Teho-lehti 1/2020

1/2020

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Työtehoseura Rehti suomalaisen työn kehittäjä

RAKENNUSALALLE YHTEISTYÖTÄ JA TIIMIPELAAMISTA 10

METSÄTEIDEN RAKENTAMISTA KANNATTAVASTI 24

Pääkirjoitus HELI MÄNTYLÄ, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

IDEA ON SIEMEN, JOSTA VOI KASVAA PUU Kulttuuria, jossa ideointi ja kehittäminen ovat jatkuvasti mukana arjen työssä, voi edistää suosimalla kehumista.

Ensimmäisen reaktion ideoihin tulee aina olla ”hyvä juttu!”. Arjen ideointia voidaan edesauttaa ideaseinällä tai nettisivulla, johon voi kirjoitella huomioita, kehittämisehdotuksia, asiakaspalautteita tai muita ideoita.

Idea on eri asia kuin lopputulos eli ratkaisu Ideointi on asioiden yhdistelyä ja uudenlaisten merkitysten luomista olemassa olevasta. Vasta myöhemmässä vaiheessa voi ideoita tarkastella kriittisemmin.

Ideointivaiheessa ei saa tyrmätä mitään ratkaisua, vaan kaikille mahdollisuuksille tulee olla avoimia. Ideoinnin tulos - idea - on aivan eri asia kuin koko kehittämisen lopputulos eli ratkaisu. Idea on siemen, josta voi kasvaa puu. Sitä pitää lähestyä puutarhurin näkökulmasta, ei metsurin!

Raikkaimmat ajatukset saattavat tulla oman lähipiirin ulkopuolelta Suljetko korvasi, kun ”väärä” tyyppi tekee parannusehdotuksen? Raikkaimmat ajatukset saattavat tulla aivan toisen alan ammattilaisilta. Kaikkea ei keksitä omalla työpaikalla. Lisäksi työkaverillasi saattaa olla piileviä kykyjä, joista voisi olla hyötyä ja apua koko työyhteisölle.

Luovuudelle otollinen ilmapiiri Arjessa ei välttämättä huomaa, että meillä ei aina ole yksinkertaisesti aikaa tai edes voimavaroja ideointiin.

Minkälaisissa olosuhteissa syntyy parhaita ideoita?

Luovan ilmapiirin tunnusmerkkejä ovat kiireettömyys ja avoimuus. Luovuudelle otollista maaperää voi parantaa jo hyvin pienillä keinoilla. Jos työssä on esimerkiksi mahdollista kuunnella musiikkia edes kahvitunnilla, se voi näkyä luovempina ratkaisuina työssä. Salliva ilmapiiri on välttämättömyys. Jos kaikki ideat tyrmätään heti alkuunsa, kukaan ei uskalla esittää loistaviakaan oivalluksia. Luovuudelle otollinen ilmapiiri kannustaa olemaan entistä luovempi!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Heli Mäntylä, heli.mantyla@tts.fi Toimitussihteeri: Sirpa Pussinen, sirpa.pussinen@tts.fi Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Tanja Meronen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 13.6.2020

www.facebook.com/ TTSfi/

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

1/2020 Sisältö

Pääkirjoitus

2

TTS:ssä tapahtuu

4

Hyvä Työtehoseuran jäsen, olet mukana tärkeässä työssä

6

Suomalaisen työn kehittämiseksi yli 100 hanketta joka vuosi 8

Ruoka Akatemiassa visioidaan tulevaisuutta 9

Rakennusalalle tiimipelaajia

Polttopuuyrittäjien tulevaisuutta automatisointi ja pienpakkaukset? 12

Vaatehöyrystin, hitti vai huti?

Kuivausrumpu ja tunkkainen pyykki 16

Hyvän tuulen Tarja 17

Työntutkijavalmennus avaa silmät kehittämisen mahdollisuuksille

18

Korjausrakentaminen lisääntyy uudisrakentamisen hidastuessa

20

14

Hakkuukoneenkuljettajat paljon vartijoina 22

Metsäteiden rakentamista kannattavasti 24

Datataloutta maataloudessa – miten tietoa hallitaan?

26

Oppia Tanskan maataloudesta

28

Kestävää kehitystä-blogi: Myrsky vesilasissa

31

Työtehoseuran opiskelijoita Kalasatamanpuistoa rakentamassa

32

Ennen työllisti veden hankinta – nyt mietitään, kuinka vettä säästetään

34

10

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely TEHO

3

PIXABAY

Keittiösuunnittelun ja myynnin uudet ammattilaiset

TTS vierailulla Krannin tilalla, emäntä Anne Lukana tutustuttaa tilan tuotteisiin

FOBIAssa kansainvälistä yhteistyötä

4

TEHO

Kotitalouksien vedenkäyttöä selvitetään kyselyllä

Rakennustyömaan kehittämistä työelämän tarpeita kuunnellen

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu SIRPA PUSSINEN, TTS

KEOSKI – kehitä osaamisesi kiertotaloudessa

MINNA KUUSELA, TTS JA TTS KUVA-ARKISTO

Krannin tilan kauramyllyllä vierailulla Työtehoseuran tutkijat ja kehittäjät tutustuivat nurmijärveläiseen Krannin tilaan, joka tuottaa, jalostaa ja myy vahvan suosion saaneita kauratuotteita. - Tämä on vähän kuin paperitehdas, kun säädöt ovat kohdillaan ja koneet käyvät, kertoo isäntä Olli Lukkarinen kauramyllyn toiminnasta. Tilan ohessa toimii myymälä, josta vastaa emäntä Anne Lukana.

Diplomit ja onnittelut keittiösuunnittelijoille Keittiösuunnittelijan ja -myyjän rekrykoulutuksen huippuryhmä sai opintonsa päätökseen. Kolmen kuukauden intensiivinen opiskelu ja työharjoittelu luovat hyvän pohjan tulevaan. Ryhmän yhteistyö ja toistensa kannustaminen oli vahvaa koko matkan ajan. Onnittelut!

Vedenkulutus tarkkailuun Kuinka paljon me nykyään käytämmekään vettä ja miten se vaikuttaa energiankulutukseen? Motiva ja Työtehoseura ovat käynnistäneet Kestävä vedenkäyttö -hankkeen yhteistyössä ympäristöministeriön, Energiaviraston sekä useiden alan yritysten kanssa. TTS:n tutkimusosuudessa kerätään tarkkaa mittaustietoa älykkäistä vesimittareista, seurataan vedenkäyttöä valituissa eri tyyppisiissä kotitalouksissa sekä toteutetaan laaja kuluttajakysely vedenkäyttötottumuksista.

Raksavirtaa Constin Kannelmäen työmaalla Työtehoseura ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavir-

taa-hankkeessa. Taustalla kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mitä on työmaan virtautus ja mitä yhteistä sillä on kapellimestarin työn kanssa? Rakentaja.fi sivuilla artikkeli https://www. rakentaja.fi/pro/artikkelit/16690/raksavirtaa_tts.htm Kiertotalouden osaamista KEOSKI:ssa Kiertotalouden uusien toimintamallien kehittäminen ja kiertotalousajattelun kasvu näkyy joka puolella, myös toisen asteen koulutuksessa. KEOSKI - Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa-hankkeessa selvitetään alueellisen yhteistyöverkoston avulla työelämän tarpeita, edistetään uudenlaista kiertotalousajattelua sekä vahvistetaan tulevaisuuden työntekijöiden osaamista.

TTS on osatoteuttajana mukana Tampereen seudun ammattiopisto Tredun koordinoimassa hankkeessa.

Yli 100 työntutkijaa koulutettu työpaikoille Ryhmä uusia työntutkijoita läpäisi viiden kuukauden ajanjaksolla suoritettavan valmennusohjelman ja ovat valmiita kehittämään työtä omilla työpaikoillaan. – Työntutkijan valmennuksesta on valmistunut jo yli 100 työntutkijaa. Tavoitteena on aloittaa uudet ryhmät keväisin ja syksyisin, kertoo Minna Mattila-Aalto Työtehoseurasta.

Kansainvälistä yhteistyötä metsäalalla Työtehoseura kumppaneineen on toteuttanut FOBIA -projektin, jossa tavoitteena on ollut vahvistaa Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin pohjoisilla ja syrjäseuduilla toimivien metsäpalvelu- ja metsäkoneyritysten kilpailukykyä. Päätöstapahtuma pidettiin Vuokatissa.

Tutustu virtuaaliseen oppimisympäristöön - BOOST Site portaaliin https://boostsite.org/fi/

TEHO

5

i

Jos et vielä ole Työtehoseuran jäsen, voit liittyä yhdistyksemme jäseneksi osoitteessa: www.tts.fi/jasenyys

Hyvä Työtehoseuran jäsen – olet mukana tärkeässä työssä JUHA OJALA, TOIMITUSJOHTAJA, TYÖTEHOSEURA TYÖTEHOSEURA

Työtehoseura ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka on aloittanut toimintansa jo vuonna 1924. Koko yhdistyksen olemassaolon ajan sen toiminta on keskittynyt työn tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämiseen.

Alkuaikoina toiminnan painopisteinä olivat maa- ja metsätalous sekä kotitalous. Myöhemmin toiminta on laajentunut eri toimialoille ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Kirveenvarret ja hevoset ovat ajan kuluessa vaihtuneet harvestereihin, robottiautoihin ja simulaattoreihin.

Jäsenkuntamme on muodostunut aina pääosin yksityishenkilöistä, joilla on kytkös toimialoihimme. Työtehoseuralla on nyt noin 750 jäsentä, joista noin 650 on henkilöjäseniä ja noin 100 yhteisöjäsentä kattavasti eri puolilla Suomea. Suurin osa henkilöjäsenistämme on maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Jäsenenä olet mukana tukemassa organisaatiota, joka kehittää työmenetelmiä, teknologiaa ja osaamista monella eri sektorilla koko valtakunnassa ja erityisesti maaseudulla. Jäsenmaksumme on pieni, emmekä sillä

6

TEHO

Työtehoseura yhteiskunnan muutoksissa mukana

pysty rahoittamaan kuin pienen osan toiminnastamme, mutta jäsenyytesi on meille erittäin tärkeä. Olemme yhdistys, tavallaan kansanliike, joka tuottaa yhteiskunnalle tärkeää tietoa ja osaamista. Jäsenenä olet mukana tärkeässä työssä.

Tämä TEHO-lehti sekä printtinä että digiversiona on yhdyskanavamme jäsenistöömme ja haluamme sen välityksellä kertoa mitä uutta tietoa ja palveluja tuotamme. Toivomme, että saat lehtemme välityksellä itsellesi uusia ideoita ja lisäksi huomaat olevasi tärkeä osa yhteiskuntaamme kehittävää organisaatiota – Työtehoseuraa.

