3 minute read

Negatiivinen uutisointi johtaa osaajapulaan

”Rakentamisesta välittyy nyt julkisuudessa mielestäni aiheettoman huono kuva. Pelkoni on, että rakentamiseen liittyvä negatiivinen uutisointi johtaa siihen, että alaa opiskelevat tai alalle lähtemistä harkitsevat hakeutuvat töihin muille aloille. Näin tapahtui 1990-luvun laman aikaan, jolloin osa oman ikäluokkani opiskelijoista suuntasi rakennusalan ulkopuolelle. Alaamme uhkaa osaajapula, jos eläköityvien tilalle ei saada nuoria”, pohtii Teräsrakenneyhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2024 alussa aloittanut Fia Inkala.

Fia Inkala aloitti nelivuotiskautensa Teräsrakenneyhdistyksen uutena puheenjohtajana 1.1.2024, kun Jyrki Kestin nelivuotiskausi päättyi. Inkala on valmistautunut tehtävään toimimalla ensin kaksi vuotta yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja sitten toiset kaksi vuotta varapuheenjohtajana. Päätoimenaan Inkala toimii teräsrakennesuunnittelun osastopäällikkönä Ramboll Finland Oy:ssä Espoossa.

”Osaajia tarvitaan alalle lisää ja on suuri vahinko, jos pelotellaan nuoret alalta viestimällä vain matalasuhdanteen ongelmista eikä tuoda esiin aikanaan koittavan nousun mahdollisuuksia. Meillä Rambollin teräsrakennesuunnittelun puolella on töitä toistaiseksi riittänyt eikä teräsrakennealan yrityskentässä muutenkaan ole käynyt merkittävää katoa. Työkantamme on vähän erilaista kuin ennen ja osa hankkeista odottaa päätöksiä etenemistä. Oikeanlainen impulssi voi pistää niitä nopeastikin liikkeelle,”, Inkala toteaa.

”Rakennuslehtikin hiipui 1990-luvun laman aikana mainosten ja kohde-esittelyjen puutteesta johtuen muutaman sivun lehtiseksi. Valitettavasti tänäkin päivänä uutisia lukiessa tulee välillä mieleen, yritetäänkö rakentamista ajaa tarkoituksella samanlaiseen ahdinkoon kuin silloin 1990-luvulla. Vakavammin sanoen olisi kiva, jos tuotaisiin enemmän esille myös alaan liittyvää positiivista kerrottavaa.”

Teräs on aina houkutellut

Fia Inkala valmistui Otaniemestä 1990-luvun lopulla, ja aloitti työuransa Aaro Kohonen Oy:ssä Espoossa teräsrakenteiden suunnittelun parissa. Hän kävi välillä reilun vuoden kokeilemassa siltasuunnittelua, mutta huomasi kaipaavansa teräsrakennesuunnittelun maailmaa, ja palasi takaisin Kohoselle ja siirtyi sieltä edelleen Rambollille.

”Teräs on hyvä ja kaunis materiaali, minkä arkkitehdit nykyisin hyvin tietävät. Harmittaa kuitenkin, että nyt on vallalla trendi piilottaa näyttävät, kauniit, sirot ja kestävät teräsrakenteet jonkin pintarakenteen, viime aikoina etenkin puun, alle. Tämän huomaa hyvin esimerkiksi monissa viime vuosien Vuoden Teräsrakenne -kilpailun voittajakohteissa.”

”Nyt ajankohtaisia ovat kestävään kehitykseen liittyvät asiat kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja EU:n rakennustuoteasetus CPR, joka ohjaa ja vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen rakentamisessa. Teräksellä on hyvät valmiudet vastata näihin haasteisiin. Sen lisäksi että teräs voi kiertää materiaalina käytännössä ikuisesti, meillä on jo pitkään suunniteltu teräsrakenteet mallintamalla. Siten eri rakenteet on dokumentoitu tarkkaan ainakin viimeisten 20 vuoden ajalta. Purettavien rakennusten teräsrakenteita voidaan uudelleenkäyttää kokonaisina rakennusrunkoina tai yksittäisinä rakenneosina. Modulaariset teräskokoonpanot sallivat myös hyvin toiminnan aikaisia muutoksia, jolloin voidaan muokata helposti olemassa olevia tiloja muuttuvien tarpeiden mukaisiksi”, Inkala kertaa pinnalla olevia asioita.

”Fossiilivapaa teräs on yksi näköpiirissä jo oleva lisäetu teräkselle. Meillä Teräsrakenneyhdistyksessä nähdäänkin, että teräs on CPR:n ja kansallisten tavoitteidemme kannalta erinomainen materiaali. Yhdistyksen tärkeä tehtävä on nyt tuoda esille teräksen etuja ja vaikuttaa, että materiaalin käyttö mielellään helpottuu entisestään, eikä teräksen käyttöä rakentamisessa rajoiteta kaavoituksellisin tai lainsäädännöllisin keinoin.”

Kehitettävää löytyy aina

Omassa työssään Fia Inkala on kokenut erittäin hyödyllisenä vuorovaikutuksen teräsrakenteiden asennusta tekevien yritysten ja henkilöiden kanssa. Teräsrakenneyhdistyksen järjestämissä teräsrakennetyönjohtajien koulutuksissa, joissa Inkala on toiminut yhtenä kouluttajana, on tullut hyvin esille mitä asentajat toivovat suunnittelijoilta.

”Olisi tärkeää luoda sekä suunnittelun että asennuksen kannalta parhaat ratkaisut ja käytännöt yleisesti alalla sovellettaviksi. Esimerkiksi äärimilleen viedyn materiaalitehokkuuden sijaan kannattaa yleensä tavoitella suoraviivaista ja selkeää asennusta.”

”Toivon myös, että materiaalien taistosta siirryttäisiin yhdessä parhaita lopputuloksia hakevaan ajattelumaailmaan. Ei väkisin tungeta jotakin materiaalia kaikkeen, vaan lähtökohta on käyttää aina oikeaa materiaalia oikeassa paikassa. Teräs on tässä toki siinä asemassa, että sitä tarvitaan sekä puu- että betonirakentamisessa.”

”Rakennuskustannuksia joudutaan usein karsimaan rakennushankkeissa, jotta ne saadaan toteutettua. Kustannussäästöistä kärsii mielestäni eniten rakennusten arkkitehtuuri eikä niinkään eri materiaalien tarkoituksenmukainen käyttö. Sillä on kyllä vaikutusta, että joissakin kohteissa halutaan yksiselitteisesti suosia puuta, mutta toisaalta monet puupalkintoja voittaneet kohteetkin pitävät sisällään hienoja teräsrakenteita. Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali ja Olympiastadionin uusi katos on palkittu sekä Vuoden Teräsrakenteena että Puupalkinnolla. Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittanut Turun Toripaviljongit nousi puurakenteiden kilpailussa lisäksi yleisöäänestyksen voittajaksi,” Inkala muistuttaa. -ARa

Kuva: Sanna Liimatainen

This article is from: