Vesitornin paineenkorotuspumpun vaikutukset

Vesihuolto on yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta korvaamaton ala, ja kuten muutkin teollisuuden alat, se vaatii toimiakseen energiaa. Ilmastotavoitteiden yhä kiristyessä ja sähkön hintojen noustessa on kehitettävä ratkaisuja energian käytön vähentämiseksi. Kempeleen Vesihuolto Oy on harkinnut Kempeleen vesitornille paikallista paineenkorotusta, jolla se toivoo saavutettavan energiasäästöä ja samalla vedenjakeluverkoston rasitus vähenisi.

Kempeleen vesitornia täytetään öisin nostamalla verkostopumppauksen painetta vedenjakelujärjestelmän alkupäässä sijaitsevalla pumppaamolla Pumppauspaineen asetusarvon nosto johtaa siihen, että paine nousee kaikkialla keskustan painepiirissä tuhlaten pumppausenergiaa ja rasittaen samalla verkostoa. Ratkaisuna tähän on harkittu paineenkorotuspumpun asentamista vesitornille. Paineenkorotuspumppu hoitaisi vesitornin täyttämisen öisin, eikä pumppauspaineen asetusarvoa tarvitsisi nostaa jakeluverkoston alkupäässä. Kuvassa 1 on esitetty Kempeleen vesitorni (1).

kuntoon. Työssä käytettiin vuoden 2022 tuntitasoisia vedenjakelun ja pumppauksen tietoja. Työhön liittyen tehtiin konsultointiyrityksen toimesta simulointi, jossa tarkasteltiin erisuuruisia Tuohinon pumppauspaineen arvoja yön eri kellonaikoina. Tarkastelussa käytettiin solmupistekarttaa. Simuloinnin tavoitteena oli selvittää, mikä olisi matalin käyttökelpoinen verkoston pumppauksen paine, jota voitaisiin käyttää varmistaen samalla vedenjakelun häiriöttömyys. Kuvassa 2 on esitetty yksinkertaistettu esimerkki simuloinnissa käytetystä solmupistekartasta

Kempeleen Vesihuolto Oy:n lähtökohta opinnäytetyölle oli, että vesitornille asennettava paineenkorotuspumppu säästäisi pumppaukseen käytettävän sähkön kulutusta ja vähentäisi verkoston rasitusta koko keskustan painepiirin alueella. Opinnäytetyössä tarkasteltiin paineenkorotuspumpun vaikutuksia pumppauskustannuksiin ja verkoston

Simuloinnilla selvitettiin matalin mahdollinen painetaso Tuohinon laitoksen pumpuille eri vuorokaudenaikoina. Simuloinnin tulosten perusteella pumppauspainetta voitaisiin laskea ainakin osan vuorokaudesta nykyisestä 4,7 bar:sta jopa 3,9 bar:iin.

Paineenkorotuspumpusta monia hyötyjä

Vesitornille asennettava paineenkorotuspumppu laskisi keskustan painepiirin pumppauskustannuksia noin 8,8 %. Paineenkorotuspumpun hankinta ei ole kannattava investointi verrattaessa pelkästään pumppauskustannuksista saatuja säästöjä investoinnin kustannusarvioon. Investoinnilla saataisiin kuitenkin verkoston paine laskemaan, millä tulisi olemaan positiivisia vaikutuksia verkoston kuntoon. Matalamman öisen painetason ansiosta verkostossa esiintyvien putkirikkojen määrä harvenisi ja putkirikkoihin kuluvien korjauskustannusten määrä pienenisi. Olemassa olevien vuotojen suuruus pienenisi hieman ja uusien vuotojen ilmestyminen vähentyisi. Paineenkorotuspumpun hankinnalla aikaansaatu verkoston painetason lasku antaisi hyvät lähtökohdat tuleville investoinneille, kuten uusille pumppuhankinnoille Tuohinon laitokselle.

