Tradenomi 3/2018

3/2018

Hanna Nieminen luotsaa

Säkylän kunnan elinkeinotoimintaa 16

10

Teema

Mitä samapalkkaisuus tarkoittaa?

18

Ilmiö

Rekrytointiala myötätuulessa

28

Edut ja palvelut

Ohjauspalveluista apua urakäänteisiin

Järjestöjäsenen henkivakuutus

MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Ilmo

Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

1/1

henkivakuutuskuntoon.fi Tutkitusti

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Osaajapulaa ei ratkaista irtisanomisia helpottamalla

KUVA Sami Heiskanen

T

yömarkkinakeskustelua hallitsee irtisanomisten helpottaminen alle 20 henkilön yrityksissä. Tarvetta uudistukseen on perusteltu työllisyyden ja tuottavuuden parantamisella. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan uudistuksen työllisyysvaikutukset olisivat kuitenkin olemattomat.

Esityksen eriarvoistava vaikutus on kuitenkin selvä; jatkossa sekä yritykset että henkilöstö olisivat erilaisessa asemassa riippuen yrityksen koosta. Liiketoiminnaltaan vaikkapa 15 henkilön ja 22 henkilön yrityksillä tuskin on eroa, mutta muutos vaikuttaisi merkittävästi näiden kahden kilpailutilanteeseen. Puhumattakaan yksilön oikeusturvasta.

Jo aiemmin koeajan pidentämisen kerrottiin helpottavan rekrytointipäätöksiä, erityisesti pk-sektorilla. Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlaisia lukuja siitä, miten tämä uudistus on vaikuttanut palkkauspäätösten tekemiseen. Samaan aikaan valitellaan suureen ääneen osaajapulaa useilla eri aloilla. Huoli on aiheellinen, mutta työsuhteen ehtojen heikentäminen on siihen väärä lääke.

Rekrytointipäätökset ovat aina kaikenkokoisille organisaatioille tärkeitä päätöksiä, ja ne on hoidettava huolella. Näihin prosesseihin uppoaa aikaa ja rahaa – varsinkin, jos siinä käytetään ulko­ puolista apua. Sen sijaan, että etujärjestöt kehittäisivät palveluja pk-yrittäjille rekrytointiprosessien helpottamiseksi, ne vaativat yksipuolisia uudistuksia työlainsäädäntöön palkansaajien oikeusturvan kustannuksella.

Monet korkeakoulutetutkin ovat työelämässä palkansaajan ja yrittäjän rooleissa vuorotellen, limittäin ja joskus yhtäaikaakin. On pakko kysyä, miksi tarkoitushakuisesti yrittäjien ja palkansaajien vastakkainasettelua julkisessa keskustelussa harjoitetaan?

Samalla mietityttää, millaisen kuvan nuorempi, työmarkkinoille tuleva polvi saa työelämästä? Osaajista kilpaillaan, mutta samaan aikaan keskeisintä tuntuu olevan päästä nopeasti ja helposti eroon työntekijöistä.

Työpaikkoja luodaan parhaiten investointeja lisäämällä, tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamalla sekä henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Näillä mittareilla Suomi laahaa merkittävästi perässä kilpailjamaitaan.

Työpaikkoja luodaan parhaiten investointeja lisäämällä, tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamalla sekä henkilöstön osaamisen kehittämisellä.

Anu Väätäjä viestintäpäällikkö Twitter: @AnuVaataja

Tradenomi

3

03/18

10

30

16

03

Pääkirjoitus

05

Numerot Työn kuormittavuus on lisääntynyt

06

Uutiset

10

Teema Samaa palkkaa

15

Kahvinurkka Kohtaa toinen aidosti

16

Profiili Hanna Nieminen vaikuttaa Säkylän ­kunnan elinkeinotoiminnassa

18

Ilmiö Rekrytointialalla puhaltaa ­ myötäiset tuulet

22

Ajassa Päästä irti myynnin esteistä

24 Pykälä

Miten palkka määräytyy

34

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

34

26

Neljä faktaa Tunnista uupumisen merkit

27

PJ Ammattikorkeakoululakia uudistetaan

28

Edut & palvelut Ohjauspalveluista tukea ura-, hyvinvointi- ja yrittäjyyspalveluihin

30

Opiskelijat Opiskeluaikana rakennetaan ­verkostoja

34

Koko perheen seikkailupäivä

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2018. Seuraava lehti ilmestyy 7.12.2018. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 16. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Työn kuormittavuus on lisääntynyt Työn kuormittavuus ja kiire vaikuttavat lisääntyneen. Entistä useampi ylempi toimihenkilö kokee työmääräänsä olevan ainakin ajoittain liian suuri. Näin kertoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tuottama YTN-Data.

KO O N N U T Anna Haikarainen

TYÖMÄÄRÄNI ON...

12 % 47 % ...jatkuvasti liian suuri.

...ajoittain liian suuri

50 % 77% Yli 50 % vastanneista kokee, että työtahti on kiristynyt jonkin verran tai huomattavasti viime vuosina.

72

Hyvin

%

järjestöalan vastanneista­koki melko vakavia työstressin ja -uupumuksen oireita.

MITEN TYÖHYVINVOINTIASI VOISI PARANTAA?

MITEN PALAUDUT KUORMITUKSESTA TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN?

Kohtalaisesti

...liian pieni

18 %

30 % % 53 13

72 % tilintarkastus- ja konsultointialanalan vastaajista arvioi työmääränsä jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi.

...sopiva

TYÖSTRESSIN TAI -UUPUMUKSEN OIREET

77 % vastanneista sai työhön liittyviä yhteydenottoja loman aikana.

ALA, JOLLA ENITEN KUORMITUSTA

38 % 3%

%

Huonosti

40 %

Noin 40 %:n mielestä työnjakoa, organisaation toiminnan tavoitteita ja päämääriä selkeyttämällä.

30 %

Noin 30 %:n mielestä vähentämällä työkuormaa, parantamalla työmenetelmiä ja -välineitä ja vuorovaikutusta organisaatiossa sekä kehittämällä osaamista.

Lähde: YTN-Data 2017, jonka aineisto on koottu YTN-liittojen työmarkkinatutkimuksista. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka vastaa ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. TRAL on YTN:n jäsenliitto.

Tradenomi 5

Uusi liikesalaisuuslaki voimaan

E Osaamistilistä vauhtia osaamisen kehittämiseen

O

SAAMISTILIN ehdotuksen tausta­ joukoissa ovat akavalaiset Agro­ nomiliitto, Akavan Erityisalat, Insinööriliitto, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Suo­ men Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset TEK, Trade­ nomiliitto TRAL ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA. Jokainen työikäinen saisi osaamis­ tilille vuosittain työntekijöiden ja työn­ antajien vakuutusmaksuilla rahoitetta­ van osaamissetelin, jonka voisi käyttää

osaamisen kehittämisen kustannuksiin.

Vakuutusmaksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työlli­ syysrahasto, joka syntyy Työttömyys­ vakuutusrahaston ja Aikuiskoulutusra­ haston yhdistyessä vuoden 2019 alussa.

Setelin lisäksi myös työvoimaviran­ omainen voisi ohjata varoja osaamisti­ lille. Perusteena olisi joko yksilön koulu­ tustarve tai tarve vastata jonkin alueen tai toimialan osaamistarpeisiin. Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa.

Liikesalaisuuslaissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista.

6 Tradenomi

astui voimaan uusi liike­ salaisuuslaki, jolla pannaan täytän­ töön EU:n liikesalaisuuksien suo­ jaamista koskeva direktiivi. Liikesalai­ suuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan siten, että kansalli­ sessa lainsäädännössä käytetään joh­ donmukaisesti käsitettä liikesalaisuus.

Laissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista.

Laissa on liikesalaisuuden määri­ telmä sekä säännökset liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttä­ misestä ja ilmaisemisesta. Laissa määri­ tellään myös sallitut liikesalaisuuden hankkimistavat ja säädetään siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laitto­ masta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Liikesalaisuuden haltijan käytettä­ vissä on liikesalaisuuksien loukkaus­ tilanteissa nykyistä täsmällisemmin määritellyt ja kattavammat oikeussuoja­ keinot. Tuomioistuin voi määrätä kiel­ loista ja korjaavista toimenpiteistä tai maksettavaksi käyttökorvausta. Se voi myös määrätä liikesalaisuuden loukkaa­ jan maksamaan hyvitystä ja vahingon­ korvausta liikesalaisuuden haltijalle.

Käräjäoikeudella ja markkinaoikeu­ della on osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuden loukkauksia koskevissa riita-asioissa. à TEM.FI LOKUUSSA

-15,4 %

à Heinäkuun lopussa oli tradenomeja

työttömänä 15,4 prosenttia vähemmän verrattuna edellisen vuoden heinäkuuhun.

Työntekijöiden kilpailukieltoja on ryhdyttävä valvomaan

A

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän väheneminen on hidastunut

K

työttömiä oli kuluvan vuoden heinäkuun lopussa yhteensä 46 219. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 274 henkilöä eli 12,0 prosenttia.

Työttömien määrä kasvoi kesäkuuhun verrattuna, mutta tämä on normaalia kesäajan kausivaihtelua, eikä tarkoita työttömyyden lisääntymistä.

ORKEAKOULUTETTUJA

Heinäkuun lopussa oli 3643 trade­ nomia työttömänä, mikä on -15,4 prosenttia vähemmän verrattuna viime vuoden heinäkuun tilanteeseen.

Luvut perustuvat Akavan työttömyys­katsaukseen.

taloustieteen ryhmä selvitti Akava Worksin toimeksiannosta työntekijöiden kilpailukieltosopimusten hyötyjä ja haittoja työmarkkinoilla. Selvitys tarkastelee laajasti käytössä olevien kilpailu­­kieltosopimusten vaikutusta yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin.

– Selvityksemme osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja että niiden käyttö on lisääntynyt. Lainsäätäjän pitäisi havahtua, sillä nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Tarvitaan joko viranomaisvalvontaa tai nykyisen lainsäädännön muuttamista, sanoo professori Matti Liski.

