TEHO-lehti 4/2020

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

4/2020

TEHO TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Vedenkulutus vähentynyt 10

JOULUKUKKIIN LUONNONMATERIAALEJA 8

ÄLYÄ LIIKENTEESSÄ 30

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Vuonna 2021 on Työtehoseurassa tarkoitus saada valmiiksi organisaation Kestävän kehityksen strategia. Koronan ja sen aiheuttaman talouskriisin lisäksi kasvavat ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos ovat muokkaamassa tulevaisuuttamme. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävästi kehittyvässä - ja koronasta ja talouskriisistäkin selviytyvässä – maailmassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa. Kestävään kehitykseen ja siihen kuuluvaan liiketoimintaan, mm. kiertotalouteen satsaaminen on yrityksillekin tehokas mahdollisuus jäädä henkiin.

Vuosi 2020 ei ollutkaan uuden iloisen 20-luvun aloitus sellaisena, kuin vielä vuodenvaihteessa visioitiin.

Työttömyysprosentit nousevat ja kuntien talousluvut niiaavat. Juuri minkään kunnan budjetissa ei ole ensi vuodelle mitään ylimääräistä kivaa, vaan nyt ollaan selviytymismoodissa. Matkailu- ja ravitsemusala on etenkin kriisiytynyt, samoin viihdeala. Koronan haasteisiin vastataan meillä Työtehoseurassakin tutkien, kehittäen ja kouluttaen – tosin usein verkon välityksellä tai ainakin kasvomaskien takaa. Tämä aika tulee todella jäämään historiaan yhtenä valtavana sukupolvikokemuksena.

Ihminen on kuitenkin erittäin sopeutuva eläin. Jo lapsena kuulin, että ydinsodasta tulevat selviämään ainoastaan torakat, mutta kyllä ääritilanteiden jälkeen aina ihmisetkin nousevat. Optimisti toteaa, että tästä kaikesta voi seurata jotain hyvääkin. Voiko maailma uusiutua paremmaksi? Nousta kuin Feenix-lintu?

Tämä vaikuttaa väsitämättä tulevaisuuden työpaikkoihin ja työn tekemisen tapoihin. Myös ammatillisen koulutuksen rooli ja vastuu työelämän kehittäjänä ja tulevaisuuden rakentajana kasvaa. TTS:n tutkimus- ja koulutusyksikköjen rinnakkaiselo ja yhteistyö on taas organisaatiomme etu. Meillä on sekä tutkimustietoa ja vahvaa kehittämisosaamista että ajassa kiinni olevaa käytännön työtä.

Joulukin on monella varmasti tänä vuonna poikkeuksellinen.

Tavataan kuitenkin läheisiämme, syödään hyvin ja levätään. Ja nyt jos koskaan kannattaa katsoa, mistä se joulupöydän juusto tai lohi oikein tuleekaan ja suosia kotimaista. Kestävästi!

Oikein hyvää ja rentouttavaa joulua kaikille ja parempaa vuotta 2021!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Virpi Lähteinen, Vastavalo Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 5.3.2021 www.facebook.com/ TTSfi/

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

4/2020

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu 4

Luonnonmateriaalit käyttöön joulun kukka-asetelmissa

8

Mikset säilyttäisi maakellarissa? 9

Vedenkulutus on vähentynyt 10

Astioiden huuhtelu käsintiskauksen jälkeen

12

Ruoka Akatemian paluu

13

TTS testaa: Kuorimaveitset keittiön näppärät apulaiset

14

Kuivalla klapilla vähemmän päästöjä 18

Koneyrittäjyyden kannattavuus kasvuun 20

Tavoitteena keventää hevostallien työtä

22

Ykköstoiveena hyvä työilmapiiri

24

Häiritseekö työmaa arkeasi?

26

Perustaidot raksalla pääomaa parhaimmillaan

28

Älyä liikenteessä

30

”Opitaan toinen toisiltamme”

32

Itseohjautuvaan traktoriin ei vielä törmää liikenteessä

33

2

Työvoimakoulutuksena Uudistu esimiestyössä

34

35

Työelämän uudistumisen estejuoksu

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

Rannikkoalueiden ammattikalastajien mukana Kalastus on suuren turvallisuusriskin työtä, jota tehdään vaihtelevissa olosuhteissa sään armoilla. TTS:n Rannikkokalastus -hankkeessa selvitetään tyypillisimpiä työmenetelmiä rannikkomerialueella tapahtuvassa ammattikalastuksessa alle 10-metrisillä veneillä, kartoitetaan erilaisia ratkaisuja kalastajan työn sujuvoittamiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja haitallisen kuormituksen vähentämiseksi sekä testataan näiden toimivuus käytännössä. - Aluksi projektiryhmämme haastatteli rannikkoalueilla toimivien kalatalouden paikallisten toimintaryhmien aktivaattorit sekä 26 ammattikalastajaa. Nyt olemme kalastajien työnseurantavaiheessa, missä havainnoimme ja dokumentoimme 10 kalastajan varsinaiseen kalastukseen liittyvää työtä. Olemme jo päässeet mukaan neljälle kalastusmatkalle seuraamaan sekä verkko- että rysäkalastusta, kertoo erikoistutkija Veli-Matti Tuure.

Kalastajien työnseuranta-aineiston keräämisen ja analysoinnin jälkeen saatuja tuloksia ja kehittämiskohteita pohditaan työpajoissa. Hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Vuoden 2020 oppisopimusopiskelija opiskelee floristin ammattitutkintoa Vuoden 2020 oppisopimusopiskelijaksi TTS Työtehoseura on valinnut floristin ammattitutkintoa suorittavan Rezarta Sadriun. Vuoden oppisopimusopiskelijan valinnassa on painotettu oppisopimusopiskelijan motivaatiota ja sitoutumista ammattitaidon kehittämiseen. Rezarta Sadriun on kiinnostunut alasta kokonaisuutena ja innokas kehittämään työpaikkansa kilpailukykyä omaa ammattitaitoaan. Työpaikkana on MyyrKukka Vantaalla. Onnittelut!

4

TEHO

Urakka-Foorumissa nyt vuokrakoneita!

Urakka-Foorumi on urakoitsijoiden ja urakointipalveluiden ostajien sähköinen kohtaamispaikka.

Sivustolle on nyt lisätty koneiden vuokraustoiminnot, josta vuokrakoneita voi hakea asiasanoin ja koneryhmittäin. - Yrittäjät voivat esitellä vuokralle tarjoamia koneitaan sanoin sekä valokuvin, kertoo sivuston ylläpitäjä Eerikki Kaila. Vuokrakoneet näkyvät sivustolla esittelyineen listauksena ja koneen sijainti paikantuu kartalle. Vuokrakonetta tarvitseva saa sivuston kautta helposti käsiinsä vuokraajan yhteystiedot tarkempia tiedusteluja varten. Ilmaiseen Urakka-Foorumiin kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa https://urakka-foorumi.fi

Keittiömyyjien koulutusyhteistyössä mukana useita yrityksiä Vuoden 2020 oppisopimuskumppanina Suomen Rakennuskone Oy Oppisopimusviikko järjestetään valtakunnallisesti vuosittain. Viikon tarkoituksena on tuoda esiin ammatillista koulutusta ja oppisopimuksen monia mahdollisuuksia. TTS Työtehoseura on valinnut vuoden oppisopimuskumppaniksi Suomen Rakennuskone Oy:n, joka hyödyntää oppisopimusta rekrytoidessaan uusia mekaanikkoja yritykseen. Yrityksessä panostetaan aktiivisesti opiskelijan ohjaamiseen ja osaamisen kehittymiseen. Suomen Rakennuskone Oy on maailman toiseksi suurimman maarakennus- ja kaivoskoneiden valmistajan Komatsun valtuutettu maahantuoja Suomessa.

TTS Työtehoseuralla on pitkä ja vahva historia keittiö- ja tilasuunnittelusta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lokakuussa käynnistyi liiketalouden ammattitutkintoon tähtäävä Keittiö- ja kiintokalusteiden myyjien koulutus. – Tosi hyvä porukka koolla! Mukana on 16 opiskelijaa ja koulutus toteutuu läheisessä yhteistyössä keittiöalan yritysten kanssa. Työssäoppimispaikkojen yhteistyössä on useita eri myymälöitä lähinnä pääkaupunkiseudulta, esimerkiksi Puustelli, Kvik-keittiöt, Topi-Keittiöt, Keittiömaailma, Kalustetukku, K-Rauta ja Power. Tämä on meille tosi tärkeä yritysverkosto ja haluamme auttaa alalle hakeutuvien uusien keittiömyyjien kouluttautumista, hehkuttavat kouluttajat Tarja Marjomaa ja Minna Kuusela.

TEHO

5

Joulun kauneimmat kukat TTS Rajamäen opetusmyymälästä Perinteiseen tapaan TTS Rajamäen toimipisteessä toimivan kukkakaupan ovet ovat avoinna joulun alla. Opiskelijat tekevät myyntiin jouluisia kukkaistutuksia, asetelmia, kimppuja ja kransseja sekä somistettuja ruukkukukkia.

Valikoimastamme löytyvät perinteiset suosikit ja trendien mukaiset uutuudet. Opetusmyymälä palvelee joulukuussa 1.-22.12.2020 arkipäivisin klo 9-15. Tilaathan kukkasi etukäteen, jotta voimme varmistaa saatavuuden minna.uusi-simola@tts.fi tai tuija.pennanen@tts.fi .

Eroon kosteusmittausporauksista Betonirakenteiden kosteudenmittausmenetelmät muuttuvat! Langaton anturitekniikka on tulossa laajasti käyttöön. Anturit voidaan upottaa rakenteisiin ja etälukea reaaliaikaisesti. Tämä vähentää tarvetta porata rakenteisiin reikiä, ja tuo mittaukseen myös lisää tarkkuutta ja luotettavuutta. - TTS järjestää rakenteiden kosteudenmittaajille 6 päivän sertifikaattikoulutuksia, joissa uusi tekniikka on mukana.

Rakennustiedon RT-kortti ”Betonin suhteellisen kosteuden mittaus” on lausuntokierroksella, ja uudet menetelmät saataneen käyttöön lähitulevaisuudessa, kertoo koulutuspäällikkö Mikko Myller Rakentamisen yksiköstä.

Palaveri metsässä - TTS Metsätiimi testasi kävelykokouksen – Henna, kuuluuko? Minä kuulen sinua, mutta kuuletko sinä minua? Kyseessä ei ollut vanhanajan spiritistinen istunto eikä moderni Teams-kokous, vaan tutkimuksen ja kehityksen metsätiimin kävelykokous Rajamäessä.

Paikallistuntemus oli kovaa valuuttaa, sillä kävelyn ja suurten ajatusten ohessa aito suunnistaminen olisi ollut haasteellista. Maailmanlaajuisista epävarmuuksista huolimatta on oletettavaa, että vuonna 2021 metsät jatkavat kasvuaan ja niiden kestävään käyttöön liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa tullaan harjoittamaan. Tästä kerromme lisää ensi vuonna!

6

TEHO

Puurinki-palvelu tuo klapeja ovelle Turussa Lämmityskausi on nyt käynnissä, ja Kuivaa asiaa –hankkeessamme kehitettyjen uusien polttopuupalveluiden kokeilu laajenee. PuuRinki Turku aloitti toimintansa marraskuun alussa ja kotiovelle on nyt Turun keskusta-alueilla mahdollista saada 15 kilon vetoisissa klapisäkeissä ruutikuivaa polttopuuta. Toiminnan ideana on tehdä polttopuun saanti helpoksi niille, joilla on säilytystilaa vähän, puunkulutus pientä eikä välineitä kuljettaa puita itse. - Voit tilata 1 - 5 säkkiä suoraan olohuoneeseen tai ovenpieleen ilman toimitusmaksuja. Puita voi ostaa säännöllisesti tai epäsäännöllisesti, lupaa yrittäjä Arttu Anttila. Tilaukset tehdään etukäteen Facebook-sivujen kautta, tekstiviestitse tai puhelimitse. https://www. facebook.com/PuuRinki Polttopuun käytöstä lisää tietoa www.poltapuhtaasti.fi

Metsähallituksen kanssa tehty sopimus opetusmetsän käytöstä TTS on tehnyt Metsähallituksen kanssa sopimuksen Vihdissä sijaitsevan metsäalueen käytöstä osana TTS metsäalan koulutusta. Opetusmetsäsopimus astuu voimaan vuodenvaihteessa ja kattaa 400 hehtaarin alueen. Opetusmetsää tulevat käyttämään vuosittain noin 100 opiskelijaa metsäkoneenkuljetuksen ja metsätalousyrittäjien koulutusaloilta. - TTS metsäalan koulutuksessa tähän saakka ei ole ollut omaa opetusmetsää ja olemmekin iloisia tästä sopimuksesta. Metsähallitus on tärkeä kumppani ja yhteistyö on ollut hedelmällistä.

