TRADENOMIEN JÄSENLEHTI
2/2026
”VAIKEAT TILANTEET ON TYÖSTETTÄVÄ AINAKIN OMASSA MIELESSÄ.”
HEAD OF CRISIS MANAGEMENT
JERE PELTONEN S. 18
Vakautta maailmaan
Teema
Tradenomikoulutus luotiin vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin 10
Ytimessä
Suomeen tarvitaan ammatillinen tohtorintutkinto 30
Kampuksella Vaihtojakso Tokiossa vakuutti Iina Räisäsen: pärjään missä vain 32
JÄSENILLE PANKIN ETUJA ERI ELÄMÄNTILANTEISIIN S. 28
Asetu ehdolle Tradenomien valtuustovaaleissa 9.–28.9.
Olisiko sinun vuorosi kantaa vastuuta?
Valtuutettuna...
Perehdyt toimintaamme, työelämän ilmiöihin, neuvottelutoimintaan ja koulutukseen liittyviin kysymyksiin.
Vaikutat linjauksiimme, tavoitteisiimme, tarjottaviin palveluihin ja jäsenmaksuihin.
Verkostoidut ja kartutat kokemusta yhdistystoiminnasta sekä palkansaajajärjestön toimintakentästä.
KUKA OMISTAA
AMMATTIKORKEAKOULUT?
Tänä vuonna liittomme viettää juhlavuottaan ja samalla koko ammattikorkeakoulujärjestelmä sekä tutkintomme täyttää kunnioitettavat 30 vuotta.
Tekeillä olevassa korkeakouluvisiossa piirretään suuntaviivoja suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuudelle, jonka pohjalta tulevaisuuden korkeakouluja kehitetään. Siksi sopiikin kysyä, miksi poliitikot eivät juuri käy keskustelua ammattikorkeakoulujen omistajuuspohjasta, joka muuttuu ennennäkemättömällä tavalla?
Yliopistot ovat ostaneet ammattikorkeakouluja kiihtyvällä vauhdilla ja näitä hankkeita on parhaillaan useampiakin valmisteilla. Asiaan liittyy monta kysymysmerkkiä, joista suurin on duaalimallin tulevaisuus. Nyt eri puolilla Suomea tehdään ratkaisuja, joiden motiiveja voi vain arvailla ja jotka vaikuttavat tulevaisuudessa korkeakoulutuksen saatavuuteen, laatuun ja sisältöihin.
Toisekseen keskustelun ja ohjauksen puute on silmiinpistävää. Onko todella niin, etteivät päättäjät tunnista tämän muutoksen merkitystä? Vai onko hiljaisuus sittenkin myöntymisen merkki?
Koko 30-vuotisen taipaleensa ajan ammattikorkeakouluille on yksi asia ollut varmaa: jatkuva muutos.
”KORKEAKOULUJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON TARPEEN, MUTTA SE EI EDELLYTÄ MUUTOKSIA
OMISTAJUUDESSA.”
AMK:t ovat kyenneet muokkautumaan kulloiseenkin tilanteeseen ja ovat tuottaneet tarvittavaa osaamista työmarkkinoille. Korkeakoulujen välinen yhteistyö on tarpeen, mutta se ei edellytä muutoksia omistajuudessa. Ammattikorkeakoulujen on kyettävä jatkossakin itsenäisesti kehittämään toimintaansa ilman, että yliopistot toimivat päällystakkina. T Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja
2/26
10
Kolmekymppisiään juhliva ammattikorkeakoulutus on poikkeuksellinen menestystarina. AMK-konseptissa tavoite oli koulutuksen ja työelämän tiiviimpi kytkentä.
18
Turva-alan asiantuntijoille on tilausta epävakaassa maailmassa. Jere Peltosen laaja vastuualue globaalissa yrityksessä, Nokiassa, tarkoittaa sitä, että eteen voi tulla mitä vain.
Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi
Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi
Toimitus: Otavamedia Oy
Asiakkuuspäällikkö: Maarit Nykänen p. 040 717 1726, maarit.nykanen@otava.fi
Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com
Paino: PunaMusta Oy
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti
30
Tradenomien eduskuntavaalitavoitteissa on työelämälähtöinen, ammatilliseen tohtorintutkintoon johtava opintopolku. YAMK-tutkinnon suorittaneilla olisi tähän paljon kiinnostusta.
Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2026. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 24. vuosikerta. ISSN 1457-3792
Tradenomit www.tradenomi.fi
Löydät meidät myös
@tradenomit
Toimisto
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16
32
Tradenomiopiskelija Iina Räisäsen maailmanvalloitus alkoi Tokion vaihto-oppilasajasta. Pärjäämisen kokemus hengästyttävän hektisessä metropolissa auttaa selviämään missä tahansa.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi
Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi
Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi
YKSI MEISTÄ
Nia-tanssi vie Irmeli Rissasen ajatukset töistä vapaalle.
Millainen urasi on ollut tähän asti?
Päädyin valmistumisen jälkeen hotellialalle Turkuun. Työskentelin hotellin vastaanotossa ja backofficessa nelisen vuotta, jonka jälkeen toisen yrityksen palveluksessa tutkimussihteerinä pari vuotta. Vuonna 2007 siirryin nykyiseen työpaikkaani MPS Consulting Oy:hyn. Aloitin palvelukoordinaattorina ja nyt toimin viidettä vuotta asiantuntijatehtävissä konsulttina. Työskentelen rekrytointien ja erilaisten valmennusten parissa. Uravalmennukset työllistävät minua tällä hetkellä eniten, sillä niin monella työpaikalla on käyty muutosneuvotteluja.
Parasta tradenomitutkinnossa?
Tutkinnon monipuolisuus. Sain tutkinnon myötä kattavan kuvan liiketoiminnasta, mutta opiskeluaika oli muutenkin mainiota aikaa. Tutustuin mukaviin ihmisiin ja vietin puoli vuotta vaihdossa Teneriffalla.
Mitä opiskelit ja milloin valmistuit?
Opiskelin ensin tradenomiksi Kuopiossa nykyisessä Savoniaammattikorkeakoulussa. Vuonna 2011 valmistuin Turun ammattikorkeakoulusta. Suoritin YAMK-tutkinnon liiketoiminta- ja yrittäjyys-linjalla.
Miten löysit nia-tanssin pariin?
Nia on 1980-luvulla Yhdysvalloissa kehitetty liikuntamuoto, joka yhdistää tanssia, itämaisten kamppailulajien elementtejä ja rentoutustekniikkaa. Laji kehittää voimaa, liikkuvuutta ja venyvyyttä. Löysin sattumalta nia-ryhmän, Ihastuin lajiin ja jäin saman tien koukkuun. Nian harrastajien parissa on ihana, kannustava ja miellyttävä ilmapiiri.
Mitä nia on opettanut sinulle?
Ennen kaikkea tasapainoa ja rentoutumista, sekä kehon että mielen osalta. Olen ollut kova jännittäjä, ja nian ansiosta olen oppinut löytämään mielen tasapainoiseen tilaan tiukoissakin tilanteissa. Nia-tunnit ovat minulle viikon kohokohtia. Olen myös löytänyt lajin kautta hyviä ystäviä.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Irmeli kertoo harrastuksestaan nia-tanssista. tradenomi.fi
Ammattikorkeakoulut eivät ole kauppatavaraa
Kuuden akavalaisen liiton mielestä ammattikorkeakoulujen itsenäinen asema on uhattuna omistajapolitiikan vuoksi. Yliopistot ovat ostaneet ammattikorkeakouluja kiihtyvällä vauhdilla. Liitot vaativat selkeitä pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä omistusjärjestelyille.
– Käynnissä on hallitsematon vallansiirto, joka hämärtää duaalimallin rajoja. Nyt on pikaisesti selvitettävä nykyisen omistuspohjan vaikutukset amk-koulutuksen laatuun ja saatavuuteen. Omistusrakenteet on avattava ja tehtävä läpinäkyviksi, liitot vaativat.
Liitot esittävät yliopistojen omistusosuudelle ammattikorkeakouluissa selkeää kattoa. Lisäksi kuntien ja alueiden omistajaohjausta on vahvistettava ja etuosto-oikeudet on otettava aktiiviseen käyttöön estämään hallitsemattomat yritysostot. Akavalaiset AMK-liitot muistuttavat, että ammattikorkeakoulut perustettiin aikanaan vahvistamaan työelämälähtöistä osaamista ja alueellista elinvoimaa.
ostavat ammattikorkeakouluja, keskittävät toimintoja ja muokkaavat koulutusta omista lähtökohdistaan.
Kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omistussuhteet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa, niiden erilaiset roolit suomalaisessa koulutusjärjestelmässä hämärtyvät. Koulutusohjelmia keskitetään ja yksiköitä lakkautetaan, tutkintonimikkeitä ja koulutuksen sisältöjä yhdenmukaistetaan.
– Tehtävä on edelleen ajankohtainen, mutta nykykehitys vie järjestelmää päinvastaiseen suuntaan. Korkeakoulukentällä on käynnissä kehitys, jossa yliopistot NUMEROKULMALLA
//
– Lopputuloksena on järjestelmä, jossa ammattikorkeakouluista tulee syöttöputkia, ei itsenäisiä, työelämälähtöisiä korkeakouluja, joita ilman suomalainen yhteiskunta ei tule toimeen.
Kuuden liiton mielestä kehityksessä kyse ei ole vain hallinnosta, vaan vallasta: kuka viime kädessä määrittelee, mitä osaamista Suomessa tuotetaan.
tradenomi.fi
Akava Works -työolotutkimuksen 2026 ensimmäiset tulokset kertovat, että yli puolet tutkimukseen vastanneista akavalaisesta arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Tilanne on heikentynyt vuodesta 2024.
TYÖUUPUMUSRISKI v. 2026: suuri tai melko suuri
TYÖUUPUMUSRISKI v. 2024: suuri tai melko suuri
Akava pitää uusia tietoja koetusta työuupumisriskistä hälyttävinä ja kiirehtii niiden pohjalta psykososiaalisen kuormituksen hallintaa ja ehkäisyä koskevan asetuksen säätämistä.
