• JÄSENLEHTI 4/2010 •
A O L U T N E V TAL SSA… E L L E ODOT
2
LÄHTEMINEN ON TOISESTA SUUNNASTA KATSOEN TULEMISTA
3
MINNA ARVE JA EKONOMIEN TYÖLLISYYSTILANNE
9
NUORET EKONOMIT TURUSSA
J Ä S E N L E H T I
Puheenjohtajan tervehdys Sisällys Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve . .....3
KIITOS On tullut aika kiittää kuluneista vuosista, lukemattomista tapahtumista ja ikimuistoisista hetkistä. Kun tämä lehti ilmestyy postilaatikkoihinne, yhdistyksen syyskokous on vielä edessäpäin. Kyseisessä kokouksessa valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja allekirjoittanut astuu rivijäsenen rooliin. Paikallisyhdistyksen hallitustoimissa on kulunut viisi vuotta, niistä kolme puheenjohtajana. Sallinette sen, että teen pienen aikamatkan menneeseen; mitä kaikkea onkaan ehtinyt sattua ja tapahtua. Kuluneen kolmen vuoden aikana on pidetty yhdistyksen 70-vuotisjuhlat, uudistettu yhdistyksen jäsenlehti ja www-sivut, nostettu yhdistyksen vuosittaista tapahtumamäärää parillakymmenellä tapahtumalla, aloitettu jäsentapahtumien järjestäminen Salossa, saatu ehdokkaita läpi Suomen Ekonomiliiton hallitus- ja toimikuntavaaleissa, saatu Suomen Ekonomiliitolta pääomitus Turun yliopistolle, lahjoitettu merkittävä summa Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:lle ja tiivistetty yhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Olen erittäin tyytyväinen siitä vireestä, jossa yhdistys on tänä päivänä. Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa on ollut yksi puheenjohtajuuskauteni tavoitteista. Tiivistynyt yhteistyö on tärkeää tässä historiallisessa murrosvaiheessa, jossa kauppakorkeakoulun identiteetti on muuttunut/muuttumassa. Aamiaisseminaarisarja on osoittautunut menestykseksi. Kiitos tästä yhteistyöstä kuuluu Pirjo Vuokolle. Kehitystä ei olisi tapahtunut, ellei Turun Seudun Ekonomeilla olisi aktiivista johtokuntaa. Muutosta ei myöskään olisi tapahtunut, ellei yhdistyksellä olisi erittäin joustavaa ja asiansa osaavaa toimistosihteeriä, Marjatta Postista. Vuoden 2011 alussa aloittava johtokunta tulee olemaan erilainen kuin ennen; suurin osa on niin sanottua nuorempaa tieteenharjoittajapolvea. Uuden johtokunnan vahvuuksia on toivottavasti myös nuorten ekonomien houkutteleminen mukaan yhdistyksen toimintaan. Toivotan onnea tuleville vuosille! Olen saanut useita kysymyksiä siitä, mitä aion tehdä jatkossa. Vastaus on, etten tiedä; ovi on avoinna uusille mahdollisuuksille. ”Ekonomiurani” jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun asti Suomen Ekonomiliitto SEFEn hallituksessa. KIITOS kaikille johtokunnan jäsenille, yhteistyökumppaneille (Namutehdas, Sälekari, Mania), tilintarkastajillemme Kallelle ja Mikalle, entisisille puheenjohtajille, kaikille tilaisuuksiin osallistuneille jäsenille ja Marjatalle. Lähteminen on toisesta suunnasta katsoen tulemista. Kirsi Leväpelto – rivijäsen 2011
2
Suomi 10 vuoden kuluttua........3 Coaching antaa tärkeää tukea.............................4 Hanna Äyvärin valokuvataidetta........................5 Miten perehdytetään asiantuntijoita............................6 Aamiaisseminaarin aiheena julkishallinto.............................8 SEFEn Nuoret Ekonomit Turussa......................................9 Samuli Niemelä, vuosikurssi 2000.......................9 Joulukirkko Kuusistossa..........10 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Paula Kairinen Avustaja: Nina Hamburg Kannen kuva: Hanna Äyväri Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino, Somero ISSN 1797-5964
J Ä S E N L E H T I
Turun kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Minna Arve on koulutukseltaan ekonomi teksti: Kirsi Leväpelto kuva: www.minnaarve.net
Vuoden viimeisessä lehdessä esittelemme, miten ekonomi voi vaikuttaa Turun kaupungissa. Keskustelimme Minna Arven kanssa kauniina syyspäivänä Turun kaupungin tilanteesta ja lähitulevaisuuden haasteista sekä ekonomien työllistymistilanteesta Varsinais-Suomen alueella. Minna Arven työhistoria on mielenkiintoinen. Hän on ensimmäiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja ja tehnyt 8-vuotisen sairaanhoitajauran TYKSissä. Halu laajentaa näkökulmaa sai hänet aloittamaan opinnot Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2000. Minna Arve suoritti ensimmäisenä opiskeluvuonna yli 60 opintoviikkoa, mikä on korkea saavutus (toimituksen huomautus). Pääaineena oli kansainvälinen liiketoiminta ja sivuaineina sekä laskentatoimi että kansantaloustiede. Heti valmistuttuaan hän pääsi markkinointipäällikön tehtävään HyTest Oy:hyn, joka on monipuolinen diagnostiikan alan yritys. Siirryttyään johtamaan kaupunginhallitusta Minna Arve on virkavapaalla vakituisesta työstään. Politiikka on kiinnostanut Minnaa nuoresta saakka. Hän on toiminut useissa luot-
