JÄSENYYS Ekonomijäsenyyden määrittely muuttuu ajan mukana Kaksi esimerkkiä potentiaalisesta ekonomijäsenyyden hakijasta

Ekonomijäsenyyden määrittely muuttuu ajan mukana

Millainen on ekonomi 2020-luvulla? Suomen Ekonomien hallitus hyväksyi vuonna 2018 uuden jäsenyysstrategian, jossa määritellään jäsenyyden uudet ehdot. Tähän on johtanut muutokset sekä työmarkkinoilla että alan koulutuskentässä.

JAANA MÄÄTTÄLÄ, ANU KELTANIEMI JA MIKA PARKKARI Suomen ekonomien koulutuspolitiikan erityisasiantuntija teksti JAANA MÄÄTTÄLÄ, ANU KELTANIEMI henkilökuvat PEXELS.COM kuvituskuva

Nykymaailmassa ainoastaan muutos on pysyvää. Ekono- jäsenyysstrategian mahdollistamalla taustalla jäsenyyttä, mijäsenyys ja sen määrittely on muuttunut Suomen Eko- pitää etsiä yhdistys, jonka säännöt tämän mahdollistavat. nomeissa kahdesta merkittävästä syystä. Ensinnäkin työn Ulkomailla opiskellut on jäseneksi hakeutumisessa murroksen aiheuttama osaamistarpeiden muutos aiheut- käytännössä paremmassa asemassa kuin Suomessa opistaa koulutusjärjestelmään jatkuvaa muutospainetta. Esi- kellut, sillä ulkomaiset tutkinnot tulevat joka tapauksessa merkiksi finanssialan digitalisaatiokehitys on johtanut mo- tapauskohtaiseen ”osaamispohjaiseen” tarkasteluun. Ninin osin pankkitoimialan erilaisiin mikkeet vaihtelevat maiden välillä osaamistarpeisiin. Perinteinen niin paljon, että kauppatieteellinen kaupanalan tai rahoituksen osaa- ”EKONOMIEN tutkinto on mahdotonta määritelja ei enää ole se tärkein asiantuntija vaan finanssialalla tarvitaan lakimiehiä, insinöörejä ja muiden alojen osaajia. Toiseksi monialaisen ja laajaalaisen osaamisen tarve ja kysynMONIALAISEN JA LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN TARVE JA KYSYNTÄ TYÖELÄMÄSSÄ ON SUURTA.” lä yksiselitteisesti yhdellä nimikkeellä kansainvälisesti. JÄSENYYSSTRATEGIAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Suomen Ekonomien jäsenyystä työelämässä on suurta. Tähän strategiassa ekonomiyhdistystarpeeseen vastataan koulutuk- ten henkilöjäseneksi hyväksytään sessa monialaisilla kandi- ja maisteriohjelmilla sekä mah- edelleen suomalaisen alemman (ekonomi, diplomekonom, dollisuudella siirtyä ”toiselle alalle” maisteriopintoihin. Siir- akateeminen sihteeri, diplomkorrespondent, kirjeenvaihtatymistä tapahtuu myös kauppatieteistä pois ja muilta aloilta ja, nykyinen KTK) tai ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon kauppatieteisiin. Mahdollisuutena on opiskella laajat sivuai- (nykyinen KTM) suorittanut henkilö. Kauppatieteellisen jatneet tai osaamismoduulit toisella alalla. Osaamisen variaa- kotutkinnon (KTL / KTT) suorittanut henkilö on myös jäsentio saman tutkintonimikkeen sisällä on ollut laaja jo kauan kelpoinen. aikaa, myös kauppatieteiden maistereiden osalta. MITEN SUOMEN EKONOMIEN JÄSENYYTTÄ MÄÄRITELLÄÄN? Suomen Ekonomien jäsenyyden määrittely perustuu kolmen osatekijän kokonaisuuteen. Suomen Ekonomien hallitus vastaa jäsenyysstrategiasta. Toisena osatekijänä ovat paikallisyhdistykset, jotka päättävät omista säännöistään. Kolmanneksi yhdistysten, hallituksen ja toimiston vastuulla ovat yhteiset keskustelut ja liittokokousten päätökset, joissa luodaan suuntaviivat jäsenyyden määrittelylle.