Paineenkorotuspumpun vaikutusten tarkastelu

Työssä selvitettiin Kempeleen vesitornille asennettavan paineenkorotuspumpun vaikutuksia pumppauskustannuksiin ja verkoston kuntoon ja kunnossapitotarpeeseen. Paineenkorotuspumpulla saadaan laskettua jonkin verran keskustan painepiirin pumppauskustannuksia, mutta säästöt jäävät pieniksi verrattuna investoinnin kustannuksiin. Investoinnilla saadaan kuitenkin verkoston paine laskemaan, millä on positiivisia vaikutuksia verkoston kuntoon. Lisäksi verkoston painetason lasku antaa hyvät lähtökohdat tuleville investoinneille.

Lähteet

Kirjoittaja(-t): Enni Pohjola, Soili Fabritius, Raimo Parkkila Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Kuva: [2] Oulun ammattikorkeakoulu

Rakennusalan laatuongelmat olisivat korjattavissa

Rakentamisen laatuongelmat keskusteluttavat vuosi toisensa jälkeen. Syitä ongelmiin on löydetty ja ratkaisujakin olisi, mutta suurimpana esteenä muutokseen on heikko motivaatio. Laatuongelmien merkittävään vähentämiseen tarvitaan laajasti rakentamisen alan toimijoita.

Rakentamisen laatu Suomessa koetaan keskinkertaiseksi. [1] Laatuongelmat vaikuttavat kilpailukykyyn ja aiheuttavat taloudellisiakin tappioita.

Siksi on tullut aika tunnistaa laatuongelmat ja etsiä konkreettiset ratkaisut niiden ehkäisemiseksi.

Kaikkein tärkeintä on selvittää, miksi muutoksia, joiden avulla laatuongelmia voitaisiin ratkaisevasti vähentää, ei saada läpi työmailla.

Syyt laatuongelmien takana

Rakennusalalla toteutettujen kyselyiden mukaan laatuongelmien pääsyy on kiire. Muiksi syiksi mainitaan muun muassa työnjohdon osaamattomuus ja riittämättömyys, valvonnan puute, tekijöiden heikko ammattitaito ja ammattiylpeyden puute, huolimattomuus, liian kireät aikataulut sekä virheet ja puutteet suunnittelussa. [2]

Kireä aikataulu voi aiheuttaa laatuongelmia, jos esimerkiksi työvaiheiden vaatimia aikoja ei ole huomioitu tarpeeksi. Lisäksi tuloksena on usein myös kiireentuntu, joka vaikuttaa työskentelyyn ja työssä jaksamiseen. [2]

Kiireessä työn tekeminen on paineistettua. Tällöin virheiden riski kasvaa ja työvaiheissa saatetaan oikoa. Yleensä kiire on kuitenkin seurausta muista hankkeen tuotannon ja suunnittelun ongelmista. Kiirettä aiheuttavat syyt jäävät helposti huomaamatta, kun vaikuttavia tekijöitä on useita. [2]

Yleensä kiire on kuitenkin vain seurausta muista hankkeen tuotannon ja suunnittelun ongelmista.

Kun kiirettä aiheuttaa työn aloituksen viivästyminen tai työn keskeytyminen, syynä voi olla suunnitelmien viivästyminen tai keskeneräisyys. Keskeneräiset suunnitelmat aiheuttavat keskeytyksiä työssä tai pahimmillaan työ tehdään keskeneräisten suunnitelmien mukaisesti ja virhe on syntynyt. Jos suunnittelua tapahtuu yhtäaikaisesti rakentamisen kanssa, suunnitelmien viivästymisellä on suora yhteys rakennustyön aikataulun viivästymiseen. [2]

Laatuongelmien syitä selvitettiin Rakennusliiton laatukyselyllä. Tulosten mukaan suurin laatuongelman aiheuttaja on kiire 49 %:n osuudella. Kiireentuntu nostaa riskiä virheen tekemiseen. Seuraavan riskin laatuongelmille muodostavat valvonta, osaamattomuus ja ammattitaidottomuus 19 %:n osuudella. [1] Työntekijöiden välinpitämättömyyden havaittiin olevan 8 %:ssa laatuongelman taustalla. Se voi johtua turhautumisesta, joka puolestaan voi olla seurausta työnjohdon osaamattomuudesta.