– Näyttää siltä, että uusiin työsopimuksiin liitetään nykyään kilpailukielto liian rutiininomaisesti ja ilman painavia syitä. Kilpailukieltojen määrän palauttaminen tarkoituksenmukaiselle tasolle edellyttää kilpailukieltojen viranomaisvalvontaa tai lainsäädännöllisiä rajoituksia, toteaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Kilpailukieltojen haitat on nyt selvitetty. Laajasti käytetyistä kilpailukielloista on luovuttava tai niiden käyttöä selvästi rajoitettava. Lainsäädäntöä on muutettava pikaisesti, vaatii Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

ALTO-YLIOPISTON

à AKAVAWORKS.FI à TRAL.FI/KI LPAI LUKI ELTOSOPIMUS

à AKAVA.FI

Tradenomi

7

YTN: Irtisanomisten helpottaminen ei luo työpaikkoja – investoinnit luovat

H

valmistelee työsopimus­ lakiin uudistusta, joka toteutuessaan heikentäisi alle 20 henkilön yrityksissä työskentelevien työsuhdeturvaa. Uudistusta on perusteltu sillä, että se helpottaisi työllistymistä alle 20 henkilön yrityksiin.

– Epäilemme vahvasti tämän uudistuksen työllistäviä vaikutuksia ja hallituksen on mielestämme syytä lopettaa välittömästi tämän lakiesityksen valmistelu, toteaa Ylemmät Tomihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

YTN:n mielestä esitys eriarvoistaisi paitsi työntekijöitä, myös eri yrityksiä keskenään.

– Suunniteltu uudistus toteutuessaan ei voi olla vaikuttamatta yritysten kilpailuasetelmiin. Miten esimerkiksi liiketoiminnaltaan 19 henkilön ja 25 henkilön yritys eroaa toisistaan, kysyy Hankamäki.

–Jatkossa kuitenkin toisessa voisi helpommin irtisanoa henkilöstöä kuin toisessa, hän huomauttaa.

– Työsuhdeturvauudistuksia ei voi pilotoida vain osalla työntekijöistä, varsinkaan, kun asiantuntijatkin ovat arvioineet uudistuksen vaikutukset työllisyyteen olemattomaksi, Hankamäki sanoo.

– Tällaisella työehtoja heikentävällä lakiesityksellä ylipäänsä avataan ALLITUS

Uusi jäsenetu: ­ UKKO.fi-laskutuspalvelu

U

on verkossa toimiva kevytyrittäjyyspalvelu, joka mahdollistaa yrittäjämäisen toiminnan ilman oman yrityksen perustamista. Palvelu huolehtii käyttäjiensä puolesta laskutukseen ja palkanmaksuun liittyvistä paperitöistä sekä viranomaisilmoitusten ja maksujen hoitamisesta. TRALin jäsenet saavat UKKO.fi-laskutuspalvelun käyttöönsä 20 % alennuksella.

KKO.FI

à TRAL.FI/JASEN EDUT

8 Tradenomi

pandoran lipas, joka ei tiedä hyvää, arvioi Hankamäki ja jatkaa: Ilmeisesti on päässyt myös unohtumaan, että vuosi sitten koeaikaa pidennettiin puoleen vuoteen.

– Mielestämme sen pitäisi antaa riittävästi työnantajalle aikaa testata, sujuvatko työt vai eivät. Lisäksi edelleen tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanominen on taas Suomessa valitettavan helppoa ja halpaa, myös eurooppalaisittain vertailtuna, sanoo Hankamäki.

Työllisyyden kasvu on kaikkien yhteinen intressi, mutta valitut keinot eivät isossa kuvassa edistä tätä tavoitetta. Merkittävästi enemmän Suomeen syntyy työpaikkoja, kun valtio edistää yritysten investointitason kasvattamista.

Tällä hetkellä investoinnit hädin tuskin kattavat poistot, eikä vieläkään ole palattu vuoden 2008 tasolle.

– Hallituksen tulisi suunnata enemmän toimia yritysten investointien kasvattamiseen, minkä toivoisi olevan hallituksen budjettiriihen ykkösasioita.

Pörssiyritysten maksamat osingot ovat kasvaneet kaiken aikaa, mutta teollisuuden kiinteät investoinnit Suomeen laskevat.

– Seuraavan hallituksen on myös viimein uudistettava yritystukijärjestelmä, jonka myötä tukien painopiste pitää siirtää säilyttävästä uudistavaan, summaa Hankamäki.

Nimitys TRALissa

S

alussa TRALin toimistolla osa-aikaisena työsuhdeneuvojana aloitti työnsä oikeusnotaari Elina Mäkelä. Hänen vastuullaan on jäsenten työ- ja virkasuhteisiin liittyvä neuvonta.

YYSKUUN

Yhteistyösopimus takaa jäsenille enemmän oikeudellista neuvontaa riitatilanteissa

T

RAL on solminut yhteistyösopimuksen asianajotoimisto Viilo&Vainio&Schönin kanssa. Sopimuksen myötä jäsen saa työelämän riitatilanteissa aiempaa enemmän oikeudellista ­neuvontaa. Jäsen voi edelleen halutessaan oikeusturvavakuutuksen turvin valita myös jonkin muun haluamansa toimiston.

Jäsenyyteen sisältyvä oikeusturva- ja vastuuvakuutus korvaa muun muassa työsuhdeasiaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset. Kun jäsen käyttää riita-asiansa hoitamiseen liiton työsuhdelakimiestä tai ­TRALin kanssa sopimuksen tehnyttä toimistoa, oikeudenkäyntikulut korvataan 15 000 euroon saakka lukuun ottamatta 15 % tai vähintään 350 euron omavastuuosuutta. Jäsenen käyttäessä asian hoitamiseen muuta lakimiestä korvattavien kulujen enimmäismäärä on 5 000 euroa ja omavastuuosuus 15 % tai vähintään 1 000 euroa.

Huomioitavaa on, ettei tavanomaisesta kotivakuutukseen sisältyvästä oikeusturvavakuutuksesta korvata palvelussuhdetta koskevista asioista aiheutuneita kustannuksia. à TRAL.FI/VAKUUTUSTURVA

Hei opiskelija, menestyjä seuraa aikaansa ja lukee Kauppalehteä diginä.

Tilaa Kauppalehti Digi tradenomiopiskelijan jäsenetuna 0 € 1.10. alkaen: kl.fi/tralopiskelija.

Tradenomi

9

Samaa palkkaa Samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa.

Samapalkkaisuuden tiellä on kuitenkin monia rakenteellisia ongelmia ratkottavaksi eikä palkkasyrjintäkään ole tavatonta.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStock

T

yönantaja on velvollinen kohtelemaan työntekijöitään samanarvoisesti. Yhtä vaativasta työstä tulee maksaa miehille ja naisille samaa palkkaa. Työtehtävät ovat samanarvoisia, jos vastuu, kuormitus, työtehtävien laatu ja työolot ovat keskenään saman tasoisia.

– Palkan on oltava syrjimätön ja samanarvoisesta työstä on maksettava tasa-arvolain mukaan sama palkka saman työnantajan palveluksessa, kiteyttää sosiaali- ja terveysministeriön projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen.

Oikeudenmukaisuus palkoissa lisää työmotivaatiota ja tuottavuutta. Jos palkka koetaan epäoikeudenmukaiseksi, vaikuttaa se työssäjaksamiseen. Usein oikeudenmukaisuus palkoissa koetaan työyhteisössä jopa tärkeämmäksi kuin suuret bonukset ja palkan­­korotukset.

Naisten ja miesten ammatit Samapalkkaisuuteen vaikuttavat yhteiskuntamme rakenteelliset tekijät, joita ovat muun muassa

10 Tradenomi

kuva:stm – Samanarvoisesta työstä on maksettava tasa-arvolain mukaan sama palkka saman työnantajan palveluksessa, sanoo Outi Viitamaa-Tervonen.

työmarkkinoiden segregoituminen eli jakaantuminen perinteisiin miesten ja naisten aloihin ja naisvaltaisten ammattien huonompi palkkataso.

Ammattien eriytyminen on merkittävä sukupuolten palkkaeroa ylläpitävä tekijä.

Alojen ja ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan on Suomessa jyrkempää kuin muissa EU-maissa.

– Meillä niin kutsuttuja tasa-ammatteja, joissa miehiä ja naisia on 40–60 prosenttia, on tosi vähän, vain 10 prosenttia, ViitamaaTervonen kertoo.

Naisen palkka 16 prosenttia pienempi Naisille tyypillisiä aloja ovat muun muassa hoiva ja koulutus, kun taas miehet työskentelevät tyypillisesti teollisuuden parissa.

Ammattien erilainen arvostus näkyy palkassa. Naiset saavat työmarkkinoilla keskimäärin 612 euroa miehiä vähemmän palkkaa kuukaudessa.

– Palkkatasa-arvossa emme ole Euroopan huippua. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on seitsemänneksi huonoin, kun vertaillaan sukupuolten välistä keskimääräistä palkkaeroa, sanoo Viitamaa-Tervonen.

Keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettava naisen palkka on noin 16 % miehen palkkaa pienempi.

Viitamaa-Tervonen kertoo, että naisten työmarkkina-asema on kaiken kaikkiaan heikompi ja naiset tekevät miehiä enemmän muun muassa osa-aikatyötä ja määräaikaisuuksia. Naisten työuralla eteneminen takkuaa, vaikka heillä on korkea koulutus.

Asenteet ja rakenteet muuttuvat hitaasti Yhteiskunnan rakenteita on kuitenkin vaikea ja hidas korjata. Naiset hakeutuvat edelleen miehiä harvemmin teknillisille aloille. Jo ala-asteikäiset tytöt arvottavat matemaattiset taitonsa huonommiksi kuin pojat.

– Kesätyöntekijöidenkin palkoissa on jo niin, että nuoret naiset tienaavat vähemmän kuin nuoret miehet, kertoo puolestaan Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

– Onneksi myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on nyt herätty tähän huolenaiheeseen. Sukupuoli ei saisi määritellä, mihin 12 Tradenomi

tyttö suuntautuu ja mitä alkaa opiskella.

Kulttuurin ja asenteiden muuttaminen on hidasta, siksi jokaisella tasolla ja yhteiskunnan rakenteissa tulisi huomioida tämä asia, Savinko sanoo.

Myös miehet kotiin Myös perhevapaiden epätasainen jakaantuminen miesten ja naisten välillä heikentää palkkatasa-arvoa.

– Miehet käyttävät vain 10 prosenttia vanhempainrahapäivistä. Tämä rakenteellinen pulma kaipaisi myös ratkaisua, Viitamaa-Tervonen sanoo.

Pitkät perhevapaat haittaavat naisten ura- ja palkkakehitystä. Perhevapaajärjestelmää tulisi uudistaa niin, että perhevapaat jakaantuisivat tasaisemmin vanhempien kesken ja järjestelmä loisi mahdollisuuksia nykyistä paremmin yhdistää työtä ja perhe-elämää.

