaa, kun asiakas kysyi, että onhan sauna tänään lämmin!

Ennen koronaa avannossa saattoi pulahtaa päivittäin jopa kuusikymmentä ihmistä. Tällä hetkellä asiakkaiden tahtia seurataan tarkalla silmällä eikä ruuhkia sallita.

– Jos ihmisiä näyttää tulevan liikaa, rauhoitamme tilannetta hetkeksi, että kaikki voivat käydä avannossa ja saunassa turvallisesti.

Avantouinti on viimeisen 1020 vuoden aikana noussut suosituksi talvilajiksi. Rukatontussa ollaan pantu ilolla merkille, että yhä useammin sen ovat löytäneet myös nuoret.

– Eräs asiakas kertoi, että hänen nuortensa harrastukset olivat loppuneet koronan takia, mutta he olivat keksineet itselleen uuden harrastuksen avantouinnista.

Ulkomaalaiset matkailijatkin, joille pelkkä suomalainen sauna voi olla outo ilmiö, ovat uskaltautuneet pulahtamaan avantoon.

– Kunhan heille on ensin perustellut asian ja kertonut mistä on kyse, Heli nauraa.

Entä uiko Heli itse avannossa?

– Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja minä olen lisäksi vilukissa!

Puolisoni Tapio on kyllä käynyt, ja myös työntekijät käyvät avannossa innokkaasti. Minä tyydyn katselemaan kauempaa.

Rukatonttu on nyt sesonkiaikaan avoinna joka päivä klo 13

alkaen. Ruokalista on käytössä koko päivän, ja hiihtäjille löytyy lisäksi aina lämmintä ja mehevää lohikeittoa sekä pienempää purtavaa.

– Ruokalistan ohella meillä on päivittäin päivän kala, liha, salaatit ja pasta. Kalalaji riippuu siitä, mitä lajia paikalliset kalastajat kulloinkin tuovat tarjolle.

Keittiössämme arvostetaan paikallista kalaa, ja sitä otetaan listalle aina niin paljon kuin mahdollista.

Helmikuun alussa Rukatontussa aloitettiin kokeilu, jossa sunnuntaina järjestettiin teemapäivä simpukan ympärille.

Normaalin ruokalistan lisäksi oli tarjolla kahdella eri kastikkeella tarjottuja simpukoita.

– Simpukoiden suosio yllätti.

Päätimme pitää simpukkapäivän joka sunnuntai kauden loppuun asti. Simpukoita on tarjolla koko päivän.

Rukantontun ravintola on avoinna iltaisin klo 22 asti, keittiö sulkeutuu puoli tuntia aikaisemmin.

Sijoitustontti tunturista – RukaValleyn kaava-alue on valmis RukaValleyn sijoituskohteet Valtavaaran kainalossa ovat nyt myynnissä tai vuokrattavana.

Tartu tilaisuuteen ja tule mukaan rakentamaan uutta matkailukylää alusta asti!

Kysy lisätietoja: Kari Männistö, kari.mannisto@metsa.fi, 0400 180 063 Myös Rukan Länsirinteellä ja Maston alueella on vielä muutamia tontteja vapaana.

Kysy lisätietoja: Tapio Ojala, tapio.ojala@metsa.fi, 0400 386 476 Tutustu tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on koonnut kauneus- ja hyvinvointipalvelut saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Chalet HiusStudio & Kaltio Spa, Rukatunturintie 12 (Kuksan talo)

Kumpare Wellness Salonki,

Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus, pohjakerros) www.rukabeautywellness.com

Iloa ja hyvää oloa

Hyvä Olo: Jo muinoin, kun neandertalin ihminen satutti polvensa tai kreikkalaisen prinsessan ohimoita alkoi särkeä, lääke oli aina hieronta.

Hieronta on maailman vanhin vaihtoehtoinen hoitomuoto.

Parantava kosketus

Käänny ammattilaisen puoleen, lomalla on aikaa hoidattaa itseään! Voit myös itse huolehtia läheistesi hyvinvoinnista hieromalla. Käytä viittä perusotetta.

1. Effleurage – Aloita liukuvalla sivelyotteella.

2. Puserteluote – Kohota lihas varovasti alustastaan, vaivaa, pyörittele ja puristele.

3. Hankausote – Pyörittele peukaloilla ja sormenpäillä nivelkudoksia ja nivelten ympäryksiä.

4. Taputusote – Naputtele, rummuta, taputa lihaksia.

5. Täristysote – Paina sormet ja kämmenet tiukasti lihasta vasten ja täristä.

Vältä hierontaa mikäli hoidettavalla on sydänsairaus, korkea verenpaine, infektoitunut haava, paha nyrjähdys/venähdys, tarttuva ihotauti/sairaus, laskimotulehdus tai ongelma verenkierrossa.

Hieronnan vaikutuksia: Vähentää lihasjännitystä, stimuloi hermostoa, virkistää verenkiertoa, parantaa ihon laatua, edistää ruoansulatusta ja suoliston toimintaa, parantaa nivelten liikkuvuutta, helpottaa kroonisia kipuja, vähentää turvotusta ja tulehdusta.

Lähde: Bill Gottlieb; Luonnonmukaisten hoitojen ABC

Kelkkojen kausihuollot ja korjaukset kilpailukykyisesti ja nopeasti!