Lähde: Akava Works/ Akava Works -työolotutkimuksessa tarkastellaan akavalaisten työoloja eri näkökulmista. Työolotutkimukseen osallistuu 31 Akavan jäsenliittoa. akavaworks.fi
Kuva: Getty Images
HUHTIKUUSSA luovutimme juhlatilaisuudessa Akavan ansiomerkkejä työpaikoillaan henkilöstöedustajina toimiville jäsenillemme. Ansiomerkit ovat tunnustus pitkäjänteisestä työstä niin Tradenomien kuin koko Akavayhteisön eteen tehdystä työstä.
Akavan pronssisen ansiomerkin saivat Kati Forselius, Jari Hakuli, Katriina Halmetoja, Janike Heimonen, Juha Mikko Hopsu, Sari Jokinen, Janne Kauhanen, Sirpa Korpela, MarjoRiitta Lalli, Carita Lintunen, Niina PajaliMyllynen ja SiljaKaisa Peltonen.
Pronssisen ansiomerkin hopeisin lehvin saivat Juuso Huhtala, Esa Nikkilä, Heidi Retsä ja Sami Ruotsalainen. Hopeinen ansiomerkki luovutettiin Jukka Kuosmalle Lämpimät onnittelumme kaikille ansiomerkkien saajille!
Nimityksiä Tradenomeissa
Tradenomi Veikka Varho aloitti maaliskuussa työnsä opiskelija-asiantuntijana. Tehtävässään hän vastaa opiskelijatapahtumista, jäsenten kouluttamisesta sekä ammattikorkeakouluille tarjottavista palveluista ja jäsenhankinnasta. Veikka on työskennellyt aikaisemmin kevytyrittäjänä markkinoinnin parissa.
Tradenomi, FM Elisa Rantoharju aloitti toukokuun alussa työnsä johdon assistenttina. Tehtävässään hän avustaa toiminnanjohtajaa ja johtoryhmää, vastaa hallinnon kokousten sekä sidosryhmä ja henkilöstötilaisuuksien järjestelyistä. Johdon assistentti osallistuu myös yleishallinnollisiin tehtäviin ja toimii nimettyjen yhteistyökumppanien yhteyshenkilönä. Rantoharju siirtyi tehtäväänsä Tieteentekijöiden liitosta, jossa hän työskenteli eri assistenttirooleissa kuusi vuotta.
Sanottua
” Jäsentemme oikeusturvaedun ehdot uudistuivat. Etu sisältää jatkossa entistäkin vahvemman turvan mahdolliseen työsuhdeasiaan liittyvän oikeudenkäynnin kustannusten korvaamiseksi. Nyt tehty uudistus laajentaa edun rikosasioiden esitutkintavaiheeseen ja tuo henkilöstön edustajille mahdollisuuden saada korotettua oikeusturvaa.
Lue lisää sivuiltamme!”
Mia Weckman, lakiasiainjohtaja
Kysy meiltä
Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava
työntekijä ei saa menettää palkkaansa
VIRANOMAISEN antama drooniuhkaa tai muuta vakavaa turvallisuusuhkaa koskeva vaaratiedote on otettava vakavasti.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus palkkaansa, jos työnteko on estynyt työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Tällainen este voi olla esimerkiksi viranomaisen antama vaaratiedote silloin, kun se estää työntekijää tulemasta työpaikalleen tai tekemästä työtään turvallisesti.
Järjestöjen mielestä kyse ei ole tavallisesta työmatkan viivästymisestä tai työntekijän omasta riskistä. Vaaratiedote on lakiin perustuva viranomaisviesti, jonka tarkoituksena on suojata ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta. Sen noudattamisesta ei pidä rangaista palkanmenetyksellä.
Työnantajan on tällaisessa tilanteessa ensisijaisesti selvitettävä, voiko työn järjestää turvallisesti muulla tavoin, esimerkiksi etätyönä. Jos todellista ja turvallista vaihtoehtoa ei ole, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työnteon estyminen kuuluu työsopimuslain tarkoittaman palkanmaksusuojan piiriin.
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen viesti on selvä: työntekijän pitää voida noudattaa viranomaisen turvallisuusohjeita ilman pelkoa palkan menettämisestä. Turvallisuusohjeiden noudattaminen ei ole työntekijän henkilökohtainen valinta, vaan osa yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmää. akava.fi
TRADENOMIEN VUOSI 2025 LUKUINA
Jäsenpalvelusta positiivisen palautteen antoi
Vuosina 2027–2028 työ- ja virkaehtosopimusten tuomat palkankorotukset
Tradetorin käyttäjät löysivät itselleen kiinnostavia työpaikkailmoituksia
97% 7,8% 11 300 242 378 0000 kertaa
Tapahtumien osallistujamäärä
Tapahtumien määrä (webinaarit ja livetapahtumat)
Valtuuston kevätkokous oli koolla huhtikuussa
VALTUUSTO käsitteli sääntömääräisessä kokouksessaan huhtikuun lopulla viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kokouksen yhteydessä julkaistiin liiton eduskuntavaalien kärkitavoitteet. Valtuutetut kuulivat seminaariosiossa tarkemmin Akavan eduskuntavaalitavoitteista, joita puheenjohtaja Maria Löfgren esitteli.
Viime vuonna liiton jäsenmäärä jatkoi maltillisesti kasvuaan, taloudellinen tila oli vakaa ja strategiset hankkeet etenivät aikataulussaan. Työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa saavutetut palkkaratkaisut nostavat jäsentemme ansioita vuosina 2026-2027 keskimäärin 7,8 prosenttia.
Monia uusia palveluja lanseerattiin, kuten työpaikkasivusto Tradetori ja palkkabotti. Vuoden aikana selvitettiin naisten ja miesten selittämättömiä palkkaeroja ja työstettiin laaja osaamisselvitys koulutuksen kehittämisen tueksi.
4 500 2 500
Jäsenten yhteydenottojen määrä työsuhdeneuvontaan
jäsentä pohti palkkaansa Palkka-apurin kanssa
Jäsenten juristien avustukselle itse neuvottelemat korvaukset minimissään
Juristien sopimat korvaukset jäsenille yhteensä
Oikeusturvan avulla tai tuomioistuimessa sovitut jäsenten asiat
400 kpl n. 600 000 € 200 000 €
eli yhteensä yli miljoona euroa
Kuva: Getty Images
AMMATTIKORKEKOULU ON POIKKEUKSELLINEN
MENESTYSTAR INA
30 vuotta täyttänyttä ammattikorkeakoulutusta juhlittiin Paasitornissa Helsingissä huhtikuun puolivälissä.
Millaisia virstanpylväitä ja viisauksia kolmen vuosikymmenen matkalle mahtuu?
Tradenomit, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n ja Insinööriliitto IL ry:n järjestämässä tapahtumassa paikalla oli ilahduttavan paljon
AMK-konkareita, jotka olivat rakentamassa alkuperäistä ammattikorkeakonseptia 1990-luvulla.
Entinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen oli yksi heistä, joilla oli ”sormet savessa” kun keskiasteen opintopohjaisesta koulutuksesta haluttiin loikata eurooppalaisempaan suuntaan. Vuonna 1989 tehty koulutuspoliittinen selonteko esitti ammattikorkeakoulujen (AMK) perustamista Hollannin ja Saksan mallien mukaan.
Finlandia-talolla aikoinaan pidetty koulutuspoliittinen seminaari esitteli vision AMK-järjestelmästä, kertoi videotervehdyksen juhlaseminaarissa esittänyt Heinonen. Tavoitteena oli luoda korkeakoulujen kanssa tasaveroinen ja rinnakkainen järjestelmä.
– Ammattikorkeakouluja päätettiin lähteä kehittämään kokeilujen kautta.
Rohkea rakenne ratkaisee
Ensimmäiset 22 ammattikorkeakoulua saivat kokeiluluvan vuonna 1991. Ne eivät olleet uusia oppilaitoksia, vaan entisiä teknillisiä opistoja, kauppaopistoja ja muita opistotasoisia opinahjoja. Uutta oli niiden muodostama hallinnollinen kokonaisuus.
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALLA
UUDEN JÄRJESTELMÄN RAKENTAJILLA OLI ROHKEUTTA KATSOA, MILLAISELLA RAKENTEELLA SYNTYY RIITTÄVÄN HYVÄÄ LAATUA.
– Näin tehtiin rakenteellinen muutos. Uuden järjestelmän rakentajilla oli rohkeutta katsoa, millaisella rakenteella syntyy riittävän hyvää laatua.
Samaan aikaan OECD:n maatutkinta oli käynnissä Suomessa ja uusi koulutuskonsepti pääsi tuoreeltaan ikään kuin stressitestiin, mistä oli paljon hyötyä.
Kokeiluvaiheessa saadut kokemukset olivat rohkaisevia. Ensimmäiset vakituiset toimiluvat myönnettiin 1994, jolloin hallitus antoi eduskunnalle esityksen ammattikorkeakouluja koskevaksi laiksi. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa vuonna 1996.
– Tarvittiin sitoutuneita, innovatiivisia ja asiaansa uskovia ihmisiä, että tähän päästiin.
Uniikki täysosuma
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Heinonen ei epäröi puhua AMK-uudistuksesta harvinaisena menestystarinana. – Se, että ajetaan läpi iso systeeminen muutos, joka onnistuu näin hyvin – se ei ole kovin yleistä, totesi monessa liemessä keitetty ex-ministeri.
Ammattikorkeakoulut näkivät päivänvalon, koska maassa uskottiin lujasti koulutukseen ja sen taloudellisiin vaikutuksiin. Korkeakoulutasoisen opetuksen laajentamista vauhdittivat myös 1990-luvun alkupuolen talouslama ja siihen liittyvä työttömyys sekä EU:n jäsenyys.
Ajan virrassa oli siis haasteita, joihin ammattikorkeakoulujen uskottiin omalta osaltaan vastaavan. Ammattikorkeakoulut nostettiin koulutusjärjestelmän hierarkiassa yliopistojen rinnalle alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Roolitus kulki siten, että yliopistoja luonnehdittiin tiedekorkeakouluiksi ja ammattikorkeakoulut olivat ei-yliopistollista korkeakoulutusta. Niiden tutkinnot olivat kuitenkin lain mukaan korkeakoulututkintoja.
Opintoputki sujuvammaksi
Työelämälähtöiset ammattikorkeakoulut rakensivat identiteettiään pesäerolla korkeakoululaitoksen perinteiseen akateemisuuteen. AMK-konseptissa tavoitteena oli koulutuksen ja työelämän tiiviimpi kytkentä, mitä
olikin toivottu monilla tahoilla. Koulutusremontti pyrki myös parantamaan koulutuksen kansainvälistä rinnastettavuutta sekä lyhentämään opiskeluaikoja, jotka olivat kotimaisissa yliopistoissa maailman pisimpiä (ja valmistuneet vastaavasti OECD:n vanhimpia).
Juhlatilaisuudessa puhunut Centrian rehtori–toimitusjohtaja Tapio Huttula korosti, että ammattikorkeakoulut syntyivät tarpeeseen: muuttuva työelämä janosi uudenlaista, käytännönläheistä osaamista. – Tavoitteena oli koulutuksen tason nosto, monialaisuus ja alueellisuus, listaa Huttula. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat kilpailukyky, kasvuhakuisuus ja kansainvälisyys.
Uuden ajan talousosaajasta tuli tradenomi Savonian rehtori–toimitusjohtaja Mervi Vidgren muisteli tilaisuudessa uusiin ammattinimikkeisiin liittyvää kädenvääntöä. Esimerkiksi vanhan merkonomitutkinnon pohjalta haluttiin ponnistaa jonnekin ihan muualle, mutta minne?
– Yksi nimiehdotus oli laureaatti. Lopulta valittiin ammattinimikkeeksi tradenomi, joka oli suuhun sopiva ja muutenkin sopiva liiketoiminnan asiantuntijoille, Vidgren kertoo.
Tradenomitutkinnosta tuli yksi uusien ammattikorkeakoulujen suosituimmista tutkinnoista. Uudistuksen myötä kielitaitovaatimuksia nostettiin, tutkintoon liitettiin työharjoittelu ja opetuksesta tehtiin korkeakoulumaisempaa ryhmätöineen ja opinnäytetöineen.
Raivaa oma tontti
Tapio Huttula ja Mervi Vidgren kertoivat, että aivan kaikki tahot eivät suinkaan huutaneet hurraata ammattikorkeakoulujen synnylle. Huttula muistelee, että aiheen tiimoilta käytiin ”värikästäkin keskustelua” ja Vidgren toteaa, että koulutusuudistusta vastustettiin ja kyseenalaistettiin.
– Ammattikorkeakoulujen piti tiedostaa arvonsa ja oikeuttaa olemassaolonsa, Vidgren linjaa.
AMK-järjestelmä näytti kyntensä nopeasti ja nälkä kasvoi syödessä: jo vuonna 2002 saatiin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) eli ammattikorkean omat maisteritutkinnot.
– Matkan varrella YAMK-tutkinto on osoittautunut timantiksi, ja tällä hetkellä joka neljäs valmistunut maisteri on ammattikorkeakoulusta, kertoo Vidgren.
JOKA NELJÄS VALMISTUNUT MAISTERI ON AMMATTIKORKEAKOULUSTA.
Tapio Huttula (vasemmalla) sekä Mervi Vidgren (oikealla) kertoivat seminaarissa, että ammattikorkeakouluista käytiin värikästä keskustelua.
Juho Kuva
Mervi Vidgren odottaa, että tutkintonimikkeeksi saadaan viimein ammattikorkeaväen toivoma maisteri (AMK). Nimimuutos ei maksaisi mitään, mutta olisi todella selkeä.
Vidgrenin mukaan AMK-junan päätepysäkki se ei silti ole: AMK-tohtori on enemmän kuin mahdollisuuksien rajoissa myös.
– Kun mietitään tulevaisuutta, niin ammatillista tohtorikoulutusta varmasti tullaan pilotoimaan jossain vaiheessa.
Yli puoli miljoonaa tutkintoa
Ammattikorkeakoulujärjestelmällä on myös huomattavia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Niistä valmistuu 35 000 osaajaa joka vuosi – ja 30 vuodessa on tehty peräti 600 000 AMK-tutkintoa.
– Ammattikorkeakoulujen ydin on toimia työelämäsimulaattorina. Koulutuksen pitää varmistaa ne oikeatvalmiudet ja tulevaisuuskestävät sisällöt, totesi paneeliin osallistunut Tapio Huttula.
Kouluneuvos Hannu Saarikangas taas muistutti, että ammattikorkeat ovat menestyneet tietyn omaleimaisuutensa ansiosta. Saarikankaan suurin pelko on se, että tästä omasta tavasta toimia ei saada pidettyä kiinni.
Panelisteja mietitytti myös suomalaisen koulutusjärjestelmän epätasoarvo: miksi ammattikorkeakoulu tuottaa kaksi kolmasosaa kaikista korkea-asteen tutkinnoista, mutta saa vain kolmasosan koulutusrahoista? T
UUDISTAJA
JA
SILLAN RAKENTAJA
Seminaarissa kuultiin myös tiede- ja kulttuuriministeri MariLeena Talvitien puhe. Ministeri kiitteli ammattikorkeakoluja niiden kyvystä uudistaa suomalaista yhteiskuntaa.
–Ammattikorkeakoulujärjestelmä on vakiinnuttanut paikkansa, rakentanut siltoja ja vahvistanut elinvoimaa.
Talvitiekin myönsi, että ammattikorkeat eivät suinkaan ole saavuttaneet nykyistä vahvaa asemaansa helposti: alussa uuden systeemin elinkelpoisuuteen suhtauduttiin epäillen.
– Innovaatiot ja rohkeus veivät kuitenkin eteenpäin, totesi Talvitie.
Talvitien mukaan AMK-järjestelmän evoluutio on ollut vaikuttava – ja esimerkiksi YAMK-tutkinto on ollut tärkeä osa tätä kehityskaarta. Talvitie toivookin, että ammattikorkeat eivät nyt ryhdy jarruttelemaan, vaan kiihdyttävät edelleen.
– Haastakaa ja muuttakaa työelämää, kannusti ministeri.
Katso juhlaseminaarin tallenne!
Ammattikorkeakoulutus 30 vuotta-seminaari on katsottavissa kahdessa osassa verkossa. Seminaarissa käydään läpi ammattikorkeakoulujen ja tutkintojen syntyä, nykytilaa ja tulevaisuutta.
KATSO TALLENNE
Lauri
Heikkinen, Valtioneuvoston kanslia
Juho Kuva
NUMEROIN
Palkka-avoimuus hyödyttää kaikkia
Tradenomien työelämässä olevat jäsenet kokevat, että palkkasyrjintään tulisi puuttua jämäkämmin. Tradenomit uskovat myös, että palkka-avoimuus hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Palkka-avoimuudesta hyötyvät kaikki
Tradenomien mielestä palkka-avoimuudesta hyötyvät yhteiskunta, työnantaja sekä palkansaaja itse.
Palkka-avoimuus on hyvä asia yhteiskunnan kannalta
60 % 30 %
Uskoo työnantajansa hyötyvän avoimista ja läpinäkyvistä palkkausjärjestelmistä
Täysin samaa mieltä 40 %
Jokseenkin samaa mieltä 31 %
Uskoo itse hyötyvänsä avoimista ja läpinäkyvistä palkkausjärjestelmistä
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä 53% 27 %
Tradenomit ovat myös valmiita kertomaan oman palkkahaitarinsa, jos se edistää palkkatasa-arvoa. 62 %
Täysin samaa mieltä 27%
Jokseenkin samaa mieltä
Avoimuuteen ollaan valmiita 4 % mielestä palkkaavoimuutta ei tarvita
Palkoista keskustellaan
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 51 % 20 % 18 % 11 %
On keskustellut tänä vuonna palkastaan esihenkilön tai työnantajan kanssa
Lähde: Tradenomien jäsentutkimus tradenomi.fi/jasentutkimus
On keskustellut viime vuonna
Palkkasyrjintään pitää puuttua voimakkaammin.
64 % 23%
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
On keskustellut aiemmin
Ei ole keskustellut nykyisen työnanantajan edustajan kanssa
Kipparit
KOOLLA
Juhlavuoden kunniaksi Tradenomien nykyinen puheenjohtaja
Jaakko Hyvönen ja aiemmin puheenjohtajana toiminut Markku
Partanen keskustelivat liiton 30-vuotisesta taipaleesta. Mikä projekti meni nappiin ja mikä savotta on vielä vaiheessa?
Mikä on omalta kaudelta se iso asia, joka nytkähti eteenpäin?
Markku: Muistan, että olimme päässeet Akavalle täysjäseneksi ja haimme kovasti omaa paikkaamme. Opettelimme uusia neuvottelumekanismeja ja sopeuduimme Akavan tapoihin parhaamme mukaan. Lopulta siinä onnistuttiinkin.
Jaakko: Aloitin puheenjohtajana 2020, ja Tradenomit on mennyt eteenpäin monessa meille tärkeässä asiassa. Suurin voitto on varmaan perhevapaauudistuksen läpivieminen, joka oli pitkä projekti. Ensin saatiin se kirjattua lainsäädäntöön ja sitten neuvoteltua työehtosopimuksiin.
Entä mikä asia on sellainen, joka on vielä kesken?
Markku: Liitto on kasvanut ja vakiinnuttanut asemansa hienosti. Toki tunnettuus voisi aina olla parempi, samoin Akavan sisällä profiilia voi nostaa edelleen. Isoin tavoite voisi olla maisteri (AMK) -tutkintonimikkeen saaminen YAMK-nimikkeen tilalle ja tutkinnon tunnettuuden parantaminen. Tämä asia oli esillä jo oman puheenjohtajakauteni aikana.
Jaakko: Juuri näin, maisteri (AMK) -nimikemuutos tarvitaan mahdollisimman pian. Ylemmän tradenomitutkinnon tunnettuus ei vielä ole samalla tasolla kuin alemman, joten siinäkin riittää työsarkaa.
Toisena asiana on pakko mainita Suomen 1970-luvulta peräisin oleva vuosiloma-
laki, joka pitää uudistaa. Ei meillä ole enää sellaista tehdastyömaailmaa kuin 50 vuotta sitten, joten uuden eduskunnan on syytä päivittää laki.
Mitä liiton puheenjohtajuus on opettanut?
Markku: Asioiden hallintaan sai paljon tuntumaa, etenkin siihen, miten kuunnellaan muita ja sovitellaan eri näkökulmia. Opin myös, että päätöksenteossa tarvitaan malttia.
Monesta karikostakin tuli sellaista oppia, joka kantaa eteenpäin tänäkin päivänä.
Jaakko: Johtajaksi kasvaa tekemällä virheitä. Paineensietokykyä ja resilienssiä vaaditaan ja sitä, että pää pysyy kylmänä . Loppupeleissä tämä on tietysti ihmisiin vaikuttamista, joten kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Harvoin konfliktin kautta päästään eteenpäin, pitää voida puhua ja sopia.
Nyt saa fiilistellä juhlavuotta – mikä päällimmäisenä mielessä?
Markku: Hurja matka on tehty, kun tyhjästä on rakennettu brändi. Mukautumiskykyä se on vaatinut ja ketterää ajattelua ja toimintaa.
Jaakko: Nollasta on lähdetty ja luotu ammattiliittokentän yksisarvinen. Kommelluksia on ollut matkan varrella, mutta niistäkin on opittu. Tänä päivänä olemme Akavan viidenneksi suurin liitto ja vahvassa vedossa. T
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVAT: TRADENOMIT
SIITÄ ON AINA LÄHDETTY, ETTÄ PELKKÄ REAGOINTI
EI RIITÄ, VAAN TARVITAAN ENNAKOINTIA.
Markku Partanen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja 2005-2008
YLEMMÄN TRADENOMITUTKINNON
TUNNETTUUS EI VIELÄ OLE SAMALLA TASOLLA KUIN ALEMMAN, JOTEN
SIINÄKIN RIITTÄÄ TYÖSARKAA.
Jaakko Hyvönen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja
Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia
TURVALLISUUDEN AMMATTILAISILLE ON NYT KYSYNTÄÄ
Tradenomiopintojen työharjoittelu avasi Jere Peltoselle uran kansainvälisen turvallisuuden näköalapaikoille, ensin ulkoministeriössä ja nykyään Nokiassa.
TEKSTI: SANNA JÄPPINEN // KUVAT: MIIKA KAINU
Vuosituhannen alussa Jere Peltonen oli jo kokenut turvallisuuden ammattilainen: hän oli työskennellyt turva-alan yrityksissä operatiivisissa tehtävissä ja esihenkilönä.
– Muutin työn perässä pääkaupunkiseudulle, ja samalla avautui mahdollisuus hakeutua uuteen turva-alan tradenomikoulutukseen Laurea-ammattikorkeakouluun. Tiesin, että jos haluan edetä urallani, koulutus on välttämätön, Peltonen sanoo.
Laurea-ajan tärkeäksi anniksi hän nostaa silloin luodut ystävyyssuhteet ja verkostot, jotka ovat kantaneet tähän päivään asti. Peltonen arvostaa myös sitä, että oppi liiketoiminta-ajattelun ja -kielen.
– Siitä on hyötyä, kun pitää perustella turvallisuuden merkitystä yritysten johtoportaille.
Tiukat tilanteet tutuiksi ulkoministeriössä Merkittävin vaikutus Peltosen urapolkuun oli opintoihin kuuluvalla työharjoittelulla, jonka hän suoritti ulkoministeriön turvallisuusyksikössä – ja päätyi töihin ulkoasiainhallintoon 20 vuodeksi.
Työn ytimessä oli ministeriön ja Suomen suurlähetystöjen henkilöstön turvallisuuden varmistaminen. Asemapaikka oli Helsingissä, mutta Peltonen matkusti tiiviisti Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa, muun muassa Afganistanissa.
Siinä missä työelämän tiukkoja paikkoja aiheuttavat usein vaikkapa asiakaskohtaamiset tai yt-neuvottelut, on Peltosen uran varrelle mahtunut kriisitilanteita, joissa on ollut pahimmillaan kyse ihmishengistä.
– Vaikeat tilanteet on aina työstettävä, vähintäänkin omassa mielessä. Itselleni
1993–2003
Yksityisissä turva-alan yrityksissä
2001–2005
Laurea-ammattikorkeakoulu, tradenomi, turvallisuusala
2003–2023
Ulkoministeriö, Global Security & Resilience Adviser, Regional Diplomatic Security Manager
2005 –Täydennyskoulutusta ja sertifiointeja sekä luottamustoimia, mm. Finnsecurity ry:n puheenjohtajana ja Turva-XX:n vetäjänä
2023 –Nokia, Head of Crisis Management, Geopolitical Risk & Executive Protection Urani
Tradenomikoulutus antoi Jere Peltoselle ymmärrystä siitä, että turvallisuusalalla on hyvin monenlaisia tehtäviä.
URANI PUNAINEN LANKA ON OLLUT IHMISTEN SUOJELEMINEN.
ei ole onneksi jäänyt traumoja. Varmasti kyse on osin perusluonteesta ja resilienssistä, mutta uskon, että myös sosiaaliset verkostot ja perhe vaikuttavat siihen, että olen selvinnyt ilman painolastia.
Nokiassa kiehtovat monipuolisuus ja ongelmanratkaisu
Jännittävä työ näköalapaikalla sai Peltosen viihtymään ulkoministeriössä pitkään, mutta urakehityksen kannalta työpaikan vaihto houkutti. Kun Nokiassa aukesi kiinnostava tehtävä, Peltonen haki sitä, ja aloitti kesällä 2023 yritysturvallisuusjohtamisen tehtävässä.
– Työhöni kuuluu monia osa-alueita, kuten poikkeustilanteiden hallinnan organisointi, geopoliittisten riskien hallinta sekä johdon ja avainhenkilöiden turvallisuus. Olen myös Nokian edustajana kansallisessa huoltovarmuusorganisaatiossa.
Laaja vastuualue globaalissa yrityksessä tarkoittaa sitä, että työpäivän aikana voi tulla eteen mitä vain, ja juuri työn monipuolisuus pitää virettä yllä.
– Ennen kaikkea työni on riskisignaalien hakemista, tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi ja ongelmanratkaisua. Monimutkaisten haasteiden ratkominen antaa onnistumisen kokemuksia.
Maailmantilanne nostaa turvallisuusosaajien arvoa Epävakaa maailmantilanne huolettaa monia, mutta turva-alan asiantuntijoille se tarkoittaa myös sitä, että osaamiselle on nyt rutkasti kysyntää: heitä kaivataan tuomaan varmuutta epävarmuuden keskelle. – Viime vuosina on tullut myös paljon lisää koulutustarjontaa sekä perinteisen organisaatioturvallisuuden piirissä että sen liitännäisalueilla kuten vaikkapa tiedonhankinnassa ja strategisessa analyysissa. Monet toimijat haluavat nyt linkittyä turvallisuuteen, Peltonen sanoo.
Omaa ammattitaitoaan Peltonen syventää sekä kouluttautumalla itse että kouluttamalla muita ja toimimalla aktiivisesti alan yhdistyksissä. Hän on puheenjohtajana turva-alan ammattilaisten ja yritysten Finnsecurity ry:ssä ja vetää turvallisuusjohtamisen korkeakoulutettujen Turva-XX -yhteisöä.
– Opiskelijat kuulevat Turva-XX:n verkostoitumistapaamisissa kiinnostavista työpaikoista ja me alalla pidempään olleet vastaavasti potentiaalisista rekrytoitavista. Painotan aina opiskelijoille sitä, että harjoittelujaksot kannattaa hyödyntää työpaikan löytämiseen. T
KATSO VIDEO!
Katso videolta, minkälaista hyötyä Jere on saanut Tradenomien jäsenyydestä. tradenomi.fi
Mitä teet vapaa-ajalla?
Työn ja perhe-elämän ohella aikani kuluu pitkälti yhdistystoiminnassa. Sekin liittyy turvallisuuteen, mutta tärkeintä on yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen, se on intohimoni.
Mitä haluaisit osata paremmin?
Mitkä ovat parhaita hetkiä työssä?
Onnistumisen elämykset esimerkiksi koulutuksissa, kun huomaan, että ihmiset heräävät turvallisuustietoisuuteen. Turvallisuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten käyttäytymisestä, eli vaikka kuinka rakentaisi turvajärjestelyjä, ne ovat yhtä vahvoja kuin heikoin lenkki –ja siksi ihmisten on ymmärrettävä, miksi niitä tarvitaan.
Mitä haluaisit osata paremmin?
Haluan kehittää kärsivällisyyttäni. Taustani heikon turvallisuustilanteen ja kriisipaikkojen toimijana on tuonut tietynlaisen suoraviivaisen otteen asioihin, mikä ei välttämättä aina sovellu sellaisenaan kaikkiin yhteyksiin.
”Työni on e todella monipuolista. Eteen voi tulla mitä vain”, Jere Peltonen sanoo.
NOPEAA
Oivalla Tradenomien jäsenen asuntolainan edut.
• Akavan jäsenliiton jäsenenä voit saada asuntolainan ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*.
• Lisäksi saat pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja.
• Kun asuntolaina sopii sinun talouteesi, voit kerryttää muutakin varallisuutta säästämällä jatkuvasti ja kohdata talouden yllätykset rauhallisin mielin. Hyödynnä siis etusi myös säästämiseen ja sijoittamiseen!
Tutustu kaikkiin etuihisi: danskebank.fi/tradenomit
Oivalla mahdollisuutesi
* Lainan ja lyhennysvapaiden myöntäminen edellyttävät aina hyväksyttyä luottopäätöstä. Asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60 % lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas ottaa 170 000 euron asuntolainan, jossa laina-aika olisi 25 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euribor-korkoa, lainan kokonaiskorko olisi 2,827 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 2,895 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 239 179,07 euroa, sis. järjestelypalkkion 0 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 300 kpl. Kuukausittainen maksuerä olisi 797,27 euroa, sis. automaattisen tiliveloituksen 2,7 euroa/maksuerä. Esimerkki laskettu 02.12.2025 korkotiedoilla.
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2. Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28.
SYKSYLLÄ VALITAAN UUSI VALTUUSTO
Valtuustomme kolmivuotiskausi päättyy vuoden 2026 lopussa.
Sähköisen jäsenvaalin kautta uudelle, kolmivuotiselle valtuustokaudelle valitaan 30 varsinaista valtuutettua ja viisi opiskelijaedustajaa. Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa liitossa.
Mitä valtuustotyöskentely tarkoittaa ja miksi kannattaa lähteä mukaan?
Valtuusto päättää liiton keskeisistä strategisista linjauksista, talousarvioista, jäsenmaksuista ja toimintasuunnitelmista. Valtuutettuna voit myös vaikuttaa liiton tavoitteisiin, tarjottaviin palveluihin ja olet valitsemassa liitolle hallituksen.
Valtuusto tarjoaa näköalapaikan työelämän ilmiöihin, neuvottelutoimintaan, koulutuksen kehittämiseen ja pääset perehtymään näihin aiheisiin syvemmin. Samalla verkostoidut ja kartutat kokemusta yhdistystoiminnasta sekä palkansaajajärjestön toimintakentästä.
Valtuutetut saavat kattavan perehdytyksen ja kokouksia on pääsääntöisesti kaksi vuodessa, tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä kokouksia. Valtuustokausi kestää kolme vuotta ja syksyllä valittava valtuusto aloittaa kautensa tammikuussa 2027.
Kuka voi asettua ehdolle ja äänestää?
Valtuuston jäsenet ja opiskelijajäsenet valitaan omissa vaaleissaan, jotka toteutetaan samaan aikaan. Ehdolle asettuminen tapahtuu syyskuussa, äänestysaika on marraskuussa. Kaikki vaalikelpoiset jäsenet voivat asettua ehdolle ja äänestää. Vaalikelpoisuus määritellään liiton säännöissä ja vaalijärjestyksessä.
Täysjäsenten vaalissa valitaan 30 edustajaa (ja varaedustajat) valtuustoon:
Vaalikelpoisia ovat 31.8.2026 mennessä liittyneet jäsenet ja kaikilla vaalikelpoisilla jäsenillä on oltava jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta. Kullakin vaalikelpoisella jäsenelle on käytössään vaalissa yksi ääni.
Jokainen vaalikelpoinen jäsen voi asettua valtuustovaaleissa ehdolle, toimia valitsijayhdistyksen eli listan jäsenenä ja äänestää.
Tässä vaalissa vaalikelpoisia eivät ole opiskelija- tai eläkeläisjäsenet.
Vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.
Ehdokkaita vaaleihin asettavat vain valitsijayhdistykset (ns.listat).
Ehdokkaat voivat perustaa uuden valitsijayhdistyksen tai liittyä jo perustettuun valitsijayhdistykseen.
Opiskelijavaalissa valitaan viisi edustajaa (ja varaedustajat valtuustoon):
Opiskelijavaalissa vaalikelpoisia ovat kaikki 31.8.2026 mennessä liittyneet opiskelijajäsenet, joilla on jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta. Kullakin vaalikelpoisella opiskelijajäsenellä on käytössään vaalissa yksi ääni.
Tässä vaalissa vaalikelpoisia eivät ole täys- tai eläkeläisjäsenet.
Opiskelijavaalin vaalitapa on suora henkilövaali.
Kummassakaan vaalissa vaalikelpoisia eivät ole kunnia- ja eläkeläisjäsenet tai opiskelija- ja jäsenyhdistykset. T
Sivuiltamme löydät lisätietoa valtuustovaaleista ja ehdolle asettumisesta. Asetu ehdolle syyskuussa ja vaikuta liittosi tulevaisuuteen!
LUE LISÄÄ
TEKSTI: ANU VÄÄTÄJÄ // KUVA: TRADENOMIT
MITEN ASETTUA EHDOLLE?
Ehdokasasettelu valtuustovaaleihin tapahtuu 9.-29.9. välisenä aikana
Täysjäsenten vaalit ovat suhteelliset listavaalit, kuten kunta- ja eduskuntavaalit.
VALTUUSTOVAALIEN EHDOLLE ASETTUMINEN
1. Kerää kaksi muuta vaalikelpoista jäsentä ja perusta valitsijayhdistys eli lista
2. Antakaa listalle ryhmäänne kuvaava nimi
3. Valitkaa listalle vetäjä ja tehkää perustamisilmoitus
4. Listan vetäjä saa tunnukset vaalijärjestelmään ja voi kutsua ehdokkaita omalle listalleen
5. Ehdokkaat käyvät hyväksymässä ehdokkuutensa
Voit myös olla yhteydessä nykyisiin valtuustoryhmiin tai perustettaviin listoihin ja ilmaista kiinnostuksesi ehdokkuudesta. Julkaisemme vaaleihin perustetut listat sitä mukaa, kun niitä ehdokasasetteluaikana perustetaan.
VALITSIJAYHDISTYS A
VALITSIJAYHDISTYS D
VAALIRENGAS 1
VALITSIJAYHDISTYS B
VALITSIJAYHDISTYS F
VAALIRENGAS 2
VALITSIJAYHDISTYS G
VALITSIJAYHDISTYS C
VALITSIJAYHDISTYS C
OPISKELIJAVAALIN EHDOLLE ASETTUMINEN VALTUUSTOVAALIEN TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT
Opiskelijajäsenten vaalit järjestetään suorana henkilövaalina.
1. Opiskelijoille perustetaan yksi lista, jolle valitaan vetäjä
2. Kaikki vaalikelpoiset opiskelijajäsenet voivat asettua tälle listalle ehdokkaaksi
3. Ota yhteyttä listan vetäjään ja kerro kiinnostuksestasi ehdolle asettumisesta
4. Listan vetäjä kutsuu opiskelijalistalle ehdokkaat vaalijärjestelmän kautta
5. Opiskelijaehdokkaat käyvät hyväksymässä ehdokkuutensa
VIISI ENITEN ÄÄNIÄ
SAANUTTA VALITAAN
Sivuiltamme löydät tarkemmat ohjeet vaalien kaikista vaiheista. Lue myös juttusarjamme, jossa nykyiset valtuustoryhmämme kertovat, millaista valtuustotyöskentely on. tradenomi.fi/valtuustovaalit
Nyt on hyvä aika pohtia, olisiko sinun vuorosi tulla kehittämään liittomme toimintaa seuraavalle valtuustokaudelle. Ennen ehdokasasettelun käynnistymistä järjestämme myös jäseninfoja vaaleista, seuraa sähköpostiasi ja tapahtumakalenteriamme!
31.8. mennessä liittyneet jäsenet ovat vaalikelpoisia, aiemmin liittyneillä oltava myös jäsenmaksut maksettuna
1.9. vaalilautakunta laatii vaaliluettelon äänioikeutetuista jäsenistä
2.-9.9. vaaliluettelo nähtävillä liiton toimistolla
9.9. kello 9.00 vaalien ehdokasasettelu ja valitsijayhdistysten eli listojen perustaminen alkaa
16.9. vaaliluettelon moiteaika päättyy
17.9. vaalilautakunta vahvistaa vaaliluettelon
18.9. äänestysohjeet lähetetään vaalikelpoisille jäsenille
23.9. kello 23.59 valitsijayhdistysten ja –renkaiden perustaminen päättyy
28.9. kello 23.59 ehdokasasettelu päättyy
30.9. ehdokasnumerot arvotaan
6.10. kello 16.00 ehdokkaiden on viimeistään toimitettava tietonsa vaalikonetta ja Tradenomi-lehteä varten
12.11. kello 9.00 - 25.11.2026 kello 23.59 äänestysaika Äänestysajan päätyttyä 26.11. vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen, minkä jälkeen tulos julkistetaan.
5.-7.2.2027: Uuden valtuuston järjestäytymiskokous Helsingissä Uuden hallituksen perehdytys viikko 6 tai 7/2027
PYKÄLIN
Kysy ja työsuhdejuristi vastaa
MIKÄ ON TYÖSOPIMUKSEN HOUKUTTELUKIELTOEHTO?
Kysymys: Työnantaja ehdotti meille työpaikalla, että työsopimuksiin lisättäisiin houkuttelukieltoehto. Mikä se on ja onko pakko suostua ottamaan sopimukseen tällainen ehto?
Vastaus: Houkuttelukiellolla tarkoitetaan yleensä sopimusehtoa, jossa työntekijä sitoutuu siihen, ettei työsuhteen päättymisen jälkeen houkuttele työnantajan muita työntekijöitä siirtymään uuden työnantajansa palvelukseen. Joskus houkuttelukielto on sovittu kattamaan myös sen, että työntekijä ei saa työsuhteensa päättymisen jälkeen olla yhteydessä entisen työnantajansa asiakkaisiin houkutellakseen näitä siirtymään uuden työnantajansa asiakkaiksi.
Houkuttelukieltoehtoja on alkanut näkyä uusissa työsopimuk-
sissa enenevissä määrin tammikuun 2022 jälkeen, jolloin työsopimuksiin sisällytetyt työsuhteen päättymisen jälkeiset kilpailukieltoehdot säädettiin korvattaviksi. Houkuttelukielloista ei työsopimuslaissa ole erillisiä säännöksiä, mutta hovioikeustasoisessa oikeuskäytännössä houkuttelukieltoja on tietyissä tapauksissa rinnastettu kilpailukieltoon. Tuomioistuimessa on määrätty työntekijälle maksettavaksi kilpailukieltokorvausta tilanteissa, joissa houkuttelukielloksi nimetyn sopimusehdon on katsottu kaventavan työntekijän mahdollisuuksia toimia samalla alalla aiemman työnantajansa kanssa. Esimerkiksi työnantajan asiakkaiden sisällyttäminen houkuttelukiellon piiriin voi johtaa siihen, että houkuttelukielto rajoittaisi työsuhteen jälkeistä toi-
mintaa siinä määrin että se katsottaisiin kilpailukielloksi.
Työsuhteen aikana työsopimusta voidaan muuttaa osapuolten yhteisymmärryksellä, yksipuolisesti houkuttelukieltoa ei työsopimukseen pysty lisäämään. Mikäli houkuttelukiellon tarpeesta vallitsee yksimielisyys, olisi houkuttelukiellon lisäämisestä sovittaessa samalla sovittava myös siitä miten tällainen työntekijälle tuleva lisävelvoite kompensoidaan.
Jos työsopimuksessa on jo sovittu houkuttelukiellosta ja ehto on muotoiltu siten, että se käytännössä estäisi samalla alalla työskentelyn työsuhteen päätyttyä, voi työnantajan kanssa keskustella ehdon tarpeellisuudesta ja siitä, että kovin rajoittava houkuttelukielto saattaa työsuhteen päättymisen jälkeen laukaista kilpailukieltokorvauksen maksuvelvollisuuden.
MITÄ HYÖTYÄ ON KIRJALLISESTA
TYÖSOPIMUKSESTA?
Kysymys: Olen aloittanut työskentelyn 1.6. Meillä on työnantajan kanssa suullinen työsopimus kesätöistä, mutta nyt työnantaja ehdottaa kirjallisen sopimuksen tekemistä. Mitä hyötyä kirjallisesta sopimuksesta on minulle?
Vastaus: Suosittelemme aina kirjallisen työsopimuksen tekemistä, mielellään hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Suullinen sopimus on pätevä, mutta mahdollisessa riitatilanteessa kirjallisen työsopimuksen avulla on helpompi näyttää toteen, mitä on sovittu. Myös lyhyistä työsuhteista kannattaa aina tehdä kirjallinen työsopimus.
Työsopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin sopimuksen osapuolet, työnteon alkamisajankohta, koeaika ja sen pituus, työsuhteen kesto eli se, onko työsuhde toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen, määräaikaisuuden peruste, työtehtävät, työntekopaikka, työaika, palkka ja palkanmaksukausi, vuosiloman määräytyminen, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika.
Kesätöissä on tärkeää tietää päivittäinen ja viikoittainen työ-
aikasi, samoin kuin tunti- tai kuukausipalkka, ja palkkakuitteja tarkistaessa kannattaakin vielä varmistua siitä, että maksettu palkka vastaa sovittua palkkaa ja työtunteja. Työsopimuksessa sovitaan myös palkanmaksukaudesta ja siitä, sovelletaanko työsuhteessa jotain työehtosopimusta. Työehtosopimuksista tulee lukuisia etuuksia työntekijälle, joten on tärkeää olla tietoinen siitä, mitä työehtosopimusta työsuhteessa sovelletaan. Työnantajan tarjotessa kirjallista työsopimusta kannattaa käydä työsopimuksen ehdot huolella läpi ja kysyä esihenkilöltä, jos sopimuksessa on jotain epäselvää, ennen kuin allekirjoitat sen. Voit toimittaa työsopimuksen kommentoitavaksi myös Tradenomien juristeille ennen sen allekirjoittamista. Pidä oma kappaleesi työsopimuksesta tallessa, jotta voit tarvittaessa tarkistaa, mitä olette sopineet. Jos työnantajasi yllättäen peruu työvuorojasi tai jättää palkkoja maksamatta, olethan heti yhteydessä liiton juristeihin!
JURISTIEN VINKIT KESÄTÖIHIN
1 Tee kirjallinen työsopimus ennen työn aloitusta.
2 Varmista, että saat riittävän perehdytyksen työtehtäviin ja opastuksen työpaikan turvallisuusohjeisiin. Muista kysyä neuvoa, jos jokin on epäselvää.
3 Selvitä, kuka on työpaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Luottamusmies auttaa työsuhdeasioissa, työsuojeluvaltuutettu työsuojeluasioissa.
4
Pidä omaa työaikakirjanpitoasi, jotta pystyt tarvittaessa osoittamaan, minä päivinä olet työskennellyt ja milloin aloittanut ja lopettanut työpäivän.
5 Muista, että Tradenomien työsuhdeneuvonta palvelee myös kesällä. Voit aina ottaa meihin yhteyttä, jos jokin seikka työsuhteessa mietityttää.
6
Opiskelijan kannattaa heti kesätöiden alettua päivittää Tradenomien Musta-tason jäsenyyteen, johon sisältyy työttömyyskassan jäsenyys. Kerrytät työssäoloehtoa myös kesätöistä.
7
Pyydä työtodistus, kun työsuhde päättyy. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus antaa työntekijän pyynnöstä työtodistus.
8
Tarkista palkkakuiteista, että työnantaja on maksanut palkat oikein, myös mahdolliset ilta-, viikonloppu-, ylityö- ja muut korvaukset. Työnantajan tulee työsuhteen päättyessä maksaa myös lomakorvaukset pitämättömistä vuosilomista.
Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?
Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi
Vinkit ja vastaukset antoivat Tradenomien työsuhdejuristit
Jere Vuorio ja Mari Rusila
Muista!
Mitä korkeammassa asemassa työpaikalla on, sitä tutumpaa tekoäly on.
Tekoäly tulee
TRADENOMIEN
TYÖPAIKALLE VAUHDILLA
Valtaosa tradenomeista on hyödyntänyt tekoälytyökaluja työssään. Moni kaipaa kuitenkin lisäkoulutusta tekoälyn käyttöön.
TEKSTI: ANU VALLINKOSKI // KUVITUS: GETTY IMAGES
Tekoälyn käyttö tradenomien työpaikoilla on yleistynyt vauhdilla. Tradenomien jäsenkyselyn mukaan 85 prosenttia käyttää työssään tekoälyä ainakin jossain määrin, viidennes päivittäin. – Ilahduttavaa, että tekoälyä käytetään näin laajasti. Loppuja 15 prosenttiakin kannustaisin kokeilemaan. Tekoäly voi
helpottaa työtä ja taidot voivat olla tulevaisuuden työllistymisen kannalta olennaisia, Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen sanoo.
Eniten tradenomit käyttävät tekoälyä tiedonhakuun ja kielikäännösten tekemiseen. Hieman harvempi hyödyntää sitä tietojen analysointiin, tekstien oikolukuun tai sisällöntuotantoon.
Mitä korkeammassa asemassa työpaikalla on, sitä tutumpaa tekoäly on. Johtajat käyttävät eniten tekoälytyökaluja ja työaikaa niiden opiskeluun. Kyselyn mukaan he myös kokevat muita useammin saavansa hyötyä tekoälystä.
Itsenäisesti opiskellen
Tradenomeista vain viidennes kertoo saaneensa työnantajan järjestämää tekoälykoulutusta. Kolme neljästä kertoo kehittäneensä osaamistaan itsenäisesti kokeillen.
Vain 40 prosenttia vastaajista koki pystyvänsä paneutumaan tekoälyyn riittävästi työajallaan.
– Osaamisen kehittäminen olisi sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Tähän toivoisikin työnantajilta nykyistä enemmän satsauksia. Hyvä keino olisi kouluttautumissetelin kaltainen verovapaa henkilöstöetu.
Työntekijät tietävät usein itse parhaiten, millaista osaamista he tarvitsevat, Miettinen sanoo.
Keskustelu tekoälyn työllisyysvaikutuksista on ollut paljolti negatiivista. Jotkut työnantajat ovat yt-neuvotteluiden yhteydessä kertoneet irtisanomisten johtuvan tekoälystä.
– Joillakin aloilla tekoäly voi todella olla vähennysten syy. Suhtautuisin kuitenkin kriittisesti. Yritykselle on edullista kertoa tekoälyn tehostaneen tuotantoa ja vaieta vaikkapa kysynnän vähenemisestä, Miettinen arvioi.
Tradenomien kyselyssä 14 prosenttia vastaajista on huolestunut siitä, kuinka sopeutuu tekoälyn tuomiin muutoksiin työelämässä.
Etenkin Yhdysvalloissa tekoäly on syönyt työuraansa aloitteleville nuorille sopivia työtehtäviä. Miettisen mukaan vastaavaa ei ole Suomessa nähty samassa mitassa.
– Nähtäväksi jää, miten tekoäly vaikuttaa harjoittelupaikkoihin ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Nykyiset vaikeudet johtunevat ennen muuta hankalasta taloustilanteesta.
Säännöt algoritmijohtamiselle
Henkilöstön riittävästä osaamisesta huolehtiminen on johtamiskysymys.
Samoin johdon kontolla on tekoälyyn liittyvien tietoturvaohjeiden ja -käytäntöjen ajantasaisuudesta huolehtiminen. Tradenomien kyselyn mukaan ohjeet ovat kunnossa kahdella kolmasosalla työpai-
VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖTAIDOT
NOUSEVAT MYÖS ARVOONSA.
NIITÄ EI TEKOÄLY KORVAA.
koista. Parhaiten asiat ovat suurissa yrityksissä.
– Jokaisella tekoälyä käyttävällä työpaikalla tällaiset ohjeet pitäisi olla, Miettinen sanoo.
Johdon tehtävä on myös tekoälyn hyödyntämisen kokonaisvaltainen suunnittelu. Toistaiseksi suomalaisilla työpaikoilla yksittäiset työntekijät ovat käyttäneet tekoälyä omassa työssään. Strateginen, prosesseihin liittyvä tekoälyn käyttö on jäänyt vähemmälle.
Euroopan unionissa puolestaan pohditaan, tarvittaisiinko niin sanottua työelämätekoälydirektiiviä, joka asettaisi pelisäännöt algoritmijohtamiselle.
Algoritmijohtamisessa tekoäly tekee monenlaisia hallinnollisia tehtäviä, esimerkiksi työvuorosuunnittelua, jopa irtisanomispäätöksiä.
– Tällainen tekoälyn käyttö on yleistymässä. EU:n arvion mukaan jopa puolet yrityksistä hyödyntäisi tätä jollain tapaa lähivuosina. Pelisäännöt todella tarvittaisiin. Niissä pitäisi huomioida syrjimättömyys ja avoimuus, Akavan EU-vaikuttamisen päällikkö Markus Penttinen sanoo.
Oman alan osaaminen yhä ykkönen
Entä millaiselle osaamista tekoälyn kyllästämässä tulevaisuudessa työpaikoilla tarvitaan?
Miettinen tähdentää oman alan osaamisen merkitystä.
– Tekoälysovelluksia on hyvä ottaa haltuun, mutta niitä pitää myös osata ohjata ja johtaa. Tuotoksia pitää pystyä arvioimaan kriittisesti. Tässä ei auta kuin oman alan hyvä osaaminen ja yleissivistys.
Samoin kielitaidolle ja vieraiden kulttuurien tuntemukselle on yhä käyttöä. Konekäännökset pitää edelleen tarkistaa. Ja kansainvälistyvässä työelämässä on pystyttävä kommunikoimaan kasvokkain vieraalla kielellä.
– Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot nousevat myös arvoonsa. Niitä ei tekoäly korvaa.T
Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen Tradenomit
NÄIN KOHENNAT TEKOÄLYOSAAMISTASI
Jos et ole vielä kokeillut tekoälysovelluksia, tartu rohkeasti härkää sarvista. Käyttöliittymät ovat helppoja. Hyödyt voivat yllättää!
- Työpaikalla kannattaa keskustella tekoälyn käytöstä työkavereiden kanssa. Millaisia sovelluksia ja millaisiin tarkoituksiin työkaverit ovat tekoälyä käyttäneet? Yhdessä voi miettiä uusia hyödyntämistapoja. Jakamalla oppii uutta.
- Kannattaa kertoa työnantajalle, että miten haluaisi tekoälyä hyödyntää ja millaista tukea osaamisen kehittämiseen työnantajalta toivoisi. Työnantajankin etu on tietää, millaiselle osaamiselle on tarvetta.
- Tekoälyä ei voi opiskella kerralla. Ala kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia. Seuraa ja kokeile uutuuksia.
Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta
PAREMPIA ETUJA pankista
Danske Bank tarjoaa Tradenomien jäsenille etuja sijoituspalveluihin, asuntolainaan ja säästämiseen. Tradenomien jäsenet pääsevät käsiksi esimerkiksi alhaisempaan asuntolainan marginaaliin.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVA: GETTY IMAGES
Tradenomien opiskelijajäsenet saavat arkeensa helpotusta, sillä opintolainan saa Danske nollamarginaalilla ensimmäiset viisi vuotta, eikä opintolainan nostosta tarvitse maksaa toimituskuluja. Lisäksi opiskelijajäsenet saavat Danske Bankista käyttöönsä muun muassa Danske Silver -päivittäispalvelupaketin ilman kuukausimaksua. Paketti sisältää debit-kortin, käyttötilin ja verkkopankkitunnukset.
Opiskelijajäsen tienaa säästämisen aloittamisella myös pienen summan rahaa, sillä ensimmäisestä rahastomerkinnästä saa 30 euron arvoisen edun säännöllisen säästämisen sopimukseen. Lisäksi osakesäästötilin avaaja pääsee tekemään ensimmäiset viisi osakekauppaansa ilman välityspalkkioita. Kun opinnot on saatu pakettiin ja opiskelija valmistuu, on hän oikeutettu Danske Bankin Vastavalmistuneen etuihin. Vastavalmistuneen edut voi hakea käyttöön kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen, ja ne ovat voimassa viisi vuotta käyttöönottohetkestä. Vastavalmistuneet Tradenomien jäsenet saavat käyttöönsä muun muassa Danske Platinum Plus -päivittäispalvelupaketin ilman kuukausimaksua. Paketti sisältää
muun muassa rajattoman määrän käyttö- ja säästötilejä, Debit-kortin sekä maksuttoman eurojen noston Debit-kortilla muilla kuin Otto-automaateilla. Lisäksi vastavalmistuneet saavat Mastercard Platinum -luottokortin ilman vuosimaksua. Kortin Priority pass -ominaisuudella saat esimerkiksi kuusi maksutonta lentokenttälounge-käyntiä vuodessa.
Kun asunnon osto tulee ajankohtaiseksi, vastavalmistunut Tradenomien jäsen saa myös muun muassa asuntolainaan ja sijoittamiseen liittyvät edut käyttöönsä.
Tradenomien jäsenet hyötyvät Danske Bankin eduista myös asuntolainaa ottaessa. Jäsenet saavat muun muassa Danske Bankin asuntolainaan pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä, ja lisäksi asuntolainaa havitteleville tradenomeille on tarjolla myös muita etuja.
Tradenomien jäsenenä lainan saa esimerkiksi ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota sekä 4–12 kuukauden pituisen lyhennysvapaan ilman toimituskuluja. Asuntolaina-asiakkaat saavat myös Platinum Plus -päivittäispalvelupaketin sekä luottokortin puoleen hintaan.
Myös sijoittaja hyötyy pankkipalveluiden eduista. Danske Bank tarjoaa sijoituksiin
TRADENOMIEN JÄSENET SAAVAT
DANSKE BANKIN ASUNTOLAINAAN
PIENEMMÄN MARGINAALIN.
esimerkiksi maksuttoman osakeja ETF-säilytyksen sekä kotimaassa että ulkomailla. Kyseinen etu koskee Danske Kaupankäynti Online -palvelua ja osakesäästötiliä, ja sen avulla voi säästää neljä euroa kuukaudessa. Sijoittaja saa käyttöönsä myös pankkitunnukset ja tilin sijoituksia varten sekä sijoittajan reaaliaikaisen palvelun ilman kuukausimaksuja. Etujen ansiosta sijoittajan on helppo pysyä kärryillä markkinoiden muutoksista, sillä reaaliaikapalvelun kautta saa näkyviin reaaliaikaiset pörssikurssit Helsingistä, Tukholmasta ja Kööpenhaminasta sekä lukuoikeuden Kauppalehden uutisiin.
Tosisijoittaja saa käyttöönsä
LISÄETUJA ERILAISIIN ELÄMÄNVAIHEISIIN
Sijoittajan analyysipalvelun puoleen hintaan, joista ensimmäiset kolme kuukautta saa käyttöönsä kokonaan veloituksetta. Analyysipalvelu avaa tutkimustietokannan lähes 300 pohjoismaiseen yritykseen ja analyysityökalun, joka tuottaa sekä ideoita ja tietoa osakesijoittajalle maailmanlaajuisesti. T 1 2 3
Danske Bank tarjoaa myös Tradenomien yrittäjäjäsenille erilaisia etuja. Esimerkiksi uusi yritysasiakas saa yritystilin ja uuden yritysasiakkuuden avauksen maksutta, ja yrittäjä saa myös Danske Business tai Danske Business Plus palvelupaketin käyttöönsä veloituksetta ensimmäisen puolen vuoden ajaksi. Kyseiset paketit sisältävät yrityksen peruspankkipalvelut.
Tradenomien jäsenet pääsevät myös Danske Bankin Premiumasiakkuuden piiriin puoleen hintaan. Premium asiakkaaksi pääsee, kun asiakkaan tai asiakkaan kotitalouden tili ja sijoitusvarallisuuden arvo on yli 100 000 euroa tai sekä lainojen että sijoitusten yhteenlaskettu arvo on yli 400 000 euroa.
Tradenomien jäsenedut löydät osoitteesta: tradenomi.fi/jasenedut
Danske Bankin edut Tradenomeille päivittyvät kuluvan vuoden aikana. Danske Bankin tavoitteena on parantaa jo olemassa olevia etuja ja tuoda saataville uusia etuja.
SUOMEEN TYÖELÄMÄ LÄHTÖINEN AMMATILLINEN
TOHTORINTUTKINTO
Tohtorin tutkintoa ei voi suorittaa ammattikorkeakoulussa, ainoastaan yliopistossa. Tradenomit haluaa parantaa YAMKtutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia ja esittää ammatilliseen tohtorintutkintoon tähtäävää jatko-opintopolkua.
Ylempi AMK-tutkinto antaa mahdollisuuden jatkaa tohtoriksi, mutta on pohjatutkintona vain noin yhdellä tohtorilla kahdestasadasta.
Käytännössä tie tohtoriksi on AMK:sta usein kivinen. Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi näkee tilanteen taustalla useita syitä.
– Tohtoripolku toteutuu tavallisesti yliopisto-organisaation sisällä, ja ulkopuolelta tuleva joutuu tekemään enemmän töitä. Lisäksi AMK:sta valmistuneille ajatus siirtymisestä yliopiston puolelle voi tuntua vieraalta. On luotu systeemi, johon on vaikea päästä sisälle, ja joissain tapauksissa systeemin sisällä on syystä tai toisesta vieroksuttu AMK-taustaisia.
Jotkin AMK:t tekevät yliopistojen kanssa yhteistyötä, jolla tohtoripolulle astumista pyritään helpottamaan, mutta kaikilla ei Meriniemen mukaan ole tähän aitoja mahdollisuuksia.
Ammattitutkijoiden sijaan tutkivia ammattilaisia
Keinona ongelman ratkaisuun Tradenomit esittää, että Suomessa otetaan käyttöön
ammatillinen tohtorintutkinto. Tämä on yksi liiton kärkiteemoista eduskuntavaaleissa 2027.
Tilausta tutkinnolle olisi.
– YAMK-tutkinnon suorittaneista 58% on Tradenomien osaamisselvityksen mukaan kiinnostunut suorittamaan AMK-tohtoritutkinnon, kertoo Meriniemi. Tradenomit edellyttää ammatilliseen tohtorintutkintoon työelämävaadetta, joka voisi olla esimerkiksi viisi vuotta.
– Perinteiset tohtoritutkinnot tuottavat ammattitutkijoita, tämä tuottaisi tutkivia ammattilaisia. Se sopisi luontevasti vaikkapa työelämässä pitkälle edenneelle,
Tuomas Meriniemi Heidi Ahokallio-Leppälä
TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVA: GETTY IMAGES
Tradenomien tavoitteet eduskuntavaaleihin
Tavoitteemme tarjoavat työkaluja osaamistason nostoon ja työssäjaksamisen tukemiseen:
Vapaat auttaa jaksamaan
Verotus kannustaa kouluttautumaan Vaikuttavaa tradenomikoulutusta
Rakennetaan yhdessä kestävää tuottavuutta! Tutustu tavoitteisiimme tarkemmin sivuillamme.
AMMATILLISET TOHTORIT
VOISIVAT AUTTAA LUOMAAN
INNOVAATIOITA, JOTKA OVAT HETI HYÖDYNNETTÄVISSÄ.
jonka rooli johtajana on kasvamassa. Tutkinto tukisi koko työpaikan johtamista ja kehittämistä, Meriniemi visioi.
Ammattikorkeakouluilta laaja tuki tutkinnon perustamiselle
– Yliopistoissa tehdään paljon perustutkimusta, mutta Suomessa sitä ei osata tarpeeksi hyvin hyödyntää yrityksissä ja esimerkiksi tuotekehityksessä. Ammatillinen tohtorintutkinto toisi tähän parannusta, sanoo vararehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa toimiva Heidi AhokallioLeppälä. Hän on puheenjohtaja 14 ammattikorkeakoulun yhteisessä työryhmässä, joka on valmistellut ehdotuksen ammatillisen tohtorintutkinnon perustamiseksi seuraavan hallituskauden aikana. Tutkinto olisi
samantasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinnot, mutta sen kulmakivinä olisivat työelämälähtöisyyden lisäksi monialaisuus ja ratkaisuhakuisuus.
– Ammatilliset tohtorit voisivat auttaa luomaan innovaatioita, jotka ovat heti hyödynnettävissä. Tärkeää on, että koulutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa ja että koulutettavat saavat riittävästi ohjausta.
Esimerkkinä innovaatiosta, jossa tarvitaan monialaista ja ratkaisuhakuista otetta, Ahokallio Leppälä nostaa esiin terveydenhuollon itsepalvelujärjestelmät.
– Niiden suunnittelussa pitää olla ymmärrystä sekä asiakkaiden käyttäytymisestä, teknologiasta että palvelumuotoilusta.T
LUE LISÄÄ
MITÄ HYÖTYÄ, MISTÄ RAHAT?
• Suomi on linjannut, että tutkijakoulutettujen määrää yrityksissä lisätään ja T & K menojen osuutta BKT:stä nostetaan, v. 2030 tavoitetaso on 4 prosenttia; ammatillinen tohtorinkoulutus tukee päämäärää.
• Maailmalla on paljon esimerkkejä ammatillisista tohtorintutkinnoista, kuten Professional Doctorate (prof. doc) ja Doctor in Business Administration (DBA).
• Rahoitukseen voisi käyttää osin nykyisiä TKIrahoituslähteitä, mutta koska tavoite on suora liiketoiminnallinen vaikuttavuus, yritykset voisivat osallistua mm. tohtoriopiskelijan palkkakuluihin.
Japanin-vaihtojaksosta
Iina Räisänen sai pärjäämisen kokemuksen. Jos selviää Tokiossa, selviää missä vaan.
MILJOONAKAUPUNKI TOKIO
OLI ALUKSI HENGÄSTYTTÄVÄN HEKTINEN.
TOKIO OPETTI PÄRJÄÄMÄÄN MISSÄ VAAN
Iina Räisänen halusi opiskelijavaihtoon Euroopan ulkopuolelle, jotta vaihtojakso tuntuisi riittävän haastavalle. Japanin pääkaupungissa Tokiossa vaihdossa ollut Räisänen suosittelee nyt vaihtoon lähtemistä kaikille.
Ajattelin, että vaihto-opiskelijaksi lähteminen on turvallinen startti maailman valloittamiseen, kertoo Tokiossa opiskelijavaihdossa ollut Iina Räisänen.
Vaihtojakson suorittaminen Euroopassa tuntui hänestä liian helpolle. Räisänen halusi haastaa itseään ja siksi hän haki vaihto-opintoihin Japaniin. Vaihtojakso kesti viisi kuukautta vuonna 2025. Ensimmäisinä viikkoina Tokiossa Räisäseen iski kuitenkin alkushokki. Selvitettäviä asioita oli paljon. Kaikki ihmiset ympärillä olivat uusia. Miljoonakaupunki Tokio oli hengästyttävän hektinen.
– Mietin silloin, että miksi tulin Japaniin. Mielessäni kävi, että tämä paikka ei tule tuntumaan kodilta.
Kun käytännön asiat alkoivat olla järjestyksessä ja Räisänen tutustui uusin opiskelijakavereihin, muuttuivat hänen ajatuksensa. – Sain Japanin vaihtojaksosta pärjäämisen kokemuksen. Ajattelin, että jos selviän Tokiossa, selviän missä vaan, kertoo wellness-tradenomiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Räisänen.
Unelmana matka Okinawalle – Kaupungin keskustassa ihmisiä vilisi kuin muurahaisia. Aamumetrossa seistiin kuin sillit sumpussa, kuvaa Räisänen arkea Tokiossa. Räisänen asui Japanissa vaihto-opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa, jossa oli mahdollista syödä aamupala ja päivällinen. Asuinalue oli rauhallinen, ja se tuntui mukavalle vilkkaassa suurkaupungissa.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: JESSE JUKSULA
VAIHDOSTA SAI MYÖS VARMUUTTA ESIINTYMISEEN VIERAALLA KIELELLÄ.
Räisänen opiskeli Tokiossa englanniksi. Kurssien opettajat olivat kotoisin muualta kuin Japanista lukuun ottamatta japanin kielen alkeiskurssin opettajaa. Räisänen opetteli jo Suomessa japanin kielen alkeita. Kielen opiskelun tahti Japanissa oli kuitenkin nopea.
Vapaa-ajallaan Räisänen teki retkiä muun muassa Osakan ja Kioton kaupunkeihin sekä Okinawan saarelle. Okinawalle matkustaminen oli Räisäsen pitkäaikainen unelman muun muassa saaren asukkaiden tunnetun pitkäikäisyyden takia, joka kiinnosti hyvinvointialan tradenomia.
Osallistu ura- ja työnhakuvalmennukseen
Onko urasi seuraava askel selkeänä mielessäsi? Tunnistatko oman osaamisesi? Tradenomit tarjoaa henkilökohtaista ura- ja työnhakuvalmennusta.
Valmennus:
• räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
• on saatavilla suomeksi ja englanniksi
• toteutetaan etäyhteydellä verkossa
• maksuton
VARAA AIKA VERKOSSA
– Okinawalla oli rantatunnelmaa. Siellä ei tuntunut olevan kiire. Kävimme snorklaamassa ja maisemat olivat kauniit.
Uskoa pärjäämiseen Espanjasta
Räisänen suorittaa tradenomiopintoja kolmatta vuotta ja hänen tavoitteensa on valmistua vuoden 2026 jouluun mennessä. Lukuvuoteen kuuluu viisi kuukautta kestävä harjoittelujakso, jonka aikana Räisänen työskentelee Rowing Finn -nimiselle yritykselle. Harjoittelun aikana hän tekee markkinointiviestintää olympialaisiin tähtäävälle kilpasoutaja Joel Naukkariselle.
Ajatus ulkomaan vaihtojaksosta osana opintoja kyti Räisäsen mielessä jo lukion jälkeen, merkonomiopintojen aikana. Motivaatiota vaihtoon lähtemiseen kasvattivat serkuilta kuullut tarinat omista vaihtokokemuksista. Koronapandemian takia vaihtoon lähteminen ei tuolloin kuitenkaan vielä onnistunut.
Räisäsen ensimmäinen itsenäinen irtiotto ulkomaille oli kolme kuukautta kestänyt työrupeama Espanjassa vuonna 2022. Se antoi uskoa pärjäämiseen ulkomailla.
Japanin-vaihtojaksoon valmistautumisen Räisänen aloitti hyvissä ajoin. Hän haki vaihtopaikkaa vuoden 2024 keväällä ja lähti matkaan keväällä 2025. Tukea valmistautumiseen hän sai ammattikorkeakoulun kansainvälisestä toimistosta. Siitä oli hyötyä esimerkiksi viisumin hankkimisessa ja muiden viranomaisasioiden hoitamisessa.
Vaihdosta rohkeutta ja esiintymisvarmuutta
Räisänen suosittelee vaihto-opiskelua lämpimästi kaikille ja kannustaa hakemaan. Hänestä parasta vaihdossa oli tutustuminen uusiin ihmisiin. Hän ystävystyi erityisesti romanialaisen vaihto-opiskelijan kanssa. Myös japanilaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen oli elämys.
Hän kokee saaneensa vaihdosta myös varmuutta esiintymiseen. Tokiossa hän piti esitelmät englannin kielellä. Tunnilla piti aina puhua mikrofoniin.
Räisänen ajattelee vaihdon olevan hyödyllinen myös siksi, että työpaikat ovat entistä monikulttuurisempia. Kansainvälinen työ kiinnostaa ja Räisänen uskoo, että kokemuksesta japanilaisesta kulttuurista on hyötyä. Se myös näyttää hyvälle cv:ssä.
– Ennen kaikkea vaihto-opiskelu antoi rohkeutta tarttua asioihin, sanoo Iina Räisänen. T
TOKION-KÄVIJÄN VINKIT VAIHTOON LÄHTEVÄLLE
1. Kohdemaan kulttuuriin ja kieleen kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen lähtöä. Tietoa on helppo etsiä netistä ja näin myös opiskelijavaihdosta saa enemmän irti.
2. Arjen sujuvuutta on hyvä miettiä jo ennen pakkaamista. Onko asuinpaikassa esimerkiksi pyyhkeitä? Onko jotain muuta mitä olisi hyvä ottaa kotoa mukaan, jotta ensimmäiset päivät vaihdossa sujuisivat mahdollisimman mukavasti ja mutkattomasti?
3. Omaan terveydenhoitoon liittyvät käytännön asiat kannattaa selvittää jo ennen matkaan lähtöä ja huolehtia matkavakuutuksesta. Omaan puhelimeen on hyvä ladata kohdemaan sovellus, jonka kautta voi saada vaara- ja viranomaistiedotteita, jos tällainen sovellus on saatavilla.
4. Vaihtoa varten kannattaa alkaa säästää rahaa hyvissä ajoin. Joka kuukausi voi laittaa pienen summan sivuun, jotta vaihdossa voi tutustua maahan esimerkiksi lähikaupunkeihin matkustamalla.
5. Tärkeintä on avoin ja reipas mieli. Ei kannata miettiä sitä, että joku asia menee sivu suun vaihdon takia, vaan miettiä omia tavoitteita pitkällä tähtäimellä.