Toimintamme kaksi pääpainopistettä ovat tutkimusja kehittämistyö sekä ammatillinen koulutus monilla eri toimialoilla. Tutkimus- ja kehittämistyö painottuu maa- ja metsätalouden kehittämiseen, yrittäjyyteen, asumiseen sekä logistiikkaan. Olemme mukana myös mm. puurakentamisen kehittämistyössä. Kehittämistyön tavoitteena on kaikilta osin parantaa työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Siinä riittää työtä. Tavoitteenamme on tehdä vaikuttavaa kehittämistyötä, jota eri alojen yrittäjät voivat hyödyntää omassa työssään ja kouluttaa osaajia erilaisiin käytännön töihin. Haluamme tehdä ”kädet savessa” työtä mahdollisimman käytännönläheisesti niin, että tulokset palvelevat käytännön työssä.

Hyvä jäsenemme, hienoa että olet mukana tässä ”kansanliikkeessä”. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä tuemme omalta osaltamme suomalaista yhteiskuntaa ja sen elinkeinoja. Haluamme olla ”Rehti suomalaisen työn kehittäjä”.

i Työtehoseura ry lyhyesti Yksityinen yleishyödyllinen yhdistys Perustettiin v. 1924 Helsingissä kehittämään maatalouden työmenetelmiä Toimii valtakunnallisesti, päätoimipaikka Nurmijärven Rajamäellä. Muut toimipaikat Vantaalla ja Turussa.

Henkilöstö noin 200

Päätoimialat: maa- ja metsätalous, asuminen, logistiikka, autoala, rakentaminen, puutarha

TANJA MERONEN

Vuosittain yli 8000 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa ja yli 100 tutkimus- ja kehittämishanketta.

TEHO

7

Suomalaisen työn kehittämiseksi yli 100 hanketta ja projektia joka vuosi HELI MÄNTYLÄ TUTKIMUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA TTS

Työtehoseuran tutkimus- ja kehitysinnovaatiotoiminnan pääpaino on yritysten tuottavuuden lisäämisessä työn tehokkuutta ja suoritusedellytyksiä parantamalla sekä panostamalla kustannusten hallintaan. Yhdistämme koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen asiakkaidemme hyödyksi. Kaikki tekemisemme tähtää resurssitehokkaaseen ja ilmastoviisaaseen toimintaan, joka tuottaa asiakasyrityksille lisäarvoa Työntutkimukset ovat tutkimustoiminnan kivijalka Osallistava työntutkimus on työpaikkojen kehittämiseen luotu menettelytapa, jolla työyhteisön jäsenet pääsevät työntutkijoiden kanssa pureutumaan oman työpaikan prosesseihin tunnistamalla kuormitus- ja vaaratilanteita sekä työpaikalla olevia hyviä käytäntöjä.

Tutkimustoimintamme on soveltavaa ja käyttäjälähtöistä Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta tähtää yritysten tuottavuuteen, kannattavuuteen, ajankäytön hallintaan ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Johtaminen, talousasiat, tuottavuus ja työprosessien kehittäminen ovat teemoja, joita parantamalla yrittäjät voivat lisätä oman yrityksensä kannattavuutta sekä itsensä ja työntekijöiden hyvinvointia. Osaaminen tuo kilpailuetua ja erottautumisen mahdollisuuksia markkinoilla.

Resurssiviisasta ja energiatehokasta Asumisen tutkimus keskittyy asumisen toimivuuden ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Tavoitteena on löytää toimivia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka huomioivat ihmisten muuttuvat tarpeet. Lisäksi toteutamme erilaisia asiantuntija- ja käyttäjätestejä muun muassa yrityksille, kone- ja laitevalmistajille, maahantuojille ja viranomaisille. Testeillä pyritään selvittämään erilaisia koneiden ja laitteiden ominaisuuksia.

8

TEHO

Työtehoseura edistää alan tutkimustiedon välittymistä päätöksiin, valmisteluihin, selvityksiin ja toimenpiteisiin.

Aktiivisen tiedottamisen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa, jotta kuluttajilla olisi kyky toimia kehittyvillä markkinoilla.

www.ruokaakatemia.fi twitter #RuokaAkatemia YouTube-kanava Ruoka Akatemia

Kevään 2020 Ruoka Akatemiassa visioidaan tulevaisuutta SIRPA PUSSINEN, TTS

TTS

Työtehoseuran koordinoima Ruoka Akatemia tutustuttaa päättäjiä ja vaikuttajia suomalaiseen ruokajärjestelmään. Parhaillaan valmistellaan kevään 2020 Ruoka Akatemiaa, jonka teemoina ovat digitaalisuus ja uudet teknologiat.

Ruoka Akatemia kokoontui ensi kertaa syksyllä 2019, jolloin aiheina olivat ruokajärjestelmään kohdistuvat ilmasto-, tuotanto- ja ostokäyttäytymisen muutokset.

Kevään 2020 pääteemoina ovat uudet teknologiat ja digitaalisuus suomalaisessa ruokajärjestelmässä.

- Alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupanaloilla ja kuluttajien ostopäätöksissä digitaaliset ratkaisut näkyvät yhä enemmän. Millaisia tulevaisuudenkuvia näihin liittyy, sitä avaamme tulevassa seminaaripäivässä ja kenttäjaksolla, pohjustaa Anna-Maija Kirkkari Työtehoseurasta.

Ruoka Akatemia tarjoaa niin kumppaneille kuin osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ruokaketjumme toimivuudesta. Tapahtumat ovat kutsutilaisuuksia, mutta tietoa jaetaan avoimesti kotisivuilla materiaaleina, YouTube-kanavalla videoina ja Twitterissä aktiivisina keskusteluina.

Ruoka Akatemia on suomalaisen ruokajärjestelmän keskustelu− ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen hallinnonalojen, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja ja muita vaikuttajia.

Ohjelman valmistelu on hyvässä vauhdissa. Seminaaripäivässä keskustelun herättäjinä ovat mm. visiönääri, futuristi ja säveltäjä Perttu Pölönen sekä TV-kokki, ravintoloitsija, maanviljelijä ja viinitilallinen Jyrki Sukula. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa välittää terveiset akateemikoille videotervehdyksen muodossa.

Vertikaaliviljelyä ja rahkasammaleeseen perustuvaa kasvualustalevy Mosswoolia esittelee Biolan Groupiin kuuluva Novarbo Oy. Kesko valottaa, miten data ja teknologia ovat hyödyksi sekä asiakkaalle että kaupalle.

Käytännön kohteisiin tutustutaan kenttäjaksolla, jonka suuntana on Etelä-Pohjanmaa. Yhteistyössä on mukana Atria, joka tutustuttaa osallistujat Nurmon tuotantolaitokselle ja showroomeihin. Muita vierailukohteita ovat mm. MSK Group, joka valmistaa älykästä maatalousteknologiaaYlihärmässä.

TEHO

9

Rakennusalalle tiimipelaajia MINNA KUUSELA , TTS PXHERE

Viime aikoina on monen Työtehoseuran, Tampereen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun tutkijan ja kouluttajan sähköposteissa ollut salaperäiseltä näyttäviä RAKAS-liitetiedostoja sekä RAKAS-kokouksia. Kyse ei ole kuitenkaan epäilyttävästä roskapostista, työpaikkaromansseista tai ystävänpäivän tervehdyksistä, vaan RAKAS-hankkeesta, jossa kehitetään rakennusalan ammattilaisten asenteita, yhteistyöosaamista ja työelämävalmiuksia.

Tulevaisuuden rakennustyömailla pärjätäkseen työntekijöiden on perinteisen ammattiopetuksen tarjoaman alakohtaisen ammattitaidon lisäksi osattava sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta sekä empatiaa. On oltava valmis ottamaan haltuun jatkuvasti uusia taitoja kaikilla osa-alueilla työelämässä mukana pysyäkseen. Taustalla on yleinen työelämän muutos ja myös rakennusalan toimintatapojen muutos, jossa korostuu eri toimijoiden yhdessä tekeminen. Työmaiden aliurakoitsijoiden määrän lisääntyminen on muuttanut työnjohtajien työnkuvaa. Jokapäiväisestä perinteisestä työnjohtamisesta on siirrytty enemmän alihankkijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja sopimustekniseen johtamiseen. Työntekijöiltä taas edellytetään enemmän itseohjautuvuutta ja vastuunottamista, myös muiden työntekijöiden työn sujuvuudesta. Kaikki tämä vaikuttaa lopulta myös rakennustyön onnistumiseen ja laatuun sekä yritysten tuottavuuteen.

Osaaminen on monen asian yhtälö RAKAS – Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita alakohtaisen ammattitaidon ulkopuolella, erityisesti ns. metataitojen osalta. Opetustarjontaa kehitetään niiden osalta tarpeita vastaavaksi.

10

TEHO

Metataidoilla tarkoitetaan tässä mm. johtajuus- ja yhteistyötaitoja, oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista, itsensä johtamista ja viestintätaitoja. Ihminen tarvitsee kykyä verkostoitua ja rakentaa sosiaalisia suhteita, jotta hän voi kasvattaa ja hyödyntää omaa osaamistaan ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia. Ihmisten ja työyhteisöjen voimavarojen vahvistamiseen onkin kohdistettava kaikkialla työelämässä entistä enemmän huomiota.

Hankkeessa selvitetään kolmea eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä, miten tämän hetken talorakennusalan koulutus vastaa työelämän muuttuneisiin tarpeisiin etenkin näiden taitojen osalta.

Opetusohjelmat ja tutkintojen vaatimukset kartoitetaan, kouluttajia ja oppilaita haastatellaan.

Valituilla rakennustyömailla selvitetään teemahaastatteluilla, soveltavalla työntutkimuksella sekä laajemman joukon tavoittavalla webropol-kyselyllä, miten metataitoja osataan, miten yhteistyö ja ymmärtäminen muiden tekemisistä ja työmaan kokonaisuudesta sujuu.

Mukaan on jo sitoutunut useita rakennusalan yrityksiä Pirkanmaalta, mikä on hankkeen pääasiallinen kohdealue.