KUUSAMON HUOLTO JA OSA Revontulentie 3, Kuusamo 041 315 1060 posti@kuusamonhuoltojaosa.fi ma-pe klo 7.45-16.45

MOOTTORIKELKAN KAUSIHUOLTO 129€ Sis. tarkastukset, kiristykset, voitelut ja ketjukotelon öljynvaihto (4-t kelkkaan moottoriöljy + suodatin veloitetaan erikseen)

Palvelumme tarjoaa mm.

Määräaikaishuollot Jarruremontit Jakohihnan vaihdot Pyöränlaakerin vaihdot Kytkimen vaihdot Vikadiagnoosit Akut Noin 4000 tuotteen varaosavarastostamme osat ja tarvikkeet nopeasti!

Varastossa laaja valikoima kelkkojen perusosia ja tarvikkeita!

Toimitamme osat kaikkiin kelkkoihin.

49,90€ IPONE SNOW RACING 2-T ÖLJY 4 L

39€

XPS TÄYSSYNTEETTINEN 2-T ÖLJY 3,78L

51,90€ POLARIS VES OIL 2-T ÖLJY 4L

VARIAATTORIN HIHNAT ALK.

85€

17

18

LATUKAHVILA VUOSSELIN JA PYHÄVAARAN HIIHTOREITIN VARRELLA PÄÄSET MEILLE MYÖS AUTOLLA TAI KELKALLA

Kahvilasta Itsetehdyt ja uunituoreet megamunkit, pullat, letut ym.

Keittolounas päivittäin klo 11-15

Talutusratsastusta ja ponin hoitoa klo 12-15 ILMAISTA PUUHAA KOKO PERHEELLE:

Poron ruokintaa klo 13:30

Keppihevosrata Pulkkamäki Lumilabyrintti Kota ja nuotiopaikka Avoinna joka päivä 10-17

Tahkolanrannantie 11 a, 93830 Rukatunturi 044 951 5871 • www.korpikahvila.fi • #korpikahvila

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Toimittanut Heikki Seppänen Kuva 1. Tundraurpiainen (Carduelis hornemanni) +1kv Kuvattu helmikuussa.

Kuvaaja Lea Iso-Möttönen Tundraurpiainen on pieni urpiaista muistuttava pikkulintu, mutta huomattavasti vaaleampi, kupeilla vain muutama

tumma viiru ja yläperä huomiota herättävän valkea vähintaan sokeripalan kokoiselta alueelta. Kuvassa yläperän valkea alue näkyy hyvin.

Tundraurpiainen on Kuusamossa säännöllinen talvivieras ja se löytyy tavallisesti urpiaisparvesta. Kesällä sitä näkee

Kuusamossa vain harvoin. Kesäisiä havaintoja on tiedossa vain muutama.

Lintumaratonissa löydettiin kesäkuussa 1997 pesivä tundraurpiaispari Kirkon puistosta ja yksinäinen lintu kesäkuussa 2003 Ölkystä.

19

TERVETULOA MAKUJEN MAAILMAAN! Tule nauttimaan ravintolamme rennosta ilmapiiristä ja herkullisista ruuista! Ruokalistalta löytyy vaihtoehtoja moneen makuun.

Olemme auki joka päivä, lämpimästi tervetuloa!

Scandic Rukahovi Rukankyläntie 15 p. 08 2374 8948

RUKAHOVI

153 km Rukalta

scandichotels.fi/rukahovi Rukankyläntie 15 | p. 08 2374 8948 Kuva 2. Taviokuurna (Pinicola enucleator) naaras tai eka talven koiras Kuvattu syyskuussa.

Kuvaaja Vesa Kilpivaara Taviokuurna on pienen rastaan kokoinen tanakka lintu, jolla on lyhyt vahva nokka.

Koiras on päältä tumman karmiininpunainen ja naaras keltaisen-oranssinen. Poikalintu on naaraan näköinen ja nuoret koiraat saavat punavärin vasta seuraavana vuonna.

Taviokuurna on Kuusamossa runsaina pihlajanmarjavuosina näkyvä talvilintu. Sen

KOE IGLUYÖ JÄRVEN RANNALLA arcticfoxigloos.com

tapaaminen kesäaikaan on vaikeaa, koska se ei ilmaise juuri millään tavalla itseään, vaikka onkin ilmeisen säännöllinen pesijä. Keväällä taviokuurnan kaunista sointuvaa laulua voi kuulla jo helmikuun lopulta alkaen ja se onkin Kuuamossa ensimmäisiä muuttolintuja.

ranuazoo.com

NUKU ELÄINTEN NAAPURISSA www.gulo.fi

Kuusamon keskustassa

Maukkaasta lähiruoasta on lupa nauttia!

Kirkkotie 23, Kuusamo | 0400 263 272 Kotiruokalounas À la carte -ravintola Kahvila - konditoria Pitopalvelu

Take Away Ruokaa kotiin ja mökille

VERKKOKAUPPA!

KAHVILA - RAVINTOLA Oulangan luontokeskuksessa Liikasenvaarantie 132 | 040 1242 994 Tarkista aukioloajat talonpoyta.fi