Tradenomi 3/2026

TR ADENOMIEN JÄSENLEHTI

3/2026

”URA JA PERHE EIVÄT SULJE TOISIAAN POIS.”

VALTUUSTO­ VAALI­E XTRA: TUTUSTU EHDOKKAISIIN JA ÄÄNESTÄ 12.–25.11.2026

YKSIKÖNJOHTAJA JOHANNA ALHO S. 18

Tavoita

uraunelmat

Teema Tradenomit: omistus­ järjestelyt uhkaavat AMK:ien itsenäisyyttä 10

Ota haltuun Esihenkilön rooli on keskeinen, kun torjutaan ostrakismia 24

Kampuksella Etäopiskelija on myös itse vastuussa yhteisölliyydestä 32

TRADENOMIEN JÄSEN SAA JURISTIN APUA JÄSENMAKSUN HINNALLA S. 28

Äänestä Tradenomien valtuustovaaleissa 12.–25.11. Ehdokkaisiin tutustut helposti sivuilla ja lehdessä!

VALTUUSTOVAALIT

Tutustu ehdokkaisiin: tradenomi.fi/valtuustovaalit

PÄÄKKÄRI

ILMAN LUKUTAITOA EI YMMÄRRÄ EDES TEKOÄLYÄ

T

aannoin julkaistiin PISA-tutkimuksen tulokset, joissa aiemmin olemme kansakuntana loistaneet. Suomalaisten nuorten osaaminen lukutaidossa on ollut jyrkässä laskussa jo vuosia. Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja. Moni tuudittautuu yhä ajatukseen, että lukutaidon heikkeneminen koskisi vain murto-osaa väestöstä. Tosiasiallisesti lukutaito on heikentynyt vuosien mittaan kaikissa ikäluokissa, ei vain lapsilla ja nuorilla. Lukutaidon heikkenemisen seurauksista on näkyvissä vasta jäävuoren huippu. Jatko-opinnot hankaloituvat kaikilla koulutusasteilla, kun opiskelijoilla ei ole rutiinia pitkien tekstien sisäistämiseen ja käsittelyyn. Pahimmillaan joudumme hiljalleen laskemaan vaatimustasoa monessa asiassa, jotta opinnot eivät heikon lukutaidon vuoksi keskeytyisi. Myös työelämässä on jo nyt aikuisia, joiden heikko lukutaito vaikeuttaa tavallisen työn tekemistä ja laadun ylläpitämistä – olipa kyse ohjeiden omaksumisesta tai työyhteisön viestinnästä. Teknologia ei korvaa lukutaidon puutteita. Tekoälyäkään ei voi tehokkaasti käyttää, jos lukutaito on heikko. Ja tekoälyaikana tarvitsemme kriittistä ja analyyttistä lukutaitoa enemmän kuin koskaan ennen.

”TEKOÄLYAIKANA TARVITSEMME KRIITTISTÄ JA ANALYYTTISTÄ LUKUTAITOA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN ENNEN.” Lukutaitoa ei saavuteta muutoin kuin lukemalla ja riittävillä toistolla, oikotietä ei ole. Julkisen keskustelun perusteella tuntuu, että vastuu tilanteesta vieritetään mielellään koulutussektorille. Tosiasiallisesti suunnanmuutokseen tarvitaan niin kodit, koulut, työelämän edustajat ja erityisesti päättäjät - joilla on vastuu riittävien resurssien turvaamisesta. Lukutaito ei palaa juhlapuheilla eikä uusilla digihankkeilla, vaan asettamalla pitkäjänteinen lukeminen takaisin kasvatuksen ja koulutuksen kiistattomaan ytimeen. Pelkkä PISA-kauhistelu ei enää riitä. T

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja

TRADENOMI 3

3/26

10

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Ammattikorkeakoulujen omistajajärjestelyt uhkaavat jo duaalimallia. Tradenomit ja viisi muuta akavalaista liittoa vaativat selkeitä pelisääntöjä omistajuudelle.

18

24

30

Uraunelmia kannattaa tavoitella rohkeasti, kehottaa Johanna Alho. Työelämää ei pidä pelätä, ja omat vahvuudet kyllä kantavat.

Ostrakismi eli sosiaalinen ulkopuolelle jättäminen on koko työyhteisön ongelma. Työelämän epävarmuus ja kilpailu voi ruokkia ilmiötä.

Raakel Tikka opiskelee etänä. Kampuspäivinä hän tapaa opiskelukavereita myös kasvokkain. Yhteisöllisyyden rakenutuminen on kaikkien vastuulla.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakkuuspäällikkö: Maarit Nykänen p 040 717 1726, maarit.nykanen@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4 TRADENOMI

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2026. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 24. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös @tradenomit

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen ­työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

YKSI MEISTÄ Juha Aholasta hyroxissa hienointa on itsensä haastaminen ja pitkäjänteisyys.

Mitä ja milloin opiskelit?

Millainen urasi on ollut?

Tietokoneet ovat aina kiinnostaneet, ja ajatus tietojenkäsittelyn opinnoista syttyi, kun alan opiskelijat kävivät puhumassa Vihannin lukiossa. Armeijan jälkeen 2007–2010 opiskelin tradenomiksi Oulun AMK:n Raahen kampuksella. Myöhemmin olen suorittanut YAMK-opintoja Savoniassa Digital Health -ohjelmassa.

Olen ollut samalla työnantajalla koko urani, 15 vuotta. Terveydenhuollon mobiilisovelluksia hoitohenkilöstölle kehittävä Medanets etsi aikanaan koulumme intrassa ohjelmoijaa, ja päädyin tekemään firmalle opinnäytteeni. Roolit ja vastuut ovat vuosien varrella kehittyneet, ja nykyään johdan käyttöönotto- ja tukitiimiä, joka vastaa järjestelmän käyttöönotosta, koulutuksesta ja tuesta loppukäyttäjille sekä Suomessa että ulkomailla.

Parasta tradenomiopinnoissa?

T E K S T I : SANNA JÄPPINEN / / K U VA : HARRI TARVAINEN

Ehdottomasti yhteisöllisyys. Opiskeluaikana luodut ystävyydet ja verkostot ovat kantaneet tähän päivään asti. Löysin opintojen parista myös puolisoni, jonka kanssa asumme nykyään Oulussa.

Mitä hyrox on tuonut elämääsi? Pitkäjänteisyyttä, jota tuntuu nykyään puuttuvan nopeasta ja kiireisestä maailmasta. Tunnin kilpailuun valmistaudutaan kuukausia treeniohjelman mukaisesti.

Mikä hyroxissa harrastuksena viehättää? Se, että siinä haastaa ennen kaikkea itseään ja kilpailee tuloksissa aikaa vastaan. Hyrox sopii melkein jokaiselle, ja mukaan pääsee ostamalla lenkkarit. Itse kilpailen miesten parisarjassa propainoilla. Aloitin lajin harrastamisen vuosi sitten, ja tähtäsimme parini kanssa Suomeen ensimmäisiin hyrox-kisoihin, jotka pidettiin toukokuussa. Ryhdyimme treenaamaan puolileikillämme, ja halu kehittyä on kasvanut. Seuraavat kisat ovat joulukuussa.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluja Juha on käyttänyt. tradenomi.fi TRADENOMI 5

AJASSA

Ammattikorkeakouluille uusi työehtosopimus

P

itkään kestäneet neuvottelut ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta päättyivät viimein syyskuussa, kun kaikki sopijaosapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Uusi työehtosopimus astui voimaan 11. syyskuuta ja on voimassa 31. maaliskuuta 2029 saakka. Uusi työehtosopimus korottaa palkkoja seuraavasti, ellei paikallista palkkaratkaisua sovita: 1.10.2026 lukien 2,2 % yleiskorotuksella ja 0,7 % paikallisella erällä. 1.4.2027 lukien 2,0 % yleiskorotuksella ja 0,4 % paikallisella erällä. Ensisijaisesti osapuolet sopivat vuoden 2028 palkantarkistuksista. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2028 palkankorotuksista 15.3.2028 mennessä, määräytyvät vuoden 2028 palkantarkistukset verrokkialojen mukaan. Korotusten suhde on kuitenkin jo sovittu seuraavasti: 70 % yleiskorotusta ja 30 % paikallista erää.

Opetushenkilöstö: 1.10.2026 lukien 2,2 % yleiskorotuksella ja 0,7 % järjestelyerällä. 1.4.2027 lukien 1,6 % yleiskorotuksella ja 0,8 % järjestelyerällä.

Kuva: Getty Images

Asiantuntija- ja tukihenkilöstö:

Ensisijaisesti osapuolet sopivat vuoden 2028 palkantarkistuksista. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2028 palkankorotuksista 15.3.2028 mennessä, määräytyvät vuoden 2028 palkantarkistukset verrokkialojen mukaan. Korotusten suhde on kuitenkin jo sovittu seuraavasti: 60 % yleiskorotusta, 30 % järjestelyerää ja 10 % paikallista erää. Opetushenkilöstön järjestelyerällä korotetaan muiden kuin tekniikan ja

liikenteen koulutusalalle sijoitettujen opettajien taulukkopalkkoja. Työehtosopimuksen sopijaosapuolina ovat työnantajaa edustava Sivista ja palkansaajia edustavat Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Uusi työehtosopimus julkaistaan ­kokonaisuudessaan YTN:n sivuilla. ytn.fi

NUMEROKULMALLA // OECD-MAIDEN KOULUTUSTASO NOUSEE Nuorten aikuisten koulutustason nousu OECD-maissa jatkuu ja korkeasti koulutettujen osuus on noussut 47 prosenttiin viime vuonna. Osuus on noussut noin seitsemän prosenttiyksikköä vuosikymmenessä.

42,7

%

TYÖIKÄISTEN (25-64-vuotiaat) korkeasti koulutettujen osuus Suomessa 2025

Lähde: Education at Glane 2026-raportti

6 TRADENOMI

42,6

%

TYÖIKÄISTEN korkeasti koulutettujen osuus OECD-maissa keskimäärin

oecd.org

VALTAKUNNALLISISSA työehtosopimuksissa sovittiin kevättalvella 2025, että osapuolet tarkastelevat viimeistään vuoden 2026 elokuun aikana sopimusten tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä toimialalla. Arvioinnin perusteella sopijaosapuolilla olisi mahdollisuus päättää sopimuskausi alun perin tarkoitettua aikaisemmin. Teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet toteuttivat sovitun tarkastelun kesällä ja sopivat, että toimialan valtakunnalliset työehtosopimukset pysyvät voimassa sopimuskauden loppuun, 30.11.2027 saakka. Kemianteollisuuden sopijaosapuolet toteuttivat vastaavan tarkastelun ja sen perusteella alan työehtosopimukset ovat voimassa sopimuskauden loppuun saakka. Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden tes on voimassa 31.1.2028 saakka. Molemmissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa sopijaosapuolena on neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN. ytn.fi

Kuva: Getty Images

Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimukset voimassa 2027 saakka

Tradenomit mukana Mimmit mentoroi -podcastissa MITEN työelämässä voi ottaa rohkeasti seuraavia askelia? Entä miten omaan uraan ja palkkaan voi itse vaikuttaa? Näistä ja monista muista työelämän kysymyksistä keskustellaan ­Tradenomien ja Mimmit sijoittaa -median kaupallisessa yhteistyössä. Syksyn aikana julkaistavissa podcastin kolmessa jaksossa sukelletaan käytännönläheisesti uraan, palkkaan ja työelämään. Keskusteluissa kuullaan kiinnostavia vieraita ja näkemyksiä siitä, miten omaa työuraa voi rakentaa. Kaupallisena kumppanina Tradenomit tuo esiin tutkittua tietoa palkoista ja työkaluja ura- ja palkkakehitykseen. Mimmit mentoroi -jaksojen juontajina ovat Lidia Bogale ja Roosa Mustonen. Ensimmäinen podcast julkaistiin syyskuussa, seuraavat kaksi loka- ja marraskuussa. Jaksot löytävät Spotifystä ja Youtubesta.

TRADENOMI 7

AJASSA

S

uomen kestävä talouskasvu, tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen. Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittävät 2027 eduskuntavaaleihin yhteisenä vetoomuksena vahvempaa panostusta osaamiseen. Akava ja Arene korostavat, että Suomi nousee vain korkealla osaamisella, sivistysyhteiskunnan vahvistamisella ja uuden tiedon hyödyntämisellä. Ammattikorkeakouluilla on tässä kokonaisuudessa tärkeä merkitys. Ne ovat suurin väylä korkeakoulutukseen, sillä kaksi kolmasosaa korkeakouluopintoja aloittavista opiskelee ammattikorkeakouluissa. Samalla ne takaavat alueellisen elinvoiman, kun kaksi kolmasosaa AMK:sta valmistuneista työskentelee valmistumismaakunnassaan vuoden kuluttua valmistumisestaan. Akava ja Arene korostavat Suomen kasvun syntyvän osaamisesta. Jos perusrahoitus jää jälkeen opiskelijamäärien ja tehtävien kasvaessa, eikä soveltavaan TKI-toimintaan panosteta riittävästi, uhkana on koulutuksen laadun mureneminen ja Suomen jääminen jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Työelämän nopeassa murroksessa ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä asemassa vastaamassa osaajapulaan ja alueiden elinvoimaan. akava.fi arene.fi

8 TRADENOMI

Kuva: Getty Images

Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulutus on Suomen kasvun ja työelämän uudistumisen moottori

Akavan ja Arenen yhteiset ratkaisut ja tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031 Perusrahoituksen vahvistaminen ja indeksitakuu. Korkeakoulujen riittävä, ennakoitava ja vakaa perusrahoitus on edellytys koulutuksen laadun ja taloudellisen autonomian säilyttämiselle. Soveltavan tutkimuksen ja TKI-rahoituksen loikka. Tieteeseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön on osoitettava pitkäjänteistä rahoitusta. Arene ja Akava painottavat matalan kynnyksen TKI-ohjelmia, pk-yritysten kehittämiskumppanuuksia sekä yhteisiä TKI-infrastruktuureja ja testiympäristöjä. Korkeakoulutukseen pääsyn sujuvoittaminen. Opiskelupaikkoihin hakeutumista on nopeutettava ja siirtymiä joustavoitettava. Arene ja Akava näkevät avoimen korkeakoulun ja polkuopintojen kehittämisen keskeisenä keinona ohjata opiskelijoita tutkintokoulutukseen. Jatkuva oppiminen ja työelämän muutos. Teknologinen kehitys, tekoäly ja vihreä siirtymä edellyttävät osaamisen jatkuvaa päivittämistä läpi työuran. Akava ehdottaa muun muassa osaamisen kehittämisen kustannusten verovähennysoikeutta, ja Arene korostaa työelämän ja ammattikorkeakoulujen kumppanuuksien vahvistamista osaamisen uudistamisessa ja uuden tiedon hyödyntämisessä.