Laatuongelmien syyt [1]

Laatuongelmien syyt ovat moninaisia, mutta suurin osa ongelmien syntymisestä aiheutuu ihmisten toiminasta tai toiminnan puutteesta. Vastausten perusteella todettiin, että työntekijöiden yhteishengen koetaan olevan työmailla hyvä, minkä tulisi edistää virheisiin puuttumista. [1]

Työmaan resurssit kuntoon

Kiireen syntymistä työmaalle voidaan estää parhaiten panostamalla työmaan johdon ja valvonnan resursseihin. Tällöin varmistetaan, että resurssit arvioidaan oikein ja ennakkosuunnittelu toteutetaan kunnolla. Työnjohto osaltaan varmistaa, että edellytykset työvaiheiden etenemiseen ovat kunnossa, jolloin tekijä saa keskittyä työn laadukkaaseen tekemiseen. [2]

Hankkeeseen jo syntyneiden aikatauluviiveiden umpeen kurominen on mahdollista ilman, että laatu kärsii. Työmaan resursseja lisäämällä laatupoikkeamiin liittyvät riskit vähenevät tai poistuvat kokonaan. [2]

Rakennusalaa vaivaavan työnjohtajapulan vuoksi työnjohtajiksi palkataan usein nuoria ja kokemattomia henkilöitä. Ennakoinnin ja laadunvalvonnan toteuttaminen on haasteellista, kun kokemusta ei ole. Resurssit työmaan johdossa tulisi mitoittaa niin, että kokematon työnjohtaja saa tarvittavan tuen ja avun oman työnkuvansa laadukkaaseen suorittamiseen. [2]

Osaamattomuus, asenne ja kiire laatuongelman takana

Laatuongelmien vähentämiseksi työmaajohdon koulutukseen ja määrään tulisi tehdä muutoksia. Määrää lisäämällä työ ehdittäisiin suunnitella tuotantoa silmälläpitäen ja työn valvontaan ja ohjaukseen voitaisiin panostaa aiempaa paremmin. Jos tuotannonohjauksessa on ongelmia ja ongelma tiedetään, tulisi sen ratkaisemiseen panostaa.

Laatuongelmien vähentämiseen olisi keinot ja osaaminen, mutta asenneongelmat ja alan tahtotila tuntuvat olevan esteenä suurelle muutokselle.

Rakentamisen laatuongelmien syitä on kartoitettu useiden eri toimijoiden toimesta ja syyt ovat melko selkeitä, mutta silti toivottua muutosta ei tunnu syntyvän.

Laatuongelmien vähentämiseen olisi keinot ja osaaminen, mutta asenneongelmat ja alan tahtotila tuntuvat olevan esteenä suurelle muutokselle.

Työnjohdolla ja -tekijöillä on tiedot ja taidot hyvän laadun tuottamiseen, muttei sitä silti toteuteta. Olisiko tähän ratkaisuksi laatupalkinnot tai muut laadukkaan työn lisät?

Tämän ajan työntekijät eivät halua eläkevirkaa vaan vaihtavat tarvittaessa sujuvasti työpaikkaa, työnkuvaa tai alaa. Ennen työntekijä teki kaikkensa työnantajan eteen. Nykyajan työntekijä tekee, jos siitä maksetaan. Tästä syystä hyvän laadun tuottaminen tulisi joko juurruttaa työntekijöiden ja työmaan toimintakulttuurin tai siitä pitää maksaa ylimääräistä. [3]

Ratkaisuna koko alan laatutalkoot

Laatuongelmien poistamiseksi rakennusalan toimintatapojen tulisi muuttua monella tapaa. Ongelma tulisi ottaa todesta ja kaikkien alan toimijoiden tulisi osallistua laatutalkoisiin.

Rakennusalan isoimpia ongelmia on vuorovaikutuksen puute. Rakennuttaja–suunnittelijat–urakoitsijat-ketju tulisi saada jo hankkeen alkumetreiltä toimimaan. Kun oikea tieto on oikeaan aikaan oikeiden ihmisten saatavissa, riskit laadunhallinnassa vähenevät huomattavasti. [2]

Suunnittelun ongelmien poistamisella on suora yhteys työmaan laadunhallinnan riskien poistumiseen. Suunnitelmien keskeneräisyys ja puuttuminen olisi helposti ehkäistävissä, kunhan niihin vain kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Suunnittelua kannattaisi aikatauluttaa enemmän. Tällöin myös lisäresurssien sijoittaminen on helpompaa.

