Issuu

3/2019

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Ruoka Akatemia näyttävästi liikkeelle

AURINKOPANEELEIHIN INVESTOINTI KANNATTAA

TTS ARVIOI ASUNTOMESSUILLA

SIMULANDIA TM - UUSI OPPIMISYMPÄRISTÖ

Suomalainen ruoka on menestystarina muuttuvassa maailmassa HELI MÄNTYLÄ PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Tulevaisuudessa ravintomme on nykyistä kasvipainotteisempi ja ruokaa tehdään aivan uusistakin aineksista. Raaka-aineet hyödynnetään tehokkaammin ja osa niistä tuotetaan uusilla tavoilla. Jo nyt kasvisten kulutus on lisääntynyt noin kolme kiloa henkilöä kohden vuodessa. Keskeisenä syynä tähän on kasvihuonevihannesten ja sipulin kulutuksen kasvu. Suomalaiset kasvisruokainnovaatiot lisäävät kasvisten kulutusta. Härkäpapu on yksi maailman vanhimpia viljelykasveja, Suomessakin sitä on viljelty tiettävästi jo 1200-luvulta alkaen. Se on monien uusien elintarvikkeiden raaka-aineena. Kotimaisista härkäpavuista valmistettu Härkis on käyttövalmis tuote, joka muistuttaa niin maultaan kuin käyttöominaisuuksiltaan kypsää jauhelihaa. Nyhtökaura on lihan rakennetta muistuttava vegaaninen vaihtoehto, joka valmistetaan kaurasta, härkäpavuista ja herneestä. Viimeisimpänä 2018 syntyi härkäpavusta valmistettu Härtelö, vegaaninen, gluteeniton ja soijaton jäätelöuutuus. Innovaatio syntyi Helsingin yliopiston elintarviketieteiden opiskelijoiden kurssityönä. Härtelö on kermaista ja täyteläistä. Tulevat elintarviketieteiden maisterit uskovat, että Härtelön valtteja ovat kotimaisuus ja yllätyksellisyys. Ja tietysti se, että suomalaiset rakastavat jäätelöä ja syövät sitä paljon talvisinkin. Työtehoseuran käynnistämässä Ruoka Akatemiassa keskusteltiin vilkkaasti ruoasta. Osallistujien kesken työstettiin julkilausuma, jossa todettiin, että suomalainen ruoka-ala on menestystarina muuttuvassa maailmassa.

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Heli Mäntylä, heli.mantyla@tts.fi Toimitussihteeri: Sirpa Pussinen, sirpa.pussinen@tts.fi Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 5.12.2019

www.facebook.com/ TTSfi/

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

TANJA MERONEN

3/2019 Sisältö

”Uusia metsänomistajia kiinnostavat enemmän mm. talous- ja ympäristökysymykset.”

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu

Ruoka Akatemiassa avointa keskustelua

Ruoka Akatemian yhteinen julkilausuma 7

Turvallisen maataloustyön ja suomalaisen ruoan puolesta

Elonkokoojasta tuotannon suunniteluohjelmiin

8 10

Uusilla teknologioilla kestävää kehitystä maatalouteen

Metsänomistajan Talouskoulu uudelle kierrokselle

Aurinkopaneelit mahdollista yhdistää hakelämmitykseen

Peurankestävä puutarha

TTS arvioi Asuntomessuilla 20

Pysäytetään metsäkato 24

Höyrypesu puhdistaa 25

TTS testaa: Mehulingot testissä 26

Työntutkija tutkii ja kehittää työtä

Syksyn uutuus: Digiajan osaaja-koulutus

Simulandia ™ - uusi oppimisympäristö 30

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely TEHO

Tyรถtehoseuran maatalousporukka vierailulla HAMK Mustialassa. TTS Yritysmaratonilla

TEHO

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu SIRPA PUSSINEN, TTS

Yhteistyötapaaminen HAMK Mustialassa Maatalouden asiantuntijat vierailivat HAMK Mustialassa Tammelassa, joka tunnettu agrologien koulutuksesta ja maatalouden TK-toiminnasta. Tutustumiskohteina olivat Mustialan navetta, peltoviljely, uudet teknologiat, historiallinen maatalousmuseo ja perinteikäs miljöö. – Tutustuimme toisiimme ja toistemme tekemisiin. Käytännön yhteistyötä pääsemmekin virittelemään Työtehoseuran koordinoimassa Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankkeessa, kertoo tutkimuspäällikkö Markku Lätti. Yritysmaratonviesti hyvän asian puolesta Työtehoseuran porukka osallistui hyvän mielen tunnelmissa Töölönlahden yritysmaratonviestiin toukokuussa. Tapahtuman tuotoilla tuettiin alakouluikäisten lasten liikuntaa ympäri Suomen. – Osallistuimme ”rentosarjaan”, jossa juostiin omien voimien mukaan ja nautittiin tapahtuman ilmapiiristä. Juoksimme kymmenen hengen porukalla osuuksia, joista kertyi kutakuinkin täysmittainen maraton, eli noin 42 kilometriä. Tärkeintä oli yhdessä tekeminen ja liikunnan riemu. Perinne jatkuu ensi vuonna, jutteli Tarja Marjomaa.

koti maalla-projektista. - Mahdollisimman pitkään kotona asuminen on useampien ikäihmisten toiveena. Tämä lisää tarvetta uusille asumisen ratkaisuille, kuten yhteisölliselle asumiselle, kertoo lehden jutussa tutkimuspäällikkö Minna Kuusela. Lue koko juttu www.asukasliitto.fi/files/asukasliitto/AY2_2019.pdf Työtehoseuraan jäseneksi – vinkkaa myös kaverille! Yleishyödyllisen yhdistyksemme jäsenenä tuet suomalaisen työn kehittämistä, maa- ja metsätalouden hyvinvointia, ammatillista osaamista useilla eri aloilla sekä monipuolista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Jäsenyydestä ja eduista lisätietoja www.tts.fi/tts/jasenpalvelut

Työtehoseura OKRA-maatalousnäyttelyssä Työtehoseura oli mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä 3.-6.7. Oripäässä. - Erityisesti Urakalla eteenpäin -hankkeen urakointivisa sai messuväen liikkeelle kokeilemaan tietojaan. Metsätalouden koneellistumiskehityksestä kerättiin näkemyksiä pallo-barometrin avulla. Ja oppilastyönä lastattu TTS:n puutavara-auto herätti tietenkin ansaittua huomiota, kertasi tutkimuspäällikkö Henna Hurttala messutunnelmia. Uusia videoita Uusiutuvista energiaakanavalla Uusiutuvista energiaa-YouTube -kanavalla löytyy keskustelua ja elävää kuvaa energiatehokkuudesta, kuivasta polttopuusta ja biokaasusta. – Viimeisimpään videoon on koottu kokemuksia bensa-auton muuttamisesta kaasuautoksi, vinkkaa asiantuntija Juhani Piekkala. Klikkaa, katso ja kuuntele: https://youtu.be/k5ayBxG0xnA Tulevaisuuden ikääntynyt asuu yhteisöllisesti Asukasliiton Asuminen ja yhteiskunta -lehdessä julkaistiin artikkeli TTS:n, Socomin ja Saimian Yhteinen TEHO

www.ruokaakatemia.fi twitter #RuokaAkatemia

Ruoka Akatemiassa

avointa keskustelua ruokajärjestelmän muutoksista SIRPA PUSSINEN, TTS

JUHANI PIEKKALA,, TTS

Ruokajärjestelmään kohdistuvista ilmasto-, tuotanto- ja ostokäyttäytymisen muutoksista keskusteltiin rakentavan avoimesti Ruoka Akatemia -seminaarissa 28.8. ja sitä seuranneella syyskuisella kenttäjaksolla. Yhteisenä sävelenä kaikui tahtotila päästä eroon vastakkainasettelusta

Ensimmäistä kertaa järjestetyn Ruoka Akatemia-seminaarin huipentumana 50 osallistujan joukko välitti yhdessä työstetyn julkilausuman maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Mukana olivat kotimaisen ruokajärjestelmän edustajat tuottajasta kuluttajaan saakka. Julkilausuman pääviestinä on rakentaa yhteistyöllä Suomeen kestävä ruokajärjestelmä. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vastuullisuutta läpi ruokaketjun. Arvona luottamus Vastuullisuuteen viittasi myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puheenvuorossaan. - On poikkeuksellista, että lautaselle päätyneen kotimaisen ruuan alkuperä voidaan jäljittää aina pellolle saakka. Turvallisuus ja jäljitettävyys vaativat kuitenkin jokapäiväisiä panostuksia kaikilta ketjun osapuolilta, toteaa Leppä.

Ruoka Akatemian juontajana toimi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä avasi tilaisuuden.

Koko ruokajärjestelmän välistä luottamusta korosti myös maatalousyrittäjä Tommi Hasu. - Meillä on maailman paras ruokaturva. Meillä on luottamus siihen, että tiedämme, mistä ruoka on peräisin. Ja se on koko ketjun ansiota, totesi Hasu. Kenttäjaksolla ruokaketju tutuksi Seminaaripäivää seurasi kaksipäiväinen kenttäjakso, jossa tutustumiskohteina olivat mm. HK Scan Rauman yksikkö, Raision tehtaat, Inex Partners Oy logistiikkakeskus, Qvidjan Tila sekä Kavalton Tila Piikkiössä.

