Tradenomi 1/2018

1/2018

Uteliaisuus innosti

Vesa Hietasta riskinottoon 14

10

Teema

Hyvä perehdytys vaatii aikaa

16

Ilmiö

Mikä ihmeen arvonluonti?

32

Edut ja palvelut

Kilpailuta asuntolainasi

Haaveissa MBA-tutkinto?

Hae kevään yhteishaussa 14. - 28.3.2018 Tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tee ammatillisista haaveistasi totta ja hae meille opiskelemaan: turkuamk.fi/haku

YAMK – ylempi korkeakoulututkinto joustavasti työn ohessa Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden esimerkiksi julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu maisteritutkinto. Koulutus antaa sinulle valmiudet toimia monipuolisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. YAMK-koulutukseen voit hakea, kun olet suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja kerryttänyt sen jälkeen kolme vuotta alan työkokemusta.

YAMK-tutkinnon voit suorittaa joustavasti työn ohessa: lähiopetusta on keskimäärin kahtena päivänä kuukaudessa ja etäjaksoilla opiskelet itsenäisesti verkossa. Opinnot on suunniteltu tehtäväksi työn ohessa 2 vuodessa, mutta joustavilla ratkaisuilla tuetaan myös nopeampaa valmistumista.

Opinnoista hyötyä myös työnantajalle YAMK-koulutuksessa keskeisessä osassa on opinnäytetyö, joka tehdään useimmiten kehittämishankkeena omalle työpaikalle. Myös muita opintojen aikaisia oppimistehtäviä on mahdollista soveltaa oman työn tai työpaikan kehittämiseen. Opinnot hyödyttävät siten myös työnantajaa, kun osana opintoja voidaan kehittää esimerkiksi työnantajaorganisaation tuotteita, prosesseja tai työyhteisöä.

Antoisinta YAMK-opinnoissa olivat mielestäni opiskelukavereista muodostunut verkosto, joka on tärkeä jatkossakin, sekä opinnäytetyö.

Opinnäytetyö tehtiin kehittämishankkeena omalle työpaikalle, ja tutkimuksen tuloksista oli myös hyötyä työnantajalle.

Juha, YAMK-alumni

Hae opiskelemaan kevään yhteishaussa 14. - 28.3.2018 ja aloita opinnot syksyllä Master of Business Administration, Leadership and Service Design (90 op, 2 vuotta) The degree programme answers the constantly growing competence requirements and needs in design, businesses and working life. The profile of the programme is on the combination of design thinking, business and society and the focus is on the area of service design.

Master of Business Administration, Professional Sales Management (90 op, 2 vuotta) The degree programme in Professional Sales Management is meant for professionals who want to expand their knowledge about different competences and skills needed in demanding B2B sales work and in sales management.

Tradenomi (ylempi AMK), liiketoiminnan kehittäminen (90 op, 2 vuotta) Liiketoiminnan kehittämisen YAMK-koulutus antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutuksen kokoavina teemoina ovat johtamisosaaminen ja liiketoiminnan kehittämisosaaminen liiketalouden organisaatioissa.

Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot koulutuksesta löydät nettisivuiltamme: turkuamk.fi/haku

Parasta opinnoissa oli se, että opiskelijaryhmä koostui eri alojen ammattilaisista. Lähipäivinä syntyneet keskustelut ryhmässä olivat erittäin mielenkiintoisia ja opettavaisia.

Myös opintojen suoritustapa oli minulle hyvin sopiva: lähipäivät, ryhmätyöt ja etätyöskentely muodostivat hyvän yhdistelmän, jossa opiskeleminen oli mielekästä.

Jami, YAMK-alumni

Työaikalaki kuuluu kaikille

KUVA Sami Heiskanen

E

sitystä uudeksi työaikalaiksi on työstetty tällä hallitus­ kaudella. Valmistelutyö on ollut jo pitkään käynnissä, eikä valmisteluun nimitetty työryhmä saanut viime vuonna aikaan yksimielistä esitystä. Käsittely siirrettiin hallituksen toimesta kuluvalle vuodelle. Parhaillaan esitystä uudeksi laiksi valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa ministeriössä, ja julkiseksi sen on arvioitu tulevan kevään mittaan.

Nykylaki on säädetty vuonna 1996, ja asiantuntijatyön osalta se kaipaa ehdottomasti uudistamista, sillä laki ei huomioi riittävällä tavalla asiantuntijatyön vaatimuksia ja tarpeita. Laki tunnistaa ainoastaan tietyssä paikassa tiettynä aikana tehtävän työn, eikä esimerkiksi matka­aikaa lueta työajaksi. Asiantuntijat työskentele­ vät lähes kaikkina viikonpäivinä kaikkialla vastatakseen organisaa­ tioidensa ja asiakkaiden vaatimuksiin. Valtaosa heistä tekee mer­ kittävästi pidempää päivää kuin mistä ovat työsopimuksessaan sopineet. Ja usein ylitöiden osalta korvauksetta.

Lakiuudistuksen keskeisin ongelma on sen soveltamisala. Osa työnantajaliitoista on julkisesti kertonut tavoitteekseen sen, ettei lakia enää pitäisi soveltaa asiantuntijoihin. Toisin sanoen trade­ nomit ja muut korkeakoulutetut heitettäisiin kylmästi ulos lain piiristä. Tähän saakka lain ulkopuolella on ainoastaan yrityksen ylin johto, joiden muutkin työsuhteen ehdot eroavat merkittävästi asiantuntijoiden työehdoista, kuten esimerkiksi palkka.

Asiantuntijat venyvät ja joustavat työelämässä, jotta saavat työnsä hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Se aika on pois yksityiselämästä ja ylitöiden korvauksettomuus omasta rahapus­ sista. Puhumattakaan siitä, että organisaation resurssipula jää huomaamatta, jos työt kuitenkin tulevat hoidetuksi – usein ilmai­ seksi ja omalla ajalla.

Kyseessä on todella merkittävä kysymys jäsenkunnallemme, sillä lain uudistamisen myötä määritetään myös työsuhteen ehto­ jen vähimmäistaso. Asiantuntijat, jos ketkä, tarvitsevat lain tuomaa työaikasuojelua.

Asiantuntijat venyvät ja joustavat työelämässä, jotta saavat työnsä hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla.

Anu Väätäjä viestintäpäällikkö Twitter: @AnuVaataja

Tradenomi

3

01/18 03 Pääkirjoitus 05 Numerot 06 Uutiset 09 Ajankohtaista

Neuvotteluiden tulokset ja tilanteet

10 Teema

Hyvä perehdytys vaatii aikaa

14 Profiili

Vesa Hietanen on riskin ottava turvallisuusmies

10

16 llmiö

Arvonluonnin aakkoset

21 Kahvinurkka

Vuorovaikutusta voi oppia

16

22 Ajassa

TRALin puheenjohtajisto esittäytyy

24 Pykälä

Aktiivimalli puhuttaa

26 Neljä faktaa

26 Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

Etätyössä korostuvat vapaus ja vastuu

27 PJ

Liiton brändi uudistuu

32

28 Opiskelijat

Tsekkaa työelämän pelisäännöt Uusi hallitus on aloittanut toimintansa

32 Edut & palvelut

Aika kilpailuttaa asuntolaina

34 Kiperät kysymykset JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy neljä kertaa vuonna 2018. Lehti 2/2018 ilmestyy 21.6. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 16. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Tradenomien keskipalkka on noussut TRALin vuotuisen jäsentutkimuksen mukaan tradenomien keskipalkka on noussut 3 661 euroon. Aikaisemmin se oli 3 466 euroa. Ammattivuosia heillä on keskimäärin lähes kymmenen vuotta, ja noin puolet heistä sijoittuvat asiantuntijatehtäviin.

KO O N N U T Henna Tanskanen

TRADENOMIEN PROFIILI

32,1 % 67,9 % Miehiä

Naisia

IKÄJAKAUMA

36 9,4

Keski-ikä

Ammattivuosia keskimäärin

Vuotta

3 661 € KESKIPALKKA

SEKTORI

88,1 % 11,9 %

Yksityinen

Julkinen

TOIMIASEMA Johto

Asiantuntijat

4,9 %

45,6 %

Keskijohto

Toimihenkilöt

18,5 %

31,1 %

SUURIMMAT TOIMIALAT Teknologiateollisuus (sis. Tipal)

13,4 %

Julkinen sektori

Kaupan ala

Finanssiala

ICT-ala

11,9 %

10,6 %

8,3 %

6,9 % Tradenomi 5

Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Koko maa Varsinais-Suomi Uusimaa Lappi Pohjais-Savo Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjaois-Karjala Häme Kainuu

25 22 21 19 18 18 18 17 17 17 16 15 15 15 12 11

Korkeakoulutettujen työttömien määrän vähennys (%) Muutos vuoden aikana, vertailu 12/2016 ja 12/2017 tilanteesta

3,6 % Tradenomien ansiot kasvoivat 3,6 prosenttia

Akava: Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdikkaasti

K

työttömiä oli vuoden 2017 joulukuun lopussa yhteensä 41 171. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 8 898 henkilöä eli 17,8 prosenttia. Kaikkiaan joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suo­ messa 278 182, joka on 15,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömien määrä laskee kaikilla akavalaisilla koulutusaloilla. Työttömänä oli vuoden 2017 joulukuun lopussa 5 357 insinööriä (muutos vuoden aikana –23,3 %), 3 871 tradenomia (–15,4 %), 2 851 filosofian maisteria (humanistiset tie­ teet) (–14,9 %), 2 265 kauppatieteistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorit­ tanutta (–13,7 %) ja 2 138 diplomi­insi­ nööriä (–24,6 %).

Korkeakoulututkinnon suorittanei­ den työttömien määrä on vähentynyt kaikkien ELY­keskusten alueilla.

Nopeinta työttömyyden lasku viime vuonna oli Pirkanmaalla (–25 %), ORKEAKOULUTETTUJA

Satakunnassa (–22 %) ja Etelä­Pohjan­ maalla (–21 %). Vähiten korkeakoulutet­ tujen työttömien määrä puolestaan laski vuoden aikana Kainuussa (–11 %) ja Hämeessä (–12 %).

Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu on pitkään jatkunut ja laaja ilmiö. Viime vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna työttömien määrä on kaikilla Akavan jäsenliittojen edustamilla koulutusaloilla nyt suu­ rempi. Vuodesta 2008 vuoteen 2017 korkeakoulutettujen työttömien määrä 2,5­kertaistui finanssikriisistä alkaneen heikon taloussuhdanteen aikana. Voi­ makkain työttömyyden kasvuvaihe korkeakoulutetuilla alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012, taantuman toisessa vaiheessa. Vuoden 2017 syksyllä korkea­ koulutettujenkin työttömyys kääntyi laskusuuntaan. à AKAVA.FI

Perhevapaauudistusta olisi tarvittu kipeästi, sillä nykyinen järjestelmä on vanhentunut ja epätasa-arvoinen.

6 Tradenomi

T

ansaitsivat vuonna 2017 keskimäärin 3 661 euroa kuukau­ dessa, ja ansiot kasvoivat noin 3,6 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Kasvu oli suurinta vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työs­ kentelevillä tradenomeilla.

Korkeakoulutettujen työllisyystilan­ teen nopea paraneminen näkyy myös tradenomien keskuudessa. Yli 80 pro­ senttia tradenomeista kokee oman työ­ suhteensa tilanteen olevan vakaa. Irti­ sanomisia piti mahdollisena ainoastaan 10 prosenttia vastaajista.

Valtaosa tradenomeista voi tehdä etätyötä, ainoastaan neljänneksen osalla se ei ole mahdollista, vaikka haluja olisi.

Etätyön koetaan parantavan työhyvin­ vointia sekä helpottavan työ­ ja yksityis­ elämän yhteensovittamista. Jopa 64 prosenttia ilmoittaa etätyömahdolli­ suuksien vaikuttavan työpaikan valintaan.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös kilpailukykysopimuksen toteutumista tradenomien työpaikoilla. Työajan pidentämisen osalta toimialojen väliset erot olivat suuria, mutta lähes 40 pro­ sentilla sitä ei tehty lainkaan.

TRALin vuotuinen jäsentutkimus kartoittaa tradenomien työoloja, palkka­ tasoa sekä sijoittumista työelämään. Lue tutkimus verkkosivuillamme.

RADENOMIT

à TRAL.FI/TUTKIMUKSET

-17,8 %

à Korkeakoulutettuja

työttömiä oli vuoden 2017 joulukuun lopussa 17,8 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Jäsenetuopas ilmestynyt

T

tapaan kokosimme kaikki jäsenetumme yksiin kansiin.

Jäsenetuoppaamme sähköinen versio löytyy verkkosivuiltamme. Se on käännetty myös englanniksi.

Opasta jaetaan painettuna tapahtu­ missamme, ja se lähetetään myös kai­ kille uusille jäsenille liittymispaketissa.

UTTUUN

à TRAL.FI/JULKAISUT

Perhevapaauudistuksen kaatuminen oli pettymys

Ylempi korkeakoulututkinto työn ohessa!

T

Digiajan palvelujohtaminen virtuaalikampus

on pettynyt hallituksen valmisteleman perhe­ vapaauudistuksen kaatumiseen. Uudistusta olisi tarvittu kipeästi, sillä nykyinen perhevapaa­ järjestelmä on vanhentunut ja epätasa­arvoinen.

– Kaikki puolueet ja järjestöt ovat juhlapuheissaan olleet uudistuksen kannalla, mutta kävi kuten aina, mitään ei saatu aikaan, TRALin yksikönjohtaja VilleVeikko Rantamaula ärähtää.

– Selvitystä selvityksen perään ja aina ovat rahat loppu, kun tarvittaisiin toimenpiteitä. Kärsijöinä ovat nuoret vanhemmat, unohtamatta lapsia, joita varten perhevapaajärjestelmä on olemassa, jatkaa Rantamaula.

– Perhevapaauudistusta oli todella odotettu. Sen piti ratkaista hoivavastuun tasaisempi jakautuminen van­ hempien kesken sekä parantaa työn ja perhe­elämän yhteensovittamista, kommentoi asiamies Elin BlomqvistValtonen.

TRAL edellyttää, että seuraavassa hallitusohjelmassa perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus on työ­ elämäasioiden kärkihankkeena. Tutustu TRALin val­ mistelemaan perhevapaamalliin verkkosivuillamme.

RAL

Johtamisen taidot Esimiestyö Työelämän kehittäminen Näkemykselliset ratkaisut

Tradenomi YAMK / MBA –tutkinnon suoritat 1½ vuodessa tai oman aikataulusi mukaan.

International Business Management virtuaalikampus, 2 seminaariviikkoa Torniossa Liiketoimintaosaamisen johtaminen virtuaalikampus ja Rovaniemi Haut syksyllä 2018 alkaviin ohjelmiin alkavat maaliskuussa.

www.lapinamk.fi/YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio

à TRAL.FI/PERH EVAPAA

Tradenomi

7

Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi

S

häirintään on puututtava työpaikalla mahdollisimman nopeasti. Selkeät pelisäännöt ja johdon tuki ovat tärkeitä esimiehille. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä epäasiallisen kohtelun, kuten EKSUAALISEEN

seksuaalisen häirinnän, kohteeksi.

Esimies, oletko pohtinut ja tarkistanut, millaiset ohjeet työpaikalla on seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi?

Onko työyhteisössäsi nollatoleranssi ja luottamuksen ilmapiiri, jossa uskalletaan ottaa seksuaalinen häirintä puheeksi ja puuttua siihen?

Ennakointi ja selkeät ohjeistukset ovat tärkeitä seksuaalisen häirinnän ehkäisyssä. Akava kokosi toimenpideohjeet työpaikoille, esimiehille, häirityille ja henkilöstöedustajille, miten seksuaaliseen häirintään voidaan työyhteisössä puuttua.

AKAVALAI N EN.FI/AKAVALAI N EN/ARJESSA/TYOELAMASSA/ESIMI EH EN_PITAA_PUUTTUA_SEKSUAALISEEN_HAI RI NTAAN

Videokirjastosta tukea työelämään

T

24/7-palvelut ovat laajentuneet videokirjastolla. Kirjastossa on tarjolla yli 50 itseopiskeluvideota työelämään liittyvistä tärkeistä aiheista. Videoiden aihepiirit käsittelevät muun muassa työnhakua, yrittäjyyttä, urasuunnittelua, osaamisen tunnistamista sekä hyvinvointia. Videot on tuottanut yhteistyökumppanimme UP! Partners. Kirjastoon pääset verkkosivujemme kautta ja videoita katsoaksesi tarvitset jäsennumerosi.

RALIN

TRAL.FI/URAPALVELUT

OPISKELE

YLEMPI AMK -TUTKINTO JOHTAMINEN JA PALVELULIIKETOIMINTA TRADENOMI (ylempi AMK) RESTONOMI (ylempi AMK) • Asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta • Johtaminen • Oikeus Hakuaika 14.–28.3.2018 Lisätietoja: samk.fi/haku • Haku: opintopolku.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu

8 Tradenomi

ajankohtaista

Neuvottelut jatkuvat alkuvuonna Julkisella sektorilla neuvotellaan tiiviisti alkuvuoden ajan, ja helmikuun alkupuolella saatiin neuvottelutulokset aikaan niin kunta-alalle kuin valtiosektorillekin. Yksityisellä sektorilla suurin osa ylempien toimihenkilöiden sopimuksista solmittiin jo syyskaudella, mutta muutamien sopimusalojen osalta neuvotteluja käytiin myös alkuvuodesta.

TEKSTI Anu Väätäjä KUVA iStock

K

unta-alan ja valtiosektorin neuvottelutulokset edellyttävät vielä kaikkien osapuolien hyväksynnän.

Lehden mennessä painoon Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ei vielä ollut hyväksynyt sopimuksia tukeakseen yliopistosektorin neuvotteluja.

Mikäli neuvottelutulokset hyväksytään, kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2018–31.3.2020. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan 1.5.2018 yleiskorotuksena 1,25 prosentilla ja 1.4.2019 prosentilla. Lisäksi 1.1.2019 paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia. Paikalliset järjestelyerät käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin.

Jokaiselle kunnan palveluksessa olevalle maksetaan lisäksi tammikuussa 2019 paikallinen kertaerä, jonka suuruus on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta. Kertaerän edellytyksenä on, että kunnassa on tuloksellisuusohjelma tai muu vastaava strateginen ohjausväline. Palkallinen isyysvapaa pitenee kuudesta päivästä 12 päivään.

kuukausipalkasta, ja se maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.

Yliopistosektorille jätettiin helmikuussa kaksi lakkovaroitusta, ja mikäli sovintoa ei synny ennen 6.3., yliopistosektorin lakot toteutuvat maaliskuun alussa.

Yksityiselle sektorille lisää sopimuksia Energia-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus hyväksyttiin tammikuun lopussa. Helmikuun alussa voimaan tullut sopimus on kaksivuotinen, ja se sisältää option vuodelle 2020. Sopimus nostaa ansioita keskimäärin 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana. Palkkaratkaisut neuvotellaan lähtökohtaisesti paikallisesti. Työehtosopimukseen tuli uutena määräys työaikapankista ja myös luottamusmiesten asemaan tuli parannuksia paikalliseen sopimiseen liittyen.

Yrityskehitysorganisaatioiden uusi työehtosopimus astui voimaan 1.1.2018, ja se on voimassa 31.12.2020. Palkankorotuksista sovitaan lähtökohtaisesti paikallisesti

15.2.2018 mennessä. Mikäli paikallista sopimusta ei tehdä, 1.3.2018 tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1,2 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Samoin 1.2.2019 palkkoja korotetaan prosentin yleiskorotuksella, mikäli paikallista sopimusta ei tehdä.

Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden uusi työehtosopimus on voimassa 1.2.2018-31.1.2021. Sopimus nostaa ansioita yleisen linjan mukaisesti 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana.

Lehden mennessä painoon rahoitusalan neuvottelut olivat edelleen kesken. Alan työehtosopimus päättyi viime vuoden marraskuussa ja neuvotteluja on käyty jo yli kolme kuukautta. Alalla on voimassa joulukuussa asetettu ylityökielto, ja tammikuun alussa alalla oli kahden päivän lakko. Suurin kiistakysymys koskee viikonlopputyön teettämisen pelisääntöjä ja korvauksia. à JULKISEN SEKTORI N SOPIMUKSET JUKO.FI à YKSITYISEN SEKTORI N SOPIMUKSET YTN.FI

Valtiolla yleisen linjan mukaisia korotuksia Valtiosektorin osalta sopimuskausi on 1.2.2018–31.1.2020. Neuvottelutulos sisältää yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, huomioiden kaksi kuukautta yleistä linjaa pidempi sopimuskausi. Palkkoja korotettaisiin 1.4.2018 prosentilla ja 1.6.2018 paikallisella virastoerällä (0,6 prosenttia). Ensi vuonna yleiskorotus 1,1 prosenttia (vähintään 24 euroa) maksettaisiin 1.4. Lisäksi sovittiin tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, jonka suuruus on 9,2 prosenttia

Tradenomi

9

Hyvä perehdytys vaatii aikaa ja suunnitelman Onnistunut perehdytys auttaa työntekijää pääsemään vauhtiin omissa töissään, ja parhaimmillaan se antaa vauhtia koko työyhteisöön. Se myös sitouttaa ja motivoi sekä parantaa työnantajamielikuvaa.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Juho Kuva

10 Tradenomi

P

erehdytyksen tarkoituksena on tutustuttaa uusi työntekijä toimialaan, organisaatioon, työyhteisöön sekä omiin työtehtäviin. Laadukas perehdytys auttaa uutta työntekijää pääsemään mahdollisimman nopeasti sisään uuteen työyhteisöön ja hyvään vauhtiin omissa töissään.

– Tärkeintä on, että uusi työntekijä kokee olevansa tervetullut uuteen työyhteisöön, kiteyttää työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä.

Uuden työntekijän työpiste, työvälineet ja kulkuluvat olisi hyvä hoitaa myös ajoissa kuntoon. Jokainen haluaa tuntea olevansa arvostettu ja odotettu, varsinkin ensimmäisenä työpäivänään uudessa paikassa.

Varaa aikaa perehdytykselle Alussa on hyvä käydä perehdytettävän kanssa läpi, ketkä kaikki osallistuvat perehdytykseen ja missä roolissa. Perehdytystä ei voi ulkoistaa HR:lle eikä myöskään jättää täysin esimiehen vastuulle.

Yleensä on hyvä olla yksi vastuuhenkilö, joka vastaa perehdytysprosessista,

mutta perehdytykseen voi osallistua monta henkilöä.

– Perehdyttämiselle täytyy myös oikeasti varata aikaa. Esimerkiksi kahtena ensimmäisenä viikkona olisi hyvä varata aikaa asiantuntijoiden tapaamisille sekä verkkokursseille, neuvoo Ärilä.

Tärkeää on myös, että perehdytykseen on valmistauduttu etukäteen ja sitä varten on laadittu selkeä tietty prosessi.

– Se on tasalaatuista johtamista sekä suuri apu perehdyttäjälle itselleen, Ärilä sanoo.

Perehdytystapoja on monia Ilmarisella perehdytetään sähköisiä oppimismateriaaleja hyödyntäen sekä kasvokkain tehtävän tulokasvalmennuksen avulla. Verkossa voi suorittaa esimerkiksi käyttöjärjestelmäkoulutuksia ja tietoturvamoduuleja.

Verkkopohjaiset perehdytysportaalit ovat hyviä tapoja esimerkiksi yrityksen esittelyyn.

Vielä parempi, jos sitä kautta voi vaihtaa ajatuksia muiden samaan aikaan aloittavien kanssa.

Ilmarisella pidetään myös massaperehdytyksiä, kun monta uutta työntekijää, esimerkiksi kesätyöntekijää, aloittaa samaan aikaan. Näin tehtiin hiljattain myös työeläkeyhtiö Eterasta siirtyneille työntekijöille,

jotka perehdytettiin Ilmarisen työtapoihin Ilmarisen ja Eteran yhdistyttyä alkuvuodesta.

Ylin johto esittäytyy Etera palkittiin viime vuonna Suomen parhaana kesätyönantajana. Voittajan valitsi Akavan opiskelijoiden raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Jari Lindström.

Yksi valintakriteereistä oli kunnolla tehty perehdytys.

Eterassa oli myös tapana, että toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja istuivat vähintään kerran kesässä lounaalle kesätyöntekijöiden kanssa vaihtaen heidän kanssaan kuulumisia.

– Meillä ylin johto käy esittäytymässä uusille työntekijöille ja kertoo talosta. Lisäksi Ilmarisen toimitusjohtajalla on ollut tapana tarjota joululounas kaikille vuoden aikana aloittaneille uusille työntekijöille ja kysellä samalla heidän kokemuksistaan, kertoo Ärilä.

Työkummi neuvoo arjen asioissa Jokaiselle Eterasta siirtyneelle nimitettiin Ilmarisella työkummi, joka esitteli uudelle tulokkaalle paikkoja ja kertoi työpaikan käytännön asioita.

– Pienet arjen jutut liittyen esimerkiksi työpaikkaruokailuun tai pysäköimiseen

Perehdytys on jatkuva prosessi, jota tarvitaan myös työtehtävien ja työmenetelmien muuttuessa.

Marja Virmalaisella on ollut monta perehdyttäjää.

Hänen mielestään perehdytys on hyvä jakaa pieniin paloihin. Sami Äirilä toivoo uusilta perehdytettäviltä avointa ja uteliasta mieltä. Ilmarisella saa kyseenalaistaa ja haastaa vanhoja tapoja.

12 Tradenomi

saattavat usein perehdytyksessä unohtua.

Niitä voi hyvin käydä läpi kummin kanssa, Ärilä kertoo.

Myös perehdytettävästä on mukavaa, kun tutustuu perehdytysjakson aikana mahdollisimman moneen uuteen ihmiseen.

Ilmarisen markkinointipäällikkö Marja Virmalaisella on tuoreita kokemuksia perehdytyksestä. Hän siirtyi vuodenvaihteessa Eteralta Ilmariselle.

– Minulla oli monta perehdyttäjää. Yksi otti minut vastaan, toiset kertoivat perusinfon yrityksestä, työkummi tutustutti arjen asioihin ja asiantuntijat omassa yksikössäni perehdyttivät liiketoimintaan ja työtehtäviini, hän kertoo.

Tietoa sopivan kokoisina paloina Virmalainen toivoo perehdyttäjältä positiivista, helposti lähestyttävää asennetta.

– Aiemmassa työhistoriassa on kokemusta siitäkin, että uusi tulokas istutetaan koneen ääreen, joka sekään ei välttämättä toimi ja perehdytys on siinä, hän naurahtaa.

Perehdytys on järkevää myös jaksottaa eikä kaataa perehdytettävän niskaan kauhean suurta tietotulvaa heti alussa.

– Uusiin asioihin on hyvä perehdyttää loogisessa järjestyksessä, sopivan kokoisina paloina, kuten Ilmarisella on nyt tehty, Virmalainen sanoo.

Tärkeimmät asiat on hyvä käydä heti läpi, ja muutaman kuukauden päästä voi pitää tilannekatsauksen esimiehen kanssa ja katsoa, miten alku on sujunut.

Uskalla kysyä Uuden työntekijän tulisi olla alusta alkaen aktiivisena osapuolena. Perehdytyksessä onkin tärkeää pitää yllä avointa keskusteluyhteyttä ja antaa tulokkaalle mahdollisuus kysellä tyhmiäkin kysymyksiä.

– Toivomme uusilta työntekijöiltä avointa ja uteliasta mieltä. Meillä saa kyseenalaistaa ja haastaa vanhoja tapoja. On tärkeää oppia puolin ja toisin toisiltamme, Ärilä sanoo.

Perehdytys onkin pitkäkestoinen ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja molemmilta osapuolilta.

Se ei ole vain tiedon siirtoa, vaan aitoa keskusteluyhteyttä perehdyttäjän ja perehdytettävän välillä. Välillä on myös hyvä pysähtyä ja koota yhteen ajatuksia ja jäsentää uusia opittuja asioita.

Hyvä perehdytys sitouttaa Psycon Oy:n seniorikonsultti Pirjo Saarnilla on pitkä kokemus henkilöstöjohtamisesta sekä työelämän kehittämisestä. Hän kertoo, että perusteellinen ja hyvin hoidettu perehdytys nopeuttaa oppimista ja varmistaa, että tulokas pääsee mukaan työyhteisöön.

Hyvä perehdytys sitouttaa ja saa työntekijän antamaan parastaan.

– Hyvän perehdytyksen jälkeen työntekijä ei onnistu pelkästään omissa tavoitteissaan, vaan vie koko yrityksen tavoitteita eteenpäin omalla panoksellaan, Pirjo Saarni kuvailee.

Jos taas työntekijää ei perehdytetä kunnolla, voi seurata työsuojelu- sekä liiketoiminnallisia riskejä sekä tyytymättömyyttä työntekijää tai työnantajaa kohtaan, kun odotukset eivät täytykään.

– Epäonnistuneessa perehdytyksessä on myös suuri riski, että työntekijä lähtee, jos alku ei suju, Saarni varoittelee.

Kuva: Ville Vappula

Hyvän perehdytyksen jälkeen työntekijä ei onnistu pelkästään omissa tavoitteissaan, vaan vie koko yrityksen tavoitteita eteenpäin.

Kuuntele ja kysy palautetta Perehdytystä myös vanhoille työntekijöille Uudet työntekijät eivät ole ainoa perehdytystä kaipaava ryhmä. Työelämä muuttuu niin kovaa vauhtia ja organisaatiomuutokset sekä uudet tietojärjestelmät ovat arkipäivää.

Tämän vuoksi perehdytys on tarpeen myös esimerkiksi pitkiltä perhevapailta tai sairauslomilta palaaville työntekijöille. Perehdytys on jatkuva prosessi, jota tarvitaan aina työtehtävien ja työmenetelmien muuttuessa. Ärilä kertoo, että heillä työtehtäviin perehdytetään aina tapauskohtaisesti ja kohderyhmä huomioon ottaen. Perehdytysohjelmaa myös muokataan kunkin tarpeisiin sopivaksi.

– Jos työntekijä on ollut 10 vuotta talossa ja palaa perhevapaalta, ei ole tarpeellista esitellä enää yhtiön toimialaa, kuten uusien työntekijöiden kanssa, hän sanoo.

Saarni kertoo, että uudet työntekijät arvostavat entistä enemmän yksilöllisyyttä, keskustelua ja syvällistä ymmärrystä siitä, mikä heidän roolinsa on uudessa työpaikassa. Tulokkaiden odotukset ovat korkealla ja he miettivät herkästi, mitä tämä työ antaa minulle ja miksi se on tärkeää.

– Rekrytointitilanteessa usein luvataan paljon ja perehdytyksessä lupaukset on lunastettava, ettei tule pettymyksiä, Saarni sanoo.

– Onnistuneessa perehdytysprosessissa onkin tärkeää kysyä myös palautetta ja kehitysideoita perehdytettävältä, hän jatkaa.

Saarni kannustaa yrityksiä tekemään seurantaa perehdytysprosessistaan ja hyödyntämään aidosti uuden työntekijän vahvuuksia.

– Ei riitä, että perehdytyksen jälkeen uusi työntekijä sopeutuu työyhteisöön, vaan pitää myös aidosti hyödyntää uuden tulokkaan osaamista ja intohimoa omaa työtä kohtaan. Parhaimmillaan uusi ja innokas työntekijä ei täytä pelkästään omaa rooliaan, vaan antaa vauhtia koko työyhteisöön ja sen kehittämiseen, Saarni muistuttaa.

Perehdyttäjän muistilista Onnistuneessa perehdytyksessä uusi tulokas perehdytetään organisaatioon, työyhteisöön sekä omiin työtehtäviin. Se vaatii hyvän suunnitelman, jossa on mietittynä perehdytyksen tavoitteet, sisältö ja aikataulu. Hyvä perehdytys koostuu muun muassa näistä asioista: ORGANISAATIO JA TYÖYHTEISÖ • • • • • • •

Visio, strategia ja liiketoiminnan tavoitteet Työkaverit ja verkosto Oma esimies ja omat alaiset Toimintatavat ja käytännöt Viestintä ja viestintävälineet Henkilöstöasiat Työturvallisuus

YRITYSKULTTUURI JA TYÖNANTAJAKUVA • • • • • • • •

Arvot ja toimintaperiaatteet Organisaatio osana laajempaa yhteisöä Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys Virkistystoiminta Käytännön asiat Pukeutuminen Palaverikulttuuri Sosiaalisen median ohjeistus

ROOLIT, TYÖTEHTÄVÄT JA VASTUUT • • • • • •

Työtehtävät ja oma vastuualue Työtilat ja -välineet Omat tavoitteet puolin ja toisin Osaaminen Tarjolla olevat koulutukset Tietojärjestelmät

Psycon Oy:n Pirjo Saarnin vinkit kattavaan perehdyttämiseen.

Tradenomi 13

Riskin ottava turvallisuusmies Vesa Hietanen työskenteli taatussa kahdeksasta neljään -työpaikassa. Sitten uteliaisuus ja osaaminen innostivat ottamaan pientä riskiä.

TEKSTi Sami Turunen KUVA Sami Tirkkonen

H

elsinkiläinen Vesa Hietanen oli työskennellyt huijareiden maailmassa vuodesta 2009: hän tutki kyberturvallisuutta ja ehkäisi maksuvälinepetoksia ja identiteettivarkauksia.

– Hommassa oli kertynyt osaamista sekä vahva kontaktiverkosto ja päätin ottaa riskin.

Irtisanouduin ja perustimme kollegoiden kanssa organisaation, jota nyt rakennetaan vauhdilla. Kolmella perustajalla on alalta osaamista yhteensä 70–80 työvuotta.

Uusi organisaatio, European Cyber Crime and Fraud Investigators, on voittoa tavoittelematon yhdistys. Sen tarkoitus on yhdistää viranomaisia, poliiseja ja yksityisiä toimijoita, jotta he voivat yhdessä rakentaa kyberturvallisempaa Eurooppaa.

– Poliiseilla on paljon tietotaitoa, jota tuomme alan seminaareihin yksityisen

Uusi työnkuva on juuri sitä, mitä Hietanen on jo kauan halunnut tehdä.

14 Tradenomi

puolen edustajille. Monessa maassa tällainen yhteistyö ja poliisien paikalle saaminen ei onnistu tuosta vain.

Rohkeita ratkaisuja Vesa Hietanen halusi lapsena olla poliisi, mutta poliisia hänestä ei tullut. Tie vei restonomi- ja tradenomiopintoihin, ja hän opiskeli myös Moskovassa kauppatieteitä. Sinne hän läksi edes kyrillisiä kirjaimia osaamatta.

– Olihan se alkuun raskasta. Pikkuhiljaa opin ja aloin nauttia, sain kielitaitoa ja paljon uusia ystäviä.

Hietanen on opiskellut myös Laureassa (tradenomi YAMK), josta valmistui tämän vuoden helmikuussa. Lopputyönään hän tutki, kuinka netissä esiintyviä tilausansoja ja kalasteluvihjeitä voidaan torjua muun muassa finanssialan näkökulmasta.

Hietasen päätyi pankkiuralle, ensin Citibankiin ja vuodesta 2010 S-Pankkiin. Siellä hän työskenteli riskiasiantuntijana ja oli perustamassa maksuvälinepetoksia tutkivaa yksikköä, jota myös kasvatti nopeasti.

Turvallisesta päivätyöstä tyhjän päälle hyppääminen ei kauheasti pelottanut.

– Pitihän sitä muutama päivä miettiä. Mutta kun tiesin, että voin hyödyntää osaamistani ja kokemusta organisaation rakentamisessa, askel oli helppo. Ja on minulla myös hieman taloudellisia puskureita.

Kiihtyvää kilpajuoksua Hietasen uran valinta ei ole välttämättä tyypillisin, mutta turvallisuusala ei ole kuitenkaan kaukana tradenomien maailmasta.

– Digitaalisuus muuttaa valtavasti koko maailmaa. Se on kiehtovaa, ja koko ajan pitää opiskella lisää. Digitaalisuus kiinnostaa myös rikollisia, ja siksi se on jatkuvaa kilpajuoksua. Jotenkin kiehtoo se, miten nerokkaita ihmisiä rikollisissa on. Olisi hienoa, jos niitä taitoja voisi käyttää johonkin hyödyllisempään.

Vaikka työmyyrä onkin, Hietanen yrittää raivata itselleen myös vapaa-aikaa. Hän pelaa sulkapalloa ja matkustelee. Työ seuraa kuitenkin vapaa-ajalle: hän on mukana vapaaehtoistoiminnassa, jossa torpataan nigerialaiskirjeitä tehtailevia huijareita.

– Siinä varastetaan huijareiden aikaa pitkillä keskusteluilla, jotta he eivät ehdi huijaamaan muita, Hietanen virnistää.

Uusi työnkuva on juuri sitä, mitä Vesa Hietanen on jo kauan halunnut tehdä.

– Kaikilla on Euroopassa samat haasteet tietoturvan kanssa, ja yritämme löytää parhaita käytäntöjä.

Uusi työ tietää lisääntyviä matkapäiviä, mutta vaimolta on lupa reissaamiselle.

– Sanoin myös vaimolle, että kun minusta ei tullut koskaan poliisia, niin tämä homma on niin lähellä sitä kuin olla voi.

Vesa Hietasen virstanpylväät Matkustaa paljon ja muodostaa siten mielikuvat eri maista. Matkaillessa tapasi myös vaimonsa.

Aloitti S-pankissa 2010, sai vastuuta ja lähti kehittämään uutta yksikköä.

Keskittyy nyt turvallisuuteen. Iso juttu on se, että puhutaan koko Euroopan laajuisesta toiminnasta.

– Digitaalisuus muuttaa valtavasti koko maailmaa. Se on kiehtovaa, ja koko ajan pitää opiskella lisää, Vesa Hietanen sanoo.

Tradenomi 15

16 Tradenomi

Arvonluonnin uudet aakkoset Arvon tuottamisessa ei aina ole kyse tilanteesta tai sattumasta, vaan sitä voidaan tuottaa myös tietoisesti. Tällöin on kyse arvonluonnista. Miten arvoa sitten luodaan ja kenen toimesta?

Entä mitä vaikutuksia sillä on liiketoimintaan?

N

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVITUS Taru Saxelin

opeasyklisessä toimintaympäristössä yritysten maineen, menestyksen ja jatkuvuuden keskiössä on se, että ne onnistuvat lunastamaan arvolupauksensa asiakkaille, kumppaneille, verkostoilleen ja jopa yhteiskunnalle, mutta myös toteuttamaan arvoa yhdessä näiden kanssa.

Työelämän murros luo eittämättä tälle yhtälölle uusia haasteita.

Tekesin rahoittamassa eArvonluontihankkeessa tutkittiin ja kehitettiin arvonmuodostusta digiajan palveluissa. Tarkastelun kohteena olivat uudet arvon lajit ja arvonluonnin mekanismit kolmen yritystapauksen avulla. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2017, ja siinä olivat mukana Työterveyslaitos, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, VTT ja Frisky & Anjou.

Tradenomi 17

Konsortiota johti Työterveyslaitos. Hankkeen tulokset on koottu Askelia uuteen arvonluontiin -oppaaseen.

– Hankkeesta syntyi paljon uusia oivalluksia sekä tutkimuksen että käytännön tasolla, tutkimuskonsortion johtajana toiminut johtaja Päivi Husman TTL:stä kertoo.

Ristiinpölyttymistä ja yliläikkymistä Keskeisimmät havainnot tutkituilla toimialoilla (energia, terveydenhuolto ja markkinointiviestintä) liittyivät työelämän muutosajureihin, kuten globalisaatioon, digitalisaatioon, julkisyksityiseen yhteistyöhön sekä uudentyyppisten organisoitumisen muotojen ja toimintatapojen yleistymiseen. Husman toteaa, että yhdessä ja erikseen nämä muutokset haastavat perinteiset tavat määrittää, nähdä ja tuottaa arvoa.

Hankkeessa kävi muun muassa ilmi, että kompleksinen, verkostomainen työ muuttaa

Uusi arvo syntyy digitalisaation aikakautena enimmäkseen yhteistoiminnallisesti verkostoissa.

18 Tradenomi

Harri Jalonen, Turun AMK

tai synnyttää uusia solmukohtia, joissa arvoa luodaan. Hyötyjen siirtymistä tapahtuu esimerkiksi yritysten ja yhteiskunnan kesken tai asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.

– Silloin puhutaan ristiinpölytyksestä ja yliläikkymisestä, Husman selittää.

Hankkeen yksi tavoite oli tutkia ja ymmärtää paremmin Husmanin mainitsemia ilmiöitä. Sen aikana tehdyissä kehittämiskokeiluissa ja interventioissa syntyi paljon uusia ideoita ja toimialarajat ylittävän oppimisen mahdollisuuksista.

– Arvonluonti on toimintaa, jossa yrityksen käytössä olevat potentiaaliset resurssit muutetaan asiakkaiden arvostamiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Uusi arvo syntyy digitalisaation aikakautena enimmäkseen yhteistoiminnallisesti verkostoissa. Yhteistä eri tasoilla tapahtuvalle e-arvonluonnille on sen muodostumisen perusmekanismi: e-arvonluonti tapahtuu moniulotteisissa,

Päivi Husman, Työterveyslaitos

Ville-Pekka Sorsa, Hanken

moniarvoisissa ja monimerkityksellisissä verkostoissa, Husman tunnistaa. eArvonluonnin näkökulmasta merkittäviä eivät siis ole yksittäiset toimijat, vaan alustat, jolla jakaminen tapahtuu ja digitaalinen e-arvo muodostuu. Husman toteaa, että häntä e-arvo ja sen syntymekanismit kiinnostavat erityisesti siksi, että tulevaisuuden työelämässä digitalisaatio tulee monin tavoin muokkaamaan ja muuntamaan työnkuvaa kaikilla toimialoilla ja ammateissa.

– Digitalisoituvassa työympäristössä uusi arvo tai lisäarvo syntyy yhdessä kehittäen, luoden ja tuottaen sekä jakamalla yhteiseen pottiin osaamista ja muita resursseja erilaisilla alustoilla, hän tiivistää.

Mikä sitten tekee bisneksestä tekemisen arvoista?

Hankenilla johtamisen ja organisoinnin apulaisprofessorina työskentelevä Ville-Pekka Sorsa on kiinnostunut arvonluonnista sekä ammatillisesta että itsensä kehittämisen näkökulmasta.

Organisaatiossa arvoa luovat kaikki.

Kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.

– Yliopistojen toiminta perustuu monipuolisen ja hyvän sivistyksen ylläpitämiseen. Siinä onnistuakseen on ymmärrettävä ympäröivää maailmaa perusteellisesti; pelkkä oppikirjaviisaus ei kauas kanna, Sorsa tiedostaa.

– eArvonluonti-hankkeessa olimme perustavaa laatua olevien asioiden äärellä. Itse olin teoreetikon roolissa eli pohdin, miksi ja miten ihmiset arvostavat tekemisiään.

Arvonluonnissa on Sorsan mielestä kyse siitä, että ihmiset tekevät yhdessä tietoisesti asioita, jotka koetaan tärkeiksi ja tekemisen arvoisiksi. Mikä tekee jostain arvokasta, onkin jo isompi kysymys.

– Esimerkiksi merkityksellinen työ tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, kuten turvallisuutta, toisten arvostusta tai hyvää korvausta.

Pointti on se, mikä tekee itse merkityksestä tärkeän ja millaisiin merkityksiin ihmiset haluavat sitoutua, Sorsa selittää.

Kun asiakas voittaa, kaikki voittavat HANKKEESSA OLI MUKANA kolme esimerkkiyritystä eri toimialoilta. Yksi näistä oli energia-alalla

toimiva Empower IM Oy. Yrityksen missio on tulevaisuuden energiatalouden toteuttaminen palveluliiketoiminnan avulla. Auttamalla asiakkaita kohti heidän omia tavoitteitaan yritys on automaattisesti osa asiakkaan arvonluontia. Kehitysjohtaja Jan Segerstam kertoo, että heille hankkeessa mukana olo kirkasti jo entuudestaan vahvaa näkemystä asiakaslähtöisyyden merkityksestä.

– Elinehtojamme ovat asiakkaiden arvoketjun tunnistaminen sekä kohdetoimialan syvä ja laaja tuntemus, hän tiivistää.

Segerstam korostaa, että energia-alan murros ja monimuotoituminen sekä arvoketjun muuttuminen fyysisestä virtuaaliseen ovat pakottaneet heidät ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla.

– Meidän tulee ymmärtää ja olla tietoisia, miten arvonluonti tapahtuu erityisesti yritysten välisessä ja usein verkostoituneessa kanssakäymisessä. Samalla meidän pitää herkällä korvalla kuunnella ja tarvittaessa reagoida, jos perinteiset toimintamallit eivät enää palvele asiakasta.

Tämä korostuu energia-alalla, jossa sekä itse toimiala että toimijoiden määrä on rajallinen, eikä tietoa tai toimintamalleja tule valmiina mistään.

Hankkeen aikana Empowerilla on toteutettu henkilöstötutkimus sekä uudistettu palveluntuotantoalustaa. Segerstamin mielestä heidän kaltaisiaan matalan hierarkian organisaatiossa kokemusten jakaminen ja organisaation osaamisverkostojen tunteminen ja kehittäminen ovat tärkeitä.

– Johdon ja esimiestoiminnan lisäksi meillä korostuu arvonluonnissa asiakasrajapinnassa toiminta henkilötasolla. Asiakas- ja palveluvastaavat sekä tuote- ja kehityspäälliköt ovat kaikki suoraan yhteydessä asiakkaiden arvonluontiprosessiin. Koulutamme jatkuvasti avainasemassa olevia henkilöitä asiakkaan prosesseihin sekä järjestämme säännöllisesti asiakkaidemme kanssa kehityspäiviä. Meidän tulee osata puhua sellaisista arvoista, jotka ovat tärkeitä myös asiakkaillemme, ei vain meille. On hauskaa nähdä, että toiveet ja kehitys kulkevat samaan suuntaan henkilöstön ja asiakkaiden kohdatessa, Segerstam toteaa.

Lopuksi Segerstam painottaa, että jokainen pystyy omalla asenteellaan osallistumaan arvonluontiin.

– Se ei pelkästään riitä, että tuntee oman yrityksen toimintaa. Myös kohdetoimialan tuntemus on tärkeää, jotta asiakkaan ajatusmaailmaan pääsee sisälle. Ymmärtämällä arvonluonnin perusmekanismit ja asiakkaan tarpeet pääsee jo pitkälle, hän sanoo.

Tradenomi 19

Sorsa muistuttaa, että organisaatioissa arvoa luovat kaikki. Kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.

– Usein tehdään eroa ydinliiketoiminnan ja tukitoimien välille. Tämä on mielestäni harhaanjohtavaa, sillä ilman toimivia prosesseja on vaikea kokea toimintaa arvokkaaksi.

Arvonluonti hajaantuu eArvonluonti-hankkeen yksi lopputulema oli, että perinteinen käsitys liiketoiminnan arvonluomisesta on liian kapea. Sen sijaan menestyvä liiketoimi tarvitsee monipuolista ja synergistä arvonluontia. Vaikka esimerkiksi rahalla on iso rooli arvonluonnissa, ei se Sorsan mukaan pelkästään riitä.

– Rahan perässä juoksemalla ei mullisteta maailmaa. Kaikkea arvokasta ei voi mitata eikä kaikkeen voi kannustaa rahalla. Suuret muutokset vaativat laajempaa arvokkaaksi kokemista. Millainen tahansa arvo voi olla ratkaiseva muutoksessa, hän toteaa.

Tutkijan näkökulmasta vallitseva trendi jo viimeisen 40 vuoden ajalta on arvonluonnin hajaantuminen. Tämä johtuu muun muassa

toimintojen ulkoistamisesta ja verkostomallisten toimintamuotojen yleistymisestä.

Yksistään digitaalisuus on muuttanut yritysten maineen ja tunnettuuden hallintaa lyhytjänteisemmäksi. Digiajassa asiakasarvioiden ja laumakäyttäytymisen osuus korostuu ja markkinoiden merkitys vähenee: ravintolaa ei mennä edes kokeilemaan, jos arviot ovat huonot. Esimerkiksi Uberin tapauksessa voi kysyä, voiko yritys toimia pelkkien asiakasarvioiden perusteella.

– Ideana on standardoida palvelu ja arvioida siitä suoriutumista. Tällainen toimintamalli ei anna mahdollisuutta kehittää itse palvelua, Sorsa pohtii.

Nykyilmiöistä Sorsa nostaa esille pitchaamisen. Ne, jotka osaavat sen, pärjäävät hyvin jonkin aikaa. Mutta jos tuote tai palvelu ei pysty luomaan arvoa, käy huonosti. Suuret odotukset johtavat suuriin pettymyksiin.

Lopuksi hän varoittaa, että arvo on myös helppo tuhota. Tämä näkyy varsinkin luottamukseen perustuvassa arvossa.

– Perheenjäsentä ei voi heittää ulos rikkomatta perhettä.

Kaikkea arvokasta ei voi mitata eikä kaikkeen voi kannustaa rahalla.

20 Tradenomi

Some soikoon!

SOSIAALINEN MEDIA on tehnyt liiketaloudesta

entistä läpinäkyvämpää ja nopeasyklisempää. Miten arvoa luodaan somessa vai onko se vain kaaoksen hallintaa? eArvonluontihankkeessa mukana ollut yliopettaja, tutkija Harri Jalonen Turun ammattikorkeakoulusta uskoo, että uusilla alustoilla arvoa syntyy altistumalla vuorovaikutukselle.

– Some on puhkaissut reikiä sekä organisaatioiden ulko- että väliseiniin, ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on aiempaa läpinäkyvämpää. Kahdenväliseksi tarkoitettu viestintä tuppaa helposti vuotamaan someen, erityisesti tilanteissa, joissa asiakas on pahoittanut mielensä.

Jalonen on huomannut, että myös johtotason toiminta sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt. Muutos johtuu hänen mielestään osaltaan uuden sukupolven johtajaodotuksista. Z-sukupolven edustajat eivät niinkään odota palaverikorvapuusteja, vaan avointa ja välitöntä kommunikaatiota.

– Poisoppiminen totutuista menettelytavoista on vaikeaa. Vaatii valtavasti rohkeutta ja itsensä altistamista, myös kritiikille, osallistua keskusteluun. Vastineeksi – ja parhaimmillaan – se antaa kasvot yrityksen toiminnalle ja vahvistaa asiakas- sekä työntekijäkokemuksen syntymistä.

Jalonen tunnistaa, että some-ympäristössä ylilyönneiltäkään ei voi välttyä eikä niitä hallita, mutta niihin voi valmistautua.

– Asiakkaalla on oikeus purkaa tuntojaan, jopa ilman perusteita. Jos yritys on kuitenkin vahvasti sitoutunut arvoihinsa, toimii avoimesti ja pitkäjänteisesti, negatiiviset kommentit eivät niitä kaada. Olemme myös kehittyneet some-lukutaidoissamme ja osaamme jo suodattaa näkemäämme, Jalonen toteaa.

Jalosta itseään kiinnostaa arvonluonnissa ne lukemattomat teemat, jotka ovat jääneet liian vähällä huomiolle.

– Tutkijan näkökulmasta asetelma kiehtoo minua. Vaikka loppupeleissä organisaation kannalta kaikki tähtää siihen, mitä jää viivan alle, välille mahtuu paljon sellaista liikehdintää, jota ei vielä täysin tunnisteta. Yliopettajan roolissa haluan muistuttaa, että vaikka koulutus ja sijoittuminen työelämään usein jäsentyy oppiainevalintojen mukaan, aina on tärkeää nähdä myös iso kuva. Liiketoiminta on kestävällä pohjalla, kun asiakkaat kokevat saavansa tuotteita ja palveluja, joiden arvo on suurempi kuin niiden hankintaan liittyvä uhraus.

Vuorovaikutus­ taitoja voi oppia TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

JOS KEMIAT EIVÄT JOSTAIN SYYSTÄ KOHTAA TOISEN

niin hanskat saatetaan löydä tiskiin juuri tämän takia. Tiede ei kuitenkaan tue edellä mainittua tilannetta, koska ei ole olemassa sellaista ihmisten välistä kemiaa, joka määrittäisi vuorovaikutuksen laadun. Toinen harhaluulo vuorovaikutuksesta on, että pitkä työkokemus takaisi paremmat vuorovaikutustaidot. Näin ei kuitenkaan ole, ja monella lieneekin kokemusta juuri päinvastaisesta tilanteesta.

Omat tapamme toimia vaikuttaakin siihen, miten tilanteet koetaan ja miten onnistuneesti ne sujuvat. Hyvä vuorovaikutus ei kuitenkaan ole synnynnäistä, vaan jokainen voi kehittää taitojaan. Se vaatii vain hieman halua oppia.

Toimiva vuorovaikutus -kirja antaa työkaluja erilaisiin tunne- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä auttaa tunnistamaan niihin liittyviä tunteita, parantamaan tilannetajuaan ja ratkaisemaan ristiriitoja. Kirjassa on harjoituksia ja pohdintoja siitä, miten voi kehittyä paremmaksi erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi, miten voisi toimia silloin, kun työkaveri kertoo kovasta työpaineesta: antaako saman tien valmiita ohjeita vai kuunteleeko ensin aktiivisesti.

KANSSA,

Markus Talvio ja Ulla Klemola: Toimiva vuorovaikutus PS-kustannus 2017

Muita kirjoja kehittymiseen Jarkko Kurvinen, Tom Laine, Ville Tolvanen Henkilöbrändi Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent 2017 Anne Mäkikangas, Saija Mauno ja Taru Feldt (toim.)

Tykkää työstä Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet PS-kustannus 2017

Tradenomi 21

Niko Aaltonen

Jaana Carlenius

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA

VALMISTUIN TRADENOMIKSI Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2002.

VALMISTUIN TRADENOMIKSI Laurea-ammattikorkeakoulusta vuonna 2002.

Sen jälkeen suoritin ylemmän amk-tutkinnon Haaga-Heliassa vuonna 2009.

Toisen yamk-tutkinnon suoritin Metropolia Ammattikorkekaoulussa vuonna 2015. Työskentelen Kelalla kehittämispäällikkönä ja asun Keravalla.

Minulle on tärkeää tradenomien pärjääminen ja heidän arvostuksensa lisääminen. Tämä on yksi väylä päästä vaikuttamaan ja sitä kautta parantamaan jäsentemme työehtoja, työhyvinvointia ja menestystä työelämässä.

Haluan tällä kaudella edistää työelämän tasa-arvoa. Työntekijöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti niin työhönottotilanteissa, työuralla etenemisessä kuin palvelussuhteen ehdoissakin. Palkkauksessa ja urakehityksessä miehet ovat vielä naisia edellä, vaikka molemmilla olisi sama koulutus ja työkokemus. Myös perhevapaiden käytössä voitaisiin mennä tasa-arvoisempaan suuntaan ja jakaa kustannukset molempien vanhempien kesken.

Työskentelen palvelupäällikkönä Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalla.

Asun Turussa.

Koen TRALin merkittävänä toimijana, ja luottamustehtävä on hyvä näköalapaikka. Saan vaikuttaa konkreettisesti tradenomien asemaan ja menestymiseen. Tällä kaudella keskeisimmät asiat mielestäni ovat liiton brändiuudistus ja jäsenten palvelujen parantaminen entisestään.

TRALin puheenjohtajisto esittäytyy TEKSTI Anu Väätäjä KUVAT Sami Heiskanen

Viime vuoden keväällä käytiin valtuustovaalit, jossa jäsenet äänestivät uudet valtuutetut kolmivuotiselle kaudelle. Valtuusto järjestäytyi elokuussa, ja tuolloin valittiin valtuustolle puheenjohtajisto sekä liitolle uusi hallitus. Nyt esittelemme valtuuston ja hallituksen puheenjohtajiston.

22 Tradenomi

Veli-Matti Peltola

Annemari Rautio

Tero Tirkkonen

HALLITUKSEN 1. VARAPUHEENJOHTAJA

HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJA

VALTUUSTON VARAPUHEENJOHTAJA,

TRADENOMIKSI VALMISTUIN vuonna 2015 Tampereen ammattikorkeakouluista. Työskentelen Construction Controllerina H&M Hennes&Mauritz Oy:ssä. Asun Helsingissä.

Innostus edunvalvontaan syntyi, kun olin aktiivinen opiskelijavaikuttaja TROLissa sekä myöhemmin työsuhteessa TRALin opiskelijaasiamiehenä. Nyt yksityisen puolen työntekijänä huomaa helposti sen, mistä käytännössä on kysymys – palkansaajien ja työnantajien intressien sovittamiseksi yhteen siten, että yksilöt ja yritykset menestyisivät.

Haluan tällä kaudella keskittyä tulevaisuuden työelämän osaamis- ja edunvalvonnallisten tarpeiden tunnistamiseen sekä niiden ajamiseen liiton operatiivisen käytännön koulutuspolitiikkaan ja edunvalvontaan.

VALMISTUIN TRADENOMIKSI vuonna 2000 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja ylemmän amk-tutkinnon suoritin Hämeen ammattikorkeakoulussa vuonna 2016. Työskentelen erityisasiantuntijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja asun Espoossa.

Tradenomi-tutkinnon tunnettuus ja arvostus oli vielä vuosituhannen alussa varsin huono, ja halusin olla mukana parantamassa asemaamme työmarkkinoilla. Toinen syy hakeutua luottamustehtäviin TRALiin oli se, että koin myös meidän naisten olevan yhä altavastaajan asemassa – niin yksittäisinä työntekijöinä kuin naisvaltaisten alojen yleensä.

Ammattikorkeakoulutaustaisten asema on edelleen huono julkisella sektorilla. Tämä johtuu ensisijaisesti vanhentuneista pätevyysvaatimuksista. Osaamisen arvioinnin tulee ottaa myös julkisella sektorilla huomioon niin uudistunut koulutusjärjestelmämme kuin myös työn kautta tapahtunut oppiminen.

OPISKELIJAEDUSTAJA

ALOITIN LIIKETALOUDEN opiskelut HaagaHelia ammattikorkeakoulussa syksyllä 2015.

Asun Espoossa.

Koin heti opiskelujeni ja TROL-aktiiviurani alussa, että TRAL on järkevä, joustava, ja ammattitaitoinen järjestö, joka työskentelee aidosti jäsenistönsä sekä laajemmin myös yhteiskunnan eduksi. Halusin olla omalla työlläni kehittämässä ja edistämässä tällaista liittoa sekä tietysti osoittamassa, että me opiskelijat olemme ansainneet sen arvostuksen, jota TRALissa saamme.

Itselleni tärkeintä liene TRALin ja TROLin entistä parempi yhteistyö. Tavoitteenani on, että vielä oman kauteni jälkeenkin, mikäli valtuuston varapuheenjohtajan pesti on jatkossakin opiskelijajäsenellä, tämä toimija nähdään automaattisesti yhtenä oleellisena linkkinä TRALin ja TROLin välillä.

Tradenomi 23

Työttömyysturvan aktiivimalli puhuttaa Vuoden alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on puhuttanut paljon. Tämä artikkeli kertoo aktiivimallin tosiasiallisia vaikutuksia työttömälle työnhakijalle.

TEKSTI Niina Riipinen KUVA iStock

24 Tradenomi

Työttömän työnhakijan aktiivisuutta tarkastellaan 65 maksupäivän jaksoissa.

Alentaminen tehdään täyteen ansiopäivä­ rahaan, jossa ovat mukana mahdollinen lapsikorotus ja korotettu ansio­osa tai koro­ tusosa. Etuuden määrä ei alene koskaan enempää kuin 4,65 prosenttia, vaikka hakija ei täyttäisi aktiivisuusedellytystä useamman peräkkäisen 65 maksupäivän jakson aikana.

Aktiivisuutta seurataan vain maksupäi­ vien aikana. Jos henkilölle ei makseta päivä­ rahaa, tätä aikaa ei lueta aktiivisuuden tar­ kastelujaksoon, eikä henkilön aktiivisuutta tällaisella ajalla seurata. Aktiivisuutta ei seu­ rata esimerkiksi omavastuuaikana eikä aikana, jolloin henkilö on poissa työmarkki­ noilta hyväksyttävästä syystä, esimerkiksi perhevapaat tai sairaus.

65 maksupäivää voi jäädä kesken ja jatkua keskeytyksen jälkeen, kun henkilöllä on hyväksyttävä syy tai jakso, jolla aktiivisuutta ei seurata.

Riittävä aktiivisuus

A

ktiivimallin voimaantulon myötä työttömän työnhakijan aktiivi­ suutta tarkastellaan jatkossa 65 maksupäivän jaksoissa. Maksupäi­ vällä tarkoitetaan päivää, jolloin työttömyys­ etuuden saajalle maksetaan ansiopäivärahaa täytenä, soviteltuna tai vähennettynä. Päivä­ rahan suuruudella ei ole tässä merkitystä.

Aktiivisuutta seurataan 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana tutkitaan, onko työnhakija ollut riittävän aktiivinen. Jos hakija on ollut riittävän aktii­ vinen, päivärahan taso pysyy seuraavan 65 maksupäivän tarkastelujakson ajan samana.

Ellei hakija ole ollut riittävän aktiivinen, hänen päivärahansa taso alenee seuraavan 65 maksupäivän tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosentilla.

Aktiivisuuden eri muotoja on määritelty viisi. Riittävää aktiivisuutta on: 1. kun hen­ kilö on 65 maksupäivän aikana ollut työssä palkansaajana yhteenlaskettuna niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon (pääsääntöisesti 18 h), 2. ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (241,04 € vuona 2018), 3. ollut 5 päivää työl­ listymistä edistävässä palvelussa, 4. ollut 5 päivää muussa työvoimaviranomaisen järjes­ tämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa tai 5. ollut viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksetaan työttö­ myysetuutta. Aktiivisuuden muotoja ei voi laskea yhteen.

Aktiivimalli ei vaikuta enimmäismak­ suaikaan tai oikeuteen saada korotettua ansio­osaa työllistymistä edistävien palve­ lujen ajalta. Aktiivimalli ei myöskään vai­ kuta taloudellisen etuuden jaksotuksiin eikä päättösopimusriitoihin.

Kommentti: Mitä aktiivimallille pitäisi tehdä?

TYÖTTÖMYYSTURVAN aktiivimallin vaikutuksista

on oltu jo pitkään huolissaan liitossa. Olemme pyrkineet vaikuttamaan malliin sen valmisteluvaiheessa ja erityisesti keskusjärjestömme Akava on ollut vaikuttamistyössä aktiivinen. Myös TRAL on osallistunut tiiviisti Akavan aktiivimalliin liittyvien kantojen valmisteluun. Lopputulos on kuitenkin aivan muuta kuin tavoitteenamme oli.

Tradenomien kannalta aktiivimallin suurimmat ongelmat ovat korkeakoulutetuille sopivien lyhyiden työllisyysjaksojen olematon tarjonta sekä aidosti työllistymistä tukevien palveluiden puutteellisuus. Filosofisemmalla tasolla aktiivimallin ongelmana on myös se, että pelko työttömyysturvan tason laskusta ohjaa työttömät etsimään työtä 18 tunnin ajaksi, kun oikeasti työttömyysturvajärjestelmän pitäisi ohjata, kannustaa ja tukea työttömiä etsimään kokoaikaista työtä.

Jäsentemme kannalta on välttämätöntä, että osallistuminen akavalaisten liittojen yhteistyössä järjestämien työllistymishankkeiden ryhmätoimintaan katsottaisiin aktiivisuuden osoitukseksi. Tästä niin sanotusta OTTY-toiminnasta on vuosien kokemus, ja se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi muodoksi työllistyä. On täysin käsittämätöntä, että yksi tehokkaimpia työllistämistoimenpiteitä uhkaa jäädä aktiivimallin ulkopuolelle.

Työllistymistä tukevien palveluiden tarve on yksilöllinen. Tarpeet vaihtelevat koulutuksen, työhistorian ja työttömyyden keston mukaan. Tätäkään ei huomioida mallissa, eikä myöskään työllisyyspalveluiden resursoinnissa. Työllisyyspalveluihin kaivataan välittömästi lisäresursseja.

Maan hallituksen huhtikuisessa kehysriihessä työllisyyspalveluiden lisäpanostusten on oltava tärkeimpien prioriteettien joukossa.

Valmistelemme parhaillaan omaa malliamme työttömyysturvan kehittämiseksi, joka vastaa paremmin nykypäivän tilanteeseen.

TEKSTI Mikko Vieltojärvi, erityisasiantuntija, TRAL

Niina Riipinen työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Etätyössä korostuvat vapaus ja vastuu Onnistunut etätyöpäivä vaatii häiriöttömän paikan, vaihtelua työasentoihin, taukoja, itsensä johtamista ja toimivat yhteydet työpaikalle.

TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA iStock

1 ETÄTYÖLLÄ tarkoitetaan joustavaa,

vapaaehtoisuuteen ja sääntöihin perustuvaa työtä, jota tehdään muualla kuin työnantajan tiloissa.

Hyvä paikka sen tekemiseen riippuu työn luonteesta ja yksilöllisistä tekijöistä: toiset pystyvät keskittymään vilkkaammassa ympäristössä, toiset vaativat ympärilleen rauhallisempaa äänimaailmaa.

Mitä pidempiä aikoja töitä tehdään tietyssä paikassa, sitä tärkeäpää on, että siellä on toimivat työskentelyolosuhteet: sopiva lämpötila, hyvä sisäilma, ergonomiset ja säädettävät kalusteet ja toimivat laitteet sekä tietoliikenneyhteydet.

à Juttuun haasteltiin

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijaa Päivi Rauramoa.

2 TAUKOJA on hyvä pitää noin kerran tunnissa,

varsinkin jos tekee hyvin keskittymistä vaativaa työtä koneen ääressä. Taukojen aikana niin aivot kuin kehokin saavat lepoa. Tauoilla kannattaa nousta tuolista ylös ja lähteä hetkeksi liikkeelle. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että työtapaturmavakuutus ei korvaa, jos liukastuu roskienvientireissulla. Vakuutus on voimassa vain, jos tapaturma sattuu selkeästi työtehtävissä.

Paikallaan istumista voi jaksottaa tekemällä välillä töitä seisten, vaikka nostamalla tietokone tuolin päällä sopivan korkuiselle pöydälle. Istumatyöläisen tulisi muistaa taukojen pitäminen jo ennen fyysisten oireiden ilmaantumista, eikä vasta sitten, kun selkään tai hartioihin sattuu.

3 ITSENSÄ JOHTAMISEN taidot korostuvat etätyössä,

kun esimies ei ole koko ajan tavoitettavissa.

Jokaisella työpaikalla on etätöiden tekemiseen omat sääntönsä, joihin uudet työntekijät tulee perehdyttää. Esimiehen velvollisuus on seurata alaistensa tehtäviä ja työaikaa myös etätyöpäivien osalta sekä sopia, miten työskentely ja hyvinvointi silloin toteutuvat.

Etänä työskentely ei sovi kaikille: toiset eivät saa aikaiseksi yksin ollessaan ja toisaalta toiset voivat kuormittua liikaa ja tehdä ylipitkiä päiviä.

4 ETÄTYÖN HAASTEET on hyvä tunnistaa. Kotona

työskenteleminen ei saisi olla pakopaikka työyhteisön ongelmilta, eikä sairaana tulisi ilmoittautua etätyöläiseksi vaan sairauslomalaiseksi.

Paljon etätöitä tekevien henkilökohtaiset ongelmat, kuten alkoholiongelma, voivat pahentua ja jäädä piiloon. Liika etätyöskentely voi myös heikentää työpaikan yhteisöllisyyttä ja vaikeuttaa organisaation oppimista.

Monet ongelmat ovat voitettavissa hyvillä vuorovaikutusvälineillä ja yhteyksillä kollegoihin. Etätyön hyötyjä ovat ajansäästö ja työn ja vapaa-ajan helpompi yhteensovittaminen. On eduksi, kun työpaikan avotiloista voi mennä kotiin tekemään hiljaisuutta vaativia työtehtäviä. Mahdollisuus etätöiden tekemiseen osoittaa myös arvostusta ja luottamusta työnantajan puolelta.

26 Tradenomi

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Juho Kuva

Kevätkausi alkaa brändiuudistuksen merkeissä

K

evätkausi alkoi TRALissa luovissa tunnelmissa, ja liiton brändiuudistus aloitettiin tammikuussa.

– Ensin viimeistelimme liiton strategian kaudelle 2016–2020, ja nyt on luontevaa tarkastella liiton brändiä ja lähestyä sitä tuoreemmalla ja raikkaammalla otteella, sanoo hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen.

Aaltonen kertoo, että kevätkausi vierähtää uuden brändistrategian merkeissä ja syksyllä on mahdollisesti vuorossa visuaalinen uudistus ja uuden ilmeen luominen.

– Brändiuudistuksen lisäksi liitolla on valmisteilla laaja vaikuttamisohjelma, joka kokoaa yhteen olemassa olevat linjaukset esimerkiksi koulutuspolitiikasta ja elinkeinoelämästä ja ottaa laajemminkin kantaa työelämän kysymyksiin nimenomaan tradenomien näkökulmasta, Aaltonen kertoo.

Liitto valmistelee myös erikseen liiton omaa korkeakouluvisiota, jossa korostetaan ammattikorkeakoulutuksen vahvuuksia, jotka löytyvät muun muassa paikallisesta aluekehityksestä sekä työelämän innovaatioista ja jotka tähtäävät konkreettisiin ratkaisuihin, vahvaan osaamiseen ja käytännönläheisyyteen.

– Suomalainen korkeakoulurakenne on murroksessa, ja keskustelu sen ympärillä tiivistyy. Liiton täytyy olla näissä keskusteluissa aktiivinen, sanoo puheenjohtaja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi lokakuussa 2017 oman korkeakouluvisionsa, joka linjasi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntia vuoteen 2030.

Visio tähtää koulutustason nostamiseen. Sen tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

TRAL valmistautuu myös syksyllä 2018 järjestettäviin maakuntavaaleihin, ensi vuoden eduskuntavaaleihin sekä budjettiriiheen.

– Vaikka presidentinvaaleista on vasta hetki, nyt on aika asettaa tavoitteet tuleviin vaaleihin ja laatia kannanotot budjettiriiheen, sanoo Aaltonen.

Liitolla on valmisteilla laaja vaikuttamisohjelma, joka kokoaa yhteen olemassa olevat linjaukset.

Tradenomi 27

TRALin työsuhdelakimiehet Niina Riipinen ja Viivi Osala kehottavat työuransa alussa olevia opiskelijoita perehtymään työsopimuksiinsa erityisen hyvin ennen niiden allekirjoittamista.

Tsekkaa työelämän pelisäännöt Tradenomiliiton työsuhdelakimiehet Niina Riipinen ja Viivi Osala toivovat opiskelijoiden perehtyvän hyvin työsopimuksensa sisältöön. Pohdintaan ja kiperiin tilanteisiin saa tukea liitolta.

TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA Sami Heiskanen

28 Tradenomi

T

yösuhdelakimiehet Viivi Osala ja Niina Riipinen istuvat pöydän ääreen ja aloittavat keskustelun nollatuntisopimuksista ja työaikalainsäädännöstä.

– Työsopimuksessa pitäisi olla mahdollisimman tarkasti sovittuna työaika. Opiskelijoilla on paljon nollatuntisopimuksia, joissa ei ole vähimmäistuntimäärää, vaan työaika voi vaihdella esimerkiksi nollan ja 37,5 tunnin välillä viikossa, kertoo Osala.

Nollatuntisopimus antaa työnantajalle vapauden päättää työntekijän tekemästä viikoittaisesta tuntimäärästä. Se mahdollistaa pitkätkin ajanjaksot, jolloin töitä ei välttämättä ole ollenkaan ja toisaalta velvoittaa tarvittaessa myös täysipäiväiseen työntekoon.

– Jollekin on käynyt niin, että kun alkaa sairastella, niin huomaa työntuntiensa vähentyvän. Eikä ole kauan, kun puhuin opiskelijan kanssa, joka ei olisi halunnut tehdä töitä 30 tuntia viikossa, muistaa Osala.

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on sujuva keskusteluyhteys, työtunneista kyetään sopimaan hyvässä yhteisymmärryksessä. Silloin nollatuntisopimus voi olla ihanteellinen ratkaisu opiskelijalle. Aina niin ei kuitenkaan käy, ja silloin sopimus määrää tahdin.

– Työsopimuksen tuntimäärä olisi hyvä sopia opiskelijan omista lähtökohdista käsin, toteaa Riipinen.

– Me suosittelemme, että työsopimukseen kirjattaisiin viikoittainen vähimmäistuntimäärä. On myös hyvä tietää, että työttömyyskassan jäsenillä (musta-tason jäsenyys) 18 työtuntia viikossa kerryttää niin sanottua työssäoloehtoa, joka on yksi ansiopäivärahaoikeuden täyttymisen edellytyksistä, lisää Osala.

Tarkista huolella Liiton työsuhdelakimiehet kehottavat työuransa alussa olevia opiskelijoita perehtymään saamiinsa työsopimuksiin erityisen hyvin ennen niiden allekirjoittamista. Yleensä sopimusluonnoksen saa työnantajalta tarkistettavaksi ennen työsuhteen alkua. Silloin se on hyvä lähettää myös liittoon katsottavaksi.

Tärkeintä on, että kirjallinen työsopimus on olemassa jo ennen työsuhteen alkua, eikä esimerkiksi vasta viikon päästä työn aloittamisesta.

– Suullisessa sopimisessa moni asia jää määrittämättä. Jos työsuhde on jo alkanut, työntekijän neuvotteluasema on huono, Osala ja Riipinen summaavat.

Lakimiesten näkökulmasta työsopimuksista löytyy usein huomautettavaa yksinkertaisista asioista. Ne voivat liittyä esimerkiksi työntekopaikan tai työtehtävien määrittämiseen.

– Työntekopaikka-kohdassa pitäisi lukea yksi tietty työntekopaikka, eikä esimerkiksi kaikki yrityksen toimipisteet, jotka voivat sijaita eri kaupungeissa. Lisäksi työtehtävät on hyvä olla kirjoitettu mahdollisimman tarkkaan, sanoo Riipinen.

ennen määräajan loppua, siitä täytyy neuvotella. Aika usein neuvotteluratkaisu myös syntyy.

Riipinen lisää, että määräaikaisiin sopimuksiin täytyy aina olla työnantajan puolelta jokin peruste.

– Monella on se käsitys, että ensin täytyy olla määräaikaisena, ennen kuin voi saada vakkaripaikan, mutta työn pitäisi olla vakituista, jos määräaikaisuudelle ei ole hyväksyttävää syytä.

Neuvottelutaidot haltuun

OTA YHTEYTTÄ TRALin työsuhdeneuvonta palvelee maanantaista torstaihin klo 9–16 ja perjantaisin klo 10–16 numerossa 020 155 8815. Sähköpostitse työsuhdeasioista voi kysyä osoitteessa lakiasiat@tral.fi.

Työsopimusluonnoksen voi lähettää työsuhdeneuvontaan tarkistettavaksi sähköpostilla. Liitossa työskentelee kolme työsuhdelakimiestä, jotka päivystävät joka arkipäivä myös neuvontapuhelimessa.

Perillä pykälistä Työpaikalla työnantajalla on työnjohtooikeus, jolle työsopimus asettaa raamit. Paljon on kuitenkin sääntöjä, jotka sitovat kaikkia työnantajia lain ja työehtosopimusten kautta. Myös työntekijällä on velvollisuutensa.

Yksi yleisimmistä opiskelijoiden keskuudessa kysymyksiä herättävistä asioista on työvuoroluettelo, joka tulisi saattaa työntekijän tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoron alkua.

– Kun tämän tietää, sitä osaa myös pyytää.

Edellisenä iltana ei pitäisi joutua miettimään, täytyykö seuraavana aamuna mennä töihin, toteaa Osala.

Poikkeuksen muodostavat tarvittaessa työhön kutsuttavat työntekijät.

Toisena Osala nostaa esiin määräaikaiset työsuhteet. Ne sitovat myös työntekijää määräajan loppuun asti. Työsuhteen päättäminen on mahdollista vain koeajan aikana.

– Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa, jos ei ole erikseen sovittu irtisanomisehtoa. Jos sopimuksen haluaa päättää

Riipinen ja Osala kehottavat ottamaan asioita työnantajan kanssa puheeksi jo työsopimuksen tekovaiheessa. Kun pitää keskustelun asiallisena ja perustelee asiansa, monia ehdotuksia on mahdollista saada läpi, vaikka työkokemusta ei olisikaan vuosia takana.

– Neuvottelemista usein pelätään, mutta se on turhaa. Tiukasti ja jyrkästi ei kannata lähteä vaatimaan asioita, mutta asiallisesti voi ehdottaa. On aivan järkevä pyyntö, että haluaa esimerkiksi tietää, mikä oma työntekopaikka on, Riipinen sanoo.

Työn voi ottaa hyvillä mielin vastaan, kun tietää, mitä on sopinut ja että työsuhteen ehdot ovat sellaisia, joihin itse pystyy omassa elämäntilanteessaan sitoutumaan.

– Ja jos ei mitään pyydä, niin sitten ei mitään saakaan, muistuttaa Riipinen.

Opiskelijoiden jäsentasot MUSTA ON TRADENOMIOPISKELIJAN premium-

taso, joka sisältää kaikki edut, myös työttömyyskassan jäsenyyden.

Kulta sisältää Hopea-tason etujen lisäksi työelämän vakuutukset, vapaaajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen sekä henkilökohtaisen uraohjauksen ja työsuhdelakimiesten palvelut.

Hopea on tradenomiopiskelijan vaihtoehtoinen aloitustaso, jonka edut ovat voimassa 18 kuukautta liittymisestä. à LISÄTI EDOT: TROL.FI/JASENYYS

Tradenomi 29

TROLin hallitus hyvässä vauhdissa TROLin uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden alussa. Jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa, ja he odottavat innolla, mitä kaikkea vuoden aikana tapahtuu. Hallitus kannustaa opiskelijoita olemaan kuulolla.

Oskari Viitaniemi jäsenpalvelu KESKI-SUOMI

Mikko Suomalainen edunvalvonta PK-SEUTU

Jere Nieminen, puheenjohtaja

Iida-Maria Mikkola viestintä ITÄ

30 Tradenomi

Miika Hiltunen Tradenologia ja tapahtumat KESKI-ITÄ

Trine Hakman hallituksen varajäsen jäsenvastaava PK-SEUTU Kaisu Hilska, varapuheenjohtaja LÄNSI

Janette Peltola alumni/edunvalvonta POHJOINEN

Yhteistyö tuo lisäarvoa

V

uosi 2018 on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, ja Puhjonrannan opiskelijaaktiivikoulutus on pidetty. Puhjonrannassa tehtiin ennätys sekä osallistujien että ensi kertaa koulutukseen osallistujien määrissä.

Koko kentällä on havaittavissa positiivinen tekemisen ja toiminnan uudistamisen meininki. Liittohallitus odottaakin innolla, mitä kaikkea paikallisyhdistyksillä on tänä vuonna suunnitteilla.

Tämän vuoden pääteemana toimii ”yhteistyöllä lisäarvoa jäsenille”. Pienempinä, mutta vähintään yhtä tärkeinä sivuteemoina ovat jäsenpalvelutietoisuuden parantaminen, yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa, työelämätietoisuuden kehittäminen ja paikallinen sidosryhmätoiminta. Erityismaininnan kuitenkin ansaitsee liiton läsnäolon lisääminen paikallistasolla. Tähän liittohallitus on jo tarttunut tosissaan ja ständejä, koulutuksia sekä vierailuja eri paikkakunnille on tiedossa jo huimat määrät.

Liittohallituksen ja erityisesti puheenjohtajiston näkökulmasta vuoden aloitus on ollut vauhdikas: paljon on opeteltavaa sekä uusia asioita ja tekemistä. Puheenjohtajana olen kuitenkin erittäin tyytyväinen jokaiseen liittohallituksen jäseneen ja tiedän nyt jo, että tästä vuodesta tulee mahtava!

Jere Nieminen, puheenjohtaja

Tradenomi 31

Kilpailuta asuntolainasi TRALin jäsenet saavat nyt Danske Bankista erityishinnan asuntolainalleen ja alennusta peruspankkipalveluistaan.

Uudet rahanarvoiset edut kannattaa käyttää hyödyksi.

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA iStock

D

anske Bankin edut Tradenomiliiton jäsenille laajenivat jälleen.

Liiton jäsenet saavat uusina etuina erityishinnan asuntolainalleen sekä alennusta peruspankkipalveluistaan. Pankki lupaa hyväksytyn asuntolainapäätöksen saaneelle jäsenelle automaattisesti alennuksen asuntolainansa marginaalista.

Laina on edullisempi kuin ilman jäsenyyttä.

– Kehitämme koko ajan uutta jäsenillemme. Haluamme, että he saavat arvoa jäsenyydelleen. Heiltä onkin tullut toiveita saada etuja pankkipalveluista. Tähän tartuttiin, ja Akava ja Danske Bank lähtivät tekemään yhteistyötä, jossa TRAL oli vahvasti mukana, palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva kertoo.

– Meillä Danske Bankissa on kunnianhimoinen tavoite kasvattaa markkinaosuuttamme Suomessa, ja yhteistyö akavalaisten liittojen kanssa on tärkeä osa kasvustrategiaamme. Konsernimme yhteistyö Akavan ruotsalaisten ja norjalaisten sisarjärjestöjen kanssa on ollut huikea menestys. Ruotsin ja Norjan kokemukset osoittavat, että korkeakoulutettujen lainakanta voi kasvaa

32 Tradenomi

voimakkaasti samaan aikaan, kun luottolaatu pysyy hyvänä, Kenneth Kaarnimo, Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja sanoo.

TRAL oli ensimmäinen liitto, joka teki sopimuksen pankkieduista Danske Bankin kanssa.

– Uuden edun mietinnässä päädyimme juuri asuntolainaan, koska se koskettaa niin suurta osaa jäsenistöämme, Kouva sanoo.

Etukokonaisuus on suunnattu kaikille TRALin nykyisille ja uusille jäsenille, myös opiskelijoille. Edun saavat niin Danske Bankin nykyiset kuin myös Danske Bankiin asiakkuutensa siirtävät liiton jäsenet. Edut ovat voimassa jäsenyyden ajan.

Asuntolainan edun lisäksi liiton jäsenet saavat 25–50 prosentin alennuksen päivittäispalvelupaketin kuukausimaksusta niin kauan kuin maksavat asuntolainaa. Paketti sisältää esimerkiksi kaksi tiliä, kaksi korttia ja pankkitunnukset.

Asuntolaina ilman kuluja Jäsenet saavat erityishintaisen asuntolainan lisäksi myös muita etuja. Heiltä ei peritä

Asuntolainan monet edut Pienempi marginaali Ei toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota, säästö 0,6 % lainan määrästä Lyhennysvapaat ilman kuluja, säästö 180 euroa Elämääsi sopiva maksuohjelma lyhennystasoilla Edullisemmat päivittäispalvelut

”Kilpailutus on helppoa, ja uskon, että valtaosa jäsenistä saa siitä etua.”

Vastavalmistuneille hyvä startti VASTAVALMISTUNEET OVAT saaneet monia

asuntolainan toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota. Normaalisti se on 0,60 prosenttia lainan pääomasta ja vähintään 300 euroa.

Jos laina on yhteinen, niin myös puoliso pääsee nauttimaan matalammasta marginaalista ja joustoeduista, kuten maksuttomasta lyhennysvapaasta.

– Esimerkiksi, jos ottaa 150 000 euroa lainaa, säästää 900 euroa, Kouva selventää.

Liiton jäsen voi myös hakea 4–12

kuukauden pituisia lyhennysvapaita jaksoja ilman kuluja. Säästöä tulee 180 euroa myönnetyltä lyhennysjaksolta. Lyhennysvapaan saaminen vaatii positiivisen luottopäätöksen.

– Lyhennysvapaata voi tarvita, jos lähtee vaikka opiskelemaan, jää perhevapaalle tai säästää johonkin kohteeseen, Kouva kuvaa.

Hän kannustaa jäseniä kilpailuttamaan asuntolainansa.

– Se on järkevää, koska puhutaan isoista rahoista. Kilpailutus on helppoa, ja uskon, että valtaosa jäsenistä saa siitä etua. Suosittelen selvittämään asian.

Jos uudet edut kiinnostavat, niin jäsen voi täyttää lainahakemuksen helposti netissä.

Hakemus ohjautuu Danske Bankin Akavatiimille, joka on koulutettu akavalaisten palvelemiseen. Edut tulevat voimaan, kun jäsen saa positiivisen lainapäätöksen. à LISÄTI EDOT: TRAL.FI/DANSKEBAN K à LI N KKI LAI NAHAKEMUKSEEN: DANSKEBAN K.FI/AKAVA

etuja viime vuodesta lähtien. Edut saa käyttöönsä, jos valmistumisesta on kulunut aikaa enintään kaksi vuotta, ja ne ovat voimassa viisi vuotta niiden käyttöönotosta. Edun saavat myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet. Isoin etu on ollut matkustaville nuorille suunnattu Priority Pass -kortti, jonka saa ilmaiseksi (arvo noin 100 euroa). Sillä pääsee kaksi kertaa vuodessa ilmaiseksi lentokenttäloungeen. Myös nykyinen Danske Bankin asiakas hyötyy eduista.

Vastavalmistuneen etuja Vastavalmistuneelle kuuluvat jopa yli 700 euron vuosittaiset lisäedut Danske Platinum Plus -päivittäispalvelupaketti – laajimmat palvelut päivittäiseen pankkiasiointiisi maksutta Sisäänpääsy yli tuhanteen lentokenttäloungeen ja kattava matkavakuutus Työkalut säästämiseen ja sijoittamiseen Lainaa ilman avausmaksua – säästät 300 euroa à LISÄTI EDOT EDUISTA JA EH DOISTA: TRAL.FI/DANSKEBAN K

Tradenomi 33

kiperät kysymykset KYSY, ME VASTAAMME! Askarruttaako sinua esimerkiksi työsopimukseesi, edunvalvontaan, työttömyysturvaan tai jäsenetuihin liittyvät asiat? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@tral.fi.

TEKSTI Anu Väätäjä KUVA iStockphoto

1

Millaisia yrittäjä­ palveluja liitolla on?

YRITTÄJINÄ TOIMIVILLE sekä yrittä­

jyyttä harkitseville jäsenillemme on tarjolla alati kehittyvä palvelu­ paketti ja verkosto, joista saa tukea omalle yrittäjäuralleen. Yrittäjyys­ ohjauksemme avulla voi sparrailla liikeideoita, saada vinkkejä yrittäjäarjen keskeisiin kysymyk­ siin sekä neuvontaa työnantajana toimimiseen. Koulutukset ja webi­ naarit pureutuvat ajankohtaisiin aiheisiin sekä yrittäjänä jaksami­ seen.

Yrittäjäjäsenyys sisältää niin Akateemiset yrittäjät AKYn toi­ minnan sekä Suomen yrittäjien palvelupaketin. Käytössäsi on myös yhteistyökumppanimme Fondian VirtuaaliLakimies­ palvelu. Lisäksi urapalvelumme auttavat osaamisesi tunnistami­ sessa sekä lisäkoulutustarpeiden kartoittamisessa. à TRAL.FI/PALVELUT-JA-EDUT/ YRITTAJYYSPALVELUT

2

3

Olenko oikeutettu jäsenmaksun alennukseen ja miten haen sitä?

MYÖNNÄMME JÄSENMAKSU­ ALENNUSTA 50 prosenttia vähintään

kolme kuukautta yhtäjaksoisesti ilman palkkatuloa oleville jäsenil­ lemme. Alennukseen oikeuttavat esimerkiksi työttömyysjaksot sekä perhe­, vuorottelu­, virka­ tai opintovapaa. Alennusta haetaan sähköisen asiointipalvelumme kautta, ja sitä voi saada takautu­ vasti palkattoman jakson alusta lukien. Jäsenmaksualennukset koskevat ainoastaan tradenomi­ jäseniä. Opiskelijajäsenet eivät saa alennusta. à TRAL.FI/JASENMAKSUALEN NUS

En löydä jäsenkorttiani, mistä saan uuden?

JO USEAMMAN vuoden ajan jäsen­

temme käytössä on ollut mobiili­ kortti, joka toimii iPhonella ja Androidilla. Mobiilikortilta löydät myös tietoa palveluistamme ja se kulkee mukanasi kaikkialla. Jäsen­ kortti toimii myös matkustaja­ vakuutuskorttinasi.

Tarkemmat ohjeet mobiilikortin käyttöönotosta löydät verkkosivuil­ tamme. Pyynnöstä toimitamme myös muovikortteja niitä tarvitse­ ville. Molemmat kortit voi tilata sähköisen asiointipalvelumme kautta. à TRAL.FI/JASEN KORTTI

4

Mistä löydän tietoa tradenomien palkoista?

JULKAISEMME vuosittain jäsentutki­ muksen, joka sisältää monipuolista tietoa tradenomien palkkauksesta eri tehtävissä, toimialoilla ja alueil­ la. Tradenomijäsenet saavat tutki­ muksen tämän lehden liitteenä, ja se on myös kaikkien luettavissa verkkosivuillamme. Sivuiltamme löydät myös harjoittelu­ ja kesätyö­ paikkasuositukset.

Lisäksi voit hyödyntää palkka­ neuvontaamme, kun esimerkiksi muodostat palkkapyyntöä uutta työpaikkaa varten tai kun val­ mistaudut palkkakeskusteluun.

Palkkaneuvonnan yhteydenotto­ lomake löytyy verkkosivuiltamme.

Kannattaa olla ajoissa liikkeellä! à TRAL.FI/PALKKAN EUVONTA

34 Tradenomi

Yeisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815

Niina Riipinen Työsuhdelakimies puh. puh. 020 155 8811

Palveluyksikkö Vaikuttamisyksikkö Elin Blomqvist-Valtonen Asiamies puh. 040 775 3040

Jori Karjalainen Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 044 555 2638

Joonas Kopra Asiamies puh. 050 407 4876

Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 Mikko Vieltojärvi Erityisasiantuntija koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 Maija Lindeman Asiamies Perhevapaalla

Lakiyksikkö Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 466 7917

Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807

Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Opintovapaalla

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35

Tunnistettava muutos

Pähkäilemästäkö itsesi yllätit.

Uutta potkua urallesi kaipasit.

Turvaa tulevaisuutesi osaamisella. Kouluttaudu työsi ohessa.

MARKINST.FI

Koulutusalueet: Digiosaaminen • Esimiestyö ja johtaminen • HR • Kiinteistönvälitys ja isännöinti • Markkinointi ja viestintä • Myynti ja asiakaspalvelu • Talous ja rahoitus • Yrittäjyys • Yritysvalmennus