Selittämättömät palkkaerot Palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat myös muun muassa koulutus, ylityöt, tulospalkkaus sekä toimiala. Kun rakenteelliset ja selittävät tekijät lasketaan pois palkkaeroista, jää jäljelle selittämätön palkkaero. Tradeno­ meilla se on noin seitsemän prosenttia.

– Työmarkkinajärjestöjen olisi pystyttävä puuttumaan hanakammin selittämättömiin palkkaeroihin. Jotain keppiä tarvittaisiin.

Samapalkkaisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa tietoisuuden lisäämisellä ja lainsäädäntöön ja sen uudistamiseen vaikuttamalla, Savinko sanoo.

Puhutaan palkoista TRAL ON käynnistänyt samapalkkaisuuskam-

panjan, jonka tavoitteena on puuttua tradenomien selittämättömiin palkkaeroihin sekä parantaa jäsenten palkkatietämystä, millä on tutkimusten mukaan suora vaikutus työtyytyväisyyteen.

– Kampanjan avulla haluamme edistää jäsenten palkkatietämystä ja kertoa, mitkä ovat palkan määräytymisen perusteita. Tutkimusten perusteella suomalaiset tuntevat ne aika heikosti, kertoo liiton asiantuntija Elin Blomqvist-Valtonen.

Liiton jäsentutkimuksen mukaan sukupuolten välinen palkkaero on hieman kasvanut vuodesta 2016 vuoteen 2017. Palkkaero on tradenomimiesten eduksi 635 euroa. Osittain palkkaeroa selittävät erot eri toimialoille ja tehtäviin sijoittumisessa, mutta selittämättömän palkkaeron osuudeksi jää yhä noin seitsemän prosenttia.

Naisten ja miesten välinen palkkaero selittyy muun muassa sillä, että naiset pyytävät pienempää palkkaa kuin miehet.

Kampanjan avulla halutaan kannustaa jäseniä puhumaan palkoista kollegoiden kanssa ja rohkaista heitä käymään palkkaneuvotteluita oman palkkansa parantamiseksi.

– Palkasta täytyy myös uskaltaa puhua.

Usein siitä vaietaan, koska siitä ei uskalleta puhua tai sitten luullaan, ettei siitä saa puhua.

Blomqvist-Valtonen rohkaisee jäseniä olemaan aktiivisesti yhteydessä liiton palkkaneuvontaan, jos oma palkka mietityttää. Palkkaneuvonnasta saa muun muassa sparrausapua palkkaneuvotteluihin.

Samapalkkaisuusohjelma Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö.

Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet edistämään palkkatasaarvoa samapalkkaisuusohjelmallaan, jonka osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman päätavoitteena on sukupuolten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen.

– Palkkaerot ovat kaventuneet hitaasti, sanoo Viitamaa-Tervonen.

Vuonna 2006 naisten ja miesten välinen palkkaero oli noin 20 prosenttia ja tällä hetkellä ero on 16 prosenttia.

– Nyt tarvitaan rivakampaa tahtia naisten ja miesten palkkaeron kuromiseksi. Jotta sukupuolten palkkaero kaventuisi, naisten

keskipalkkojen tulisi nousta nopeammin kuin miesten. Naisten myönteistä palkkakehitystä tulee tukea muuttamalla työelämän rakenteita, Viitamaa-Tervonen sanoo.

– Viime vuosina palkankorotusvara on ollut pieni. Toisaalta huonoina aikoina sukupuolten palkkaero yleensä kapenee, kun palkkaliukumat ovat pieniä.

Vuonna 2017 päästiin palkkaeron kaventamisessa hieman eteenpäin.

– Samapalkkaisuuteen

voidaan vaikuttaa tietoisuuden lisäämisellä ja lainsäädäntöön ja sen uudistamiseen vaikuttamalla, Lotta Savinko sanoo.

Tradenomi 13

Islannin palkkatasa-arvolaissa pyritään korjaamaan sukupuolten väliset selittämättömät palkkaerot ja -syrjintä.

Voisiko Suomi ottaa mallia Islannista?

Islanti on edelläkävijä samapalkkaisuudessa. Maassa säädettiin vuoden alussa palkkatasa-arvolaki, jolla pyritään korjaamaan sukupuolten välillä vallitsevat selittämättömät erot palkoissa ja poistamaan palkka­syrjintä.

Ne yritykset, joilla samapalkkaisuus toteutuu, saavat sertifikaatin, joilla he osoittavat olevansa vastuullisia työnantajia. Sertifiointi on tehtävä sakon uhalla.

– Sertifikaatti on vastuullisen työnantajan merkki.

Esimerkiksi Islannin Ikealle on tämä sertifikaatti myönnetty, Savinko kertoo.

– Tämä on rohkea kokeilu. Toivottavasti Islannin malli haastaisi myös muut pohjoismaat mukaan samapalkkaisuuteen. Suomessakin voitaisiin mennä Islannin suuntaan ja kokeilla maan mallia edes määräaikaisesti, Savinko ehdottaa.

Käänny palkkaneuvonnan puoleen

T

R ALin jäsenet saavat liitosta palkkaneuvontaa kaikissa työuran vaiheissa. Palvelu on ollut suosittua ja yhteydenottoja on ollut vuosittain noin 600.

Liiton palkka- ja työttömyysturva-asiantuntija Katriina Matinhelmi kertoo, että palkkaneuvonnan tehtävänä on varmistaa, että jäsenillä on realistinen käsitys siitä, millaista palkkaa voi pyytää.

– Meillä on hyvät tilastotiedot tradenomien palkoista. Tiedot perustuvat muun muassa jäsentutkimukseemme, josta saamme poimittua tehtäväryhmä- ja toimialakohtaiset palkkatilastot, Matinhelmi kertoo.

Neuvonnassa annetaan myös vinkkejä palkkaneuvotteluihin ja kerrotaan, miten palkasta kannattaa neuvotella ja miten palkkatoiveita voi perustella.

Neuvonnan yhteydenotoista voi päätellä, että tradenomit siirtyvät vuosi vuodelta entistä vaativampiin tehtäviin ja myös palkkausasiat aiheuttavat enemmän kysymyksiä.

Jopa 1 000 euron palkkaeroja

Liiton työsuhdelakimies Niina Riipinen saa myös yhteydenottoja jäseniltä liittyen samapalkkaisuuteen. Yhteydenottojen perusteella tradenomeilla esiintyy eriarvoisuutta enemmän saman sukupuolen välillä kuin miesten ja naisten välillä.

– Samasta työstä ei makseta samaa palkkaa, ja palkkaerot saattavat olla kollegoiden välillä merkittäviäkin. Voidaan puhua jopa 1 000 eurosta, sanoo Riipinen.

Jos epäilee, että on tullut syrjityksi palkkauksessa, apua kannattaa pyytää työpaikan luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta tai muulta henkilöstön edustajalta tai kääntyä liiton puoleen. Palkkoja voidaan vaatia korjattavaksi myös takautuvasti, jos virhe pystytään osoittamaan.

Työnantajat ovat myös velvollisia tekemään muun muassa tasa-arvosuunnitelman sekä palkkakartoituksia, joista pitäisi ilmetä perusteettomat palkkaerot.

– Jos palkkakartoituksissa ilmenee palkkaeroja, työnantajan on korjattava ne, Riipinen sanoo.

Samapalkkaisuutta tavoitellaan: Sopimuspolitiikalla Purkamalla työelämän ja ammattien sukupuolittumista Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla Kehittämällä palkkausjärjestelmiä Tukemalla naisten urakehitystä

Camilla Tuominen Johda tunteita – menesty työelämässä Saatavana myös E-kirjana Tammi 2018

Muuta luettavaa työelämään liittyen Minna Huotilainen, Katri Saarikivi Aivot työssä Otava 2018 Pekka Järvinen Ammatillinen käyttäytyminen, tie onnistumiseen Alma Talent 2018

Kohtaa toinen aidosti TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

Silloin moni aloittaa uuden harrastuksen tai innostuu opiskelemaan lisää. Mitä jos pohtisit, miten tunteita voisi johtaa työelämässä?

Työelämässä ei enää oikein pärjää ilman toisten aitoa kohtaamista. Tulevaisuuden työpaikoilla menestyksen edellytyksenä ovat ihmisten luovuus, innovointi, tunneäly, asioiden yhdisteleminen ja hiljaisten signaalien lukeminen. Näin kertoo Johda tunteita – menesty työelämässä -kirja. Teos paneutuu siihen, miten itseä ja yrityksiä johdetaan viisaasti tekoälyn aikakaudella.

SYKSY ON UUDEN OPPIMISEN AIKAA.

Mitä kaikkea siis tarvitaan, jotta osaisimme johtaa tunteita, ja siirtyisimme aitoihin kohtaamisiin työpaikalla ja oppisimme luottamaan toisiimme? Kirjailija Camilla Tuomisen kirjan avulla oppii johtamaan ja ymmärtämään niin omia kuin muidenkin tunteita.

Teoksessa on yli 90 esimerkkiä tämän päivän työelämästä. Kirjailija antaa äänen myös lempikirjailijoilleen ja asiakkailleen, ja tutkimukset höystävät kirjan oivaltavia kuvia ja aitoja kokemuksia.

Tradenomi 15

Yritysmaailman monipuolinen asiantuntija Hanna Nieminen pohti aikoinaan, mitä opiskelisi ja millaisia töitä haluaisi tehdä. Nyt hän luotsaa Säkylän kunnan elinkeinotoimintaa.

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Pauliina Puputti

H

anna Niemisen tie Säkylän kunnan liiketoimintajohtajaksi on ollut vivahteikas. Edellisistä töistä ja koulutuksesta on ollut hyötyä matkan varrella.

– YO-keväänä vuonna 2000 pähkäilin kauppakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun välillä. Tradenomin tutkinto vei voiton, koska uskoin sen tarjoavan käytännönläheisemmän pohjan työelämään. Satakunnan AMK:sta Huittisista valmistuin vuonna 2003.

Valmistumisen jälkeen kaupan alan erilaiset työt olivat Niemiselle etsikkoaikaa. Mainospuolikin kiinnosti, mutta graafinen ala ei ollut se oikea.

– Oivalsin, että olen enemmänkin suunnittelija, ideoiden herättelijä. Kaupan alalla työskennellessäni sain sattumalta puhelun vuokratyöyritys Eilakaislalta, johon oli aikoinaan hakeutunut työnhakijaksi.

Eilakaislan kautta tarjoutui neljän kuukauden pesti MacGregor Finland Oy:n taloushallinnossa, joka kuului Cargotec Oyj:n laivateollisuuteen. Hyppy vakituisesta työstä kansainväliseen yritykseen ja vuokratyösuhteeseen kannatti, koska pesti venyi kahdeksi vuodeksi ja avasi erilaisten työtehtävien kautta myös kansainvälisen kaupan maailmaa.

– Uran ahaa-elämys olikin, kun näpyttelin tietokonetta Kaarinassa, niin laivat lasteineen liikkuivat maailmalla.

Työn ohessa Nieminen aloitti YAMK-tutkinnon opinnot Turun AMK:ssa ­ja valmistui vuonna 2012.

16 Tradenomi

Rahaliikenteen pyörteissä

Kuntakin uudistuu

Talouden taantumassa vuonna 2010 Niemisen tulevaisuus laivateollisuuden parissa ei ollut ihan selvää. Hän oli kuitenkin heittänyt muitakin verkkoja vesille, ja uusi työ Nordea Pankki Oyj:n Turun konttorilla maksuliikenneasiantuntijana alkoi syksyllä 2010.

Helmikuusta 2018 lähtien Nieminen on vastannut Säkylän kunnan elinkeinotoiminnasta. Hän on yrittäjien ääni kunnan suuntaan ja päinvastoin. Nieminen näkee itsensä verkoston luojana ja ideoiden eteenpäin viejänä. Aktiivisen yrittäjäyhdistyksen ansiosta vuoro­puhelun luonti on ollut helppoa.

Mutta onko hän huomannut eroja yksityisessä ja julkisessa sektorissa?

– Vaikka kunnan päätöksenteko on edelleen melko jäykkää, niin kyllä kuntamarkkinoinnissa käydään jo kilpailua siitä, kuka nappaa asukkaat ja yritykset, erottautumistekijöitä tarvitaan.

Vaikka suuret kaupungit vetävät väkeä, Nieminen uskoo, että pienissäkin on voimaa.

Tarvitsevathan ihmiset palveluita.

Työssään liiketoimintajohtaja onkin jo ehtinyt toteuttaa pieniä tekoja.

– Teetin esimerkiksi parkkikiekon, jossa lukee: mieluummin olisin Säkylässä. Se on markkinointia pilke silmäkulmassa, koska emme tarvitse kunnan omissa ruuduissa parkkikiekkoa.

Kiireisellä, mutta levollisesti työhönsä suhtautuvalla Niemisellä on vähän vapaaaikaa, varsinkin silloin, kun merikapteeniaviomies on merillä. Arjen lomassa löytyy kuitenkin aikaa lenkkeilyyn ja pyöräilyyn 3,5-vuotiaan tyttären kanssa. Myös nuorkauppakamaritoiminta vetää edelleen puoleensa, varsinkin ammatillisten verkostojen luomisessa.

Nieminen näkee itsensä verkoston luojana ja ideoiden eteenpäin viejänä.

– Pankki tarjosi uskomattoman kasvuympäristön yrityksien rahaliikenteessä, jossa tapahtui tuolloin paljon. Elettiin vahvasti SEPA-muutosten aikaa, ja IBAN-numerot ja e-laskut tekivät tuloaan.

Nordeassa vierähti kuusi vuotta, ja samassa työrupeamassa tuli myös perheen­ lisäystä. Äitiyslomalla Nieminen pohti jo seuraavia siirtoja, koska pankkimaailma alkoi tuntua ahtaalta luovalle persoonalle. Se oli varmaa, että yritysverkostoa ja -tuntemusta hänen pitäisi päästä hyödyntämään.

Kun Säkylän paikka tuli uudelleen hakuun loppusyksystä 2017, niin 51 hakijan joukosta valittiin Nieminen. Hän uskoo, että valinnassa avittivat monipuolinen työhistoria ­ ja verkostot sekä YAMK-koulutuksen suuntauk­­ sena olleet yrittäjyys ja liike­­­­toiminta­­­­­­­­­osaaminen.

Hanna Nieminen on seurannut sydämensä ääntä urallaan. Hän kannustaa rohkeasti hyppäämään tuntemattomaan ja vaihtamaan alaa, jos siltä tuntuu. Toki se vaatii epäonnistumistenkin sietoa, mutta se kantaa.

Hanna Niemisen virstanpylväät Tradenomi, Satakunnan AMK 2003, markkinointi Visuaalisen viestinnän ammattitutkinto 2006 YAMK-tutkinto, Turun AMK 2012, yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Nordean maksuliikenneasiantuntija 2010–2016 Säkylän liiketoimintajohtaja helmikuusta 2018–

Tradenomi 17

Rekrytointialalla tuulee myötään TEKSTI Hanna Ojanpää KUVITUS iStock ja Taru Saxelin

Rekrytointialla näkyvät samat muutokset kuin työelämässä ja maailmassa laajemminkin. Vaikka digitalisaatio vahvistaa asemiaan myös rekrytointiprosessissa, loppupelissä ihmiset tekevät viimeiset päätökset.

Työnhakijalta prosessi vaatii yhä enemmän oman osaamisen esilletuomista ja verkostojen hyödyntämistä piilotyöpaikkojen toivossa. anpowerGroupin­ Experis-liike­ toiminta­yksikön Consultant Manager Virpi Mäentaus on toiminut rekrytointialalla yli vuosikymmenen ajan. Kokemukseensa perustuen hän osaa sanoa, että suurimmat muutokset rekrytoinnissa ovat tapahtuneet viimeisten viiden vuoden aikana.

– Elämme hyvin ristiriitaista aikaa. Toisaalta sosiaalinen media on tehnyt kaikesta avointa, mutta toisaalta henkilötietoa suojataan yhä tarkemmin. Rekrytointiprosessissa toukokuussa voimaan astunut tietosuojauudistus hankaloittaa merkittävästi sähköpostitse tulleiden CV:den käsittelyä, koska ne sisältävät henkilötietoja.

Samaan aikaan henkilön elämään voi kuitenkin tutustua hyvinkin laajasti eri foorumeissa, Mäentaus toteaa.

18 Tradenomi

AVOIMET TYÖPAIKAT

Tradenomi 19

Toimiala itsessään voi hyvin, ja henkilöstöalan vuosikasvu on ollut ennätyksellistä.

Hurjat kasvuluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

– Varsinkin asiantuntijatehtävien täyttö on hankaloitunut, koska osaajia ei riitä kaikille, Mäentaus tiivistää.

Persoonaa peliin Experis on erikoistunut johto- ja esimies­ tason asiantuntijarekrytointeihin. Haku­ prosessissa on aina mukana asiakasyritys, työnhakijat sekä hakua tekevä konsulttipari.

Sopivia henkilöitä haetaan ja haastatellaan varsinkin suorakontaktoinnin kautta. Rekry­ tointiprosessit vievät aikaa, koska ne ovat riippuvaisia osaajien löytämisestä, hakijoiden määrästä ja työtehtävien vaativuustasosta.

Listatessaan rekrytoinnin trendejä Mäentaus nostaa kärkisijoille arvoyhteensopivuuden. Varsinkin esimies- ja johtotason asian­ tuntijatyössä osaamisen rinnalle nousee henkilön ja työnantajan arvomaailman kohtaaminen. Se määrittää lopullisen sopivuuden tehtävään ja organisaatioon.

– Työhön liittyvät peruskriteerit tulee toki täyttää, mutta yhä enemmän työnantajat hakevat omaan työkulttuuriinsa sopivaa

”Yhä enemmän työnantajat hakevat omaan työkulttuuriinsa sopivaa persoonaa.”

Kuva: ManpowerGroup

persoonaa. Myös hakijat ovat kiinnostuneita yrityksistä, joiden arvomaailma vastaa heidän­ odotuksiaan. Hakijan kannattaa siis tuoda esiin omaa persoonaa positiivisella tavalla.

Yksi ajan ilmiöistä on, että erityisosaamisalueiden kaventuessa oikeanlaisen osaamisen hankinta on vaikeutunut. Erityisen haastavana rekrytointina Mäentaus pitää ICT-alan roolien lisäksi teknisen myynnin ja korkean asiantunti­juuden tehtäviä.

– Haastaville aloille valmista osaamista on erittäin vaikeaa löytää. Joka päivä teemme hartia­voimin töitä, että löydämme edes yhdestä kahteen sopivaa osaajaa tehtävään.

Myös työnantajien olisi hyvä ymmärtää, että täydellistä­kandidaattia ei aina löydy. Jos siis tunnistat­itsessäsi erityisosaamista, älä arkaile tuoda sitä esille, jotta löydämme sinut, Mäentaus rohkaisee.

Aina tarvitaan myös onnea Hakijan on hyvä muistaa, että rekrytoijan näkökulmasta kestohitti on hyvin tehdyt ja ajan tasalla olevat työnhakudokumentit.

– Ilahdun joka kerta erinomaisesta CV:stä, informatiivisesta LinkedIn-profiilista, hyvin tehdystä videosta tai harkitusta työhakemuksesta, Mäentaus sanoo.

TYÖVALMENNUS FUTUURI tarjoaa

TRALin jäsenille uraohjausta.

Puhelimitse tai videoyhteyden kautta voi keskustella vaikkapa työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Palvelu on jäsenille maksuton. à Lisätiedot: www.tral.fi/palvelut-

ja-edut/ura-ja-koulutuspalvelut/ uraohjaus/

20 Tradenomi

Työnhaku on myös matka omaan itseensä

Sen sijaan hän on hieman varovainen mitä tulee henkilökohtaiseen brändäykseen.

– Brändäyksen pitää aina tukea aitoa ihmistä. Suurin vaara piilee siinä, että brän­ dätessä oma minä unohtuu ja tavoitellaan jotain ihan muuta. Ammattilaiset ja koke­ neet rekrytoijat kyllä huomaavat, milloin brändäys on mennyt liiallisuuksiin.

Mäentaus pohtii, että loppujen lopuksi työnhaussa on paljon samoja piirteitä kuin opiskelupaikan haussa: osa saa opiskelupai­ kan papereilla, osa joutuu hakemaan pääsy­ kokeen kautta.

– On ihmisiä, jotka siirtyvät tehtävästä toiseen edes hakematta niitä. Rekrytointiin kuuluu aina myös ripaus onnea, hän pohtii.