TEHO

Ruoka Akatemian yhteinen julkilausuma

Yhteistyöllä Suomeen kestävä ruokajärjestelmä Ruoka Akatemia-seminaarin osallistujat laativat yhteisen julkilausuman, jossa on otettu kantaa keskeisiin tavoitteisiin ja yhteistyön lisäämiseen. Julkilausumassa todetaan, että “suomalainen ruokajärjestelmä on muutoshaasteen edessä. Niin kaupan, tuotannon, kuluttamisen kuin kasvuolosuhteidenkin osalta maailma on muutoksessa. Muutos on tälläkin kertaa yhtä paljon mahdollisuus kuin se on uhka. Kummalle puolelle muutos asettuu, riippuu siitä, tunnistetaanko olennaisimmat muutokset ajoissa ja ryhdytäänkö tarvittaviin yhteisiin toimenpiteisiin ajoissa.” Akuuteimmiksi, yhteisiä toimenpiteitä edellyttäviksi teemoiksi nousivat kannanotossa ilmastonmuutos, yhteistyö sekä kotimaisuus. ”Tavoitteena tulee olla, että Suomesta rakentuu kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijä ratkaisujen hakemisessa, ideoinnissa ja tuottamisessa. Tämän muutoksen ytimessä ja vientiä vauhdittajiksi koettiin suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet: luottamus, yhteistyö, osaaminen, koulutus ja vastuullisuus.” Osallistujat nostivat esille hyvien käytäntöjen löytämisen, esimerkkinä tanskalaisten tapa tehdä yhteistyötä elintarvikeketjun sisällä sekä verkostoituminen kan-

sainvälisten toimijoiden kanssa. Julkilausuman mukaan Suomen tulee aktiivisesti tunnistaa ja purkaa yhteistyön esteitä – myös Pohjoismaiden tasolla. Tavoitteiksi nousivat myös kuluttajille suuntautuvan avoimen viestinnän kehittäminen ja läpinäkyvyys. Todettiin, että ylipäätään tarvitaan keskustelua siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Jokaiselle ruokajärjestelmän tekijälle riittää työsarkaa, ja myös julkiselle sektorille osoitettiin toimenpiteitä. ”Julkiselta puolelta toivotaan pitkäjänteistä tutkimusta ja tieteen popularisointia, johon sidosryhmiä osallistetaan. Toivomuksena on, että peruskoulun opetussuunnitelmiin lisätään alkutuotantotieto ja oppi ruokaketjusta.” Julkilausuman loppusanoissa todetaan, että “suomalainen ruoka-ala voi olla menestystarina muuttuvassa maailmassa, jos löydämme laajemminkin tavan tehdä yhteistyötä kunnianhimoisesti ja toisiamme jatkuvasti kirittäen.”

Julkilausuma tehtiin avoimesti keskustellen ja yhteistyössä

TEHO

Tutkijasisarukset

Turvallisen maataloustyön ja suomalaisen ruoan puolesta SIRPA PUSSINEN, TTS

JUHANI PIEKKALA, TTS

Maatalous- ja metsätieteiden tohtorisisarukset Kaisa Karttunen ja Janne Karttunen ovat omilla aloillaan perehtyneet ruokajärjestelmän ja maatalouden kiperiin kysymyksiin. Maataloustyön helpottaminen on aina ajankohtaista Työtehoseurassa vuodesta 2000 saakka työskennelleen erikoistutkija Janne Karttusen mukaan maatilojen töiden järkevä organisointi omaa työtä, tilayhteistyötä ja urakointia kehittämällä on alati ajankohtaista kaikilla maatiloilla. Sillä on suora vaikutus yrittäjien jaksamiselle ja työturvallisuudelle sekä tuotannon taloudelliselle kannattavuudelle.

TANJA MERONEN

- Myönteistä on, että maatalousyrittäjiä, heidän työtään ja suomalaista ruokaa on mielestäni alettu arvostaa aiempaa enemmän maassamme. Vaikka maataloudessa on jatkuvia haasteita, on taloudellisissa ja muissa vaikeuksissa kamppaileville maatalousyrittäjille tarjolla konkreettista apua tarjolla esimerkiksi Välitä viljelijästä -verkoston kautta. Kehittämishalua tarvitaankin kaikilta ruokajärjestelmän osapuolilta, pohtii Janne Karttunen. Niin ikään on tärkeää pitää huolta omasta maatalo-

TEHO

ustuotannosta ja koko ruokajärjestelmämme toimivuudesta. Tiedottaminen alan valmiussuunnittelun päälinjoista voisi lisätä kansalaisten mielenrauhaa. - Sanotaan, että anarkia on vain muutaman syömättä jäävän aterian päässä. Kehittyneen ruokajärjestelmämme kestävyys erilaisissa häiriötilanteissa, kuten pitkäkestoisissa sähkö- ja tietoliikenneverkkojen katkoksissa, huolestuttaa. Arvioni mukaan ruokajärjestelmämme valmiussuunnittelu hyötyy ajantasaisesta tutkitusta tiedosta, sanoo Janne Karttunen. Ruokajärjestelmä ymmärrettäväksi Suomalaisen ruokajärjestelmän monisäikeisyys on tuttua Kaisa Karttuselle. Viimeisimpänä julkaisuna on yhdessä Tuomas Kuhmosen ja Anni Savikurjen kanssa tehty Tuntematon ruokajärjestelmä – eväitä kokonaisuuksien ymmärtämiseen raportti, jossa keskeisenä viestinä on ruokajärjestelmän kokonaisuuden kuvaaminen.

- Siirtyminen kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä ruuasta on maailmanlaajuinen suuntaus. Syynä tähän on, että monet ruokaan liittyvät ongelmat eivät tunne sektorirajoja ja korjaamalla ongelmia yhtäällä, voidaan aiheuttaa uusia ongelmia toisaalla. Suomessakin asiasta on puhuttu, mutta käsitys ruokajärjestelmästä on meillä vasta muotoutumassa, kertoo Kaisa Karttunen. Ilmastonmuutos näkyy ja kuuluu keskusteluissa. Ongelmien lisäksi voidaan nähdä myös ratkaisuja. - Myönteistä on, että meillä on mahdollisuuksia pienentää niin kotieläin- kuin kasvintuotannon kielteisiä ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Lupaavia kokeiluja on menossa. Kotimaan tuotantoon voimme vaikuttaa, tuontiruuan ympäristövaikutukset jäävät muiden kannettaviksi. Kotieläinten pitäminen osana tuotantojärjestelmää auttaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Mutta jo ravitsemussyistä on tarpeen tarkastella asukasta kohti kulutetun lihan

määrää. Vähemmän, mutta kotimaista ja ilmastoviisaasti tuotettua, arvioi Kaisa Karttunen. Vastuullisella ja kestävällä pohjalla olevalle suomalaiselle ruoantuotannolle on kysyntää – jos vain siitä osataan viestiä oikein. - Maailma tarvitsee ruokaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Tuotannon kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan viljelijöiltä taitoa, tarkkuutta ja yhteistyötä sekä lisää ymmärrystä ruokajärjestelmän toimijoiden kesken. Tarvitaan myös enemmän tuottajan ja kuluttajan suoria yhteyksiä. Uskon, että tulevaisuudessa kasvivalikoima ja maatilojen tuotekirjo ylipäätään on laajempi kuin nyt, pohtii Kaisa Karttunen. Elokuussa ilmestynyt IPCC:n maankäyttöä koskeva ilmastoraportti antaa hyviä eväitä ruokajärjestelmän ilmastokuorman pienentämiseen..

“

Keskeistä on nyt maltillinen keskustelu ja Suomeen parhaiten sopivien toimenpiteiden valinta Kaisa Karttunen

Kaisa Karttunen, maatalous- ja metsätieteiden tohtori • tutkijana monialaisessa tutkijayhteisössä, e2 Tutkimuksessa • aiempi työura mm. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:ssa • erikoisaloina ilmastonmuutos, ruokaturva ja maatalous • työskennellyt niin Suomessa kuin ulkomailla

Janne Karttunen, maatalous- ja metsätieteiden tohtori • erikoistutkijana Työtehoseurassa • erikoistunut työturvallisuuteen ja töiden organisointiin maatiloilla • tutkinut mm. työmenetelmiä ja työn tuottavuutta erityisesti lypsykarjanhoidossa • viimeisimpänä julkaisuna Automaatiotekniikka maatiloilla (

TEHO

Innovaatioita ennen ja nyt

Elonkokoojasta tuotannon suunnitteluohjelmiin MARKKU LÄTTI, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TTS:N ARKISTO JA EERIKKI KAILA

