Tradenomi 1/2016

1/2016

Minna Hirvonen:

Sitkeys vie uralla eteenpäin 16

10

Teema

Tradenomitutkinto on arvostettu työmarkkinoilla

24

Ilmiö

Onko naisjohtaja oma rotunsa?

36

Edut ja palvelut

Verkostoidu uudessa TradenomiPajassa

Hae yhteishaussa 16.3.–6.4.2016

Liiton juhlavuosi – strategiaa ja työmarkkinaneuvotteluja

KUVA Markus Pentikäinen

T

radenomiliitto TRAL täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

Juhlavuosi näkyy kuluvan vuoden teemoissa ja tapahtumissa. Vuoden tärkein yksittäinen hanke on kuitenkin liiton strategian kokonaisuudistus, jonka hallitus päätti käynnistää, ja syysvaltuusto vahvisti viime vuoden lopulla.

Syitä kokonaisuudistukselle on löydettävissä helposti. Liiton toimintaympäristössä on tuskin koskaan ollut meneillään yhtä isoja muutoksia. Megatrendit muuttuvat, kuten konsultit sanovat.

Muutoksista voidaan mainita muun muassa duaalimalliin kohdistuvat muutospaineet ja tiedostettu, välttämätön tarve palkansaajaliikkeen uudistamiselle. Muutakin on meneillään – paikallisen sopimisen määrä ja laatu tulevat kasvamaan, digitalisointi muuttaa työn luonnetta ja yrittäjyyden muodot ovat muuttumassa.

Muuttuvassa tilanteessa TRAL:n on kyettävä uudistumaan ja osoittamaan oma roolinsa uudelleen paitsi yhteiskunnassa, mutta erityisesti liittomme jäsenten elämässä. Toimintaympäristön muutostekijöiden arvioinnissa liittoa auttaa yhteistyökumppani. Strategiavalmistelu pyritään tekemään mahdollisimman laajasti. Uudistustyön toteutukseen on jo nyt kytketty useita satoja henkilöitä.

Strategian uudistustyö aloitettiin analysoimalla jäseniltä viime vuosina tullut palaute sekä puolenkymmentä aiemmin tekemäämme jäsentutkimusta ja -kyselyä. Tiedämme, mitä jäsenet haluavat ja tunnemme jäsenemme. Kokonaan uusi kysely keskeisistä muutostarpeista ja kehityskohteista lähetettiin kaikille liiton alue- ja alakohtaisille yhdistyksille, luottamusmiehille, hallinnolle sekä keskeisille ulkoisille yhteistyökumppaneille työmarkkinatoiminnassa ja koulutuspolitiikassa. Kyselyn lisäksi erikseen haastateltiin keskeiset ulkoiset sidosryhmät. Henkilöstö, hallitus ja valtuusto osallistuvat uuden strategian luomiseen. Uusi strategia on tarkoitus hyväksyä ja julkaista kevätvaltuustossa.

Juhlapuheiden aika on kuitenkin vasta myöhemmin keväällä.

Vuosi kuitenkin alkoi jälleen vanhan puuron lämmityksellä työmarkkinaneuvottelujen puitteissa. Yhteiskuntasopimusneuvottelut ja keskustelu pakkolakipaketista tekivät paluun.

Kun työmarkkinaratkaisu saadaan tehtyä, on aika tehdä ratkaisuja, joilla Suomeen syntyy varmuudella lisää työpaikkoja.

Investointiasteen nostattaminen on aivan välttämätöntä. Jotta investoinneista olisi tulevaisuudessa jotain hyötyä, tehdyt koulutusleikkaukset tulee ehdottomasti perua. Myös TKI-toimintaan kaavaillut leikkaukset on niin ikään peruttava. Muutoin olemme uusien leikkauksien ääressä pikemmin kuin uskommekaan.

Vuoden tärkein yksittäinen hanke on liiton strategian kokonaisuudistus.

Mika Varjonen toiminnanjohtaja

Tradenomi

3

01/16

03 05 06 10

16

10

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

18 28

15

Pääkirjoitus Numerot Vuotuisen jäsentutkimuksen tärkeät tulokset.

Uutiset Tradenomien keskipalkka nousi ja muita ajankohtaisia uutisia.

Teema Tradenomitutkinnon paikka työmarkkinoilla on vakiintunut.

15

Kahvinurkka Millainen ruoka sopii toimistotyöntekijälle?

16

Profiili Minna Hirvonen on kasvanut luottamusmiehenä melkoiseksi neuvottelijaksi.

18

Ilmiö Onko naisjohtajuus myytti?

22

Ajassa Kaupan pelastuslista luotsaa kauppaa kannattavaksi.

24

Pykälä Työsuhdeneuvonnan kysytyimmät kysymykset.

26

Neljä faktaa Kaikki hyöty irti palavereista.

27

PJ Liitolla on monta syytä juhlaan.

28

Opiskelijat Jäsenaktiivisuus palkitsee.

32

Edut & palvelut TRAL lanseerasi virtuaalisen kohtaamispaikan eli Pajan.

34

Kiperät kysymykset

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia OMA Oy SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 16.6.2016. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Tradenomi on asiantuntija TRAL:n vuotuisen jäsentutkimuksen mukaan lähes puolet jäsenistä työskentelee asiantuntijaja esimiestehtävissä. Aiempaan vuoteen verrattuna keskipalkka nousi 3,5 prosenttia.

Tradenomien asema työmarkkinoilla on vakiintunut 20 vuoden aikana.

KO O N N U T Henna Tanskanen

TRADENOMIN PROFIILI 2015

31,7 % 68,3 % Miehiä

Naisia

35 9 3 466 € Keski-ikä

Ammattivuosia keskimäärin

SEKTORI

87,1 % Yksityinen

SUURIMMAT TOIMIALAT

13,3 % Teknologiateollisuus (sis. Tipal)

Keskipalkka

10,5 % Julkinen

2,4 %

Muut

TOIMIASEMA

4,2 %

19,6 %

47 %

29,2 %

Johto

Keskijohto

Asiantuntijat

Toimihenkilöt

12,6 %

10,4 % 6,7 %

10,5 %

10,3 % 36,2 %

Muu teollisuus

Julkinen sektori

Kaupan ala

Finanssiala

ICT-ala

Muut

Tradenomi 5

Kirjanpitolaki muuttui

U Opas yhdenvertaisuussuunnittelua varten

V

UODEN 2015 alusta voimaan tulleen

uuden yhdenvertaisuuslain myötä kaikkien vähintään 30 henkeä työllistävän yrityksen ja organisaation tulee tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma. Laki on tuonut mukanaan muutoksia erityisesti yksityisen sektorin työelämään. Yksi merkittävimmistä uudistuksista on, että organisaatioiden pitää suunnitelmallisesti edistää työntekijöiden sekä tavaroiden ja palvelunsaajien yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä eli laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Vaatimus koskee viranomaisten lisäksi

Lataa opas itsellesi netistä!

6 Tradenomi

koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia sekä vähintään 30 henkeä työllistäviä työnantajia.

FIBSin julkaisu ”Yhdenvertaisuussuunnittelun opas yksityiselle sektorille” on suunnattu yksityisen sektorin työnantajaorganisaatioille, niiden henkilöstöjohdolle ja -asiantuntijoille, esimiehille, työoikeusjuristeille, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen asiantuntijoille sekä muille asiantuntijoille.

Opas tarjoaa tietoa yhdenvertaisuuslaista sekä ohjeita ja esimerkkejä uuden lain myötä toimeenpantavista, yhdenvertaisuussuunnittelua koskevista toimenpiteistä.

Lataa FIBSin maksuton Yhdenvertaisuussuunnittelun opas yksityiselle sektorille: à WWW.FI BSRY.FI/FI/MEDIA2/JULKAISUT

USI kirjanpitolaki astui

voimaan vuoden alusta, ja sitä on alettava noudattaa tilikaudella, joka alkaa 1.1.2016 tai sen jälkeen. Lakia saa kuitenkin soveltaa tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaan tulon jälkeen.

Uusi laki on sisällöltään kaksijakoinen. Se on toisaalta helpotusten laki, jossa valtaosa muutoksista on pakottavien lakisääteisten määräysten vähentymistä ja/tai poistamista, jotka helpottavat erityisesti mikro- ja pienyritysten kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laatimista. Toisaalta laki on myös teknologianeutraali, joka ei tee eroa paperisen ja sähköisen kirjanpidon välillä. Laki ei sisällä juurikaan pakottavia määräyksiä menetelmistä, mikä antaa vapaammat kädet toteutustavan suhteen.

Vanhassa laissa olleet pykälät, jotka rajoittivat tai hankaloittivat taloushallinnon sähköistämistä, on poistettu tai muutettu.

Uutta lakia käydään läpi asiantuntijan johdolla huhtikuun ”Talous2016”-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa, jossa myös TRAL on mukana. à EASYFAI RS.COM/TALOUS à KOONTI UUDISTUKSISTA: TRAL.FI

+3,5 %

à Tradenomien

keskipalkka nousi viime vuonna 3,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Hae opiskelemaan ylempi AMK-tutkinto Palvelujen asiakaskeskeinen kehittäminen

Yrityksen kasvuun johtaminen

Restonomi (ylempi AMK)

Tradenomi (ylempi AM

Ylempi AMK-tutkinto on mahdollista suorittaa joustavasti työn ohella. Hakuvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden alakohtainen työkokemus korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

hakuaika: 16.3.-6.4.201

Tarkasta hakukelpoisuusvaatimukset: www.laurea.fi

YAMK – Uutta sinussa

Monta tarinaa Tekojen torilla

K

työntekijöiden ja kuntatyönantajan yhteinen Kunteko-ohjelma on päässyt hyvään vauhtiin. Ohjelma tarjoaa välineitä kunta-alan arkisen kehittämistyön tueksi.

Tarjolla on sisäisten kehittäjien koulutusta, asiantuntijasparrausta ja neuvontaa, oppimisja kehittämisverkostoja sekä tutkimusyhteistyön tuloksia.

UNTA-ALAN

Ihmeitä tehdään tekemällä.

Esiteltäväksi kelpaavat pienetkin työyhteisöjen ja yksikköjen toimintaa ja palvelua parantavat ideat. Johtolauseena on: Ihmeitä tehdään tekemällä. Tekojen torilla voi tutustua kiinnostaviin kehittämistekoihin ja niitä lisätään sivustolle jatkuvasti.

Keksitkö keinon, jolla edistää oman työpaikkasi toimintaa tai haluatko vinkata naapuriyksikön hyvästä teosta? Vie ajatuksesi eteenpäin ja vieraile Tekojen torilla. Tuore video osoittaa konkreettisesti, kuinka Kunteko toimii! à KUNTEKO.FI

Master of Business Administration / Tradenomi (ylempi AMK) Päivitä businesstaitosi ja -pätevyytesi kohtaamaan nykypäivän monikulttuuristen markkinoiden vaatimukset.

International Business Management -ohjelmassa opetusjärjestelyt on suunniteltu siten, että opiskelu onnistuu matkojenkin päästä. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa viikon mittaiselle seminaariviikolle Tornioon, muutoin opiskellaan Lapin AMK:n virtuaalikampuksella.

Tutkinnon (90 op) voi suorittaa 1½ vuodessa tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Haku päättyy 30.4.

Lisätiedot Yliopettaja esa.jauhola@lapinamk.fi 040 551 5847

www.lapinamk.fi/YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio

Tradenomi

7

Esa Schön jatkaa työtuomioistuimessa TRAL:N johta-

va lakimies Esa Schön on nimitetty jatkokaudelle työtuomioistuimeen vuosille 2016-2018 palkansaajapuolen edustajana.

Työtuomioistuin käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Sen ratkaisukokoonpanoon kuuluu aina yhtä monta jäsentä sekä työnantaja- että palkansaajapuolelta.

Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan henkilöistä, jotka eivät edusta kummankaan tahon etuja. à TYÖTUOMIOISTUI N.FI

Tradenomien palkat nousivat

V

taloustilanteesta huolimatta tradenomikunnan keskipalkka nousi viime vuonna 3,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Ansiotason kasvua selittävät vuosia jatkunut siirtymä toimihenkilötehtävistä asiantuntijatehtäviin, tulospalkkauksen kasvanut määrä sekä liiton vahvistunut rooli yksilötason edunvalvonnassa. Tradenomien keskipalkka on nyt 3 466 euroa kuukaudessa.

Keskipalkan nousuun vaikuttaa myös tulospalkkauksen määrän lisääntyminen tradenomien keskuudessa. Kokopäivätyössä olevista tradenomeista tulospalkkauksen piirissä on noin 41 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin aiempana vuonna. Tulospalkan osuus vuosiansioista oli keskimäärin 3 788 euroa eli noin kahdeksan prosenttia. Aiempana AIKEASTA

8 Tradenomi

vuonna tulospalkan osuus oli 6,8 prosenttia vuosiansioista.

Tradenomien usko tulevaisuuteen on parantunut, sillä noin 75 prosenttia kokee oman työpaikan tilanteen olevan vakaa.

Vuonna 2014 vastaava luku oli vajaa 68 prosenttia.

Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät tradenomit kuitenkin kokevat epävarmuutta, sillä lähes kolmannes heistä piti irtisanomisia tai lomautuksia mahdollisina.

Vuotuisen jäsentutkimuksen toteutti Innolink Research Oy viime vuoden lokakuussa. Kyselyyn vastasi 3 387 TRAL:n jäsentä.

Tutkimus on luettavissa jäsensivuilla, ja täysjäsenet saavat tutkimusjulkaisun käyttöönsä tämän lehden liitteenä. à TRAL.FI/JÄSENSIVUT

Mika Varjonen jatkaa YTN:n varapuheenjohtajana TRAL:N toimin-

nanjohtaja Mika Varjonen jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden ajan neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtajana. Puheenjohtajaksi valittiin Tekniikan Akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. YTN vastaa Akavan kentässä ylempien toimihenkilöiden sopimus- ja neuvottelutoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. Varjonen on myös Akavan hallituksen jäsen kaudella 2016-2017.

Nimityksiä TRAL:ssa OPISKELIJA- ja nuoriso-asiamiehenä aloitti helmikuussa tradenomiopiskelija Aleksi Rankka. Hän vastaa liiton opiskelijatoiminnan koordinoinnista, opiskelijajäsenhankinnasta ja toimii myös Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n toiminnanjohtajana. Rankka on toiminut usean vuoden ajan Oulun tradenomiopiskelijayhdistys Ultra ry:n puheenjohtajana sekä markkinointivastaavana.

Lisäksi hänellä on kokemusta monista muista luottamustoimista ammattikorkeakoulussaan.

TRADENOMI Päivi

Pekkala aloitti viime vuoden lopulla markkinoinnin suunnittelijana TRAL:n palveluyksikössä. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat markkinoinnin suunnittelu, tapahtumien koordinointi sekä yrittäjäpalveluiden kehittäminen.

Pekkalan tehtävä on määräaikainen perhevapaan sijaisuus. à TRAL.FI/ YHTEYSTI EDOT

Korkeakouludiplomikoulutuksen kokeilu päättyi

O

PETUS- ja kulttuuriministeriön käynnistämä,

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 2014-2015 toteutettu korkeakouludiplomikoulutuskokeilu päättyi. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos julkaisi kokeilusta alkuvuonna loppuraportin.

Raportti suosittelee kokonaista korkeakoulututkintoa suppeampien korkeakoulutasoisten osaamiskokonaisuuksien suunnittelun ja tarjonnan jatkamista osana avoimen korkeakoulun toimintaa. Kokonaisuuksien tulee rakentua korkeakoulututkintojen osista niin, että ne sujuvoittavat korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä ja nopeuttavat tutkintojen valmistumista. Lisäksi kokonaisuudet on hyvä laatia yhteistyössä työelämän edustajien kanssa sen varmistamiseksi, että niillä voidaan vastata joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. à HTTPS://KTL.JYU.FI/JULKAISUT

REKISTERÖIDY YRITYSTALOUDEN AMMATTITAPAHTUMAAN JA VARAA PÄIVÄT KALENTERISTASI Seminaareissa mm. valtiovarainministeri Alexander Stubb, OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl sekä talouspäällikkö, HTM-tilintarkastaja Miki Lehtomäki ja lisäksi näytteilleasettavien yritysten case-puheenvuoroja.

Lue lisää ja rekisteröidy veloituksetta osoitteessa:

easyfairs.com/talous

Tradenomi

9

Tradenomitutkinnolla

vakiintunut paikka työmarkkinoilla

Työelämä ja sen tarpeet ovat muuttuneet paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Tradenomitutkinto on pysynyt muutoksessa mukana ja löytänyt paikkansa. Sitä arvostavat sekä opiskelijat että työnantajat.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Pia Holm

10 Tradenomi

T

radenomitutkinto viettää tänä vuonna juhlavuotta ja täyttää 20 vuotta yhdessä samanikäisen Tradenomiliitto TRAL:n kanssa.

Tutkinto on tällä hetkellä suositumpi ja tunnetumpi kuin koskaan aiemmin. Kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista noin joka neljäs on tradenomiopiskelija.

Tradenomikoulutusta on tar-

jolla 22 ammattikorkeakoulun yli 40 toimipisteessä.

Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertasen mukaan tradenomikoulutus on kehittynyt vuosien aikana paljon. Alkuun tutkintoa pidettiin pienenä kauppakorkeakoulututkintona ja siinä oli paljon teoreettisia lähtökohtia.

– Nyt on ymmärretty tutkinnon oma luonne ja viety sitä käytännön- ja työelämälähtöisempään

suuntaan. Tutkimuksetkin osoittavat, että se on löytänyt työmarkkinoilla oman paikkansa, Kairisto-Mertanen sanoo.

Tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa TRAL:n koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava asiamies Mikko Vieltojärvi on samoilla linjoilla Kairisto-Mertasen kanssa. Tradenomitutkinnon työelämälähtöisyys on koko ajan parantunut.

Tradenomi 11

tärkeämpää työelämässä. Vieltojärvi toivoisi, että tämä huomioitaisiin myös tutkinnon sisällöissä. Hän kannustaakin opiskelijoita lähtemään vaihtoon tai suorittamaan työharjoitteluita ulkomailla.

Hän toivoisi myös lisää joustavuutta opiskelun ja työnteon yhdistämiseksi.

– Pitäisi tunnustaa, että työelämässä opitaan uutta, ja se tulisi huomioida opintojen suunnittelussa.

IT-osaajilla riittää töitä

Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen työelämäpainotus lisääntyy entisestään, samoin kuin työelämälähtöiset projektit.

Vieltojärvi uskoo, että tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen työelämäpainotus lisääntyy entisestään, samoin kuin työelämälähtöiset projektit.

Tutkinto on nykyään myös paljon tunnetumpi kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

– Tunnettuuden eteen teemme TRAL:ssa koko ajan töitä, kertoo Vieltojärvi.

Monipuolinen tutkinto Tradenomitutkinnon vahvuutena on sen monipuolisuus. Tutkinto antaa valmiudet monenlaisiin tehtäviin. Se 12 Tradenomi

myös elää ajassa ja kehittyy muuttuvan maailman ja työelämävaatimusten mukana.

– Pystymme kohtuullisen nopeasti reagoimaan ja muuttamaan koulutuksen sisältöjä työelämän tarpeisiin sopiviksi, Kairisto-Mertanen sanoo.

Tutkinnon vahvuutta lisää myös pakollinen työharjoittelu, jonka jokaisen opiskelijan pitää suorittaa.

Kaikilla valmistuneilla on valmiiksi hiukan työkokemusta omalta alalta.

Opiskeluun lisää joustavuutta ja kansainvälisyyttä Kansainvälisyydestä on tullut entistä

Tradenomikoulutuksen volyymi ei ole ollut 2000-luvulla tasapainossa työelämän kysyntään nähden, mikä on johtanut tradenomien työllistymiseen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin. Myös työttömien tradenomien määrä on kasvanut, ja se on tällä hetkellä yksi suurimmista korkeasti koulutettujen parissa.

– Työttömien tradenomien määrän kasvu on ollut suhteellisesti nopeimpien joukossa korkeakoulutetuista, Vieltojärvi kertoo.

Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja Lasse Seppänen uskoo kuitenkin, että IT-osaajille löytyy työtä. Tradenomeista 16 prosenttia on suuntautunut opinnoissaan tietojenkäsittelyyn.

– Ohjelmoijia tarvitaan aina, ja IT-osaajille on kysyntää. Aina tarvitaan työntekijöitä, jotka tuottavat ideat. Meiltä ei valmistuta työttömiksi, Seppänen sanoo.

– Vaikka teknologia muuttuu kovaa vauhtia, työmarkkinat IT-puolella eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon, hän arvioi.

Asiakaspalvelutaidot ovat tärkeitä Vaikka IT-ammattilaisille riittää kysyntää, IT-alan osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Opiskelijoiden tulisi ymmärtää vähän kaikesta kaikkea ja olla silti jonkun osa-alueen asiantuntijoita. Kansainvälisyys on entistä tärkeämpää samoin kuin asiakaspalvelu.

– Enää ei voi jäädä takanurkan koodaajaksi, vaan asiakassuuntautu-

neisuus on otettava myös huomioon, toteaa Seppänen.

Myös liiketoimintaosaaminen on korostunut. Opiskelijoiden pitää osata myös myydä.

Ole aktiivinen ja nauti opiskeluajasta!

Seppänen lähettää IT-puolen opiskelijoille positiivisia terveisiä: – Olette hyvällä alalla ja tulevaisuuden pitäisi näyttää oikein hyvältä riippumatta laman varjosta. Digitalisoituminen etenee lamasta huolimatta.

Kairisto-Mertanen ja Seppänen kehottavat opiskelijoita olemaan aktiivisia ja osallistumaan kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin.

– On itsestäsi kiinni, millaisen tutkinnon rakennat itsellesi. Älä mene sieltä, missä aita on matalin, vaan käytä kaikki korkeakoulun tarjoamat mahdollisuudet hyväksi. Lopulta se koituu itselle hyödyksi, neuvoo Kairisto-Mertanen.

Vieltojärvi kehottaa opiskelijoita ottamaan ilon irti opiskeluajasta ja luomaan verkostoja ulko-maille ja työelämään jo opintojen aikana.

– Opiskelu on elämän parasta aikaa!

Lue TRAL:n tavoitteet koulutuksen kehittämiseen: tral.fi/tral-vaikuttaa/ koulutuksen-kehittaminen/

Ammattikorkeakoulut luotiin vastaamaan työelämän tarpeita 1990-LUVUN alussa Suomessa oli lukuisia

opistoasteen koulutuksia, kuten esimerkiksi insinöörikoulutusta ja sairaanhoitajakoulutusta, mutta ei ammatillisesti suuntautuneita korkeakouluja. Ainoa vaihtoehto korkeakoulututkintoon oli yliopisto.

Vuonna 1992 opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun, jolloin opistoasteen oppilaitosten yhteistyönä käynnistettiin ensimmäiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut. Silloinen opetusministeri Christoffer Taxell halusi rakentaa Suomeen samankaltaista järjestelmää kuin oli 15–20 vuotta aiemmin tehty monissa Länsi-Euroopan maissa. Tavoitteena oli korkeatasoinen ja työelämän lähtökohdista kumpuava järjestelmä.

– Ammattikorkeakoulut luotiin työelämän osaamistaitovaatimusten noustessa, opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Hannu Sirén kertoo.

Merkittävimmät käännekohdat Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat vuonna 1996, kun noin 250 oppilaitoksesta muodostettiin 30 ammattikorkeakoulua.

Siren nimeää ammattikorkeakoulusektorin merkittävimmiksi käännekohdiksi vuoden 2003 lainsäädäntöuudistuksen, jolloin ammattikorkeakoulujen sisäiset hallintorakenteet uudistettiin, ja vuoden 2015 laajan ammattikorkeakoulu-uudistuksen.

Vuoden 2015 uudistuksessa kaikki ammattikorkeakoulut muutettiin itsenäisiksi osakeyhtiöiksi ja niiden hallintoa ja rahoitusmallia uudistettiin.

– Uusi rahoitusmalli perustuu indikaattoreihin, jotka mittaavat tuloksia ja tuotoksia. Näiden perusteella määräytyy ammattikorkeakoulujen rahoitus sataprosenttisesti, Sirén kertoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii nyt 24 osakeyhtiömuotoista ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulutoimintaa säätelevät osakeyhtiölaki ja ammattikorkeakoululaki, jossa säädetään muun muassa ammattikorkeakoulujen tehtävistä, ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallinnosta sekä toimielinten tehtävistä.

Tradenomitutkinnon vahvuudet löytyvät sen jatkuvasta vuorovaikutuksesta työelämän kanssa.

Tradenomitutkinnon vahvuudet työelämälähtöisyydessä Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.

– Tradenomitutkinnon vahvuudet löytyvät sen jatkuvasta vuorovaikutuksesta työelämän kanssa, Sirén arvioi.

Hän muistuttaa, että työelämä muuttuu jatkuvasti ja muuttuva maailma tulisi ottaa huomioon opetuksen sisältöjä suunniteltaessa.

Myös kansainvälistyminen ja digitalisoituminen tulee huomioida. Ei riitä, että lähiympäristö tunnetaan, vaan täytyy seurata laajemmin, mitä maailmassa tapahtuu.

Sirén uskoo, että tulevaisuudessa korkeakoulujen välinen yhteistyö lisääntyy, korkeakoulujen ja työelämän väliset suhteet tiivistyvät sekä kansainvälisyys ja digitalisoituminen tulevat entistä vahvemmin näkyviin koulutuksessa.

AMK:n tärkeimmät käänteet AMMATTIKORKEAKOULUKOKEILU

käynnistyi vuonna 1992 ENSIMMÄISET vakinaiset ammattikorkeakoulut vuonna 1996 VUODEN 2003 lainsäädäntöuudistus YLEMPI ammattikorkeakoulututkinto 2005 vakinaistettiin VUODEN 2015 laaja ammattikorkeakoulu-uudistus RAHOITUSMALLIN uudistamistyö käynnissä

Tradenomi 13

Mitä mieltä tutkinnosta?

TRAL kysyi valmistuneen ja opiskelijan mietteitä tutkinnosta ja sen merkityksestä.

Haluatko oppia ja kehittyä? ja olen yltänyt omiin tavoitteisiini.

Olen siihen tyytyväinen. Olen saanut uusia haasteita ja päässyt tekemään mielenkiintoisia asioita.

Opiskele YAMK-tutkinto Matkailu- ja palveluliiketoiminta, restonomi (YAMK) Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, tradenomi (YAMK) Lähiopetusta Jyväskylässä noin 2 päivää/kk.

Hae 16.3.–6.4.2016. Paikkoja valituille. www.jamk.fi/yamk

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

IT-tradenomi, YAMK, Heikki Laukkanen

Miten suosittelisit tutkintoa muille?

Jos haluaa oppia asioita käytännönläheisesti eikä pelkkää teoriaa, tradenomitutkinto on hyvä. Kuka tahansa reipas ja sosiaalinen henkilö pärjää työelämässä.

Koska valmistuit?

Valmistuin Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2007.

Erikoistuin tietoverkkotekniikkaan.

Opiskelin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa suuntauduin kasvuyrittäjyyteen. Valmistuin vuonna 2015.

Millaista osaamista sait urallesi?

Tutkinto vaikutti työn saantiin.

Vaikka sain oman alan töitä jo opiskeluaikana, pomo vaati, että koulu pitää käydä loppuun ja valmistua.

Koulussa opittu kirjallinen osaaminen on ollut hyödyksi nykyisessä työssä.

Mikä oli hyvää ja mitä olisit kaivannut tutkintoon?

Työharjoittelu on hyvä asia, ja itsekin työllistyin sen ansiosta nopeasti.

Oman alan työharjoittelu on tärkeää, ja mieluiten sen pitäisi olla kansainvälinen. Työelämäyhteyttä voisi olla vielä enemmän. Myös sosiaalisia taitoja olisi hyvä harjoitella koulussa vielä lisää esimerkiksi ryhmätöitä tekemällä. Kieliopintoja olisi syytä olla enemmän.

Miten olet ylläpitänyt osaamistasi valmistumisesi jälkeen?

Suoritin YAMK-tutkinnon. Sen opiskelu oli joustavaa, ja sitä pystyi tekemään töiden ohella. Lisäksi olen käynyt kursseilla, jotka tukevat omaa osaamistani ja työntekoa. Jatkuva oppiminen on hirmu tärkeää.

Miten urasi on edennyt?

Urani on edennyt varsin nopeasti,

Tradenomiopiskelija Tomi Kolu Missä opiskelet?

Aloitin opiskelut syksyllä 2013 liiketalouden linjalla ammattikorkeakoulu Metropoliassa Vantaan Myyrmäessä. Suuntaudun esimiestyöhön ja työyhteisön kehittämiseen.

Mitä odotat opinnoiltasi?

Opinnot alkavat olla loppusuoralla, ja nyt keskityn verkostojen luomiseen. Aion hankkia kontakteja yritysmaailmaan ja mahdollisiin tuleviin työnantajiin. Haluaisin tehdä opinnäytetyöni jollekin yritykselle ja saada sitä kautta kontakteja.

Mitä odotat saavasi tutkinnolta työuraasi varten?

Hyvää käytännön osaamista. Usealla kurssilla tehdään kuvitteellinen tai aito toimeksianto yritykselle.

Toivon, että niiden oppia voin hyödyntää työelämässä.

Mitä odotat työuraltasi?

Haluaisin työskennellä asiantuntijatehtävissä työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon parissa.

Muita ajankohtaisia kirjoja Ville Törmälä, Jari Markkanen, Tero Kadenius: Uusi ajattelu – uusi johtaminen Suomen Liikekirjat 2015 Anna Perho: Työ x perhe = superarkea 2 Otava 2015

Työtehoa ruoasta Henna Rannikko.

Toimistotyöläisen ruokapäiväkirja Talentum pro 2015

ymmärtämään ravinnon luultua laajemmat vaikutukset terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Oikealla ravinnolla voi parantaa suoriutumistaan töissä ja pitää mielialansa virkeänä.

Tutkittuun tietoon perustuvat ravitsemusohjeet ohjaavat lempeästi kohti parempia vaihtoehtoja: Tee suunnitelma ja seuraa sen toteutumista. Etene vaiheittain ja kyseenalaista väärät tottumukset. ps. Kun seuraavan kerran makeanhimo yllättää, valitse mieluimmin pähkinöitä tai manteleita sokeristen vaihtoehtojen sijaan.

Tradenomi

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

ja vireyteemme vaikuttavat, mitä syömme ja juomme. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisen lounaan nautimme tai jätämmekö sen ja ehkä aamupalankin väliin. Syömättä jääneet ruoat vaikuttavat siihen, kuinka onnistunut työpäivästä tulee vai onko työvire täysin hukassa.

Millainen ruoka ja syömisen rytmi sitten sopii toimistotyöntekijälle? Toimistotyöläisen ruokapäiväkirja sisältää tuhdin paketin ohjeineen päivän ruokavalintoihin aamukahvista palaveriin, lounaaseen ja asiakasillalliseen, unohtamatta iltasyömistä.

Kirjoittajat haluavat saada suomalaiset TYÖTEHOOMME

à Reijo Laatikainen,

15

Oppia ikä kaikki Minna Hirvonen opiskeli aikuisiällä tietojenkäsittelyä nuorten miesten keskellä. Koulutus antoi hänelle paitsi hyvän pohjan työelämää varten, myös uskoa omiin vahvuuksiin.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Roope Permanto

H

aastattelupäivänä Minna Hirvosella on syytä hymyyn: hänen nimityksensä Stockmannin markkinointijärjestelmien kehityspäälliköksi julkaistiin.

– Sain itse tietää tästä perjantaina. Ensimmäistä kertaa nousen nyt esimiesasemaan, Hirvonen kertoo.

Kaikella on tarkoituksensa Hirvosen urapolku ei ole aivan perinteisimmästä päästä. Lukion jälkeen vuonna 1986 hän haki datanomiksi, mutta ei saanut opiskelupaikkaa.

– Sen sijaan löysin miehen, menin naimisiin, sain kaksi lasta ja jäin kotiäidiksi.

Vuonna 1996 lähdin opiskelemaan pukuompelijaksi, mutta alan työt jäivät lähinnä omien lasten vaatteiden ompeluun.

Vuonna 2003 kolmen lapsen äiti aloitti tietojenkäsittelyn opinnot Laureassa, Es-

Minna Hirvonen Laurea-Ammattikorkeakoulussa Espoon Leppävaarassa 2003–2007 Ura Stockmannilla: asiakaspalvelu 2004–2006; järjestelmäasiantuntija, 2008–2012; järjestelmäpäällikkö 2012–31.1.2016; kehityspäällikkö 1.2.2016– Luottamusvaltuutettu 2014–2015; luottamusmies 6/2015–; Stockmannin hallituksessa ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustaja puheoikeudella 3/2016–

16 Tradenomi

poon Leppävaarassa. Suuntautumisalue oli tietojärjestelmien kehittäminen. Sittemmin hän valmistui luokkansa ensimmäisenä.

– Kyllähän olin varmasti aluksi melko outo lintu nuorten miesten keskellä, Hirvonen pudistelee päätänsä.

– Terveisiä vaan opiskelukavereille!

Lähes läpi opintojen Hirvonen teki töitä. Päivät venyivät usein ympäripyöreiksi, mutta näin jälkikäteen siitäkin ajasta on ollut hyötyä.

– Tein parin vuoden ajan ilta- ja viikonloppuvuoroja Tapiolan Stockmannin kodinosastolla. Kun aloitin pääkonttorissa vuonna 2008 palvelujärjestelmien järjestelmäasiantuntijana, minulla oli jo näkemys paitsi lattiatason haasteista myös asiakkaiden toiveista.

Tradenomin koulutuksessa Hirvonen pitää tärkeänä sen laaja-alaisuutta.

– Opiskeluaikoina saatoin vielä ihmetellä, miksi meidän täytyy opiskella ”kaikkia turhanpäiväisyyksiä”, mutta nyt ymmärrän, miten kattavan tietopohjan olen saanut.

Työtehtävät ovat sittemmin määritelleet, missä asioissa tulee kehittyä.

Hirvonen korostaa, että hän ei ole koskaan tuntenut huonommuutta tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Esimerkillään hän haluaa kannustaa ihmisiä ajattelemaan, että koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä opiskelemaan.

– Itse olen sen verran kärsivällinen ihminen, että jaksan kyllä odottaa vuoden, jos toisenkin, että palaset osuvat kohdilleen.

Nyt ymmärrän, miten kattavan tietopohjan olen saanut.

Sitkeä sissi Työnsä ohella Minna Hirvonen on kasvanut luottamusmiehenä melkoiseksi neuvottelijaksi ja heikoimpien puolustajaksi. Hän on toiminut luottamusmiehenä kesäkuusta 2015. Aivan helpolla hän ei tähänkään tehtävään ole päätynyt.

– Muutamia vuosia sitten ryhdyimme työporukalla keskustelemaan, mitä voisimme itse tehdä työhyvinvoinnin eteen. Yhtenä keinona oli työpaikkatoiminnan käynnistäminen, Hirvonen taustoittaa.

Aluksi Hirvonen ryhtyi yritysyhdistyksen puheenjohtajaksi. Vuotta myöhemmin hän alkoi luottamusvaltuutettuna neuvotella työnantajan kanssa. Ja onnistui.

– Nyt meillä on yrityksessämme kaupan alan ensimmäinen paikallinen luottamusmiessopimus ylemmille toimihenkilöille, Hirvonen iloitsee.

Omiksi vahvuuksikseen Hirvonen nostaa kyvyn puolustaa, puuttua, puhua ja perustella.

– Meistä kukin toimii vain omassa roolissaan, mutta toisia täytyy kuunnella herkällä korvalla, Hirvonen pohtii.

– Itse tykkään sitoutua ja tehdä asioita täysillä, mutta myös sydämellä.

Hirvonen on kasvanut luottamusmiehen채 melkoiseksi neuvottel캐aksi ja heikoimpien puolustajaksi.

Tradenomi

17

Naisjohtajuuden

myytit

murtuvat

Naiset ovat Suomessa selvässä vähemmistössä yritysten johtotehtävissä.

Tämä on ongelma, koska se kertoo yrityskulttuurista, jossa kaikkea potentiaalia ei ole saatu käyttöön.

TEKSTI Maija Kajanto KUVAT Sarri Kukkonen ja Tihnkstock

A

alto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisaatioiden professori Janne Tienari on tutkinut johtamisen ja sukupuolen kysymyksiä koko uransa ajan. Ensimmäinen termi, joka hänen mielestään on syytä ampua alas, on naisjohtajuus.

– Ei ole rakentavaa puhua johtajuudesta ja naisjohtajuudesta. Se viittaa siihen, että olisi olemassa oikeaa johtajuutta ja siitä erillään olevaa naisjohtajuutta.

Puhutaan sitten naisista johtotehtävissä.

Heitä saisikin Tienarin mukaan olla huomattavasti enemmän.

– Itse uskon, että olisi monenlaista hyötyä siitä, että naisia olisi enemmän johtotehtävissä. Ei siksi, että naiset olisivat erilaisempia kuin miehet, vaan siksi, että kaikki potentiaali, mikä yrityksessä on, pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Olen

18 Tradenomi

pikkuisen huolissani siitä, mitä yhteiskunnassa näiden asioiden ympärillä tapahtuu ja minkä tyyppistä keskustelua kysymyksistä käydään, Tienari kiteyttää.

Uskomusten jäljillä Johtamiseen ja naisten toimimiseen johtotehtävissä liittyy joukko myyttejä, joiden purkamiseen tarvitaan avointa keskustelua.

Yleistäminen on helppoa, ja johtoasemassa oleville naisille on tarjolla monenlaisia sudenkuoppia.

– Se, että naiset ja miehet olisivat johtajina erilaisia, on myytti. On erilaisia miehiä ja on erilaisia naisia. Siksi on hedelmätöntä lähteä liikkeelle tästä väittelystä, Tienari aloittaa.

Jos ainoa naispomo on hankala, on helppo ajatella, että naiset ovat huonompia johtajia. Miespomoissa on yleensä valinnanvaraa, jolloin helpommin ajatellaan,

Tradenomi

19

Kun pätevyyttä määritellään, törmätään usein tekijöihin, jotka tekevät pätevyyden osoittamisesta naisille hankalaa. että kohdalle sattunut pomo on vain yksilönä hankala – yleistys ei koske koko sukupuolta.

Toinen myytti on se, että jokaiseen tehtävään valittaisiin aina pätevin yksilö.

– Kun tätä alkaa tutkia tarkemmin, törmätään siihen, miten pätevyys määritellään. Mitä lähdetään hakemaan, mitkä kriteerit asetetaan, mitä etsitään ja mitä löydetään? Kun pätevyyttä määritellään, törmätään usein tekijöihin, jotka tekevät pätevyyden osoittamisesta naisille hankalaa. Olisi naiivia uskoa, että kaikissa valinnoissa pätevimmät valikoituisivat.

Tienari muistuttaa, että pätevyyden vääristyneistä kriteereistä kärsivät myös monet miehet.

– Ulkonäkö ja tulkinnat ulkonäöstä

vaikuttavat siihen, miten johtajat koetaan ja miten johtajia tehdään. Nykyään johtajiksi haetaan karrikoidusti ajokoiraa: jäntevää, urheilullista, sliipattua nuorta miestä, joka on hyvä esiintyjä, itsensä brändääjä ja harrastaa usein triathlonia. Tämän määritelmän ulkopuolelle jää jo aika monta hakijaa.

Johtaja ei kasva tyhjiössä Kolmas myytti on, että johtotehtäviin eteneminen on aina itsestä kiinni.

– Asiat tehdään aina yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kun kysytään uraa tehneiltä ihmisiltä heidän etenemisestään, aika pian kuulee kertomuksia, miten heillä on ollut hyvä esimies, joka on kannustanut, tai muita ihmisiä ja kollegoita, jotka ovat tukeneet ammatillista kehitystä.

Amerikkalaishenkinen ajatus jokaisesta oman onnensa seppänä ei yrityselämässä ole ainoa totuus. Johtajiksi noustaan, koska joku tunnistaa potentiaalin, valitsee mentorointiohjelmaan ja kannustaa koulutuksiin.

Aika usein johtaja kannustaa alaista, jossa tunnistaa itsensä. Monesti innokkaat nuoret miehet ovat niitä, joihin johtoportaan on helpoin samaistua.

– Johtajat eivät synny johtajina, eivätkä kasva tyhjiössä. Jotta mahdollisuuksiin voidaan tarttua, niitä pitää tulla eteen. Myös muut ihmiset ovat tekemässä mahdollisuuksia, Tienari kiteyttää.

Avointa keskustelua

Sukupuoli ei ole vain fyysinen ominaisuus.

Se on sosiaalisesti rakennettu asia, ja tyttöjä ja poikia lähdetään rakentamaan päiväkodista lähtien.

– Sukupuolen tekemiseen liittyvät käytännöt ja merkitykset alkavat rakentua ihmisen elämässä hämmentävän aikaisin.

Pohdinta johtamisesta on pitkien prosessien loppupäätä, Tienari kartoittaa.

Professorin mukaan ei kannata tuijottaa

Jokainen voi vaikuttaa TARKKAILE palavereissa, ketkä ovat

herkimmin äänessä. Koeta omalta osaltasi huolehtia siitä, että suunvuoron saavat myös ne, jotka eivät ole hanakimmin sitä ottamassa.

MUISTA rekrytointitilanteessa, että pätevyyden kriteerit ovat sovittuja, eivätkä kiveen hakattuja totuuksia.

Päteviä hakijoita voi olla paljon. Kannattaa kyseenalaistaa, miksi vaaka kallistuu jonkun eduksi.

JOS OLET päässyt johtavaan asemaan, kannusta myös naispuolisia alaisia avoimesti kehittymään, hakemaan lisäkoulutusta ja pyrkimään esimiehiksi.

Näe potentiaali, älä pelkkää sukupuolta.

VÄLTÄ syyllistämistä ja syyllistymistä.

Mieskollega ei ole henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että naisia on johtajan paikoilla vähän. Sukupuolta rakennetaan teoilla ja sanoilla.

20 Tradenomi

vain huipulle ja ihmetellä, miksi johtotehtävissä on niin vähän naisia ja maahanmuuttajia. Sen sijaan kannattaa lähteä katsomaan, miten valintoja tehdään pyramidin alemmilla tasoilla: miksi naisia ei ole niissä valinnoissa mukana. Tässä palataan pätevyyden kriteereihin.

Samalla kannattaa luopua ylimääräisestä sormella osoittelusta.

– Se, että on mies, ei automaattisesti tee ihmisestä sortajaa. Sukupuolta tehdään ja rakennetaan, ja miehenä voi käyttäytyä fiksusti tai vähemmän fiksusti.

Organisaatioiden sisällä olisi hyvä miettiä, miten asioihin pystyy vaikuttamaan.

Esimerkiksi keskijohdossa pystyy vaikuttamaan moniin sukupuolen tekemisen tilanteisiin. Rekrytointi on vain yksi konkreettinen esimerkki.

– Voi kysyä, miksi aina saman oloinen ja samannäköinen mies tulee valituksi?

Monet organisaatiot pyrkivät läpivalaisemaan tätä prosessia ja tuomaan asiaa avoimempaan keskusteluun, Tienari kertoo.

– Johtajat eivät synny johtajina, eivätkä kasva tyhjiössä. Jotta mahdollisuuksiin voidaan tarttua, niitä pitää tulla eteen, Tienari kiteyttää.

OPISKELE YLEMPI AMK -TUTKINTO JOHTAMINEN JA PALVELULIIKETOIMINTA Tradenomi (ylempi AMK) tai restonomi (ylempi AMK) INFORMATION TECHNOLOGY Master of Business Administration

Hakuaika 16.3.– 6.4.2016

Lisätietoja samk.fi/haku

#mysamk

Tradenomi

21

Kauppa kannattavaksi Kun jäsenistöltä kantautui liittoon näkemyksiä, ettei kaupan alan kehityssuunta ole oikea, neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN tutki, mikä kentällä mättää.

Tutkimuksen perusteellla laadittiin viisikohtainen pelastuslista, josta löytyy keinoja, joilla kaupan ala saadaan taas kannattaville raiteille.

TEKSTI Marjatta Pietilä KUVAT Thinkstock ja Juho Kuva

22 Tradenomi

Julkistustilaisuudessa puhunut kaupan projektinvetäjä Ville-Veikko Rantamaula uskoo pelastuslistan herättävän keskustelua yrityksissä.

K

ysely toteutettiin viime syksynä kaupan alalla asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä työskenteleville.

Valtaosa vastanneista työskentelee yli 500 työntekijän suuryrityksissä. Noin 70 prosenttia vastanneista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

– Kyselyn avulla kartoitettiin haastateltujen näkemyksiä muun muassa kivijalkakaupan, verkkokaupan ja digitalisoitumisen rooleista kaupan kokonaisuudessa sekä millaisilla strategisilla ratkaisuilla ja johtamisella kauppa saataisiin jälleen nousujohteiseksi, kertoo YTN kaupan projektin vetäjä ja TRAL:n yksikönjohtaja VilleVeikko Rantamaula.

Työkaluja parempaan kannattavuuteen – Tutkimustulosten keskeiset viestit kiteytettiin viisikohtaiseksi pelastuslistaksi.

Ensimmäisenä listalla on organisaatioiden keventäminen. Vajaa 40 prosenttia vastaajista arvioi yrityksessään olevan liikaa johtajia ja esimiehiä. Organisaatioita tulisi madaltaa vähentämällä johdon väliportaita. Toiminta pitäisi keskittää liiketoiminnan kasvattamiseen ja laatuun.

Listakakkoseksi nousi ennakointi- ja reagointikyvyn parantaminen. Kaupan tulisi kyetä reagoimaan nopeammin kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin ja etsittävä aktiivisesti uusia toimintamalleja. Puolet vastaajista arvioi, että heidän yrityksensä johtamisjärjestelmässä ei ollut riittävästi kiinnitetty huomiota toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen.

Kolmanneksi pelastuskeinoksi valikoitui rohkeampi digitalisoituminen. Nettikaupan ja sen sovellusten hyödyntämisessä pitäisi pysytellä kehittämisen kärjessä, ja strategisia valintoja tulisi tehdä rohkeasti.

Lähes 80 prosenttia vastaajista piti yrityksensä strategista suuntaa oikeana. Kriittisimmin strategisiin suuntamerkkeihin suhtaudutaan suurissa yrityksissä.

– Pelastuslistan neljäs ja varsin keskeinen kohta on johtamisen ja työolosuhteiden kuntoon laittaminen. Vastaajista 80 prosenttia kokee olevansa hyvin sitoutuneita työnantajaansa, mutta johto ei osaa hyödyntää täysimääräisesti heidän potentiaaliaan. 60 prosenttia arvioi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien olevan heikko.

Tämä on huolestuttava viesti. Vuoropuhelua pitäisi parantaa johdon ja henkilöstön välillä ja kaikkien henkilöstöryhmien pitäisi olla edustettuna päätöksenteossa, Rantamaula sanoo.

– Ylimmän johdon tulisi kivuta alas norsunluutornistaan ja jalkautua lähemmäs bisnestä, jotta kauppa saataisiin menestymään. Henkilöstö kokee, että heidän viestintä juuttuu väliportaaseen. Heidän osaamistaan pitäisi hyödyntää ja motivoida heitä innovoimaan ja kehittämään digitalisointia ja kaupan alan sovelluksia ja palveluja sekä omaa työtään.

Niin ikään lainsäädäntö ja byrokratia todettiin tutkimuksessa kaupan kehitystä hidastavaksi. Kuluttajille pitäisi tarjota kysynnän mukaisia tuotteita siellä ja silloin, kun he haluavat niitä ostaa. Kivijalkakauppojen aukioloaikaa tulisi laajentaa ja ratkaista nettikauppaan liittyvät ongelmat.

Tutkimustulokset kiteyttävät kaupan alan vahvuuksiksi ylempien toimihenkilöiden vahvan sitoutumisen, osaamisen ja korkean koulutustason, heikkouksiksi kankeuden, muutoshitauden ja strategisen johtamisen ongelmat ja uhkiksi tiukan lainsäädännön, byrokratian ja ulkomaisen kilpailun. Mahdollisuuksia sen sijaan ovat digitalisaation ja henkilöstön potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen.

– Nyt kun kyselytutkimuksen tulokset ovat selvillä, lähdemme kierrokselle yrityksiin kertomaan yritys- ja henkilöstöjohdolle tuloksista. Uskon, että laatimamme pelastuslista herättää yrityksissä paljon keskustelua, Rantamaula toteaa.

Pelastuslista on kokonaisuudessaan luettavissa kaupansopimus.fi.

Brick, click vai omni KAUPAN pelastuslistan julkistustilaisuudes-

sa viime lokakuussa panelistit kiinnittivät erityistä siihen, että kauppa on jäänyt digitalisoitumiskehityksessä jälkijunaan.

Great Minds Oy:n toimitusjohtaja futuristi Niko Herlinin mukaan tilanteesta ei kannata kuitenkaan olla huolissaan, vaan kuroa jälkeenjääneisyys umpeen oppimalla niiltä, jotka ovat kehityksessä pidemmällä ja loikkaamalla heidän ohitseen suoraan kehityksen kärkeen.

– Tänä päivänä ei enää kannata pohtia onko kivijalkakauppa (brick) vai verkkokauppa (click) kannattavampi ratkaisu. Nyt on oltava mukana yhtäaikaisesti kaikilla kaupan foorumeilla (omni).

Esimerkiksi kaikkia matkapuhelimen tarjoamia mahdollisuuksia ei osata vieläkään käyttää hyödyksi. Keskeistä on asiakkaan tunnistaminen, tarjonnan personoiminen jopa niin, että asiakkaalle osataan tarjota sopivia sukkia hänen edellisellä kauppareissulla ostamiensa kenkien kanssa, tai asiakasta palvelemaan saapuu heti hänen suosikkimyyjänsä, Herlin sanoo.

– Ostotapahtumasta pitää rakentaa asiakkaalle positiivinen elämys. On myös ymmärrettävä tarve tavaran takana.

Asiakkaat eivät enää ehkä haluakaan omistaa kaikkia käyttämiään esineitä tai laitteita, vaan siirtyvät mieluummin osaomistajuuteen, jolloin heidän käytössään korvausta vastaan olevat laitteet, esimerkiksi kännykkä, uusitaan sopimuksen mukaan aina, kun uusi malli tulee markkinoille.

Herlin neuvoo, että erilaisia vaihtoehtoja kannattaa kokeilla pienessä mittakaavassa ja jos epäonnistuu, ei kannata lannistua. Myös SOK luottamusvaltuutettu Ulla Kivilaakso kehottaa rohkeuteen ja oma yrityksen asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämiseen uusia ideoita kehitettäessä. Suomessa syvälle piintynyt mokapelko on kehityksen este. Vain hyväksymällä mokakulttuuri voidaan synnyttää uusia innovaatioita ja keinoja paremman tuloksen saavuttamiseksi.

– Jos sinulla on idea, paras tapa saada se läpi, on esittää samalla keinot hankkeen toteuttamiseksi. Vielä parempi on, jos voit ehdottaa, kuinka hanke rahoitetaan, Palvelualojen ammattiliitto PAMin varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo kiteyttää.

Tradenomi 23

V

oiko määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa?

Työsopimuslain mukaan määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Määräaikainen työsopimus voidaan päättää vain osapuolten yhteisellä sopimuksella tai purkamalla.

Nykyään on kuitenkin yleistynyt tapa ottaa määräaikaiseen työsopimukseen nimenomainen irtisanomisehto, jonka nojalla myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa päättymään ennenaikaiseksi. Suosittelemme, että varsinkin pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin työntekijä pyytää irtisanomisehdon.

Kuinka monta määräaikaista työsopimusta työnantaja voi solmia saman työntekijän kanssa?

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Perusteltu syy määräaikaiselle työsopimukselle on esimerkiksi sijaisuus. Laissa ei oteta kantaa siihen, kuinka monta määräaikaista työsopimusta työnantaja voi solmia saman työntekijän kanssa. Jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla perusteltu syy. Työnantaja ei saa käyttää määräaikaisia työsopimuksia paikatakseen pysyvää työvoiman tarvetta.

Mikä on irtisanomisaikani?

Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksessa sopia irtisanomisajasta työsopimuslaissa säädetystä poikkeavasti. Siksi irtisanomisaikaa mietittäessä tulee aina tarkistaa, mitä työsopimuksessa on sovittu irtisanomisajasta.

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden, 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta, 3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta, 4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta tai 5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Onko minulla oikeus jäädä opintovapaalle?

Opintovapaalain mukaan työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään vuoden, on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.

Työsuhdeneuvonnan

TEKSTI Katariina Tirri KUVITUS Thinkstock

kysytyimmät 24 Tradenomi

kysymykset

TRAL:n jäsenet käyttävät ahkerasti työsuhdeneuvonnan palveluja, sillä saamme satoja yhteydenottoja vuosittain. Kokosimme yhteen useimmin työsuhdeneuvonnastamme kysytyt kysymykset.

Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta?

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus perhevapaiden ajalta perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen tai työpaikan käytäntöön. Työnantajalla ei ole suoraan lain nojalla palkanmaksuvelvollisuutta esimerkiksi äitiysvapaan ajalta.

Onko minulla oikeus jäädä osittaiselle hoitovapaalle?

Osittaisen hoitovapaan edellytyksenä on, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Työnantaja voi kieltäytyä osittaisesta hoitovapaasta vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, hänelle on annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi tai, jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

Opintovapaa voidaan myöntää julkisen valvonnan alaisiin opintoihin. Suoritettavien opintojen ei tarvitse liittyä nykyisiin työtehtäviin.

Jos opintovapaalain edellytykset täyttyvät, työnantaja ei voi kieltäytyä myöntämästä opintovapaata, mutta tietyissä tilanteissa työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella.

Voiko perhevapaan aikana irtisanoutua?

Työntekijä voi perhevapaansa aikana irtisanoutua normaalia työsopimuksensa mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Perhevapaa ei vaikuta irtisanomisajan kulumiseen vaan irtisanomisaika alkaa kulua, kun työnantaja saa tiedon irtisanomisesta.

Milloin minun tulee ilmoittaa työnantajalle perhevapaasta? Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Katariina Tirri työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Palaverien taide Kokous voi olla pakollinen paha, mutta siitä voi ottaa myös ilon ja hyödyn irti tehokkuudesta tinkimättä.

TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Thinkstock

3 1 JOS PALAVERI vedetään läpi pelkästä rutii-

nista, haaskataan kaikkien työaikaa. Siksi ketään ei kannattaisi kutsua mukaan varmuuden vuoksi. Jokainen tiimin jäsen on tärkeä omine ajatuksineen. Paikallaolo korvautuu läsnäololla, kun jokainen osallistuja hahmottaa, miksi juuri minun on tärkeää olla mukana.

Jos tuntuu, että palaveriin tullaan vain surffailemaan netissä, kannattaa kokeilla esimerkiksi puheenjohtajuuden kierrättämistä. Näin osallistujille konkretisoituu se, miten iso työ palaverin onnistumisessa on.

2 voi lisätä pyörittelemällä hartioita ja jalkateriä sekä huolehtimalla hyvästä ryhdistä istuessaan.

Kävelylenkkinä toteutettu kokous voi olla kuin välitunti, jonka aikana aivot saavat happea ja lihakset saavat liikettä.

Tämä toimii kuitenkin vain pienellä porukalla, kun ei tarvita kalenteria tai PowerPointeja. Vaikka paikka olisikin sidottu, ihmisiä ei ole sidottu tuoliin: kun yksi kokoukseen osallistuja ilmoittaa tällä kertaa seisovansa palaverin ajan, toiminta tarttuu helposti muihinkin.

OMAA TYÖHYVINVOINTIA

26 Tradenomi

PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄNÄ on pitää huolta

siitä, että palaveri onnistuu. Toisaalta hänen pitää aktivoida osallistujia avaamaan sanaiset arkkunsa ja toisaalta kontrolloida sitä, että kaikki tärkeät asiat käydään läpi riittävän syvällisesti.

Ajankäytön tehostamiseen täsmäase on asialistan laittaminen osallistujille hyvissä ajoin etukäteen. Puheenjohtaja voi kirjata asialistaan myös prioriteetteja, kuten “Toivon erityisesti kommentteja kohtaan 3”. Osallistujat orientoituvat ydinasioihin jo valmiiksi, ja itse palaveritilanteessa vastuu ajanhallinnasta jakautuu.

4 JOS SAMA porukka kokoontuu viikoittain

edes puoleksi tunniksi vuoden ajan, miksei siitä tekisi kivaa?

Vaikka on tärkeää, että jokainen osallistuja avaa suunsa, toisten työtilanteen raportoinnin kuuntelu haaskaa monen aikaa. Siksi puheenvuorokierroksen voi koostaa esimerkiksi niin, että jokainen kertoo vuorotellen onnistumisen, asiakkaan kommentin tai mitä aikoo töiden jälkeen tehdä. Kokouksen alusta uhrattu kymmenminuuttinen maksaa itsensä takaisin työhyvinvoinnissa ja hyvissä ideoissa, joita osallistujien aktivoiminen ja sanotun kuunteleminen tuottaa. Yhdessä voidaan myös miettiä, miten palaverista voitaisiin tehdä kaikin puolin hauskempi, avoimempi ja parempi.

à Vinkit palaverin

parantamiseen antoi työnohjaaja ja valmentaja Raija Peltola Tevere Oy:sta.

pj

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Paljon onnea 20-vuotias TRAL!

T

radenomiliitto TRAL juhlii tänä keväänä 20. toimintavuottaan. Liitto perustettiin 20. maaliskuuta vuonna 1996. Tällä hetkellä jäseniä on jo noin 30 000.

– On merkittävää, että olemme toimineet jo 20 vuotta.

Tämä on ollut mieletön menestystarina, TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen iloitsee.

TRAL on yksi Akavan nopeimmin kasvavista liitoista, ja tällä hetkellä se on Akavan viidenneksi suurin jäsenliitto.

Akavaan kuuluu 35 jäsenliiton kautta jo yli puoli miljoonaa jäsentä.

TRAL on – Keskeisiä merkkipaaluja vuosien varrelta on ollut liiton demokraattinen, edustajan saaminen Akavan hallitukseen sekä neuvottelu- avoin ja moderni järjestömme Ylemmät Toimi- liitto. henkilöt YTN:n puheenjohtajistoon, kertoo Aaltonen.

Ammattikorkeakoulusektori on muuttunut ja kehittynyt paljon vuosien aikana. Yksi merkittävimmistä uudistuksista puheenjohtajan mielestä on ollut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon luominen. Sen suoritettuaan tradenomi voi hakea tehtävään, jossa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.

Tradenomitutkinto on nykyään myös paljon tunnetumpi ja arvostetumpi kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Tutkinnon vahvuuksia ovat muun muassa osaaminen ja monialaisuus, ja se antaa valmiudet hyvin monelle eri alalle.

Aaltonen on tyytyväinen, että tradenomikoulutus on pystynyt uudistumaan amk-sektorin mukana ja pysynyt ajan hermolla. Hän haastaa myös muut palkansaajajärjestöt seuraamaan aikaansa ja kehittymään.

– Olemme demokraattinen, avoin ja moderni liitto, jossa myös jäsenillä on vaikutusvaltaa. Olemme myös monella tavalla edelläkävijöitä. Olemme esimerkiksi ottaneet ensimmäisten joukossa käyttöön sähköiset järjestelmät liiton asioiden hoidossa.

Aaltonen haluaa kiittää kaikkia liiton menestystarinassa mukana olleita ihmisiä ja ennen kaikkea liiton jäseniä, työntekijöitä sekä eri luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.

– Toivon, että tekemisen kulttuuri jatkuu, ja yhdessä, nöyrin mielin viemme asioita eteenpäin.

Puheenjohtaja Aaltonen toivottaa hyvää juhlavuotta kaikille jäsenille!

Tradenomi

27

Mauri Pekkala ja Siiri Puhakka haluavat olla esikuvia oman alueensa opiskel캐akollegoille ja aktivoida uusia j채seni채 mukaan.

28 Tradenomi

Aktiivisuus palkitsee Järjestötoimintaan kannattaa lähteä mukaan. Voit vaikuttaa opiskelijoita koskeviin asioihin ja rakennat samalla hyödyllisiä verkostoja omalle työurallesi.

TEKSTI Olli Manninen KUVAT Johannes Wiehn

O

sallistumalla järjestötoimintaan voit samalla kehittää osaamistasi tulevaisuuden työkalupakkiasi varten. Näin vakuuttavat Siiri Puhakka, Mauri Pekkala ja Oskari Viitaniemi. He toimivat puheenjohtajina omien alueidensa tradenomiopiskelijoiden jäsenjärjestöissä.

Puhjonrannan kurssikeskuksessa Kouvolan Rapojärven rannalla käy kuhina. Paikalle on kokoontunut tammikuisena pakkaspäivänä reilut 150 järjestöaktiivia ahmimaan tietoa järjestötoiminnasta ja työmarkkinaedunvalvonnasta. Mukana on niin järjestökonkareita kuin untuvikkojakin.

Tunnelma on innostunut ja kannustava. Järjestötoiminta inspiroi, kun saa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan opiskelua koskeviin asioihin. Toiminta lisää myös opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.

– Järjestötoiminnassa pääsee vaikuttamaan asioihin ja saa vietyä mielipiteitä eteenpäin.

Tykkään tehdä monenlaisia asioita, tavata erilaisia ihmisiä ja oppia uutta, Joensuun Tradenomiopiskelijoiden Kilta ry:n puheenjohtaja Siiri Puhakka kuvailee kokemuksiaan järjestötoiminnasta.

– Tutustuin erääseen hallituksen jäseneen, joka pyysi minua mukaan toimintaan, kun olin opiskellut vuoden Haaga-Heliassa. Lähdin

messiin. Puheenjohtajan roolissa olen paikallisten opiskelijoiden äänitorvi ja pääsen rohkeasti yllyttämään hallitusta ottamaan kantaa asioihin, joita pitää kehittää eteenpäin, Mauri Pekkala sanoo.

Hän on Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:n puheenjohtaja.

Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Oskari Viitaniemi toimii Opiskelijayhdistys Trade ry:n puheenjohtajana, eikä osaisi enää kuvitellakaan opiskelua ilman järjestötoimintaa.

– Tässä työssä saa rautaisannoksen tietoa asioista, jotka puhuttavat tradenomiopiskelijoita valtakunnallisesti. Nyt käydään kiivasta keskustelua opintosuunnitelmien muutoksista ja kampusalueiden yhdistämisistä, Viitaniemi sanoo.

Puheenjohtajan roolissa aktiivikolmikko haluaa olla esikuva oman alueensa opiskelijakollegoille ja aktivoida uusia opiskelijoita mukaan toimintaan. Puheenjohtajat ovat vakuuttuneita, että olemalla aktiivinen järjestötoiminnassa voi vaikuttaa asioihin. Näin opiskelijoiden ääni tulee kuulluksi myös siellä, missä suuria päätöksiä tehdään.

Suunnitteluun ja seurantaan enemmän huomiota Puhakka haluaa nyt vilkastuttaa keskustelua pari vuotta sitten uudistettujen opetussuunni-

Tradenomi

29

Oskari Viitamiemi tietää, että tässä työssä saa rautaisannoksen tietoa asioista, jotka puhuttavat tradenomiopiskelijoita valtakunnallisesti.

”Puhjonrannan kurssikeskuksessa käy kuhina, kun järjestöaktiivit ovat kuuntelemassa tietoa järjestötoiminnasta ja työmarkkinaedunvalvonnasta.”

opiskelun sisältöä. Olisi vaikea kuvitella enää elämää pelkkänä riviopiskelijana, vaikka en aiemmin ollutkaan mikään järjestöaktiivi, Viitaniemi sanoo.

Kaikki mukaan telmien sisällöistä.

– Pitäisi kriittisesti arvioida, onko uudistuksella saavutettu sitä, mitä on tavoiteltu. Ne vaikuttivat meidän opiskelijoiden arkeen, ja nyt olisi aika kerätä palautetta, miten asiat on koettu, Puhakka sanoo.

Pekkala haluaa puolestaan vaikuttaa siihen, että opiskelijoita kuunneltaisiin enemmän jo uudistusten suunnitteluvaiheessa. Hänen mukaansa Haaga-Helian kampuksen muutoshankkeessa olisi vältytty ongelmilta, jos opiskelijoiden mielipiteitä olisi kuunneltu enemmän jo asioiden suunnitteluvaiheessa.

Pekkala haluaa puolestaan vaikuttaa siihen, että opiskelijoita kuunneltaisiin enemmän jo uudistusten suunnitteluvaiheessa. Hänen mukaansa Haaga-Helian kampuksen muutoshankkeessa olisi voitu välttyä ongelmilta, jos opiskelijoiden mielipiteitä olisi kuunneltu enemmän jo suunnitteluvaiheessa.

Myös Viitaniemi aikoo kanavoida tänä vuonna kaiken energiansa 30 Tradenomi

Kupittaan kampusuudistukseen.

– Se on mahtipontinen hanke, joka vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen. Haluan järjestöni kautta olla mukana ottamassa kantaa kampusalueen ja kurssisisältöjen kehittämiseen, hän sanoo.

Lisäarvona tulevaisuuden työkalupakki Järjestötoiminnassa pääsee vaikuttamaan asioihin ja verkostoitumaan monipuolisesti erilaisten ihmisten kanssa, mutta myös kehittämään taitoja, joista tulevaisuuden työelämässä on paljon hyötyä.

– Kokouskäytännöt, vuorovaikutustaidot ja kyky viedä asioita eteenpäin harjaantuvat järjestötoiminnassa, Puhakka vakuuttaa.

– Tämä on kuin pienen yrityksen pyörittämistä: oppii, miten raha liikkuu. Järjestötoiminnassa opiskelun teoria muuttuu käytännöksi, Pekkala sanoo.

– Puheenjohtajuudesta on tullut innostava harrastus, joka rikastaa

Paikalle kokoontui reilut 150 järjestöaktiivia.

Puheenjohtajakolmikolla ei ollut erityisiä ennakko-odotuksia järjestötoiminnasta, mutta jokainen heistä on nyt erittäin tyytyväinen, että lähti aikanaan mukaan.

– Kannattaa tulla mukaan. Kaiken voi oppia, Puhakka kannustaa.

Pekkalan mukaan järjestötoiminnassa tapaa opiskelijapiirien lisäksi myös eri alan asiantuntijoita ja saa näin arvokkaita kontakteja esimerkiksi yritysmaailmaan.

– Aikaa jää myös muille harrastuksille ja opiskeluun, vaikka helposti tämä imaisee mukaansa, Viitaniemi tunnustaa.

TROL:n hallitus ottaa ohjat Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n uusi hallitus valittiin viime marraskuussa.

Hallituksen jäsenet kertovat itsestään ja tavoitteistaan.

1 2 Mitä opiskelet?

Miksi lähdit mukaan toimintaan ja mikä on tärkein tavoitteesi?

SATU VÄIKE TROL:n puheenjohtaja

sista kehittää paikallisyhdistysten toimintaa.

Tavoitteitani on yhdistysten välisen yhteistyön lisääminen ja ystävyysyhdistystoiminnan kehittäminen. Liittohallituksen toimintaa tahdon tuoda lähemmäs yhdistyksiä ja vahvistaa liiton näkyvyyttä niiden toiminnassa.

JAANA PAJU

1

Aloitin syksyllä 2012 liiketalouden opinnot Metropolia ammattikorkeakoulussa. Erikoistun laskentatoimeen ja viestintään. Opinnoistani puuttuvat enää harjoittelu ja opinnäytetyö.

Lähdin toimintaan mukaan kaverini innostamana, ja vuoden 2013 syksyllä olin hallituslaisena Metropolian paikallisyhdistys Trombissa. Opiskelija-aktiiviporukka on ollut avoin uusille tulokkaille, ja muut toimijat ovat innostaneet jatkamaan liittohallitukseen. Koen, että opiskelijaliiton näkyvyyttä ja tunnettuutta opiskelijakentällä pitää edelleen nostattaa. Tärkeää on myös hallituslaisten tukeminen heidän toiminnassaan.

2

ANSSI NISSINEN TROL:n varapuheenjohtaja

1 2

Aloitin opiskeluni keväällä 2013 HaagaHelian IB-koulutusohjelmassa ja erikoistun Financial Managementiin.

Meinasin hakea paikkaa liittohallitukseen jo vuosi sitten, mutta koin paikallisyhdistyksen tarvitsevan minua vielä vuoden. Suurin palo lähteä vaikuttamaan kansallisella tasolla tuli uskosta omaan tekemiseen ja mahdollisuuk-

1 2

KOLMAS VUOSI on menossa International Business & Logistics -koulutusohjelmassa Metropolia ammattikorkeakoulussa.

LÄHDIN AIKOINAAN mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan puhtaasta kiinnostuksesta ja innostuksesta. Olin jo pitkään miettinyt, että “vitsi olisi siistiä olla mukana tuossa hommassa”. Liittohallitukseen lähdin ehdolle, koska halusin tehostaa ja selkeyttää TROL:n jäsenhankintaa ja luoda selkeitä raameja kv-jäsenhankinnalle ja -toiminnalle. Haluan myös kehittää tradenomikulttuuria entistä vahvemmaksi.

ANNIKA SEPPÄNEN

1

ALOITIN LIIKETALOUDEN opinnot Kymenlaak-

son ammattikorkeakoulussa tammikuussa 2013. Siirtohaulla siirryin opiskelemaan kansainvälistä kauppaa Vaasan ammattikorkeakouluun syksyllä 2013.

KAHDEN VUODEN pesti Vaasan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana toimi luontevana ponnahduslautana siirtyä valtakunnalliselle tasolle. Aito kiinnostus tradenomiopiskelijoiden edunvalvontaan innosti, ja tavoitteenani on olla mukana kehittämässä selkeämpää tradenomikulttuuria.

2

LINDA LEPPÄNEN

1 2

OPISKELEN TAMPEREEN ammattikorkeakou-

lussa toista vuotta. Koulutusalani on International Business.

LÄHDIN MUKAAN ystävieni innoittamana.

Tärkeänä tavoitteena on tradenomiopiskelijoiden identiteetin ylläpito sekä sen vahvistaminen entisestään. Myös ainejärjestöjen ja liiton välisiä hyviä suhteita kannattaa jatkaa.

VEERA KOLI

1 2

OPISKELEN KOLMATTA vuotta johtamista

ja organisaatioita Oulun ammattikorkeakoulussa.

TOIMIN MUUTAMAN vuoden paikallistasolla ja kiinnostuin liittohallituksen toiminnasta.

Koin, että minulla on paljon annettavaa liitollemme. TROL:n vuoden teemana on aktiivinen vaikuttaja, ja Haluan päättää -kampanja on vastuullani. Tavoitteenani on saada kampanja onnistumaan vielä paremmin kuin aikaisemmin.

JORI KOKKALA

1 2

ALOITIN tietojenkäsittelyopintoni syksyllä

2012 Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

OPINTOJENI ALUSSA seurasin yhdistystoimintaa taka-alalta, ja vuoden 2014 elokuussa minusta tuli Atkins ry:n tapahtumavastaava. Syksyn aikana syttyi palava halu tehdä töitä kanssaopiskelijoiden hyväksi, ja palo roihuaa edelleen.

Tärkein tavoitteeni on ajaa tradenomiopiskelijoiden etuja, tradenomihenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kansallisella tasolla.

Satu

Jori

Jaana

Veera

Annika

Linda

A n ss i

Tradenomi

31

Verkostoidu TradenomiPajassa!

TEKSTI Maarit Seeling KUVITUS Thinkstock

TRAL:n uusi palvelu innostaa jäsenistöä aktiivisuuteen, mahdollistaa vuoropuhelun liiton ja jäsenten välillä sekä tarjoaa foorumin verkostoitumiseen ja alueelliseen keskusteluun.

T

RAL lanseerasi tammikuussa virtuaalisen kohtaamispaikan eli TradenomiPajan.

– Aktiivijäsenemme olivat jo pitkään toivoneet sähköistä keskustelufoorumia, jonka kautta voisivat samalla helposti ja ajasta riippumatta osallistua liiton toimintaan. Paja syntyi tästä ajatuksesta, TRAL:n asiamies Elin Blomqvist kertoo.

Paja-nimellä on haettu perinteisen kyläyhteisön henkeä: Blomqvist kuvailee sitä paikaksi, jossa ammattitaitoinen ja osaava väki kohtaa ja jonka ovet ovat aina auki.

Palveluun pääsee kirjautumalla jäsennumerolla ja salasanalla osoitteessa hextranet. tral.fi. Sivun ylälaidasta löytyvät työtilat, joihin jäsen voi osallistua.

Painamalla ”Seuraa”, saat sähköpostiisi tiedon aina, kun ryhmässä tapahtuu tai ryhmään on lisätty uusia asioita. Pajassa on muun muassa erilaisia keskusteluryhmiä, joista osa on myös kaikille avoimia. Suurin osa sisällöistä vaatii kuitenkin kirjautumisen.

TRAL kouluttaa

32 Tradenomi

KEVÄÄN koulutustarjonta

päivitetään osoitteeseen: tral.fi/palvelut-ja-edut/ura-jakoulutuspalvelut/tral-kouluttaa/.

Tässä muutama poiminta.

– Vilkkaimmin keskusteluun ovat tähän mennessä osallistuneet alueelliset ryhmät, joihin jäsen automaattisesti liitetään. Alueyhdistykset esittelevät kussakin ryhmässä ajankohtaista toimintaansa. Tätä kautta jäsenet voivat esittää myös omia toivomuksiaan vaikkapa tulevista tapahtumista, Blomqvist kertoo.

Tradenomin tietopankki Vastedes kaikki TRAL:n julkaisema materiaali on saatavilla Pajassa. Linjaus koskee niin poliittisia kannanottoja kuin uusia jäsenetujakin. Paja on siis myös jäsenten tietopankki.

Liitto toivoo, että Tradenomipajasta tulee elävä osa jäsenten ja liiton kanssakäymistä ja luonteva paikka tarkistaa liiton tapahtumat ja ajankohtaiset asiat. Sen kautta on helppo olla yhteydessä liittoon.

Kuka tahansa liiton jäsen voi koota ryhmän omien kiinnostustensa mukaan.

Pajassa voi avata keskustelun ja kerätä peliporukan, jos joku haluaa harrastaa vaikkapa keilausta yhdessä muiden tradenomien

11.3.

Excelin kikat ja konstit, 520 € (alv 0 %, norm. 900 €)

17.3.

Erilaisuus on rikkautta -valmennus 240 € (sis. alv)

13.4.

PowerPoint ja esittämisentaito 520 € (alv 0 % norm. 900 €)

Apua ammatillisen osaamisen lisäämiseen TULEVANA KEVÄÄNÄ TRAL tarjoaa jäsenil-

leen koulutusta muun muassa Excelin käytössä, erilaisuuden kohtaamisessa, projektinjohtamisessa, Powerpointin hyödyntämisessä ja LEANin soveltamisessa johtamisessa.

TRAL kouluttaa -konseptin ideana on tarjota laadukkaita koulutuspaketteja jäsenten ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. Koulutuspaketit maksavat jäsenelle noin puolet vähemmän kuin muualta hankittuna. Tällöin työnantajakin hyötyy ja kustantaa koulutusmaksun helpommin.

TRAL:n pääyhteistyökumppanina koulutusten järjestämisessä toimii Sovelto.

– Kannustamme palvelun avulla jäseniä oma-aloitteisesti esittämään koulutuksiin osallistumista työnantajalle, sillä selvitystemme mukaan oma passiivisuus on merkittävä este lisäkouluttautumiselle.

Tarjoamme koulutukseen tilat, materiaalit ja tarjoilut sekä kustannamme yli 100 kilometrin päästä tuleville jäsenille matkat edullisimman vaihtoehdon mukaisesti, palvelupäällikkö Tomi Kouva TRAL:sta kertoo.

TRAL:n ura- ja koulutuspalveluista saa apua myös muun muassa uraohjaukseen ja työnhakuun. Kouva toteaa uravalmennuksen suosion kasvavan jatkuvasti. Liiton jäsenetuihin kuuluu maksuton uraneuvonta, jonka voi käyttää esimerkiksi työnhakuasiakirjojen tarkistuttamiseen tai muihin

asiantuntijapalveluihin. Kysynnän kasvu kertoo osaltaan tiukasta työtilanteesta.

Työttömänä tai työttömyysuhan alla olevat jäsenet voivat osallistua myös työllistymistä tukeviin ns. OTTY (Omaehtoisen Työllistymisen Tuki) -projekteihin. Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Suomessa toimivien projektien tavoitteena on parantaa korkeasti koulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää työllistymistä. Ohjelmaan kuuluu viikoittaisia asiantuntijaluentoja sekä työllistymistavoitteista ryhmätoimintaa. Valmennus on jäsenille ilmaista.

– Pyrimme edelleen parantamaan jäsentemme tietoisuutta tarjoamistamme urapalveluista. Urapalveluita hyödyntäneet jäsenet työllistyvät tulosten mukaan huomattavasti todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät palveluja käytä, Kouva pohtii.

kanssa. TRAL:n asiamies auttaa ja tukee häntä järjestelyissä. Jatkossa yhteisolo on entistäkin helpompaa.

– Yhtenä pyrkimyksenämme on nimenomaan liiton ja jäsenten kanssakäymisen tiivistäminen. Pyrimme aitoon vuorovaikutteisuuteen. Kannattaa siis käydä tutustumassa. Muutamassa ryhmässä on nytkin meneillään kysely, johon vastaamalla voi voittaa lahjakortin, Blomqvist kannustaa.

25.–27.4.

IPMA C -projektijohtamisen koulutus projektipäälliköille 1 560 € (alv 0 % norm. 2 400 €)

30.5.–1.6.

LEAN IT foundation 1 654 € + koemaksu 140 € (alv 0 % norm. 2 400 €)

Koulutuspaketit maksavat puolet vähemmän kuin muualta hankittuna. Useimmiten työantaja osallistuu kustannuksiin tai maksaa kurssin kokonaan.

Tradenomi

33

kiperät kysymykset KYSY, ME VASTAAMME! Askarruttaako sinua esimerkiksi työsopimukseesi, edunvalvontaan, työttömyysturvaan tai jäsenetuihin liittyvät asiat? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@tral.fi.

TEKSTI Anu Väätäjä KUVA thinkstock

1

Miten voin varata liiton lomamökin kesälomaa varten?

TRAL:N jäsenillä on mahdollisuus

vuokrata mökki edulliseen jäsenhintaan Rukalla, Levillä ja Tahkolla. Mökit ovat hyvin varusteltuja, ja niiden vuokra-aika on viikko.

Varaukset tehdään verkkosivujen sähköisen lomakkeen kautta. Viikkojen 20–34 välillä vuokrahinnat vaihtelevat 250–425 euroa/viikko riippuen valitusta mökistä.

Mökit ovat varattavissa ympäri vuoden ja varauksen voi tehdä enimmillään yhdeksän kuukauden päähän. Yhdellä jäsenellä voi olla kerrallaan vain yksi varaus. à TRAL.FI/MOKIT

2

Tuleeko minun ilmoittaa veroilmoituksessa liiton jäsenmaksut?

TRAL:N jäsenmaksu on kokonai-

3

suudessaan verovähennyskelpoinen, ja ilmoitamme jäsenmaksut automaattisesti verottajalle jäsenen puolesta. Kannattaa silti tarkistaa omasta verotuspäätöksestä, että jäsenmaksu on kokonaisuudessaan hyväksytty vähennyksiin. Verovähennyksen määrään vaikuttavat kotikunta, vuosiansio sekä jäsenmaksun suuruus.

Mikä on TRAL MasterCard?

TOIMME markkinoille vain jäsenil-

lemme tarkoitetun luottokortin.

TRAL MasterCard on edullisempi kuin yksikään pankkien myöntämä luottokortti (todellinen vuosikorko 7,10 *). Korttia voi hakea sivuillamme olevan linkin kautta.

Myös opiskelijajäsenet voivat hakea luottokorttia, mikäli kasassa on vähintään 90 opintopistettä. Hakemuksen käsittely ja kortin toimittaminen kestää noin 3 viikkoa. à TRAL.FI/PALVELUT-JA-EDUT/VAKUUTUSTURVA/TRAL-MASTERCARD/

à TRAL.FI/JASENMAKSUT

4

Kuinka voin suositella jäsenyyttä kaverilleni ja miten minut palkitaan?

JÄSENEMME voivat suositella

tradenomikollegoilleen liiton jäsenyyttä helposti kampanjasivujemme kautta läpi vuoden. Kun tradenomiystäväsi liittyy jäseneksemme suosituksestasi, voit valita valinnaisen 50 euron arvoisen Superlahjakortin tai S-ryhmän lahjakortin palkkioksesi. Opiskelijoiden musta- tai kultatason uuteen jäsenyyteen johtava palkkio on 20 euroa. à LI ITY.TRAL.FI

*)Todellisen vuosikoron laskennassa on käytetty 1 500 euron luottoa ja oletettu, että laina-aika on 12 kk. Luotto maksetaan takaisin 12 yhtä suurena eränä.

34 Tradenomi

Yleisjohto

Palveluyksikkö

Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi

Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi

Kira Närhi Johdon assistentti puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi

Katri Hyvärinen Perhevapaalla

Edunvalvontayksikkö

Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 katriina.matinhelmi@tral.fi

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi

Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577 paivi.pekkala@tral.fi

Elin Blomqvist Asiamies puh. 040 775 3040 elin.blomqvist@tral.fi

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö

Maija Lindeman Asiamies puh. 050 308 9419 maija.lindeman@tral.fi Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026 aleksi.rankka@tral.fi

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Viivi Mäkinen Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.makinen@tral.fi Katariina Tirri Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri@tral.fi Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies, perhevapaalla

Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi 35

SUPERLAHJAKORTTI PALKITSE, MOTIVOI JA MUISTA!

Avaa oven yli 100 liikkeen ja elämyksen lahjakorttivalikoimaan

Uutta tarjonnassamme: Robert’s Coffee, Museokortti ja Libricard

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.