Teräsrakenne-lehti 2-2025

Teräsrakenne

2 | 2025

VALMIIKSI VALETTU

on puoliksi tehty

Peikon DELTABEAM®-liittopalkit ovat saatavilla valmiiksi valettuna ja työmaalle toimitettuna – tarkasti, varmasti, ja budjetissa pysyen. Kun yksi työvaihe, eli palkkien valu siirtyy tehtaalle, nopeutat ja sujuvoitat työmaan toimintaa.

Samalla voit rakentaa entistä kestävämmin ja tilata palkit niin, että ne on mahdollista purkaa ja käyttää uudelleen.

Lue lisää peikko.fi

Teräsrakenne

2

| 2025

Julkaisija ja kustantaja

Teräsrakenneyhdistys ry

Eteläranta 10, 10. krs PL 381, 00131 Helsinki puh. 09 12 991 (vaihde) info@terasrakenneyhdistys.fi www.terasrakenneyhdistys.fi

Toimitus

Päätoimittaja

Timo Koivisto Teräsrakenneyhdistys ry

Tuottaja Arto Rautio Teräsrakenneyhdistys ry

Artikkelitoimitus Sampsa Heilä Viestintätoimisto Linjaari viestintatoimistolinjaari.fi

Päätoimittajalta

2 Teräksen uusi elämä

Foorumi

2 Ministeri uskoo markkinavoimiin

Ajankohtaista

4 Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne

8 Kiertotalous kiinnosti Teräsrakennepäivässä

17 Teräsrakenneyhdistyksen pintakäsittelywebinaari

35 Mullistus sandwich-paneelien ilmeeseen

Arkkitehdeiltä ja suunnittelijoilta

12 Nyt rakennetaan uusi kansainvälisesti kiinnostava museo

18 Johanneksen kentälle hillityn arvokas huoltorakennus

19 Toyota Lahti – valon ja varjon sävyttämä autotalo

22 Modernin hybridirakentamisen maamerkki

30 Hybridiarena Hype on uudenlainen elämyskeskus

33 Hartaansillasta Oulun uusi maamerkki

38 Minna Canth saa arvoisensa nimikkokoulun Kuopioon

Toimitukselta

14 Teräs kantaa Kansallismuseon upean uudistuksen

15 Kuparilla lisäarvoa ulko- ja sisäarkkitehtuuriin

21 Autotalo nousi vain kymmenessä kuukaudessa

24 Teräs mahdollistaa puurunkoisen toimistotalon

26 Kruunusilloissa yli vuoden ajansäästö teräksisillä suurlohkoilla

28 Silta-asennuksen taidonnäyte

29 Järeät teräspaalut kantavat Kruunusiltoja

40 Kuopioon vähähiilinen ja muuntojoustava koulu

43 Jyväskylään valmistuu uuden ajan autotalo

Henkilö

46 Tekniikkalegot ja työ naulapoikana sytyttivät kipinän

Kansi: Pohjoiseplanadi 37, Vuoden Teräsrakenne 2025, kuvaaja Mika Huisman.

Ulkoasu ja taitto

Tarja Lehtinen

Hilda GS puh. 040 572 6895

Toimitusaineisto Teräsrakenneyhdistys ry info@terasrakenneyhdistys.fi

Lehden tilaukset Teräsrakenneyhdistys ry puh. 09 1299 297 info@terasrakenneyhdistys.fi

Tilaushinta Teräsrakenne-lehden voi tilata veloituksetta

Ilmoitukset Teräsrakenneyhdistys ry Timo Romppanen puh. 09 1299 513, 050 5115 688 info@terasrakenneyhdistys.fi Vuosikerta Vuonna 2025 ilmestyy 2 numeroa, 48. vuosikerta

Kirjapaino PunaMusta Oy, 2025 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0782-0941

s.

TERÄKSEN UUSI ELÄMÄ

Järjestimme marraskuun alkupuolella Teräsrakennepäivän, jonka teemana oli kiertotalous. Päivän esityksistä kaikki sivusivat tavalla tai toisella päivän teemaa. Erityisesti keynote-puhujamme Katja Soini AFRY:ltä kiteytti teeman niin loistavasti, että lainasin osan hänen esityksensä nimestä tämän pääkirjoituksenkin otsikoksi. Mielenkiintoinen tilastofakta on, että suomalaiset kuluttavat Euroopan maista eniten neitseellisiä luonnonvaroja, joihin myös teräs perinteisesti kuuluu. Muutkin rakennustuotteet, kuten betoni ja puusta valmistetut tuotteet kuuluvat tähän samaan kategoriaan.

Voisi olettaa että rakentamisen kiertotalouden ympärille olisi syntynyt monenlaista liiketoimintaa mutta näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Savolaisen Jussi, joka toimii yliopettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja on tutkinut kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia, esitti omassa Teräsrakennepäivän esityksessään äärimmäisen hyvän motivaattorin: ”Jos tuote kestää käytössä pitkään, siitä pitää pystyä rahastamaan useasti”. Teräksen ominaisuuksiinhan kuuluu pitkä käyttöikä eli mahdollisuudet teräksen uudelleenkäyttöön ovat lähes rajattomat.

Liiketoimintamalli, jossa hyödynnetään elinkaaren päätyttyä puretun rakennuksen materiaaleja, vaatii suuria panostuksia. Ensinnäkin rakennuksen suunnittelun tulee ottaa tämä huomioon eri liitostyyppejä valitessa, samalla kun rakenteellinen kestävyys tulee olla normien mukainen. Onneksi esimerkiksi Eurokoodissa on kehitteillä suunnittelustandardeja uudelleenkäyttöön. Teräsrakenteiden hyvä puoli on se että niiden lujuus säilyy elinkaaren aikana lähes muuttumattomana, ja oikeilla suunnitteluratkaisuilla ne on helppo purkaa.

Uuden ensi vuoden alusta voimaan tulevan kansallisen lainsäädännön mukaan suunnitelmat pitää lupavaiheessa esittää digitaalises-

sa muodossa ja tuotteet eritellä materiaaliselosteessa. Nykyteknologialla tämä pitäisi olla helppoa, koska suunnittelu tehdään käytännössä katsoen aina tietokoneavusteisesti. Toisin sanoen tulevaisuudessa purettavat materiaalit ovat jo valmiina tietokannoissa, eli enää puuttuu kokoava palikka, joista niitä voi poimia seuraavaan rakennukseen. Vaikeampi asia on käytettyjen tuotteiden toteaminen rakenteellisesti riittävän lujiksi sekä myös tarvittaessa niiden esteettisen ulkonäön muokkaaminen uutta vastaavaksi. Tähän tarvitaan hubi, joka hoitaa uudelleenkäytettävien tuotteiden varastointi-, keräily- ja jakelutoimintoja. Olisiko esimerkiksi rakennustuotteiden tukkureilla mahdollisuuksia lähteä tällaiseen liiketoimintaan? Markkinat tulevat jatkossa vaatimaan enenevässä määrin uudelleenkäytettäviä tuotteita ja uskoisin, että näiltä markkinoilta löytyy erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Rakennusalan taantuma on vaikuttanut meihin kaikkiin, mutta onneksi teräsrakentajilla on töitä kohtuullisesti riittänyt ilman suuria menetyksiä. Joitain merkkejä tilanteen elpymisestä on nähtävissä ainakin toimitilapuolella. TRY kiittää kuluneesta vuodesta jäseniään sekä sidosryhmiään ja toivottaa menestyksekästä tulevaa vuotta 2026. Erityiskiitos Teräsrakenne-lehden pitkäaikaiselle vastaavalle toimittajalle Arto Rautiolle, jolle tämä lehti on viimeinen. Olet tehnyt päätoimittajan työstäni helppoa! Tervetuloa mukaan lehden tekoon uusi vastaava toimittajamme Sampsa Heilä.

Steel Rules!

Timo Koivisto, päätoimittaja

MINISTERI USKOO MARKKINAVOIMIIN

”Rakentamislain korjaussarjassa yksi keskeinen asia on sujuvoittaminen, missä käsittelyaikataulut ovat yksi tärkeä osa. Toivon mukaan prosessit ovat kunnissa kunnossa, että asiat saadaan niissä käsitellyksi nopeammin kuin vuodenvaihteessa voimaan tulevassa rakentamislupien käsittelyaikatakuussa. Yhtenä osana sujuvoittamista on hiilijalanjäljen tarkastelun siirtäminen loppukatselmuksen yhteyteen. Luotan ammattilaisiin ja markkinavoimiin siinä, että hankkeita kehitetään ja niihin hankitaan rakentamisvaiheessa lopputuloksen kannalta parhaat ratkaisut”, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen ovat ne perusasiat, joilla Petteri Orpon hallitus on kehittänyt rakentamisen toimintaympäristöä säätelevää säännöstöä. ”Käsittelyaikataulut ja kuntien kyky palvella jopa nopeammin kuin rakentamislupien käsittelyaikatakuusta on säädetty on yksi tärkeä prosesseja sujuvoittava asia. Pidän etenkin puhtaan siirtymän teollisuutta koskevia uudistettuja pykäliä maallemme tärkeinä. Kun niiden luvitusta on yksikertaistettu ja edellytyksiä hankkeiden aloittamiselle nopeutettu ja joustavoitettu, saamme toivon mukaan kipeästi kaivattuja investointipäätöksiä ja niiden tuomaa kasvua maahamme”, Sari Multala sanoo.

Vuonna 2026 ilmastoselvitysasetus tulee uutena tekijänä rakennushankkeisiin.

”Monet asiathan tulevat meille EU:n lainsäädännöstä, eikä meillä ympäristöministeriössä tai hallituksessa ole suurta liikkumavaraa itse sisältöihin. Ilmastoselvitys on vuoden 2026 alussa uusi vaade, joka tulee hyvin tärkeän energiatehokkuusluvun rinnalla kertomaan rakennuksen elinkaaripäästöistä. Hiilijalanjäljen tarkastelussa ideanamme on ollut tehdä siitäkin sujuva ja mahdollisimman vähän hallinnollista lisätaakkaa tuova. Uskon, että rakentamisen asiantuntijat osaavat hakea rakentamisen aikaan markkinoilta parhaat ideat ja järjestelmät kuhunkin kohteeseen. Siksi tarkastelu on viety nyt loppukatselmukseen.”

”Uusi rakennustuoteasetus liittyy tähän EU-säännöstön kehittämiseen, missä ideana on yhtäältä yhtenäistää EU:n sisäisiä määräyksiä, helpottaa EU-tasolla tapahtuvaa työskentelyä, ja mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista EU:n alueella. Lisäksi sen avulla halutaan helpottaa toimialan käytäntöjä ja edistää kiertotaloutta. Toki EU haluaa samal-

la myös suojata alueensa yrityksiä globaalissa kilpailussa. Hiilirajamekanismi on esimerkiksi otettu käyttöön, minkä ansiosta EU-markkinoilla ei voi hyötyä toimimalla EU:n ulkopuolella EU:n tavoitteita ja vaatimuksia huonommin. Meillä on sitä vastaan ikään kuin hiilitulli.” ”Käytännössä rakennustuoteasetus tuo uusia velvollisuuksia, yhdistää EU:n alueen säännöksiä ja helpottaa EU:n sisäistä kauppaa. GWP-arvo eli Global Warming Potential on indeksi, joka kuvaa rakennuksen ilmastoa lämmittävää vaikutusta, ja esimerkki sellaisesta uudesta, jonka idea on helpottaa elinkaaripäästöjen vertailua. Mutta pääidea on toki, että kiertotalous ja sisämarkkinat toimivat paremmin. Ymmärrän toki, että etenkin pk-yrityksille muutokset tuovat paljon asioita, jotka ovat ainakin alussa vaikeita, mutta kyllä kaikkineen mm. yhteisillä standardeilla, sujuvammilla lupaprosesseilla ja mahdollisuudella toimia yhteismarkkinoilla halutaan tuottaa helpotusta yrityksille sekä hyötyä niin asiakkaille kuin yhteiskunnallekin”, Multala vakuuttaa.

Rakentamisen rooli

korostuu ilmastotyössä

Sari Multala on Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri, mikä osaltaan kertoo ilmastotyön tärkeydestä jopa elämämme tulevaisuuden kannalta. Kun energiantuotanto ja teollisuus ovat saaneet selkeästi alennetuksi päästöjään, rakentamisen ympäristövaikutuksen rooli on korostunut entisestäänkin. Ministeri pitää positiivisena mm. teräsrakennealan päästötoimia, joissa esimerkiksi kierrätysteräksen käytön lisääntyminen, teräsrakenteiden uusiokäytön mahdollistaminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä logistiikan päästöjen leikkaaminen vievät kohti koko maan hiilineutraalisuustavoitetta. Toisaalta hän muistuttaa, että metallien tarve kasvaa sähköistymisen takia koko ajan, minkä takia on myös erittäin tärkeää saada materiaalit kiertämään, että raaka-aine riittää kaikille.

”Oli tietysti hyvin harmillista, että SSAB ilmoitti luopuvansa fossiilittoman teräksen tuotantolaitoksesta Raahessa, onhan Raahe suurin päästölähteemme. Olemme toivoneet, että toi met fossiilivapaan maailman hyväksi jatkuvat, ja pitäneet toimintaympäristöä ennakoitavana hankkeiden eteenpäinviemisen kannalta. Toi saalta ymmärrän kyllä mittavaan investointiin liittyvät epävarmuustekijät ja markkinatilan teiden muutosten tuomat tarpeet miettiä asi oita. Ja onhan SSAB kuitenkin yhä ilmoittanut tavoitteekseen nollata hiilidioksidipäästöt Raa hessa nyt ilmoitetun investoinnin myötä. ” ”Rakentamisessa on pyritty laskemaan hiilijälkeä, mutta kaipaan alalta lisää uusia pa nostuksia kiertotalousratkaisujen osalta. On esimerkiksi hienoa, jos voidaan tehdä purkavaa uudisrakentamista, jossa purettuja osia ja ele menttejä voi hyödyntää fyysisesti uutta tehtä essä. Mehän elämme nyt aikaa, jossa toisaal la puretaan olemassa olevia kiinteistöjä niiden jäätyä joko tyhjiksi tai uuteen käyttöön sopi mattomiksi, ja toisaalla tarvitaan uusia asuntoja tai toimitiloja. Toivon alan panostavan valmii den rakennusten ja rakenneosien kierrätettä vyyteen niin, että niitä voidaan hyödyntää uu siin käyttötarkoituksiin tai uusilla paikoilla”, Multala tähdentää.

”Kiertotalous on kestävän yhteiskunnan tärkeä osa. Toivon, että alan toimijat kertoisivat minulle ja meille ministeriössä, jos huomaavat esteitä tällaiselle toiminnalle. Kuuntelemme

Kuva 1: Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa, että 1.1.2026 voimaan tuleva uutta hiilijalanjäljen tarkastelua koskeva säädös ei määrää, miten pitää rakentaa, vaan hankkeen toteuttajat voivat hakea markkinoilta rakennusaikana omaan hankkeeseensa parhaat ratkaisut. Toimialaa helpottaa, että asetus ei koske pientaloja ja korjattavia rakennuksia.

mielellämme, mitä kannattaisi tehdä.”

Sari Multala kertoo katselleensa esimerkiksi Helsingin Mannerheimintielle tehtävän Signerakennuksen työmaata vähän surullisin mielin.

”Ympäristön kannalta oli tietysti sääli, että rakennus piti purkaa, mutta vielä enemmän harmittaa, että vanhasta rakennuksesta voitiin hyödyntää niin vähän uuden tekemiseksi. Teräs-, betoni- ja puurakenteiden uusiokäyttö

edellyttää varmaan, että kilpailutuksen pohjana on muutakin kuin hinta. Prosesseja ja markkinoita pitäisi kehittää tukemaan rakentamisen kiertotaloutta, mikä on olennaista rakentamisen ympäristöhaittojen vähentämisessä”, ministeri viestii toimialan toimijoille. - ARa

Kuvat 1-2: Sanna Liimatainen

2.

Kuva 2: Sari Multala muistuttaa EU:n luoneen ikään kuin hiilitullin suojelemaan EU-alueen yrityksiä markkinoilla kilpailulta, jossa tuotanto tapahtuu EU:n ulkopuolella EU:ta heikommin tavoittein ja velvottein. Ja vaikka USA pyrkii siirtämään teollisuutta takaisin kotimaahan, siirtyminen ei tapahdu nopeasti eikä yksinkertaisesti. USA:ssa ymmärretään, ettei EU on heille tärkeä, Multala muistuttaa taloustilanteen kehittymisestä huolestuneille kansalaisille.

POHJOISESPLANADI 37 ON VUODEN TERÄSRAKENNE

Historiallinen Pohjoisesplanadi 37 on avautunut uudessa loistossaan. Rohkea peruskorjaus toi lisää elämää ja uutta kaupunkitilaa Gaselli-kortteliin sekä voiton valittaessa vuonna 2025 Vuoden Teräsrakenne.

Kuva 1-2 ja 5: Pohjoisesplanadi 37:n lasikate ja sen tukirakenteet ovat uusi arvokas ajallinen kerrostuma jo ennalta vaiherikkaassa rakennuskokonaisuudessa. Rakenne on toiminnallinen ja esteettinen parannus, ja rakenteen monimutkainen orgaaninen geometria on väkevässä kontrastissa vanhan rakennuksen arkkitehtuuriin nähden. Hienon arkkitehti- ja rakennesuunnittelun ohella hankkeessa on pitänyt mm. miettiä uudenlaisen toimintaympäristön palotekninen turvallisuus, jossa on hyödynnetty Jensen Hughesin ammattilaisten tekemää paloteknistä suunnittelua. Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne.

Osana mittavaa korjaushanketta Helsingin keskustaan on syntynyt uutta kaupunkitilaa osoitteessa Pohjoisesplanadi 37. Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallinen sisäpiha on katettu lasikatolla, mikä luo viihtyisää sisätilaa vanhan Gaselli-korttelin suojiin. Uusi Jardin-sisäpiha avautui yleisölle heinäkuun alussa.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa. Rakennuksen vanhimman osan suunnitteli Carl Ludvig Engelin poika, Carl Alexander Engel, ja kaksikerroksinen empirerakennus valmistui vuonna 1839. Sen vaiheikas historia heijastuu nykyisessä seitsemänkerroksisessa toimisto- ja liikekiinteistössä, jonka kerrostumat muodostavat vankan pohjan rakennuksen historiaa kunnioittavalle ja tulevaisuuteen suuntautuvalle jatkokehitykselle.

Vuoden Teräsrakenteen valitsi palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Tuomas Kivinen. Palkintolautakunta ihastui tapaan, jossa rakennuksen sisäpiha on katettu hyödyntäen oivaltavia teräsrakenneratkaisuja.

“Lasikate ja sen tukirakenteet ovat uusi arvokas ajallinen kerrostuma jo ennalta vaiherikkaassa rakennuskokonaisuudessa. Rakenne on toiminnallinen ja esteettinen parannus, ja rakenteen monimutkainen orgaaninen geometria on väkevässä kontrastissa vanhan rakennuksen arkkitehtuurin nähden. Konsepti ratkaisee vanhan sisäpihan polveilevien rajojen asettaman haasteen geometrialle ja rakenteen toiminnalle, eli eli se on orgaaninen muodonantaja. Uuden ja vanhan esteettiseen kontrastiin perustuva muotokieli ja retki sisäpihalle palkitaan rakenteellisella ja esteettisellä spektaakkelilla. Pintakäsittely ja väritys lämpimiä ja arvokkaita ja väriyhdistelmä yhdistyy vanhojen rakennusten lämpimiin väreihin. Biomimeettinen rakenne, joka jäljittelee luonnon toimintamalleja ja rakenteita. Innovatiivinen kokonaisuus ja kestävän kehityksen mukainen, koska teräksen määrä ja rakenteen optimointi on huippuunsa vietyä”, tiivistää Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n Tuomas Kivinen, joka pokkasi vuonna 2024 palkinnon Vuoden Teräsrakenteesta Vuosaarenbiolämpölaitoksen pääsuunnittelijana.

Ennakkoluuloton korjaus- ja täydennyshanke

Huolellisella korjaus- ja täydennysrakentamisella parannettiin arvorakennuksen toiminnallisuutta ja houkuttelevuutta huippusijainnilla. Laadukkaan peruskorjauksen yhteydessä alimpiin kerroksiin toteutettiin merkittäviä tilamuutoksia, joihin sijoitetaan pääosin ravintolatoimintaa.

Rakennuksen keskellä olevan sisäpihan muodonmuutos on hyvin keskeinen. Entinen pysäköintialue muutettiin veistoksellisen lasikaton alla sijaitsevaksi lämpimäksi sisätilaksi. Neljän suurikokoisen, luonnonmuodoista inspiroituneen teräsristikkopilarin kannattelema lasikate luo keveän vastapainon jykeville kiviseinille.

Katutason lisäksi myös kellarikerrokseen sijoitettiin uutta liike- ja ravintolatilaa. Kellariin avautuu uusi kulkureitti sisäpihan keskeltä, ja siellä rouheat vanhat tiiliseinät ja holvit luovat ainutlaatuisen tunnelman. Katetulle sisäpi-

halle johtavat porttikäytävät muuntuvat osaksi uutta lämmintä sisätilaa. Messinkiverhoiltu käytävä Esplanadilta kutsuu ohikulkijoita astumaan sisään kaupunkitilaan, joka sykkii elämää aamusta iltaan kaikkina vuodenaikoina.

Rakennesuunnittelu

Projektin alusta tiedettiin, että kyseessä on geometrisesti haastava hanke, jossa geometrian toteutus, uniikkien osien paljous, työstöjen määrä, sekä luonteeltaan kokeellinen toteutus vaatii kehittynyttä lähestymistapaa suunnitteluun. Lisäksi vanhanaikaiset mallinnusohjelmat eivät pystyneet kohteen vaatimaan geometriseen tarkkuuteen tai joustavuuteen työnkuluissa, joten projektin teräsrungon ja lasitukien osuus toteutettiin laskennallisen suunnittelun menetelmin Rhino-ohjelman pohjalta.

Suunnitteluprosessissa kehitettiin jatkuvasti täysin uusia työkaluja projektin tarpeisiin. Laskennalliset suunnittelumenetelmät mahdollistivat erittäin joustavan projektin toteutuksen, jossa isojakin muokkauksia voitiin tehdä ilman lisätyötä, eikä suunniteltavien osien tai tuotettavien suunnitelmien suuri lukumäärä ollut ongelma. Lisäksi menetelmin voitiin luoda ja testata ketterästi uusia sovellutuksia rakenteen toteutukseen. Myös kaikki projektin valmistustiedostot sekä kasaus-, ja asennusdokumentit luotiin pääosin ohjelmallisesti.

Ramboll teki rungon valmistuksen ja asennuksen suunnittelua tiiviissä yhteistyössä lasikatteen ja teräsrakenteen urakoineen Teräselementin asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa kehitettiin myös erilaisia ratkaisuja rakenteen toteutukseen mittatarkasti.

Kaikista sauvoista ja asennustuista luotiin 3D-tiedostot, joista taas muodostettiin CAMtiedostot laserleikkuria varten. Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen lasitukijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti. Yhteistyössä Teräselementin kanssa kehitettiin apuvälineitä rungon kokoonpanoa varten, jotka oli mahdollista suunnitella kustannustehokkaasti laskennallisten suunnittelumenetelmien ansiosta.

Teräsrungon kasausta varten kehitettiin esimerkiksi asennustukien järjestelmä, jossa isommasta teräsputkesta leikattiin tuet kullekin risteyskohdalle. Risteyskohtien tuet mitoitettiin paikalleen paikalliseen x,y,z-koordinaatistoon, sauvat asemoitiin suuntamerkkien mukaisesti paikalleen tukien loveusten päälle, ja hitsattiin paikalleen.

Näin oli mahdollista muodostaa sauvoista vaadittu 3D-ristikkomuoto erittäin tarkasti. Asennuslohkot esikasattiin teräspajalla ja kuljetettiin lohkoina työmaalle.

Maahan ulottuvien pystylohkojen kasausta varten kehitettiin sapluunat, joihin tehtiin reiät ja sauvatunnukset laserleikkurilla tarkan kasauksen mahdollistamiseksi. Työmaa-asennusta varten rungosta oli myös työmaakoordinaattipisteet, joilla lohkojen asemointia varmistettiin asennuksen aikana.

Toteutus numeroina:

- 1818 uniikkia laserleikattua sauvaa

- 286 uniikkia lasitukea

- 916 hitsattavaa solmukohtaa, joista 324 kompleksisia 3-13 sauvan liitoksia

- 208 asennustukea ja 100 asennussapluunaa.

Kuva 3: Messinkiverhoiltu käytävä Esplanadilta kutsuu ohikulkijoita astumaan sisään kaupunkitilaan, joka sykkii elämää aamusta iltaan kaikkina vuodenaikoina. Rakennustoimisto O.Hämäläinen Oy:n johdolla Kevalle toteutettu projekti luo uuden viihtymisympäristön Helsingin ydinkeskustaan.

Teksti perustuu JKMM Arkkitehdeilta ja Ramboll Finland Oy:n Petri Kortelaiselta saatuihin aineistoihin.

Kuva 1: Peter Vuorenrinne

Kuvat 2-3: Mika Huisma

Kuvat 4 ja 6: Ramboll Finland

Kuva 5: Tuomas Girsen

Pohjoisesplanadi 37 peruskorjaus ja laajennus

Sijainti: Pohjoisesplanadi 37, Helsinki

Alkuperäissuunnitelma: Carl Alexander Engel, kaksikerroksinen empirerakennus valmistui vuonna 1839

Suojelu: Kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) EsplanadiBulevardi Helsingin keskustassa.

Museoviranomainen: Museovirasto

Rakennustoimenpide: Perusparannus, restaurointi, täydennys

Laajennus: 709 m2

Korjaustarve: 5922 m2

Kokonaislaajuus: 12700 m2

Aikataulu: 2022 – 2025

Tilaaja: Keva

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu, sisustussuunnittelu:

JKMM Arkkitehdit

Asmo Jaaksi, pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Virve Vuolasvirta, projektiarkkitehti, arkkitehti

Kai van der Puij, projektiarkkitehti, arkkitehti SAFA, sisustusarkkitehti SIO

Teemu Toivio, lasikaton suunnittelu, arkkitehti Matus Pajor, arkkitehti

Suvi Louanjli, sisustusarkkitehti

Päivi Meuronen, sisustusarkkitehti SIO

Rakennuttajakonsultti: Rakennustoimisto O. Hämäläinen

Lasikate: Teräselementti

Rakennesuunnittelu: Sustera

Lasikaton rakennesuunnittelu:

Ramboll Finland

Ilkka Mikkola, Petri Kortelainen, Joonas Nykyri, Tuomas Lehtonen

Teräsrungon suunnittelun ohjaus (valmistus- ja asennusratkaisut) sekä lasitukijärjestelmän ja lasirakenteen suunnittelu: Teräselementti

Geosuunnittelu: IPT Pohjatekniikka

LVIA-suunnittelu: Toucon

Sähkö- ja av-suunnittelu: Ins.tsto Stacon

Sisäpihan valaistussuunnittelu: Granlund

Palotekninen suunnittelu: Jensen Hughes

Akustiikkasuunnittelu: Ins.tsto W. Zenner

Tietomallikoordinaattori: Gravicon

Tuulikaapit ja julkisivun ikkunat: Konepaja Mäkelin

Sisäpintojen materiaalit: Akustorappaus Lumir

Käsinlyödyt tiilet Wienerberger

Kovabetonilattia Kuratek

Graniittilaatta Innogroup

Porttikongin teräspinnat ja -rakenteet Steelhouse

Teräslasiovet: Tarvasovi

Puupaloikkunat: Kenset

Sisäpihan portaat ja lasikaiteet: Steelpro

Kuva 6: Yksi haastavimpia tehtäviä suunnittelussa oli sauvanpäiden oikeiden leikkauspintojen löytäminen ohjelmallisesti.

Kuva 4: Teräsrungon asennusta.

4. 5.

6.

Kuva 1: Vuoden Teräsrakenteesta palkittiin tilaaja Keva, arkkitehtisuunnittelun tehnyt JKMM Arkkitehdit, lasikaton rakenteet suunnitellut Ramboll, hankkeen päätoteuttaja Rakennustoimisto O.Hämäläinen sekä lasikatteen ja sitä tukevat teräsrakenteet urakoinut Teräselementti, joiden edustajat on kuvassa juuri palkittu Teräsrakennepäivässä.

Pohjoisesplanadi 37:n kruununa lasikatteen huippuunsa optimoitu teräsrakenne

Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon voittaneessa Pohjoisesplanadi 37:n peruskorjauksessa sisäpihan lasikate ja sen teräksiset tukirakenteet muodostavat palkintolautakunnan mukaan innovatiivisen ja kestävän kehityksen mukaisen kokonaisuuden, koska teräksen määrä ja rakenteen optimointi on viety huippuunsa biomimeettisessa, luonnon toimintamalleja jäljittelevässä ja arkkitehtonisesti hienostuneessa rakenteessa.

Arkkitehti Teemu Toivio JKMM Arkkitehdeista kertoo ratkaisun olevan niin ainutlaatuinen, että sen toteutukseen piti kehittää aivan uusia tapoja yhdessä Teräselementin ja rakennesuunnittelusta vastannneen Rambollin kanssa.

