LASIN MAAILMA
Katajanokan Laituri
Karkaistun lasin laatu
Kestävän rakentamisen päiväkotiMartta Wendelin
WWW.TASOLASIYHDISTYS.FI
Sisällysluettelo
6 Kestävä rakentaminen - Martta Wendelin päiväkoti 8
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA
Suomen Tasolasiyhdistys ry Tuulimyllynkatu 3 30100 Forssa
PÄÄTOIMITTAJA JA ILMOITUKSET
Jenni Heikkilä puhelin 0400 697 391 jenni.heikkila@tasolasiyhdistys.fi facebook.com/tasolasiyhdistys/
TAITTO
Eeva Lamminen
PAINO Viestipaino Oy Tampere
KANNEN KUVA Kalle Kouhia
Huomioita suurien lasirakenteiden suunnitteluun 10 Tasolasin kierrätystä pitää lisätä 13 Lintuturvallinen rakentaminen lisää luonnon monimuotoisuutta 14 Lasiseminaari osa 2 17 Karkaistun lasin laatu 19 Lasisia rakennuksia maailmalta
20 Evalam - Kustannussäästöjä varten suunniteltuja ratkaisuja
23 Lasinaisen pakina
Kuva: Hannu Rytky
Ajankohtaista
Rakennetun ympäristön päästöt vähenevät
Rakennusteollisuus RT ry kirjoittaa kesäkuun tiedotteessaan, että rakennetun ympäristön vuotuinen hiilijalanjälki on pienentynyt 15 prosentilla neljässä vuodessa. Keskeiseksi syyksi mainitaan rakennusten lämmittämiseen käytetyn sähkön ja kaukolämmön nopea vähähiilistyminen. Jatkossa myös vihreän siirtymän sääntelyn vauhdittamat rakennusten energiatehokkuusremontit sekä rakennusteollisuuden omat ilmastotoimenpiteet leikkaavat päästöjä kiihtyvällä tahdilla. Niinpä rakennetun ympäristön päästöt vähenevät aiemmin arvioitua nopeammin.
Rakennusalan näkymiä
EK:n heinäkuun suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanneodotukset kielivät talouden käänteestä. Tilanne tosin on edelleen heikko ja jatkunee vielä hetken aikaa vaikeana. Yritykset kuitenkin odottavat kasvua vuoden viimeiselle nel-
Tapahtumia
FinnBuild-messut 8.-10.10.2024
Suomen suurin rakennusalan tapahtuma FinnBuild on koonnut yhteen rakennusalan toimijat jo 50 vuoden ajan. Messuilla on luvassa laaja kattaus uutuustuotteita rakentamisen vihreään siirtymään, kiertotalouteen, älyrakennuksiin ja energiansäästöön liittyviä ratkaisuja sekä merkittäviä innovaatioita, joita palkitaan lukuisissa eri kilpailuissa. Tapahtumaan on jo ilmoittautunut mukaan parisataa yritystä useasta maasta Euroopasta ja Kaukoidästä. Mukana on lähes kaikki johtavat rakennustuoteteollisuuden toimijat.
Se, että vaikuttaako rakennusalan heikko tilanne lopulliseen näytteilleasettajien ja kävijöiden määrään, on tässä vaiheessa iso kysymysmerkki.
Glasstec-messut 22-25.10.2024
Düsseldorfissa järjestetään lokakuun loppupuolella lasinvalmistuksen, prosessoinnin ja lasituotteiden messut. Samalla oheisohjelmana seminaareja, joissa aiheina mm. kiertotalous, digitaaliset teknologiat ja vähähiilisyys. Myös start-up yritykset pääsevät ääneen kuten myös uutuustuotteiden esittelijät. Arkkitehtifoorumissa tunnetut kansainväliset arkkitehtitoimistot esittelevät projektejaan keskittyen lasirakentamisen ajankohtaisiin trendeihin ja haasteisiin. Lisäksi messuilla on jälleen Glass Technology Live -alue, joka on suunniteltu yhteistyössä Darmstadtin, Delftin, Dresdenin ja Bochumin teknisten yliopistojen kanssa. Tämän vuoden kohokohtia ovat lasipaviljonki kaarevasta ja laminoidusta ohuesta lasista, jonka on valmistanut suunnittelutoimisto Eckersley O'Callaghan, sekä ikkunat, jotka voivat muuttua näytöiksi.
Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen kehitys perusuraskenaariossa, joka kuvaa kehitystä nykyisen lainsäädännön sekä rakennusteollisuuden nykykäytäntöjen ja -toimien ohjaamana. Rakennusteollisuuden päästöt vähenevät aiempaa mallinnusta nopeammin. Lähde: rt.fi
jännekselle. Ainoastaan rakentamisessa tuotannon arvioidaan vähentyvän koko tämän vuoden. Vaikka rakentaminen on vielä alhaalla, korkojen lasku tuo hiljalleen helpotusta myös rakennusalan tilanteeseen.
Messe Düsseldorf / tillmann
Pääkirjoitus
Miltä näyttää
lasinmaailmassa?
Suomen talous on korkoherkkä ja siten korkojen nousu iski erityisen voimakkaasti Suomeen. Viime vuonna talous supistui 1 %:n verran ja Suomi oli yksi Euroopan heikoiten pärjänneistä maista. Vaisu talous on ollut laaja-alaista. Asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat kärsineet korkojen noususta voimakkaasti. Etenkin rakentamisen näkymät ovat edelleen heikot. Myös teollisuudessa suhdannetilanne on alavireinen. Vain palvelusektori on pärjännyt paremmin. Nyt kuluttajien tilanne on parantumassa, kun ostovoima kasvaa hiljalleen, tosin kuluttajien luottamus on edelleen erittäin alhaalla. Eri talouskatsausten mukaan Suomen talouden odotetaan hieman piristyvän vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Piristymistä aiheuttavat korkojen lasku ja globaalin suhdanteen hienoinen elpyminen.
Inflaation rauhoittuminen ympäri maailmaa mahdollisti sen, että keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan kesäkuun alun kokouksessa ja odotuksissa on vielä 1-2 koronlaskua tämän vuoden aikana. Euroopan talouden kehitys on ollut heiveröistä, mutta hieman pelättyä parempaa ja taantuma on hiljalleen väistymässä. Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudet ovat pärjänneet odotuksia paremmin, joskin Kiinassa pitkälti elvytyksen tukemana. Jatkossa USA:n talouskasvun odotetaan hieman hidastuvan, mutta pysyvän kuitenkin kokonaisuutena hyvällä reilun 2 %:n tasolla vuonna 2024.
Kymmenvuotinen rakentamisen nousukausi, hurja uusien asuntojen rakennustahti ja nollakorot sekä yritysten kohtuullinen menestyminen tuntuvat nyt kaukaiselta muistolta. Jyrkkä rakentamisen laskusuhdanne alkoi vuonna 2023, jolloin asuntorakentaminen pysähtyi, työntekijöitä irtisanottiin joukoittain ja konkurssit yleistyivät. Samalla pörssistä poistui kaksi suurta rakennusalan yhtiötä. Vuonna 2023 yli 800 rakennusalan yritystä ajautui konkurssiin. Tilastokeskuksen mukaan yksin tämän vuoden heinäkuussa pantiin vireille 225 konkurssia. Luku on vastaava kuin vuonna 2023, mutta henkilötyövuosissa se tarkoittaa 77 henkilötyövuotta enemmän kuin vuoden 2023 heinäkuussa. Myöskään lasi- ja ikkuna-ala eivät ole säästyneet kurimukselta. Heinäkuussa rakennus- ja metallialan konkursseja oli 56 kpl, joista lasi- ja ikkuna-alan yrityksiä 6 kpl.
Kaikki eivät kuitenkaan ole kärsineet yleisestä talouden laskusuhdanteesta. Menestyviä rakennusalan yrityksiä löytyy esimerkiksi Kauppalehden menestyjät 100 listalta. Osaajat saavat muutoksista voimaa. Toki muutosvoimat vaativat rakentamiselta entistä enemmän. Tässä hetkessä on mahdollisuus tuottavuuden kehittämiseen. Se vaatii uudenlaista ajattelua ja jatkuvaa monipuolista uudistumista.
