TRADENOMIEN JÄSENLEHTI 1/2026
TRADENOMIKSI ON MONTA REITTIÄ S. 18
Tutkintoyhdistää
Yksi meistä
Vapaalaskussa kiehtoo vapaus ja epämukavuusalue 5
Tradenomit 30 vuotta juhlanumero!
Ota haltuun
Tekoäly voi laatia ilmoituksen, mutta rekrytointipäätöksiä se ei tee 24
Kampuksella
Vuoden tradenomiopiskelijan opintoja tukee oma kotiryhmä 32
Tili-instituuttisäätiö
Tili-instituuttisäätiö
SUORITA PHT-TUTKINTO JA ETENE URALLASI
PHT-tutkinto on arvostettu palkkahallinnon asiantuntijatutkinto. PHT kertoo korkeatasoisesta palkkahallinnon osaamisesta ja motivaatiosta kehittää itseään. Suomessa on tällä hetkellä yli 1100 PHT-asiantuntijaa.
PHT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla:
• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.
• PHT:llä on parempi palkka kuin niillä palkkahallinnon ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.
Lue lisää taloushallintoliitto.fi/pht
Hae 30.4. mennessä!
PHT-tentti syykuussa
OTA ASKEL ETEENPÄIN URALLASI
JA SUORITA KLT-TUTKINTO
KLT-tutkinto on arvostettu taloushallinnon asiantuntijatutkinto. KLT on merkki korkeasta laskenta- ja vero-osaamisen tasosta ja motivaatiosta ylläpitää omaa osaamista. Suomessa on tällä hetkellä yli 3 300 KLT-asiantuntijaa.
KLT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla:
• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.
• KLT:llä on parempi palkka kuin niillä laskenta-ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.
Lue lisää
taloushallintoliitto.fi/klt
Hae 30.4. mennessä!
KLT-tentti syyskuussa
30 VUOTTA LÄHEMPÄNÄ
MAAILMAN PARASTA
TYÖELÄMÄÄ
Ammattikorkeakoulujen perustaminen oli suurin koulutuspoliittinen uudistus koko 1990-luvulla. Väliaikaiset amk:t aloittivat toimintansa vuonna 1992 ja muutamaa vuotta myöhemmin ensimmäiset amk:t vakinaistettiin, jolloin myös tradenomit saivat tutkintonimikkeensä. Uudistus jakoi rajusti näkemyksiä ja keskustelu oli julkisuudessakin varsin värikästä.
”LIITOSTA
ON KASVANUT AKAVAN VIIDENNEKSI SUURIN
JÄSENJÄRJESTÖ. SIIHEN ON TARVITTU PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ,
”Miten yhteisiä verovaroja voidaan käyttää mainontaan, jossa myydään teetä kahvina?” (ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri ammattikorkeakoulujen mainonnasta)
”Tradenomi on vanha merkonomin tutkinto lisättynä laajemmilla vaatimuksilla ja työharjoittelulla. Ei vaadi tieteellistä osaamista” (ekonomi)
”Korostan nimenomaisesti nykyistä asetelmaa. Vastustan jyrkästi korkeakoulutasojen yhdenmukaistumista ja siten esim. AMK:jen jatkotutkintojen anto-oikeutta. Se olkoon tiedekorkeakoulujen ja yliopistojen yksinoikeus!!” (professori)
Yllä olevat sitaatit on poimittu 1990-luvun lopulla julkaistusta raportista ja ne kuvaavat hyvin asenneilmastoa, jossa tradenomikoulutus käynnistyi. Tradenomit tarvitsivat oman edustajansa kasvattamaan tutkinnon arvostusta ja edistämään asemaansa työmarkkinoilla. Tähän tarpeeseen liittomme perustettiin vuonna 1996.
SISUKKUUTTA JA KASVAVA
JÄSENMÄÄRÄ.”
Liiton 30 vuotisen taipaleen aikana tradenomit ovat lunastaneet paikkansa työmarkkinoilla ja liitosta on kasvanut Akavan viidenneksi suurin jäsenjärjestö. Siihen on tarvittu päättäväisyyttä, sisukkuutta ja kasvava jäsenmäärä. Juhlavuonna on hyvä hetki kutsua mukaan myös kaikki tradenomikollegasi, sillä työtä riittää vielä. T
Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti 1
10
Tradenomit täyttää 30 vuotta. Positiivinen startup-asenne ja avoimuus uudelle ovat määrittäneet liittoa alusta alkaen.
18
Opinnot yhdistävät rovaniemeläislähtöisiä sisaria. Tradenomiudesta on tullut koko lähisuvun yhdistävä nimittäjä, kun myös seuraavassa sukupolvessa on useampi tradenomi.
Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi
Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi
Toimitus: Otavamedia Oy
Asiakkuuspäällikkö: Satu Laksola, p. 044 048 7401, satu.laksola@otava.fi
Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com
Paino: PunaMusta Oy
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi
70 %
24
Tekoäly on vahvimmin mukana työnhakuprosessin alkuvaiheessa, kertoo kokenut rekrytointikonsultti Antton Mönkäre. Päätökset tekee kuitenkin aina ihminen.
Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2026. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa Painos 30 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 24. vuosikerta. ISSN 1457-3792
Tradenomit www.tradenomi.fi
Löydät meidät myös Tradenomit @tradenomit tradenomit@tradenomi.fi
Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16
30
Tuoreen osaamisselvityksen mukaan tradenomeilla on haluja lisäkouluttautumiseen. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista suunnitteli YAMKtutkinnon suorittamista.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi
Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi
Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi
YKSI MEISTÄ
Vapaalaskussa kiehtovat vapaus, vaikeat olosuhteet ja riskinhallinta, sanoo Mikko Vänskä.
Mitä opiskelit ja miksi?
Opiskelin tradenomitutkinnon alkuaikoina 1990-luvun lopulla Hämeen ammattikorkeakoulussa. AMK-kenttä oli tuolloin melko elävässä tilassa, ja korkeakouluilla oli kiire saada houkuttelevia koulutusohjelmia tarjontaansa. Tiesin selkeästi, mitä halusin opiskella, mainonnan suunnittelua, ja sitä löytyi vain kahdesta paikasta Suomessa, toisena Hämeen AMK. Parasta opinnoissa oli se, että ne opettivat oppimaan – se on ollut varsin hyödyllinen taito.
Millainen urasi on ollut?
Ensin olin hetken aikaa muiden palveluksessa mainonnan suunnittelijana, mutta oman toimiston perustaminen oli väistämätöntä: olen ollut mainostoimistoyrittäjä jo 25 vuotta –ja sivussa tehnyt monenlaista.
Miten työsi ja harrastuksesi kohtaavat?
Minulla on nykyään myös kakkosyritys, joka sekin keskittyy markkinointiin, mutta kaikki asiakkuudet pyörivät vapaalaskun ja muun talviurheilun ympärillä. Tämän yrityksen kautta toimin myös Hyvinkäällä sijaitsevan Sveitsin hiihtokeskuksen ulkoisena markkinointipäällikkönä.
Mitä harrastuksesi, vapaalasku, merkitsee sinulle?
Vapaalasku on ollut elämässäni lapsesta asti. Laji oli pienen piirin juttu, kunnes korona-aikaan moni alkoi kaivata tunturiin.
Minua kiehtovat vapauden elementti ja epämukavuuden mukavuus: vaikeat olosuhteet ja riskinhallinta. Elän tavallista keskiluokkaisen perheenisän arkea, mutta vietän vuorilla mahdollisimman paljon aikaa – ja siksi on käytävä lenkillä ja puntilla. Vapaalasku on vienyt eksoottisiin paikkoihin, ja olen saanut upeita luontoelämyksiä.
Tärkein oppi vapaalaskusta?
Ainakin olen ymmärtänyt sen, että aina kannattaa mennä katsomaan, sillä ikinä ei tiedä, muuttuvatko olosuhteet suotuisiksi – jos ei mene, sitä ei näe.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Mikko Vänskä ajattelee Tradenomien jäsenyydestä. tradenomi.fi
Tradenomien mediaanipalkka nousi 4325 euroon
Tradenomien
mediaanipalkka nousi 4,2 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Yleisin syy ansiotason nousuun oli edelleen työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvat palkankorotukset. Tradenomien mediaanipalkka on nyt 4325 euroa kuukaudessa.
Jäsenistämme 81 prosentilla palkka nousi edeltävästä vuodesta. Heistä 74 prosentilla ansioita nosti työ- ja virkaehtosopimukseen perustuva palkankorotus ja 20 prosentilla henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkankorotus eli niin sanottu meriittikorotus.
puolten välinen selittämätön palkkaero on 8,4 prosenttia tradenomimiesten hyväksi.
Naistradenomien mediaanipalkka on keskimäärin 12 prosenttia pienempi kuin miesten. Keskeisin syy palkkaerojen taustalla on miesten ja naisten sijoittuminen osin eri toimialoille ja työtehtäviin. Vaikka palkkaerojen syitä pystytään tunnistamaan, silti merkittävä osa ja naisten palkkaeroista jää edelleen selittymättä. Suku-
Tradenomien reaalipalkkojen mediaani ylitti viimein vuoden 2022 palkkojen notkahdusta edeltäneen tason. Ostovoiman palautumiseen vaikutti matalan inflaatiotason lisäksi liittojen neuvottelemat palkankorotukset.
Positiivisista signaaleista huolimatta tradenomien luottamus omaan ja työpaikkansa tilanteeseen on laskussa jo kolmatta vuotta. Työpaikan tilannetta
pidettiin vakaimpana finanssialalla ja tilitoimistoissa. Teollisuudessa ja ICTalalla työskentelevistä jäsenistä lähes puolet piti irtisanomisia tai lomautuksia vähintäänkin mahdollisina. Samalla korkeakoulutettujen työttömyys on edelleen ennätyslukemissa.
Vuotuisen jäsentutkimuksemme tiedonkeruu toteutettiin loka-marraskuussa 2025. Tuloksiin voit tutustua tarkemmin verkkosivuillamme. tradenomi.fi/jasentutkimus
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa.
VASTAAJISTA pitää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä toimivana tai melko toimivana.
TYÖPAIKOISTA on sekä lakisääteiset että työnantajan tarjoamat vapaaehtoiset palvelut
TYÖPAIKOISTA on käytössä pelkästään lakisääteiset palvelut
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille suunnattu kyselytutkimus, joka toteutettiin loppuvuodesta 2025.
TYÖPAIKOILLA toiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti
Määräaikaisten työsopimusten ehtoja heikentävä lakiesitys palautettava valmisteluun
PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT SAK, Akava ja STTK vetoavat maan hallitukseen, jotta se keskeyttäisi määräaikaisten työsopimusten ehtoja heikentävän lakiesityksen käsittelyn. Järjestöjen mielestä lakiesitys pitää palauttaa uuteen valmisteluun.
Keskusjärjestöjen mielestä hallituksen esitys on valmisteltu puutteellisesti. Lisäksi se monimutkaistaa ja vaikeuttaa lain tulkintaa.
Hallituksen esitys heikentää olennaisesti työntekijöiden työsuhdeturvaa. Tämän myötä esimerkiksi tavoite ehkäistä määräaikaisten sopimusten ketjuttamista ei keskusjärjestöjen mukaan toteudu. Esitys päinvastoin lisäisi työnantajien mahdollisuuksia käyttää peräkkäisiä määräaikaisuuksia ilman todellista perustetta. On myös odotettavissa, että yritykset solmivat osan uusista työsuhteista määräaikaisina vakituisen työsuhteen sijasta. Keskusjärjestöjen mielestä esitys vie työelämän tasa-arvoa väärään suuntaan. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti nuorilla naisilla.
Määräaikaisia koskevat heikennykset ovat osa hallituksen esitystä laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Esitys on parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiteltävänä.
akava.fi
Mitä juhlavuonna tapahtuu?
Tänä vuonna liittomme ja tutkintomme täyttää pyöreät 30 vuotta. Juhlavuosi näkyy kaikessa tekemisessämme ja kutsumme kaikki jäsenemme mukaan juhlimaan!
1. JUHLAVUODEN KAMPANJA MAALISKUUSSA
Maaliskuussa juhlavuoden kampanjamme näkyy digitaalisten kanavien lisäksi suurimpien kaupunkien katukuvassa. Kampanjalla kerromme liittomme tekemästä tärkeästä työstä ja kannustamme uusia jäseniä liittymään yhteisöömme.
2. TYÖSTÄ JUHLAA HUHTIKUUSSA
Juhlavuonna Työstä juhlaa tekee paluun! Tarjoamme yhteistyökumppanimme kanssa kakkuja, jotka voit nauttia työkaveriesi kanssa
3. JUHLATAPAHTUMIA ALUEILLA
Paikallistoimijamme järjestävät juhlatapahtumia läpi vuoden omilla alueillaan. Kutsut kolahtavat sähköpostiin, minkä lisäksi löydät tilaisuudet tapahtumakalenteristamme.
4. VALTUUSTOVAALIT SYKSYLLÄ
Olemme tehneet päämäärätietoista työtä liittomme kehittämiseksi jo 30 vuotta. Tulevana syksynä jokaisella jäsenellämme on mahdollisuus lähteä tähän työhön mukaan, sillä syksyllä valitaan uudet valtuutetut seuraavalle kolmivuotiselle kaudelle.
TULE MUKAAN JUHLAVUOTEEN JA SUOSITTELE JÄSENYYTTÄMME TRADENOMIKOLLEGALLESI!
tradenomi.fi/juhlavuosi tradenomi.fi/valtuustovaali
Tradenomiopiskelijoiden liittohallitus 2026
Tradenomiopiskelijoiden toimintaa johtaa opiskelijoista koostuva todellinen voimatiimi eli liittohallitus, joka valitaan tehtäväänsä vuodeksi.
RONJA HONKALA Puheenjohtaja
Edunvalvontatiimi I Sidosryhmätyöskentely & vaikuttaminen
IDA NOUSIAINEN
Edunvalvontavastaava
Edunvalvontatiimi I Aluevastuut: Vato ry, WsTf rf, TradeÅ rf
LAURA KESKIKASTARI Viestintävastaava
Palvelutiimi I Aluevastuut: Linkki ry, LapTOp ry, Klato ry
VIIVI KURPPA
Vaikuttamisviestintävastaava
Edunvalvontatiimi I Aluevastuut: PORA ry, RLO Kilta ry, Trade ry
MILLA KÄRKKÄINEN
Varapuheenjohtaja
Palvelutiimi I Aluevastuut: Kilta ry, KuoTra ry, MTO ry
TOMMI TAMMINEN Jäsenvastaava
Palvelutiimi I Aluevastuut: HanSe rf, Jenkins ry, LATO ry, Trombi ry
TUTUSTU
TRADENOMI0PISKELIJOIDEN
TOIMINTAAN TRADENOMIOPISKELIJAT.FI
ANNASTIINA SIMILÄ Edunvalvontavastaava
Edunvalvontatiimi I Aluevastuut: HÄTÄ ry, Konkurssi ry, SULKA ry, TTO ry
SALLI SARVELA
Tapahtumat ja Tradenologia
Palvelutiimi I Aluevastuut: ROTTA ry, TOKKO ry, Outo ry, KAATO ry, PeriKATO
JAKE OLLIKAINEN Jäsenvastaava
Palvelutiimi I Aluevastuut: Atkins ry, Hattara ry, HePo ry, Sture ry, Talko ry
TÄÄLLÄ SINUA VARTEN. Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi @tradenomiopiskelijat.fi
Asiantuntijatyön murros vaatii jatkuvaa oppimista ja johtamisen kehittämistä
HELMIKUUSSA Akava Worksin julkaisema selvitys tuo tietoa työelämän muutosvoimista ja niiden vaikutuksista asiantuntijatyöhön erityisesti työn tuottavuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Selvitys ehdottaa toimia, joiden avulla voidaan vahvistaa myönteisiä kehityskulkuja ja ehkäistä kielteisiä muutoksia.
Suomen talouskasvun kannalta ratkaisevan tärkeää on korkean osaamisen vaaliminen ja hyödyntäminen. Asiantuntijatyö ja -organisaatioiden muutos vaatii osaamisen jatkuvuuden turvaamista sekä erityistä huomion kiinnittämistä johtamiseen ja asiantuntijoiden hyvinvointiin.
Yksittäisen työntekijän tuottavuus voisi teoriassa moninkertaistua tekoälyteknologian avulla, mutta organisaation tuottavuuden kehitykseen tarvitaan yhteisön panosta ja yhteistyötä.
Yksilön ja yhteiskunnan etu on, että työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista pidetään huolta.
”Työelämätutkijoiden näkemyksiä asiantuntijatyön muutoksesta”-selvityksen laati E2 Tutkimus Akava Worksin toimeksiannosta. Siihen haastateltiin 17 johtavaa suomalaista työelämän tutkijaa, työlainsäädännön asiantuntijaa ja työelämäasiantuntijaa.
akavaworks.fi
AMMATTILIITTOJEN STARTUP ETSII TYÖELÄMÄINNOVAATIOITA
Tradenomit täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liitto tilasi pienmuotoisen historiikin Tradenomien taipaleesta. Haastattelimme historiikin tehnyttä Mikko Laaksoa ja liiton avainhenkilöitä vuosien varrelta.
Tradenomit perustettiin vuonna 1996 edustamaan ammattikorkeakoulusta valmistuneita tradenomeja koulutusjärjestelmän vakiintuessa ja tradenomien määrän kasvaessa.
Tuolloin havahduttiin tilanteeseen, jossa tradenomit tarvitsivat oman äänen ja edustajan. Tradenomien työehdot ja asema tuli turvata, tarvittiin tukea ja neuvoja urakehitykseen, ja tutkinnon tunnetuksi tekeminen ja arvostus tarvitsivat puhtia nekin.
Tutkija Mikko Laakso pitää liiton lähtökohtia ”kiehtovina”:
− Aika harvoin meillä on tilanne, jossa kokonaan uusi ammattiryhmä tulee työelämään. Aina kun tällainen tulokas saapuu, sen tulee tietysti raivata itselleen tila, Laakso linjaa.
Laakson mukaan sekä tradenomiammattikunnan ja Tradenomiliiton synty on sidoksissa suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitykseen. Ammattikorkeakoululaitos perustettiin 1990luvulla vastaamaan niihin työelämän haasteisiin, joita yhteiskunnallinen muutos toi tullessaan. Tradenomitutkinnosta tuli yksi ammattikorkeakoulujen suosituimmista.
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALA
”JÄSENKASVU
OLI VAATIMATONTA JA RAHAVIRRAT VÄHÄISIÄ.
MEILLÄ OLI KUITENKIN TAISTELUHENKEÄ, EMMEKÄ
HALUNNEET OLLA MIKÄÄN HEITTOPUSSI.”
Kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
ASIANTUNTIJA
Johtava konsultti
Pasi Lehtiniemi
Educo Valmennustalo
ASIANTUNTIJA
Vanhempi asiantuntija Mikko Laakso Spiritus Historiae
− Aikaisempi merkonomitutkinto oli 1980- ja 90-luvuille tultaessa jo vanhentunut sisällöiltään. Tarvittiin tradenomitutkinto, jonka kaltaisia tutkintoja oli jo muualla Euroopassa, mutta ei meillä.
Kirkasotsainen startti
Tradenomiyhdistys perustettiin Helsingissä 20.3.1996, ja sen perustajajäseniä olivat opiskelija-aktiivit Jonna Ahokas, Juha Rantasaari, Ismo Rantala ja Jussi Sepponen. Uusi järjestö ilmoitettiin yhdistysrekisteriin samana päivänä.
Laakso kuvailee yhdistyksen starttia enemmän idealistiseksi kuin ammattimaiseksi ja uutta suuntaa – sekä tiettyä jämäkkyyttä – haettiinkin jo heti seuraavana vuonna.
Uuden johdon (toiminnanjohtaja Ismo Kokko ja puheenjohtaja Pasi Lehtiniemi) luotsaamana liitto solmi allianssin Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n kanssa. YTY:n avustuksella liitto pääsi Akavan jäseneksi vuosituhannen vaihteessa, mikä käynnisti edunvalvontatyön ja vauhditti liiton jäsenmäärän kasvua.
Alussa toiminta oli aikamoista rimpuilua ja duunia puskettiin ”rakkaudesta lajiin”, kertoo Pasi Lehtiniemi (puheenjohtajana 2000−2004). − Jäsenkasvu oli vaatimatonta ja rahavirrat vähäisiä. Meillä oli kuitenkin taisteluhenkeä, emmekä halunneet olla mikään heittopussi, muistelee Lehtiniemi.
ASIANTUNTIJA
Altavastaajan aura
Pitkäaikainen valtuuston puheenjohtaja Riikka-Maria Yli-Suomu muistaa vuosituhannen alun yhtä lailla innostavana. Vaikka tradenomit olivat joka paikassa altavastaajia ja moni koki liiton uhkana vanhoille rakenteille, he eivät luovuttaneet.
− Moni oli tullut liiton toimintaan suoraan opiskelijajärjestömaailmasta ja oppimista oli vielä. Mutta meidän piti vaan painaa ja luoda uskoa siihen, että hommat saadaan toimimaan, Yli-Suomu toteaa.
Kattoliiton (YTY & Tradenomit) purkauduttua vuonna 2003 Tradenomiliitosta tuli Akavan suora jäsen, mikä tehosti edunvalvontaa. Myönteisen kehityksen katkaisi muutamaksi vuodeksi liiton hallituksen ja valtuuston välille syntynyt luottamuspula, joka kulminoitui hallituksen eroon.
− Kriisi johtui sekä henkilösuhteiden kiristymisestä että talousvaikeuksista, arvioi Mikko Laakso. Tutkijan mukaan jonkinlaiset kasvukivut ovat nuorissa organisaatioissa liki väistämättömiä, ja Tradenomit selvisivät omistaan lopulta.
Valtuustovaalit 2026
Onko tänä vuonna sinun vuorosi tulla kehittämään liittomme toimntaa? Syksyllä pidetään seuraavat valtuustovaalit, jossa valitaan 30 edustajaa ja viisi opiskelijaedustajaa valtuustoomme.
Valtuutettuna pääset mm.
• vahvistamaan strategisia linjauksiamme
• päättämään jäsenmaksusta ja talousarvioista
• päättämään toimintasuunnitelmista
• valitsemaan liitolle puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet
Vaalien ehdokasasettelu syyskuussa, äänestysaika marraskuussa.
Nyt on hyvä hetki pohtia, lähtisitkö juuri sinä ehdolle!
HALLITUKSEN
PUHEENJOHTAJAT
• Jonna Ahokas 1996-1997
• Jussi Sepponen 1997-1998
• Ismo Kokko 1998-1999
• Pasi Lehtiniemi 2000-2004
• Tuomas Jääskeläinen 2005
• Markku Partanen 2005-2008
• Niko Aaltonen 2009-2018
• Veli-Matti Peltola 2018-2019
• Jaakko Hyvönen 2020-
LIITTO SANOO ASIAT SUORAAN, ILMAN TURHAA PÖNÖTYSTÄ.
Talouden tasapainottaminen oli silti kova savotta. Kuluja karsimalla ja jäsenmaksuja maltillisesti korottamalla kasvava liitto kykeni laatimaan ylijäämäisiä budjetteja 2010-luvun alkupuolella, mikä mahdollisti tehostuvan edunvalvonnan. Samalla liiton vaikutusvalta kasvoi Akavassa.
Edunvalvontariihi kartoittaa huomista
Edunvalvonnassaan liitto pyrki ennen kaikkea puuttumaan epäkohtiin ja vaatimaan niiden korjaamista. Tätä vahvistamaan perustettiin Edunvalvontariihi, joka pohtii suomalaisen työelämän tulevaisuutta. Edunvalvontariihen kuningasajatuksena on toimia ennakoivasti ja
aloitteellisesti ja pyrkiä vaikuttamaan tulevaan työelämäkehitykseen. Liitto on näin kyennyt jättämään puumerkkinsä esimerkiksi työaikalain sisältöön ja perhevapaajärjestelmään, muistuttaa Mikko Laakso.
− Tradenomit on tehnyt selkeitä parannusehdotuksia, jotka on otettu vakavasti. Liitto sanoo asiat suoraan, ilman turhaa pönötystä, arvioi Laakso.
Rima korkealle!
Uuden lähestymistavan hedelmä on myös vuonna 2018 julkaistu Maailman paras työelämä -ohjelma. Nykyinen toiminnanjohtaja, vuonna 2019 pestissä startannut Sari Niemi uskoo, että tähän tavoitteeseen päästään rohkeilla avauksilla.
− Me haluamme toimia intohimoisesti ja tehdä asioita yhdessä. Liitto on ollut edelläkävijä alusta saakka ja meillä on vastuu siitä, että No Limits -ajattelumalli elää ja voi hyvin, Niemi toteaa.
Tradenomien puheenjohtajana vuodesta 2020 toiminut Jaakko Hyvönen on samoilla linjoilla:
kolmekymppinen ei ole jäähdyttelijä, vaan kiihdyttäjä.
− Organisaatio kasvaa, mutta vielä ei ole jumiuduttu rakenteisiin. Haluamme tuoda uusia ideoita ja uutta virtaa julkiseen keskusteluun – ja koemme, että meitä myös kuunnellaan, Hyvönen toteaa.
Kovalla draivilla tuloksiin
Tutkija Laakso katsoo, että positiivinen, eteenpäin pyrkivä henki ja tietty pilke silmäkulmassa ovat olleet leimallisia tekijöitä Tradenomien 30-vuotisella matkalla. Hänen mukaansa liitolla on myös
tiettyä katu-uskottavuutta, jonka ansiosta se pystyy luovimaan kovissakin puhureissa.
− Tradenomeilla on startup-meininkiä ja liitto on keskimääräisesti avoimempi uusille asioille kuin jotkut vanhat, etabloituneemmat organisaatiot. Potkua riittää varmasti myös jatkossa, Laakso arvioi.T
30 VUOTTA KOKEMUSTA
ja katse tulevassa
Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen ja toiminnanjohtaja Sari Niemi kertovat, millä eväillä liitto vahvistaa asemaansa ja vie tradenomien edunvalvontaa kohti tulevaa.
Mitä on edessä, kun ajatellaan Z-sukupolven tulemista työelämään?
Jaakko: Maailma muuttuu, ja jokainen sukupolvi tuo mukanaan omat odotuksensa. Nyt työmarkkinoille tulevat nuoret ovat osaavia ja motivoituneita. Samalla työ ei ole heille koko identiteetti, vaan yksi osa tasapainoista elämää.
Sari: Työhyvinvointi ja jaksaminen korostuvat entisestään. Työurat ovat aiempaa monimuotoisempia – harva tekee enää koko uraansa yhdessä organisaatiossa. Tehtävämme on tukea jäseniämme työelämän eri vaiheissa: uran alussa, siirtymissä ja muutostilanteissa.
Miten tekoäly ja hullua vauhtia laukkaava teknologia vaikuttavat suomalaiseen työelämään?
Jaakko: Teknologian kehitys on haaste, mutta myös iso mahdollisuus. Kun puhutaan toimistoissa tehtävästä aivotyöstä, niin siihen liittyy toistaiseksi vielä paljon rutiineja, jotka kannattaa automatisoida. Hyvä on tosin muistaa, että liian äkkinäiset muutokset kuormittavat kohtuuttomasti.
Sari: Tekoälyn kehityksessä pitää myös jäsentemme pysyä mukana. Tradenomit tarjoaakin aiheesta webinaareja ja koulutuksia, jotka löytyvät tapahtumakalenterista verkkosivuiltamme. Kannattaa testata myös AI-palvelu-
jamme esimerkiksi työnhakukoutsi Sisu Seppää tai palkkalaskuri Lassea.
Tradenomit on ylpeänä kokoaan suurempi edunvalvoja ja ajatusjohtaja – vieläkö leijona jaksaa karjua?
Sari: Todellakin! Panostamme jatkossakin määrätietoisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Olemme saaneet isoja asioita aikaan, kuten uusi työaikalaki ja perhevapaauudistus. Seuraava tavoitteemme on vuosilomalain uudistaminen. Ääntämme kuullaan ja meiltä odotetaan rohkeita avauksia.
Jaakko: Hyvät pohjat vaikuttamistyölle on tehty, nyt vain täytyy jatkaa vahvasti. Haastamme myös kaikki yritykset ja niiden työntekijät sekä poliitikot pohtimaan kanssamme, miten suomalaista työelämää parannetaan.
Mistä saatte ideoita uusiin työelämäuudistuksiin?
Sari: Seuraamme aktiivisesti työelämän muutoksia ja keräämme signaaleja eri lähteistä. Keskeinen tiedonlähde ovat jäsenkyselyt sekä jatkuva vuoropuhelu kentän kanssa – mitkä teemat ovat tradenomeille ajankohtaisia nyt ja mitkä korostuvat tulevaisuudessa?
Jaakko: Kun hyvä idea tulee, niin se punnitaan ja sitä lähdetään porukalla jatkojalostamaan. T
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVAT: TRADENOMIT
30-VUOTIAS TRADENOMIT
TOIMII EDELLEEN KUIN STARTUP: ENERGISESTI, INNOVATIIVISESTI
JA VALLITSEVIA TOTUUKSIA
TARVITTAESSA KYSEENALAISTAEN.
JOKAISELLA TRADENOMILLA TULEE
OLLA MAHDOLLISUUS OMAN
NÄKÖISEENSÄ URAPOLKUUN –TARJOAMME SIIHEN PALVELUJA JA
HENKILÖKOHTAISTA TUKEA.
Jaakko
Hyvönen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja
Sari
Niemi
Tradenomien toiminnanjohtaja
Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia
TRADENOMIKSI KOLMELLA TAVALLA
Tradenomiksi ei ole yhtä oikeaa reittiä – eikä oikeaa ikää.
Sen todistavat kolme rovaniemeläislähtöistä sisarusta, jotka ovat nykyään kaikki oululaisia.
Piia Matilainen, Piritta Waulu ja Pirjo Pukarinen ovat kaikki kulkeneet omanlaisensa polun tradenomiopintoihin ja työelämään. Yhteistä heille on kannustava koti: äiti uskoi tyttäriensä kykyihin ja patisti opiskelemaan.
Tradenomiudesta on tullut koko lähisuvun yhdistävä nimittäjä. Kahden sisaruksen puolisot ovat tradenomeja, ja seuraavassakin sukupolvessa on useita ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita tradenomeja ja insinöörejä.
Kaikki kolme siskosta ovat yhtä mieltä siitä, että tradenomitutkinto antaa vahvat valmiudet työelämään. Varsinaiset taidot hioutuvat työssä, mutta pohja on kestävä.
Työtä, jolla on merkitys
Piia Matilainen kertoo olevansa siinä tehtävässä, missä hänen on tarkoituskin olla. Hän pystyy työssään hyödyntämään kaikkea sitä, mitä on matkan varrella oppinut.
– Olen kehittäjä, enkä muunlaista työtä halua tehdä, hän kiteyttää.
Piia lähti syksyllä 1999 Oulun ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietojenkäsittelyä ja oletti sen olevan vaikeaa. Hän
oli kolmen alle 5-vuotiaan lapsen äiti, ja takana oli viisi vuotta kotiäitiyttä. Ennestään Piialla oli opistotason matkailupalvelututkinto, mutta se ei ollut hänen juttunsa.
Opintojen edetessä Piian itsetunto kasvoi kohisten. Opinnoissa oli paljon tuttua, mutta myös haastavia tietojenkäsittelyyn liittyviä aiheita, joista hän yllätyksekseen selvisi hyvin.
– Tutustuin ryhmässämme kahteen samanikäiseen ja samassa elämäntilanteessa olevaan naiseen. Teimme tiivistä yhteistyötä ja autoimme toinen toisiamme, Piia muistelee ja kertoo rypistäneensä opinnot kahteen vuoteen.
Tuohon aikaan opiskelijat suorastaan revittiin alan kouluista, ja Piiakin sai saman tien vakituisen työpaikan Tietoenatorilta (nykyinen Tieto). Siellä hän kuittasi ensin harjoittelunsa ja teki opinnäytetyönsä työn ohella.
Terveydenhoitoala alkoi kiinnostaa Piiaa jo opintojen aikana. Kipinä kehittämiseen syntyi systeemisuunnittelun kurssilla, joka toi Piialle ahaa-elämyksen. Hän tajusi tehneensä kotona samankaltaista hyvien rutiinien kehittämistä lastensa kanssa. Koko työuransa Piian onkin teh-
TEKSTI: JAANA KALLIOKOSKI // KUVAT: HARRI TARVAINEN
TRADENOMIUDESTA ON TULLUT KOKO LÄHISUVUN YHTEINEN NIMITTÄJÄ.
Sisarukset Pirjo Pukarinen (vasemmalla), Piia Matilainen (keskellä) ja Piritta Waulu ovat kaikki tradenomeja.
nyt kehitystyötä terveysalan tietojärjestelmien parissa.
– Halusin tehdä työtä, jolla on merkitystä. Ajattelin, että jos joskus joudun sairaalaan hoitoon, siellä olisi toimivat järjestelmät.
Nyt Piia on työskennellyt Mediconsultilla viisi vuotta. Hän vastaa laatujohtajana laadunhallinnasta ja prosesseista kehittäen ja kouluttaen.
– Tradenomitutkinto antaa työelämään hyvät valmiudet. Jatkuva oppiminen tapahtuu työn ohessa.
Piia on aktiivinen ja pitkäaikainen Tradenomiliiton jäsen. Hän on ollut Oulun seudun Tradenomeissa puheenjohtajana ja tällä hetkellä sihteerinä.
TUOHON AIKAAN OPISKELIJAT
SUORASTAAN REVITTIIN ALAN KOULUISTA.
2006-2009
Lapin ammattikorkeakoulu, tradenomi
1998-2020
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä opintosihteeri, laskentasihteeri
2020Tieto, sovellusasiantuntija
1991-2002
Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tradenomi
2001-2021
Tietoenator (nyk. Tieto) Asiakasneuvoja, tiiminvetäjä
2021Mediconsult Laatujohtaja
1995-2001
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, tradenomi
1998–2004
Jutel Oy, toimistosihteeri
2004-2012
Systeam Consulting Oy (myöh. SYSteam Business Solutions Oy) Järjestelmäasiantuntija
2012-2025
EG Software
Finland Oy Business Analyst
Urani Piia
Urani Piritta
Urani Pirjo
Itsenäistymään opintojen pariin Piritta Waulu on siskoksista ainoa, joka aloitti tradenomiopintonsa suoraan lukiosta. Tai melkein suoraan, sillä ensin hän suoritti vuoden mittaisen yrittäjätutkinnon Kauhavalla.
– Halusin itsenäistyä ja muuttaa pois kotoa, mutta en oikein tiennyt, mitä haluan. Niinpä muutin Kauhavalle ja aloitin opinnot Yrittäjäopistossa.
Opiskelu tuntui Pirittasta mukavalta. Kämppäkaveri opiskeli samaan aikaan tradenomiksi, ja Piritta näki, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on. Hän päätti jatkaa opintojaan pienen ja keskisuuren yritystoiminnan koulutusohjelmassa. AMK toimi tuolloin väliaikaisella luvalla Yrittäjäopistossa.
Piritta viihtyi lakeuksilla hyvin, sai paljon uusia kavereita ja vietti kunnon opiskelijaelämää.
– Biletimme Tuppiroska-nimisessä ravintolassa keskiviikkoillat. Tapasin tuolloin myös mieheni, hänkin on tradenomi samasta opinahjosta.
Työharjoittelun Piritta teki oululaisessa Jutel-nimisessä ohjelmistotalossa. Hän työskenteli toimistosihteerinä hoitaen muun muassa osto- ja myyntireskontraa sekä palkkahallintoa.
Välillä hän jäi vanhempainvapaalle ja sai tradenomiopinnot hoidettua loppuun.
Piritta vakinaistettiin Jutelissa, mutta koska hän ei kokenut taloushallintaa omakseen, hän lähti hakemaan toisenlaista työtä ja päätyi SYSteam Consulting -nimiseen ohjelmistotaloon asiakaspalvelutehtäviin. Hän työskenteli vuosia eri tehtävässä saman konsernin sisällä.
Tradenomitutkinnon Piritta kokee antaneen hyvät perustaidot kirjanpidosta ja markkinoinnista alkaen, ja 30 vuotta työelämässä on sulauttanut opinnot kaikkeen työelämässä opittuun. Mutta kenties parasta, mitä opiskeluajoista jäi, on oma puoliso, jonka kanssa he ovat pitäneet yhtä jo 30 vuotta.
Piritta on ollut vanhempainvapaita lukuun ottamatta työelämässä vuodesta 1998, eikä ole varsinaisesti koskaan joutunut hakemaan työpaikkaa. Nyt viisikymppisenä hän on uuden edessä jäätyään työttömäksi.
Hän kokee, että hän on saanut uuden mahdollisuuden miettiä uransa suuntaa, ja apuna hänellä on uravalmentaja. Mielessä pyörii mahdollisuus myös lähteä
Saman tutkinnon suorittamisen lisäksi sisarukset ovat olleet myös saman konsernin palveluksessa.
opiskelemaan lisää, mutta myös yrittäjyys kiinnostaa häntä.
Kesken jääneet opinnot jäivät hampaankoloon
Kun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (nykyään Lapin ammattikorkeakoulu) tuli hakuun julkishallinnon liiketalouden koulutusohjelma vuonna 2006, Pirjo Pukarinen ei epäröinyt hakea. Opiskelu olisi monimuoto- ja verkko-opiskelua, mikä sopi mainiosti kahden lapsen äidille, joka jo työskenteli julkishallinnon puolella.
Kuusi vuotta aiemmin Pirjo oli aloittanut tradenomiopinnot tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa mutta jättänyt opinnot kesken.
– Suoritin opintoja työn ohessa iltaopintoina, ja lapset olivat silloin vielä pieniä. Kokonaisuus oli aivan liian rankka, Pirjo kertaa.
Tutkinnon saaminen jäi kuitenkin kaivelemaan, sillä Pirjo on aina halunnut opiskella. Siksi hän tarttui uuteen mahdollisuuteen.
– Verkko-opiskelu oli tuohon aikaan vielä uutta. Kurssit olivat hyviä ja sain kaikki mukavasti suoritettua. Vaikka en työskennellyt taloushallinnon puolella, opiskelu vastasi odotuksiani.
Valmistuttuaan Pirjo jatkoi työtään ammatillisen koulutuksen parissa julkishallinnossa.
Opiskeluaikoina Pirjolla ei ollut aavistustakaan, että hän siirtyisi joskus yksityiselle puolelle. Korona-aikaan hän muutti Rovaniemeltä Ouluun siskojen perään ja pääsi sovellusasiantuntijaksi Tietoon.
– Ehdimme olla Piian kanssa Tiedolla vuoden verran samaan aikaan. Pirittakin oli tuolloin samassa konsernissa töissä.
Työpaikassaan Pirjo arvostaa mahdollisuutta työskennellä etänä. Hän nauttii siitä, että saa aloittaa työt ennen aamuseitsemää ja keskittyä rauhassa.
Uudessa tehtävässä mikään ei ollut Pirjolle entuudestaan tuttua, mutta hän ei ole antanut sen häiritä.
– Tradenomiopinnot antavat hyvän lähtökohdan työelämään niin, että pystyy omaksumaan uutta tietoa. Kun uudessa työssä oppii jonkin asian, siitä saa hyvän mielen.
Enää Pirjo ei haaveile uusista opinnoista, sillä nykyisessäkin työssä riittää vielä opeteltavaa. Eläkekin jo siintää silmissä. T
KATSO VIDEO! Katso videolta, tradenomisisarusten mietteitä tradenomiudesta ja liiton tarjoamista palveluista. tradenomi.fi
PYKÄLIN
Kysy ja työsuhdejuristi vastaa
YLLÄTTÄVÄ PÄÄTTÖSOPIMUSEHDOTUS
Kysymys: Olen työskennellyt nykyisessä työssäni asiakkuuspäällikkönä kohta kolme vuotta. Olen aiemmin saanut esihenkilöltäni vain positiivista palautetta, mutta viime viikolla sain kutsun palaveriin esihenkilöni ja osaston johtajan kanssa. Selvisi että työnantaja ei ole tyytyväinen myyntilukuihini ja minulle ehdotettiin työsuhteeni päättämistä yhteisesti sopimalla. Onko tämä tyypillistä ja miten asiaan tulisi suhtautua?
Vastaus: Näitä kysymyksiä valitettavasti tulee työsuhdeneuvontaamme nykyään viikoittain. Vuoden vaihteessa voimaan tullut henkilöperustaisen irtisanomisen helpot-
tamista koskeva lainmuutos vaikuttaa lisänneen yllättäen ilmoitettavien päättösopimusehdotusten määrää. Toinen valitettava trendi on se, että osassa päättösopimusehdotuksissa työntekijälle ehdotettu kompensaatio työsuhteen päättämisestä on ollut todella kehno.
Mikäli päättösopimusta tarjotaan, on tärkeintä säilyttää maltti. Työsuhteen päättämisestä sopiminen on aina täysin vapaaehtoista, eikä työntekijää voi missään tilanteessa pakottaa suostumaan päättösopimukseen. Sopimusta ei ikinä pidä allekirjoittaa samalta istumalta, vaan sopimusluonnos on aina syytä luetuttaa meillä Tradenomien juristeilla. Vaikka päättösopimukset tyypillisesti sisältävätkin salassapitoehtoja, työntekijällä
on aina oikeus tarkistuttaa sopimusluonnos ammattiliittonsa juristilla. Ennen päättösopimuksen solmimista on myös aina syytä selvittää sopimuksen työttömyysturvavaikutukset. Päättösopimusten erokorvauksen suuruus on pitkälti sopimuksenvarainen asia. Karkeana nyrkkisääntönä voi kuitenkin esittää sen, että kukin työsuhteen kestovuosi kasvattaisi erokorvausta yhden kuukauden palkalla. Päättösopimuksessa on erokorvauksen lisäksi sovittava myös kaikkien muiden työsuhteeseen liittyvien saatavien maksusta (esim. irtisanomisajan palkka, loma- ja ylityökorvaukset, mahdolliset työaikasaldot), sillä päättösopimuksiin sisältyy säännönmukaisesti lauseke, joka estää jälkikäteen vaatimasta muita kuin sopimuksessa mainittuja suorituksia.
MITÄ TYÖNHAKIJAN TULISI TIETÄÄ
TYÖTTÖMYYSTURVASTA?
Kysymys: Olen työnhakijana. Mitä minun olisi hyvä tietää ajankohtaisista muutoksista työttömyysturvassa?
Vastaus: Työttömyysturvan vuoden 2026 muutokset korostavat työnhakijan velvollisuutta pyrkiä työllistymään mahdollisimman nopeasti. Työnhakijana sinun tulee täyttää omassa työllistymissuunnitelmassasi määritelty työnhakuvelvoite, minkä lisäksi myös kaikkia työvoimaviranomaisen haettavaksi osoittamia työpaikkoja tulee hakea, vaikka arvioisit itse, ettei tehtävä ole sinulle soveltuva.
Työvoimaviranomaisen ohjeistukseen, työllistymissuunnitelmaan ja työnhakuvelvoitteen täyttämiseen on syytä suhtautua vakavuudella. Jo ensimmäisestä työnhakuvelvollisuuden laiminlyönnistä asetetaan sanktiona seitsemän päivän karenssi eli määräaika, jolta työttömyysetuutta ei makseta. Oikeus työttömyysetuuden saamiseen palautuu karenssin päätyttyä. Seuraava laiminlyönti aiheuttaa työssäolovelvoitteen asettamisen. Työssäolovelvoitteen täyttäminen ja päivärahaoikeuden palauttaminen
edellyttää työllistymistä joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Velvoitteen voi saada täytettyä myös opintoja suorittamalla tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun. Työvoimaviranomaisen kanssa tulee selvittää, miten voit omassa tilanteessasi parhaiten saada velvoitteen täytettyä. On syytä huomioida, että molemmat sanktiot voidaan asettaa hyvin nopeasti perätysten. Esimerkiksi osoitettujen työpaikkoja hakemista koskevia laiminlyöntejä voi olla samana päivänäkin useampia, jos työnhaun määräpäivä on sama. Jokainen laiminlyönti arvioidaan erikseen eli jopa samana päivänä voi saada karenssin ja työssäolovelvoitteen.
Laiminlyönniksi voidaan katsoa myös se, jos jätät asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa annetun ohjeistuksen mukaisella tavalla. Tällöin työnhakusi voimassaolo katkeaa ja sen saa voimaan vain asioimalla työvoimaviranomaisen palvelupisteellä.
Tiukemmilla sanktioilla tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti voimakkaampaa ohjausta siihen, että työnhakijat pyrkisivät aktiivisesti mahdollisimman ripeään työllistymiseen.
Muista!
MUISTA TYÖNHAKIJANA AINAKIN NÄMÄ:
1
Hae työllistymissuunnitelmasi mukaista määrää työmahdollisuuksia ja raportoi työnhaustasi työvoimaviranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisesti.
2
Hae lisäksi työvoimaviranomaisen osoittamia työpaikkoja, myös siinä tapauksessa, vaikka tehtävä ei vastaisi ensisijaisia uratoiveitasi. Työvoimaviranomainen ja työnantaja arvioivat soveltuvuutesi tehtävään. Jos haettavaksi osoitettu tehtävä ei vastaa esimerkiksi ammatillista pätevyyttäsi, ota osoituksen peruuttamiseen liittyen yhteyttä työvoimaviranomaiseen ennen hakemuksen jättämisen määräaikaa. Jos osoitusta ei peruuteta, tulee työtä hakea määräajassa. Työnhakuvelvoitteen noudattamisesta voi kieltäytyä vain työttömyysturvalain mukaisella pätevällä perusteella.
3
Noudata huolellisesti myös muita työvoimaviranomaisen antamia ohjeita ja määräaikoja, jotka liittyvät asiointiisi työllisyyspalvelujen kanssa.
4
Mikäli sinulle asetetaan karenssi työnhaun tai asioinnin laiminyöntiin liittyvästä syystä, huolehdi ettei toista laiminlyöntiä tule. Työssäolovelvoite estää työttömyyspäivärahan saamisen, kunnes velvoitteen saa täytettyä vähintään kuuden viikon työskentelyllä tai esim. opiskelulla.
Vinkit ja vastaukset antoi
Jere Vuorio, työsuhdejuristi ja Katriina Matinhelmi, erityisasiantuntija
Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?
Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi
Tekoäly
TEHOSTAA REKRYTOINTIA
Kokeneen rekrytoijan mukaan media usein liioittelee tekoälyn roolia rekrytoinnissa. Vaikka se tehostaa niin rekrytointia kuin työnhakuakin, päätökset tekee edelleen ihminen.
TEKSTI: ANU VALLINKOSKI // KUVITUS: GETTY IMAGES
Tekoäly ei yleensä analysoi soveltuvuustestejä tai videohakemuksia.
Työnantajat ja rekrytoijat hyödyntävät tekoälyä enenevässä määrin etsiessään uusia työntekijöitä. Academic Work rekrytointiyrityksen tiiminvetäjän
Antton Mönkäreen mukaan tekoälyn käyttö on alalla yleistynyt, mutta mediassa sen merkitystä kuitenkin usein liioitellaan.
– Me emme esimerkiksi käytä tekoälyä uusien hakijoiden cv:iden ja hakemusten karsintaan tai pisteyttämiseen. Joku voi toki niinkin tehdä, hän kertoo.
Vahvimmin tekoäly on rekrytoinnissa mukana aivan alkuvaiheessa. On varsin tavallista, että ensimmäinen versio työpaikkailmoituksesta on tekoälyn käsialaa. Ihminen toki antaa tekoälylle lähtötiedot avoimen tehtävän luonteesta ja siitä, mitä haetaan. Lopuksi ihminen tarkistaa ja muokkaa ilmoitusta tarpeen mukaan.
Mönkäreen mukaan tekoäly on avuksi myös, kun työntekijöitä etsitään ilman varsinaista työpaikkailmoitusta. Academic Worksin järjestelmään tietonsa jättäneistä hakijoista tekoäly etsii sopivia esimerkiksi ammattinimikkeen tai osaamisen mukaan. Samoin LinkedIn haarukoi tekijöitä avainsanoilla, vaikkapa henkilön hallitsemilla tietokoneohjelmistoilla.
Ammattilainen voi saada rekrytoijalta yllättäen suoran yhteydenoton, jos avainsanat natsaavat ja työntekijä näyttää muutoinkin sopivalta.
Mönkäre kuitenkin varoittaa laatimasta cv:tä tai hakemusta vain avainsanat edellä. Hakemuksesta paistaa läpi, jos täkyjen taustalla ei ole todellista osaamista ja kokemusta. Avainsanoja pitää käyttää rehellisesti.
Mönkäreen mukaan ainakaan Academic Worksin rekrytoinneissa työpaikkailmoitukseen vastannut hakija ei voi mahdollisten avainsanojen puuttumisen vuoksi jäädä haun ulkopuolelle. Ihmissilmät käyvät jokaisen hakemuksen läpi.
Tekoäly helpottaa suorarekrytointia
Mönkäreen mukaan tekoälyä ei juurikaan hyödynnetä soveltuvuustestien tai videohaastatteluiden analysoinnissa. Tekoäly voi kyllä tehdä haastattelusta muistiinpanoja.
Sen sijaan haastattelun valmistelussa tekoäly voi olla mukana. Se voi auttaa muotoilemaan haastattelukysymyksiä haussa olevan tehtävän mukaan.
– Uskon, että koskaan emme näe sellaista tilannetta, että tekoäly haastattelisi. Ihmiskontakti on rekrytoinnissa tärkeä. Sehän on lopulta kahden kauppa.
Myös työnhakija puntaroi, onko työnantaja hänelle se oikea.
Mönkäre sanoo tekoälyn nopeuttavan, tehostavan ja lisäävän rekrytoinnin laatua.
Se voi esimerkiksi auttaa löytämään potentiaalisia työntekijöitä, jotka eivät ole vastanneet työpaikkailmoitukseen.
1
3 x Tehoa työnhakuun tekoälyllä
Muodosta kokonaiskuva
Tiedä, minne haet. Tekoäly on oiva apu tiedonhakuun. Muodosta kokonaiskuva organisaatiosta, josta haet työtä.
2
Sparraa hakemusta
Hio työhakemusta tekoälyn kanssa. Miten voisit sanoittaa osaamistasi ja kokemustasi? Millainen olisi hyvä rakenne cv:hen ja hakukirjeeseen?
3
Älä optimoi liikaa
Pysy totuudessa, kun kuvailet osaamistasi ja kokemustasi. Älä yritä sisällyttää väkisin työpaikkailmoituksen avainsanoja hakemukseesi ja ansioluetteloon.
Myös työnhakijana kannattaa hyödyntää tekoälyä esimerkiksi haastatteluun valmistautumisessa tai hakemuksen sparraamisessa.
IHMINEN ON EDELLEEN PAREMPI ESIMERKIKSI
OMAN MOTIVAATIONSA SANOITTAMISESSA.
Se saattaa olla avuksi myös, kun pitää viestiä hakijoille ajantasaisesti rekrytoinnin edistymisestä.
Älä teetä kaikkea tekoälyllä
Mönkäre kannustaa myös työnhakijoita käyttämään tekoälyä.
Jo haun alkuvaiheessa se voi auttaa haarukoimaan sopivia työnantajia omalta alueelta. Millä alalla on luvassa kasvua? Miten kiinnostavalla yrityksellä menee taloudellisesti?
Omaa hakemusta ja ansioluetteloa on myös hyvä sparrata tekoälyn kanssa. Kokonaan sillä ei kuitenkaan kannata työtä teettää.
– Täysin tekoälyn tekemät hakemukset kyllä erottaa. Edelleen ihminen on parempi esimerkiksi oman motivaationsa sanoittamisessa. Ja juuri hakijan motivaatio on se, mistä työnantajat ovat erityisen kiinnostuneita, Mönkäre sanoo.
Myös haastatteluun valmistautumisessa tekoäly on hyvä työkaveri. Sitä voi pyytää muodostamaan tehtävään sopivia kysymyksiä. Ja sen avulla voi hakea taustatietoa organisaatiosta.
– Mitä parempi on käyttämään tekoälyä, sen enemmän siitä on hyö -
tyä työnhaussa. Työnantajatkin arvostavat tekoälyosaamista.
Tietoturva kunnossa
Tekoälyn käyttö rekrytoinnissa voi myös mietityttää työnhakijaa. Onhan hakemuksissa paljon henkilötietoja.
Pelko on turha. Työnantajat ja rekrytoijat noudattavat Suomessa lainsäädäntöä ja EU:n tietosuojadirektiivi GDPR:n säännöksiä. Tiedot eivät vuoda ChatGPT:n opetusmateriaaliksi.
Hän kuitenkin peräänkuuluttaa avoimuutta. Hakijalle olisi hyvä kertoa, jos rekrytoinnissa hyödynnetään tekoälyä.
Mönkäre uskoo, että tekoälyn käyttö rekrytoinnissa lisääntyy tulevaisuudessa puolin ja toisin. Sekä rekrytointi että työnhaku tehostuvat. Työnhakija voi tehdä aiempaa laadukkaampia hakemuksia aiempaa useampaan työpaikkaan. Työnantaja taas löytää sopivia kandidaatteja aiempaa helpommin.
– Uskon, että tekoälyn ansiosta rekrytoijalle jää enemmän aikaa läsnäoloon, suoraan ihmiskontaktiin, Mönkäre sanoo. T
Tiiminvetäjä
Antton Mönkäre Academic Work
TEKOÄLY TEKEE
VIDEOISTA MUISTIINPANOJA
Videohakemusten ja -haastatteluiden analysoinnissa ei Suomessa käytetä tekoälyä, ei ainakaan minun tietoni mukaan, sanoo tiiminvetäjä Antton Mönkäre Academic Works -rekrytointiyrityksestä.
Sen sijaan rekrytoija tai työnantaja voi hyödyntää tekoälyä muistiinpanojen tekemisessä. Rekrytoinnista päättävä henkilö voi hyödyntää muistiinpanoja puntaroidessaan valintaa.
Mönkäreen mukaan vain harva yritys suosii videohakemuksia. Ne ovat työläitä niin hakijalle kuin rekrytoijalle.
Sen sijaan videohaastattelut ovat nykyisin varsin tavallisia. Ne yleistyivät koronapandemian aikaan ja tulivat jäädäkseen.
– Usein ensimmäisen kierroksen haastattelut tehdään etänä Teamsin tai Google Meetin välityksellä. Viimeiseen vaiheeseen edenneet kandidaatit työnantaja haluaa kuitenkin yleensä tavata edelleen kasvotusten, Mönkäre selittää. Hyvässä videohakemuksessa on Mönkäreen mukaan samoja elementtejä kuin hyvässä perinteisessä kirjallisessa hakemuksessa. Hyvä hakuvideo on tiivis ja persoonallinen. Se tuo selvästi esiin, mitä työnhakija pystyy tarjoamaan työnantajalle. Millaista kokemusta ja osaamista hakijalla on ja ennen kaikkea, millainen motivaatio hänellä on tehtävään? Työhakemus kannattaa lähettää työnantajalle sellaisessa muodossa kuin on pyydetty. Jos rekrytoija toivoo kirjallista hakemusta, ei kannata lähettää pelkkää videohakemusta. Videon voi toki liittää mukaan, jos on mahdollisuus lähettää ansioluettelon ja hakemuskirjeen lisäksi muutakin materiaalia.
PARITURVALLA LAITAT MYÖS PUOLISOSI HENKIVAKUUTUKSEN
Hyödynnä jäsenetusi.
Riittää, että vakuutuksenottaja on jäsen:
kalevavakuutus.fi/tradenomit
HENKIVAKUUTUS
sinulle ja puolisollesi
200 000 € korvaussumma
30-vuotiaat 40-vuotiaat 50-vuotiaat
Esimerkkihinta Tradenomien jäsenedulla. Suluissa hinta ilman liiton alennusta.
Pariturvassa esimerkkihinta kattaa molemmat vakuutetut.
Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta
KAVERITKIN
mukaan!
Jäsensuosittelumalli uudistui: Tradenomit palkitsee jäseniä silloin, kun uusi jäsen liittyessään ilmoittaa ystävänsä tai kollegansa jäsenyyden suosittelijaksi.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVITUS: GETTY IMAGES
Suosittelemalla voi ansaita jopa vuoden jäsenmaksut takaisin. Liitto pystyy toimimaan sitä paremmin ja tehokkaammin, mitä leveämmät hartiat sillä on. Siksi jokainen jäsen hyötyy myös siitä, että jäseniä on mahdollisimman monta. Kaverin mukaan pyytämisestä saa rahanarvoisia etuja: jäsenyyttä suositellut suosittelija saa jokaisesta uudesta jäsenestä suosittelupalkinnon. Mitä enemmän uusia jäseniä saat mukaan, sen isommaksi palkkio voi kertyä. Parhaimmillaan jäsenyyksien suosittelu voi tuottaa palkkiosumman, jolla voi ansaita takaisin jopa vuoden jäsenmaksut.
Suosittelun idea on yksinkertainen: uusi jäsen voi ilmoittaa jäsenyyden suosittelijan liittyessään Tradenomien jäseneksi. Jos suosittelija on liiton jäsen, hänet palkitaan suosittelusta. Kun jäseneksi liittynyt uusi jäsen on maksanut ensimmäisen jäsenmaksunsa, suosittelijalle lähetetään viesti, jossa hän pääsee valitsemaan haluamansa suosittelupalkinnon.
Käytännössä täysjäsenten palkitsemismalli on portaittainen: ensimmäisestä suo -
sittelusta saa hyvän starttipalkkion, ja jatkossa jokainen uusi jäsen nostaa palkkion aina seuraavalle tasolle.
Ensimmäisestä suosittelusta maksetaan 33 euron suuruinen palkkio, toisesta 50 euron suuruinen palkkio, kolmannesta 75 euron suuruinen palkkio, neljännestä sadan euron suuruinen palkkio ja viidennestä 138 euron suuruinen palkkio. Kuudennesta suosittelusta eteenpäin jokaisesta uudesta jäsenestä saa 50 euron suuruisen palkkion.
Myös opiskelijajäsenet voivat tienata suosittelemalla jäsenyyttä. Opiskelijajäsenet palkitaan Kulta- tai Musta-tason jäsenestä 20 euron suuruisella palkkiolla.
Oli sitten jäsenyyden taso mikä hyvänsä, palkkion saadakseen jäseneksi liittyvän tai jäsenlajia vaihtajan täytyy itse muistaa ilmoittaa suosittelijan tiedot liittymisvaiheessa. Hänen tulee kirjoittaa
Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien asiakaskokemusjohtaja Aleksi Rankka
liittymislomakkeen ”Jäsenyyden suosittelu”-kohtaan suosittelijan nimi ja puhelinnumero.
Suosittelusta tienattu palkinto voi olla joko lahjakortti tai selvää säästöä jäsenmaksuun. Jos suosittelija päättää lunastaa palkintonsa jäsenmaksun alennuksena, palkkio hyvitetään tulevista jäsenmaksuista. Jos palkkio ylittää loppuvuoden maksut, etu siirtyy seuraavalle vuodelle.
Toinen vaihtoehto on lunastaa palkinto esimerkiksi SuperLahjakorttina. Kyseinen lahjakortti käy sadoissa verkkokaupoissa ja liikkeissä kautta maan. Lahjakortin saa toimitettuna omaan sähköpostiin. Lahjakorttipalkinnot voivat vaihtua.
Kuudennesta suosittelusta eteenpäin jokaisesta uudesta jäsenestä saa 50 EURON suuruisen palkkion.
Tarkista ehdot ja muista verotus
Suosittelijan tulee olla Tradenomien jäsen. Jäsenhankintapalkkion saa uusista Kulta- tai Musta-tason jäsenistä ja täysjäsenistä. Myös Kulta- tai Musta-tasolta täysjäseneksi siirtyvän tai Hopea-tasolta Kulta- tai Musta-tasolle siirtyvistä annetaan jäsenhankintapalkkio. Mikäli vaihtaa jäsenlajia Kulta-tasolta Mustaan, ei suosittelijalle myönnetä jäsenmaksualennusta. Suosittelijan kannattaa muistaa verotus. Lahjakortit ovat verohallinnon ohjeistuksen mukaan veronalaista tuloa. Liitto ilmoittaa veronalaiset palkinnot tulorekisteriin. T
3
HELPPOA JA NOPEAA VAIHETTA
1 Aloita suosittelu vinkkaamalla kollegalle tai opiskelukaverille siitä, miksi Tradenomien jäsenyys kannattaa.
2
Kun olet saanut kaverin mukaan liittymään, pyydä häntä täyttämään liittymislomake. Muista, että mukaan tarvitaan myös suosittelijan puhelinnumero.
3
Lopuksi on aika lunastaa palkinto. Palkinnon pääsee lunastamaan, kun uusi jäsen on maksanut ensimmäisen jäsenmaksunsa. Suosittelija saa tällöin sähköpostiviestin, jonka mukana olevan linkin kautta pääsee valitsemaan haluamansa palkinnon.
LUE LISÄÄ: tradenomi.fi/jasenyys
OSAAMISKYSELY:
Osaamisselvityksen raportti on luettavissa verkkosivuillamme ja YouTubekanavaltamme löydät tallenteen osaamiskyselyn julkaisutilaisuudesta.
UUSIEN TAITOJEN OPPIMINEN KIINNOSTAA TRADENOMEJA
Tradenomit haluavat kehittää osaamistaan, mutta työn ohessa tapahtuvan opiskelun esteitä pitää purkaa.
TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVA: GETTY IMAGES
Tammikuussa julkistettiin osaamisselvitys, Tradenomien ja Insinööriliiton yhteishanke, jonka toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Tradenomivastaajia oli vähän yli 700.
– Selvitys antoi meille arvokasta tietoa siitä, miten jäsenet näkevät oman osaamisensa ja mitä he ajattelevat sen kehittämistarpeista, taustoittaa Tradenomien tutkija Joonas Miettinen.
– Nyt pystymme paremmin viemään jäsenten viestiä työnantajille, poliittisille päättäjille ja ammattikorkeakouluille, lisää erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.
Toivelistalla tekoälyä ja ihmissuhdetaitoja
Vastaajista 70 prosenttia tahtoo hakeutua johonkin koulutukseen, joko tutkintoon johtavaan tai jonkin tietyn osa-alueen taitoja parantavaan. Varsinkin ylempi AMK-tutkinto kiinnostaa.
– Yli kolmasosa kertoi, että aikoo seuraavan viiden vuoden aikana hakeutua sitä suorittamaan, sanoo Miettinen.
Kun vastaajilta kysyttiin, mistä aiheista he kaipaavat koulutusta, avoimissa vastauksissa nousi vahvimmin esille tekoälyn hyödyntäminen työssä. Myös digitalisaatiosta ja ylipäätään uusista teknisistä järjestelmistä halutaan lisäoppia.
Moni vastaaja koki tarvetta kohentaa sosiaalista osaamistaan, kuten johtamis- ja ihmissuhdetaitoja.
– Nykyisessä työelämässä korostuu verkostomainen työtapa. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä ryhmätyöhön. Puheella vaikuttaminen ja omien kantojen saaminen eteenpäin, eli klassiset retoriset taidot ovat myös hyvin tärkeitä.
Lisäksi haluttiin koulutusta itsensä johtamiseen ja oman työn organisointiin.
Työkuorma ja aikapula jarruina
Vastaajat arvioivat, että omasta osaamisesta on työn kautta tullut noin 70 prosenttia ja tutkinnon kautta 30 prosenttia.
– Tutkinto antaa hyvän pohjan, ja osaaminen karttuu sen jälkeen verkkaisesti työssä, tulkitsee Tuomas Meriniemi.
Päämotivaationa kouluttautumiseen on halu tietää kiinnostavista aiheista sekä hyö-
Markus Sommers
Sabrina Bqain
Tuomas Meriniemi Joonas Miettinen
Osaamisselvitys: koulutus toivelistalla
%
SUURIMMAT ESTEET LISÄ KOULUTTAUTUMISELLE OVAT
ajan puute, työn kuormittavuus ja opintojen muun elämän sovittamisen vaikeus.
70 prosenttia kyselyyn vastanneista haluaa hakeutua koulutukseen, joko tutkintoon johtavaan tai johonkin tiettyyn osa-alueeseen keskittyvään.
Liitto toivoo, että TYÖNANTAJAT KANNUSTAISIVAT TRADENOMEJA KOULUTTAUTUMISEEN.
YLI KOLMASOSA VASTAAJISTA AIKOO
SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA HAKEUTUA SUORITTAMAAN YLEMPÄÄ
AMK-TUTKINTOA.
dyllisten taitojen oppiminen. Näiden jälkeen tulevat mahdollisuus saada enemmän palkkaa, edetä uralla ja kyky tehdä oma työ paremmin.
Yleisimmät esteet lisäkoulutuksen hankkimiselle ovat ajan puute, työn kuormittavuus ja vaikeus sovittaa opintoja muuhun elämään. Myös taloudelliset syyt painavat vaakakupissa.
Tradenomit jatkuvan oppimisen asialla
Tradenomien tavoite on, että jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen onnistuisivat työelämässä sujuvasti.
– Näemme, että on olemassa selvä
tarve aikuiskoulutustuen kaltaiselle mallille, Meriniemi sanoo. Liitto toivoo työnantajien kannustavan enemmän kouluttautumiseen. Tradenomit on myös esittänyt, että työnantajilla tulisi olla mahdollisuus tarjota verovapaana henkilöstöetuna kouluttautumisetu, joka vertautuisi lounasetuun. – Mahdollisuus opiskella opintovapaalla työn ohessa nykyistä joustavammin kuuluu sekin liiton tavoitteisiin. Meriniemi muistuttaa, että tekemänsä vaikuttamistyön ja edunvalvonnan lisäksi Tradenomit tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, kuten koulutuksia ja urapalveluja. T
TRADENOMI JA INSINÖÖRI – KUIN KAKSI MARJAA?
Tarvitaan koulutusta tekoälystä, sillä työn arjessa siihen ei ehdi perehtyä tarpeeksi. Ihmissuhdetaitoja kannattaa opiskella, jotta työpaikan haastavat tilanteet hoituvat helpommin.
Tradenomit ja insinöörit kokivat osaamiskyselyssä koulutustarpeensa hyvin samanlaisina. Yllättävää, vai mitä?
– Kyllä ja ei. Työtehtäväthän ovat näillä ryhmillä keskimäärin aika erilaisia, mutta tulokset kertovat, että tietyt muutostrendit leikkaavat läpi koko työelämän. Tekoäly vaikuttaa sekä taloushallinnon ammattilaiseen että suunnittelutyötä tekevään insinööriin.
Tutkija Joonas Miettinen
Merkonomikoulutuksesta on ollut minulle hyötyä tradenomiopinnoissa, kertoo Vuoden tradenomiopiskelija Tiina Kiiveri.
OPINTOJA VAUHDITTAA RYHMÄN TUKI
Vuoden tradenomiopiskelija Tiina Kiiveri iloitsee hyvästä yhteistyöstä opiskelijaryhmässä. Tradenomiopintojen rinnalla hän pyörittää lapsiperhearkea ja haaveilee omasta hevosesta.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: JUUSO HAARALA
Vuoden tradenomiopiskelijaksi on valittu Tiina Kiiveri, joka opiskelee Centria-ammattikorkeakoulussa toista vuotta. Kalajoella, kuuluisien hiekkasärkkien tuntumassa asuva 39-vuotias Kiiveri suorittaa opintoja monimuoto-opintoina. Opintoihin kuuluu etäluentoja, itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, ryhmätöitä ja tenttejä.
– Monimuoto-opinnoissa opiskelijalla on paljon vastuuta omasta oppimisesta ja ajanhallinnasta, jotta opinnot ja muu arki sujuvat, sanoo Kiiveri.
Oma kotiryhmä on ollut tärkeä tuki opintojen alusta asti.
– Teemme ryhmätöitä yhdessä, jaamme fiiliksiä ja kysymme toisiltamme neuvoa. Iso kiitos ryhmäläisille.
Kiiveri kertoo ylistäneensä ryhmän tukea myös omalle perheelle.
– On myös kivaa, kun opiskelijana tutustuu uusiin ihmisiin ja tuntee kuuluvansa johonkin.
Lähihoitajan ammatista kohti tradenomitutkintoa
Kiiveri on aikaisemmalta ammatiltaan lähihoitaja, ja hän on suorittanut myös merkonomin tutkinnon. Tradenomiopintojen alkaessa hän mietti omaa pärjäämistään, koska hänellä
ei ollut korkeakouluopinnoista aiempaa kokemusta.
– Merkonomikoulutuksesta on ollut minulle hyötyä tradenomiopinnoissa. Uuden oppiminen on aina mielenkiintoista ja palkitsevaa.
Kiiveri toivoo valmistuttuaan pääsevänsä töihin pankkiin, vakuutusyhtiöön tai tilitoimistoon. Häntä kiinnostavat erityisesti taloushallinnan työtehtävät ja palkanlaskenta. Jatkuva osaamisen kehittäminen on Kiiverille tärkeää muuttuvassa maailmassa.
Kiiveri opiskeli merkonomiksi koronapandemian aikaan. Silloin hän ei saanut opintoihin kuuluvia loppuvaiheen harjoittelupaikkoja, vaan suoritti osan harjoitteluista oppilaitosnäyttönä. Hän arvelee, että työllistyminen olisi voinut olla helpompaa harjoittelupaikkojen kautta. Koronan takia opiskeluaika sattui huonoon saumaan.
Kiiveri odottaa tradenomiopinnoissa perusopintojen jälkeen tulevia harjoittelujaksoja ja aikanaan opinnäytetyön tekemistä. Hän toivoo luovansa niiden aikana kontakteja työelämään. Työnantajilta hän toivoo, että mahdollisuuksia annettaisiin myös sellaisille, joilla ei vielä ole alan työkokemusta.
– Jostakin täytyy aloittaa, että pääsee rakentamaan pohjaa, kehittämään itseään ja hankkimaan osaamista.
Perheellisen opiskelijan arki rullaa
Kiiverille on tärkeää, että opinnot etenevät aikataulun mukaisesti. Hän haluaa valmistua ajallaan.
– Elämässä voi kuitenkin tulla eteen ihan mitä vaan. Voi olla, että itsestä riippumattomista syistä opinnot venyvät. Se on inhimillistä.
Kiiveri on yksinhuoltaja ja hänellä on kaksi lasta. Varsinkin pienempi lapsi tarvitsee vielä paljon huomiota. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei aina ole helppoa – varsinkin, kun lapsilla on omat harrastuksensa. Poika pelaa jalkapalloa ja tytär käy kerhossa ja ratsastamassa.
– Nostan hattua opiskelijoille, joilla on perhe, käyvät töissä ja sen päälle vielä opiskelevat.
Hyvien numeroiden saaminen opinnoissa Kiiveristä palkitsevaa. Hän kuitenkin korostaa, että riittää kun pääsee omiin tavoitteisiinsa.
– Pitää olla armollinen itselleen. Ei tarvitse taivaita tavoitella. Jos vaatii itseltään liikoja niin äkkiä palaa loppuun.
Vanhasta työstä oppia uuteen
Kiiveri työskenteli lähihoitajana vuoteen 2021 asti ja kartutti monipuolista työkokemusta. Hän työskenteli muun muassa terveyskeskuksissa, hoivakodeissa sekä hengityshalvaus- ja selkäydinvammapotilaiden hoitotiimeissä. Asiakkaisiin kuuluivat vuosien varrella niin nuoret, vanhukset, kehitysvammaiset, päihdekuntoutujat kuin muistisairaatkin. Kiiveri piti paljon työstään,
JOS VAATII
ITSELTÄÄN LIIKOJA NIIN ÄKKIÄ
PALAA LOPPUUN.
mutta joutui luopumaan ammatista, koska hänen käsiensä iho ei enää kestänyt jatkuvaa desinfiointiaineiden käyttöä ja käsineiden vaihtoa. Hän joutui vaihtamaan alaa. Kiiverille on vuosien varrella karttunut taitoa kohdata eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Hän ajattelee, että terveydenhoitoalan ja asiakaspalvelutyön kokemuksesta voi olla hyötyä työnhaussa ja tulevassa työssä.
Haaveissa hevonen ja poni
Vapaa-ajallaan Kiiveri nauttii luonnossa liikkumisesta, lenkkeilystä ja pyöräilystä.
– On tosi kiva käydä meren rannassa kävelemässä, kun on nättejä päiviä.
Kesäaikaan perhe veneilee saaristossa.
Kiiveri kertoo myös olevansa eläinrakas ja perheellä on kissa.
– Haaveita pitää aina olla. Minulla on ollut aiemmin ollut hevosia. Haaveilen nyt omasta hevosesta ja ponista, että saisi tuo tyttökin ratsastella.
Vaikka arjen, perhe-elämän ja opintojen yhteensovittaminen on välillä haastavaa niin Kiiveri kertoo keskittyvänsä positiivisiin ajatuksiin ja tulevaisuuteen. Opiskelu on hänen mielestään hyvin antoisa elämänvaihe.
– Olen iloinen, että sain opiskelupaikan. Se on ollut mieltä ylentävä asia, sanoo Tiina Kiiveri. T
Hyödynnä opiskelijan työkalupakkia työnhakuun
Polku unelmaduuniin -portaalista löydät kaiken mitä tarvitset onnistuneeseen työnhakuun!
Portaalissa:
• Ohjeita ja vinkkejä työnhaun dokumenttien parantamiseksi
• Valmiita malleja, ohjeita, videoita ja työkaluja työnhaun tueksi
• Vinkkejä oman osaamisen ja vahvuuksien sanoittamiseen
• käytettävissäsi 24/7
• maksuton
VARAA AIKA VERKOSSA
UUSI KOULUTUS!
Hakuaika 10.-24.3.2026
KUN OLET KASVANUT ULOS ROOLISTASI
→ Julkiset hankinnat
→ Muutosjohtaminen
→ Sosiaali-ja terveysalan kestävä johtaminen ja kehittäminen
Olemme Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Master’s-tutkintomme tarjoavat ratkaisevan lisäosaamisen liiketalouden asiantuntijatehtäviin.
Meillä opiskelet joustavasti työsi ohessa. Opinnot tapahtuvat verkossa sekä modernilla Myllypuron kampuksella Helsingissä.
10.–24.3.