Näin saadaan selville koulutusjärjestelmän nykytila suhteessa työmaiden osaamisvajeeseen. Havaintojen perusteella päivitetään ja koostetaan lisäkoulutuspaketit

i RAKAS-hanke TTS Työtehoseura: vastuualueena työntekijä/työnjohto TAMK: vastuualueena työmaajohto Tampereen yliopisto: vastuualueena ylempi johto Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen ELY-keskus Kesto: 2020-2022 www.tts.fi/RAKAS

Työntekijän tarvittava ammattiosaaminen voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. Ammattitaito kertoo esimerkiksi sen, miten hyvin työntekijä osaa iskeä naulan seinään, työtehtävävalmius sen, onko hän pätevä toimimaan työmaalla naulaniskijänä ja metataidot sen, miten hän osaa ottaa huomioon vieressä seinää maalaavan toisen työntekijän.

Lisää metataidoista ja työelämän muutoksesta artikkelissa https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/tyoelama-muuttuu-mita-tyoelamavalmiuksia-tarvitsemmeLisätietoja: Minna Kuusela, projektipäällikkö, minna.kuusela@tts.fi

ja –suositukset eri koulutustasoille. Tavoitteena on myös pystyä lopulta vaikuttamaan nykyiseen rakennusalan perus- ja etenkin jatko- ja täydennyskoulutukseen ja myös tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteisiin.

RAKAS-hankkeen toteuttajat pilotoivat lopulta täydennyskoulutusehdotuksia osina omia koulutuksiaan.

TEHO

11

Tutustu kotisivuihin www.poltapuhtaasti.fi

Polttopuuyrittäjien tulevaisuutta

automatisointi ja pienpakkaukset?

12

TEHO

Polttopuuyrittäjien kiinnostusta ja ideoita uusista palveluista kartoitettiin syksyllä 2019 haastattelemalla 16 yrittäjää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Haastatteluiden mukaan asiakaspalvelu, laadukas polttopuu ja joustava toimitus ovat valttikortteja yrityksille.

ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS

Haastatellut yrittäjät ovat toimineet alalla 5-30 vuotta.

Noin puolella yrittäjistä polttopuukauppa on yrityksen päätoimiala. Muutamalla toiminta on maatalouden sivuelinkeino ja pari on palkkatöissä muualla polttopuutoiminnan ohella. Pääosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Muutamilla on osa-aikaisia työntekijöitä ja kolmella on palkattuna kokoaikainen työntekijä.

Polttopuun pakkaamisen automatisointi kiinnostaa Pääosin yrittäjät tekevät noin 30 senttimetrin koivuklapia.

Erimittaista polttopuuta 25 senttimetrin klapista metrin halkoihin tehdään lähinnä tilauksesta. Lähes puolet yrittäjistä toimitti kaiken tai lähes kaiken polttopuun irtotavarana ja neljäsosa kaiken tai lähes kaiken pakattuna.

Pakkaaminen tehdään useimmiten käsin pienpakkauksiin 40 – 60 litran verkkopusseihin. Suursäkkeihin (1,1-1,5 m3) puut pakataan suoraan pilkontakoneen kuljettimella ja traktorin tai kuormaajan kauhalla. Noin puolet yrittäjistä oli kiinnostuneita polttopuun pakkaamisen automatisoinnista, mutta pakkauskoneeseen investointi vaatii volyymin kasvattamista ja yhden työntekijän valvomaan prosessia.

Enimmäkseen yrittäjät toimittivat polttopuun asiakkaille itse. Jonkin verran asiakkaat hakevat polttopuuta, lähinnä pieniä määriä, omalla kalustolla. Tärkeimmät asiakasryhmät ovat omakoti- ja rivitaloissa asuvat. Lähes kaikilla haastatelluista on vakioasiakkaita vähintään puolet, jopa yli 90 %. Asiakaskunta on yleensä vakiintunut ja laajentunut vähitellen.

Polttopuun käyttö on yrittäjien mukaan lisääntynyt, vaikka puulla lämmittäjien määrä on vähentynyt. Takat ja paljut ovat lisänneet puun käyttöä. Kauppa on keskittynyt aiempaa enemmän kaupunkitalouksiin. Keskitilaukset ovat pienentyneet ja puuta ostetaan useammin, koska asiakkailla ei ole puiden säilytystiloja. Puuta myydään nyt enemmän pakattuna kuin aiemmin ja toimitusajat ovat lyhentyneet. Asiakkaat ovat aiempaa vaativampia ja laatutietoisempia.

SARI LISKI-MARKKANEN, TTS

Laatu on tärkein kilpailukeino Puun laatu on polttopuukaupan tärkein kilpailukeino.

Asiakkaat ovat myös valmiita maksamaan kotimaisesta, kuivasta, puhtaasta ja homeettomasta puusta hieman enemmän. Toiminnan sekä toimitusten sujuvuus, nopeus ja toimitusvarmuus sekä polttopuun saatavuus tasaisesti ympäri vuoden ovat yrityksen vahvuuksia. Myös asiakaspalvelu, ja joustavuus koettiin tärkeiksi. Lisäksi riittävän pienten tai toisaalta suurten erien toimittaminen on kilpailuvaltti.

Koneellinen kuivaus, jolla varmistetaan hyvä laatu ja jatkuva tuotanto, on vielä melko vähäistä. Muutama yrittäjä pohti koneelliseen kuivaukseen investoimista.

Parempi kate pienpakkauksilla?

Palveluiden kehittämisen lähtökohtana pidettiin sitä, että sitä kautta saadaan parannettua yritystoiminnan kannattavuutta. Palvelun pitää erottautua selvästi jo kaupoissa ja huoltamoilla edullisesti myynnissä olevasta tarjonnasta.

Polttopuun pienerien toimitusta osalla yrittäjistä on jo ja osa harkitsee sitä. Pienerien kotiin toimitus on kuitenkin kustannuskysymys. Miten toteuttaa, jotta saadaan toteutettua yrittäjän kannalta kustannustehokkaasti ja hinta on sellainen, että asiakas on sen valmis maksamaan.

Palvelukokeilut Turussa Kevättalven 2020 aikana Turun seudulla aloitetaan hankkeen toimesta kahden erilaisen palvelukonseptin kokeilu.

Toisessa testataan Klapiautoa, jonka toimintaperiaate on samantapainen kuin jäätelöautolla. Klapiyrittäjä Marko Manninen kiertää ennalta sovitun reitin, ja asiakkaat noutavat polttopuun auton kyydistä omaan kassiinsa, laatikkoonsa tms. Vaihtoehtoisesti he ostavat yrittäjältä pahvilaatikon ja pakkaavat puut siihen. Toisessa konseptissa, Puurinki Turku, Puu Tila Oy:n yrittäjä Arttu Anttila pakkaa polttopuut valmiiksi paperipusseihin ja jakaa ne asiakkaiden kotiin ennakkotilausten mukaan.

EAKR-rahoitteisessa Työtehoseuran, HSY:n ja Turun kaupungin toteuttamassa Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitetään uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen puun säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on, että uudet palvelut muun muassa yksinkertaistavat polttopuun matkaa polttopuuyrittäjiltä asukkaille ja edistävät puun käyttöä.

TEHO

13

TTS testaa

Vaatehöyrystin hitti vai huti?

SARI LISKI-MARKKANEN JA ANNE KORHONEN, TTS TEFAL JA PIXABAY

TTS LivingLab-testiryhmä testasi Tefal Access Steam Minute DT7000vaatehöyrystintä. Havaintona oli, että laite ei korvaa höyrysilitysrautaa, mutta se soveltuu yksittäisten vaatekappaleiden nopeaan siistimiseen ja raikastamiseen.

Myös silittämistä inhoavat voivat innostua sileyttämään vaatteitaan vaatehöyrystimellä.

Vaatehöyrystin poistaa kuuman höyryn avulla ryppyjä. Se soveltuu erilaisille tekstiileille, myös herkille materiaaleille. Vaatteita voi myös raikastaa kuumalla höyryllä, joten sillä saa vaatteista pois esimerkiksi hien ja tupakan hajua. Testatun laitteen mukana tuli kangasharja paksuille ja höyrysuojus aroille kankaille sekä ovikoukku, johon henkarissa roikkuva vaate voidaan ripustaa höyryttämisen ajaksi.

Käytettävyyttä parantaa, jos silitykselle on olemassa sopivat tilat: ”Pitäisi olla aina käyttövalmiina esim. kodinhoitotilassa, jotta tulisi käytettyä.” ”Pistorasia oltava lähellä tai vaatii jatkojohdon.”

Käyttäjien kokemuksina olivat:

”Iso ongelma on, mihin tekstiilin laittaa, kun sitä sileyttää.

Vaakapinnalla ei oikein toimi ja ripustimessa keikkuu.”

”Materiaali vaikuttaa lopputulokseen. Ei toimi kovin ryppyisille vaatteille.”

”Ovea vasten höyryttäessä runsas höyry voi vaurioittaa ajan mittaan oven pintaa.”

”Loppusilaus vaatteille helposti, kun höyryttämisen jälkeen kangas on kostea ja lämmin, niin venyttää ja tasoittelee vaatetta hieman.”

Vaatehöyrystimen käyttö on yksinkertaista. Laitteen vesisäiliöön laitetaan vettä ja laite käynnistetään, jolloin se kuumenee käyttövalmiuteen. Höyrytettävä vaatekappale ripustetaan roikkumaan ja höyrypäätä painetaan vaatetta vasten samalla vaatekappaletta venyttäen.

14

Testattava vaatehöyrystin oli TEFAL DT7000 E0. Teho 1100 W. Kuumenemisaika 45 sekuntia. Vesisäiliön tilavuus 150 ml. Johdon pituus 2 metriä. Laite ostettiin Hyvinkään Prismasta hintaan 39,95 euroa.

TEHO

Kiireisen aamun pelastaja Neljä koetaloutta testasi laitetta höyryttämällä muun muassa puuvillasta, villasta, silkistä, pellavasta ja sekoitemateriaaleista valmistettuja tekstiilejä. Laitetta kehuttiin yksittäisten vaatekappaleiden pikaisessa sileyttämisessä ja ryppyjen poistamisessa. Erityisesti ohuiden, hyvin höyryä läpäisevien, puuvilla ja villapaitojen sekä neuleiden lopputulos oli hyvä. Tekstiilien, joihin silitysrauta jättää helposti jälkiä ja kestoryppyjä, sileyttäminen sujui tällä jopa silitysrautaa paremmin.

Käyttö helpottuu, kun oppii sileytyksen: ”Aluksi painoin höyrypainiketta liian kauan, jolloin tuli pisaroita ja märkiä läikkiä tekstiiliin. Totuttelun jälkeen käyttö sujui paremmin.” ”Käyttöohjeessa ei ole lainkaan käyttövinkkejä.” ”Vesisäiliö pieni, yhdellä täytöllä ei montaa vaatekappaletta ehdi käsitellä.”

