Issuu

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

2/2019

TEHO TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

ASUMINEN

MAATALOUS

METSÄ

ASTIAKUIVAUSKAAPISTA KIERRÄTYSKAAPPIIN

AUTOMAATIOTEKNIIKALLA AJAN SÄÄSTÖÄ

KUUSENKERKÄT VIHREÄÄ KULTAA

Uudistutaan rohkeasti HELI MÄNTYLÄ PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kun luodaan jotain ihan uutta, pitää olla valmis ajattelemaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Ja samaan aikaan täytyy kyseenalaistaa kaikki olemassa oleva. 95-vuotiaan historiansa aikana Työtehoseuran toiminta on uudistunut moneen kertaan, kuten myös sen julkaisema Teho-lehti. Tämänkertaisen uudistuksen taustalla on huoli nuorista yrittäjistä ja asiantuntijoista. Kuinka tavoittaa heidät? Teho-lehden kannessa on digilinkki. Voit lukea lehteä edelleen perinteisesti paperiversiona, aihealueina vanhat tutut maatalous, metsä ja asuminen. Jatkossa Teho ilmestyy myös verkkoversiona tuoden mahdollisuuden sisällyttää juttujen yhteyteen linkkejä YouTube-kanavalle, tutkimustuloksiin ja taulukoihin. Lehden artikkeleiden jakaminen sosiaalisessa mediassa käy kätevästi sivustolta löytyvillä painikkeilla. Kun tilaaja jakaa jutun lehden verkkoversiosta, myös uudet lukijat pääsevät lukemaan sisällön. Digitaalisuuteen siirtymisellä on vahva taka-ajatus. Nuoret haluavat tietää, mistä muut nuoret puhuvat. YouTuben Nousussa-lista, Instagramin Etsi ja tutki-välilehti ja uutispalveluiden Luetuimmat-lista kiinnostavat nuoria. Siksi Teho-lehden artikkeleita pitää ja kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa. Jotta nuoret yrittäjät ja asiantuntijat löytäisivät uuden tutkimustiedon, tulee se julkaista nuorten suosimilla foorumeilla. Tehdään lehteä kaikenikäisille lukijoille. Aurinkoista kesää! Heli Mäntylä, heli.mantyla@tts.fi

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Heli Mäntylä, heli.mantyla@tts.fi Toimituspäällikkö: Sirpa Pussinen, sirpa.pussinen@tts.fi Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Tanja Meronen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 3.10.2019

www.facebook.com/ TTSfi/

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

2/2019

Sisältö

” Villiyrtit ovat todellinen ilmiö! Kerkällä voi maustaa kaiken riistan”

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu

Ruoka Akatemia käynnistynyt

TTS OKRA-maatalousnäyttelyssä

Astiakuivauskaapista kierrätyskaappiin

Automaatiotekniikalla ajan säästöä

Maatilojen tuottavuusjohtamisen valmennus

Kuusenkerkät - villiä vihreää kultaa

Taitavasti polttaen päästöt pysyvät kurissa

#Ammattilaisia lämpölaitoksille

Kiire ja keskeytykset haittaavat korjausrakennustyömaalla

Verkatakkilan tilalla paneudutaan tulevaisuuden suunnitteluun

Kokeilun kautta kohti Green Care -yrittäjyyttä

Kestävää kehitystä-blogi: Positiivisia ilmastovaikutuksia

Henkilökuvassa Heli Mäntylä

Asiantuntija vastaa: Kiukaan puhdistus ja kivien vaihto

TTS-Kone -laskentaohjelma

Automaatiotekniikasta hyötyjä koko ruokaketjuun.

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely TEHO

Koneurakoinnin After Work oli onnistunut yrittäjäilta.

Toiminnan rattaat raiteilleen -päätösseminaarissa oli mukana mm. toimittaja Anna Perho.

TEHO

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu SIRPA PUSSINEN, TTS

Yrittäjät viihtyivät Koneurakoinnin After Workissa Työtehoseura järjesti 4.4. Rajamäellä koneurakointi- ja maatalousyrittäjille suunnatun tietotuokion uudenlaisella ”After work”- konseptilla. Ammattiasian lisäksi ohjelmassa oli jutustelua tuttujen kanssa, tarjoiluja, haastatteluja ja yritysesittelyjä. Osallistujia oli kaikkiaan paikan päällä noin 60. Yhteistyössä mukana olivat Koneyrittäjien liitto, Hankkija, Suonentieto, SKED sekä vastikään Nurmijärvellä toiminnan aloittanut Grönbacka Panimo. TTS:n asiantuntijuutta YLE Puheen ohjelmassa Työtehoseuran erikoistutkija Janne Karttunen keskusteli Yle Puheen ohjelmassa 25.2. Juuso Pekkisen kanssa aiheesta ’Valvooko tulevaisuuden maanviljelijä autonomisia robottilaivueita?’ Keskustelun taustalla on alkuvuodesta julkaistu tutkimusjulkaisu Automaatiotekniikan nykytila ja tulevaisuudennäkymät maataloustuotannossa. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-50072438. Koneyrittäjän kannattavuuskäyrä kasvuunhanke käynnistymässä Koneyrittäjien kannattavuuden parantamiseen haetaan vauhtia Osaamispääomaa kasvattamalla koneyrittäjän kannattavuuskäyrä kasvuun- hankkeella, joka sai rahoituksen Metsämiesten Säätiöstä. Konkreettisina toimina ovat malliyritysten hyvät käytännöt, koulutusmateriaalien tuottaminen liiketoiminta-, johtamis-, talous- ja kustannusteemoista sekä uuden koulutusmallin kehittäminen. -- Kevätkausi 2019 painottuu hankkeen käynnistämiseen ja markkinointiin, sanoo Henna Hurttala TTS:stä.

Ratas-hankkeessa sovellettu Lean-ajattelua maatiloille TTS:n ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan Toiminnan rattaat raiteilleen-hankkeessa punaisena lankana on ollut Lean-ajattelun soveltaminen maatalousyrityksiin. Pilottiyrityksinä on ollut mukana 15 maatilaa eri tuotantosuunnista Etelä-Pohjanmaan alueelta. Päätösseminaari pidettiin maaliskuussa Kuortaneen Urheiluopistolla ja paikan päällä oli runsaasti maatalousyrittäjiä. Kuvia ja tunnelmia facebookissa facebook.com/ratashanke/ KANTAVA-hankkeessa Suomen kiertue Työtehoseura ja Suomen metsäkeskus kehittävät yhteistyössä työkaluja ja menetelmiä metsätie-, suometsänhoito- ja lannoitushankkeita koskevien liiketoimintamallien ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien tarjontaan. KANTAVA-hankkeessa on toteutettu Suomen kiertue, jossa kohteina ovat olleet Oulu, Rovaniemi, Vantaa, Kuopio ja Seinäjoki. - Osallistujien joukossa oli muun muassa metsä- ja tiepalveluyrittäjiä, metsänhoitoyhdistyksien edustajia ja alan muita asiantuntijoita, kertoo metsäasiantuntija Jim Antturi. Yrittäjän päivänä alkaa johtamiskoulutus, haku nyt avoinna! Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus alkaa Yrittäjän päivänä 5.9.2019. Koulutus on suunnattu pk-yrittäjille toimialasta riippumatta. Aiheina ovat mm. yrityksen johtaminen, talousasiat, asiakkuudet ja työprosessit. Tule mukaan oppimaan ja tapaamaan eri alojen yrittäjiä. tts.fi/kouluttaudu/koulutustarjontamme/johtaminen_ja_yrittajyys Työhön tuottavuutta, tehokkuutta ja hyvinvointia - valmennus syksyllä Työntutkijan valmennusohjelma alkaa taas syksyllä. Valmennuksessa opitaan tutkimaan, mittaamaan, parantamaan ja kehittämään työpaikalla esiintyviä työprosesseja. Lisätietoja Anulta anu.ahtela@tts.fi.

TEHO

www.ruokaakatemia.fi twitter #RuokaAkatemia

Ruoka Akatemia käynnistynyt

Tietoa suomalaisesta ruokajärjestelmästä päättäjille ANNA-MAIJA KIRKKARI, TTS

ANU AHTELA & MINNA MATTILA-AALTO

Keväällä käynnistyneen Ruoka Akatemian tavoitteena on välittää monipuolista tietoa ja herättää keskustelua suomalaisesta ruokajärjestelmästä. Eduskunta on myöntänyt TTS Työtehoseuralle rahoituksen käynnistää päättäjille, vaikuttajille ja medialle kohdistetun Ruoka Akatemian. Ruoka Akatemia koostuu keskustelevasta ja jopa vastakkaisia näkemyksiä esiintuovasta seminaaripäivästä ja sitä kiinteästi tukevasta kaksipäiväisestä kenttäjaksosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Akatemian suojelijaksi. -- Elokuussa pidetään Tuusulassa ensimmäisen Ruoka Akatemian seminaaripäivä, jossa avaamme suomalaisen ruokajärjestelmän kokonaiskuvaa sekä keskustelemme paljon puhuttavasta ilmastonmuutoksesta, kertoo Ruoka Akatemiaa vetävä varatoimitusjohtaja Anna-Maija Kirkkari Työtehoseurasta. Keskustelua seminaaripäivissä, kenttäjaksoilla ja tiedotuskanavilla Tavoitteena on saada Ruoka Akatemian toiminta pysyväksi ja järjestää syksyisin ja keväisin seminaaripäivät ja kenttäjaksot. Osallistujat Ruoka Akatemiaan kutsutaan, mutta Akatemian sisältöä ei ole tarkoitettu vain kutsutuille osallistujille.

TEHO

-- Ruoka Akatemia-päivissä esillä olevat asiantuntijapuheenvuorot välitetään verkon välityksellä ja ovat näin kaikkien saatavilla. Ruoka Akatemian kotisivut ja Twitter-tili on juuri avattu, kuvailee Kirkkari. Ruoka Akatemian toteuttajana on TTS Työtehoseura yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Ohjausryhmän puheenjohtajan toimii ylijohtaja Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä ja jäseninä on mukana ylintä johtoa MTK:sta, Elintarviketeollisuusliitosta, Päivittäistavarakaupan liitosta, Luonnonvarakeskus Lukesta, Helsingin yliopistosta, Sitrasta, WWF:stä, Motivasta, Ympäristöministeriöstä, Kuluttajaliitosta, Marasta, 4H-liitosta, ProAgriasta ja Isku Oy:stä.

Kysy lisää: Anna-Maija Kirkkari, 040 730 4667, anna-maija.kirkkari@tts.fi

Tervetuloa OKRA-maatalousnäyttelyyn

TTS Työtehoseuran osastolle 3.-6.7.

OKRA- maatalousnäyttelyssä Oripäässä kokoontuvat tuhannet messukävijät ja sadat näytteilleasettajat. TTS Työtehoseuran näyttelyrekka on lastattu ajosimulaattoreilla, tietoiskuilla ja rennolla kesätunnelmalla.

OKRA on yksi Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä, jossa riittää katseltavaa ja koettavaa koko perheelle. Simulaattorirekassamme pääset testaamaan erilaisia ajosimulaattoreita, jotka tarjoavat haasteita niin aikuisille kuin lapsillekin. Jokaisena messupäivänä klo 14 on myös tarjolla tietoiskut tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä monipuolisesta koulutustarjonnastamme. Samalla tarjoutuu oiva mahdollisuus liittyä Työtehoseuran jäseneksi. Tavataan OKRAssa! www.okramaatalous.fi

TEHO

Maiju Gebhard korosti neuvontatyössään huumoria, kekseliäisyyttä ja asioiden oikeaa arvojärjestystä. ”Opi hutiloimaan – joskus kun niin on tarvis! Tärkeintä kodissa ovat sen ihmiset.” Samoilla linjoilla jatkaa nykyinen tutkimusjohtaja, Heli Mäntylä.

Innovaatioita ennen ja nyt

Astiankuivauskaapista kierrätyskaappiin MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS HELI MÄNTYLÄ / TTS KUVA-ARKISTO

Työtehoseuralla on vuosikymmenten aikana ollut merkittävä rooli kotitalouden tilojen sekä niissä käytettävien koneiden ja laitteiden kehittäjänä ja testaajana. Työtehoseurassa on aina mietitty, kuinka töitä sujuvoitetaan ja mitä työvaiheita voisi jättää kokonaan pois.

TEHO

Asumisen tutkimus sai alkunsa vuonna 1943, kun Työtehoseuraan perustettiin kotitalousosasto. Tuolloin tutkimuksissa selvitettiin erityisesti vaatteiden pesua sekä veden ja puun kuljettamista, jotka olivat tuolloin kotitalouden raskaimmat työt. Työtehoseuran tutkimuksen mukaan pientilan emäntä käveli päivittäin työaskareissa 20 kilometriä. Kolmessakymmenessä vuodessa matka vastasi viisinkertaista kävelymatkaa maapallon ympäri. Puun- ja vedenkannon avuksi kehitettiin ”ämmänlänget”, jolloin työ helpottui. Kuivauskaappi puolitti tiskaajan työajan Sotien loppuvaiheessa tärkeiksi aiheiksi nousivat keittiön sisustus ja työvälineet. Kotitalousosaston johtajana toiminut Maiju Gebhard sai idean astiankuivauskaapista opiskellessaan Ruotsissa. Siellä tiskauksen yhteydessä astiat nostettiin pöydällä olevaan puiseen telineeseen ja siitä edelleen kuivattiin ja nostettiin kaappiin. Gebhard keksi sijoittaa astiankuivausritilän kaappiin, jolloin arvokas työpöytätila vapautui muuhun käyttöön. Kuivausvaiheen jääminen pois säästi perheenäitien aikaa ja vaivaa. Gebhard arvioi naisen tiskaavan elämänsä aikana ”10 vuotta kahdeksantuntista työpäivää yhteen menoon – kesät, talvet, pyhät, arjet”.

Kierrättämisen avulla pidennetään jo kerran luonnosta tai alkutuotannosta otetun materiaalin käyttöikää. Kierrätys tarkoittaa materiaalin tai esineen käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä yli 500 kiloa vuodessa ja tästä vain kolmasosa päätyy kierrätykseen, mikä on Euroopan mittakaavassa huolestuttavan vähän. Kierrätys kannattaa; esimerkiksi kuluttaja, joka juo yhden tölkin virvoitusjuomaa päivässä ja vie tölkin kierrätykseen, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 27 kiloa vuodessa verrattuna siihen, jos tölkki menisi kaatopaikalle.

Kierrätyskaapilla kaaos kuriin Tämän päivän kotitaloudessa ongelmaksi on muodostunut kierrätystilojen vähäisyys. Kierrätyskaappi, johon voi vaivatta lajitella kahdeksan jätejaetta, kehitettiin Työtehoseurassa helpottamaan kierrätystä. Idean kierrätyskaappiin Heli Mäntylä sai omasta kotitaloudestaan. Kierrätettäviä jätejakeita tuli koko ajan lisää ja niille joutui etsimään paikkoja kodin eri tiloista. Erilaisia nyssäköitä oli siellä täällä, kaapeissa ja lattialla. Tilat kierrätykselle lisäävät kierrätysinnokkuutta Tutkimuksen mukaan kierrätysinnokkuuteen vaikuttaa suoraan jäteastioiden määrä. Nykysuositusten mukaan kotitaloudessa tulisi voida lajitella vähintään 9 jätejaetta. Kierrätyskaapin ideana on tarjota valmis ratkaisu kierrättämisen helpottamiseksi. Kierrätyskaapissa on tilaa kahdeksalle jätejakeelle: kartongille, metallille, lasille, paperille, muoville, pantillisille pulloille ja tölkeille sekä vaarallisille jätteille. Biojäte kerätään erikseen, esimerkiksi perinteiseen jätevaunuun. Kun tarkoin kierrättää, sekajätettä ei juuri jää. Kierrätyskaapin voi sijoittaa keittiöön, eteiseen tai kodinhoitohuoneeseen. Pienemmissä asunnoissa kannattaa suosia erilaisia penkkimäisiä kierrätysratkaisuja.

TEHO

Automaatiotekniikalla ajan säästöä ja työn helpottumista maatiloille JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS JANNE KARTTUNEN JA PIXABAY

Noin joka kymmenes suomalainen maatila käyttää tuotannossaan automaatiotekniikkaa tai muuta käyttäjää avustavaa tekniikkaa runsaasti. Automaatiotekniikan hyödyntäminen ja kiinnostus sitä kohtaan on yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla. Nämä tilat aikovat myös jatkaa tuotantoaan pitkään. Maatalousyrittäjien mielestä tärkeimmät automaatiotekniikasta saatavat hyödyt ovat sen mahdollistama työajan säästö sekä fyysisen työn keveneminen ja toistotyön väheneminen. Lisäksi tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi sekä prosessien säätö helpottuvat ja työn mielekkyys paranee. Haasteiksi koetaan automaatiotekniikan vikaherkkyys kuormittavissa olosuhteissa sekä korkeiksi koetut hankintahinta ja huolto- ja korjauskustannukset.

Pieniä koptereita ja lennokkeja käytetään maataloudessa muun muassa peltojen kasvuston kuvaukseen ja seurantaan.

TEHO

Maatalousasiantuntijat arvioivat, että tuotannon määrään suhteutettu automaatiotekniikan hankintahinta laskee lähivuosina. Sen olosuhdekestävyyden, tarkkuuden, käytettävyyden sekä valikoiman ja käytön suhteellisen yleisyyden odotetaan puolestaan kasvavan. Nämä tiedot käyvät ilmi TTS:ssä vuonna 2018 toteutetuista asiantuntija- ja viljelijäkyselyistä. Kyselyt toteutettiin Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamissa AutoFuture- ja Karjakone-tutkimuksissa. Työkonekamerat, ajo-opastimet ja lypsyrobotit yleisiä Kuten henkilöautojen, myös traktoreiden autonomisuus eli itsetoimivuus kehittyy koko ajan. Täysin autonomisten traktoreiden markkinoille tuloa saadaan asiantuntijoiden mielestä odottaa vielä useita vuosia. Sitä ennen yleistyy muun muassa konenäköön eli automaattiseen tunnistukseen perustuva täsmäkasvinsuojelu. Myös pienoislentolaitteiden eli dronien käytön arvioidaan yleistyvän ja käyttötapojen monipuolistuvan.

Tällä hetkellä peltoviljelyssä yleisimpiä järjestelmiä ovat traktorin peruutuskamerat tai työkonekamerat, puintitappiomittarit, ajo-opastimet ja päisteautomatiikka. Automatisoidut lypsy-, ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmät ovat puolestaan yleisiä kotieläintuotannossa. Viljelijöitä kiinnostavat muun muassa kasvuston ilmakuvaus pienoislentolaitteilla tai muilla järjestelmillä, reaaliaikainen korjuukoneen sadonmittaus, erilaiset maaperämittarit ja tuotantorakennusten automaattiset palovaroitinjärjestelmät. Asiantuntijat pohtivat myös niin sanottujen isäntä- ja orjakoneiden kehittymistä sekä sitä, tulevatko pienet ja kevyet autonomiset peltorobotit tai robottiryhmät aikanaan korvaamaan vai täydentämään täysin autonomisia traktoreita. Puutarhakasveilla yleistyvää ja sisätiloissa tapahtuvaa vertikaaliviljelyä seurataan myös suurella mielenkiinnolla.

“

Puutarhakasveilla yleistyvää vertikaaliviljelyä seurataan myös suurella mielenkiinnolla.

Ohjelmoitavan päisteautomatiikan avulla yksi napin painallus voi toteuttaa traktorikuskin puolesta yli puoli tusinaa toimintoa.

Automaatiotekniikasta hyötyjä koko ruokaketjuun Asiantuntijoiden mielestä keskeisimmät hyödyt ja kannustimet automaatiotekniikan käytölle maataloustuotannossa ovat sen mahdollistama positiivinen kehitys työn määrässä ja laadussa, tuotantopanosten käytössä sekä sato- ja tuotostasossa. Lisäksi koko ruokaketju – alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa ja kuluttaja – voi hyötyä tuotannon laaduntarkkailun, tuotetiedon keruun ja tuotteiden jäljitettävyyden tehostumisesta. Automaatioteknisten investointien taloudellista järkevyyttä voidaan arvioida suhteessa maatalousyrityksen taloudellisen tuloksen kehittymiseen. Tuloksen osatekijöitä ovat myytyjen tuotteiden määrä ja laatu sekä tuotantopanosten käyttö mukaan lukien työn määrä ja sen luonne. Edellä mainittuja seikkoja on painotettava omien tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Maataloudessa käytettävän automaatiotekniikan yleistyessä on sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toimintavarmuutta kuitenkin parannettava ja eri osapuolien varautumista häiriötilanteisiin lisättävä. Automaatiotekniikan valinnan, käytön ja huollon kehittämisessä kannattaa hyödyntää uusia virtuaaliteknisiä ratkaisuja ja simulaattoreita. Näihin perehdytään parhaillaan TTS:n VR-Auto-tutkimuksessa, jonka rahoittaa Maatalouskoneiden tutkimussäätiö Yhteenvetona voidaan todeta, että harkiten hankittuna ja taitavasti hyödynnettynä automaatiotekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet maamme maataloustuotannon kilpailukyvyn, työolosuhteiden ja työn tuottavuuden kehittämiseen.

i Lue lisää Karttunen, J. 2019. Automaatiotekniikka maatiloilla – yleisyys, hyödyt ja haasteet. TTS:n julkaisuja 437: 1–6. www.tts.fi/files/2019/Automaatiotekniikka_maatiloilla_J_Karttunen_TJ437. pdf Karttunen, J. 2019. Automaatiotekniikan nykytilan ja tulevaisuudennäkymät maataloustuotannossa. TTS:n julkaisuja 438: 1–30. www.tts.fi/files/1929/TJ438_Automaatiotekniikan_nykytila_ja_tulevaisuudennakymat_maataloustuotannossa. pdf

TEHO

Tutustu www.tts.fi/ tuottavuusjohtaminen ja tykkää facebookissa ’TTS Tutkimus ja kehittäminen’

Enemmän vähemmällä

Maatilojen tuottavuusjohtamisen valmennus alkaa syksyllä 2019 MARKKU LÄTTI, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS

Jatkuva oppiminen on työelämän trendi, joka koskettaa myös maatalousyrittäjiä. Johtaminen, talousasiat, tuottavuus ja työprosessien kehittäminen ovat teemoja, joita parantamalla maatalousyrittäjät voivat lisätä oman yrityksensä kannattavuutta sekä itsensä ja työntekijöiden hyvinvointia. Osaaminen tuo kilpailuetua ja erottautumisen mahdollisuuksia markkinoilla.

TEHO

Investoi tulevaisuuteen ja omaan osaamiseen

Maatalousyrittäjille tuotantosuunnasta riippumatta

Maatiloilla tehdään jatkuvasti eri suuruisia investointeja muun muassa koneisiin ja laitteisiin, maatilan rakennuksiin ja infraan, maaomaisuuteen sekä erilaisiin tarvikkeisiin ja materiaaleihin. Näiden aineellisten investointien lisäksi yrittäjien pitää muistaa investoida myös oman osaamisensa ylläpitämiseen ja lisäämiseen, mikä monesti hektisessä työn touhussa tahtoo unohtua tai sitä siirretään tuonnemmaksi. Investoimalla omaan osaamiseen on usein saatavissa merkittäviä tilan tuottavuuteen ja sitä kautta kannattavuuteen sekä hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia, kun oppimaansa vain hyödyntää tilan eri prosessien ja oman toiminnan kehittämisessä.

Valmennus soveltuu tuotantosuunnasta riippumatta kehittäville maatalousyrittäjille, maatilalla työskenteleville perheenjäsenille sekä sukupolvenvaihdosta suunnitteleville. Valmennukseen sisältyy kuusi lähiopetuspäivää, kahden päivän jaksoina. Kouluttajina ovat TTS Työtehoseuran asiantuntijat sekä soveltuvin osin muut asiantuntijat ja kouluttajat. Osana kokonaisuutta ovat esimerkit hyvistä käytännöistä.

Osallistu valmennukseen TTS Työtehoseura toteuttaa loppusyksyn 2019 ja kevään 2020 aikana Maatilojen tuottavuusjohtamisen valmennuksen, joka pureutuu edellä mainittuihin teemoihin. Valmennus toteutetaan yhteistyössä Agronomiliiton ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistujat saavat käytännönläheistä tietoa, työkaluja ja vinkkejä oman maatilansa kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja töiden systemaattiseen suunnitteluun, huomioiden talouden, tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhtymäkohdat.

Ilmoittautumiset: Markku Lätti, Työtehoseura markku.latti@tts.fi, puh. 044 7143 691

Valmennuksen hinta on 1690 euroa (+alv 24 %), sisältäen asiantuntijaluennot, koulutusmateriaalit sähköisesti, DiSC-henkilöanalyysin sekä maatilan töiden suunnitteluun tarkoitettujen työkalujen (TTS-Manager ja TTS-Kone) uusimmat versiot vuoden 2020 loppuun ja niiden käyttöopastuksen. Samasta yrityksestä voi osallistua useampi henkilö, jolloin toinen osallistuja edullisempaan hintaan. Lisäksi Agronomiliiton jäsenet voivat hakea Agronomiliitto-yhteisön Suomi kasvaa ruoasta-koulutusstipendiä, jonka suuruus alustavasti on 950 euroa/osallistuja.

Koulutusstipendi-tiedustelut: Jyrki Wallin, Agronomiliitto, jyrki.wallin@agronomiliitto.fi, puh. 040 9011 640

TEHO

Villiä vihreää kultaa

Kuusenkerkät HENNA HURTTALA JA JUHANI SIIVONEN, TTS

Artic Warriorsin alkoholiton Kerkkämojito • • • • • •

TEHO

2 siivua limeä 2 tl intiaanisokeria 1 tl KERKKÄ-kuusenkerkkäjauhetta 6 mintunlehteä jäämurskaa lasi täyteen soodavesi päälle

Lisää lasiin lime, intiaanisokeri, kerkkä ja mintunlehdet. Murskaa aineksia lasinpohjalle. Täytä lasi jäillä ja täytä lasi soodalla tai kivennäisvedellä. Skool! Artic Warriors on pohjoinen villiyrttiyritys Narkauksesta

Kuusenkerkät, eli kuusen nuoret versot ovat todellista villiruokaa. Keruun sesonki on lyhyt, vain muutamia viikkoja touko-kesäkuun aikana. Onneksi pakastaminen ja jatkojalosteet mahdollistavat kuusenkerkän monipuolisen käytön ympäri vuoden. Kaupallista kysyntää kuusenkerkälle

Kerkkästä herkkuja

Työtehoseuran metsäasiantuntija, kerkkämaisteriksikin tituleerattu Juhani Siivonen tuntee kerkän markkinat. Siivosen pro gradu käsitteli kerkän käyttöä ravintoloissa.

Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Henna Hurttala on havainnut lisääntyvän kiinnostuksen keruutuotteisiin sekä yrittäjien, että metsäomistajien taholta.

-- Korkeamman hintatason ravintoloissa kuusenkerkän käyttö on jo yleistä ja kerkkää kysytään monenlaiseen käyttöön. Kerkästä ovat kiinnostuneita myös panimot, kuusenkerkällä maustaa artesaanioluen raikkaaksi, kehuu Juhani Siivonen Kerkän keruu on intensiivinen rutistus - se vaatii joustavaa ja innokasta työvoimaa. -- Ostajataho kannattaa myös olla valmiiksi katsottuna ja tuoreet kerkät tulee toimittaa ostajalle mielellään jo keruupäivänä. Keruussa tulee muistaa, että se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii maanomistajan luvan.

-- Villiyrtit ovat todellinen ilmiö! Kerkällä voi esimerkiksi mausteena korvata sitruunan tai laakerinlehden. Hurttala käyttää kerkkäjauhetta erityisesti riistaan. Lisäksi kerkkä on upea lisä metsämarjapohjaisiin smoothieisiin, riemuitsee itsekin metsien ja ojanpenkkojen antimiin hurahtanut Hurttala. Kerkän lisäksi metsämme tarjoavat valtavan valikoiman raaka-aineita ruokiin ja juomiin, aina pihlajansilmuista pakurikääpään.

TEHO

Taitavasti polttaen päästöt pysyvät kurissa HENNA HURTTALA TTS JA OUTI VÄKEVÄ HSY

Paljon puhuttava puunpoltto oli teemana maaliskuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa, joka kokosi Pakilan yläasteen auditorioon noin 60 osallistujaa. Tilaisuudessa kerrottiin puunpolton vaikutuksista ilmanlaatuun ja annettiin vinkkejä ympäristöystävälliseen puunpolttoon.

TEHO

KUIVAA ASIAA-HANKE

Huono puunpoltto tuottaa moninkertaiset päästöt -- Puunpoltto heikentää ilmanlaatua erityisesti tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla käytetään paljon puuta lisälämmityksessä ja saunoissa, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen tilaisuudessa. -- Puunpoltossa syntyy aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia sekä PAH-yhdisteitä ja muita yhdisteitä. Huonossa puunpoltossa hiukkas- ja PAH-päästöt ovat moninkertaisia hyvään polttoon verrattuna, Myllynen jatkaa. Erityisesti huono puunpoltto tuottaa paljon haitallisia päästöjä, kuten mustaa hiiltä. Musta hiili kulkeutuu pohjoisille jäätiköille ja nopeuttaa jäiden sulamista. Puunpolttoa ei olla kieltämässä -- Puunpolttoa ei kuitenkaan suunnitella kiellettävän, ja myös tuore kansallinen ilmansuojeluohjelma korostaa päästöjen vähentämistä ensisijaisesti viestinnän keinoin. Oman puunpolton päästöjä on mahdollista huomattavasti vähentää polttamalla vain kuivaa puuta eikä lainkaan roskia, Myllynen muistuttaa. On hyvä tarkkailla, minkä väristä savua piipusta tulee polton aikana. Jos savu on tummaa, päästöt ovat suuret. Jos savu on väritöntä, silloin päästöt ovat mahdollisimman pienet. Asukasillassa jaettiin myös tietoa polttopuun hankinnasta -- Rangat kannattaa kaataa tammi-helmikuussa, jolloin puussa on vähiten vettä eli noin 50 prosenttia, TTS:n asiantuntija Henna Hurttala kertoo. Puut kannattaa pilkkoa ennen kevät talvella, ja pinota aurinkoiselle paikalle kuivumaan esimerkiksi kuormalavojen päälle siten, että pino on irti maasta. Talvella kaadetusta rangasta tehdyt polttopuut kuivuvat hyvissä olosuhteissa käyttökosteuteen yhdessä kesässä. Kuiva puu helähtää yhteen kopautettaessa ja on kevyttä sekä hyväntuoksuista. TTS Työtehoseuran Lämpöö ja Voltteja videoblogissa on juuri julkaistu napakka ohje kuivan polttopuun tunnistamiseen. Kannattaa käydä tutustumassa! Kun polttopuut on saatu kuiviksi, ne täytyy myös pystyä säilyttämään kuivina. Hyvässä puuvajassa on vesitiivis katto, ja ilma kiertää lattian, seinien ja katon raoista, jolloin puut säilyvät kuivina. On myös tärkeää, että vajaa on helppo käyttää eli siinä on toimivat rampit, ovet ja kulkuväylät. Hurttala muistuttaa, että seinää

”

Tavoitteena on kehittää puunpolttopalveluita ja monipuolisella viestinnällä vähentää puunpoltosta aiheutuvia ilmanlaatu-, ilmasto- ja terveyshaittoja.

vasten puita ei saa varastoida palokuorman takia. Osoitteesta poltapuhtaasti.fi löytyy ohjeet pienellekin tontille sopivan puuvajan rakentamiseksi. Sytytä puut päältä Nuohoojamestari Isto Rantanen antoi hyviä vinkkejä tulisijan käyttöön. Jos tulisija on ollut käyttämättä pitkään, tulipesää ei saa latoa täyteen. Vedon voi tarkistaa pitämällä tulitikkua suuluukun aukossa: jos liekki ei taivu uuniin päin, tulipesässä kannattaa aluksi polttaa kynttilää tai puhaltaa lämmintä ilmaa esimerkiksi hiustenkuivaajalla. Kun veto on varmistettu, kannattaa latoa pieni määrä pienehköjä puita vaakatasoon ilmavasti ja laittaa sytykkeet päälle. Päältä sytyttäminen on useimmissa tulisijoissa paras tapa päästöjen kannalta, mutta on noudatettava tulisijan ohjeita. Tulisijaa ei saa latoa liian täyteen, sillä liian korkeat liekit voivat aiheuttaa hormipalon. Puita lisätään vähitellen pienissä erissä, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle ja liekit ovat laskeutuneet. Vetoluukku kannattaa sulkea puita lisättäessä, jotta savu ei pöllähdä huoneeseen.

i Mitä - missä - milloin? Polta puuta puhtaasti -ilta oli EAKR-rahoitteisen Kuivaa asiaa- hankkeen järjestämä asukastilaisuus. Asukasillan järjestelyissä yhteistyökumppanina olivat Pakilan kiinteistönomistajien yhdistys ja Pakila-Seura. Pakila on Espoon Lintuvaaran ohella yksi pääkaupunkiseudun kohdealueista, joissa asukkaita kutsutaan infotilaisuuksiin sekä työpajoihin ideoimaan puunpolttopalveluja. Vinkkejä puunpolttoon ja varastointiin www.poltapuhtaasti.fi tts.fi/uusiutuvistaenergiaa

TEHO

#Ammattilaisia lämpölaitoksille HENNA HURTTALA JA ANU AHTELA, TTS

TTS Työtehoseurassa on viime vuosina monin tavoin edistetty lämpöliiketoimintaa. Esimerkkinä tästä on lämpölaitostoiminnantilastointi ja -kannattavuustarkastelu. Uutena avauksena kevään aikana Työtehoseura on yhteistyössä Uudenmaan TE-toimiston kanssa kouluttanut ryhmän opiskelijoita lämpölaitoksen käytön osaajiksi. Työssäoppimiskohteina ovat olleet mm. Lahti Energia ja Keravan Energia.

TEHO

Lämpölaitosoperaattoriopiskelija Päivi Karppinen (vasemmalla) ja käyttö- ja kunnossapitomestari Timo Kovalainen Lahti Energia Oy:ltä

Monipuoliseksi osaajaksi lämpöä tuottaviin laitoksiin Opintojen tavoitteena on ollut laaja osaaminen lämpölaitostyöskentelyssä, polttoaineen hankinnassa, lämpöratkaisujen myynti- ja markkinointityössä sekä lämpölaitoksien prosessitehokkuuden lisäämisessä kannattavuuden parantamiseksi. Lisäksi työnhaussa tarvittavia tiedot ja taidot on päivitetty ajan tasalle. Koulutuksessa on keskitytty erityisesti biopolttoaineiden hankinnan ja käytön erityiskysymyksiin. Monet suuretkin kaupungit tähtäävät nyt bioenergian käytön lisäämiseen lämmöntuotannossa. Tästä syystä ymmärrys erityisesti uusiutuvista polttoainejakeista on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla ja eduksi työmarkkinoilla. Työssäoppiminen keskeistä koulutuksessa Koulutukseen kuului kuuden viikon mittainen työssäoppimisjakso, jossa opiskelijat opiskelivat käytännön työtehtävissä alan yrityksissä työssäoppimisenohjaajan opastuksella. Yritykset olivat eri kokoisia ja työtehtävät niissä erilaisia; valvomotyöskentelyn lisäksi osallistuttiin myös kunnossapidon työtehtäviin ja näytteenottokierroksille.

Jos ongelmia tulee, on syytä malttaa ensin hetki miettiä ennen kuin toimii, sillä voi säästyä isoja summia rahaa, kertoo Kovalainen. Ongelmanratkaisukykykin on eduksi, sillä poikkeustilanteita saattaa tulla eteen vaikka yöllä, kun on yksin vuorossa. Silloin on itse arvioitava tilanteen vakavuus ja päätettävä hälytetäänkö päivystäjä vai voiko asian kanssa odottaa aamuun.

Opiskelija Jarmo Luukkonen oli työssäoppimassa Keravan Energialla. Johtuen aikaisemmasta työhistoriastaan hänen työssäoppimisensa luontaisesti painottui enemmän kunnossapidon puolelle Keravan lämpölaitoksessa. -- Lämpölaitoksissa kunnossapidon töihin kasvetaan ja tärkeä työväline on oma kuulo. Kun tarkastuskierroksella oleva astuu sisään laitokseen, hän kuulee heti, kuuluuko mitään poikkeavia ääniä, toteaa Keravan Energian kunnossapitomestari Thomas Backman.

Käyttö- ja kunnossapitomestari Timo Kovalainen Lahti Energia Oy:ltä summaa, että hyvä operaattori on rauhallinen, eikä hötkyile. Kovalaisen mukaan heidän työssäoppijallaan Päivi Karppisella oli juuri oikeita ominaisuuksia tähän työhön.

Kunnossapitomestari Thomas Backman (vasemmalla) Keravan Energialta ja lämpölaitosoperaattoriopiskelija Jarmo Luukkonen

TEHO

Kiire ja keskeytykset haittaavat korjausrakennustyömaalla MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS ANU AHTELA JA MINNA KUUSELA

Työtehoseuran ja Tampereen yliopiston yhdessä toteuttama Raksavirtaa -hanke on tämän vuoden alusta ollut tiiviisti mukana Kannelmäen Kitarakujalla HOASin talojen korjausrakennustyömaalla. Rakennustöistä vastaa Consti Oy. Työmaalla testataan virtautetun työmaan mallia. Työntutkijat ovat paikalla havainnoimassa eri työvaiheita, miten toteutus vastaa teoriaa ja antamassa parannusehdotuksia haasteellisiin kohtiin.

i Mistä on kyse? Raksavirtaa: jatkuu 2019 loppuun saakka Tulossa: päätösseminaari ja tulosten esittely Toteuttajat: TTS Työtehoseura (koordinoi) ja Tampereen yliopisto

Lue lisää

www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet/ rakentamisen_hankkeet/raksavirtaa

TEHO

Virtautusmalli vaatii totuttelua

Työntutkimuksen avulla pystytään nopeasti pureutumaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin olennaisiin haasteisiin toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta.

Korjausrakennustyömaalle lisää nopeutta ja sujuvuutta Työmaan virtautus tarkoittaa koko rakennustyömaan eri vaiheiden toteuttamista peräkkäin siten, että toiminta etenee työvaiheesta ja -alueesta toiseen hallitusti, resurssikuormitus on tasaista, ja keskeneräinen toiminta on mahdollisimman vähäistä. Taustalla on Lean-ajattelu. Työmaa siis lähdetään alun perin aikatauluttamaan ja järjestämään tavanomaisesta poikkeavalla tavalla, niin että esimerkiksi tyhjiä, seuraavaa vaihetta odottavia työalueita vältetään. Kokonaisuus on sujuva ja tasaisesti etenevä. Rakennustyömaa ei kuitenkaan ole liukuhihna, vaan monimuotoinen prosessi, missä on useita eri toimijoita, yrityksiä ja ihmisiä. Siksi haasteita riittää, ja niitä Raksavirtaa on ratkomassa.

Kitarakujan työtekijöitä täyttämässä työhyvinvointikyselyä.

Ideana on selvittää työntutkimuksella tavanomaisen korjausrakennustyömaan ja kehitettyä virtautusmallia hyödyntävän työmaan eroja mm. nopeudessa, sujuvuudessa ja työhyvinvoinnissa. Mielenkiintoinen oli viime vuonna tarkasteltu työmaa, missä aloitettiin teoriassa mallin kokeilu, mutta käytännössä työmaalla siirryttiin työn edetessä kuitenkin toimimaan kuten ennenkin. Kitarakujan työmaalla uusi virtautusmalli on nyt alkanut toteutua hyvin alun totuttelun jälkeen. Täällä paneudutaan myös aliurakoitsijoiden ja Constin työntekijöiden työhyvinvointiin. Sujuva ja tuottava työ tarvitsee toteutuakseen hyvinvoivan työyhteisön! Työhyvinvointikyselyn mukaan kiireen tuntu hiertää TTS:n Anu Ahtela toteutti Kitarakujalla töiden alkuvaiheessa kattavan työhyvinvointikyselyn, johon vastasi 28 työntekijää. Eniten työtä hiertäviä kohtia olivat kiireen tuntu, työtä haittaavat itsestä riippumattomat keskeytykset (mm. materiaalien loppuminen ja epäselvät ohjeet) sekä liian myöhäinen tiedottaminen tulevista muutoksista. Juuri näitä ennakoimattomia muutoksia ja kiirettä virtautetun työmaan mallilla pyritään estämään. Parhaiten kyselyn mukaan olivat kunnossa työmaan työilmapiiri ja sovitussa työajassa pysyminen. Työhön liittyvistä asioista voidaan myös tulosten mukaan keskustella avoimesti. Työhyvinvointikysely toteutetaan uudestaan alkusyksystä työmaan viimeisessä talossa. Onkin mielenkiintoista nähdä, onko uudella mallilla toivottuja vaikutuksia työhyvinvointiin – mm. vähenevätkö keskeytykset ja kiireen tuntu? Tästä kerrotaan lisää loppuvuoden Teho-lehdissä.

TEHO

Verkatakkilan tilalla paneudutaan työtyytyväisyyteen ja tulevaisuuden suunnitteluun TANJA MERONEN PATRICK NYSTRÖM JA TANJA MERONEN

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaan Tuottavuus ja tulos kehitysuralle -hankkeeseen on osallistunut kymmenen tilaa Uudeltamaalta. Toiminnan tavoitteena on kahden vuoden aikana antaa maatiloille eväitä monenlaiseen tuotannon ja yrittäjän hyvinvoinnin kehittämiseen.

TEHO

Monipuolista viljelykiertoa harjoittava Verkatakkilan kasvinviljelytila Vihdistä on yksi mukaan lähteneistä tiloista. Vaiheittaisen sukupolven vaihdoksen läpikäyneellä tilalla työskentelevät Sirkku Puumala puolisonsa Patrick Nyströmin sekä isänsä Arto Puumalan kanssa. -- Olen tässä tällaisena palkattomana konsulttina, eläkepäivistään nauttiva Arto Puumala kertoo. Tilan vanha isäntä osallistuukin aktiivisesti tilan töihin yrittäjäpariskunnan rinnalla. Nykyinen kolmikko on tehnyt tilan töitä yhdessä vuodesta 2013. Verkatakkilan tila lähti mukaan Kehitysura-hankkeeseen vajaa vuosi sitten. Hankkeen myötä työn tekeminen on virtaviivaistunut Tilan väki kuvailee, kuinka tiimin työtyytyväisyys on parantunut. Kaikkien kolmen mukana olo koetaan tärkeäksi. -- Hanke on parantanut meidän keskinäistä yhteydenpitoa ja selkiyttänyt tehtävänjakoa. Nyt kuluu vähemmän aikaa asioiden tehottomaan suunnitteluun ja väittelyyn, Sirkku Puumala kertoo. Tilalla on otettu käyttöön viikkopalaveri osaksi tilan johtamista ja toimintaa. Siinä käydään läpi edellisen viikon onnistumisia ja jaetaan jokaiselle ajankohtaiset

työtehtävät. Viikoittain nostetaan esille yksi kehittämistä vaativa toimenpide tai prosessin osa, joka käydään yhdessä läpi niin kutsuttua parannustaulua hyödyntäen. Parannustaululla käydään läpi havaittu kehittämiskohde. Pienin resurssein mutta suurin vaikutuksin tapahtuvat asiat otetaan kehittämisen alle heti. Toiminnan muutoksen ei tarvitse olla suuri, kun lopputulos on jo sujuvampi ja parempi. Tästä alkaa motivoiva parannuskierre, jonka myötä asennoituminen muutokseen ja asioiden kehittämiseen muuttuu kohti kokonaan erilaista tekemisen kulttuuria. Tuotantopanosten tehokkaampi hyödyntäminen on ollut hankkeen yksi tavoitteista. Verkatakkilassa on tunnistettu ja poistettu monenlaisia ajankäytön hukkia. Kun tilalla häärii kolme ihmistä, on esimerkiksi välineiden järjestyksessä pitämisessä omat haasteensa. -- On meillä vielä pitkä tie edessä, mutta tuntuu, että nykyään mittanauha ja lapio löytyvät helpommin peltokierrokselle lähdettäessä. Pulttikone ja hylsyt palautetaan projektin jälkeen tätä nykyä jo sovituille paikoilleen, Patrick Nyström naurahtaa.