Opetusmetsää tullaan käyttämään havaintokohteina opetuksessa ja käytännön työkohteina, kertoo yksikön päällikkö Pertti Hourunranta.

Kiitos TEHO-lehden lukijakyselyyn vastanneille!

Edellisessä TEHO-lehdessä olleen lukijakyselyn perusteella lehtemme on mukavasti lukijakuntansa näköinen.

Lehden ulkoasua, ja monipuolisia aihepiirejä kiiteltiin.

Palautteessa oli toivomuksena historia-aiheiset katsaukset, asiantuntija-artikkelit ja arjen ajankohtaiset teemat. Tähän haasteeseen toimituskunta tarttuu, samalla pitäen kiinni lehden monipuolisuudesta ja ajassa kiinni olemisesta. Palaute on tervetullutta jatkossakin; voit lähettää kommenttisi päätoimittaja Minna Kuuselalle soittamalla tai sähköpostitse, minna.kuusela@tts.fi. Arvontapalkinnon, Fiskars-halkaisukirveen, voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnittelut - ei muuta kuin halkomaan pilkkeitä ja klapeja!

TEHO

7

Luonnon antimet käyttöön joulun kukka-asetelmissa MINNA UUSI-SIMOLA, TTS TYÖTEHOSEURA

Joulunajan kukkia voi tuunata luovasti luonnonmateriaaleilla. Entä jos tänä jouluna kotisi kukkakoristeet olisivatkin taiteellisia ja tarinallisia?

TTS Työtehoseura tarjoaa Botanical Design -koulutusta, joka on vapaata ilmaisua luonnon materiaaleja hyödyntäen. Erilaisten teknisten kokeilujen avulla etsitään kasveilla erilaisia ilmaisumuotoja. Sopivia materiaaleja voi löytyä omasta pihasta, lähimetsästä tai tien pientareilta, mihin tahansa vuodenaikana.

Esimerkiksi syksyisin puutarhojaan hoitavat ihmiset tarttuvat haravaan ja lehtipuhaltimeen ja leikkaavat kellastuneet ja liiskaantuneet kasvien jäämät pois. Näin ei kuitenkaan toimi TTS Työtehoseuran Botanical Design- kurssin kouluttaja, Technician- Experimental Floral Design Minna Uusi-Simola. Hän johdattaa opiskelijansa koluamaan metsänpohjaa ja puutarhaa tarkoituksena löytää materiaalia käytettäväksi kasvitöihin, jotka valmistetaan sulatetun parafiini-mehiläisvahaseoksen avulla. Tätä tekniikkaa varten kasvin osissa saa olla jäljellä enää tukirakenteet. Läpikuultavat materiaalit pääsevät parhaiten esiin teoksissa, jotka voidaan valaista sisältä tai asettaa valoa vasten. Usein pelkästään syksyn säänvaihtelut muuttavat materiaalin sopivaksi. Kielon ja kuunliljan lehdet ovat tästä hyvä esimerkki. Usein tarvitaan kuitenkin hajottajaeliöiden apua. Haavan kovapintaiset lehdet eivät itsestään muutu luurankomaisiksi, siihen tarvitaan pienten matojen apua.

Samaan aikaan puutarhuriopiskelijat harjoittelevat toisessa luokassa kimppujen tekemistä. He ovat tehneet puiden oksista, heinien korsista ja talventörröttäjistä keveitä kimppupohjia, joiden avulla spiraalitekniikkaa voidaan harjoitella ilman leikkovihreitä. Hauraista korsista koottu pohja onkin yllättävän tukeva ja korostaa kimpun herkkien materiaalien luonnetta.

i Tutustu puutarha-alan koulutuksiin www.tts.fi/ koulutustarjonta/puutarha-ala

8

TEHO

Kotimaisia luonnonmateriaaleja käytetään kaupallisesti vähän. Osalla kukkakauppiaista on mahdollisuus hyödyntää oman pihan ja metsän antimia tai heillä on lupa maanomistajalta kerätä myös niitä materiaaleja, jotka eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Kaupallisesti materiaaleja ei juurikaan kerätä ja jalosteta.

Tarve on kuitenkin olemassa ja moni kukkakauppias ostaisi mieluummin kotimaisen tuotteen, jos sellaisia olisi tarjolla. Ekologinen ja lähituotantoa suosiva trendi näkyy voimakkaasti vihannes- ja kasvistuotannossa, mutta kukkakauppojen tarjontaan se ei ole löytänyt tietään, vielä. Kuluttajien lisääntynyt valveutuneisuus luo paineita myös kukkakaupan alalle lisätä tarjontaa kotimaisten materiaalien osalta.

Kukkasidonnan kouluttajina meillä on eturivin paikka opettaa opiskelijamme käyttämään luonnonmateriaaleja luovasti hyväksi. Myös niitä, jotka muille ovat vain kompostintäytettä.

Presidenttiparille toimitettu joulutervehdys viime jouluna sisälsi kotimaisten joulutähtien, tulppaanien ja amaryllisten ohessa kanukanoksia ja lehtikullalla koristeltuja lepän lehtiä.

Tekijänä TTS:n Minna Uusi-Simola, joka toimii myös Suomen Kukkakauppiasliiton Helsingin Piirin puheenjohtajana.

Mikset säilyttäisi

maakellarissa?

MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

JR-HOLVIKELLARI OY

Maakellari on perinteinen perunan, juuresten, mehujen ja hillojen ja miksei myös talvetettavien kasvien säilytyspaikka. Se on ekologinen ja myös taloudellinen hankinta, joten ei ihme, että se pitää pintansa edelleen. Meiltä Työtehoseurasta sen rakentamisesta myös säännöllisesti kysellään.

Maakellari on mainio vaihtoehto jääkaapille tai pakastimelle. Maan oman lämpötilan ja kosteuden ansiosta olosuhteet pysyvät ihanteellisina ilman sähköä, kunhan ilmanvaihto on oikea ja hallinnassa. Kellari hyödyntää talvella maaperän varaamaa lämpöä ja kesällä sen viileyttä. Lämpötilan pitäisi olla jatkuvasti muutaman asteen plussan puolella ja ilman kosteuden 75-95 prosenttia.

Pimeys on myös maakellarin valtti. Perunat ja juurekset eivät viherry ja hillot, mehut ja viinit säilyvät paremmin valolta suojattuina. Maakellarin viileys on sopivan nihkeää, ja siitä kuivassa jääkaapissa nahistuvat juurekset pitävät.

Valmis maakellari on teknisesti hyvin yksinkertainen.

Jokainen kellari on kuitenkin sijoituspaikastaan ja ympäröivästä maaperästä riippuen yksilö. Kunnollinen, mutta vuodenajasta riippuva ilmanvaihto, tuuletus ja puhtaus pitävät kellarin kunnossa. Etenkin talvella kannattaa käynnit rajoittaa mahdollisimman pikaisiksi ja harvoiksi.

Maakellarin voi ostaa myös harkkopakettina. JRHolvikellari myy maakellarirakennussarjoja rinteeseen ja tasamaalle. https://jrholvikellari.fi/

Kellari rakennetaan pohjoisrinteeseen ja salaojitetaan kunnolla Kellarin sijoituksen kannalta paras paikka on pohjoisrinne, jossa on kostea ja tiivis maaperä. Kellari upotetaan mahdollisimman syvälle maahan, jotta se olisi suurimman osan päivästä varjossa sekä sen ympärillä olisi mahdollisimman paljon eristävää maa-ainesta. Jos oviaukko joudutaan sijoittamaan etelään, se varjostetaan esimerkiksi istutuksilla tai puilla. Kellari voidaan sijoittaa myös tasamaalle: tällöin maanpintaa nostetaan keinotekoisesti ja kellaria lisäeristetään.

Huolellisesti tehty salaojitus on maakellarin rakentamisessa välttämätöntä! Maakellarin perustan pitää olla mahdollisimman kuiva. Liian kosteassa kellarissa uhkaa home. Kellarin materiaalina voidaan käyttää erilaisia harkkoja tai paikalla valettua betonia. Maakellari peitetään vähintään puolen metrin maakerroksella.

Pengerrykset ja suojaistutukset kannattaa suunnitella huolella – nekin ovat osa kellarin rakennetta. Pienikin maakellari tarvitsee aina ilmanvaihdon ja säädettävät tulo- ja poistoilma-aukot. Poistoilmahormi nostetaan ylös maan pinnalle ja tuloilma otetaan esimerkiksi oviin tehtyjen aukkojen kautta. Painovoimainen ilmanvaihto on luonnollisin valinta.

Maakellarin rakentaminen maksaa itse rakentaen noin 4000-5000 euroa. Valmiina tontille toimitettuna hinta nousee 7000-9000 euron kieppeille. Hinta voi tuntua korkealta, mutta täytyy muistaa, että sen voi ajatella jakautuvan kymmenille vuosille.

Maakellarin toteuttamisen voi uudistaa vanhoilla opeilla tähän päivään. TTS Työtehoseuran julkaisusta vuodelta 1996 löytyy varteenotettavia vinkkejä.

TEHO

9

Vedenkulutus on vähentynyt ANNE KORHONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

ORAS

Uuden tutkimuksen mukaan kotitalouksen veden kulutus on laskenut selvästi edellisiin tutkimukseen verrattuna. Edellisessä laajassa tutkimuksessa vuodelta 1977 vedenkulutus oli 155 l/hlö/vrk ja nyt tehdyssä tutkimuksessa noin 113 l/hlö/vrk.

Vedenkäyttöselvitys toteutettiin osana Motivan koordinoimaa Kestävä vedenkäyttö -hanketta. Kotitalouksien veden käyttöä selvitettiin tutkimuksessa kolmella tavalla – mittaustiedolla, vedenkäyttökyselyllä ja kotitalouksien vedenkäytön seurannalla. Älymittareita huoneistokohtaisiin vedenkulutusmittauksiin toimittavilta Vertolta ja Kokalta saatiin vedenkulutustiedot lähes 900 kotitaloudelta. Noin 30 kotitaloutta piti kirjaa veden käytöstään kahden viikon ajan. Vedenkäyttökyselyyn saatiin yli 2 500 vastausta.

Näiden aineistojen pohjalta laskettu kotitalouksien keskimääräinen veden kulutus on noin 113 litraa

henkilöä kohden vuorokaudessa. Vedenkulutus vaihtelee paljon talouksittain. Kolmella neljäsosalla vedenkulutus oli kyselyn mukaan 50‒150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Käytetystä vedestä 65 prosenttia oli mittausaineiston mukaan kylmää vettä ja 35 prosenttia lämmintä vettä.

Peseytyminen suurin kulutuskohde Hygienian hoito on pysynyt suurimpana vedenkulutuskohteena, vaikka vesikalusteissa on vedenkulutusta vähentäviä teknisiä ratkaisuja, kuten veden virtaamaa vähentävää teknologiaa, vettä säästäviä suihkupäitä ja hanoja. Suihkuissa käyntikerrat sekä kasvojen ja käsien pesukerrat ovat lisääntyneet vuoteen 1977

i Lisätietoja fiksuun vedenkäyttöön: https://www.motiva.fi/files/17601/ Vinkkeja_fiksuun_vedenkayttoon.pdf Kestävä vedenkäyttö -raportti luettavissa www.tts.fi/vesi

10

TEHO

verrattuna, jolloin kylvettiin nykyistä useammin ammeessa.

Keittiössä käytetty vesi on edelleen toiseksi suurin vedenkulutuskohde, mutta sen osuus kokonaiskulutuksesta on pienentynyt. Astianpesukone on yleistynyt huomattavasti vuoteen 1977 verrattuna ja astioiden konepesuun kuluu huomattavasti vähemmän vettä kuin käsinpesuun.

Käyttötavoilla merkitystä Käyttäjällä on veden käytössä ratkaiseva rooli. Omiin vedenkäyttötapoihin, kuten suihkuttelun pituuteen ja veden tarpeettomaan juoksutukseen hampaiden pesun yhteydessä, kannattaa kiinnittää huomiota.

Lämmin käyttövesi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen vieden lämmityslaskusta jopa 30 prosenttia, joten mahdollisuus säästää euroja on myös merkittävä.

Reilu puolet kyselyyn vastaajista oli tehnyt vettä säästäviä toimenpiteitä. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan säästävämmäksi, joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita ja lähes joka viides oli hankkinut uusia, vettä säästäviä kodinkoneita.

Lämpimän veden kulutuksen tehostamismahdollisuuksia on muun muassa astioiden pesussa. Kyselyssä ilmeni, että jopa yli 80 prosenttia vastaajista, joilla oli astianpesukone, huuhteli astiat ainakin joskus ennen konepesua, mikä on turhaa. Neljännes kyselyyn vastanneista pesi astiat käsin juoksevan veden alla, joka lisää kulutusta merkittävästi.