Vaatehöyrystin myös raikastaa tekstiilejä Verhojen höyrytys paikoillaan roikkuen onnistui, jos materiaali oli riittävän ohutta. Paksut puuvilla tai pellavaverhot eivät oienneet riittävästi. Ummehtuneen hajuisia, pitkään kaapissa säilytettyjä vaatteita laite raikasti.

Käyttäjät antoivat arvoa myös perinteiselle tuuletukselle:

Miinuksia • pieni vesisäiliö tyhjenee nopeasti • höyrypainiketta joutuu painamaan koko ajan • useampia vaatteita höyryttäessä käsi väsyy • vaateripustimen sijoittamiseen pitää olla paikka, jossa vaate voi roikkua vapaasti • höyry kuumaa, voi polttaa käden • ei sileytä kaikkia materiaaleja • melko lyhyt liitosjohto • suojuksia ei voi kiinnittää paikoilleen, jos laite kuuma • ei merkintää maksimitäyttömäärästä vesisäiliössä • suppeat käyttöohjeet

”Vaatteiden raikastamiseksi tuuletan tekstiilit mieluummin ulkona.”

Kauluspaitoja käsiteltäessä tulos vaihteli materiaalin mukaan. Osa sileytyi erittäin hyvin, osa ei juuri lainkaan.

Esimerkiksi kaulusten silittämiseen vaadittiin lisäksi silitysrautaa. Arkojen materiaalien, kuten silkin, sileyttämisessä laite on turvallisempi kuin höyrysilitysrauta.

Joihinkin tekstiileihin jäi pisarajälkiä, jos höyrystintä painoi liian pitkään. Erityisesti paksummille materiaaleille höyrysilitysrauta koettiin nopeammaksi ja tehokkaammaksi kuin höyrystin. Villakangastakkia höyryttäessä harjaan tarttui kuituja, mutta se ei poistanut nukkaa.

Plussia • • • • •

nopeasti käyttövalmis höyrysuojus aroille materiaaleille kevyt ja helppokäyttöinen oven ripustuskoukku kätevä vesisäiliö helppo täyttää ja laittaa paikoilleen.

• sopii pikaiseen freesaamiseen ja siistimiseen sekä yksittäisten ryppyjen poistoon • soveltuu silitysrautaa paremmin esim. ohuiden viskoosipaitojen silittämiseen • erillinen virtakytkin

i

TEHO

15

Asiantuntija vastaa

Kuivausrumpu ja tunkkainen pyykki

TARJA MARJOMAA, TTS

Miksi vaatteet haisevat kuivausrummusta otettaessa? Mitä asialle voisi tehdä?

Lähtökohta on, että puhdas pyykki tuoksuu raikkaalle.

Vaatteet ovat rumpukuivauksen jäljiltä lämpimiä, joka yleensä korostaa mahdollisia hajuja. Joidenkin tekstiilien ominaishaju saattaa lehahtaa lämpimästä pyykistä ja esimerkiksi tekstiileissä käytetyt väriaineet saattavat tuoksahtaa hetkellisesti. Haju kuitenkin häviää tai laimenee, kun kuivattu pyykki otetaan pois rummusta ja annetaan sen jäähtyä ilmavassa tilassa.

Vaatteiden tunkkainen haju voi olla syntynyt jo pyykinpesussa. Vaatteisiin on saattanut jäädä pesuainetta, jonka ominaishaju on tympeä. Myös pyykinhuuhteluaine saattaa aiheuttaa hajua. Pyykkiä on ehkä pesty likaisessa pyykinpesukoneessa, liian matalassa pesulämpötilassa tai sopimattomilla pesuohjelmilla, jolloin ne eivät ole peseytyneet kunnolla ja haisevat kuivauksen jälkeen pahalta. Tekstiilien haju voi olla

16

TEHO

seurausta myös kuivausrummun käyttöympäristön olosuhteista, etenkin huonosta ilmavanvaihdosta ja ilmanlaadusta. Huoneilmassa saattaa leijua mikrobeja ja homeitiöitä ja jos tila on kostea ja haisee kellarilta, haju voi tarttua ajan oloon kuivausrumpuun ja myös kuivattaviin tekstiileihin.

Kuivausrummun luukku ja sen tiivisteet, kosteudentiivistin ja suodattimet suositellaan puhdistamaan säännöllisesti ja tekemään myös muut käyttöohjeessa neuvotut hoitotoimenpiteet. Käytön jälkeen kuivausrummun vesisäiliö on hyvä tyhjentää ja jättää luukku raolleen. Myös pyykinpesukoneen puhtaudesta kannattaa huolehtia. Pesukoneessa on hyvä käyttää silloin tällöin mahdollisimman kuumia pesulämpötiloja ja puhdistaa se esimerkiksi sitruunahapolla.

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

Hyvän tuulen Tarja SIRPA PUSSINEN, TTS

Työtehoseuran taipaletta jo vuosikymmenten läpi on nähnyt tutkijan, asiantuntijan ja kouluttajan rooleissa Tarja Marjomaa. Työtehtävinä ovat olleet kotitalouden ja asumisen osaamisalueella erilaiset alan tutkimus- ja kehittämishankkeet, kodinkonetestaukset, keittiö- ja tilasuunnittelu, työn tuottavuuden projektit ja monia muita.

Olet ollut Työtehoseuralainen ansiokkaat 34 vuotta.

Miten Työtehoseura on muuttunut?

Mikä on erityisen mieleen painunut muisto työtehtävissäsi?

Työtehoseura on perustamisestaan lähtien tähdännyt työn kehittämiseen ja asiakkaiden hyvinvointiin. Asiakaslähtöisyys ja käytännönläheisyys ovat strategiana edelleen. Yhtenä muutoksena on ollut uutisointien näkyvyys. Esimerkiksi 1960-luvulla tehtiin aika rohkeitakin esilletuloja Työtehoseuran tutkimuksista. Tästä olisi opittavaa tähän päivään, sillä hyvät tutkimukset ja osaavat asiantuntijat ansaitsevat nousta näkyvästi esille. Selkeänä myönteisenä muutoksena on, että tänä päivänä Työtehoseuran tutkimus, kehittäminen ja koulutus ovat hyvin nivoutuneet yhteen ja tukevat hyvin toisiaan.

On aina sykähdyttävää, kun ihmiset ottavat yhteyttä – niin kuluttajat, yritykset, rahoittajat kuin yhteistyökumppanit. Kun kokee pystyvänsä auttamaan ja saa palautetta, tai kun jokin asia saa näkyvyyttä, niin se on aina mukavaa.

Työtehoseuran väki onnitteli Tarja Marjomaata lämpimästi hänen syntymäpäivänään.

Työtoverisi kuvailevat Sinua aina hyväntuuliseksi.

Mikä on myönteisyytesi salaisuus?

Vapaa-ajalla ystävät, lapsenlapsi ja läheiset ovat elämän suola. Olen aina tykännyt liikkua monipuolisesti, tämä pitää psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kunnossa. Työyhteisö on erityisen tärkeä. Hyvä työyhteisö tarkoittaa myös sitä, että sitä johdetaan taitavasti ja annetaan mahdollisuus voida hyvin työssä. Ja jotta voi olla onnellinen, on opeteltava olemaan kiitollinen.

TEHO

17

Työntutkijavalmennus avaa silmät kehittämisen mahdollisuuksille MINNA MATTILA-AALTO, TTS PEKKA HIRVONEN

Insinööri Pekka Hirvonen teknologiayhtiö Outotec Turulasta hankki työntutkijan pätevyyden TTS:n työntutkijavalmennuksessa.

Työntutkimuksen laajaalaisuus ja monet toteutusmahdollisuudet yllättivät hänet positiivisesti. Nyt Outotec Turulassa ideoidaan työntutkimuksen laajentamista toimihenkilöiden työn tutkimiseen.

Miten työ tehdään entistä fiksummin ja tehokkaammin?

Outotec Turula on projektiyritys, joka myy monimutkaisia kaivosteknologia- ja laitoshankkeita. Sillä on yli 40-vuotinen kokemus hankkeista, joissa se kokoaa toimitusketjun, suunnittele ja toimittaa prosessin sekä kouluttaa asiakkaan hoitamaan prosessia. Outotec Turula toteuttaa hankkeet joko itsenäisesti tai yhdessä kumppaniensa kanssa.

Outotec Turulassa jokaisesta toteutusta hankkeesta pyritään ottamaan opiksi: miten hanke pystytään toteuttamaan vielä fiksummin ja tehokkaammin? Pekka Hirvosen esimiehelle virisi ajatus, että työntutkimusosaamisesta voisi olla hyötyä tuotannon kehityksessä.

Tuotannosta vastaava insinööri Hirvonen hakeutui TTS:n työntutkijavalmennukseen.

18

TEHO

PIXABAY

Työntutkimus tuottaa faktaa työstä Jatkuva tuotannon parantaminen vaatii faktatietoa.

Tuotannon kehittämisen kannalta ratkaisevaa on, mitä tietoa työstä tuotetaan.

- Esimerkiksi hankkeen jälkilaskennassa, on syytä tietää, mistä kustannukset oikeasti syntyvät. Jos lukuja ei tuoteta riittävän tarkalla tasolla, kehittäminen perustuu enemmän mutu-tuntumaan ja ihmisten mielipiteisiin kuin luotettavaan tietoon, painottaa Hirvonen.

- Työntutkimuksesta hyötyisivät erityisesti yritysten tuotannon kehittämisestä vastaavat ihmiset, tuumii Hirvonen.

Työntutkimus on paljon laaja-alaisempaa toimintaa kuin työn kellottaminen Hirvonen kuvaa TTS:n kouluttajien avanneen työntutkimusta Pelle Peloton-meiningillä. He osoittivat, että työtä voidaan tutkia monilla menetelmillä ja monenlaisilla välineillä.

Työntutkijavalmennuksessa oppii murskaamaan lukuja

Työntutkijavalmennuksen anti yllätti Hirvosen

- Työntutkimus on oiva keino selvittää, mihin työaika kuluu ja kuinka kauan työn tekemisen eri vaiheet vaativat aikaa. Työntutkimusvalmennuksessa näki konkreettisesti, miten tietoa työstä kerätään ja jalostetaan.

Se on ihan eri asia kuin tutustua asioihin teoreettisesti kirjallisuutta lukemalla. Työntutkimus on keino murskata isoja tuotannon lukuja ja päästään katsomaan, mistä ne muodostuvat, Hirvonen toteaa.

- Työntutkimus onkin huomattavan laaja-alaista toimintaa, kuten työkuormituksen arviointia ja ergonomiaa, ei vain pelkkää kellottamista. Sen lisäksi että tutkitaan yksittäisten työntekijöiden työtä, katsotaan koko palveluketjua ja selvitetään sen toimintaa. Näin päästään pureutumaan oikeisiin kehittämiskohteisiin, Hirvonen kuvaa.