Arto ja Sirkku Puumala tutkivat vihtiläisen härkäpapupeltonsa itävyyttä sekä kosteusoloja.

TEHO

Tilakäynneillä pureudutaan tilan töihin Hankkeen neuvojat tekevät tilakäyntejä. Reetta Palva Työtehoseurasta ja Juha Hillebrandt ProAgrialta ovat antaneet Verkatakkilan väelle henkilökohtaista sparrausta. Tilakäynneillä on pureuduttu tilan arkeen ja johtamiskäytäntöihin sekä määritelty kehityskohteita ja -tapoja mm. lean-filosofiaan nojaten. -- Meillä ei ole maatalouden koulutusta. Ihan käytännön oppimiseen on mennyt aikaa. Nyt olemme siinä vaiheessa, että on aika alkaa kehittää tilaa täysillä. Olemme olleet tyytyväisiä asiantuntijoiden opastukseen maatilan strategisessa johtamisessa, kertovat Patrick Nyström ja Sirkku Puumala. Sirkku Puumala tarkentaa pysähtyvänsä miettimään tekemisen tapaa. Ei tehdä, kuten on tilalla totuttu, vaan pohditaan yhdessä miksi tehdään ja miten tehdään. Tilalla on tarkasteltu myös käynnissä olevien projektien määrää. Tavoitteena on saattaa edellinen projekti loppuun saakka ennen kuin tartutaan seuraavaan. Projektien läpimenoaika lyhenee, kun ei poukkoilla projektista toiseen. -- Olemme koettaneet hahmottaa tilamme olennaisimpia prosesseja arvovirtakuvauksen kautta. Siinä prosessia pilkotaan pienempiin osiin ja pyritään löytämään hukkia sekä kehittämiskohteita, joihin sitten tuotannon tehostamiseksi pureudutaan, Sirkku Puumala sanoo. -- Töiden tekeminen on selkeämpää. En yritä pitää liian montaa palloa yhtäaikaa ilmassa ja se tuntuu hyvältä. Joskus pitää muistaa aloittaa lopettaminen ja lopettaa aloittaminen, kiteyttää Sirkku Puumala. Strategisesta suuntaamisesta ei olla aina yhtä mieltä Hankkeen aikana Vihdissä on istuttu paljon pöydän ääressä hahmottelemassa tilan strategista suuntaa. -- Emme ole aina samaa mieltä suunnista. Mietimme, miten välttyisimme laittamasta kaikkia paukkuja samaan koriin. Voisihan olla muutakin liiketoimintaa, kuin peltoon liittyvää. Erilaisia vaihtoehtoja on heitelty ilmoille ja koetettu kuunnella jokaisen ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita. Vaihtoehtojen hahmotuttua on sitten aika laskea ja miettiä miten resurssit saataisiin riittämään, toteaa Sirkku Puumala. Tulevaisuuden strateginen työ on Verkatakkilassa vasta aluillaan ja vaatii toimijoidensa mukaan vielä paljon keskustelua sekä rohkeutta hahmotella erilaisia skenaarioita.

TEHO

Suunnitelmallinen vapaa-aika parantaa työn tuottavuutta Työn ja vapaa-ajan raja on Verkatakkilan tilallisille ollut aiemmin melko häilyvä. Omaa vapaa-aikaa on alettu arvostaa enemmän ja sille tehdään tilaa. -- Työ on kiinnostavaa ja uutta opittavaa on paljon. Sitä luiskahtaa helposti sille polulle, että keksii aina jonkin projektin, jota vielä voisi hieman tehdä ja viilata paremmaksi. Selkeämmän rajan vetäminen työn ja vapaa-ajan välille sekä palautumisesta huolehtiminen ovat myös osaltaan parantaneet työssä käytettävän ajan tuottavuutta, Sirkku Puumala toteaa. Tavoitteena positiivinen kehityskierre Kehitysura-hankkeeseen osallistuu kymmenkunta erilaista maatilaa ympäri Uuttamaata. Sparrausta ja verkostoitumista tapahtuu tilojen yhteisissä koulutuspäivissä. Verkatakkilan tilan väki on osallistunut neljään koulutuspäivään, joissa on kuultu asiantuntijoita ja työstetty tilojen strategista kehittämistä. Tapaamisissa osallistujat ovat verkostoituen päässeet hyötymään myös toistensa osaamisesta.

Muiden tilojen esimerkit ja innostus ovat ruokkineet myös omaa innostusta. Yhteistyöryhmässä on Verkatakkilan väen mukaan ollut positiivinen henki. Muutokseen on suhtauduttu positiivisena mahdollisuutena. Tilan johtaminen ja strateginen suunnittelu ovat Verkatakkilan tilallisten mukaan laajoja aiheita ja niiden parissa olisi hyvä työskennellä pitkäjänteisesti saaden aikaan positiivinen kehityskierre. Puumalat sekä Nyström suosittelevat vastaavaan toimintaan mukaan lähtemistä. Heidän mukaansa hankkeessa yhdistyy mukavasti asioiden kehittäminen tilatasolla sekä verkostoituminen ja yhdessä oppiminen. Ryhmässä asioiden pohtiminen avaa enemmän ajatuksia ja omatkin ajatukset tuulettuvat tilasokeudelta. -- Olemme päässeet hyödyntämään asiantuntijoita ja tuulettamaan omia ajatuksiamme. Toiminta on ollut kannustavaa ja hyödyllistä. Hankemaksu on osoittautunut kohtuulliseksi ja anti kattavaksi, tiivistää Arto Puumala. Tilan porukan mielestä on hyvä antaa tiloille aikaa sisäistää opittua tietoa ja aikaa siirtää sitä myös käytäntöön. Parin-kolmen vuoden kuluttua voisi olla hyvä aika kerrata asioita tai tehdä ”kakkoskierros”.

i Tuottavuus ja tulos

kehitysuralle -hanke Tavoitteina • parantaa maatilojen tuotanto- ja työprosesseja sekä kannattavuutta • lisätä johtamisosaamista ja yrittäjien hyvinvointia • herättää uusiin ratkaisuihin maatilan kehittämisessä • juurruttaa jatkuvan parantamisen malli käytäntöön

Mitä • yrityskohtaiset tilakäynnit ja kehityssuunnitelmat • Lean-työkalut tutuiksi maatiloille • johtamisen pienryhmävalmennukset • hyvinvointivalmennus

Kenelle • uusmaalaisille maatalousyrittäjille • mukana 10 pilottimaatilaa eri tuotantosuunnista

Miten • Uudenmaan ELY:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella • jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka • Työtehoseura yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa

TEHO

Kokeilun kautta kohti Green Care - yrittäjyyttä SARI RÄMÖ, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KIRSI KORHOLA-KOSKINEN

Yrittäjäksi ryhtyminen on iso askel. Yritystoimintaa suunnittelevat kaipaavat usein rohkaisua ja mahdollisuuksia oman liikeidean tai palvelun testaamiseen. Tähän tarpeeseen on vastattu Työtehoseuran, ProAgrian ja HAMKin yhteistyöllä.

IDEA

SOPIVA MENTORI

AIDOT ASIAKKAAT

KOKEILU AIDOSSA YMPÄRISTÖSSÄ

KOKEILUN ARVIOINTI

GREEN CARE -PALVELUTUOTE

GreenCareLab-toimintamallin prosessi

TEHO

GreenCareLab-hankkeen aikana toteutettiin muun muassa kokeilu päivätoiminnasta kehitysvammaisille Kurkkaan tilalla Taipalsaarella. Kokeilija Kirsi KorholaKoskinen perusti kokeilun innoittamana yrityksen Tmi Heinähännän, heinähännän-fi.woo.fi

Luontolähtöisten palveluiden kehittäminen ja testaus -hankkeen aikana kehitettiin GreenCareLab-toimintamalli henkilöille, joilla on intoa ja ideoita lähteä Green Care -palveluntuottajaksi ja jotka toivovat tukea palveluideansa kehittelyyn palvelutuotteeksi. GreenCareLab-toimintamallin tuella yrittäjyyttä suunnitteleva henkilö voi kokeilla palveluideaansa käytännössä oikeiden asiakkaiden kanssa ennen yrityksen perustamista. Kokeilemalla palveluideaansa käytännössä yrittäjyyttä suunnitteleva henkilö saa arvokasta tietoa ja varmuutta liiketoiminnan kehittämiseen. Mentori kokeilijan tukena GreenCareLab –palvelukokeiluissa hyödynnettiin mentorointimallia. Kokemuksellinen oppi ja hiljaisen tiedon jakaminen korostuvat mentoroinnissa. Mentorointikeskustelussa annettiin tilaa ihmettelylle ja pohdinnalle, mikä on tärkeää kokeilijayrittäjän oman oivaltamisen näkökulmasta sen sijaan, että mentori tarjoaisi hänelle valmiita ratkaisumalleja. Mentorointi on yleensä vapaaehtoista eikä kokeilija maksa siitä mentorille, ellei toisin sovita. Mentoreiden hyväntahtoisuus ei riitä, vaan tarvitaan win-win -tilanne, jolloin molemmat osapuolet saavat hyötyä. GreenCareLab-hankkeessa toimineet mentorit kokivat, että mentorointi oli antoisaa myös oman yritystoiminnan kehittämisen kannalta. He saivat muun muassa ideoita uusista palvelutuotteista omaan yritystoimintaansa ja kokemusta oman toimintaympäristönsä toimivuudesta uuden palvelun tuottamisessa. Mentorin löytäminen vaatii aktiivisuutta kokeilijalta. Sopivaa mentoria voi etsiä esimerkiksi Green Care Finlandin jäsenyrittäjistä. Skoolia voi hyödyntää yritysidean kehittelyssä myös ilman mentorin tukea.

Kokeiluskooli – valmennusta kohti yrittäjyyttä Green Care-kokeilijayrittäjien ja mentoriyrittäjien työskentelyä tukemaan kehitettiin kokeilujen alussa toimintakortteja. Kokeilujen edetessä kokeilijayrittäjiltä ja mentoreilta saadun palautteen pohjalta GreenCareLab-hankkeessa päätettiin tehdä digitaalinen kokeilualusta, jonka tehtävänä on tukea kokeilijayrittäjän ja mentorin välistä vuorovaikutusta, kokeilijayrittäjän itsereflektointia sekä kokeilujen dokumentointia. Kokeiluskooli on GreenCareLab-toimintamalliin perustuva digitaalinen kokeiluympäristö, jossa yrittäjyyttä suunnitteleva ns. kokeilijayrittäjä voi dokumentoida kokeiluprosessin. Kokeiluskooli toimii myös vuorovaikutteisena työkaluna kokeilijayrittäjän ja mentorin välillä. Skoolissa kokeilija suunnittelee palveluideaansa sopivat kokeilut, joissa hän kerryttää tietoa ja saa palautetta mentorilta sekä kokeiluun osallistuvilta mahdollisilta asiakkailta tulevaa liiketoimintaa varten. Kokeiluskoolissa kokeilijayrittäjä pohtii myös palvelunsa tuotteistamista ja markkinointia sekä tulevan yritystoimintansa riskejä ja niiden hallintaa. Kokeiluskoolin käyttäjällä ei tarvitse olla loppuun asti hiottua liikeideaa tai valmista liiketoimintasuunnitelmaa. Riittää, että hänellä on selkeä visio siitä millaisen yrityksen hän olisi valmis perustamaan ja millaisia palveluja tuottamaan. Kokeiluskooli on ilmainen digitaalinen kokeiluympäristö, joka on sijoitettu Green Care Finland ry:n kotisivujen yhteyteen. Kokeiluskoolin käyttäjäksi ryhtyvän tulee pyytää tunnukset Green Care Finland ry:ltä. Kokeiluskooli –osuus on salattu ja sitä pääsee käyttämään vain tunnukset saanut henkilö. Kokeilijayrittäjän tulee etsiä itselleen yrittäjämentori reaalielämässä ja sopivan mentorin löydyttyä kokeilijayrittäjä antaa tunnukset mentorin käyttöön ja GreenCare -palvelutuotteen yhteiskehittäminen voi alkaa. TEHO

Kestävää kehitystä-blogi virittää lukijat ajatus kerrallaan kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Kirjoittaja on TTS:n tutkimuspäällikkö, arkkitehti ja ikuinen maailmanparantaja.

Kestävää kehitystä-blogi

Positiivisia ilmastovaikutuksia järkevillä energiaratkaisuilla MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS

Ilmastonmuutos on vakavimpia uhkia tulevaisuudellemme ja sen hillinnän on oltava mukana kaikessa tekemisessämme. Suomi on sitoutunut EU-tasolla maapallon lämpenemistä hillitseviin päästövähennyksiin, isot kaupunkimme tähtäävät hiilineutraaliuteen lähitulevaisuudessa, ja Suomen ilmastopaneeli arvioi, että Suomen tulee vuoteen 2050 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 110–130% verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tässä riittää oikeasti työtä. Työtehoseuran perinteiset tutkimusalueet maatalous, metsä ja asuminen ovat kaikki alueita, joissa on hyvät mahdollisuudet kestäviin, tulevaisuutta pelastaviin ratkaisuihin. Monissa tutkimus- ja kehittämishankkeissamme kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä ovatkin olleet ja ovat vahvasti mukana, ja näin täytyy myös jatkua. Asumisen ja rakentamisen sektorilla kestävyyttä edistäviä toimia tehdään mm. valitsemalla kestäviä rakennusmateriaaleja ja kiinnittämällä huomiota energiansäästöön. Kasvihuonekaasupäästöistämme noin kolmasosa on peräisin rakentamisesta, rakennusten käytöstä sekä rakennusmateriaalien valmistamisesta. Hyvä ja vähäpäästöinen rakennusmateriaali on esimerkiksi puu. Puulla on hiilipositiivinen vaikutus, se toimii hiilivarastona.

TEHO

Energiankulutukseen voimme jokainen vaikuttaa. Jotta päästöt saadaan riittävän nopeasti vähenemään, rakennusten puhtaita energiaratkaisuja on pakko vauhdittaa. Yksittäisen ihmisen, sinun ja minun, kannalta tämä tarkoittaa mm. kestävän lämmitystavan valintaa. Puhtaat energiaratkaisut ovat esimerkiksi älykkäitä hybridilämmitysratkaisuja, lämpöpumppuja, poistoilman ja jäteveden lämmön talteenottoa, aurinkoenergiaa, energian varastointia sekä kaikkea tukevaa älykästä taloautomaatiota. Rahaakin säästyy. Vanhat rakennukset voidaan ja kannattaa myös kunnostaa energiatehokkaiksi: etenkin ikkunoiden tiiviys on hyvä tarkistaa. Omakohtaisena kokemuksena on, että meillä esimerkiksi vaihdettiin öljystä maalämpöön vuonna 2000. Vaihto maksoi itsensä takaisin noin kahdeksassa vuodessa. Pumppua on huollettu 19 vuoden aikana vain kerran, eli tämä osoittautui myös laiskan ihmisen ratkaisuksi. (Suomessa on muuten yhä noin 180 000 öljyllä lämpenevää pientaloa!) TTS:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa välitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotta maailmastamme tulee kestävämpi.

Henkilökuvien juttusarjassa esittelemme Työtehoseuran ammattilaisia. Uudistuneen TEHOlehden päätoimittajana on tästä lehdestä alkaen aloittanut tutkimusjohtaja Heli Mäntylä, AnnaMaija Kirkkarin siirryttyä Ruoka Akatemian johtoon.

Henkilökuvassa

Heli Mäntylä TEHO-lehti on saanut uuden ilmeen. Miten lehti on uudistunut ja miksi?

Teho-lehti uudistettiin, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin vanhoja lukijoita ja tavoittaisi myös uusia lukijoita. Siksi perinteisen printtilehden rinnalle on avattu digiversio. Lehden sisältöä on muutettu siten, että jokaisessa lehdessä on vakiosisältö, jossa käsitellään saman otsikon alla aiheeseen liittyviä asioita. Vakisisältöä ovat muun muassa TTS 95 vuotta historiaosuus, blogi, Ruoka Akatemia ja TTS:ssä tapahtuu-juttusarja. Millainen on ollut työurasi Työtehoseurassa ja mitä juuri nyt on työn alla? Aloitin Työtehoseurassa vuonna 2006 avustavana tutkijana kotitalousosastolla. Työ on vienyt mennessään ja viime elokuussa starttasi kolmastoista työvuosi. Olen toiminut kuudella eri nimikkeellä, joista viimeisimpinä tutkimusjohtaja ja päätoimittaja. Monitieteinen taustani on auttanut minua tarkastelemaan asioita useammasta eri näkövinkkelistä. Aloitin opiskelemalla yo-viljelijäksi Lepaalla, metsurikurssikin sisältyi opintoihin. Terveydenhoitajan opinnot suoritettuani jatkoin opintojani Helsingin yliopistossa ja valmistuin kotitaloustieteilijäksi. Vuonna 2011 väittelin tekniikan tohtoriksi arkkitehtuurin alueelta Teknillisestä korkeakoulusta. Kun jälkeenpäin tarkastelen omaa opintopolkuani, sisältää se yllättäen opintoja kaikilta osa-alueilta, joita omassa yksikössäni tänään tutkitaan ja kehitetään. Elinikäinen oppiminen on sydäntä lähellä! Entä mikä on parasta työssäsi? Työ on monipuolista, vaihtelevaa, itsenäistä ja monesti haastavaa. Upeat työkaverit ja hyvä huumori saavat minut jaksamaan. Työilmapiiriä mitataan meillä, kuten monissa muissakin yrityksissä, säännöllisesti ja sen mukaan meillä voidaan hyvin. Esimieheni myötävaikutuksella saimme suunnitella itsellemme upeat työtilat puutarhataloon ja niiden sydämenä on Innopaja, jonne kokoonnutaan monenlaisten teemojen ympärille, kokouksista koulutuksiin. Monitilatoimisto on osoittautunut, kaikista ennakkoluuloista huolimatta, mukavaksi työympäristöksi. Yhteisillä kahvituokioilla pyritään vaikuttamaan työilmapiiriin, työntekijöiden hyvinvointiin ja yhteishenkeen. Työ vaatii myös vastapainoa. Mikä on mukavaa vapaa-ajan viettoa ja millaisia suunnitelmia on kesälomalle? Berninpaimenkoira Romeo pitää minut liikkeellä, omasta kunnosta huolehtimisesta on tullut keskeinen osa arki-iltojen puuhaa. Minua kiinnostaa erityisesti historia ja valokuvaus. Kesä kuluu mökillä. 200-vuotias kesämökki edustaa kestävää kehitystä parhaimmillaan – siellä saa parhaimmat unet ja kesäkeittiössä syntyy maistuvimmat herkut lähitilojen raaka-aineista. Viisikymppisenä pitää toki tehdä jotakin uuttakin. Elokuussa osallistuin Viaporin Tuoppi -nimiseen purjehduskilpailuun puisen Julia-veneen gastina. Huikeaa oli, varsinkin kun aurinkoisena päivänä tuuli ylsi 15 m/s nopeuteen. TEHO

Asiantuntija vastaa

Kiukaan puhdistus ja kivien vaihto TARJA MARJOMAA, TTS

“

Kivien vaihtoväliin vaikuttavat saunan käyttöaste ja kiuaskivien laatu

Lämpökapasiteetiltaan parhaita ovat tummat ja painavat syväkivet, kuten yleisesti käytetty oliviinikivi. Kivet pestään tai liotetaan ennen käyttöä, sillä niissä on kivipölyä. Ilmankierron varmistamiseksi kiukaaseen voi latoa erikokoisia kiviä siten, että isoimmat kivet ladotaan pohjalle ja pienemmät pinnalle. Tasakokoisia ja –muotoisia kiviä, kuten keraamisia kiviä on varottava latomasta liian tiiviisti. Kiukaan pohjalla olevien vastusten väleihin asetellaan isoimmat kivet siten, että vastustasosta täyttyy noin 2/3. Päällimmäiseksi ladotaan pyöreitä tai keraamisia kiviä. Kiukaan käyttöohjeissa on neuvoja kivien valintaan ja latomiseen. Rantakivissä pieni lämpökapasiteetti

Puhdas kiuas kesän löylyihin Juhannussaunan parhaat löylyt takaa puhdas kiuas ja kunnon kivet. Mutta mistä tietää, että on aika puhdistaa kiuas? Miten kiuas puhdistetaan ja milloin kivet on syytä vaihtaa? Kiukaan puhdistaminen ja kivien vaihtaminen ovat ajankohtaisia, kun kivet alkavat murentua ja haalistua. Toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä viimeistään silloin, kun kiukaan lämpeneminen hidastuu. Löylyt jäävät latteiksi, jos murentunut kiviaines tai tiiviisti ladotut kivet estävät kiukaan ilmankiertoa, kivimateriaali varaa huonosti lämpöä tai lämpövastus on palanut. Lado kerran vuodessa uudelleen Nyrkkisääntö on, että pari kertaa viikossa lämmitettävän saunan kiuaskivet ladotaan kerran vuodessa uudelleen. Samalla tarkistetaan kivien kunto, vaihdetaan haurastuneet uusiin ja puhdistetaan kiuas muruista ja pölystä. Kiukaassa kannattaa käyttää tutkittuja, tunnettuja kivilajeja. Hyvät kiuaskivet ovat saasteettomia, niissä on suuri lämpökapasiteetti, ne eivät pölyä eivätkä muodosta lämmetessään haitallisia kaasuja.

TEHO

Kiuaskivenä voi käyttää myös graniittia, mutta se alkaa murentua jo 300 asteen lämpötilassa. Mökkirannasta kerätyt kivet murenevat helposti ja varaavat sekä johtavat lämpöä huonosti, joten ne myös jäähtyvät nopeasti, vaikka kiuas lämpenee kuumaksi. Tämä ei ole myöskään kovin energiatehokasta.

TTS-Kone -laskentaohjelma nyt netissä! EERIKKI KAILA, TTS

Konekustannusten laskentaohjelma TTS-Kone julkaistiin ensimmäisen kerran 1994. Siitä lähtien ohjelman sisältöä on vuosittain päivitetty ja sen toimintoja kehitetty vastaamaan paremmin kustannuslaskennan ja konetyön hinnoittelun tarpeita. Tänä keväänä ohjelman käytettävyys parani huomattavasti, kun siitä julkaistiin nettiversio. Uusi ohjelma on selainpohjainen ja se toimii tietokoneen lisäksi tableteilla ja älypuhelimilla. Nettiversio on helppo ottaa käyttöön, koska asennuksia ei tarvita. Kaikilla käyttäjillä on jatkossa aina uusin ohjelmaversio käytössään ja tehdyt laskelmat pysyvät palvelimella tallessa kaikissa tilanteissa. Ohjelman sisältö ja kustannusten laskentatoiminnot vastaavat vanhaa tuttua TTS-Konetta. Käyttäjä voi tallentaa omiin laskelmiin konekohtaisia tiedostoja ja myös valokuvan koneestaan. Uudessa versiossa on yli 260 esimerkkilaskelmaa, joiden pohjalta omien koneiden kustannuslaskelmien teko käy helposti. Ohjelma sisältää tänä keväänä TTS:ssä tehdyn urakointihintakyselyn tulokset toteutuneista urakointihinnoista. Ohjelman käyttöoikeuden vuosimaksu on 80 euroa + alv. 24%. Yksityisasiakas saa ohjelman käyttöönsä täyttämällä tilauslomakkeen netissä osoitteessa: http://ttskone.tts.fi. Ohjelmaan voi tutustua ilmaiseksi rekisteröitymällä kokeiluversion käyttäjäksi. Oppilaitoksiin ja muihin organisaatioihin räätälöidään sopiva ohjelmaratkaisu tapauskohtaisesti.

TTS-Koneesta on tänä keväänä julkaistu nettiversio. Lisätietoja ohjelmasta osoitteessa ttskone.tts.fi

TEHO

TTS palvelut #Keittiösuunnittelu Kaipaatko keittiöösi parempaa toimivuutta, viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta? TTS kei�ösuunni�elussa huomioimme ko�talouden tarpeet, käytännöllisyyden, persoonallisuuden ja ekologisuuden. TTS kei�ösuunnitelman avulla voit helpos� asioida kaupallisten toimijoiden kanssa ja vertailla kei�ö- ja kodinkonevalmistajien tarjouksia. Kei�ösuunnitelmat alkaen 600 euroa (+alv 24%) Teemme myös vaatehuolto- ja säilytys�lojen sekä kylpyhuone- ja saunaosastojen �lasuunni�elua. Ota yhtey�ä TTS Tilasuunni�elu Tarja Marjomaa, 044 7143 698 tarja.marjomaa@�s.ﬁ

Tietoa ja tukea pk-yrittäjille Yrittäjä edellä - johtamisen ja yritysjohtamisen koulutus Lähijaksoissa ja workshopeissa aiheina ovat • Yri�äjä johtajana ja kehi�äjänä • Visio, strategia ja missio. Haaveile, suunni�ele ja toteuta. • Kanna�avuus nyt ja pitkällä tähtäimellä • Sujuvalla työllä työyhteisöön hyvinvoin�a • Tunnetko yrityksesi työprosessit ja asiakkuudet? Koulutus alkaa Yri�äjän päivänä 5.9.2019 ja pää�yy toukokuussa 2020. Hinta EAT-tutkinnon suori�avalle on 1495 euroa (alv 0 %) Ota yhtey�ä ja tule mukaan! Anu Ahtela, koulutuspäällikkö anu.ahtela@�s.ﬁ, puh. 044 7143 719