Opintotuki uudistuu vuonna 2027

Sanottua

Keräämme tuttuun tapaan loka-marraskuussa jäseniltämme tietoja työelämästä vuotuista jäsentutkimustamme varten. Tutkimusta hyödynnämme laajalti toiminnassamme, esimerkiksi palkka­ neuvonnassa ja edun­ valvontatyössä. Jokainen vastaus on meille tärkeä ja toivomme mahdollisimman monen jäsenen antavan hetken aikaansa tiedonkeruullemme. Käy myös sivuillamme tutustumassa jäsentutkimukseen! tradenomi.fi/jasentutkimus

Joonas Miettinen, työmarkkinatutkija

OPINTOETUUKSIIN toteutetaan uudistus, jonka tavoitteena on turvata päätoimisten opiskelijoiden toimeentulo ja kannustaa valmistumaan tavoiteajassa. Opintotukiuudistuksen myötä opintolainahyvitys muuttuu kaksiportaiseksi. Perheellisten opiskelijoiden tuki paranee. Huoltajakorotukseen vaikuttaa jatkossa lasten lukumäärä. Uudistus tulisi voimaan pääosin 1.8.2027. Opintotuen taso säilyy pääosin ennallaan ja opintorahoja voidaan tarkistaa indeksiperusteisesti. Opintolainan valtiontakauksen määriin ei esitetä muutoksia, mutta velkaantumisen vähentämiseksi oikeus opintolainan valtiontakaukseen poistetaan alaikäisiltä opiskelijoilta, jotka asuvat vanhemman luona. Oppivelvollisille voidaan myöntää erityistä koulumatkatukea ja asumislisää nykyisten matka- ja majoituskor­vausten sijaan. Opintotukiajan harkinnanvaraisen pidentämisen perusteet olisivat jatkossa samat toisen asteen ja korkea-asteen opinnoissa. Muuhun kuin oppivelvollisuuslain maksuttoman koulutuksen piiriin kuuluvaan opiskeluun voi saada jatkossa enintään 52 tukikuukautta. Korkea-asteen tukiajat eivät muutu. Uudistuksessa perheellisten opiskelijoiden opintotuki paranee. Huol-

tajakorotusta uudistetaan siten, että sen määrä kasvaa lasten lukumäärän mukaan. Jos lapsia on enemmän kuin yksi, huoltajakorotuksen määrä on 141,63 euron lisäksi 30 euroa kuukaudessa kutakin muuta lasta kohden. Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainahyvitys uudistuu kaksiportaiseksi, mikä palkitsee aiempaa enemmän tavoiteajassa valmistumisesta. Jatkossa hyvityksen määrä riippuu lainamäärän lisäksi siitä, suorittaako opintolainan saaja tutkinnon tavoiteajassa vai määräajassa. Tavoiteajassa valmistuneen opintolainan saajalla hyvitys olisi 45 prosenttia ja määräajassa valmistuvan 30 prosenttia 8 000 euron ylittävästä lainasta. Opintolainahyvitystä saisi enintään 7 000 euroa. Opintolainahyvityksen suoritusajan laskennassa huomioitaisiin jatkossa lakisääteiset syyt poissaoloon (armeijan/siviilipalveluksen suorittaminen, lapsen hoitaminen, sairaus, vamma) ensimmäisenä lukuvuonna. Myös opintolainan turvallisuus paranee. Korkojen pääomitusjaksoa pidennetään, korkoavustusta uudistetaan ja lainan eräännyttämisen määräaikaa pidennetään. Lait on tarkoitus saada voimaan pääosin 1.8.2027. okm.fi

Tradenomit työelämässä-webinaarisarja JÄRJESTÄMME marraskuussa kaikille tradenomiopiskelijoille avoimen webinaarisarjan, jossa kerromme tradenomien tilanteesta työelämässä. Webinaareissa tarkastelemme eri toimialojen näkökulmasta tradenomien työtehtäviä, palkkausta ja työehtoja. Sarja on suunnattu erityisesti valmistuville tradenomiopiskelijoille, jotka pohtivat tulevaa työuraansa.

3.11. klo 14-14.45 Tradenomit IT- ja ICT-alalla 5.11. klo 14-14.45 Tradenomit finanssialalla 10.11. klo 14-14.45 Tradenomit taloushallintoalalla 11.11. klo 14-14.45 Tradenomit kaupan alalla 17.11. klo 14-14.45 Tradenomit teknologia­teollisuudessa

LINKIT WEBINAAREIHIN löydät sivujemme tapahtumakalenterista, tervetuloa mukaan kuulemaan tarkemmin tradenomien mahdollisuuksista eri toimialoilla! tradenomi.fi/tapahtumakalenteri TRADENOMI 9

TEEMA

10 TRADENOMI

MITEN KÄY DUAALIMALLIN? Yliopistot ovat ostaneet ammattikorkeakouluja kiihtyvällä vauhdilla. Nyt maassa on jo seitsemän korkeakoulukonsernia, joissa yliopisto määrää ja ammattikorkeakouluille jää toisen viulun soittaminen. T E K S T I : SAMI ANTEROINEN / / K U V I T U S : SAMULI SIIRALA

T

radenomit katsoo, että nykyinen kehitys uhkaa ammattikorkeakoulujen itsenäistä asemaa, eikä se ole yksin tämän näkemyksen takana: viisi muutakin akavalaista liittoa vaatii selkeitä pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä omistusjärjestelyille. Liittojen mukaan suomalainen korkeakoulutuksen duaalimalli on vakavasti uhattuna ja nykyisen kaltainen ammattikorkeakoulujärjestelmä voi tällä menolla olla pian muisto vain. Se taas olisi koulutuspoliittinen virhe, jonka vaikutukset näkyisivät vuosikymmeniä.

Tutkija Jarkko Tirronen on tutkinut tätä ongelmavyyhtiä Savonia-ammattikorkeakoulun toimeksiannosta. Tirrosen selonteko ’Rakenne vai vaikuttavuus? Korkeakoulujen välisen yhteistyön uusi suunta’ ilmestyi kesäkuussa 2026. Tirrosen avatessa tutkimustuloksia akateemisten liittojen järjestämässä webinaarissa päällimmäiseksi nousi vakava huoli suomalaisen korkeakoulukentän kehityssuunnasta.

Mikä on järkevin yhteistyön muoto? Tirrosen selvityksen keskeinen johtopäätös on, että vaikuttavin, vähäriskisin ja duaalimallin periaatteita parhaiten tukeva tapa

TRADENOMI 11

TEEMA

OMISTAJUUS EI OLE NEUTRAALI HALLINNOLLINEN RATKAISU, VAAN VAIKUTTAA VALLAN JAKAUTUMISEEN JA PÄÄTÖKSENTEON EHTOIHIN.

– Yhteistyön vaikuttavuus ei selvityksen perusteella kasva lineaarisesti integraation syventyessä, tutkija varoittaa. Suurempi organisaatio ei itsessään takaa parempaa laatua, tehokkuutta tai vaikuttavuutta, ja omistuksellisiin integraatioihin voi liittyä merkittäviä hallinnollisia, toiminnallisia ja kulttuurisia riskejä.

Suurempi ei ole aina suurenmoisempi

AS I AN T U N TI JA

Tutkija Jarkko Tirronen Reset Solutions

12 TRADENOMI

syventää korkeakoulujen yhteistyötä on strateginen, sopimus- ja verkostoperustainen allianssi. Raskaammat ratkaisut – kuten omistukselliset integraatiot ja konsernimallit – sen sijaan sisältävät merkittäviä hallinnollisia, toiminnallisia ja kulttuurisia riskejä. Selvityksen mukaan korkeakoulujen yhteistyötä kannattaa syventää harkiten ja vaiheittain. Kevyemmät ja tasavertaiset yhteistyömuodot, kuten strategiset allianssit, voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa ilman tuhteja omistus- tai konsernirakenteita. – Itse näen, että strateginen allianssi on paras malli. Sitovampiin ratkaisuihin tulisi edetä vain silloin, kun niiden hyödyt voidaan osoittaa avoimesti, Tirronen totesi webinaarissa.

Tirrosen selonteko kyseenalaistaa niin sanotun suuruuden ideologian eli oletuksen siitä, että suurempi korkeakoulukokonaisuus olisi automaattisesti tehokkaampi, laadukkaampi tai vaikuttavampi. Selvityksen mukaan suuri koko voi myös lisätä hallinnollista kerroksellisuutta, byrokratiaa ja transaktiokustannuksia, jos yhteistyön toiminnallista lisäarvoa ei pystytä osoittamaan. – Meillä on edetty vähän hankepuoli edellä ja keskustelu mielekkäistä ratkaisuista on unohtunut, pohtii Tirronen, jolla on takana 20 vuotta korkeakoulumaailman tutkimusta. Selvityksen mukaan omistajuus korkeakoulukontekstissa ei ole mikään neutraali hallinnollinen rat-

kaisu, vaan se vaikuttaa vallan jakautumiseen, pää­ töksenteon ehtoihin ja korkeakoulujen autonomiaan. Tirronen huomioi, että erityisesti enemmistöomistuk­ seen perustuvissa konsernirakenteissa on riski, että päätösvalta keskittyy ja ammattikorkeakoulun oma tehtävälogiikka kaventuu. Lisäksi kotimaisten yliopistojen ja ammattikorkea­ koulujen omistukselliset konserniratkaisut näyttäyty­ vät kansainvälisessä vertailussa kummajaisina. – Euroopassa nämä konserniratkaisut ovat poik­ keuksellisia. Vastaavia julkisrahoitteisten korkea­ koulujen markkinaehtoisia omistusjärjestelyjä ei juuri tunnisteta muista maista.

Pidä huolta ammattikorkeakoulujen perustehtävästä Webinaarin kommenttipuheenvuoroissa kuultiin dosentti Vuokko Kohtamäkeä Tampereen yliopis­ tosta ja tutkija Mika Tammilehtoa Hämeen ammatti­ korkeakoulusta. Kummallakin on pitkä kokemus aihe­ piiristä ja hyvä kosketus koulutuskenttään. Vuokko Kohtamäki huomautti, että keskeinen kysy­ mys AMK-järjestelmän nykytilanteessa on omistajaint­ ressi: minne omistajien tahtotila kouluja kuljettaa? – Miten ammattikorkeakoulujen perustehtävät prio­ risoidaan – vai alkavatko ne laimentua, Kohtamäki kysyy.

Diversiteetti kunniaan! Selvitys korostaa myös yliopistojen ja ammattikorkea­ koulujen erilaisten, mutta samanarvoisten tehtävien tunnistamista. Alueelliset erot, korkeakoulujen erilai­ set profiilit ja suomalaisen korkeakoulujärjestelmän monimuotoisuus puoltavat ratkaisuja, jotka vahvis­ tavat yhteistyötä – mutta eivät kavenna duaalimallin tuottamaa lisäarvoa. – Tulevaisuudenkin tarpeita ajatellen monimuotoi­ nen korkeakoulujärjestelmä on vahvuus, uskoo tutkija. Ammattikorkeakoulujen erityinen vahvuus rakentuu selvityksen mukaan työelämälähtöisestä koulutuksesta, soveltavasta TKI-toiminnasta, alueellisesta vaikuttavuu­ desta ja ketterästä toimintatavasta. Raskaat konsernira­ kenteet voivat heikentää näitä vahvuuksia, mikäli pää­ töksenteko etääntyy alueiden ja työelämän tarpeista. Selvityksessä kuvataan useita kevyempiä ja sopi­ musperustaisia yhteistyömalleja, jotka osoittavat, että syvää yhteistyötä voidaan rakentaa myös ilman omis­ tuksellista integraatiota. – Yhteistyön aito arvo syntyy toiminnallisesta lisä­ arvosta, läpinäkyvästä päätöksenteosta ja alueellisen vaikuttavuuden vahvistamisesta, ei rakenteista itses­ sään, linjaa Tirronen.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN OMISTUSRAKENTEITA • Kuntaenemmistö: 11 (Centria, HAMK, Xamk, KAMK,Karelia, Laurea, Metropolia, SAMK, Savonia, SEAMK, Turku AMK) • Yksityinen enemmistö: 4 (Arcada, Diak, Haaga-Helia,Humak) • Yliopistoenemmistö 7: (Jamk, LAB, Lapin AMK, Oamk, TAMK, Novia, VAMK)

TRADENOMI 13

TEEMA

Kohtamäki aistii koulutuskentässä jännitteisyyttä, joka on huono lähtökohta kehitystyölle. – Se herättää pelkotiloja kentässä.

Mieluummin soppari kuin fuusio? Mika Tammilehto arvioi vastaavasti omassa puheenvuorossaan, että korkeakoulujen toimintaympäristö on merkittävässä muutoksessa. Hän huomautti, että strateginen resurssien yhteiskäyttö – kattaen esimerkiksi tilat, välineet ja laitteet – on vain järkevää, mutta se voi tapahtua myös sopimusperusteisesti, ilman syvän pään integraatioprosesseja. – Yhteistyön tiivistäminen on ’no-brainer’, mutta mitä muotoja yhteistyön kannattaa ottaa? Ainakaan rakenteellisen integraation ei pitäisi olla se ensimmäinen vaihtoehto, toteaa Tammilehto. – Rakenteellinen integraatio ei voi myöskään olla kriisitoimenpide. Jos se toteutetaan, sen on oltava strateginen valinta. T

Selvitys tyrmää korkeakoulujen ostotarjoukset ja fuusioinnit • Tradenomit järjesti yhteistyössä OAJ:n ja Insinööriliiton kanssa syksyllä webinaarin, jossa käsiteltiin korkeakoulujen ­fuusiota ja selvityksen tuloksia. • Selvityksen ja julkaisutilaisuuden tallenteen löydät verkkosivuiltamme.

KATSO VERKOSSA

Yliopistot ovat viime vuosina hankkineet enemmistöosuuksia useista ammattikorkeakouluista oikein urakalla. Kehitys voimistui vuoden 2010 yliopistolain uudistamisen jälkeen ja kiihtyi erityisesti vuoden 2015 alussa, kun ammattikorkeakoulujen osakeyhtiömuoto madalsi kynnystä omistusjärjestelyille ja loi joustavamman rakenteen omistuspohjan muokkaamiselle. Pioneerina tällä saralla on toiminut Åbo Akademi, joka osti Novian enemmistöosuuden jo vuonna 2008. Seuraavalla vuosikymmenellä perässä seurasivat LUT (osti LABin vuonna 2017), Oulun yliopisto (osti Oulun AMK:n 2018), Tampereen yliopisto (osti Tampereen AMK:n 2019) ja Lapin ylipiston (osti Lapin AMK:n 2019). Kuluvalla vuosikymmenellä on nähty kaksi kauppaa: Vaasan yliopisto osti Vaasan AMK:n 2025 ja Jyväskylän yliopisto nappasi enemmistöosuuden Jyväskylän AMK:sta tänä vuonna. Tradenomien osaamispolitiikan erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi toteaa, että yliopistojen shoppailureissut on tehty ikään kuin ”tutkan alapuolella”, ilman että esimerkiksi poliittiset päättäjät olisivat juuri reagoineet. – Tässä on kysymys kelluvasta mallista, jota kukaan ei ohjaa, eikä kukaan ota vastuuta. Pelisäännöt puuttuvat, Meriniemi toteaa. Ammattikorkeakoulut ovat vaarassa ajautua marginaaliin ja kadottaa itsensä, pohtii Meriniemi. – Jos kohta puolet ammattikorkeakouluista on osa korkeakoulukonsernia, jossa yliopisto määrää, niin kuka enää

14 TRADENOMI

pitää ääntä ammattikorkeakoulutuksen puolesta, hän kysyy. Yliopistojen toimintaa Meriniemi kuvaa eräänlaiseksi Monopoly-peliksi, jossa yliopistot ostavat laudalta houkuttelevia kohteita omaa portfoliota rikastuttamaan. Meriniemi ei kuitenkaan usko, että ammattikorkeat voivat kehittyä täyteen potentiaaliinsa korkeakoulukonsernin ”työrukkasena”. – Näkyvissä on jo ’kanditehdas’, joista yliopistot poimivat porukkaa maisterivaiheeseen, toteaa Meriniemi ja lisää, että esimerkiksi ammatillinen tohtoritutkinto tuskin tulee toteutumaan konsernimallissa. – Ammattikorkeakoulut ovat omistajayliopistojen armoilla sen suhteen, mihin suuntaan konsernia kehitetään. Strategiselta kannalta ajatellen yliopistoja ei voi syyttää siitä, että ne yrittävät kasvattaa menestysmahdollisuuksiaan tässä pienten ikäluokkien maailmassa. Mahdollisuus sementoida oma ”läänitys” on varmasti houkutteleva – mutta tästä ei seuraa, että ammattikorkeakoulujen pitäisi vain mukisematta alistua rengin rooliin. – Nyt on päättäjien pakko tulla ulos ja puhua näistä asioista. Pitää muistaa, että korkeakoulut voivat tehdä hyvää ja hedelmällistä yhteistyötä jo nyt: siihen ei tarvita muuta kuin yhteinen sopimus, toteaa Meriniemi. – Ja silloin asioista päättää kaksi osapuolta, ei vain yksi.

Kuva: Sabrina Bqain

TULEEKO AMK:STA KANDITEHDAS?

NUMEROIN Miten asiantuntija jaksaa? Usean asian yhtä aikaa tekeminen ja kiire kuormittavat asiantuntijatyössä, todetaan Akava Worksin työolo­tutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijatyön työskentelytapoja, voimavaratekijöitä ja kuormittavuutta. Etätyö tuli jäädäkseen

53 % Etätyö jäi pysyväksi

Kuormitusta aiheuttaa silpputyö ja kiire Moniajo kuormittaa eniten

tekee etätyötä vähintään 1–2 päivänä viikossa. Hybridimalli on vakiintunut asiantuntijatyön normiksi.

67%

kokee usean asian yhtäaikaisen tekemisen kuormittavan paljon tai melko paljon. Työn sirpaleisuus näkyy arjessa vahvasti.

Kiire ei hellitä pitää kiirettä ja kireitä aikatauluja merkittävänä kuormitustekijänä. Aikapaineet ovat edelleen työelämän kestopuheenaihe. Keskeytykset syövät keskittymistä

Työmäärä kuormittaa monia

kokee häiritsevät keskeytykset paljon tai melko paljon kuormittaviksi.

arvioi liiallisen työmäärän aiheuttavan haitallista kuormitusta.

55%

26 %

39%

Johtaminen vaikuttaa jaksamiseen kokee johtamiseen liittyvien tekijöiden kuormittavan. Esihenkilötyö näkyy suoraan työntekijäkokemuksessa

Joka neljäs ei etäile lainkaan ei tee etätyötä ollenkaan. Kaikissa tehtävissä se ei ole mahdollista.

59%

Organisaatiomuutokset rasittavat

38%

pitää muutoksia merkittävänä kuormitustekijänä. Jatkuva uudistuminen vaatii työntekijöiltä venymistä.

41%

Järjestelmät eivät aina helpota työtä

34%

kokee tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kuormittavan. Teknologian pitäisi auttaa, mutta se voi myös lisätä kuormaa.

Yli puolella uupumisriski Työuupumisriski on kasvanut

52%

pitää työuupumusta melko suurena tai suurena riskinä omassa työssään. Tuoreen Akava Works -työolotutkimuksen tulokset kertovat akavalaisten työuupumusriskin kasvaneen verrattuna vuoden 2024 tuloksiin: yli puolet akavalaisista kokee, että heillä on suuri tai melko suuri työuupumusriski. Tilanne on huonontunut kaikilla työnantajasektoreilla.

Suurin joukko ei kuitenkaan pelkää uupuvansa

41%

pitää työuupumuksen riskiä vähäisenä. Moni arvioi oman tilanteensa tällä hetkellä vakaaksi.

Lähde: Akava Works työolotutkimus. Akava Works -työolotutkimuksessa tarkastellaan akavalaisten työoloja, työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työnteon tapoja. Se käsittelee myös ajankohtaisia teemoja kuten tekoälyn käyttöä työssä ja etä- ja hybridityötä. TRADENOMI 15

TRADENOMIEN SILMIN

NUORTA

voimaa!

Syksyn ja uusien opiskelijoiden kunniaksi haastattelimme Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtaja Ronja Honkalaa ja Tradenomien puheenjohtajaa Jaakko Hyvöstä, joka itsekin on luotsannut opiskelijajärjestöä. T E K S T I : SAMI ANTEROINEN / / K U VAT: MIIKA KAINU J A VILJA HARALA

Nostetaan kissa heti pöydälle – millainen historia teillä on Tradenomiopiskelijoiden johdossa? Ronja: Olen ollut puheenjohtaja nyt tämän vuoden. Olen viidennen vuoden tradenomiopiskelija JAMK:issa, mutta aikaisemmin en ole ollut puheenjohtaja edes paikallisella tasolla. Jaakko: Olin Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtajana vuonna 2015. Aikaisemmin olin ollut paikallisjärjestössä hallituksessa ja puheenjohtajana, ja kipinän aktiivitoiminnalle antoi tutorointi.

Miksi kannattaa lähteä mukaan opiskelijatoimintaan? Ronja: Opiskeluaika on ainutlaatuista aikaa, josta kannattaa ottaa kaikki irti. Opiskelijajärjestössä toimiminen avaa tosi paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen: esimerkiksi verkostojen rakentaminen nousee uudelle tasolle. Jaakko: Järjestötoiminta tuo paljon lisäarvoa jo opiskeluihinkin, mutta ennen kaikkea työelämään. Taitojen karttuminen – tapahtumien järjestämisestä strategian laatimiseen – tukee ammatillista kehitystä. Opiskelijajärjestön johdossa sain ensimmäistä kertaa tuntumaa asioihin, jotka ovat työurallani tulleet vastaan monen monta kertaa. 16 TRADENOMI

Mitä liitto tarjoaa opiskelijalle vuonna 2026? Ronja: Ainakin nykyisessä taloustilanteessa on tärkeää, että liiton kautta saa työllistymistukea ja erilaisia urapalveluita. Turva työelämään on se, mitä nyt haetaan. Jaakko: Varmasti näin. Lisäisin tuohon palkkaneuvonnan, koska itsensä hinnoittelu markkinoilla voi olla vaikeaa. Myös koulutustarjonta on meillä vahva, kannattaa tutustua.

Mitä olet oppinut opiskelijajärjestön nuijan varressa? Ronja: Enemmän kuin luulin! Johtaminen ja ison kuvan ylläpito on tosi tärkeää ja koko ajan pitää ajatella lennossa, kun vastaan tulee yllätyksiä. Suurimmat ahaa-elämykset liittyvät varmasti ihmisten johtamiseen ja siihen, miten eri ihmisten kanssa tullaan toimeen. Nöyryyttä on opittu myös. Jaakko: Matkan varrella tuli tehtyä paljon virheitä, mutta niistä oppii. Strateginen ajattelu tuli tavaksi – ei voi mikromanageerata aivan kaikkea. Budjettia tekemällä opin jotain taloudesta; ymmärrys politiikasta kasvoi sidosryhmätyön kautta.

TYÖELÄMÄN TILANTEET MUUTTUVAT NOPEASTIKIN JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS VOI KOHDATA MYÖS TRADENOMEJA. JÄSENENÄ SAA PAREMPAA TALOUDELLISTA TURVAA JA ON TYÖTTÖMYYSKASSAT TUKENA.

VASTAVALMISTUNEEN TRADENOMIN KANNATTAA MUISTAA MEIDÄN CASHBACKDIILI: HYVITÄMME TUOREEN TRADENOMIN KAIKKI JÄSENMAKSUT OPISKELUAJALTA, KUNHAN TRADENOMIEN JÄSENYYS JATKUU VALMISTUMISEN JÄLKEEN.”

Ronja Honkala Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtaja

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

TÄSTÄ ON KYSE: Tradenomien opiskelijajäsenet saavat arkeen helpotusta, sillä opintolainan saa Danske nollamarginaalilla ensimmäiset viisi vuotta – eikä opintolainan nostosta tarvitse maksaa toimituskuluja. Lisäksi opiskelijajäsenet saavat Danske Bankista käyttöönsä mm. Danske Silver -päivittäispalvelupaketin ilman kuukausimaksua.

assa Käy tutustum n! aa gi te ra st trategia /s i.fi om en trad

TRADENOMI 17

TYÖN ARJESSA

SANO KYLLÄ UUSILLE MAHDOLLISUUKSILLE Haluan inspiroida esimerkilläni erityisesti nuoria naisia: uraunelmia kannattaa tavoitella rohkeasti, sanoo yksikönjohtaja Johanna Alho Mehiläisestä. T E K S T I : SANNA JÄPPINEN / / K U V I T U S : VESA TYNI

O

n vuosi 2015 ja parikymppinen Johanna Alho työskentelee Raisiossa kauppakeskus Myllyn kahviossa. Koulutukseltaan Alho on ravintolakokki, mutta töitä hän tekee baristana ja baarimikkona. – Jos joku olisi silloin sanonut, että vuoden 2026 Johanna johtaa kivenheiton päässä olevaa Mehiläisen lääkäriasemaa, en olisi sitä ikipäivänä uskonut, nyt 33-vuotias Alho nauraa. Ravintola-ala ei aikanaan tuntunut oikein omalta, mutta kohtaamiset ihmisten kanssa ja varsinkin myyntityö innostivat. Ehkä sitä voisi opiskellakin, Alho mietti ja tutkaili alueen koulutustarjontaa. Paikaksi valikoitui Turun ammattikorkeakoulu ja linjaksi myynti ja liiketoiminta.

– Arvelin myös, että koulutus avaisi ovia monenlaisiin rooleihin, sillä kaikkihan on myyntiä. Alho arvosti opettajien monipuolista taustaa yritysmaailmasta ja opetuksen yrittäjähenkisyyttä: opiskelijoilta vaadittiin itseohjautuvuutta ja itsenäistä ajattelua. Osallistuminen ammattikorkeakoulujen väliseen Best Seller Competition -myyntikilpailuun jäi mieleen hienona onnistumisena. – En ole yhtään kilpailuhenkinen, mutta kisa opetti sen, että huolellinen valmistautuminen ja ratkaisukeskeisyys myynnissä ovat avain onneen. Se näkyy nykyisessä työssänikin.

Yrittäjähenkisyys ja itse­ ohjautuvuus olivat parasta oppia

Uran suunnan määritti työharjoittelu, kun Alho päätyi opettajansa vinkkaamana myyntineuvottelijaksi turkulaiseen lääkärivuokrausyritykseen. Alho jäi yritykseen töihin, teki sinne opinnäytteensä ja sai vakituisen paikan.

– Minulla ei ollut kauheasti odotuksia tradenomiopinnoista, mutta olin kuullut, että opiskelu on käytännönläheisiä. Se kiinnosti, sillä en ole mikään lukijatyyppi, Alho toteaa. 18 TRADENOMI

Urapolku vei yksityiseen terveydenhuoltoon

Urani

2011–2017 Baarimikko, Turun Oopperaravintolat Oy Barista, Coffee House Mylly 2015–2018 Turun Ammattikor­ keakoulu, trade­nomi, myynti ja liiketoiminta 2016–2018 Rekrytointikoordinaat­ tori, Medikumppani 2018–2024 Rekrytoinnin tiimin­ vetäjä, Mehiläinen 2021–2024 Aalto-yliopisto: Executive Education and Professional Development, työnantajan tarjoama täydennyskoulutus 2024–2026 Operatiivinen päällikkö 2026– Yksikönjohtaja, Mehiläinen

J o h a n n a A l h o n motto on ”asenne ratkaisee” niin töissä kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. TRADENOMI 19

” Ta j u s i n, e t te i johtajalle ole yhtä sapluunaa, vaan voi olla eri taustoja”, Johanna Alho sanoo.

3

NOPEAA

ALHO TOIVOO, ETTEIVÄT NUORET PELKÄISI TYÖELÄMÄÄ, VAAN LUOTTAISIVAT VAHVUUKSIINSA.

– Tapaan paljon ihmisiä ja pyrin olemaan läsnä yksiköissäni. Ajattelen, että luvut kertovat paljon, mutta tunnelma ja työpaikan arki vielä enemmän. Nyt unelmoin siitä, että saan olla pitkäaikainen yksikönjohtaja täällä Lounais-Suomessa.

Voit saada sekä uran että perheen Alho muistuttaa, että tiukassa työllisyystilanteessa kannattaa erityisen huolella hyödyntää harjoittelupaikkojen avaamat mahdollisuudet. Myös verkostoituminen kannattaa – Alhon se johdatti nykyisen työnantajan luo. – Olin aktiivinen LinkedInissä, ja eräs Mehiläisen johtaja tiedusteli, haluisinko kuulla uudesta tiimistä, jota hän kokoaa. Vastavalmistuneena ja juuri vakipaikan saaneena arvelutti siirtyä töihin pääkaupunkiseudulle, mutta ajattelin, että en menetä mitään, jos käyn keskustelemassa. Keskustelu johti siihen, että Alho valittiin resurssipäälliköksi, ja hän rekrytoi valtakunnallisesti terveydenhuollon ammattilaisia Mehiläisen toimipisteisiin. Pian Alho eteni tiimiesihenkilöksi, ja vuonna 2024 hänestä tuli operatiivinen päällikkö. Tuorein urasiirto tapahtui tämän vuoden huhtikuussa, kun Alho aloitti yksikönjohtajana Raision ja Uudenkaupungin Mehiläisessä. – Vastaan lääkärikeskusten koko liiketoiminnan johtamisesta ja tuen yksiköiden esihenkilöitä operatiivisessa työssä, hän kertoo. 20 TRADENOMI

Johanna Alho kannustaa kaikkia tavoittelemaan uratoiveitaan rohkeasti ja neuvoo erityisesti nuoria naisia unohtamaan ajattelumallin, että pitäisi valita uran ja perheen välillä. – Moni kaltaiseni millenniaali tasapainottelee mielessään oikeaa aikaa perheen perustamiseen ja sen vaikutuksia uranäkymiin. Usein etenemisen suurimpina esteinä ovat omat ennakkoluulot, sillä ura ja perhe eivät sulje toisiaan pois. Alho pohti aihetta paljon vuosi sitten, kun hän sai keskenmenon juuri ennen kuin yksikönjohtajan tehtävä tuli hakuun. – Olin kertonut raskaudestani, ja ajattelin etten ehkä ole kovin potentiaalinen hakija. Esihenkilöni kuitenkin rohkaisi minua hakemaan ja sanoi, että Mehiläisessä ei ole lasikattoja. Alho toivoo myös, etteivät nuoret pelkäisi työelämää, vaan luottaisivat vahvuuksiinsa. Itse hän uskoo, että on nykyisessä roolissaan sen ansiosta, että on tunneälykäs, rohkea ja aito – ja haluaa viedä asioita eteenpäin positiivisesti. – Olen myös oppinut jo kotoa taidon sanoa aina kyllä uusille mahdollisuuksille, vaikka vähän pelottaisi. T

Mitä teet vapaa-ajallasi? Perheeseeni kuuluu puoliso, pian 5-vuotias tytär ja Ila-amstaffi, ja vapaa-aika kuluu pitkälti heidän kanssaan. Aloitin hiljattain juoksuharrastuksen ja lisäksi palaudun kuntosalilla. Vastapainoa työ- ja perhe-elämälle saan tyttökaverien kanssa karaokeilloissa. Mikä on parasta työssäsi? Se, että saan tehdä merkityksellistä työtä huippuammattilaisten kanssa ja voin kannustaa tiimiläisiäni tavoittelemaan omia työ­ unelmiaan. Mitä haluaisit osata paremmin? Ruotsin kieltä. Välillä ajattelen, että olisi kiva teleportata itsensä Turun AMK:n virkamiesruotsin kurssille.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Johanna kertoo trade­ nomiopinnoista ja minkälaista apua hän on liitosta saanut. tradenomi.fi

TÄRPPI Pimenevien iltojen aikaan osuu usein myös vuoden kiireisin kausi. Silloin on lupa hellittää.

Tauota työpäivä

2

Pimenevien iltojen ja loppusyksyn loskakelien vallitessa olo voi olla vetämätön. Juuri silloin, kun tuntuu siltä, että ei jaksa, on kiire ja töitä on liikaa, tulisi pitää tauko. Jo pienikin tauko antaa aivoille lisää puhtia. Esimerkiksi ikkunasta ulos katsominen tai lempimusiikin kuunteleminen muutaman minuutin ajan kohentavat vireystilaa. Aivotyötä kannattaa myös tauottaa liikkumalla. Fyysinen aktiivisuus aktivoi aivoja ja lisää vireyttä. Pidä parin minuutin kävelytauko ja hae samalla lasillinen vettä tai tee pari kyykkyä oman työpisteen vierellä

Unohda multi­taskaus

1

Loppuvuosi voi olla hektistä ja vaativaa aikaa töissä, kun projektien deadlinet lähestyvät ja työkalenteri on buukattu täyteen. Kireässä työtahdissa saattaa herkästi innostua multitaskaamaan eli tekemään useita asioita samaan aikaan. Jotta mieli pysyy virkeänä ja aivot eivät kuormitu liikaa, monitekeminen olisi hyvä jättää kokonaan välistä. Aivot toimivat parhaiten silloin, kun ne keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan. Esimerkiksi palaverissa istuessa on hyvä keskittyä itse kokoukseen ja unohtaa meilien lukeminen samanaikaisesti puhelimesta.

Anna unelle enemmän aikaa

T E K S T I : KATI JALAGIN / / K U VA : GETTY IMAGES

Irrottaudu työstä ja rauhoita illat

3

Hämärät illat on hyvä pyhittää palautumiselle ja rentoutumiselle. On tärkeää antaa itselle lupa levätä silloin, kun ei jaksa ja väsyttää. Joillekin rentoutuminen tarkoittaa lukemista, saunomista tai joogaamista, kun taas joidenkin kohdalla toimii parhaiten kävely luonnossa tai juttelutuokio ystävän kanssa. Itselle mieleisten asioiden tekemisen lisäksi uusien taitojen opettelu auttaa irrottautumaan työstä ja palauttamaan työn aiheuttamasta aivokuormituksesta. Uusien asioiden opettelu kannattaa sijoittaa alkuiltaan ja keskittyä loppuillasta rauhoittumiseen.

4

Hyvät yöunet ovat ykkösasia palautumisessa. Tasainen vuorokausirytmi tukee parhaiten unta. Tällöin herääminen ja nukkumaan meno tapahtuvat päivittäin lähes samoihin aikoihin. Anna hämärän tulla kotiin pimeinä iltoina ja rauhoitu hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Kattovalot voi laittaa pois päältä jo kuudelta ja nauttia hämyisästä tunnelmasta kynttilän valossa. Valon puute lisää aivojen melatoniinin eritystä, mikä aiheuttaa väsymyksen tunteen. Väsymystä kannattaa kuunnella, ja mennä heti nukkumaan sen iskiessä.

Vinkit antoi erityisasiantuntija Anu Perälä Työterveyslaitoksesta.

TRADENOMI 21

PYKÄLIN Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

MITÄ PITÄÄ HUOMIOIDA, JOS HYÖDYNTÄÄ TEKOÄLYÄ TYÖSSÄÄN? Kysymys: Minulle on epäselvää, voinko hyödyntää tekoälyä työssäni. Mitä minun pitää huomioida ja mitä säätelyä asiaan liittyy? Vastaus: Tekoälyn käyttämisen juri-

diset raamit työelämässä perustuvat melko tiukkaan EU-sääntelyyn, tietosuoja-asetukseen ja -lakiin sekä kotimaiseen työlainsäädäntöön. Työnantaja kantaa aina viime kädessä oikeudellisen vastuun siitä, miten ja mihin tarkoitukseen tekoälyä organisaatiossa käytetään, olipa kyse sitten työnantajatoiminnasta tai esimerkiksi työntekijän suorittamasta työstä työnantajan asiakkaalle. On syytä muistaa, että tekoäly voi tehdä virheitä ja työn lopputuloksesta kantaa vastuun aina ihminen. Siksi on erittäin tärkeää, että työpaikalla on selkeät ja ajoissa luodut pelisäännöt tekoälyn hyödyntämisestä työtehtävissä.

22 TRADENOMI

Tekoälyn käyttöä koskevassa ohjeistuksessa työnantajan tulisi mm. määritellä mitä tekoälyjärjestelmiä työntekijä saa ja mitä ei saa käyttää, missä työtehtävissä tekoälyä saa käyttää ja kuinka laajasti, mitä tietoja tekoälylle saa syöttää ja kuinka tekoälyn käytöstä ilmoitetaan esimerkiksi asiakkaille. Lisäksi olisi hyvä muistaa huomioida myös tekijänoikeudet osana tekoälyn käyttöä. Työnantajan tulisi kouluttaa työntekijöitä ymmärtämään tekoälyn käytön periaatteet ja muistuttaa myös siitä, että työntekijä edelleen vastaa itse työnsä lopputuloksesta ja esimerkiksi esittämänsä tiedon oikeellisuudesta. Ongelmia voi syntyä, jos mitään raameja tekoälyn käyttämiselle työpaikalla ei ole luotu ja jos työntekijät eivät ymmärrä esimerkiksi luottamuksellisen tiedon, kuten henkilötietojen käsittelyn tai tietoturvan periaatteita työpaikalla. Työntekijä

ei saa esimerkiksi syöttää julkisiin tekoälysovelluksiin (kuten ChatGPT:n ilmaisversio) henkilötietoja tai yrityksen sisäistä dataa, asiakastietoja tai liikesalaisuuksia, sillä tiedot voivat vuotaa tai päätyä mallin koulutusmateriaaliksi. Työantaja kantaa vastuun nk. isännänvastuun perusteella työntekijän kolmannelle (kuten asiakkaalle) aiheuttamasta vahingosta. Työnantaja voi kuitenkin tietyissä tilanteissa vaatia korvausta aiheutuneesta vahingosta työntekijältä regressillä kokonaan tai osittain, mikäli työntekijä on toiminut huolimattomasti tai tahallisesti. Tällainen tilanne voisi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun työntekijä on työnantajan ohjeistuksen vastaisesti käyttänyt tekoälyä ja sen käytöstä on aiheutunut vahinkoa tai esimerkiksi, kun työntekijä ei ole tarkistanut tekoälyn avulla tekemänsä työn lopputulosta riittävän huolellisesti.

MÄÄRITTELEEKÖ LAINSÄÄDÄNTÖ TEKOÄLYN KÄYTTÖÄ TYÖSSÄ? Kysymys: Onko siis olemassa jotain lainsäädäntöä, joka määrittelee miten tekoälyä saa käyttää työelämässä?

Vastaus: EU:n tekoälyasetus (AI

Act) sääntelee tekoälyn käyttöä ns. riskipohjaisesti, ja se asettaa työnantajille merkittäviä velvollisuuksia. Tekoälyasetuksen mukaan on olemassa kiellettyjä järjestelmiä, mikä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla on ehdottomasti kiellettyä käyttää tekoälyä työntekijöiden tunteiden tunnistamiseen tai psykologiseen profilointiin. Toisaalta rekrytoinnissa, työhönottopäätöksissä, työtehtävien jaossa, urakehityksen arvioinnissa tai työntekijöiden suorituksen seurannassa käytettävä tekoäly luokitellaan korkeariskiseksi. Korkeariskisen tekoälyjärjestelmän käyttö vaatii työnantajalta jatkuvaa ihmisen suorittamaa valvontaa, läpinäkyvyyttä ja riskienarviointia. Työnantaja kantaa vastuun tekoälyn käytöstä esimerkiksi tilanteissa, joissa on kyse tekoälyn mahdollisista tiedollisista vinoumista, jotka voivat rekrytointitilanteissa johtaa syrjintään. Asetus myös velvoittaa työnantajat huolehtimaan siitä, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja ymmärrys käytettävistä tekoälyjärjestelmistä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) perustuu siihen, että henkilötietojen käsittelylle on oltava aina jokin hyväksyttävä peruste.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrää, että työnantaja saa käsitellä vain työntekijän työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia henkilötietoja. Tekoäly ei saa seuloa tai kerätä tietoja tätä laajemmin. Tietosuoja-asetuksessa on myös nk. automaattisen päätöksenteon kielto. Se tarkoittaa sitä, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan työntekijällä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen tietojenkäsittelyyn (kuten tekoälyn tekemään automaattiseen irtisanomiseen), ellei sille ole laillista erityistä poikkeusperustetta. Lopullisen päätöksen on oltava ihmisen tekemä. Tekoälyn opettamiseen käytetty data sisältää usein erilaisia vinoumia (bias), mikä voi johtaa sitä käytettäessä syrjivään lopputulokseen. Jos esimerkiksi tekoälypohjainen rekrytointityökalu suosii järjestelmällisesti esimerkiksi tiettyä sukupuolta tai ikäryhmää, työnantaja on juridisessa vastuussa syrjinnästä, vaikka kyse olisikin tekoälyn tekemästä ratkaisusta. Suomen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait velvoittavat työnantajan varmistamaan, että käytettävät hakuja arviointimenetelmät kohtelevat kaikkia tasapuolisesti. Työnantajan on muutenkin noudatettava kotimaista työlainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia, työturvallisuuslakia, yhteistoimintalakia ja työelämän tietosuojalakia, sekä myös soveltuvia työehtosopimuksia vaikka tekoälyä käytettäisiinkin apuna esimerkiksi HR-toiminteessa.

Muista!

MUISTA NÄMÄ, JOS KÄYTÄT TEKOÄLYÄ TYÖSSÄ

1 2

Työpaikalla on syytä laatia pelisäännöt tekoälyn käyttämisestä työssä.

Työntekijä vastaa työsuorituksestaan myös tekoälyä käytettäessä ja voi olla vastuussa tekoälyn tekemistä virheistä työsuorituksessa.

3

Tekoälyn käyttöä säännellään erityisesti EU-tasolla ja tekoälyasetus asettaa raameja sille, miten tekoälyä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi työnantajatoiminnassa.

4

Työnantaja on vastuussa esimerkiksi tekoälyn tekemistä syrjivistä päätöksistä.

5

Myös tietosuojalait ja yleinen työelämälainsäädäntö asettavat rajoja tekoälyn käyttämiselle.

Vinkit ja vastaukset antoi lakiasiainjohtaja Mia Weckman.

TRADENOMI 23

OTA HALTUUN

ONKO SINUN TYÖPAIKALLASI

ostrakismia? Sosiaalinen ulkopuolelle jättäminen voi olla lievimmillään ajattelematon vahinko tai vakavimmillaan julmaa kiusaamista. Pitkään jatkuessaan ostrakismi on vahingollista niin yksilölle kuin koko työyhteisölle. T E K S T I : ANU VALLINKOSKI / / K U V I T U S : GETTY IMAGES

24 TRADENOMI

H u o n o j o h t a m i n e n tai kilpailu­mentaliteetti voivat ruokkia ostrakismia.

K

ollega ei ole vastannut, vaikka lähetin sähköpostin jo muutama päivä sitten. Tänäänkään kokouksessa kukaan ei kuunnellut, kun yritin kommentoida. Edellisissä tilanteissa on kyse ostrakismista eli sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle jättämisestä, sivuuttamisesta ilman selityksiä ja sanoja. – Ostrakismi voi olla täysin tahatonta. Se voi myös olla yksi kiusaamisen julmimmista keinoista. Ja kaikkea siltä väliltä, tutkijatohtori Sirpa Manninen Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Tavallisimpia ostrakismin muotoja ovat tervehtimättä jättäminen ja viesteihin vastaamatta jättäminen. Tällaista sivuuttamista on kokenut lähes jokainen meistä ainakin satunnaisesti. Etenkin viestien unohtaminen on nykypäivänä hyvin ymmärrettävää. Niitä tulee jatkuvasti useista eri kanavista. Ei ihme, jos silloin tällöin vastaaminen jää. Sen sijaan ostrakismin vakavammat muodot kuten keskustelussa ohittaminen tai toistuvasti paikalta poistuminen toisen saapuessa ovat harvinaisempia. Valitettavasti nekin ovat jokapäiväistä arkea joillekin työntekijöille. – Tutkimuksessani eräs vastaaja kuvaili olevansa työpaikalla muille kuin ilmaa, ostrakismia kahdessa yliopistosairaalassa tutkinut Manninen kertoo.

Mikä altistaa ostrakismille? Ostrakismia esiintyy kaikkialla, missä ihmiset ovat yhdessä. Työpaikoilla, harrastuksissa, perheissäkin.

Jotkut työyhteisöt ovat ilmiölle alttiimpia kuin toiset. Huono johtaminen voi ruokkia ostrakismia. Samoin tiiviisti vain oman tiimin kesken työskentely voi luoda pohjaa sivuuttamiselle. Monet nykytyöelämän tyypilliset piirteet kuten lyhyet työsuhteet, henkilöstön suuri vaihtuvuus ja työmarkkinoiden epävarmuus voivat lisätä ulkopuolelle sulkemista. – Kilpailumentaliteetti työelämässä on yleistynyt. Yt:t uhkaavat ja yksilön suoritukset korostuvat. Voidaan työntää toista ulkopuolelle, jotta oma asema vahvistuisi, Manninen kuvailee. Yksittäisen työntekijän ominaisuudetkin voivat altistaa. Riskissä ovat etenkin uudet työntekijät, keikkatyöläiset, nuoret, eläkkeelle pian jäävät ja vähemmistöihin kuuluvat. Ulossulkeminen taustalla voi olla kielimuuri tai koettu erilaisuus. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kertovat muita useammin ostrakismista. Hiljainen ja vetäytyvä persoona tai toisaalta hyvin äänekäs ekstrovertti ihminen voivat jäädä ulkokehälle. – Työyhteisön normeja haastava voi myös joutua hyljeksityksi. Muut voivat kokea hänet uhkaksi, joka järkyttää työpaikan harmoniaa, Manninen toteaa.

Koko yhteisön ongelma Ostrakisoidulle työntekijälle toistuva ulossulkeminen voi olla hyvin vahingollista. Manninen kuvailee totaalista ulkopuolelle jättämistä kiusaamisen vakavimmaksi muodoksi. Ulkopuolelle jätetyillä on muita enemmän fyysisiä ja psyykkisiä oireita: masennusta, TRADENOMI 25

Työ n s u j u v u u s ja laatu kärsivät, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa, joka heidän kuuluisi saada. Ostrakismi on koko työpaikan ongelma.

MITÄ TEHDÄ, JOS HUOMAAT JÄÄVÄSI ULKOPUOLELLE?

ESIHENKILÖ ON KESKEINEN. HÄN VOI LUODA KULTTUURIA, JOSSA KAIKKIEN ÄÄNTÄ KUULLAAN.

Tutkijatohtori Sirpa Manninen Itä-Suomen yliopisto

Johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitos

26 TRADENOMI

työuupumusta, arvottomuuden kokemuksia, epävarmuutta omasta osaamisesta. – Syrjään jätetty voi alkaa suhtautua työhönsä välinpitämättömästi. Hänelle voi sattua tavallista enemmän virheitä ja unohduksia. Sivuutetulla ei ole työyhteisön tukea. Hänellä on paine pärjätä yksin. Vähitellen jaksaminen joutuu koetteelle, Manninen kuvailee. Työkyky ja -teho kärsivät. Lopulta ulkopuoliseksi itsensä kokeva voi jättää työpaikan. Yt-neuvotteluissa hän voi olla ensimmäisiä irtisanottavia. Manninen tähdentää, että ostrakismi ei ole vain yksilön murhe – se on ongelma koko työyhteisölle. Työn sujuvuus ja laatu kärsivät, kun yhteistyötä ei tehdä eivätkä kaikki työntekijät saa tietoa, joka heidän olisi hyvä saada. Työpaikan ilmapiiri muuttuu painostavaksi, yhteisöllisyys katoaa. Muita voi painaa syyllisyys tai pelko siitä, että voi kokea itse saman kohtalon kuin ulkopuolelle jätetty.

Turvallisuus työnantajan vastuulla Ostrakismia voi ehkäistä ennalta esimerkiksi tulokkaiden hyvällä perehdytyksellä, työkierrolla tai yhyttämällä tulokkaita ja konkareita työpareiksi. – Esihenkilö on keskeinen. Hän voi luoda kulttuuria, jossa kaikki saavat äänensä kuuluviin, Manninen sanoo.

Pohdi, voisitko itse tehdä aloitteen, vaikkapa pyytää kollegaa lounaalle. Sivuuttaminen voi olla tahatonta. Ostrakismi on sanatonta, joten sitä on hankala todistaa. Kirjaa ylös tilanteita, joissa koet jääneesi ulkopuolelle. Ketä paikalla oli, mitä tapahtui? Kerro kokemastasi työpaikalla luotetulle ihmiselle: kollegalle tai esihenkilölle. Asian voi ottaa esiin myös työterveyshuollossa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Voit myös puhua asiasta suoraan sinut huomiotta jättäville kollegoille. Kuvaile tilanteita ja kerro, miltä ne tuntuvat. Kyse voi olla ajattelemattomuudesta.

Työpaikan tilannetta voi seurata anonyymeillä kyselyillä. Kuukausittain voi kysyä, koetko kuuluvasi työyhteisöön tai saatko työyhteisöltä riittävästi tukea. Ongelmiin on helpompi puuttua, kun ne eivät ole jatkuneet pitkään. – Jos esihenkilö havaitsee ostrakismia, hän voi nostaa yleiseen keskusteluun vaikkapa työpaikan kokouskäytännöt tai yhteistyön. Asiaa pitää käsitellä työn, ei yksilöiden kautta, johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitokselta sanoo. Jos taas työntekijä itse kertoo esihenkilölle kokemuksistaan, pitää selvittää tilanne ja miettiä, tarvitaanko täsmätoimenpiteitä. – Mikä on sopiva keino ja intensiteetti puuttua? Asiat kannattaa ratkaista pienimmällä toimivalla puuttumisella. Usein puhuminen riittää. Muut eivät välttämättä ole ymmärtäneet yhden kokevan ulkopuolisuutta. Työturvallisuuslain nojalla työnantajan vastuu on huolehtia siitä, että työ on turvallista niin fyysisesti kuin psykososiaalisesti. T

YHTEISTYÖSSÄ

PARITURVALLA LAITAT MYÖS PUOLISOSI HENKIVAKUUTUKSEN KUNTOON

Hyödynnä jäsenetusi. Riittää, että vakuutuksenottaja on jäsen: kalevavakuutus.fi/tradenomit

HINTA KAHDELLE/KK

HENKIVAKUUTUS

sinulle ja puolisollesi

200 000 € korvaussumma

30-vuotiaat

19,20 €

40-vuotiaat

28,30 € (73,80 €)

50-vuotiaat

59,00 € (153,60 €)

Esimerkkihinta Tradenomien jäsenedulla. Suluissa hinta ilman liiton alennusta. Pariturvassa esimerkkihinta kattaa molemmat vakuutetut.

A L E N N U S

A L E N N U S

A L E N N U S

A L E N N U S

-61,6 -61,6 -61,6 % %%

säästö/v. säästö/v. säästö/v. 458458 € keskimääärinen 458 € keskimääärinen € keskimääärinen

A L E N N U S

4 753 4 753 4 753 vakuutettua vakuutettua vakuutettua henkeä henkeä henkeä

A L E N N U S

Tradenomien Tradenomien Tradenomien jäsenedulla jäsenedulla jäsenedulla

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

(50,10 €)

JÄSENELLE Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

LAKIPALVELUISTA JÄSENMAKSULLA

juristi käyttöösi Kun tarkistutat työelämän sopimukset etukäteen asiantuntijalla, et sitoudu vahingossa itsellesi epäedullisiin ehtoihin. T E K S T I : MATTI VÄLIMÄKI / / K U VA : GETTY IMAGES

T

radenomien jäsenten ilmaiset lakipalvelut ovat erittäin merkittävä etu. Yksityiset lakipalvelut kun maksavat helposti 200-300 euroa tunnilta + alv eikä yhdessä tunnissa oikein muuta ehdi kuin päivää sanomaan. Tavallista on, että asianajotoimistojen loppulaskut liikkuvat tuhansissa euroissa. Tradenomien juristit ovat erikoistuneet työasioihin ja tuntevat hyvin tradenomien työkentän. Heiltä voi kysyä neuvoa vaikkapa työehtosopimuksesta, muutosneuvotteluista, irtisanomisasioista, palkkauksesta tai perhevapaista. Juristi auttaa myös, kun kyse on epäasiallisesta kohtelusta tai kiusaamisesta työpaikalla. Hän voi esimerkiksi muistuttaa työnantajaa tämän velvollisuudesta puuttua asiaan ja olla mukana varmistamassa, että asia tulee käsiteltyä ja päätökseen. Tradenomien lakipalveluja kannattaa hyödyntää jo ennen kuin laittaa nimensä sopimuspaperiin. Juristi voi tarkistaa työsopimuksen tai

28 TRADENOMI

irtisanomispaketin sisällön. On tarjouksia, joista voi ja kannattaa kieltäytyä. Juristi auttaa varmistamaan, että kukaan ei ymmärtämättään hyväksy itselleen epäedullisia ehtoja. Hän voi auttaa neuvottelemaan sopimuksen, joka saattaa tuoda työntekijälle vaikkapa kymmenientuhansien eurojen korvaukset. Tradenomien juristin tavoittaa helposti puhelimella tai sähköpostilla. Lisäksi jäsenten käytettävissä on ympärivuorokautisesti Digijuristi. Digitaaliseen palveluun on koottu yleisimpiä juristien kohtaamia työsuhdekysymyksiä ja näihin vastauksia. Se ohjaa tarvittaessa myös henkilökohtaisen neuvonnan pariin.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Mia Weckman.

Oikeusturvaetu luottamus- ja työsuojeluvaltuutettu

40 000 € Oikeusturvaetu

JURISTI VOI AUTTAA NEUVOTTELEMAAN

10 000 – 30 000€ Oikeusturvaetu luottamusmiehelle

PAREMMAN

50 000 €

SOPIMUKSEN, JOKA VOI TUODA TYÖNTEKIJÄLLE

Juristien avustuksella jäsenille maksetut korvaukset vuodessa, arvio

EUROJEN KORVAUKSET.

800 000€

KYMMENIENTUHANSIEN

Tradenomien lakipalveluista antama palaute on ollut erittäin positiivista. Palvelua käyttäneistä 97 prosenttia on kokenut, että heitä palveltiin hyvin tai erittäin hyvin. Lähes jokainen tradenomi tarvitsee työelämässään ainakin kerran juristin apua, jolloin jäsenmaksu maksaa itsensä hetkessä moninkertaisesti takaisin. Tradenomien jäsenillä on myös ainutlaatuinen oikeusturvaetu. Se korvaa työsuhderiidan oikeuskuluja jäsenyyden keston mukaan ­10 000−30 000 euroon asti. Kun tradenomi on ollut jäsenenä 15 vuotta, korvaus on maksimissaan 30 000 ja omavastuu nolla euroa. Luottamusvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun tuulisilla paikoilla oikeusturva on maksimissaan 40 000 ja luottamusmiehellä 50 000 euroa. Etua on mahdollista hyödyntää myös työhön liittyvien rikostutkintojen esitutkintavaiheessa. Jos työnantaja syyttää työntekijää vaikkapa työturvallisuuden laiminlyönnistä tai kirjanpitorikoksesta, työntekijä voi palkata itselleen henkilökohtaisen avustajan esitutkintaan. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi kotivakuutuksesta ei saa apua työoikeusriidassa. Tradenomiliiton luotettava kumppani, asianajotoimisto Jurentia, auttaa jäseniä erilaisissa yksityisoikeudellisissa asioissa. Sen juristit antavat neuvoja esimerkiksi perinnönjaosta, avioerosta tai kiinteistökaupoista. Jäsenet saavat ilmaisen konsultointipuhelun, jossa ei perehdytä asiakirjoihin tai sähköposteihin. Mikäli jäsen tekee varsinaisen toimeksiannon, hän saa asianajotoimistolta 15 % alennuksen. T

Palvelua käyttäneistä arvioi saamansa palvelun hyväksi tai erittäin hyväksi: Lakipalvelujen yhteydenotot vuodessa

97%

5 000 kpl

LAKIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA 1. Juristit auttavat Tradenomien jäseniä ilmaiseksi kaikissa työoikeuteen liittyvissä asioissa. Juristin tavoittaa nopeasti ja helposti puhelimella tai sähköpostilla. Digijuristi, digitaalinen palvelu, tarjoaa tietoa ja vinkkejä ympäri vuorokauden. 2. Asianajotoimisto Jurentia neuvoo yksityisoikeuteen liittyvissä asioissa, esimerkiksi perinnöissä ja avioeroissa. Ensimmäinen lyhyt konsultointipuhelu on ilmainen. 3. Mikäli työasia etenee oikeuskäsittelyyn, tradenomien oikeusturvaetu auttaa kuluissa.

LUE LISÄÄ

TRADENOMI 29

YTIMESSÄ

TRADENOMIEN TOIVE SEURAAVALLE HALLITUKSELLE:

VEROTUS TUKEMAAN OSAAMISTA Tutkinnon arvo tai lukukausimaksut verovähennys­ kelpoisiksi ja ­verovapaa kouluttautumisseteli ovat Tradenomien tavoitteina ensi kevään eduskuntavaaleissa. Liitto ajaa niitä seuraavaan hallitus­ohjelmaan. T E K S T I : MIKKO NIKULA / / K U VA : GETTY IMAGES

E

dunvalvontajohtaja Ville-­ Veikko Rantamaula kertoo, että Tradenomeissa on mietitty, mitä Suomessa pitäisi tehdä, ettei osaamistason nousu ja opiskelu työn ohessa tyrehdy. – Olimme tyrmistyneitä, kun hallitus poisti aikuiskoulutustuen eikä tilalle tullut yhtään mitään. Ehdottomasti tarvitaan keinoja osaamisen kasvattamiseen, varsinkin nyt, kun tekoälyn vyöry muuttaa työelämää. Tradenomit esittää, että ansiotuloverotuksessa voisi vähentää korkeakoulututkinnon arvon tai mahdolliset lukukausimaksut. Lisäksi kouluttautumissetelistä pitäisi tehdä veroton henkilöstöetu.

– Vähennyksen voisi tehdä tasapoistoina esimerkiksi kymmenen vuoden aikana valmistumisesta, sanoo Rantamaula. Opiskelukulujen verovähennys on eräissä tapauksissa mahdollista nytkin, mutta ehdot ovat tiukat ja osin tulkinnanvaraiset. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakoulututkinto Suomessa on yleensä maksullinen. Jos tutkinnon tekijä jää maahan, Tradenomit haluaa hänelle oikeuden vähentää verotuksessa lukukausimaksut.

Ulkomaalaisille osaajille porkkana jäädä Suomeen Kaikkien korkeakoulutettujen tulisi voida vähentää tutkintonsa arvo verotuksessa, samoin perustein kuin yritykset saavat vähentää ostamansa koneet ja työkalut. Yhteiskunta saa hyötyä yksilön kouluttautumisesta, joka tehtäisiin yksilölle kannattavammaksi. 30 TRADENOMI

Ville-­Veikko Rantamaula

Mika Maliranta

”VARTEENOTETTAVA EHDOTUS” – Ajatus on kiinnostava. En ota kantaa yksittäisen toimenpiteeseen, koska kokonaisuus ratkaisee, mutta kyllä tämä on varteenotettava ehdotus, sanoo Mika Mali­ ranta. Kauppatieteiden tohtori Maliranta on Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja. Kokonaisuudesta puhuessaan hän viittaa valtiontalouden tilanteeseen, joka asettaa ensi kevään hallitusneuvotteluille tiukat raamit. Toisaalta on myös pyrittävä löytämään talouskasvua tukevia, tulevaisuuteen tähtääviä keinoja. – Laajemmalle uudistuspaketille on kyllä tarvetta, mutta samaan aikaan on pidettävä mielessä julkisen talouden sopeutustarve. Eli kaikista veroratkaisuista ja muista toimenpiteistä täytyy tehdä kustannusarviot ja lujuuslaskelmat, kuinka ne vaikuttavat kokonaisuuteen, ja vaihtoehtoiskustannukset pitää myös arvioida.

– Kansainvälisille osaajille ei nyt ole erityisiä kannustimia jäädä Suomeen töihin. Kyseessä olisi aivovuoto-ongelman täsmälääke, joka osaltaan tukisi suomalaisyritysten kansainvälistymistä.

Omaehtoista kouluttau­ tumista setelillä Tradenomit toisi käyttöön 1 500 euron arvoisen kouluttautumis­ setelin verovapaana henkilöstöetuna. Se vertautuisi lounas-, kulttuuri tai liikuntaetuun. – Ajattelu on ollut hyvin konservatiivista. Päättäjät ovat lähteneet

siitä, että oikeaa koulutusta on vain työnantajan toimintaa hyödyttävä koulutus. Mutta kun liikuntaetu antaa työntekijälle mahdollisuuden valita oma liikuntamuotonsa, niin kouluttautumissetelissä olisi sama idea, Rantamaula selittää. Verovähennysoikeutta ja kouluttautumisseteliä lobataan päättäjille ja puolueille ennen eduskuntavaaleja, mutta panokset kasvavat vaalien jälkeen. – Erityisen tärkeää on vaikuttaa loppukeväästä, kun nähdään, millainen hallituspohja on muodostumassa ja neuvottelut hallitusohjelmasta alkavat, linjaa Rantamaula. T

KAIKKIEN KORKEA­ KOULUTETTUJEN TULISI VOIDA VÄHENTÄÄ TUTKINTONSA ARVO VEROTUKSESSA. TRADENOMI 31

KAMPUKSELLA

VOIN SUORITTAA OPINTOJA SILLOIN KUN MINULLA ON HYVÄ MIELENTILA.

32 TRADENOMI

E t ä o p i s ke l i j a l l e ka m p u s p ä i vä t ovat tärkeitä, sillä silloin tapaa opiskelijakavereita kasvokkain.

ETÄOPISKELIJA RAKENTAA YHTEISÖÄ KOHTAAMINEN KERRALLAAN Joensuulainen Raakel Tikka hyödyntää tilaisuudet tutustua muihin opiskelijoihin. Juridiikasta innostunut tradenomiopiskelija ajattelee, että yhteisöllisyys on myös itsestä kiinni. T E K S T I : SANNA LESKINEN / / K U VAT: RIIKKA HURRI

R

aakel Tikalla on selkeä opiskelupäivien rutiini. Aamiaisen jälkeen hän opiskelee kahdesta neljään tuntia. Sen jälkeen hän kipaisee juoksulenkille tai lähtee kuntosalille. Lounaan jälkeen hän opiskelee vielä muutaman tunnin ajan. - Minulle sopii tällainen opiskelutapa. Voin suorittaa opintoja silloin, kun minulla on energinen olo ja hyvä mielentila, kertoo Karelia-ammattikorkeakoulussa liike­ taloutta opiskeleva Tikka. Myös monimuoto-opintoihin kuuluvat ryhmä- ja parityöt. Niissä pitää joustaa ryhmän jäsenten aikataulujen mukaan. Se ei Tikkaa haittaa, kun kuitenkin valtaosan opinnoista voi suorittaa omaan tahtiin. Ryhmätöiden kautta Tikka on löytänyt ystäviä, joiden kanssa hän käy kahvittelemassa vapaa-ajallaan. Myös kampuspäivät ovat tärkeitä sillä niiden aikana tapaa kasvokkain opiskelukavereita, joista on nähnyt ehkä vain nimen etäluennoilla.

Juridiikka sopii pedantille ihmiselle Joensuussa asuva Tikka kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään ja suorittaa viimei-

siä kursseja. Hän aikoo valmistua vuodenvaihteessa. Opinnot ovat Tikalla silloin kestäneet kaksi ja puoli vuotta. Valmistumisen jälkeen ihmisläheinen työ henkilöstöhallinnossa olisi mieluinen. Lakeihin, asetuksiin ja hallituksen esityksiin perehtyminen on Tikasta kiinnostavaa. Opiskelukaverit ovat välillä ihmetelleet Tikan kiinnostusta juridiikkaan. Hänelle itselleen suuntautumisvaihtoehto oli kuitenkin luonteva. - Olen välillä vähän turhankin pedantti yksilö. Laki on laki. Siinä ei ole hirveästi tulkinnan varaa. Se sopii luonteelleni hyvin. Tikalla on takanaan kolme ammattitutkintoa ja pitkä työkokemus hotelli- ja ravintola-alalta. Hän kehuu, että hän on saanut riittävästi tukea yksilölliseen opiskelupolkuunsa. Opinto-ohjaajat ja opettajat ovat auttaneet eteen tulevissa kysymyksissä Tikan monimuoto-opiskeluihin kuuluu vain muutama pakollinen lähipäivä kampuksella kuukaudessa. Deadlinet on kuitenkin pidettävä mielessä ja hoidettava kurssien tehtävät määräpäivään mennessä. Se ei ole Tikalle ongelma koska hänellä on kova draivi opintoihin. - Tehtäviä suoritan milloin mistäkin päin Joensuuta tai maailmaa läppärillä tai känTRADENOMI 33

YHTEISÖLLISYYTTÄ VOI RAKENTAA, VAIKKA OPISKELUKAVEREIDEN ELÄMÄNTILANTEET OLISIVAT ERILAISIA.

insinööri- ja tradenomiopiskelijoiden yhteinen tapahtuma. - Kiersimme bussilla pieniä kuppiloita Pohjois-Karjalassa. Se oli hauskaa!

Yhteiset vitsit yhdistävät

nykällä. Alkuvuodesta kuuntelin ruotsin luentoa tuktukin takapenkillä Kambodžassa. Toki se vaatii kurinalaisuutta. Kaikkea ei voi jättää viime tippaan, kun suoritettavana on laajoja kursseja.

Uusia kavereita bussista Monimuoto-opiskelijoilla voi olla erilaiset elämäntilanteet ja pohja tradenomiopintoihin. Jotkut saavat aiempia opintoja hyväksiluettua, toisilla taas on pitkä työkokemus. Yhteisöllisyyttä voi rakentaa, vaikka opiskelukavereiden arki ja elämäntilanne olisi erilainen. Ensimmäisenä opiskelusyksynä Tikka tutustui samalla paikkakunnalla asuviin opiskelukavereihin, joiden kanssa oli samantapaiset kiinnostuksen kohteet. Tikka oli paikallisessa opiskelijayhdistyksessä ensin jäsen- ja tutorvastaava ja sitten tapahtumavastaava ensimmäisenä opiskeluvuonna. Toisena opiskeluvuonna hän oli varajäsen paikallisessa opiskelijayhdistyksessä. Opiskelija-aktiivina tuli koko tradenomien valtakunnallinen yhteisö tutuksi. Joensuussa järjestetään opiskelijatapahtumia, joista on erityisesti jäänyt mieleen kapakkaralli. Se oli 34 TRADENOMI

Tikka vinkkaa, että ensimmäisten ryhmätöiden aikana kannattaa olla yhteydessä ryhmäläisiin, joiden kanssa mielenkiinnon kohteet kohtaavat ja ehdottaa tehtävien tekemistä yhdessä. - Iällä ei ole hirveästi merkitystä, kun löytyy ihminen, jolla on samankaltainen ajatuksenjuoksu ja joka heittää vitsiä samoista asioista. Vaikka opiskelukaverit asuvat eri paikkakunnilla, voi yhdessäoloon keksiä keinon. Tikka on esimerkiksi opiskellut Teamsin kautta kurssikavereiden kanssa. Tikan mielestä yhteisöllisyys on myös itsestä kiinni. - Ketään ei tulla kotoa hakemaan. Vaikka jännittää niin pitää vaan asettua epämukavuusalueelle ja lähestyä muita. Sillä tavoin löytyy ystäviä ja yhteyksiä. T

Osallistu ura- ja työnhakuvalmennukseen Onko urasi seuraava askel selkeänä mielessäsi? Tunnistatko oman osaamisesi? Tradenomit tarjoaa henkilökohtaista ura- ja työnhakuvalmennusta. Valmennus: • räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. • saatavilla suomeksi ja englanniksi • toteutetaan etäyhteydellä verkossa • maksuton VARAA AIKA VERKOSSA

VALTUUSTOVAALIT ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA TRADENOMI­ YHTEISÖMME TULEVAISUUTEEN!

2026

Tutustu valtuustovaalien ehdokkaisiin. Äänestysaika 12.–25.11.2026

Linkki äänestysjärjestelmään löytyy valtuustovaali­ sivuiltamme äänestysajan alettua 12.11. kello 9.00

tradenomi.fi/valtuustovaalit

ÄÄNELLÄSI ON VÄLIÄ! Kuka on sinun ehdokkaasi? Marraskuussa on aika äänestää! T E K S T I : ANU VÄÄTÄJÄ

M

arraskuun vaaleissa liitollemme valitaan uudet päättäjät valtuustoon seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Ehdokasasetteluaika oli syyskuussa ja seitsemän valitsijayhdistystä eli listaa asetti yhteensä 103 ehdokasta syksyn valtuustovaaliin. Valtuustovaalissa valitaan 30 valtuutettua sekä varavaltuutetut tammikuussa alkavalle kaudelle. Tänä vuonna valtuuston viisi opiskelijaedustajaa valitaan ensimmäistä kertaa vaaleilla erillisen hakumenettelyn sijaan. Opiskelijalistalla on yhteensä 12 ehdokasta. Ehdokkaisiin voit tutustua tämän lehden lisäksi myös vaalikoneessamme sekä valitsijayhdistysten eli listojen sivuilla. T

MITÄ VALTUUSTO TEKEE? • Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa yhteisössämme • Päättää vuosittaisista toimintasuunnitelmista ja talousarvioista • Päättää jäsenmaksuista • Päättää liiton strategiasta ja toimintamme päälinjoista • Valitsee keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan • Valitsee liitolle hallituksen järjestäytymiskokouksessaan • Syksyn vaaleissa valittava valtuusto aloittaa kautensa tammikuussa ja järjestäytymiskokous on helmikuussa 2027

Kuka voi äänestää vaaleissa? Jokainen vaalikelpoinen jäsen voi äänestää valtuustovaaleissa ja kullakin vaalikelpoisella jäsenellä on käytössään yksi ääni.

36 TRADENOMI

Valtuustovaali

Opiskelijavaali

Vaalikelpoisia ovat 31.8.2026 mennessä liittyneet jäsenet ja kaikilla vaalikelpoisilla jäsenillä on oltava jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta.

Opiskelijavaalissa vaalikelpoisia ovat kaikki 31.8.2026 mennessä liittyneet opiskelijajäsenet, joilla on jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta.

Tässä vaalissa vaalikelpoisia eivät ole opiskelija- tai eläkeläisjäsenet. Vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Tässä vaalissa vaalikelpoisia eivät ole täys- tai eläkeläisjäsenet. Opiskelijavaalin vaalitapa on suora henkilövaali.

Kuva: Getty Images

NÄIN ÄÄNESTÄT

ÄÄNESTÄ JA TEET SAMALLA HYVÄÄ!

Voit äänestää ympäri vuorokauden

Voit äänestämisen yhteydessä valita kolmesta eri vaihtoehdosta, jonne kohdennamme kolmen euron lahjoituksen per äänestäjä. Syksyn 2026 valtuustovaaleissa kohteina ovat Mieli ry, Pelastakaa lapset ry ja Suomen Luonnonsuojeluliitto SLL.

Äänestys tapahtuu verkossa

Tarvitset äänestämistä varten pankkitunnuksesi

Milloin ja missä äänestetään? Äänestys käy näppärästi verkossa aiempien vaalien tapaan. Äänestysaika alkaa 12. marraskuuta kello 9.00 ja päättyy 25.marraskuuta kello 23.59. Äänestys tapahtuu eVaali-järjestelmän kautta verkossa 12.11. kello 9.00 -25.11.2026 kello 23.59 välisenä aikana. Linkki äänestysjärjestelmään julkaistaan vaalisivulla äänestysajan alkaessa.

eVaali-järjestelmään kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta eli pankkitunnuksilla. Vahva tunnistautuminen onnistuu mobiilivarmenteella, OP:n, Nordean, Danske Bankin, S-Pankin, Aktian, Säästöpankin, POP Pankin, Oma Säästöpankin ja Ålandsbankenin tunnuksilla. Vaihtoehtoisesti äänestämään pääsee myös kaksivaiheisella sähköposti- tai tekstiviestitunnuksilla.

12.11. 25.11. klo 9.00

14.10.

Vaalikone julkaistiin verkkosivuilla

9.−28.9.

Vaalien ehdokasasetteluaika

klo 23.59

Äänestysaika

26.11.

Äänestysajan päätyttyä vaalilautakunta vahvistaa ­tuloksen ja se julkaistaan ­verkkosivuilla illan aikana.

helmikuu 2027 Valtuuston järjestäytymiskokous Helsingissä

TRADENOMI 37

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Suomen Trade­nomit -vaalirengas Suomen Tradenomien vaalirengas koostuu tradenomiaktiiveista ympäri Suomen. Haluamme, että Tradenomit on vahva ja uskottava toimija, joka tekee rohkeasti uusia avauksia ja toimii esimerkkinä nykyaikaisesta, tasa-arvoisesta ja jäsenistään huolehtivasta ammattiyhteisöstä. Tradenomien jäsenpalveluiden on vastattava työelämän muuttuviin tarpeisiin ja otettava huomioon jäsenten erilaiset taustat. Haluamme varmistaa, että alue- ja alakohtaiselle toiminnalle sekä Tradenomiopiskelijoille on jatkossakin riittävät resurssit laadukkaaseen toimintaan kaikkialla Suomessa. Asiantuntijatyön kuormitus ja erityispiirteet on otettava huomioon sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tulee kehittää. Esimerkiksi vuosiloma- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistukset ovat edunvalvonnan painopisteitä, joilla näihin voidaan vaikuttaa. Korkeakoulujärjestelmän murroksessa on huolehdittava ammattikorkeakoulujen riittävästä itsenäisyydestä sekä vahvasta tradenomitutkinnosta. Jatkuvaan oppimiseen on panostettava ja tradenomeille on tarjottava laadukkaita jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia työelämän eri vaiheissa. Suomen Tradenomien ehdokkaat haluavat kasvattaa Tradenomeista vahvan, uudistuvan ja tasa-arvoisen yhteisön, joka kulkee jäsentensä mukana läpi muuttuvan työelämän.

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Etelä-Suomen Tradenomit

Meiltä Etelä-Suomen Tradenomien listalta löytyy monipuolisesti eri taustaisia tradenomiosaajia: on luottamustoimissa kokenutta konkaria, tuoretta tulokasta ja kaikkea siltä väliltä. Osa meistä työskentelee julkisella puolella, osa yksityisellä. Meitä yhdistää halu kehittää tradenomiyhteisöä eteenpäin ja vaikuttaa Tradenomien strategisiin linjauksiin. Me haluamme, että alue- ja alayhdistysten sekä opiskelijatoiminnan resurssit turvataan jatkossakin ja meille on tärkeä varmistaa, että jäsenten ääni kuuluu päätöksenteossa. Tradenomien taustat ovat todella moninaisia, ja tutkinto antaa valmiuksia hyvin erilaisiin työtehtäviin. Tämä täytyy huomioida myös päätöksiä tehdessä. Muuttuva työelämä vaatii uuden oppimista ja sopeutumiskykyä. Tässä täytyy muistaa tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Kaikilla työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja pysyä mukana jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Organisaatioiden elinvoimaisuus varmistetaan, kun tästä pidetään huolta. Meille tärkeää on myös työyhteisöjen sosiaalisen vastuun korostaminen. Siihen kuuluu erilaisten ihmisten osaamisen, tietojen ja taitojen ottaminen hyötykäyttöön. Me haluamme olla mukana kehittämässä maailman parasta työelämää jokaiselle. Meidät löytää Instagramista: @etelasuomentradenomit @lahdenseuduntradenomit @hmltradenomit

Chief of Staff VANTAA Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2021

7 Antti Raita

Cloud Architect HELSINKI JAMK 2025

8 Rosamari Rissanen

Apulaispormestarin erityisavustaja HELSINKI Turun ammatti­ korkeakoulu 2020

2 Jaana Carlenius

4 Julia Kangasaho

9 Nina Sinisalo

3 Janne Hoteila

5 Jesse Koivukoski

10 Kaisa Sohlman

Ryhmäpäällikkö KERAVA Metropolia 2015

Ratkaisuasiantuntija LAHTI MAMK 2004, XAMK 2018 (YAMK)

Sihteeri HEINOLA KK AMK 2022

Työnvälittäjä HÄMEENLINNA LAB-ammattikorkeakoulu 2024

Äänestä! Kuka ehdokas ajattelee Tradenomien suunnasta juuri, kuten sinä? Se selviää vaalikoneessa: tradenomi.fi/valtuustovaalit

38 TRADENOMI

6 Ronja Martikainen

Asiantuntija LAHTI LAB Ammatti­ korkeakoulu 2025

Specialist, Web Development & UX ESPOO TAMK 2012

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Turun seudun Tradenomit

Listamme muodostuu monipuolisesta kattauksesta trade­nomeja erilaisilla taustoilla, niin julkiselta kuin yksityiseltä puo­ lelta. Meitä yhdistää halu kehittää parempaa työelämää koko jäsenkun­ nallemme. Liiton talous on oltava kunnossa, jäsenmaksujen kohdis­ tuttava oikeisiin asioihin ja palveluiden tulee tukea jäseniä erilaisissa elämänvaiheissa. Alue- ja opiskelijatoiminnan riittävillä resurseilla, huolehdimme että liitto näkyy ympäri Suomen. Somet: Facebook facebook.com/ turunseuduntradenomit Instagram instagram.com/ turunseuduntradenomit/ Linkedin https://fi.linkedin.com/company/turun-seudun-tradenomit

21 Babi Lyrintzis

28 Kristiina Paju

22 Santtu Merivirta

29 Pauli Ratu

23 Sanni Mikola

30 Juha-Pekka Tuominen

Lehtori LITTOINEN Satakunnan ­ammattikorkeakoulu 2008

Rahoitusneuvoja TURKU Turku AMK 2025

Futuristi SOMERO Turun AMK 2015

Yrittäjä TURKU 2005

11 Niko Aaltonen

16 Kia Kallio

12 Eveliina Heinonen

17 Ville Karvanen

24 Eeri Mäkimattila

31 Essi Vainio

13 Aapo Hynynen

18 Aki Korkka

25 Aleksi Nurmi

32 Sami Vesala

26 Hannah Nurmi

33 Oskari Viitaniemi

27 Veera Nyfors

34 Liisa Yli-Yrjänäinen

Palvelupäällikkö TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu 2001

Optinen myyjä TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu 2024

Tradenomi TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu, 2025

14 Jaakko Hyvönen

Demand planner TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu ­Tradenomi 2015 ­Tradenomi (YAMK) 2024

15 Juuso Kallio

Toiminnanjohtaja TURKU Turun Ammatti­ korkeakoulu 2010 ja 2022

Palveluneuvoja TURKU TurkuAMK 2025

Service Desk ­Manager TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu 2002

Yrittäjä TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu, 2008

19 Mira Leino

Asiakasneuvoja LIETO Turun ammatti­ korkeakoulu 2024

20 Minna Lielahti

Markkinointi­ assistentti TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu 2025

Asiantuntija TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu 2023

Sales Trans­ formation Manager TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu

Myyntipäällikkö RAISIO Turun ammatti­ korkeakoulu 2026

Projektipäällikkö TURKU Turun ammatti­ korkeakoulu 2025

Senior Service Architect, IAM AURA 2023

Front Office Agent TURKU Turun AMK 2024

Asiakasneuvoja TURKU Turun AMK, 2018

Sales and operations manager TURKU 2016

TURKU

Hankinta-asiantuntija RAISIO Turun amk 2013 ja Metropolia amk 2020

TRADENOMI 39

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Kuopion seudun tradenomit Kuopion seudun tradenomien vaalilistalta löytyy moni­ puolinen porukka, erilaisista taustoista sekä eri luotta­ mustehtävistä.

Olemme monialainen joukko osaajia, joilla on syvä palo vaikut­ tamista kohtaan. Mielestämme Tradenomien toiminnassa tulee jatkossakin painottaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä yhdessä tekemistä ympäri Suomen. Haluamme tuoda liitossa kuuluviin myös Pohjois-Savon äänen ja olla mukana rakenta­ massa Pohjois-Savoon entistäkin vahvempaa yhteisöä jonka ääni kuuluu! Instagram: @kuopionseuduntradenomit

35 Susanna Hakaoja

Asiakkuusneuvoja KUOPIO 2024

40 Peppi Puittinen

Palkkaasiantuntija KUOPIO Savonia AMK 2022

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Jyvässeudun ­tradenomit

Jyvässeudun tradenomien ehdokkaat tuovat päätöksentekoon kokemusta, aktiivisuutta ja vahvaa näkemystä siitä, miten koko tradenomiyhteisöä voidaan kehittää. Ehdokkaamme tulevat työelämän eri osaamisalueilta ja meillä on monipuolista kokemusta luottamustehtävistä toimimisesta sekä paikallisella että valtakun­ nallisella tasolla. Taustamme ulottuu opiskeluaikojen aktiivitoiminnasta Kon­ kurssissa ja JAMKOssa aina valmistumisen jälkeiseen toimintaan Jyvässeudun tradenomeissa. Tunnemme paikallisen toiminnan merkityksen ja tiedämme, kuinka tärkeää on, että jäsenyys ja Tradenomien palvelut näkyvät ja tuntuvat siellä, missä jäsenet elävät, opiskelevat ja työskentelevät. Ehdokkaillamme on myös hyvä ymmärrys siitä, miten tärkeää paikallinen toiminta, yhteisöllisyys ja jäsenten kohtaaminen ovat koko tradenomiyhteisölle. Haluamme, että laadukkaat Tradenomien palvelut ovat jatkossakin kaikkien jäsenten saavutettavissa – riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat tai työskentelevät. Tavoitteenamme on myös vahvistaa yhteistyötä kaikkien tra­ denomiyhteisön eri aktiivitoimijoiden välillä. Haluamme myös varmistaa, että aktiivitoiminnalle on jatkossakin riittävät resurssit tarjolla, jolloin voimme mahdollistaa yhteisön kasvun eri puolilla Suomea sekä tarjota jäsenille laaduk­ kaita palveluita lähellä heidän arkeaan. Tehdään yhdessä entistä vahvempi tradenomiyhteisö ympäri Suomen!

36 Juha Hämäläinen

YAMK-opiskelija KUOPIO Savonia-ammatti­ korkeakoulu 2021

37 Henna-Veera Karppinen Accounting ­Specialist HIRVILAHTI 2025

38 Minna Leskinen

41 Saku Tolvanen

Tilintarkastus­ assistentti KUOPIO Savonia 2025

42 Aino Hasari

47 Jani Mononen

43 Janita Hietala

48 Teemu Oja-Lipasti

44 Anna Holappa

49 Jarkko Patteri

45 Petra Jumisko

50 Marko Pesu

46 Otso Miettunen

51 Jarna Väisänen

Apulaisravintola­ päällikkö JYVÄSKYLÄ Jyväskylän ammatti­ korkeakoulu 2026

JYVÄSKYLÄ JAMK 2025

TAMPERE

HR-asiantuntija KUOPIO Xamk 2021, Tamk 2023 (Yamk)

39 Eeva Määttä

Ravintolapäällikkö KUOPIO Savonia ammatti­ korkeakoulu 2022

Markkinoinnin asiantuntija TAMPERE Jyväskylän ammatti­ korkeakoulu 2024

Asiakaspalvelija JYVÄSKYLÄ Jyväskylän ammatti­ korkeakoulu 2025

40 TRADENOMI

JYVÄSKYLÄ Lahti 2005

ICT-palvelupäällikkö JYVÄSKYLÄ Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk 2020

Analyytikko JYVÄSKYLÄ 2022

Osastoinsinööri JYVÄSKYLÄ Turun AMK 2012 ja 2019

Hallinnon asiantuntija JYVÄSKYLÄ JAMK 2019

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Idästä Pohjoiseen

Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden tradenomiehdokkaat muodostavat monipuolisen ja osaavan joukon työelämän ammattilaisia. Meillä on vahvaa kokemusta erilaisista vastuu- ja luottamustehtävistä sekä halu kehittää Tradenomeja yhä vahvemmaksi jäsenistönsä näköiseksi yhteisöksi. Haluamme edistää tasa-arvoista ja hyvinvoivaa työelämää sekä varmistaa, että jäsenten ääni kuuluu päätöksenteossa. Tavoitteenamme on vahvistaa tradenomiyhteisöä sekä lisätä alueellista vaikuttavuutta koko Itäja Pohjois-Suomessa. Yhdessä rakennamme parempaa työelämää kaikille tradenomeille. Tavoitat meidät Instagramissa ja Facebookissa @oulunseudun­ tradenomit ja sähköpostitse oulunseuduntradenomit@gmail.com!

52 Katja Antrela

Toimitusjohtaja LEHMO 2011

53 Toni Haatainen

Myyntipäällikkö JOENSUU 2012

54 Milla Kärkkäinen

Taksinvälittäjä LAPPEENRANTA LAB-ammatti­ korkeakoulu 2026

55 Teemu Malinen

Menekinedistäjä JOENSUU Karelia ammatti­ korkeakoulu 2025

56 Piia Matilainen

Laatujohtaja KALAJOKI Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2002

57 Anni Nortala

Jäsenpalvelusihteeri KAJAANI Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (nykyinen Centria) 2010)

58 Anna Nuortimo

Taloushallinnon asiantuntija OULU Turun ammatti­ korkeakoulu 2023

60 Sira Vartiainen

Palveluasiantuntija JOENSUU Karelia-ammatti­ korkeakoulu 2023

61 Heikki Vihma

Rahoitusneuvoja OULU Oulun Ammatti­ korkeakoulu 2025

62 Heidi Ylitalo

59 Jeanette Tammela

Verosihteeri OULU

Lapin AMK, 2021

Äänestä Tradenomien Äänestä Tradenomien valtuustovaaleissa 12.–25.11. valtuustovaaleissa Ehdokkaisiin tutustut helposti 12.–25.11. Ehdokkaisiin tutustut helposti sivuilla ja lehdessä! sivuilla ja lehdessä!

VALTUUSTOVAALIT VALTUUSTOVAALIT

Tutustu ehdokkaisiin: tradenomi.fi/valtuustovaalit Tutustu ehdokkaisiin: tradenomi.fi/valtuustovaalit

IT-tukihenkilö KEMI 2025

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Tampereen seudun tradenomit Tampereen seudun tradenomit: meiltä löytyy osaamista, kokemusta ja yhteistä tekemistä!

Tampereen seudun tradenomit on monipuolinen joukko eri alojen tradenomeja. Meitä yhdistää vahva tuntemus tradenomiyhteisöstä, järjestötoiminnasta ja työelämästä. Meidät tuo yhteen ennen kaikkea halu tehdä asioita yhdessä ja viedä tradenomiyhteisöä eteenpäin. Listamme koostuu Tampereen seudulla asuvista, Tampereella opiskelleista ja tänne töihin muuttaneista tradenomeista. Mukana on osaajia uransa eri vaiheista ja erilaisista taustoista. Uskomme, että juuri monipuolisuus tekee yhteisöstämme vahvan. Haluamme rakentaa Tampereen ja lähiseutujen tradenomiyhteisöstä entistä aktiivisemman, näkyvämmän ja vaikuttavamman. Samalla katsomme koko Suomen suuntaan: haluamme vahvistaa alueellista yhteistyötä, tukea opiskelijatoimintaa ja varmistaa, että Tradenomit tarjoaa jäsenilleen ajankohtaisia koulutuksia, hyödyllisiä palveluita ja mahdollisuuksia kehittyä alati muuttuvassa työelämässä. Tampereen seudun tradenomit -kokemusta, uusia näkökulmia ja yhdessä eteenpäin. Instagram: @tampereenseuduntradenomit Facebook: Tampereen seudun tradenomit ry

63 Väinö Haapamäki

Account Manager TAMPERE Karelia-Ammattikorkeakoulu 2022

64 Juuso Häkkinen

Tuotekonsultti TAMPERE TAMK 2023

65 Jenna Hämäläinen

Suunnittelija TAMPERE Seinäjoen Ammatti­ korkeakoulu 2019

66 Olli Karvinen

Myyjä VESILAHTI / TAMPERE Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK 2026/27

42 TRADENOMI

67 Katja Koskela

Palveluasiantuntija, Monetra Oulu Oy OULU Lapin AMK 2014 Tradenomi, Oulun AMK 2023 YAMK

68 Emmi Lainpelto

Suunnittelija TAMPERE Tampereen ammattikorkeakoulu 2024

69 Anna Laurila

Talous- ja palvelu­ päällikkö HELSINKI Tampereen ammattikorkeakoulu 2021

71 Markus Pakkala

Toiminta-arkkitehti NOKIA 2010

72 Veera Peltonen

Asiakastoteutuksen ja tuen johtaja, Vitec Roidu TAMPERE Mikkelin AMK 2024 (Tradenomi), Lapin YAMK 2014 ja 2025

73 Jasmeet Saini

Vastaanotto­ vastaava TAMPERE 2020

74 Joonas Soukkio

Toiminnanjohtaja TAMPERE TAMK, 2024

Pääkaupunkiseudun Tradenomit Pääkaupunkiseudun Tradenomien listalla haluamme rakentaa Trade­ nomeille vahvaa tulevaisuutta muuttuvassa työelämässä. Tavoitteenamme on, että liitto tunnistaa työelämän muutokset ennakoivasti ja toimii jatkossakin proaktiivisena jäsentensä edunvalvojana. Valtuustokaudella haluamme käynnistää Tradenomien työelämävisio 2037 -työn ja rakentaa näkemystä tulevaisuuden yhdenvertaisesta, monimuotoisesta ja reilusta työelämästä. Samalla tarkastelemme tekoälyn, automaation ja muun teknologisen kehityksen vaikutuksia tradenomien työhön, osaamiseen ja koulutukseen. Pidämme tärkeänä myös vastuullisuuden viemistä käytäntöön. Tavoitteemme on, että Tradenomit toimii aidosti vastuullisesti ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon näkökulmista sekä edistää kansainvälisyyttä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Meitä yhdistää halu kehittää Tradenomeja rohkeana, vastuullisena ja tulevaisuuteen katsovana yhteisönä. Olemme eri ikäisiä, erilaisissa elämän­tilanteissa ja työuran vaiheissa olevia tradenomeja. Monipuolinen joukkomme tuo päätöksentekoon erilaisia kokemuksia ja näkökulmia pääkaupunkiseudulta koko järjestön hyväksi. Yhdessä rakennamme työeläm ää, jossa jokaisella tradenomilla on työkalut menestykseen. Tutustu Pääkaupunkiseudun ­tradenomien ehdokkaisiin ja tavoitteisiin: www.pkstradenomit.fi/ valtuustovaalit

75 Monica Hakala

Copywriter HELSINKI Savonia 2020

70 Tanja Mynttinen

Asiakkuusneuvoja TAMPERE Karelia-ammatti­ korkeakoulu 2021

76 Amin Hassan

EX & People ­Development Lead HELSINKI Metropolia Ammatti­korkeakoulu, 2020

84 Jere Liitiäinen

91 Jere Nieminen

98 Mari Rautanen

85 Janne Lohilahti

92 Ida Nousiainen

99 Mikko Salminen

79 Sami Immonen

86 Rico Martikainen

93 Jari Ollikainen

100 Pauliina Siimelä

80 Sari Laine

87 Iida Mikkola

94 Joonas Pitkonen

101 Pauliina Tiainen

95 Arsi Päärnilä

102 Mikael Uusitalo

77 Marko Hiljanen

Tietoturvallisuuden asiantuntija ESPOO Laurea 2025

78 Aapo Hirvonen

Optinen myyjä HELSINKI Hämeen ammatti­ korkeakoulu 2027

Sales Executive VANTAA 2019

MarkkinoijaMyyjä-Yrittäjä HELSINKI Laurea AMK, 2023

Toiminnanjohtaja ESPOO

Turvallisuus­ asiantuntija VANTAA Laurea-ammatti­ korkeakoulu 2023

Vaikuttamisen ja viestinnän päällikkö HELSINKI Metropolia Ammatti­ korkeakoulu 2027

Järjestökoordinaattori HELSINKI Haaga-Helia 2019

MÄNTSÄLÄ Laurea 2021

Taloushallinnon assistentti ESPOO Yrkeshögskolan Arcada 2026

Senior Consultant at CGI ESPOO 2004

Ohjelmistokehittäjä HELSINKI Haaga-Helia ammatti­ korkeakoulu 2018

Integration developer HELSINKI Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2024

Senior Digital Marketing Specialist HELSINKI LAB ammatti­ korkeakoulu 2024

Sales Advisor HELSINKI Jyväskylän ammatti­ korkeakoulu 2020

Viestintäpäällikkö ESPOO 2010

81 Veli-Matti Laine

88 Liisa Minkkinen

82 Gentiana Lajqi

89 Diana Muraskina

96 Eemeli Rajala

103 Mirko Varpunen

90 Jani Nieminen

97 Sami Ranta-aho

104 Eppu Åberg

ICT- ja tietohallinnon asiantuntija VANTAA Haaga-Helia 2025

Kauppakeskus­ koordinaattori HELSINKI Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2019

83 Essi Lappalainen

Assistentti HELSINKI Savonia-ammatti­ korkeakoulu 2025

Customer Success Manager HELSINKI Laurea-ammatti­ korkeakoulu

Rahoitusneuvoja HELSINKI Haaga-Helia, 2025

Kirjanpitäjä HELSINKI

Finance Business Partner ESPOO Haaga-Helia 2017

Järjestöasiantuntija ESPOO Jyväskylän AMK 2019

HR Specialist HELSINKI Haaga-Helia 2021

Asiantuntija TURKU Turun AMK 2022

Järjestelmäasian­ tuntija VANTAA Laurea 2024

Yrittäjä HELSINKI Turku AMK 2022

TRADENOMI 43

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Opiskelijat Opiskelijalistan ehdokkaat ovat eri alojen, eri vuosikurssien ja eri ammattikorkeakoulujen tradenomiopiskelijoita, jotka tulevat erilaisista taustoista, ja joiden motivaatiot ja tavoitteet ehdokkuuden taustalla vaihtelevat. Meitä kuitenkin yhdistää halu edustaa opiskelijoita Tradenomien valtuustossa sekä vaikuttaa siellä tehtäviin päätöksiin. Opiskelijoina me itse tiedämme parhaiten, miltä arkemme näyttää ja millaiset asiat ovat meille tärkeitä milloinkin. Haluamme toimia tradenomiopiskelijoiden äänenä ja varmistaa, että kaikenlaiset opiskelijat ympäri Suomen huomioidaan Tradenomien päätöksenteossa. Meille on tärkeää, että opiskelijat voivat hyvin ja ymmärtävät järjestäytymisen hyödyt jo opintojen alussa. Tämän tueksi Tradenomiopiskelijoiden toiminnalle on taattava riittävät resurssit myös jatkossa.

105 Saku Boman

Opiskelija TURKU 2027

108 Iida Kekki

111 Jake Ollikainen

115 Salli Sarvela

112 Riia Rantala

116 Jaakko Sukuvaara

Opiskelija, digitaalinen liiketoiminta ja markkinointi JYVÄSKYLÄ Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Kevät 2027

Tradenomiopiskelija (AMK) LAHTI arvioitu valmistumisvuosi 2028

Opiskelija HÄMEENLINNA 2028

113 Hannes Ripatti

Opiskelija ja myyjä HELSINKI Haaga-Helia 2026

106 Ronja Honkala

Opiskelija JYVÄSKYLÄ Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2027

107 Antti Huotari

Opiskelija, asiantuntija ROVANIEMI 2026

109 Helena Maijanen

Opiskelija HELSINKI 2027

114 Jonas Sarkameri

110 Amalia Manninen

Opiskelija ja myyjä HELSINKI Laurea-Ammatti­ korkeakoulu 2027

Opiskelija TAMPERE Tampereen AMK 2027

Äänestä! Kuka ehdokas ajattelee Tradenomien suunnasta juuri, kuten sinä? Se selviää vaalikoneessa: tradenomi.fi/valtuustovaalit

44 TRADENOMI

SEINÄJOKI Seinäjoen AMK, arvioitu valmistuminen v.2026

Ohjelmistokehittäjä JYVÄSKYLÄ Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2026

ÄÄNESTÄ JA TEE SAMALLA HYVÄÄ! Lahjoitamme jokaisesta annetusta äänestä kolme euroa hyväntekeväisyyteen. Vaalikone auttaa sinua löytämään itsellesi sopivan ehdokkaan.

Voit äänestää ympäri vuorokauden

Äänestys tapahtuu verkossa

Äänestysaika 12.–25.11. 2026 tradenomi.fi/valtuustovaalit

Tarvitset äänestämistä varten pankkitunnuksesi

Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen Aika Paikka

7.-8.11.2026 Scandic Julia, Eerikinkatu 4, 20100 Turku

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 7.-8.11.2025 Turussa. Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella lauantaina klo 10.30 ja päättyy sunnuntaina klo 14.00 mennessä. Liittokokouksessa käsiteltävät asiat • Hyväksytään toimintakertomus vuodelta 2025 • Päätetään vuoden 2025 tilinpäätöksen vahvistamisesta • Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2025 hallitukselle ja muille tilivelvollisille • Liiton strategian ja viestintästrategian katsaukset vuodelta 2026 • Hallituksen selonteko liittokokousten väliseltä ajalta • Päätetään liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2027 • Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2027 • Vahvistetaan liiton koulutuspoliittinen ohjelma • Vahvistetaan liittokokouksen antama julkilausuma • Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta seitsemään varsinaista jäsentä toimikaudelle 1.1.2027 - 31.12.2027 • Valitaan toiminnantarkastajat ja heidän henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat vuodelle 2027 Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2026 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Yhdistysten äänimäärät lähetetään yhdistyksille sähköpostitse. Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, voi se jakaa äänensä valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokousedustajille. Valtakirjamalli lähetetään yhdistyksille sähköpostitse. Kokousmateriaalit Varsinaiset kokousasiakirjat lähetetään jäsenyhdistyksille sähköpostitse.

Onnea valmistuva tradenomi, aika saada CASHBACK! Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, opiskeluaikana maksamasi jäsenmaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.

Ota CASHBACK-etu käyttöösi

päivittämällä opiskelijajäsenyytesi Tradenomien täysjäsenyyteen: asiointi.tradenomi.fi

jyu.fi/avoin

Pari vinkkiä osaamisesi kehittämiseen, ole hyvä Opi uutta etäyhteyksin, sinulle sopivassa rytmissä ja laajuudessa – JYU avoimessa yliopistossa. Aloita vaikka heti. UUTTA: Vaikuttava lähijohtaminen Ajankohtaisia ja tutkittuun tietoon nojaavia näkökulmia lähijohtamisesta, käytännönläheisesti. Tue hyvinvointia ja innovatiivisuutta, ymmärrä muutosta ja monimuotoisuutta. Toimi ratkaisukeskeisesti haastaviassa tilanteissa. Opiskele työn ohella!

Liikunta- ja hyvinvointiosaaminen Voi hyvin ja auta muita voimaan hyvin. Valitse opintoihisi ne liikunta- ja terveystieteiden näkökulmat, joita tarvitset. Opiskele joustavasti!

UUTTA: Turvallisuus ja strateginen analyysi Perehdy turvallisuuteen laaja-alaisesti ja kehitä kykyäsi analysoida turvallisuuden kytköksiä yhteiskuntaan, politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Opiskele verkkovälitteisesti!

Vastuullisuus ja kestävä kehitys työelämässä Arvioi, sovella ja kehitä vastuullisuuden eri osa-alueita. Kasvata asiantuntijuuttasi ja ohjaa organisaatioita kohti kestävämpää toimintaa. Valitse uraasi edistävät kurssit ja aloita!