tamustehtävissä 90-luvun alusta alkaen ja nykyinen tehtävä on luonnollisesti tähänastisen poliittisen uran huipentuma. Keskustelimme siitä, mitä etua ekonomin koulutus antaa tehtävän hoitamisessa. Yhteinen näkökulma oli se, että ekonomin koulutus antaa kaiken kaikkiaan laajan näkökulman talousasioihin ja vaihtoehtojen hakemiseen sekä ennakointiin. Ennakointi onkin suuressa roolissa myös Turun kaupungin lähitulevaisuudesta puhuttaessa ja vaikean työllisyystilanteen ollessa käsillä telakan tilauspulan vuoksi. Keskustelussa oli myös ekonomien työllisyystilanne. Turusta on viimeisen 15 vuo-
den aikana hävinnyt paljon sellaista liiketoimintaa, joka on perinteisesti työllistänyt ekonomeja. Keskustelimme siitä, millä tavalla tilannetta voisi parantaa. Yksi näkökulma on alueen markkinoiminen pääkaupunkiseudun yrityksille esim. taloushallinnon toimipisteiksi. Turun hintataso on kaikilta osin pääkaupunkiseutua alhaisempi minkä lisäksi työvoiman saatavuus ja pysyvyys ovat huomattavan hyviä. VR:n (toivottavasti) parantaessa palveluaan Turkuun nopeampien yhteyksien muodossa ajallinen välimatka pääkaupunkiseudulle lyhenee lyhenemistään. Turun kauppakorkeakoulu puolestaan toimittaa osaavaa työvoimaa. Keskustelun loppuvaiheessa siirryimme tasa-arvoteemaan ja siihen, miksi suomalaisia naisjohtajia on edelleen huomattavan vähän sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina että hallituksien jäseninä. Totesimme, että paljon parjattu kiintiöinti on/olisi hyvä tapa ratkaista asia lyhyellä tähtäimellä. Yhdistys toivottaa Minna Arvelle menestystä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävässä.
Suomi vuonna 2020 ja lisä kysymykset Mm. Optio ja M&M-lehti ovat julkaisseet syksyllä artikkelit, joissa visioidaan Suomea kymmenen vuoden päästä. Voivatko kymmenessä vuodessa asiat muuttua niinkin paljon kuin lehdet ennustavat... Suuret muutokset herättävät pienessä ihmisessä vain suuren joukon lisäkysymyksiä, joita yön pimeinä tunteina, kun uni ei tule silmään, voi ihmetellä. Väestö ikääntyy hurjaa vauhtia, kuten jo tiedämmekin, ja hyvinvointipalvelut kasvattavat markkinaosuuttaan entisestään. Yhä harvempien pitää siis tulevaisuudessa kantaa harteillaan yhä enemmän huollettavia. Tuleeko Suomesta sitten todellakin, viimeinkin eläkeläisten paratiisi? Turvallinen vanhuus -teemalla voisimme alkaa markkinoida maatamme puhtaana ja rauhallisena paikkana elää ja hengittää? Mutta mistä riittävät kaikille hoitajat? Tehdäänkö vanhuksille esimerkiksi päiväkoteja, joista heidät haetaan lasten tai lastenlasten koteihin yöksi? Elinikämme pidentyy lähelle maksimaalista biologista ikää eli 120 vuotta. Lapsuushan on jo lyhentynyt aikaisemmista sukupolvista, mutta pidentyykö tulevaisuudessa sitten nuoruus? Elääkö 30-vuotias vielä nuoruuttaan ja vasta 40-vuotiaana aikuistutaan, perustetaan perheitä ja tehdään lapsia? Ubiikki eli huomaamattomasti toimiva ja ympäristöönsä sulautuva, kaikkialla oleva tietotekniikka tulee ja tuo mukanaan älyjääkaapit, älylämmityssekä turvallisuusjärjestelmät ja -vaatteet, jotka kuiskivat keskenään tietojaan. Ottavatko koneet sitten pikkuhiljaa vallan, kuten Terminator-elokuvissa? Voiko älyvaatteita pestä 60 asteessa? Taantuunko älyllinen ajattelumme, kun koneet muistavat puolestamme? Vai voimmeko keskittyä johonkin ihan muuhun, johonkin tärkeämpään, kun muistimme ei kuormitu vanhoista asioista tai jonninjoutavasta tiedosta? Mitä se tärkeämpi sitten on, jos suurin osa päivistämme kuluu rutiineihin? Viestintä saavuttaa meidät kaiken aikaa ja kaikkialla. Voimme selata missä ja milloin vain uutiset, katsoa elokuvan tai antaa luvan lähettää meille uutuustuotteen mainoksen. Markkinointikoneisto jyllää 26 tuntia vuorokaudessa, ja me annamme sille luvan saavuttaa meidät silloin, kun me itse haluamme. Voiko joku sitten päättää haluavansa elää hiljaisuudessa, eristäytyä kaikesta kaupallisesta? Onko hän tulevaisuuden eliittiä? Pidetäänkö häntä menestyjänä vai luuserina? Tulevaisuudessa kaikki asioiminen tapahtuu verkossa, liikkuminen paikasta toiseen loppuu, työmatkat vähenevät ja ostokset hankitaan netin kautta. Mitä meille tapahtuu? Tuleeko läskistymisestä uusi kansantauti? Eristäydymmekö me suomalaiset entisestään? Jo nyt kyläily toistemme luona on vähentynyt huomattavasti, ja kutsumattomat vieraat saavat aikataulutetun elämämme sekaisin. Perheestä pidetään kiinni, mutta ovatko pelkän sosiaalisen median kautta syntyvät kontaktit kestäviä? Tuleeko ystävyydestä pikakaveruutta? Entäpä sitten minä itse? Kuinka pärjään tulevaisuuden mylleryksessä, opinko uudet ohjelmat, laitteet, käyttäytymissäännöt ja elämäntavat? Tulevatko muutokset äkkiä ja dramaattisina vai kasvanko niihin huomaamatta? Teksti: Paula Kairinen KTM, MAT, Loimaan ammatti- ja aikuiskoulutuksen markkinoinnin lehtori 3
J Ä S E N L E H T I
Coaching
– tuki haastavissa muutostilanteissa teksti: Marita Malinen, Reija Rantala haastattelu ja kuva: Marita Malinen
Niin julkishallinto kuin yksityinenkin puoli on elänyt melkoista murrosta viime aikoina. Erilaisin keinoin on sekä johtajia että työntekijöitä yritetty motivoida muutoksiin ja kehityshankkeisiin. Coaching tarjoaa erään mahdollisuuden henkilöstön kehittämiseen ja sen suosio on viime vuosina noussut nopeasti. Syynä tähän on muun muassa johtamisen ja esimiestyön haasteet, uuden sukupolven johtamiselle asettamat uudet odotukset, ketteryyden ja innovatiivisuuden vaateet liiketoiminnalle ja varmasti myös taantumasta aiheutuneiden muutosten toteuttaminen. Coach on asiakkaan tuki haastavassa tilanteessa. Coaching on ajatuksia herättävä ja luova yhteistyösuhde, jonka tavoitteena on tukea ja innostaa asiakasta ottamaan käyttöönsä ja hyödyntämään henkilökohtainen ja ammatillinen potentiaalinsa. Coachingin avulla asiakas ratkaisee itse työhön liittyviä ongelmia ja haasteita omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa avulla. Tavoitteena on kehittää asiakkaan kykyä toimia itsenäisesti ja harkiten ja päästä tätä kautta mahdollisimman hyviin suorituksiin. Coaching sopii tilanteisiin, jossa henkilö tunnistaa itsessään kehittymistarpeen, ja henkilöille, jotka ovat valmiita avoimesti ja rehellisesti pohtimaan omaa työtään ja muuttamaan toimintatapojaan. Coaching opettaa ottamaan vastaan palautetta ja oppimaan siitä. Julkinen sektori läpikäy suuria muutoshankkeita, ja sen johtajat ja toimijat tarvitsevat yhtä lailla kuin yksityisellä puolella coachingin kaltaista valmennusta: kuntia yhdistetään, niiden toimintoja liikelaitostetaan, prosesseja kehitetään, palveluja tehostetaan. On selvää, että työntekijöiden on omaksuttava uusi tapa toimia, ja coaching on tässä erinomainen apu. Pelkkä koulutus ei riitä, koska opitun käytäntöön soveltaminen toteutuu vaihtelevasti. Joskus oppi jää mappiin hyllylle. Coachingin hyöty ei jää pelkästään yhdelle coachattavalle, vaan siirtyy hänen kauttaan valmentavana johtajuutena koko organisaatioon. Turkulainen rehtori Markku Sirén on ollut haastavassa tilanteessa: päätös oman yläasteen toiminnan lopettamisesta kevääseen 2010 tehtiin pari vuotta sitten. Tilanteeseen liittyi paljon käytännön asioita ja ennen kaikkea huoli työyhteisön toiminnasta loppuajalla sekä opettajien sijoittuminen uusiin tehtäviin. Kevään 2010 ajan hän oli lisäksi toisenkin koulun rehtorina. Sirénin omaan taustaan kuuluu opetusalan tehtävien lisäksi jääkiekkovalmentajan työ. Hän näkee yhtäläisyyksiä työyhteisön johtamisessa ja urheilujoukkueen johtamisessa. Sirén kertoo: ”Coach on ollut hyödyllinen keskustelukumppani vaativassa tilanteessa. On hyvä, että hänellä ei ole mitään omaa intressiä asioihin ja hän voi katsoa tilannetta neutraalisti. Luottamuksellisuus on hyvin tärkeää. Huomaan käyttäneeni jo aiemminkin coachingin joitakin menetelmiä, nyt olen oppinut uusia. Hyvät kysymykset auttavat katsomaan ja ajattelemaan tilanteita monesta näkökulmasta. Vaikka minulla on vahvat omat käsitykset ja kokemusta, halu oppia uutta on edelleen. Coaching on mielestäni tehokas tapa tukea uudessa tai vaikeassa tilanteessa olevia.” 4
J Ä S E N L E H T I
Muistatko vielä viime talven kauneuden? Hanna Äyväri on ikuistanut luonnon taideteokset kamerallaan.
Välillä tuntuu, kuin olisi lasimaailmassa. Heijastus – niin selkeä, mutta kuitenkin niin merkillinen. Kaiken näkee selvästi kahtena, kuin peilistä. Luonnon oikut ovat ihmeellisiä ja samalla häkähdyttävän kauniita.
Toisinaan alkaa naurattaa. Miten syksyllä lehtensä tiputtanut, tyhjillä oksilla niin surkealta näyttänyt puska voikaan talven aikana muuttua ”pörhilääksi” ja suloiseksi.
Lapsuuden riemu, sitä jokainen kaipaa hiljaa sisällään. Kuinka lapsena sai peuhata lumessa, kuinka saattoi milloin vain napata pulkan ladon seinustalta ja syöksyä mäkeen. Se into ja riemu niiltä ajoilta saa niin aikuisen kuin nuorenkin tahtomaan takaisin aikaan, jolloin itse teki juuri niin.