Kodinkoneiden tuotekehityksen ja energiamerkinnän vaatimusten myötä koneiden vedenkulutukset

ovat nykyisin pieniä. Käyttäjän toimilla on kuitenkin edelleen vaikutusta lopputulokseen, vaikka automaattiohjelmat optimoivat kulutusta. Koneiden säännöllinen hoito ja puhdistus, täysien koneellisten peseminen, pesuaineen yliannostelun välttäminen ja tarpeenmukaiset ohjelmavalinnat vaikuttavat veden kulutukseen.

Vuotavat vesikalusteet, esimerkiksi wc-istuin tai hana, aiheuttavat merkittävää veden hukkakulutusta. Välitön reagointi vikatilanteissa on tärkeää. Vesivuotojen havaitsemiseen on kehitetty teknisiä innovaatioita kuten älyvesimittareita hälytystoimintoineen. Yksinkertainen, mutta tärkeä toimenpide on seurata asunnon vesimittarin liikkeitä. Mikäli viisari liikkuu, vaikka vettä ei käytetä, on syytä epäillä vuotoa.

Kulutuksen mukainen laskutus vähentää veden kulutusta Juuri hyväksytty EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että uusiin monen asunnon rakennuksiin ja putkiremonttien yhteydessä on asennettava huoneistokohtaiset etäluettavat lämpimän veden kulutusmittarit. Jatkossa lämpimän käyttöveden laskutuksen on perustuttava todelliseen kulutukseen.

Näin asukkaat maksavat vain itse kuluttamastaan käyttövedestä.

Vedestä todellisen kulutuksen mukaan maksavat kotitaloudet kuluttavat aiempien arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia vähemmän vettä kuin ne taloudet, jotka maksavat kiinteän vesimaksun. Tässä selvityksessä kulutuksen mukaan vedestä maksavien vedenkulutus oli noin kahdeksan prosenttia alhaisempi kuin niillä, jotka eivät maksaneet vedestä kulutuksen mukaan.

Veden käytön jakauma kertoo, että peseydymme usein.

TEHO

11

Asiantuntija vastaa

Astioiden huuhtelu käsintiskauksen jälkeen

kuumalla vai kylmällä?

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Astioiden huuhteluun kuluu huomaamatta enemmän vettä kuin olisi tarpeen.

Kuumalla vedellä huuhtelulla on kuitenkin hyvät puolensa.

12

Kuuma vesi tuhoaa haitallisia pieneliöitä, joten hygienian kannalta veden lämpötilalla on merkitystä.

Käsitiskissä kannattaa käyttää niin kuumaa vettä kuin kädet kestävät. Astioiden huuhtelu lämpimällä vedellä nopeuttaa astioiden kuivumista ja on miellyttävää myös käsille. Lähes kiehuva vesi ehkäisee varmimmin tautien leviämisen, jos niistä on uhkaa.

Mikäli käyttövesi on kovaa, saattavat astiat jäädä huuhdeltaessa kirjaviksi. Kuuma huuhteluvesi haihtuu nopeasti, jolloin veden kovuuden aiheuttavat mineraalit kuivuvat astian pinnalle kalkkitahraisiksi pisarajäljiksi ja kirjaviksi läikiksi. Ongelma ei ole merkittävä, sillä rannikkoseutua lukuun ottamatta Suomessa käyttövesi on pehmeää tai melko pehmeää.

Lämmin huuhteluvesi poistaa pesussa astioihin mahdollisesti jääneet rasva- ja pesuainejäämät tehokkaammin kuin kylmä vesi. Astian pinnalle jääneet likajäämät ja pesuaineen liukkaus tuntuvat helposti käteen, joten käsituntuma on hyvä huuhtelutuloksen mittari. Ohuet tai paksuudeltaan vaihtelevat lasiastiat kannattaa huuhdella samassa lämpötilassa kuin ne on pesty, sillä nopeat lämpötilamuutokset voivat rikkoa lasin. Konepesussa astioiden on todettu kestävän parhaiten, jos veden lämpötila on tasainen ja noin 50–60 asteinen.

Ravintoloiden oluttuopit huuhdellaan usein lopuksi kylmällä vedellä, jotta ne jäähtyvät nopeasti.

Astioiden tiskausta ja huuhtelua on tutkittu myös Saksassa Bonnin yliopistossa. Tutkimuksessa ilmeni, että usein astioiden huuhteluun kulutetaan vettä moninkertaisesti enemmän kuin olisi tarpeen. Selvitysten mukaan saksalaiset käyttävät huuhteluun useimmiten kylmää vettä, kun taas esimerkiksi suomalaiset huuhtelevat astiansa lämpimällä. Astioiden huuhtelu juoksevan veden alla on veden tuhlausta, joten sitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.

TEHO

Ruoka Akatemian paluu ANNA-MAIJA KIRKKARI, VARATOIMITUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS, RUOKA AKATEMIA

Ruoka Akatemian piti pian saada jatkoa keväällä 2020 järjestettävästä Akatemiasta - mutta korona muutti tämänkin, niin kuin monen muunkin asian suunnitelmat. Elämme toiveikkaina, että ensi keväänä tai viimeistään syksyllä 2021 voimme taas järjestää järjestyksessään toisen Ruoka Akatemian.

Ruoka Akatemia on suunnattu päättäjille ja vaikuttajille. Tavoitteena on, että osallistujista kaksi kolmasosaa tulee koko ruokajärjestelmän ulkopuolelta. Tarkoituksen on tarjota faktatietoa monelta eri näkökulmalta aina pellolta pöytään asti.

Mitä enemmän kaupungistumme, sen enemmän myös vieraannumme siitä, mistä ruoka oikein tulee. Toisaalta viime aikoina ruoasta on puhuttu yhä enemmän. Ruoka on tunteita herättävä keskustelun aihe. Se koskee meitä kaikkia, se on meille elintärkeää ja olemme kaikki sen alan asiantuntijoita omalla tavallamme.

Koronapandemia on myös jonkin verran muuttanut suomalaisten ruokatottumuksia. Kiinnostus suomalaista ruokaa kohtaan on kasvanut, kun kotimaisia tuottajia on haluttu tukea. Samoin monella on jäänyt entistä enemmän aikaa ruoanlaittoon, kun työ on muuttunut etätöiksi eikä viikonloppuisin ole voitu matkustella.

Toisaalta etätyö on saattanut muuttaa ruokarytmiä epäsäännölliseksi, ja lisännyt napostelun määrää, kuten todetaan myös THL:n marraskuussa julkaistusta raportista. Myös ruoan verkkokauppa on kasvanut merkittävästi. Nämäkin teemat nousevat varmasti esiin, kun Ruoka Akatemia jatkuu.

i Tiesitkö, että - suomalainen ruokaketju työllistää 13 % kaikista työikäisistä - joka toinen suomalainen marjastaa - suomalaisten kalankulutuksesta puolet on kotimaista - suomalaiset kodit ”tuottavat” hävikkiruokaa lähes 8 000 rekkaautollista vuodessa - suomalaiset syövät keskimäärin neljä palaa leipää päivässä - ja pullan joka kolmas päivä.

Ruoka Akatemia toimii yhtenä ruokajärjestelmän tiedonvälittäjänä. Käsiteltäväksi aihealueiksi pyritään ottamaan mahdollisimman ajankohtaiset asiat ja puhujiksi pyritään saamaan alan ja näkemyksien parhaat asiantuntijat. Pyrimme esittelemään monipuolisesti suomalaista osaamista koko ruokajärjestelmästä. Sillä kiistaton fakta on se, että suomalaisessa ruokajärjestelmässä on todella paljon ylpeilyn aihetta ja sitä kannattaa nostaa esille. Ruoka Akatemia tekee tässä esille tuonnissa oman pienen osansa.

TEHO

13

TTS testaa

Kuorimaveitset

keittiön näppärät apulaiset MINNA KUUSELA

SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA TTS TYÖTEHOSEURA

TTS testasi seitsemän kiinteä- ja seitsemän liikkuvateräistä kuorimaveistä. Testin halvin veitsi maksaa pari euroa, kalleimmat lähes kympin. Usein veitsen hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä, mutta yllättäjiäkin testissä löytyi.

Kiinteä vai Y? Kiinteäteräinen kuorimaveitsi on ns. yleisveitsi, jolla saa kuorittua kaiken, erityisesti perunat ja muut pyöreämuotoiset tuotteet. Siitä käytetään yleisesti nimeä perunankuorimaveitsi. Liikkuvateräisen kuormaveitsen terä leikkaa kahteen suuntaan ja se on erityisen nopea ja tehokas esimerkiksi porkkanoiden ja muiden pitkänmuotoisten tuotteiden kuorintaan.

Kaupoissa on tällä hetkellä myynnissä runsaasti myös erilaisia Y-muotoisia kuorimaveitsiä. Mainosteksteissä luvataan, että vaakasuuntaisella terällä kuoriminen on nopeampaa ja rasittaa kättä vähemmän kuin perinteisellä kuorimaveitsellä kuoriminen. Testiryhmän mielestä

Merkki

Hyvän kuorimaveitsen ominaisuuksia Hyvä kuorimaveitsi on hyvin käteen sopiva ja terävä.

Hyvällä veitsellä kuoriminen sujuu nopeasti eivätkä kuoret takerru tukkeeksi terän ympärille. Veitsi myös kuorii ohuelti ja sen terä on tukevasti kiinni varressa, eikä lipsu kuorittaessa. Terävä kärki tai silmikointipää on tarpeen huonojen kohtien ja silmujen poistamiseen.

Konepesun kestävyys lisää käyttömukavuutta.

1A Fiskars Functional Form

1B GastroMax by Orthex

1C House kuorimaveitsi

Hinta ja ostopaikka

7,49 € Tokmanni

4,49 € Citymarket

4,95 € Prisma

Valmistusmaa

Kiina

Ruotsi

Kiina

Materiaali

varsi: soft grip, terä: ruostumaton teräs

varsi: sokeriruoko ja puukuitu, terä: ruostumaton teräs

varsi: pp muovi, terä: ruostumaton teräs

Terän /varren pituus, cm

6 /11

6,5 /12

7 /12 (lenkin kanssa 14)

Arvosana

4,5

3,5

3

Huomioita

+hyvän kokoinen, soveltuu erikokoisille käsille +mukailee kämmenen ja sormien muotoa, istuu hyvin käteen +tukeva +liukumaton kahvan materiaali +ei paina kättä

+tukeva +varsi miellyttävää kierrätysmateriaalia +saa kuorittua melko ohutta kuorta ± soveltuu isokätiselle -voi painaa kättä kämmenen koosta riippuen (levenee kahvan yläosasta),

+hyvän kokoinen, soveltuu eri kokoisille käsille +mukailee kämmenen ja sormien muotoa +ei paina kättä -melko terävä, mutta kuoriminen kangertelee hieman -kuorii paksulti -metallinen kahva kylmä ja liukas

testatuista paras kiinteäteräisistä

14

Y-kuorija soveltuu parhaiten kookkaiden ja pitkänmallisten raaka-aineiden kuorimiseen. Pyöreämuotoisten tuotteiden, kuten perunoiden ja omenoiden kuorimisessa Y-kuorijalla tulee tehtyä helposti hukkavetoja. Lisäksi terää joutuu asettelemaan oikeaan kulmaan.

TEHO

hyvä tuote

1C

1B

1D 1E

1A 1F

1G

1D House

1E Kotikulta

1F Myhome kitchen

1G Victorinox

3,95 € Prisma

1,99 € Tokmanni

4,99 Citymarket

4,49 € Citymarket

Kiina

Kiina

Kiina

Sveitsi

varsi: pp muovi, terä: ruostumaton teräs

varsi: soft touch kumi, terä: ruostumaton teräs

ruostumaton teräs

varsi: Anti slip Fibrox, terä: ruostumaton teräs

7 /11

6,5/11 (koukun kanssa 14)

6,5 /11 (koukun kanssa 13)

7 /10

1,5

3

3

4

±kevyt, pieni -kahva kapea painaa kättä -terän kulma huono, terä lipsuu -kuoriminen hidasta -huonoin kuorija

+liukumaton materiaali +tukeva +kuorii melko ohuelti -melko leveä tyvestä -kömpelö

+ teroitettu kärki -painava - kulmikas muotoilu painaa kättä -kömpelö - metallinen varsi kylmä ja liukas

+tukeva +varsi miellyttävää kierrätysmateriaalia +saa kuorittua melko ohutta kuorta ± soveltuu isokätiselle -voi painaa kättä kämmenen koosta riippuen (levenee kahvan yläosasta),

hyvä tuote TEHO

15

2C 2B

2D

2A 2E

2F

2G

Merkki

2A GastroMax by Orthex

2C House

Hinta ja ostopaikka

5,49 € Citymarket

4,95 € Prisma

3,95 € Prisma

Valmistusmaa

Ruotsi

Kiina

Kiina

Materiaali

varsi: sokeriruoko ja puukuitu, terä: ruostumaton teräs

varsi: pp muovi ja ruostumaton teräs, terä: ruostumaton teräs

varsi: pp muovi, terä: ruostumaton teräs

Terän /varren pituus, cm

5/12 (koko pituus 18,5 cm)

5 /12 (koukun kanssa 14

5 /11

Arvosana

4,5

3

1

Huomioita

+soveltuu hyvin erikokoisiin käsiin +tukeva +hyvin liikkuva ja terävä terä +soveltuu kaikkeen kuorimiseen ±pinta hieman liukas, mutta miellyttävä tuntuma käteen

Y-kuorin +erinomainen porkkanan kuorimiseen +ei paina kättä +tukeva +hyvin liikkuva, terävä terä -varsi hieman liukas

Y-kuorin ±kevyt -kova, litteä varsi voi painaa kättä -ei sovellu perunan kuorimiseen -ei leikkaa molempiin suuntiin

cm)

testatuistastä liikkuvatersäisi para

16

2B House kuorija

TEHO

testatuista ras Y-kuorijoista pa

Veitsen kahva ei saa painaa kättä ja siitä pitää saada tukeva ote, jotta kuoriminen on sujuvaa ja turvallista.

Jos kahva on liukas ja kova, sitä joutuu puristamaan hyvän otteen pitämiseksi ja käsi väsyy nopeasti. Hyvä kahva on riittävän pitkä suhteessa terään ja sopivan paksu kämmenessä pidettäväksi. Hyvin kevyt veitsi saattaa tuntua isoon käteen heppoiselta ja painava veitsi puolestaan kuormittaa kättä.

Käytettävyydessä eroja Kämmenen koolla ja kuorijan vasen- tai oikeakätisyydellä on vaikutusta siihen, miten veitsi käteen istuu ja miten kuoriminen lopulta sujuu. Veitsen kahvan pituus ja muoto ovat tärkeitä tekijöitä veistä valittaessa. Kahvan liukumaton pintamateriaali lisää veitsen käyttömukavuutta ja on plussaa erityisesti märillä käsillä kuorittaessa.

Kaikkien kiinteäteräisten ja liikkuvateräisten veitsien kärki tai terä oli hyvä silmikointiin. Liikkuvateräisistä Y-kuorijoista kahdessa (2 B ja D) ei ollut silmikointiin soveltuvaa terää. Lähes kaikissa veitsissä on kahvassa lenkki tai koukku ripustamista varten. Kahdessa veitsessä ei ollut mainintaa konepestävyydestä, mutta kaikki muut saa pestä koneessa.

Hintaryhmän yläpäähän sijoittuvat Victorinoxin kuorimaveitset ovat laadukkaita, näppäriä ja teräviä, mutta saattavat olla joidenkin käyttäjien käteen aivan liian siroja ja pieniä. Testin mukaan takuuvarmoiksi valinnoiksi osoittautuivat Suomessa suunniteltu Fiskarsin

2D Kotikulta

kiinteäteräinen sekä Gastromaxin liikkuvateräinen kuorimaveitsi, jotka suoriutuvat erityyppisistä kuorintatehtävistä tasaisen hyvin ja sopivat muotonsa puolesta erikokoisiin kämmeniin.

Y-malliset kuorijat jakavat mielipiteitä, mutta esimerkiksi paljon porkkanoita kuorivalle Housen tukevampi kuorija on hyvä vaihtoehto. Suurin yllätys testaajille oli liikkuvateräinen Metaltex, jolla kuoriminen sujui hyvin ja se oli hinnaltaan todella edullinen, vain hieman yli euron.

Osa testin veitsistä suoriutui tehtävästään enintään keskinkertaisesti. Housen halvemmat mallit todettiin kevyiksi, lelumaisiksi ja melko epäkäytännöllisiksi.

Näin testi tehtiin: Kuorimaveisten käytettävyyttä arvioi kolmen hengen testausryhmä. Testiin valittiin seitsemän kiinteä- ja seitsemän liikkuvateräistä veistä. Tuotteet ostettiin Hyvinkäältä. Veitsien hinnat vaihtelivat 1,25–9.90 euron välillä. Veitsistä arvioitiin kahvan käteen sopivuutta (muotoilu, pituus ja paksuus), materiaalin miellyttävyyttä ja turvallisuutta sekä veitsien sopivuutta perunan, porkkanan ja hedelmien (omena ja päärynä) kuorimiseen.

Testauksessa käytettiin apuna käyttöarvoanalyysiä, joka on erityisesti tuotteiden vertailuun kehitetty tutkimusmenetelmä. Veitsille annettiin käytettävyydestä arvosanat 1—5 (1= huono, 2 =välttävä, 3 =tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen).

2E Victorinox

2F Metaltex

2G Fiskars Functional Form

1,99 € Tokmanni

9,90 € Prisma

1,25 € Puuilo

7,95 € Prisma

Kiina

Sveitsi

Kiina

Kiina

terä: ruostumaton teräs, varsi: soft touch-kumi

terä: ruostumaton teräs, varsi: ei mainintaa

terä: ruostumaton teräs, varsi: ei mainintaa

terä: ruostumaton teräs, varsi: soft grip

5 /11,5 (lenkin kanssa 14

5 /11

6 /11

5 /11,5

2

4

3,5

4

Y-kuorin + tukeva +liukumaton materiaali ± soveltuu isokätiselle -painava -varren alaosan kulmikkuus voi painaa kättä -ei leikkaa molempiin suuntiin

+kevyt +varren pinta hieman karhennettu +hyvin liikkuva ja terävä terä -ohut, kova ja litteä varsi saattaa painaa kättä pitkään kuorittaessa -melko kallis tuote

+kahvassa sormituki sekä etusormelle että peukalolle +muotoilultaan käteen sopiva +hyvin liikkuva terä ± varsi riittävän pitkä, mutta hieman kova ja liukas vä hinta-

+miellyttävä materiaali +tukeva varsi +hyvin liikkuva terä +terävä -hieman paksu varsi

cm)

hyvä

hy laatusuhde

hyvä tuote

TEHO

17

Kuivalla klapilla vähemmän päästöjä HSY:N JULKAISUVAPAA TIEDOTE

HSY:N KUVAPANKKI JA HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ilmojen kylmetessä puunpoltto lisääntyy, mikä näkyy ilmanlaadun mittauksissa pienhiukkasten pitoisuuksien kasvuna pientaloalueilla. Helppo tapa vähentää omia puunpolton päästöjä on polttaa vain kuivaa puuta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja TTS Työtehoseura toteuttivat keväällä 2019 kyselytutkimuksen pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käytöstä. Tulosten perusteella HSY laski puunpoltosta aiheutuvat päästöt pääkaupunkiseudulla.

Kyselyn mukaan vain harva pääkaupunkiseudun asukas kokee puunpolton savut terveys- tai viihtyvyyshaittana.

Erityisesti omasta tulisijasta syntyviä päästöjä ei mielletä haitallisiksi. Puunpolton päästöillä on kuitenkin ihmisten

18

TEHO

terveydelle merkittävä vaikutus. Päästöille altistuvat niin tulisijan lämmittäjät itse kuin lähialueen asukkaat.

- Pääkaupunkiseudun pientaloista lähes 90 prosentissa on vähintään yksi tulisija. Niitä lämmitetään erityisesti iltaisin ja puusaunoja eniten lauantaisin. Samaan aikaan ihmiset viettävät aikaa kotonaan ja pihoillaan ja altistuvat siten päästöille, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.

- Kukin tulisijan käyttäjä kuitenkin pystyy vähentämään omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä. Keskeistä on huolehtia tulisijansa kunnosta ja polttaa vain kuivaa puuta eikä lainkaan roskia. Pääsääntöisesti uusi tulisija on vähäpäästöisempi kuin vanha, Väkevä jatkaa.

Puut säilyvät parhaiten kuivina hyvässä puuvajassa, joka suojaa puita sateelta ja jossa ilma pääsee kiertämään lattian, seinien ja katon raoista. Keväällä 2019 toteutetun HSY:n kyselyn mukaan polttopuiden säilytys on parantunut pääkaupunkiseudulla. Yli puolet säilyttää puunsa erillisessä puuvajassa. Muutama vuotta aiemmin suurin osa säilytti puunsa pihalla pinossa tai talon seinustalla pressun alla.

Kuivaa asiaa -hanke testaa uusia klapipalveluita Turussa Polttopuiden säilytykseen on usein niukasti tilaa pientalojen pihoilla. Pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla toteutettavassa, TTS Työtehoseuran koordinoimassa, Kuivaa asiaa -hankkeessa onkin tarkoituksena helpottaa polttopuiden säilytystä ja kehittää nykyistä toimivampia ratkaisuja polttopuupalveluihin. Turun seudulla kokeillaan kahta eri palvelua.

Keväällä käynnistyi ensimmäinen pilotti, jossa Klapiauto kiersi Turun vanhalla puutaloalueella Portsassa jäätelöautotyylisesti. Klapiautosta voi ostaa puuta ilman ennakkotilausta. Klapiauto-pilotti jatkuu myös syksyllä. Lokakuussa käynnistyi myös toinen testattava klapipalvelu, joka on nimeltään PuuRinki Turku. Siinä pienehköjä puumääriä toimitetaan ennakkotilauksesta kotiovelle asti.

- Polttopuiden säilytysmahdollisuudet ovat osalla Turun asuinalueista rajoitetut ja poltettava puu voi päästä kostumaan huonojen säilytysolosuhteiden vuoksi.

Uusilla testattavilla palveluilla yritämme löytää ratkaisuja tähän haasteeseen. Klapiautokokeilu oli keväällä onnistunut ja tavoitti hyvin Portsan alueen asukkaita.

Kun asukkaat voivat ostaa kerralla vain pienen määrän klapeja, niiden säilytys onnistuu helposti, Turun kaupungin ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto sanoo.

Työtehoseuran, HSY:n ja Turun kaupungin yhteisessä Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on tehostaa polttopuun käyttöä ja vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 -julkaisu https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html Hyvän puuvajan rakennusohjeet ja vinkkejä puunpolttoon: www.poltapuhtaasti.fi

i

Näin poltat puuta mahdollisimman vähäpäästöisesti 1. Polta vain kuivaa puuta. Älä polta koskaan roskia.

2. Sytytä nopeasti. Käytä pieniä ja kuivia puita, jotta puut syttyvät nopeasti.

3. Pääsääntöisesti paras tapa sytyttää on päältä tai yläosasta.

4. Lisää uudet puut vasta silloin, kun liekki hiipuu.

5. Aloita lämmitys pienillä puilla ja kasvata kokoa loppua kohti.

6. Polta useassa erässä. Älä lataa pesää täyteen.

7. Hyvä palaminen tarvitsee riittävästi ilmaa. Säädä ilmaa tulisijan käyttöohjeen mukaisesti.

8. Tarkista tulisijan oikea käyttötapa käyttöohjeesta.

9. Katso lisää vinkkejä osoitteesta www. poltapuhtaasti.fi

TEHO

19

Koneyrittäjyyden kannattavuus kasvuun!

HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

PERTTI HARSTELA, VASTAVALO

Matematiikassa määritellään jonkin asian olevan välttämätön, muttei riittävä ehto lausekkeen oikeaksi todistamiseksi. Ajatusmalli sopinee yrityksen menestyksen edellytyksiäkin mietittäessä; riittävä kysyntä ja alan substanssiosaaminen ovat esimerkiksi varmasti välttämättömiä, mutta eivät toisaalta riittäviä ehtoja kannattavaan ja menestyksekkääseen liiketoimintaan.

20

TEHO

”

Kun yrityksen kannattavan liiketoiminnan periaatteet ovat koko henkilöstön yhteisesti ymmärtämä asia, syntyy luottamus siihen että tuottavuuden parantamisenkin hyöty jakautuu kaikille.

Tuottavuuden parantamisen ja laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen välittäminen metsäkoneyrittäjien käyttöön ja hyödyksi on TTS Työtehoseuran, Koneyrittäjät ry:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian yhteishankkeen, Koneyrittäjyyden Kannattavuuskäyrä kasvuun!, ytimessä. Jotta mahdollisimman monen yrityksen osalta myös se menestyksen riittävä ehto täyttyisi…

Osaamispääomaa puunkorjuun yrittäjille, materiaaleja opettajille ja valmentajille Koneyrittäjien Liiton vuosittain teettämän kannattavuusselvityksen mukaan metsäkoneyritysten kannattavuuskehitys on heikkoa, vaikka samanaikaisesti metsistä korjattava puumäärä on kasvanut reippaasti.

Tämän hankkeen tavoitteena onkin ollut parantaa koneyritysten kannattavuutta koulutuksen ja tutkimustiedon välittämisen keinoin. Lähestymistavan kantavana ajatuksena on ”valmentajien valmennus” -konsepti, jolla palvellaan suoraan niitä tahoja, jotka ohjaavat ja kouluttavat alalle uusia toimijoita, yrittäjiä, työnjohtoa ja kuljettajia. Liiketoimintavalmiudet, varsinkin alan esimerkein tarjoiltuna, juurtuvat tuleviin yrittäjiin suurella todennäköisyydellä varmimmin kouluttajien ja opettajien kautta. Lisäksi, kun tuottavuuden parantamisen ja kannattavan liiketoiminnan periaatteet ovat koko yrityksen henkilöstön yhteisesti ymmärtämä ja jakama asia, on luottamus siihen, että tekemisen parantamisestakin hyöty jakautuu kaikille, helpommin herätettävissä.

Suoraan alan toimijoiden, niin valmentajien ja opettajien, kuin käytännön tekijöidenkin käyttöön kerätään tässä hankkeessa verkko-opintomateriaaleja tarjoava kokonaisuus. Oppimisympäristössä, boostsite.org/ fi-osoitteessa, tulee olemaan maksuttomasti ja matalalla kynnyksellä helposti käyttöön otettavissa runsas kattaus tuoreita webinaaritallenteita; lähtien koneyrittäjän sopimusoikeuden kiemuroista ja hinnoittelun jujuista aina somemarkkinoinnin perusteisiin ja kriisiviestinnän työkaluihin.

Lisäksi tarjolla on sekä opetuskäyttöön, että oman liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi konedatan analysointityökaluja, tilinpäätösanalyysipohja ja työkirja

asiakasymmärryksen parantamiseen. Mukana on myös kuvauksia keinoista, joilla puunkorjuuyrityksen tuottavuutta, ja edelleen kannattavuutta voidaan parantaa.

Tällaisia ovat mm. Koneyrittäjien Datapankki-palvelu, ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa kehitetty auditointi- eli osaamiskartoituskonsepti metsäkoneenkuljettajien työn kehittämiseen ja tehostamiseen.

Verkkokoulutuskokonaisuus valmistuu tammikuussa 2021. Tästä pyritään tiedottamaan laajasti.

Työmallikoulutuksella välitöntä hyötyä Koulutusmateriaalien käyttöön saattamisen lisäksi Koneyrittäjyyden Kannattavuuskäyrä kasvuun! -hankkeessa mahdollistuivat myös kahden hakkuukoneyrityksen henkilöstön osaamiskartoitukset eli auditoinnit. Osaamiskartoituksessa metsäkoneenkuljettajien taitoja ja käsityksiä työstä selvitetään kyselyllä, minkä jälkeen työskentelyä videoidaan. Saatujen tietojen perusteella kuljettajille annetaan ohjeita työtapojen kehittämiseksi.

Työmallien omaksumista kartoitetaan vielä jälkikäteen, jotta uusien toimintamallien käyttöön ottamista voidaan arvioida. Tämän hankkeen puitteissa 12 kuljettajaa auditoitiin. Kokemukset osallistumisesta olivat niin positiivisia, että toinen osallistuneista yrittäjistä päätti auditoida koko henkilöstönsä.

Metsämiesten Säätiön rahoituksella pystytään tässä hankkeessa tarjoamaan laaja kattaus materiaaleja suoraan alan toimijoiden käyttöön. Lisäksi kuljettajien auditoinnin toteuttamisesta hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä saatiin erittäin arvokasta kokemusta menetelmän käytettävyydestä ja hyödyistä. Metsämiesten Säätiön tuella on tässä hankkeessa saatu eteenpäin toimintaa, joka omalta osaltaan on vääntämässä kannattavuuskäyrää koilliseen; alan ja koko Suomen menestykseksi..

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

i Lisätietoja TTS Työtehoseuran Kannattavuuskäyrä kasvuun – hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Koneyrittäjät ry ja Riveria. Lisätietoja: Henna Hurttala, TTS Työtehoseura, henna.hurttala@tts.fi, puh. 050 329 7498

TEHO

21

Tavoitteena keventää hevostallien työtä IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Hevosalalla työ on hyvin käsityövaltaista, eikä ala ole vielä merkittävästi koneellistunut. Investoinnit ovat kalliita ja työvoiman saatavuus voi paikoitellen olla haasteellista. Hyvinkäällä sijaitsevan Heponiityn ratsastuskoulun yrittäjä Riitta Holopainen on suunnitellut tallinsa töiden kannalta sujuvaksi. TTS aloittaa alkuvuodesta 2021 Hevoset ja työ -hankkeen piirissä hevostallien työntutkimuksia, joissa perehdytään muun muassa työajansäästöön ja työn kuormittavuuteen.

Suomessa suurin osa hevosista asuu vielä perinteisissä karsinatalleissa, mutta hevosten pihattoasuminen on alkanut yleistyä ainakin eteläisessä Suomessa. Hevospihatto on makuuhallista ja aitauksesta muodostuva eläinsuoja, joissa hevoset voivat vapaasti kulkea sisä- ja ulkotilojen välillä. Jo vuonna 1985 perustetussa Heponiityn ratsastuskoulussa hevoset asuvat nykyisin pihatoissa. Pitkän linjan hevosyrittäjä Riitta Holopainen

22

TEHO

kertoo, ettei enää laittaisi hevosiaan karsinoihin. Ratsastuskoululla on neljä pihattoa, joissa asuu yhteensä 35 hevosta. Yksityisomisteisia hevosia tallilla ei ole lainkaan, muutamaa henkilökunnan hevosta lukuun ottamatta.

Edessä pilkullinen minimuuli Sisu-Salmiakki, joka syntyi yllätysvarsana ulkomailta ostetulle ponitammalle. Varsan tarinasta on kirjoittanut aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat.

Hevostallilla tarvitaan osaavaa työvoimaa Heponiityn ratsastuskoulun yrittäjien Riitta Holopaisen ja Sanna Jahnukaisen lisäksi tallilla työskentelee kaksi kokoaikaisesti palkattua työntekijää. Heidän lisäkseen tallilla työskentelee säännölliseksi muutamia tuntityöntekijöitä, jotka tekevät pääasiassa tuurauksia.

Työturvallisuusasioihin on kiinnitettävä huomiota, kun hevosalalla toimitaan isojen eläinten ja koneiden kanssa.

- Kaikilla työntekijöillä täytyy olla traktorinajokyky, koska ilman sitä ei onnistu mikään. Tarvitaan siis ajokortti ja luotettavuus, että ei ajeta esimerkiksi kenenkään päälle tai hajoteta paikkoja, kertoo Holopainen. Viime aikoina on ollut paljon harjoittelijoita ja heistä on ollut apua.

Harjoittelijoiden osaamistaso on ollut vaihtelevaa.

Vierastyövoimaa tulevaisuudessa?

Työvoiman saatavuus on hevosalalla epävarmaa, koska matalapalkka-alan työ on fyysisesti raskasta.

- Tosi hyviä työntekijöitä on vaikeaa löytää, vaikka meillä onkin ollut paljon todella hyviä. Jos laittaa työpaikan auki työkkäriin, niin aina ei tule edes paljoa hakijoita.

Lisäksi noin 99 prosenttia hakijoista olisi tulossa Latvia-Liettuasta. He eivät osaa suomea ja hädin tuskin englantia, kuvailee Holopainen kokemuksiaan. Hevosalalla vierastyövoiman palkkaaminen on luultavimmin yleistymässä. Puutarha -ja maatalousyrittäjät palkkaavat jo nyt noin 16 000 (2016) ulkomaista työntekijää lähinnä kausityövoimaksi. Holopainen kertoo, että vierastyövoiman käyttö voisi onnistua paremmin talleilla, joissa asiakkaita käy vähemmän. Ulkomaalaisella työvoimalla on monesti hyvä fyysinen kunto ja hyvä asenne työn tekoon, jolloin työn raskaus ei muodostu ongelmaksi.

Pienillä asioilla voi säästää työaikaa Heponiityssä kaikki hevoset otetaan ennen tunteja sisään kujia pitkin, jolloin hevosten yksittäiseen taluttamiseen ei mene aikaa. Tuntien jälkeen asiakkaat vievät hevoset ulos työntekijöiden kanssa. Lantahuollon lisäksi traktoria käytetään kaikissa muissakin töissä, esimerkiksi hevosille viedään paalit heinähäkkeihin ja kesällä laitumille vettä. Hevoset saavat vain vähän kauraa, kun ne tulevat sisään ja syövät kivennäiset samalla, joten erillisiä ruokinta-automaatteja väkirehuja varten ei ole tarvinnut hankkia.

- Seuraavaksi olemme aikoneet mahdollisesti hankkia traktoriin kiinnitettävän harjalaitteen, jolloin kulkureittien lakaisulta vältyttäisiin, pohtii Holopainen työn helpottamisen keinoja.

Riitta Holopainen ratsasti suomenhevosella Hamurai (oikealla) kasvattajakilpailun voittoon tänä syksynä.

6-vuotias Hamurai on voittanut tai sijoittunut kaikissa starteissaan tällä kaudella.

“

Suomessa on noin 74400 hevosta ja ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 15 000 alan ammattilaista.

Hippolis, 2018

Hevosyritysten tukena TTS Työtehoseuran toteuttama Hevoset ja työ -hanke toteutetaan vuosien 2020–2022 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Valittavissa hevosyrityskohteissa tullaan tekemään työntutkimusta ja selvitetään, miten työtapoja olisi mahdollista kehittää. Hyviä käytänteitä tullaan keräämään koko maan alueelta. Uudesta tiedosta hyötyvät niin yrittäjät, työntekijät kuin hevoset sekä lopulta yritysten asiakkaat. Tehtyjen työntutkimusten tuloksia arvioidaan yrittäjien, työntekijöiden ja asiantuntijoiden kesken ratkaisutyöpajoissa. Lisäksi hevosalan työtä sekä hyviä käytänteitä nostetaan puheenaiheeksi webinaareissa, joihin kaikki ovat tervetulleita. Tavoitteena on löytää hankkeen tulosten avulla keinoja, jotta hevosala tulisi pysymään tulevaisuudessakin vetovoimaisena työpaikkana.

i Lisää Kotisivut www.tts.fi/hevosetjatyo Facebook www.facebook.com/ hevosetjatyo

TEHO

23

Ykköstoiveena hyvä työilmapiiri HENNA KETTUNEN, KASVATUSTIETEEN KANDIDAATTI, HELSINGIN YLIOPISTO, KOTITALOUSOPETTAJAN OPINTOSUUNTA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran KAUHA -hankkeeseen liittyvässä oppilaitoskyselyssä selvitettiin, mitä ravintola- ja catering-alalta valmistumassa olevat ruokapalvelun osaamisalan opiskelijat odottavat työelämältä, työpaikalta ja työyhteisöltä sekä millaisiksi he kokevat työelämävalmiutensa. Tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea ja perehdytystä oppilaitosten ja yritysten tulee vastavalmistuneisiin kohdistaa. Opiskelijoiden vastauksista välittyi varsin myönteinen kuva, mutta etenkin ammatillista tukea ja henkilökohtaista perehdytystä kaivataan.

Hyvää työilmapiiriä arvostavat myös Kalajoella A la carte-ravintola Pihvitupaa pyörittävät Joonas Rousu (vas.), Tarja Leppilampi ja Matti Laakso. Yritys on mukana KAUHA-hankkeessa, jolta se odottaa vinkkejä toiminnan kehittämiseen henkilöstö osallistaen.

24

TEHO

Kyselyn tulosten pohjalta KAUHA – Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hankkeessa kehitetään työpaikoilla tapahtuvia tukitoimia, joiden tarkoitus on edistää muun muassa rekrytointija perehdyttämisprosessien onnistumista sekä uusien työntekijöiden sitoutumista ja viihtymistä alalla.

Tulevaisuuden suunnitelmat avoinna Suurin osa vastaajista odotti työelämään pääsyä innoissaan, koki olevansa valmis menemään töihin valmistumisensa jälkeen ja hallitsevansa työssä tarvittavat tehtävät riittävän hyvin. Yli puolet suunnitteli hakeutuvansa alan töihin tai jatko-opintoihin, mutta moni oli tulevaisuuden suunnitelmiensa suhteen vielä epävarma.

Kiinnostuksen puute alan työtä kohtaan, työn liiallinen kuormittavuus sekä työstä maksettava vähäinen palkka koettiin merkittävimmiksi syiksi vaihtaa alaa. Lähes kaikki vastaajat kokivat kuitenkin ravitsemisalan työn merkitykselliseksi ja tärkeäksi.