Työtehoseuralla on pitkät perinteet maatalouden työn ja työmenetelmien kehittäjänä. Työtehoseura perustettiinkin 1924 juuri edistämään maatalouden työtehoa ja olemaan yhdyssiteenä eri toimijoiden kesken maataloustyön tehostamiseksi. 1900-luvun alkupuolella maatalous oli hyvin työvoimavaltaista. Työaikalain 1917, torpparilain 1918 sekä asutuslain 1922 aiheuttamat muutokset johtivat maatalouden työvoimapulaan ja kannattavuuden heikkenemiseen palkkatyövoimaa runsaasti tarvitsevilla tiloilla. Tämä nostikin maatalouden työn tuottavuuskysymykset etualalle, mikä johti Työtehoseuran perustamiseen. Koko historiansa ajan Työtehoseurassa on kehitetty menetelmiä ja välineitä, joiden avulla työstä saadaan tehokkaampaa ja kannattavampaa sekä turvallisempaa ja terveellisempää. Elonkokooja helpotti huomattavasti pientilan viljasadonkorjuuta Työtehoseuran tutkimustoiminnan alkuaikoina

TEHO

työnmenekkitutkimukset kohdistuivat yksittäisiin töihin. 1920-luvulla selvitettiin muun muassa eri viljanleikkuumenetelmien ja sala- ja avo-ojituksen työnmenekkiä. Tämän innoittamana Työtehoseura innovoi muun muassa niittokoneeseen elonkokoojalaitteen, joka helpotti huomattavasti pientilan viljasadonkorjuuta. Maatalouden kuljetukset kumipyörille Työtehoseura teki aktiivisesti ajoneuvotutkimuksia toimintansa alusta lähtien. Kumipyöräisten ajoneuvojen ylivoimaisuus ilmeni vetovastuskokeilla. Työtehoseurassa todettiinkin: ”Tulevaisuus kuuluu kumipyörille.” Työtehoseura laatikin 1930-luvulla hevosvetoisista ajoneuvoista mallipiirustuksia ja val-

misti kumipyöräisiä malliajoneuvoja, jotka esiteltiin ensimmäisen kerran Orimattilan maatalousnäyttelyssä 1937. Myöhemmin ajoneuvoihin kehitettiin Wärtsilä Oy:n kanssa jarrulliset akselit.

konekustannusten laskentaohjelmisto julkaistiin taas ensimmäisen kerran 1994. Sitä on kehitetty siitä lähtien vuosittain ja nykyään se löytyy netistä ja toimii niin tietokoneella, tabletilla kuin kännykälläkin.

Ennen talvisotaa Työtehoseura valmisti Suomen armeijalle sopivan kumipyöräisen hevosvetoisen yleiskärryn, joka päätyi myös sarjatuotantoon. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa jatkui 1940, kun Työtehoseura sai yksinoikeuden puolustuslaitoksen hankkimien yleisajoneuvojen ja valjaiden myyntiin viljelijöille. Suomalainen maatalous alkoikin siirtyä pikkuhiljaa rauta- ja puupyöriltä kumipyörille, mikä lisäsi työn tehokkuutta.

TTS-Manager -maatilan työmäärän laskenta- ja suunnitteluohjelma julkaistiin ensimmäisen kerran 2007 ja sen edeltäjä TTS Consult 2002. Maatilan vuosittaisen toiminnan suunnittelun apuväline Maatalousyrittäjän Vuosikello -ohjelma taas 2011. Myös Manageria ja Vuosikelloa kehitetään edelleen vuosittain.

Puukaasutin traktoreihin Sota-ajan polttoainepula johti siihen, että Työtehoseura sai tehtäväksi puukaasuttimen kehittämisen, välittämisen ja asennuksen traktoreihin. Työtehoseuran välityksellä traktorin puukaasuttimia myytiin sota-aikaan lähes joka toiseen traktoriin Suomessa. Lisäksi niiden käyttöön koulutettiin yli 2500 kuljettajaa. Urakoinnin hintatietoudella pitkät perinteet Koneiden ja laitteiden kehittämisen lisäksi Työtehoseurassa on ollut monipuolista tutkimusta, joista esimerkiksi urakkatutkimuksilla on jo pitkät perinteet. Vuonna 1950 työmarkkinajärjestöt sopivat ensimmäisen kerran Työtehoseuran tekemien urakkatutkimusten tulosten pohjalta urakkaohjepalkoista sekä yksilö- että ryhmätöissä. Myöhemmin pääpaino siirtyi konetöihin ja niiden vuokrasuosituksiin. Nykyään Työtehoseura kerää joka toinen vuosi koneurakoinnin toteutuneita hintatietoja ja julkaisee sekä tiedottaa niistä laajasti. Yksittäisistä kohteista laajempiin kokonaisuuksiin Innovointi ja kehittäminen on laajentunut vuosikymmenten saatossa työvaiheista ja yksittäisistä työmenetelmistä sekä koneista laajempiin prosesseihin ja yrityskokonaisuuteen. Nykypäivän maataloudessa suunnittelu ja johtaminen ovat nousseet ratkaisevaan asemaan.

Uusien työkalujen ja ohjelmien innovointia ja kehitystyötä on jatkettu, josta tuoreimpana esimerkkinä koneurakoinnin suorituskyvyn mittaamiseen ja seurantaan tarkoitetun Urakkakymppi-työkalun kehitystyö. Tutkimus- ja kehitystyö jatkuu Työtehoseuran toiminnanjohtaja (1936-1975) Martti Sipilä toteaa väitöskirjassaan vuodelta 1946: ”Vasta kun työtä ruvettiin tieteellisesti tutkimaan, on muutamien vuosikymmenien kuluessa muodostunut varsinainen työtiede ja rationalisointia on kyetty suorittamaan ja ohjaamaan tieteellisiin työntutkimuksen tuloksiin perustuen.” Tätä maatalouden työhön liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä Työtehoseura on tehnyt koko historiansa ajan kulloisenkin ajankohdan ja tulevaisuuden tarpeiden mukaan ja jatkaa valitsemallaan tiellä.

i Tunnetko TTS Digipalvelut?

TTS Kone https://ttskone.tts.fi Urakka-Foorumi www.urakka-foorumi.fi Urakka-Kymppi www.tts.fi/tyokalut TTS Manager tilattavissa

Työtehoseura on vastannut tähän kehittämällä muun muassa erilaisia suunnittelu- ja laskentaohjelmia, netistä ladattavia työkaluja sekä Urakka-Foorumin urakointityötä tarvitsevien asiakkaiden ja sitä tarjoavien yritysten välille. Ensimmäinen laskenta-/suunnitteluohjelma, peltoviljelyn Peltomestari, valmistui 1992. TTS-Kone TEHO

Uusilla teknologioilla kestävää kehitystä maatalouteen REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS PIXABAY

“

Tavoite on tuottaa puolueetonta, eri näkökulmista arvioitua tietoa, jonka avulla maatalousyrittäjät voivat punnita teknologioiden hyötyjä, vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita omassa toiminnassaan.

TEHO

Monet uudet teknologiat kuten automaattiohjaus, kasvustosensorit tai puhumattakaan automaattilypsy ovat jo arkipäivää monelle maatalousyrittäjälle. Digitaalinen murros etenee maataloudessakin nyt vauhdilla – esimerkiksi peltorobotiikan, konenäön tai tekoälyn ympärillä käy kova kuhina.

Mutta miten teknologia tekee asiat paremmin? Miten uudet teknologiat tehostavat resurssien käyttöä ja vähentävät ympäristön kuormitusta? Paraneeko kilpailukyky? Miten työ muuttuu ja lisääntyykö työn tuottavuus? Miten ilmasto hyötyy? Kysymyksiin saadaan vastauksia syksyllä starttaavassa ”Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla ” -hankkeessa (1.9.2019– 31.12.2021).

Teknologiatreffit yhdistävät osaamista Teknologiatreffit ovat eri puolilla Suomea järjestettäviä avoimia tilaisuuksia, joihin kutsutaan tutkijoita, kehittäjiä ja käyttäjiä esittelemään uutuuksia ja innovaatioita. Tutkimusta, neuvontaa, koulutusta ja maatalousyrittäjiä edustava raati ruotii esiteltyjen teknologioiden vaikuttavuutta, käytettävyyttä ja soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Teknologiat tulevat siten arvioiduiksi monesta kulmasta, päähuomio kestävyydessä. Digitaalista näppituntumaa teknologioihin tarjoavat kenttäpäivät, joilla pääsee näkemään ja kokeilemaan, miten uudet teknologiat toimivat käytännössä. Kaikille avointen tutustumiskäyntien kohteiksi valitaan teknologian edelläkävijöitä: maatiloja, yrityksiä, tutkimuslaitoksia tai muita kiinnostavia kohteita. Asiantuntijat tekevät uuden tiedon hankkimiseksi myös kohdennettuja tutustumiskäyntejä. Teknologioiden arviointia syvennetään jatkotyöpajoissa ja asiantuntijahaastatteluina. Käytännönläheistä tietoa ja materiaalia kootaan nettisivustolle, josta muotoutuu uuden teknologian tietopankki. Yhteistyöllä vaikuttavuutta Tavoitteena on rakentaa aktiivinen verkosto ja pysyvä alusta tiedonvaihtoon. Teknologian kehittäjien, tutkijoiden, asiantuntijoiden ja loppukäyttäjien vuoropuhelun kautta pyritään edistämään uuden teknologian kehitystyötä ja käyttöönottoa. TTS Työtehoseuran koordinoiman hankkeen rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta valtakunnallisena hankkeena.

TEHO

Metsänomistajan Talouskoulu uudelle kierrokselle ARTO KETTUNEN, ERIKOISASIANTUNTIJA, TTS JA MARI SARVAALA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, MHY PÄIJÄT-HÄME TYÖTEHOSEURA

Metsänomistajan Talouskoulussa opiskelijat saavat koulutusta ja vertaistukea metsätalouden kannattavuuden parantamiseen. Talouskoulusta on saatu jo hyviä kokemuksia Hämeen ja Uudenmaan alueelta, ja uusi koulutuskierros käynnistyy syksyllä Kaakkois-Suomessa.

”

TEHO

Uudessa Talouskoulussa tarjoamme lisää verkko-oppimista, vuorovaikutusta ja jatkokurssin edellisen Talouskoulun suorittaneille.

– Älä ahdistu menoista, ole kiinnostunut tuloista, totesi Talouskoulussa puutieteen professori emeritus ja metsänomistaja Matti Kärkkäinen. Metsänomistajan Talouskoulun opiskelijat olivat samaa mieltä, kun Matti vielä todisteli asiaa käytännön esimerkein. Vaikka Talouskoulussa käsitellään metsäasioita ja metsänomistamista laajasti, on keskiössä metsätalouden kannattavuuden parantaminen. Lisätuloja metsästä on mahdollista saada, mutta se edellyttää monipuolista osaamista mm. puukaupan ja hakkuiden suunnittelun sekä metsätalouden investointien ja verosuunnittelun piiristä. Sähköisiä työkalut käyttöön Kannattavan metsänomistuksen tueksi on nykyisin tarjolla sekä tarkkaa tietoa metsävaroista että sähköisiä työkaluja, joiden avulla oman metsäomaisuuden hoito ja hallinta on entistä helpompaa. Talouskoulu tarjoaa runsaan tietopaketin metsänomistajille digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Sähköinen oppimisalusta materiaaleille, suljettu Facebook-ryhmä keskusteluille ja erilaiset metsäiset mobiilisovellukset ovat osa oppimista. Perinteistä luento-opiskelua on lähi-illoissa, jolloin kokoonnutaan yhteen eri teemoilla valmentajien johdolla. Talouskoulussa opiskelijat tekevät myös omistajuussuunnitelman omasta metsätaloudestaan, metsänhoidosta tai metsien käytössä askarruttavasta aiheesta. Henkilökohtainen omistajuussuunnitelma aloitetaan jo opintojen käynnistyessä, ja sitä tehdään koko koulutuksen ajan. - Hieno juttu koko talouskoulu ja suosittelen ehdottomasti - erityisesti nuorelle omistajapolvelle ja niille, jotka haluavat kehittää talousajatteluaan metsässä, kiittelee ja kannustaa eräs mukana ollut opiskelijamme. Tule mukaan Talouskouluun Jos oman metsätilasi kannattavuuden parantaminen kiinnostaa, tule mukaan Metsänomistajan Talouskouluun. Kokoamme alueellisia ryhmiä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa lokakuussa 2019 alkavaan koulutukseen. Koulutuspaikkakuntia voivat olla esimerkiksi Lappeenranta, Luumäki, Kouvola ja Helsinki - sen mukaan, miltä seudulta osallistujat ilmoittautuvat.

i Lisätietoja https://tuohtametsasta.fi/ tai sähköpostitse valmentajilta: Mari Sarvaala, Mhy Päijät-Häme mari.sarvaala@mhy.fi Arto Kettunen, TTS arto.kettunen@tts.fi

Isännänlinjan puunkorjuu alkaa olla historiaa. Uusia metsänomistajia kiinnostavat enemmän mm. talous- ja ympäristökysymykset.

Metsänomistajan Talouskoulusta sanottua - Metsänomistajan Talouskoulussa luennotkin ovat mukavia. - Huonokin päivä metsässä on rutkasti parempi kuin hyvä päivä toimistossa! - Parasta talouskoulussa on kuulla erilaisia lähestymistapoja ja kokemuksia metsätalouteen liittyen sekä pohtia samalla omaan metsään liittyviä vaihtoehtoja. - Huippupuhujat, osaavat tekijät ja keskustelut toisten metsänomistajien kanssa. - Maastopäivässä opittiin käytännössä samoja asioita, joita metsäammattilaiset siellä tekevät. - Perin metsää pari vuotta sitten, ja uutena metsänomistajana minulla on paljon opittavaa metsätaloudesta ja metsien hoidosta. Kurssilla opiskelu on motivoivampaa ja mielenkiintoisempaa kuin täysin itsenäinen opiskelu.

Faktoja aiemmasta Metsänomistajan talouskoulusta (2017-2018) • 80 lähiopetuskertaa • 1300 opetuspäivää 4 maastopäivää • 99 opiskelijaa • Facebook-ryhmä ”Talouskoulun taitajat” • Opintomateriaali verkossa ja loppuseminaari • Henkilökohtainen omistajuussuunnitelma • Kaikkiin lähipäiviin Skype-yhteys

TEHO

Aurinkopaneelit mahdollista yhdistää hakelämmitykseen toimivasti ja kannattavasti JIM ANTTURI, METSÄASIANTUNTIJA TTS

Aurinkopaneelit sopivat tasaisen kulutusprofiilin omaaviin hakelämpökohteisiin, mutta taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tulee huomioida paneelien suuntaus, asennuskulmat sekä muut olosuhteet. TTS:n ja Motivan Auringosta lämpöö -yhteistyöhankkeessa selvitettiin haastatteluiden avulla hyviä käytäntöjä aurinkoenergian hyödyntämisessä keskisuurissa hakelämpökohteissa sekä tarkasteltiin jo toteutuneiden aurinkoenergiainvestointien taloudellista kannattavuutta. Mukaan valikoitui yhteensä kuusi esimerkkikohdetta, joista neljä oli aurinkopaneelikohteita ja kaksi aurinkokeräinkohteita. Kaikissa paneelikohteissa lämpöyritys oli hankkinut paneelit omistamalleen aluelämpölaitokselle. Keräinkohteista ensimmäinen oli maatila, jossa tilan isäntä oli investoinut hake– aurinko-hybridijärjestelmään. Toinen taas oli tehdaskiinteistö, jossa vastuu kiinteistön lämmittämisestä oli kesän ajaksi siirretty ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä kiinteistön omistajalle.

Omistaja tuotti kiinteistölle lämpöä itse hankituilla lämpökeräimillä. Laitteistot varmatoimisia Laitteistojen omistajien haastatteluista kävi ilmi, että aurinkoenergian keräämiseen käytetty teknologia on hyvin varmatoimista. Haastateltujen mukaan asennetut aurinkosähköjärjestelmät toimivat moitteettomasti ja ilman häiriöitä. Verkkoon liitetty paneelijärjestelmä ei käytännössä vaikuta itse lämmöntuotantoprosessiin, mutta hakevoimalan melko tasaisen kulutusprofiilin vuoksi oikein mitoitettu paneelijärjestelmä soveltuu hakevoimalan sähköntarpeen tyydyttämiseen. Toisaalta, kun aurinkosähköä on ylijäämäisesti, syötetään se verkkoon.

Vaskelan aluelämpölaitos, Biowin Karelia Oy

Enon Alakylän aluelämpölaitos, Enon energiaosuuskunta, Joensuu

Heinävaaran aluelämpölaitos, Kiihtelysvaaran energiaosuuskunta, Joensuu

Laitteisto:

Hakelämpölaitos ja verkkoinvertterillä varustettu 7,56 kWp aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkopaneelit asennettiin syyskuussa 2017 kaakonsuuntaisesti hieman yli 25 asteen kulmaan.

Hakelämpölaitos ja verkkoinvertterillä varustettu 21,06 kWp aurinkopaneelijärjestelmä. Paneelit asennettiin syyskuussa 2017 lännensuuntaisesti noin 18 asteen kulmaan.

Hakelämpölaitos ja verkkoinvertterillä varustettu 5,4 kWp aurinkopaneelijärjestelmä. Paneelit asennettiin syyskuussa 2017 länsisuuntaisesti noin 16 asteen kulmaan.

Investoinnin kannattavuus*:

Nettonykyarvo:

1 026 €

Nettonykyarvo:

1 052 €

Nettonykyarvo:

53 €

Takaisinmaksuaika:

13 (24) vuotta

Takaisinmaksuaika:

16 (27) vuotta

Takaisinmaksuaika:

17 (30) vuotta

Sisäinen korkokanta:

6,3 %

Sisäinen korkokanta:

5,6 %

Sisäinen korkokanta:

5,1 %

*5 % laskentakorko (takaisinmaksun osalta sulkeissa), sähkön hinnan nousu 1 %/v, vuosituotto 5700 kWh ja oman käytön osuus 74 %.

TEHO

**5 % laskentakorko (takaisinmaksun osalta sulkeissa), sähkön hinnan nousu 1 %/v, vuosituotto 12800 kWh ja oman käytön osuus 64 %

*5 % laskentakorko (takaisinmaksun osalta sulkeissa, sähkön hinnan nousu 1 %/v, vuosituotto 3500 kWh ja oman käytön osuus 89 %.

