Tradenomi 3 2017

3/2017

Satu Valldén hallitsee isoja kokonaisuuksia

16

10

Teema

Omaa kilpailukykyään pitää päivittää.

18

Ilmiö

Palvelumuotoilu selvittää, mitä asiakas ajattelee.

32

Edut ja palvelut

Yrittäjyyspalvelu aloitti toimintansa.

Haaveissa MBA-tutkinto?

Hae syksyn yhteishaussa 6. - 20.9.2017 Tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tee ammatillisista haaveistasi totta ja hae meille opiskelemaan: turkuamk.fi/haku

YAMK – ylempi korkeakoulututkinto joustavasti työn ohessa Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden esimerkiksi julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu maisteritutkinto. Koulutus antaa sinulle valmiudet toimia monipuolisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. YAMK-koulutukseen voit hakea, kun olet suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja kerryttänyt sen jälkeen kolme vuotta alan työkokemusta.

YAMK-tutkinnon voit suorittaa joustavasti työn ohessa: lähiopetusta on keskimäärin kahtena päivänä kuukaudessa ja etäjaksoilla opiskelet itsenäisesti verkossa. Opinnot on suunniteltu tehtäväksi työn ohessa 2 vuodessa, mutta joustavilla ratkaisuilla tuetaan myös nopeampaa valmistumista.

Opinnoista hyöytyä myös työnantajalle YAMK-koulutuksessa keskeisessä osassa on opinnäytetyö, joka tehdään useimmiten kehittämishankkeena omalle työpaikalle. Myös muita opintojen aikaisia oppimistehtäviä on mahdollista soveltaa oman työn tai työpaikan kehittämiseen. Opinnot hyödyttävät siten myös työnantajaa, kun osana opintoja voidaan kehittää esimerkiksi työnantajaorganisaation tuotteita, prosesseja tai työyhteisöä.

Antoisinta YAMK-opinnoissa olivat mielestäni opiskelukavereista muodostunut verkosto, joka on tärkeä jatkossakin, sekä opinnäytetyö.

Opinnäytetyö tehtiin kehittämishankkeena omalle työpaikalle, ja tutkimuksen tuloksista oli myös hyötyä työnantajalle.

Juha, YAMK-alumni

Hae opiskelemaan syksyn yhteishaussa 6. - 20.9.2017 Syksyn yhteishaussa on mukana kaksi tradenomeille tarkoitettua ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta: Master of Business Administration, Business Management (90 op, 2 vuotta) Englanninkielisessä Business Management -koulutuksessa syvennät asiantuntijuuttasi liiketalouden ja kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijana ja kehität osaamistasi esimies- ja johtamistehtävissä.

Tradenomi (ylempi AMK), projektijohtaminen (90 op, 2 vuotta) Projektijohtamisen koulutus antaa sinulle valmiudet toimia vaativissa projektien johto- ja hallintatehtävissä. Opintojen sisältö kattaa projektitoiminnan laajasti lähtien yksittäisen projektin johtamisesta laajentaen näkökulmaa mm. ohjelmajohtamiseen, salkunhallintaan ja projektitoiminnan organisoitumiseen.

Projektijohtamisen opinnot ovat positiivisella tavalla tarjoilleet uutta tietoa ja näkökulmia projektimaailmaan sekä teoriaa käytännön tekemisen taustalle.

Mervi, YAMK-opiskelija

Koulutuksiin haetaan yhteishaussa 6. - 20.9.2017. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot koulutuksista löydät nettisivuiltamme: turkuamk.fi/haku

Syksyllä neuvotellaan työehdoista

KUVA Markus Pentikäinen

S

yksystä on tulossa jälleen vauhdikas. Eduskunnassa käsitellään kesällä valmistunutta esitystä uudeksi työaikalaiksi. Esitystä valmistelleen työryhmän työ jatkuu vuosilomalain uudistamisen valmistelulla. Samanaikaisesti käydään pitkästä aikaa niin sanottu liittokierros.

Liittokierrokseen lähdetään tilanteessa, jossa palkansaajien ansiokehitys on pysähtynyt, ja ostovoima uhkaa jopa alentua. Kilpailukykysopimus näkyy erityisesti julkisen sektorin ansiokehityksessä. Valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat. Valtiolla laskua oli 1,1 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN tavoittelee vähintään palkansaajien ostovoiman myönteisen kehityksen turvaavia palkankorotuksia tai vastaavaa sopimuksen kustannusvaikutusta.

Korotukset tulee sopia maksettavaksi kaikille yhtenäisinä yleiskorotuksina. Lisäksi tavoittelemme muutoksia työaikakirjauksiin. Palkankorotustasoon vaikuttaa myös maan hallituksen tekemät veropäätökset, joilla on vaikutusta ostovoimaan. Toimialakohtaisten muutosten tarve on kova molemmin puolin. YTN käy neuvotteluita muun muassa teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualoilla, ICTalalla ja rahoitusalalla.

Toteutimme kesällä laajan neuvotteluja koskevan jäsenkyselyn.

Kysyimme siinä muun muassa sitä, kuinka suurta palkankorotusprosenttia meidän tulee tavoitella jäsenten mielestä tulevalla sopimuskierroksella. Neuvotteluiden ollessa kesken tarkkoja lukuja ei kannata vielä julkaista, mutta vastaukset ylittävät selkeästi julkisessa keskustelussa olleen korotustason. Vastanneista 99,7 prosenttia edellytti korotuksen joko säilyttävän ostovoiman tai parantavan sitä. Näyttäisi siltä, että edessä on nimenomaan palkkakierros. Tekstikysymyksistä tärkeimpänä pidettiin etätyömahdollisuuksien lisäämistä.

Työaikalakiuudistus on välttämätöntä toteuttaa, koska voimassaoleva laki ei vastaa enää muuttuneisiin työnteon muotoihin. Esityksessä on paljon hyvää, mutta siinä on myös kohtia, joihin tulee saada muutos. Näistä tärkein on lain soveltamisalakirjaus, joka voi epäselvänä tekstinä johtaa siihen, että merkittävä osa ylemmistä toimihenkilöistä joutuu kokonaan lain ulkopuolelle.

Liittokierrokseen lähdetään tilanteessa, jossa palkansaajien ansiokehitys on pysähtynyt, ja ostovoima uhkaa jopa alentua.

Mika Varjonen toiminnanjohtaja

Tradenomi

3

03/17

03 05 06

10

32

10

18

24 28

Numerot Mitkä tavoitteet ovat tärkeitä tradenomeille?

Uutiset Teema Miten asiantuntija pitää itsensä kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa?

15

Kahvinurkka Työajan hermolla

16

Profiili Satu Valldén ajattelee laaajasti ja haastaa itsensä.

18

Ilmiö Palvelumuotoilu on hyvä työkalu selvittää, mitä asiakas ajattelee.

22 24 26 27

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

Pääkirjoitus

28 32

Ajassa Syksyllä käydään liittokohtaisia neuvotteluita.

Pykälä Opintovapaalla voi kehittää osaamistaan.

Neljä faktaa Näin tapahtuma onnistuu.

PJ TRALin uusi hallitus valittu.

Opiskelijat Opiskelijapari rakensi vaatebrändin.

Edut & palvelut Uusi Yrittäjyyspalvelu tukee yrittäjiä ja siitä haaveilevia tradenomeja.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2017. Seuraava lehti ilmestyy 14.12.2017. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Millaisia tavoitteita tradenomit pitävät tärkeinä?

TRAL kartoitti kesäkuussa jäsentensä tavoitteita vuoden 2017 neuvottelukierrokselle.

Tavoitteissa ei ollut kovin suuria eroja eri ikäryhmissä, mutta elämäntilanne vaikuttaa jonkin verran siihen, kuinka tärkeä jokin tavoite on.

KO O N N U T Henna Tanskanen

81,7 % 74,5 % ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKALLISUUS

Äitiysvapaan palkallisuus on tärkeää 81,7 %:lle 30–39-vuotiaiden joukossa.

Isyysvapaan palkallisuus samassa ikäryhmässä on tärkeää 74,5 %:lle.

ETÄTYÖMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN

80 % 68 % Yli 80 % alle 30-vuotiaista ja myös 30–39-vuotiaista pitää etätyön lisäämistä tärkeänä.

50–59-vuotiaiden ryhmässä se on tärkeää 68 %:lle.

VAPAA-AJALLA TYÖASIOISSA MATKUSTAMISEN KORVAAMINEN

81,9 % 81,9 % 30–39-vuotiaista toivoo työajalla matkustamisen korvaamista.

PALKATTOMIEN VAPAIDEN JOUSTAVAMPI KÄYTTÖ

61,7 % 72,1 % 61,7 % 30–39-vuotiaista pitää palkattomien vapaiden joustavampaa käyttöä tärkeänä.

TYÖAIKAPANKKI

70 %

Kaikissa ikäryhmissä yli 70 % pitää työaikapankkia tärkeänä.

50–59-vuotiaista 72,1 % pitää sitä tärkeänä.

PALKANKOROTUS

69,3 %

50–59-vuotiaiden joukossa sitä toivoo puolestaan 69,3 %.

MUUTOSTURVAN PARANTAMINEN

51,1 %

70,4 %

52,8 %

72,3 %

vastaajista kokee, että maltillinen palkkaratkaisu on hyvä keino säilyttää työpaikat.

mielestä palkankorotuksella pitää olla ostovoimaa parantava vaikutus.

30–39-vuotiaiden joukossa 52,8 % pitää muutosturvan parantamista tärkeänä,

kun 72,3 % 50–59-vuotiaista kokee sen tärkeäksi.

Tradenomi 5

TRAL kannattaa uuden työaikalain jatkovalmistelua

H

EINÄKUUSSA JULKISTETTU esitys

uudesta työaikalaista päivittää lainsäädännön vastaamaan nykyajan työelämän tarpeita. TRALin mielestä esitys huomioi erilaiset työnteon muodot ja lisää työaikajoustoja, säilyttäen samalla työsuojelulliset seikat.

Lakiesitys lisää edellytyksiä työnantajan ja työntekijöiden tarpeista lähteville työaikajoustoille käytettäviksi tehtävissä, jotka ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Lakiin on myös lisätty joustoja esimerkiksi liukuvan työajan osalta ja siihen on kirjattu työaikapankit.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi eri tahoilta lausuntoja esityksestä syyskuun alkuun mennessä. Esityksessä on hyviä elementtejä, mutta jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kahteen asiakokonaisuuteen: soveltamisalaan sekä vapaa-ajalla työasioissa matkustamiseen. Omassa lausunnossamme teimme konkreettiset muutosesitykset näihin kohtiin.

TRAL kannattaa työaikalain pikaista jatkovalmistelua ja uuden lain voimaantuloa, mikäli esityksen soveltamisalaa ja vapaa-ajalla työasioissa matkustamiseen liittyviä kirjauksia tarkennetaan. Soveltamisalakirjausta on selkeytettävä siten, että asiantuntijatyö kuuluu aina lain 6 Tradenomi

soveltamisalan piiriin. Soveltamisalaa on laajennettava eikä supistettava, ja sen käytännön toteutuminen on varmistettava muuttamalla työryhmän esityksen perustelujen kirjauksia.

Työryhmän esityksen mukaan työaikaa olisi työhön käytetty aika, riippumatta missä työ tehdään. Työajan määritelmä ei ole paikkasidonnainen ja näin ollen työntekijän kotona etätyönä tai työmatkan aikana tekemä työ on työaikaa. TRAL pitää hyvänä, että työajan määritelmä erotetaan työn tekemisen paikasta ja että vastaisuudessa työajaksi katsotaan kaikki työn tekemiseen käytetty aika riippumatta siitä, missä työ tehdään.

TRAL toi oman työaikalakiesityksensä julkisuuteen vuonna 2014, jossa asiantuntijoille esitettiin kiinteää kuukausityöaikaa ja korostettiin työaikajoustojen merkitystä tuottavuutta lisäävänä tekijänä. Voimassaoleva laki ei vastaa asiantuntijatyön tarpeisiin.

Tällä hetkellä tradenomeista 95 prosenttia on voimassaolevan työaikalain piirissä, mutta lakia noudatetaan vain 27 prosenttiin.

Lausuntomme ja muutosesityksemme löydät verkkosivuiltamme. à TRAL.FI/TYOAI KALAKI

Joonas Kopra TRALin asiamieheksi

T

RADENOMI JOONAS Kopra

aloitti 21.8.2017 TRALin asiamiehenä.

Kopra vastaa alakohtaisesta edunvalvontatyöstä finanssialalla ja kaupan alalla sekä kehittää liiton luottamusmiestoimintaa. Aiemmin Kopra työskenteli järjestöasiamiehenä Farmasialiitossa.

Tradenomit haluavat ostovoiman parantuvan

T

RADENOMIT ODOTTAVAT syksyn neuvottelukierrokselta aiempaa suurempia palkankorotuksia sekä ostovoiman parantumista. Yli 70 prosenttia jäsenistä edellyttää liiton tavoittelevan ostovoiman parantumista. Tiedot käyvät ilmi TRALin jäsenilleen teettämästä kyselystä.

Valtaosa (99,7 %) kyselyyn vastanneista odottaa sopimusten säilyttävän ja parantavan ostovoimaa. He myös kokivat kilpailukykysopimuksen tuoman työajan pidennyksen olevan merkityksetön kilpailukyvylle.

TRALin kesäkuun kyselyyn vastasi 1 255 liiton jäsentä. Kyselyllä selvitettiin, mitä työsuhteen ehtoja tradenomit pitävät tärkeinä ja mitä he odottavat syksyn neuvottelukierrokselta. Tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvontalinjausten valmistelussa. Lue lisää sivulta 5.

+70 %

à Yli 70 prosenttia tradenomeista edellyttää

syksyn neuvottelukierrokselta ostovoiman parantumista. Tiedot käyvät ilmi TRALin jäsenilleen teettämästä kyselystä.

Kilpailukieltosopimuksen sääntelyä uudistettava

A

AKAVAN SELVITYKSEN mukaan

yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukieltosopimukset ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla.

Akava vaatii kilpailukielto- ja salassapitosääntelyn uudistamista, jotta työmarkkinoille saadaan lisää joustoa.

Tällä hetkellä joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltosopimus ja lähes jokaisella sen lisäksi salassapitosopimus.

Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.

Kilpailukieltosopimukset vaikuttavat haitallisesti työvoiman liikkuvuuteen.

Kilpailukieltosopimukset vaikuttavat haitallisesti työvoiman liikkuvuuteen: kyselyyn vastanneista noin joka kolmas katsoi, että sopimus on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa.

Akavan mielestä työsopimuslaissa on säädettävä kaikkiin kilpailukieltoihin lakisääteinen korvaus. Lisäksi Akava vaatii, että työsopimuslaissa on määriteltävä nykyistä selvemmin, että kilpailukieltosopimus on mitätön, jos työntekijällä on samaan aikaan työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia suojaava salassapitosopimus.

Akava selvitti keväällä 2017 salassapitoehtojen ja kilpailukieltoehtojen käyttöä työsopimusten osana. Yrityksissä työskenteleville akavalaisille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 119 vastaajaa.

Yhteistyötä puolin ja toisin

Y

HTEISTYÖ LUOTTAMUSMIESTEN ja

työnantajien välillä sujuu hyvin useimmilla työpaikoilla. Tämä käy ilmi Akavan luottamusmiesbarometrista.

Kyselyyn vastanneista julkisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä 77 prosenttia ja yksityisen sektorin luottamusmiehistä 70 prosenttia kertoivat neuvottelusuhteiden työantajan kanssa toimivan hyvin.

Akavan luottamusmiesbarometrin mukaan sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet monilla työpaikoilla. 35 prosenttia julkisen ja 26 prosenttia yksityisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä katsoo sopimustulkintoihin liittyvien ongelmien lisääntyneen kahden viime vuoden aikana.

Luottamusmiehiä työllistävät erityisesti työntekijöiden matkustus- ja työaikoihin liittyvät kysymykset. Olennaista on, että ongelmien lisääntymisestä huolimatta neuvottelusuhteet työpaikoilla näyttävät toimivan.

Luottamusmiesbarometrista käy myös ilmi, ettei työpaikoilla ole varauduttu riittävästi siihen, miten työelämän muutokset vaikuttavat osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Julkisalojen akavalaisista luottamusmiehistä vain 57 prosenttia kertoo, että työpaikan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa on arvioitu osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia. Yksityisellä sektorilla osuus jää 54 prosenttiin. à AKAVA.FI

à AKAVA.FI

Tradenomi

7

Korkeakouluopiskelijat tyytyväisiä opetukseen EUROSTUDENT-KYSEYLYN MUKAAN opiskelijat olivat tyytyväisimpiä opiskeluympäristöön, kuten opetustiloihin, rakennuksiin, kirjastoon ja tietokoneisiin. Jopa 82 prosenttia heistä oli näihin tyytyväisiä. Opetuksen laatuun oli tyytyväisiä 76 prosenttia ja opetuksen sisältöön 71 prosenttia.

Opinto-ohjaus ja kurssivalikoiman laajuus arvioitiin muita alemmaksi, mutta niihinkin oli tyytyväisiä noin 60 prosenttia opiskelijoista.

Työehdoilla on väliä

T

YÖNTEKIJÄN OSAAMINEN, motivaatio

ja työkyky eivät synny tyhjästä. Siksi tulevaisuudessakin tarvitaan reiluja työehtoja. Tänä syksynä työmarkkinoilla työehdoista neuvotellaan liittokohtaisesti.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN järjestää syyskuussa 34 aamiais-, lounas- ja päivällistapahtumaa, joissa käsitellään tulevaa neuvottelukierrosta ja keskustellaan meille tärkeistä tavoitteista. Tilaisuudet on tarkoitettu teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualoilla sekä suunnittelu-

YR IT TÄ JÄ N TY ÖK YK Y menestyvän yrityksen kivijal

ka

ja konsulttialalla työskenteleville akavalaisille.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan: Mitkä ovat YTN:n tavoitteet tulevalle neuvottelukierrokselle? Miltä näyttää taloudellinen tilanne teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualalla?

Miksi nollakorotuksille ei ole enää perusteita? Miten ylempien toimihenkilöiden palkat ovat kehittyneet viime vuosina? Miksi työehdoilla on väliä? à AI KATAULUT JA I LMOITTAUTUMI N EN: YTN.FI

Opas yrittäjän työkyvyn parantamsiseen

T

YÖTERVEYSLAITOS ON julkaissut

yrittäjien ja heidän tukijoukkojensa avuksi vinkkikirjan, joka sisältää konkreettisia keinoja oman työkyvyn edistämiseen yrityksen pyörittämisen ohella. Kirja herättää pohtimaan työkyvyn eri osa-alueita, yrittämiseen liittyvää osaamista ja uniasioita. à YRITTÄJÄN TYÖKYKY – MEN ESTYVÄN YRITYKSEN KIVIJALKA: TTL.FI/ YRITTAJANTYOKYKY-MEN ESTYVAN-YRITYKSEN-KIVIJALKA/

1

8 Tradenomi

Valmennuskursseille osallistuminen ennen opiskelijavalintoja on lisääntynyt hieman viimeisen kolmen vuoden aikana. Yliopisto-opiskelijoista valmennuskurssille on osallistunut joka neljäs. Ammattikorkeakoulun opiskelijoista valmennuskurssin on opiskelijoiden vastausten mukaan käynyt 12 prosenttia, kun kolme vuotta aiemmin kurssin oli käynyt yhdeksän prosenttia opiskelijoista.

Kaksi kolmesta opiskelijasta on tehnyt töitä ennen ensimmäisten korkeakouluopintojen aloittamista. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 71 prosentilla on kokemusta työelämästä ennen korkeakouluopintoja, ja yliopisto-opiskelijoistakin 62 prosenttia on tehnyt töitä.

Opiskelijoista lähes kolmannes on hakenut aiemmin tai muualla hankitun osaamisensa tunnustamista korkeakoulussa, ja yhä useampi saa hyväksi luettua osaamista osaksi opintojaan. Hakeneista reilu puolet sai hyväksiluettua kaiken tai lähes kaiken hakemastaan. Opintojen hyväksilukemisella oli selvä yhteys tyytyväisyyteen: osaamisen tunnustamisen onnistuessa opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihin kasvaa, kun taas huonosti järjestetty tunnustamisprosessi vähentää tyytyväisyyttä. Opiskelijoista 27 prosenttia koki aiemmin hankitun osaamisen nopeuttaneen opintojaan.

Kaksi kolmesta opiskelijasta kokee opintojensa edenneen tavoitteidensa mukaisesti. Opintoja hidastavat yleisimmin toimeentulon järjestäminen, oma opiskeluasenne sekä opintojen vaativuus. à EUROSTUDENT VI -TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET: MINIEDU.FI > JULKAISUT > OPISKELIJATUTKIMUS 2017

Johtamisen erikoisammattitutkinto toi itseluottamusta ja vei uralla eteenpäin Kun siirryin 17 vuoden asiantuntijatehtävien jälkeen tulosvastuulliseksi yksikön johtajaksi, tiesin tarvitsevani konkreettista apua esimiestyöhön.

Johtamisen erikoisammattitutkinto, JET Anna Nurkse

Markkinointi-instituutissa opit työn ohessa, työn kautta ja alan huippujen opastuksella. 95 % asiakkaistamme suosittelee meitä.

Löydä sinäkin koulutuksesi: markinst.fi Henkilöstöpäällikön tutkinto™ Aloitus 2.10. Espoo Tiedottajan tutkinto, MTi™ Aloitus 20.10. Espoo Asiantuntijan myyntitutkinto, AMT™ Aloitus 31.10. Espoo Johtamisen erikoisammattitutkinto, JET Aloitus 9.11. Espoo ja 18.10. Oulu Talouslaskelmat ja tilinpäätösanalyysi Aloitus 21.11. Espoo Talouspäällikön tutkinto™ Aloitus 21.11. Espoo ja 14.11. Oulu Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto Aloitus 8.2. Espoo ja 2.11. Oulu

Tunnistettava muutos.

Asiantuntijatyön tulevaisuus Työelämä muuttuu kovaa vauhtia. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti, ja tekoäly tekee tuloaan. Myös osaamistarpeet muuttuvat sen mukana. Miten asiantuntijat pitävät itsensä kilpailukykyisenä työn murroksessa?

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Pia Holm

K

äynnissä on suurin työn murros sitten teollistumisen. Globalisaatio, digitalisaatio, väestön ikääntyminen sekä ympäristö- ja talouskriisit muuttavat työpaikkojen määrää ja työn luonnetta. Digitalisaatio on jo vähentänyt työn tekemisessä ajan ja paikan merkitystä ja tuonut globaalit verkostot lähemmäksi.

Asiantuntijoihin kohdistuukin paljon muutospaineita: osaamista pitää jatkuvasti päivittää, toimeentulo on entistä epävarmempaa, ajanhallinta tuottaa päänvaivaa ja vuorovaikutustaitojen tulisi olla loppuun asti hiottuja.

Vievätkö robotit asiantuntijoiden työt?

VTT:n tutkija Mikko Dufva kertoo, että tulevaisuudessa automaatio sekä digitalisaatio korvaavat rutiinitehtäviä.

Oppiva koneäly voi antaa lakineuvoja, tehdä diagnooseja ja kirjottaa raportteja.

– Tekoäly ja automaatio saattavat hyvinkin johtaa tilanteeseen, jossa väkeä tarvitaan vähemmän kuin ennen, ja työttömyys lisääntyy ainakin väliaikaisesti, Dufva sanoo.

Kaikki työ ei kuitenkaan häviä, vaan työtehtävät jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä. Automaatio mahdollistaa keskittymisen ongelmien ratkaisuun yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.

Dufva uskoo, että sellaista asiantuntijatyötä tarvitaan jatkossa, joissa keskitytään ennen ratkaisemattomiin 10 Tradenomi

Tradenomi 11

Tulevaisuudessa asiantuntijatyössä korostuvat ne puolet, joissa koneen on vaikea korvata ihmistä.

työnantajan ja työntekijän välinen suhde hämärtyy.

Muutosten myötä onkin ratkaistava, kenen vastuulla on huolehtia työnantajan perinteisistä velvollisuuksista, kuten työturvallisuudesta ja ristiriitojen selvittelystä.

Toimeentulo koostuu useista puroista ongelmiin tai asioihin, joissa aiemmasta datasta ei ole hyötyä. Tällaiset tilanteet ovat haasteellisia aiemman datan avulla oppivalle tekoälylle. Myös sellaiset työt säilyvät, joissa tarvitaan ihmiskontaktia, ja niiden rooli korostuu.

Dufva on toiminut projektipäällikkönä valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa Dialogi, työ ja tulevaisuus, jossa pohditaan, millaista työ on tulevaisuudessa ja miten Suomi voi parhaiten vastata työn murroksen aiheuttamiin haasteisiin. Hankkeen loppuraportti on nimeltään Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta.

Ellun Kanojen yrityskulttuuriin erikoistuneen liiketoimintayksikön vetäjä Miia Savaspuro ei Dufvan tavoin usko, että robotiikka ja automatiikka tuovat tullessaan työttömyyden aallon.

– En olisi kovin huolissani, onhan työ muuttunut rajusti ennenkin. Ennen kahvin keitti keittäjä, ei kahvinkeitin, sanoo Savaspuro.

Kadonneiden ammattien tilalle syntyy kehityksen myötä uusia ammatteja. 2000luvun alkupuolella kukaan ei ollut vielä kuullutkaan esimerkiksi sisällöntuottajista ja palvelumuotoilijoista.

Vanhojen ammattien tilalle syntyy uusia

Perinteiset palkkatyömallit muuttuvat

Myös viestintätoimisto Ellun Kanat on syventynyt pohtimaan huomisen yrityksiä, työn muuttumista, uusia teknologioita sekä tulevaisuuden arvoja raporteissaan Mitä tapahtuu huomenna yrityksille ja Mahdollisuusraportti 2017.

Dufva uskoo, että tulevaisuudessa hierarkkisten organisaatiomallien rinnalle syntyy uudenlaisia organisaatioita, jotka ovat enemmän itseohjautuvia. Työ määritellään asioiden tuottamisen sijaan ennemminkin yhteiseksi ongelman ratkaisuksi. Myös

12 Tradenomi

Tulevaisuudessa säännöllinen palkkatyö ei myöskään ole enää itsestäänselvyys, ja vuosikymmeniä kestävät työsuhteet ovat harvinaisia. Työnantajia saattaa olla samaan aikaan useampia. Myös itsensä työllistäminen yleistyy entisestään.

Toimeentulo on epävarmempaa kuin ennen, ja se koostuu useista puroista. Tämän vuoksi tarvitaan uudenlaisten yhteiskunnallisten tukijärjestelmien rakentamista.

– Perustulo on hyvä kokeilu, vaikkakaan se ei yksin riitä asian ratkaisemiseksi, Dufva arvioi.

– Muutosta ja uusia ajatusmalleja tarvitaan myös jatkuvan talouskasvun mantraan, hän jatkaa.

Ihmissuhdetaidot korostuvat Työn murroksessa myös osaamistarpeet ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat. Pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä. Vuorovaikutustaitojen arvo kasvaa samaan tahtiin

työmarkkinoiden globalisaation ja prosessien digitalisoitumisen kanssa.

Tulevaisuudessa asiantuntijatyössä korostuvatkin ne puolet, joissa koneen on vaikea korvata ihmistä. Tärkeämmiksi taidoiksi nousevat luovuus, ihmissuhdetaidot, kokonaisuuksien hallinta, kriittisen ajattelun oppiminen sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen. Ryhmätyöskentelytaidot ovat myös entistä tärkeämpiä.

– Osaaminen ei saisi olla sidottu pelkästään yksilöön, vaan omat taidot tulisi nähdä osana muiden taitoja, kertoo Dufva.

Myös Savaspuro uskoo, että ihmissuhdetaidot sekä tiimityöskentely tulevat entistä tärkeämmiksi.

– Kommunikaatiotaidot korostuvat entisestään. Asiantuntijoilta odotetaan keskustelutaitoa. Pitää osata argumentoida ja käydä keskustelua eri kanavissa, Savaspuro sanoo.

Myös oppimisen merkitys työelämässä korostuu. Oleellista ei ole se, että opiskelee mahdollisimman monta tutkintoa, vaan se, että kehittää osaamistaan koko työuran ajan ja on kiinnostunut oppimisesta ja uusista asioista.

Elämänhallinnan taidot entistä tärkeämpiä Tulevaisuudessa työntekijä on entistä enemmän itse vastuussa omasta työstään ja jaksamisestaan. Työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy.

Kun esimies ei ole katsomassa perään, työntekijöiden on opittava johtamaan omaa työtään ja kiinnitettävä itsenäisesti huomiota omaan ajankäyttöön ja jaksamiseen.

– Tärkeää onkin kehittää omia jaksamisen ja elämänhallinnan taitoja, jotta selviää muutoksessa täysjärkisenä, Dufva toteaa.

Savaspuro peräänkuuluttaa myös oman ajattelun laajentamista ja uteliasta asennetta elämää kohtaan sekä verkostoitumisen tärkeyttä. Muutosta ei pääse karkuun eikä siltä voi ummistaa silmiään. Elämä on elinikäistä oppimista.

– Muutoksessa pysyy mukana, kun ymmärtää, ettei kaikkea voi tehdä samalla tavalla kuin ennen. Pitää hyväksyä, että asiat muuttuvat nopealla vauhdilla ja sopeutua muutoksiin etuajassa, eikä vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä. Tämä pätee paitsi työntekijöihin, myös erityisesti yrityksiin. Jos yritys ei pysy muutosälykkäänä, siltä voi kuolla bisnes alta, Savaspuro muistuttaa.

Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, ja muutoksiin on mahdollista vaikuttaa ja valmistautua. Ihmisten sopeutumis- ja oppimiskyvyt ovat rajattomia.

Huolehdi osaamisestasi koko työuran ajan AMMATILLISEN OSAAMISEN lisäksi asiantuntijoilta vaaditaan muun muassa hyviä vuorovaikutustaitoja, päätöksentekokykyä ja loogista ajattelua.

Kun työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat kovaa vauhtia, on tärkeää huolehtia omasta osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Tradenomitutkinto tarjoaa pohjan laaja-alaiselle ammatilliselle osaamiselle. Kuitenkin muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti.

– Tutkinnot vanhenevat, koska ne luodaan aina sen hetkistä tarvetta vastaaviksi.

Jos omasta tutkinnosta on jo yli kymmenen vuotta aikaa tai jos on ollut saman työnantajan palveluksessa pitkään, kannattaa pysähtyä miettimään, millä tasolla oma osaaminen on, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori Niina Jallinoja pohtii.

Jallinoja kannustaa tradenomeja seuraamaan aktiivisesti rekrytointi-ilmoituksia ja keskustelemaan tuttavien, entisten työkavereiden ja vaikkapa naapureiden kanssa pysyäkseen kärryillä, millaisia tehtäviä haetaan ja millaista osaamista tällä hetkellä arvostetaan.

Jallinoja on mukana Taidot työhön -osahankkeessa, jonka ensimmäiseen kyselyyn vastasi kaikkiaan kuusisataa yli 40-vuotiasta tradenomia ja insinööriä. Hankkeella etsitään ratkaisuja osaamisen vahvistamiseen ja työuralla pysymiseen. Hankkeessa kehitetään muun muassa toimintatapa, jolla tuetaan uransa keskivaiheilla olevia tunnistamaan työelämän uusia vaatimuksia ja kehittämään itseään.

ammattitaitoa tukevista koulutuksista.

Lisäksi uusinta tietoa voi etsiä aktiivisesti esimerkiksi internetistä ja lukemalla alan julkaisuja ja kirjallisuutta.

Omassa työssä tapahtuu jatkuvasti oppimista. Mikä voisikaan olla opettavaisempaa kuin olla mukana haastavassa projektissa ratkomassa ongelmia yhdessä kollegojen kanssa.

Vuorovaikutustaidot tärkeitä Ammatillisen osaamisen lisäksi tulisi kehittää geneerisiä taitoja kuten loogista ajattelua, analysointia, päätöksentekokykyä ja vuorovaikutustaitoja.

– Geneerisiä taitoja oppii usein huomaamatta, mutta niitäkin on mahdollista tietoisesti kehittää, Jallinoja sanoo.

On olemassa esimerkiksi erilaisia myynti- ja esiintymisvalmennuksia vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen.

Jallinojan mukaan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen sopisi hyvin esimerkiksi virtuaaliset oppimisympäristöt, joissa voi harjoitella hieman tökeröstikin ilman suurta vahinkoa.

Jallinoja muistuttaa, että oman osaamisen kehittämisestä on muutakin hyötyä kuin valmistautuminen tulevaisuuteen ja työn murrokseen. Kyselyssäkin nousi esiin, että uuden oppiminen on hauskaa, se tuo kivaa vaihtelua työhön ja pitää mielen virkeänä.

– Valitettavan usein tähän herätään liian myöhään vasta sitten, kun on pakko esimerkiksi, kun yt-neuvottelut ovat päällä tai ollaan jo työttöminä, Jallinoja harmittelee.

– Vaikka nyt olisi hyvä työtilanne, kannattaa silti miettiä varasuunnitelma tulevaisuutta varten, Jallinoja suosittelee.

Uutta voi oppia monella eri tavalla Osaamista voi ylläpitää monella eri tavalla.

Tradenomien jatkokoulutukseen on tarjolla useita eri väyliä erilaisista seminaareista kokonaisiin tutkintoihin.

Esimerkiksi ylempi amk-tutkinto on hyvä väylä ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa kouluttautua. Myös oman työnantajan järjestämiin lisäkoulutuksiin kannattaa tarttua ja etsiä itse tietoa kiinnostavista ja omaa

Tradenomi 13

Vältä valeuutisia, lue oikeita.

Kauppalehti Digi opiskelijoille 0 €.

Hyödynnä TRAL-opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti Digi täysin veloituksetta.

Saat Kauppalehden kaikki uutissisällöt, jatkuvan uutisvirran, viimeisimmät pörssit, kansainvälisen uutistarjonnan, näköislehdet, kiinnostavat teemat eri aloilta, protestilistan ja paljon muuta – rajattomalla lukuoikeudella.

Tilaa nyt osoitteesta kl.fi/tral

Työajan hermolla TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

MILLAISEKSI TYÖAIKA ON MUUTTUNUT? Työaikakirja tarjoaa useita puheenvuoroja ajasta ja sen kokemisen olennaisuudesta nykyajan työelämässä. Mielenkiintoisimmat puheenvuorot lienevät teoksen toisessa osassa, jossa käsitellään arkipäiväisen työnteon ja rutiinin (tai sen puutteen) välistä ajallista suhdetta. Siinä kuvataan työpäivien pituutta tietotyössä työn ja vapaa-ajan liudentuessa. Lisäksi pohditaan sitä, että yksilö ei enää pysty hallitsemaan ajankäyttöään kuten ennen, vaan raamit luodaan organisaation ja tiimin tasolla.

Meneillään oleva työn murros heijastuu erityisesti asiantuntijoiden asemaan ja työn tekemisen muotoihin. Uudet tuotantotavat muokkaavat asiantuntijatyötä, jossa verkostot, projektimaisuus ja asiakaslähtöisyys korostuvat. Siksi asiantuntijatyön ajan hallitsemiseen on luotava uudenlaisia työyhteisö- ja organisaatiokeskeisiä lähestymistapoja.

Kirjassa tarkastellaan myös työssä liikkumista ja matkustamista, harhoja joustamattomista työajoista, työajasta ja työajan pidentämisestä sekä jakamistaloutta ja nollatuntisopimuksia.

Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm (toim.): Työaikakirja Into Kustannus Oy, 2017

Työelämään liittyvää muuta lukemista Aki Ahlroth: Järkytä avoimuudella Silmät avaavia ja vähän kiusallisiakin näkökulmia työelämään ja johtamiseen Alma Talent 2017 Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni Kuinka ymmärtää muita ja itseään Atena Kustannus 2017

Tradenomi 15

Kokonaisuuksia hallitseva johtaja Kyky ajatella laajasti ja itsensä haastaminen ovat siivittäneet Satu Valldénin työuraa. Kaiken pohjana on ollut hyvä koulutus.

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Juho Kuva

S

äntillinen, rento ja halu viedä asioita eteenpäin. Näillä sanoilla voi kuvata Sähköinfo Oy:n palvelujohtajana tammikuussa aloittanutta Satu Valldénia.

Valldénin matka nykyiseen pestiin on ollut monivaiheinen. Tradenomiopintojen loppuvaiheessa häntä pyydettiin töihin Laatukeskukseen. Toimenkuva vaihtui vastuiden myötä: ensin tapahtuma-apulaisesta kurssisihteeriksi, sitten markkinointisuunnittelijaksi ja lopuksi markkinointi- ja myyntipäälliköksi.

– Tämä kuvastaa työuraani. Kun tulee johonkin tehtävään ja osoittaa olevansa vastuun arvoinen, vastuita tulee lisää ja saa uusia tehtäviä hoidettavakseen.

CRM avitti uuteen Laatukeskuksessa Valldén työskenteli melkein kuusi vuotta. Nykyiselle työnantajalle hän siirtyi, kun Sähköinfon väki kävi

Kun osoittaa olevansa vastuun arvoinen, niin niitä tulee lisää ja saa uusia tehtäviä hoidettavakseen.

16 Tradenomi

tutustumassa Laatukeskuksen CRM-järjestelmään. Vierailun jälkeen Valldén ehdotti Sähköinfon talouspäällikölle, että hän tulee sinne töihin ja laittaa järjestelmän heillä kuntoon. Työt markkinointipäällikkönä alkoivatkin parin viikon päästä vuonna 2006.

Kun Sähköinfon organisaatiota mietittiin uudelleen vuonna 2009, Valldén sai vastuulleen asiakaspalvelutiimin ja neljä alaista ensimmäistä kertaa elämässään. Asiakaspalvelun lisäksi IT-järjestelmät ja uusien tuotteiden kehittäminen suurten tilaisuuksien organisoinnin ohella olivat osa hänen työtään.

Ura sai uudestaan vauhtia vuoden 2017 alussa, kun henkilöstöpäällikkö jäi eläkkeelle.

Silloin henkilöstöpäällikön vastuut jaettiin Valldénin ja talouspäällikön kesken.

– Meistä tuli talousjohtaja ja palvelujohtaja. Vastuulleni tuli toimistopalvelut ja kolme alaista lisää. Vastaan siitä, mitä palveluita ja millaista palvelua meiltä saa. Työnkuvaani kuuluvat myös it-järjestelmät ja teknologiat.

Valldénin työn arkea hallinnollisten töiden lisäksi on miettiä, miten tieto ja asiakas tulevat heidän tietopalveluun, miten palvelut myydään asiakkaille ja millaiset verkkokauppa-automaatioratkaisut heillä on.

– Tämä on sellaista osaamista, johon tradenomit ovat paikallaan. Siinä pitää miettiä laajasti ajatuspolkuja ja kokonaisuuksien välisiä yhteyksiä.

Ylempi amk-tutkinto avasi uusia näkökulmia Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Valldén suoritti työnsä ohessa vuosina 2007–2012.

– YAMK-ryhmä oli hyvä paikka kuulla, miten muut ovat ratkaisseet eri asioita. Opiskelu oli mielekästä, koska kaikilla oli jo työkokemusta, johon peilata. Kävimme esimerkiksi läpi sitä, miten olla nuori johtaja vanhemmassa organisaatiossa. Haluankin johtaa siten, että ihmiset ovat oman työnsä asiantuntijoita, ja minä vain mahdollistan sen, että heillä on keinoja onnistua työssään.

Valldén suosittaa tutkintoa muillekin.

Hän näkee sen reittinä päivittää osaamista, hankkia verkostoa ja saada muodollinen pätevyys.

Matkustaminen tuulettaa ajatuksia Uusi toimenkuva vie sen verran aikaa, että lisäoppi saa odottaa. Työn vastapainoksi palvelujohtaja matkustaa paljon. Syyskuussa siintää Välimeren risteily ja jouluna Amerikka. Myös uusi harrastus, golf, värittää tulevia matkakohteita.

Arjen kiireessä johtajaa kutsuvat lähimetsän pitkospuut.

– Ulkoilu on parasta verenpainelääkettä, ja samalla voi kerätä vaikka pokémoneja, Valldén hymyilee.

Satu Valldén Tradenomitutkinto 2003, yritysviestintä; YAMK 2012, yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Laatukeskus, useissa tehtävissä 2000–2006 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry / Sähköinfo Oy 2006–, aloitti palvelujohtajana 1.1.2017 lähtien Pääkaupunkiseudun tradenomit ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen 2014–2015; TRALin valtuuston jäsen 2011– 2017

– Olen kiinnostunut digitalisaatiosta ja robotiikasta, vaikka usein puhutaan, että se vie työpaikkoja. Kuitenkin se tuo ammatteja, joita ei osata vielä kuvitella. Tällaiseen tradenomeilla on erinomaista osaamista.

Tradenomi 17

18 Tradenomi

Mitä asiakas oikeasti ajattelee?

Palvelumuotoilu on hyvä työkalu, kun halutaan tietää, mitä asiakas oikeasti ajattelee. Osuuskauppa Arinan omistamassa Kauppakeskus Valkeassa Oulussa käytettiin palvelumuotoilua apuna, kun haluttiin palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla.

TEKSTI JA KUVAT Kati Valjus

A

rinassa haluttiin selvittää, mitä mieltä sen asiakkaat ovat uudesta Kauppakeskus Valkeasta, kun se avautui huhtikuussa 2016.

– Halusimme tietää, miten ihmiset löytävät meidät ja minkälaisia olivat kävijöiden ensikokemukset. Palvelumuotoilu oli siihen paras työkalu, ja siihen liittyvää kartoitusta tehtiin pari kuukautta Valkean avaamisen jälkeen. Pääpaino oli Valkean kellarikerroksessa sijaitsevassa Sokos Herkussa, mutta myös kosmetiikkaosaston asiakkailta kerättiin kommentteja, kertoo Osuuskauppa Arinan markkinointipäällikkö Maria Ylitapio.

Sokos Herkku valikoitui tutkimuksen pääkohteeksi muun muassa siksi, että se oli oululaisille kokonaan uusi konsepti.

– Oulussa oli Sokos vuoteen 2000 saakka, mutta siitä puuttui päivittäistavaraosasto.

Lisäksi meille oli selvää jo alussa, että asiakkaiden toiveiden pohjalta tehdään jatkuvaa muutostyötä. Oli tärkeää saada heti arvokasta tietoa siitä, mihin asiakkaat olivat kaupassa tyytyväisiä ja mitä asioita voisimme parantaa, Ylitapio lisää.

Ulkopuolinen näkökulma on luotettava Palvelumuotoilutoimisto Palo lähti tutkimaan asiakkaiden mielipiteitä havainnoimalla ja haastattelemalla. Kysymyksiin, joita asiakkaille esitettiin, ei ollut valmiita vastausvaihtoehtoja. Osa asiakkaista haastateltiin myöhemmin tarkemmin.

Sokos Herkun myyntipäällikön Hannu Salon mukaan tutkimuksesta saatiin paljon oivalluksia.

– Esimerkiksi juustotiskiä kehuttiin, joten halusimme vahvistaa sitä. Toisaalta opastusta ja löydettävyyttä moitittiin, joten lisäsimme opasteita. Luomua ja lähiruokaa kiiteltiin, ja sitä onkin lisätty valikoimiin koko ajan.

Tutkimuksessa selvitettiin myös asiakkaiden hintamielikuvia.

– Tuolloin Oulussa oli vielä Stockmann, joten hinta-asioissa vertauduimme siihen.

Kun uusi liiketoiminta avautui, kuulimme paljon huhupuhetta, mutta palvelumuotoilun työkaluilla saimme selville, mitä asiakkaat oikeasti meistä ajattelivat, Salo sanoo.

Päivittäistavaraosastolla asiakkaiden palaute on paikan päälläkin miltei päivittäistä.

Tradenomi 19

Myyntipäällikkö Hannu Salolle ja markkinointipäällikkö Maria Ylitapiolle on tärkeää, että Oulun Sokos Herkku on asiakkaidensa näköinen. Ensimmäinen iso remontti on valmistunut juuri, reilun vuoden aukiolon jälkeen.

Palvelumuotoilijoiden tärpit parempaan asiakaskokemukseen Hyödynnetäänhän yrityksessä henkilöstön sisäistä tietoa? ”Se on valtava voimavara. Kuuntele työntekijöitäsi.”

Ovathan opasteet paikallaan ja oikein? ”Aivan liian usein näkee opasteita, jotka ohjaavat vääriin suuntiin tai ovat epäloogisia.”

Oletko miettinyt asiakkaan polun myös ennen hänen astumistaan yrityksen ovesta sisään? ”Tämä jää monelta pohtimatta. Esimerkiksi ongelmat saavutettavuudessa saattavat olla yksi isoimmista ostamisen esteistä.”

Saako asiakas ystävällistä palvelua? ”Hymy ja tervehtiminen ovat pieniä asioita ja voisi ajatella, että ne olisivat helposti muutettavissa. Se voi kuitenkin vaatia yrityksen sisällä kulttuurin muutoksen.”

Liittyykö yrityksen toimintaan ongelmia, joita ei voida muuttaa? ”Useimmiten voidaan. Se vaatii luovaa ongelmanratkaisua ja henkilöstön sitoutumista.”

Tärpit antoivat palvelumuotoilijat Piia Innanen ja Sari Komulainen.

20 Tradenomi

– Usein pyydetään esimerkiksi jotain tiettyä tuotetta valikoimiin. Näitä toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan.

Siihen, että arinalaiset valitsivat tutkimuksen tekijäksi ulkopuolisen toimiston, eivätkä luottaneet omaan mutu-tuntumaansa, oli syynsä.

– Olemme yritysmuodoltamme osuuskauppa, joten lähes kaikki asiakkaamme ovat jollain tapaa sitoutuneet asiakkaiksemme.

Siksi oli selvää, että halusimme mukaan ulkopuolisen toimijan, jolle asiakkaat voivat kertoa rehellisen mielipiteensä ja joka pystyy muodostamaan kokonaiskuvan asiakkaan eli omistajan näkökulmasta. Oli tärkeää, että niille toimenpiteille, joita lähdimme tekemään, oli joku peruste ja pohja, Ylitapio painottaa.

Jännä juttu palvelumuotoilussa on se, että siinä ei useinkaan puhuta kovin isoista jutuista.

Palvelumuotoilijat Piia Innanen (vas.) ja Sari Komulainen ovat huomanneet, että usein tarvitaan ulkopuolinen näkemään muutoksen mahdollisuus.

Samasta syystä tutkimukseen haastateltiin myös asiakkaita Kauppakeskus Valkean ulkopuolella.

– Pyrimme saamaan mielipiteitä myös heiltä, jotka eivät olleet vielä käyneet kauppakeskuksessa. Osa asiakkaista myös haastateltiin syvällisemmin, jolloin saimme hyvinkin tarkkoja tietoja asiakkaidemme arjesta, Ylitapio sanoo.

Oululaiset tykkäävät juustosta Pieniä muutoksia tehtiin heti, ja niitä on tehty pitkin ensimmäistä vuotta. Nyt on valmistunut Sokos Herkun ensimmäinen iso remontti.

– Lähes kaikki tuotteet ovat vaihtaneet paikkaa. Kauppa on nyt asiakkaidemme näköinen. Vuoden mittaan olemme huomanneet, mitä oululaiset ostavat. Juustotiskin valikoimaa parannettiin heti ensimmäisten palautteiden jälkeen. Hyvä esimerkki on myös lounasravintolamme. Ennen avaamista oli mahdotonta tietää, kuinka hyvin ihmiset löytäisivät tänne. Nyt olemme laajentaneet sinne 30 uutta asiakaspaikkaa, Salo hymyilee.

Huomiota on kiinnitetty myös saavutettavuuteen ja löydettävyyteen.

– Kellarikerros asettaa omat haasteensa.

Opasteita on lisätty reilusti. Tämä esimerkki kertoo siitä, kuinka sitä itse katsoo asioita eri tavalla kuin vaikkapa kauppakeskuksessa ensimmäistä kertaa vieraileva asiakas. Kuvittelimme, että opastus on riittävä, mutta palaute kertoi toista. Saavutettavuutta on mietitty myös pysäköinnin näkökulmasta.

Herkun omaan pysäköintiin autonsa parkkeeranneet saavat pienen hyvityksen loppusummasta kassalla, Ylitapio kertoo.

Osuuskauppa Arina on monialayritys, jossa palvelumuotoilu on eri muodoissaan käytössä arkisena työkaluna.

– Kun palvelu paranee, se auttaa sekä asiakasta että meitä, Ylitapio summaa.

Ratkaisuja asiakkaan arkeen

P

a lvelumuotoilu on lyhykäisyydessään asiakaslähtöistä palvelu- ja liiketoiminnan kehittämistä. Asiakaslähtöisyys on melko kulunut sana, ja kaikki yritykset vakuuttavat olevansa asiakaslähtöisiä. Monet eivät kuitenkaan ymmärrä asiakkaidensa arkea, mikä on palvelumuotoilun lähtökohta, huomauttaa palvelumuotoilija ja toimitusjohtaja Piia Innanen Palvelumuotoilu Palo Oy:stä.

Innasen mukaan monella on kyllä kuvitelmia siitä, mitä asiakas haluaa.

– Usein tilaaja-asiakkaalla on jokin käsitys siitä, mitä hän tietää tai olettaa tietävänsä. Kun asiaa lähdetään laadullisin menetelmin tutkimaan, törmätään yllätyksiin. Asia ei ollutkaan niin kuin kuviteltiin.

Palvelumuotoiluun on olemassa erilaisia työkaluja.

– Voidaan käyttää havainnointia ja haastatteluja, mutta myös draamaa, visuaalisuutta, kuvaamismenetelmiä ja erilaisia kokeiluja ja konkretisointia. Lähtökohdat ovat samat kuin fyysisten esineiden muotoilussa. Niitä vain sovelletaan palveluihin, selventää Innasen kollega, palvelumuotoilija Sari Komulainen.

Olennaista on tuoda ratkaisuja asiakkaan arjen haasteisiin.

– Se lisää tyytyväisyyttä ja on yrityksen markkinoinnin kannalta tehokkaampaa kuin mikään muu. Kun pystyt tarjoamaan parempaa asiakaskokemusta, asiakkaasi ovat tyytyväisempiä ja pitkäaikaisempia, Komulainen tietää.

Palvelumuotoilua tehtäessä on tärkeää olla mahdollisimman lähellä aitoa palveluympäristöä.

– Siksi esimerkiksi Kauppakeskus Valkean tapauksessa haastattelimme ihmisiä kauppakeskuksessa tai sen ulkopuolella. Asiakas saattoi havainnollistaa kokemaansa paikan päällä. Osa asiakkaista haastateltiin noin tunnin kestäneissä syvähaastatteluissa, joissa pyrittiin pääsemään paremmin sisälle asiakkaan arkeen. Niissä juteltiin esimerkiksi siitä, miten käsillä oleva palvelu sujahtaa henkilön omaan arkeen ja sen rutiineihin. Tai jos esteitä oli, mitä pitäisi tehdä, jotta ne poistuisivat, Innanen sanoo.

Jännä juttu palvelumuotoilussa on se, että siinä ei useinkaan puhuta kovin isoista jutuista.

– Pienilläkin muutoksilla saatetaan parantaa huomattavasti asiakkaan palvelukokemusta. Usein on niin, että tarvitaan ulkopuolinen näkemään muutoksen mahdollisuus. Toisinaan näkee myös, että henkilöstön sisäistä tietoa on unohdettu hyödyntää. Se on valtava voimavara, jota ei pidä unohtaa, Komulainen muistuttaa.

Tradenomi 21

Syksyllä käydään liittokohtaisia neuvotteluita – jäsenet odottavat ostovoiman parantumista Syksyllä neuvotellaan kaikilla tradenomien keskeisillä aloilla.

Jäsenkyselyn mukaan tradenomit odottavat aiempaa suurempia palkankorotuksia sekä ostovoiman parantumista. Nollakorotukset eivät ole enää vaihtoehto.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStockphoto

S

yksyn neuvottelupöydissä käydään niin kutsuttua liittokierrosta, jossa neuvotteluosapuolina ovat ammattisekä työnantajaliitot ilman keskusjärjestöjä. Viimeisestä puhtaasta liittokierroksesta on aikaa noin kymmenen vuotta.

Liittokierroksella eri toimialat neuvottelevat omien aikataulujen ja lähtökohtien mukaisesti, ja se antaa mahdollisuuden sopia alakohtaisista erityistarpeista paremmin kuin tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa, joissa ovat mukana myös hallitus ja keskusjärjestöt.

– Alakohtaisten muutosten tarve on kova molemmin puolin, kertoo TRALin toiminnanjohtaja Mika Varjonen.

YTN tavoittelee ostovoiman turvaavia palkankorotuksia Liittokierroksella yksityisellä sektorilla tradenomeja edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN, joka on akavalainen neuvottelujärjestö.

YTN käy neuvotteluita muun muassa teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualoilla, ICT- ja rahoitusalalla.

YTN tavoittelee neuvotteluissa vähintään palkansaajien ostovoiman myönteisen kehityksen turvaavia palkankorotuksia tai 22 Tradenomi

vastaavaa sopimuksen kustannusvaikutusta.

Korotukset tulee sopia maksettavaksi kaikille yhtenäisenä yleiskorotuksena. Lisäksi YTN tavoittelee muutoksia työaikakirjauksiin.

– Tästä tulee palkkakierros, Varjonen kiteyttää.

– Jäsenet haluavat luopua työaikojen pidennyksistä, kertoo Rantamaula.

Jäsenet pitävät myös etätyön lisäämistä sekä työaikapankkia tärkeinä. Lisäksi jäsenet toivovat vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaamista.

Jäsenet odottavat aiempaa suurempia korotuksia

Korotuksista neuvotteluiden kipukohta

TRAL kartoitti kesäkuussa jäsentensä tavoitteita vuoden 2017 neuvottelukierrokselle.

Tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvontalinjausten valmistelussa.

– Neuvottelujen tavoitteet pohjautuvat aina etukäteen tehtyyn jäsenkyselyyn. Mitä jäsenet ovat mieltä, sillä mennään, sanoo TRALin vaikuttamisyksikön johtaja VilleVeikko Rantamaula.

Kyselyn mukaan tradenomit odottavat aiempaa suurempia palkankorotuksia sekä ostovoiman parantumista. 70 prosentin mielestä tulevilla palkankorotuksilla pitää olla ostovoimaa parantava vaikutus. Selvä enemmistö haluaa korotukset prosentuaalisina.

Vastaajat kokivat myös kilpailukykysopimuksen tuoman työajan pidennyksen olevan merkityksetön kilpailukyvylle.

Liittokierroksella neuvotellaan muun muassa tulevien sopimusten kestosta, palkankorotusten tasosta sekä työaikakysymyksistä. Kaksi jälkimmäistä saattaa nousta neuvotteluiden kipukohdiksi.

– Neuvottelukierroksesta ei varmasti tule helppo, vaan edessä on tiukka ja haastava syksy. Kaikki on auki, sanoo Rantamaula.

– Vaikkei taloustilanne ole vieläkään paras mahdollinen, se on jo parempi. Nyt käydään varmasti keskustelua siitä, palataanko esimerkiksi työaikojen osalta samaan tilanteeseen kuin ennen kilpailukykysopimusta, hän jatkaa.

Jäsenet toivovat myös enemmän vapaa-aikaa Liittokierroksella neuvotteluiden sopimustavoitteet ja sisältö riippuvat eri alojen lähtökohdista ja tilanteista. Valmiita raameja ei ole.

syntyykö tarpeita talokohtaisille työehtosopimuksille, sanoo Rantamaula.

Neuvottelujen kulusta tiedotetaan jäseniä sekä alakohtaisesti että liiton sosiaalisen median kanavissa.

– Vuoropuhelua käydään jäsenistön kanssa aktiivisesti ennen neuvotteluita ja niiden aikana, Rantamaula kertoo.

Työaikalakiuudistus eduskuntakäsittelyyn

Liittokierroksella neuvotellaan muun muassa tulevien sopimusten kestosta, palkankorotusten tasosta sekä työaikakysymyksistä.

Alasta riippuen esille nousevat esimerkiksi matka-ajan korvaukset, palkkausjärjestelmien uudistukset, etätyön mahdollisuudet sekä äitiys- ja isyysvapaaseen liittyvät korvaukset ja pituudet.

– Myös vapaa-ajan kysymykset nousevat varmasti esille. Jäsenet arvostavat entistä enemmän vapaa-aikaa ja haluaisivat valita vapaammin, pitävätkö pidemmän lomansa talvella vai kesällä, Rantamaula kertoo.

Tiukkoja neuvotteluita on edessä

seuraavat puoli vuotta, ja osassa aloja neuvottelut ovat jo käynnissä. Neuvottelujen huippu kohdentuu syys- ja lokakuulle.

Rahoitusalalla neuvottelut käydään marraskuussa ja esimerkiksi julkisen sektorin neuvottelut käydään ensi vuoden puolella.

Sopimuksettomalla kaupan alalla edetään valtakunnansovittelijan ehdotuksen mukaisesti eli keskustelut työehdoista käydään paikallisesti.

– Puolen vuoden aikana katsotaan,

Liittokierroksen lisäksi syksyllä on edessä työaikalakiuudistuksen eduskuntakäsittely sekä uuden vuosilomalain työryhmätyöskentely.

Työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää työaikasääntelyn kokonaisuutta ja päivittää työaikalain ja vuosilomalain säännökset 2020-luvun tarpeisiin.

TRAL kannattaa työaikalain jatkovalmistelua ja uuden lain voimaantuloa, mikäli esityksen soveltamisalaa ja vapaa-ajalla työasioissa matkustamiseen liittyviä kirjauksia tarkennetaan.

Hyvää esityksessä on se, että se huomioi erilaiset työnteon muodot ja lisää työaikajoustoja esimerkiksi liukuvan työajan ja työaikapankkien osalta, säilyttäen samalla työsuojelulliset seikat.

Tradenomi 23

Kehitä osaamistasi opintovapaalla Opintovapaalle kannattaa lähteä, jos tarvitsee lisäoppia ja siihen on mahdollisuus. Ennen opiskelua kannattaa perehtyä vapaan ehtoihin.

TEKSTI Laura Järvelä KUVA iStockphoto

24 Tradenomi

O

pintovapaalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja vapauttaa työntekijän työtehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan käyttäminen edellyttää voimassaolevaa palvelussuhdetta. Jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, työntekijällä on oikeus saada opintovapaata. Työnantajalle on kuitenkin säädetty mahdollisuus siirtää vapaan alkamisajankohtaa.

Opintovapaa edellyttää työsuhdetta Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, kun työntekijän palvelussuhde on päätoimisena kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa samaan työnantajaan vähintään vuoden. Työntekijällä on tällöin oikeus saada saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta opintovapaata.

yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaa voidaan kuitenkin työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella toteuttaa myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla opintovapaa useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä.

Miten haet opintovapaata?

Opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Mikäli opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväksi, voi hakemuksen tehdä suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunniteltujen opintojen aloittamista. Alle viiden päivän opintovapaan hakemisesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään toisin.

Työnantajan pitää antaa opintovapaan myöntämisestä kirjallinen päätös vähintään 15 päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkamista. Enintään viiden päivän opintovapaata varten vastaava aika on seitsemän päivää.

Työnantajalla oikeus siirtää alkamisajankohtaa

Mikäli opintovapaata haetaan enintään viidelle päivälle, edellytyksenä on, että palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa samaan työnantajaan vähintään kolme kuukautta.

Opintovapaata voidaan myöntää Suomessa julkisen valvonnan alaisiin koulutuksiin sekä tietyin edellytyksin myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin. Myös työehtosopimuksissa määriteltyihin ammattiyhdistyskoulutuksiin on mahdollista hakea opintovapaata.

Koulutus tai opiskelu, johon opintovapaata haetaan, voi olla muun muassa opetuksen seuraamista, opetussuunnitelmaan kuuluvaa ohjattua käytännön harjoittelua, opinnäytetyön tekemistä sekä koetilaisuuteen osallistumista.

Vapaata myönnetään yleensä antamalla työntekijälle etukäteen määrättynä aikana

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan ajankohtaa, mikäli sen myöntäminen tarkoitettuna ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Tuntuvaa haittaa arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioon voivat vaikuttaa muun muassa yrityksen koko ja henkilöstön määrä.

Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus muun muassa töitä järjestelemällä, sijaisia käyttämällä ja kouluttamalla heitä tehtäviinsä myötävaikuttaa siihen, että työntekijä voi jäädä opintovapaalle. Jos työnantaja siirtää opintovapaan ajankohtaa tuntuvaan haittaan vedoten, työnantajalta kannattaa pyytää kirjalliset perustelut siirrolle.

Opintovapaan alkamisajankohtaa voi siirtää enintään kuudella kuukaudella. Jos opintovapaata on haettu koulutukseen tai opiskeluun, joka toistuu harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin, alkamisajankohtaa voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

Jos työskentelet yrityksessä, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin.

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamista myös silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut

Nämä tiedot opintovapaahakemukseen opintojen ja haettavan opintovapaan alkamisja päättymisajankohta hakemuksen kohteena olevan koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite, lisäksi onko kysymyksessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan yhteisesti hyväksymä opintosuunnitelma, johon on merkitty aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika Mikäli opintovapaata haetaan tutkinnon suorittamista varten, hakemukseen on liitettävä todistus ilmoittautumisesta tutkintoon.

vähemmän kuin kuusi kuukautta, eikä työntekijän tarkoituksena ole saada päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.

Opintovapaa ei oikeuta irtisanomiseen Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt oikeuttaan opintovapaaseen. Opintovapaa ei kuitenkaan anna suojaa muilla perusteilla tapahtuvissa irtisanomistilanteissa. Siten tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tehty irtisanominen voi kohdistua myös opintovapaalla olevaan ja työsuhde päättyä opintovapaan aikana.

Oma rahoitus kannattaa hoitaa kuntoon opintovapaan aikana hakemalla aikuiskoulutustukea koulutusrahastolta. Opintovapaan aikana kertyy myös vuosilomaa. à LISÄTI ETOJA AI KUISKOULUTUSTUESTA: HTTPS://WWW.KOULUTUSRAHASTO.FI/FI/ETUSIVU/.

Laura Järvelä työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Näin järjestät onnistuneen tapahtuman Onnistuneen yritystapahtuman suunnitteluun on syytä varata aikaa ja ulkopuolista apua. Oleellisinta on kuitenkin miettiä, keitä tapahtuma todella kiinnostaa – ja kutsua vain heidät.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVA iStockphoto

1 TÄRKEINTÄ ON vieraslistan huolellinen

laatiminen. Tähän kannattaa käyttää kunnolla aikaa ja miettiä, miksi juuri nämä henkilöt on syytä kutsua ja mitä he hyötyvät tapahtumasta. Jos tilaisuuden sisältö ei puhuttele, vieraat eivät saavu paikalle.

Tapahtuman järjestäminen on iso investointi, joten sen onnistumista on syytä mitata esimerkiksi tarkastelemalla, kuinka moni kutsutuista tuli paikalle, viihtyivätkö he, miten monta kontaktia tai asiakastapaamista saatiin sovittua, näkyikö tapahtuma mediassa ja millaista palautetta tilaisuudesta saatiin.

2

3

NIMEÄ ISÄNTÄ. Tapahtumalla on oltava

nimetty isäntä tai emäntä, joka antaa sille kasvot. On tärkeää, että isännät ovat itse paikalla muutoinkin kuin vain tervetuliaissanojen lausujina.

Jos yritys järjestää tapahtuman tutustuakseen vaikka uuteen asiakassegmenttiin, kannattaa järjestää tilaisuus, joka mahdollistaa seurustelun ja keskustelun. Tässä myös tapahtuman tyylilaji on tärkeä: jos tavoitteena on tutustua ja verkostoitua, tilaisuudeksi ei kannata valita urheilutapahtumaa, jossa aikaa seurusteluun on vain erätaukojen ajan.

LUO KIINNOSTAVA sisältö. Tapahtuman

sisältöä määrittää aina tavoite: millaista sosiaalista kanssakäymistä toivotaan. Osuva tilaisuus voi puhutella ja sitouttaa vierasta yritykseen jo pelkällä pääsylipulla.

Tapahtumat voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: hyöty- ja aistimustapahtumiin ja joukkoon kuulumisen tapahtumiin. Konsertti kuuluu aistimustapahtumiin, ja hyötytapahtumat ovat usein seminaareja, joissa saa itselle ja yritykselle uutta tietoa. Joukkoon kuulumisen tapahtumia ovat esimerkiksi tiimipäivät, joissa ihmisten keskinäinen dynamiikka on pääosassa. Yritystapahtuma on usein sekoitus kaikkia näitä kolmea.

4 KÄYTÄ AMMATTILAISIA käytännön järjes-

à Vinkit antoi Johanna Catani,

jonka Onnistunut yritystapahtuma -kirja julkaistiin keväällä 2017.

26 Tradenomi

telyihin. Jotta tapahtuma onnistuu, käytännön järjestelyiden pitää hoitua sujuvasti. Kannattaa käyttää ammattilaisia niissä asioissa, joihin ei ole osaamista omasta takaa. Onnistumisen kannalta kriittisiä asioita ovat budjetointi, ohjelmakokonaisuudet sekä turvallisuus- ja logistiikka-asiat.

Hyödynnä talousihmisten osaamista esimerkiksi tarjouspyyntöjen tekemisessä ja tarjousten vertailussa. Tapahtuman jälkeen on hyvä arvioida, kuinka hyvin käytännön järjestelyt onnistuivat, jotta seuraavalla kerralla asiat voidaan tehdä vielä paremmin.

TEKSTI Petter Harjula KUVA Markus Pentikäinen

Otsikko

L

eipis

nosto

Valtuuston järjestäytymiskokous valitsi uudet päättäjät

K

eväällä vaaleilla valittu valtuusto kokoontui Helsinkiin elokuun lopulla pitämään järjestäytymiskokouksensa. Samalla uusi valtuusto perehtyi tarkemmin liiton toimintaan ja talouteen, sääntöihin sekä strategiaan. Valtuustossa on yhteensä 35 jäsentä, joista 30 valittiin kevään jäsenvaaleissa. Opiskelijoilla on valtuustossa viisi paikkaa, ja heidät nimittää Tradenomiopiskelijaliitto TROL. Järjestäytymiskokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jaana Carlenius ja

varapuheenjohtajaksi opiskelijoiden edustaja Tero Tirkkonen. He johtavat valtuustossa puhetta seuraaviin jäsenvaaleihin, kevääseen 2020 saakka.

Samassa kokouksessa liitolle valittiin uusi hallitus seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Niko Aaltonen. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin VeliMatti Peltola ja 2. varapuheenjohtajaksi Annemari Rautio.

Hallituksen jäseniksi valittiin Reetta Ahonen, Mika Haapsaari, Minna Hirvonen,

Jaakko Hyvönen, Juho Karhumäki, Marko Pesu, Suvi Rossi ja Heidi Syrjälä. Opiskelijoita hallituksessa edustaa Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n puheenjohtaja Veera Koli.

– Näillä valinnoilla on hyvä jatkaa liiton menestyksekästä kehittämistä, sanoo puheenjohtaja Niko Aaltonen.

– TRAL on edelleen työmarkkinakentässä nuorehko liitto, jolla on jatkossakin halua ja kykyä uudistaa perinteisiä kaavoja, Aaltonen summaa.

Tradenomi

27

Eeva Geier rohkaisee kaikkia yrittäjyydestä haaveilevia tarttumaan toimeen. Neuvoja ja ohjeita saa matkan varrella, kun vain uskaltaa kysyä.

28 Tradenomi

Opiskelijapari rakensi vaatebrändin Eeva Geier ja Riku Keihäsniemi tapasivat tradenomiopintojen parissa. He päättivät perustaa yhteisen yrityksen ja päätyivät asumaan saman katon alle.

TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen

R

IVA Clothingin toimistopäällikkö Seppo rientää ovelle vastaan. Hän tarttuu ojennettuun käteen leikkimielisesti hampaillaan. Eeva Geier pahoittelee Sepon ylitsevuotavaa tuttavallisuutta. Onhan kyseessä vasta koiranpentu, corgi rodultaan.

Geier kävelee keittiöön Seppo kintereillään. Geier ja hänen yhtiökumppaninsa sekä avopuolisonsa Riku Keihäsniemi ovat asuneet Jyväskylän Viitaniemessä sijaitsevassa 80-neliöisessä kolmiossa vasta joitakin kuukausia. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun yritystoiminta ja asuminen eivät enää mahtuneet kaksion seinien sisäpuolelle.

– Nyt meillä on oma huone yritystoiminnalle. Sinne mahtuu koko varastomme.

Otamme yleensä kerralla 700 tuotteen eriä, Geier kertoo.

Geier ja Keihäsniemi perustivat RIVA Clothing -vaatemerkin ja samannimisen osakeyhtiön reilu vuosi sitten. Tuolloin he opiskelivat toista vuotta liiketaloutta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Pariskunta halusi päästä kokeilemaan koulussa opittuja asioita käytännössä. Molempia kiinnosti muoti ja vaatteet, joten muotialalle lähteminen tuntui luontevalta. Innostus oli niin syvä, että pariskunta päätti kehittää saman tien oman vaatebrändin.

Tradenomikoulutuksesta eväät yrittäjyyden polulle JAMKin opiskelijat voivat halutessaan osallistua JAMK Generator -toimintaan, jossa on mahdollista kehittää omia liikeideoita ja saada konkreettista apua yritystoiminnan käynnistämiseen. Samalla voi kerätä opintopisteitä.

Geier ja Keihäsniemi kävivät ensin JAMK Generatorin Esihautomokurssin, jonka aikana muun muassa tehtiin liiketoimintasuunnitelma ja suunniteltiin yrityksen rahoitusta. Kun RIVA Clothing oli syntynyt, kaksikko kävi vielä Generatorin yrityshautomokurssin.

– JAMKin Generatorista on ollut meille todella paljon apua. Konkreettisten neuvojen ja ohjeiden lisäksi saimme sieltä jopa pienen yritysrahoituksen, Geier kiittelee.

RIVA Clothing syntyi vikkelästi, vaikka kummallakaan yrittäjistä ei ollut aiempaa kokemusta vaatebisneksestä, eikä juuri yrittäjyydestäkään. Matkailualan kaksoistutkintoa tehdessään Geier oli tosin tutustunut Nuori Yrittäjyys -toimintaan koulun projektien yhteydessä ja toiminut omassa NY-yrityksessä. Sieltä hänelle oli tarttunut kyky saada asioita tapahtumaan. Amk-opinnot ovat puolestaan antaneet eväitä oman yrityksen markkinointiin ja jonkin verran myös Tradenomi 29

RIVA Clothing on saanut asiakkailtaan positiivista palautetta paitsi raikkaista mallistoista myös aitoudesta ja avoimuudesta. Yrittäjät jakavat sosiaalisessa mediassa niin hyvät kuin huonotkin hetket. Se lisää brändin inhimillisyyttä ja helpottaa siihen samaistumista.

Yrittäjänä toimimisessa hienointa on vapaus määrittää itse omat työaikansa ja suunnitella työpäiviensä sisältö. hinnoitteluun sekä katelaskentaan. Geier kuitenkin myöntää, että taloushallintoa olisi hyvä hallita vielä peruskurssin oppimäärää syvällisemmin.

Nuoret yrittäjät lähtivät rohkeasti etsimään sopivaa vaatteiden maahantuojaa, rakentamaan verkkokauppaa ja suunnittelemaan omia tuotteita. Kesään mennessä verkkokauppa oli saatu pystyyn ja tuotteiden toimittajatkin olivat löytyneet.

T-paitojen ja collegeiden toimittajana on nykyään hämeenlinnalainen Belik, joka on erikoistunut ekologisten ja reilusti tuotettujen vaatteiden maahantuontiin. Asusteet, kuten reput ja lippikset, tilataan jyväskyläläiseltä Tarrapaidalta.

– Valitsemme maahantuojan valikoimasta meille sopivat vaatteet ja testaamme, miten ne kestävät arkikäyttöä. Suunnittelemme itse tuotteiden printit ja teetämme painatukset yhteistyökumppanilla. Olemme käyneet koulussa Photoshopin peruskurssin ja harjoittelimme painokelpoisten printtien tekemistä vaatteisiin. Printit ovat saaneet vaikutteita omien päähänpistojen lisäksi muun muassa tatuointitrendeistä, Geier kertoo.

Pop upista lisäpotkua Yrityksen päämyyntikanava on verkkokauppa, mutta pariin otteeseen tuotteita on myyty myös Jyväskylän keskustan kauppakeskuksiin pystytetyissä pop up -myymälöissä. Geierille on jäänyt kivijalkakokeiluista hyvät muistot. Sopiva liiketila on ollut kohtuullisen helppo löytää, ja hinnoissakin on ollut neuvotteluvaraa. Mikä parasta, asiakkaat ovat päässeet sovittamaan RIVA Clothingin tuotteita, ja vaatemerkki on saanut aivan uusia asiakkaita.

– Meillä on Rikun kanssa molemmilla laajat verkostot. Se on auttanut brändin tunnetuksi tekemisessä. Facebookin ja Instagramin kautta olemme saaneet laajennettua 30 Tradenomi

tunnettuuttamme, kuten pop upeillakin. Nyt meillä on asiakkaita oikeastaan koko Suomessa, Geier sanoo.

Geierin mielestä yrittäjänä toimimisessa hienointa on vapaus määrittää itse omat työaikansa ja suunnitella työpäiviensä sisältö.

Toisaalta tässä vapaudessa piilee myös oma riskinsä; työpäivät venyvät helposti pitkiksi, eikä aikaa rentoutumiseen ja harrastuksille tahdo jäädä.

– Itse olen aina halunnut tehdä asiat viimeisen päälle hyvin. Minulle olikin aluksi hankalaa ottaa aikaa itselle ja viettää myös vapaa-aikaa. Vuodessa olen jo oppinut hieman rennomman asenteen työntekoon.

Pariskunnalla ei ole selkeää työnjakoa yrityksen töiden osalta, mutta töitä tehdään omien vahvuusalueiden mukaan. Geier hoitaa enemmän virallisia paperitöitä, kuvaa ja muokkaa sisältöä sosiaaliseen mediaan ja hoitaa tilauksia. Keihäsniemi puolestaan suunnittelee markkinointia, kirjoittaa sisältöä someen ja kehittää RIVAn brändiä eteenpäin.

– Aamulla hoidan laskutuksia, valmistelen kirjanpitoa ja vien tilatut tuotteet postiin.

Iltapäivällä teen monesti tuotekuvauksia tai kirjoitan blogia. Jos meillä on pop up -toiminta käynnissä, päivät kuluvat liikkeessä.

Välillä teen töitä kellon ympäri, mutta hiljaisempina aikoina voin pitää enemmän vapaata.

Yrittäjien opinnot ovat loppumetreillä, ja heidän olisi tarkoitus valmistua jouluna tradenomeiksi.

– Tavoitteenamme on, että yrittäjyys työllistäisi meidät valmistumisemme jälkeen.

Yksi yrittäjyyteen liittyvä tavoitteemme on jo täyttynyt, kun olemme oppineet tätä tehdessämme niin paljon, Geier sanoo hymyillen.

Toimistopäällikkö Seppo on luottavainen RIVA Clothingin tulevan menestyksen suhteen. Se on nukahtanut levollisena eteisen nurkkaan.

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous Aika: 10.–11.11.2017 Paikka: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käsiteltävät asiat

Monta väylää yrittäjäksi SUORAAN YRITTÄJYYTEEN suuntautuvia tradenomikoulutuksia on hakukohteina muutamassa ammattikorkeakoulussa. Lisäksi työkokemusta omaaville tradenomeille on tarjolla yrittäjyyteen painottuvia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Erilaisia yrittäjyysopintoja on tarjolla kaikissa tradenomeja kouluttavissa ammattikorkeakouluissa. Yrittäjyys voi olla oman hakukohteen lisäksi erillisenä tradenomikoulutuksen suuntautumisvaihtoehtona, yrittäjyysakatemiana ja lisäksi on useita muita tapoja yrittäjyyden huomioimiseen tradenomiopinnoissa.

1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokouksen järjestäytyminen 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Ilmoitusasiat 7 Sääntömuutos 8 Liiton toimintakertomus vuodelta 2016 9 Tilinpäätös vuodelta 2016 10 Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2016 hallitukselle ja muille tilivelvollisille 11 Hallituksen selonteko vuodesta 2017 12 Hallituksen koko vuodelle 2018 13 Valiokuntien asettaminen ja niiden jäsenten valinta 14 Lähetekeskustelu 14.1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018 14.2 Puheenjohtajaehdokkaat 14.3 Varapuheenjohtajaehdokkaat 14.4 Hallitusehdokkaat 14.5 Koulutuspoliittinen ohjelma 14.6 Julkilausuma 15 Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2018 16 Liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2018 17 Liiton talousarvio vuodelle 2018 18 Liiton toimihenkilöiden valinta vuodelle 2018 18.1 Puheenjohtajavaali 18.2 Varapuheenjohtajavaali 18.3 Hallitusvaali 19 Koulutuspoliittinen ohjelma 20 Julkilausuma 21 Toiminnantarkastajien ja heidän henkilökohtaisten varatoiminnantarkastajien valinta vuodelle 2018 22 Muut asiat 23 Kokouksen päättäminen

Tradenomi 31

Yrittäjänkin asialla TRAL julkaisi huhtikuussa uuden palvelukokonaisuuden yrittäjäjäsenille, yrittäjyyspalvelun, jonka tarkoituksena on tukea niin yrittäjinä toimivia kuin yrittäjyydestä vasta haaveilevia tradenomeja.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVA iStockphoto

Y

rittäjyyspalvelun idea lähti yksinkertaisesti jäsenistön tarpeesta. Uudella palvelullamme reagoimme työelämän muutoksiin, kiteyttää palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva TRALista.

Syksyllä 2016 tehdyn kyselyn mukaan TRALin jäsenistä runsaat 15 prosenttia on yrittäjiä tai harkitsevat sellaiseksi ryhtymistä.

Yrittäjyyden määrä lisääntyykin koko ajan – se voi olla täyspäiväistä yrittäjyyttä tai vaikka osa-aikaista yrittäjänä toimimista tavallisen palkkatyön ohessa.

Yrittäjille suunnatuilla palveluillaan liitto haluaa myös muokata perinteistä edunvalvontajärjestön leimaa: – TRAL ei ole pelkästään palkansaajajärjestö, vaan nimenomaan tradenomien järjestö, joka ajaa kaikkien jäsentensä etuja.

Kyseessä on myös strateginen tavoite, ja yrittäjät ovat hyvää jäsenpotentiaalia.

32 Tradenomi

– Olemme linjanneet, että TRAL tarjoaa eri jäsensegmenteilleen omia palvelukokonaisuuksia, emmekä halua sulkea yrittäjinä toimivia tradenomeja niiden ulkopuolelle, Kouva tarkentaa.

Noviiseille ja konkareille yhtä lailla Uudella palvelullaan TRAL haluaa tukea yrittäjinä toimivia tai sparrata tradenomeja, jotka vasta pohtivat yrittäjyyden mahdollisuutta.

– Asiantuntijoiltamme saa neuvoja esimerkiksi silloin, kun haluaa pallotella oman liikeidean toteuttamisen mahdollisuuksia tai haluaa vinkkejä uuden työntekijän palkkaamiseen, kuvailee yrittäjyyspalveluita koordinoiva markkinoinnin suunnittelija Päivi Pekkala TRALista.

TRAL on Entren, Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n jäsen sekä Akateemiset Yrittäjät AKY:n jäsen, joka on

TRAL ei ole pelkästään palkansaajajärjestö, vaan nimenomaan tradenomien järjestö. samalla Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

– Tätä kautta yrittäjänä toimivat jäsenemme saavat myös Suomen Yrittäjien moninaiset palvelut käyttöönsä. Näistä esimerkiksi veroneuvonta kiinnostaa varmasti kokeneempia konkareita.

Tärkeätä on myös vertaistuki, jota yrittäjät saavat muun muassa Tradenomiyrittäjä-verkostosta tai yhteistyötahojen yhteisistä tapahtumista, koulutuksista ja webinaareista.

– Esimerkiksi Akateemisten yrittäjien tapahtumissa pääsee verkostoitumaan myös

Hyödyllisiä palveluita ja etuja yrittäjille YRITTÄJYYSPALVELUT ON tarkoitettu kaikille jäsenille, joita kiinnostaa yrittäjyys tai jotka jo toimivat yrittäjinä osa- tai kokoaikaisesti.

Suomen Yrittäjien palvelupaketti on TRALin yrittäjäjäsenille ilmainen, erikseen tilattava palvelu. Sen voi tilata kuka tahansa jäsen, eli myös kulta- ja mustatason opiskelijat.

Muille yrittäjinä toimiville jäsenille Suomen Yrittäjien palvelupaketin hinta on 65 € vuodessa. Muilta kuin yrittäjäjäseniltä palvelupaketti laskutetaan jäsenmaksun yhteydessä koko vuodelta kerrallaan.

TRALin palvelupakettiin kuuluu muun muassa henkilökohtainen yrittäjyysohjaus puhelimitse, videoyhteydellä tai sähköpostitse. Ajan ohjausta varten voi varata osoitteesta valmennuskalenteri.fi/ajanvaraus/tral/.

Jäsenille järjestetään muun muassa yrittäjyysaiheisia tapahtumia, koulutuksia ja webinaareja.

TRALin jäsenille tarjotaan maksuton pääsy lakitoimisto Fondian VirtuaaliLakimies-lakitietopankkiin. Palvelu on Fondian juristien laatima ja ylläpitämä, ja siinä on muun muassa juridista perustietoa päivittäisen liiketoiminnan hoitamisen tueksi. Lakitietopankissa on yli 1 700 artikkelia, jotka käsittelevät yrittäjille tärkeitä juridisia kysymyksiä. Tietopankki kattaa yritystoiminnan kannalta tärkeimpiä juridiikan alueita työoikeudesta yhtiöoikeuteen.

Ota yhteyttä: yrittajyyspalvelut@tral.

Tulevia tapahtumia

muiden alojen yrittäjien kanssa, Pekkala kertoo.

Tällaisissa eri alojen yrittäjille suunnatuissa tapahtumissa saattaa syntyä uusia yhteistyön alkuja ja jopa uudenlaista liiketoimintaa. TRAL haluaa olla mukana luomassa ekosysteemiä, jossa yrittäjähenkiset ihmiset kohtaavat ja saavat mahdollisuuden luoda yhdessä jotakin uutta tai löytää tapoja tehdä yhteistyötä.

– Varsinkin yksinyrittäjille monipuolinen verkottuminen ja yhteistyömahdollisuuksien

löytäminen voivat olla erittäin tärkeitä niin vertaistuen saamiseksi kuin uusien projektienkin mahdollistamiseksi, Pekkala toteaa.

Hän kannustaa TRALin jäseniä antamaan palautetta Yrittäjyyspalveluista sekä kertomaan kehitysehdotuksia esimerkiksi tapahtumien ja koulutusten aihealueista. à LUE LISÄÄ: TRAL.FI/PALVELUT-JA-EDUT/ YRITTAJYYSPALVELUT AKAVAN ENTRE.FI AKATEEMISETYRITTAJAT.FI

Askeleet yrityksen perustamiseen, yrittäjyysilta Aika ja paikka: 20.9.2017, klo 17-20, NewCo juhlasali, Ensi linja 1, Helsinki Lisätietoa: http://tapahtumakalenteri.tral.fi/ tapahtumat/askeleet-yrityksen-perustamiseenyrittajyysilta/ Viimeinen ilmoittautuminen 17.9.2017 Tradenomiyrittäjien Superlauantai Aika: 7.10.2017, klo 10-15 Helsinki, (paikka avoin) Lisätietoa ja ilmoittautuminen: http://tapahtumakalenteri.tral.fi/tapahtumat/tradenomiyrittajien-superlauantai/ Viimeinen ilmoittautuminen 28.9.2017

Tradenomi 33

Kuvateksti

Kuvateksti

Nosto

01_otsikko 02_ingressi TEKSTI Xxxxxx KUVA Xxxxx

A

4_teksti

Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin?

Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa

ä

Hyödynn

JÄSENETUSI

34 Tradenomi

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Niina Riipinen Työsuhdelakimies puh. puh. 020 155 8811

Vaikuttamisyksikkö Elin Blomqvist-Valtonen Asiamies puh. 040 775 3040

Jori Karjalainen Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 044 555 2638

Joonas Kopra Asiamies puh. 050 407 4876

Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 Maija Lindeman Asiamies Perhevapaalla

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies Opintovapaalla 31.1.2018 saakka.

Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 466 7917

Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807

Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Opintovapaalla

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tralf.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35

Vuoden joululahja Yrityksen oma joululahjakauppa valitsemallanne määrällä lahjavaihtoehtoja. Joululahja jokaiseen makuun!

3 2

1 1. Kaunis lahjapakkaus

2. Arvokoodilla valitaan toivottu tuote lahjakaupassa

3. Valittu tuote toimitetaan suoraan vastaanottajalle

SuperLahjakortti SuperLahjakortti antaa vastaanottajalle mahdollisuuden valita reilun 100 eri lahjakortin valikoimasta.

Lahja, joka sopii kaikille!

stavat

u Toimit POSTI

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi

E-MAIL

SMS

EXCEL