Työpaikan ilmapiirillä on väliä Työn kannalta kaikkein tärkeimmäksi asiaksi koettiin työpaikan hyvä ilmapiiri. Samalla huono työilmapiiri herätti vastaajissa kaikkein eniten huolta tulevan työn kannalta. Myös työn stressaavuus sekä oma toimeentulo huolestuttivat vastaajia. Tulevalta työltä toivottiin hyvää toimeentuloa, mielekkyyttä ja monipuolisuutta.

Opiskelijat toivoivat, että työssä saa toteuttaa itseään.

Tuen ja perehdytyksen tarve on suuri Vaikka vastaajat kokivat työelämävalmiutensa pääosin hyviksi, toivoivat he saavansa selkeää henkilökohtaista ohjausta ja perehdytystä työuransa alussa. Lähes kaikki toivoivat saavansa myös säännöllistä palautetta työskentelystään. Ravintola- ja catering-alan koulutuksen katsottiin antaneen hyvät valmiudet alalla työskentelyyn ja tarjonneen riittävästi ohjausta työllistymisen tueksi.

Opintosuoriutumisensa kiitettäväksi arvioineet opiskelijat kokivat työelämävalmiutensa paremmaksi, uskoivat löytävänsä töitä helpommin ja saaneensa koulutukselta paremmat valmiudet sekä enemmän ohjausta kuin opintosuoriutumisensa hyväksi tai tyydyttäväksi arvioineet. Alan vaihtoa suunnittelevista opiskelijoista enemmistö arvioi opintosuoriutumisensa tyydyttäväksi tai hyväksi.

Alan yrityksissä kannattaa kiinnittää huomiota työilmapiiriin ja uuden työntekijän integroimiseen osaksi työyhteisöä. Työntekijöille tulee tarjota riittävästi vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksien mukaan räätälöidä työtehtäviä kiinnostusten mukaisesti.

Vastavalmistuneet näyttävät kaipaavan runsaasti selkeitä ohjeita ja palautetta työstään. Kyselyn tulosten perusteella perehdytys kannattaa toteuttaa työnteon lomassa ja kokeneemman työntekijän työparina toimien, huomioiden uuden työntekijän yksilölliset tarpeet ja toiveet.

i

KAUHA – Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hankkeen oppilaitoskysely Aineisto kerättiin keväällä 2020 eri puolilla Suomea sijaitsevista oppilaitoksista Tutkimuksessa analysoitiin 80:n ravintola- ja catering-alan ruokapalvelun osaamisalan opiskelijan vastaukset Tulokset raportoitiin myös erikseen Pohjois-Pohjanmaalla opiskelevien vastaajien osalta KAUHA-hankkeen kohdealueen mukaisestihttps://boostsite.org/fi/ Oppilaitoskyselyn -raporttiin https://www.tts.fi/tutkimus_ja_ kehitys/hankkeet/tyon_kehittaminen_ja_tuottavuus/kauha/ oppilaitoskyselyn_tuloksia

Tulosten perusteella oppilaitoksissa tulee kohdistaa tukea erityisesti heikommin opinnoistaan suoriutuviin opiskelijoihin. Alan työn hyviä puolia kannattaa korostaa ja esitellä erilaisia vaihtoehtoja työpaikoista ja jatkokoulutusmahdollisuuksista. Oppilaitoksissa voitaisiin myös harjoitella keinoja, joilla työntekijä voi itse vaikuttaa hyvään työilmapiiriin sekä stressin hallintaan.

TEHO

25

Häiritseekö työmaa arkeasi?

VILLE VIITANEN, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

VILLE VIITANEN JA MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kunnallistekniikan saneeraustyömaiden aiheuttamiin haittoihin on herätty viime vuosina toden teolla. TuTu - Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -tutkimuksessa kartoitetaan asiakkaiden kokemuksia ja selvitetään laajan kunnallistekniikan saneeraushankkeen aikana asukkaille aiheutunutta haittaa, vaikutuksia liikkumiselle ja turvallisuudelle, sekä tiedottamisen merkitystä hankkeen onnistumiselle.

Saneeraustyömaista koituu pöly- ja meluhaitan lisäksi yleensä merkittävää haittaa liikkumiselle. Toisaalta liikennejärjestelyjen siirtäminen ja rakentaminen sekä asukkaiden kyselyt ja huomautukset aiheuttavat huomattavan määrän lisätyötä, erityisesti suuremmissa saneeraushankkeissa. Erityisesti Helsingissä on käyty kiivasta keskustelua katutyömaiden kaupunkilaisille aiheuttamasta häiriöstä. Helsinki onkin jo panostanut vahvasti katutöiden sujuvuuteen ja samaan suuntaan pyritään nyt useissa muissakin kaupungeissa.

Mutta mitkä ovat ne asiat, jotka jäävät tavallisesti asukkaille

26

TEHO

epäselviksi? Mitkä seikat todellisuudessa aiheuttavat suurinta häiriötä? Voisiko asukkailla olla ideoita hankkeiden kehittämiseen? Näihin kysymyksiin vastauksia haetaan TuTu-hankkeessa asukaskyselyiden avulla. Kyselyt tehdään Hyvinkään Sonninmäen alueen vesihuoltosaneerauksen yhteydessä.

Tiedottaminen vähentää koettua haittaa Tiedottamisen tiedetään vähentävän koettua haittaa.

Meluun ja pölyyn voi asukaskin varautua jo etukäteen esimerkiksi pitämällä ikkunoita kiinni tai viettämällä aikaa

poissa asunnolta. Melu ei myöskään tunnu yhtä häiritsevältä, jos sen voimakkuus ja kesto on etukäteen tiedossa.

Tämä päti myös tutkitussa kohteessa. Melu ja pöly häiritsi asukkaita, mutta ne ymmärrettiin osaksi rakentamista ja pääosa asukkaista oli pystynyt varautumaan niihin. He, jotka yllättyivät melun voimakkuudesta tai ajankohdasta, kokivat myös melun häiritsevämpänä kuin muut.

Hyvä tiedotus vähentää työtä

Oppi hyödynnetään TTS:n ja SYKLIn koulutuksissa TuTu- hankkeessa järjestetään hankkeen aikana opituista koulutustarpeista pilottikoulutuksia kohdeyrityksille loppusyksyn ja alkuvuoden aikana. Koulutukset sisältävät muun muassa liikennejärjestelyjen tarkastamista käyttäjän näkökulmasta, tavoitteiden saavuttamista innovatiivisten hankintojen avulla ja moderneja aikataulusuunnittelumenetelmiä.

Asukkaiden kyselyt työllistävät hankkeen vetäjiä paljon.

Hyvällä tiedottamisella voidaan välttyä isolta osalta ylimääräistä työtä, joka asukaskyselyihin vastaamisen lisäksi on ylimääräisiä käyntejä kiinteistöllä ja korjauksia jo tehtyyn työhön. Pelkästään kaikkien tarvittavien seikkojen selkeä esittäminen ei välttämättä kuitenkaan riitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tiedottamisen selkeyden lisäksi myös oikea-aikaisuudella on suuri merkitys. Hankkeet ovat ajallisesti pitkiä, jolloin kaikkea kerrottua eivät asukkaat enää muista siinä vaiheessa, kun työmaa käynnistyy omalla kohdalla. Se puoli vuotta aiemmin postissa tullut lappunenkaan ei välttämättä ole enää tallessa.

Asukkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia sähköisiä välineitä viestintään. Tekstiviestit, sähköpostit ja nettisivut koetaan nykyään paremmiksi tiedotuskanaviksi, kuin perinteiset postissa tulevat tiedotteet. Niiden avulla on myös mahdollista välittää ajantasaista tietoa nopeastikin. Asukkaat toivoivatkin tutkimuksessa parempaa eri tiedotuskanavien hallintaa ja käyttöä. Ajantasaista tietoa kaivattiin erityisesti työmaan edistymisestä ja aikatauluista.

Eniten häiritsee haitta liikkumiselle Kuopan kaivaminen keskelle katua aiheuttaa luonnollisesti häiriöitä liikenteelle. Toisin kuin melu tai pöly, liikennehäiriöiden vaikutus yltää kauemmas ja vaikutus alkaa jo paljon ennen kuin kuoppa on ehtinyt oman tontin reunaan.

Tien palvelutaso laskee myös päällysteiden puuttuessa rakentamisen aikana. Erityisesti yritykset kärsivät saneeraushankkeen aikana, kun osa asiakkaista jättää tulematta rakentamisen takia ja valitsee helpommin saavutettavan vaihtoehdon. Ei kukaan tietenkään halua ajaa tai kävellä työmaan seassa, mikäli sitä voi välttää. Liikennehaitta aiheuttaa päänvaivaa asukkaillekin. Autolla voi olla hankalaa löytää reittiä omalle tontille ja pyörällä ja kävellen voi joutua käyttämään pitkiä kiertoteitä.

i

LUE LISÄÄ TuTu – Tulosta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hanke on käynnissä maaliskuun 2021 loppuun. Hanketta rahoittaa Hämeen Ely / Euroopan sosiaalirahasto ESR. Toteuttajat TTS Työtehoseura ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Lisätietoja www.tts.fi/tutu

Liikennejärjestelyjen ongelmia aiheuttava juurisyy koettiin tutkimuksessa olevan niiden ennakoimattomuus. Ajantasaisen tiedon puuttuminen työn etenemisestä vaikeuttaa myös liikkumista. Kun työmaa etenee nopeasti kadulta toiselle, vaihtuvat reitit alueen läpi jatkuvasti. Tämä vaatii erityisesti hyvää opastusta ja kiertoteiden suunnittelua.

Pyöräilyn ja jalankulun tarpeet on huomioitava entistä paremmin. Pyöräillessä ja kävellessä kiertoteiden pituus merkitsee enemmän kuin autolla ajaessa.

TEHO

27

Perustaidot raksalla

pääomaa parhaimmillaan JOHANNA GIROD, OPINTO-OHJAAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

JOHANNA GIROD JA MIKKO MYLLER, TTS

Kesällä 2019 alkaneessa OPPIJA ikä kaikki -hankkeessa kehitetään pedagogisia malleja ja menetelmiä heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja kehittymisen tukemiseen. TTS Työtehoseuran osatoteutuksessa on haastateltu rakennusalan opiskelijoiden kokemuksia perustaitojen merkityksestä.

Työmaamestariksi valmistunut Petri Koivu painottaa digitaitojen merkitystä rakennusalan työnjohtotyössä, mutta keskeistä on myös esimerkiksi verkosto-osaaminen.

Yksi haastatelluista on Petri Koivu, joka valmistui kesäkuussa 2020 Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnosta. Petri työskentelee työmaamestarina linjasaneerauksia toteuttavassa Bravida Oy:ssa ja painottaa digitaitojen merkitystä rakennusalan työnjohtotyötä tekevälle. - Jos ei ole valmis hyväksymään sitä tosiasiaa, että tietokone on ykköstyökalu, voi lähes unohtaa haaveet päällikköhommista - varsinkin korjaustyömaalla, jossa toteutusta ei ole lohkottu niin moneen osaan kuin uudistyömaalla, kertoo Petri Koivu.

Työpäivät jakaantuvat melko tasan kirjallisiin tehtäviin toimistolla ja työnjohtotehtäviin paikan päällä työmaalla. - Meikäläisen työ on luonteeltaan pitkälti asioiden selvittelyä ja puitteiden luomista rakentajille. Päivät venyvät helposti kello 15.30 jälkeen tietokoneen äärellä. Kattavia suunnitelmia linjasaneeraustyömaalla ei ole ja esimerkiksi kohteen haitta-aineet tulevat usein yllätyksenä, mikä edellyttää joustavuutta ja kykyä priorisoida tehtäviä paineen alla, Koivu kuvailee päiväänsä.

Paperilla ja pilvessä Työmaamestarina Petri Koivu laatii ja käsittelee päivittäin monenlaisia kirjallisia dokumentteja ja niiden on jäätävä varmasti talteen. - Kohteesta laadittu luovutusmateriaali on oltava työn tilaajalle ja viranomaisille sekä paperilla että pilvessä. Lisäksi yksi sarja jää omiin arkistoihin. Lähtökohtana on, että

28

TEHO

jokainen dokumentti skannataan tai tallennetaan tietokantaan ja luovutuskansioon tarkoitetut asiakirjat jäsennellään valmiiksi oikeisiin luovutuskansion alakansioihin.

Näin kuka tahansa pystyy ne helposti löytämään. Lisäksi firman talousosasto voi helposti seurata hankkeen tuloja ja menoja sekä johto ennustaa hankkeen etenemistä ja tulosta, kun tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla.

Ohjelmista eniten ovat käytössä sähköposti, tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta.

Sähköpostilla hoituu yhteydenpito hankkeen suunnittelijoiden kanssa, kirjalliset suunnitelmat työnjohtajille ja edelleen rakennusmiehille, samoin kuin materiaalitoimittajien kilpailuttaminen ja erilaisten rakennusmateriaalien tilaaminen sekä rakennusvalvojien tilaaminen työmaalle ja heille palautteen antaminen valvontamuistioista.

Tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia tarvitaan mm. lisätyölaskelmien ja -tarjousten tekemiseen.

Taulukkolaskentaohjelmaa tarvitaan myös työmaan aikataulutuksessa ja viikkoaikataulujen laatimisessa.

Esitysgrafiikkaohjelma PowerPointia hän tarvitsee lähinnä taloyhtiöiden yhtiökokouksissa, joihin hänet on kutsuttu esittelemään saneeraushankkeen toteutussuunnitelmaa asukkaille. Digitaitoja vaatii myös 28 työntekijän työtuntien kuittaaminen joka maanantai kello 11 mennessä palkanlaskentaan.

Matematiikan osa-alueista Petri Koivu mainitsee peruslaskutoimitukset, tilavuuksien ja pinta-alojen laskemisen, prosenttilaskut ja yhtälöt. Erityisen hyödylliseksi hän koki TTS:n tutkintokoulutuksessa oppimansa laskukaavat, jotka liittyvät kosteudenhallintaan kuten betonin kuivumisajan arviointiin. Matematiikkaa tarvitaan myös tarkistusmittauksiin, koska rakennuspiirustukset eivät aina pidä paikkaansa.

3D-mallinnusosaaminen olisi mukava lisätaito Petrin mielestä. Silloin pystyisi tekemään nopeasti yksikertaiset muutokset piirustuksiin itse eikä kaikkia muutoksia tarvitsisi käyttää Bravidan suunnittelijoiden kautta. 3D-mallinnus ei kuitenkaan välttämättä ole työmaamestarin perustaidoksi, vaan enemminkin suunnittelijoiden osaamiseksi.

Yhteistyöosaaminen tuo myös lisää turvallisuutta.

Kattotyömaalla täytyy kuitenkin huolehtia siitä vielä tarkemmin, kuten tässä kuvassa valjailla.

koska työmaalla on runsaasti maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. -Mielestäni on pitkälti perehdyttäjän taidoista kiinni, kuinka esimerkiksi venäläiset ja virolaiset rakennusmiehet työssään sitten loppujen lopuksi onnistuvat. Haastattelun lopuksi Petri tiivistää perustaitojen merkityksen. - Perustaidot auttavat saavuttamaan tiettyjä toimivia rutiineja, työskentelemään itsenäisesti ja priorisoimaan työtehtäviä. Niiden avulla pystyn paremmin taltuttamaan turhan hässäkän ja keskittymään olennaiseen.

i Lisää OPPIJA ikä kaikki -hanke on TAMKin koordinoima ESR-hanke 2019–2021 heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja tukemiseen.

Muina toimijoina ovat Kiipulasäätiö, Tampereen aikuiskoulutussäätiö, Työtehoseura, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Valo-valmennus ry.

Lisätietoja: https://blogs.tuni.fi/oppija/

Verkosto- ja sidosryhmätaidot tärkeitä Erittäin keskeisenä perustaitona omassa työssään Petri Koivu pitää sen sijaan verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamista. Hän kertoo saaneensa tästä hyvää palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä.

Myös monikulttuurisuusosaaminen merkitsee paljon, TEHO

29

Älyä liikenteessä ARTO KYYTINEN, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Mediat kertovat suurista saavutuksista automaattisen ajamisen kehityksessä ja usein ennustetaan työpaikkojen katoamisesta kuljetusalalta, koska automaatio ei tarvitse kuljettajia. Asia ei ole näin yksinkertainen. Sadat yksityiskohdat vaativat uusia ratkaisuja niin tekniikan, lainsäädännön kuin myös asenteiden, vastuiden ja liikenneinfran suhteen.

Työtehoseura on ollut mukana tavara- ja henkilöliikenteen kansainvälisessä kehitystyössä jo seitsemän vuoden ajan yhtenä aktiivisena toimijana Euroopan harvalukuisessa raskaan liikenteen kehittämiseen erikoistuneiden organisaatioiden joukossa. Tälläkin hetkellä TTS toimii kolmessa EU-rahoitteisessa H2020-kehityshankkeessa Prystine, Trustonomy ja NextPerception. Näissä tutkitaan mm. automaattisen tunnistustekniikan kuten tutka-, laser- ja konenäön luotettavuutta, automaattisen ja keinoälyn päätöksentekokykyä ja siirtymävaiheen kuljettajareagointia avustaviin järjestelmiin.

30

TEHO

Projektien tavoite on edistää turvallisuutta uusinta tekniikkaa hyväksikäyttäen. Liikenteen automatisoinnissa on useita huonosti tunnettuja osa-alueita, kuten kelin ja säätilan vaikutukset mittaus- ja tunnistusjärjestelmiin sekä kuljettajan reagointiin osittain automaattisessa liikenteessä. Suomen erityispiirteet sään vaihtelu, vähäinen moottoriteiden määrä sekä paikoin heikkokuntoinen tiestö vaikeuttavat automaattiliikennettä.

Projekteissa TTS tekee tiivistä yhteistyötä mm. VTT:n, Turun ja Tampereen yliopistojen ja Nokian sekä useiden

teknologiayritysten kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä ovat mukana autoteollisuuden lisäksi lähes kaikki merkittävät eurooppalaiset tutkimuslaitokset, useita yliopistoja sekä suuryrityksiä.

EU-hankkeita TTS:ssä Prystine-projektissa keskitytään mittausjärjestelmien, tietoliikenteen sekä automaatiojärjestelmien häiriöalttiuden minimoimiseen ja häiriötilanteiden turvalliseen käsittelyyn. TTS:n roolina on raskaan ajoneuvon ohjaamiseen tarvittavan tieto- ja havaintosisällön määrittely, käytännön testausympäristön eli kuorma-auton varustaminen ja laajan testausprosessin suorittaminen. Projektia varten TTS:llä on käytössään Renault T520-kuorma-auto. Auton varusteisiin kuuluu useita mittausjärjestelmiä, kuten kamerat, tutkat sekä laserskannerit. Järjestelmä hyödyntää ajoneuvon tuottamaa tietoa kuten pyöränopeuksia, moottoritehoa yms. Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään kuljettajaa avustavien järjestelmien kehitystyössä sekä siirtymävaiheen koulutuksissa. Suomessa projektin tuloksia hyödyntää myös Traficom.

Trustonomy-projekti keskittyy kuljettajaa tukevien järjestelmien sekä kuljettajakoulutuksen arviointiprosesseihin. Tavoitteena on lisätä avustavien järjestelmien käyttöä ja kuljettajien luottamusta niihin. Projektissa kehitetään mm. koulutusmenetelmiä sekä järjestelmän käyttöliittymiä. TTS:n osuus on liikenteen riskitilanteita välttävän ajotavan kouluttaminen käytettävissä olevia avustavia järjestelmiä hyödyntäen.

Kolmantena projektina on keväällä 2020 alkanut NextPerception. Siinä hyödynnetään aiempien projektien tuloksia sekä teknisiä ratkaisuja ottamalla mukaan kuljettajan vireys- ja terveydentilaa mittaava tekniikka.

NextPerceptioniin sisältyvät myös pääosin automaattisesti ohjatut ajoneuvot. Projektin puitteissa kehitetään mm. täysin uusia mittauslaitteita, joilla voidaan mitata ihmisen elintoimintoja ja toimintakykyä useisiin käyttötarkoituksiin. Projektissa toteutettava TTS:n testiauto tullaan varustamaan täydellisillä automaatti- ja etähallinnan vaatimilla varusteilla siten, että se voi ilman kuljettajan hallintaakin pysähtymään sekä siirtymään seisahduspaikkaan turvallisesti.

Automaatio tukee myös työllistymistä Haasteita riittää kuitenkin vielä useiksi vuosiksi ajoneuvotekniikan ja liikenneinfran osalla. Täydelliseen automaattiliikenteeseen siirtyminen tulee olemaan pitkä prosessi. Ensimmäisiä kaikissa olosuhteissa vakavasti otettavia automaattiseen ajamiseen kykeneviä ajoneuvoja on tuskin vielä odotettavissa tällä vuosikymmenellä.

Henkilökohtainen näkemykseni on, että osittain automaattinen ajamisen mahdollistavat lähivuosina mm. moottoritie- ja ruuhka-ajoavustimet, jotka sallivat kuljettajan osalla ajomatkaa jättää ajoneuvon hallinnan automatiikan varaan. Varteenotettavia liikenneautomaation muotoja ovat toistuva reittiliikenne sekä alueellinen automaatio esim. taksiliikenteessä.

Ammattiliikenteen osalla ensimmäinen vaihe tulee oletettavasti olemaan erilaiset terminaalien väliset kuljetukset ja ns. LastMail-palvelut. Autonkuljettajan ammattiin automatiikka tuo oletettavasti paljon muutoksia, mutta ei vielä pitkään aikaan tule poistamaan ammattikuljettajien tarvetta. Ensi vaiheen muutokset kohdistuvat lähinnä alaan liittyviin muihin töihin kuten lastien ja materiaalin käsittelyyn.

Kuitenkin automaation lisääntyminen tarjoaa myös paljon työtä, ei vain harvoille high tech -yrityksille, vaan koko logistiikkaketjuille. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia lisätä työhyvinvointia sekä työturvallisuutta.

Tämä tulee vaatimaan muutoksia myös osaamisessa niin kuljettajien kuin myös kehitys-, ylläpito- ja huoltohenkilöstönkin kohdalla. Tähän huutoon meidän on kyettävä vastaamaan..

TEHO

31

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

”Opitaan toinen toisiltamme” SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Tutkimuspäällikkö Markku Lätti on luotsannut TTS Työtehoseuran maataloustutkimus- ja kehittämistoiminnan asiantuntijatiimiä vuodesta 2011 alkaen. Yhteistyö verkoston kanssa tuo tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta hanketoimintaan.

sekä työllistävien maatalous- ja puutarhayritysten työyhteisöjen toimivuutta ja sitä kautta tuottavuutta ja hyvinvointia.

Työtehoseura tunnetaan ”kädet savessa” meiningistä. Mitkä ovat näkymiä tulevaisuuteen?

Markku Lätti videokuvausten parissa HAMK Mustialassa kesällä 2020.

Terve Markku, mitkä ovat maataloustiimin kuulumiset näin joulun alla?

Poikkeusajasta huolimatta tutkimus- ja kehittämistoiminta pyörii täydellä kaasulla käynnissä olevia hankkeita edistäen ja uusia suunnitellen. Aihepiirejä, joiden parissa juuri nyt työskentelemme, ovat muun muassa maatalouden uudet teknologiat, urakointipalvelut ja urakointiyrittäjyys, konekustannusten hallinta, puutarha- ja viheralan työhyvinvointi, sukupolvenvaihdosten neuvontaprosessi sekä maatalousyritysten menestystekijät. Lisäksi kehitämme koko ajan maatalous- ja urakointiyrittäjille suunnattuja sähköisiä/digitaalisia työkalujamme, joita myös neuvonta- ja koulutussektorit hyödyntävät. Tuoreimmissa hankkeissa olemme syksyllä lähteneet kehittämään hevostallien työtä

32

TEHO

Maatalouden ja maatalousyrittämisen kannattavuus- ja yrittäjien jaksamishaasteet eivät ole ainakaan vähentyneet rakennemuutoksen edetessä, joten työsarkaa niiden parantamiseksi riittää tulevinakin vuosina. Olemme viime vuosina panostaneet entistä voimakkaammin työn tuottavuuden, yrittäjyyden ja kannattavuuden sekä yrittäjien hyvinvoinnin kehittämiseen. Uusi teknologia ja digitaalisuus voivat monella tilalla tuoda osaratkaisuja näihin haasteisiin, joten sen käytön edistäminen kustannustehokkaasti on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi tutkimus- ja kehittämiskohde yhdessä maatalouskentän muiden toimijoiden kanssa. Ja jotta voi kehittää, täytyy myös tutkia mitä ja miten pitää kehittää. Ja tähän soveltavaan tutkimus- ja kehittämistyöhön meillä on kasassa loistava tiimi. Visiomme onkin olla Johtava suomalaisen maataloustyön kehittäjä.

Vuosien varrella on muotoutunut tiivis yhteistyö järjestöjen, maatalousyritysten sekä tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa.

Mikä on parasta verkostossa toimimisessa?

Yhteistyön avulla saadaan enemmän tuloksia ja vaikuttavuutta sekä samalla opitaan toinen toisiltamme varsinkin niistä alueista, joihin itse emme ole erikoistuneet. Pitää muistaa, että me maataloustiimissä tarkastelemme asioita lähinnä maataloustyön näkökulmasta kaikkine siihen vaikuttavine tekijöineen ja yhteistyössä verkoston muiden organisaatioiden kanssa kokonaisuus on yleensä enemmän kuin osiensa summa. Ja maatalousalan sekä siihen sovellettavien alojen asiantuntijoiden kanssa yhdessä tekeminen, ideointi ja keskustelut ovat aina mielenkiintoisia, opettavaisia ja maatalousalaa pala palalta eteenpäin vieviä.

Itseohjautuvaan traktoriin ei vielä törmää liikenteessä JANNE KARTTUNEN, TTS TYÖTEHOSEURA

PIXABAY

Ajoneuvojen autonomisuutta eli itseohjautuvuutta mitataan kuusiportaisella asteikolla. Ylintä tasoa edustava täysin autonominen ajoneuvo kykenee toimimaan itsenäisesti kaikissa olosuhteissa. Tämä edellyttää vahvaa tekoälyä ja verkottumista toisten ajoneuvojen kanssa. Lainsäädäntömme kattaa kolme alinta autonomian tasoa, mutta kehittyneimmät sarjavalmisteiset autot ja traktorit tähtäävät jo korkeammalle. yleensä tarvita enää kuljettajaa, mutta ongelmatilanteissa järjestelmä pysäyttää ajoneuvon turvallisesti odottamaan kuljettajan reagoimista. Viitostasolla järjestelmä vastaa ohjaustoiminnoista kaikissa olosuhteissa, eikä ajoneuvossa tarvita enää ollenkaan kuljettajaa.

Traktoreiden itseohjautuvuus etenee asteittain

Traktorivalmistajat julkaisevat vauhdikasta markkinointimateriaalia tulevista autonomisista traktoreistaan.

Osa on poistanut traktorista ohjaamon vakuudeksi sen kyvystä toimia täysin itsenäisesti ilman kuljettajaa.

Autonomisuudeltaan hyvin kehittyneitä traktoreita on jo käytössä yksityisillä maatiloilla joissakin maissa.

Niistä on kuitenkin vielä matkaa täysin autonomisiin traktoreihin, jotka vastaavat itse ohjaustoiminnoista kaikissa liikenne- ja työolosuhteissa.

Ajoneuvojen autonomisuuden tasot Ajoneuvojen, kuten autojen ja traktoreiden, autonomisuutta voidaan mitata SAE-standardin (J3016) tasoilla 0–5. Autonomian tasolla 0 (ei automaatiota) kuljettaja vastaa kaikista ajotehtävistä. Ajamista voidaan kuitenkin tukea varoituksilla tai ajamiseen puuttuvilla järjestelmillä.

Tavalliset uudet ajoneuvot ovat tasolla 1 (kuljettajan tuki), jossa on käytössä tukijärjestelmiä ohjaamiseen.

Kehittyneimmät ajoneuvot ovat tasolla 2 (osittainen automaatio), jolloin ajoneuvo pystyy itse ohjaamaan ja säätämään ajonopeutta tietyissä tilanteissa.

Autonomian seuraavilla tasoilla 3 (ehdollinen), 4 (korkea) ja 5 (täysi automaatio) järjestelmä korvaa kuljettajan asteittain. Kolmostasolla kuljettaja joutuu ottamaan ajoneuvon hallintaansa joissakin olosuhteissa eli hänen on istuttava valmiudessa ratin takana. Nelostasolla ei

Ajoneuvojen autonomiaa koskeva lainsäädäntö on Pohjois-Amerikassa ja EU:ssa tällä hetkellä autonomian tasolla kaksi. Japani on tässä mielessä ”länsimaita” edellä.

Siellä on yksityisillä maatiloilla käytössä periaatteessa jo nelostason traktoreita. Nämä traktorit tekevät itsenäisesti – ilman kuljettajaa – melko yksinkertaisia riviviljelyyn liittyviä töitä. Kuljettaja on traktoriin tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi älypuhelimen välityksellä. Nämäkään traktorit eivät vielä saa kulkea itsenäisesti maanteillä.

Traktoreiden ja puimureiden itseohjautuvuus etenee asteittain. Kuten Japanissa, muuallakin nähtäneen ensin vain pellolla itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä koneita – tarvittava tekniikka on kyllä jo olemassa.

Näilläkin koneilla voidaan säästää työaikaa ja vähentää kuljettajan kuormittumista. Myös inhimillisistä virheistä johtuvien vahinkojen määrän voidaan odottaa vähenevän. Lainsäätäjillä on kova paikka linjata, millaisia vahinkoja voidaan itseohjautuville ajoneuvoille sallia.

Jälkijunassa seuraava lainsäädäntö, korkeat kustannukset, ihmisten muutosvastarinta, nykyisen ajoneuvokannan kirjavuus sekä tekoälyn ja tiedonsiirron rajoitteet hidastavat siirtymistä kohti täysin autonomisia ajoneuvoja.

Maantieliikenteen lailla myös pelloilla tullaan näkemään tulevaisuudessa laaja kirjo eri vuosikymmeniltä peräisin olevaa tekniikkaa. Traktorivalmistajat arvioivat, että sarjavalmisteinen ja täysin autonominen (taso 5) traktori voi olla noin vuosikymmenen päässä.

TEHO

33

Työvoimakoulutuksena

Uudistu esimiestyössä SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran koulutuspaletissa ovat yhtenä osana ELY-toimistojen ja TE-palveluiden kanssa toteutettavat työvoimakoulutukset. Esimerkkinä tällaisesta on syksyllä toteutunut Uudistu esimiestyössä -lyhytvalmennus.

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli syyskuussa yli 315 000 työtöntä työnhakijaa. Haasteena on, että avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin vuosi sitten ja lomautettujen määrä on poikkeuksellisen suuri.

- Maaliskuussa COVID19-virus muutti kertaheitolla hyvän työmarkkinatilanteen lähes päinvastaiseksi kuin mitä se oli jo pitkään ollut. Mietimme Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, miten reagoimme tähän muutokseen nopeasti ja miten voisimme tukea niitä henkilöitä, jotka jäivät lomautetuiksi ja työttömiksi aivan yllättäen, muistelee viime kevään tilannetta koulutusasiantuntija Eila Äärilä Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

- Uudistu esimiestyössä -koulutuksen kohdalla erityisesti ajattelimme, että se soveltuisi hyvin ravintola-alalta lomautetuiksi ja työttömäksi jääneille henkilöille. Alahan kärsi tuossa tilanteessa eniten poikkeustilanteesta. Toki koulutuksen ajateltiin soveltuvan myös muille aloille.

Uudistu esimiestyössä -verkkovalmennuksen päättäjäisiä vietettiin iloisissa ja hieman haikeissakin tunnelmissa.

Onnittelijoina TTS:n Anu Ahtela ja Marjo Kittelä.

Koulutuksen valmistelussa huomioitiin joustavuus ja vastaavuus opiskelijoiden elämäntilanteeseen.

- Poikkeustilanteen koulutukset suunniteltiin myös suhteellisen lyhyiksi. Kun ei vielä silloin tiedetty tilanteen kestoa, ajateltiin, että koulutus olisi hyvä suorittaa lyhyenkin lomautusjakson aikana, jatkaa Äärilä.

Verkkovalmennuksesta tietoa ja vertaistukea Työhyvinvointi, työelämän muutokset ja johtaminen olivat pääaiheina kuukauden kestoisessa Uudistu esimiestyössä -verkkovalmennuksessa. Mukana oli Varsinais-Suomen TE-palveluiden kautta valikoitunut 16 hyvinkin kokeneen esimies- ja päällikkötehtävissä toimineen henkilön ryhmä.

- Joka aamu ryhmä treffasi kouluttajan ohjauksella verkossa. Aamupäivään tyypillisesti kuului luento- tai muu tietopuolinen sessio, ja iltapäivän osuuteen omatoimisia tehtäviä ja niiden purku. Läpi valmennuksen kävimme kiinnostavia keskusteluja, myös yleisesti työelämän muutoksista ja mietityttävistä asioista, kertaa koulutuspäällikkö Anu Ahtela.

- Tärkeänä arvona oli, että opiskelijat tulivat keskenään tutuiksi ja saivat vertaistukea toisiltaan. Saadun palautteen mukaan tärkeimpiä anteja olivat saadun tiedon lisäksi vuorovaikutus ja tunne yhteisöön kuulumisesta..

i

Uusia suuntia työuralle Avoinna olevia työvoimakoulutuksia ja muita ammatinvalinnan mahdollisuuksia kannattaa seurata TE-palveluiden nettisivuilta www.te-palvelut.fi/te/fi/ ja TTS:n koulutuskalenterista www.tts.fi

34

TEHO

Työelämän uudistumisen estejuoksu työyhteisön sivistys ja vastuu helpottamaan matkan tekoa ARTO KETTUNEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS:n tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto tarttuu kirjassaan tärkeään näkökulmaan – mikä on työntekijän rooli sivistyneen työyhteisön rakentamisessa ja työelämän ongelmien selvittämisessä? Voiko työelämää ajatella uusiksi niin, että työuupumusta ja pahoinvointia hoidetaan myös koko työyhteisöä koskevina ongelmina?

HS 11.11.2020: ”Uuden työolobarometrin mukaan puolet vastaajista koki haitallista stressiä työssään, ja lähes kolmasosa työskenteli jatkuvasti kiireen alaisena.”

Tämä ajankohtainen uutinen osoittaa, että Minna Mattila-Aalto on uuden kirjansa kanssa tämän päivän työelämäkeskustelun ajassa ja ytimessä.

Työpaikoilla voidaan pahoin, ja toisaalta suomalaiset on todettu maailman onnellisimmaksi kansaksi – mikä tässä menee väärin? Minna kertoo kirjassaan, että moni uupuu työssään jatkuvaan suorittamisen paineeseen.

Kun vapaa-aikakin pyritään suorittamaan ja pakkorentoutumaan minuuttiaikataululla, ei ole ihme, että ihminen väsyy tässä elämänmenossa. Olemmeko jo tottuneet jatkuviin ylikierroksiin ja levottoman elämisen malliin niin, että pidämme niitä normaaleina?

Nostan esiin tärkeän huomion kirjasta: hankalista asioista puhuminen työpaikalla. Moni on varmasti huomannut, että työpaikoilla vallitsee eräänlainen valeavoimuus – työntekijöitä kannustetaan kritiikkiin ja epäkohtien esille tuomiseen, mutta työkulttuuri on käytännössä sitä, että kriittisiä ihmisiä pidetään ”turhan nillittäjinä” ja pahanilman lintuina. Tämä reaktio voi tulla jopa niin kärjekkäänä, että työntekijät alkavat välttää ikävien asioiden esittämistä. Kirjassa tuodaan esiin tärkeä ajatus siitä, että itse asiassa epäkohtien esittäminen ja niihin puuttuminen ripeästi ovat parasta korjaavaa työkulttuuria, joka johtaa parempaan tuottavuuteen, nostaa kaikkien motivaatiota ja saattaa jopa luoda innostusta työhön.

Mitä työelämäsivistys on?

Kirjassa esitetään, että sivistys on hyvin konkreettisten asioiden tekemistä työpaikoilla – epäkohtien poistamista yhteisen hyvän eteen ja vastuullisen ihmisyyden nimissä.

”

Kirjoitin kirjan keskustelun käynnistämiseksi. Kutsun sinua työssä käyvä ihminen pohtimaan, minkälaisia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvien ongelmien syitä ja seurauksia sinä tunnistat työssä, työelämässä ja työpaikallasi. Mitä niistä ajattelet?

Johtamistutkimukset osoittavat, että organisaatiot, jotka kykenevät parhaiten sovittelemaan erilaisia todellisuuksia yhteiseksi hyväksi ovat kilpailukykyisimpiä.

Minna Mattila-Aalto

Yritykset ja työntekijät kantavat tästä yhteistä vastuuta.

Työelämäsivistyksen voinee kiteyttää myös niin, että kohdellaan työyhteisöissä toisiamme kuten ihmisiä kuuluu kohdella ja tehdään tehtävämme vastuullisesti.

Tartuin kirjaan niin sanotun kokemusasiantuntijan silmin, rohkaistuneena Minnan ajatuksesta, että me kaikki työssä käyvät ihmiset olemme työelämän uudistajia ja kannamme teoillamme vastuuta arjen arvovalinnoista työpaikoillamme. Se kannatti, ja suosittelen lukemaan tämän kirjan, jos olet tai olet joskus ollut työyhteisön jäsen. Riskinä on vain se, että katseesi työelämään saattaa avartua.

Minna Mattila-Aalto pohtii ammatikseen, mikä tekee työstä sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää.

Minna Mattila-Aalto. 2020. Työelämän uudistumisen esteet.

Basam Books. ISBN 9789523790308

TEHO

35