Vastaavasti kulutuksen ollessa tuotantoa suurempi, saadaan lisävirtaa verkosta.

pystyttiin korvaamaan ja toisaalta, kuinka paljon ylijäämäsähkön tuotannosta saatiin tuloa.

Kun suunnitellaan aurinkolämpökeräinten hyödyntämistä hakelämmityksen rinnalla tai jopa hakelämmityksen korvaamista aurinkolämmöllä, tulee suunnitteluvaiheessa koko lämmitysjärjestelmää tarkastella huolellisesti kokonaisuutena. Kannattavuuden varmistamiseksi kannattaa panostaa suunnitteluun, sillä oikean mitoituksen lisäksi paneelien suuntaus, asennuskulmat sekä muut olosuhteet vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen. Tämä pätee sekä paneeleihin että keräimiin.

Aurinkokeräimien osalta kannattavuuteen ei valitettavasti voitu ottaa kantaa puuttumaan jääneen energiandatan takia. Alun perin olisi toivottu voitavan selvittää, kuinka kannattavaa on kattaa aurinkokeräimillä lämmöntarvetta hakevoimalan matalan käyttökuorman aikaan sekä mitä hyviä toimintatapoja tähän liittyy. Tätä voidaan toivottavasti selvittää tarkemmin tulevaisuudessa, mikäli aurinkokeräimet yleistyvät.

Aurinkopaneelit kannattavia investointeja Yhteenvetona voidaan todeta, että tehdyillä oletuksilla kaikki tarkastellut paneelikohteet olivat kannattavia investointeja. Nettonykyarvoltaan positiivisten investointien sisäinen korkokanta vaihteli 5–6 % välillä ja takaisinmaksuajat liikkuivat nollakorolla 13–17 vuoden välillä (tai 5 % korko huomioiden 24–30 vuoden välillä). Tarkastelun tulokset ja lisätiedot kohteista ovat luettavissa taulukosta ja tehdyt oletukset oheisesta tietolaatikosta.

Auringosta lämpöö -yhteistyöhankketta rahoitti Marjatta ja Eino Kollin Säätiö vuosina 2018–2019. Tutustu myös laajempaan, tarkempaan analyysiin ja esimerkiksi laskelmien herkkyystarkastelut sisältävään julkaisuun. Myös hankkeen nettisivuille on koottu tiiviiseen muotoon käyttäjäkokemushaastattelut, kannattavuuslaskelmat sekä lisäksi kuva- ja videomateriaalia kohdevierailuilta.

i Lisätietoja

Nettonykyarvomenetelmässä nettoinvestointikustannuksista vähennetään nykyarvoistetut vuosittaisen hyödyt ja kustannukset koko tarkastelujakson ajalta. Käytännössä vuosittaisiin hyötyihin päästiin käsiksi energiantuotanto- ja kulutusdataa tarkastelemalla eli laskelmalla, kuinka paljon ostosähköä paneelilla

Tutustu Auringosta lämpöö kotisivuihin osoitteessa tts.fi/tutkimus_kehitys/ hankkeet/metsaala/auringosta_lampoo ja sieltä löytyvään julkaisuun: Aurinkoenergian hyödyntäminen keskisuurissa hakelämmityskohteissa.

Laskelmissa tehtiin mm. seuraavat oletukset: Ostosähkön hinta 10 snt/kWh (alv. 0 % sis. energia- ja siirtomaksun sekä sähköveron), verkkoon syötettävän sähkön hinta 5 snt/kWh (alv 0 %, sis. energiamaksun ja huomioi siirtomaksun), järjestelmän käyttöikä 30 vuotta, investointituki 25 %, kiinteistön arvonnousu investoinnin myötä 0 €, investoinnin laskentakorko 5 %, sähkön hinnannousu 1 %/v, vuotuinen ylläpitokulu 0,1 % alkuinvest./v, järjestelmän sähköntuotannon vähenemä 0,5 %/ ja invertterin vaihtokustannus (15. käyttövuosi) 10 % alkuinvestoinnin suuruudesta. Huom! Laskelmissa ensimmäisen täyden käyttövuoden (2018) laitoskohtaiset tuotanto- ja kulutuslukemat (ml. oman käytön osuus) yleistettiin koko investointiajalle.

Lapin aluelämpölaitos, Euran Energia Oy, Rauma

Nevalaisen tila, Juuka

Tehdaskiinteistö, Fredman Group, Rauma

Laitteisto:

Hakelämpölaitos ja verkkoinvertterillä varustettu 4,1 kWp aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkopaneelit asennettiin vuonna 2017. Investoinnin kannattavuutta ei pystytty arviomaan.

Hakelämpölaitos ja 4,0 kW aurinkolämpökeräinjärjestelmä. Hakelämpölaitosta käytetään tilan rakennusten sekä käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämpökeräimiä käytetään kesäisin ensisijaisena lämmönlähteenä käyttöveden lämmittämisessä. Hybridijärjestelmän varalämmönlähteenä on varaajaan asennettu sähkövastus. Koko järjestelmä asennettiin huhtikuussa 2017.

Hakelämpölaitos ja 16 kW aurinkolämpökeräinjärjestelmä. Hakelämpölaitosta käytetään tehdaskiinteistön sekä käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämpökeräimiä käytetään ainoastaan käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkokeräimet asennettiin aikavälillä kesä–syksy 2016.

Investoinnin kannattavuutta ei pystytty arviomaan.

TEHO

Ajankohtaista puutarhassa

Peurankestävä puutarha PIRKKO PEKKARINEN, TTS

Moni puutarhuri tuskailee peurojen napsivan suuhunsa kaiken, mitä puutarhassa yrittää kasvattaa. Peura on fiksu eläin, joka oppii olemaan pelkäämättä tai kiertämään ihmisen asentamia ansoja ja pelotteita. On kuitenkin keinoja ja kasveja, joilla yhteiselo peurojen kanssa onnistuu.

Peura välttelee mm. näitä kasveja Narsissit Krookukset Tuoksuheliotrooppi Salvia Tarhakehäkukka Auringonkukka Tuoksukurjenpolvi Kurjenmiekat Nukkapähkämö Monet mausteyrtit Koristemintut

TEHO

Tehokkain tapa pitää peurat pois puutarhasta on aitaaminen. Peurojen karkottamiseksi hyötypuutarha kannattaa aidata vähintään kaksi metriä korkealla tiheäsilmäisellä aidalla. Peurat ovat notkeita hyppääjiä ja myös ryömijöitä, joten aidan alalaidastakaan ei sovi säästää. Isomman alueen voi aidata keltaisella, lepattavalla hirvinauhalla. Tämä vähemmän esteettinen este toimii parhaiten kauempana oleskelualueista. Peurat karsastavat erilaisia hajuja. Esimerkiksi mäntysaippuan sijoittelu peurojen reitille ja ruokailupaikoille on saanut eläimet siirtymään toisaalle. Tricon Garden-lampaanrasva-aineella on saatu hyviä tuloksia. Sitä sumutetaan suojeltaville kasvinosille korkeintaan neljä kertaa vuodessa. Teho perustuu hajuun ja makuun. Toki hajukarkotteiden käyttäminen vaatii puutarhurilta toistoja ja torjuntapaikkojen vaihtelua. Kaikki kasvit eivät maistu peuroille On onneksi myös kasveja, jotka eivät kuulu peurojen makumieltymyksiin. Nyrkkisääntöjä voi pitää, etteivät peurat pidä tuoksuvista, karvaisista, piikikkäistä tai kapealehtisistä kasveista. Puissa ja pensaissa varmimmin säilyviä ovat terävälehtiset ja hyvin piikkiset kasvit. Pistäväneulasiset katajalajit ja okakuuset ovat riittävän pisteliäitä havukasveja. Tuoksuvat puuvartiset kuten tuomi ja mustaherukka eivät peuroille kelpaa. Hieman yllättäen syreenit eikä köynnöshortensia maistu, mutta muut hortensiat kyllä. Monet pensasangervolajit säästyvät tai ainakaan niiden latvonta peurojen toimesta ei aiheuta suurta vahinkoa. Piikkiset kasvit ja vahvat tuoksut karkottavat peurat Julmapiikkiset pensaat kuten happomarjat ja esimerkiksi monet tarhakurtturuusut eivät houkuttele peuroja. Perennaryhmissä voi käyttää voimakkaasti tuoksuvia ja karhea- tai nukkakarvaisilla lehdillä varustettuja lajeja. Esimerkiksi rakastetut pionit säilyvät syömiseltä. Myöskään myrkyllisiä kasveja kuten rohtosormustinkukkaa, unikkoja ja särkyneitä sydämiä peurat eivät syö. Mieltymys erilaisiin kasvimaisteluihin näyttää kuitenkin olevan myös sattumanvaraista ja vuodenajoista riippuvaista. Ohessa olevan listan avulla pääsee alkuun kasvivalinnoissa.

Pionit eivät maistu peuroille – ainakaan useimmiten.

TEHO

TTS arvioi

Asuntomessuilla

TEHO

HELI MÄNTYLÄ, MINNA KUUSELA JA TARJA MARJOMAA HELI MÄNTYLÄ, MINNA KUUSELA

Työtehoseura arvioi Kouvolan asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Tämän vuoden messuilla nähtiin Pioneeripuiston kulttuuriympäristöön rakennettu kompakti asuinalue, jonka teemana oli uusin asuminen historiallisessa kasarmimiljöössä.

TTS:n arviointiraati tutustui etukäteen alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin. Arvioinnissa painotettiin asuntojen ekotoimivuutta. Kohteisiin tutustuttiin paikan päällä ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät parhaiten TTS:n asettamat arviointikriteerit. Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 2 Designtalo Airon neito, 3 Talo Aito ja 5 Villa Element. Esteettömistä sisätiloista erityismaininnan saa kohde 5, joka onkin hyvä esimerkkitalo ikääntyville asukkaille, vaikkakin talo on suunniteltu nuorelle perheelle. Talot esitellään messuaikaisessa numerointijärjestyksessä, ei paremmuusjärjestyksessä.

i Asuntomessuarviot voit lukea täältä https://www.tts.fi/files/2431/ Ekotomivat_asumisen_ratkaisut_ Kouvolan_asuntomessuilla_2019.pdf

TEHO

Lapsille työtaso sopivalla korkeudella

Vetimet

kohde

5 3

kohde

Esteettömyys hiilijalanjälki Puupintoja kohde

TEHO

Kodinkoneiden käyttökorkeus

10 TÄRPPIÄ SISUSTAJALLE JA RAKENTAJALLE

kohde

•

Huomioi esteettömyys. Kohteessa 5 sisäänkäynti on täysin esteetön. Kulku autotallista katoksen kautta sisälle taloon.

•

Valitse toimivat vetimet. Kunnollisilla vetimillä varustetuissa keittiössä astianpesukone ja kylmälaitteet avautuivat vaivatta. Kokeile itse! Hyvät vetimet esimerkiksi kohteessa 3.

•

Muista muuntojoustavuus. Kohteessa 5 on rakennettu omalla sisäänkäynnillä ja wc:llä varustettu monitoimitila. Tilaan on suunniteltu talon isännälle kotiteatteri mancave-henkeen. Tila toimisi hyvin myös työhuoneena ja siellä voisi yöpyä vieraat tai lapset kavereineen.

•

Luo viihtyisyyttä luonnollisilla pintamateriaaleilla. Esimerkkinä Lunawoodin mäntypaneeliseinä kohteessa 3.

•

Sijoita kodinkoneet hyvälle käyttökorkeudelle. Kohteessa 14 löytyi messujen ainoa keittiö, jossa astianpesukone oli nostettu hyvälle käyttökorkeudelle. Astianpesukone on kodin käytetyin kodinkone, joten on perusteltua sijoittaa se parhaalle käyttökorkeudelle.

•

Säästä energiaa. Astianpesukoneen käyttö lämmittää komerokaappia ja lisää viereen sijoitetun kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 20 prosenttia.

•

Panosta turvallisuuteen. Turvallisten portaiden (kohde 2) tunnuspiirteet ovat tukevat käsijohteet, välitasanne, suora porrassyöksyt, ikkuna ja hyvä valaistus.

•

Muista suunnittelussa lapset. Näppärä keksintö lapsen huoneeseen: legolaatikko ja sopivalla korkeudella sijaitseva leikkipöytä (kohde 2).

•

Ehkäise ilmastonuutosta, valitse puu. Kohde 5 oli betonivapaa talo, joka on rakennettu kokonaan puusta.

•

Vaihda aurinkoenergiaan. Aurinkopaneelit mahdollistavat omavaraisuuden lisäämisen puhtaan sähköntuotannon avulla.

Portaiden turvallisuus

TEHO

Kestävää kehitystä-blogi virittää lukijat ajatus kerrallaan kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Kirjoittaja on TTS:n tutkimuspäällikkö, arkkitehti ja ikuinen maailmanparantaja.

Kestävää kehitystä-blogi

Pysäytetään metsäkato MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS

Metsän palaessa hiilidioksidia vapautuu ilmakehään paljon enemmän kuin kasvavat puut sitovat. Tämä voimistaa ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen vuoksi maailman metsiä uhkaavat myös sään ääri-ilmiöt: lisääntyneet myrskytuhot, rankkasateet ja uudet tulipalot. Maailman keuhkoja katoaa koko ajan liikaa. Olemme saaneet tuhoisan pyörän pyörimään. Pienenä, mutta hyvin tehokkaana vihollisena maailman metsiä uhkaa myös pieni kaarnakuoriainen vuoristoniluri. Se on tuhonnut miljoonia hehtaareja metsiä Pohjois-Amerikassa. Lämpenevä ilmasto lisää hyönteisten yleistymistä. Vuoristoniluri ei ole vielä ylittänyt Atlanttia, mutta meillä on muita metsätuhoa aiheuttavia hyönteisiä, sieniä ja mikrobeja, joille uusi ilmasto olisi lottovoitto. Muuten ilmastonmuutos aiheuttaa meilläkin lajikatoa, ja monimuotoisuuden väheneminen haittaa metsien sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Toistaiseksi Suomen metsät kuuluvat vielä maailman terveimpien joukkoon.

TEHO

Laitammeko pussin päähän ja menemme pimeään huoneeseen ahdistumaan lisää? Emme, vaan nyt on käärittävä hihat. Suomi voi auttaa trooppisia maita viemällä tietoa ja opettamalla kestävää metsänhoitoa. Tämä on kestävän kehityksen mukainen vientituote. On myös aika satsata entistä enemmän resursseja metsätutkimukseen ja metsien hiilinielun kasvattamiseen. TTS:ssakin on käynnissä, ja parhaillaan suunnitteilla, näitä teemoja sivuten useita tutkimushankkeita. Ilmastonmuutoksen hillinnässä fossiilisten tuotteiden korvaaminen puupohjaisilla, hiiltä sitovilla tuotteilla on myös järkevää – asia mihin voimme omalta osaltamme vaikuttaa arjen valinnoilla. Suomi on sitoutunut YK:n strategiseen metsäsuunnitelmaan, jonka yksi tavoite on pysäyttää globaalin väestönkasvun seurauksena tapahtuva metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Myös hallitusohjelmassa metsitys ja metsäkadon ehkäiseminen on nostettu tärkeinä esille. Metsittäminen on myös aktiivisesti mukana mm. EU:n ja Afrikan unionin yhteistyössä ja monen organisaation toiminnassa. TTS:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa välitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotta maailmastamme tulee kestävämpi. Metsäalan tutkimushankkeitamme löytyy: www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet/metsaala

TANJA MERONEN

Brasilian metsät palavat, kuten kaikki tiedämme. On arvioitu, että Amazonin sademetsää katoaa noin jalkapallokentän kokoinen alue joka minuutti. Vielä pari vuotta sitten arvioitiin kehityskulun olevan aivan toisenlainen. ”Brasilia on siirtynyt tehokkaaseen maatalouteen. Sen ansiosta Amazonin sademetsien hävitystahti on pienentynyt 40 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana”, kuvasi tuolloin Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen. (HY 5.10.2017)

Asiantuntija vastaa

Höyrypesu puhdistaa TARJA MARJOMAA, TTS PIXABAY

Höyrypesu sopii pesunkestäville seinä- ja lattiapinnoille kuten kaakeleille ja linoleumi-, kivi-, laatta- ja PVC-lattioille. Höyryllä voi puhdistaa myös kylpyhuonekalusteet ja wc-istuimen, suihkukaapin, tiskipöydän, keraamisen liesitason, ikkunat, peilit ja erilaiset tekstiilipinnat sekä kasvien lehdet. Laitteen pistesuihkusuuttimella ulottuu ahtaisiin nurkkiin ja koloihin, kuten esimerkiksi saumakohtiin, vesihanan ympärille, lämpöpatterin väliin ja viemärin suulle. Puupintojen ja maalattujen, lakattujen tai pinnoitettujen pintojen puhdistuksessa

on oltava varovainen, sillä runsas höyryn käyttö voi vaurioittaa vahakerroksia, kiiltoa tai maalia. Tekstiilien puhdistuksessa materiaalin höyrypesun kestävyys kannattaa ensin testata huomaamattomasta kohdasta, käyttöohjeita noudattaen. Kuuma höyry puhdistaa Höyrypesurin tai -puhdistimen toiminta perustuu kuumaan höyryyn. Höyry kohdistetaan pistesuihkusuuttimella pienelle alueelle, josta se irrottaa pinttynyttä likaa ja kalkkisaostumia sekä tappaa bakteereja. Tasopintojen puhdistamisessa käytetään yleensä lattiasuuttimeen kiinnitettävää puhdistusliinaa. Höyry toimii erinomaisesti rasvalikaan, mutta esimerkiksi pesutilojen kalkkisaostumat saattavat tarvita esikäsittelyksi suihkauksen kalkinpoistoainetta. Pesuainetta ei yleensä tarvita, joten kemikaalikuormitus ja pakkausjätteen määrä jäävät vähäisiksi. Tutustu ennen hankintaa Markkinatarjonta ulottuu kädessä pidettävistä höyrypuhdistimista pölynimurin kokoisiin ja näköisiin höyrypesureihin. Valinnan ratkaisee käyttäjän tarve. Isot höyrypesurit ovat tehokkaita ja niitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Varustukseen kuuluu muun muassa lattiasuutin tekstiililiinoineen, ikkunasuutin, pistesuihkusuutin ja lisävarusteena muun muassa pyöröharja, tekstiilinhoitosuutin, tapetinirrotin ja höyrysilitysrauta. Kädessä pidettävän höyrypesurin saa muutamalla kympillä, tehokkaimmat pesurit maksavat yli 500 euroa. Yhdistelmäpesuri pesee ja imuroi, joten käsiteltävä pinta on heti kuiva. Yhteishankinta tai laitteen vuokraus ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, jos ison pölynimurin kokoiselle höyrypesurille ei ole säilytystilaa tai laitteen käyttö on kausiluonteista.