Tehokkuus ja uudistustyön huiskeessa ei parane kuitenkaan unohtaa ympäristöarvoja, huomioiden koko tuotantoketju alusta loppuun asti. Kauniit ajatukset yhtiön vastuullisuuskirjauksissa eivät paljoa paina, jos käytäntö ontuu. Vuosien imagon rakennustyö, sitähän vastuullisuus pitkälti on, valuu helposti hukkaan yhdessä yössä, kuten Hukkajoella.
Vastuullisuudesta puheenollen, Suomen Tasolasiyhdistys ry on päivittänyt jäsenille tehtyä hiilijalanjälkilaskuriaan. Nyt toimijakohtainen laskeminen on entistä monipuolisempaa, kun laskuriin saa syötettyä projektikohtaiset tiedot. Samalla voidaan optimoida pienin mahdollinen hiilijalanjälki hankkeeseen, jossa se on yksi kilpailun avaintekijöistä. Syksyisin terveisin, Jenni Heikkilä toiminnanjohtaja, päätoimittaja Suomen Tasolasiyhdistys ry PS. Nähdään lokakuussa Glasstec -messuilla Düsseldorfissa.
Kestävä rakentaminenMartta Wendelin päiväkoti
Tuusulassa sijaitseva puurakenteinen päiväkoti Martta Wendelin on erinomainen esimerkki kestävästä rakentamisesta. Rakennuksen sanotaan olevan varmasti terveellinen ja turvallinen sekä suunnittelun lapsilähtöistä. Vaikka rakennus on valtavan suuri, sen sisätilat ovat kuitenkin lapsen mittakaavassa. Pienryhmätilat on pilkottu turvallisen kokoisiin yksiköihin ja toiminnot on sijoitettu lapsen korkeudelle. Pihalla on monimuotoinen leikkialue, jossa on mahdollisuus juosta, hyppiä ja kiipeillä. Vuoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittaneen päiväkodin on suunnitellut AFKS Arkkitehdit. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Jari Frondelius. Arkkitehdit Jaakko Keppo
ja Juha Salmenperä, projektiarkkitehdit Tommi Kantanen ja Mikko Liski vastasivat suunnittelusta. Pihasuunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Soile Heikkinen ja sisustussuunnittelusta sisustusarkkitehti Kai van der Puij
Päiväkoti on suunniteltu kymmenelle lapsiryhmälle ja noin 200 lapselle. Se valmistui vuonna 2022 ja sijaitsee lähellä Tuusulan väylää. Rakennuksen taitavalla sijoittamisella on minimoitu meluhaitat ja liikenteen päästöt. Sisätilat aukeavat kohti eteläpuolen puistomaisemaa.
CLT-massiivirakennetta on esiraadin arvioissa korostettu, sillä sen sanotaan olevan erinomainen valinta käyttäjien terveyden
Teksti: Jenni Heikkilä Kuvat: Hannu Rytky
ja turvallisuuden sekä rakennuksen hiilikädenjäljen kannalta. Se myös vaimentaa tehokkaasti päiväkodin arjen melua. Finalistikohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat professori Rainer Mahlamäki (pj), arkkitehti Sarlotta Narjus, arkkitehti Harri Hautajärvi ja professori Jenni Reuter. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn entinen pääsihteeri Paula Huotelin ”Palkinto tuntuu erityisen hyvältä kohdistuessaan arkiseen, yhteistä hyvää tuottavaan rakennukseen. Suunnittelemme toimistossamme pääasiassa kouluja ja päiväkoteja, joten päiväkoti Martta Wendelin edustaa meille työtä, jota teemme päivittäin”, kohteen pääsuunnittelija Jari Frondelius sanoo.
Tuusulalainen kuvataiteilija Martta Wendelin on tunnettu metsäaiheisista kuvistaan ja satukirjojen kuvittajana. Taide näkyy lasipinnoissa. Niihin on printattu Martta Wendelin teoksia.
Päiväkodissa on kokonaisuudessaan käytetty lasia monipuolisesti niin väliseinissä ja väliovissa, kuin pienryhmähuoneiden isoissa maisemaikkunoissa. Ne tekevät tiloista läpinäkyvät, ja siten turvallisemmat. Samalla ääneneristävyyteen on kiinnitetty huomiota.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon viisi ehdokasta vuonna 2024 ovat Hyytiälän metsäasema Juupajoella, Lamminrahkan koulu Kangasalla, Lastun kampusrakennus Järvenpäässä, Tammelan stadion Tampereella ja Tapiolan kirkon peruskorjaus Tapiolassa.
Huomioita suurien lasirakenteiden suunnitteluun
Nykyajan eristyslasit ovat entistä monitoimisempia, säästävät energiakustannuksia, luovat esteettisesti miellyttäviä tiloja ja ovat siten suosittuja suunnittelijoiden ja rakennusten omistajien keskuudessa. Kukapa ei tykkäisi katsella avaraa kaunista maisemaa sohvan suojasta tai sijoittaa työpistettään näkymän äärelle?
Modernissa rakentamisessa lasikoot vaihtelevat perinteisistä pienistä ikkunoista kokoseinän levyisiin jättilasituksiin. Tyypillinen MSE ikkunan koko on luokkaa 1200*1200 mm. Perinneikkunoissa puolestaan 1000*1500 cm. Lisäksi vanhoissa taloissa ikkunat ovat usein moniosaisia, ruudullisia ja avattavia. Moderneissa puolestaan kiinteitä, lasit turvalasia, sisältävät monia pinnoitteita ja usein mahdollisimman kirkkaan värisiä eli matalarautaista lasia. Edistyneen lasin prosessointitekniikan ja eristyslasin monipuolisten toimintaominaisuuksien takia suunnittelijoiden on ollut helppo kasvattaa lasien kokoa, edelleen.
Paino
Kuuden millimetrin paksuinen tasolasi painaa 15 kg/m2, neljän millimetrin paksuinen 10 kg/m2 Omakotitalon suurikokoinen ikkuna painaa usein yli 200 kg. Parvekkeen ovi keskimäärin noin 100 kg. Osalla valmistajista avattavan ikkunan maksimikoko on neljä neliötä ja kiinteän kuusi neliötä. Leveitä yli kaksineliöisiä ikkunoita on tuettava alta, kun niitä avataan. Ja niiden avaaminen vaatii hieman voimaa.
Mitoitus
Suuret lasipinnat tuovat omat haasteensa rakennuksen suunnitteluun. Kaikki suurikokoiset lasit tulee mitoittaa kuten muutkin lasit kohdekohtaisesti, huomioiden tuulikuorma, viivakuorma ja putoamissuojana toimivien lasien kohdalla myös pistekuorma. Lisäksi on tärkeää huomioida lämpökuorma, lämpökäsitellyn lasin käyttötarve keskilasin kohdalla, tuotannon rajoitteet, painon tuoma lisätukirakennetarve ja asennuksen haasteet työmaalla.
Taipuma
Lämpökäsitelty lasi kestää parhaiten tuulikuormaa, mutta kaikki saman paksuiset lasilaadut lämpökäsittelystä huolimatta taipuvat saman verran. Lasi voi taipua joko sisään tai ulospäin riippuen onko tuulenpaine positiivinen vai negatiivinen. Liiallinen lasin taipuma aiheuttaa epämukavuutta ja huolta rakennuksen asukkaille. Pahimmassa
tapauksessa se saattaa johtaa lasirikkoon tai eristyslasin tapauksessa reuna-alueen tiiveyden rikkoutumiseen. Tulevissa rakennuslasin eurokoodien kansallisissa valinnoissa on alustavasti päätetty, että eristyslasin maksimi taipuma on sama kuin ennenkin eli L/100 ja enintään 25 mm.
Lämpörikko
Lämpöjännitys voi aiheuttaa lasirikon. Etenkin suuret lasitukset ja paljon pinnoitteita sisältävät eristyslasit ovat herkimpiä lämpörikoille. Kapeat ja korkeat eristyslasit puolestaan rikkoutuvat herkemmin sisäisen paineen kuormasta. Lämmön aiheuttamasta jännityksestä johtuva rikkoutuminen tapahtuu, kun lasin keskikohdan ja lasin reunan välillä on merkittävä lämpötilaero. Tämä lämpötilaero saa lasin keskustan laajenemaan nopeammin kuin reunat, mikä johtaa reunojen jännitykseen. Kun jännitys ylittää reunan lujuuden, lasi rikkoutuu.
Teksti: Jenni Heikkilä
Suurien lasitusten muistilista.
Suurissa eristyslaseissa reunan kehä on pitkä. Tämän takia suurilla elementeillä on isompi lämpörikkoriski. Todennäköisin aika vuorokaudesta lämpörikon esiintymiselle on aikaisin aamulla. Tämä johtuen siitä, kun yöllä viilentynyt lasipaneeli lämpiää aamuauringon osuessa siihen, niin keskiosa lämpenee nopeasti, mikä rasittaa viileämpiä varjossa olevia reunoja. Jotta suuri lasiyksikkö toimisi odotetuissa lämpökuormituksissa, on jo suunnitteluvaiheessa tärkeää tehdä lämpöjännitysanalyysi ja tarvittaessa käyttää keskilasina lämpökarkaistua turvalasia. Lämpöjännitysanalyysityökaluja on muutamia markkinoilla.
Vääristymä
Suurikokoisissa eristyslaseissa lämpökäsittely voi olla tarpeen. Vaikka lämpökäsittely tekeekin lasista kestävämmän tuulikuormaa ja lämpörasitusta vastaan, se lisää myös vääristymisen mahdollisuutta. Jos visuaalinen estetiikka on ensisijainen huolenaihe, on yhtenä vaihtoehtona paksuntaa ulkopinnan lasia. Paksulla lämpökäsitellyllä lasilla on yleensä vähemmän visuaalista vääristymistä. Toinen vaihtoehto on käyttää lämpölujitettua laminoitua yhdistelmälasia ulkopinnassa, jos kohteessa on pakko käyttää turvalasia.
Valmistuksen ja asennuksen haasteet
Valmistuksessa puolestaan suuret ja painavat lasikoot voivat olla hankalia käsitellä ja varastoida sekä kuljettaa. Ne ovat siten alttiimpia käsittelyvaurioille. Yksi tapa estää vaurioita on varmistaa,
että sekä lasiurakoitsijalla että lasinvalmistajalla on asianmukaiset valmiudet, laitteet kuten nostoapulaitteet ja nosturit sekä kokemusta suurien lasien käsittelystä.
Lasin heikoin kohta on sen reuna-alue, raskasta lasielementtiä on syytä siirrellä erityisellä varovaisuudella myös työmaalla, jotta se ei rikkoonnu tai vahingoitu. Henkilöturvallisuuden on oltava etusijalla. Suojavaatteet ja -välineet kunnossa sekä resurssit kohdallaan. Jos tuote vahingoittuu, voi uuden elementin toimitusaika olla jopa 8 viikkoa.
Suuret lasitukset vaativat lasitusjärjestelmän, joka on suunniteltu erityisesti raskaille yksiköille. Myös järjestelmän tukirakenteisiin on kiinnitettävä normaalia enemmän huomiota ja ne on mitoitettava riittäväksi. Nyrjähtäneitä rakenteita on jälkikäteen vaikeata ja kallista lähteä korjaamaan. Toki niitäkin on jouduttu tekemään.
Energiabalanssi
Suuret lasitukset päästävät paljon luonnonvaloa sisään mikä sinänsä on hyvä asia, mutta kesäaikaan sisätilat saattavat herkästi tulla liian kuumaksi. Toimiva ratkaisu on auringonsuojalasi, jonka g-arvo on matala ja samalla valonläpäisykyky (LT) on vielä hyvä. Tärkeää on myös panostaa energiatehokkuuteen eli matalaan U-arvoon ja sen myötä huurtumisenestopinnoitteeseen. Erityisesti korkeissa suuren lasipinta-alan kohteissa on syytä harkita sähkölämmitteistä eristyslasia konvektion estämiseksi. Tällöin sisätilat ovat talvellakin miellyttävät oleskella.
100 PVB+ & täysautomaattiset linjat
Uniikki autoklaavivapaa, korkean kapasiteetin ja joustavuuden omaava energiatehokas laminointi järjestelmä
Ultra kirkas EVA laatu
North East Trading Oy Pohjoismaiden edustaja Marjamäentie 1 01820 Klaukkala, Finland +358 400 594 205 www.ne-trading.fi
www.hornospujol.com hipujol@hornospujol.com Tel.: (+34) 936 855 62 /HornosIndustrialesPujol
Tasolasin kierrätystä pitää lisätä
Tasolasiteollisuudelle on tärkeää, että rakennuslasia kierrätettäisiin entistä paremmin ja enemmän. Ja niin, että lasi palautuisi takaisin sitä valmistavalle teollisuudelle. Puhutaan closed-loop kierrätyksestä eli suljetusta kierrosta. Onhan lasi 100 % kierrätettävää ja loputtomasti kierrätettävissä menettämättä ominaisuuksiaan. Suljetulla kierrätyksellä on keskeinen rooli hyvin toimivassa kiertotaloudessa. Se vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja päästöjä sekä säästää energiaa. Suljettu kierto takaa, että markkinoille saatetuissa tasolaseissa on mahdollisimman korkea kierrätyssisältö, mikä tarkoittaa myös pienempää hiilijalanjälkeä.
Kierrätys kannattaa
Yksi tonni lasisirua säästää 1,2 tonnia raaka-aineita. Lasisiru säästää huomattavan määrän lasinvalmistajalla energiaa, kun lasisirua sulatetaan. Jos sirua lisätään 10 %:lla säästää se 2,5 % energiankulutuksessa. Lasin kierrätys ja sirun käyttö mahdollistavat tasolasin valmistuksen hiilidioksidipäästöjen voimakkaan vähennyksen. Kierrättämällä 1 tonni lasia voidaan välttää 0,7 tonnin CO2 -päästöt.
Keskimäärin tasolasiteollisuus Euroopassa käyttää 30 % sirua tarvittavista raaka-aineista. Jotta osuutta voidaan nostaa, on löydettävä uusia tapoja kierrättää rakennuslasia. Tärkeää on saada se mahdollisimman puhtaana.
Myös EU on listannut ilmastoneutraalissa Euroopassa tasolasin kierrätyksen lisäämisen yhdeksi tärkeimmistä tavoista vähentää valmistuksen CO2-päästöjä. Ongelma on siinä, että vain pieni osa nykymenetelmin kerätystä tasolasista on sopivaa uuden tasolasin valmistukseen.
Kierrätysreitit
• sisäinen lasisiru: lasi tuotannosta
• jatkojalostuksen siru: lasi jatkojalostuksesta, leikkuulinjoilta
• jätelasi: kuluttajilta, remontit, käyttöiän lopussa syntyvä
Ensimmäinen reitti on lasinvalmistajan omaa hylkyä ja helposti uudelleen käytettävissä. Toinen reitti on jatkojalostuksesta eli eristyslasitehtailta ja lasia leikkaavilta yrityksiltä, koskien myös viallisia tuotteita. Suurin osa näistä lasilaaduista on hyvää raaka-ainetta lasia sulattavalle teollisuudelle. Puhtaimmista laaduista, jotka ovat väriltään kirkkaita tai vaalean vihreän sävyisiä, kelpaavat tasolasin valmistukseen. Värillinen tasolasi kuten erät, joissa on peililasia ja tummia sävyjä, kelpaavat vain loopin ulkopuolelle, eli pakkauslasin, eristysvillan ja vaahtolasin valmistukseen. Näin myös laminoidun lasin kohdalla ja eristyslasielementtien. Jätelasi, joka kerätään kuluttajilta ja lasialan ulkopuolisilta yrityksiltä, on käyttöikänsä lopussa olevaa sekalaista rakennuslasia. Sen käyttö float-lasin valmistukseen on ainakin Suomessa ollut vielä mahdotonta lasinkeräysastian sisältämien lukuisten epäpuhtauksien takia.
Kirkkaita lasilaatuja, jotka soveltuvat uuden float-lasin valmistukseen. Kuvat otettu Uusioaines Oy:n lasinkierrätystehtaalla Forssassa.
Teksti ja kuvat: Jenni Heikkilä
Kertaalleen käsiteltyä pokalasia. Tästä laadusta valmistetaan mm. vaahtolasia.
Lasia koskevat Joutsenmerkki kriteerit uudistetaan
Joutsenmerkin kriteeriehdotus ikkunoille ja ulko-oville oli lausunnolla tänä kesänä. Kierrätyskohdassa 3.8 mainitaan, että eristyslasin valmistuksesta on float-lasi kierrätettävä uudeksi float-lasiksi eli kerättävä ja lähetettävä takaisin float-lasin valmistajalle.
Samaan aikaan oli lausunnolla myös uusi tuoteryhmä: ikkunoiden vaihtopalvelu. Ikkunavaihtopalveluita voitaisiin ympäristömerkitä, mikäli lasi kierrätetään ikkunalasiksi ja poistetut ikkunat korvataan ympäristömerkityillä. Joutsenmerkin kotisivuilla todetaan kuitenkin, että Suomessa ei ole vielä toimivaa ikkunalasin kierrätysjärjestelmää, jossa kierrätettäisiin tasolasia uudeksi tasolasiksi. Tällä ilmeisesti viitataan vain käyttöikänsä lopussa oleviin ikkunoihin. Niiden kierrätys Suomessa onkin ollut hyvin vaihtelevaa ja epäsäännöllistä. Paljon menee vielä kaatopaikoille.
Joutsenmerkin kriteeriehdotukset tukevat vahvasti suljettua järjestelmää, molemmissa ehdotustapauksissa. Mutta miten voidaan olettaa, että kaikki eristyslasitehtaan hukka sopisi uuden float-lasin valmistukseen? Tällä hetkellä vain osa kelpaa. Järkevämpää olisi ehdotuksissa esittää, että ne laadut, jotka kelpaavat toimitettaisiin ensisijaisesti suljetun kierron mukaisesti ja loput muuksi uudeksi lasiksi.
vaarallisen jätteen käsittelyyn, jossa ne poltetaan korkeassa lämpötilassa.
Jos ikkunoiden ja ovien kriteeriehdotusta valmistelava työryhmä ei huomioi annettuja kommentteja, voi vaarana olla, että eristyslasitehtaat menettävät Joutsenmerkkinsä.
PCB
Vuosina 1960-1970 Suomessa käytettiin rakennuksissa ikkunoita ja ovia, joiden tiivisteissä oli PCB:tä. PCB on syöpää aiheuttava ja vaarallinen, joka voi suoraan tai välillisesti vahingoittaa ihmisiä ja ympäristöä. Sitä pidetään yhtenä vaarallisimmista ympäristömyrkkyistä, eikä se hajoa biologisesti ja siksi jätemateriaalit, jotka sisältävät sitä, on kerättävä ja käsiteltävä asianmukaisesti. Norjassa on arvioitu, että noin 2 miljoonaa ikkunaa sisältää PCB:tä. Tiiviste sisältää noin 70 grammaa PCB:tä jokaisessa ikkunassa. Tämä riittää tekemään 5 hehtaaria maata sopimattomaksi asumiseen, jos sitä käsitellään väärin.
Niin kauan kuin eristyslasit ovat paikoillaan ikkunoiden karmeissa, ne eivät aiheuta terveys- tai ympäristöriskejä. PCB:tä sisältävät eristyslasit luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi, siksi Norjassa ohjeistetaan, että vuosien 1965-1975 väliseltä ajalta on PCB testattava rakennusjätteestä ja vasta sitten toimitettava jäte oikeaan paikkaan. Lasi voidaan näistä ikkunoista kerätä erikseen ja toimittaa kierrätykseen, mutta PCB-tiivisteet pitää toimittaa
Vuosittain Norjassa kerätään ja kierrätetään PCB-pitoisia ikkunoita noin 30 000 kappaletta. Vuodesta 2011 lähtien vuosittaiset määrät ovat hieman pienentyneet. Keräysjärjestelmää hallinnoi Ruteretur, ja siihen on pakko osallistua kaikkien niiden, jotta valmistavat tai tuovat maahan eristyslasia tai ikkunoita. Nyt Norjassa koitetaan saada kaikki purkueristyslasit ja -ikkunat saman järjestelmän piiriin, jolla mahdollistettaisiin niiden parempi kierrätysaste. Järjestelmä keräyspisteineen kattaa 97,5 % Norjan kunnista.
Norjan järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Sillä taataan, että myrkyt päätyvät turvallisesti oikeaan osoitteeseen eikä luontoa pilata. Muissa pohjoismaissa ei ole hajuakaan, kuinka paljon PCB-pitoisia ikkunoita kerätään erikseen. Ilmeisesti se ei ole ongelma muualla kuin Norjassa…
Kierrätystä pitää siis lisätä, kehittää uusia toimintatapoja, mutta hallitusti ja turvallisesti.
Lähteet:
Glass for Europe, Recycling is a priority of the flat glass sector https://glassforeurope.com/recycling-2/ AGC Glass Europe, kierrätys. https://www.agc-glass.eu/en/ sustainability/decarbonisation/recycling Joutsenmerkki. https://joutsenmerkki.fi/ajankohtaista/ Ruteretur, Rutereturs årsrapport for 2023. www.ruteretur.no
Nelinkertaista osaamista
Asiakkaan yksilöllisiin ratkaisuihin
Yhdistettyä tietotaitoa tulevaisuuden ratkaisuillesi
HEGLA-koneilla ja -laitteistoilla saavutat parhaan mahdollisen tarkkuuden, laadun ja automaation. Tehokkaat ohjelmistoratkaisut optimoivat kaikkien liiketoiminta- ja valmistusprosessiesi menestyksen. Innovaatiot, kuten lasertuettu lasinjalostus lintuystävällisten lasien valmistukseen tai paremman matkapuhelinverkon varmistamiseen parantavat arvonlisäystä vielä entisestään. QR-koodin lisääminen lasermerkinnällä tekee laseistasi aina jäljitettävät koko prosessin aikana, milloin vain ja missä vain - tuotteen koko elinkaaren ajan.
Lintuturvallinen rakentaminen lisää luonnon monimuotoisuutta
Teksti: Jenni Heikkilä yhteistyössä Finnglassin kanssa
Luonto on toiminnallinen kokonaisuus, johon kuuluvat elinympäristöjen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja lajien sisäinen monimuotoisuus geenien tasolla. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan siis erilaisiin ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelua, elonkirjoa eli biodiversiteettiä. Ihmisen toiminnasta johtuvaa luonnon heikkenemistä puolestaan kutsutaan luontokadoksi.
Luonnossa kaikki osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan, myös maaperä, ilma ja vesi ovat osa tätä kokonaisuutta. Jos yksi yhteys katkeaa tai jokin tekijä katoaa, koko kokonaisuus järkkyy.
Maankäytön muutokset ja rakentaminen ovat isossa roolissa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisessä. Hyvällä suunnittelulla voidaan välttää monia luonnolle aiheutuvia vahinkoja tai kompensoida niitä jossain muualla.
Linnut ovat parhaiten tunnettu ja eniten seurattu eliöryhmä. Ne ovat hyviä ympäristön tilan mittareita. BirdLifen raportin mukaan (2020) lintujen tilanne on edelleen heikentynyt, jolloin voidaan päätellä myös luonnon monimuotoisuuden vähentyvän. Luonnon suojelutyöllä on merkitystä ja sillä pystytään saavuttamaan paljon. Viestintä lisää luontotietoisuutta ja siten suojelua, kannustaa yrityksiä ja rahoittajia arvioimaan hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta linnustovaikutusten perusteella sekä taloudellisilla tuilla voidaan kannustaa mm. ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa.
Viime Lasin Maailma -lehdessä kävimme läpi Helsingin kaupungin lintuturvallista rakentamisen ohjetta. Ohjeessa on hyvin tiivistetty rakentamisen riskejä ja neuvottu mitä pitää ottaa huomioon etenkin lasirakentamisessa. Jottemme toista itseämme, käydään tässä artikkelissa läpi uusimpia lasisia ratkaisuja.
Miksi lintusuojauslasia tarvitaan?
Lintujen turvallisuutta parantava lasi tulee yhä tärkeämmäksi modernissa arkkitehtuurissa. Valitettavasti linnut eivät tunnista heijastavien tai läpinäkyvien lasipintojen vaaroja. Lintusuojaamattomien lasien takana olevat vihreät kasvit, puut ja pensaat näkyvät lasin läpi, jolloin linnut lentävät lasia kohti ja törmäävät lasipintaan. Samalla tavalla myös lasipintojen edessä olevat puut ja kasvillisuus näkyvät linnuille heijasteina lasin pinnasta aiheuttaen törmäysvaaran. Kaiteissa lasin läpi tuleva valo tai rakennuksen läpi tuleva valo aiheuttavat linnuille törmäysvaaran lasipintaan, koska linnut yrittävät lentää valoa kohden luullen sitä turvalliseksi lentosuunnaksi.
Lasipinnasta heijastuva auringonvalo aiheuttaa linnuille törmäysvaaran, koska linnut eivät tunnista tätä uhkaksi vaan luulevat sitä suoraksi auringonvaloksi ja siten turvalliseksi lentosuunnaksi.
Lintujen suojaaminen
Lintuja suojaavat lasit kuten Finnglass Lintu-Laser™ ja Finnglass Laser-Bird suojaavat tehokkaasti lintuja näiltä uhkilta ja estävät lintujen törmäyksiä. Miten tämä on ratkaistu näissä tuotteissa? Lasien ulkopintaan tehdään pistemäisiä, neliskulmaisia tai muita kuvioita, joiden koko ja sijainti vaihtelevat määritellyllä tavalla, jotka ovat linnuille näkyviä ja estävät siten lintujen törmäyksiä.
Finnglass Lintu-Laser™ lintuystävällinen lasi vastaa korkeimpiin esteettisiin vaatimuksiin. Se korostaa hienostuneesti lasipintojen mattapintaisilla pisteillään modernien rakennusten ulkonäköä ja suojaa samalla miljardeja pieniä höyhenpeitteisiä ystäviämme. Mikä Lintu-Laser™ ratkaisusta tekee hyvin erityisen? Kuviointi lisätään lasin pintaan laser ablaatioprosessilla. Prosessissa kuvioidaan lasin pintaan erityisen hienoja kuvioita parantamaan modernin rakennuksen esteettistä ulkonäköä. Saavuttaakseen parhaan lintujen suojauksen tason kuvio tehdään lasin ulkopintaan, jolloin myös lasin pinnan heijastuksesta linnuille aiheutuva riski poistetaan. Tällä hetkellä tuotteessa on olemassa kolme vaihtoehtoista vakioratkaisua ja asiakaskohtaiset räätälöidyt ratkaisut voidaan toteuttaa kohdekohtaisesti asiakkaan pyynnöstä.
Mihin lintuystävällinen Lintu-Laser™ kuviointi voidaan tehdä?
Lintu-Laser™ kuvio tehdään lasin leikkaamisen ja hionnan jälkeen joko lasin ilma- tai tinapuolelle lasia ennen jatkoprosessointia lasin lämpökäsittelyyn, laminointiin tai eristyslasituotteiksi. Ratkaisu voidaan tehdä käytännössä useimpiin lasirakenteisiin säilyttäen tuotteiden lämmöneristävyyden, auringonsuojauksen, turvallisuuden ja ääneneristävyyden. Myös auringonsuoja- ja matalaemissiviteettilasien ulkopuoli voidaan käsitellä lintuystävälliseksi. Tuote on saatavilla karkaistuna, karkaistuna heat-soak testattuna, laminoituna, sekä näiden eri variaatioina, eristyslaseissa ja sähkölämmitteisissä eristyslaseissa. Tuote valmistetaan täysin Suomessa.
Tuotteen vaatimuksenmukaisuus
Lintu-Laser™ kuvion kiiltoaste on alle 6 ASTM D523 testillä mitattuna. Tuotteella on American Bird Conservancy:n hyväksymä ja sitä on käytetty useissa kohteissa eri puolilla maailmaa lisäämään lintujen turvallisuutta.
Lintu-Laser on kehitetty Suomessa.
Lasiseminaari osa 2
Viime Lasin Maailma -lehteen mahtui vain osa Lasiseminaarissa kuultujen esitysten yhteenvedoista, joten käydään tässä artikkelissa vielä läpi muutaman esityksen aiheita. Lyhyt katsaus rakennuslasin eurokoodeihin lienee paikallaan, kuten myös kaiderakenteiden heiluritestaukseen. Päivän päätteeksi saimme kuulla Selina Anttisen esityksen lasisista arkkitehtuurin helmistä, joten palataanpa myös Anttinen Oiva Arkkitehtien kohteisiin.
Rakennuslasin tulevat eurokoodit
Lasin eurokoodit EN 19100 osat 1-3 julkaistaan suunnitelman mukaan kesäkuun lopussa vuonna 2026. Tämän jälkeen ympäristöministeriö laatii viralliset kansalliset liitteet, jotka julkaistaan rakentamismääräyskokoelmassa. On arvioitu, että rakennuslasin eurokoodeja päästäisiin virallisesti käyttämään vasta vuonna 2028.
Lasialalla on toive, että lasin eurokoodit voitaisiin ottaa käyttöön ohjeen muodossa jo aiemmin. Tällä hetkellä kansalliset valinnat ovat viimeistelyvaiheessa ja ne on tarkoitus julkaista YTL:n sivuilla valmistuessaan.
Taipumiin on tulossa muutoksia ja siihen on tehty hyvä taulukko, josta ne löytää rakenne/kiinnitystapa kohtaisesti. Tosin 3-sivulta tuetulle lasille ei ole erikseen määritetty sallittua taipumaa. Myös viivakuorman vaikutuskorkeudelle kaivataan vielä selkeämpää mitoitusohjetta koskien ulokekaidetta. Uutena kohtana on LSS luokat eli rajatilaluokat, jotka vaatinevat lisäohjeistusta, miten niitä tulee käyttää.
Kaiteiden heiluritestaus
Jenni Heikkilä
Mika Lojander kertoi esityksessään tulevasta kaiderakenteiden heiluritestausohjeesta, jota kaavaillaan samalla kansalliseksi standardiksi. Ohjeen tarkoituksena on antaa tyyppitestaus ohjeet putoamissuojana toimivien kaiderakenteiden suojaavan osan heiluri-iskutestien suorittamiseen. Testauksella varmennetaan, että rakenteet täyttävät YM:n asetuksen rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017, kun asetuksen mukaista törmäyssuojaa ei ole. Testimenetelmä soveltuu vain kaiteille, joiden suojaava osa on vaihdettavissa.
Heiluri-iskutestit suoritetaan standardissa SFS-EN 12600 kuvatulla heilurilla. Näyte kiinnitetään joko betonilattiaan tai -laattaan, teräspalkkiin tai teräksiseen L-rautaan. Testattavan näytteen on kokoonpano-osiltaan vastattava kohteeseen asennettavaa kaiderakennetta. Testauksen suorittamiseksi tarvitaan neljä identtistä näytettä. Kaidelevyn voi kuitenkin vaihtaa samoihin profiileihin, jos profiilit ovat säilyneet vahingoittumattomina. Jokaiselle näytetyypille valitaan 1-3 iskukohtaa. Iskut toistetaan vähintään neljälle näytteelle. Tämän jälkeen isketään 1-2 kertaa epäedullisimpaan kohtaan, joita voivat olla esimerkiksi ei tuettu reuna tai kohta kiinnityksen vieressä. Heiluri ei saa läpäistä näytettä kokonaan.
Esityksen jälkeen yhdistykseltämme on kysytty mm. sitä, että miten varmennetaan ne kaiderakenteet, jotka on hitsattu kiinni? Eikö niitä tarvitse testata millään tavalla? Tärkeää olisi, että kaikki materiaalit olisivat samalla viivalla myös testausvaatimusten suhteen.
Teksti:
Kalle Kouhia
Lasisia kohteita
Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n Selina Anttinen kävi läpi huikeita lasirakentamisen kohteita päivän viimeisenä puhujana. Arkkitehtuurikatsaus on monelle päivän kohokohta, myös itselleni. Se on ainutlaatuinen hetki kuulla suunnitelmien yksityiskohdista ja toteutuksen haasteista, tehdyistä valinnoista ja nähdä miten luonnoksista on tullut valmiita rakennuksia. Tietoa mitä ei yleensä löydy kotisivuilta tai lehtiartikkeleista.
Ajankohtaisin Anttinen Oiva Arkkitehtien kohteista on ehkäpä juuri valmistunut Katajanokan Laituri. Arkkitehtuurikutsukilpailu järjestettiin neljä vuotta sitten. Siinä suunniteltiin uudisrakennusta Katajanokalle merenrantatontille eli merkittävään kulttuuriympäristöön ja parhaaksi ehdotukseksi valittiin Anttinen Oiva Arkkitehtien ”Spring”. Voittajan valinnassa painotettiin muun muassa rakennuksen kaupunkilaisille tarjoamia monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Lisäksi palkintolautakunnan mukaan Spring on kaunis ja tasapainoinen työ, joka sopii hyvin korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön.
Uudenaikaiseen toimitaloon tulee Stora Enson pääkonttori ja hotelli Solo Sokos Hotel Pier 4 sekä julkisia tiloja kuten kahvila- ja ravintolatiloja sekä konferenssitiloja. Kohteen omistaa työeläkeyhtiö Varma ja hanke toteutettiin yhteistyössä Haahtelan kanssa. Kohteesta on sanottu tulevan suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte, mutta havainnekuvien perusteella myös lasirakentamisen. Rakennuksen persoonallinen muotoilu toimii vahvana erottautumistekijänä alueen muista kiinteistöistä.
Rakennuksessa on neljä maanpäällistä kerrosta, kattoterassi ja virkistysalue sekä kellari, jossa on tekniset tilat ja pysäköintihalli, jossa robotti vie autot parkkiin. Puurungot ovat massiivisia ja ne tehtiin aikataulutettua kuusi kuukautta aikaisemmin ja aikataulu piti paikkansa kahden päivän tarkkuudella. Pinta-alaa kohteella on 23 000 brm2.
Suunnittelua on ohjannut alusta pitäen korkeat ympäristöarvot ja vastuullisuustavoitteet. Rakennukselle haetaan Leed Platinum -ympäristösertifikaattia.
Kohde avautuu yleisölle 2024. Hotellin osalta tilat avautuivat kaikkinensa elo/syyskuun vaihteessa.
Mats Vuorenjuuri / Unikuva
Kuvat →↗ : Kalle Kouhia
Pilkington Mirai™
Vähähiilinen lasi
Pilkington Mirai™ on uuden sukupolven lasituoteperhe, jonka valmistaminen on tuottanut 52% vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna standardilasituotteeseemme. Tähän tulokseen on päästy vaihtoehtoisten polttoaineiden, korkean kierrätyslasipitoisuuden ja vihreän sähkön yhdistelmällä.
Pilkington Mirai™ on saatavilla eri paksuuksina, laminoituna ja pinnoitettuna. Katso lisää pilkington.fi/mirai
Karkaistun lasin laatu
Karkaistun lasin optisista ominaisuuksista
Lämpökarkaisuprosessin luonteen takia karkaistu lasi ei ole yhtä tasomaista kuin float-lasi. Siten eri taipumatyyppejä on karkaistun lasin standardissa SFS-EN 12150-1 lueteltu kuusi kappaletta. Yksi näistä taipumista oli muutama vuosikymmen sitten suuri ongelma eli tela-aaltotaipuma. Teollisuus keskusteli vuosia sen mittaamisesta ja lopulta standardiin saatiin testausmenetelmä lämpökarkaistun lasin optisen vääristymän mittaamiseksi, jolloin vääristymä saatiin valvontaan ja siten hallintaan lasin karkaisijoilla.
Mitä laatuongelmia karkaistussa lasissa voi olla?
Tunnettuja karkaistun lasin laatuongelmia ovat tela-aaltotaipuman lisäksi telajäljet, optinen vääristymä, anisotropia ja valkoinen haze.
Telat vaikuttavat kaikkiin yllä mainittuihin ongelmiin. Ilmakannatusta käyttävä uusi karkaisutekniikka voi olla yksi ratkaisu, mutta investointi on iso.
Karkaistun lasin standardissa mainitaan, että yli 8 mm paksujen lasien pinnassa voi näkyä pieniä telakosketuksen jättämiä jälkiä (telapisteitä, kuumapisteitä, roller pick-up).
Taipuma aiheuttaa optista vääristymään, mutta sitä esiintyy myös muista syistä kuten tuulen kuormituksesta, lämpötilan ja ilmanpaineen muutoksista tai jopa muutoksista lasin valmistuspaikan ja sen asennuspaikan välillä. Paksumpi lasi on vähemmän altis vääristymille.
Anisotropia oli tela-aaltojen jälkeen seuraava suuri huolenaihe, mutta senkin ongelma on saatu taklattua edistynein mittauslaittein ja prosessin hallinnan avulla. Mitä seuraavaksi? Viime aikoina vaalea sameus on jälleen puhuttanut. Toinen nimitys aiheelle on valkoinen haze.
Haze – vaalea sameus
Kun karkaistun lasin pinnalla näkyy epämääräisiä pieniä naarmuja, sameita alueita tai toistuvia hämyisiä raitoja, kutsutaan ilmiötä valkoiseksi hazeksi. Usein se näkyy vain vinosta katselukulmasta tai kun voimakas valo osuu lasin pintaan vinosti.
Valkoinen haze karkaistun lasin pinnalla ei ole uusi ilmiö. Mutta salaperäinen se on. Joskus se näkyy heti karkaisu-uunin jälkeen, toisinaan vasta tietyissä valaistusolosuhteissa. Syitä voi olla monia.
Samea jälki voi johtua esimerkiksi pölystä, telan jäämistä tai liian voimakkaasta mekaanisesta paineesta lasin ja telojen välillä. Usein ei tiedetä johtuvatko jäljet karkaisuprosessista vai onko ne tulleet jo ennen uunia. Joskus ongelma voi piiletä esikäsittelyssä ennen karkaisua. Tällöin kyseessä voi olla lasin hiontapöly, jota ei ole pesty kokonaan pois ja silloin se ikään kuin paistuu uunissa lasin päälle. Haisunnäädän raitaa muistuttava kuvio puolestaan ilmestyy usein karkaisuprosessin aikana. Toisinaan lämmitys voi saada lasin reunat nousemaan niin, että lasi kulkee kaarevan keskikohdan tukemana aiheuttaen hentoisia hankaumia lasiin. Aina näitä ei havaita tehtaalla, vaan tietyssä valaistuksessa ja vinossa katselukulmassa.
Teksti: Jenni Heikkilä
Softsolution GmbH:n mukaan jopa 80 % vaaleista sameuden ongelmista johtuu karkaisua edeltävistä prosesseista. Eli vain noin 20 % aiheutuu itse karkaisun seurauksena. Heidän sivuillaan esitetään, että suurelta osin sameus on pelkkää lasipölyä, joka syntyy reunahiontaprosessissa. Pöly pitäisi saada pois lasia pestäessä. Myös pesuprosessin veden pitää olla puhdasta ja jos sitä kierrätetään, tulee uudelleen käytettävän veden laadusta varmistua. Karkaisun aikana tämä hienojakoinen lasipöly sulautuu lasiin ja näkyy sameutena.
Softsolution mainitsee mekaanisista syistä yleisimmäksi uunin telojen aiheuttamat jäämät, jolloin telan pinnat tulisi tarkistaa. Ratkaisuksi laitevalmistaja ehdottaa kehittämäänsä laitetta, joka perustuu heijastuspohjaiseen skannaustekniikkaan, jossa tekoäly tutkii jokaisen kuvan. Ohjelmistoalgoritmi on kehitetty yhteistyössä Glastonin kanssa käyttämällä tuhansia kuvia.
Lievä, keskivoimakas vai vahva haze?
Lievä haze näkyy ulkoisella valonlähteellä, eikä sitä pidetä varsinaisena ongelmana, sillä se voidaan usein poistaa kevyellä puhdistuksella tai hionnalla. Keskivoimakas haze on näkyvää sameutta tarkemmin tarkasteltuna, josta valveutuneet asiakkaat reklamoivat herkästi. Vahva haze on puolestaan helposti näkyvää sameutta, joka aiheuttaa herkästi valituksia. Tuotannosta aiheutuvaa valkoista hazea ei sallita, kun lasia tarkastellaan ko. standardin mukaisesti.
Kovapinnoitteiset lasit
Tietynlainen lasin harmaus voi johtua myös kovapinnoitteisesta lasista. Ilmiö johtuu pinnoitteen karheudesta, joka aiheuttaa lasin pinnassa valon sirontaa (hajoittuminen), mikä havaitaan sameutena. Haze on pinnoitetuille laseille ominainen ja hyväksyttävä ominaisuus. Toki suositus on, että kahta kovapintaista lasia ei laiteta samaan pakettiin, mikä lisäisi ilmiön havaitsemisherkkyyttä. Kovapintaisia laseja ovat mm. huurtumisenestolasit.
Pesukoneen harjajäljet
Toisinaan epäillään, että erimuotoiset sameat jäljet johtuisivat lasin pesukoneen harjoista, jotka jättäisivät jäljet pehmeä pinnoitettuun
lasiin. Oletettavaa on, että käyttäessä voimakasta valoa kuten tarkastuspisteillä käytetään, tämä virhe havaittaisiin.
Kevlar narut
Uudet kevlar narut saattavat jättää lasin pintaan kuviollisia narujälkiä sillä niiden valmistuksessa käytetään silikonia. Narujäljet näkyvät kosteuden tiivistyessä lasin pinnalle. Nämä jäljet ovat usein putsattavissa jollei muulla niin kevyellä pintahionnalla.
Karkaistun turvalasin käyttö
Karkaistua turvalasia tarvitaan kohteissa, joissa lasiin kohdistuu törmäysvaara. Karkaistu lasi kestää iskuja, taivutusta ja lämmönvaihteluita paremmin kuin muut lasilaadut. Rikkoutuessaan se murtuu turvallisesti pieniksi muruiksi.
Lähteet:
Rogers E. GSW// Eliminating and understanding white haze in tempered glass. germansystemwindows.com/eliminating-andunderstanding-white-haze-in-tempered-glass/
Aronen A. 2022. Glass on Web. Getting white haze under control in tempered glass. www.glassonweb.com/article/getting-whitehaze-under-control-tempered-glass
Softsolution. Detecting white haze on tempered glasses. www.glassquality.com/products/linescanner-reflection/
Lasisia rakennuksia
maailmalta
Orangeale Factory
Italian Fossalta di Piavessa sijaitseva uusi rakennus kätkee alleen tehtaan ja toimiston. Rakennuksen pinta-ala on 1340 m2, mutta päältä päin sitä ei huomaa, sillä ruiskukkien ja unikon peittämä korkea penger peittää alleen rakennuksen kadunpuoleisen julkisivun. Tai siis julkisivua ei ole. On pala betonia, istutuksia ja ajoväylä. Työskentelytilojen ikkunat avautuvat sisäpihalle. Pohjoiseen avautuvan ikkunarivistön takana oleva tila on omistettu kokonaan omistajan autokokoelmalle. Tässä rakennuksessa yhdistyvät betoni, isot ikkunat ja vehreä luonto, sama teema jatkuu niin sisällä kuin ulkonakin.
Pääarkkitehdit: C&P Architetti Luca Cuzzolin + Elena Pedrina
Teksti: Jenni Heikkilä
Valokuvat: Alessandra Chemollo
Evalam - Kustannussäästöjä varten suunniteltuja ratkaisuja
Kansainväliset kriisit vaikuttavat merkittävästi muun muassa energian hintoihin ja raaka-aineiden saatavuuteen. Kriisit aiheuttavat taloudellista epävarmuutta ja heikentävät talouskehitystä etenkin euroalueella. Epävarmuus koskee myös lasialaa. PUJOL GROUP on tehnyt jatkuvia ponnisteluita sopeutuakseen nykyisiin muutoksiin ja on siten investoinut luotettaviin, joustaviin ratkaisuihin, jotka voivat alentaa lasinkäsittelijän tuotantokustannuksia ja kasvattaa siten voittomarginaaleja. Kun on kyse älykkäistä kustannussäästöpäätöksistä, raaka-aineiden valinta on tärkeässä roolissa. Tässä EVA toimii erinomaisena esimerkkinä, koska fysikaaliset ominaisuudet, kuten ei-hygroskooppisuus (ei ime kosteutta ympäristöstä) antaa sille korkean edun kilpaileviin materiaaleihin verrattuna hinta-laadun suhteen.
'ÄLYKÄÄN AJATTELUN' TÄRKEYS
Kun mietitään PVB:tä ja ionomeereja, jotka molemmat vaativat huomattavia investointeja prosessikoneisiin samalla kun mukana ovat korkeat kiinteät kustannukset, jotka aiheutuvat ilmastoidusta prosessointitilasta, mikä on välttämätöntä oikean kosteuden ja kalvojen lämpötilan ylläpitämiseksi. Tästä aiheutuvat korkeat energiakustannukset, jotka vaikuttavat suoraan lopputuotteen voittomarginaaliin. Nykyisessä kohonneiden energiahintojen tilanteessa näemme marginaaleihin kohdistuvan vielä enemmän vaikutusta, eikä muutosta tilanteeseen ole näkyvissä pitkälläkään tähtäimellä. Se on myös syy siihen, miksi energiakustannusten optimointi ja voimakas vähentäminen ovat nyt niin tärkeitä tuotantokustannusyhtälön kannalta.
EVA edelläkävijänä
Evalam on kehittänyt EVA-kalvonsa tuoteominaisuuksia. Kalvo on entistä kevyempää per neliö, vaatii vähemmän UV-suodatusta, se on nopeampi puristaa ja kaipaa vähemmän laadunvalvontaa. EVA:n suosio kasvaa erityisesti karkaistussa laminoidussa
lasissa. Vaativissa kohteissa suositellaan käytettäväksi rakenteellista välikerrosta kuten Evalamin AB-AR-tuotetta, jolla on hyvä mekaaninen kestävyys ja tarjoaa suojan vielä murtumisen jälkeisessä tilassa. AB-AR kalvoa käytetään esimerkiksi julkisissa tiloissa tai sellaisissa kohteissa, jotka on tarkoitettu kestämään suurta lineaarista kuormitusta; varsinkin alueilla joissa lämpötilat voivat nousta yli 50 °C. Vaikka molemmat lasit olisivat karkaistua turvalasia, rakenne ei menetä jäykkyyttään rikkoutuessaan. AB-AR kalvoa suositellaan käytettäväksi kaikenlaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin kuten julkisivut, tuulensuojat, portaat, katot tai kaiteet sekä ilkivallan torjunta.
TEKNOLOGIAN VAIKUTUS KONTEKSTIIN
Koska on tärkeää tarjota ammattilaisille optimaalisia ratkaisuja, yritys tarjoaa Pujol 100 PVB+ -laminointiuuni järjestelmiä, joita on jo asennettu yli 50 yksikköä ympäri maailmaa.
Useimmissa karkaistun/laminoidun lasin ratkaisuissa Pujol 100 PVB+ mahdollistaa korkean tuottavuuden EVA:n ja ionoplastin sekä erittäin kustannustehokkaan PVB-laminoinnin. Lisäksi se on ainoa järjestelmä maailmassa, joka voi ylpeillä kolmella laminointivaiheella erillisissä kammioissa, mikä tarjoaa ammattilaiselle suurta joustavuutta. Lisäksi se on suunniteltu poistamaan kosteutta välikerroksesta ilman perinteisten autoklaavijärjestelmien käyttöä, mikä vähentää merkittävästi energiakustannuksia. PUJOLin viimeaikaisia laskelmista on nähtävissä, kaavio 1, että sopivan materiaalin ja teknologian valinta lasin laminointiin voi laskea kustannuksia merkittävästi kuukausittain tuotannosta riippuen. Pujol 100 PVB+:aa pidetään voittavana ratkaisuna lasijalostajille, joiden tuotanto vaihtelee 5 000 - 15 000 m2 kuukaudessa.
Kaikissa Pujol -uuneissa on Pujol e-Connect -järjestelmä, Pujolin ratkaisu 4.0, jolla on mahdollista päästä käsiksi uunin tilaan reaaliajassa, sekä mahdollistaa prosessien ohjelmoinnin ja optimoinnin energiakustannusten suhteen.
Teksti: Matti Malin Kuvat: Pujol
Pujol 100 PVB+ laminointilinja.
Kaavio 1.
Hotel Riu Plaza Espanja. Ratkaisu päätä huimaavalle kävelytielle: AB-AR
1 mm+ Evalam Visual. Ratkaisu kaiteisiin: Evalam Visual + LED. Kuva: Luxglass Technology & RIU
100 PVB+ ja täysautomaattiset linjat
• Autoklaaviton laminointijärjestelmä korkeaan tuottavuuteen, joustavuuteen ja alhaiseen kulutukseen
• Kustannusten aleneminen paremman energiatehokkuuden ansiosta perinteisiin autoklaavijärjestelmiin verrattuna
• Maksimaalinen tarkkuus ja luotettavuus
• Raaka-ainekustannusten alentaminen vaatii vähemmän kalvokerroksia kuin karkaistut PVB-lasit
• Ei vaadi esilaminointilinjaa
• Vaatii vähemmän tuotantotilaa
• Minimaalinen käyttäjätarve
• Korkeat tuotantonopeudet
• Valmis teollisuus 4.0 ratkaisuun
Pohjoismaissa HORNOS INDUSTRIALES PUJOL, S.A. edustaja on North East Trading Oy.
Yritys
Vuonna 1911 perustettu Hornos Industriales Pujol on neljännen sukupolven omistama perheyritys, joka on osa Pujol Groupia. Evalam kuuluu Pujol-konserniin, joka on maailman johtava laminoidun lasin EVA kalvojen ja muiden välikalvojen kehittämiseen erikoistunut yritys. Espanjan Galician alueella As Pontesissa sijaitsevan Evalamin moderneissa tiloissa on pinta-alaa yhteensä 15 000 m2, joka on omistettu EVA:n kehittämiseen, formulointiin ja suulakepuristamiseen.
www.lasilipponen.fi sales@lasilipponen fi p 08 535 5311
Nuottasaarentie 8 90400 Oulu
Laminoidut kuviolasit eri sävyissä
Uutta! Kangaslasit
Laminoitua
Lintusuoja
Toimiva ja tehokas
Erittäin tehokas viimeistelykäsittely lintusuojalasin luomiseksi rikkomattomalla lasertulostuksella turvalliseen kohtaan: 1 (ulkopuoli).
Kolmeen tekijään perustuva suojaus linnuille – lähes huomaamaton ihmisille.
Laserbird-tekniikka: Joustava laserviimeistely ilman työkalunvaihtoon kuluvaa aikaa IGU:ta ja kaikkia monoliittisia, temperoituja ja laminoituja laseja varten.
Laserbird: Lisäpäivityksiä lasituotteisiisi
Pintaa vahingoittamaton poisto
Antibakteerinen lasi Lämmitettävä lasi Älylasi Selkeät merkinnät
Lasinaisen pakina
Kaunista, kestävää ja käytettävää
Minkä valitset ensimmäiseksi? Olisin halunnut tutkia tätä aihetta tämän kesän asuntomessuilla, minun lempityöpäivänäni - lehdistöpäivänä. Jos sitten ensi vuonna Oulussa. Tutkia sitä, miten suomalainen rakentaminen on kehittynyt. Liikkuuko trendi kohti ihmisen kokoista kaupunkimiljöötä, kohti kauniita kortteleita, pieniä keskusaukioita ja yksityiskohtia, joita jää haltioituneena katselemaan aloilleen.
Mistä syntyy rakennetun alueen lumovoima?
Suomalaisten kauneuskäsitys rakennusten suhteen on hämmästyttävän yksimielinen. Se arvostaa perinteistä rakennuskulttuuria, joka on symmetristä, sisältää räystäät, sokkelit, ikkunajaottelun ja on ihmisen kokoista. Lisäksi tarvitaan vehreyttä ja usein myös vettä, vähintään jokinlainen luonnonmaisema. Näistä elementeistä syntyy rakennetun ympäristön lumovoima. On yksi lysti miltä se näyttää dronesta kuvattuna. Katutaso on meidän katselukorkeutemme.
Paluu juurille
Kirjoitin kevään pääkirjoituksessa rakennustuotteiden käyttöiästä. Jos tarkastellaan koko rakennuksen käyttöikää, niin vuosisatoja kestäneet rakennukset ovat edelleen kauniita, kestäviä ja käytettäviä sekä edelleen huollettavissa. Toisin on monessa nykyrakentamisen kohteessa tai 70-luvun rakennuksissa. Niiden 50 vuoden käyttöikä ei ole kovin kestävää. Rakennuksen pitäisi kestää sukupolvelta toiselle, ei yhden sukupolven ajan. Niukkoina aikoina rakennettiin koristeellisia taloja, joissa mm. päädyn ristikkoikkunat kertoivat kauneuden kaipuusta. Käsitöinä tehtiin hitaasti se, mikä nykytekniikalla olisi helposti toteutettavissa. Opittavaa on paljon aiemmilta polvilta. Tiedonmäärästä huolimatta, tuotamme kallista, ennennäkemättömän rumaa ja ihmisiä sairastuttavaa ympäristöä. Miksi ihmeessä hyväksymme tylyn rakentamisen? Uusi termi ihmisensäilytyslaatikko on hyvin kuvaava.
Aina voi valita toisin
Minä nautin suunnattomasti rakentamisesta ja remontoimisesta, varsinkin kun saan itse suunnitella alusta loppuun. Tällä hetkellä paperilla on yksi julkisivuremontti, toinen odottaa parinsadan kilometrin päässä ja yksi hirsirakennus etenee verkkaista vauhtia. Työn alla oleva mökki on pitkälti käsityötä, hirren eläväkuvioista pintaa kunta ei oikein ymmärtänyt ja vaatii siihen laudoitusta päälle. Katsotaan. Punamullalla jo sen maalasin. Seuraavaksi tulevat ikkunat, suomalaiset totta kai. Pokien väri on oranssinkeltainen. Eikä kuulemma ole mikään helppo väri ja melko harvinainenkin nykyaikana. No kohde sijaitsee perinnerakennusten alueella, joten sopinee ympäristöönsä. Keltaisia ikkunoita käytetään eniten julkisissa kohteissa, pääasiassa päiväkodeissa ja kouluissa. Kirkkaankeltaisen pigmentti ei ole peittävä. Näemme sen usein joko hieman ruskeana tai vihreänä riippuen henkilökohtaisista piirteistämme. Minulla siinä on vihreää ja miehellä ruskeaa. Ikkunatehtaan mukaan maalauksen lopputulos perustuu osittain tuuriin, niin kuin sahdinteko tai kykyyn nähdä optisia faktoja tai harhoja (sori, tämä oli pakko kirjoittaa julki). Märkämaalauksessa pohjatyö ratkaisee. Jos on tasainen vaalea sävy maalattu alle,
niin keltaisesta pinnasta tulee myös melko tasainen ja sävykin saattaa olla toleranssien sisällä. Alumiinien polttomaalauksessa haasteet ovat pääasiassa polttouunin lämpötilassa ja uunitusajassa. Samalla maalilla tehty maalaus eri päivänä tai viikkona tuottaa yhtä lailla havaittavissa olevia vivahteita kuin maku juhannus- tai joulusahdissa.
Samapa se on laseissakin. Eri erät voivat olla sävyltään hieman poikkeavia. Ketäpä se haittaa… Turhan tarkka ei parane olla. Kunhan ikkunasta näkee ulos. Rakentaa pitää ilolla, eikä hampaat irvessä. Laitetaan kuvia sitten kun on valmista. Vuodesta en tiedä.
Vanhoja pokia 1800-luvun loppupuolelta. Velux museo, Kööpenhamina.
Teksti: Jenni Heikkilä
PYROBEL VISION LINE
Pyrobel Vision Line on pystypintalistaton palonsuojalasirakenne, mikä antaa arkkitehdeille lisävapauksia suunnitteluun.
Vision Linen avulla saavutetaan maksimaalinen läpinäkyvyys, avoimuus ja optimaalinen palonsuoja. Se on tyylikäs palonsuojaratkaisu.
Pyrobel Vision Line on laajasti testattu sisälasituksiin palonsuojaluokissa EI 30, 60, 90 ja 120 min, teräs-, alumiini- ja puukarmeissa.