Toinen asia, mikä liittyy olennaisesti uuden ajan rekrytointiin, on digitalisaatio.­ Mäentaus kuitenkin rauhoittelee, että on turha pelätä, että jatkossa työhaku olisi pelk­ kää robotiikkaa. Hän itse on kohdannut työssään tuhansia työpaikkaa hakevia ihmi­ siä. Yhä edelleen hän kokee, että tähtihetki omassa työssä on, kun asiakasyritys löytää oikea tekijän ja työnhakija saa haluamansa työn.

– Sitä tunnetta ei voi ulkoistaa koneille, Mäentaus lupaa.

Työvalmennus Futuurin toimitusjohtaja Päivi Saatsi on ilokseen huomannut, että työmarkkinat vetää taas hyvin. Pitkään alalla toimineena hän osaa myös sanoa, että työelämässä tapahtuneet muutokset­ näkyvät rekrytointiprosessissa monen asian kautta.

– Digitalisaatio puhuttaa paljon, ja siitä on tullut jo olennainen osa työn­ hakua. Esimerkiksi tekoäly sekä erilaiset algoritmit tekevät usein alkuvaiheen kar­ sintaa hakijoista, Saatsi toteaa.

Vielä suurempana ilmiönä hän kui­ tenkin mainitsee sosiaalisen median.

Samalla Saatsi muistuttaa, että somekanavien käyttöä ja sitä, minkä puolen­ itsestään haluaa tuoda esille, kannattaa­ miettiä tarkkaan. Omaa tuotantoa on syytä välillä katsoa myös kriittisin silmin.

Piilo- tai puolijulkisten työpaikkojen osuus kasvaa jatkuvasti.

Kuva: Jakke Nikkarinen

Vinkkejä työnhakuun TUTUSTU ITSEESI. Tunne oma osaamisesi: vahvuudet, heikkoudet ja kehittämiskohteet.

KATSE PIILOTYÖPAIKKOIHIN: vain noin joka neljäs työllistyy julkisen haun kautta.

SOME KUNTOON: Yritykset käyttävät somea rekrytointiin. Ainakin LinkedIn-profiiliin kannattaa panostaa.

VARAUDU VIDEOON: harjoittele esiintymistä kameran edessä.

asiantuntijoita, vaan myös tietyn­ tyyppisiä ihmisiä. Tässä piilee rek­ rytoinnin sudenkuopat, mutta myös mahdollisuudet.

Oman motivaation esille tuominen ei Saatsin mukaan ole sen kertomista ääneen vaan puhdasta toimintaa.

– Ota selville, mitä tehtävä vaatii.

Tutustu yritykseen ja toimialaan, jotta osaat tehdä oikeita kysymyksiä ja tiedät, mistä puhutaan.

Saatsi muistuttaa, että työtä hakiessa olisi hyvä muistaa myös työn merkityk­ sellisyys itselleen.

– Merkityksellisyys voi olla yksilölli­ nen asia tai sitten se voi olla isompi mis­ sio, kuten yhteiskunnallinen vaikutta­ vuus. Loppupeleissä merkityksellisyys on iso juttu; paljon enemmän kuin palkka

– Somen käyttö vaatii niin median luku- kuin kirjoittamisen taitoa. Se, min­ kälaisiin keskusteluihin osallistut ja otat kantaa vaikkapa LinkedInissä tai Twit­ terissä kertoo työnantajille sinusta pal­ jon. Toisaalta työnhakija on kuluttaja­ kansalainen siinä missä muutkin, ja työnhakuprosesseja on nykyään helppo arvioida jälkikäteen eri kanavissa, joten myös rekrytoijan tulee hoitaa asiat hyvin.

Työnhakijan on hyvä muistaa, että piilo- tai puolijulkisten työpaikkojen osuus kasvaa jatkuvasti. Tämä tarkoittaa työnhakijalta oman aktiivisuuden ja ver­ kostoitumisen tärkeyttä.

– Itse asiassa vain harva työllistyy julkisen hakuprosessin kautta. Lisäksi organisaatiot eivät hae pelkästään

tai status. Asioita voi myös tehdä ja selit­ tää itselleen monella tavalla. Kannus­ tan myös siihen, että varsinkin työelä­ män alkupuolella uskaltaa kokeilla erilai­ sia töitä.

Saatsi kuitenkin tunnistaa, että omana itsenä oleminen ja itsensä aito kuulemi­ nen eivät ole aina helppoa. Joskus se vaa­ tii pysähtymistä vaikeidenkin asioiden äärelle.

– Kysy itseltäsi ainakin, mitä haluat tehdä, missä olet hyvä ja mikä sinulle on helppoa. Vastaavasti on myös tiedos­ tettava, mikä on vaikeaa ja kuinka sel­ laiset vaikeudet voi ratkaista. Kiteyte­ tysti voi sanoa, että työnhaku on hetki, jolloin on aika tutustua omaan itseensä, hän tiivistää.

Tradenomi 21

Mikko Parikka kannusti käyttämään suurimman osan myyntityöhön varatusta ajasta asiakkaan ostomotivaation tutkiskeluun.

Irti myynnin esteistä TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Heiskanen

TRALin kesäkuisessa tapahtumassa haettiin keinoja karisman ja tehon lisäämiseen.

S

uurin osa myynnin sisäisistä esteistä on opittuja. Se tarkoittaa, että esteistä voi oppia myös pois. Samoin omia tunnetaitojaan voi kehittää. Näin vakuutti Adeptus Oy:n valmentaja Mikko Parikka liiton alkukesän Karisma & Teho -tapahtumassa Helsingissä.

Haittaavatko sisäiset pidäkkeet työtäsi?

Mikä on valovoimaisuuden merkitys ura­ kehityksessä? Mitä hyötyä yhteiskehittämisestä on liiketoiminnalle? Tilaisuudessa pureuduttiin näihin kysymyksiin.

Parikka listasi 12 tunneperäistä oikosulkua, jotka vaikuttavat myyntiprosessiin.

Näitä ovat esiintymispelko, murehtiminen, vaistonvaraisuus, luurikammo, päättämättömyys, hyperammattimaisuus, referenssiinho, ylivalmistelu, roolikieltäminen, perhepehmeys, kaverin karttaminen ja sosiaalinen epävarmuus.

22 Tradenomi

Myyjän hyperammattimaisuus esimerkiksi näkyy myyntiprosessien ja asiakkaan tarvekartoitusten oikomisena. Omaa ratkaisuaan tyrkyttävältä myyjältä jäävät helposti huomaamatta asiakkaan piilevät tarpeet.

Myynti- ja markkinointitehtävissä tarvitaan loogisen ajattelun lisäksi tunnetaitoja, kuten empatia- ja sosiaalisia kykyjä. Parikka kannusti käyttämään suurimman osan myyntityöhön varatusta ajasta asiakkaan ostomotivaation tutkiskeluun.

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat numeroiden lisäksi arvopohjaiset ja henkilö­ kohtaiset tavoitteet. Myyjän on osattava yhdistää myyntiprosessin eri vaiheet niihin.

– Hyvä myyjä haastaa asiakkaan ajatukset siitä, mitä hän tarvitsee. Pelkän tuotteen­tai palvelun sijasta on myytävä lopputulos­ta, esimerkiksi liikevaihdon kasvua tai pääsyä­kansainvälisille markkinoille. Mitä

monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä suurempi vaikutus tunnetaidoilla on myyntityössä ja sitä suurempi on tunneälyn merkitys – jopa suurempi kuin pelkän älykkyys­ osamäärän, Parikka totesi.

Läsnäolon karismaa Näyttelijä-juontajana, valmentajana ja Muistisairaat ry:n toiminnanjohtajana työskentelevä Lorenz Backman jakoi karisman kolmeen­osatekijään: hyväntahtoisuuteen, läsnäoloon ja auktoriteettiin. Karisman tärkein osatekijä on läsnäolo. Sen päälle rakennetaan kaikki muu. Läsnäolon välittäminen vaatii, että hyväksymme itsemme juuri sellaisina kuin olemme.

Backman antoi havainnollisia esimerkkejä sanattoman viestinnän keinoista ja itsensä psyykkaamisesta valovoimaiseen mielentilaan. Läsnäoloa voi välittää esimerkiksi

kallistamalla kuunnellessa hieman päätä. Jos taas on hyvin väsynyt ja on vaikeuksia pysyä valppaana, niin voi kääntää katseen keskustelukumppanin silmiin. Backmanin mukaan se luo mielikuvaa keskittymisestä.

– Nyrkkisääntö on katsoa kymmenen sekuntia iiriksiin, sitten katse muualle. Jatkuva tuijotus rupeaa ahdistamaan, Backman neuvoi.

Hyväntahtoisuuden Backman määritteli toisen hyväksyväksi ystävällisyydeksi. Auktoriteettisuutta taas välittää esimerkiksi ryhdillä ja asennolla.

– Kehon asento vaikuttaa siihen, millaisena ihminen itsensä kokee. Niinpä ihminen voi opetella itsevarmuutta käyttäytymällä itsevarmasti, Backman opasti.

Luonteva ihminen on karismaattisempi kuin kireä. Backman harjoitutti omaa rentoutumiskeinoaan yleisöllä. Hän on havainnut 4–7–8-hengitystekniikan tepsivän: sisään hengittäessä lasketaan neljään, pidätellessä seitsemään ja ulos hengittäessä kahdeksaan. Backman vannoi, että jo muutama hengitysharjoituskerta päivässä riittää lisäämään luovuutta ja keskittymiskykyä.

– Karismaattinen voimapaketti syntyy sekoittamalla auktoriteettisuuteen lämminhenkisyyttä. Jos emme hyväksy itseämme aidosti, emme myöskään pysty välittämään hyväksyntää muille, Backman tiivisti.

Tradenomista ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja siitä Cambridgen yliopistoon väitöskirjaa tekemään ponnistanut Keränen kannusti kaikkia tradenomeja rikkomaan lasikattoja ja murtautumaan ammattikorkeakoulupohjalta tiedemaailmaan. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2015.

– Olemme siirtymässä tuotantotalouden maailmasta palvelujen ja verkostojen maailmaan. Perinteisesti yritysten toiminta on ollut hyvin sisäistä ja suljettua. Uudessa maailmassa se on avointa ja perustuu yhteistyöhön, Keränen sanoi.

Yhteiskehittämisen maailmassa käyttäjät nähdään voimavarana, ja päätöksenteossa hyödynnetään joukkojen viisautta. Yritysten

on sopeuduttava uusiin toimintamalleihin säilyttääkseen kilpailukykynsä. Innovaatioprosesseissa osallistetaan asiakkaat, käyttäjät ja muut kumppanit. Kaikki lähtee asiakas­ tarpeen ymmärtämisestä.

Keräsen mukaan yritykset unohtavat valitettavan usein palvelulupauksensa kehittäessään liiketoimintaansa. Hän muistutti, että tuotteella tai palvelulla ei ole tarkoitusta, jos se ei hyödytä asiakasta.

– Yhteiskehittäminen on avointa ja läpi­ näkyvää. Se luo vahvempaa, positiivisempaa­ ja yhteisöllisempää yrityskulttuuria. Lopputuloksena tuotteiden ja palveluiden innovointi tehostuu, myynti helpottuu ja asiakasymmärrys syvenee, Keränen tiivisti.

Yhdessä enemmän Palveluliiketoiminnan kehittämisen konsultti ja Laurea ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Krista Keränen avasi päivän päätteeksi yhteiskehittämisen periaatteita.

Tradenomi 23

Tiedätkö, miten palkkasi määräytyy?

Samasta työstä pitäisi maksaa sama palkka. Mitkä asiat vaikuttavat palkan muodostumiseen ja miten toimia, jos tarvitsee apua?

TEKSTI Viivi Osala KUVA iStock

24 Tradenomi

S

uomessa ei ole lailla säädettyä minimipalkkaa, kuten monissa muissa maissa. Lainsäädännössä ei ole myöskään säädetty palkanmääräytymisen perusteista. Lähtökohtana kuitenkin on se, että samasta työstä tulisi maksaa sama palkka.

Monilla aloilla työehtosopimuksessa eli TES:ssa on sovittu eri tehtävien ja vaativuustasojen mukaisista vähimmäispalkoista,

Palkasta neuvoteltaessa on syytä tarkistaa mahdollinen TES:n kirjaus palkan määräytymisestä sekä alan yleinen palkkataso. Lisäksi kannattaa arvioida omaa työkokemustaan ja osaamistaan sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä TRALin palkkaneuvontaan.

joita ei saa alittaa. Osa työehtosopimuksista on niin sanottuja yleissitovia, mikä tarkoit­ taa sitä, että TES:ia palkkamääräyksineen sovelletaan myös niissä työpaikoissa, joissa työnantajayritys ei kuulu työnantajaliittoon.

Kaikilla toimialoilla tai henkilöstöryh­ millä ei kuitenkaan ole omaa TES:a. Jos työ­ hön ei sovelleta mitään TES:a tai TES:ssa ei ole lainkaan sovittu vähimmäispalkoista, työstä on maksettava alalle tavanomaisena pidettävää ja työn vaativuuteen nähden koh­ tuullista palkkaa.

Miksi samasta työstä maksettava palkka voi vaihdella?

Yksityisellä sektorilla työntekijän palkka on henkilötieto, jota työnantaja ei voi jakaa muille kuin niille, jotka tarvitsevat palkka­ tietoa työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen. Tätä kutsutaan palkkasalaisuudeksi.

Julkishallinnon henkilöstön palkat ja palkkaedut ovat sen sijaan julkisia. Silloin kun palkat eivät ole julkista tietoa, voi olla hankalaa arvioida, vastaako oma palkkaus muiden vastaavaa työtä tekevien kollegoiden palkkoja; sekä perustellut että perusteettomat palkkaerot jäävät tällöin helposti piiloon.

Koska työnantaja ja työntekijä voivat pää­ sääntöisesti sopia työntekijälle TES:a parem­ mista eduista, TES:t eivät estä sopimasta työntekijän kanssa vähimmäispalkkoja suu­ remmista palkoista. Palkkauksen taso onkin usein viime kädessä neuvottelukysymys eri­ tyisesti yksityisellä sektorilla. Työnantaja voi myös huomioida palkan suuruudessa työntekijän henkilökohtaiseen suoriutu­ miseen, kokemukseen ja osaamiseen liitty­ viä seikkoja. Tällöin on kuitenkin otettava

huomioon muun muassa mahdolliset TES:n määräykset palkkauksen perusteista ja työn­ antajan velvollisuus kohdella työntekijöitään tasapuolisesti, jolloin palkanmääräytymisen­ kriteereitä tulisi soveltaa kaikkiin samalla tavalla.

Palkasta neuvoteltaessa on syytä tarkistaa mahdollisen TES:n kirjaus palkan määräyty­ misestä sekä alan yleinen palkkataso. Lisäksi työntekijän kannattaa arvioida omaa työ­ kokemustaan ja osaamistaan ja tarvittaessa ottaa yhteyttä TRALin palkkaneuvontaan palkkaneuvonta@tral.fi realistisen palkkatoi­ veen arvioimiseksi.

Saako palkkaa alentaa?

Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvolli­ suutta korottaa palkkaa työsuhteen aikana, vaikka työntekijän työkokemus ja osaami­ nen tänä aikana karttuisivatkin. Ammatti­ liitot ovat kuitenkin voineet sopia TES:ssa niin sanotuista yleiskorotuksista, joiden mukaisesti työnantaja on velvollinen korot­ tamaan sellaisten työntekijöiden palkkoja, joiden työsuhteissa kyseistä TES:a sovelle­ taan. Työntekijä voi myös aina itse pyytää palkankorotusta.

Palkka on työsuhteen olennainen ehto.

Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti alentaa työntekijän palkkaa ilman irtisano­ misperustetta. Irtisanomisperuste voi olla käsillä, kun työntekijän toimenkuvaan sisäl­ tyvät työtehtävät vähenevät olennaisesti ja pysyvästi esimerkiksi työn ulkoistamisen tai uudelleenorganisoinnin vuoksi. Työnantaja voi tällöin irtisanomisen vaihtoehtona tar­ jota uutta työtehtävää, jonka palkkataso on aiempaa tehtävää alempi. Palkka voi muuttua vasta irtisanomisajan jälkeen.

Työnantajan velvollisuus on tehdä palkkakartoitus Tasa-arvolaissa on säädetty palkkakartoituk­ sesta työpaikoilla, joissa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Palkkakartoitus tulee laatia joka toinen vuosi tai paikalli­ sesti sovittaessa vähintään joka kolmas vuosi. Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa ole­ vien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos palkkaeroille ei ole hyväksyt­ tävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asian­ mukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin.

Palkkakartoituksessa palkkojen tarkaste­ lun ja vertaamisen pohjana on tietyin perus­ tein muodostetut ryhmät. Yksittäisten työn­ tekijöiden palkat eivät saa käydä kartoituk­ sesta ilmi.

Lue palkkakartoituksesta ja sen sisällöstä tasa-arvovaltuutetun sivuilta www.tasa-arvo.fi/ palkkakartoitus à

à

Kysy palkasta: palkkaneuvonta@tral.fi

Viivi Osala työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Kun ei jaksa Toukokuussa julkaistun YTN-datan perusteella asiantuntijoiden työn kuormittavuus on lisääntynyt.

Vakava uupumus kehittyy usein vaivihkaa.

TEKSTI Salla Salokanto KUVA iStock

1 MIKSI UUVUMME? Työuupumus on pitkittyneen stressin seurauksena kehit-

tyvä häiriötila, joka alentaa työkykyä. Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, ja uupumukselle altistavat esimerkiksi epäselvät tavoitteet, kohtuuton työkuorma tai -tahti sekä autonomian puute. Myös hyvin yksitoikkoinen työ voi uuvuttaa.

Joskus työntekijän omaan työhön kohdistuva vaativuus, perfektionismi tai tunnollisuuskin voivat edistää uupumuksen syntyä. Työuupumuksessa on kyse siitä, sopivatko ihminen ja työ nykymuodossa yhteen.

2 TIEDÄ, MITEN UUVUT. Työuupumuksesta on kyse,

kun oireissa yhdistyvät uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itseluottamuksen lasku. Näitä voi olla hankalaa havainnoida, ja on hyvä tarkkailla konkreettisia merkkejä: univaikeuksia, muistija mielialaongelmia, motivaation ja aikaan­ saamisen haasteita sekä väsymystä, joka ei lähde nukkumalla.

Myös seksuaalinen haluttomuus ja yleiset stressioireet, kuten ärtymys, vatsakivut ja hartia­säryt, voivat olla merkkejä uupumuksesta.

Omat oireet kannattaa oppia tunnistamaan herkästi. Hiljalleen kehittyvää uupumusta ei aina huomaa.

3 EHKÄISY ON HELPOMPAA KUIN HOITO. Parasta on,

à Juttuun haastateltiin

Terveystalon työpsykologia Annamari Heikkilää.

jos uupumusta saa ehkäistyä ennalta. Työyhteisöstä voi olla tässä suuri apu. Työpaikoille mahtuisi lisää toisista huolehtimista ja välittämistä.

Kuulumisia pitäisikin töissä kysellä kaikilta, ei vain uupuneilta. Omaa työtään kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan tuunata mielekkääksi yhdessä esimiehen ja tiimin kanssa.

Omaa arkeaan voi rajata noudattamalla 3x8-mallia. Siinä kahdeksan tuntia päivästä on työlle, kahdeksan vapaa-ajalle ja kahdeksan levolle. Ajanhallinnan ja itsensä johtamisen harjoituksista sekä mindfulnessista on stressinhallinnassa tutkitusti apua. Sen sijaan jo kehittynyt uupumus ei näillä keinoin enää katoa.

4 HAE TUKEA VARHAIN. Jos huomaa uupumusoireita,

kannattaa hakeutua työterveyteen pian. Fyysiset syyt voidaan seuloa pois, ja tilannetta päästään järjestelemään työnantajan kanssa. Mitä aiemmin tilanteeseen puututaan, sitä pienemmällä päästään. Vasta pitkittynyt uupumus johtaa sairauslomiin, toimenkuvan isoon muokkaamiseen tai uuden työpaikan tai jopa alan etsimiseen.

Aina esimerkiksi työn raameihin tai työaikoihin ei voi vaikuttaa. Silloin korostuu palautuminen jo työpäivän aikana. On tärkeää, että työn lisäksi aikaa jäisi omille, mielekkäille asioille.

26 Tradenomi

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Juho Kuva

Ammattikorkeakoululakia uudistetaan

O

petus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausunto­kierrokselle esityksen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamiseksi.

Esityksen tavoitteena on parantaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä. Tavoitteena on myös, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkea­ koulututkinnon. Näin korkeakoulut voisivat vastata paremmin osaavan työvoiman tarpeisiin sekä kasvavaan jatko- ja täydennyskoulutuksen kysyntään.

Esitykset on valmisteltu yhdessä korkeakoulujen kanssa.