TEHO

TTS testaa

Mehulingot testissä Satokauden herkut mehuiksi ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN & TARJA MARJOMAA

TTS testasi neljä edullista, alle sadan euron hintaista mehulinkoa. Tuloksena oli, että mehustaminen onnistui hyvin, mutta mehujen sakeudessa ja laitteiden käytettävyydessä oli jonkin verran eroja. Nopeasti mehua – paljon jätettä Tehokas mehulinko mehustaa nopeasti. Testatut lingot mehustivat 600-1000 grammaa raaka-ainetta reilusti alle minuutissa ja mehustaminen onnistui hyvin. Käytetyt ainekset vaikuttavat lingotun mehun määrään eli saantoon. Esimerkiksi kurkku ja vesimeloni sisältävät runsaasti vettä, joten niistä irtoaa paljon mehua. Philipsillä mehun saanto oli 65 prosenttia, kun se muissa testilaitteissa oli 57-59 prosenttia. Philipsin mehu oli rakenteeltaan testin kuituisinta ja sakeinta. Mehujen rakenne oli kerroksellinen. Mehuissa päällimmäisenä oli vaahtoa ja sakkaa, alinna kirkasta mehua. Boschin ja OBH Nordican kannujen vaahdonerotin jätti sakan kannuun ja lasiin kaadettu mehu oli melko kirkasta.Käytetyistä raaka-aineista 25-50 prosenttia meni jätesäiliöön. Philipsin ja Boschin jäte oli kuivaa ja hienojakoista, mutta OBH Nordican ja Wilfan jäte oli karkeampaa ja seassa oli hedelmän paloja. Helppoja käyttää, työläitä puhdistaa

TEHO

TANJA MERONEN

Laitteiden kokoaminen on melko yksinkertaista. Liitosjohtojen pituuksissa on eroja, joka on huomioitava käyttöpaikan valinnassa. Laitteet pysyvät tukevasti paikoillaan ja pohjan imukupit varmistavat pidon. Laitteissa on paljon irrotettavia, hankalasti puhdistettavia osia. Etenkin siivilöiden puhdistaminen oli työlästä. Wilfan käyttöohjeessa ei mainita konepesua, mutta OBH Nordican siivilää lukuun ottamatta muiden laitteiden osat kestävät konepesun. Philips oli testatuista laitteista helpoin puhdistaa, mutta sen Quick clean -toiminnosta ei koettu olevan merkittävää hyötyä. Laitteet olivat melko kovaäänisiä. Mitatut äänitasot vaihtelivat 62-75 desibelin välillä. Testin äänekkäin laite oli Philips 69-75 dB(A).

Tekniset tiedot

Bosch Vitajuice 2 MES25A0

OBH Nordica Prestige 6749

Philips HR 1855/70

Wilfa JEB 800 S

Hinta

98,90€

84,90€

76,95€

99.00€ (tarjoushinta 59.00€)

Teho

700 W

800 W

700 W

800 W

Liitosjohdon pituus

102 cm

105 cm

84 cm

126 cm

Jätesäiliön tilavuus

0,9 l

2,5 l

Kannun maksimitäyttömäärä

1,25 l

1,2 l

0,75 l

1,1 l

maksimikäyttöaika

10 min

tehoa 2 käytettäessä 2 min

ei mainintaa

3x 1 min (välissä minuutin tauko)

Mehun määrä (% raaka-ainemäärästä)

59 %

57 %

65 % + suurin saanto

58 %

Mehun laatu

tasaista ja kirkasta, hieman vaahtoa ja sakkaa pinnalla. + kirkkain mehu

tasaista ja kirkasta, hieman vaahtoa ja sakkaa pinnalla.

sakeahkoa ja sameahkoa, eniten sakkaa ja vaahtoa pinnalla.

tasaista ja kirkasta, hieman vaahtoa ja sakkaa pinnalla.

Jätteen laatu

kosteaa, määrä 35-50 % riippuen raakaaineesta.

kosteaa, määrä 30-50 % riippuen raaka-aineesta

kuivinta, määrä 25-45 % riippuen raaka-aineesta. + vähiten jätettä

kosteaa, määrä 35-50 % riippuen raakaaineesta.

+ toimiva tippalukko + erillinen vaahdonerottelija + hyvä puhdistusharja

-kannun kannen paikoilleen laittaminen ja pois ottaminen vaatii asettelua + erillinen vaahdonerottelija

+ liitosjohdon voi kelata pohjassa olevan uran ympärille säilytyksen ajaksi + Quick cleanpuhdistustoiminto

- lyhyt mehunohjain ei asetu tiiviisti kannuun, osa mehusta saattaa valua ohi kannun pöydälle + mehunohjaimessa tulppa + halkaisijaltaan suurin syöttöaukko

Melu

teho 1 62-72 dB teho 2 64-73 dB

teho 1 64-70 dB teho 2 69-72 dB

yksi teho 69-75 dB

teho 1 63-70 dB teho 2 66-70 dB

Arvosana

3,5

Suorituskyky

Käytettävyys Käyttömukavuus

Mehulinkojen erot pieniä Laitteiden suorituskyky ja käytettävyys arvioitiin ja laitteille annettiin kokonaisarvosana. Erot olivat pieniä, mutta kokonaisuutena parhaimmaksi arvioitiin Philips. Se oli puhdistusominaisuuksiltaan muita parempi ja mehun saanto oli suurin.

i Lisää mehulinkojen testistä löytyy osoitteesta www.tts.fi/testit

TEHO

Työtutkija tutkii ja kehittää työtä MINNA MATTILA-AALTO, ELINA PARVIAINEN JA TARJA VÄÄNÄNEN

Työntutkimus on väline systemaattiseen työn kehittämiseen. Vuoden 2019 aikana Työtehoseura on kouluttanut uudistetulla ohjelmalla työntutkijoita.

“

Työntutkijan valmennusohjelmaan sisältyy kymmenen lähiopetuspäivää. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen, joka antaa oikeuden tehdä työnmittauksia työmarkkinajärjestöjen laatimien pelisääntöjen mukaan. Mutta millaista käytännön hyötyä työntutkimuksesta on yrityksille? Työntutkijan valmennusohjelman kouluttajat Elina Parviainen HumanProcess Consultingista, Tarja Väänänen T:mi Tarja Väänäsestä sekä Minna Mattila-Aalto Työtehoseurasta pohtivat asiaa vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen.

Henkilöstön mukaan ottaminen operatiivisen työn kehittämiseen parantaa tutkitusti sekä tuottavuutta että työhyvinvointia.

dyt laskelmat ja päätökset perustuvat faktaan. Tämä lisää yhteistä ymmärrystä työnantajan, työnjohdon ja työntekijöiden kesken. Työtehoseuran kehittämä Osallistavan työntutkimuksen malli edistää henkilöstön osallistumista työn kehittämiseen. Millaisia haasteita olette työntutkimuksessa havainneet?

Työntutkimus – mistä on kyse? - Työntutkimus tuottaa puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa työstä. Se luo vakaan perustan operatiivisen toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Työn tekemiseen liittyvän tiedon kerääminen ja sen avulla tuotettu ”fakta” on selkeä, systemaattinen ja läpinäkyvä keino tuoda esille työssä ja työympäristössä vaikuttavien tekijöiden sekä inhimillisten ominaisuuksien yhteisvaikutus. Tavoitteena on lisätä työn tuottavuutta, työn laatua ja työturvallisuutta. Miten yritys saa parhaimman hyödyn? - Paras hyöty työntutkimuksesta saadaan, kun tutkittua tietoa yhdistetään yrityksen rakenteisiin ja toimintatapoihin. Työntutkimuksen tulee olla osa yrityksen strategiaa. Sillä varmistetaan, että organisaatiossa teh-

TEHO

- Työntutkimus itsessään ei ratkaise ongelmia, vaan se miten työntutkimuksella hankittua tietoa käytetään ja mihin. Työntutkimus ei ole vain isojen yritysten juttu, vaan sopii hyvin myös pienille ja keskikokoisille yrityksille.

Osallistava työntutkimus www.tts.fi/yrityksille/tuottavuuden_ kehittaminen/osallistava_tyontutkimus Työntutkijan valmennusohjelma www.tts.fi/koulutustarjonta/esimiestyo_ ja_yrittajyys/tyontutkijan_valmennus

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

Syksyn uutuus

Digiajan osaaja-koulutus SIRPA PUSSINEN

Hei Minna Mattila-Aalto, miten on syksy lähtenyt liikkeelle? Suurella innostuksella, kiitos! Alkusyksystä meiltä valmistuu jälleen pätevä joukko uusia työntutkijoita yritysten tuottavuutta kehittämään. Laajennamme koulutustarjontaamme Digiajan osaajaksi -koulutuksella, joka valmentaa toimimaan digitaalisissa toimintaympäristössä, digitaalisin työvälinein ja vahvistaa yrittäjämäistä työskentelyä. Koulutuksesta hyötyy niin yrittäjä, yrittäjäksi aikova kuin työntekijänä toimiva. Toimit Työtehoseurassa kehittämispäällikkönä. Millainen on ollut polkusi tähän tehtävään? Minua on kiinnostanut työelämäni alkuvuosista asti se, miten asioita voidaan tehdä yhdessä ja paremmin. Se on vaativa ja haastavuudessaan alati innostava asia. Maailma on pullollaan tietoa, mutta se miten pystymme ja haluamme sitä soveltaa, on ratkaisevaa. Tutkimuksen, koulutuksen ja valmennuksen pitää lopulta vaikuttaa toimintaamme, jotta asiat muuttuvat haluttuun suuntaan. Tämän ajatuksen varassa kouluttauduin työfysioterapeutista ammattiopettajaksi, työn kehittämisen maisteriksi ja valtiotieteiden tohtoriksi. Opiskelu on jatkunut ja jatkuu. Jokainen päivä on mahdollisuus oppia uutta.

Työtehoseura tutkii, kouluttaa ja kehittää. Mikä Sinun mielestäsi on Työtehoseurassa innostavinta? Digiajan osaaja-koulutukseen ja muuhun syksyn tarjontaan voi tutustua kotisivuilla www.tts.fi/koulutustarjonta/esimiestyo _ja_yrittajyys

Kiteytettynä: liiketoimintayksikkömme briljantit ihmiset, ilmapiiri, johtaminen ja avoimuus yhteistyölle. Täällä pääsee jatkuvasti oppimaan uutta, käyttämään omia vahvuuksiaan monipuolisesti ja luomaan uutta.

TEHO

Simulandia™ uusi oppimisympäristö TEEMU LÄHDE JA PIRITA NIEMI, TTS TYÖTEHOSEURA

Rakenteilla oleva Simulandia™ oppimisympäristö luo opiskelijalle täysin uudenlaisen, kokonaisen ja käytännönläheisen virtuaalisen tavan opiskella ammattiin.

TEHO

Työtehoseuran Simulandiasta löytyy harjoitusympäristöt aluksi noin 15 eri ammatin harjoittamiselle, joiden suunnittelussa ovat olleet mukana asiantuntijat kuljetus- ja logistiikka-alalta, biotalous- ja luonnonvara-alalta, maarakennus- ja rakennusalalta sekä metsä- ja autoalalta. Tarkoitus on jatkaa ja laajentaa sisällön kattavuutta myös muille aloille. Virtuaalitekniikan paras hyöty saadaan toteutettua kokonaisvaltaisesta simulaatiosta oppimisprosessin osana, jossa ”aito ympäristö” suljetaan osittain tai kokonaan opiskelun ulkopuolelle.

Tällöin kaikki harjoittelu, vaikkapa ajoneuvon käsittely, tapahtuu virtuaalimaailman sisällä. Simulaatiossa erilaisia olosuhteita ja tilanteita Simulaation kautta oppiminen, ns. simulaatiopedagogiikka, lähtee siitä, että aidon tilanteen simuloimisella saavutetaan paremmat ja nopeammat oppimistulokset, kuin opiskelemalla aihetta teoriassa tai käytännön harjoitteiden kautta. Simulaatiossa keskipisteessä on simulaation suunnittelija ja ohjaaja, joka voi laatia samasta tilanteesta useita eri versioita, muuttaa olosuhteita tai havainnollistaa tilanteen opiskelijalle palautteenannon yhteydessä tehokkaammin, kuin aidossa ympäristössä. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljettajakoulutuksessa voidaan simuloida yhden tunnin aikana kymmeniä eri liikennetilanteita ja olosuhteita, joita aidoissa käytännön harjoitteissa jouduttaisiin hakemalla hakemaan kenties useita päiviä - tai odottamaan vuodenajan vaihtumista. Ei myöskään pidä unohtaa turvallisuusseikkoja: simulaatiossa tehdyt virheet ovat korjattavissa ennalleen ”reset” nappia painamalla – toisin, kuin oikeassa käytännön harjoitteessa.

Virtuaalitekniikka laajentaa mahdollisuuksia Pääsääntöisesti simulaattoreilla keskitytään aidon tilanteen simuloimiseen, jolloin simulaattoreista puuttuu eri ammatteihin kuuluva tapahtumien ketjuttaminen, kuten asiakkaan palveleminen töiden vastaanotossa (esimerkiksi bussilipunmyynti, pakkauslistan tulkinta), varsinaisen työn tekeminen (ajaminen tai puun kaataminen, korjaamolla auton vian etsintä tai varastolla pakkausyksikön kokoaminen) ja työn loppuun saattaminen (kuormatilan lastaus terminaalissa, betonielementin nostaminen oikeaan paikkaan). Virtuaalitekniikan keinoilla laajennetaan simulaatiota pelkän simulaattorin ympäriltä koskemaan lähes kaikkea ammatin harjoittamisen osa-alueita – esimerkiksi kuljettajan ammatissa pelkistä ajoharjoitteista asiakaspalveluun ja ajoneuvotekniikan opiskeluun. Varastomiehen ammatissa koko logistisen ketjun harjoittelua tavaroiden hyllytyksestä keräilyyn, pakkaamiseen ja aina lastausharjoitukseen asti, unohtamatta trukinkäyttöä tai työskentely-ympäristön turvallisuustarkastusta. Nosturinkuljettaja pääsee kiipeämään aidolta tuntuvaan ympäristöön korkealle taivaalle virtuaalisesti harjoittelemaan työtään ja mukaan voidaan lisätä kaikki turvallisuus- ym. näkökohdat, joita perinteisellä nosturisimulaattorilla ei ehkä saada tarpeeksi esille. Maa- sekä metsäalan harjoitteisiin saadaan lisää laajuutta ottamalla harjoitteisiin mukaan vaikka poikkeustilanteita, kuten tulipalo, tekninen vika, rikkoutunut hydrauliikka sekä tilanteiden korjaamisen vaatimat työturvallisuusnäkökohdat ympäristö- ja kalustovahinkojen estämiseksi. Virtuaalilaseilla tai ilman Paras asia Simulandia™ oppimisympäristössä on se, että sitä voidaan käyttää niin virtuaalilaseilla kuin myös ilman virtuaalilaseja. Samassa yhteydessä kehitetään käyttöliittymän prototyyppi, jolla oppimisympäristö toimii parhaiten virtuaalimaailmassa: Turun AMK:n ”AVR – keskus” projekti toimii tässä tapauksessa pilottina. AVR– projektissa kehitettyyn liikuteltavaan simulaatiokeskukseen luodaan puitteet kuljettajan ammatin harjoittamiselle virtuaaliympäristössä. Simulandia™ oppimisympäristö on valmistuttuaan ladattavissa lähes millaiseen tietokonepohjaiseen kokonaisuuteen tahansa ja tarve perinteiselle simulaattorille vähenee tai poistuu. Simulandia™ on kopioitavissa rajattomasti ja levitettävissä nopeasti kaikkialle, jossa oppimista kaivataan. Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettava projekti etenee vauhdilla ja Simulandia™ - oppimisympäristö on aikataulun salliessa käytössä kevät- kesällä 2020.

TEHO

Maatiloille Tuottavuusjohtamisen valmennus Maatalousyrittäjille, maatilalla työskenteleville sekä spv:ta suunnitteleville tuotantosuunnasta riippumatta. Työtehoseurassa Rajamäellä valmennuspaketti tuottavuuden parantamiseksi: • Maatalousyrittäjä johtajana ja kehittäjänä 19.-20.11.2019 • Talous ja tuottavuus käsi kädessä - kannattavuutta pitkällä tähtäimellä 21.-22.1.2020 • Jatkuva parantaminen ja työhyvinvointi keskiöön 17.-18.3.2020 Tutustu ohjelmaan ja hintatietoihin www.tts.fi/tuottavuusjohtaminen Kysy lisää! TTS Työtehoseura, Markku Lätti markku.latti@tts.fi, 044 7143 691

#ammattiin Hae TTS:n Puutarha-alan koulutuksiin Rajamäelle • Puutarha-alan perustutkinto Jatkuva haku, myös oppisopimuskoulutuksena • Puutarha-alan ammattitutkinto, viheraluerakentaja / puistopuutarhuri Alkaa 1/2020, oppisopimuskoulutus • Puutarha-alan erikoisammattitutkinto, viheraluemestari Alkaa 4.11.2019, oppisopimuskoulutus • Floristin ammattitutkinto Jatkuva haku, oppisopimuskoulutuksena • Myynnin ammattitutkinto kukka- ja puutarhakaupan alalle Jatkuva haku, oppisopimuskoulutuksena • Botanical DesignTM Kokeellinen luonnonmateriaalien käyttö Lisätiedot, ajankohdat ja hakeutuminen www.tts.fi/puutarha-ala Riikka Paara, opintosihteeri 050 3870067, riikka.paara@tts.fi