Teräs turvaa Suomea

Rajavartiolaitos on aloittanut itärajan esteaidan pilottivaiheen rakentamisen. Rakentamisesta päätettiin vuonna 2022, kun nähtiin tarpeelliseksi tehostaa rajavalvontaa. Näkyviltä osiltaan pääosin teräsrakenteista koostuva esteaita parantaa rajaturvallisuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Kaikkiaan rakentaminen kestää nelisen vuotta.

Itärajan esteaidan rakentamisesta päätettiin vuonna 2022, ja hallitus esitti lisätalousarviossa kuuden miljoonan euron rahoitusta esteaidan pilotointiin. Sen jälkeen Rajavartiolaitos käynnisti pilotoinnin hankinnan. Eduskunta myönsi hankkeelle rahoituksen ja rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2023.

Kevään ja alkukesän 2023 aikana rakennetaan noin kolmen kilometrin mittainen esteaita Pelkolaan Imatralle. Pelkolan lisäksi pilotin aikana rakennetaan noin 300 metrin mittainen esteaita läheisen Immolan varuskunnan alueelle osaksi Raja- ja merivartiokoulun koulutusympäristöä. Tätä hyödynnetään myös valvontatekniikan testialueena.

”Esteaidan rakentamisen syynä on olennainen muutos Suomen turvallisuustilanteessa viime vuonna. Venäjä vaati, että sen naapurit eivät voisi tehdä turvallisuusratkaisuja omin päin, toisin sanoen vaati etupiirinsä tunnustamista. Ja aloitti sen jälkeen täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Tämä turvallisuusympäristön muutos on suurin, mitä meidän aikanamme on tapahtunut”, sanoi Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäällikkö, prikaatikenraali Jari Tolppanen huhtikuussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Imatralla.

Hankepäällikkö Ismo Kurki, prikaatinkenraali Jari Tolppanen ja eversti Mika Rytkönen rajaaidan viereen tulevan tien kohdalla

Kuva: Johanna Paasikangas

Tolppanen totesi, että Suomen itärajan turvallisuustilanne on ollut, ja on vakaa. Se on perustunut toimivaan yhteistyöhön Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajavartiopalvelun välillä. ”Tässä muuttuneessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että Suomella on uskottava ja itsenäinen rajavalvonta.”

Rajan keskikohta on vuosikymmeniä merkitty kiviröykkiöillä

Kuva: Johanna Paasikangas

Parhaat käytännöt testissä

Pilotissa saadaan testattua esteaidan rakentamisen parhaat käytännöt niin johtamisen, toimeenpanon, kustannustason kuin itse rakentamisen osalta. ”Tämän avulla voidaan varmistaa hankkeen seuraavien vaiheiden onnistuminen”, Tolppanen sanoi.

Esteaita on kokonaan uusi osa rajavalvontaa. Se tukee merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa sellaisessa tilanteessa, jos Suomeen kohdistuu välineellistettyä tai muuta laajaa laitonta maahantuloa. “Esteaita parantaa rajavalvonnan tehoa oleellisesti myös muuten kuin häiriötilanteissa. Tekninen valvonta tehostuu entisestään”, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Mika Rytkönen.

Esteaita tulee sijaitsemaan 7,5 metrin päässä rajan keskiviivasta

Kuva: Rajavartiolaitos

Ennen varsinaista rakennusurakan aloittamista pilottialueella toteutettiin puuston poisto. Urakat ja materiaalihankinnat kilpailutettiin puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain mukaisina suorahankintoina. “Pilotin kilpailutuksessa saavutettu hintataso alitti selvästi hankkeen budjetin. Tästä ei voida kuitenkaan tehdä suoria johto- päätöksiä tulevasta hintatasosta, koska monet myöhemmin rakennettavat kohdealueet sijaitsevat paljon hankalammin saavutettavissa olevilla alueilla. Niillä joudutaan esimerkiksi ylittämään suoalueita ja niille joudutaan tilamaan uusia sähköliittymiä, toteaa hankepäällikkö Ismo Kurki.

Pilotin seuraava vaihe toteutuu Sallassa

Seuraavaksi pilotoidaan kosteiden alueiden ylityksiin suunniteltu betoniponttonitie Sallan rajanylityspaikalla Lapissa. Työ ajoittuu elo−marraskuulle 2023. Tämän pilottivaiheen avulla haetaan optimaalista ratkaisua soiden ylityksiin. Loppuvuodesta 2023 käynnistetään muilla rajanylityspaikoilla ja niiden lähialueilla sijaitsevien kohteiden toimeenpano. Näiden kohteiden yhteispituus on noin 70 kilometriä. Kohdealueita on kaikkien rajavartiostojen alueilla.

Kokonaissuunnitelman mukaan esteaitaa rakennetaan noin 200 kilometriä. Pääosa esteestä tulee sijoittumaan kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. ”Kohdealueet tulevat olemaan sellaisia, joihin ihmisten pääsy on vaivatonta. Rajavartiolaitos ei suunnittele rakentavansa esteaitaa alueille, joissa laaja laittoman maahantulon todennäköisyys on pieni”, prikaatinkenraali Tolppanen totesi.

Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus, joka tulee olemaan tärkeä rajavalvonnan työkalu. Se antaa Rajavartiolaitokselle lisää reagointiaikaa ja helpottaa ratkaisevalla tavalla häiriötilanteiden hallintaa paljastamalla, estämällä, hidastamalla ja ohjaamalla ihmisten liikkumista rajalla.

Jaakko Mäntylä ja Elmeri Ollikainen vievät eteenpäin rakennushankkeen käytännön toteutusta

Kuva: Johanna Paasikangas

Aidan viereen rakennettavan tien avulla Rajavartiolaitos pystyy reagoimaan nykyistä nopeammin tapahtumiin valtakunnan rajalla. Muut keinot rajavalvonnan tehostamiseksi, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen raja-alueille eivät olisi aitaa halvempia eivätkä nopeampia ratkaisuja. Esteaidan rakentaminen sijoittuu vuosille 2023–2026. Itse aidan elinkaari on noin 50 vuotta, mutta tekninen valvontajärjestelmä joudutaan uusimaan noin kymmenen vuoden välein.

Pilottivaiheen aikana on laadittu myös koko esteaitahanketta koskeva ympäristöselvitys. Ympäristöselvityksen on laatinut ulkopuolinen asiantuntija ja sen valmistelun yhteydessä on kuultu laajasti ympäristöasiantuntijoita. Selvityksessä todetut merkittävät ympäristövaikutukset otetaan huomioon esteaitahankkeessa siten, että vaikutukset voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. -JP