Issuu

2/2020

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Kahvinkeitintä valittaessa huomio käytettävyyteen 16

RIKASTETUILLA 360-KUVILLA OPPIA MAATALOUSKONEISTA 24

LAADUKKAASTI METSÄALAN AMMATILLISTA KOULUTUSTA 32

Tutkimus ja kehittäminen -yksikkö Pentalassa kesällä 2019

Pääkirjoitus

HELI MÄNTYLÄ, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

ELÄMÄÄ KORONA-AJAN JÄLKEEN Jonain päivänä koronavirus lakkaa pelottamasta meitä. Silloin on saatu kehitettyä rokote ja ihmiset voivat taas jatkaa elämäänsä tavalliseen tapaan. Mutta onko paluuta entiseen? Naapuriapua kannattaa tarjota jatkossakin Koronakeväänä olemme oppineet tekemään etätöitä ja käyttämään yhteydenpitoon erilaisia sovelluksia. Olemme pidättäytyneet lähikontakteista, jotta virus ei leviä. Kodeissa on tullut vietettyä aikaa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. On ryhdytty esimerkiksi leipomaan, ainakin sen perusteella, että suomalainen hiivatehdas käy äärirajoilla. Monessa perheessä lautapelit on kaivettu esille ja vietetty aikaa yhdessä. Myös naapureista on kannettu huolta ja ikäihmisten puolesta käyty kaupassa. Itse olen myös lenkkeillyt runsaasti. Entisten työmatka-ajojen sijaan olen sauvakävellyt pitkiä lenkkejä. Huomaamatta myös kunto on kohentunut. Koronakevät ei tuonut mukanaan pelkästään huonoja asioita. Suomalaisen ruoantuotannon arvostus nousee Vielä viime vuonna uutisoitiin, että kesämökkeily ei

enää kiinnosta suomalaisia. Nyt kesämökkikauppa käy kiivaana. Maaseutu nähdään uusin silmin. Kotimainen ruoantuotanto kannattaa säilyttää ja suomalaisen puhtaan luonnon keskellä halutaan taas viettää lomia. Olen ylpeä maastamme, jossa on turvallista asua ja lomailla. On hienoa, kun meillä on toimiva maatalous tuottamassa ruokaa normaali- ja poikkeusoloissa. On aika tarkastella omaa hiilijalanjälkeä Omalta kohdaltani paluuta entiseen ei ole. Vaihdan autolla tehtävät työmatkat kävelyyn ja siirryn ympäristöministeriöön kehittämään ikäystävällisiä asuinympäristöjä. Hiilijalanjälkeni pienenee huomattavasti. Kesämökki Hauholla on ja pysyy ensisijaisena lomanviettopaikkana. Mökkiä voi kohentaa monella tavalla esteettömämmäksi ja turvallisemmaksi paikaksi viettää vapaa-aikaa, kun ikää karttuu. Varmasti myös lentomatkoja tulee harkittua tarkemmin. "Joskus sinun täytyy valita kahden väliltä: sen, mihin olet tottunut tai sen, minkä haluaisit oppia." – minä valitsin jälkimmäisen. Toivotan onnea yksikölleni - olkaa rohkeita ja etsikää tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja! Aurinkoista kesää!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Heli Mäntylä, heli.mantyla@tts.fi Toimitussihteeri: Sirpa Pussinen, sirpa.pussinen@tts.fi Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Tanja Meronen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 3.10.2020

www.facebook.com/ TTSfi/

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

TANJA MERONEN

Sisältö

2/2020

Pääkirjoitus

Luonnontuotteilla miljoonabisnestä 4

Luonnonkasvit ja pölyttäjät rikastavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta

Kestävää kehitystä blogi: Työmatkalla kuusiaidan vieressä 7

TTS:ssä tapahtuu 8

TTS:n vahvuuksina ketteryys ja rohkeus muuttua

Kalastustyö kuntoon 11

Ergonomia ja työn muutos

Ruokaturvallisuus ja omavaraisuus korostuvat kriisissä 14

Kupillinen kahvia, kiitos! 15

TTS testaa: Kahvinkeitintä valittaessa huomio käytettävyyteen

Kiertotalousosaamista TTS:n kouluttajille

Uusi verkko-oppimisympäristö metsäpalveluyrittäjille 22 Täsmätietoa nykyaikaisista maatalouskoneista 24

Maatalousyrittäjät huoltavat koneensa pääsääntöisesti itse?

Kuopan reunalla havaintoja maarakennustyömaiden työhyvinvoinnista

Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan

Metsäalan ammatillinen koulutus laadukasta

28 30 32

Mikä vie koulutetun metsäkoneenkuljettajan pois alalta

Ajo-opetuksessa turvaväli on saanut uuden merkityksen

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely TEHO

Luonnontuotteilla miljoonabisnestä JUHANI PIEKKALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Kevään ja kasvukauden kunniaksi esittelemme metsänkasvatuksen sivutuotteita. Tiesitkö, että ne ovat jo miljoonabisnes Suomessa?

Yleinen mielikuva on, että luonnontuotteet ovat hassujen ihmisten harrastuksia, joista saa pientä lisätuloa luonnossa liikkumisen lisäksi. Pyrin nyt ravistelemaan tätä mielikuvaa nostamalla esiin kolme puista kerättävää tuotetta, jotka ovat jo lyöneet läpi kansainvälisille markkinoille : kuusen pihka, koivun mahla ja kuusenkerkät. Kyseisiä tuotteita kerätään ja jalostetaan Suomessa teollisessa mittakaavassa ja suurin osa jalosteista päätyy vientituotteiksi. Pelkästään kolmen yrityksen, jotka jalostavat mahlaa tai pihkaa, yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2018 oli 4,7 miljoonaa euroa. Alalla on myös paljon pienempiä toimijoita ja kasvavaa kuhinaa luonnontuotteiden parissa riittää. Metsänomistajan kannalta on olennaista, että luonnontuotteita voidaan kerätä ilman suurta haittaa metsän terveydelle ja hakkuutuloille. Oikein toteutettuna keruut voidaan myös järjestää siten, ettei haittaa synny. Näiden kolmen tuotteen kannalta kerääjän tulee muistaa, ettei keruu kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii aina maanomistajan luvan.

TEHO

Lue lisää luonnontuotteista: https://www.arktisetaromit.fi/

Kuusenkerkistä syntyy viherjauhetta, mausteita ja juomia Kuusenkerkkä on vaaleanvihreä vuosikasvain, jonka keruuaika kasvukaudella on muutamia viikkoja. Kerkkää käytetään muiden muassa ruokien ja juomien maustamiseen, joihin se antaa mukavan metsäisen maun. Suomessa kerätään tällä hetkellä yli 10 000 kg kerkkää vuosittain ja kysyntä on kasvussa. Kerääjälle maksettava summa vaihtelee kerkkien koon ja kerätyn määrän mukaan, mutta yleisesti korvaus liikkuu 5-8€ /kg. Kokenut kerääjä voi kerätä kerkkää useamman kilon tunnissa. Artic Warriors valmistaa kuusenkerkästä monipuoliseen käyttöön viherjauhetta, Riipisen riistaherkut puolestaan siirappia ja Korpihilla alkoholitonta Kuohuva kuusenkerkkäjuomaa. Myös panimoteollisuus on kiinnostunut kuusenkerkän käytöstä kasvavassa määrin.

Pihka parantaa haavat Pihkan kerääminen on Suomessa vielä alkutekijöissään, mutta kysynnän kasvaessa myös tarjonnan odotetaan lisääntyvän. Pihkaa voidaan kerätä mm. kuusesta ja männystä kesäkaudella. Keruu on hyvä tehdä 1-2 vuotta ennen hakkuuta ja kerääminen tehdään poistettavista puista, jolloin vaikutukset puutavaran laatuun ovat vähäiset. Nyrkkisääntönä on, että mitä isompi puu, sitä parempi pihkantuotto. Puiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Pihkasta maksettavat korvaukset liikkuvat kympeissä, mutta kasvava kysyntä on nostanut viime aikoina hintoja. Rebolar valmistaa kuusenpihkasta tuotteita kuten pihkasalvaa, jota käytetään haavanhoitoon. Myös useammat pienemmät yritykset ympäri Suomea valmistavat pihkasta salvoja.

Mahla virtaa koivusta kurkkuun Keväisin kerättävä koivun mahla koostuu lähinnä vedestä. Lisäksi se sisältää glukoosia, fruktoosia, hedelmähappoja ja hivenaineita. Haasteena mahlassa on nopea pilaantuminen, mutta säilyvyyttä voidaan parantaa pastöroimalla. Puukohtainen mahlasato valutuskaudella vaihtelee runsaasti, mutta tutkimuksissa keskiarvo liikkuu n. 50 l/ puu. Mahlasta maksettava hinta pyörii puolestaan n. 10 snt/l. Koivun mahlasta valmistetaan luonnollisia virkistysjuomia mm. Nordic Koivu:n ja Artic Birch:n toimesta. Suurin osa tuotannosta päätyy vientiin. Luonnontuotteissa on siis todistetusti hassuttelun ohella suurta potentiaalia vakavasti otettavaksi yritystoiminnaksi ja tulonlähteeksi. Valveutunut metsänomistaja, keräilijä tai yrittäjä löytää myös varmasti tavat hyödyntää niitä.

TEHO

Luonnonkasvit ja pölyttäjät

rikastavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta

Valtakunnallinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ”Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi” hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. MIA TAPIO, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, TYÖTEHOSEURA

Vielä ei ole loppuraportin aika, mutta jo nyt voidaan viheralalla nähdä oikeaan suuntaan tehtyjä muutoksia. Viheralan ammattilaisten toimesta monimuotoisuutta on lisätty monin tavoin, myös kaupunkiluonnossa ja -ympäristössä. Useat kunnat ovat lisänneet omiin tulevaisuuden ohjelmiinsa biodiversiteetin vaalimisen. Rakentamisen alle jääneitä luontoalueita halutaan kompensoida suunnittelemalla uusia monimuotoisia viheralueita, joissa käytetään luonnonmukaista kasvisuunnittelua ja paikallisia kasvilajeja. Huolellisessa suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset kasvualustat ja pyritään hyödyntämään kierrätysmaita. Hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen ovat nyt mukana kaikissa viheralueiden suunnitteluissa, eikä sanaa hulevesi tarvitse enää viheralalla selittää. Luonnonkasvien käyttö ja kerroksellinen istutustyyli alkavat vihdoin löytää jalansijaa kaupunkiluonnon suunnittelussa. Ymmärretään, että lopputulos ei olekaan hoitamattoman näköinen hallitsematon alue vaan vuodenaikojen mukaan muuttuva, kasvien ominaisuudet huomioiva monilajinen istutusryhmä. Ko-

TEHO

timaista alkuperää olevat taimet ovat kestävämpiä ja kerroksellinen istutustyyli vähentää hoidon tarvetta. Monilajinen istutus on myös vastustuskykyisempi uusille kasvintuhoojille, joiden pelätään lisääntyvän ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen takia. Suuret, yksilajiset istutusalueet eivät enää kuulu kaupunkiluonnon suunnitteluihin. Pölyttäjien määrän pienemistä voidaan ehkäistä tarjoamalla hyönteisille riittävästi eri aikaan kukkivia kasveja. Pölyttäjien työn lopputuloksena voimme nauttia laadukkaammista ja suuremmista satomääristä, ei pelkästään pelloilla, vaan myös kotipuutarhoissa ja kaupunkilaisten viljelypalstoilla. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kaupunkien viheralueet ovat hyödyllisiä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Runsas kasvillisuus sitoo ilman haitallisia pienhiukkasia ja parantaa näin ilmanlaatua. Monimuotoisuuteen tähtäävät kaupunkien viheralueet tuovat rauhaa ja virkistystä kaikille asukkaille.

Kestävää kehitystä-blogi virittää lukijat ajatus kerrallaan kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Näkökulmina ovat Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämishankkeet ja niiden liittyminen kestävyysajatteluun.

Kestävää kehitystä-blogi

Työmatkalla kuusiaidan vieressä MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Kirjoitan tätä etätyöpöytäni ääressä. Ikkunasta näkyvä aina sama kuusiaita kyllästyttää. Sosiaalinen media muistuttaa menneistä loma- ja työmatkoista. Olisi hienoa päästä vaikka palaveriin Tampereelle. Koronapandemia muuttaa monia asioita pysyvästi. Mutta jotain tulee aina poistuvien tai muuttuvien asioiden tilalle. Onko tarpeen lähteä Tampereelle, kun voi kohdata Teamsin, Zoomin tai Googlemeetsin kautta? Säästyy aikaa vaikka ulkoiluun tai muuhun työhön, ja ympäristö kiittää pienempää hiilijalanjälkeä. Matkustamisen vähentäminenhän on kestävää kehitystä. Olemme silti uteliaita laumaeläimiä, ja useilla meillä on tarve liikahtaa kotoa. Kaipaamme uusia virikkeitä ja toisten seuraa. Voiko etäkokouksen kautta saada kohtaamisesta ikinä irti niin paljon kuin kasvokkain tapaamisessa? Miten yritysten kehittämistyö, se ”yhteinen tekeminen yrityksissä” voi toimia etänä? Oleellisten kohtien löytäminen ja hiljaisten signaalien lukeminen voi etänä olla haastavaa, joskus täysin mahdotontakin. Työpöydän äärestä siirtymällä saa myös uusia näkökulmia ja päähän voi huuhtoutua ideoita enemmän. On kuitenkin todennäköistä, että töihin liittyvä matkustaminen vähenee koronan jälkeen. Ohjausryhmän kokoukseen Kuopioon ei automaattisesti enää matkusteta sanomaan muutama lause. Sen sijaan vapaa-ajan matkustaminen on aina ennenkin kriisien jälkeen palannut entistä kiivaampaan kasvuun. Se onkin sitten jo isompi haaste kestävälle kehitykselle.

TTS:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa välitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotta maailmastamme tulee kestävämpi. Matkustaminen on esimerkiksi yritysten tai yhteistyökumppaneiden tapaamisen vuoksi ollut välttämätöntä monessa hankkeessa, mutta etätapaamiset yleistyvät varmasti jatkossa.

TEHO

Työtehoseuran koulutusta sujuvasti verkossa.

Kuultua ja nähtyä

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS:ssä tapahtuu Nosturikuljettajat kouluttautuvat Simulandiassa.

TEHO

SIMULANDIA™, MINNA KUUSELA, SUSANNA KORPI, TTS KUVA-ARKISTO

Kahvitauko virtuaalimetsässä

Työtehoseuran koulutus siirtyi sujuvasti verkkoon Koronan aiheuttama poikkeustilanne kosketti monin tavoin myös Työtehoseuraa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetus keskeytettiin 18.3.2020 valtioneuvoston suosituksen mukaisesti. – Pitkäjänteinen kehittämistyö sähköisten oppimisympäristöjen parissa mahdollisti sujuvan ja nopean siirtymisen verkko-opiskeluun. Koulutusta on toteutettu mahdollisuuksien mukaan etätehtävillä, Teamsin välityksellä, eCampuksen verkko-opintoina ja itsenäisenä opiskeluna. Kouluttajat ja opiskelijat ovat ottaneet loikalla digivälineet käyttöön. Muistutuksena, että haut koulutuksiin ovat jatkuvasti avoinna ja nyt on hyvä aika opiskella, kehottaa koulutusjohtaja Maarit Tenkula. Kahvitauko virtuaalimetsässä Työtehoseuran metsäalan kouluttajat ovat rakentaneet virtuaalisen metsämaiseman, joka on jokaisen ruudun ulottuvilla. Tutkimusten mukaan luontovideoiden katselu työpäivän taukojen aikana lievittää stressiä ja tuo hyvää mieltä. Tutustu nurmijärveläiseen metsään, kuuntele puronsolinaa ja ihmettele tihkupintoja kuusikossa https://nodefor.fi/vr/ Simulandia™ on kuin oikea työympäristö Työtehoseuran, Turun AMK:n ja ADE Oy:n yhteistyössä kehittämä virtuaalinen oppimisympäristö, Simulandia™on edennyt suunnitelmien mukaan ja luotuina on jo useita oppimisalustoja. – Esimerkiksi nosturinkuljettajien koulutuksessa voi harjoittelua tehdä turvallisesti yläilmoissa toistuvia kertoja ja simuloida erilaisia tilanteita virtuaalilasien kautta, kertoo kehittämispäällikkö Teemu Lähde. Klapiautolla polttopuita Turun seudulla Jäätelöautoa muistuttava Klapiauto on parhaillaan kokeilussa Turun seudulla. Ideana on, että polttopuita voi ostaa suoraan Klapiautosta reitin varrelta. Vähän myöhemmin käynnistyy myös PuuRinki Turku, missä polttopuut voi tilata klapikuljetuksena suoraan kotiovelle. – Haluamme kehittää uusia innovatiivisia tapoja

Klapiauto palvelee Turun seudulla.

toimittaa polttopuita tuottajalta suoraan asukkaille. Klapiautot ovat lähipalvelua parhaimmillaan: kotimaiset klapit kulkevat yrittäjältä suoraan kuluttajan kotipihalle, kertoo polttopuupalveluita kehittävän Kuivaa asiaa -hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela. Maatalousyritysten sukupolvenvaihdoksiin uutta näkökulmaa Maatalousyrityksen sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi ja sisältää lukuisia huomioitavia asioita, aina talousasioista inhimilliseen näkökulmaan. Työtehoseura on käynnistämässä MMM:n tuella Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hankkeen, jossa rakennetaan mallia neuvojien täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksella edistetään neuvojien konfliktien käsittelyosaamista sukupolvenvaihdoksiin liittyvässä neuvonnassa. Yhteistyössä ovat mukana ProAgria Keskusten Liitto ja Suomen sovittelufoorumi. Askelmerkit kehittää sote-alan esimiestyötä - Askelmerkkien tavoitteena on kehittää käytännöllisiä välineitä pk-yritysten työsuoritusten johtamiseen ja tätä kautta tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Yhdistämme tutkittua johtamistietoa ja tietoa yritysten operatiivisesta toiminnasta, kuvailee kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto juuri käynnistyneen hankkeen tavoitteita. Kyseessä on TTS:n ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun sote-alalle räätälöimä Askelmerkit-hanke https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/hankkeet Digihyötyä yrityksille Monet yritykset ja organisaatiot ovat siirtyneet kevään aikana huimalla vauhdilla digiaikaan, mutta voisiko sen tehdä vielä tehokkaammin? Digihyöty -ESR-hankkeeseen haetaan juuri nyt mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään uusia toimintamalleja digitaalisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoon. Yhteistyössä Työtehoseura, Työterveyslaitos (TTL) ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke. Tutustu https://www.tts.fi/ tutkimus_kehitys/hankkeet

TEHO

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

TTS:n vahvuuksina ketteryys ja rohkeus muuttua SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

JUSSI HURTTALA

Tutkimus ja kehittäminen -yksikön johtajankapulaan on vapusta alkaen tarttunut Henna Hurttala, Heli Mäntylän siirtyessä ympäristöministeriöön. Henna, sinut tunnetaan metsäalan tutkijana ja kehittäjänä. Mitä muuta taustaasi kuuluu? Elämänpolkuni on mutkitellut enemmän tai vähemmän metsässä. Mieheni mukana maatalousyrittäjyys on tuonut puun rinnalle intohimon oman tilan liiketoiminnan kehittämiseen. Luomutilamme Nurmijärvellä tekee tiivistä tilayhteistyötä ja koneurakointi. Tänä keväänä laitumille palaavat tauon jälkeen tuotantoeläimet pienen Ylämaan karjalauman muodossa. Maa- ja metsätaloudessa on palkitsevinta nähdä työnsä tulokset: tähtihetket ovat niitä, kun näkee puutavara-autoa odottavat pinot tien varressa, tai kun kultainen kaura ryöppyää puimurin tyhjennystorvesta kärryyn tai taimivakasta viimeinen taimi putoaa pottiputkeen. Kevät on ollut hyvin poikkeuksellinen. Miten koronatilanne on vaikuttanut Työtehoseura ry:n toimintaan? Alkukeväästä asti tilannetta seurattiin hyvin herkällä korvalla, ja toimintaa sopeutettiin hyvin nopeasti. Työtehoseura on tunnettu ketteryydestään, ja henkilöstömme valmius reagoida on ollut hämmästyttävää! Hankkeissamme on korostunut digitaalisten välineiden hyödyntäminen, ja näitä on nyt pystytty ottamaan käyttöön täysimääräisesti. Metsänomistajan talouskoulussa on tarjolla verkkokurssi, valmennuksia on siirretty verkkoon ja esimerkiksi panoraamakuviin perustuva opastus maatalouskoneiden huoltoon ja kunnossapitoon ovat osa viimeaikaista toimintaamme. Toimimme rohkeasti digiajassa, ja tämä tulee kriisin jälkeisessä maailmassa varmasti vain yleistymään.

TEHO

Työtehoseura on ollut historian saatossa valppaana yhteiskunnan muutoksissa. Millaisia myönteisiä suuntia näet lähitulevaisuudessa? Työtehoseura perustettiin miltei sata vuotta sitten parantamaan suomalaisen alkutuotannon tuottavuutta, tuo työ jatkuu nyt mitä suurimmissa määrin ajankohtaisena. Tutkimus- ja kehittämistyömme kivijalka on kannattavan ja ekologisesti kestävän maa- ja metsätalouden sekä asumisen edistäminen. Yhteiskuntamme menestyksen keskiössä on osaavat tekijät; näin pieni maa pystyy sekä turvaamaan huoltovalmiutensa että generoimaan vientieuroja vain tekemään asiat alati hiukan fiksummin: vähemmällä enemmän. Kestävästi ja kannattavasti.

Kalastustyö kuntoon MINNA MATTILA-AALTO, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA MAASEUTUVERKOSTO

TTS Työtehoseura jatkaa elinkeinokalataloushankkeen jälkeen rannikkokalastuksen kehittämisen parissa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamana. Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hankkeessa kehittäminen tapahtuu kalastajien ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Jotta parhaat kalastajien työtä helpottavat ratkaisut löydetään, mukaan tarvitaan kalastustyön asiantuntijoiden lisäksi teknologian asiantuntijoita, laite- ja materiaalivalmistajia sekä kaikkia niitä, joilla on kyky keksiä. Miten saamme alalle työvoimaa? Kalastus on suuren turvallisuusriskin työtä, jota tehdään vaihtelevissa olosuhteissa sään armoilla. Alalta poistuu lähivuosina eläköitymisen kautta paljon ammattilaisia. Uusia tekijöitä tarvitaan, mutta ammatti ei houkuta. Ammattikoulutus tuottaa vain muutaman kalastajan vuosittain. Mestari-kisälli -koulutusmallilla on saatu mukaan muutama uusi yrittäjä. Ammattikalastaja-keksijä Seppo Luoma puhui kalatalouden innovaatiopäivillä 2019 ammattikalastuksen ongelmista. Hänen mukaansa alan imago- ja työvoimaongelmat kumpuavat huonoista työolosuhteista, ylikuormittavasta työstä ja heikosta kannattavuudesta. ”Tuote eli kalastus on laitettava kuntoon”, jyrisi Luoma. Ratkaisuja joukkovoimalla – tule mukaan!

sen modernisointia ja pohti teknologiaratkaisuja, jotka parantaisivat työolosuhteita veneessä ja satama-alueella. Hankesuunnittelu käynnistyi. Suunnitelma sai laajaa kannatusta paikallisilta kalatalouden toimintaryhmiltä ympäri Suomen. Hankesuunnitelma toteutetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamana vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on löytää kalastustyön tekemistä helpottavia ratkaisuja. Ne voivat liittyä tekniikkaan, työolosuhteisiin tai -menetelmiin, saaliin kuljetuksessa ja säilytyksessä käytettäviin materiaaleihin, kalastajan suojavarusteisiin jne. Tarkoitus on etsiä käyttökelpoisimmat ratkaisut ja testata myös muilta toimialoilta ja Suomen ulkopuolelta tulevien ratkaisujen toimivuutta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan kehittämään.

Ammattikalastaja Jarno Aaltonen lähestyi aiheen tiimoilta Työtehoseuraa alkuvuonna 2019. Hän ehdotti kalastuk-

TEHO

Käyttäjälle sopivat kantolänget helpottavat veden ja puiden kantamista

Tekniikan monipuolistuessa kuljettajan kognitiivisten toimintojen ymmärtäminen on oleellista

Ergonomia ja työn muutos

VELI-MATTI TUURE, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA TTS ARKISTO, VELI-MATTI TUURE JA MARKKU LÄTTI

Ergonomia on vanhan määritelmän mukaan kitkan pienentämistä ihmisen ja työn väliltä. Perusajatuksena on se, että kun koko työjärjestelmä suunnitellaan ihmisen ominaisuuksien mukaiseksi, työ on sujuvaa eikä kuormita tarpeettomasti tekijäänsä. Työn muuttuessa myös työjärjestelmät kehittyvät, joten erilaiset inhimilliseen työhön liittyvät näkökulmat painottuvat eri tavoin muutosten myötä.

TEHO

”Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi” Ihminen on joutunut ratkomaan työn tekemiseen liittyviä teknologisia haasteita jo tuhansien vuosien ajan – siitä asti, kun työkaluja keksittiin ottaa apuvälineiksi työn tekemiseen. Perinteisesti näitä haasteita on ratkottu oman älyn sekä yrittämisen ja erehdyksen kautta. Niinpä ratkaisuina on syntynyt toisaalta hyvinkin tarkoituksenmukaisia mutta toisinaan käyttäjälleen myös epämukavia teknisiä ratkaisuja. Ihmisen laaja sopeutumiskyky mahdollistaa sen, että myös sellaiset innovaatiot, joita ei ole loppuun asti hiottu, voivat jäädä elämään. Ergonomia apuun Ergonomia tunnetaan parhaiten ihmisen fyysisten ominaisuuksien huomioon ottamisena erilaisten työvälineiden ja -ympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Useat mieltävät hyvän ergonomian tarkoituksenmukaisena työtuolin, työkalun tai vastaavan apuvälineen muotoiluna ja mitoituksena. Työtehoseuran aloittaessaan toimintaansa 1920-luvulla huomion yhtenä kohteena oli fyysisen työn keventäminen ja sujuvuuden edistäminen maataloustöissä. Suomessa maatalous oli tuolloin hyvin työvoimavaltaista ja alalla oli jopa työvoimapulaa, joten työn sujuvuutta edistäviä ratkaisuja haettiin aktiivisesti. Nykyaikainen ergonomia ei ollut vielä tuolloin syntynyt. Kun ergonomiatietämys myöhemmin lähti leviämään ja karttumaan, ihminen otettiin systemaattisemmin huomioon suunnittelussa. Työtehoseura on ollut mukana mm. kehittämässä kantolänkiä (”ämmänlänkiä”) ja myöhemmin vertailemassa tomaattikasvihuoneissa erityyppisiä alaslaskukoukkuja ja -rullia sekä selvittämässä traktorin taakseajolaitteiston etuja työn sujuvuuden ja kuljettajan fyysisen kuormituksen kannalta. Työkalujen ja -välineiden kehittämisen ja vertailun lisäksi fyysisen ergonomian alueeseen kuuluvat myös monet työpaikan mitoitukseen liittyvät selvitykset. Esimerkkeinä näistä ovat tutkimukset, joissa selvitettiin minkkihäkin korkeuden tai lypsyaseman mitoituksen vaikutusta työntekijän fyysiseen kuormitukseen. Huomio näkymättömään työhön Koneiden kehittyessä ja monipuolistuessa huomattiin, että pelkästään ihmisen fyysisten ominaisuuksien

Työn sujuvuus riippuu monessa työssä työyhteisön yhteispelistä

huomioon ottaminen ei riitä. Esimerkiksi lentokoneiden kehityshistoriassa havaittiin, että lentokoneille sattui lentäjästä johtuvia onnettomuuksia, vaikka lentäjiksi valittiin tähän tehtävään parhaiten soveltuvat henkilöt. Alkoi inhimillisten rajojen etsiminen: minkälaisia havaintokykyyn ja tiedonkäsittelyyn liittyviä ominaisuuksia ihmisellä on. Oivallettiin, että koneet tulee suunnitella ihmisten käyttöön huomioon ottaen myös ihmisen kognitiiviset ominaisuudet informaation vastaanottamisesta tulkintaan, päätöksentekoon, muistamiseen ja toiminnan ohjaukseen. Automaation siirtäessä ihmisen roolia ohjauksesta valvontaan tekniikan ja ihmisen yhteispelin sujuvuus on – jos mahdollista – vieläkin tärkeämpää. Ihmisen kognitiivisten ominaisuuksien tutkimista ja huomioon ottamista työn kehittämisessä kutsutaan kognitiiviseksi ergonomiaksi. Farmix-hankkeessa, jossa suunniteltiin integroitua traktori-työkone-automaatiota helpottamaan traktorin kuljettajan työtä, Työtehoseuran roolina oli mm. suunnitella ihmisen ja koneen välistä työnjakoa, selvittää kuljettajan tarvitsema informaatio työturvallisuuden ja tilannetietoisuuden varmistamiseksi, valita informaation esittämistavat sekä suunnitella käyttöliittymiä. Osaamisen johtaminen Koulutustason noustessa monen yrityksen menestyminen perustuu pikemminkin osaaviin ihmisiin ja ihmisten yhteistyöhön kuin yrityksen fyysisiin resursseihin. Ergonomian aluetta, joka tarkastelee organisaatioiden rakenteita, toimintaperiaatteita ja prosesseja, kutsutaan organisaatioergonomiaksi. Kun ihmiselle luontainen toiminta sosioteknisessä järjestelmässä otetaan huomioon, yhteistyö on sujuvaa ja työ tehokasta. Monet työpaikkojen yleisistä haasteita liittyvät tähän alueeseen: johtamiseen, kommunikointiin, työnjakoon, työaikoihin ja yhteistyöhön. Työtehoseura on toteuttanut useita yrityskohtaisia kehittämishankkeita, joissa yrityksen operatiivista toimintaa on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Monet ratkaisut tunnistettuihin kehittämiskohteisiin on löydetty organisaatioergonomian alueelta: luodaan työyhteisön toimintaan parempia toimintamalleja arkisessa tekemisessä. Vaikka ergonomian edellä kuvatut kolme aluetta ovat painottuneet eri aikoina ja eri tilanteissa eri tavoin, todellisuudessa minkä tahansa työn kehittämisessä kaikki alueet olisi otettava huomioon. Paras tulos kehittämisessä saavutetaan tarkasteltaessa työpaikkaa kokonaisuutena. Tämä puolestaan edellyttää käytännössä yhteistyötä. TEHO

www.ruokaakatemia.fi twitter #RuokaAkatemia YouTube-kanava Ruoka Akatemia

Ruokaturvallisuus ja omavaraisuus korostuvat kriisissä ANNA-MAIJA KIRKKARI, VARATOIMITUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Vallitsevan poikkeustilanteen johdosta Ruoka Akatemia kakkonen siirtyy syksyyn myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Ruoka Akatemia on seminaaripäivän ja kahden päivän kenttäjakson muodostama kokonaisuus, jossa esitellään monipuolisesti koko suomalaista ruokajärjestelmää eri näkökulmista. Tavoitteena on lisätä päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä suomalaisesta ruokaketjusta ja sen toiminnasta. Vaikka Ruoka Akatemia kakkosen tapahtumat tältä keväältä jouduttiin siirtämään, säilyy kaavailtu teema, Uudet teknologiat ja digitaalisuus, ennallaan. On kuitenkin selvää, että nykyinen tilanne koronaviruksen kourissa tulee muuttamaan asiantuntijaesitysten sisältöä. Ruokaturvallisuus ja omavaraisuus korostuvat kriisissä erityisesti ja tietysti myös elintarvikkeiden verkkokauppa on saanut vauhtia tästä pandemiatilanteesta. Elintarvikkeiden omavaraisuus Elintarvikkeiden omavaraisuusaste on Suomessa yli 80 prosenttia eli neljä viidesosaa kaupassa myytävästä ruuasta on kotimaassa tuotettua. Omavaraisuusaste ei ole näin suuri monessa maassa, esimerkiksi Ruotsissa omavaraisuus on vain noin 50 prosentin luokkaa. Eri tuoteryhmissä on kuitenkin Suomessakin paljon vaihtelua. Ruokatiedon mukaan Suomessa kulutetusta leipäviljasta tuotetaan kotimaassa vain noin 65 prosenttia ja tomaateista noin 61 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotetaan noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia. Tasaisin tilanne on maitotuotteissa, joita tuotetaan yhtä paljon kuin kulutetaankin. Kananmunia tuotetaan jopa 115 prosenttia kulutuksesta. Osa tuotteista lähtee Suomesta vientiin, mutta meille tuodaan myös paljon

TEHO

elintarvikkeita. Ruoka- ja juomaviennin arvo vuonna 2018 oli noin 1,6 miljardia euroa ja tuonnin noin 4,6 miljardia euroa. Kriisi on ohjannut meidät perusasioiden äärelle Vaikka elintarvikeomavaraisuus onkin Suomessa hyvä, monet tuotantopanokset maataloustuotannossakin ovat tuontitavaraa. ”Kotimainen” traktoritehdaskin joutui keskeyttämään tuotantonsa komponenttien puutteessa. Myös paljon fossiilista energiaa käyttävänä toimialana maatalous on haavoittuvainen. Mutta niinkin pieni asia kuin hiiva ja hiivan tuotanto on hyvä olla omissa käsissä. Suomessa on yksi hiivatehdas, joka toimittaa tuorehiivaa ja tässä kriisissä sen tuotanto on saanut käydä täysillä. Tällaiset asiat pistävät miettimään koko elintarviketuotannon ketjua ja kaikkia sen osia. Vaikka syksyllä toteutettavan Ruoka Akatemian aiheina ovat uudet teknologiat ja digitaalisuus, varmasti koronakriisi tuo esityksiin ja keskusteluihin oman lisämausteensa. Elintarvikkeiden omavaraisuus ja sen kipupisteet tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä Ruoka Akatemian teemoja.

Asiantuntija vastaa

Kupillinen kahvia, kiitos! TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Miten nautiskella kahvikupillinen ekologisesti, ilman hävikkiä ja hukkaa? Ekologista on keittää kahvia vain sen verran, kun sitä juodaan. Näin säästyy sähköä, vettä, suodatinpusseja ja kahvijauhetta. Pienten suodatinkahvinkeittimien valikoima on suppea, mutta näppäränkokoisessa perinteisessä keittimessä kahvi valmistuu nopeasti. Espresso- ja kapselikeittimissä etuna on, että kahvia valmistetaan kupillinen kerrallaan. Kovalla paineella kahvijauheen läpi kulkeva vesi irrottaa jauheesta aromit ja kahvi valuu suoraan kuppiin. Kahvi on aromikasta ja vahvaa, mutta erikoiskeittimet ovat usein kalliita ja kookkaita. Kapseleissa on runsaasti makuvaihtoehtoja, mutta niistä syntyy myös paljon jätettä. Mokka- eli mutteripannussa kahvi valmistetaan liedellä. Kahvi on suodatinkahvia vahvempaa ja kofeiinipitoisempaa, sillä paineen avulla saavutetaan korkeampi lämpötila kuin kahvinkeittimellä. Paine on kuitenkin espressokeittimiä pienempi. Pannun alaosaan laitetaan vettä, suodatinosa asetetaan paikalleen ja siihen annostellaan espressokahvijauhe. Yläosa ruuvataan

tiiviisti kiinni alaosaan. Pannua kuumennetaan liedellä, jolloin vesi alkaa kuumentua ja höyrystyä. Paineen kasvaessa vesihöyry nostaa veden suodattimen putkeen ja kahvijauheen läpi. Valmis kahvi kerääntyy yläosaan. Pannu otetaan pois liedeltä, kun se alkaa porista. Kahvi kaadetaan kuppiin ja nautitaan heti. Pressopannu ja vedenkeitin ovat oiva pari. Pressopannussa on lieriönmuotoinen pannuosa, kansi ja suodattimellinen mäntä, joka mahtuu tiiviisti lieriöön. Pannukahvijauhe mitataan pannuun, päälle kaadetaan kuumaa vettä ja ainekset sekoitetaan. Parin minuutin haudutuksen jälkeen suodattimen mäntä painetaan alas ja kahvi kaadetaan kuppiin. Kahvi on tummempaa ja sakeampaa kuin suodatinpussin läpi suodatettu kahvi, sillä siihen jää enemmän makuaineita ja eteerisiä öljyjä. Juoma nautitaan heti, sillä maku muuttuu nopeasti kitkeräksi. Halvimmat pressopannut maksavat alle kympin ja niillä voi valmistaa myös haudutettua teetä. Kupillisen kahvia voi valmistaa myös laittamalla kupin päälle kahvinkeittimen suodattimen suodatinpusseineen ja valuttamalla keitetyn veden kahvijauheen läpi suoraan kuppiin. Tiskiä tulee vähän ja hukkaa ei synny.

TEHO

TTS testaa

Kahvinkeitintä valittaessa huomio käytettävyyteen SARI LISKI-MARKKANEN, ANNE KORHONEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA VALMISTAJIEN KUVAPANKIT JA PIXABAY

TEHO

Suomalaiset ovat kahvin suurkuluttajia. Suurin osa suomalaisista juo 3-5 kupillista kahvia päivässä. Kahvinkeitin kuuluu siten lähes jokaisen talouden perusvarustukseen. Testasimme kuusi suodatinkahvinkeitintä, peruskeittimistä kalliisiin design-malleihin. Testatut laitteet olivat: Electrolux EKF 3300, Electrolux EKF 7700, Moccamaster KBG962AO, Sage the Precision Brewer SDC400BSS, Wilfa Classic CMC-100S ja Wilfa Svart Precision WSP-2A.

Maahantuojien ilmoittamat hinnat olivat 39 – 299 euroa. Halvin oli Electrolux EKF 3300 ja kallein Wilfa Svart Precision. Vähittäismyynnissä, kaupoissa ja verkkokaupoissa hinnat ovat lähes poikkeuksetta huomattavasti halvemmat. Vesisäiliöiden koko oli 1010 -1800 millilitraa. Pienin oli Wilfa Classic ja suurin Sage. Valmistajan ilmoitusten mukaan kerralla valmistettava kahvimäärä oli pienimmillään 1-4 kuppia ja suurimmat valmistusmäärät olivat 8-18 kupillista. Suosituslämpötila 75-80 astetta Kahvin suositeltava tarjoilulämpötila on 75-80 astetta. Kun testin keittimillä valmistettiin kahvia litrasta vettä, valmiin kahvin lämpötilat olivat melko tasaiset, 82-85 astetta. Lämpötilat pysyivät lähes samanlaisina myös 30 minuutin lämpösäilytyksen ajan. Pieniä määriä keitettäessä kahvi kuumeni lämpölevyllä säilytyksen aikana. Tarjoiluvaiheessa kahvin lämpötila laskee nopeasti kuppiin kaadettaessa. Moccamasterissa lämpölevyn tehoa voidaan säätää valmistettavan kahvimäärän mukaan. Nopeimmin, noin kuudessa minuutissa, litra kahvia valmistui Wilfan keittimissä. Hitaimpia olivat Electroluxin keittimet, joissa saman määrän valmistamiseen kului suunnilleen puolitoistakertainen aika. Keittimen puhtaus tärkeää Keittimen likaisuus huonontaa kahvin makua ja jos puhdistus on hankalaa, siitä tingitään helposti. Testatuista keittimistä Moccamaster arvioitiin erittäin helposti puhdistettavaksi. Sen sijaan Electroluxin molempien keittimien vesisäiliö ja kannen sisäpinta ovat melko hankalia puhdistaa. Sagessa on kalkinpoisto-ohjelma ja se ilmoittaa kalkinpoistotarpeesta. Wilfa CMC-100S

-keitin ilmoittaa myös puhdistustarpeesta. Käyttömukavuuksissa eroja Keittimien äänissä oli eroja. Hiljaisimmat olivat Moccamaster ja Wilfa Classic. Muissa keittimissä etenkin keittämisen alku- ja loppuvaiheet olivat näitä kahta keitintä äänekkäämpiä. Kaikissa keittimissä oli toimivat tippalukot, mutta Wilfan keittimissä ne toimivat manuaalisesti. Electroluxin keittimien vesisäiliöiden kiinteät kannet avautuvat ylöspäin, mikä hankaloittaa vesisäiliön täyttämistä ja sen vuoksi ne vaativat käyttötilaa ylöspäin. Wilfa Svart Precision -keitin oli ainoa, jossa oli irrotettava vesisäiliö. Liitosjohdon pituudet vaihtelivat 750 millimetristä 1050 millimetriin. Lyhyin liitosjohto oli Wilfa Classicissa ja pisin Electrolux EKF 7700 -keittimessä. Testin kahvinkeittimet ovat helppokäyttöisiä. Sage-keittimessä on paljon valmistustiloja ja ominaisuuksia, joiden käyttö vaatii perehtymistä käyttöohjeeseen. Siinä on muun muassa kuusi valmistustilaa: nopea, kulta, vahva, oma kahvi, käsin suodatus ja kylmäuutettu kahvi. Myös Electrolux EKF 7700 -keittimessä ja Wilfan keittimissä voidaan säätää kahvin aromia. Sagessa ja Electrolux EKF 7700 -keittimessä on kello ja ajastin. Kaikissa keittimissä on automaattinen virrankatkaisu, jolloin laite menee pois päältä noin 40 minuutin kuluttua laitteen käynnistämisestä tai kahvin valmistumisesta. Sage ei käynnisty, jos säiliössä ei ole vettä. Siinä on myös lapsilukko. Lisää tietoa kahvinkeitinten testistä löytyy www.tts.fi/testit

TEHO

Electrolux EKF 3300

Electrolux EKF 7700

Moccamas KBG962A

Tekniset tiedot Hinta, €

279

Teho, W

915-1080

950-1150

1350-1520

Varakannun hinta, €

20,99

27,99

27,90

Valmistusmaa

Kiina

Alankomaat

Kapasiteetti min -max

4-12 (3-18) kuppia

2-10 (3-15) kuppia

2-10 kuppia sekä 1/4 - 1 1/4 litraa

Vesisäiliön tilavuus, ml

1640

1330

1240

Rungon korkeus x leveys x syvyys, mm

327 x 185 x 235

328 x 185 x 195

355 x 325 x 170

Paino, g

1 655

2 421

2 654

Lasikannun paino, g

358

340

330

Liitosjohdon pituus, mm

900

1 050

950

+liitosjohdon voi työntää laitteen rungossa olevan kotelon sisään +hyvä tippalukko +edullinen

+ajastusmahdollisuus +veden mitta-asteikko molemmin puolin vesisäiliötä +hyvä tippalukko

+hiljainen +helppo puhdistaa +lämpölevyn tehonsäätökytkin

Miinukset

-kiinteä kansi hankaloittaa täyttämistä ja vaatii käyttötilaa

-kiinteä kansi hankaloittaa täyttämistä ja vaatii käyttötilaa -valintapainikkeet ja tekstit pienet ja erottuvat huonosti -ei kahvimittaa mukana

-lasikannun kahva muotoilultaan kulm painaa kättä

Käytettävyys arvosana

3,9

3,8

4,4

Käytettävyys Plussat

TEHO

ster AO

a on mikas ja voi

Sage the Precision Brewer SDC400BSS

Wilfa Classic CMC-100S

Wilfa Svart Precision WSP-2A

269

199

299

1550-1850

1550

1840

34,90

Kiina

1-12 kuppia sekä 150-1800 ml

250-1 000 ml

250-1 250 ml

1800

1010

1260

406 x 310 x 170

345 x 350 x 170

364 x 362 x 212

4 445 sis. vedensuodattimen

2 845

4 058

495

490

440

1 000

750

850

+selkeä näyttö +ajastusmahdollisuus +erinomainen kaatonokka +kalkinpoisto-ohjelma

+hiljainen +erinomainen kaatonokka +puhdistustarpeen ilmaisin

+irrotettava vesisäiliö +erillinen virtakytkin +erinomainen kaatonokka

-korkein, vaatii säilytystilaa

-manuaalinen tippalukko -suodatinosa kiinnitettävä paikoilleen kiertämällä

-manuaalinen tippalukko -suodatinosan kiinnittäminen telineeseen vaatii asettelua

4,2

4,1

4,2

+/- paljon valmistustiloja ja ominaisuuksia, mutta niiden käyttö vaatii perehtymistä käyttöohjeeseen

TEHO

Kiertotalousosaamista TTS:n kouluttajille

Agentteja ja starttikortteja MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA MINNA MATTILA-AALTO JA MINNA KUUSELA

Kiertotalous on tämän hetken megatrendejä ja myös yksi keskeinen kansallinen strateginen painopiste. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalouden lisäämisen avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta sekä luodaan uudenlaista työtä ja vahvistetaan talouden kilpailukykyä. Tämä on erittäin tärkeää myös koronapandemian jälkeisenä aikana, kun taloutta elvytetään. Kiertotalous on tärkeä osa uutta työelämää Kiertotalouden toimintamalli tulee väistämättä vaikuttamaan tulevaisuuden työpaikkoihin ja työn tekemisen tapoihin. Toisen asteen koulutuksen rooli ja vastuu työelämän kehittäjänä ja tulevaisuuden rakentajana kasvaa. Kiertotalous kannattaa sisällyttää jatkossa koulutussisältöihin ja opetusmenetelmiin kaikilla aloilla, ja juurruttaa osaksi oppilaitosten toimintakulttuuria. Tähän vastaa osaltaan juuri alkanut KEOSKI - Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa -hanke. Projektia koordinoi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja TTS on osatoteuttaja. Yhteistyössä ovat mukana Talous ja nuoret TAT sekä Nokian ja Ylöjärven lukiot. Joukko kiertotalousmallin mukaisesti toimivia yrityksiä on myös sitoutunut mukaan, muun muassa Ecolan, Verte ja Remeo. KEOSKI-hanke selvittää yhteistyöverkoston avulla työelämän tarpeita, kehittää uudenlaista kiertotalousajattelua ja vahvistaa tulevaisuuden työnteki-

TEHO

jöiden kiertotalousosaamista ammatillisten opintojen ja lukion tasolla. Tutkimustulokset kiertotalouden koulutusmateriaaliksi TTS:n tutkimustyössä on kiertotalousteema ollut monialaisesti mukana pitkään. Hillitympää on sen sijaan ollut tulosten jalkauttaminen eteenpäin talon sisällä. Nyt on tarkoitus TTS:n hanketoteutuksessa tiivistää aiheeseen liittyvistä tutkimuksista oleellisia tietoja selkeään muotoon. Nämä yhdistetään uusimpaan tietoon ja lainsäädäntöön, ja kootaan kiertotalousmittaristoksi ja koulutusmateriaaliksi. Koulutusasiantuntija Marjo Kittelä vetää KEOSKI-hanketta Työtehoseurassa. -Tämä hanke linkittyy hyvin myös TTS:n uuden strategian kestävän kasvun tavoitteeseen ja laadittavaan kestävän kehityksen suunnitelmaan, iloitsee Kittelä.

Muovijätettä syntyy koko ajan enemmän, mutta osa sitä pystytään onneksi jo käyttämään uudestaan.

Kiertotalousagentit vievät tietoa eteenpäin Kiertotalouden malleja ja osaamista jaetaan TTS:n kaikille toimialoille. Sitä varten KEOSKI-hankkeessa perehdytetään eri koulutusaloilta ja tiimeistä joukko kiertotalousagentteja, joiden kanssa pohditaan perustettavassa kiertotalousfoorumissa sopivia alakohtaisia käytäntöjä. Agenttien tehtävä on jalkauttaa kiertotalousajattelua osaksi normaalia koulutustoimintaa. Tutkimusjohtaja Heli Mäntylä ideoi hankkeessa kehitettävät Kiertotalouden Starttikortit, jotka annetaan valmistuttuaan uusien kiertotalousagenttien käyttöön. - Korttien tarkoitus on helpottaa ja yksinkertaistaa kiertotalousajattelua ja siitä kertomista edelleen TTS:n työntekijöille ja opiskelijoille, kertoo Mäntylä. Yhdessä Tredun kanssa kehitetään myös muita ammatilliseen koulutukseen soveltuvia koulutussisältöjä ja tehtäviä. Tarkoitus on myös hyödyntää uutta älykästä teknologiaa, ja tutkia pelillistämisen mahdollisuuksia. Verkko-opetuksen merkitys tulee tulevaisuudessa edelleen kasvamaan ja uusia motivoivia tapoja on otettava käyttöön myös kiertotalouden opetuksessa.

Rakennusalalla kiertotalousajattelu on erittäin tärkeää. Purkutyömailla syntyy paljon jätettä, joista osan voi vielä käyttää uudelleen.

KEOSKI – Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa Toteutusaika 3/2020 - 1/2023 Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto / Keski-Suomen ELY Lisätietoja: Marjo Kittelä, marjo.kittela@tts.fi

TEHO

Uusi verkko-oppimisympäristö metsäpalveluyrittäjille JIM ANTTURI, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS:n uusi e-oppimisympäristö, Boost Site on kehitetty metsäpalvelu- ja metsäkoneyritysten johtamisessa tarvittavien taitojen itseopiskeluun. Täysin verkossa tapahtuvan opiskelun ansiosta kiireinen yrittäjä voi opiskella silloin kuin se hänelle parhaiten sopii – paikasta ja ajasta riippumatta. Kursseja on tarjolla aina liiketoimintamalleista tuottavuuteen ja johtajuudesta sopimusten laatimiseen.

TEHO

Boost Site -e-oppimisympäristö julkistettiin vapaasti toimijoiden hyödynnettäväksi Vuokatissa 4.2.2020. Kansainvälisen FOBIA-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa oli mukana joukko digiopetuksen asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita sidosryhmiä. Tilaisuudessa jaettiin myös laajemmin kokemuksia e-oppimisalustoista ja digioppimisesta. Boost Site -sivustolla oppimateriaalia on tarjolla kolmella eri kielellä – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – kahdeksaan opintomoduuliin jaettuna, ja sisältöjä päivitetään tarpeen mukaan ajan kuluessa. - Osa oppimateriaalista sopii yrittäjän johtamistaitojen kehittämiseen maantieteestä riippumatta, mutta osa materiaalista, kuten lainsäädäntöä sivuava osa, on varsin maakohtaista, sanoo projektikoordinaattori Arto Kettunen TTS Työtehoseurasta. Tuottavuusajattelua uusien työkalujen avulla Yhtenä esimerkkinä Boost Site -sivustolta on Operatiivinen tuottavuus -moduuli. Opiskelijalle kuvataan opiskeltavan teeman tärkeys ja opintojen kulku, jonka jälkeen opiskelija tutustuu omatoimisesti tuttavuuteen kolmen uuden verkkopohjaisen työkalun avulla. Metsätielaskurilla lasketaan tien kunnostamisen kannattavuutta ja Hinnoittelulaskurin avulla pureudutaan metsälannoitusurakan tuottavuuteen ja fiksuun hinnoitteluun. Lopuksi perehdytään laadunhallintaan Koneellisen korjuun omavalvontasovelluksen avulla. Toistaiseksi Boost Site -sivuston käytettävyyttä on laajemmin pilotoitu Skotlannissa, jossa alan toimijat ja opiskelijat testasivat osaa opintomoduuleista. - Tulokset olivat lupaavia, mutta pieniä muutoksia täytyy edelleen tehdä, kertoo tutkija Euan Bowditch University of Highlands and Islands -yliopistosta Skotlannista. Opiskelijat toivovat joustavuutta opintoihin Pääpuhujaksi projektin loppuseminaariin kutsutun Lapin yliopiston apulaisprofessorin Päivi Rasin mukaan nykyajan opiskelija kaipaa e-oppimiselta erityisesti joustavuutta, rakentavuutta, yhteistyössä tekemistä ja yksilöllisyyttä. Moduulirakenteiset opinnot voivat sopia erityisen hyvin ammattilaisille, joiden on vaikea löytää aikaa opintoihin. Rasin mukaan e-oppiminen ei poista tarvetta rekrytoida opettajia – päinvastoin. Tulevaisuudessa opettajista saattaakin tulla ennemminkin oppimisen suunnittelijoita.

FOBIA -hanke ja Boost Site -oppimisympäristö FOBIA-projektin tavoite oli vahvistaa Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin pohjoisilla ja syrjäseuduilla toimivien metsäpalveluyritysten kilpailukykyä. Projektin taustalla oli tarve parantaa metsäpalveluyritysten kykyä vastata uusiin vaatimuksiin. Projektissa kehitettiin uusia liiketoimintamalleja, tarjottiin työkaluja toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen sekä kehitettiin yrittäjien liiketoimintaosaamista erityisesti sähköisiä alustoja hyödyntäen. https://www.luke.fi/fobia/ https://boostsite.org/fi/

- Koulutusorganisaatiolla täytyy olla digitaalisen oppimisen strategia, jonka keskiössä on opiskelija, jatkavat digitaalisen opetuksen kehittämisen parissa työskentelevät kehittämispäälliköt Joel Ronimus ja Miia Mäentausta TTS Työtehoseurasta. FOBIA-projektin aikana yrittäjien osaamisen kehittämiseen liittyvät haasteet ovat tulleet ilmi. - Kokemuksiemme mukaan on tilanteita, jossa perinteinen lähiopetus ei millään sovi yrittäjän ohjelmaan. Fyysinen etäisyys opetustilaan, matkustaminen ja hinta ovat kaikki todellisia syitä, ajanpuutteesta puhumattakaan. E-oppiminen voi olla ratkaisu näihin tilanteisiin, sanoo Kettunen. - Kynnyksen laskiessa myös yleinen asenne oman osaamisen kehittämiseen voi muuttua, ja kun pää on saatu auki, nälkä voi kasvaa syödessä. Boost Site -alustan rakentuessa edelleen, toivomme sen hyödyttävän metsäsektorin yrittäjiä laajasti, summaa Kettunen Boost Sitea kehittäneen ryhmän tunnelmat..

TEHO

Täsmätietoa nykyaikaisista maatalouskoneista JANNE KARTTUNEN JA MARKKU LÄTTI, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatalouskoneet sisältävät nykyisin paljon automaatiotekniikkaa. Nykyaikaisten maatalouskoneiden valintaan, turvalliseen käyttöön sekä huollon ja korjauksen edistämiseen on nyt saatavilla käytännönläheistä tietoa rikastettujen kuvien muodossa. TTS:n kotisivuilta löytyvää materiaalia voidaan käyttää myös työntekijöiden perehdytyksessä ja työnopastuksessa sekä oppilaitosten opetusmateriaalina.

TEHO

i Tutustu Maatalouden automaatiotekniikan valinnan, käytön ja huollon kehittäminen virtuaalitekniikan avulla (VR-Auto) -hankkeen kotisivut ja rikastetut kuvat löytyvät verkosta: https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/ hankkeet/maatalous/vr-auto

Maataloustuotannossa käytettävän automaatiotekniikan valintaa, sujuvaa ja turvallista käyttöä sekä huoltoa ja korjausta edistävää materiaalia on vapaasti saatavilla TTS:n kotisivuilla.

TTS:ssä toteutetussa hankkeessa laadittiin materiaalia peltokasvi- ja kotieläintuotannossa käytettävien nykyaikaisten ja automaatiotekniikkaa sisältävien koneiden valinnan, sujuvan ja turvallisen käytön sekä huollon ja korjauksen edistämiseen. Materiaali koostuu aktivoitavilla infokentillä rikastetuista kuvista, joista osa on 360-tekniikalla toteutettuja panoraamoja. Hanke toteutettiin Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoituksella. Automaatiotekniikka vaatii tietoa ja huoltoa Kone- ja laitehäiriöt ovat yleisiä maataloudessa ja niitä ilmenee kaiken ikäisissä koneissa – myös automaatiotekniikassa. Suunnitelmallinen ja ajoissa tehty huolto on ennakkoedellytys sujuvalle työlle. Huolto- ja korjaustöissä sattuu enemmän korvattuja työtapaturmia kuin missään muussa yksittäisessä maataloustyössä. Tiedolle hyvistä käytännöistä maatalouskoneiden huolto- ja korjaustöissä on selkeä tarve. Kotimaisten asiantuntijoiden mukaan automaatiotekniikan avulla kyetään kehittämään maataloustuotannon työturvallisuutta ja työn tuottavuutta, työkustannusten ja työkuormituksen hallintaa sekä sato- ja tuotostasoa. Myös tuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä, alan julkisuuskuvaa sekä energiatehokkuutta ja ympäristökuormituksen hallintaa kyetään kehittämään. Keskeisimpiä esteitä automaatiotekniikan käytölle maataloudessa ovat sen vaatimat investointi-, huolto- ja korjauskustannukset sekä useiden eri osapuolien puutteellinen automaatiotekninen osaaminen. Hyvin toimivia huolto- ja korjauspalveluja pidetään tärkeänä osana automaatiotekniikan jälkimarkkinointia. Asiantuntijat suosittelevat simulaattoreita ja uusia virtuaaliteknisiä ratkaisuja automaatiotekniikan valinnan, käytön ja huollon kehittämiseen. Kuvien digitaalinen täydentäminen Hankkeessa tuotettu materiaali koostuu digitaalisesti täydennetyistä eli aktivoitavilla infokentillä rikastetuista kuvista maataloustuotannossa käytettävistä koneista. Hiirellä tai sormella aktivoitavat infokentät sisältävät

käytännönläheistä tekstiä, täydentäviä kuvia ja videoita sekä linkkejä lähteisiin. Infokentät on ryhmitelty neljään luokkaan: yleistä tietoa vertailun ja valinnan tueksi, ohjeita sujuvaan käyttöön, ohjeita huoltoon ja korjaukseen sekä varoituksia työtapaturmien riskipaikoista. TTS:n kotisivuilta vapaasti saatavilla olevassa materiaalissa on nyt kuvia muun muassa traktorista, leikkuupuimurista, pienoislentolaitteesta eli dronesta, lypsykarjapihaton automaatioteknisistä järjestelmistä sekä maatilan huolto- ja korjaustilasta tarvikkeineen. Kuvia voidaan zoomata eli suurentaa ja pienentää portaattomasti. Kuvista osa on 360-tekniikalla toteutettuja panoraamoja. Panoraamakuvia on kahta eri tyyppiä: kohteiden ympäri kiertäviä kuvia ja sisätilassa ympäri pyöriviä kuvia. Materiaalissa on myös vinkkejä rikastettujen panoraamakuvien ja tavallisten kuvien toteuttamiseen sekä linkkejä lähteisiin, joissa on runsaasti lisätietoa teemasta. Rikastetuille kuville on monta käyttökohdetta Rikastettujen kuvien käyttö tukee niin sanottua mikro-oppimista, joka tarkoittaa rajatun aiheen sujuvaa täsmäoppimista. Mikro-oppiminen ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Kuvia voidaan katsoa tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla, ilman erikoislaseja, ja perehtyä juuri itselle tarpeellisiin sisältöihin. Muilla aloilla on todettu, että virtuaalitekniikoiden – yksinkertaisimmillaan rikastettujen kuvien – käyttö ja mikro-oppiminen tehostavat tiedon omaksumista. Hankkeessa käytetyllä tekniikalla laadittavia kuvia voidaan käyttää maatalousyrityksissä työntekijöiden ja lomittajien perehdytykseen ja työnopastukseen sekä tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Tekniikka soveltuu myös aineiston tuottamiseen oppilaitoksissa ja asiantuntijapalveluissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää maatalouskoneteollisuudessa ja -myynnissä sekä jälkimarkkinoinnissa – huolto- ja korjauspalvelut mukaan lukien. Aikaan ja paikkaan sitomaton täsmäoppiminen ja virtuaalitekniikoiden käyttö tehostaa tiedon omaksumista.

TEHO

Maatalousyrittäjät huoltavat koneensa pääsääntöisesti itse IINA HULKKONEN JA EERIKKI KAILA, TTS TYÖTEHOSEURA

MARKKU LÄTTI, TTS TYÖTEHOSEURA

Konekustannukset ovat merkittävä osa maatalouden tuotantokustannusta, ja niillä on suuri merkitys maatilojen kannattavuuteen. Konekustannuksiin liittyvät olennaisesti koneiden huolto- ja korjauskustannukset. Koneista kannattaa pitää hyvää huolta, sillä kunnossapidosta tinkiminen johtaa helposti koneen ikääntyessä vikaantumisiin ja jälleenmyyntiarvon laskemiseen. Työtehoseura selvitti kyselyllä traktoreiden ja ajettavien työkoneiden huolto- ja korjauskäytänteitä maatiloilla. Traktorit ja ajettavat työkoneet ovat maatilan kalleimpia koneinvestointeja, ja niiden kunnossapitoon kuluu helposti tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. TTS:n toteuttamassa kyselyssä selvitettiin muun muassa koneiden hankintaa ja käyttömääriä, huolto- ja korjauskäytäntöjä ja viljelijöiden kokemuksia huoltopalveluista. Sähköiseen kyselyyn saatiin yhteensä 692 vastausta. Vastaajien viljelyala vaihteli 10–800 hehtaarin välillä ollen keskimäärin sata hehtaaria. Vastaajista 70 % oli kasvinviljelytiloja. Kotieläintiloista eniten saatiin vastauksia lypsykarjatiloilta (52 %). Kyselyä täydennettiin muutamille tiloille tehdyillä haastatteluilla. Kysely ja haastattelut liittyivät Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan konekustannukset hallintaan -hankkeeseen. Kasvinviljelytyöt tehdään pääsääntöisesti omin voimin ja konein Vajaa kolmannes ilmoitti tekevänsä ainakin jotain kasvinviljelytyötä yhteistyössä muiden kanssa. Yleisimmät yhteistyössä tehtävät työt olivat säilörehun korjuutyöt ja viljan kuivaus. Puolet vastaajista käytti ainakin jossain kasvinviljelytyössä urakoitsijaa, yleisimmin karjanlannan levityksessä (35 %), säilörehun korjuutöissä (n. 30 %) ja viljan puinnissa (n. 20 %). Töiden ulkoistaminen säästää viljelijän työaikaa ja konekustannuksia. Kolmella neljästä vastaajasta oli käytössä vähintään kolme traktoria ja ne olivat pääsääntöisesti omia. Leikkuupuimuri oli yleisin yhteisomistuksessa oleva kone ja se oli käytössä noin 60 prosentilla vastaajista.

TEHO

Kaivinkone oli käytössä kolmanneksella vastaajista ja pienkuormain joka viidennellä. Ajettavia korjuukoneita oli vain muutamalla vastaajalla ja niissä yhteiskäyttö oli yleistä. 24 vastaajaa ilmoitti vuokraavansa työkonetta, lähinnä traktoria, kurottajaa, pyörökuormaajaa tai leikkuupuimuria. Koneita huolletaan paljon itse Muiden kuin takuunalaisten traktoreiden ja ajettavien työkoneiden määräaikaishuolloista viljelijät tekivät yli 70 prosenttia itse. Koneen määräaikaishuolto tehdään merkkikohtaisen huolto-ohjelman mukaan ja siihen kuuluvat esimerkiksi öljyjen ja suodattimien vaihdot. Määräaikaisten huoltojen lisäksi traktoreilla ja ajettavilla työkoneilla on huolto-ohjelmaan merkittyjä päivittäisiä ja viikoittaisia huolto- ja tarkistuskohteita. Päivittäisiin ja viikoittaisiin huoltotöihin, kuten rasvauksiin, öljymäärien tarkastuksiin ja ilmansuodattimen puhdistukseen vastanneista noin 25 prosenttia käytti sesonkina vähintään kaksi tuntia viikossa. Koneiden pesu on tärkeä osa ylläpitoa. Lähes viidennes vastaajista pesi traktoreita viikoittain ja yli 95 prosenttia vähintään muutaman kerran vuodessa. Huoltoyrittäjiltä monipuolista palvelua Vaativimmat huolto- ja korjaustyöt teetetään useimmiten ulkopuolisella huoltoyrittäjällä. Vastaajista 70 prosenttia teetti takuunalaisten traktoreiden huollot huoltoyrittäjällä. Kyselyn mukaan huoltoyrittäjien palveluihin oltiin tyytyväisiä.

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä 0%

Ei samaa eikä eri mieltä

20%

Jokseenkin eri mieltä

40%

60%

Täysin eri mieltä

80%

100%

Huoltopalveluja on hyvin saatavilla Huollon sopiminen on helppoa Saan ennakkoarvion huoltokuluista Saan erittelyn tehdyistä töistä Huoltopalvelut ovat osaavia Saan omiin huoltoihin neuvoja huollosta Saan tarvittaessa nopeasti kiireapua Huoltoyrittäjällä on kattavasti varaosia

Kyselyn mukaan viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä huoltoyrittäjien palveluihin ja niiden saatavuuteen.

Huoltosopimukset olivat harvinaisia, vastanneista vain muutamalla prosentilla oli traktorissaan huoltosopimus. Huoltosopimuksen kesto on muutaman vuoden ja se hankitaan yleisimmin uuden koneen hankinnan yhteydessä, jolloin sen hinta ja sisältö määräytyvät tapauskohtaisesti. Korjaustyöt vaativat osaamista ja aikaa Itsenäisten korjaustöiden tekoon vaikuttavat esimerkiksi viljelijän osaaminen ja kiinnostus koneiden korjaustöihin sekä erilaiset resurssit kuten käytettävissä oleva aika,

työtilat ja työkalujen saatavuus. Muista kuin huoltotöistä vastanneet tekivät yleisimmin itse lisälaitteiden asennustöitä ja hitsaustöitä (80 %). Ulkopuolisilla teetettäviä korjaustöitä olivat yleisimmin rengastyöt ja ilmastoinnin huolto- ja korjaustyöt (90 %). Koneiden korjauksista kiinnostunut ja käsistään taitava viljelijä voi säästää merkittävästi koneiden kunnossapitokuluissa tekemällä pääosan huolto- ja korjaustöistä itse. Toisaalta huoltoyrittäjän käyttö on järkevää, jos resursseja omatoimisiin huoltoihin ei ole.

i Lisää www.tts.fi/konekustannukset

TEHO

Kuopan reunalla

Havaintoja maarakennustyömaiden työhyvinvoinnista MINNA KUUSELA JA TARJA MARJOMAA TTS TYÖTEHOSEURA

Kesän tullen ei voi välttyä näkemästä työmaakaivantoja. Lisääntyvä talojen, tie- ja katuverkostojen sekä vesi-, viemäri- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja kunnossapito työllistää suuren määrän ihmisiä. Osaavasta työvoimasta on pulaa. Koulutuksen lisäksi TTS kehittää maarakennusalaa TuTu-tutkimushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan maanrakennusalan työmaaprosesseja turvallisuuden ja tuottavuuden näkökulmista ja kehitetään yritysten toimintaa. Havainnot ja huomiot muokataan koulutusaineistoiksi. Maarakennusyritykset ovat tyypillisesti pieniä mikroyrityksiä, joissa yksittäisen työntekijän työpanos korostuu. Mahdolliset ongelmat työprosessissa tai työhyvinvoinnissa vaikuttavat suoraan työn tuottavuuteen ja yrityksen tulokseen. Lyhytaikaiseksi suunniteltu kaivantotyö saattaa myös joskus venyä useiden kuukausien mittaiseksi. Ala on myös suhteellisen onnettomuusherkkä. TuTu-hankkeen työntutkijat ovat havainnoineet kaivantotyötä ja kartoittaneet työmaan kokonaistoiminnan kannalta merkittäviä pullonkauloja. Työhyvinvointi jää usein vähemmälle huomiolle, joten se on nostettu nyt tärkeänä esiin. Miten yksittäinen työntekijä kaivinkoneessa tai kuopan reunalla viihtyy työssään? Yhteistyöllä työhyvinvointia Työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä ovat hyvin suunniteltu ja järjestelmällisesti etenevä työ sekä koko työyhteisön osallistaminen toimintaan ja kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeessa on ollut mukana useita yrityksiä ja työmaita. Kohdetyömaiden toimintaa on seurattu työntutkimuksen keinoin ja havainnoitu muun muassa työn sujuvuutta, eri toimijoiden yhteistyöskentelyä ja liikennejärjestelyjä. Työvaiheita on videokuvattu ja tehty työturvallisuus- sekä työergonomiahavaintoja. Työntekijöiden ja esimiesten kanssa käydyt keskustelut ovat olleet tärkeä osa työmaatoteutusta. Täryn käyttöä talviolosuhteissa.

TEHO

Työ mielekästä, työilmapiirissä kohennettavaa Maanrakennusalan henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa selvitetään myös työhyvinvointikyselyllä, jonka linkki löytyy ohesta. Kohdetyömaiden henkilöstö on jo vastannut kyselyyn, mutta vastauksia kerätään edelleen eri tahoilta. Työhyvinvointikyselyn alustavien tulosten mukaan maanrakennusalan henkilöstö kokee työkykynsä melko hyväksi ja työnsä mielekkääksi. Myös perehdytys, töiden organisointi ja johtamiskäytännöt ovat kohtuullisella tasolla. Työhyvinvoinnin kannalta heikoimmiksi koetaan työn määrään, työilmapiiriin ja sosiaaliseen tukeen sekä kommunikaatioon ja viestintään liittyvät asiat. Hankkeen alussa toteutetun taustaselvityksen mukaan noin 45 prosenttia työntekijöistä kokee myös työmaaturvallisuudessa puutteita. Vastausten mukaan työntekijöitä kuormittavat myös riittämättömät tai väärin suunnatut resurssit (65 % vastanneista). Oman osaamisensa kokee puutteelliseksi noin 70 prosenttia työntekijöistä.

Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Työssä viihtymiseen vaikuttavat muun muassa työmaan aikataulutus, kokonaisuuden hallinta, tiedonsaanti työmaalla, alihankkijoiden ja tilaajan yhteistyö, työmaan vastuiden selkeys, työnjohdon ja työntekijöiden keskinäinen luottamus, työturvallisuus ja työergonomia. Hankkeessa julkaistaan syksyllä 2020 maanrakennusalalle henkilöstön työhyvinvointia edistävä ohjeistus eli Maarakennusalan työhyvinvointiaakkoset. Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään myös hankkeeseen liittyvissä koulutuksissa.

Maanrakennusalan työhyvinvointikyselyyn kerätään vastauksia edelleen. Kysely on auki 18.9.2020 asti osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/ F1DD548DF1C74173

TuTu – Tuottavuutta ja turvallisuutta maarakennusalan yhteistyöllä -hanke Käynnissä vuoden 2020 loppuun. Hanketta rahoittaa Hämeen Ely / Euroopan sosiaalirahasto ESR. Toteuttajat TTS Työtehoseura ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Lisätietoja www.tts.fi/tutu ja projektipäällikkö minna.kuusela@tts.fi

TEHO

Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ravitsemisalalla kaivataan rekrytointiin uusia toimintamalleja, keinoja siirtää ammattilaisten hiljaista tietoa uusille tekijöille sekä parantaa työn tuottavuutta ja hyvinvointia. Löytyisikö mestari-kisälli-mallista ratkaisu pulmaan?

Työn iloa Antellilla

Työtehoseuran KAUHA -hankkeessa kehitetään hotelli- ja ravintola-alan mikro- ja pk-yritysten toimintaa. Taustalla on ongelma ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Kohdealueena olevalla Pohjois-Pohjanmaalla ravitsemisalan työvoimapula ja kohtaanto-ongelma ovat akuutteja, sillä hotelli- ja ravintola-alan yritykset kaipaavat ammattitaitoista työvoimaa etenkin matkailun sesonkihuipuista selviämiseen. Työvoimavaje haittaa yritystoimintaa, kuormittaa henkilöstöä ja on yritysten kasvun esteenä. Tavoitteena on, että KAUHA-hanke edistää yritysten työn tuottavuutta ja työhyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Erityisen ajankohtaiseksi hankkeen tekee vallitseva

TEHO

koronatilanne ja mahdollisuus tarkastella yritysten varautumista ja selviytymiskeinoja kriisitilanteissa. Asiakaskäyttäytyminen ja palveluntarpeet murroksessa Kehittämistoiminnan taustalla on TTS:ssa vuosina 2015-2017 toteutetun Ravintola-alan työhyvinvointi tuottamaan -hankkeen tulokset, joista ilmenivät kehittämistä vaativiksi teemoiksi muun muassa toimintatapojen muutokset, henkilöstön työhyvinvointi sekä laitteiden ja prosessien digitalisoituminen. Tuloksista ilmeni, että työhön perehdyttäminen, roolitukset ja vastuunjako, töiden organisointi, sijaiskäytännöt, tiedonkulun parantaminen, palautteenanto ja tietotekniset

mestari-kisällimallia, jossa luodaan ratkaisumalleja siihen, miten hiljainen tieto saadaan näkyväksi ja siirrettyä työyhteisön hyödyksi ja voimavaraksi. Malliin liittyy uuden työntekijän osaaminen ja tavat toimia sekä hyvien käytänteiden ja jatkuvan kehittämisen työkulttuurin siirtyminen työyhteisön hyödyksi. Työtä ja työvoimaa Taustatietoa kerätään laajemmin kyselytutkimuksella, joka suunnataan alan oppilaitoksista valmistumassa oleville opiskelijoille. Kyselyn avulla selvitetään, minkälaisia odotuksia vastavalmistuneilla on työelämältä, työpaikalta ja työyhteisöltä ja miten he kokevat ammattitaitonsa riittävyyden suhteessa työnantajan odotuksiin. Tavoitteena on selvittää, millaista tukea ja perehdytystä he toivovat oppilaitokselta sekä yrityksestä, johon he työllistyvät. Kyselyn pohjalta kehitetään ratkaisuja rekrytointiprosessin onnistumiseen työpaikalla tapahtuvien tukitoimien avulla. taidot kaipaavat kehittämistä. KAUHA-hankkeessa tarkastellaan edellisten lisäksi myös asiakaskäyttäytymisessä ja palveluntarpeissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia yritystoimintaan. Hiljainen tieto voimavaraksi Pohjois-Pohjanmaalla on paljon pieniä perheyrityksiä, joissa on juuri tehty tai on meneillään sukupolvenvaihdos. Olemassa olevan tietotaidon säilymiseen ja siirtymiseen tarvitaan selkeitä toimintamalleja, jotta liiketoiminta jatkuu kannattavana. Tarkoituksena on, että KAUHA-hankkeeseen valitaan 15-20 yritystä, joiden kehittämistarpeet kartoitetaan nykytila-analyysillä. Yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet valitaan yhteistyössä henkilöstön kanssa ja ohjataan heitä toimenpiteiden toteutuksessa. Kehittämisprosessien rinnalla kehitetään työparityöskentelyyn perustuvaa

Pilottiyrityksiin työllistyvien henkilöiden perehdyttämisja sitouttamisprosessien seuranta antaa arvokasta tietoa mestari-kisälli-mallin kehittämiseen. Nimettyjen mestari-kisällityöparien toimintaa sekä kehittämisprosessien toteuttamista ohjataan ja tarkastellaan hankkeen aikana. Kyselyn tulokset, työparityöskentely sekä henkilöstön yhdessä toteuttamat kehittämisprojektit ovat keskeisiä elementtejä mestari-kisällimallin kehitystyössä. Tavoitteena tuottavuus ja työhyvinvointi Vaikka KAUHA:n toimenpiteet keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle, tulokset tulevat palvelemaan alaa myös valtakunnallisesti. Tulosten myötä ravitsemisalan yritykset voivat kehittää toimintaedellytyksiään muuttuvissa toimintaympäristöissä ja -tilanteissa. Virtuaaliympäristössä toimivan mestari-kisälli-kehittämistyökalun tavoitteena on innostaa yrityksiä uusien toimintatapojen kokeiluun. Hyödynsaajina ovat yritysten ja työntekijöiden lisäksi myös koulutus- ja kehitysorganisaatiot.

KAUHA - Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan Toteutusalue: Pohjois-Pohjanmaa Toteutusaika: 2020-2022 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 www.tts.fi/kauha

TEHO

Metsäalan ammatillinen koulutus laadukasta

kehittymisedellytyksistä huolehdittava RIITTA KILPELÄINEN JA EILA LAUTANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

PERTTI HOURUNRANTA

TTS Työtehoseura toteutti vuonna 2019 metsäalan ammatillisen koulutuksen oppimistulosten ja laadullisen työllisyyden mittauksen. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden oppimistulosten tasoa ja osaamisen työelämävastaavuutta voidaan pitää hyvänä kaikilta osin. Mittaustulokset olivat kuitenkin heikommat erityisesti metsäkoneenkuljettajakoulutuksen ammattialakohtaisissa oppimistuloksissa verrattuna edelliseen, vuonna 2017 toteutettuun tutkimukseen. Metsäkoneenkuljettajaopinnoissa on pystyttävä turvaamaan opiskelijalle työssä harjaantumiseen riittävä koneaika

Työllistymisessä koulutusta vastaavaan ammattiin ongelmia Vuosina 2016 - 2019 valmistui metsuri-metsäpalvelujen tuottajia (tarve 180 - 200/vuosi) ja metsäkoneenkuljettajia (tarve 330 - 440/vuosi) työmarkkinoilla tarvittava määrä. Ongelmana työvoiman riittävyydessä on, että metsäkoneenkuljettajista merkittävä osa siirtyy muille aloille (kuvio 1). Koulutettavien ammattiin soveltumattomuus, alueelliset työmarkkinat, metsäkonetyön kausivaihtelut ja haluttomuus muuttaa toiselle paikkakunnalle työn vuoksi johtavat valmistuneita metsäkoneenkuljettajia muun alan töihin. Metsäkoneenkuljettajakoulutus tuottaa sellaista osaamista, jolla on kysyntää esimerkiksi maarakennuksen, turve- tai kaivostuotannon sekä logistiikan aloilla.

i Tutustu TTS Julkaisuun Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2016 – 30.6.2019 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2019

[https://www.tts.fi/files/2937/Metsaalan_ammatillisen_ koulutuksen_mittaus_2019_TTS_julkaisu_450.pdf]

TEHO

koulutusta sisällöllisesti vastaava työ metsäalalla muu työ metsäalalla koulutusta sisällöllisesti vastaava työ muulla alalla työ muulla alalla yrittäjä työtön jatkaa opiskelua muu 0% 20% 40% 60% 80%

Mittaukseen osallistuneiden työllisyys vuonna 2019 (n=351, %)

metsäenergian tuottaja (n=23)

metsäkoneenkuljettaja (n=220)

metsuri-metsäpalvelujen tuottaja (n=108)

Koulutukseen lisää työelämäyhteyksiä Mittauksen tulosten perusteella metsäalan ammatillinen koulutus on laadukasta, pääosin hyvin suunniteltua ja opettajien ammattiosaaminen on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneet esittivät kritiikkiä maasto-opetuksen vähäisestä määrästä ja erityisesti metsäkonekoulutuksen vähäisestä oppilaskohtaisesta konetyöajasta. Mittauksen vastaajat toivoivat oppilaitoksen hyödyntävän opetuksessaan nykyistä enemmän työelämäyhteyksiä ja edistävän koulutuksen jälkeistä työllistymistä. Suorittamaansa tutkintoa piti valmistuneista 58 prosenttia erittäin hyvänä tai hyvänä. Kohtalaiseksi tai melko hyväksi sen määritti 36 prosenttia ja välttäväksi tai heikoksi 6 prosenttia.

Alle 25-vuotiaat 0%

Opetushenkilöstöstä jopa kolmasosa on eläköitymässä lähivuosina. Metsäkonealan osaaminen ja työelämässä tarvittavien taitojen tietämys on parhaalla tasolla kokeneilla metsäkoneenkuljettajilla. Tällaisia henkilöitä ei voi palkata vakinaiseen opettajan työhön ilman suoritettua metsätalousinsinöörikoulutusta, mikä on myös edellytyksenä opettajakoulutukseen pääsylle. Kelpoisuusvaatimuksia tulisi uudistaa, jotta alan käytännön työn hallitsevia ammattilaisia voidaan rekrytoida opetukseen varmistamaan ammatissa tarvittavan osaamisen jatkuvuus.

40-49-vuotiaat

30-39-vuotiaat 40%

60%

Yli 50-vuotiaat 80%

100%

Metsäkonekoulutuksen tuottamat oppimistulokset ja koulutuksen toteutuksen arviot olivat vuoden 2019 mittauksessa heikompia kuin edellisessä vuoden 2017 mittauksessa. Tulostason laskun taustalta paljastuivat metsäkoneoppilaitoksiin tehdyssä lisäselvityksessä ammattiin soveltumaton opiskelija-aines ja niukentuneet taloudelliset resurssit, jotka vaikeuttavat mm. metsäkonekaluston uusimista ja riittävien opettajaresurssien rekrytoimista. Metsäala jää pienenä koulutusalana muiden koulutusalojen varjoon, eikä sen vaatimuksia tunneta isojen koulutuksen järjestäjien hallinnossa riittävästi.

20%

metsäkoneenkuljettaja ja -asentaja

Metsäalan ammatillisen koulutuksen laatu turvattava

25-29-vuotiaat

metsäenergian tuottaja

metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Metsuri-metsäpalvelujen tuottajista vain joka viides hakeutuu alalle koulutustaan vastaavaan työhön. Kun valmistuneita mittausjaksolla oli 187 vuodessa, tarkoittaa tämä alalle vuosittain vain 37 uutta metsuria. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajiksi valmistuvista 18 prosenttia on yli 50-vuotiaita ja alle 25-vuotiaiden osuus on vain 38 prosenttia (kuvio 2). Pääpaino valmistuvissa tulisi olla nuoremmissa ikäluokissa, jotta uusien metsurien saatavuus ja ammattikunnan osaamisen jatkuvuus olisi turvattu.

Metsäalan ammatillisen tutkinnon vuosina 2011 - 2019 suorittaneiden ikäjakauma (n=4718, %)

100%

TEHO

Mikä vie koulutetun metsäkoneenkuljettajan pois alalta? EILA LAUTANEN JA RIITTA KILPELÄINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

OILI SINILEHTO

TTS Työtehoseuran, Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton seminaarissa 14.2.2020 esiteltiin uusia tutkimustuloksia ja pohdittiin ratkaisuja metsäkonealaa kauan vaivanneeseen ongelmaan: koulutettujen kuljettajien siirtymiseen pois alalta. Tilaisuus oli osa ”Muille aloille siirtyvät koulutetut metsäkoneenkuljettajat”- selvitystä. Näkökulmansa esittivät korjuupäällikkö Tero Anttila UPM metsästä, toimipistepäällikkö Mari K. Nieminen ammattiopisto Tredusta, varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä, Teemu Tolppa Metsäkonepalvelusta sekä Jari Sirviö Teollisuusliitosta. Metsäkoneenkuljettajat työllistyvät hyvin – mutta neljännes muille aloille Aiemmissa tutkimuksissa ongelmaksi on osoittautunut metsäkonealalta pois siirtyneiden kuljettajien tavoitettavuus sekä kattavien tilastoaineistojen puuttuminen. TTS Työtehoseuran metsäalan koulutuksen laatumittauksissa vuosina 2011 - 2019 metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneista kerätty aineisto mahdollisti nyt toteutetun Metsämiesten Säätiön rahoittaman työn. Tulosten mukaan 80 prosenttia valmistuneista metsäkoneenkuljettajista on työssä, mutta neljäsosa heistä työskentelee muulla alalla. Huomattavaa on, että 2/3 muille aloille siirtyneistä ei ole koskaan työskennellyt metsäkonealalla ja alalle kiinnittyneiden (1/3) työsuhteista 40 prosenttia päättyi koeajalla työn tuottamattomuuteen. Taustalla alalle soveltumattomuus ja vähäinen koneaika opinnoissa Alalle kiinnittymättömyyden taustalla on opiskelijoiden soveltumattomuus ammattiin. Oppilaitosten mukaan 10 - 50 % opiskelun aloittaneista tulisi ohjata muille aloille. Työn alhainen tuottavuus työsuhteiden alussa on seurausta vähäisestä koneajasta opinnoissa, mikä johtuu oppilaitosten alentuneista metsäkonekoulutukseen kohdentuneista resursseista. Soveltuvuuskokeilla ”motovoituneita” opiskelijoita Seminaariväki näki tärkeäksi edistää motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä mittaavia soveltuvuuskokeita sekä imagotyötä metsäkoneenkuljettajan ammatista. Koulutukseen on saatava riittävästi työhön kykeneviä ja motivoituneita koulutettavia.

TEHO

Eila Lautanen alusti seminaarin ”Mikä vie koulutetut metsäkoneenkuljettajat muille aloille?

i Lisää Seminaariesitykset: https://www.tts.fi/tutkimus_ kehitys/hankkeet/metsaala/ metsaalan_koulutuksen_tutkimus_ ja_kehittaminen/seminaarit_ja_ neuvottelupaivat/muille_aloille_ siirtyvat_mkk_-seminaari Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. lisätietoa www.mmsaatio.fi

TTS kouluttaa

Ajo-opetuksessa turvaväli on saanut uuden merkityksen OILI SINILEHTO, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran ammatillinen koulutus reagoi nopeasti koronakevään tuomiin haasteisiin. Logistiikan alalla koulutus siirtyi sujuvasti verkkoon, mutta kaikkea ei voi opiskella etänä. Pitkäjänteinen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämistyö mahdollisti sujuvan siirtymisen etänä tapahtuvaan opetukseen. Kaikkea ei kuitenkaan voi opiskella verkon välityksellä, vaan esimerkiksi logistiikan henkilöliikenteen alalla ajo-opetus, ajoneuvotekniikan koulutus ja simulaattoriopiskelu hoituvat perinteiseen tapaan, joskin vain kahden henkilön ja kouluttajan ryhmässä.

- Yhdessä pähkäillään ja kokemuksia jaetaan aktiivisesti. Siinä jokainen löytää pikkuhiljaa kipinän entistä onnistuneempiin verkkokoulutuspäiviin, arvioi Korpi.

- Toki näissäkin tilanteissa huolehdimme turvavälistä, käytämme kertakäyttöhanskoja ja desinfioimme opetustilan. Vähän se hidastaa toimintaa, mutta turvallisuudesta ei nyt tingitä, kertaa henkilöliikenteen pääkouluttaja Susanna Korpi.

- Kun kaikki olemme yhteisen haasteen edessä, ratkaisuja jaetaan ja vinkkejä annetaan yhtä auliisti kollegoille kuin opiskelijoille. On myös turha kieltää, etteikö ilmassa olisi leijunut viruksen aiheuttama huolen pilvi. Teemme kuitenkin kaikkemme tartunnan leviämisen estämiseksi ja meillä on täällä mahtava ”tästä nyt vaan selvitään” -fiilis. Katsomme reippaasti kohti tulevaisuutta, Susanna Korpi jatkaa.

Yhteinen haaste, logistiikan koulutuksen teoriaosuuden siirtäminen verkkoympäristöön, on innostanut kouluttajia jakamaan ideoita ja kokemuksia toisilleen. Haaste on otettu vastaan ja kouluttaja toisensa jälkeen on jopa varovasti innostunut aiemmin niin hankalaksi koetusta verkkokoulutuksesta.

Muutosjoustavuutta parhaimmillaan Onhan se erilaista, ja haasteita on riittänyt. Osalle opiskelijoista tietokoneen käyttö on luonnollisesti haastavaa, eikä se ihan helppoa ole kaikille kouluttajillekaan.

Verkkokoulutukseen siirtymisestä on kantautunut positiivista palautetta niin kouluttajilta kuin opiskelijoilta. Kynnys omaksumiseen on ollut matala, sillä verkkoympäristöt ovat olleet tuttuja. Kouluttajat ovat havainneet verkko-opiskelun osittain jopa perinteistä luokkaopetusta tehokkaammaksi. - Kouluttaja ja opiskelija ovat intensiivisesti läsnä opetustilanteessa. Ei siinä opiskelijan kannata paljon kännykkää räplätä opetuksen aikana, kun helposti voi mennä moni asia ohi. Tämä tuonut vastuuta omaan oppimiseen ja vastaavasti kouluttajakin joutuu hiomaan opetustaan uusiksi ympäristön vaatimusten mukaan.

TEHO

Keittiömyynnin #ammattilaiseksi koulutusohjelma, joka sisältää lähiopetusta, verkko-opetusta ja työssäoppimista. Aiheina mm. - liiketoiminnan tehtävissä toimiminen Kysy lisää! TTS Työtehoseura Tarja Marjomaa, koulu�aja, puh. 044 7143 698 tarja.marjomaa@�s.ﬁ Anu Ahtela, koulutuspäällikkö, puh. 044 7143 719 anu.ahtela@�s.ﬁ

Metsänomistajan Talouskoulu

Tule mukaan verkkokurssille oppimaan metsäsi taloustaitajaksi! Aiheena on metsätalouden kannattavuuden parantaminen. Koulutuspaketissa tutustut metsien hoidon ja käytön talouteen ja saat paljon käytännöllisiä vinkkejä kannattavaan metsäomaisuuden hoitoon.

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan https://tuohtametsasta.ﬁ/ Verkkomoduulin hinta on 25 €. Koulutusmaksun voit vähentää metsäverotuksessa. Maksettua laskua vastaan saat kurssiavaimen, ja opiskelu voi alkaa! Lisätietoja: TTS Työtehoseura Arto Kettunen, 0500 454 017 arto.kettunen@tts.fi

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Mari Sarvaala, 044 342 0068 mari.sarvaala@mhy.fi