Teräsrakennepäivässä luodattiin tulevaisuutta

from Teräsrakenne-lehti 4-2022

Turun sydämeen luotiin kutsuvia kohtaamistiloja

Teräsrakenneyhdistyksen vuoden kohokohta koitti jälleen marraskuussa, kun alan toimijat kokoontuivat hotelli Presidentissä Helsingissä. Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia esityksiä hienoista teräskohteista ja rakenteiden ehjänä kierrättämisestä sekä myös teräsvalmistuksen hiilijalanjäljen pienentämisestä. Vuoden Teräsrakenteena palkittiin Turun Toripaviljongit.

Teräsrakennepäivässä oli vilkasta kuhinaa, kun tänä vuonna paikalle saapui runsaslukuinen joukko terästoimijoita. Väkeä oli jopa enemmän kuin viime vuoden merkkipäiväjuhlassa. Asiantuntevat puhujat ravitsivat kuulijoiden tiedonnälkää ja esittelivät omia kiinnostavia projektejaan. Tilaisuus huipentui palkitsemisiin.

Heti aluksi siirryttiin purkupuolelle. Purkupiha Oy:n markkinointi- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Kati Tuominen kertoi kokemuksista teräsrakenteiden purkamisesta ja uudelleen hyödyntämisestä. Purkutoiminta on kasvanut viime vuosina tasaisesti ja silloin kun rakenteita puretaan ehjinä, niille on jo valmiiksi tiedossa seuraava käyttökohde. Siinä missä rakenteet hajottava purkaminen voidaan tehdä suurilla koneilla, ehjänä purkaminen on pitkälti käsityötä, johon tarvitaan monenlaisia työkaluja. Tuominen totesi, että purkuprojekteissa on tärkeää pitää hyvin selkeinä eri osapuolien roolit ja vastuut, sekä keskittyä irrottamaan ehjänä ne osat, joiden kohdalla se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.

**Purkupihan Kati Tuominen ja Tampereen yliopiston Sami Pajunen luennoivat rakentamisen mahdollisuuksista, joskin sen eri vaiheista**
Kuva: Sanna Liimatainen

Teräksen ja puun liittorakenteet ovat olleet vahvasti esillä myös palkituissa kohteissa. Nyt niistä saatiin esitys Sami Pajuselta, Tampereen yliopiston puurakenteisiin erikoistuneelta professorilta. Pajunen nosti esille puun ja teräksen monia yhteneväisiä ominaisuuksia. Molemmat ovat energiatehokkaita ja vähähiilisiä, edustavat kevytrakentamista ja kuivarakentamista, sopivat esivalmistukseen ja ovat nopeita asentaa.

Parhaillaan on tekeillä Suomen suurin silta. Kruunuvuorensilta on yksi hienoja, ajankohtaisia teräsrakentamisen mahtihankkeita Suomessa. Siitä oli puhumassa sillan teräsrakenteet toimittavan Nordecin edustaja, liiketoimintajohtaja Aki Viiliäinen. Kohteesta on juttu muualla lehdessä.

**Nordecin liiketoimintajohtaja Aki Viilliäinen esitteli Suomen suurimman sillan etenemistä**
Kuva: Sanna Liimatainen

Tällä kertaa tapahtumaan oli varattu aiempien yleisöpalautteiden pohjalta pidempi, tunnin mittainen kahvitauko. Sen aikana oli hyvä mahdollisuus tervehtiä vanhoja tuttuja ja verkostoitua myös uusien kanssa. Lisäksi paikalla oli infopisteitä, joilla Sweco Rakennetekniikka, SSAB, Ruukki Construction ja

**Ständit kiinnostivat Teräsrakennepäivässä**
Kuva: Sanna Liimatainen

Toimivaa ja kestävää teräsrakentamista

Tauon jälkeen kuultiin viime vuoden Teräsrakenne-palkinnon voittaneen, Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennuksen vaiheista. Pääsuunnittelijana toiminut Juho Grönholm kertoi, miten kohteesta muovautui ”kaikki yhden katon alla” -ratkaisu, jossa palvelut löytyvät nyt lentomatkustajille helpolla tavalla. Kohteen muotokieleen vaikutti Tapio Wirkkalan Finnairille suunnittelema Ultima Thule -lasimallisto sekä saman teeman suuri puuveistos. Niissä on Lapin erämaiden piirteitä. Näitä maisemia sitten hahmoteltiin myös lentoaseman hallitseviin julkisivuelementteihin.

**Palkintolautakunnan puheenjohtaja Juho Grönholm kuvaili humaanin arkkitehtuurin toteutumista**
Kuva: Sanna Liimatainen

Hiilijalanjäljen pienentäminen on teräsalan ja koko maapallon tärkeimpiä tavoitteita. Tulevaisuudessa siintävästä fosiillivapaasta pohjoismaisesta terästuotannosta oli kertomassa Matti Säily, SSAB Europen metallipinnoitettujen tuotteiden tuotepäällikkö. Säily sanoi, että arvioiden mukaan vielä vuonna 2050 tarvitaan rautamalmipohjaista terästä niin paljon, että kierrätetty teräs ei yksin riitä. Niinpä onkin välttämätöntä kehittää Raahen terästehtaasta fossiilivapaa, ja tämän myötä vähentää merkittävästi koko Suomen hiilidioksidipäästöjä. SSAB sekä Ruotsin valtion omistamat kaivosyhtiö LKAB ja energiayhtiö Vattenfall ovat kehittäneet Hybrit-nimisessä yhteisyrityksessä uutta tuotantoteknologiaa, jonka tavoitteena on tämä mahdollistaa. Uuteen, puhtaaseen tuotantoon on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan vuonna 2030.

**SSAB:n Matti Säily avasi visiota tulevaisuuden fossiilivapaasta terästuotannosta**
Kuva: Sanna Liimatainen

Päivän teemana oli arkkitehtuuri ja rakentaminen. Siitä saapui Isosta-Britanniasta puhumaan Kristofer Robert Adelaide, Architectural Director, KA—A Architects. Hän piti lennokkaan ja viihdyttävän esityksen moduulirakentamisen monipuolisista mahdollisuuksista. Adelaide havainnollisti asiaa autoesimerkillä. Usein on tarjolla perusmalli, johon sitten voi monenlaisin vaihtoehtoisin varusteluin tuoda persoonallista ilmettä. Talojen kohdalla räätälöintiin juuri tietylle henkilölle tai perheelle on tarjolla paljon laajempi skaala mahdollisuuksia. Moduulirakentaminen voidaan tehdä pitkälti tehdasoloissa, minkä ansiosta työtä saadaan vakioitua ja laatua parannettua. Innostuneessa puheessa toistui useampaa otteeseen toteamus, että teräs on varsinainen superrakenne, jolla moni asia mahdollistuu.

**Kristofer Robert Adelaide oli saapunut Isosta-Britanniasta kertomaan moduulirakentamisen mahdollisuuksista**

Laadukkaita töitä palkittiin

Teräsrakenneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jyrki Kesti sai puheenvuoron, kun tuli aika jakaa palkintoja erinomaisesti tehdyistä opinnäytetöistä. Kesti kertoi, että oli ollut tulossa puhumaan jo vuosi sitten, mutta kun ei silloin päässytkään, oli pohtinut, voisiko silloin valmisteltua puhetta hyödyntää nyt. Hänelle oli kirkastunut nopeasti, että vaikka teräsalalla muuten panostetaan kierrätykseen, puheiden kohdalla se ei toimi. Koko toimintaympäristö on vuodessa mullistunut.

**TRY:n hallituksen pj. Jyrki Kesti tiivisti, että teräsala on menossa kohti vähähiilisyyttä ja järkeville korjauskonsepteille on kasvavaa kysyntää**
Kuva: Sanna Liimatainen

Vuonna 2022 valmistuneista opinnäytetöistä palkittiin neljä. Ne olivat: Aalto-yliopiston Mariia Serous: ”Strength enhancement in cold-formed rectangular tubular sections made of high-strength steel”, Tampereen yliopiston Henna Hietikko-Kaukola: ”Muotolevyn levyvaikutus teräsrungon rakenne-analyysissä” Ammattikorkeakoulu Novian Staffan Fagerudd: ”Effect of Semi-Rigid Joints in Structural Steel Design” sekä Metropolian ammattikorkeakoulun Eetu Salo: ”Teräsrakennesuunnittelun perehdytysmateriaali”.