Puhekielessä puhutaan ”liiton jäsenkriteereistä”, mutta kyseessä on toisiinsa liittyvien asiakirjojen kokonaisuudesta sekä näiden kolmen tason yhteisestä vastuusta ja sitoutumisesta. JÄSENYYSMUUTOS ON PAIKALLISYHDISTYKSISSÄ JO PITKÄLLÄ Vuonna 2017 syysliittokokous käsitteli hallituksen suosituksen uusiksi jäsenyyden kriteereiksi sekä näiden pohjalta yhdistysten mallisäännöt. Suomen Ekonomien hallitus hyväksyi vuonna 2018 liittokokouksen keskustelun ja päätöksen pohjalta uuden jäsenyysstrategian, johon paikallisyhdistysten säännöissä voidaan viitata.

Vuonna 2021 paikallisyhdistyksissä on pääosin hyväksytty liiton uudet jäsenkriteerit. Tällä hetkellä sääntömuutosta ei ole tehty Turun Seudun Ekonomeissa. Tämä on haastavaa jäsenrekisterin ylläpitäjälle ja siksi Suomen Ekonomit suosittelevat, että säännöt olisivat jäsenyyden osalta yhteneväiset kaikilla paikallisyhdistyksillä.

Suomen Ekonomien ja paikallisyhdistysten sääntöjen eroavaisuus on myös jäsenyyttä hakevalle henkilölle hämmentävää. Kun potentiaalinen henkilö hakee liiton uuden

HENKILÖJÄSENEKSI VOIDAAN HYVÄKSYÄ UUDISTETTUJEN KRITEERIEN MUKAAN, JOS HAKIJA ON SUORITTANUT:

• tekniikan alan yliopistotutkinnon silloin kun pääaine/suuntautuminen on tuotantotalous • valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden yliopistotutkinnon silloin kun pääaine/ suuntautuminen on kansantaloustiede • Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan tutkinnon silloin kun pääaine/suuntautuminen on elintarvikeekonomia maatalousekonomia, ympäristö ja luonnonvaraekonomia tai vastaava • muun sellaisen yliopistotutkinnon (esim. hallintotieteiden tutkinnot), joissa tutkinnon sisältö on osaamistavoitteiltaan, pääaineeltaan tai suuntautumisvaihtoehdoltaan (esimerkiksi taloustiede) verrattavissa edellä mainittuihin määritelmiin.

Myös sellaiset henkilöt voidaan ottaa yhdistyksen jäseneksi, jotka ovat suorittaneet kauppatieteellisiä yliopisto-opintoja (60 ECTS, opiskellen n. yhden vuoden opinnot tai enemmän) mikäli henkilö on suorittanut yliopistotutkinnon.

Henkilöjäseneksi voidaan myös hyväksyä sellainen kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnon opintooikeuden saanut, jolla ei ole tätä ennen suoritettuna kauppatieteiden kandidaatin (KTK) tutkintoa sekä myös kauppatieteiden tohtorin (KTT) oikeuden saanut tohtorikoulutettava, jolla ei ole tätä ennen suoritettuna kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkintoa. Tällöin kauppatieteen tohtoriksi voidaan tulla esimerkiksi yhteiskuntatieteen maisterin taustalla.

Lisäksi yhdistyksen kokous voi edelleen kutsua kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti edistäneet ja tukeneet yhdistyksen toimintaa ja päämääriä. Kunniajäseneksi kutsuminen edellyttää kahta kolmasosaa (2/3) kokouksessa annetuista äänistä.

JÄSENYYSMUUTOS SYYSKOKOUKSEN ASIALISTALLA Jäsenyyskriteerien muutos tulee olemaan kolmannen kerran asialistalla Turun Seudun Ekonomien syyskokouksessa 16.11.2021.

Muun kuin kauppatieteiden tutkinnon suorittaneiden jäsenkelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti liiton toimistossa uudistetun jäsenyysstrategian periaatteiden pohjalta. Ekonomiyhdistykset vahvistavat jäsenyyden omien jäsentensä osalta. Tällöin Turun Seudun Ekonomien hallitus vahvistaisi kunkin hakijan jäsenyyden tapauskohtaisesti.

Jäsenyyskriteerien muutos koskettaisi kuitenkin suhteellisen pientä joukkoa. Mikäli jäsenyyskriteerien muutos ei olisikaan jostain syystä onnistunut ratkaisu, voitaisiin sääntöjä aina tarvittaessa myös myöhemmin muuttaa.

”TURUN SEUDUN EKONOMIEN HALLITUS VAHVISTAA KUNKIN HAKIJAN JÄSENYYDEN TAPAUSKOHTAISESTI.” Kaksi esimerkkiä potentiaalisesta ekonomijäsenyyden hakijasta

PINJA SUOMI – valtiotieteiden maisteri

Pinja Suomi on 25-vuotias, alun perin Raisiosta kotoisin oleva valtiotieteiden maisteri. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta kesäkuussa 2021. Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta valmistuu nykyisin kauppatieteiden ja valtiotieteiden kandidaatteja ja maistereita.

Pinja on lukenut pääaineenaan taloustiedettä ja sivuaineina tilastotiedettä, matematiikkaa ja tietojärjestelmätiedettä. Hän on opiskellut myös laskentatoimea, rahoitusta, yritysjuridiikkaa ja johtamista. Pinjan tutkintorakenne on pitkällekin samanlainen kuin kauppatieteiden maisterilla, joka on valmistunut taloustiede pääaineenaan. Turun kauppakorkeakoulun VTK/VTM ja KTK/KTM-tutkintojen taloustieteen pääaineopiskelijat verkostoituvat luonnollisesti toisiinsa jo opiskeluaikana vahvemmin kuin ehkäpä muissa yliopistoissa, joissa opetus on erillistä.

Pinjalle on kertynyt alan työkokemusta Osuuspankista ja nykyisestä työnantajasta Verohallinnosta, jossa hän toimii analytiikan tietovastaavana. Ammatillisesti häntä kiinnostaa erityisesti teknologian mahdollisuudet työntekijöiden apuvälineenä.

Valtiotieteellisen tutkinnon omaavien henkilöiden ammattiliitto on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, YKA ry. Koska Pinjan opinnot, kertynyt työkokemus ja ammatilliset tavoitteet kohdistuvat enemmän ekonomeille perinteiseen suuntaan kuin yhteiskunta-alaan, kokee hän, että Suomen Ekonomiliitto tukisi häntä jatkossa paremmin koulutus- ja muiden ammatillisten palveluiden tarpeissa.

TYTTI TENGSTRÖM – KTM-tutkintoa opiskeleva tradenomi

Olen Tytti Tengström ja olen alun perin kotoisin Turun saaristosta. Valmistuin tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulun kansainväliseltä linjalla vuonna 2019. Tradenomiopintoihini kuului opiskelijavaihto, jolloin keskityin opinnoissani markkinointiin. Viime syksynä aloitin maisteriopinnot Turun kauppakorkeakoulussa pääaineenani talousmaantiede. Sivuaineina opiskelen vastuullista liiketoimintaa ja maantiedettä. Opinnoissani keskityn erityisesti paikkatietomenetelmin tehtävään liikepaikkasuunnitteluun.

Tradenomiopintoni olivat linjavalinnastani johtuen melko yleisluontoiset ja halusin syventää osaamistani vielä kauppatieteiden maisterin tutkinnolla. Olen kiinnostunut maantieteestä, joten talousmaantieteen valitseminen pääaineeksi oli minulle selvä ratkaisu. Halusin opiskella yliopistossa myös siksi, että minua kiinnosti nähdä eroavaisuudet ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen välillä. Ammatillisesti tavoitteenani on löytää työ, jossa voisin yhdistää paikkatietomenetelmät erilaisten vastuullisuuskysymysten kanssa.

Toimin parhaillaan TSE Masters ry:n puheenjohtajana ja minulla on läsnäolo- ja puheoikeus Turun Seudun Ekonomien hallituksessa. TSE Masters ry:n tarkoituksena on edistää erityisesti maisterivaiheen opiskelijoiden verkostoitumista ja menestymistä sekä Turun KY:n opiskelijayhteisössä että työelämässä. KTM-tutkintoa opiskelevilla tradenomeilla on mahdollisuus opintojen aikana kuulua joko Tradenomiliittoon tai liittyä Suomen Ekonomeihin opiskelijajäsenenä (kylteri). Jäsenyysmuutoksen myötä tradenomit voisivat liittyä suoraan Suomen Ekonomien täysimääräiseksi jäseniksi jo opintojen aikana.

”TRADENOMITUTKINTO ON ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO, JONKA LAAJUUS ON 210 OPINTOPISTETTÄ, MIKÄ VASTAA NOIN 3,5 VUODEN OPINTOJA (VRT. KTK-TUTKINTO ON 180 OP JA KTM 120 OP, YHT. 300 OP).”