Käsityön työturvallisuuspäivät

Hallittu riski ja riskien hallinta – käsityön työturvallisuuspäivät Tampereella 15.–16.2.2022

Käsityön työturvallisuuspäivät kokosivat Tampereelle laajan joukon käsityön opettajia ja turvallisuuden ammattilaisia. Käsityönopettajan työssä työturvallisuuden ylläpitäminen on merkittävä osa työtä. Turvallisuus rakentuu opettajan ja oppilaiden toiminnasta luokassa ja sitä voi lisätä – tai heikentää lukuisten seikkojen kautta, kuten työtilojen, luokan tekniikan sekä asianmukaisten turvallisuusdokumenttien ja asiakirjojen kautta. Näistä seikoista saatiin rautaisannos tietoa Tampereen työturvallisuuspäivillä.

Käsityössä tavoitellaan riskiä ja väistetään vaaroja

Käsityön opetuksessa pyritään Dosentti Manne Kallion mukaan lisäämään oppilaan toimeliaisuutta, kekseliäisyyttä ja vastuunottoa, eli tavallaan riskiä tavoitellaan. Samalla tavoitteena on vähentää riskiä siten, että tapaturmia ei sattuisi lainkaan. Näiden kahden keskenään ristiriitaisen tavoitteen välimaastossa käsityön opettaja toimii. Hallitun riskin sietäminen mahdollistaa käsityön tekemisen kouluympäristössä. Opettaja harkitsee ja tiedostaa riskit ja pyrkii toimimaan jo ennalta niiden vähentämiseksi. Kaikkia riskejä ei kuitenkaan voi hallita, kuten lapsen kapuamista pyörösahan sisälle (sic!). Esimerkkinä siedetystä riskistä voisi mainita sen, että ompelukonetta saa käyttää jo hyvin pieni oppilas, vaikka siihen sisältyy pistohaavan saamisen mahdollisuus (eikä teräsuojia vaadita).

Opetusneuvos Tiia Hintsan mukaan oppilaan vastuu omasta toiminnasta lisääntyy iän myötä käsityön luokassa opettajan kulkiessa kuitenkin koko ajan käsityöprosessin edetessä oppilaan rinnalla. Alkuopetuksessa (1–2 luokilla) käsityön opetuksen oppimishaasteet ohjaavat oppilaita tutustumaan erilaisiin materiaaleihin, käsityövälineisiin ja laitteisiin sekä teknisen työn että tekstiilityön työtavoilla. Näillä oppilaat harjoittelevat turvallista materiaalien työstämistä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Luokilla 3–6 oppimishaasteet ohjaavat oppilaita harjoittelemaan käsityössä tarvittavia valmistusmenetelmiä, työvälineitä, koneita ja laitteita. Työturvallisuuden huomioonottamiseen kasvetaan tekemisen myötä. Perusopetuksen viimeisillä luokilla (7–9) oppilaat perehdytetään työturvallisuuteen osana oppilaan omaa käsityöprosessia. Oppilaan oma vastuu kasvaa taitojen karttumisen myötä. Käsityönopetuksessa korostuu oppilaiden innovointikyky, työturvallisuus, vastuullisuus ja teknologiseen ja kulttuuriseen kehitykseentutustuminen.

Opettajan rooli käsityöprosessin eteenpäin luotsaajana vähenee oppilaan ikätason myötä, samalla kun oppilaan rooli kasvaa. Myös työturvallisuuden hallinta kasvaa oppilaan ikätason myötä ja opettaja voi luottaa oppilaan työturvalliseen välineiden käsittelyn taitoon enemmän yksilölliset erot huomioiden.

Käsityön opetustilojen toimivuus vaikuttaa ratkaisevasti turvallisuuteen

Käsityö eroaa muista kouluaineista siinä, että sen opetus tarvitsee omat erityiset opetustilansa. Nämä tilat voivat helpottaa tai vaikeuttaa opettajan ja oppilaan työskentelyä. Työtilojen toimivuus vaikuttaa ratkaisevasti työturvallisuuteen. Työtilojen turvallisuuteen vaikuttaa myös monet sellaiset seikat, joita ei muualla koulutiloissa tarvitse ajatella. Käsityöluokka vaatii erityisosaamista suunnittelijoilta ja käyttäjiltä, sekä oikeanlaista huoltoa kaikissa elinkaarensa vaiheissa.

Käsityön työtilat ovat kehittyneet nykyisen muotoonsa pitkän kehityksen kautta. Käsityötä on opetettu Suomessa 1800-luvulta saakka ja tilat ovat hioutuneet kunkin tekniikan mukaisen tarpeen mukaan. Käsityön oppiaine on kokenut merkittävän muutoksen yhtenäisen käsityöoppiaineen myötä. Professori Eila Lindforsin mukaan työtilat eivät enää palvelekaan tarkoituksen mukaisesti nykyisen käsityön opetuksen tarvetta. Hän arvioi, että käsityön oppiaine tarvitsisi kokonaan uudenlaiset tilat. Hänen hahmottelemansa uudenlaiset tilat yhdistävät käsityön työtiloja ja lisäävät monikäyttöisyyttä. Tekstiilityön ja teknisen työn tilat on yhdistetty käsityön tiloiksi. Hyvissä käsityön työtiloissa opettajalla tulisi olla hallinnan tunne ja hyvä näkyvyys eri työpisteille. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus työskennellä ja liikkua tilassa turvallisesti.

Monesti käsityön tiloja suunnittelevilla tahoilla ei ole ymmärrystä näistä seikoista. Työtilat vaikuttavat keskeisesti

Timo Tiusanen, toimitusjohtaja Step Systems, “Minkä nuorena oppii pätee myös työturvallisuuteen. Pohja turvallisille työtavoille koko elämän varrelle luodaan teknisen työn opetuksessa”.

Jukka Kärkkäinen, myyntipäällikkö/osakas Finnsafety oy, “kun nyt ei vaan sattuis mitään”.

Manne Anttila, Tarkastaja, “kaikki lähtee ajatuksesta”. opettajan mahdollisuuteen järjestää turvallista käsityön opetusta. Oppilaiden työskentelyn valvottavuus, koneiden sijoitus konesalissa, rakennuksen rakenteiden vaikutus tilan muotoon, - listaa voisi jatkaa loputtomiin. Näistä seikoista päätetään jo suunnitteluvaiheen aikana, ennen koulurakennuksen rakentamista. Toimitusjohtaja Timo Tiusasen (Step systems Oy) mukaan tilojen suunnittelussa tehdään usein virheitä, jos arkkitehdit ja muut suunnittelijat eivät konsultoi riittävän kokenutta teknisen työn tilojen ammattilaistoimijaa. Käsityön luokkatilan toimivuuteen liittyvät perusasiat eivät ole useinkaan suunnittelijoilla tiedossa. Koneet ja laitteet on myös varustettava asianmukaisilla turvalaitteilla. Näiden ominaisuuksia säätelee lait ja asetukset. Myyntipäällikkö Jukka Kärkkäisen mukaan hyvät suojalaitteet ovat vankkoja, eivät aiheuta olemassa olollaan lisävaaraa ja eivät ole poistettavissa kovin helposti. Tilakysymykseen vaikuttaa olennaisesti myös käsityön oppimis- ja työympäristön suunnitteluopas, jonka uusi versio julkaistaan tämän vuoden kuluessa.

Luovia ratkaisuja työturvallisuuden kohentamiseksi

Uusia kouluja rakennetaan Suomessa jatkuvasti. Vanhat koulut jatkavat kuitenkin toimintaansa. Näissä kouluissa tilat on rakennettu vastaamaan aikansa standardeja ja tarpeita ja ne eivät aina vastaa nykyisiä työturvallisuuden tarpeita. Luokkatilan uudistaminen vaatii asiantuntemusta ja rahaa. Joskus saattaa olla, että tarvetta uudistamiselle ei edes tunnisteta. Perinteisesti työturvallisuuden toteutumista Suomessa valvoo viranomainen (AVI). Kunnan omassa organisaatiossa työturvallisuuteen keskittyy työsuojeluvaltuutettu, mutta hänen roolinsa on lähinnä neuvova. Teknisen työn tilojen kohdalla paljon on kiinni siitä, että onko työsuojeluvaltuutettu perehtynyt käsityön opettamisen erityiskysymyksiin. Valvova viranomainen tekee suomessa tarkastuksia ja voi määrätä velvoittavia päätöksiä. Tarkastaja Manne Anttilan mukaan ”Työsuojelutarkastusten päätarkoitus on lisätä työturvallisuuslainsäädännön tuntemusta työpaikalla, edistää työpaikan oman työturvallisuustoiminnan kehittämistä sekä valvoa, että työturvallisuuslainsäädäntöä noudatetaan”.

Kouvolassa käsityöoppiaineen työturvallisuushaasteisiin on lähdetty hakemaan ratkaisua uudella tavalla. Tätä tukitoimintoa, jolla pyritään parantamaan koulun käsityötilojen työturvalliPasi Töytäri, Työsuojeluvaltuutettu, “turvallisuus on tahdosta kiinni”.

Harri Ahonen, työsuojeluasiantuntija, “älä luota onneen, se pettää aina”.

suutta, kutsutaan käsityökatselmukseksi. Katselmus kestää koulun koosta riippuen 2–4 h ja läsnä ovat käsityön opettajat, rehtori ja työsuojeluasiamies. Katselmuksen jälkeen koulu saa kuvitetun raportin ja toimenpideohjeen. Muutosten kustannukset tulevat koulun budjetin ulkopuolelta. Muutokset toteuttaa joko kalustonhuolto tai ulkopuolinen toimija. Muutosten toteutusta seurataan yhteisellä palaverilla. Kouvolan työsuojeluvaltuutettu Pasi Töytärin mukaan ohjelman vastaanotto kouluissa on ollut hyvä ja sille on koettu olevan tarvetta.

Opettajan tulee osata huolehtia lukuisista työturvallisuuskysymyksistä luokassaan, esimerkiksi siitä, onko yläpölyt pyyhitty ja purunpoiston putkissa maadoitus. Työsuojeluasiantuntija Harri Ahonen painotti sitä, että turvallisuuteen on suhtauduttava vakavuudella, sillä ATEX säännöstöjen laiminlyönti voi aiheuttaa vakavan räjähdysvaaran luokassa. Isoissa kaupungeissa ATEX onkin pitkälti kalustonkunnostuksen vastuulla, mutta pienten kuntien kouluissa asiasta vastaa rehtori.

Kun pahin skenaario toteutuu

Työturvallisuustoimenpiteillä pyritään takaamaan se, että onnettomuuksia ei tapahtuisi. Silti onnettomuuksia tapahtuu kaikista varotoimistakin huolimatta. Erkki Mustonen, OAJ:n johtava lakimies kuvaili toimenpiteitä ja seuraamuksia vakavissa onnettomuustilanteissa. Hän painotti, että vakavasta onnettomuudesta on aina viipymättä ilmoitettava sekä AVIlle että poliisille. Vastuu ilmoittamisesta on rehtorilla. Onnettomuudesta seuraa tutkinta. Tutkinnassa käydään läpi kaikki onnettomuuteen mahdollisesti vaikuttaneet seikat. Jos tutkinnassa päädytään syytteeseen, saattaa se tilanteesta riippuen kohdistua opettajaan, rehtoriin tai molempiin heistä. Aiemmin oikeuden päätösten trendinä on ollut, että vakavammissa tapaturmissa opettaja on lähes aina ja aika usein myös rehtori on saanut työturvallisuuden vaarantamisesta tuomion (tyypillisesti sakkorangaistus). Viime aikoina on kuitenkin tullut myös vapauttavia päätöksiä sellaisissakin tilanteissa, joissa oppilaan onnettomuus on ollut suhteellisen vakava. Yhteisenä tekijänä näille vapauttaville tuomioille on ollut yleensä seuraavat seikat: 1. opettaja on huolehtinut riittävästä turvallisuuteen liittyvästä perehdytyksestä, 2. koulun koneet ja niiden turvalait-

teet ovat olleet moitteettomassa kunnossa, 3. koneisiin liittyneet varoituskyltit ovat olleet paikoillaan, 4. turvallisuuteen liittyvät paperityöt (konekohtaiset riskiarviot ym.) ovat ajantasalla, 5. opettaja on huolehtinut valvontavastuustaan, 6. oppilas on toiminut vastoin opettajan ohjeita ja neuvoja niin, että opettaja ei ole voinut hänen toimintaansa estää.

Tapahtumassa oli toki paljon muitakin hyödyllisiä ja mielenkiintoisia esityksiä. Järjestelyt olivat esimerkillisesti hoidettu. Näissä puitteissa oli myös mukava tavata kolleegoja ja vaihtaa kuulumisia. Allekirjoittanut ainakin kävi usean ajatuksia herättävän keskustelun työturvallisuudesta. Työturvallisuuspäivät järjestetään seuraavan kerran viiden vuoden kuluttua.

Työturvallisuuspäivien esitysten materiaalin löydät osoitteesta: https:// ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/kunta_ja_ seurakunta#783d22bf

TEKSTI: TATU KOTILAINEN KUVAT: SANTERI HIETALA

PCS® – PREVENTIVE CONTACT SYSTEM

UUTUUS

MAAILMAN ENSIMMÄINEN JA AINOA TURVAJÄRJESTELMÄ TARKISTUSPYÖRÖSAHOIHIN JOKA TOIMII ILMAN KONTAKTIA

- Estää onnettomuudet silmänräpäyksessä - Valvoo vaara-alueita ennakoivasti - Vahingoittumaton ja heti uudelleen käytettävissä napin painalluksella Tarkistuspyörösaha kappa 550