”Lasikaton kannatinrakenteiden olkihimmelimäisessä muodossa kolmiorakenne on äärimmäisen jäykkä, mutta sitä ei voinut toteuttaa perinteisillä tavoilla. Liitoskohdissa yhdistyy monta putkea lujaksi kokonaisuudeksi, ja esimerkiksi sellaista detaljia miten lasi liittyy pyöreään putkeen ei ollut olemassa ennen tätä. Jokainen kulma jossa lasi liittyy putkeen on myöskin uniikki, kuten myös kiinnitysprofiilit”, Teemu Toivio sanoo.

”Hanke on hyvä esimerkki siitä, miten suunnittelulla ja toteutussuunnittelulla voidaan edistää kestävää tulevaisuutta ja kaupunkikehitystä. Paraatipaikka keskellä Helsingin suojeltua kulttuuriympäristöä on saatu arvoiseensa käyttöön. Lasikatto pienentää myös huomattavasti rakennuksen kokonaisvaippaa ja energiankulutusta”, Teemu Toivio jatkaa.

”Yhteistyössä Teräselementin kanssa kehitettiin teräsrungon mittatarkkaa kokoonpanoa varten erilaisia tekniikoita ja apuvälineitä, jotka oli mahdollista suunnitella nopeasti ja ketterästi laskennallisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen lasitukijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti”, teräsrungon rakennesuunnittelusta vastanneen Rambollin Petri Kortelainen kertoo.

Hän painottaa, että geometria muodostettiin koodipohjaisesti sen sijaan että rakenteita olisi mallinnettu käsin.

”Tämä mahdollisti yleensäkin kohteen suunnittelun sekä joustavat ja nopeat muutokset ja kokeilut suunnittelun aikana”, Kortelainen sanoo.

”Teräs on materiaalina mahdollistanut sirot, kevyet ja hoikat, mutta kestävät rakenteet ja liitokset”, yksikönjohtaja Jani Nieminen Teräselementin Julkisivurakentaminen-yksiköstä tiivistää teräksen keskeiset edut Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon voittaneessa kohteessa. - SH

Kuva 1: Sanna Liimatainen

Asmo Jaaksi

JKMM Arkkitehdit Oy

TEKEMÄSSÄ TURVALLISEMPAA MAAILMAA tänään ja huomenna

jensenhughes.com/europe

KIERTOTALOUS KIINNOSTI TERÄSRAKENNEPÄIVÄSSÄ

Kiertotalous kokosi ajankohtaisena teemana laajan osallistujajoukon Helsingin ydinkeskustaan Teräsrakennepäivään. Vankan asian lisäksi päivä tarjosi tuttuun tapaan verkottumista kollegoiden kesken ja juhlavaa tunnelmaa. Vuoden Teräsrakenteena palkittiin Pohjoisesplanadi 37.

1: Vuonna 2025 valmistuneista opinnäytetöistä palkittiin Ilja Riikonen LUT-yliopistosta, Tuomas Pääkkö Oulun yliopistosta, Lauri Jaarmala Tampereen yliopistosta, Lukas Aarnio Yrkeshögskolan Noviasta ja Ossi Vieremö Tampereen yliopistosta.

Teräsrakennepäivä on monessakin mielessä alan huipputapahtuma, sillä se rikastaa alan uusinta tietoa korkeatasoisten esitysten ohella alan ammattilaisten ja yritysten kohtaamispaikkana, jossa juhlistetaan myös Vuoden Teräsrakennetta ja korkeatasoisia opinnäytetöitä. Esitysten teemana oli tänä vuonna kiertotalous, jossa teräksen keskeisenä etuna on materiaalin kierrätettävyys.

A-Insinöörit Suunnittelun teknologiajohtaja Ville Laine aloitti Teräsrakennepäivän ohjelman kertomalla teräsrakenteiden uudelleenkäyttöön liittyvien suunnittelusääntöjen kehityksestä. Toisen sukupolven Eurokoodien tavoite on tehokkaissa suunnittelusäännöissä ja helppokäyttöisyydessä.

Tulevaisuudessa suunnittelustandardien kehityksellä on tuettava teknologiakehityksen tarjoamia tehokkaampia mahdollisuuksia analysoida ja optimoida rakenteita sekä varmistaa rakenteiden luotettavuustaso.

Teräs on täysin kierrätettävää, mutta uudelleenkäyttö on vielä tehokkaampi tapa vähentää hiilipäästöjä. Komponenttien uudelleenkäyttö voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 97 prosenttia verrattuna uuden rakenneosan tuotantoon.

Rakennesuunnittelija Timo Ketola Sweco Finland Oy:stä kertoi esityksessään tekoälyn hyödyntämisestä rakennussuunnittelussa. Korvausmallit soveltuvat laskennallisesti kalliiden analyysien korvaamiseen nopealla likiratkaisulla. Generatiivinen tekoäly mahdolllistaa tekoälyagenttien itsenäisen toiminnan. Tekoälyagentit voivat suorittaa käyttäjän antamia tehtäviä ja vapauttaa aikaa muuhun. Rajapin-

tojen kautta tekoälyagentit voivat saada pääsyn tiedostoihin ja tietokantoihin ja suorittaa ohjelmistokoodia tai laskutoimituksia.

Tekoälyn vahvuuksia ovat muun muassa toistuvien tehtävien automatisointi, päätöksenteon tehostuminen ja inhimillisten virheiden väheneminen, mutta toisaalta tekoäly vaatii uutta osaamista ja laadukasta dataa sekä voi tuottaa systemaattisia virheitä.

Rakennusosien uudelleenkäytön liiketoiminnan kehittäminen oli aiheena yliopettaja, TkT Jussi Savolaisella Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hän korosti, että kiertotalouden hierarkiassa rakennusosien uudelleenkäyttö on korkeampi ja tavoiteltavampi taso kuin kierrättäminen materiaalina. Rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttää tuotejärjestelmien ja tuotantolaitteistojen kehittämistä, mikä olisi syytä huomioida kaikissa tuotantoinvestoinneissa jo tällä hetkellä.

Kaikkein korkein tavoitetaso on kulutuksen vähentäminen esimerkiksi käyttöikää pidentämällä. Jos tuote kestää pidempään, siitä pitää pystyä myös rahastamaan useasti. Koneen hissit ovat hyvä esimerkki siitä, miten yritys voi huollolla ja ylläpidolla laajentaa liiketoimintaansa tuotteen koko elinkaarelle ja samalla pidentää tuotteiden käyttöikää.

Suomi kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Esitysten välissä tilaisuuden osanottajat pääsivät tutustumaan näytteilleasettajien ratkaisuihin, joita voidaan hyödyntää teräsrakenteiden suunnittelussa ja käytössä sekä hiilijalanjäljen

pienentämisessä ja kiertotalouden edistämisessä. Näytteilleasettajia olivat BuildingPoint Scandinavia, Pretec Finland, Peikko ja Ruukki. Laakson yhteissairaalahanketta esittelivät suunnittelupäällikkö Pekka Korhonen SRV Oy:stä ja liiketoimintapäällikkö Heikki Alakarhu Nordec Oy:stä. Runkovaihtoehtojen vertailussa päädyttiin teräsliittopilareihin ja -palkkeihin sekä kantaviin sandwich-elementteihin. Valitulla palkkityypillä säästetään esimerkiksi betonia 1300 m3

Allianssissa pidettiin viikoittaiset runkotyöpajat ja suunnitelmia ja ratkaisuja kehitettiin poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä. Jopa vastuu suunnitteluvirheistä jaettiin sopimuksen mukaisesti yhdessä riippumatta siitä missä virhe oli aiheutunut.

Tilaisuuden pääpuhujana kuulijoita herätteli kiertotalouteen strategia- ja kestävyysjohtaja Katja Soini Afry Finland Oy:stä. Hänen esityksensä aiheena oli teräksen uusi elämäkiertotalouden ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Hän muistutti, että Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta jo vuonna 2035. Samalla hän korosti, että tekemistä on paljon, sillä Euroopassa suomalaiset kuluttavat eniten neitseellisiä luonnonvaroja ja tuottavat eniten jätettä asukasta kohti. Suomi hyödyntää myös hyvin vähän kierrätys- ja uusiomateriaaleja - meidän jäljessämme ovat vain Romania ja Irlanti.

Kierrätysteräksestä valmistettu Peikon Deltabeam Green -liittorunko on Katja Soinin mukaan hyvä esimerkki siitä, miten hiilipäästöjen 50 prosentin vähennyksen lisäksi ratkaisulla saavutetaan muita hyötyjä, kuten pitkät jännevälit, avoimet tilat ja huonekorkeuden kasvu. Tampere vie kierrätyksen materiaalitasolta vielä korkeammalle rakennusosiin, kun 92 tonnin painoinen Erkkilän silta puretaan ja siirretään uuteen paikkaan.

Perinteisesti viimeisenä ennen illallista ohjelmassa oli palkintojen jako. Ensimmäiseksi palkittiin ansioituneita opinnäyte- ja diplomitöitä sekä yksi väitöskirja. Lukas Aarnio Yrkeshögskolan Noviasta palkittiin opinnäytetyöstään ”Optimerad dimensionering av fackverksknutpunkter”, Lauri Jaamala Tampereen yliopistosta väitöskirjastaan ”System-level Design Method for High-strength Steel Hollow Section Structures - Eurocode-compliant approach”, Tuomas Pääkkö Oulun yliopistosta diplomityöstään ”Merituulivoimalan perustussuunnittelu”, Ilja Riikonen LUT-yliopistosta diplomityöstään ”A Comparison of Stif-fener Profiles in Hatch Covers” sekä Ossi Vieremö Tampereen yliopistosta diplomityöstään ”Puristetun yksileikkeisen sideliitoksen mitoitus.” Kunniamaininnan Vuoden Teräsrakenne

Kuva

Kuva 2: A-Insinöörit Suunnittelun teknologiajohtaja Ville Laine muistutti, että tulevaisuudessa suunnittelustandardien kehityksellä on tuettava teknologiakehityksen tarjoamia tehokkaampia mahdollisuuksia analysoida ja optimoida rakenteita sekä varmistaa rakenteiden luotettavuustaso. 2.

Kuva 5: Rakennesuunnittelija Timo Ketola Sweco Finland Oy:stä kertoi esityksessään muun muassa, että tekoälyagentit voivat suorittaa käyttäjän antamia tehtäviä ja vapauttaa aikaa muuhun. 5.

Kuva 8: Arkkitehti Tuomas Kivinen Kivinen Rusanen Arkkitehdeista esitteli Vuosaaren biolämpölaitosta, joka voitti Vuoden 2024 Teräsrakenne -palkinnon.

3 ja 4: Laakson yhteissairaalahanketta esittelivät suunnittelupäällikkö Pekka Korhonen SRV Oy:stä ja liiketoimintapäällikkö Heikki Alakarhu Nordec Oy:stä. Runkovaihtoehtojen vertailussa päädyttiin teräsliittopilareihin ja -palkkeihin sekä kantaviin sandwich-elementteihin.

Kuva 6: Yliopettaja, TkT Jussi Savolainen Tampereen ammattikorkeakoulusta korosti, että kiertotalouden hierarkiassa rakennusosien uudelleenkäyttö on korkeampi ja tavoiteltavampi taso kuin kierrättäminen materiaalina. 6.

8.

-kilpailussa sai Hartaansilta Oulusta. Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon voitti Pohjoisesplanadi 37:n peruskorjaus innovatiivisella teräsrakenteella kannatettuine lasikattoineen. Kohteita esitellään tässä lehdessä.

Steel rules, edelleen, ja teräsrakenteita on käytetty ja toimitettu vaikeassa suhdannetilanteessakin kunnioitettava tonnimäärä, päätti Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Koivisto Teräsrakennepäivän ohjelmallisen osuuden ennen juhlavaa illallista. – SH

Kuvat: Sanna Liimatainen

7.

Kuva 7: Tilaisuuden pääpuhujana kuulijoita herätteli kiertotalouteen strategia- ja kestävyysjohtaja Katja Soini Afry Finland Oy:stä. Hänen esityksensä aiheena oli teräksen uusi elämä - kiertotalouden ratkaisut syntyvät yhteistyössä.

Kuva

Kuva 9: BuildingPoint Finland esitteli Trimblen laite- ja ohjelmistoratkaisuja mittaus- ja rakennusprojekteihin suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon.

10: Pretec Finland Oy tarjoaa muun muassa Pohjoismaiden laajimman valikoiman kierretankoja ja on yksi vetotankojärjestelmien markkinajohtajista.

Kuvat 11: Ruukin standilla Jukka Joensuu esitteli muun muassa Ruukki Firewall -järjestelmää, jolla voidaan toteuttaa kevyt ja tehokas palo-osastointi.

Kuva 12 ja 14-19: Tunnelmakuvia vuoden 2025 Teräsrakennepäivästä.

Kuvat 13: Peikon teräksiset Deltabeam Green -liittopalkit pienentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä, säästävät huonekorkeutta ja tuovat muuntojoustavuutta. Teräsrakennepäivän osanottajia kiinnosti etenkin Peikon uusi tehtaalla valmiiksi täytetty Deltabeam-palkki.

Kuva

10.

13. 14.

12.

8.

9.

PUHDASTA JÄLKEÄ

Kirkkaiden materiaalien esikäsittelyosastomme tarjoaa lisää kapasiteettia, tarkkuutta ja alan parhaat laitteet.

Prosessi pysyy puhtaana, sillä linjastolle kelpuutetaan vain kirkkaita materiaaleja.

Lisätietoja palveluistamme osoitteessa feon.fi

17. 19.

19.

18.

NYT RAKENNETAAN

UUSI KANSAINVÄLISESTI KIINNOSTAVA MUSEO

Helsinkiin on rakentumassa uusi kansainvälisesti kiinnostava museo suomalaiselle historialle, kulttuurille ja taiteelle.

Suomen kansallismuseon uusi laajennusosa ja osittain peruskorjattu historiallisesti arvokas päärakennus avautuvat yleisölle keväällä 2027. Laajennus tarjoaa monipuoliset puitteet näyttelyille, tapahtumille ja toiminnalle, ja vahvistaa Kansallismuseon asemaa kulttuuritoimijana sekä luo nykyaikaisen ja kansainvälisesti kiinnostavan suomalaisen historian, kulttuurin ja taiteen kohtaamispaikan. Laajennuksen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana on JKMM Arkkitehdit, rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja päätoteuttajana SRV.

Samalla uudistetaan myös päärakennusta, jonka osittaisen peruskorjauksen yhteydessä nykyinen Halkopiha katetaan ja muutetaan sisätilaksi. Lasikatteisen Halkopihan suunnit-

telusta vastaa myös JKMM Arkkitehdit. Näin Kansallismuseo uudistuu perusteellisesti, mutta säilyttää samalla arvokkaan perintönsä.

Arkkitehtoninen visio ja erityispiirteet

Kansallismuseon noin 5900 bruttoneliön kokoinen laajennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja samalla rakentamisen näkökulmasta erittäin vaativa. Sen tiloista noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle kahteen tasoon, joissa sijaitsee muun muassa noin 1100 neliötä muunneltavia näyttely- ja tapahtumatiloja. Laajennuksen tunnusmerkki on maan päälle kohoava 600 neliön lasipaviljonki, jonka maljamainen katto - halkaisijaltaan 43 metriä - hallitsee kokonaisuutta. Pallokalotin muotoisena ja teräksestä ja betonista rakennettuna se lepää 12 kellon viisarin asentoon asennetun teräsristikon ja niiden väliin sijoitettujen teräspalkkien varassa. Koko 1400 tonnia painava maljarakenne tukeutuu halkaisijaltaan 3,8 metrin levyisen teräsbetonisen lieriön välityksellä kallion varaan perustettuun hissikuiluun samalla, kun se näyttää leijuvan kaksi metriä leveiden ja viisi metriä korkeiden kaarevien lasielementtien varassa. Poikkeuksellisen suurikokoiset lasit on asennettu ilman erillistä tukirunkoa, mikä tekee ratkaisusta rakenneteknisesti ainutlaatuisen sallien sisätiloihin runsaasti luonnonvaloa. Maljan alapintaan kiinnitetään käsin yli

Kuva 2: Kansallisteatterin nykyinen Halkopiha muutetaan peruskorjaus- ja peruskorjaus- ja laajennushankkeessa lasi- ja teräsrakenteen avulla uudeksi sisätilaksi. Kuvassa uusi Halkopiha pohjoisesta päin nähtynä.

Kuva 1: Kansallismuseon laajennuksen tunnusmerkki on maan päälle kohoava 600 neliön lasipaviljonki, jonka maljamainen katto - halkaisijaltaan 43 metriä - hallitsee kokonaisuutta. Pallokalotin muotoisena ja teräksestä ja betonista rakennettuna se lepää 12 kellon viisarin asentoon asennetun teräsristikon ja niiden väliin sijoitettujen teräspalkkien varassa.

5000 uniikkia keraamista laattaa, joista jokainen on lähes 20 kilon painoinen. Ne asennetaan tarkasti jatkuvasti toistuvaan matemaattiseen muotokuvioon. Kolmesta erilaisesta muodosta – sydämestä, apilasta ja rististä – koostuva käsityönä toteutettu laatoitus viimeistelee maljan muodon ja luo pintaan valoa heijastavaa ornamentaalisuutta.

Uudisrakennus kunnioittaa Armas Lindgrenin suunnittelemaa historiallista puutarhaa ja liittyy luontevasti matalana rakenteena ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Rakennuksen päällä kukkivalla kasvikatolla on ekologista voimaa. Se säilyttää alueen vehreänä lisäten luonnon diversiteettiä ja sitoo rakennuksen osaksi puutarhaa.

Laajennuksen sisäänkäynti tervehtii vastapäistä Alvar Aallon Finlandia-taloa ja tuo samalla valoa Helsingin katukuvaan erityisesti talven pimeinä kuukausina sekä houkuttelee ohikulkijoita astumaan museon “salaiseen puutarhaan”, jossa historia kohtaa nykyhetken ja rakennettu arkkitehtuuri luonnon.

”Kaupunkiemme ja rakennustemme hahmot toistavat ihmisenä olemisen ikiaikaista perusmuotoa. Ne haluavat tulla sellaisiksi, jollaisia mekin ytimissämme olemme. Myös osaksi Kansallismuseota valmistuva uusi rakennus haluaa olla tämän muodon kaltainen ja se haluaa olla sitä osana laajaa kokonaisuutta, osana koko kaupunkia, osana hyvää elämää”, kuvailee Kansallismuseon uudisosan pääsuunnittelija, JKMM Arkkitehtien perustajaosakas Samuli Miettinen.

Korkealuokkaiset joustavat tilat

Kansallismuseon laajennus tuo mukanaan monipuolisia uusia tiloja, jotka vastaavat museon

nykypäivän tarpeisiin ja avaavat mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Maan alle sijoittuvat muunneltavat näyttely- ja tapahtumatilat tarjoavat joustavat olot niin vaihtuville näyttelyille kuin suurille yleisötapahtumille.

Laajennus yhdistyy päärakennukseen maanalaisen yhteyden kautta, kun aiemmin sisäpihana toiminut Halkopiha muuttuu lasikatteisena yleisötilaksi ja tapahtumien näyttämöksi. Myös pohjoispuolen puistoalue uudistuu. Yhteistyössä museoviranomaisten kanssa on samalla toimittu rakennussuojeluarvojen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Uudisosan sisätiloja rikastuttavat taiteen ja muotoilun yhteistyöprojektit, jotka luovat kävijälle moniaistisen kokemuksen. Yleisöaulassa ovat Tuula Lehtisen suuret, yli 92000 käsintehdystä laatasta koostuvat keramiikkateokset, ja sen tunnelmaa elävöittävät JKMM Arkkitehtien sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat ja Aine Studion muotoilija, kalustesuunnittelija, puuseppä Atte Pylvänäisen toteuttamat puuistuimet, jotka valmistetaan museon pihalta kaadetuista jalavista. Puut kärsivät jalavanpakuritaudista ja olisi joka tapauksessa jouduttu uusimaan. Valoa aulaan luo Petri Vainion suunnittelema kangasvalokatto, jonka lamellimainen rakenne tekee tilasta tunnistettavan ja vahvistaa arkkitehtuurin luontokonnotaatioita. Kokonaisuutta täydentävät JKMM Arkkitehtien yhteistyössä SAAS Instrumentsin kanssa suunnittelemat korumaiset erikoisvalaisimet, jotka korostavat tilan yksityiskohtia ja herkän veistokselliset messinkikäsijohteet, jotka muodostavat aulatiloihin veistosmaisen viivaston. Ravintolapaviljongin tunnelman kruunaavat Milla Vaahteran suunnittelemat sata yksilöllistä lasivalaisinta, jotka muodostavat veistoksellisen kokonaisuuden ja muistuttavat käsityötaidon merkityksestä.

Historiallinen päärakennus peruskorjataan

Laajennuksen rinnalla toteutetaan myös historiallisesti arvokkaan päärakennuksen peruskorjaus. Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnitteleman vuonna 1910 valmistuneen rakennuksen peruskorjaus kohdistuu päärakennukseen, pihapuistoa ympäröivään muuriin sekä Vaunuvajaan, ja sen yhteydessä nykyinen Halkopiha muutetaan lasi- ja teräsrakenteen avulla uudeksi sisätilaksi. Hankkeessa parannetaan teknisiä järjestelmiä ja työtiloja, mutta ennen kaikkea palautetaan esiin rakennuksen alkuperäistä ilmettä ja teknisiä ratkaisuja Museoviraston asiantuntijoiden ohjauksessa. Tässä pääurakoitsijana toimii NCC ja pää- sekä arkkitehtisuunnittelusta vastaa ryhmittymä, johon kuuluvat Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä. Lasikatteisen Halkopihan suunnittelusta vastaa JKMM Arkkitehdit. Peruskorjausta ja uudisrakentamista yhdistävä hanke on kestävän rakentamisen mukainen projekti. Uudistushanke on yksi Suomen suurimmista kulttuuri-investoinneista, kokonaisarvoltaan noin 98 miljoonaa euroa. Siitä laajennuksen osuus on enintään 65 miljoonaa ja päärakennuksen peruskorjauksen noin 33 miljoonaa euroa. JKMM Arkkitehdit Oy

Havainnekuvat 1-2: JKMM Arkkitehdit Oy Kuvat 3 ja 6: Ramboll Kuvat 4-5: Arno de la Chapelle

Kuva 3: Koko 1400 tonnia painava maljarakenne tukeutuu 12 teräksisen ulokeristikon varassa keskeltä halkaisijaltaan 3,8 metrin levyisen teräsbetonisen lieriön välityksellä kallion varaan perustettuun vain 2 x 2 metrin kokoiseen hissikuiluun.

Kuva 4: Halkopihan

Kuva 5: Uudisosan palviljongin maljamainen halkaisijaltaan 43 metrin katto lepää pallokalotin muotoisena 12:n kellon viisarin asentoon asennetun teräsristikon ja niiden väliin sijoitettujen teräspalkkien varassa. Kuvassa menossa on paviljongin lasielementtien ja keramiikan asennus.

katon teräsrakennetta.

Kuva 6: Maljarakennetta Rambollin mallista nähtynä.

3. 4.

5.

6.

TERÄS KANTAA KANSALLISMUSEON UPEAN UUDISTUKSEN

Kansallismuseon laajennuksen näkyvin osa on valtava maljamainen viherkattorakenne, jossa keskellä sijaitsevaan hissikuiluun tukeutuvat teräsristikot mahdollistavat vaikuttavan arkkitehtuurin ja siihen liittyvät ilmavan kevyet lasiseinät ilman pilareita. Teräsrakenteet kantavat myös maanalaisten näyttelytilojen kattorakenteita sekä Halkopihalle asennettua näyttävää ja siroa Teräselementin toimittamaa lasikattoa.

JKMM Arkkitehtien suunnittelemasta Kansallismuseon lähes 6000 bruttoneliön laajennuksesta noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle kahteen kerrokseen. Laajennuksen kruununa Kansallismuseon puistoalueella maan päälle kohoaa uutena sisäänkäynti- ja ravintolatilana 600 m2n lasipaviljonki, jonka halkaisijaltaan 43 metrin maljamainen katto näyttää leijuvan kaksi metriä leveiden ja viisi metriä korkeiden kaarevien lasielementtien varassa.

Koko 1400 tonnia painava maljarakenne tukeutuu 12 teräksisen ulokeristikon varassa keskeltä halkaisijaltaan 3,8 metrin levyisen teräsbetonisen lieriön välityksellä kallion varaan perustettuun vain 2 x 2 metrin kokoiseen hissikuiluun.

”Maljamainen kattorakenne oli sekä suunnittelun että asennuksen kannalta haastavin teräsrunkorakenne tässä projektissa. Koko valtavan ulokerakenteen paino tukeutuu keskellä olevaan kapeaan teräsbetoniseen hissikuiluun, jolle kaikki kuormat on siirrettävä niin että rakenne on stabiili”, kohteen vastaava teräsrakennesuunnittelija Simon de Neumann Rambollista sanoo.

Teräsristikoiden varaan on valettu betonilaatta, ja katolla on vedeneristeen päällä viherkatto.

”Katon huomattavan suuren omapainon lisäksi lumikuormat voivat olla Suomessa suuria, ja lumi saattaa kinostua eri kohtiin, joten ulokkeina toimiviin teräsristikoihin kohdistuu suuria kuormia ja kuormanvaihteluita. Teräsristikoiden esikorotus on peräti 250 mm, ja taipuma on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Lasiseinä lepää pohjalaatan päällä ja olemme suunnitelleet lasiseinän yläpuolelle liikunta-

Kuva 1: Teräsristikoiden esikorotus on peräti 250 mm, ja taipuma on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. 1.

katosrakenteiden vaativan yhteensovituksen onnistumisesta. Starsmet valmisti konepajallaan ristikoille muotit, joissa he kokosivat kaikki ristikot. Yhteensovitus onnistui todella hyvin ja kaikki teräsosat menivät paikoilleen ilman ongelmia”, Simon de Neumann sanoo.

”Kattomaljan osalta haasteena on myös se, että teräsrakenteet lähtevät lämpimästä tilasta ja muuttuvat kylmäksi ulkorakenteeksi, joten rakennusfysikaalisen toiminnan tutkimisessa on ollut oma työnsä. Talotekniikan sovittaminen teräsrakenteiden lomaan on myös vaatinut paikoin tarkkaa yhteensovittamista”, Sami Kolari toteaa.

”Pyöreä lasiseinä on myös geometrisesti haasteellinen, koska sen keskipiste ei ole samassa kohdassa kuin pyöreän kattokalotin keskipiste. Jokainen lasielementti on mitoiltaan yksilöllinen. Ne on toimittanut Octatube Hollannista”, Kolari jatkaa.

sauman, joka mahdollistaa katon 5-10 cm:n liikkeen pystysuunnassa”, Simon de Neumann kertoo.

Ramboll suunnitteli tarkasti myös asennusjärjestyksen. Teräsristikot tuotiin kahdessa osassa työmaalle. Vastakkaiset keskiosat nostettiin ensin vuorotellen paikoilleen tasapainon säilyttämiseksi ja sidottiin väliaikaiseen teräksiseen keskiöön.

”Kun kaikki teräsristikot oli asennettu, raudoitusurakoitsija asensi raudoituksen keskiosan sisälle ja keskiö valettiin kolmessa osassa. Kun betoni oli kovettunut, se kantoi kaikki ristikoilta tulevat kuormat ja väliaikaiset tukitornit purettiin.”

Teräksellä pilaritonta tilaa

Kansallismuseon laajennuksen teräsrakenteet painavat yhteensä noin 110 tonnia. Suuren näyttelysalin päällä on 12 keskenään erikorkuista 25 metrin pituista hitsattua teräspalkkia.

”Erikorkuisilla palkeilla on saatu näyttelysalin päällä olevalle betonista valetulle pihakannelle veden ohjaukseen ja kuivatukseen tarvittava kaato. Näyttelysalin päälle ei ole haluttu yhtään kattokaivoa, ettei vesi tuhoaisi jotain arvokasta. Teräs on mahdolllistanut näyttelysaliin suuren yhtenäisen tilan ilman pilareita”, vastaava rakennesuunnittelija Sami Kolari Rambollista sanoo.

Suuri osa maanalaisista tiloista sijaitsee pohjaveden pinnan alapuolella.

”Esimerkiksi suuren näyttelytilan lattiataso on selkeästi pohjaveden pinnan alapuolella, ja siksi näyttelysalia kiertää sulkutilatyyppinen käytävärakenne, jolla arvokas näyttelytila on suojattu kosteusriskeiltä”, Sami Kolari kertoo.

Kantavat teräsrakenteet on toimittanut Starsmet Latviasta. Ennen teräsrakenteiden valmistusta työmaalla pidettiin neljä kokousta, joissa oli mukana myös Starsmetin edustajat ja A-Insinöörit rakenteiden ulkopuolisena tarkastajana.

”Maljamaisen katoksen osalta painotimme sitä, että kaikki 12 teräsristikkoa tehdään samanlaisiksi. A-Insinöörit kantoi huolta

Maljamaisen katon teräsristikoiden alla on Teräselementin toimittama kevyt teräksinen tukirakenne, johon kiinnitetään yli 5000 uniikkia keraamista laattaa. Lähes 20 kilon painoiset laatat asennetaan tarkasti toistuvaan matemaattiseen muotokuvioon. Kolmesta erilaisesta muodosta – sydämestä, apilasta ja rististä – koostuva käsityönä toteutettu laatoitus viimeistelee maljan muodon ja luo arkkitehdin mukaan pintaan valoa heijastavaa ornamentaalisuutta.