Vaara houkuttaa ihmistä aina, mutta miksi? Jäinen, lumipeitteinen, jyrkkä kallio – se ikään kuin kutsuu kiipeämään liukasta seinämäänsä, ehkä se on sen kauneus, joka aiheuttaa sen suuren houkutuksen, jota on äärimmäisen vaikea vastustaa.
Aurinko, niin kaukana, mutta kuitenkin saavuttamattomissa. Luontoa värittävä aurinko, aiheiden loputtomuus, ne kaksi yhdessä saavat aikaan tunteen, että tekee mieli ahmia lisää ja aina vain lisää luontoa kuviin, eikä siihen silti kyllästy koskaan. 5
J Ä S E N L E H T I
Asiantuntijaorganisaa ”Katso verkosta” tai ”se on intranetissä” -tyyppiset kommentit ovat usein kuultuja asiantuntijatehtäviin palkattujen henkilöiden perehdyttämisessä suomalaisissa tietoalan yrityksissä.
T
ämä ennakkokäsitys kuvasi tilannetta Hannu U. Ketolan ryhtyessä tutkimaan uusien työhön palkattujen asiantuntijoiden perehdyttämistä 2000-luvun Suomessa. Totuus ei kuitenkaan (onneksi) ollut näin yksiselitteinen, vaan tutkimukseen haastatelluista yrityksistä löytyi pitkälle mietittyjä ja kehitettyjä perehdyttämisprosesseja ja -malleja. Onnistunut asiantuntijan perehdyttäminen koetaan toiminnaksi, jossa tulokas tehokkaan perehdyttämisprosessin avulla kehittyy tuottavaksi työorganisaation jäseneksi mahdollisimman nopeasti. Ketola tutki ja kirjoitti väitöskirjansa ”Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi” oman päivätyönsä ohessa. Aikaa tähän kului runsaat 10 vuotta ja väitös oli Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa syyskuun alussa 2010. Vastaväittäjänä toimi professori Kyösti Kurtakko Lapin yliopistosta ja kustoksena sekä työn ohjaajana toimi yrittäjyyden professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutustuttiin yritysten linja- ja henkilöstöjohdon kokemuksiin ja näkemyksiin perehdyttämisen toteuttamisesta ja toimivuudesta. Ketola keskittyi suomalaisen teknologiateollisuuden ja tietoalan asiantuntijatehtäviin vuosituhannen vaihteen jälkeisenä aikana. Tuolloin toimiala oli kasvanut räjähdysmäisesti, työpaikkoja oli enemmän kuin tekijöitä ja tulevaisuudelta odotettiin voimakasta kasvua. Asiantuntijoiden onnistuneessa perehdyttämisessä korostuivat ammatilliseen kasvuun liittyen osaamisen ja henkilökohtaisen identiteetin ja sisäisen yrittäjyyden näkökulmat.
6
Haastattelujen perusteella asiantuntijatehtäviin perehdyttämisessä on eroavaisuuksista huolimatta löydettävissä yhteneväinen runko. Hyvin toimivan perehdyttämisen sisällön muodostivat: n perehdyttämisen tavoitteellisuus n prosessin suunnitelmallisuus n selkeä vastuiden jako n toimiva vuorovaikutus ja verkostoituminen n kannustus ja tuki perehdytettävälle sekä n perehdyttämisen seuranta
Perehdytettävien puolelta korostui henkilön oma aktiivisuus ja myös vastuunotto omasta perehdyttämisestään. Parhaimmillaan kyse on sisäisen yrittäjyyden asenteesta ja ennen kaikkea aktiivisuudesta, tiedon etsimisestä, kontaktiverkoston luomisesta sekä kokemuksista oppimisesta. Ammatillinen kasvu ja oman ammattitaidon kehittäminen korostuivat tietotyöntekijän tehtävissä. Tärkeää on myös ymmärtää oman ammattialueen ongelmia ja haasteita yleisellä tasolla ja uusimman tietouden valossa. Tietotyön luonteeseen kuuluu myös jatkuva reflektointi työtehtävien sisällön ja tavoitteiden suhteen. Oman identiteetin vahvistuminen ilmeni mm. sitoutumisena ja minä-käsityksen vahvistumisena: aktiivinen kommunikointi, kysely ja palautteiden antaminen sekä niiden reflektointi omaan kehittymiseen liittyen vaikuttavat henkilön identifikaation muodostumiseen. Haastateltavat toivat esiin poikkeuksetta tietoverkkojen keskeisen merkityksen. Tietoalalla niiden merkitys tuntuu korostuneen suhteessa muihin perehdyttämisen tapoihin, vaikka asiantuntijoiden perehdyttämiseen oli todella alettu kiinnittää huomiota
vasta 1990–2000-luvuilla. Samaan aikaan sähköinen tiedonvälitys on rajusti kehittynyt. Tutkimuksen yhteydessä haastatteluissa kumuloitui myös lista asioista, joissa oli ilmennyt puutteita tai tehty virheitä perehdyttämisessä. Esimerkkeinä voi mainita kiireen, väärät ja virheelliset olettamukset tulijan osaamisesta ja hänelle uuden työympäristön esittelyn laiminlyönti, organisaation piittaamattomuus tai asenteet, liiallinen kiire ja hosuminen sekä esimiesten väsyminen usein toistuviin perehdyttämistarpeisiin. Näiden huomioiden pohjalta voidaan jatkossa toivottavasti välttää sellaisia sudenkuoppia, jotka haittaisivat uuden henkilön sisäänajoa perehdyttämisen yhteydessä. Hyvä perehdyttäminen kun on kaikkien etu: yrityksen, organisaation sekä yksilön! Lietolainen KTT Hannu U. Ketola on syntynyt Turussa. Hän suoritti ekonomin tutkinnon Uppsalan yliopistossa Ruotsissa 1979 ja palasi Suomeen aloittaen työelämän palveluksessa 1980. Hän suoritti työn ohella KTMtutkinnon Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa 2001 pääaineena yrittäjyys. Sen jälkeen hän jatkoi jatko-opiskelijana ja valmisteli päivätyön ohella väitöskirjaansa. Ketola on ollut työelämässä 30 vuotta erilaisissa myynnin, markkinoinnin, asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Hän toimi n. 14 vuotta liikkeenjohdon konsulttina johdon ja organisaatioiden kehittämisprojekteissa eri suomalaisissa ja kansainvälisissä konsulttiorganisaatioissa Suomessa ja Euroopassa. Vuonna 1997 hän siirtyi henkilöstön kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi elektroniikkateollisuuteen Teleste Oyj:hin. Vuonna 2003 Ketola siirtyi HR-johdon tehtäviin Hollming-konsernin palvelukseen, jossa toimii tällä hetkellä henkilöstöasioista, henkilöstön ja johdon koulutta-
J Ä S E N L E H T I
ation perehdyttäminen Teksti ja kuva: Hannu Ketola
misesta ja organisaatioiden kehittämisestä vastaavana johtajana (Director, Corporate Human Resources). Ketola on ollut aktiivisesti mukana myös järjestötoiminnassa mm. Suomen Ekonomiliiton erilaisissa hallitus- ja luottamustehtävissä, Turun Seudun Ekonomit ry:n puheenjohtajana ja Liikkeenjohdon Konsultit ry:n puheenjohtajana. Hän oli mukana myös ensimmäisten Suomessa CMC (Certified Management Consultant) -sertifikaatin suorittaneiden konsulttien joukossa. Hän on toiminut myös Opetushallituksen johtamisen erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunnan jäsenenä ja toimii sen uudistamistyöryhmässä sekä Turun ammattikorkeakoulun TIKOkoulutusohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana.
7
J Ä S E N L E H T I
Julkishallinto
– mitä oppia yrityksiltä ja yrityksille -aamiaisseminaari 29.9.2010 klo 8.30–10.00 pidettiin yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa aamiaisseminaari aiheena Julkishallinto – mitä oppia yrityksiltä ja yrityksille. Tilaisuuden aluksi professori Jarna Heinonen sekä dosentti Pirjo Vuokko Turun
8
kauppakorkeakoulusta pitävät lyhyet alustukset pohtien niissä tutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin perustuen, mitä oppia julkisen ja yksityisen sektorin toimijat voivat saada toisiltaan. Alustusten jälkeen on aiheeseen liittyvä paneelikeskustelu, jossa pane-
listeina toimivat VMP Groupin kaupallinen johtaja Piia Savolainen (alakuvassa vas.), Kuntoutuskeskus Petrean toimitusjohtaja Päivi Dahl ja Varsinais-Suomen verotoimiston verojohtaja Eeva-Liisa Perksalo.
J Ä S E N L E H T I
SEFEn nuoret Ekonomit tilaisuus Turussa Teksti ja kuvat: Sanna Repo
Haastateltava: Samuli niemelä, vuosikurssi 2000 Teksti ja kuva: Samuli Niemelä
Mikä on kotipaikkakuntasi? Turku Miksi sinusta tuli ekonomi? En oikeastaan käyttänyt kauheasti aikaa unelma-ammatin miettimiseen, eikä koulutusvalinta pyörinyt mielessä ennen lukion loppuaikoja. Ekonomikoulutus vaikutti siihen aikaan järkevimmältä valinnalta, kun selkeää ammattihaavetta ei ollut. Tiesin, että tällä koulutuspohjalla työmarkkinoilla olisi ainakin valinnanvaraa erityyppisissä hommissa. Pyörittelin ajatusta myös psykologian opinnoista, mutta päätin kuitenkin hakea kauppakorkeaan ja opiskella markkinointia.
melkein jo Perinteeksi muodostunut SEFEn järjestämä Nuoret Ekonomit -tilaisuus järjestettiin tänä vuonna syyskuun viimeisenä päivänä Panimoravintola Koulussa. Ennen varsinaisen tilaisuuden alkua oli nuorille järjestetty tunnin mittainen Tehoa työnhakuun -koulutus, jonka aikana SEFEn urapalveluiden asiantuntija Taija Kääriäinen antoi sekä käytännöllisiä vinkkejä työnhaun dokumenttien tekemiseen että nuorten kaipaamaa rohkaisua ja kannustusta itse työnhakuun. Koulutukselle tuntui olevan kysyntää, sillä aikaa aiheen pariin olisi saatu kulumaan vaikka vähintään tuplasti. illan varsinaisen ohjelman alkaessa paikalle oli saapunut noin 80 lähivuosina valmistunutta tai valmistumassa olevaa ekonomia. Ruokailun ohessa uransa alkutaipaleella olevat ekonomit saivat kuulla sekä SEFEn ajankohtaisia työmarkkinauutisia että kaksi mielenkiintoista ja hyvin erilaistakin ekonomiuratarinaa. Omasta urastaan kertomaan olivat tulleet Jarmo Lankinen, Sampo Pankin Länsi-Suomen aluejohtaja, sekä Seija Raesola, MPS Finland Consulting Oy:n seniorikonsultti. Taukojen aikana kuulijoille annettiin lisäksi mahdollisuus käydä keskustelemassa SEFEn urapalveluiden ja työsuhdeasioiden asiantuntijoiden kanssa sekä antamassa palautetta sekä kehitysideoita Turun Seudun Ekonomit ry:n edustajalle. Asiapitoisen illan päätteeksi tunnelmaa saapui keventämään vielä stand-up-koomikko Pirjo Heikkilä. ilta kokonaisuudessaan oli välitön ja nuorille ekonomeille toivottavasti kannustava, avartava ja mieltä rauhoittava. Vaikka ensimmäinen työ ei ihan heti löytyisikään, uraa jo tehneet tietävät, että sitä työtä ehtii ja saa kyllä vielä tehdä – ihan aikuisten oikeasti.
Mikä on mukavin muistosi opiskeluajoilta? Monet niistä on tallennettu kadun toisella puolella Proffan kellarissa. Opiskeluaikana tutustuin huikeaan määrään mukavia tyyppejä, joista suurinta osaa näen tänäkin päivänä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Pörräsin paljon Ulkkiksen ja KYSSin puuhissa ja muutenkin pidin erittäin paljon ylioppilaskuntatoiminnasta, sitä kautta kun tutustui helposti uusiin ihmisiin. Koulu tuli sitten käytyä vähän niin kuin siinä sivussa loppuun. Miten olet edennyt työelämän melskeissä? Olen ollut samalla työnantajalla jo yli kuusi vuotta. Aloitin moottoripyörävarusteiden maahantuonti- ja myyntiliikkeen tiskiltä kesätöissä koulun aikana. Tein gradun samaan paikkaan ja pian tämän jälkeen starttasin vähittäismyynnin uudelle paikkakunnalle ja nyt hoidan firman markkinointia, verkkokauppaa ja erinäisiä liiketoiminnan kehitystoimia. Pienessä tai keskisuuressa firmassa kaupallinen koulutus antaa hyvät valmiudet toimia myös oman erityisosaamisalueen ulkopuolella. Millaisia harrastuksia sinulla on? Minulla on aika kova AD/HD harrastusten suhteen. Toissa vuonna juoksin maratonin, viime vuonna kokeilin vapaaottelua ja tänä vuonna olen pelannut epäsäännöllisesti ja heikolla menestyksellä sulkapalloa. Päätin myös alkaa sivutoimiseksi yrittäjäksi, mikä ratkaisee mainiosti liiallisen vapaa-ajan aiheuttamat ongelmatilanteet. Jos mikään näistä ei innosta, naputtelen hetken mielenhäiriössä ostamiani sähkörumpuja. Mitkä ovat terveisesi Turun Seudun Ekonomeille? On hienoa, että yhteisöllisyyttä ja verkostoa pidetään yllä yhdistystoiminnan puitteissa näin koulun jälkeenkin. Tavataan illoissa!
9
J Ä S E N L E H T I
Joulukirkko Kuusistossa teksti: Terttu Pekuri kuvat: Katri Saarela
Kuusisto, pieni saari Saaristomeressä Kaarinan edustalla, kätkee itseensä lukuisan määrän historiallisesti arvokkaita rakennuksia: Kuusiston linnan ja kartanon, Kuusiston kirkon ja kanttorilan. Jälkimmäisiin rakennuksiin Turun seudun ekonomit pääsevät tutustumaan osallistumalla ikiomaan, jo perinteiseksi tulleeseen Joulukirkko – kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen. Kuusiston kirkolla on tosi pitkä historia. Jo vuonna 1653 Kuusiston asukkaat rakensivat saarelleen kirkon. Tiedetään, että kirkko oli 1700luvun lopulla huonossa kunnossa. Tukholman yli-intendenttikonttorissa laadittiin piirustukset kivikirkkoa varten vuonna 1781. Suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta. Vuonna 1792 Kuusiston nykyinen puukirkko pystytettiin todennäköisesti ensimmäisen kirkon paikalle. Suunnittelijasta ja rakentajista ei ole säilynyt tietoa. Kuusiston kirkko on saaristolaistyylinen lyhytnurkkainen, suorakaiteen muotoinen, 135-paikkainen hirsirakennus. Sen pohjoisseinällä on korkea sakaristo. Lehterin alaosa oli alunperin kirkon eteinen. Kirkko laudoitettiin heti rakentamisen jälkeen. Ulkopuoli sai pystylaudoituksen, joka maalattiin punaiseksi. Katto oli kaksinkertaista tervattua pystylaudoitusta. Kirkon ulkoasu ja sisätila kokivat huomattavia muutoksia vuosina 1899–1900 tehdyn korjaustyön yhteydessä. Muun muassa pystylaudoitukset purettiin ja tilalle tuli vaakalaudoitus. Kirkko maalattiin harmaaksi. Yhteistyössä museoviraston kanssa vuosina 1973–1974 toteutetussa korjaustyössä kirkon ulkoasu palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Sisätilojen laudoituksia purettaessa saatiin päivänvaloon hyvin säilynyt kangastapetti. Sen pohjaväri on valkoinen. Siihen on maalattu suuret korinttilaistyyliset pylväät, joiden väritys jäljittelee punaista marmoria. Pylväiden jalustat ovat harmaata kiviimitaatiota. Tapetissa on alttarilaitteen yläpuolella kangaskaistan levyinen aukko. Siinä on ollut esirippumaalaus. Pohjoisseinälle on myöhemmin lisätty tapettikaista, johon maalattu pylväs poikkeaa muista. Paikalla on aikoinaan ollut vuonna 1794 kirkkoon lahjoitettu viimeistä tuomiota esittävä maalaus, jonka sijoituspaikka on nykyään Kansallismuseo. 10
Tapettien tekijänä pidetään turkulaista maalariammattikillan oltermannia Gustaf Lukanderia (1734–1805), joka oli erikoistunut kirkkojen sisämaalauksiin. Kaksiosaisen alttaritaulun, joka on sijoitettu empire-tyyliseen alttarikehykseen, on maalannut vuonna 1795 G. Sweidel, ja taulun kirkkoon lahjoitti kruununvouti S.E. Gröning. Ylempi osa esittää ristiinnaulittua Jeesusta, Maria ja Johannes ristin juurella, alaosa kuvaa ehtoollisen asettamista. Saarnastuoli ja katos ovat Kuusiston ensimmäisen kirkon (1653–1792) esineistöä. Saarnastuolia konservoitaessa löydettiin katoksesta kirjoitus, josta kävi ilmi, että se on lahjoitettu vuonna 1744. Kuusistolaiset ovat alttaritaulujen lisäksi lahjoittaneet useita esineitä kirkkoonsa. Mainittakoon Finbyn Itätalolta lahjana vuonna 1795 saatu iso messinkinen kattokruunu.
Talollinen Henrik Smeds antoi vuonna 1806 pienen messinkikruunun, joka on sijoitettu ylhäälle lehterin kattoon. Valtioneuvos A.J. af Heurlinin lahjoituksena kirkko sai puisen empire-tyylisen kruunun, ja kristallinen empirekruunu on talollisen August WesterholmVuolahden lahjoitus vuodelta 1885. Kuusiston kirkon kastemaljan jalustan valmistumisvuotta ei tiedetä. Uusi tinainen kastemalja on hankittu kirkon viimeisen korjauksen yhteydessä. Se on taiteilija Jorma Laineen suunnittelema. Kirkon uudet kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut kotiteollisuusopettaja Kaarina Lehmussaari. Muutama sana vielä kirkon uruista. Naantalista kotoisin oleva K.G. Wikström rakensi vuonna 1900 kuusiäänikertaiset urut. Vuonna 1958 urut uusittiin ja tänä vuonna ensimmäisenä adventtina soivat upouudet urut. Kirkon mäellä on kaunis kellotapuli, joka on rakennettu jo vuonna 1763, ja sen kaksi kelloa on seurakunta saanut lahjoituksina vuosina 1740 ja 1793. Kun saamme nauttia Kuusiston seurakunnan lähetyspiirin tarjoamat kirkkokahvit vanhassa kanttorilassa, haluan muutamalla lauseella kertoa rakennuksesta. Se on valmistunut vuonna 1897 ”seisovaksi pikkulasten kouluksi” korvaamaan kiertokoulun. Rakennukseen kuului koulusalin lisäksi kanttorin eli koulun opettajan tupa ja kaksi kamaria. Kouluna talo toimi vuoden 1926 syksyyn ja sitten Kuusiston kunnanhuoneena vuoteen 1946, jolloin Kuusisto liitettiin Kaarinaan. Salista tuli kanttorin asunnon sali. Kun kanttori muutti 1950-luvun vaihteessa Turkuun, sali kunnostettiin seurakuntasaliksi. Sali jäi kuitenkin pikkuhiljaa pois käytöstä. 1980-luvulla asunto muutettiin suntion ja hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilaksi. Sali on kahden miehen talkootyöllä kunnostettu ja otettu uudelleen käyttöön vuonna 1995. Saliin mahtuu noin 30 henkeä.
Turun Seudun Ekonomit ry järjestää jäse nilleen perinteisen joulukirkon keski viikkona 1.12.2010 klo 18 Kaarinassa, Kuusiston kirkossa. Toivotamme jäsenet perheineen tervetulleiksi. lisätietoja tapahtumista sivulla 11.
J Ä S E N L E H T I
Tulevat tapahtumat tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu. Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta, www.sefe.fi. Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.
Koulutusta Aamiaisseminaari 17.11. yhdessä Turun kauppakorkeakoulun kanssa klo 8.30. Tilaisuudesta tulee tarkemmin tietoa yhdistyksen nettisivuille ja sähköpostilla. TSE ry:n emäntänä Kirsi Leväpelto. Salossa Armon asiamies, teologi Antti Kylliäinen: Arki armeliaammaksi – työelämän helveteistä kohti inhimillisempiä toimintatapoja 2.12. klo 13–16. Hinta 25 euroa/hlö, maksu paikan päällä. Paikka: Salon seudun ammattiopisto, Kaupan ja terveyden yksikkö, Karjakatu 2, Salo. Lisätietoja: www.sskky.fi/aikuisopisto. Ilmoittautumiset viimeistään 18.11.2010 mennessä, www.sefe.fi >jäsensivut.
Muut tapahtumat Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2010. Aika: Keskiviikko 24.11.2010 klo 17. Paikka: Palvelutalo Wilen (Ukkokoti). Osoite: Multavierunkatu 5, 20100 Turku. Emäntänä Leena Heinonen. Talon esittely klo 17. Kokous klo 17.45. Kahvitarjoilu. Käsiteltävät asiat: Vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus. Määrätään jäsenmaksun suuruus. Johtokunta tulee esittämään kokouksessa 5 €:n jäsenmaksun korotusta. Valitaan erovuoroisten tilalle jäsenet johtokuntaan. Valitaan tilintarkastajat (2) ja heille varahenkilöt. Ilmoittauduthan ystävällisesti 12.11. mennessä www. sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen, tai suoraan toimistolle sähköpostitse tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680. Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto. Kaikki jäsenet lämpi mästi tervetuloa! Joulukirkko – kauneimmat joululaulut keskiviikkona 1.12.2010 klo 18.00 Kuusiston kirkossa, Linnanrauniontie 157, Kaarina. Kirkkokahvit juomme pihapiirin Kanttorilassa. Tilaisuutemme isäntänä toimii Kaarinan seurakunta ja kahvituksesta vastaa Kuusiston lähetyspiiri. Kirkossa kerätään vapaaehtoinen kolehti – muistathan ottaa euroja mukaan. Tähän TSE:n jo perinteiseksi tulleeseen omaan Joulukirkko – kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen ovat jäsenet perheineen sydämellisesti tervetulleet. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittauduthan ystävällisesti 22.11. mennessä ja viestit samalla, jos tarvitset kuljetuksen. TSE ry:n emäntänä Terttu Pekuri. les Misérables, Alain Boublilin ja Claude-Michel Schönbergin maailman suosituin musikaali 2.12.2010 klo 19.00. Mukaan mahtuu 29 henkilöä. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä www.sefe.fi. Jäsenhinta 38 euroa ja avechinta 41 euroa, viitenumero 02121. Tilinumero Tilaisuuksiin ilmoittautuminen -kohdassa. TSE ry:n emäntänä Katri Kronström. Turun filharmoninen orkesteri esittää – Perinteinen joulukonsertti 17.12.2010 klo 19.00. Tule nauttimaan kauniista joululauluista! Mukaan mahtuu 35 henkilöä. Ilmoittautuminen 2.11. mennessä www.sefe.fi. Jäsenhinta 16 euroa ja avechinta 18 euroa. Viitenumero 17129. Tilinumero Tilaisuuksiin ilmoittautuminen -kohdassa. TSE ry:n emäntänä Katri Kronström. Merkurin luostomaja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille. Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja löytyy 7 hengelle. Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä. Huoneistossa ei ole pakastinta. Tiedustelut tsery@co.inet.fi
nuoret ekonomit Patusitsit tulossa perjantaille 21.1.2011. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa nettisivuilla www.turunseudunekonomit.fi.
Tilaisuuksiin ilmoittautuminen SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa´olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa. Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä. Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa. Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200. Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!
Tilaisuuksien maksut Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.
TSE ry:n toimisto Toimisto on suljettu vuodenvaihteessa 13.12.2010– 13.1.2011. Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Kirsi Leväpelto, puh. 050 506 5163 Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2011. Samalla esittelemme myös kevään runsaan tapahtumatarjonnan.
Kiinnostaako yritystäsi valistunut ja vauras ostajakunta? Ilmoittelu Turun Seudun Ekonomien lehdessä kannattaa. Tavoitat edullisesti paikalliset päättäjät ja aktiiviset opiskelijat. Lehti tutkitaan tarkasti kannesta kanteen ja joka lehdessä on ilmoituksia rajoitettu määrä. Lehden levikki on 3 500 ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Aukeama 1300 € 420 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara
Kokosivu 700 €
186 mm x 270 mm tai 210 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara
Opiskelijoille Pupujen illanvietto 26.1. 2011 / TSE ry/ TuKY ry / TOP. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. TSE ry.n emäntänä Sanna Repo.
Puoli sivua 350 €
Seniorit
1/4 sivua 250 € 90 mm x 133 mm 1/8 sivua 150 € 90 mm x 65 mm Myös bannerimainostaminen nettisivuillamme on mahdollista.
Vanhanaikainen ja tunnelmallinen joulu Ett hem museossa – joulu on läsnä joka huoneessa. Vierailu Piispankadun yhteen taideaarteeseen, osoite Piispankatu 14, tiistaina 14.12.2010 klo 14.00. Sisäänpääsymaksu 3 euroa paikan päällä. Sitovat ilmoittautumiset 8.12. mennessä toimistolle. TSE ry:n emäntänä Terttu Pekuri.
VAAKA 186 mm
x 133 mm tai 210 mm x 148 mm + 3 mm leikkuuvara
PYSTY 90 mm x 270 mm tai 105 mm x 297 mm + 3 mm leikkuuvara
Tiedustelut ja varaukset Marjatta Postinen, tsery@co.inet.fi, puh. (02) 469 0680 Jäsenlehden päätoimittaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi, puh. 050 355 8888
11
Tule Sinäkin opiskelemaan alan vanhimpaan, arvostettuun ja suosittuun koulutusohjelmaamme!
Työnohjaaja- ja prosessikonsulttikoulutus (80 op) 2011–2013 Tuloksekas työn ja työyhteisön kehittäminen edellyttää konsultilta sekä työnohjausmenetelmän että prosessikonsultoinnin hallintaa. Koulutuksen laaja ja monipuolinen sisältö tarjoaa vahvan ammatillisen perustan ohjaustoiminnalle. Koulutuksen aikana perehdytään sekä teoriassa että käytännössä yksilön ja organisaation oppimisprosessin suunnitteluun ja ohjaukseen. Opiskelijan asiantuntijaidentiteetin ja käytännön työtaidon kehittymistä tukevat ohjattu työharjoittelu. Seuraava koulutus alkaa 26.1–28.1.2011. Koulutuksessa on vielä muutama opiskelijapaikka vapaana. Katso tarkemmin: http://brahea.utu.fi/taydennyskoulutus/kasvatus/tyonohjaus Lisätietoja antaa suunnittelija Heli Trapp, p. (02) 333 6215, s-posti: heli.trapp@utu.fi