Valmennus tarjoaa osallistujille hyvät työkalut ajankäytön tutkimiseen ja havainnointitutkimuksen tekemiseen.

Lisäksi valmennus antaa varmuuden lähteä tutkimaan työtä omalla työpaikalla.

Outotec Turulassa tutkitaan nyt ohjelmistorobotiikan käyttöönoton mahdollisuuksia toimihenkilötyön helpottamiseksi ja tuotannon töiden järjestelemiseksi hyvällä tavalla. Se tietää myös säästöjä. Tällöinkin työntutkimus on Hirvosen mielestä hyvä lähtökohta ja keino työn prosessien selvittämiseen.

Hirvonen suosittelee työntutkijavalmennusta erityisesti yrityksille, jotka kaipaavat pontta kehittämiseen.

TEHO

19

TTS kouluttaa

Korjausrakentaminen

lisääntyy uudisrakentamisen hidastuessa HELI MÄNTYLÄ,TTS

TTS

Linjasaneeraus, julkisivu- ja kattoremontit kattavat jo lähes puolet Suomessa tapahtuvasta rakennustuotannosta. Korjausrakentamiseen käytetään vuosittain yli 10 miljardia euroa. Suunnitelmallinen kiinteistönhuolto ja korjaustoimien oikea ajoitus ovat ratkaisevia tekijöitä rakennusten ylläpidossa.

20

TEHO

Työtehoseura on panostanut viime vuosina voimakkaasti korjausrakentamisen kehittämiseen osallistumalla työn tuottavuutta, työturvallisuutta ja työhyvinvointia parantaviin tutkimushankkeisiin (Homer ja Raksavirtaa) ja kehittämällä korjausrakentamisen koulutuksia.

Onnistunut korjausrakentaminen edellyttää monipuolista ammattitaitoa Korjausrakentaminen vaatii erilaista osaamista kuin uudisrakentaminen. Työtehoseuran korjausrakentamisen koulutukset on suunnattu pääsääntöisesti linjasaneerauksen yhteydessä tehtäviin sisävalmistustöihin sekä julkisivu- ja kattoremontteihin. Työnjohtajille järjestetään korjausrakentamisen työnjohtaja -koulutusta sekä työntekijöille suunnattuja koulutuksia, kuten purkutyö ja koneellinen purku sekä kylpyhuonerakentajan koulutukset. Asiantuntija- ja sertifikaattikoulutuksia ovat mm. lämpökuvaus ja rakenteiden tiiviyden mittaajakoulutukset sekä asbestipurku.

Linjasaneerauksen toteutuksessa tarvitaan rakennusalan moniosaajia Linjasaneerauksen yhteyteen liitetään usein talotekniikan uudistamisen lisäksi kylpyhuone- ja keittiöremontit. Pölynhallinnan ja purkutyöosaamisen lisäksi märkätilatöiden vesieristäminen on erityisosaamista vaativa työtehtävä. Kylpyhuoneessa veden virtaus tapahtuu aina lattiakaivoon päin ja vesieristeen kalvopaksuus on vähintään sertifikaatissa ilmoitetun paksuinen. Onnistumisen varmistamiseksi märkätilatöihin tarvitaan osaaja, jolla on voimassa oleva märkätilasertifikaatti. Myös märkätilatöiden valvojan osaaminen osoitetaan sertifikaatilla.

Olipa kyse linjasaneerauksesta tai julkisivuremontista, rakentamisen yksikön johtaja Kalle Laine suosittelee korjausrakentamista harkitsevia yhtiöitä toteuttamaan putkiremontin yhteydessä sähkö- ja ilmastointiremontit. Näin töiden aiheuttama haitta asumiselle jää yhteen kertaan.

i

Lisää Tutustu TTS:n monipuolisiin talonrakennusalan ja kiinteistöalan koulutuksiin https://www.tts.fi/koulutustarjonta/talonrakennus_ja_kiinteisto

Rakennusalan yksikön johtaja Kalle Laine palkittiin merkittävistä saavutuksista ammatillisen koulutuksen parissa Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä joulukuussa 2019.

TEHO

21

Hakkuukoneenkuljettajat

paljon vartijoina HENNA HURTTALA, TTS TTS

Suomen metsistä 90% on talousmetsiä. Tästäpä syystä talousmetsissä tehtävät luonnonhoidon toimenpiteet ovat monimuotoisuuden näkökulmasta erittäin tehokkaita. Puunkorjuu on Suomessa hyvin pitkälle koneellistunutta ja korjuun päivittäisissä päätöksenteoissa metsäkoneenkuljettajat ovat keskiössä. Koneenkuljettajien osaaminen on siis ratkaisevassa roolissa monimuotoisuuden turvaamisessa.

22

TEHO

Talousmetsien luonnonhoitoa ohjaavat sekä luonnonsuojelulaki, metsälaki että sertifiointijärjestelmät FSC ja PEFC. Näiden metsäluonnon monimuotoisuutta takaavien vähimmäisvaatimusten tunteminen on iso pala haukattavaksi metsäopetuksessa. Lisäksi metsänomistajien erilaistuvat tavoitteet metsäomaisuutensa hoidossa lisäävät vaikeuskerrointa. Hakkuukoneenkuljettaja voi olla se taho, joka perustelee puronvarren suojavyöhykettä, säästöpuuryhmää tai käsittelemättä jätettyä rinteen alustaa. Toisaalta metsänomistaja voi hakkuukoneen kuljettajalle suoraan esittää - ehkä hiukan epäsuorasti tai ammattikieltä tuntematta - toiveita maisemansuojelusta, poimintahakkuista, riistan huomioimisesta tai vesiensuojelusta. Valmiudet kohdata kuljettajan työssä sekä varsinainen monimuotoisuuden huomioonottaminen, että metsänomistajan kohtaaminen, ovat tätä päivää.

Täydennyskoulutusmalli taklaamaan luonnonhoidon esteitä TTS Työtehoseura, Suomen metsäkeskus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat saaneet mahdollisuuden yhdistää voimansa laajasti hyödynnettävän täydennyskoulutusmallin muotoilemiseksi. Koulutuksessa eri luonnonhoidon teemat tullaan jakamaan moduuleiksi, joiden opiskeluun tarjotut materiaalit ovat saavutettavissa verkko-oppimisalustalta. Mallissa kuvataan lähiopetuksen ja maasto-osuuksien rakenne, jotta kuka tahansa koulutuksentarjoaja voi rakentaa koulutuskokonaisuuden. Verkko-oppimismateriaali mahdollistaa myös itsenäisen opiskelun.

Työn pohjana käytetään Suomen metsäkeskuksen Monimetsä -hankkeessa keräämää tietoa niistä luonnonhoidon toteuttamisen pullonkauloista, jotka liittyvät metsäkoneen kuljettajan osaamiseen ja hakkuun käytännön toteuttamiseen. Sanna Kotiharju Metsäkeskuksesta näkee täydennyskoulutuksen kehittämisen tärkeäksi toimenpiteeksi talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisessa - Luonnonhoidon osaamisen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle toteuttavassa portaassa on tarvetta Metsäkoneen kuljettajille, maanmuokkaajille ja metsureille tulisi tarjota mahdollisuuksia kerrata ja kehittää taitojaan luonnonhoidon toimenpiteistä ja toimista, Sanna Kotiharju linjaa.

Panoraamakuvilla oppi helposti lähestyttävään muotoon Sähköisen opintomateriaalin rakentamisessa hyödynnetään luonnonhoidon verkko-oppimisympäristöä, LuHoa. LuHo on suomalaisten metsäoppilaitosten yhteinen, 360° panoraamakuviin perustuva, luonnonhoidon verkko-oppimisympäristö. Oppimisympäristön raken-

tamista koordinoinut lehtori Janne Ruohonen Tredusta lähtee innolla kehittämään ja täydentämään LuHoa. - Oppimisympäristön tavoitteena on auttaa kuljettajia tekemään päätöksiä, ja oppimisympäristön panoraamakuvat vievät päätöksentekotilanteet koneen hyttiin.

Sieltä se talousmetsien luonnonhoidon avainhenkilö nimittäin löytyy, kiteyttää Janne Ruohonen. Tämä on hyvä lähtökohtakohta täydennyskoulutuksen kehittämiselle.

Kuinka huomiot monimuotoisuuden metsässäsi? Keinoja riittää, eivätkä ne ole tavattoman kalliita!

• • • • • • • • • •

Säästetään riistatiheikköjä Jätetään säästöpuuryhmiä Säästetään lahopuut Tehdään tekopökkelöitä Kierretään vaikeat ja vähäarvoiset kohteet Jätetään vesien varsille suojavyöhykkeet Jätetään soiden reunoille vaihettumisvyöhykkeet Edistetään luontoarvoja pellon reunavyöhykkeellä Säilytetään sekapuustoisuus Ylläpidetään puulajimäärä

LÄHDE: METSÄKESKUS, LUONNONHOITOTOIMENPITEIDEN TARKISTUSLISTA

i Lisätietoja Hakkuukoneenkuljettajien monimuotoisuuden ja luonnonhoidon täydennyskoulutusmalli TTS Työtehoseura koordinoi Yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Toteutusaika vuosi 2020 Rahoitus: maa- ja metsätalousministeriö Luonnonhoidon verkko-oppimisympäristö, LuHo https://luho.fi/

TEHO

23

Metsäteiden rakentamista kannattavasti JIM ANTTURI, TTS

Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti Työtehoseuran ja Suomen metsäkeskuksen KANTAVA-hanketta vuosina 2018–2019 24

TEHO

Metsänomistajat tekevät mittavia investointeja metsätierakentamiseen.

Paremman kannattavuuden tavoittamiseksi on kehitetty välineitä ja laskureita, jotka helpottavat investointien suunnittelua.

Metsätiet ovat osa valtakunnallisen tieverkon hiussuonistoa ja niiden kunnon on oltava riittävällä tasolla, jotta puu liikkuu tehtaille ympäri vuoden. Laadukas tierakentaminen ei ole ilmaista ja on ymmärrettävää, että tiestöön investoidulle pääomalle toivotaan järkevää tuottoa. Puuntuotannon lisäksi rinnalla kulkee toki virkistyskäyttö, joka tulee myös huomioida päätöksiä tehtäessä.

Tähän tarpeeseen kehitetyllä selainpohjaisella Metsätielaskurilla voi verrata metsätien kunnossapito- ja kunnostustoimenpiteiden sekä perusparannuksen kustannuksia, hyötyjä ja taloudellista kannattavuutta.

Laskurin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi tiepalveluyrittäjälle ja tiekunnalle perusparannushanketta suunniteltaessa.

Laatua peliin, kiitos Tiehankkeiden laadukkaan suunnittelun ja toteuttamisen tärkeys on noussut esiin Suomen metsäkeskuksen vuotuisissa tarkastuksissa. Liian suuri osa toteutuneista tiehankkeista kärsii puutteista esimerkiksi kääntöpaikkojen ja sorastuksen osalta. Myös vuosittainen lanaus unohtuu usein.

Tietoa laadukkaasta metsätierakentamisesta on ollut saatavilla, mutta nyt olemassa olevaa aineistoa ja täysin uutta oppimateriaalia on koottu verkkokurssien muotoon laadukkaan tekemisen tukemiseksi. Toimija voi näin syventää osaamistaan itseopiskelumateriaalin avulla – ajasta ja paikasta riippumatta.

Kannattavia kunnostusojituksia, tukkia tuhkalannoituksella Suometsien hoito puhututtaa – syystäkin. Selvää on, että merkittävä määrä turvemailla sijaitsevia kohteita on tulossa ikään, jossa ainespuun korjuu on mahdollista.

Turhien kunnostusojitusten välttämisestä puunkorjuun yhteydessä puhutaan paljon erityisesti negatiivisten vesistövaikutusten takia, mutta tämä korostuu varsinkin kohteessa, jossa toiminta ei ole edes taloudellisesti kannattavaa – metsänomistajalle huonon tuotoksen takia tai urakoitsijalle kannattamattomaksi hinnoitellun työn takia. Toisaalta toisessa ääripäässä näyttää siltä,

että tuhkalannoituksen lisääminen suometsissä parhaita käytänteitä noudattaen on hyvinkin perusteltua niin ilmaston kuin tilipussinkin kannalta.

Keskityimme hankkeessa urakoitsijan näkökulmaan ja eriytimme TTS-Koneesta Hinnoittelulaskurin lannoitusja suometsänhoitotöihin. Selainpohjaisella laskurilla toimija pyöräyttää näppärästi konekustannukset ja kannattavan hinnan kaivuri- tai lannoitustyölle.

Lisää asiakaslähtöisyyttä – metsänomistajakunta muuttuu muun yhteiskunnan mukana Kaupungistuva ja keski-iältään vanhentuva metsänomistajakunta sekä moninaiset metsäsuhteet – tämä kuvaa suomalaista metsänomistajaa. Tarvetta entistä monipuolisimmille ja asiakkaan tarpeet huomioon ottaville metsänhoitopalveluille ei siis tarvitse kaukaa hakea. Tätä silmällä pitäen kehitimme Asiakaslähtöisyys metsäpalveluiden kehittämisessä -työkirjan yhteistyössä oululaisen Palvelupolkuja Oy:n kanssa.

Itseopiskelu- tai kurssimateriaalina käytettävä työkirja tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden nousussa olevaa palvelumuotoiluajattelua hyödyntäen.

Uusien liiketoimintamallien, kannattavuuden ja laadun kehittäminen lähtee käytännön toimijoista itsestään.

Uudet digitaaliset työkalut ja oppimateriaalit odottavat pääsevänsä osaksi metsätalouden raskaiden työlajien suunnittelun maailmaa!

i Tutustu https://metsatielaskuri.tts.fi/ https://hinnoittelulaskuri.tts.fi/ https://metsakeskus.verkkokoulu. gimletlms.com/fi https://www.tts.fi/files/2636/ Asiakaslahtoisyys_metsapalveluiden_ kehittamisessa_aukeamittain.pdf

TEHO

25

Uudet Teknologiat & Maatalous

Datataloutta maataloudessa – miten tietoa hallitaan?

REETTA PALVA, TTS

JONI AISLA

Datatalous, maatalousyrittäjän työn ja osaamistarpeiden muuttuminen puhuttivat Uudet Teknologiat & Maatalous -tapaamisessa Tampereella.

Digitaalisuudessa nähtiin paljon mahdollisuuksia, vaikka moni asia myös askarrutti. Esittelyssä nähtiin ulkoinen tukiranka, eksoskeleton, joka voisi olla avuksi myös maatalouden töissä.

Dronet, kuvantaminen, satelliitit, maaperäanturit, täsmäviljely, robotiikka, datan louhinta, tekoäly – eri järjestelmien tuottaman tiedon yhdistäminen ja prosessointi ohjelmistorobottien avulla päätöksenteon tueksi nähtiin mahdollisuutena. Toisaalta tekoäly tarvitsee valtavasti tausta-aineistoa – voisiko keräämistä joukkoistaa? Myös datan paljous arvelutti osallistujia.

Ja standardeista huolimatta ongelmana on edelleen eri järjestelmien yhteensopivuus.

Miten tietoa hyödynnetään parhaiten?

Teknologian avulla jo nyt on saatavissa paljon tietoa: paikkakohtaista tietoa maasta, kasvusta, säästä, tuotantopanoksista ja sadosta. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta visioi kertyvän datan hyödyntämistä käyttäen esimerkkinä jalkapalloa: jos tekoäly pystyy pian neuvomaan pelissä reaaliaikaisesti pelitapahtumien perusteella, miksei datan avulla oppiva tekoäly voisi luoda ennusteita kasvukauden aikaisten toimenpiteiden tueksi.

Ihmistä tarvitaan edelleen tiedon hyödyntämisessä.

Ohjat yrittäjän omiin käsiin – yhteistyössä on voimaa Isommassa kuvassa tiedon liikuteltavuus luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Liisa Pesonen Lukesta haastoi maatalousyrittäjiä ottamaan ohjat omiin käsiin datan hyödyntämisessä. Tuottajaverkostojen kautta yrittäjät voisivat jakaa dataa ja esimerkiksi kerätä laadultaan samanlaisia tuote-eriä ja etsiä uusia markkinoita. Toinen datatalouden bisnesmahdollisuus olisi Pesosen mielestä yhteiskehittäminen muiden ruokaketjun toimijoiden kanssa, mikä tapahtuisi parhaiten tuottajaverkoston

26

TEHO

kautta. Yhteiskehittämisessä pitää sopia riskinjaosta, tuloksenjaosta, datan hallintaoikeuksista ja vastuista.

Kasvinviljelijä ja yrittäjä Kari Alasaari Lapualta oli samoilla linjoilla verkostoitumisen suhteen.

- Kovin pitkään kannata yksin ihmetellä, vaan olisi hyvä olla porukka, jonka kanssa miettiä asioita., totesi Alasaari, joka hyödyntää runsaasti uusia teknologioita ja on saanut niistä konkreettista hyötyä. Toimenpiteitä ja tuotantopanoksia säädetään kasvustokarttojen, satokarttojen ja maaperäkarttojen mukaan, säädataan peilaten.

- Kun pelto on hyvässä kunnossa, tehdään parhaan mukaan kaikki toimenpiteet, kustannus- ja resurssitehokkaasti ja tulee hyvä sato, hiilijalanjälkikin on pieni.

Teknologia mahdollistaa tehostamisen Kotieläintuotanto on tehostunut kestävällä tavalla eläinten jalostuksen, ruokinnan ja managementin kehittymisen ansiosta. Maitolitran tuottamisen metaanipäästöt ovat Suomessa vähentyneet 34 % viiden vuosikymmenen aikana, kertoi Marketta Rinne Lukesta.

Taustalla on suurelta osin teknologia, ja kehitys tulee jatkumaan näillä alueilla.

Nyt suuri boomi ovat eläimen hedelmällisyyttä ja terveyttä seuraavat teknologiat. Karjakoon kasvaessa seurantaan jää vähemmän aikaa eläintä kohti, eikä kaikilla ole yhtä hyvää karjasilmääkään.

Uutena innovaationa oli esittelyssä eksoskeleton eli ulkoinen tukiranka, jolla voi keventää esimerkiksi käsillä tehtävää asennustyötä ja toistotyötä. Eksoskeletonia testasi Työtehoseuran Veli-Matti Tuure

Lypsykarjoissa viime vuosina erityisesti aktiivisuusmittarit ovat tulleet runsain määrin markkinoille kiimojen ja terveyden seurantaan. Kiimojen seurannassa ne ovatkin jo varsin luotettavia, mutta terveyden seurannan osalta ollaan vasta alkutaipaleella, totesi Matti Pastell Lukesta. Pastellin mukaan paras tilanne olisi, jos datasta voitaisiin päästä kiinni sairastumiseen johtaneisiin syihin, voitaisiin tapahtuneesta oppia ja muuttaa toimintaa oikeaan suuntaan.

Sammatin tilalla Ylöjärvellä seurataan kehitystä ja kun näyttää tekniikka näyttää olevan luotettavaa, toimivaa ja kustannustehokasta, se otetaan nopeasti käyttöön.

Yrittäjä Suvi Rajalan mielestä automaattisten mittalaitteiden hyöty on siinä, että ne voivat käydä läpi valtavia määriä tietoa, mihin ihmisen aika ei riitä. Kone antaa vinkkejä, mutta ihminen osaa päätellä paremmin, mistä on kysymys. Rajalan mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset opetetaan käyttämään järjestelmien tuottamaa tietoa.

i Lisää Uudet Teknologiat & Maatalous -tapaaminen pidettiin Tampereella 4.12.

2019.

Videotallenteet päivän esityksistä ovat katsottavissa hankkeen YouTube -kanavalla Jaa uusi tieto tai käytännön kokemus!

Kokoamme parhaillaan tietoa uusista teknologioista, innovaatioista ja niiden tuomista hyödyistä maatalouden kestävyyteen ja tuottavuuteen.

Vastaa kyselyyn www.tts.fi/uudetteknologiatmaatalous

TEHO

27

Oppia Tanskan maataloudesta TEA ELSTOB, TTS JA JENNI KIVINEN, PROAGRIA ETELÄ-SUOMI TYÖTEHOSEURA

Tanskan maatalous poikkeaa Suomen maataloudesta niin olosuhteiden kuin toiminnan harjoittamisen suhteen. Mitä meillä on opittavaa Tanskan mallista – tätä selvitti joukko maatalousyrittäjiä ja neuvojia.

Tanskassa sovelletaan monilla maatiloilla onnistuneesti Lean-ajattelua. Lean on johtamisfilosofia, jonka avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja.

Paikallinen Lean-asiantuntija Susanne Pejstrup Lean Farmingista luotsasi osallistujia neljän päivän aikana kahdeksan tanskalaisen maatilan ja jatkojalostusyrityksen toiminnan ytimiin. Tanskassa maatalous on edelleen merkittävä elinkeino ja maatalousklusteri on maan talouden tuki ja turva. Vaikka Tanska on pinta-alaltaan pieni, vain Uudenmaan kokoinen, se on lihan, kananmunien, juuston, voin ja monien muiden elintarvikkeiden

28

TEHO

suurtuottaja sekä -viejä. Suotuisat ilmasto-olosuhteet ja sijainti tarjoavat maan maataloudelle runsaasti mahdollisuuksia, mutta myös paljon haasteita. Kilpailu Euroopan ruokamarkkinoilla on kovaa ja kannattavat toimintamallit ovat selviytymisen edellytys. Tanskalaiset maatilat vaihtavat omistajaa usein ulkopuolisen ostajan toimesta, toisin kun Suomessa toimitaan sukupolvenvaihdosten kautta. Tanskassa maatilayrityksiä johdetaan nykyaikaisin liiketalouden opein.

Johtamiseen ja Lean-ajatteluun panostetaan monilla tiloilla Suomessakin. Ohessa on Tanskasta poimittuja muutamia hyviä käytäntöjä, jotka ovat sovellettavissa maatalousyrittäjyyteen laajemmin.

Positiivista imagoa maataloudesta Højlund Agrossa on maidontuotantoa viiden lypsyrobotin ja viiden paikallisen työntekijän voimin. Tilan esimerkillinen siisteys ja toimintaympäristö on sitonut paljon pääomaa.

Tutustumisvierailuilla käy paljon vierailevia ryhmiä: yrittäjillä on halu välittää tietoa ja positiivista imagoa maataloudesta.

Mittarit esille ja jatkuvaa seurantaa Pionergård on Tanskan toiseksi suurin nautakasvattamo, jossa on 3200 paikkaa ja tulevan laajennuksen myötä 4400 kasvatuspaikkaa.

Menestystekijöinä yrittäjät pitävät tuotannon systemaattista seurantaa: mittarit ovat esillä ja päivitys tehdään säännöllisesti.

TEHO

29

Yhteistyötä ja trendeihin vastaamista Yding Grønt on erikoistunut babysalaattien kasvatukseen, pakkaukseen ja yritysmyyntiin. Kaikkea ei tuoteta itse vaan valtaosa, 70%, ostetaan sopimustuottajilta Tanskasta ja muualta Euroopasta. Yritys aloitti valmiiden salaattisekoitusten myynnin vuonna 2018 ja myy niitä moniin Euroopan maihin, myös Suomeen. Menestystekijöinä yrittäjät kokevat salaatin markkinatilanteen: salaatti on helppoa terveellistä ravintoa, joka on mukana kaikissa ateriaratkaisuissa. Asiakastarpeita on jatkuvasti seurattava, sillä muutokset kuluttajakäyttäytymisessä ovat nopeita.

Menestystekijöinä yrittäjät kokevat avoimen tiedonkulun ja yhteisten tavoitteiden läpikäynnin viikkopalavereissa.

Tärkeää on siisteys ja suunnitelmallisuus: kaikille tavaroille ja toiminnoille on omat paikkansa.

Uskoa luomuun ja uskallusta tehdä omalla tavalla Axel Månsson A/S on Tanskan suurin jäävuorisalaatin tuottaja. Tilalla on myös paljon muuta vihannestuotantoa. Viljelyksessä on noin 1400 ha peltoa, josta puolet luomutuotannossa. Lisäksi tilalla tuotetaan kananmunia ja biokaasua. Tilapuoti ja ravintola antavat hyvät puitteet myös lukuisille järjestettäville tapahtumille.

Työllistävyysvaikutus on vakituisesti 55 työntekijää ja kasvukaudella työntekijämäärä nousee jopa 250 henkilöön. Menestystekijöinä yrittäjät kokevat luomun ja uskalluksen tehdä asioita uudella tavalla.

30

TEHO

Kestävää kehitystä-blogi virittää lukijat ajatus kerrallaan kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Näkökulmina ovat Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämishankkeet ja niiden liittyminen kestävyysajatteluun.

Kestävää kehitystä-blogi

Myrsky vesilasissa MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS

Kukaan ei tänä talvena ole voinut väittää maatamme kuivaksi. Tuhansien järvien lainehtiessa ja taivaan kaataessa vettä päälle harvalle tulee mieleen murehtia veden riittävyyttä. Vastuullinen veden käyttö on kuitenkin yksi tärkeä osa kestävää elämäntapaa. Vedenkulutus ja etenkin veden lämmittämisen osuus energiankulutuksesta jäävät usein liian vähälle huomiolle.

Pari helppoa pointtia meille kaikille veden, rahan ja luonnon säästämiseksi: 1. Vähemmän aikaa suihkussa: Suihku on kodin suurin vesijuoppo ja iso energiasyöppö. Suihkun virtaus on noin 12 litraa minuutissa. Kymmenen minuutin suihku vie siis 120 litraa lämmintä vettä, jos suihku on koko ajan auki. Pelkästään sulkemalla suihku aina kahdeksi minuutiksi shampoon levityksen ajaksi säästyy vuodessa kymmeniä euroja per hiustenpesijä - ja energiaa.

2. Hampaidenpesun ajaksi hana kiinni: Kaksi minuuttia kestävä hampaidenpesu juoksevan veden alla kuluttaa vettä noin 12 litraa. Vuodessa ero mukilliseen vettä on lähes 9000 litraa puhdasta juomavettä.

3. Tarkista vuotaako wc: Käymme vessassa 5-7 kertaa päivässä, ja huuhteluun kuluu vuodessa vettä keskimäärin 20 000 litraa/hlö. Käytännössä noin neljännes käyttämästämme vedestä menee vessasta alas. Keskimääräinen vuotava wc aiheuttaa vuodessa 1000 euron kustannuksen. Vuodon voi paljastaa asettamalla palan wc-paperia pöntön sisäpuolen takaseinämälle ja seurata, kastuuko se.

4. Vesipullo jääkaappiin jäähtymään: Pienistäkin puroista syntyy äkkiä senttejä vesilaskuun. Jos joudut juoksuttamaan hanasta pitkän aikaa vettä ennekuin se on tarpeeksi kylmää juotavaksi, kannattaa ottaa iso pullo täyteen vettä ja jäähdyttää se jääkaapissa. Siellä on raikas vesi aina valmiina odottamassa.

TTS:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa välitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotta maailmastamme tulee kestävämpi. Parhaillaan on käynnissä Kestävä vedenkäyttö -hanke, missä TTS toteuttaa tutkimusosuuden ja selvittää kuluttajien vedenkäyttöjakauman. Pohjalukuna on aiempien tutkimusten tulos 155 litraa/hlö/ vrk, mutta luku on jo viime vuosituhannelta. Lisätietoja www.tts.fi/vesi

TEHO

31

Työtehoseuran opiskelijoita

Kalasatamanpuistoa rakentamassa ARTO VARONEN

Kalasatamapuiston rakentaminen on edennyt vaiheittain. Tavoitteena on saada puistokokonaisuus lähes valmiiksi vuoden 2020 aikana.

Kalasatamanpuisto rakentuu ammattitaitoisella moniosaamisella keskelle nopeasti kasvavaa Sörnäisten kaupunginosaa Helsingissä. Projektin toteuttajana on Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara

32

TEHO

Rakennettavan puiston alue on osa vanhaa satamalaitoksen tonttia, joka vapautui puistorakentamiselle vuonna 2014. Vehreälle oleskelu- ja tapahtumispuistolle oli tarvetta, muutoin niin värittömässä ympäristössä.

Puistoalue on kooltaan 2,5 hehtaaria. Rakennustyöt käynnistettiin heinäkuussa 2015 ja vaiheittaisen rakentamisen ensimmäiset osiot saatiin valmiiksi kevättalvella 2017.

Puiston ensimmäisiksi valmistuneisiin osiin rakennettiin liikunta- ja leikkipaikka, istutuksia ja tekonurmipintainen pelikenttä, joka voidaan talvella jäädyttää luistinradaksi – kenttä onkin saanut kiitosta ja ollut alueen koulun ja päiväkodin ahkerassa käytössä. Laajat oleskelunurmialueet kuuluvat isona osana puiston kokonaiskuvaan puistoa etelä-pohjoissuunnassa halkovan pääkäytävän ohessa. Käytävän portaalivalaistuksessa on haluttu tuoda puistoon ”sataman henkeä”. Puiston länsireunassa, alueen halkovalla nurmettavalla tulvauomalla, on haluttu varautua mahdollisiin sään ääri-ilmiöihin.

Rakentaminen jatkui keväällä 2019, jolloin oli vuorossa kokonaishankkeen kolme viimeistä vaihetta. Mittavan projektin kokonaiskustannukset ovat arviolta noin 7 miljoona euroa. Puistokokonaisuus saadaan suurimmilta osin valmiiksi vuoden 2020 aikana.

Staran ja Työtehoseuran onnistunut yhteistyö Kalasatamanpuiston toteuttaja Stara kouluttaa oppisopimuksella tarpeen mukaan työntekijöitään vaativampiin tehtäviin Työtehoseuran kautta. Tämä näkyy erityisesti Kalasataman puistotyömaalla kasvavana tieto- ja taitomääränä.

- Rakennusprojektien monipuolistuminen ja -mutkaistuminen vaatii jatkuvaa henkilöstön osaamisen päivittämistä, toteaa Kalasatamanpuiston vastaava työnjohtaja Petri Levin.

Koneurakoinnista vastaavan Murtoyhtiöiden kaivinkoneenkuljettaja Niko Oramiehen mukaan Työtehoseura antoi hyvän pohjan toimia koneen puikoissa. Nurmijärven Rajamäki oli myös sijaintinsa puolesta hyvä vaihtoehto maanrakennuskoneen kuljettajan tutkinnon suorittamiseen. Puistotyömaalla työskentelee tällä hetkellä myös maanrakennuksen ammattitutkintoa ja puutarha-alan erikoisammattitutkintoa suorittava työntekijä. Oppiminen ja ammattitaidon kartuttaminen toteutuu erinomaisesti Kalasatamanpuiston suurella ja monipuolisella rakennustyömaalla.

Kirjoittaja Arto Varonen työskentelee Helsingin kaupungin rakentamispalvelulaitoksessa Starassa etumiehenä ja opiskelee Työtehoseurassa Viheraluemestariksi.

TTS kouluttaa viheraluemestareita SIRPA PUSSINEN, TYÖTEHOSEURA

Viherrakentamisen projektit voivat olla laajuudeltaan miljoonaluokkaa ja työnjohtajat toimivat esimiehinä kymmenille työntekijöille. Riittävä osaaminen on välttämätöntä, jotta pystyy hallitsemaan kokonaisuuden.

Puutarha-alan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus järjestetään Työtehoseuran Rajamäen toimipisteessä vuosittain. Kestoltaan noin vuoden ajanjaksolla toteutuvista opinnoista valmistuu Viheraluemestareita, jotka osaavat johtaa viheralan työmaata tai organisaatiota sekä hoitaa hankintatai tarjoustoimintaa. Viestintä on keskeinen osa opintoja. Koulutuksen yhteistyössä kouluttajina on mukana eri yrityksistä arvostettuja huippuosaajia.

- Tyypillisinä koulutukseen osallistujina ovat puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneet, joilla on muutaman vuoden työkokemus esimiestehtävistä viherrakentamisen ja kunnossapidon töissä. Heille on herännyt halu palata takaisin koulun penkille virkistämään muistia ja oppimaan uutta. Osallistujien taustat ovat vaihtelevia; osa tulee isoista yrityksistä, osa kunta- tai kaupunkiorganisaatioista ja osa on itse yrittäjiä, kertoo koulutuspäällikkö Mia Tapio Työtehoseurasta. ”Rikkaruohotasolta ylöspäin” Opiskelijat kokevat tärkeäksi, että he saavat koulutuksen myötä pätevyyden työnjohtotehtäviinsä.

Tämä auttaa pärjäämään esimerkiksi urakoiden kilpailutuksissa, joissa tutkinto toimii yhtenä referenssinä. Moni miettii, miten fyysisesti raskaissa tehtävissä jaksaa työskennellä eläkeikään asti.

Kouluttautuminen tuo mahdollisuuden edetä rikkaruohotasolta ylöspäin. Puutarha-alan erikoisammattitutkinnon suorittanut voi toimia monipuolisissa puutarha-alan vaativissa ammatillisissa tehtävissä erikoisosaajana, kouluttajana, kehittäjänä tai esimiestehtävissä. Näin voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai työntekijänä yrityksessä, julkisella sektorilla tai yhteisössä.

- Erikoisammattitutkinnossa jokainen näyttötilanne on erilainen ja opiskelija voi hyödyntää osaamistaan juuri omalle työpaikalle. Mukavaa on nähdä, kun opiskelijat verkostoituvat ja oppivat toisiltaan, pohtii Tapio.

TEHO

33

Innovaatioita ennen ja nyt

Ennen työllisti veden hankinta – nyt mietitään, kuinka vettä säästetään HELI MÄNTYLÄ JA SIRPA PUSSINEN, TTS

TTS:N ARKISTO JA MINNA KUUSELA

Työtehoseurassa tutkittiin 1920-luvulla koti- ja karjatalouden vedenhankinnan taloudellista järjestämistä ja emäntien raskasta työtä.

Tänä päivänä kodintöitä helpottavat tekniikka ja kodinkoneet, asumisesta on tullut väljää ja helppoa, mutta kääntöpuolena on alati suureneva hiilijalanjälki. Nyt 2020-luvulla Työtehoseurassa tutkitaan, miten vedenkulutusta voidaan vähentää.

1900-luvun alkupuolella tehtyjen tutkimusten myötä naisten työpäivä huomattiin ”järkyttäväksi”. Todettiin, että pientiloilla emäntä käveli pelkissä työaskareissa jopa 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimuksen päätehtäväksi muotoutuikin työtä helpottavien laitteiden kehittäminen sekä tiedon levittäminen. Sodanaikaiset poikkeukselliset olosuhteet muuttivat pysyvästi naisten työtä. Miesten ollessa sotarintamalla, naiset tekivät maataloustyöt, maanviljelyn, eläintenhoidon, jopa metsätyöt.

Kaupungeissa naisten osuus teollisuuden työvoimasta kasvoi 1940 -luvulla ja sotien jälkeen – paluuta menneeseen ei enää ollut, sillä työvoimaa tarvittiin

34

TEHO

kipeästi jälleenrakennukseen. Kotitaloustyötä oli välttämätöntä tehostaa, vedoten koko maata koskevaan työvoiman puutteeseen.

Työajan säästöä kotitalouksiin Työtehoseuran yksi tunnetuimpana innovaationa muistetaan kotitalousosaston osastopäällikön, Maiju Gebhardin kehittämä astiankuivauskaappi. Naisten käyttämä aika astioiden tiskaukseen oli huomattava ja astianpesua oli tarpeen kehittää käytännöllisemmäksi.

Aikaa vievä astioiden kuivaus pyyheliinalla korvattiin telineellä, johon astiat laitettiin kuivumaan. Ruotsissa tämä oli jo käytössä, mutta Maijun keksintönä oli nostaa teline seinälle, näin säästää pöytätilaa ja ra-

kentaa ympärille suojaksi seinät ja ovi. Tänä päivänä astianpesukone hoitaa koko homman, mutta kukapa suomalainen silti luopuisi astiankuivauskaapista.

Kansanvalistus ja joukkotiedotusvälineet kehittyivät, tuli radio ja TV osaksi tiedonvälitystä. Huomioitavaa on, että valistusta ei suunnattu vain emännille. Tärkeinä kohderyhminä olivat myös poliitikot, päättäjät ja lehdistö. Vanhoista asenteista tuli päästä eroon.

Muuttuvat kotitaloudet Rakennemuutos kiihtyi 1960-luvulla ja kaupungistumisen myötä tarve kotitalouksien kehittämiselle muuttui. Ruoanlaitossa kannustettiin hyödyntämään puolivalmisteita ja keventämään työläitä ruoanlaittomenetelmiä. Kankaiden ja vaatteiden ompelun korvasivat teollisesti valmistetut vaatteet. Kulutustarvikkeiden määrä kasvoi, tulivat pesukoneet, jääkaapit ja pölynimurit yhä useampien perheiden ulottuville.

Elintason kasvu ja kotitalouksien koneellistuminen toivat Työtehoseuran repertuaariin kodinkone- ja laitetestaukset, joita edelleen tilaustöinä tehdään.

Asumisen tutkimusta ja kehittämistä 2020-luvulla Kun asukkaat kokevat asuinympäristönsä viihtyisäksi, on sillä suora vaikutus hyvinvointiin. Asuinympäristön yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeisessä asemassa asumisen kehittämisessä ja asukkaan hyvinvoinnin lisäämisessä. Asumisterveydelle tärkeitä tekijöitä ovat asunnon sijainti, hyvät ja esteettömät liikenneyhteydet, asunnon muunneltavuus ja monikäyttöisyys, teknologiset ratkaisut, ratkaisujen helppokäyttöisyys sekä hyvät mahdollisuudet liikuntaan ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Yhteinen koti maalla -hankkeessa havaittiin, että vaikka avun tarve kasvaa, on kotona asuminen mahdollisimman pitkään usein ikääntyvien toiveena.

Laitospaikkojen vähentäminen ja kotona asumisen mahdollistaminen on myös yhteiskunnan tavoitteena.

Tämä kuitenkin edellyttää muutoksia rakennetussa ympäristössä ja asumisessa sekä uudenlaista ajattelua palveluverkostoissa sekä lähiympäristön ihmisten ja paikallisten tukiverkostojen hyödyntämisessä.

Hankkeen päätavoitteena oli parantaa yhteisöllisen asumisen avulla ikääntyneiden mahdollisuuksia asua maaseudulla ja lisätä sitä kautta maaseudun elinvoimaisuutta ja palvelujen kysyntää paikallisilta kotipalvelu-, hyvinvointi-, hoivapalvelu- sekä rakennusalan yrittäjiltä.

Asuminen tuottaa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmanneksen. Keskiarvoasumisessa yksilön ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevaa on asumisen väljyys, neliöiden määrä. Eri asumismuodoissa energiatehokkuus on keskimäärin miltei samaa luokkaa: yllättäen kerrostaloasuminen on neliökohtaisesti jopa hieman energiankulutukseltaan suurempaa kuin pientaloasuminen. Toisaalta pientaloissa asutaan tyypillisesti kerrostaloja suuremmissa asunnoissa.

Etenkin taloyhtiöissä vedenkulutus ja varsinkin lämpimän veden aiheuttamat kustannukset jäävät usein piiloon hoitovastikkeiden ja kiintiöperusteisten vesimaksujen taakse. Pientaloissa vedenkulutusta seurataan tarkemmin, mutta tietoa kaivataan erityisesti lämpimän veden kulutuksen vaikutuksesta energian kokonaiskulutukseen ja vedenkulutuksen vähentämismahdollisuuksista. Kestävä vedenkäyttö -hankkeessa selvitetään kuluttajien vedenkäyttöjakauma yhteistyössä Motivan, ympäristöministeriön, Energiaviraston, Työtehoseuran sekä useiden alan yritysten kanssa. Tutkimusosuuden toteuttaa Työtehoseura. Menetelminä käytetään älykkäistä vedenmittauslaitteista kerättävää mittaustietoa, vedenkäytön seurantaa sekä laajaa kuluttajakyselyä vedenkäyttötottumuksista.

Yhteiskunta ja valistuksen keinot muuttuvat, mutta perusajatus tiedon viemisestä käytäntöön kotitalouksien hyödyksi säilyy vuosikymmenestä toiseen.

TEHO

35

#johtaminen Työhön tuottavuutta ja hyvinvointia Osaamista esimiestyöhön ja johtamiseen • Lähiesimiestyön ammattitutkinto • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yrityksille räätälöidysti • Tuottavuusjohtamisen valmennus • Työhyvinvointivalmennus Lisätiedot www.tts.fi/koulutustarjonta/esimiestyo_ja_yrittajyys TTS Työtehoseura Anu Ahtela, anu.ahtela@tts.fi, 044 7143 719 Sirpa Pussinen, sirpa.pussinen@tts.fi, 050 4706 909

#webinaarit

Juuri Sinulle metsäinen yrittäjä Maksuttomat webinaarit keväällä 2020

Asiantuntijoiden vetämät, tiiviit verkkoluennot metsä- ja luonnontuotealan toimijoille. Luentojen kuuntelemiseksi tarvitset vain verkkoyhteyden!

• 20.3. Liiketoimintasuunnitelma tunnissa!

• 27.3. Nimet paperissa, mitäs tuli tehtyä?

• 3.4. Hinnalla millä hyvänsä?

• 17.4. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikille voit myydä!

Ilmoittautuminen webinaariin

https://tapahtumat.metsakeskus.fi/

ilmoittauduttuasi saat linkin, jolla kirjaudut.

TTS Työtehoseura

henna.hurttala@tts.fi, 050 329 7498 tai marko.ammala@metsakeskus.fi, 050 314 0521