TRALin­ puheenjohtaja Niko Aaltonen pitää ­esityksiä tarpeellisena ja onnistuneena.

– Työelämä muuttuu kovaa vauhtia ja muutoksessa ­täytyy pysyä mukana. Jatkuva oppiminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä koko työuran aikana. Siksi uusia, joustavia koulutusmuotoja tarvitaan, ja korkeakoulujen tulee tarjota jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Esityksessä helpotettaisiin opiskelijoiden siirtymistä ­korkeakoulun sisällä joustavoittamalla siirto-opiskelijoiden hakumenettelyä koskevia säännöksiä.

– Tämä olisi hyvä uudistus esimerkiksi opintojen keskeytysten vähentämisen näkökulmasta, Aaltonen sanoo.

Esityksellä ei ole vaikutuksia korkeakoulujen perusrahoitukseen eikä sitä koskevien rahoitusmallien uudistamiseen. Esitys siirtäisi korkeakouluille myönnettävät hanke­ rahoitukset valtionavustuslain piiristä yliopistolain ja ammatti­korkeakoululain mukaiseen rahoitusjärjestelmään.

– Kaiken kaikkiaan hyvän oloisia ja selkeyttäviä uudistuksia, jotka osittain myös vahvistavat jo käytössä olevia ­käytänteitä, Aaltonen kommentoi.

Puheenjohtaja muistuttaa, että nyt syksyllä on tarpeellista olla aktiivisesti vaikuttamassa eri esityksiin ja kannanottoihin, koska puolueet hiovat vaaliohjelmiaan ja tulevia hallitustavoitteitaan. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2019.

Puheenjohtaja toivottaa hyvää ja aktiivista syksyä jäsenistölle!

”Jatkuva oppiminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä koko työuran aikana.”

Tradenomi 27

Apua ja tukea urakäänteisiin TRALin ohjauspalveluista saa apua urasuunnitteluun, hyvinvointiin, esimiestyöhön ja yrittäjyyteen. Jokaiselle jäsenelle kuuluu kolme ohjauskertaa vuodessa.

TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA iStock

O

hjauspalvelut ovat tärkeitä, koska niissä pääsee puhumaan jonkun kanssa, joka osaa kuunnella ja kysyä oikeita kysymyksiä. Palvelut eivät ole valmiita vastauspankkeja, vaan vastaukset löydetään avaamalla solmuja itse.

Se on yllättänyt monet, toteaa palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva.

Liiton jäsenilleen tarjoamat ohjauspalvelut jakaantuvat kolmeen eri kategoriaan: urapalveluihin, hyvinvointipalveluihin ja yrittäjyyspalveluihin. Suosituin niistä on urapalveluihin kuuluva uraohjaus, jossa valmennetaan työnhakuun, palkka- tai kehityskeskusteluihin ja suunnitellaan uraa eteenpäin, ehkä uutta suuntaa hakien.

Palvelut eivät ole valmiita vastauspankkeja, vaan vastaukset löydetään avaamalla solmuja itse.

Moneen tilanteeseen Hyvinvointipalveluihin kuuluvat työhyvinvointi- ja työkykyohjaus sekä esimiesohjaus.­ Niitä on tarjottu lisääntyneen kysynnän vuoksi viime vuodesta lähtien.

– Työhyvinvointiohjauksessa pyritään antamaan keinoja saada arki ja työ hallintaan lisääntyneessä kiireessä. Työkyky­ohjaus taas on oikea paikka silloin, kun tilanne on päässyt jo pidemmälle: on ehkä ollut sairastumista, kiusaamista tai muita työkykyyn vaikuttavia ongelmia. Työkykyohjauksesta 28 Tradenomi

ohjataan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi työterveyshuoltoon.

– Esimiesohjauksessa opetellaan ratkaisemaan vaikeitakin esimiestilanteita. Moni tradenomi on jo edennyt urallaan esimieheksi, mutta siihen ei hirveästi valmenneta, sanoo Kouva.

Liiton yrittäjyysohjauksessa taas on mahdollista saada sparrausta valmentajalta osa- tai kokoaikaista yrittäjyyttä harkitessa, yrityksen perustamisvaiheessa sekä

myöhemmin eteen tulevissa kysymyksissä, vaikka yrityksen toimintaa kasvattaessa tai työnantajana toimiessa.

Varaukset verkkosivuilta Kaikkiin ohjauspalveluihin voi varata ajan omalla jäsennumerolla TRALin verkkosivuilta osoitteesta valmennuskalenteri.fi/tral.

Mukaan pääsee nopeallakin varoitusajalla ja myös loma-aikoina.

Ohjauspalvelut sisältävät yksityistä ja luottamuksellista keskusteluaikaa ohjaajan kanssa puhelimessa tai Skypen kautta, ja niihin saa osallistua pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Yksi keskustelukerta on pituudeltaan noin 25 minuuttia. Tarvittaessa on mahdollista varata kaksi aikaa peräkkäin.­Palveluiden järjestämisestä vastaa Työ­valmennus Futuuri Oy. Työvalmennus Futuurin toimitusjohtaja Päivi Saatsi kertoo, että ohjauspalvelut ovat suosittuja kaikenikäisten jäsenten keskuudessa. Eniten niihin osallistuvat jo työsuhteessa olevat, noin 25–40-vuotiaat tradeno­ mit, mutta myös opiskelijat ja yli 50-vuotiaat ovat löytäneet palvelut.

Vaikka suosituin palvelu onkin monelle tuttu uraohjaus, pientä muutosta kysynnässä on havaittavissa.

– Painopiste on siirtynyt pelkästä työnhakuvalmennuksesta enemmän oman osaamisen kehittämiseen. Ollaan siirtymässä ehkä työstä työhön tai haluttaisiin kokeilla jotain muutakin, esimerkiksi toista alaa tai yrittäjyyttä oman työn rinnalla. Tälle ajalle on ­tyypillistä, että on paljon erilaisia kiinnostavia­vaihtoehtoja, joiden välillä voi olla vaikea valita, sanoo Saatsi.

Ohjaajan työnä on silloin päätöksenteossa ja konkreettisen toimintasuunnitelman hahmottelussa auttaminen.

– Loppujen lopuksi kukaan ei halua, että joku toinen kertoo, mitä missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Mutta ohjaaja voi auttaa priori­soinnissa ja herätellä siihen, että pystyy itse vaikuttamaan asioihin. Joku saattaa­ toivoa monipuolisempia tehtäviä ja uralla etenemistä, mutta ei ole kuitenkaan ottanut asiaa puheeksi esimiehen kanssa, Saatsi antaa esimerkin.

Laajempi näkökulma Saatsi toivoo, että TRALin tarjoamat työ­hyvinvointi- ja työkykyohjaukset­ löydettäisiin­vielä nykyistä paremmin.

Osaava ohjaaja pystyy auttamaan ulospääsyn löytämisessä vaikeissakin tilanteissa.

– Harvoin on sellaista tilaisuutta tai paik­ kaa, jossa voisi keskustella asioista neutraa­ lin, ulkopuolisen tahon kanssa, joka ei ole työterveyshuollon eikä työnantajan edustaja.

Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia, eikä niistä tehdä muistiinpanoja. Ohjaajat ovat ammattilaisia, jotka työskentelevät vas­ taavien asioiden parissa päivittäin.

Ulkopuolinen näkee usein asioita, jotka ovat itseltä jääneet huomaamatta. Siitä on etua myös uraohjauksessa, kun oma osaami­ nen pitäisi osata sanoittaa hakemukseen tai ansioluetteloon. Näin varsinkin, jos haikailee uudenlaisiin työtehtäviin.

– Pääasiassa keskusteluissa oivallukset­ syntyvät siitä, että ulkopuolinen näkee oman osaamisen toisella tavalla. Hän osaa tunnis­ taa vahvuudet, joita on itse ehkä alkanut­ pitää itsestäänselvyyksinä. Työnhakuval­ mennuksessa oppii myös laajentamaan omaa työnhakustrategiaansa. Vaikka työnhausta puhutaan paljon, moni huomaa edelleen tekevänsä sitä aika perinteisin keinoin, Saatsi mainitsee.

Tradenomi 29

Opiskeluaikana

RAKENNETAAN VERKOSTOJA Monen opiskelijan arki täyttyy koulussa pakertamisen lisäksi työstä, järjestötehtävistä, harrastuksista ja vähän juhlistakin. Haastattelimme aktiivisia opiskelijoita, joiden mielestä kokemuksesta ja verkostoista on hyötyä sekä opinnoissa että myöhemmin uralla.

TEKSTI Päivi Leinonen KUVAT iStock

30 Tradenomi

M

a riia Salmijärvi opiskelee toista vuotta Tampereen ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Koulun ohessa hän työskentelee kahdessa Spice Ice by Candy Town -liikkeessä myymäläpäällikkönä ja toimii Tampereen Trade­ nomi­­opiskelijat ry:ssä aktiivisesti. Toimelias opiskelija ehtii lisäksi harrastaa koripalloa. Salmijärvi korostaa ajan­hallinnan tärkeyttä.

– Ensimmäisenä vuonna minulla oli haasteita ajan käytössä. Aika pian opin, että koulutehtävät kannattaa hoitaa heti, eikä jättää niitä roikkumaan. Kun tekee tehtävät reippaasti, aikaa jää muuhunkin.

Eri tehtävien välillä sukkuloiminen onnistuu, koska Salmijärvi suorittaa tutkintoaan

moni­muotototeutuksena. Siinä opiskelijalla on tavallista enemmän vapautta järjestää itse aikataulunsa.

Haasteena on, että kontaktit opettajiin ja muihin opiskelijoihin voivat jäädä vähäisiksi.

Opiskelun alkuun liittyy aina paljon käytännön asioiden selvittelyä, varsinkin kun opiskelumuoto on itsenäinen. Salmijärven mielestä tärkeintä on olla oma-aloitteinen.

– Apua saa monesta paikasta, kun uskaltaa kysyä.

Koulun opintosihteerien lisäksi myös TROL ja tutorit opastavat kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa.

Kaverit auttavat jaksamaan Salmijärvi toimii myös Tampereen Tradenomi­ opiskelijat ry:n media- ja viestintävastaavana.

Tradenomi 31

Kuv a

:M

ii k

ka

Varsinaisen tehtävänsä ohella hän haluaa edistää monimuoto-opiskelijoiden aktivoimista mukaan opiskelijatapahtumiin.

– Mielestäni sosiaalisuus ja verkostot ovat tärkeitä opiskelijan elämässä. Vertaistukea tarvitaan usein ihan käytännön asioihin.