”JKMM:n arkkitehtien suunnittelema keraamisen katon kolmesta muodosta koostuva geometria oli meille rakennesuunnittelijoille innostava työkohde. Meillä on lahjakkaita suunnittelijoita, jotka ovat erikoistuneet matemaattisten muotojen hallintaan erikoisohjelmin. He löysivät rakenteellisen ratkaisun, jolla saadaan ripustettua arkkitehtonisen ilmeen kannalta hyvin tärkeä elävän näköinen keraaminen alakatto”, de Neumann sanoo.

Tehokas ja kestävä materiaaali Valmiiksi palosuojamaalattuina toimitetut teräsrakenteet on tuotu täsmätoimituksina Helsingin keskustassa sijaitsevalle työmaalle, jossa ei ole varastotilaa rakennustarvikkeille, ja asennettu heti paikoilleen.

”Kun alkuvaiheessa vertailtiin erilaisia materiaaleja, kantavissa rakenteissa päädyttiin teräkseen ennen kaikkea rakennettavuuden näkökulmasta”, projektipäällikkö Jessica Gripenberg Rambollista sanoo.

”Teräsrakenteet sopivat hyvin tällaiseen kohteeseen, missä on tiukka aikataulu ja vähän tilaa. Ne vähentävät työmaalla tehtävien työvaiheiden määrää ja säästävät sekä aikaa että kustannuksia. Samalla teräs on tehokas ja kestävä materiaali, kun on pitkiä jännevälejä ja suuria ulokkeita. Tilat ovat myös korkeita, joten niiden muottirakenteet ja betonointi ovat haasteellisia toteuttaa. Teräsrakenteet voidaan valmistaa muualla ja asennuksen jälkeen niiden päälle on helppo muotittaa betoniset pihakansi- ja kattorakenteet”, Simon de Neumann sanoo.

Hän korostaa, ettei tällainen hyvin vaativia rakenteita ja muotoja sisältävä hanke onnistuisi ilman tehokkaita digitaalisia työkaluja ja suunnittelu- ja tuotetiedon virtausta suunnittelusta konepajoille ja työmaalle.

”Olemme itse tuottaneet IFC-tiedostot ja

suunnitelmakuvat, joita konepajat ovat hyödyntäneet omassa tuotannossaan. Halkopihan kattorakenteista Teräselementti otti suoraan meidän IFC-mallin ja tuotti rakenteet kokonaan 3D-mallin pohjalta”, de Neumann kertoo.

Työmaa käyttää myös tietomallia jokapäiväisenä työkaluna esimerkiksi työvaiheiden havainnollistamisessa, ja kaikki osapuolet ovat hyödyntäneet mallia monipuolisesti työnsuunnittelussaan.

Kuva 2: Teräsristikot tuotiin kahdessa osassa työmaalle. Vastakkaiset keskiosat nostettiin ensin vuorotellen paikoilleen tasapainon säilyttämiseksi ja sidottiin väliaikaiseen teräksiseen keskiöön.

”Teräsrakenteisiin liittyvä yhteistyö on sujunut hankkeessa todella hienosti jokaisen osapuolen osalta laajennuksen pääurakoitsijasta SRV:stä JKMM Arkkitehteihin ja A-Insinööreihin sekä Starsmetiin ja Teräselementtiin. Kaikki ymmärsivät, että tällaisessa vaativassa hankkeessa on tärkeää saada asiat ja yhteensovitukset tehtyä kunnolla ilman ongelmia”, Sami Kolari sanoo.

Kansallismuseon laajennuksen rinnalla uudistetaan myös päärakennusta, jonka osittaisen peruskorjauksen yhteydessä nykyinen Halkopiha katetaan lasikatolla.

”Halkopihan katon muoto on tullut arkkitehdilta ja rakenteellista ratkaisua on kehitetty yhdessä. Katto toimii avaruusristikkona, jonka alaosassa on ohuet vetotangot ja ylhäällä puristetut teräsputket. Välissä on diagonaaliristikoita, joissa on vetoa ja puristusta. Kantavan rungon päällä on työstetyt alumiiniprofiilit, joihin lasit liimataan kiinni. Salmiakkikuviot muodostuvat aina kahdesta lasista”, laskenta-asiantuntija Joonas Nykyri Rambollista sanoo.

Näyttävä lasikatto teollisesti

”Katto on arkkitehtonisesti hyvin näyttävä ja toteutukseltaan haastava. Käsin piirrettyjen suunnitelmien aikaan tällaista ei olisi saanut tehtyä muuten kuin paikalla rakentamalla, mittaamalla ja kokeilemalla. Nythän tämä on pystytty rakentamaan teollisesti”, Sami Kolari toteaa.

”Geometria muodostettiin Rhino-mallinnusohjelmistossa tarkasti, ja sen pohjalta suunniteltiin sapluunat, joiden avulla kattorakenne pystyttiin kasaamaan suoraan oikeaan muotoon konepajalla muutaman metrin levyisiksi lohkoiksi. Myös päälle tulevan alumiinisen kannakejärjestelmän sauvojen kärjet piti leikata kaareviksi, jotta ne istuivat täydellisesti toisiinsa ja lasiruutujen geometriaan. Sauvat ladottiin Teräselementin tehtaalla sapluunoiden avulla päälle ja hitsattiin kiinni”, Joonas Nykyri sanoo.

”Rakenne on käytännössä esikorotettu ristikko, joka taipuessaan levenee ja alapuoli kiristyy. Arkkitehdille oli tärkeää saada valoisa katto, ja tämä ratkaisumme päästää paljon valoa, koska rakenteet ovat hyvin kapeita”, Simon de Neumann kertoo.

”Lasikaton liittymä nykyiseen vesikattoon on selkeä, mutta työmaalla sen tekeminen on hyvin vaativaa käsityötä, missä tarvitaan kätilön kädet, lehmän hermot ja neuvostoliittolaisen byrokraatin pikkutarkkuus. Detaljeja on paljon, mutta he ovat saaneet hienosti toteutettua monimuotoiset liittymät ja ne on todettu vedenpitäviksi”, Joonas Nykyri kiittää liittymien toteutusta työmaalla.

Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnitteleman Kansallismuseon osittainen peruskorjaus ja tämän kansallisen kulttuurimonumentin laajennus nykypäivän kasvaneisiin tarpeisiin JKMM Arkkitehtien arkkitehtikilpailun voittoon pohjautuvan ratkaisun kehittämisellä toteuttamissuunnitelmiksi on rakennesuunnittelijoille ainutlaatuinen hanke.

”Tämä on poikkeuksellisen hieno ja opettavainen hanke, jossa on paljon erikoisia, kiinnostavia ja vaativia kohtia”, Jessica Gripenberg sanoo.

”On ollut todella hienoa päästä kehittämään ratkaisuja tällaiseen hankkeeseen, joka on Suomen ikonisimpia ja kansallisesti merkittävimpiä rakennuksia”, Sami Kolari tiivistää ainutkertaisen suunnittelukokemuksen. – SH

Kuvat 1-2: Ramboll

KUPARILLA LISÄARVOA ULKO- JA SISÄARKKITEHTUURIIN

JKMM Arkkitehtien suunnittelemassa Kansallismuseon laajennuksessa käytetään sisätilojen seinissä ja alakatoissa perforoituja paneeleja, jotka on tehty Aurubiksen kullanvärisestä Nordic Royal -sävyn alumiinipronssilevystä. Alumiinipronssi on kupariseos, jossa on hieman alumiinia ja sinkkiä. Aurubis toimittaa myös messinkiä laajennuksen kalusteisiin ja tiskeihin.

”Arkkitehdit arvostavat sitä arvokasta ilmettä, joka kuparilla ja kupariseoksilla saadaan rakennusten ulko- ja sisätiloihin. Myös kansallismuseon vanhan osan peruskorjauksessa käytetään kuparia vanhojen kuparikattojen korjauksiin. Kupari on hyvin kestävä ja pitkäikäinen materiaali, mutta esimerkiksi alusrakenteita voidaan joskus joutua uusimaan, jos vaikka katon alle on päässyt jostain saumasta vettä”, kuparituotteita Porin tehtaalla valmistavan Aurubis Finland Oy:n arkkitehtuuripuolen myynti- ja projektipäällikkö Juha-Pekka Susi sanoo.

Kansallismuseon laajennuksessa Alupro on hankkinut levymateriaalit Aurubikselta ja työstää niitä sisäverhousjärjestelmäksi arkkitehdin suunnitelmien mukaan.

”Valmistamme kirkkaan kuparin lisäksi ruskeaksi esihapetettua Nordic Brownia ja vihreäksi esipatinoitua Nordic Greeniä. Niiden ilme muuttuu esikäsittelyllä kuten kuparilla luonnossa, mutta nopeammin. Tuotamme myös erilaisia kupariseoksia, kuten pronssia, messinkiä ja kullanväristä Nordic Royalia.”

Kuparissa yhdistyy paljon hyviä ominaisuuksia sekä estetiikan että teknisen kestävyyden ja kierrätettävyyden näkökulmasta.

”Kupari on erinomaisen kestävyytensä ansiosta huoltovapaa ja se vanhenee kauniisti. Vanhat rakennukset, joissa on kuparikatto tai -julkisivu, näyttävät todella hyviltä vaikka niille ei olisi tehty mitään. Kupari

Kuva 1: Kirkas messinki, jollaista käytetään myös Kansallismuseon työmaalla, luo arkkitehtonisesti vaikuttavan tunnelman portaikkoon museossa Australian Perthissä.

vain kypsyy ja paranee vanhetessaan kuin hyvä viini”, Juha-Pekka Susi listaa kuparin etuja rakennusmateriaalina.

Arkkitehdit valitsevatkin usein kuparin arvorakennuksiksi luokiteltaviin kiinteistöihin.

”Jos kupari on katossa tai julkisivussa vaikkapa sata vuotta, se on myös kokonaiskustannuksiltaan halpa materiaali. Perinteisten arvorakennusten ohella se tuo yhtä hyvin lisäarvoa esimerkiksi omakotitalon kattoon asennettuna.”

Kupari on yksi harvoista materiaaleista, joka on sataprosenttisesti kierrätettävää.

”Valmistamme Suomessa kaikki kuparituotteet sataprosenttisesta kierrätyskuparista,

joka säästää luonnon raaka-aineen lisäksi energiaa noin 85 prosenttia. Saksassa valmistamme myös kupariseoksia, joissa kierrätysaste ei ole aivan sataa prosenttia, mutta kuitenkin hyvin korkea.”

Esimerkiksi Finlandia-talon ja Suomenlinnan kirkon peruskorjauksessa kuparikatot on kierrätetty toimittamalla ne Aurubiksen valimoon, jossa ne on sulatettu ja valssattu sekä esipatinoitu teknisesti täysin uusiksi mutta kauniisti ikääntyneen näköisiksi levyiksi samaan kohteeseen.

Helsingin Musiikkitalon ja Turun musiikkitalo Fuugan julkisivu on esihapetettua Nordic Brown Light -kuparilevyä.

”Fuugan julkisivut toimittaa Teräselementti. Fuuga istuu hienosti Aurajoen rantaan, ja rakennuksen takana on 1950-luvulla rakennettu läänin virastotalo, jonka peruskorjauksen yhteydessä alkuperäiset kuparijulkisivut kierrätettiin ja asennettiin uudistettuina Brown Light -sävyssä lähellä alkuperäistä värisävyä”, Juha-Pekka Susi kertoo. -SH

Kuvat 1-2: Aurubis Finland Kuva 3: JKMM Arkkitehdit Oy

Kuva 2: Budapestin Hard Rock Hotelin julkisivussa materiaalina on Aurubiksen Nordic Royal.

2. 3.

Kuva 3: Kansallismuseon laajennusosan uusi sisääntuloaula.

TERÄSRAKENNEYHDISTYKSEN PINTAKÄSITTELYWEBINAARI

Teräsrakenneyhdistyksen pintakäsittelyn asiantuntijaryhmä järjesti 10. lokakuuta webinaarin teemalla ”Vaativat olosuhteet ja ympäristö”. Osallistujia webinaarissa oli yhteensä 116 henkilöä. Webinaarissa keskityttiin teräsrakenteiden pintakäsittelyn ja korroosiosuojauksen ajankohtaisiin vaatimuksiin, standardeihin ja käytännön toteutuksiin, erityisesti vaativissa olosuhteissa. Asiantuntijat toivat esiin sekä onnistumisia että haasteita pintakäsittelyn laadun, ympäristövaatimusten, dokumentoinnin ja materiaalivalintojen osalta, painottaen standardien noudattamisen ja huolellisen suunnittelun merkitystä kestävän lopputuloksen saavuttamisessa.

PPG Tikkurilan Paavo Kareinen esitteli Hailuodon siltaprojektin ratkaisuja, joissa korostuivat CX-rasitusluokan vaatimukset, maalausjärjestelmien valinta ja työmaan erityisolosuhteet. CX-luokka tarkoittaa erittäin voimakasta korroosiota, jota esiintyy erityisesti rannikko- ja meriympäristöissä sekä teollisuusalueilla. Standardi EN ISO 12944-4 määrittelee vaatimukset, kuten vähintään 25 vuoden kestoajan ja huoltovälin 5–10 vuotta.

Maalausjärjestelmien testaus ja toteutus Hailuodon sillalla perustui sinkkipohjamaaleihin ja polyuretaanipintamaaleihin, jotka altistettiin 25 syklin testissä säävaihteluille ja suolasumulle. Steel Group Pohjanmaa Oy toimitti teräsrakenteet, ja projektissa korostettiin laadun, dokumentoinnin ja olosuhteiden jatkuvaa seurantaa. Työmaan dokumentoinnista vastasi Frosio-pätevä laatupäällikkö ja Teräsrakenneyhdistyksen pintakäsittelytarkastaja.

Vähähiilinen sinkki ja ilmastovaikutusten hallinta olivat myös esillä.

Boliden Oy:n Måns Jungar kertoi, että konsernin tavoitteena on vähentää scope 1 ja 2 -päästöjä 42 % ja scope 3 -päästöjä 30 % vuoteen 2026 mennessä. Low carbon -sinkki tuottaa noin 1 kg CO2 per tuotettu sinkkikilo, kun maailman keskiarvo on 3,6 kg. Päästölaskenta kattaa koko tuotantoketjun ilman kompensaatioita.

Ari Ilomäki kertoi Standardien kehityksestä ja harmonisoinnista. Greenhouse Gas Protocol ja tuotteiden hiilijalanjäljen arviointi yhdistetään yhteiseksi ISO-standardiksi, mikä selkeyttää päästötietojen raportointia globaaleilla markkinoinnilla. Euroopan markkinoilla rakennustuoteasetuksen muutokset korostavat referenssikäyttöiän ja elinkaariarvioinnin merkitystä – EU:n mukaan rakennustason laskenta-ajanjakso on 50 vuotta, mutta tilaaja voi vaatia rakennukselta pidempää käyttöikää. Juha Kilpinen PPG Tikkurilasta esitteli Teräsrakenteiden pintakäsittelyn standardointia joihin kuuluvat EN 1090-2 ja EN ISO 12944 –sarja.

Pintakäsittelyn kunnossapito ja laadunhallinta ovat nousseet keskeisiksi vaatimuksiksi totesi Hannu Paappa BST:ltä. Märkäpuhallus yleistyy pölynhallinnan ja kipinöimättömyyden vuoksi, ja jatkuva kunnossapito tuotannon ollessa käynnissä mahdollistaa kustannustehokkuuden ja laadun parantamisen. Pintakäsittelyvirheiden syyt löytyvät usein puutteellisesta pohjatyöstä, terävistä kulmista tai asennuskolhuista.

Timo Levänen Chestertonilta esitti että aggressiivisten ympäristöjen erityisvaatimukset prosessiteollisuudessa vaativat oikean pinnoitteen valintaa ja huolellista esikäsittelyä – jopa 70 % pinnoitusvirheistä johtuu puutteellisesta esikäsittelystä.

Kierrätysteräs ja fossiilivapaa terästuotanto ovat ilmastonmuutoksen hillinnän avaintekijöitä. Asmo Nieminen SSAB:lta esitteli SSAB Zero -tuotteiden kontribuutiota tähän. Kierrätysteräksen kierrätysaste on yli

Kuva 1: Havainnekuva Huikun teräsillasta Hailuodossa.

Kuva 2: Sinkkiharkkoja.

Kuva 3: SSAB Zero -teräksestä valmistettu vesikatto.

85 %, ja Zero-teräksen käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 70 % verrattuna perinteiseen tuotantoon.

Yhteistyö ja dokumentointi ovat onnistuneen pintakäsittelyn kulmakiviä totesi omassa esityksessään Hannu Tarvainen Ponsselta. Ohjeistus, rasitusluokkien määrittely ja laadun seuranta mahdollistavat vastuullisen rakentamisen ja pitkäikäiset rakenteet.

Kuva 1: Väylävirasto

Kuva 2: Boliden

Kuva 3: SSAB

Vaatimustenmukaisuus ja vastuullisuus

Asiantuntijamme auttavat puolueettomilla testaus-, tarkastus-, koulutus- ja sertifiointipalveluilla koko toimitus- ja tuotantoketjun matkan.

Tuote- ja johtamisjärjestelmien sertifiointi ja arviointi

• NATO-laadunhallinta: AQAP-2110-sertifiointi

• Hitsausliitosten henkilö- ja menetelmäpätevöinnit

• NDT ja DT Toimitusvalvonta

• Koulutuspalvelut

• Lakisääteiset tarkastukset

Ota yhteyttä: kiwa.com/fi | 010 521 600

toimintaa.

Pinta-ala: 250 k-m2

Sijainti: Merimiehenkatu 2, 00101 Helsinki

Valmistumisvuosi: 2023

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Arkkitehtisuunnittelu:

Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy

Risto Huttunen, Pääsuunnittelija (lupavaihe)

Santeri Lipasti, Pääsuunnittelija (rakennusvaihe)

Satoshi Ohtaki, projektiarkkitehti

Olli Kivinen, projektiarkkitehti

Tilaaja: Helsingin kaupunki, Juha Leoni, KYMP/RYA, Tilat, projektinjohtaja

Rakennuttajakonsultti:

Sweco PM Oy, Juuso Erkkilä

Päärakoitsija: Unisport Infra Oy, Timo Rönkä

Julkisivutoimittaja: Pirkanmaan

Asennustekniikka Oy, Pertti Airosto Rakennesuunnittelu:

Ramboll Finland Oy, Pekka Turunen

LVIA-suunnittelu: Ramboll Finland Oy, Markus Tuovinen

Sähkösuunnittelu:

Stacon Oy, Sami Penttinen

Geosuunnittelu:

Kymp/Maka, Christos Kravvaritis

Maisemasuunnittelu: Näkymä Oy Matti Liski

Jääkenttäasiantuntija:

FCG Finland Oy, Kalle linkola

Palokonsultti:

Paloässät Oy, Harri Laakso

Tietomallikoordinaattori:

Sweco PM Oy, Juuso Erkkilä

Akustiikkakonsultti:

Helimäki Akustikot Oy, Miikka Valtonen

JOHANNEKSEN

KENTÄLLE HILLITYN ARVOKAS

HUOLTORAKENNUS

Helsingin Ullanlinnan sydämessä, Johanneksen kirkon vaikuttavan uusgoottilaisen siluetin kupeessa, sijaitsee uusi 250 neliömetrin huoltorakennus, joka valmistui vuonna 2023. Tilaajana toimi Helsingin kaupunki, ja suunnittelun lähtökohtana oli luoda hillitty mutta arkkitehtonisesti laadukas rakennus, joka nivoutuu luontevasti osaksi herkkää kulttuuriympäristöä.

Rakennus palvelee monipuolisesti uudistetun Johanneksen kentän toimintaa: sen sisään kätkeytyvät kentän käyttäjiä palvelevat pukutilat, kentän hoitoa palveleva huoltohalli ja sekä tekniset tilat mukaan lukien muuntamo että talvikaudella käytössä olevan tekojääkentän kylmälaitetilat.

Rakennuksen kaupunkikuvallinen olemus on yksiaineinen. Sekä julkisivut, ovet että katto

Kuva 2: Rakennuksen kaupunkikuvallinen olemus on yksiaineinen. Sekä julkisivut, ovet että katto on toteutettu Cor-Ten-teräksestä, jonka elävä, ruosteenruskea pinta säilyy huoltovapaana ja ikääntyy arvokkaasti.

on toteutettu Cor-Ten-teräksestä, jonka elävä, ruosteenruskea pinta säilyy huoltovapaana ja ikääntyy arvokkaasti. Materiaalin lämmin sävy resonoi hienovaraisesti Johanneksen kirkon tiilijulkisivujen kanssa ja sulautuu ympäristöönsä harmonisesti. Cor-Tenin ajaton karheus tuo rakennukseen myös fyysistä ja visuaalista kestävyyttä.

Muotokieleltään rakennus on hillityn veistoksellinen: yksinkertaisista linjoista muodostuu harkittu kokonaisuus, joka ei pyri hallitsemaan ympäristöään, mutta tuo kentän reunalle arkkitehtonista mielenkiintoa.

Teksti Huttunen-Lipasti Arkkitehdit

Kuvat 1-3: Marko Huttunen

Kuva 3: Cor-Ten teräksen lämmin sävy resonoi hienovaraisesti Johanneksen kirkon tiilijulkisivujen kanssa ja sulautuu ympäristöönsä harmonisesti.

Kuva 1: Huoltorakennus palvelee monipuolisesti uudistetun Johanneksen kentän

TOYOTA LAHTI – VALON JA VARJON SÄVYTTÄMÄ AUTOTALO

Arkkitehtuuri on paljon enemmän kuin rakennusten muotoilua – se on kokonaisvaltaista ympäristön suunnittelua, jossa yhdistyvät estetiikka, toiminnallisuus ja kestävyys. Nykypäivän haasteet, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnonvarojen rajallisuus, nostavat esiin tarvetta uudenlaiselle arkkitehtuurille – sellaiselle, joka on teknisesti edistynyttä, ekologisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti vastuullista.

Teräs osana arkkitehtonista ilmaisua

Teräsrakentaminen tarjoaa arkkitehdeille poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Materiaalina teräs on vahva, kevyt ja muokattava, mikä mahdollistaa rohkeat rakenteelliset ratkaisut ja veistokselliset muodot. Sen avulla voidaan luoda avoimia, joustavia tiloja ja pitkiä jännevälejä ilman tukipilareita. Nämä ominaisuudet palvelevat nykyaikaisen arkkitehtuurin tarpeita mm. kaupallisissa rakennuksissa.

Kestävyys ja kiertotalous suunnittelun lähtökohtana

Teräs on lähes sataprosenttisesti kierrätettävä materiaali, mikä tekee siitä tärkeän osan kiertotalouteen perustuvaa rakentamista. Kun rakennus suunnitellaan elinkaariajattelun mukaisesti, voidaan teräsosia hyödyntää uudelleen purkamisen jälkeen.

Rakennus, joka liikkuu ajassa

Toyota Lahden uusi liikerakennus tarjoaa ajanmukaisen toimintaympäristön nykyaikaiselle autokaupalle. Pääosin yksikerroksinen rakennus kokoaa saman katon alle myymälä-, huolto- ja korjaamotoiminnot selkeäksi ja helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.

Rakennuksen arkkitehtoninen ilme rakentuu selkeistä linjoista ja tarkkaan harkituista materiaalivalinnoista. Valkoiseksi maalattu teräsjulkisivu saa lisäulottuvuutta perforoidun tuplajulkisivun ansiosta. Reikäpeltikasetit ovat pääsääntöisesti 1000x1000 mm kokoisia, ja ne on ripustettu pistekiinnikkein noin 150 mm irti pelti-villa-pelti-villa-pelti -elementtijulkisivusta.

Tämä kevyt rakenne tuo eloa rakennuksen ulkoasuun, kun valo ja varjo liikkuvat sen pinnalla vuorokauden- ja vuodenajan vaihteluiden mukaan.

Taustavalaistu reikäpeltikasetti heijastaa japanilaista estetiikkaa erityisesti sen varjoilla leikittelevän hillityn kauneuden kautta. Perinteinen japanilainen arkkitehtuuri, kuten paperiseinät, käyttävät valon hajaannusta ja epäsuoraa valaistusta luomaan pehmeän, tunnelmallisen tilan. Reikäpellin läpi siivilöityvä valo jäljittelee tätä vaikutelmaa modernilla, mutta ajattoman minimalistisella tavalla.

Taustavalaistu reikäpeltikasettijulkisivu tuo pimeänä aikana rakennuksen ulkomuodon pehmeästi esille, ja antaa hillityn kauniin taustan automerkin valomainoksille.

Rakennusmassaa rytmittää korkeampi tor-

Kuva 1: Toyota Lahden uusi liikerakennus tarjoaa ajanmukaisen toimintaympäristön nykyaikaiselle autokaupalle. Rakennuksen arkkitehtoninen ilme rakentuu selkeistä linjoista ja tarkkaan harkituista materiaalivalinnoista. Valkoiseksi maalattu teräsjulkisivu saa lisäulottuvuutta perforoidun tuplajulkisivun ansiosta. Taustavalaistu reikäpeltikasettijulkisivu tuo pimeänä aikana rakennuksen ulkomuodon pehmeästi esille, ja antaa hillityn kauniin taustan automerkin valomainoksille.

niosa, joka toimii paitsi arkkitehtonisena maamerkkinä myös brändin tunnistettavuutta vahvistavana elementtinä. Torniosaan sijoitettu Toyotan logo näkyy kauas, ohjaten kävijöitä ja ohikulkijoita liikkeen suuntaan.

Näyttävät, laajat lasipinnat avaavat sisätiloja ulospäin ja toimivat samalla kutsuvina näyteikkunoina ajoneuvoille. Rakennuksen puisella sisäänvedolla korostettu sisäänkäynti ohjaa kävijän sujuvasti aulatilaan, jossa avaruus ja selkeys yhdistyvät teolliseen estetiikkaan. Näkyviin jätetyt teräsrakenteet rytmittävät tilaa ja tuovat sisäarkkitehtuuriin sopivaa industriaalista ilmettä.

Hankkeen aikataulu oli poikkeuksellinen: luonnossuunnittelusta käyttöönottoon kesti vain 14 kuukautta, ja itse rakennusurakka kesti vain 10 kuukautta. Tämän poikkeuksellisen aikataulun takia teräsrakenne oli luonteva valinta ja takuu nopealle runkovaiheelle.

Rakennus on erittäin energiatehokas (energiatehokkuusluokka A, 69 kWhE/(m²vuosi)), mikä on vain noin puolet uuden rakennuksen vaatimuksesta. Lämmitysmuotona on maalämpö, ja lisäksi vesikatolle on sijoitettu 180 aurinkopaneelia, joiden kokonaisteho on 84 kWp.

Marcel Ulmer

arkkitehti SAFA

Huttunen- Lipasti Arkkitehdit

Kuvat 1-2: Marko Huttunen

Kuva 2: Rakennuksen runkojärjestelmä on tuulettuva ontelolaatta-alapohja ja teräsrakenteinen runko. Rakennus on perustettu kokonaisuudessaan RTB-300-16 teräsbetonipaalujen varaan. Teräsrunko, jonka toimitti Labcor Oy, koostuu primääri- ja sekundääriristikoista, joiden avulla keskipilarien määrä saatiin minimoitua. Ratkaisu mahdollisti joustavat ja avoimet tilat huolto- sekä myyntitoiminnoille.

Kuva 1: Rakennus rakennesuunnittelija Nodetec Oy:n mallista nähtynä.

Kuva 2: Detalji julkisivun perferoidusta tuplajulkisivusta.

Rakennesuunnittelu

Metroauto Lahden myynti- ja huoltorakennuksen rakennesuunnittelu toteutettiin 12/2023–11/2024. Rakennesuunnittelusta vastasi Nodetec Oy ja suunnittelukokonaisuus sisälsi rakennesuunnittelun lisäksi myös teräsrakenteiden konepajasuunnittelun sekä betonielementtien suunnittelun. Intensiivisin suunnitteluvaihe, johon kuuluivat teräs- ja elementtisuunnitelmien tuotanto toteutettiin 5–7/2024.

Rakennuksen bruttopinta-ala on 3300 m² ja sen seuraamusluokka on CC2b. Paloluokka on P2 ja palonkestävyysvaatimus R30. Kaikki kantavat teräsrakenteet suojattiin palonsuojausmaalauksella.

Rakennuksen runkojärjestelmä on tuulettuva ontelolaatta-alapohja ja teräsrakenteinen runko. Rakennus on perustettu kokonaisuudessaan RTB-300-16 teräsbetonipaalujen varaan. Vaakavoimien hallintaan hyödynnettiin paalujen vaakasuuntaista kapasiteettia, mutta merkittäviin vaakavoimien keskittymiin, kuten teräsrungon vinositeiden kohdille, suunniteltiin vinopaalutukset.

Alapohjarakenne on jaettu kahteen liikun-

tasaumalohkoon. Lisäksi siihen on suunniteltu syvennys maalaamovaraukselle, jotta rakennus palvelisi myös tulevia laajennus- ja muutostarpeita.

Teräsrunko koostuu primääri- ja sekundääriristikoista, joiden avulla keskipilarien määrä saatiin minimoitua. Ratkaisu mahdollisti joustavat ja avoimet tilat huolto- sekä myyntitoiminnoille. Kuljetusteknisistä syistä osa ristikoista jaettiin kahteen osaan ja liitettiin työmaalla toisiinsa esijännitetyillä pulttiliitoksilla. Teräsrakenteiden suunnitteluun sisältyi myös runsaasti täydentäviä teräsrakenteita, kuten pvp-väliseinien-, nosto-ovien-, oviverhopuhaltimien ja korjaamon teknisten laitteiden tukirakenteita sekä mainoskyltin teräskehikko. Rakennuksen päässä sijaitsee S1-luokan paikallavalettu väestönsuoja, jonka molemmilla sivuilla sijaitsee betonielementtirakenteisia teknisiä tiloja. VSS- ja teknisten tilojen yläpuolella sijaitsee IV-konehuone. Näissä tiloissa yhdistyvät erilaiset rakennekokonaisuudet. Paikallavalu-, betonielementti- ja teräsrakenteet yhteensovitettiin saumattomasti tietomallinta-

misen avulla.

Teräsrungon laskenta suoritettiin FEManalyysillä Scia Engineerilla -ohjelmalla ja teräsliitosten yksityiskohtainen detaljointi suunniteltiin IdeaStaticalla. Ohjelmistot oli integroitu automaattisesti siten, että rakenneratkaisut, kuormitukset ja liitokset pysyivät jatkuvasti yhdenmukaisina suunnittelun edetessä. Suunnitteluautomaatio oli myös keskeisessä roolissa rakennesuunnittelua. Nodetec Oy on kehittänyt työkaluja, joilla voidaan tehostaa betonielementtien mallinnusta ja elementtikuvien tekoa sekä teräsrakenteiden osa- ja kokoonpanopiirustuksien luontia. Tämä vähentää manuaalisen työn määrää ja parantaa laadunvarmistusta.

Joni Helminen projektipäällikkö Nodetec Oy

Kuva 1: Nodetec Oy Kuvat 2-3: Marko Huttunen

AUTOTALO NOUSI VAIN KYMMENESSÄ KUUKAUDESSA

Vain kymmenen kuukauden rakennusaika edellytti MetroAuto Lahden uuden autotalon urakoitsijalta U.Lipsanen Oy:ltä tiivistä yhteistyötä ja työvaiheiden suunnittelua teräsrakennetoimittajien ja -asentajien kanssa. Labcorin toimittama teräsrunko, Ruukin julkisivupaneelit ja julkisivua elävästi rytmittävä KST-Yhtiön perforoitu reikäpeltiverhous muodostavat autotalosta modernin, näyttävän ja toimivan kokonaisuuden.

”Teräsrungon toimittajaksi valikoitui tarjousvaiheessa Labcor ja julkisivujen osalta Ruukki, joiden kanssa olemme aiemminkin tehneet yhteistyötä”, MetroAuto Lahden uuden autotalon rakennusurakasta vastanneen U. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja Antti Lipsanen sanoo.

Rakentamisen vaikeassa kokonaistilanteessa Lipsanen pitää erityisen tärkeänä kilpailukykyisten kustannusten rinnalla hyviksi todettujen luotettavien ja vakavaraisten toimittajien valintaa hankkeisiin.

Yhteistyö Labcorin kanssa on toiminut Lipsasen mukaan aiemmissa hankkeissa hyvin, mutta tässä hankkeessa heidän käyttämällään latvialaisella alihankkijalla Starsmetilla oli jonkin verran vaikeuksia konepajatoimituksissaan.

”Se aiheutti haasteita tiukassa aikataulussa, mutta kokonaisuutena hanke onnistui erittäin hyvin sovitussa aikataulussa. MetroAuto oli tilaajana todella tyytyväinen siihen että he saivat uuden myymälän avattua ajallaan. Meille on hyvin tuttua kaupan hankkeissa se, että ava jaispäivä sovitaan hyvissä ajoin ja siitä pidetään kiinni, vaikka kaikki muu siinä välissä joustai si”, Antti Lipsanen sanoo.

Työmaan vastaava työnjohtaja Jonne Elo U. Lipsanen Oy:stä kertoo, että hankkeen nopean aikataulun vuoksi teräsrungon toimitus- ja asennusaikataulu oli hyvin tarkasti suunnitel tu, mutta Starsmetin toimitusten viivästykset ja toimitusjärjestyksen vaihtelut pakottivat suun nittelemaan työvaiheita uudelleen.

”Rakensimme talvea vasten ja tarkoitus oli saada vaippa umpeen ja lämmöt päälle en-nen talvea. Toimitusten viivästyessä valoimme esi

merkiksi lattioita taivasalla jotta saimme kurottua aikataulua kiinni. Toimittaja oli tilannut teräsosat myös valmiiksi palosuojamaalattuina Latviasta, mutta kun selvisi että palosuojamaalaus vie siellä kaksinkertaisen ajan kuin normaalisti Suomessa, Labcor ottikin osat maalaamattomina ja hiekkapuhallettuina Suomeen ja ne maalattiin AJJ Servicen maalaamossa”, Jonne Elo sanoo.

Nopeaa rakentamista yhteistyöllä

Teräsrunkoon asennettiin ensin pilarit ja sitten palkit ja ristikot, joiden päälle asennettiin kantava pelti vesikaton alusrakenteeksi.

”Vaikka meillä oli Labcorin kanssa vastoinkäymisiä heidän alihankkijansa viivästysten takia, yhteistoiminta ja ongelmanratkaisu

Metroauto Toyota Lahti

Pinta-ala: 3.031 k-m2

Sijainti Tiilimäenkatu: 1A, 15680 Lahti

Valmistumisvuosi: 2025

Tilaaja: MetroAuto Group Oy

Arkkitehtisuunnittelu:

• Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy

• Risto Huttunen, Pääsuunnittelija

• Marcel Ulmer, Rakennussuunnittelija ja projektipäällikkö

• Gunilla Björkqvist, arkkitehti

• Niklas Turunen, rakennusarkkitehti

Projektijohto:

HH-consulting Oy/Olli Petäjä

Maisemasuunnittelu: LASS Landscape

Architecture/Sarianna Salminen

Rakennesuunnittelu:

Nodetec Oy/Valtteri Vaarsalo

Geosuunnittelu: Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy/Kari Närvänen

Rakennusurakka:

Rakennusliike U. Lipsanen Oy

Vastaava työjohtaja: Jonne Elo, Jarmo Sainio (alkuvaihe)

Työmaainsinööri: Pasi Auvinen

Teräsrakenteet

Valmistus: Labcor Oy/Pasi Peltokangas

Asennus: Ylistaron asennuspalvelu Oy/ työnjohtaja Esa Saari

Kevytelementit

Valmistus: Ruukki Construction Oy

Elementtien nostot: Kuljetusliike

Juha Ilmonen ja Tiiholan Toka Ky

Julkisivun reikäpeltiverhous ja peltilistoitustyöt: KST-Yhtiö Oy/Janne Suontama

Nosto-ovet

Valmistus: Anjalankosken Terästyö Oy

Asennukset: Focus Tuotanto Oy/ Antti Häkkinen

Teräsportaat: LK-Porras Oy/Jani Sormunen

Ikkunat:

Valmistus: PP-Fasadi Oy

Asennus: Hufor Oy

Sisälasiseinät:

InLook Oy/Kauko Mikkanen

Aidat ja portit

Valmistus: Saher-Aidat Oy

Asennus: Asennuspalvelu Blom Oy/ Mikko Blom, Henna Kettunen

toimi hyvin Labcorin, AJJ Servicen ja asennuksesta vastanneen Ylistaron asennuspalvelun kanssa. Saimme muutettua työjärjestyksiä ja vietyä runko- ja muita töitä eteenpäin mahdollisimman järkevästi”, Jonne Elo kertoo.

Kun esimerkiksi ensimmäiselle lohkolle ei tullut Latviasta teräspilareita ajallaan, Labcor valmisti itse puuttuvat pilarit.

”Minusta oli hieno juttu että saimme pilarit maalaukseen ja pääsimme asentamaan teräsristikoita niin että peltiporukka pääsi asentamaan kantavaa peltiä katolle ja vesikattomiehet heti perään.”

AJJ Service rytmitti palosuojamaalauksia päiväkohtaisesti työmaan toivomassa järjestyksessä.

”Koko projekti saatiin valmiiksi ja kohde luovutettiin alkuperäisessä aikataulussa. Pihojen teko oli suunniteltu tehtäväksi vasta kesällä, mutta saimme nekin valmiiksi samassa aikataulussa.”

Alun perin esimerkiksi peltiset sandwichväliseinäelementit oli tarkoitus asentaa katon asentamisen jälkeen, mutta runkotoimituksen viivästyessä ne voitiinkin asentaa pääosin yläkautta huomattavasti nopeammin.

”Vaikka runkotoimitus viivästyi, väliseinien asennus nopeutui monella viikolla”, Jonne Elo kertoo esimerkin siitä miten asennusjärjestyksen muutos voi vaikuttaa eri rakennusosien asennusaikatauluihin.

Teräksellä pitkiin jänneväleihin

Toimittajista Labcor ja Ruukki ovat toimittaneet aiemminkin teräsrakenteita ja -tuotteita U. Lipsanen Oy:n kohteisiin.

”Julkisivun perforoidut reikäpellit asenta-

nut KST Yhtiöt teki hyvin ammattitaitoista työtä. Reikäpeltiverhous on onnistunut hienosti, ja rakennus on muutenkin hyvin näyttävän näköinen. Teräsrunko ja Ruukin sandwich-julkisivupaneeli on hyvä yhdistelmä”, Jonne Elo sanoo.

U. Lipsanen asensi Ruukin julkisivupaneelit omana työnä yhdessä tuntitöihin palkatun alihankkijan kanssa.

”Ruukin kanssa kaikki toimi hyvin. Elementit tulivat silloin kun niitä pyydettiin ja ne saatiin hyvin paikalleen. Piilokiinnitys oli hieman oletettua työläämpi asentaa, kun emme ole piilokiinnitystä aiemmin omana työnä tehneet.”

Teräsrakenteilla on Jonne Elon mielestä monia etuja MetroAuton tyyppisissä rakennuskohteissa.

”Työmaalla pärjätään pienemmällä nosturilla kuin esimerkiksi betonielementtien kanssa. Teräsrakenteet ovat valmiita rakennusosia, joita ei tarvitse käydä tasoittelemassa ja maalaamassa. Kevyillä ja hoikilla rakenteilla päästään pitkiin jänneväleihin.”

Hallin leveys on 35,3 metriä, ja se on jaettu kahteen ristikkoon. Teräsristikoiden korkeus on kaksi metriä.

”Lähes 18 metrin jännevälillä on saatu hyvin avarat ja joustavat tilat”, Jonne Elo toteaa.

”Tietomallia hyödynnettiin läpi hankkeen muun muassa elementtien asennusjärjestyksen suunnittelussa. Tietomalli toimi hyvin työmaan ja asentajien tukena.” – SH

Kuvat 1-2: Marko Huttunen

Kuva 3: U. Lipsanen Oy

MODERNIN HYBRIDIRAKENTAMISEN

Kuva 1: Keilaniemen edessä avautuva merenrannan patinoima saaristoluonto yhdessä kapean rakennuspaikan kanssa on toiminut Keilaniemen Portissa arkkitehtuurin ja materiaalivalintojen lähteenä. Rannan vihervyöhykkeeltä rakennus jatkaa vehreyden mukaansa maantasosta alkavalle kaltevalle viherkatolle. Rakennuksen runko on toteutettu puu- ja teräsrakenteiden hybridinä.

Espoon Keilaniemen korkean rakentamisen alueelle nousee puurakenteinen toimistorakennus Keilaniemen Portti. Sijainti liikenteen solmukohdassa Länsiväylän, Kehä I:n ja Keilaniemen metroaseman sekä Raide-Jokerin liittymässä toimii samalla maisemassa sisäänkäyntinä Espooseen. Hanke edustaa uutta aikakautta suomalaisessa rakentamisessa, jossa vastuullisuus, arkkitehtoninen muotoilu ja käyttäjälähtöisyys yhdistyvät kestävällä tavalla. Valmistuttuaan se on yksi Euroopan korkeimmista puurunkoisista toimistotaloista ja Suomen korkein puurakennus 57 metrin harjakorkeudellaan. Ratkaisu on saatu onnistumaan poikkeusmenettelyllä toiminnalliseen paloturvallisuussuunnitteluun perustuen rakentavana yhteistyönä paikallisten viranomaisten kanssa.

Kuva 3: Teräsrungolla on päästy MetroAuto Lahdessa kevyillä ja hoikilla rakenteilla pitkiin jänneväleihin. Teräs mahdollistaa autotalolle avarat, muuntojoustavat ja ilmeeltään modernit tilat.

Arkkitehtuuri, muoto ja käyttäjälähtöisyys

Keilaniemen edessä avautuva merenrannan patinoima saaristoluonto yhdessä kapean rakennuspaikan kanssa on toiminut arkkitehtuurin ja materiaalivalintojen lähteenä. Rannan vihervyöhykkeeltä rakennus jatkaa vehreyden mukaansa maantasosta alkavalle kaltevalle viherkatolle. Viherkattoa jäsentävät kattoterassit puolestaan tuovat saaristoluonnon tunnelman sisään työympäristöön lisäten käyttäjien hyvinvointia ja paikan tuntua. Tontin rajoja myötäilevä taitteinen, veistoksellinen muoto avaa työtiloista näkymiä eri suuntiin, ylimmistä kerroksista avautuvat upeat näkymät merelle.

Rakennus on jaksoteltu muuntojoustaviin osiin mahdollistamaan tilojen vapaan jakamisen eri kokoisiin alueisiin. Myös talotekniikka on suunniteltu siten, että tilankäyttöä voidaan

HYBRIDIRAKENTAMISEN MAAMERKKI

vaihdella ilman suuria LVI-teknisiä muutostöitä. Maantasossa sijaitsevat yhteiskäyttöiset tilat ja palvelut, pääaula ravintoloineen ja kokouskeskuksineen voivat palvella laajemmin alueen muitakin käyttäjiä. Sijainti metroaseman vieressä ja kattavat pysäköintimahdollisuudet polkupyörille ja sähköautoille tukevat vähähiilistä arkea ja kestävää liikkumista. Käynti maanalaiseen pysäköintitilaan toimii samalla tulevaisuudessa valmistuvan Keilaniemen Kalliopysäköinnin toisena sisäänajokohtana.

Kuva 2: Teräs on ollut avainasemassa hankkeen joustavuuden ja tehokkuuden kannalta. Se on mahdollistanut suuret jännevälit, mikä on luonut vapaasti muunneltavia kerrosratkaisuja. Maantasossa sijaitsevat yhteiskäyttöiset tilat ja palvelut, pääaula ravintoloineen ja kokouskeskuksineen voivat palvella laajemmin alueen muitakin käyttäjiä.

Keilaniemen Portti

Kohteen laajuus: 29 600 brm2

Tilaaja:

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Arkkitehtisuunnittelu:

ARCO Architecture Company

Pääsuunnittelija: Marja-Liisa Honkanen (12.3.2025 asti) sen jälkeen

Arndt Heinzmann

Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy

Teräsrakenteiden suunnittelu:

Ramboll Finland Oy

Pääurakoitsija: Jatke Toimitilat Oy

Teräsrakenteet

Peikko Finland Oy, teräsrunko, toimitus Haka PKS Oy, julkisivu, tuoteosakauppa

RMC-Metalli Oy, täydentävät teräsrakenteet

TPE Turun Pelti ja Eristys Oy, täydentävät teräsrakenteet

Kuva 3: Teräksen ja Deltabeam-palkkien sirous mahdollistaa Keilaniemen Portissa huomattavasti matalammat ja yksinkertaisemmat rakenteet sekä liitokset ja palosuojaukset kuin esimerkiksi niissä kohteissa joissa on käytetty puisia palkkielementtejä.

Hybridirakenne –puun ja teräksen symbioosi

Rakennuksen runko on toteutettu puu- ja teräsrakenteiden hybridinä. CLT-liimapuupilarit kytkeytyvät teräksisin liitososin teräspalkkeihin, jotka yhdistyvät saumattomasti betoniCLT-liittolaattojen kanssa. Yläpohjat on toteutettu kotelolaattana. Rakenneratkaisu vastaa kestävän rakentamisen vaatimuksiin keventäen massaa merkittävästi ja mahdollistaa joustavat tilankäytön ja talotekniikan ratkaisut. Rungon jäykisteenä toimivat perinteiset paikallavaletut hissitornit. Keilaniemen Portin elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt (50 vuoden tarkastelujaksolla) ovat 47 % pienemmät bruttoneliömetriä kohden verrattuna uuteen, perinteiseen betonirunkoiseen toimistotaloon Espoossa. Teräs on ollut avainasemassa hankkeen joustavuuden ja tehokkuuden kannalta. Se on mahdollistanut suuret jännevälit, mikä on luonut vapaasti muunneltavia kerrosratkaisuja. Teräsrakenteiden toimittajana Peikko on tuonut hankkeeseen merkittävää osaamista toimittamalla muun muassa Deltabeam Green -palkkeja. Palkit valmistetaan kierrätysteräksestä ja uusiutuvalla energialla, mikä pienentää entisestään hankkeen hiilijalanjälkeä ja tukee hiilineutraaliustavoitteita. Puu puolestaan pehmentää ja lämmittää rakennuksen ilmettä sekä julkisivun puuverhouksen kautta että sisätilojen hallitsevana materiaalina.

Kestävä kehitys ja vähähiilinen tulevaisuus on ollut hankkeen ytimessä suunnittelusta toteutukseen. Puun ja kierrätysteräksen käyttö

ovat merkittäviä valintoja, jotka pienentävät rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä. Vesikaton aurinkopaneelijärjestelmä varmistaa rakennuksen korkean energiatehokkuuden ja tukee sen omavaraisuutta. Työtilojen lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat maksimoivat luonnonvalon pääsyn sisälle, mikä vähentää valaistuksen energiantarvetta. Merelle katseleva kalteva viherkatto paitsi lisää alueen omaleimaisuutta, myös luo biodiversiteettiä ja hallitsee hulevesiä. Hankkeen tavoitteena on BREEAM Excellent -ympäristösertifikaatti.

Keilaniemen Portissa yhdistyvät arkkiteh-

tien, rakennesuunnittelijoiden ja rakennusyhtiöiden asiantuntemus. Työmaan esimerkillinen organisointi kuvastaa hankkeen yhteistyön voimaa. Keilaniemen Portti valmistuu syksyllä 2026.

Arndt Heinzmann, Jari Heikkinen ARCO Architecture Company

Kuvat 1-2: ARCO Architecture Company Kuva 3: Jatke ja Peikko

2.

3.

TERÄS MAHDOLLISTAA

Kuva 2: Järeimmät Peikon toimittamat rakenteet olivat yli 11 tonnin painoiset jumboristikot, joiden korkeus oli 4,5 metriä ja pituus 14 metriä.

14-kerroksinen Keilaniemen Portti on valmistuttuaan Euroopan korkeimpiin kuuluva puurakenteinen toimistorakennus, jonka siron arkkitehtuurin ja taloudellisen toteutuksen mahdollistamisessa teräs on ratkaisevassa roolissa.

CLT-laattoja kannattavat Peikon Deltabeam Green -liittopalkit, jotka yhdessä Peikon teräksisten liitososien kanssa tekevät näyttävän arkkitehtuurin toteuttamisesta sujuvaa ja nopeaa.

Työeläkeyhtiö Varman Espoon Keilaniemeen rakennuttama ja Jatke Toimitilat Oy:n rakentama Keilaniemen Portti on kaarevine julkisivuineen ja siroine puurakenteineen moderni ja arkkitehtonisesti näyttävä hybridirunkoinen toimistotalo, jonka suunnittelijat ja toteuttajat arvioivat vauhdittavan puun käyttöä rakentamisessa paremmin kuin pitkään puurakentamisessa vallinnut pyrkimys puun käytön maksimointiin.

”Keilaniemen Portissa on onnistuttu hyödyntämään eri materiaaleja siellä missä ne toimivat kaikkein tehokkaimmin. Kestävän kehityksen tavoitteita ja haluttua imagoa on saavutettu esimerkiksi puun käytöllä kantavassa rungossa, mutta esteettisesti ja teknisesti näin hienoa, toimivaa ja muuntojoustavaa sekä rakenteiltaan siron näköistä puurakennusta ei olisi mahdollista toteuttaa ilman teräsrakenteita”, Keilaniemen portin rakennesuunnittelusta vastaavan Rambollin projektipäällikkö Antti Pekkala sanoo.

Pekkala pitää kohdetta kiinnostavana avauksena perinteisestä poikkeavaan hybridirunkorakentamiseen, jossa ei pyritä maksimoimaan jonkin materiaalin käyttöä, vaan optimoimaan kokonaisuus. Keilaniemen Portissa on haluttu käyttää paljon puuta, mutta selkeää päämateriaalia ei ole, vaan teräs ja betoni ovat puun tavoin keskeisessä roolissa rakennukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Rakennuksen välipohjissa Peikon teräksiset Deltabeam Green -liittopalkit kannattavat CLTlaattoja, joiden päälle on valettu rakenteellinen

pintabetoni. Peikko on toimittanut kohteeseen myös kerroksen korkuiset teräksiset jumboristikot sekä puu- ja betonirungon teräksiset liitososat.

”Välipohjan rakennekorkeus on haluttu minimoida, ja sitä kautta teräs on ainoa mahdollinen materiaali. Liittopalkeilla on saavutettu tarvittava jäykkyys matalalla rakennekorkeudella sekä mahdollisimman korkea tila taloteknisille asennuksille. Myös massiivissa kuormansiirtorakenteissa, joissa pilarikuormia siirretään kerroksen korkuisten ristikoiden avulla, teräs on ainoa vaihtoehto”, Antti Pekkala toteaa.

Yli neljän metrin korkuisilla teräksisillä jumboristikoilla on mahdollistettu suuri yhtenäinen pilariton alue ja näyttävä sisääntuloaula.

Pääasiassa liimapuupilareista ja liittopalkeista koostuva runko on jäykistetty paikalla valetuilla teräsbetonisilla porras- ja hissikuiluilla. Kaksi maanalaista kerrosta ovat myös betonista.

”Yksi keskeinen syy siihen, että tällaista hybridirakennusta on lähdetty aikanaan kehittämään, on ollut luoda toimistorunkoratkaisu, jossa puulla on myös ympäristönäkökulmasta suuri rooli, mutta kestävyys- ja elinkaarinäkökulma korostuu myös Deltabeam Green -palkeissa sekä kierrätysteräksen ja vihreän betonin käytössä”, Pekkala sanoo.

Breeam Excellent -ympäristösertifiointi

Keilaniemen Portin päävuokralaiset ovat Metsä Group ja CSC Tieteen tekniikan keskus.

”Metsä Groupin tuotteita on käytetty sekä rungossa että sisäverhouksessa siellä missä se on mahdollista. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on Breeam Excellent -ympäristösertifiointi, ja sitä tukee esimerkiksi puun käyttö ja kierrätysteräksen yli 93 prosentin osuus Deltabeam-palkeissa”, aluevastaava Jaakko Kinossalo Jatke Toimitiloista sanoo.

Kinossalon mukaan Peikko valikoitui rungon teräsrakenteiden toimittajaksi sekä kustannustehokkuuden että ratkaisujen kehittämisvalmiuden ansiosta.

”Keilaniemen Porttiin täytyi kehittää myös kohdekohtaisia ratkaisuja, ja Peikolla on tällaiseen osaamista. Meille oli tietysti suuri etu, että emme joutuneet pilkkomaan rungon terästoimituksia, vaan saimme Peikolta Deltapalkkien ja jumboristikoiden lisäksi liittopilareita ja kaikki rungon kiinnikeosat hitsauslevyistä lähtien”, Jaakko Kinossalo toteaa.

Hänen mukaansa kohteeseen optimaalisten ratkaisujen kehittäminen onnistui hankkeessa poikkeuksellisen saumattomalla yhteistyöllä koko ketjussa rakennesuunnittelijan, rungon teräsrakenteista vastanneen Peikon sekä Jatkeen ja runkourakoitsijan kesken.

”Liitosten ja detaljien suunnittelussa sekä toleranssien valinnassa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja mahdollisimman helppoon asennettavuuteen. Meillä oli kokenut puurunkourakoitsija, mutta tämän kohteen olisi voinut yhtä hyvin asentaa myös joku perinteinen betonielementtiurakoitsija. Liimapuupilareissa on samankaltaiset Peikon liitoselimet kuin betonipilareissa, ja Deltapalkkeihin tukeutuvien CLT-laattojen tilalla voisivat olla ontelolaatat”, Jaakko Kinossalo kertoo.

Hän pitää merkittävänä etuna sitä, että teräksen sirous mahdollistaa Keilaniemen Portissa huomattavasti matalammat ja yksinkertaisemmat rakenteet sekä liitokset ja palosuojaukset kuin esimerkiksi niissä kohteissa joissa on käytetty puisia palkkielementtejä.

”Deltapalkeilla saadaan selvästi suurempi huonekorkeus, eikä puurakenteisiin tarvita massiivisia paloverhouksia kipsilevyillä, jotka jättävät puurakenteet piiloon. Asentaminen ja työmaalla tehtävät työvaiheet olivat Keilaniemessä merkittävästi nopeampia ja yksinkertaisempia. Uskon että tämä kohde voi edistää puurakentamista selvästi paremmin kuin pyrkimys puun käytön maksimointiin”, Kinossalo sanoo.

Ennakkosuunnittelulla

sujuva toteutus

”Peikko toimitti kohteen runkoon liittyvät teräsrakenteet. Täydentäviä teräsrakenteita ovat kohteeseen toimittaneet RMC-Metalli sekä TPE Turun Pelti ja Eristys. Täydentäviä rakenteita on muun muassa muurattujen seinien tukirakenteissa sekä nosto-ovien tukirakenteissa ja erilaisissa ripustusrakenteissa” työpäällikkö Mikael Lähteenmäki Jatke Toimitiloista kertoo.

Lähteenmäen mukaan hankkeen onnistumiselle on ollut tärkeää huolellinen ennakkosuunnittelu, joka ulottuu yksinkertaisista ja helposti asennettavista liitosdetaljeista toimintamallien vakioimiseen.

”Kiinnitimme rungon asennuksesta vastaavan urakoitsijan hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa, ja suunnittelimme yhdessä asennusaikatalun. Runkotoimittajille ilmoitimme jo alussa toimitusajat päivän ja kuorman tarkkuudella. Esimerkiksi palkkitoimituksille oli vakiokellonajat. Kun toimintamallit ja aikataulut on vakioitu, inhimilliset virheet voidaan minimoida”, Mikael Lähteenmäki sanoo.

Myös korkeiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on ollut tärkeää keskittyä minimoimaan rakennuksen päämateriaalien ympäristövaikutukset.

”Keilaniemen Portissa on yli 4000 kuutiota puuta. Liittopalkit ovat yli 90-prosenttisesti kierrätettyä terästä, ja julkisivun runko on kierrätettyä alumiinia”, Mikael Lähteenmäki sanoo.

”Viimeisimpien tietojen mukaan Keilaniemen Portti on Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. On todella hienoa että Peikko on valittu tähän mielenkiintoiseen kohteeseen teräsrakenteiden toimittajaksi ja olemme saaneet olla mukana kehittämässä uutta tehokasta konseptia puurakenteisten toimistotalojen toteuttamiseen”, projektipäällikkö Elina Hietanen Peikolta toteaa.

Peikko on toimittanut kohteeseen yli 3,7 kilometriä ja 603 kappaletta Deltabeam Green -liittopalkkeja. Deltabeam-palkkien ja muiden teräsrakenteiden määrä oli noin 116 tonnia. Jumboristikoiden kokonaispaino oli 44 tonnia, täydentävien teräsrakenteiden noin 13 tonnia ja puupilareiden teräksisten liitososien kokonaispaino noin 77 tonnia.

”Lisäksi toimitimme Jatkeelle terästen väliset kiinnitysosat ja kantavat profiilipellit. Työmaalle on varmasti ollut etu, että he ovat saaneet yhdeltä toimittajalta näin laajan kokonaisuuden”, Elina Hietanen mainitsee.

Kustannustehokas välipohjarakenne

Peikko oli mukana jo hankkeen tarjousvaiheesta kehittämässä kohteeseen parhaiten soveltuvia ratkaisuja.

”Olisimme halunneet käyttää meidän omaa puupilarikenkäliitosta, mutta rakennuksen korkeuden takia voimat kasvoivat niin suuriksi että projektiin piti kehittää teräksinen erikoisliitososa, jolla saatiin voimat siirrettyä kaikkien rakenteiden välillä hallitusti”, myyntijohtaja Juuso Salonen Peikolta valottaa.

Puuvälipohjissa keskeinen värähtelyn hallinta ja jatkuvan sortuman estäminen sekä rakenteiden palonkestävyyden varmistaminen olivat aiheita, joissa Rambollin ja Peikon asiantuntemus yhdistettiin.

”Olemme tehneet värähtelymittauksia aiemmissa puurakennuksissa ja palokokeet Deltabeamin ja CLT-laatan rakenneratkaisuille. Niissä on testattu miten hiiltyminen tapahtuu

ja miten kuormansiirto toimii palotilanteessa”, Juuso Salonen sanoo.

Salosen mukaan Deltabeam-palkin suosiota selittää se, että siinä yhdistyy monia etuja.

”Työmaalla tehtävää erillistä palosuojausta ja valua ei tarvita, joten välipohjarakenne on nopea asentaa ja kustannustehokas. Leuattoman palkin tuoma huonekorkeuden säästö ja mahdollisimman suuri tila taloteknisille asennuksille parantavat myös osaltaan kokonaistaloudellisuutta”, Juuso Salonen selventää.

Kantavan rungon paloluokka on R120, joka toteutuu Deltabeam Green -palkeilla ilman erillistä palosuojausta.

”Olemme voineet helpottaa työmaan toimintaa asentamalla tehtaalla valmiiksi palkkeihin kaarevia muottipeltejä ja ankkurikiskot alumiinijulkisivun kiinnittämiseen”, Elina Hietanen korostaa.

Kansainvälisesti

kiinnostava konsepti

Järeimmät Peikon toimittamat rakenteet olivat yli 11 tonnin painoiset jumboristikot, joiden korkeus oli 4,5 metriä ja pituus 14 metriä.

”Ne olivat saattoauton kanssa erikoiskuljetuksena toimitettavia rakenteita”, Hietanen muistelee.

Deltapalkeista suurin osa oli alle 8 metrin pituisia, ja pisimmät noin 12,5-metrisiä.

”Pisinkin jänneväli on meille tavanomainen, mutta puuvälipohjalle todella pitkä”, Juuso Salonen huomauttaa.

Salosen mukaan kohde oli logistisesti haastava, sillä Peikon toimitukset jakautuivat useaan paikkaan: työmaalle toimitettujen teräsrakenteiden lisäksi kiinnitysosia toimitettiin Versowoodin tehtaalle sekä elementtitehtaalle.

”Saimme heti hankkeen alussa toimitus- ja asennusaikataulun, joka piti käytännössä päivälleen koko hankkeen ajan. Aikataulutus oli tehty esimerkillisesti ja mahdolliset riskikohdat käyty läpi jo etukäteen, mikä on ollut merkittävä etu hankkeen onnistumiselle”, Salonen kiittelee.

Keilaniemen Portti on herättänyt laajaa kiinnostusta myös Peikon ulkomaisissa toimipisteissä.

”Tällaista suurta puurakenteista toimistotaloa olisi mahdotonta toteuttaa ilman teräsrakenteita, jos ei haluta että rakenteiden dimensiot kasvaisivat todella suuriksi. Jos esimerkiksi teräksiset liittopalkit vaihdettaisiin CLT-palkkeihin, ne nostaisivat huomattavasti rakennuksen kerros- ja kokonaiskorkeutta. Jo pelkästään puupalkin liittäminen pilariin tällaisessa korkeassa rakennuksessa vaaditulla 120 minuutin palonkestoajalla vaatisi jotain uutta innovaatiota”, Juuso Salonen sanoo. – SH

Kuvat 1 ja 4: ARCO Architecture Company Kuvat 2 ja 3: Jatke ja Peikko

Keilaniemen Portti

Kohteen laajuus: 29 600 brm2

Aikataulu: 7/2023 – 8/2026

Tilaaja: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Varma

Arkkitehtisuunnittelu: ARCO

Pääsuunnittelija: Marja-Liisa Honkanen (12.3.2025 asti) sen jälkeen Arndt

Heinzmann

Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy

Teräsrakenteiden suunnittelu:

Ramboll Finland Oy

Pääurakoitsija: Jatke Toimitilat Oy

Teräsrakenneurakoitsija:

Peikko Finland Oy, teräsrunko, toimitus

• Haka PKS Oy, julkisivu, tuoteosakauppa

• RMC-Metalli Oy, täydentävät teräsrakenteet

TPE Turun Pelti ja Eristys Oy, täydentävät teräsrakenteet

Merkittävimmät urakat: Jokioisten maanrakennus Oy, maanrakennus ja perustukset

• Rakennusliike Sierak Oy, rungon paikallavalu

• Furemu Oy, rungon elementtiasennus Arcwood, CLT toimitus

Versowood Oy, pilarien toimitus

Saipu Oy, LVI urakka

Amplit Oy, sähköurakka

Marioff Corporation Oy, SPR urakka

Kuva 3: Rakennuksen toinen pääty on pyöreä ja välipohjassa on muuallakin kaarevia muotoja. Näyttävä muoto mahdollistuu Deltabeam-liittopalkkien tehdasasenteisilla, kaarevilla valukaukaloilla.

Kuva 4: Rakennuksen runko on toteutettu puu- ja teräsrakenteiden hybridinä. CLT-liimapuupilarit kytkeytyvät teräksisin liitososin teräspalkkeihin, jotka yhdistyvät saumattomasti betoni-CLT-liittolaattojen kanssa. 3. 4.

Kuva 1: Teräksellä päästään pitkiin jänneväleihin ja kevyisiin näyttäviin rakenteisiin, jotka miellyttävät kyselyiden mukaan Kruunusilloissa helsinkiläisten silmää. Kruunuvuorensillan rakentamista varten tehtiin myös Suomen suurin työsilta.

KRUUNUSILLOISSA YLI VUODEN

AJANSÄÄSTÖ TERÄKSISILLÄ SUURLOHKOILLA

Noin 1200 metrin pituinen Kruunuvuorensilta Helsingissä on Suomen pisin ja korkein silta, jonka keskipyloni kohoaa merestä 135 metrin korkeuteen. Nordecin Sompasaaressa koottujen suurlohkojen asennuksella Kruunusiltojen pääsillan rakentaminen nopeutui yli vuodella, kun pylonia ei tarvinnut rakentaa ensin valmiiksi eikä vinoköysilohkoja tehdä hitaasti ulokeasennuksena.

Kruunusillat sisältää kolme uutta siltaa ja raitiotien sekä kevyen liikenteen yhteyden Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon saaren välille. Keskimmäinen ja suurin Kruunuvuorensilta on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole rakennettu henkilöautoja poissulkien pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Kruunuvuoren sillalle on määritetty 200 vuoden käyttöikävaatimus, joka koskee esimerkiksi kannen teräspalkistoa, välitukia ja pylonia sekä muita vaikeasti uusittavia rakenteita. Siltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021 ja raitiotien liikennöinnin on tarkoitus alkaa Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuoden 2027 alussa. Kaikki kolme uutta siltaa avataan kuitenkin jalankulun ja pyöräilyn käyttöön jo vuosien 2025 ja 2026 aikana.

Siltaurakan pääurakoitsija on YIT Suomen ja Kreaten muodostama työyhteenliittymä Kruunusillat. Nordec on päässyt Kruunusilloissa hyödyntämään monipuolista kokemustaan siltaratkaisujen kehittämisestä jo tarjousvaiheessa. Nordecin yhdessä pääurakoitsijan kanssa tekemä ehdotus asennustavan muutoksesta nopeutti Kruunuvuorensillan rakentamista yli vuodella.

”Alkuperäisen suunnitelman mukaisessa ulokeasennuksessa pyloni olisi ensin pitänyt rakentaa valmiiksi, kun nyt se valmistui viimeisenä. Pylonin valmistumisen jälkeen vinoköysialueen ulokeasennus olisi kestänyt yli vuoden, kun nyt se asennettiin viikossa Sompasaaressa kootuista suurlohkoista Norjasta vuokratulla merinosturilla, jota olemme aikaisemmin käyttäneet myös Norjassa vuonojen yli kulkevien siltojen asennuksessa”, Nordecin Siltaraken-

teet liiketoiminta-alueen päällikkö Aki Viiliäinen sanoo.

Pylonin valmistuttua vinoköysilohkoja olisi nostettu 12,5 metrin teräsulokkeina kannatusköysi kerrallaan pylonista lähtien ja valettu betoninen kansirakenne, jonka kuivuttua olisi päästy tekemään seuraavat ulokelohkot pareittain pylonin kummallekin puolelle kohti rantoja edeten.

”Suurlohkojen asennusta varten urakoitsijan piti toki rakentaa väliaikaiset kannatustuet, mutta sillan rakentamisen nopeutuminen säästi esimerkiksi kalliin merinosturin ja raskaan uittokaluston vuokra-aikaa yli vuodella. Kokonaisuutena rakentaminen nopeutui noin 1,5 vuodella”, Aki Viiliäinen sanoo.

”Vinoköysiosuuden asentaminen merinosturilla työnaikaisten tukien päällä selkeytti koko Kruunuvuorensillan rakentamista verrattuna ulokeasennukseen. Pääsimme tekemään isompia kokonaisuuksia kerralla, jolloin työ on tehokkaampaa ja laadullisesti parempaa. Ulokeasentaminen olisi päästy aloittamaan vasta viime keväänä”, TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki toteaa.

”Vaikka merinostoissa oli omat haasteensa, niin syväyksen kanssa pylonin vieressä kuin väliaikaisten tukien rakentamisessa, niin vaiva oli pieni verrattuna ulokeasennuksella tehtyyn tapaan rakentaa vinoköysiosuus. Ulokeasennus olisi ollut logistisesti todella paljon haastavampi, samoin sääriski olisi ollut paljon suurempi”, Humalajoki jatkaa.

”Merkittävä etu on myös se, että todella suuri tuntimäärä työstä voitiin siirtää meren päältä maan päälle telttaan Sompasaaressa”, projektipäällikkö John Sundblom Nordecista lisää.

Olosuhteet teltassa ovat huomattavasti paremmat ja hallitummat kuin sään armoilla meren päällä, mikä vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi laatuun, mittatarkkuuteen, työturvallisuuteen ja ympäristöön.

Yli 80 tonnin toimituksia konepajalta Nordec toimitti Kruunusiltoihin kaikki kantavat teräsrakenteet. Siltarakenteet valmistettiin vajaassa vuodessa Nordecin konepajalla.

Sillan pääkannatinpalkit ovat kolmen metrin korkuiset ja Nordecin toimituksista raskain yksittäinen rakennekokonaisuus painoi 85 tonnia. Yli 80 tonnin toimituksia oli paljon, ja jokainen kuljetus toimitettiin erikoiskuljetuksena.

”Kokonaisteräsmäärä on noin 6500 tonnia. Pylonin teräksiset kotelorakenteet köysiankkurien alueella painavat noin 250 tonnia ja kaikki muu on kansialuetta, joka on 1190 metrin pituinen”, Aki Viiliäinen kuvaa teräksisten siltarakenteiden mittakaavaa.

Pylonin kokonaiskorkeus on 135 metriä. Alaosa 100 metrin korkeuteen on betonirakenteinen, ja seuravana on 23 metrin teräsrakenteinen osuus, johon vinoköydet on kiinnitetty. Pylonin huipulla on vielä betonirakennetta.

”Kaikki hitsarit eivät halunneet työskennellä korkealla pylonissa”, Viiliäinen kertoo.

”Kaksiaukkoisen vinoköysisillan jännevälit ovat 260 metriä. Lähestymissillat ovat liittopalkkisiltoja, joiden pituudet ovat Kruunuvuoren puolelta 420 metriä ja Korkeasaaren päästä 251 metriä”, John Sundblom kertoo siltojen mitoista.

Kruunusillat

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat: Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, YIT Infra Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy.

Kruunusillat kokonaisurakan urakoitsijat ovat: YIT Infra Oy ja Kreate Oy.

Kruunuvuorensilta

Terästä: 11000 tonnia

Teräspaaluja: 1,7 km

Teräslohkoja: 87 kpl

Betonia: 22000 m³

Sillan tuet: 1 pyloni

2 maatukea 11 välitukea

Vinoköyttä: 11 km

Pisin jänneaukko: 260 m

Hyötyleveys tulosilloilla on 15,3 metriä. Kruunusiltojen teräsrakenteet valmistettiin Nordecin Ylivieskan konepajalla.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tilaaman hankkeen suunnittelu käynnistyi kansainvälisellä suunnittelukilpailulla, jonka voitti WSP Finland Oy:n johtama työryhmä yhdessä Knight Architects Ltd:n kanssa. Sillan yleis-, rakennus-, toteutus- ja detaljisuunnittelun laati WSP Finland.

Sillan kantavan teräsrakenteen konepajaja toteutussuunnittelun laati Ramboll Finland Oy tiiviissä yhteistyössä Kruunusillat-työyhteenliittymän kanssa.

”Yhteistyö suunnittelijoiden ja pääurakoitsijan kanssa on toiminut erittäin hyvin. Tällaisessa suuressa hankkeessa on tärkeää

Kuva 3: Sompasaaressa kootut suurlohkot siirrettiin Norjasta vuokratulla merinosturilla ja asennettiin paikoilleen kuudessa päivässä.

tietää milloin saadaan suunnittelutiedot, joilla päästään tilaamaan materiaaleja. Ukrainan sodan käynnistyminen nosti materiaalien hinnat lähes kolminkertaisiksi muutamassa kuukaudessa, mutta saimme suunnittelutiedot ajoissa ja meillä oli sidottu materiaalien hinta indeksiin, joten vältyimme korkealta hintapiikiltä”, Aki Viiliäinen sanoo.

Näyttäviä muotoja ja siroja rakenteita

”Hankimme läheltä SSAB:ltä Raahesta kaiken mitä voimme, mutta tilasimme myös Saksasta 3000 tonnia paksuja teräslaatuja, joita SSAB ei valmista, ja sieltä toimitusaika on Raahea pitempi”, John Sundblom sanoo.

Sundblom arvioi, että hanke työllisti parhaimmillaan 110 henkeä Nordecin omaa henkilökuntaa ja alihankkijoita, joista noin 50 työmaalla.

”Konepaja- ja toimistohenkilöstöä, asiantuntijoita, asennussuunnittelijoita, konepajan detaljiikkasuunnittelijoita, projektinjohtoa ja työmaatoimintoja”, Sundblom luettelee.

Sillan viimeisessä siirrossa suurin massa oli yli 2600 tonnia, kun koko Kruunuvuoren puoleinen pää sillasta siirrettiin vaijereilla ja vetopalkeilla paikalleen.

”Merinostoissa käytetty Norjasta vuokrattu järeä merinosturi vaatii 6,5 metrin syväyksen. Asennussuunnittelijamme Tomi Vähäkangas teki nostojen suunnittelussa suuren työn”, Aki Viiliäinen sanoo.

Kun helsinkiläisiltä on kysytty mielipidettä Kruunusilloista, suurin osa on pitänyt siltoja hyvän näköisinä ja maisemaan istuvina.”Teräksellä päästään pitkiin jänneväleihin, kevyisiin rakenteisiin ja näyttäviin muotoihin sekä pääsillassa että lähestymissilloissa. Betonilla siltarakenteet olisivat paljon massiivisempia”, Viiliäinen toteaa.

Kruunusilloissa on ollut suuri hyöty työmaatasolle viedystä mallipohjaisesta rakentamisesta.

”Kun meidän mittaustekniikkakin on nykyään 3D-mittausta, on päästy suureen mittatarkkuuteen asennusvaiheessa. Hankkeessa puhutaan kuitenkin milleistä, jotta liitokset osuvat kohdalleen.”

Norjan Lofooteille 11 liittopalkkisiltaa

Nordec on Pohjoismaiden suurin terässiltojen ja siltojen teräsrakenteiden toimittaja.

”Meillä on tälläkin hetkellä esimerkiksi Norjaan Lofoottien alueelle valtava projekti, johon toimitamme 11 teräsrakenteista liittopalkkisiltaa. Norjan Skanska on pääurakoitsija yli miljardin euron infrahankkeessa, jossa on myös 11 betonisiltaa sekä kymmeniä kilometrejä tunneleita ja teitä. Aloitimme toimitukset kaksi vuotta sitten ja yhdeksäs silta lähtee pian”, Aki Viiliäinen kertoo.

Kun Suomessa ja Ruotsissa siltalohkot voivat olla jopa 6,5 metriä leveitä, Norjan mutkaisilla ja vuoristoisilla teillä ehdoton maksimileveys on 3,5 metriä. Tunneleissa kuljetusten rajoitteet voivat olla vielä suurempia.

”Pitkällä aikavälillä Ruotsin markkina on ollut meillä suurin, toisena tulee Suomi ja kolmantena Norja. Suomessa lähes kaikki terässillat ovat I-palkkisiltoja, mutta Ruotsissa ja Norjassa käytetään paljon myös kotelorakenteisia siltoja. Lofooteille kaikki toimittamamme sillat ovat I-palkkisiltoja”, Aki Viiliäinen sanoo. - SH

Kuvat 1-3: Nordec

Kuva 2: Siltojen teräksiset pääkannatinpalkit ovat kolmen metrin korkuiset. Kruunuvuorensillan viimeisessä siirrossa suurin massa oli yli 2600 tonnia, kun koko Kruunuvuoren puoleinen pää sillasta siirrettiin vaijereilla ja vetopalkeilla nestetoimisten hydraulitunkkien avulla paikalleen. 2. 3.

1: Pylonin köysikoteloa ulkoapäin tasolla +101 - +124 metriä meren pinnasta.

Silta-asennus Mäkelä Oy

Siltojen asennuspalvelut vahvalla ammattitaidolla

Siltojen teräsrakenteiden asennukset toteutusluokissa EXC2, EXC3 ja EXC4

Silta-asennus Mäkelä Oy 040 5389542 www.silta-asennus.fi

Silta-asennuksen taidonnäyte

”Kruunusilloissa yksi mieleenpainuvimpia hetkiä oli aprillipäivänä 2023, kun Kruunuvuorenrannan puolelta saimme päätökseen 450 metrin pituisen osuuden, jonka siirtopaino oli 2700 tonnia, asennuksen. Se on niin valtava massa 2,5 prosentin ylämäkeen, että meillä oli siirrossa käytössä neljä 105 tonnin vaijeritunkkia omaa kalustoa”, Silta-asennus Mäkelä Oy:n toimitusjohtaja Markus Mäkelä kertoo.

”Lisähaasteena asennuksessa oli suuren koon ja painon lisäksi se, että tulosilta on rannalta jatkuvasti kaareva, mutta tekee viimeisellä tukivälillä niin sanotun S-mutkan, jossa kaari vaihtuukin toiseen suuntaan.”

Terässiltojen ja erityisesti liittopalkkisiltojen asennukseen erikoistuneelle ja kymmeniä siltoja asentaneelle yritykselle Kruunusillat oli sekä siltakannen että pylonin osalta mittaluokaltaan ja erityisvaatimuksiltaan ainutkertainen hanke.

”Kyllä tämä on varmasti minullekin kerran elämässä -hanke. Suomen pisimmässä sillassa terästä ja vaativia asennusvaiheita on paljon, sillä yleensä liittopalkkisiltojen pituudet ovat Suomessa 120-500 metriä ja 500-metrisetkin ovat jo harvinaisia”, Markus Mäkelä vertaa.

Silta-asennus Mäkelällä oli hankkeessa vilkkaimpana asennusaikana 12 henkeä. Pylonin molemmin puolin olevan vinoköysiosuuden lohkot kasattiin Sompasaaressa. Samanaikaisesti asennettiin lähestymissiltoja Kruunuvuorenrannasta ja Korkeasaaresta.

”Kun kiivaimpaan aikaan menimme edellä ja kasasimme Kruunusillan teräsrakennetta, noin 30 Nordecille työskentelevää hitsaria kulki meidän perässämme. Sompasaaressa koottiin tammikuusta 2023 lähtien kahdeksan suurlohkoa, joista kaksi pisintä olivat 75-metrisiä. Lohkot siirrettiin merinosturilla Sompasaaresta siltapaikalle ja nostettiin ja asennettiin paikoilleen heinäkuussa 2023 kuudessa päivässä.”

Asennus ajoittui heinäkuuhun huhti-kesäkuun jokavuotisen lokkitauon takia, jolloin ei saa mennä 250 metriä lähemmäs pylonia.

”Nostot suunniteltiin ja valmisteltiin pääurakoitsijan TYL Kruunusiltojen ja Nordecin kanssa kuukausia etukäteen.”

Kruunusiltojen asennustöissä tarvittiin vahvaa osaamista ja kokemusta sekä omaa järeän mittaluokan tunkkaus- ja liukulaakeri- sekä muuta asennuskalustoa. Myös sillan laakerointi kuului Silta-asennus Mäkelälle.

”Itse olen ollut mukana lapsesta asti näissä töissä, ja meillä on ensi vuonna 60 vuotta täyttävä konkari, joka on myös ollut lapsesta asti näissä hommissa. Joitakin apukäsiä lukuun ottamatta kaikki muutkin meiltä ovat olleet tekemässä esimerkiksi Jännevirran siltaa. Näihin töihin ei voi lähteä pystymetsästä.”

Markus Mäkelä on merkinnyt kymmenen vuoden kalenteriin erilaisia tapahtumia, joista yksi mieleen jäänyt nosto on tehty vuosi sitten marraskuussa 2024 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä korkealla Helsingin taivaalla.

”Meillä oli silloin kova ponnistus Kruunusillan pyloniin, johon asensimme yhteensä seitsemän teräslohkoa, joista siltaa kannattavat vinoköydet lähtevät. Lohkojen nostoja ajoitettiin tarvittaessa esimerkiksi viikonloppuöille, koska nostossa piti huomioida tuulirajoitukset ja aikataulu oli kriittisellä polulla. Köysiasennukset piti saada käyntiin vuodenvaihteen jälkeen, ja onnistuimme alittamaan tavoiteaikataulun.” - SH

Kuvat 1-2: Silta-asennus Mäkelä

Kuva 2: Kruunuvuorenrannan puoleisen tulosillan pää on saatu viimeiselle välituelle. Rakenteen pituus oli noin 450 metriä ja siirtopaino noin 2700 tonnia.

Kuva

Järeät teräspaalut kantavat Kruunusiltoja

SSAB toimitti Kruunusiltojen perustuksiin

Oulaisten tehtaalla hitsattuja järeitä 1200 ja 1000 mm:n teräksisiä lyöntipaaluja erikoiskalliokärjellä sekä porapaaluja.

”Suomen suurimmassa sillassa vaativissa merellisissä pohjaolosuhteissa paalujen mittaluokka on todella järeä ja niiden on kestettävä hyvin suuria voimia ja kuormituksia”, SSAB:n Suomen ja Baltian paalutuotteiden myyntipäällikkö Mikael Lammassaari sanoo.

Lyöntipaaluille suunniteltiin ja mitoitettiin vahvat erikoiskalliokärjet erikseen jokaiselle paalukoolle. Sekä kalliokärjet että putket ovat suuren sillan mittakaavan mukaisia.

”Työmaalle toimitettujen paalujen kokonaismäärä varusteineen on noin 1050 tonnia.

Pelkkien kalliokärkien yhteispaino on ollut lähes 180 tonnia”, Mikael Lammassaari kuvaa paalutoimituksen laajuutta.

Raskaasti kuormitettujen erikoiskärkien valmistus on normaalikärkiä hitaampaa ja vaativampaa. Esimerkiksi hitsaukseen on tarvittu 50 prosenttia enemmän aikaa normaalikärkeen verrattuna. Myös hitsaussaumojen laadunvarmistus on tarkkaa, koska paalut kantavat suuria kuormia vaativissa pohjaolosuhteissa.

”Saimme paalukuormat asiakkaalta ja laskimme paalut FEM-laskennalla, jonka tulokset lähetimme Kreaten kautta tilaajalle eli TYL Kruunusilloille. Meillä on myös suunnittelijoille RRPileCalc-laskentaohjelma teräsputkipaalujen mitoittamiseen tukipaaluina”, Lammassaari sanoo.

Paalun tarkempaan nurjahdusanalysointiin

tarkoitetulla Advanced FEM -osiolla voi laskea yksittäisen paalun toisen kertaluvun kantokyvyn ja siirtymät monimuotoisissa pohjaolosuhteissa ja annetuilla kuormitusyhdistelmillä. Pystykuorman lisäksi paalua voi kuormittaa myös momentilla ja vaakakuormalla.

Vaativassa kohteessa kaikki paalut koekuormitettiin PDA- eli iskuaaltomittauksin. PDA-mittauksessa paalua lyödään todella kovalla iskulla ja iskusta paaluun aiheutuneita muodonmuutoksia ja kiihtyvyyksiä mitataan.

Lyönnin kestovaatimuksena lyöntipaaluille oli 20 MN, mutta käytännössä paalut kestävät noin 25-26 MN.

”WSP määritti suunnittelijana PDA- ja muut vaatimukset ja mitoitti putket niiden mukaan. Me vastasimme kalliokärkien mitoituksesta”, Mikael Lammassaari toteaa.

Myös kaikki porapaalut ovat pitkiä ja järeitä. Suurin pituus on 40,5 metriä. Paalut kestävät kuormaa jopa 2000 tonnia. Pisimmät paalut toimitettiin työmaalle kolmessa osassa.

”Yhteistyö Kruunusillat-hankkeen ja asennuksesta vastanneen Kreaten kanssa on toiminut erinomaisesti. Meillä on onneksi Suomessa pitkäaikaisia kumppanuusja asiakassuhteita, mikä edistää yhteistyön sujumista”, Lammassaari painottaa.

”Meidän keskeinen vahvuus on aikatau-

Kuva 1: Kruunusiltojen lyöntipaaluissa käytettyjen raskaasti kuormitettujen erikoiskalliokärkien valmistus on normaalikärkiä hitaampaa ja vaativampaa. Pelkkien kalliokärkien yhteispaino on ollut lähes 180 tonnia ja työmaalle toimitettujen paalujen kokonaismäärä varusteineen noin 1050 tonnia.

lun ja toimitusketjun hallinta suunnittelusta valmistukseen ja kuljetuksiin. Kruunusilloissakin toimitukset ovat menneet aikataulun mukaisesti ja kaikki on sujunut suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä”, paalutuotelinjan johtaja Petri Suonpuro SSAB:lta sanoo. - SH

Kuva 1: SSAB Europe

HYBRIDIARENA HYPE ON UUDENLAINEN ELÄMYSKESKUS

Hybridiarena Hype on aktiivisen elämän risteyskohta Espoon Kivenlahdessa. Hype on täysin uudenlainen liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan tarkoitettu elämysareena. Hybridiarena tarjoaa tuhansille ihmisille päivittäisen liikunta- ja kohtaamispaikan, ja lisäksi digitaalisen sekä fyysisen tapahtuma-alustan yrityksille ja tapahtumille. Se sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä Espoon Kivenlahden metroaseman vieressä Länsiväylän varrella.

Kuva 2: Leikkauskuvasta näkyy hyvin, mitä ja miten eri toimintoja on sijoitettu Hypeen.

Sijainti ja merkitys kaupunkirakenteessa

Hybridiarena Hype ja sen viereinen uusi pysäköintitalo sijaitsevat Espoossa, aivan Kivenlahden metrokeskuksen naapurissa. Rakennukset sijoittuvat Länsiväylältä Kivenlahteen kaartuvan rampin kainaloon. Vanha Jorvaksentie rajaa korttelin eteläpuolta.

Höyrylaivantieltä, pysäköintitalon koilliskulmalta, on avattu uusi kulkuyhteys Kiviruukinkatu Länsiväylän alitse. Tuleva Kiviruu-

kin työpaikka-, kampus- ja asuinalue yhdistyy pohjoiseen johtavan uuden kulkuyhteyden välityksellä Länsiväylän eteläpuoliseen Kivenlahteen, samoin metrokeskuksen läheisyyteen rakennettavien uusien kortteleiden palveluihin ja toimintoihin, joista yhtenä merkittävänä on Hybridiarena Hype.

Hypen tavoitteena on kehittää ja turvata liikuntapalvelujen toteutuminen toiminnoiltaan kehittyvällä, sekä asukas- ja käyttäjämäärältään kasvavalla alueella.

Kuva 1 ja 3: Hybridiarena Hype on aktiivisen elämän risteyskohta Espoon Kivenlahdessa. Hype on täysin uudenlainen liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan tarkoitettu elämysareena. Hybridiarena Hype toimii alueen helposti lähestyttävänä tapahtuma- ja kohtaamispaikkana, jossa yhdistyvät urheilu- ja harrastustoiminta, sekä viihde- ja konserttitapahtumat, rakennuksen nimen mukaisesti.

4: Yleiskuva Tekla-mallista.

Suunnitelman keskeiset toiminnot ja periaatteet

Hybridiarena Hype toimii alueen helposti lähestyttävänä tapahtuma- ja kohtaamispaikkana, jossa yhdistyvät urheilu- ja harrastustoiminta, sekä viihde- ja konserttitapahtumat, rakennuksen nimen mukaisesti.

Pääsisäänkäynti sijaitsee Hypen ja hotellirakennuksen välisen aukion kulmalta, Vanhan Jorvaksentien puolelta. Korkean, etelään ja länteen aukeavan sisäänkäyntiaulan kautta on kulku kaikkien kerrosten palveluihin. Ensimmäinen maanpäällinen kerros kahviloineen, sekä kattokerros saunoineen ja uima-altaineen ovat myös sellaisten vierailijoiden käytössä, jotka eivät itse osallistu varsinaisiin urheiluaktiviteetteihin.

Rakennukseen saavutaan korkean teräs/ lasirakenteisen aulan kautta. Aulan ylemmät tasot ja porrashuoneen ulkoseinät tarjoavat alustan ulos näkyville aktiviteeteille. Palvelut ja tilat sijoittuvat kukin omaan lohkoonsa, jotka ovat porrasaulasta helposti saavutettavissa.

Palveluiksi on suunniteltu monipuolista valikoimaa erilaisia urheilu- ja liikuntalajeja, e-urheilusta ja seinäkiipeilystä jääkiekkoon, maila- ja pallopeleihin, sekä mm. erilaisiin tanssi- ja voimistelulajeihin.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee elämysareena, joka mahdollistaa erilaiset tapahtumat lähes 1500 henkeen saakka. Rakennuksen ylimmälle tasolle sijoittuu länteen avautuva avara kattokerros, josta löytyvät näköalauimaallas, kattoterassi oleskelualueineen ja toimintoineen sekä sauna- ja edustustilat.

Kuva 5: Jälkiasenteinen teräsrakenteinen parvi sekä täydentävää teräsrakennetta.

Haastavat rakenteet

Hybridiareena Hypen monipuoliset tilat vaativat rakenteilta suuria kerroskorkeuksia (jopa 12,6 m) sekä pitkiä jännevälejä (21 m). Lisäksi urheilu- ja tapahtumatilat asettivat välipohjille värähtelyvaatimuksia, joiden täyttämistä käytiin tarkkaan läpi myös Espoon rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Oli ehdottoman tärkeää, että vaatimuksista ei joustettu, jotta tilojen käyttötarkoitus ja käytön aikainen muuntojoustavuus mahdollistettiin. Hype on perustettu kallionvaraisesti ja rakennuksen runko on betonielementtirakenteinen, kantavana pystyrakenteena toimivat monikerrospilarit ja kantavat seinät. Välipohjissa on käytetty esijännitettyjä betonipalkkeja sekä elementtilaattoja. Rakennus on jäykistetty julkisivulinjojen betonisilla vinojäykisteillä, väliseinäelementeillä, paikalla valetuilla porraskuiluilla sekä elementtirakenteisella hissikuilulla.

Rakennuksen seuraamusluokka CC3b asetti kuormien kasvamisen lisäksi lisävaatimuksia rakennuksen vaurionsietokyvyn varmistamiseen. Esimerkiksi TT-laattavälipohjilla nurkkapilarin vauriot olisivat johtaneet liian suuriin sortumiin eikä nurkkapilareita voitu tarkistaa avainasemassa olevana rakenneosana, joten nurkkapilarit on varustettu ripustusjärjestelmällä, jossa vetotangot kannattelevat nurkan pilareita vauriotilanteessa.

Suurien jännevälien myötä vaakasidevoimat kertyivät laajalta alueelta välipohjan ja pilarin liitokseen johtaen suuriin rasituksiin liitoksissa. Vaakasidevoimien luotettava siirtyminen tasolta pilareille ja seinille vaati siis huolellista suunnittelua ja innovatiivista detaljiikkaa.

Palveluiden sijoitteluun vaikuttavat mm. niin kunkin toiminnon mahdollisuudet avautua ikkunoin luonnonvaloon kuin porrasaulan läheisyyden merkitys. Kyseessä on eräänlainen kolmiulotteisen palapelin ratkaisu, mikä näkyy myös julkisivusommittelussa; eri toiminnot hahmottuvat rakennusmassassa pienempinä osasina, jaettuna ikkuna-aukotuksin ja julkisivujaoin; valoa enemmän vaativat ja sietävät tilat rakennuksen ovat ulkoseinillä sijoitettuina. Kaavan periaatteiden mukaisesti pääjulkisivumateriaali on vaalea uritettu valkobetoni. Pääosa sisääntulokerroksen julkisivuista sekä sisääntuloaula on järjestelmälasiseinää, jossa korkeilla osilla myös printtikuvioita auringonsuojana. Sisäänkäynnin vierustat on toteutettu suurkuvioidulla umbrasävyisellä lasuuribetonilla.

Harri Koskinen arkkitehti SAFA L Arkkitehdit Oy

Kuvat 1-3: L Arkkitehdit Oy Kuvat 4-5: Sweco Finland

Rakennuksen stabiliteetti vaati erityishuomioita, kun kantavia ja jäykistäviä pystyrakenteita oli verrattain vähän ja jännitykset liitoksissa oli suuria. Toisaalta vaakasidevoimien hallintaan suunnitellut liitokset auttoivat myös ulkoisten vaakavoimien hallinnassa. Välipohjien TT-laattojen päälle valetulla pintalaatalla jäykistettiin tasot ja rajoitettiin värähtelyä, koska TT-laattojen keskinäisillä hitsiliitoksilla ei saavutettu riittävää jäykkyyttä. Pintalaattojen tarve vaikutti myös rakentamisjärjestykseen, sillä ne täytyi valaa jo rakennusaikaisen stabiliteetin säilyttämiseksi.

6: Julkisivun lasiseinää ja terästukia.

Kuva

Kuva

3.

4.

5.

6.

Kuva 7: Rakennuksen ylimmälle tasolle sijoittuu länteen avautuva avara kattokerros, josta löytyvät näköalauima-allas, kattoterassi oleskelualueineen ja toimintoineen sekä sauna- ja edustustilat. 7.

Betonielementtirungon takia kantavaa terästä on Hypessä verrattain vähän, toki ilman terästä ei tämäkään betonirakenne pystyssä pysyisi. Betoniterästen ja liitososien lisäksi Hypen katolla sijaitsevaa uima-allasta kannattelee 19 t painava, 23 m pitkä ja 1,78 m korkea hitsattu kotelopalkki ja rakennuksen sisälle rakennettiin 150m2 kokoinen parvitaso teräsrakenteisena rungon asennusten jälkeen.

Rakennuksen käyttötarkoituksen takia myös teräksiset kaiteet ovat merkittäviä täydentäviä rakenneosia henkilöturvallisuuden kannalta. Korkeat tilat vaativat myös lähes

Hybridiareena Hype

Tilaaja: Koy Kivenlahden Sports Center c/o Heimo Välinen Oy

Rakennuttajakonsultti: Marco Sivonen

Arkkitehti: L Arkkitehdit Oy

(pääsuunnittelija Harri Koskinen)

Rakennesuunnittelija:

Sweco Finland Oy

LVIA Suunnittelu: LVI Meskanen Oy

Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto

Tauno Nissinen Oy

Geosuunnittelu: Oy Rockplan Ltd

KVR-urakoitsija: Fira Rakennus Oy

Runkourakoitsija: OÜ Maru Betonitööd

Teräsrunko: Teraskompanjon Oü

Rungon elementit: Parma Oy

Julkisivun elementit: MH Betoni Oy

Julkisivupaneelit: Kingspan Oy

Lasijulkisivut: Stamper Solutions OÜ

poikkeuksetta väliseinien tukirakenteeksi teräsrungon ja myös IV-kuilujen ympärillä olevat pvp-seinät tuettiin teräsrungoilla. Teräsrakenteita on lisäksi käytetty pääsisäänkäynnin korkean aulatilan julkisivun tuentaan, katoksiin ja muun muassa sekundäärisiin portaikkoihin.

Elias Klasila, Vastaava rakennesuunnittelija Sweco

Kuva 6: Teemu Vanha-Viitakoski

Kuva 7: L Arkkitehdit Oy

SINKKI

– kestävään ja näyttävään rakentamiseen

HARTAANSILLASTA OULUN UUSI MAAMERKKI

1: Tuiran

Oyhdistävä

ja pyöräilysilta luo oululaisille uuden visuaalisesti kutkuttavan kulkuyhteyden niin arkeen kuin vapaa-aikaankin.

ulun Tuiran ja Hietasaaren yhdistävä kävelyn ja pyöräilyn silta on tuonut mukanaan mahdollisuuden hyödyntää jokisuistoa ja alueen virkistysreittejä entistä monipuolisemmin. Silta tarjoaa pysähtymispaikkoja meriluonnon tarkkailuun sekä helpottaa kaupunkilaisten arkista liikkumista Hietasaaren ja Tuiran kaupunginosien välillä. Silta on kaksijänteinen teräksinen kaarisilta, joka luo Oulujoen suistomaisemaan kevyen lintumaisen hahmon tunnusmerkiksi Hartaanselänrannan uudelle asuinalueelle. Silta juhlistaa valaistuna täydessä loistossaan myös Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Hartaansilta sai kunniamaininnan valittaessa Vuoden 2025 Teräsrakennetta.

Silta on kaksijänteinen (85 + 85 metriä) teräksinen kaarisilta, joka luo jokisuiston maisemaan kevyen lintumaisen hahmon tunnusmerkiksi Hartaanselänrannan uudelle asuinalueelle. Silta yhdistää alueen vastak kaiset rannat toisiinsa vaalien paikan luontoarvoja. Sillan ainut välitu ki sijoittuu salmen keskivaiheille väistäen lintujen suosiman matalikon ja lietetataresiintymät.

Sillan kansi ja sillä kulkeva kvl-väylä kaartelee hienovaraisesti S-muodossa tarjoten vaihtelevia näkymiä ja sillan kaari muodostaa port timaisen aiheen Hartaanrannan ja Vaakunakylän välille. Kansi levenee kummassakin jänteessä ulkokaarteen puolella, jolloin laajimpien näkymi en äärelle syntyy pysähtymiseen sopivat vyöhykkeet. Viemällä sillan kaari välituen kohdalla kansirakenteen ali ja kallistamalla se välituen molem min puolin vastakkaisiin suuntiin on saavutettu rakenne, joka ei nouse

Kuva 2: Kunniamaininta Vuoden Teräsrakenne -kilpailussa myönnettiin Oulun Hartaansillal le. Työstä palkittiin tilaaja Oulun kaupunki, arkkitehtisuunnittelija Ylitys Oy, rakennesuun nittelija Pontek Oy, pääurakoitsija YIT Infra Oy ja teräsrakenteiden toimittaja Steel Group Pohjanmaa Oy. Kuvassa kunniakirjojen kanssa kohteen suunnitteli joista maisema-arkki tehti Krista Muurinen Maanlumo Oy:stä ja arkkitehti Hanna

Hyvönen Ylitys Oy:stä. Pääsuunnittelija Juhani

Hyvönen Pontekista ei valitettavasti päässyt palkintojenja tilaisuuteen.

tarpeettoman korkeaksi matalapiirteisessä maisemassa ja on rakenneratkaisultaan uniikki jopa maailmanlaajuisesti.

Kevyen liikenteen väylän vaakageometria on sillalla sen keskikohdan (välituen) suhteen symmetrisessä S-mutkassa (säde 192 metriä). Väylän pystygeometria on samoin keskikohdan suhteen symmetrinen (säde 3000 m). Välituen kohdalla tasausviiva on korossa +5,50 ja sillan maatuilla +4,50. Sillan hyödyllinen perusleveys on 4,50 metriä, kasvaen välituen molemmin puolin ulkokaarteen puolella olevien levennysten kohdalla 6,2 metriin.

Hartaansilta

Teräksenkovaa osaamista. Hartaansilta hurmaa muotoilullaan sekä yhdistää ihmiset, luonnon ja kaupunginosat

Kuva

ja Hietasaaren

kävely-

1.

2.

Kuva 3: Hartaansilta luo pimeässä valaistuna yhtä aikaa rauhoittavan hartaan ja kihelmöivän maagisen kokemuksen. Pontek Oy:n yhdessä Ylitys Oy:n ja Maanlumo Oy:n kanssa suunnitteleman siltakokonaisuuden urakoi YIT Infra Oy. Sillan teräsrakenteet toimitti Steel Group Pohjanmaa Oy.

4:

Kuva

Yksityiskohta Oulun Hartaansillasta.

Silta on päällysrakenteen osalta kokonaan teräsrakenteinen, ja sekä kansi että kaari ovat ilmatiiviitä kotelorakenteita. Kannen rakennekorkeus on koko sillan pituudella 1,0 metriä. Myös kaaren kotelon korkeus on 1,0 metriä lukuun ottamatta aivan välituen kohtaa, jossa se on 1,20 metriä. Kaarikotelon leveys vaihtelee siten, että se on maa- ja välituilla 1,50 metriä ja kaaren ylimmillä kohdilla 1,0 metriä. Kaari on kallistettu sillan jänteissä väylän ulkokaarteen puolelle noin 22°. Sillan kaari ja kannen alapinnat on maalattu valkeiksi, kaiteet ja riipputangot mustiksi.

Kansirakenne on ripustettu kaaresta suunnilleen jänteen kymmenesosapisteistä (k≈8,5 metriä) noin 45° kulmassa vaakatasoon nähden olevilla halkaisijaltaan 52 mm:n riipputangoilla. Kaari on kiinnitetty sekä maatukiin että välitukeen jännitetyin tankoankkurein. Sillan kansi on tuettu maatukiin laakerein, joista sisäkaarteen puoleiset laakerit ovat ns. vetolaakereita eli estävät kannen nousemisen ylös laakereiden kohdalta. Kansi ei tukeudu lainkaan suoraan välitukeen vaan vain kaareen järein poikkipalkein sillan jänteiden ensimmäisten kymmenesosapisteiden kohdilla, joissa kansi ja kaari ovat samalla korkeudella.

Sekä maatuet että välituki on ankkuroitu kallioon punosankkurein sillan tuille rakenteen toiminnasta syntyvää voimakasta vaakatasossa vaikuttavaa vääntöä vastaan.

Sillan kaiteet muodostuvat noin 150 mm:n jaolla olevista Ø30 mm:n teräksisistä pyörötangoista, joita yhdistää niiden yläpäihin hitsattu teräslatta. Tähän lattaan on kiinnitetty Accoyapuusta (asetyloitu radiatamänty) valmistettu Umuotoinen käsijohde, jonka sisään on sijoitettu kvl-väylän valaisimet ja kaikki sillan valaistuksen ja sen ohjauksen tarvitsemat kaapeloinnit niin, etteivät ne ole lainkaan ulospäin näkyvissä. Näin sijoitetut kvl-väylän valaisimet mahdollistavat esteettömät pimeän ajan näkymät jokisuistoon. Kaarien valaistus on toteutettu sillan kannen kaarreosien ulkoreunaan kiinnitetyillä häikäisysuojatuilla ja säädettävillä valonheittimillä. Sillan kannen pintarakenteena on ohutkerrospäällyste (Bridgemaster, 6 mm). Kannen levennysten kohdilla päällysteen väri on tumman punainen ja muualla harmaa.

Sillan maatuilla on liikevaraltaan 100 mm:n vesitiiviit hiljaiset liikuntasaumalaitteet. Silta on varustettu massavaimentimin, joilla rajoitetaan sillan värähtelyt eurooppalaisten siltojen ns. mukavuuskriteerien vaatimalle tasolle.

Teksti perustuu Pontek Oy:n ja Ylitys Oy:n toimittamaan aineistoon

Kuvat 1 ja 3-4: Pontek Kuva 2: Sanna Liimatainen

MULLISTUS SANDWICHPANEELIEN ILMEESEEN

ilme. Kuvassa satiinipintainen Tetra-profiili.

Sandwich-paneelien uusi kolmiulotteinen pintavariointi tarjoaa julkisivuarkkitehtuurille täysin uudenlaisen modernin ja elävän ilmeen ja lisää lujuutta pienentäen samalla hiilijalanjälkeä. Ruukin uudet FM-tuotehyväksynnät takaavat laadun mm. vaativiin kansainvälisiin datakeskushankkeisiin, ja Sono-väliseinäelementti täydentää ääniympäristöratkaisuja.

Ruukki Construction ottaa rohkean askeleen kohti seuraavan sukupolven julkisivuratkaisuja esittelemällä neljä uutta sandwich-paneelien pintaprofiilia, jotka yhdistävät modernin kolmiulotteisen pinnan parannettuun mekaaniseen suorituskykyyn.

”Ruukin täysin uudenlaiset pintaratkaisut tarjoavat arkkitehdeille ja tilaajille mahdollisuuden erottautumiseen julkisivun modernilla ja hienostuneella ilmeellä. Tuomme uudesta julkisivujärjestelmästämme ensimmäisenä markkinoille Tetra M15/M15-profiilin, joka on herättänyt todella positiivista huomiota ja kiinnostusta kiertäessäni arkkitehtitoimistoja”, hankekehityspäällikkö Jukka Joensuu Ruukilta sanoo.

Kolmiulotteinen julkisivujärjestelmä on markkinoilla merkittävä uudistus ja ainutlaatuinen laajennus tuotevalikoimaan, sillä sandwich-paneelit ovat jo kolme vuosikymmentä perustuneet kaikilla valmistajilla pitkittäissuuntaisiin urituksiin.

Kuva 2: Uudenlaisen visuaalisen ilmeen lisäksi Tetra-profiilin kolmiulotteinen pinta on 20 prosenttia lujempi mahdollistaen materiaalin säästön ja pienemmän hiilijalanjäljen.

Tilaaja: Oulun kaupunki

Arkkitehtisuunnittelu: Ylitys Oy

Rakennesuunnittelu: Pontek Oy

Pääurakoitsija: YIT Infra Oy

Teräsrakenteet: Steel Group Pohjanmaa Oy

”Täysin uudenlaisen arkkitehtonisen ilmeen lisäksi uusi kolmiulotteinen julkisivurakenne on 20 prosentta lujempi, mikä mahdollistaa pienemmän materiaalinkäytön ja hiilijalanjäljen. Kevyempi rakenne, jossa on käytetty vähemmän materiaalia merkitsee myös maapallon kannalta kestävämpää rakentamista”, Ruukki Constructionin seinäpaneeleja ja julkisivutuotteita valmistavan Suomen Building Envelopes -yksikön portfoliopäällikkö Esa Lehtimäki sanoo.

Kolmiulotteisessa pinnassa myöskään rakennusten pitkän elinkaaren aikana tulevat kolhut ja mahdollinen ilkivalta eivät erotu läheskään yhtä helposti kuin pitkittäisuritetuissa ja muuten sileäpintaisissa julkisivupaneeleissa. Kolhujen näkymistä vähentää julkisivupaneelin muotoilun ohella uusi helmiäismäinen pinta.

”Julkisivu pysyy ilmeeltään hyvännäköisenä ja laadukkaana, eivätkä pallon osumat tai muut kolhut erotu lainkaan, kun rakennusta katsotaan kauempaa. Uudet pintaratkaisut tarjoavat myös arkkitehdeille mahdollisuuksia esimerkiksi sisäänkäyntien

Hartaansilta, Oulu

Kuva 1: Kolmiulotteisella pintavarioinnilla saadaan julkisivuille täysin uudenlainen

1.

2.

korostamiseen ja muuhun julkisivun rytmittämiseen”, Esa Lehtimäki sanoo.

”Uusi julkisivun pintajärjestelmä tarjoaa nyt yrityksille aidon mahdollisuuden erottautumiseen modernilla ilmeellä, onpa kyse sitten toimistorakennuksesta, kauppaketjusta tai logistiikkakeskuksesta. Lujempi rakenne mahdollistaa myös pidemmät jännevälit”, Jukka Joensuu toteaa.

Sono-väliseinäelementillä tehokas äänenvaimennus

Akustinen Ruukki Sono -väliseinäelementti on uusin ratkaisu Ruukin ääniympäristön uudistamiseen. Sono on sandwich-elementti, joka tarjoaa markkinoiden parhaan äänenvaimennuksen ja tuo akustista mukavuutta vaativiin sisätiloihin. Akustiikka on tärkeä osa rakennusten käyttäjäkokemusta sekä henkilökunnalle että asiakkaille.

Akustinen väliseinäelementti luo rauhallisemman ja tuottavamman ilmapiirin esimerkiksi toimisto- ja liiketiloihin sekä urheilu- ja monitoimirakennuksiin tai teollisuus- ja varastorakennuksiin. Se soveltuu käytettäväksi sekä uudiskohteissa että saneerauksen lisärakenteena kuivissa sisätiloissa.

”Meillä on Ruukilla kestävään kehitykseen liittyen neljä peruspilaria, joista yksi on ihmisten hyvinvointi. Ääniympäristöratkaisuillamme pyrimme luomaan ihmisille miellyttävän ja tuottavan ympäristön rakennuksessa. Ruukki Sono paneeli on uutuustuote, joka absorboi jopa 85 prosenttia äänestä tehden esimerkiksi äänekkäässä ympäristössä työskentelyn huomattavasti miellyttävämmäksi”, Esa Lehtimäki sanoo.

Optimoidun perforointikuvion ja korkealaatuisen mineraalivillaytimen ansiosta elementti vaimentaa tehokkaasti taustamelua, kaikuja ja jälkikaiuntaa.

Parempi ääniympäristö kohottaa työviihtyvyyttä ja työturvallisuutta ja voi vähentää poissaoloja kaikentyyppisissä työtiloissa tehtaista ja varastohalleista liike- ja toimistotiloihin. Akustisten ominaisuuksien lisäksi Ruukki Sono – väliseinäelementti on paloturvallinen. Sen avulla voidaan rakentaa kustannustehokkaasti yhä hiljaisempia ja keskittymistä vaativia tiloja paloturvallisuudesta tinkimättä. Korkealaatuinen mineraalivillaydin tarjoaa erinomaisen äänenvaimennuksen, ilmaäänieristävyyden ja paloturvallisuuden.

”Sono paneeli täydentää Ruukin muita ratkaisuja parempaan ääniympäristöön. Esimerkiksi verhoilutuotteet tai kantavat kattoprofiilit tarjoavat perforoituina mahdollisuuden huomattavaan äänenvaimennukseen, kun takana käytetään villaa tai muuta ääntä absorboivaa ja vaimentavaa materiaalia. Katoissa villaa on tavallisesti joka tapauksessa myös lämmöneristeenä”, Lehtimäki kertoo.

Väliseinäelementtiä voidaan käyttää niin uudiskohteissa kuin saneerauskohteiden lisärakenteissa sekä vaaka- että pystyasennettuna. Elementti on yhteensopiva Ruukin vakiomallisten sandwichpaneelien kanssa, sillä ponttirakenne on sama.

Alajärven tehtaalla valmistetun Ruukki Sono -elementin ulkopinnat ovat maalipinnoitettua terästä, ja vakiovärivalikoiman lisäksi tuotteesta on saatavilla lukuisia väri- ja pinnoitevaihtoehtoja arkkitehtonisen ilmeen viimeistelyyn. Laaja käyttöalue ja helppo asennettavuus tekevät siitä houkuttelevan valinnan suunnittelijoille ja rakentajille, jotka haluavat panostaa käyttäjämukavuuteen ja tilojen muunneltavuuteen.

FM-sertifioinnilla turvaa vaativiin hankkeisiin

Ruukki Constructionin Alajärven tehtaalla Suomessa valmistetut mineraalivillaeristeiset sandwich-paneelit ovat saaneet kansainvälisesti arvostetun FM Approvals -sertifikaatin, jota esimerkiksi datakeskushankkeissa ja muissa kansainvälisten investorien vaativissa projekteissa yhä useammin edellytetään.

”Ruukin sertifiointi sandwich-paneeleillemme on markkina-alueemme laajin.

FM-sertifikaatti (Factory Mutual Approvals) on yksi rakennusteollisuuden arvostetuimmista turvallisuussertifikaateista, ja sen saaminen edellyttää laajoja testikokonaisuuksia Yhdysvalloissa. Testeissä arvioidaan muun muassa rakennusmateriaalien kykyä kestää todellisia uhkatilanteita, kuten tulipaloja, mekaanista rasitusta ja sään ääriolosuhteita, Esa Lehtimäki sanoo.

FM-sertifioinnilla on erityistä merkitystä datakeskus- ja akkuteollisuusrakentamisessa, jossa rakennusten turvallisuus, palonkestävyys ja liiketoiminnan jatkuvuus ovat kriittisiä vaatimuksia. Datakeskukset sisältävät suuren määrän herkkää teknologiaa, jonka suojaaminen on keskeistä palveluiden saatavuuden ja vakuutusturvan kannalta.

Lisäksi FM-hyväksytyt sandwich-paneelit tarjoavat todistetusti pitkäikäisen ja kestävän suojan rakenteille, mikä on tärkeää jatkuvaa jäähdytystä, ilmanvaihtoa ja toimintavarmuutta vaativissa datakeskuksissa. Paneelien erinomainen palokäyttäytyminen sekä mekaaninen kestävyys tukevat rakentamisen tiukkoja vaatimuksia näissä kohteissa.

Sertifikaatti mahdollistaa paneelien hyödyntämisen korkeissa rakennuksissa ilman erityisiä rajoituksia. Lisäksi ulkoseinäratkaisut tarjoavat pidempiä jännevälejä ja paremman tuulikuormituksen kestävyyden verrattuna useisiin kilpaileviin tuotteisiin.

FM-sertifiointi edellyttää säännöllisiä tehdasauditointeja ja laadunvalvontaa, joiden myötä valmistusprosessin korkea taso varmistetaan jatkuvasti.

”Datakeskusten ohella FM-hyväksyntä helpottaa ratkaisujen käyttöä ja vahvistaa niiden laadun ja luotettavuuden muissakin vaativissa projekteissa, kuten akkumateriaali- ja muissa tehtaissa sekä logistiikkakeskuksissa. Kansainvälisille investoreille sertifioinnilla on erityisen suuri arvo ja se voi olla ratkaiseva tekijä tuotteiden valinnassa, mutta se vahvistaa sitoutumisemme tinkimättömään laatuun myös kotimaassa”, Jukka Joensuu sanoo. – SH

Kuvat 1-4: Ruukki

Ruukki Firewall

-järjestelmällä kevyt ja tehokas paloosastointi

Ruukki Firewall on yksinkertainen ja nopeasti asennettava sandwich-paneelijärjestelmä, joka muodostaa yhdessä kantavan runkorakenteen kanssa palo-osastoivan ja kevyen sekä palon- ja iskunkestävän palomuurirakenteen. Ratkaisu on tehokas verrattuna markkinoilla oleviin perinteisiin ja raskaisiin rakentamiskäytäntöihin.

Firewall-järjestelmä on suunniteltu pääasiassa rakennuksiin, joissa vaaditaan EI-Mluokan palomuuriseinää tai joissa on suuri palokuorma. Tällaisia ovat esimerkiksi palavien ja herkästi syttyvien aineiden varastot, lähellä toisiaan olevat rakennukset ja rakennukset, jotka joudutaan osastoimaan EI-M 120 minuutin palomuurirakenteella pienem-piin osiin.

Palomuuripaneelin vahvistettu liitosjärjestelmä on patentoitu. Ruukki Firewall soveltuu käytettäväksi kaikkien runkorakennemateriaalien, kuten teräksen, betonin tai puun kanssa.

Kuva 3: Ruukki Sono -väliseinäpaneeli absorboi jopa 85 prosenttia äänestä tehden esimerkiksi äänekkäässä ympäristössä työskentelyn huomattavasti miellyttävämmäksi.

Kuva 4: Ruukki Firewall -palomuuripaneelin vahvistettu liitosjärjestelmä on patentoitu.

Uusi Ruukki® Sono

Hiljaisuutta. Turvallisuutta. Käyttömukavuutta.

Akustinen, ääntä vaimentava elementti, jonka mineraalivillaydin luo miellyttävän ja ympäristöystävällisen tilan – toimistoihin, urheilu- ja monitoimirakennuksiin sekä teollisuuteen. Kestävä rakenne ja palonkestävyys varmistavat pitkäikäisen ja turvallisen ratkaisun.

www.ruukki.fi

MINNA CANTH SAA ARVOISENSA

NIMIKKOKOULUN KUOPIOON

Kuva 1: Uusi Minna Canthin koulu rakentuu Kuopion keskustan laidalle, uudistuvalle Mölymäen asuinalueelle. Lohkaremaisten rakennusmassojen viisteet ja katokset johdattavat rakennuksen ympäri, kohti puistoa ja pihalle avautuvia oppilassisäänkäyntejä.

Arkkitehtisuunnittelu, pääsuunnittelu, sisustussuunnittelu ja piha- ja vihersuunnittelu: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy

Arkkitehtityöryhmä:

Joona Koskelo, Arkkitehti SAFA (PS)

Timo Leiviskä, Arkkitehti SAFA (ARK projektipäällikkö)

Okko Saurama, Arkkitehti

Maisa Seppänen, Arkkitehti SAFA

• Tuure Kinnunen, Arkkitehti

• Tiina Myllynen, Rakennusarkkitehti

Sisustussunnittelu:

Anna Ervasti-Gussander, Sisustusarkkitehti SIO

Eeva-Liisa Hiltula, Muotoilija, sisustusarkkitehti SIO

Piha- ja vihersuunnittelu:

• Heini Kaskela, Arkkitehti SAFA, hortonomi (AMK)

Hanna Jokela, Arkkitehti

Kuopion Minna Canthin koulun uudet tilat valmistuvat syyslukukaudelle 2027. Rakennus tarjoaa tilat 720 oppilaan yläkoululle sekä monipuoliseen liikunta-, harrastus- ja asukaskäyttöön kouluajan ulkopuolella. Hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena kokonaisvastuu-urakkana, joka jatkui arkkitehtisuunnitelmat sisältäneen tarjouskilpailun jälkeen suunnitelmien kehittämisenä Rakennusliike Lapti Oy:n, Kuopion tilapalveluiden, arkkitehtien, pedagogien, käyttäjien ja erikoissuunnittelijoiden tiiviinä yhteistyönä. Rakennuspaikka sijaitsee Mölymäellä, Kuopion keskuskentän stadionin vierellä, vajaan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Koulun itäpuolelle rakentuu Mölymäen uudistuva asuinalue sinne kohoavine korkeine kerrostaloineen, ja lännessä on Haapaniemen vanhempaa, pienimittakaavaista rakennuskantaa. Uusi koulu sijoittuu näiden kaupunkialueiden rajalle ja on suunniteltu toimimaan välittävänä elementtinä niiden mittakaavan kaupunkikuvallisen luonteen välillä. Rakennuksen arkkitehtuuri ja muotokieli kiinnittyvät osaksi uudistuvan kaupunginosan modernia ilmettä, kun julkisivumateriaaleissa puolestaan on viitteitä perinteiseen puurakentamiseen.

Rakennusta ympäröivät katualueet ja Mölymäenpuisto rajaavat väliinsä tiiviin rakennuspaikan. Koulun pihat jatkuvat ilman rajaavia elementtejä urheilukeskuksen kentille ja puistomiljööseen. Pihan puolella sijaitsevien oppilassisäänkäyntien ja katualueen kulkuväylien varrella rakennusta kiertävät teräspilarien varassa kannatetut, alapinnaltaan puiset katokset, jotka tuovat niille pienipiirteistä mittakaavaa ja säänsuojaa. Huolto rajautuu rakennuksen pohjoisosien väliin, erotettuna katualueesta jalustakerroksen kohokuvioitua betonijulkisivua jatkavalla muurilla.

Suuren rakennuskokonaisuuden tilat on jaettu tontilla kolmen mittakaavaltaan pienempään lohkaremaiseen massaan, joiden viistetyt kulmat avaavat luontevia kulku- ja näkymäyhteyksiä rakennusta ympäröiville liikenneväylille ja rakennuksen sisäänkäynneille. Lohkareiden väliin sijoittuva korkea puuseinäinen pääaula erottuu julkisivuissa rakennuksen tiloja yhdistävänä sydämenä ja tuo tiloihin valoa sekä mahdollistaa näköyhteyden rakennuksen läpi. Aulasta avautuu lasiseinien kautta näkymiä sekä kohti länttä että puistoalueen yli itään aina Kuopion keskustaan ja Kallavedelle saakka. Aulan keskiössä sijaitsevat puuverhotut katsomo-

Kuva 2: Korkea puuseinäinen pääaula erottuu julkisivuissa rakennuksen tiloja yhdistävänä sydämenä ja tuo tiloihin valoa sekä mahdollistaa näköyhteyden rakennuksen läpi. Aulasta avautuu lasiseinien kautta näkymiä sekä kohti länttä että puistoalueen yli itään aina Kuopion keskustaan ja Kallavedelle saakka. Aulan keskiössä sijaitsevat puuverhotut katsomoportaat ja teräsrakenteinen, lohkaremaisen vapaan muodon saanut näyttämötila.

portaat ja teräsrakenteinen, lohkaremaisen vapaan muodon saanut näyttämötila.

Oppimisen tilat jakautuvat kolmeen kerrokseen. Maantasossa sijaitsevat liikunnan, musiikin sekä taito- ja taideaineiden opetustilat, palvelukeittiö sekä ruokailun ja tapahtumien paikkana pääaula. Toisessa kerroksessa on luonnontieteiden ja kotitalouden erikoisluokat, henkilökunnan ja oppilashuollon työtilat sekä niiden välissä aulan ylätasanteella oppilaskunnan ja nuorisotyön tilat. Kolmannessa kerroksessa yleisopetuksen tilat rakentuvat soluaulojen ympärille.

Yhteisopettajuus on ollut tilojen pedagogisen suunnittelun keskiössä ja tilojen muunneltavuus on suunniteltu tukemaan joustavasti päivittäistä toimintaa. Eri kokoiset ja luonteeltaan vaihtelevat opetustilat voidaan rauhoittaa visuaalisesti ja akustisesti keskittymistä vaativaan työskentelyyn, mutta tarvittaessa ne myös yhdistyvät suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joista opiskelu voi laajeta soluaulaan.

Julkisivupinnoilla ja sisustuksen materiaaleissa on teemana materiaalin ulkonäön ja tekstuurin luonnollinen kauneus. Se toistuu julkisivujen ja lattioiden betonipinnoissa, julkisivujen harmaantuvassa, ja kuultokäsitellyssä puussa sekä metalliosien metalliväreissä. Sisätiloissa luonnollinen materiaalipaletti täydentyy harkitulla värien käytöllä eri pintamateriaaleissa.

Lisäksi koulun päätiloja ilahduttaa ja elähdyttää niihin toteutettava prosenttitaide, jonka toteutuksessa rakennushankkeeseen valikoitavien taiteilijoiden yksilölliset teokset integroituvat osaksi solualojen ja pääaulan seinä- ja kattopintoja.

Timo Leiviskä arkkitehti SAFA Lukkaroinen Arkkitehdit

Kuvat 1-2: Lukkaroinen Arkkitehdit

Kuvat 3-4: Anstar

Kuva 5: Lapti

Kuva 3: Välipohjan ontelolaatat on kannatettu laataston sisään sijoittuvilla Anstarin Low Carbon A-Beam W -liittopalkeilla, jotka pienentävät myös kohteen hiilijalanjälkeä.

Kuva 4: Rakentaminen on nopeaa, kun liittopalkit asennetaan Anstarin piilokonsoleilla betonisiin monikerrospilareihin ja toleranssit on sovitettu yhteen.

Kuva 5: Minna Canthin koulussa on betonielementeistä tehty pilari-palkkirunko, joka yhdessä Anstarin teräksisten liittopalkkien kanssa mahdollistaa tilojen ja talotekniikan suuren muuntojoustavuuden.

KUOPIOON VÄHÄHIILINEN JA MUUNTOJOUSTAVA KOULU

Lapti rakentaa Kuopioon Minna Canthin koulua, joka valmistuttuaan syyskaudelle 2027 tarjoaa uudet tilat 720 oppilaalle sekä monipuoliseen iltakäyttöön. Anstarin tehtaalla valmiiksi vähähiilisellä betonilla valetut liittopalkit sopivat hyvin Rakentamisen Laatu RALA ry:n vähähiilisen rakentamisen arvonluonnin johtamisen pilottihankkeeseen. Ne varmistavat osaltaan tilojen ja talotekniikan muuntojoustavuuden ja rakennuksen pitkän elinkaaren.

Kuva 1: Kuvakaappaus tietomallista aulan teräsrakenteista. 1.

Kolmikerroksisen ja pinta-alaltaan 10200 m²:n koulun tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi. Iltakäyttö parantaa kuntalaisten palveluita ja tehostaa tilojen käyttöastetta. Esimerkiksi koulun sydämenä toimivan pääaulan ravintola, näyttämö ja katsomoportaat muodostavat kokonaisuuden, jota voi käyttää yhdessä tai erikseen opetustarkoituksiin, tapahtumiin ja iltakäytössä.

Rakennusinvestoinnin kokonaissumma on 29,3 miljoonaa euroa. Hankkeen kehitys- ja toteutusvaiheessa pyritään vähähiilisyyteen. Hanke on Rakentamisen Laatu RALA ry:n vähähiilisen arvonluonnin johtamisen pilottihanke.

Koulun energiatehokkuus on parasta A-energialuokkaa, ja rakennuksessa hyödynnetään aurinkopaneelijärjestelmää. Siinä käytetään energiatehokkaita, kestäviä ja ekologisia ratkaisuja, joilla varmistetaan koulun taloudellinen käyttö ja ylläpito sekä pitkä elinkaari.

”Rakennuksessa on pääosin betonielementeistä tehty pilaripalkkirunko, joka yhdessä Anstarin teräksisten liittopalkkien kanssa mahdollistaa tilojen ja talotekniikan suuren muuntojoustavuuden. Teräksiset liittopalkit antavat betonisia leukapalkkeja enemmän huonekorkeutta ja tilaa taloteknisten järjestelmien asennuksille, joita on paljon nykyaikaisessa koulussa lukuisine erikoisluokkineen”, hankkeen vastaava mestari Petteri Ovaska Rakennusliike Laptista sanoo.

Kohteessa välipohjan ontelolaatat on kannatettu laataston sisään sijoittuvilla Anstarin Low Carbon A-Beam W -liittopalkeilla, joilla päästään tehokkaan liittovaikutuksen vuoksi edullisesti pitkiin jänneväleihin ja muuntojoustaviin tilaratkaisuihin.

”On todella hyvä, että Anstarin liittopalkit on valettu tehtaalla valmiiksi vähähiilisellä betonilla. Valmiiksi valetut palkit säästävät työtä työmaalla, parantavat työmaan kosteu-

denhallintaa ja hoitavat samalla liittopalkkien palosuojauksen ilman erillistä palosuojausta työmaalla”, Petteri Ovaska sanoo.

”Ympäristö- ja vähähiilisyysasiat ovat Laptille tärkeitä”, Ovaska painottaa.

Liittopalkit nopeita asentaa

Anstar on toimittanut liittopalkit työmaalle ja Lapti on hoitanut asennukset omana työnä.

”Yhteistyö on toiminut hyvin ja liitokset ovat osuneet kohdilleen”, Petteri Ovaska kertoo.

Celsa Steel Service on toimittanut kohteeseen harjateräkset, valmisraudoitteet ja -verkot.

”Lapti tekee paljon omana työnä perustusja runkotöitä ja monia sisävalmistustöitä. Laptin oma talotekniikka tekee LVI- ja sähkötöitä.”

Keskeisiä toimittajia ovat Anstarin teräsrakenteiden ohella muun muassa Lujabetoni ja Rudus betoni- ja betoniporrastoimittajina sekä LapWall kattoelementtitoimittajana. Urakoitsijoista Ovaska nostaa esiin Maanrakennus Järveläisen maarakennustöistä vastaavana urakoitsijana.

Teräsrunkotöistä vastaa Änäkkälän Teräs Oy ja metalli-ikkunat ja -ovet toimittaa SteelPrisma-Metallit Oy.

Lapti toteuttaa hankkeen Kuopion kaupungille yhteistoiminnallisena tavoitehintaurakkana, jossa Lapti vastaa myös suunnittelun ohjauksesta.

”Tämä urakkamuoto hyödyttää molempia osapuolia”, Petteri Ovaska korostaa.

Hankkeen kosteudenhallinnassa hyödynnetään Kuivaketju 10 -toimintamallia, ja P1-puhtausluokan kohteessa pölynhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Mölymäen Kaartokadulle jalkapallostadionin ja Mölymäenpuiston viereen rakennettava uusi koulu korvaa vuonna 1962 valmistuneen

Niiralassa sijaitsevan koulun, joka puretaan myöhemmin.

Talotekniikalle reilusti tilaa

Kohteen rakennesuunnittelun projektipäällikkö Reetta Horto A-Insinööreistä kertoo, että Minna Canthin koulun kaltaista rakenneratkaisua on hyödynnetty monissa koulu- ja päiväkotihankkeissa, joita on ollut viime vuosina useita myös hänen omalla suunnittelupöydällään.

”Kantavat ja jäykistävät betoniset ulkoseinät sekä pilari-palkkirunko yhdistettynä teräksisiin liittopalkkeihin mahdollistavat joustavan tilasuunnittelun ja hyvän muuntojoustavuuden. Koulu- ja päiväkotirakennuksissa on paljon suuria ilmanvaihtokanavia ja muuta talotekniikkaa, joten jokainen liittopalkin tuoma lisäsentti alakattoasennuksille on tärkeä hyöty”, Reetta Horto sanoo.

Horton mukaan liittopalkeilla on päästy Minna Canthin koulussa hyvin pidempiinkin, jopa 13 metrin jänneväleihin.

”On mukava suunnitella runkoja joissa on käytetty liittopalkkeja, koska esimerkiksi talotekniikan asennusten betonipalkkeihin aiemmin vaatimat reikäpiirustukset jäävät kokonaan pois. Anstar on tehnyt suunnitteluprosessin suunnittelijaystävälliseksi. Toimitamme heille lähtötietoina tasopiirustukset ja IFC-mallin ja saamme heiltä suunnitelmat IFC-mallina takaisin”, Reetta Horto toteaa.

Hän muistuttaa, että liittopalkkien mahdollistama talotekniikan ja tilasuunnittelun muuntojoustavuus helpottaa myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista ja auttaa täten pidentämään rakennuksen elinkaarta. Kunta voi esimerkiksi tulevaisuudessa lasten määrän vähentyessä muuttaa tilat helpommin vaikkapa hoivakodiksi tai myydä rakennuksen muuhun käyttöön.

”Rakennuksessa on teräksisiä liittopalkkeja yhteensä noin kilometri. Rakennuksen ulkopuolta laajasti kiertävissä katoksissa on terästä noin kymmenen tonnia, IV-konehuoneen tukirakenteissa noin 1700 kiloa ja aulaan tulevan näyttämön rakenteissa sekä katsomon porrasrakenteissa vajaa tuhat kiloa”, Horto kertoo.

Reetta Horto pitää teräksen etuina suurten jännevälien lisäksi muun muassa kestävyyttä, keveyttä ja joustavuutta.

”Koulussa tilaajien on mietittävä myös ilkivaltaa, ja teräs kestää hyvin esimerkiksi ulkokatosten rakenteissa kovaa kulutusta. Minna Canthin koulussa aulan katsomon

rakenteet on helppo toteuttaa teräksestä siltamaisina rakenteina niin että niiden alapuolelta pääsee kulkemaan.”

Horton mukaan eri rakenteissa käytetyt materiaalit ja jännevälit on optimoitu kokonaistaloudellisuuden ja samalla myös ympäristön näkökulmasta, ja asennettavuus on huomioitu kaikessa suunnittelussa.

”Esimerkiksi liittopalkit asennetaan

Anstarin piilokonsoleilla betonisiin monikerrospilareihin, jotka nousevat perustuksista yläpohjan tasolle asti. Ilmeisen hyvin ovat asennukset menneet paikoilleen. Yhteistyö on sujunut hankkeessa hyvin ja Laptin kanssa on ollut kiva tehdä töitä”, Reetta Horto sanoo.

Esivalmistusaste kasvaa

”On mukava huomata, että tehtaalla valmiiksi betonoidun liittopalkin markkinaosuus kasvaa ja asiakkaat haluavat sitä yhä enemmän. Ratkaisu näyttää tarjoavan asiakkaille selkeitä hyötyjä, kun esivalmistusastetta halutaan nostaa mahdollisimman ylös. Lapti on meille pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa yhteistyö on laadukasta. He ovat käyttäneet sekä työmaalla että tehtaalla valettavia palkkeja, ja tuntuu että valmiiksi tehtaalla valettu

Kuva 2: Tehtaalla valmiiksi betonoitu liittopalkki nopeuttaa työmaata ja parantaa kosteudenhallintaa. 2.

A-Beam -palkki on heillä jo selvästi kysytympi vaihtoehto”, liiketoimintajohtaja Tomi Tuukkanen Anstarilta sanoo.

Sen lisäksi että asennusnopeus kasvaa kun valuvaihe jää työmaalta pois, valmiiksi betonoitu liittopalkki parantaa työmaan kosteudenhallintaa.

”Palkki ehtii kuivua jo tehtaalla, ja meillä on pitkäaikaisella tutkimuksella ja reseptikehityksellä saatu veden osuus betonimassoissa niin alhaiseksi, että tuote on kosteusteknisesti poikkeuksellisen hyvin toimiva. Tehtaalla on paremmat olosuhteet käyttää vaativampia massoja kuin työmaalla”, Tuukkanen toteaa.

Tehtaalla valetussa palkissa käytetään GWB 85 -luokiteltua betonimassaa, jolla on 15 prosenttia pienemmät hiilipäästöt kuin tavallisessa betonissa.

”Vähäpäästöisyys on tilaajille yhä tärkeämpää.”

Lähes kilometrin liittopalkkitoimituksen lisäksi Anstar toimittaa Minna Canthin kouluun vakioteräsosia, kuten ontelolaattakannakkeita sekä betonipilareihin ja muihin betonirakenteisiin liittyviä teräsosia.

”Vastaamme omien tuotteidemme suunnittelusta ja mitoituksesta kohdekohtaisesti, se on meillä normaalia suunnittelu- ja projektipuolen työtä. Tässä kohteessa suunnittelumme rajautuu liittopalkkeihin ja ontelolaattakannakkeisiin. Teemme aina tiivistä yhteistyötä päärakennesuunnittelijan kanssa”, Tomi Tuukkanen sanoo.

Helppo asennettavuus on Tuukkasen mukaan keskeinen vahvuus

Anstarin ratkaisuissa.

”Kun betonipilareissa on teräksiset piilokonsolit jotka asettuvat meidän liittopalkkiin ja toleranssit on sovitettu hyvin yhteen, asentaminen on todella helppoa ja nopeaa. Yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään järjestelmää voi verrata aikuisten legorakentamiseen.”

Joustavuuden merkitys korostuu

Myös työmaan työturvallisuus paranee, kun liittopalkkeihin asennetaan jo tehtaalla valmiita muotituksia työmaalla tehtäviin valuihin ja kiinnitysholkkeja turvakaiteiden asentamiseen.

”Yhteistyö hankkeessa on sujunut meidän näkökulmasta todella hyvin. Päärakennesuunnittelijalta on tullut lähtötiedot meille oikein hyvissä ajoin ja rakennusliikkeen kanssa yhteistyö on ollut saumatonta kuten ennenkin”, Tomi Tuukkanen sanoo.

Samaan aikaan kun asuntorakentaminen on hiljaista, kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita rakennetaan paljon eri puolilla Suomea.

”On ollut hienoa nähdä, että meidän tuotteilla on kovaa kysyntää myös julkisissa hankkeissa. Meillä on paljon toimituksia käynnissä ja käynnistymässä, ja lähes kaikissa hankkeissa meiltä tilataan nimenomaan tehtaalla valmiiksi betonoitua liittopalkkia. Myös toimistorakentamisessa liittopalkin mahdollistama tila- ja talotekniikkasuunnittelun joustavuus nähdään tärkeäksi eduksi”, Tomi Tuukkanen sanoo.

Anstar vastaa voimakkaasti kasvaneeseen kysyntään tehdaslaajennuksella. Noin kolmen miljoonan euron investointi on yhtiön historian suurin.

”Rakennusalan trendit tukevat yhä vahvemmin teollista esivalmistusta. Muun muassa valmiiksi betonoitujen liittopalkkien kysyntä kasvaa

nopeasti, sillä ne säästävät aikaa ja kustannuksia työmailla sekä vastaavat modernin rakentamisen vaatimuksiin. Samalla myös liitososien kysyntä on kasvussa”, Anstarin toimitusjohtaja Tero Viljakainen sanoo.

Runkorakentamisen toimintaympäristö on murroksessa, kun lämpenevä ilmasto asettaa haasteita työmaalla tehtäville betonivaluille. Valmiiksi valettujen liittopalkkien edut korostuvat erityisesti kosteuden hallinnassa ja työmaan ajankäytössä. Samalla rakentamisessa vahvistuu suuntaus muuntojoustaviin ratkaisuihin, jotka parantavat tilankäytön kustannustehokkuutta ja joustavuutta rakennusten koko elinkaaren aikana. - SH

Kuvat 1: A-Insinöörit Kuvat 2: Anstar

Tehokkaammin ja turvallisemmin.

Autamme sinua onnistumaan.

A-BEAM W® VALMIIKSI BETONOITU LIITTOPALKKI

Rakentamisessa tehokkuus, turvallisuus ja laatu ovat avainasemassa. Anstarin A-BEAM W® -palkki on markkinoilla ainutlaatuinen ratkaisu, joka yhdistää kustannustehokkuuden ja korkealaatuisen rakentamisen.

• Tehtaalla betonoidut palkit vähentävät merkittävästi työmaalla tarvittavaa työaikaa, mikä parantaa kustannustehokkuutta ja työturvallisuutta.

• Vakioiduissa tehdasolosuhteissa tapahtuva betonointi varmistaa laadukkaan lopputuloksen.

• Palkkien kokoonpano tapahtuu Villähteellä, josta tuotteet toimitetaan suoraan rakennustyömaille.

JYVÄSKYLÄÄN VALMISTUU UUDEN AJAN AUTOTALO

Jyväskylän Autotarvikkeelle valmistuu 2026 uusi suuri ja huippumoderni kahden rakennuksen autotalo Jyväskylän Seppälään. Urakoitsija P2V on erityisen tyytyväinen teräsrungon toimittaneen TSV Steelin teräsrakenteiden laatuun ja mittatarkkuuteen sekä asennuksen sujuvuuteen. Inveco on toimittanut rakennuksen nykyaikaisen ilmeen viimeistelevät julkisivupaneelit.

Pinta-alaltaan noin 8300 m²:n hankkeessa, jolla Jyväskylän Autotarvike osaltaan vastaa autoilun sähköistymiseen, rakennuttajakonsultti ja arkkitehti- ja rakennesuunnittelija on WSP Finland ja projektinjohtourakoitsijana P2V Rakennus. Teräsrakenteiden suunnittelija on Introgroup Oy.

”Hankkeen alkuvaiheessa vertailimme WSP:n ja suunnittelijoiden kanssa erilaisia materiaalivaihtoehtoja liimapuusta teräkseen. Teräkseen päädyttiin muun muassa siksi, että teräksellä säästetään seinistä paljon pinta-alaa hyötykäyttöön ja sillä päästään pitkiin jänneväleihin ja nopeaan toteutukseen. P2V joka rakentaa uuden autotalon projektinjohtourakkana ilmoitti meille, että tämän mittavan hankkeen pitäisi olla valmis yhdeksässä kuukaudessa”, Jyväskylän Autotarvike Oy:n toimitusjohtaja Harri Välimäki sanoo.

Teräs sopii materiaalina myös ilmeeltään hyvin modernille autotalolle.

”Yhteistyö on toiminut hankkeessa erittäin hyvin ja aikataulu on pitänyt. Teräsrakenteiden asennus sujui hyvin nopeasti”, Harri Välimäki kertoo.

Myynnin noin 3100 m²:n rakennukseen tulee uusien Volkswagenien ja Audien sekä Volkswagenin hyötyajoneuvojen myymälä sekä 120-paikkainen lounasravintola ja hallinnon tilat toiseen kerrokseen. Suurempaan noin 5200 m²:n jälkimarkkinointirakennukseen tulee huoltokorjaamo, peltikorjaamo, varaosamyynti sekä niin sanottu suorapalvelu ja hyötyajoneuvoille omat huollon tilat.

”Meille tulee myös akkukorjaamotila, jossa on tarvittavat nosturit ja kapasiteetti töiden nopeaan sujumiseen. Olemme käyneet tutustumassa kollegoiden uusiin tiloihin ja olemme varautuneet uusissa toimitiloissamme liikenteen sähköistymiseen lähinnä akkuteknologian osalta niin hyvin kuin tämän päivän tiedoilla on mahdollista”, Harri Välimäki sanoo.

Teräksellä tehokkaat tilat

Hankkeen vastaava työnjohtaja Matti Mestsaninov P2V Rakennus Oy:stä kertoo, että

1: Teräs on päämateriaali Jyväskylän Autotarvikkeen uudessa kahden rakennuksen huippunykyaikaisessa autotalossa. Teräs maksimoi hyötytilan, ja sillä päästään pitkiin jänneväleihin ja nopeaan toteutukseen.

Kuva 2: Teräsrunko on ostettu asennettuna TSV Steel Oy:ltä ja seiniin asennetaan Invecon toimittamat 140 mm:n pelti-uretaani-pelti -elementit. Teräsrunko on erittäin mittatarkka ja asennus on sujunut nopeasti. Rungon suunnittelussa tavoittena oli löytää ratkaisu, joka yhdistää keveyden, lujuuden ja taloudellisuuden ilman kompromisseja toimivuuden suhteen.

rakennustyöt käynnistettiin huhtikuussa ja rakennukset luovutetaan tilaajalle helmikuun lopussa.

”Rakennuksessa on teräsrunko, joka on ostettu asennettuna TSV Steel Oy:ltä, ja seinät ovat Invecon toimittamia pelti-uretaani-pelti -elementtejä. Betonielementit ja ontelolaatat on toimittanut BetSet Oy. Asennuskolmio Oy on asentanut Invecon PIR-seiniä ulkokuoreen ja betonielementit”, Matti Mestsaninov sanoo.

Rakennuksissa on teräspilarit ja -palkit sekä teräksiset kattoristikot. Välipohjat on kannatettu WQ-palkeilla. Rakennusten sisäkorkeus on noin 8,5 metriä ja teräsristikoiden korkeus noin kaksi metriä.

Yläpohjarakenteena on LapWall Elementit Oy:n toimittamat puukattoelementit.

”Yhteistyö osapuolten kesken on sujunut meidänkin näkökulmasta loistavasti. Varsinkin TSV Steelin kanssa sekä sopimuksellisesti että aikataulun ja laadun osalta osalta kaikki on mennyt todella hyvin. Itse yllätyin esimerkiksi siitä, miten hyvin osat oli hitsattu. Noin 8300 neliön projektissa on paikan päällä jouduttu

korjaamaan kiinnityspisteitä vain kahdessa tai kolmessa paikassa. Se on äärimmäisen vähän, eli toleranssi on käytännössä nolla ja mittatarkkuus erinomainen, Mestsaninov toteaa.

Toinen positiivinen yllätys oli TSV Steelin asennusryhmän tehokkuus.

”Nosturiauton kuljettajan ja nosturikuskin lisäksi asennusryhmässä oli pääosin vain yksi asentaja. Kolmen monitaitoisen osaajan asennusryhmä suoriutui myymälärakennuksen teräsrungon asentamisesta kolmessa viikossa ja suuremman korjaamorakennuksen osalta neljässä viikossa. Asennustyö oli hyvin suunniteltu ja osat kävivät toisiinsa ongelmitta.”

Invecon PIR-seinäelementeillä (pelti-uretaani-pelti) saavutetaan tehokas lämmöneristävyys vain 140 mm:n kokonaispaksuudella.

”Teräsrakenteilla saavutetaan tilansäästöä ja tehokkuutta. Todella kapeilla ja kevyillä ristikoilla päästään suuriin jänneväleihin ja tilojen hyvään käytettävyyteen. Teräsrakenteisiin on helppo kiinnittää myös lisäteräksiä korjaamolaitteille. Tiloissa on paljon keloja, letkuja ja puhaltimia ja muita laitteita”, Mestsaninov sanoo.

Kuva

Kuva 3: Teräsrungossa on käytetty pääasiassa putkiprofiileja sekä tasoissa I-profiileja ja WQ-palkkeja. Kuva jälkimarkkinointirakennuksen taräsrakenteiden suunnittelumallista.

Kuva 4: Rungon pystytys toteutettiin kehä kerrallaan.

Teräsrunkoa lähes 300 tonnia

P2V Rakennus on asentanut omana työnä täydentäviä teräsrakenteita, kuten portaita ja korjaamolaitteiden tukirakenteita.

”Muokkaamme ja hitsaamme niitä paikan päällä pitkästä tavarasta. Meillä on luokkahitsari työmaalla”, Mestsaninov kertoo.

TSV Steelin toimitusjohtaja Mikko Roivainen kertoo, että Jyväskylän Autotarvikkeen uusi autotalo on yhtiölle teräsrungon osalta suurin omaa suunnittelua oleva kohde. TSV Steel vastasi myös teräsrungon suunnittelusta. Teräsrungon rakennesuunnittelun hoiti TSV Steelin yhteistyökumppani Introgroup Oy. Runkoon toimitettiin teräsrakenteita yhteensä lähes 300 tonnia. Asennustöissä oli TSV Steelin oma työryhmä ja nostoissa aliurakoitsija.

”Tiedämme, että kohteesta on käyty tarjousvaiheessa kova kilpailu ja vaikka meidän pohjoisen tehtaistamme työmaalle on matkaa, niin silti projekti on ollut meille myös taloudellisesti positiivinen. Tällöin täytyy olla tyytyväisiä kilpailukykyymme myös tämän tyyppisissä kohteissa”, Mikko Roivainen sanoo. Roivainen antaa P2V Rakennukselle erikoismaininnan siitä, että he ovat hoitaneet rakennusurakoitsijan ja tilaajan roolinsa teräsrunkotoimittajaan päin todella hienosti.

”Rakennusliikkeen kanssa tämä hanke on hoidettu sen verran hyvin, että olemme päässeet yhdessä kiinni myös seuraaviin merkittäviin projekteihin täällä Keski-Suomen alueella”, Mikko Roivainen sanoo.

”Pintakäsittelyn on hoitanut meidän toinen hyvä yhteistyökumppanimme Tornion KaMa-Palvelut Oy. He ovat vasta laajentaneet meidän toisen teräsrakennetehtaamme vieressä sijaitsevaa maalaamoaan yhdeksi Suomen suurimmista rahtimaalaamoista. He ovat todella tehokkaita ja joustavia, ja työn laatu ja tuotteiden läpimenoajat ovat erinomaisia”, Mikko Roivainen sanoo.

”Jälkimarkkinoinnin runko on ollut ylimitoitettuna R15, jolloin pintakäsittelyksi on

riittänyt sisäpuolisissa rakenteissa normaali yhden kerran epoksi. Automyynnin rakennus on palosuojamaalattu R30”, Roivainen jatkaa.

Rakenteellinen optimointi korostui

Kohteen teräsrakennesuunnittelija Teemu Ruuhijärvi Introgroupista kertoo, että kustannustehokkuuden ja rakenteellisen optimoinnin merkitys korostui suunnittelussa.

”Tavoittena oli löytää ratkaisu, joka yhdistää keveyden, lujuuden ja taloudellisuuden ilman kompromisseja toimivuuden suhteen”; Teemu Ruuhijärvi sanoo.

Teräsrungossa on käytetty pääasiassa putkiprofiileja sekä tasoissa I-profiileja ja WQpalkkeja. Jälkimarkkinointirakennuksessa teräsrungon kokonaismassa on noin 191 tonnia ja suurin jänneväli noin 19 metriä. Automyynnin rakennuksessa rungon kokonaismassa noin 98 tonnia ja suurin jänneväli noin 23 metriä.

”Vaativin osa suunnittelua liittyi rungon jäykistämiseen. Rakennusten poikkisuunnassa runko on kehäjäykistetty ja pituussuunnassa jäykistyksessä on hyödynnetty ulkoseinien terässiteiden lisäksi rakennuksen keskellä olevia betonirakenteita. Ristikoiden yläpaarteiden nurjahdustuentana hyödynnettiin kattoelementtejä”, Ruuhijärvi kertoo.

Rungon pystytys toteutettiin kehä kerrallaan. Ensin asennettiin pilarit, jonka jälkeen laskettiin ristikot paikoilleen ja väliin asennettiin katon tasositeet. Ontelolaatat sovitettiin teräsrungon väliin.

”Kokenut teräsrakenneurakoitsija osasi haluta jo suunnitteluvaiheessa meiltä ristikoiden väliin niin sanottuja apusauvoja, joilla saatiin linjattua ristikot asennuksen aikana paremmin paikoilleen, kun ristikoiden yläpaarteen nurjahdustukena normaalisti käytettyjä tasositeitä ei ristikoiden jänteen välissä ollut.”

Ruuhijärven mukaan teräs valikoitui materiaaliksi sen keveyden ja nopean asennettavuuden ansiosta.

”Teräksen avulla pystyttiin saavuttamaan

pitkät jännevälit ja tilaratkaisut, jotka tukevat rakennusten käyttötarkoitusta. Molempien rakennusten suunnittelu tehtiin sujuvassa yhteistyössä hankkeen muiden osapuolten kanssa. Yhteistyötä sujuvoitti rungon mallinnus, jolloin yhteensovitus oli melko mutkatonta muiden suunnittelijoiden kanssa”, Teemu Ruuhijärvi kertoo. – SH

Havainnekuva 1: WSP

Kuvat 2 ja 4: P2v Rakennus Oy Kuva 3: Introgroup Oy

Jyväskylän Autotarvike Oy:n uudet toimitilat

Jälkimarkkinointirakennus 5158 m²

Automyymälärakennus 3129 m²

Rakennuttaja: R. Ruth Oy

Vuokralainen: Jyväskylän Autotarvike Oy

Rakennuttajakonsultti ja valvoja: WSP Finland Oy

Projektinjohtourakoitsija: P2V Rakennus Oy

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: WSP Finland Oy

Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy

Teräsrunkosuunnittelu: Introgroup Oy

LVIS-suunnittelija: Granlund Oy

Teräsrunkotoimittaja: TSV-Steel Oy

PIR-ulkoseinäelementtitoimittaja: Inveco Oy

Puukattoelementtitoimitus: LapWall Oyj

Teräsrunkourakoitsija: TSV-Steel Oy

Betoni- ja PIR-elementtien asennukset: Asennuskolmio Oy

3. 4.

TERÄS TAIPUU. AIKATAULU EI.

Miltä kuulostaisivat teräsrakenteet, joiden lopputulos tuntuu kevyeltä?

Yhdistämme suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, jossa aikataulut pitävät ja liitokset osuvat kohdalleen. Kustannustehokkaimmin rakenteet loksahtavat paikoilleen, kun nappaat meidät mukaan jo hankkeen kehitysvaiheessa.

Ymmärrämme työmaiden rytmin, yhteensovittamisen ja sen, että pienikin viive vaikuttaa kokonaisuuteen. Siksi teemme asiat teille mahdollisimman helpoiksi. Tuloksena ratkaisu, joka toimii, ja kumppani, johon voi nojata uudestaankin.

Metallimiehenkatu 7 95450 Tornio tsvsteel.fi

Tarjouslaskenta ja projektit 040 867 9498 mikko.roivainen @tsvsteel.fi

Kuva 1: Pasi Koivisto tuli SS-Teraconiin kesätöihin vuonna 1994. Kesän päätteeksi hänestä tuli yrityksen ensimmäinen palkattu työntekijä, 2000-luvun vaihteessa yhtiön yksi osakas ja vuoden 2018 alussa yhtiön toimitusjohtaja.

eri sarjoissa kuin he. Ajoin kilpaa vuoteen 1983, kunnes myin mikroautoni. Myös mikroauton huollosta vastasin pääosin itse. Mikroautoilun rinnalle tuli peltoautoilu kaverin kotona 13-14 -vuotiaasta alkaen ja oma mopo heti, kun mopolla pääsi luvallisesti ajamaan. Ja autonajokortti piti sitten ehdottomasti saada samana päivänä, kun täytin 18. Moottoripyöränkin olisin halunnut, mutta isäni ei antanut minun ostaa kevaria.”

”Minulle oli selvää, että menen peruskoulun jälkeen lukioon. Koulussa tykkäsin fysiikasta ja pidin matematiikkaakin kiinnostavana. Olen huomannut, että fysiikassa oli silloin kouluaikana samoja elementtejä, mitä nyt rakennesuunnittelussa tulee vastaan, joten siinä mielessä ajatus lähteä tekniikan alalle oli luonteva. Toki on todettava, että lukio oli minulle myös tapa saada lisäaikaa sen päättämiseen, mitä haluaa tehdä työkseen. Mutta jo ylioppilaskeväänä 1986 tiesin, että haen Porin teknilliseen oppilaitokseen ja TTKK:lle Tampereelle. Pääsin molempiin. Kun neljä kaveriani pääsi myös TTKK:lle, valitsin suunnaksi Hervannan. Opintoni aloitus tosin venähti syksyyn 1988, kun päätin hoitaa armeijan alta pois. Olin ensin 6 kuukautta isän firmassa töissä, sitten 11 kuukautta Säkylässä Porin prikaatin PST-ohjusjoukoissa, AUK:ssa ja RUK:ssa ja sitten vielä 6 kuukautta isän firmassa ennen kuin muutin Hervantaan.”

KIPINÄN

TEKNIIKKALEGOT JA TYÖ NAULAPOIKANA SYTYTTIVÄT

”Joululahjaksi 12-13 -vuotiaana saadut tekniikkalegot ehkä jo synnyttivät kipinän, joka johti ylioppilaskirjoitusten jälkeen hakemaan tekniikan alan koulutukseen ja opiskelemaan Hervannan TTKK:lle. Rakentamisen maailmaan aloin tutustua jo 14-vuotiaana, kun aloitin naulapoikana kesätyöt isän ja hänen veljiensä omistaman rakennusliikkeen työmailla. Sen seurauksena valitsin omaksi opiskelualakseni rakennustekniikan. Vuonna 1994 sain korkeakoululla vinkin, että Teraconin perustanut Seppo Salo tarvitsee kesätyöntekijää. Se taas johti vakituiseen työsuhteeseen Teraconissa, yrityksen osakkuuteen 2000-luvun vaihteessa, ja toimitusjohtajan tehtäviin Seppo Salon jäädessä eläkkeelle”, kuvaa ammatillista elämankaartaan suunnittelutoimisto SS Teracon Oy:n toimitusjohtaja Pasi Koivisto.

”Olen syntynyt ja käynyt kouluni ylioppilaaksi asti Eurassa. Olen yrittäjäperheestä, isäni oli toimitusjohtajana yhdessä veljiensä kanssa omistamassaan rakennusliikkeessä, mikä tietysti vei minutkin rakennustyömaille kesätöihin jo 14-vuotiaana naulapojaksi. Olin sen jälkeen joka kesä raksalla töissä koko kouluajan.”, Pasi Koivisto kertoo.

”Tekniikka, moottorit ja ajoneuvot ovat olleet osa elämääni siitä asti, kun sain 12- tai 13-vuotiaana joululahjaksi tekniikkalegoja. Kouluaikana harrastin yleisurheilua ja mikroautoilua sekä peltoautoilua ja iän täytyttyä mopoilua, johon liittyi tietysti mopon virittelyä. Moneen kertaan tuli mm. mopon moottori puretuksi ja kasatuksi.”

”Yleisurheilussa innostuttiin kavereiden

kanssa etenkin seiväshypystä, jota harrastettiin ensin muutaman sadan metrin päässä kodista itse tehdyllä hyppypaikalla. Teimme telineet, hyppykuopan ja puruista alastulopaikan. Vähän vartuttuamme siirryimme 5 minuutin pyörämatkan päässä olevalle urheilukentälle, jossa kisailimme keskenämme myös pituushypyssä ja pikajuoksussa. Kokeilimme kaverin kanssa kouluaikaan myös puolitoista vuotta lentopalloa Euran Raikun joukkueessa, mutta ajatus omasta peliurasta hiipui mm. sen takia, ettei pituutemme oikein riittänyt lajiin.”

”Mikroautoilun aloitin muistaakseni 1978, kun liityin Euran UA:n mikroautokerhoon. Kiersin lajin kilpailuja samoissa kisapaikoissa ja -porukoissa kuin esimerkiksi Mika Häkkinen, Mika Salo ja Taru Rinne, mutta kisasin

Opettajan vinkistä aukeni pitkä ura

Kun Pasi aloitti TTKK:lla, Ralf Lindberg ja Timo Inha olivat hänelle tärkeimmät opettajat. ”Valitsin rakennustekniikan alakseni jo heti Hervantaan tultuani. Suuntautumisalaa olisi toki ollut mahdollista vaihtaa vielä sähkö- tai konetekniikkaan yleisopintojen, joita oli pari ensimmäistä vuotta, jälkeen, mutta rakentamisen toimiala oli varmaan jo verenperinnönkin takia luontevin vaihtoehto. Etenkin Ralf Lindberg oli loistava opettaja. Timo Inhalla taas oli erityisen tärkeä rooli omalle uralleni, sillä hän kertoi minulle ja kaverilleni, että Teraconin Seppo Salo etsii kesätyöntekijää avukseen. Kävimme Sepon puheilla, ja lopputulema oli, että minut valittiin. Tähän varmaan vaikutti sekin, että kaveri asui Turussa ja minä Hervannassa.”

”Seppo Salohan oli perustanut Teraconin 1992, kun Havaka Steel, jossa Seppo oli ollut osakkaana, oli tehnyt konkurssin. Havaka Steel valmisti mm. Hava-liittopalkkia, joka oli Sepon keksintö, ja jonka Seppo ja Markku Heinisuo kehittivät yhdessä myyntituotteeksi. Alkuaikoina Seppo oli Teraconissa töissä yksin, hän hoiti teräsrakenteiden laskennan ja osti yrityskumppaneiltaan valmisosasuunnittelun, jota nykyisin kutsutaan kokonaisuutena tuoteosakaupan suunnitteluksi. Aloin kesällä 1994 tehdä tätä suunnittelua. Kun kesä loppui, Seppo kysyi, jäisinkö hänelle töihin pysyvästi ja tekisin diplomityöni myös hänelle. Kun vastasin kyllä, tuo alihankintana ostettu työ siirtyi pääosin minulle.”

”Ohjusjoukoissa palvelu tarkoitti, että sain kutsun kertausharjoituksiin ensi alkuun kerran vuodessa. Kutsut loppuivat useammaksi vuodeksi, kun jouduin muutaman kerran kieltäy-

Kuva 2: Juniorina Pasi Koivisto ajoi mikroautoja. Aikuisena hän on ajanut kilpaa radoilla vakioautoluokan kestävyysajoissa ja moottoripyörillä. Työuran alkuajoista muistuttaa auton yksi sponsori –Rakennusliike Veljet Koivisto, jossa Pasi teki ensimmäiset kesätyönsä jo 14-vuotiaana.

tymään opiskelukiireiden takia, jatkuen kuitenkin viime aikojen harjoitusrutiinilla, tosin toisissa mp-tehtävissä. Tauko kertausharjoituksissa ei tosin auttanut diplomityön tekemisessä, vaan aika kului arjen hankkeissa Sepolle töihin mentyäni, vaikka yritys alkoikin kasvaa 1-2 työntekijän vuosivauhtia. Liittopalkin, josta minun piti tehdä diplomityöni, patentti jäi Havakan konkurssin jälkeen Sepolle. Liittopalkin valmistuslisenssi myytiin Normek Oy:lle ja sai uuden nimen MEK-palkki, johon liittyen sitten lopulta teinkin lopputyöni, kun heräsin vuonna 2005 siihen, että osa kursseistani uhkaa vanheta. MEK-palkin ongelma oli, että siinä oli kilpailijoilta enemmän käsin tehtävää hitsaamista, minkä takia palkin tuotantokustannus oli vaihtoehtoja korkeampi. Diplomityöni käsitteli palkin kehittämistä, mutta ehdottamiani muutoksia ei alettu toteuttaa ja tuote hiipui markkinoilta. Mutta tärkeää oli, että sain tehdyksi diplomityön ja paperit ulos. Tänä päivänähän FISE-pätevyydet edellyttävät myös riittäviä koulun penkillä hankittuja tietoja”, Pasi toteaa.

”Olen siis Teraconin ensimmäinen palkattu työntekijä. Osakas minusta tuli 2000-luvun vaihteessa, kun Seppo tarjosi sitä mahdollisuutta, ja toimitusjohtaja vuoden 2018 alussa. Laskeskelin, että olen ollut viimeisen 20 vuoden aikana noin 200 hankkeessa projektipäällikkönä ja vastaavana teräsrakennesuunnittelijana. Alkuaikoina teimme lähinnä laskentaa ja suunnittelua konepajoille, nyttemmin työkenttä on laajentunut muuhunkin suunnitteluun Yksittäisistä töistäni mieleenpainuvimmat ovat Vuoden Teräsrakenteena palkittu Fazer Expe-

rience, Ruotsin Bålstaan tehty DLS:n logistiikkakeskus ja Osloon tehty hiihto-lasketteluhalli Skihallen.”

”Fazer Experiencessä teimme töitä suoraan Fazerille. He soittivat, kun olivat saaneet niin paljon myönteistä palautetta meistä. Sepon kanssa pohdittiin, mahtaako asiakas olla valmis maksamaan paljosta työstä, jonka kohteena aika pieni rakennus vaati. No homma hoidettiin, ja oli tosi mielenkiintoista tehdä sitä tilaajan ja arkkitehtisuunnittelun tehneen K2S:n kanssa. Bålstan logistiikkakeskus on Lempäälän Ideaparkin kokoinen 30 metriä korkea rakennus, jossa mietimme riskiä hankkeen koon takia. No siihenkin lähdettiin pitkäaikaisen asiakkaan sekä asiakkaan hyvin tuntemamme projektiorganisaation tukemana, ja yhdessä muiden osapuolten kanssa se hoidettiin niin, että kaikki meni hyvin projektisuunnitelmien mukaisesti. Oslossa rinteeseen tehty Skihallen oli myös hyvin mielenkiintoinen ja haastava hanke. Arkkitehtuurin tuomien asioiden lisäksi haasteita toivat tuuli- ja lumikuormat sekä kattoon ripustettu hiihtolatu. Siitäkin toteutuksesta jäi tosi hyvä jälkimaku”, Pasi esittelee.

Moottoripyörä vaihtui sähköpyörään

Armeija-aika oli maanpuolustustyötä tärkeänä pitävälle Pasille merkittävä myös muuten kuin sotataitojen ja palveluksen lopuksi saatujen vänrikin natsojen takia. Hän nimittäin lähti Säkylästä juhannuksena 1986 Nummirockiin, jossa tapasi erään Pohjanmaalta kotoisin olevan neitokaisen, joka on pysynyt – nyt aviopuolisona – rinnalla siitä asti.

”Vaimoni Marja-Leena muutti tosin Tampereelle Pohjanmaalta vasta myöhemmin, kun sai opintonsa päätökseen Pohjanmaalla. Asuimme ensin Hervannassa, jonka hyvissä kuntoilumaastoissa jo pidimme kuntoa yllä polkupyöräilemällä yhdessä. Yritin lenkkeillä myös juosten, mutta polveni eivät oikein tykänneet siitä. Lisäksi teimme yhteisiä telttalomaretkiä polkupyörillä ennen tyttäremme syntymää. Pyöräily onkin pysynyt tärkeänä kuntoilumuo-

Kuva 4: Nuoruudessa Pasi Koivisto ajoi mikroautolla, peltoautolla ja mopolla. Moottoripyörää isä ei antanut ostaa. Niinpä ensimmäinen oma pyörä tuli kotiin vasta 39-vuotiaana. Pasilla on ollut enduro-, supermoto-, naku- ja matkapyöriä. Moottoripyöräily hiipui, kun Pasi vältti vaimonsa kanssa vain hiuksenhienosti kolarin poron kanssa. Viimeisen pyöränsä hän myi pois tänä vuonna.

Kuva 3: Tänä päivänä moottoripyörät ovat vaihtuneet maastopyöräilyyn. Pasi Koiviston mielestä sähköavusteinen pyörä on kuntoilun kannalta oiva, kun sen kanssa syke pysyy tasaisena, maisema vaihtuu ja polkea saa aivan riittävästi apumoottorista huolimatta.

tona, mihin sähköpyörä on tuonut lisää mielekkyyttä viimeiset viisi vuotta. Sähköpyörä, jollaisen hankimme vaimollenikin, auttaa pitämään jyrkissäkin mäissä sykkeen tasaisena, kun ajelemme nykyisen Ylöjärven Metsäkylän kotimme lähiseuduilla latupohjia ja polkuja, ja lisäksi siinä pysyy vauhti hyvänä ja maisemat vaihtuvat kivasti. Olen nykypyörällä ajanut nyt noin 8000 kilometriä. Ja vastoin monen luuloa kyllä sähköpyörälläkin saa polkea ihan riittävästi”, Pasi vakuuttaa.

”Hervannasta muutto alkoi olla ajankohtaista, kun perhe kasvoi. Olin jo varannut tontin Nokialta, ja ajattelin rakentaa sinne omakotitalon. Onneksi idea jäi työkiireiden jalkoihin, ja aloimme etsiä valmista kotia Tampereen keskustan ulkopuolelta mm. Nokialta, Kangasalta ja Ylöjärveltä. Ylöjärven Metsäkylästä löytyi puoli vuotta vanha rakennusliikkeen rakentama paritalon puolikas, jonka alkuperäinen omistaja sai pikakomennuksen töihin Australiaan. Otimme tästä asunnosta kiinni, ja se on ollut kotimme nyt jo 24 vuotta.”

Moottorit ja moottoriurheilu kuuluivat Pasin elämään läheisesti myös kouluvuosien jälkeen. Hän liittyä Endurance Saloon -vakioautosarjatalliin mikroautoajoilta tutun kaverin ja ryhmän kutsumana ja osallistui radoilla kestävyysajoihin vuosina 2001-2006. ”Siinä sai ajaa pitkiä jaksoja yhtä mittaa, kun kisat kestivät keskimäärin 4-6 tuntia, mikä teki lajista itseä miellyttävän. Laji sai kuitenkin jäädä, kun kysyin vaimoltani Ylöjärvellä, voisinko ostaa moottoripyörän. Vastaus oli joo ehdolla, että jätän rata-autoilun, jotta olen edes joskus kotona. Ostin ensimmäisen moottoripyöräni lopulta 39-vuotiaana.”

”Minulla on ollut enduro-, supermoto-, naku- ja matkapyöriä, ja olen harrastanut ja harjoitellut säännöllisesti myös rata-ajoa moottoripyörillä. Reissuilla ajelin mielelläni pikkuteitä ja alkuun myös sorateitäkin, silloin kun pyörä sen salli. Olen ollut mukana mm. ryhmänä Alpeille tehdyssä moottoripyöräretkessä ja ajellut parhaimmillani noin 10.000 kilometriä vuodessa. Halu ajaa hiipui kuitenkin neljä vuotta sitten, kun olimme vaimoni kanssa kiertämässä Suomea ja vietimme muutaman päivän isäni mökillä Posiolla. Olimme menos-

sa asioille, kun poro ryntäsi ahteesta yhtäkkiä tielle niin, etten huomannut sitä. Onneksemme vastaan tuli pakettiauto, johon poro törmäsi ensin, ja poro lensi pääni yli toiselle puolen tietä ojaan. Kun huomasin tämän jälkeen ajaneeni pyörällä vuodessa vähimmillään vain 200 kilometriä ja sähköpyörän keränneet samassa ajassa moninkertaisen määrän kilometrejä, myin viimeisen moottoripyöräni nyt vuonna 2025 pois.”

”Nuoruuden harrastuksista myös lentopallo pysyi pitkään mukana tyttäremme kautta. Veimme hänet seitsenvuotiaana pallokouluun, mistä hän innostui niin, että pelasi lentopalloa aktiivisesti vuodet 2005-2020 aina naisten Ykkössarjatasoa myöten. Kun kuljin mukana harjoitus- ja pelireissut sekä toimin välillä apuvalmentajanakin, voin sanoa tuntevani sangen kattavasti Suomessa pelaavia ja Suomesta kansainvälisille kentille lähteneitä naislentopalloilijoita. Ja olen itsekin käynyt välillä läiskimässä lentopalloa, mutta en mitenkään himoharrastajana, vaan lenkkeily kävellen ja pyöräily ovat pääkuntoilulajini.”

Oma rooli muuttuvassa kentässä

Suunnittelualalla on käynyt 2000-luvulla merkittävä rakennemuutos, kun pienten ja keskikokoisten suunnittelutoimistojen kaarti on kutistunut yritysjärjestelyjen seurauksena. Viime vuosina korona ja rakentamisen matalasuhdanne ovat myös heilutelleet toimialaa.

”Onhan meilläkin ollut kosiskelijoita, mutta emme ole niille lämmenneet. Yrittäjäperheestä

Kuva 5: Moottoripyörät olivat pitkään Pasi Koiviston harrastus. Vuonna 2018 hän oli Itävallan Alpeille ja Pohjois-Italiaan suuntautuneella moottoripyöräretkellä.

6.

Kuva 6: Pasi Koivisto kokeili nuorena lentopalloa Euran Raikun riveissä. Pisimpään hän oli kuitenkin lajin parissa tyttärensä kautta, jonka kuskina, huoltajana ja välillä apuvalmentajanakin Pasi toimi vuosina. Tytär pelasi aktiivisesti kaikkiaan 15 vuotta – parhaimmillaan naisten Ykkösliigassa.

lähtöisin olevana PK-yrityksen osakkaana koen mielekkääksi kehittää yrityksemme omaa toimintaa ja osaamista ja toki myös vetää yritystä itsenäisesti. Ei työ jonkun toisen johtamanakaan toki olisi mahdoton ajatus, mutta nyt siis näin”, Pasi tuumii.

”Meilläkin on ollut välillä tiukkaa, mutta toki elämää on helpottanut vähän, että emme ole asuntosuunnittelussa mukana. Esimerkiksi tämän vuoden alku oli normaalia vaikeampi, mutta onneksi nyt on kädet täynnä työtä, kun saimme taas ison tilauksen. Yhtenä etunamme on, että olemme tehneet niin pitkään läheistä yhteistyötä toteutuspään kanssa, ja osaamme ottaa niin valmistukseen kuin asennukseen liittyvät asiat hyvin huomioon. Meillä onkin yhä iso osa samoja asiakkaita kuin aloittaessani 1994, osin toki eri yritysnimillä.”

”Teraconissa Seppo Salo - idearikas ja keksijäksikin luonnehdittava yrityksen perustaja - on ollut tärkeä opettaja niin minulle kuin muillekin. Sepon ansiosta on oppinut ajattelemaan, että asioita voi tehdä toisinkin. Laskennan ja optimoinnin tärkeys tuli myös häneltä osaksi arkeamme, mikä on yksi tärkeä kilpailuetu pienelle toimistolle. Meillä olennaista on asiakastyytyväisyyden lisäksi ratkaisujen kokonaisedullisuus, ei jonkin yksittäisen rakenneosan osaoptimointi. Osaamme nopeasti tuottaa optimoidut laskelmat konepajalle tarjousta varten, ja saamme sitten sieltä työtä myös toteutusvaiheeseen. Tai sitten

Viimeinen sana

Palasin 2005 oltuani välillä töissä Satossa ja RAKLIssa takaisin yrittäjäksi. Pian RAKLIsta lähdettyäni puhelimeni soi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Leino kysyi, olisinko kiinnostunut liittymään Teräsrakenne-lehden tekijätiimiin uudistamaan lehteä yhdessä nyt jo edesmenneen Esko Miettisen kanssa. Hän oli saanut vinkin minusta yhdistyksen hallituksessa ja myös RAKLin toiminnassa silloin olleelta Olavi Saastamoiselta. Työni jälkiä alkoi näkyä lehdessä numerosta 1/2006 lähtien. Ilokseni yhteistyö jatkui myös Janne Tähtikunnaksen ja Timo Koiviston aikana.

Tämän vuoden alussa huomasin yllätyksekseni, että työurani teräsrakentamisen maailmassa on vuoden 2025 päättyessä kestänyt jo 20 vuotta – paljon pitempään kuin aloittaessani pystyin kuvittelemaan. Kun jäin eläkkeelle jo vuoden 2022 alussa, pohdin alkuvuonna tarkkaan, onko jo aika siirtyä syrjään ja antaa uusien tuulien tulla puhaltamaan lehdessä. Ajat-

mennään kuten Fazerin kanssa, että tehdään suunnittelu tilaajalle tai urakoitsijalle samaa hyvää osaamista ja kokonaisedullisuutta hakien.”

”Seppo viitoitti työtämme myös kehittämällä työkalun, jolla pystyi rakentamaan nopeasti automaattisesti kuormitetun tasokehälaskentamallin parametrisesti. Vaikka työkalut ovat muuttuneet, kehitämme niitä edelleen tukemaan omaa toimintaamme ja kilpailukykyämme rakennesuunnittelun saralla. Me emme kilpaile suunnittelun hinnalla, vaikka markkinoilla onkin ollut nähtävissä välillä kovaakin hintakilpailua, vaan vastuullinen, oikea-aikainen ja laadukas, sekä asiakkaan tarpeita kuunteleva palvelu on ollut meillä toimintamme kulmakivi alusta lähtien. Iloksemme olemme havainneet, että kyky tehdä nopeasti osaavaa laskentaa ja suunnittelua koetaan ulkomaistenkin toimijoiden kesken tärkeänä asiana. Nyt on hyvää pöhinään esimerkiksi datakeskusten ympärillä, ja niin niissä kuin muissakin hankkeissa kireät aikataulut ja odotus virheettömästä työn jäljestä ovat nykyarkea.”

”Jo kotona sain opin, että kovalla työllä voi saavuttaa paljon. Ikä on onneksi tuonut myös paljon viisautta. Ymmärrän hyvin, että työtä ei voi tehdä 12/7, vaan niin pää kuin kehokin vaatii palautumista ja huolenpitoa. Liikkuminen ja muutenkin omasta kunnosta huolen pitäminen sekä yhteiset hetket perheen kanssa ovat tässä itsestä välittämisestä hyviä asioita”, Pasi tähdentää. -ARa

Kuva 1: SS-Teracon Oy Kuvat 2-6: Pasi Koiviston ”kotialbumi”

teluun liittyi myös vakava pohdinta, mitä teemme yritykselle LFC Group Oy, jonka nimiin olen lehteä tehnyt. Lopputulema oli, että ilmoitin kesällä yhdistykselle väistyväni lehden tekotiimistä tämän numeron ilmestyttyä. Samalla ajoimme yhtiökumppanini kanssa yrityksen alas vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn avulla.

Olen saanut tavata ja tehdä yhteistyötä ja työtä yhdessä suuren määrän osaavia henkilöitä kanssa näiden vuosien aikana. Kiitos teille kaikille ja erityiskiitos sekä Teräsrakenneyhdistykselle näistä 20 vuodesta että Timo Romppaselle, Pekka Vuolalle, Johanna Paasikangakselle, Tarja Lehtiselle, Sanna Liimataiselle ja nyt viimeksi Sampsa Heilälle hienosta työtoveruudesta lehteä tehdessämme.

Nyt on aika sanoa Teräsrakenne-lehdessä viimeinen sanani ja panna tälle työrupeamalle piste. - Arto Rautio

Uudet pienemmän

hiilijalanjäljen

tuotteet NORDEC® valikoimassa

Nordec on pohjoismaiden johtava teräsrunkoratkaisujen ja terässiltojen toimittaja.

Teemme jatkuvaa kehitystyötä tarjontamme parantamiseksi yhä pienemmän hiilijalanjäljen tuotteilla, joista löytyvät aina ajankohtaiset EPD:t (ympäristöselosteet). Pienemmän hiilijalanjäljen tuotteita löytyy mm. matalissa välipohjapalkeissa, kuivissa liittopalkeissa, pilareissa ja ristikoissa.

Ota yhteyttä myyntiimme, autamme mielellämme pienentämään hiilijalanjälkeä projektissanne!

www.nordec.com