Suunnittelijoiden jalkautuminen työmaille saattaisi myös ehkäistä ongelmien syntyä, kun käsitys käytännöstä olisi selkeämpi.

Työmaan resurssien oikeanlainen mitoitus mahdollistaa laadukkaan tuotannon. Ennakkosuunnittelun tärkeyttä tulisi korostaa entisestään ja siihen pitäisi varata enemmän resursseja. Suunnittelunja tuotannonohjaus tulisi olla sidoksissa toisiinsa.

Työmaan valvonnan tärkeys korostuu entisestään, kun urakoita ketjutetaan useille eri toimijoille. Myös yhteisen kielen puuttuminen voi tuoda osaltaan väärinymmärryksiä, jotka voidaan ehkäistä riittävällä valvonnalla. [2]

Tuumaustauot toisivat tukea rauhalliseen, johdonmukaiseen työskentelytapaan. Vastaan tulleiden ongelmien dokumentointi ja niiden ratkaisuista oppiminen sekä tiedonvaihto eri osapuolten välillä toisivat rakentamiseen toivottua oppimisketjua ja vuorovaikutusta.

Lähteet

[1] Rakentamisen laatu RALA ry. (2017). Työmaan laatukysely, esitys kyselyn tuloksista. Hakupäivä: 31.1.2023. https://www.rala.fi/download_file/view/325/464

[2] Mölsä, Seppo 2018. ”Kiireessä ei synny priimaa”, selittävät rakennusmiehet laatuongelmia Rakennusliiton kyselyssä. Rakennuslehti. Hakupäivä: 21.1.2023. https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/kiireessa-ei-synny-priimaa-valittavat-rakennusmiehet-liiton-kyselyssa/

[3] Rosendahl, Tanja 2019. Y- ja Z-sukupolven työhön sitoutuminen. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Hakupäivä: 31.1.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk2019120224095

Kirjoittajat: insinööriopiskelija (AMK) Eemil Kaikkonen ja Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö yliopettaja Ensio Sieppi

Oulun ammattikorkeakoulu

Kuvat: insinööriopiskelija (AMK) Eemil Kaikkonen

Voimajohdon luvitus ja rakentaminen tuulipuistohankkeessa

Wpd Finland Oy kuuluu wpd-konserniin, joka on yksi Euroopan johtavista tuulivoima-alan toimijoista. Wpd Finland Oy aloitti toimintansa vuonna 2007 ja kehittää maatuulivoimaprojekteja Suomessa. Selvitystyön pääpainona on tuulivoimapuiston voimajohdon luvitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät asiat. Rakennusvaiheet käydään yksityiskohtaisesti läpi todellisista työvaiheista otettujen kuvien avulla. Sähkötekniikan insinööriopiskelija (amk) Eemil Kaikkonen toteutti selvitystyön wpd Finland Oy:lle.

Tuulipuistot ovat suuressa merkityksessä nykypäivän energiataloutta. Nykypäivän energiatuotantomalleista se on myös hyvin vähän hiilidioksidipäästöistä ja uusiutuvaa.

Tuulivoimassa auringon purkaukset aiheuttavat ilmanpaine-eroja, jotka tuntuvat maapallolla tuulena. Tuulen liike-energia muutetaan tuulivoimalassa sähköksi. Voimalan lavoilla tuuli muutetaan pyöriväksi liikkeeksi. Pyörivä liike muutetaan generaattorilla lopuksi sähköenergiaksi.

Energia, joka käytetään turbiinin valmistusvaiheessa, tuotetaan takaisin viimeistään vuoden sisällä.

Tuulivoimapuisto

Tuulivoimapuistoa rakennettaessa päästöt syntyvät voimaloiden valmistusvaiheessa ja rakentamisesta syntyvistä päästöistä. On kuitenkin tutkittu, että voimaloiden tuottamiseen tarvittava energia tuotetaan takaisin vuoden sisällä, kun voimala on tuotantokäytössä. Tuotantovaiheessa voimaloista ei synny juuri päästöjä ympäristöön. (1, s.10.)

Tuulivoimapuisto tarkoittaa kokonaisuutta, jonka pääkomponentit ovat yksi tai useampi tuulivoimala, sähköasema, puistokaapelointi ja voimajohto. Voimalat tuottavat sähkön, ja puistokaapelointi mahdollistaa sähkönsiirron puiston sisällä yhteen paikkaa. Sähköasemalla, jonne puiston tuottama sähkö kerätään, sijaitsee myös puiston ohjain- ja suojausyksiköt sekä päämuuntaja. Sähköasemalta tuotettu sähkö jatkaa matkaa voimajohtoa pitkin joko suoraan tai jakeluverkkoyhtiön kautta Suomen kantaverkkoon.

Kuva 2. Tuulivoimapuisto (1, s. 11)

Tuulivoimahankkeen kehittäminen todella suosittua, mikä näkyy myös alan työmarkkinoilla positiivisena asiana. Alalla etsitään jatkuvasti osaajia eri osaamisalueilta hankekehityksestä aina huoltoasentajiin ja lakimiehiin asti. Ala tuo tällä hetkellä suorasti tai kerrannaisvaikutteisesti kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia. (2.)

Tuulivoimaprojekti on pitkäaikainen prosessi, ja hankekehitys ja rakentamisvaihe kestävät yleensä 4–8 vuotta. Rakentaminen tästä aikajanasta kestää 2–3 vuotta. Projekti voidaan jakaa vaiheisiin: kartoitus, suunnittelu ja luvitus, rakentamisen valmistelu, rakentaminen, tuotanto ja purku.

Sähkön siirtäminen

Sähkön siirto puistosta tapahtuu yleisimmin voimajohtoa pitkin 110 kV:n tai 400 kV:n jännitteellä. Jännitetasot ovat näin suuria, koska isojen tehojen siirtäminen suurilla jännitteillä on mahdollisimman energiatehokasta.

Mitä puistot sitten nykypäivänä tuottavat? Puistojen koot vaihtelevat suuresti hankekohtaisesti paljon useasta voimalasta jopa satoihin voimaloihin. Nykypäivän voimalat ovat teholtaan noin 6–7 MW. Se tarkoittaa, että yksi voimala voi tuottaa jopa 25 000 MWh vuositasolla, ja se taas tarkoittaa noin 5 000 omakotitalon sähkön vuosikulutusta, kun talo lämpiää muulla kuin sähköllä. Nykypäivän puistoissa puhutaan siis jo suurista sähköntuotantomahdollisuuksista, jotka vaativat oman voimajohdon. (1, s. 14.)

Puiston sisällä jännite on yleensä 33 kV. Sähköasemalla päämuuntajan avulla jännite nostetaan siirtoa vaativalle tasolle. Jännitetaso määräytyy puiston kokonaistehon ja mahdollisen liittymäpisteen mukaan. Liittymäpisteeksi kutsutaan kohtaa, jossa puisto liittyy joko jakeluverkon kautta tai suoraan Suomen kantaverkkoon, jonka omistaa Fingrid Oyj.

Voimajohdon suunnittelu ja luvitus

Puiston voimajohdon luvittaminen ja suunnittelu ovat oma prosessinsa itse tuulivoimapuiston lisänä. Se aloitetaan reittisuunnittelulla, josta siirrytään ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Hyväksytyn YVA-menettelyn kautta siirrytään tutkimusluvan ja hankeluvan tekemiseen. Viimeiseksi voidaan aloittaa yleissuunnittelu ja lunastusmenettely. Lunastusluvan saamisen jälkeen ja yleissuunnittelun valmistuttua voidaan aloittaa rakentaminen.

Kuva 3. Tuulivoimaprojektin aikajana (1, s. 13)

Suomessa saavutettiin vuonna 2022 tuhat rakennettua voimalaa. Tämän määrän lisäksi 11/2022 tuulivoimaloita Suomessa oli eri vaiheissa projekteja 6 827 (3). Tällä hetkellä tuulivoima on siis

Voimajohdon luvituksen eri vaiheissa toimitaan yhteistyössä eri viranomaisten kuten ELY:n, Energiaviraston, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Maanmittauslaitoksen kanssa. Myös konsultit, urakoitsijat ja maanomistajat ovat suuressa osassa tätä prosessia. Näiden viranomaisten kautta haettavilla selvityksillä ja lupa-asioilla mahdollistetaan ympäristöä ja maanomistajia huomioivat ratkaisut.

Yleissuunnittelu

Yleissuunnittelu mahdollistaa voimajohdon rakentamisen. Yleissuunnittelu tekee kaikki voimajohtoon vaadittavat dokumentit ja laskennat reittikartoista maaperätutkimuksiin ja pylvässuunnitteluun asti. Yleissuunnittelu hoitaa myös maanomistajien informoinnin voimajohdosta sekä huomioi maanomistajien yhteydenotot ja vastaa kysymyksiin. Yleissuunnittelu mahdollistaa toteutettavan voimajohdon rakentamisen turvallisesti.

Voimajohdon rakentaminen

Voimajohdon rakentamisessa hyödynnetään talviaikaa, jolloin liikkuminen koneilla on mahdollista myös kosteilla ja vetisillä paikoilla. Rakentaminen on helpoin jakaa vaiheisiin.

Perustöiden jälkeen on vuorossa pylväsrakentaminen. Tässä vaiheessa pylvään tyypistä riippumatta pylväs kasataan pylväspaikalla. Kasaustapa vaihtelee pylvästyyppien mukaan. Nykypäivän pylväät on yleisimmin valmistettu teräksestä, ja osien määrä vaihtelee kymmenistä satoihin metalliosiin. Pylvään pystytys on seuraavana. Valmiiksi rakennettu pylväs nostetaan sille kuuluvan betoniperustuksen päälle, johon se pultataan kiinni. Tässä vaiheessa pylvääseen kiinnitetään myös eristimet ja johdinpyörät.

Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan puusto tulevalta johtoalueelta. Puuston poiston jälkeen vuorossa ovat perustustyöt. Voimajohdon pylväitä varten maahan kaivetaan yleensä betonista valmistetut perustukset. Perustukset ovat joko valmiita elementtiperustuksia, jotka vain kaivetaan maahan, tai paikallaan valettavia perustuksia, joissa betonin valu- ja raudoitustyöt suoritetaan merkityllä pylväspaikalla.

Johdinveto on pylvään pystytystä seuraava vaihe. Veto tapahtuu ennalta määrätylle vetovälille. Johdin kulkee johdinpyöriä pitkin pylväältä toiselle. Veto tapahtuu kahdella koneella, joista toinen kone vetää ja toinen kone jarruttaa vetoa niin, että johtimet pysyvät ilmassa.

Johtimien sitominen on viimeinen vaihe, jossa johtimet kiinnitetään eristimiin ja johdinpyörät poistetaan. Johtimien sidontavaiheessa asennetaan johtimiin tarvittaessa värinän vaimentimet ja välisiteet.

110 kV:n pylväs

Tulevaisuudessa kiinnostavaa on, pystytäänkö nykyteknologiaa hyödyntämään työvaiheissa, onko mahdollista työskennellä ympäri vuoden tai saadaanko työn raskautta kevennettyä koneellisesti.

Hankekehityksessä hidasteena on viranomaisten palvelujen ruuhkaisuus ja siitä johtuvat pitkät lupien käsittelyajat. Ennen kuin tähän asiaan tulee muutos, on hankekehitysvaiheen kestoa vaikea saada lyhenemään ja prosessia nopeutumaan.

Lähteet

1. Kaikkonen, Eemil 2022. Voimajohdon luvitus ja rakentaminen tuulipuisto hankkeessa. Oulun ammattikorkeakoulu. Sähkö- ja automaatiotekniikka. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.12.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/787486/Eemil_Kaikkonen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

2. Suomen Tuulivoimayhdistys. Ajankohtaista. Työpaikkoja. 2020. Hakupäivä 6.12.2022. https://tuulivoimayhdistys.fi/kategoria/tyopaikkoja

3. Suomen Tuulivoimayhdistys 2022. Tuulivoimahankkeet Suomessa 11/2022. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. PowerPoint-esitys.18.11.2022. Sweco. Hakupäivä 6.12.2022. https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet_syksy_2022_11.pdf

Kirjoittajat: insinööriopiskelija (AMK) Tapio Vierelä ja Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö yliopettaja Ensio Sieppi Oulun ammattikorkeakoulu