Opiskelijoiden keskeinen viestiryhmä on ollut todella hyvä apu. Olen huomannut arjessa, että jaksan paremmin, kun ympärillä on kavereita samanlaisessa elämäntilanteessa.

N ie

mi

Järjestötoiminta auttaa uralla

Mariia Salmijärvi

Monipuolista tehtävää opiskelijajärjestössä

Kuva:S

am

iH

ei s

n ka en /O

t av a m e d i a O M A

Myös Miika Hiltunen on ahkerasti tarttunut yhdistystoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Hiltunen on Tradenomiopiskelijaliitto TROLin hallituksen jäsen ja toimii myös tapahtumavastaavana sekä opiskelijakunnan puheenjohtajana.

– Tapahtumien järjestäminen on todella mukavaa ja monipuolista työtä. Vuosittain järjestämme esimerkiksi TROLin Huippu­ seminaarin, joka kerää paikalle noin 150 opiskelijaa.

Opiskelijatapahtumiin osallistuminen antaa hyvät verkostoitumismahdollisuudet eri vuosikurssien opiskelijoiden kanssa.

Juhliminen on vain yksi osa toimintaa, ja

vaihtelua löytyy urheilutapahtumista yritysvierailuihin. Opintovuoden alussa järjestetään erilaisia tapahtumia tutustumisen hengessä.

– Mielestäni mukaan kannattaa mennä heti alussa, sillä myöhemmin kynnys kasvaa.

Miika Hiltunen

TROL ja TRAL TROL on opiskelijoiden perustama liitto, jota opiskelijoista koostuva liittohallitus johtaa. Sen tehtävänä on tradenomiopiskelijoiden etujen ajaminen ja tradenomikoulutuksen kehittäminen. TROL on itsenäinen osa TRALia. Liittoon kuuluu 28 eri paikallisyhdistystä, noin 250 opiskelija-aktiivia ja yli 13 000 jäsentä.

Tradenomiliitto TRAL on tradenomien oma ammattiliitto. Sen tehtävänä on edistää tradenomien asemaa työelämässä.

Miksi kannattaa liittyä jäseneksi?

TROL ja TRAL keräävät tietoa tradenomiopiskelijoiden koulutukseen ja työllisyyteen liittyvistä aiheista sekä tukevat opiskelijoita monin tavoin yli 20 vuoden kokemuksella. Liiton jäsen saa: • Apua muun muassa urasuunnitteluun, opintovalintoihin, työnhakuun.

• Tradenomiitti-palvelusta vinkkejä tai mentorointia valmistuneilta tradenomeilta.

• Henkilökohtaista palkkaneuvontaa.

• Lakipalveluita. TRALin lakimiehet auttavat opiskelijoita työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä.

• TROLin paikalliset opiskelijayhdistykset järjestävät tradenomiopiskelijoille mm. tapahtumia, yritysvierailuja ja tutorointia.

• Kattavan verkoston ja vertaisyhteisön.

• Opiskelijat voivat valita oman tilanteensa mukaan itselleen sopivan jäsenyyden: hopea-, kultatai mustatason.

Hiltunen suosittelee järjestössä toimimista kaikille, joita se vähänkään kiinnostaa. Esimerkiksi TROLin paikallisyhdistysten hallituksiin ja tutoreiksi pääsevät yleensä kaikki halukkaat. Tutorina toimiminen on Hiltusellekin tuttua.

– Opiskelijoille esitellään paikkoja, joissa erilaisia opiskelijan arkeen liittyviä asioita hoidetaan. Ulkomaalaiset opiskelijat tarvitsevat tietenkin enemmän apua, jopa kaupassa käymiseen.

Järjestötoiminta vie jonkin verran aikaa, ja aktiivisilla toimijoilla opinnot voivat sen takia venyä. Hiltusen mielestä hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin pieni viive.

– Olen tutustunut opiskelijoihin ja yrityksiin eri puolilta Suomea. Olen myös päässyt esiintymään. Uskon, että tulevaisuuden työssä tästä on hyötyä, oli se sitten järjestössä tai muualla.

Opiskelijat kiinni työelämään OPISKELUN AIKAISEN TYÖSKENTELYN on todettu

tutkimuksissa hyödyttävän opintoja ja uraa silloin, kun työn määrä pysyy kohtuullisena.

Noin viisitoista tuntia viikossa nähdään ylärajaksi, jonka jälkeen kuormittavuus alkaa olla haitaksi.

Toteemi on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke. Tarkoituksena on edistää mahdollisuuksia päästä työhön kiinni jo opiskeluvaiheessa ja välittää viestiä työkokemuksen hyödyistä. Hankkeessa kehitetään malleja auttamaan opiskelijoita erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun tutkinnosta puuttuu vain opinnäytetyö. Toteemissa on mukana kahdeksantoista oppilaitosta, joissa jokaisessa on Toteemin periaatteet tunteva yhteyshenkilö.

à LISÄTI ETOA WWW.TROL.FI à

32 Tradenomi

Lisätietoa: www.amktoteemi.fi

Opiskelu ja työ: hyvin suunniteltuna toimiva yhdistelmä Janette Peltola on opiskellut Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kolme vuotta myyntiä ja markkinointia. Peltola työskentelee opintojen ohella Seinäjoen Minimanin elintarvikeosastolla. Työajat on sovitettu opiskelurytmiin sopiviksi, ja Peltola kiittelee työnantajaa joustavuudesta.

– Työskentelen yleensä viikonloppuna yhden päivän ja viikolla korkeintaan kaksi iltavuoroa. Näin jää riittävästi aikaa koulutöille ja muuhunkin. Hetkittäin hommat voivat kasaantua, ja ennakointi on tärkeää.

TRADENOMIOPISKELIJALIITTO TROL RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS AIKA: 3.–4.11.2018 PAIKKA: ORIGINAL SOKOS HOTEL LAKEUS, TORIKATU 2, SEINÄJOKI

KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Tarkkana taloudesta Opintotukea saavan opiskelijan on tarkkailtava myös tulojaan.

Opiskelija saa ansaita 667 euroa kuukaudessa ilman opintotuen menetystä. Vuodessa tuloja saa olla 667 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 1 990 euroa kuukausina, jolloin tukea ei nosteta.

Opintotukea voi jättää nostamatta, jos tietää tulorajan ylittyvän.

Rajojen ylittyessä liikaa maksetut tuet on maksettava takaisin.

Lisätulot tuovat Peltolan elämään mukavuutta, mutta hyöty ei ole ainoastaan taloudellinen.

– Opinnoissa tulee usein eteen asioita, joissa käytännön tilanteet auttavat ymmärtämään kokonaisuuden paremmin. Sama toimii toisinkin päin, kun työssä muistaa koulussa opittuja asioita.

Peltola on viihtynyt työpaikassaan erinomaisesti.

– Tykkään kaupan alasta ja näen, että alalla voi työllistyä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Uskon, että usean vuoden työkokemuksesta on suuri etu siinä vaiheessa, kun valmistun.

Kuva:Hilla Laihorinne

1

KOKOUKSEN AVAUS

2

OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN

3

LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

4

KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

5

ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

6

ILMOITUSASIAT

7

LIITON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

8

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

9

TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

VUODEN 2017 HALLITUKSELLE JA MUILLE TILIVELVOLLISILLE 10

HALLITUKSEN SELONTEKO VUODESTA 2018

11 HALLITUKSEN KOKO VUODELLE 2019 12

VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN JA NIIDEN JÄSENTEN VALINTA

13

LÄHETEKESKUSTELU

13.1 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

VUODELLE 2019

13.2 PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT

13.3 VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT

13.4 HALLITUSEHDOKKAAT

13.5 JULKILAUSUMA

14

LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019

15

LIITON JÄSENMAKSU JA KANNATTAJAJÄSENMAKSU

VUODELLE 2019 16

LIITON TALOUSARVIO VUODELLE 2019

17

LIITON TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA VUODELLE 2019

17.1 PUHEENJOHTAJAVAALI

17.2 VARAPUHEENJOHTAJAVAALI

17.3 HALLITUSVAALI 18

JULKILAUSUMA

19

TOIMINNANTARKASTAJIEN JA HENKILÖKOHTAISTEN

VARATOIMINNANTARKASTAJIEN VALINTA VUODELLE 2019 20

MUUT ASIAT

21

KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Tradenomi 33

Koko perheen seikkailupäivä TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Heiskanen

P

ääkaupunkiseudun tradenomien koko perheelle suunnattu seikkailupäivä Mustikkamaan Korkeessa osoittautui jättimenestykseksi. Jäsenille maksutto­ maan tilaisuuteen ilmoittautui peräti 600 tralilaista perheineen, mikä oli liiton tapahtumien kaikkien aikojen ennätys. Jäsenet saivat tuoda mukanaan seikkailupäivään lasten lisäksi yhden liittoon kuulumattoman aikuisen. Päivä oli täynnä auringonpaistetta, kesäistä luontoa, jännitystä, rentoa yhdessäoloa, lasten naurua – onnistuneessa perhe­ tapahtumassa oli ilmassa aidon urheilujuhlan tuntua.

à LUE JUTTU PERH EPÄIVÄSTÄ: TRAL.FI > UUTISET > TRAL-TAPAHTUMA-PERH EPAIVA-SEI KKAI LUPUISTO-KORKEESSA

34 Tradenomi

Yeisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies, Auskultoimassa 1.3.2019 saakka

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Vaikuttamisyksikkö

Palveluyksikkö

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804

Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040

Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 466 7917

Jori Karjalainen Opiskelija-asiantuntija puh. 044 555 2638

Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876

Maija Lindeman Asiantuntija puh. 050 308 9419

Aleksi Rankka Opiskelijatoiminnan asiantuntija, TROLin toiminnanjohtaja puh. 045 651 3026

Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Opintovapaalla

Viestintäyksikkö Lakiyksikkö Laura Järvelä Työsuhdelakimies puh. 020 155 88 11

Elina Mäkelä Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8810

Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35

Vuoden joululahja Anna valinnanvapaus tunnettuihin designtuotteisiin

Syötä arvokoodi

Valitse lahja(t)

Lahja on matkalla

SuperLahjakortti Lahjakortteja satoihin liikkeisiin, elämyksiin ja palveluihin.

• Lahja, joka sopii kaikille!

• Ilmainen räätälöity tervehdys • Tilaus ja toimitus – helppoa ja nopeaa

Toimitustavat: POSTI

EMAIL SMS

CSV

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi