Mukana! Monimuotoisuusosaamista tyรถyhteisรถille
Mukana! – monimuotoisuusosaamista työyhteisöille TUOMO – Tuottavuutta ja Tulosta Monimuotoisuudella -hanke oli Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluva valtakunnallinen verkostohanke, johon kuului neljätoista kumppania aikuiskoulutuksen alalta ympäri Suomea ajalla 1.9.2011–31.12.2012 Uudenmaan ELY-Keskuksen rahoituksella. Hanketta koordinoi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Hankkeen tavoitteena oli ennakoida osaavan työvoiman saatavuus tarjoamalla yrityksille ja muille työyhteisöille välineitä ja materiaaleja, joilla organisaation osaamista eri strategisilla alueilla kehitetään systemaattisesti. Mukana! – monimuotoisuusosaamista työyhteisöille - materiaali on syntynyt työelämän tarpeista. Se jatkaa aiemmassa Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluvassa valtakunnallissa verkostohankkeessa ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä tuotetun Työelämän Sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot – materiaalin tiimoilta. Mukana! -materiaali on tuotettu käytännönläheisesti ja arjen työssä tehtyjen havaintojen pohjalta. Samassa hankkeessa jatkotyöstetty TAKK:n koordinoima Valorisation of Diversity Skills (ValoDi) – hankkeessa kehitetyt monimuotoisuusteemoja sisältävät koulutusmoduulit toimivat taustatukena tämän materiaalin käytössä ja työyhteisöjen monimuotoisuusosaamisen kehittämisessä. Työelämän yhteisöt ovat aina olleet monimuotoisia. Monimuotoisuudesta ei välttämättä ole tehty niin suurta numeroa tai se on ollut kätkettynä. Monimuotoisuuden kirjo on laveampi kuin maahanmuuttaneiden tuoma ”poikkeama” kantaväestön vallitsemaan työyhteisöön. Jo pelkkä vilkaisu TUOMO-hankkeessa käännetyn ValoDi-aineiston sisällysluetteloon kertoo tämän. Monimuotoisuus on kirjavaa niin, että se on jo samanmuotoisuutta eli ei erottelevaa, syrjivää. TUOMO-hankkeen ideana on ollut kuunnella työyhteisöistä nousevia tarpeita käsitellä monimuotoisuutta. Toiminta on tehty lähellä arkea ja arkisesti. Aineisto, joka on koottu tässä yhteen, on enemmänkin keskustelun herättelyä varten. Aineistoa voi hyvin soveltaa ja jalostaa erilaisten työyhteisön tarpeisiin. Aineistossa on mukana myös Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Moro! -hankkeen tuottamat Kuljetusliike Kiire Oy:n tarinat, jotka edelleen toimivat keskustelun avaajina ja herättelynä monimuotoistuvaan työelämään. Materiaali saatavissa osoitteesta: www.takk.fi/go/tuomo Materiaalissa on korostettu myös selkokielisyyden merkitystä eri tilanteissa. Selkokielisyys ei ole pahasta välillä kantasuomalaistenkaan keskuudessa. Monet väärinymmärrykset tapahtuvat värittyneen, tulkinnoiltaan moniulotteisten viestien maailmassa. Vuorovaikutustilanteiden jäsentäminen auttaa ymmärtämään ristiriitatilanteita ja suunnittelemaan hyviä, mahdollisimman luontevia ja ymmärrettäviä tilanteita. Monimuotoisuus rikastaa työyhteisöä ja tuo siihen uusia ulottuvuuksia, mikä näkyy ajan mittaan tuottavuutena ja innovaatioina. Monimuotoisuus ei juurru työpaikalle välttämättä ilman ponnisteluja. Niiden ponnistelujen siemeneksi olemme koonneet yhdessä aineistoa sinun ja työyhteisösi käyttöön – koko monimuotoisuusmateriaali videoineen löytyy osoitteesta www.takk.fi/go/tuomo Toivomme tämän materiaalin antavan sinulle ja työyhteisöllesi uusia ideoita ja tapoja toimia - kaikki Mukana! TUOMO-hankkeen materiaalityöryhmän kumppanit Amiedu, Jyväskylän Aikuisopisto (JAO), Kiipula, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto (PKKY), Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK)
Hankkeessa mukana:
Taustaa ja ohjeita materiaalin käyttäjälle
Palautteet ja kommentit: Aija-Leena Nurminen, aija-leena.nurminen@amiedu.fi
Monimuotoisen työpaikan haastavat ja hankalat tilanteet Työelämäviestintää tapausharjoitusten avulla Aija-Leena Nurminen, Amiedu
-
puhutaan ja toimitaan avoimesti
-
puhutaan ja käyttäydytään kunnioittavasti
-
puhutaan asioista kasvokkain
-
sovitaan säännöistä ja pidetään kiinni siitä, mitä on sovittu
-
esimies luottaa työntekijään
-
työntekijä kantaa vastuun itsenäisesti eikä esimiehen tarvitse katsoa perään
Joskus hyvät toimintatavat unohtuvat. Seuraavien tapausten (”keissien”) ja simulaatio-harjoitusten avulla voidaan harjoitella työpaikalla usein tapahtuvia haastavia tilanteita. Näkökulmana voi olla maahanmuuttajatyöntekijän tai kenen tahansa työntekijän ja esimiehen välinen viestintä. Samoja harjoituksia voidaan siis käyttää hyväksi missä tahansa esimiehen ja työntekijän välisessä vuorovaikutustilanteessa.
Sisällys Taustaa ja ohjeita materiaalin käyttäjälle Case 1 Vähättely, nolaaminen Case 2 Syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja niihin puuttuminen Case 3 Mahdoton tehtävä Case 4 Väärinkäsitysten syntyminen Case 5 Selän takana puhuminen Case 6 Työasioista puhuminen esimiehen kanssa Case 7 Hankalista asioista puhuminen, puheeksi ottaminen Case 8 Riittämätön kielitaito työllistymisen esteenä Case 9 Kielitaito ja syrjintä Case 10 Oma tapaus haastavasta tilanteesta työpaikalla
Harjoitusten rakenne:
Monimuotoistuva työyhteisö kohtaa monenlaisia haasteita uusien työntekijäryhmien myötä. Kuitenkin samat periaatteet ja hyvät käytänteet toimivat erilaisten työntekijäryhmien tukemisessa ja integroimisessa työyhteisöön. Keskiössä on hyvinvointi työssä, joka lisääntyy, kun noudatetaan normaaleja työpaikan sääntöjä ja toimintatapoja, esim.
Tavoite:
• Tilanteen esittely
> tutun ja toistuvan tilanteen tunnistaminen
• Simulaatioharjoitus
> tilanteen harjoittelu, käytäntö
• Pohdintatehtävä
> tunteiden, asenteiden ja tietojen tiedostaminen
• Hyvät käytänteet ja vinkit
> erilaisten näkökulmien ja kokemusperäisen tiedon hankkiminen
Simulaatioiden avulla pyritään kehittämään esimiesten ja työntekijöiden viestinnällisiä taitoja, tuomaan näkyväksi haasteellisia tilanteita ja tarjota välineitä niiden ratkaisemiseksi. Maahanmuuttajatyöntekijän näkökulmasta tilanteissa kiinnitetään huomiota siihen, että varmistetaan tilanteeseen liittyvien ilmausten ymmärtäminen sekä harjoitellaan niiden käyttöä. Esimiehen näkökulmasta puolestaan huomiota kiinnitetään sanattomien toimintatapojen ja käytänteiden kielentämiseen. Tilanteita voi muunnella eri tavoin esim. muuttamalla äänensävyä, argumentoimalla eri tavoin, vaihtelemalla kehonkieltä ja asentoa, jolloin voidaan arvioida näiden elementtien vaikutusta viestintätilanteeseen ja sen onnistumiseen.
Case 1 Vähättely, nolaaminen Tilanne: Maahanmuuttajatyöntekijä kokee, että jotkut työkaverit suhtautuvat häneen asiattomasti. Hänen
suomen kielen taitoaan vähätellään ja sille naureskellaan. Työntekijästä tuntuu, että myös esimies on nolannut hänet puhumalla hänen virheistään toisten kuullen.
Hyviä käytänteitä -
työyhteisössä keskustellaan niistä keinoista, miten maahanmuuttajatyöntekijää voidaan tukea oppimaan suomen kieltä työssä
-
asetetaan realistiset tavoitteet kielenoppimiselle
-
sovitaan, kuka toimii työpaikan kielioppaana, esimerkiksi kokenut maahanmuuttajatyöntekijä
-
kaikkien tehtävä on auttaa kielenoppimisessa puhumalla selkeämmin ja toistamalla ilmaisuja ja tärkeimpiä sanoja
-
pyydetään kaikki mukaan kahville, kokouksiin, tapaamisiin eli osaksi työyhteisöä
-
vältetään murteellisia ja muita vaikeita ilmauksia tai selitetään ne
-
noudatetaan normaaleja työpaikan sääntöjä
-
puheen mukauttaminen, selkokielinen puhe
Simulaatio: Vähättelyä kokenut työntekijä ja esimies keskustelevat. Miten työntekijä kertoo kokemuksistaan? Miten esimies reagoi? Miten tämän jälkeen toimitaan?
Pohdintatehtävä:
Kielitaidon kehittymistä edistävät -
myönteinen palaute vähäisestäkin edistymisestä
-
varmistetaan, että toinen on ymmärtänyt ja se, että on itse ymmärtänyt oikein - esimerkiksi pyytämällä toistamaan selitetty asia ja varmistuskysymyksillä
Miten työpaikalla voidaan tukea kielitaidon kehittymistä?
-
kerrotaan työpaikan hiljaisista säännöistä
Miksi vierasta kieltä työkielenä käyttävä voi pelätä puhumista?
-
selitetään vaikeat asiat tarvittaessa helpolla kielellä
Miten kielitaito ja ammattitaito korreloivat eli millainen yhteys on kielitaidon ja ammattitaidon välillä?
-
säännöllinen koulutukseen osallistuminen
-
sanalistojen tekeminen työpaikan tärkeistä käsitteistä, laitteista, asioista
Mitkä ovat vähättelyn eri muodot (verbaaliset, nonverbaaliset)? Minkälaisia kokemuksia sinulla itselläsi on vieraan kielen puhumisesta työelämässä?
Simulaatio 2: Asiakas ei hyväksy maahanmuuttajatyöntekijää. Miten työkaverit ja esimies voivat tukea työntekijää? Hyvät käytänteet ja vinkit Ennakointi ja selkeät toimintatavat Joissakin työpaikoissa esiintyy ajattelematonta ja kohtuutonta käyttäytymistä maahanmuuttajatyöntekijöitä kohtaan. Esimiehen velvollisuus on puuttua tällaiseen käyttäytymiseen. Työyhteisön kaikkien jäsenten on oltava tietoisia yhteisistä toimintatavoista ja kannustettava toimimaan niiden mukaisesti. Työntekijän pitää kertoa asiasta esimiehelle heti, jotta esimies voi puuttua asiaan ajoissa ja kertoa työntekijöille, että tällainen käytös ei ole sallittua. Vieraalla kielellä työskenteleminen on hyvin vaativaa. Aikuiselle tilanne voi olla ahdistava, jopa pelottava. Kielen osaaminen ja osaamattomuus voivat johtaa vääristyneeseen valtatilanteeseen, mikäli sujuvasti kieltä puhuvat käyttävät sitä ryhmästä pois sulkemisen välineenä. Kielitaidon kehittymiselle pitäisi asettaa kohtuulliset odotukset ja realistiset tavoitteet.
Case 2 Syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja niihin puuttuminen Tilanne: Työkaverit käyttävät työntekijästä puhuessaan toistuvasti halventavia nimityksiä, käyttäytyvät nonverbaalisesti ylimielisesti ja jättävät tämän ulkopuolelle. Simulaatio: Maahanmuuttajatyöntekijä ja työkaveri, joka on avoimimmin käyttäytynyt vihamielisesti tätä kohtaan keskustelevat. Miten maahanmuuttajatyöntekijä ottaa häntä häiritsevät asiat esiin? Miten työkaveri reagoi? Miten sovitaan tulevaisuuden suhteen? Miten esimies tai työkaveri voi toimia havaitessaan rasismia tai ennakkoluuloista käyttäytymistä?
Pohdintatehtävä: Omat kokemukset ja ajatukset Ryhmän ajatukset:
Ennakkoluulot ja asenteet ja niihin vaikuttaminen
TOLKKU eli kohtuulliset odotukset
Joskus ennakkoluuloinen ja/tai rasistinen käyttäytyminen jää työyhteisöltä ja esimieheltä huomaamatta, koska se voidaan kuitata huumoriksi. Ihmiset viestivät paljon nonverbaalisesti eli ilmeillä, eleillä ja äänensävyllä, jolloin asiaa voi olla hankala havainnoida ja siihen puuttuminen voi olla haastavaa. Työyhteisöllä on oltava yhteiset periaatteet, joita noudattamalla luodaan sosiaalisesti miellyttävä ja turvallinen työympäristö. Esimiehen tehtävä on varmistaa, että näitä käytäntöjä noudatetaan ja tarvittaessa puuttua tilanteeseen.
Monissa ammateissa on vaativia työtehtäviä, jotka vaativat joko hyvää kirjallista tai suullista osaamista. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjalliset raportit, pöytäkirjat, selvitykset ja suunnitelmat. Haastavia puheviestintätilanteita myös äidinkielisille ovat mm. kokoukset, palaverit ja esitelmät. Sen vuoksi on hyvä ennakoida ja miettiä, miten maahanmuuttajatyöntekijää voidaan tukea ja auttaa, jotta hänen on mahdollista suoriutua tehtävästä eikä tehtävästä tule kohtuuton. Aikuisen on vaikea myöntää, ettei osaa, koska pelkää, että leimautuu. Sen vuoksi on tärkeä rohkaista kysymään ja varmistaa, jos epäilee, ettei toinen ymmärrä.
Hyviä käytänteitä -
työkavereiden ja esimiehen tukee aktiivisesti kiinnittää huomiota kaikenlaiseen viestintään, myös nonverbaaliseen ja ottaa asiat esille heti, jos huomaa epäasiallista kohtelua
-
esimies voi ennakoida asiaa ja varmistaa, että kaikki ymmärtävät, mikä on sallittua ja mikä ei (Katso aiheeseen liittyvät Kiireen tarinat http://www.takk.fi/go/eno)
-
riittävä perehdytys uusiin työtehtäviin
-
rohkaista työntekijää kertomaan havainnoistaan, jolloin asiaan päästään puuttumaan ennen kuin tilanne pääsee pahenemaan
-
rohkaistaan työntekijää pyytämään apua ja kysymään
-
kerrotaan, että on hyvä asia, jos kertoo, ettei osaa
Mahdollisia tukitoimia
-
ironia ja sarkasmi kohdistetaan vain omaan itseen
-
sovitaan mahdollisuudesta kysyä neuvoa kokeneelta työkaverilta tai esimieheltä
-
yhteinen kanta esimerkiksi rasistisiin vitseihin
-
tarjotaan mahdollisuus osallistua täsmäkoulutukseen, jonka tavoitteena on selviytyä itsenäisesti vaikeaksi kokemastaan tehtävästä
-
työtehtävien ja jakaminen avoimesti eri henkilöiden kesken
-
toisiaan täydentävät työparit, työtehtävien jakaminen taitojen ja taipumusten mukaan
-
kohtuullistetaan tarvittaessa työtehtäviä
-
annetaan enemmän aikaa tehtävän tekemiseen
-
sekä tehtävän antajan että työntekijän vastuulla on varmistaa, että toinen tietää, miten toimia
-
varmistetaan, että työntekijä tietää, keneltä kysyä asiasta
Case 3 Mahdoton tehtävä Tilanne: Maahanmuuttajatyöntekijä on saanut uuden työtehtävän, josta hän ei koe selviytyvänsä ilman apua. Hänen pitää kirjoittaa työhön liittyvä selvitys. Hän on pyytänyt apua työkavereilta, mutta ei ole saanut apua. Kaikilla tuntuu olevan liian kiire.
Simulaatio: Esimies ja työntekijä keskustelevat asiasta. Miten työntekijä esittää asiansa? Miten esimies toimii rakentavasti? Miksi työtehtävä on mahdoton? Onko kyse kielitaidosta, ammattiin liittyvän vaativan raportin kirjoittamisesta, ammattitaidosta vai perehdytyksen puutteesta?
Pohdintatehtävä: Omat kokemukset ja ajatukset: Miten työntekijää voi auttaa kielellistämään ongelmaa?
Ryhmän ajatukset:
Case 4 Väärinkäsitysten syntyminen
Case 5 Selän takana puhuminen
Tilanne: Työpaikalle on tullut uusi esimies. Maahanmuuttajatyöntekijä kokee, että esimies kohtelee häntä
Tilanne: Maahanmuuttajatyöntekijä on tyytymätön työaikajärjestelyihin. Hän puhuu kaikkien työkavereiden
Simulaatio: Työntekijä ottaa asiat esille uuden esimiehen kanssa.
Simulaatio: Työntekijä valittaa työaikajärjestelyistä toiselle työntekijälle.
Miten työntekijä lähestyy esimiestä?
Miten työkaveri, jolle maahanmuuttajatyöntekijä valittaa työpaikan tilanteesta, voi ohjata työntekijää toimimaan?
väärin eikä ymmärrä häntä vaan pomottaa ja pompottaa. Esimies vaatii enemmän kuin aikaisempi esimies ja kieltää osallistumasta suomen kielen koulutukseen työajalla ilman perustelua.
Miten hän kertoo tunteistaan ja tuntemuksistaan niin, ettei loukkaa uutta esimiestä? Miten hän perustelee esimerkiksi koulutukseen osallistumisen työajalla? Miten työntekijä argumentoi? Miten esimies perustelee päätöksensä?
Pohdintatehtävä: Omat kokemukset ja ajatukset: Ryhmän ajatukset:
kanssa ja valittaa heille jatkuvasti asiasta. Hän kertoo kaikille, että esimies kiusaa häntä ja antaa hänelle kaikkein hankalimmat työajat. Hän ei puhu esimiehelle vaan sanoo, että kaikki on hyvin.
Miten hän kertoo työajoista sopimisen käytänteistä?
Pohdintatehtävä: Omat kokemukset ja ajatukset: Miksi työntekijä ei puhu suoraan esimiehelle? Miten esimies voi osaltaan auttaa luomaan avointa ilmapiiriä? Mitä voi seurata, jos työntekijä ei puhu suoraan esimiehen kanssa?
Ryhmän ajatukset: Asioista sopiminen, ymmärtämisen varmistaminen ja puhuminen suoraan Kun uusi työntekijä tai esimies aloittaa uudessa työpaikassa tai työtehtävissä, hän ei tunne toimintakulttuuria tai työpaikan hiljaisia sääntöjä. Hän haluaa ehkä myös muuttaa vanhoja käytänteitä.
Erilainen toimintakulttuuri Hyvä käytänteitä
Työpaikoilla työntekijöiden odotetaan toimivan suoraan ja rehdisti. Ongelmista puhutaan avoimesti ja suoraan työkavereiden ja esimiehen kanssa. Tämä toimintatapa ei ole kaikille tuttu vaan monessa maassa työntekijälle voi koitua ongelmia, jos hän ilmaisee olevansa eri mieltä tai on tyytymätön johonkin.
-
keskustellaan asioista avoimesti, myös hiljaisista säännöistä
-
kerrotaan tunteista, mutta pidetään asiat asioina
-
muutoksista kerrotaan avoimesti
-
oma näkökulma ja mielipiteet perustellaan
-
uudelle työntekijälle kerrotaan, mitä suora toimintatapa ja asioista puhuminen kasvokkain tarkoittaa
-
opetellaan sietämään erimieltä olemista
-
työyhteisön toimintatavat olisi ilmaistava selvästi ja avoimesti heti työsuhteen alusta alkaen
-
harjoitellaan viemään asioita eteenpäin argumentoimalla
-
annetaan aikaa hyväksyä muutokset
Hyviä käytänteitä
niin, että se rohkaisee työntekijöitä ottamaan esille kohtaamansa ongelmat -
kun työntekijä uskaltaa puhua vaikeistakin asioista, vahvistetaan tätä toimintatapaa antamalla hänelle hyvää palautetta siitä, että on ottanut asiat suoraan puheeksi, vaikka tapa olisi aggressiivinen tai jollain tapaa väärä
-
luottamuksen saavuttaminen edellyttää sitä, että toimitaan avoimesti
-
tavoitteena oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja reiluus
-
opetellaan olemaan eri mieltä rakentavalla tavalla
Case 6 Työasioista puhuminen esimiehen kanssa
Case 7 Hankalista asioista puhuminen, puheeksi ottaminen
Tilanne: Työntekijä on tyytymätön työaikajärjestelyihin. Hän haluaa ottaa asian puheeksi esimiehen kanssa.
Tilanne: Esimies on kiinnittänyt huomiota, että työntekijä myöhästelee ja lähtee töistä etuajassa.
Simulaatio: Maahanmuuttajatyöntekijä lähestyy esimiestä ja haluaa puhua työaikajärjestelyistä.
Simulaatio: Esimies ottaa puheeksi työaikakysymyksen työntekijän kanssa.
Miten työntekijä ottaa asian puheeksi?
Miten esimies ottaa puheeksi työntekijän kanssa työaikojen noudattamisen?
Miten esimies kertoo työpaikan työaikajärjestelyistä?
Minkälaisia argumentteja kannattaa käyttää? Miten yhteisistä säännöistä sovitaan?
Pohdintatehtävä:
Miten seurataan sitä, että sopimusta noudatetaan?
Jos työntekijää vaivaa jokin asia, se voi aiheuttaa tunteita ja reaktioita (esim. tyytymättömyys, epäoikeudenmukaisuuden tunne tai epätietoisuuden aiheuttama ärtymys). Miten tunteet ja niiden esiintuominen eri tavoin vaikuttaa tilanteeseen?
Jos työntekijä on maahanmuuttaja, miten kannattaa toimia?
Minkälainen tunteiden ilmaiseminen on sallittua työpaikalla? Mikä ei ole sallittua tai sopivaa?
Pohdintatehtävä: Omat kokemukset ja ajatukset:
Omat kokemukset ja ajatukset:
Ryhmän ajatukset:
Ryhmän ajatukset: Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Auktoriteettiasema ja hierarkia Suomalainen matala hierarkia ja työntekijöiden ja esimiesten roolit ja asema eivät ole itsestään selvyyksiä. Mitä esimieheltä tai työntekijältä odotetaan, on kulttuurisidonnainen asia ja sen vuoksi pitää sekä kertoa että omalla esimerkillä näyttää, miten esimiehen kanssa toimitaan ja minkälaiset odotukset esimerkiksi työntekijän toimintaa liittyy (esim. omatoimisuus, itsenäisyys, tunnollisuus, täsmällisyys). Myös esimies voi rohkaista puhumaan ja kysymään, jos työntekijä ei itse osaa tai uskalla.
Palautteen antamisella ja vastaanottamisella on keskeinen sija työelämässä. Toimintaa kehitetään palautekyselyillä ja asiakastyössä saadaan asiakaspalautetta. Työpaikan kehityskeskustelut ja työhyvinvointikyselyt ovat säännöllisesti toistuvat palautteen antamisen ja saamisen paikat. Ennen kuin otetaan puheeksi hankala asia, kannattaa kertoa, mitkä asiat sujuvat.
Hyviä käytänteitä -
prosessikehu eli kuvataan ne asiat, jotka sujuvat ja joissa on tapahtunut edistystä
-
työntekijälle annetaan käytännön esimerkki siitä, miten hänen tulee toimia
-
varmistetaan, että työntekijä saa tietoa työaikalainsäädännöstä ja mitä se tarkoittaa käytännössä, esim. mitä usein toistuvasta myöhästelystä voi seurata
-
molemmat osapuolet kertovat oman näkemyksensä asiasta
Case 8 Riittämätön kielitaito työllistymisen esteenä
Kielitaidon kehittäminen
Tilanne: Vähäinen kielitaito voi olla työllistymisen tai työuralla etenemisen este.
Jos syy on riittämätön kielitaito, työntekijälle tulisi kertoa, mitä tämä voi tehdä, jotta työllistyminen on mahdollista, esimerkiksi:
Simulaatio: Määräaikaisessa työsuhteessa olevan maahanmuuttajan työsuhde on päättymässä, koska työnantajan mielestä työntekijän kielitaito ei ole riittävä. Miten työntekijä ottaa asian puheeksi?
-
Yleiskielitaidon kehittäminen tasolta A2.2 > B1.2 tasolle, B1.1> B2
-
Jos kielitaito on riittämätön jollakin kielen osa-alueella, täsmennetään, mitä tulisi kehittää ensisijaisesti, jotta voisi selviytyä työssä tulevaisuudessa:
Simulaatio: Esimies kertoo työntekijälle, miksi kielitaito ei riitä.
o puhuminen, viestin perillemeno
Miten esimies voi konkreettisesti kertoa, mikä on ongelma?
o puheen ymmärtäminen
Miten kertoa, mitä työntekijän kannattaisi opiskella, jotta tämän olisi mahdollista saada kyseinen työpaikka?
o kirjoittaminen, tekstin tuottaminen
Simulaatio: Työntekijä menee kysymään kouluttajalta, mitä hän voi tehdä kielitaidon kehittämiseksi.
o lukeminen, tekstin ymmärtäminen
Miten kielitaitoa voi kehittää työssä tai itsenäisesti opiskellen?
o sanaston laajuus/suppeus (yleis-, ammattisanasto)
Pohdintatehtävä:
o ääntäminen, puheen ymmärrettävyys
Omat kokemukset ja ajatukset:
o viestintätaidot
Miten kielitaito kehittyy ja mikä on realistinen tahti?
o Eri ammateissa vaaditaan erilaista kielitaitoa, esim. asiakaspalvelutehtävissä on tärkeä ymmärtää
Ryhmän ajatukset:
puhetta ja reagoida odotuksenmukaisesti.
-
Joillakin ammattialoilla tarvitaan myös hyvää kirjallista osaamista, jolloin myös erittäin hyvän kielitaidon omaava voi opiskelemaan ammatillisten tekstien kirjoittamista.
Mitä konkreettisempi kehittämiskohde ja oppimistavoite pystytään osoittamaan, sen hyödyllisempi tieto se on työntekijälle. Kun tavoite on selkeä ja realistinen, työntekijän on mahdollista hyväksyä se ja säilyttää usko tulevaisuuteen ja työllistymismahdollisuuksiinsa.
Case 9 Kielitaito ja syrjintä Tilanne: Joskus kielitaitoa käytetään tekosyynä kielteisessä rekrytointitilanteessa, vaikka todellinen syy on jokin muu.
Simulaatio: Työntekijä kokee, että kielitaito on riittävä ja että esimies käyttää riittämätöntä kielitaitoa
tekosyynä.
Pohdintatehtävä:
Vuorovaikutuksesta yleisesti:
Omat kokemukset ja ajatukset Ryhmän ajatukset Kielitaito vai ammattitaito? Jos syy on jokin muu kuin liian vähäinen kielitaito, myös se kannattaa kertoa työntekijälle, jotta hän saa mahdollisuuden kouluttautua, harjoitella taitoa itsenäisesti tai hankkia kokemusta asiasta: o organisatorinen: oppia tuntemaan työpaikka, työpaikan hierarkia ja toimintatavat o opiskelu- ja oppimistaidot: kehittää opiskelutekniikkaa, itseohjautuvuutta o ammattitaito o muu taito (esim. tietotekninen) o kulttuurinen: tutustua arvoihin, tunnistaa käyttäytymiskoodit, perehtyä erilaisiin toimintakulttuureihin
(esim. työpaikkojen, ammattien)
o asenne o motivaatio
Case 10 Oma tapaus haastavasta tilanteesta työpaikalla Kirjoita tähän esimerkki omasta kokemuksestasi tai haastavasta tilanteesta:
Vuorovaikutus on tahdonasia Vuorovaikutus on se pohja, jolle ihmisten väliset suhteet rakentuvat. Yksinkertaisimmillaan vuorovaikutus on ihmisten kanssa toimeen tulemista, halua ymmärtää toista ja halua ja pyrkimystä toimia niin että tulee itse ymmärretyksi. Kun pyritään kohti hyvää vuorovaikutusta, ei tärkeintä ole teoriatieto tai osaaminen, tärkeintä on halu hyvään vuorovaikutukseen. Pyrkimys kohti hyvää vuorovaikutusta toteuttaa jo itsessään hyvää vuorovaikutusta!
Vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta
Tilanne: (kuvaa tilanne lyhyesti)
Kauppila kuvaa hyvää vuorovaikutusta kukkana, jonka terälehdistä jokainen on merkittävä osa kokonaisuutta. Vuorovaikutus syntyy yhdessä rakentaen, ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien. Yhdenkin terälehden puuttuminen jättää aukon ja kukka on vajaa: on vaikeaa kuvitella hyvää vuorovaikutusta ilman vaikkapa luottamusta tai ilman kiinnostusta. Vastuu hyvästä vuorovaikutuksesta on sen molemmilla osapuolilla. Vuorovaikutussuhteet ovat erilaisia, mutta samat vaatimukset toteutuvat niin lyhyissä kohtaamisissa kuin elämän mittaisissa ihmissuhteissakin.
Simulaatio: (mitä tilanteessa yritetään selvittää, mikä ongelma ratkaista)
Vuorovaikutus herättää tunteet
Pohdintatehtävä:
Vuorovaikutusta ei ole pelkästään meidän ja toisten ihmisten välillä. Ihminen on vuorovaikutuksessa myös itsensä kanssa (intrapersonaalinen vuorovaikutus). Jotta vuorovaikutus toimisi toisten ihmisten kanssa, on meillä oltava avoimuutta ja ymmärrystä myös itseämme kohtaan, uskallusta ja rehellisyyttä tunnistaa itsessämme eri tunteita sekä kiinnostusta käsitellä niitä. Esimerkiksi jokin aiempi, epäonnistunut vuorovaikutustilanne ja ikävä muisto herättää meissä tunteita uudessa, vastaavanlaisessa tilanteessa. Silloinkin kun tilanne ja siinä olevat ihmiset ovat toisia. Tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen auttaa meitä tekemään oikeita ratkaisuja ja olemaan toistamatta kertaalleen tehtyjä virheitä.
Case 10 (anna kuvaava otsikko)
Hyvät käytänteet: (miten onnistuit ratkaisemaan tilanteen tai minkälaisia käytännön kokemuksia sinulla on, mikä olisi ideaali tilanne)
Viestintäarkuus
Case 2. Kahvihuoneessa uusien työkavereiden kanssa
Ihmiset ovat erilaisia myös sen suhteen, miten helpoksi ja miellyttäväksi kokevat vuorovaikutuksen toisten ihmisten kanssa. Osa meistä löytää vaivatta juttukumppanin tuntemattomasta ihmisestä bussipysäkille. Osa viihtyy omissa oloissaan ja kokee jutustelun tarpeettomaksi. Ujous on yksi ihmisen synnynnäisistä temperamenttipiirteistä ja yhteydessä viestintäarkuuteen.
Uudessa työyhteisössä muut työntekijät ovat Mikkoa reilusti vanhempia naisia ja voisi luulla ettei yhteisiä kiinnostuksenkohteita löydy ja että jutunjuurta on vaikea keksiä.
-
Ujoa ihmistä voi rasittaa ajatus sosiaalisuuden vaatimuksesta. Ujoudessa on myös paljon hyvää: usein ujo ihminen on vuorovaikutustaidoissaan puheliasta kaveriaan tarkempi havainnoija ja kuuntelija. Työelämä vaatii jonkinasteista sosiaalisuutta mutta ujonakin pärjää. Jännittävässä tilanteessa tärkeää on jännittämisen ja sen herättämien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen. Arkuudesta eri tarvitse pyrkiä kokonaan pois, onhan se osa ihmisen persoonaa siinä missä moni muukin luonteenpiirre, siksi omalla asennoitumisella on vaikutusta siihen miten jännittämiseen suhtaudun. Jännittäviä tilanteita tulee eteen kaikille, monestikaan jännitys ei näy päällepäin vaikka oma kokemus olisi miten voimakas tahansa. Jännitämme kaikki hieman eri tavoin ja eri tilanteissa, itselle jännittävien tilanteiden tunnistaminen on tärkeää, samoin kuin valmius silloin tällöin altistaa itseään jännittäviin tilanteisiin menemisellä, koska harjoituksen ja tottumuksen kautta oma varmuus kasvaa.
Case 1. Työhaastattelutilanne ja hyvän vuorovaikutuksen synnyttäminen Simulaatio: Nuori työnhakija ja työnantaja tapaavat ensimmäisen kerran. Tarkoituksena on selvittää kohtaavatko työnantajan tarpeet ja työnhakijan toiveet, eli voidaanko työsuhteen solmimista harkita. Työnhakija ymmärtää ettei tapaamisen tarkoitus ole ruotia hänen puutteitaan työnhakijana, vaan tutustua ja saada tietoa puolin ja toisin. Tämän asian tiedostaminen helpottaa hyvän vuorovaikutussuhteen syntymistä. Molemmat ovat hieman jännittyneitä uudessa tilanteessa ja uuden ihmisen tavatessaan, haastattelu voi olla jännittävä hetki myös työnantajalle.
Miten se tehdään? AVOIMUUS, KIINNOSTUS, HYVÄKSYNTÄ Avoimella katseella, reippaalla kädenpuristuksella ja lämpimällä hymyllä molemmat viestivät toisilleen sen että on mukava tavata tämä uusi ihminen ja oppia tuntemaan häntä, saada kuulla asioita hänestä ja työpaikasta. TUNNEYHTEYS Molemmat ovat keskittyneet tilanteeseen ja toiseen ihmiseen. Tapaaminen on molemmille tärkeä ja se tieto välittyy molemmille monien vihjeiden kautta, esimerkiksi niin että molemmat ovat ajoissa paikalla, työnantaja on varannut reilusti aikaa tapaamiseen ja jättää vaikkapa vastaamatta puhelimeen jos se soi kesken haastattelun. Nämä asiat kertovat työnhakijalle että häntä ja tätä tapaamista pidetään tärkeänä.
KIINNOSTUS JA AVOIMUUS, VIESTINNÄN MUKAUTTAMINEN Mikko haluaa kuitenkin tutustua uusiin työkavereihinsa. Hän kertoo itsestään sopivasti, asioita opinnoistaan ja harrastuksistaan ja kesän lomamatkasta. Näin hän tarjoaa itsestään” koukkuja” joihin toisten on helppo tarttua ja saada kiinni jostakin yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. REHELLISYYS, AVOIMUUS Vastaavasti naiset kertovat että heistä oli mukavaa että uusi työntekijä olikin tervetullut poikkeus työnyhteisöön: nuori mies naisvaltaiselle alalle. Samoin Mikko osoittaa kyselemällä ja kuuntelemalla kiinnostustaan työkavereihinsa ja heidän tarinoihinsa vaikka aiheet ovatkin jotain muuta kuin niitä asioita joista Mikko keskustelee omien kavereidensa kanssa vapaa-ajallaan.
Case 3. Jatkuva palaute, havaitseminen ja tulkinta Uudessa työssä Mikko havaitsee pian että palautteen saaminen ja antaminen on jatkuvaa ja tapahtuu vuorovaikutuksessa joka ikinen työpäivä ja useimmiten se tulee muutoin kuin sanallisesti kiitoksena tai moitteena. Tällaisen palautteen vastaanottaminen edellyttää havainnoinnin taitoa. Vuorovaikutus on myös tulkintaa. TULKINNAN MERKITYS VUOVAIKUTUKSESSA Esimies tuo perjantaipäivänä kahvihuoneen pöydälle pullapitkon yleiseen jakoon. Jokainen työntekijä tulkitsee viestin omalla tavallaan: Yhden mielestä se on kiitos hyvin sujuneesta viikosta, toisen mielestä anteeksipyyntö ja hyvittelyä siitä että esimies on ollut kireä ja stressaantunut viimeaikoina. Kolmas ottaa pullaviipaleen ja ajattelee että tämä on varmaan ollut tarjouksessa kun se on raaskinut töihin tuoda. Positiivista palautetta on joskus se, ettei negatiivista palautetta tule. Joskus positiivista palautetta on se että palautetta ei tule ollenkaan, ei negatiivista sen enempää kuin positiivistakaan. Kuitenkin vastuu ilmapiiristä ja palautteen antamisesta samoin kuin sen vastaanottamisesta on kaikilla työyhteisön jäsenillä. Palautteen antamiseen voi opetella: Pienikin kiitos kun se tulee oikeasta asiasta voi olla merkittävä. Kun vuorovaikutuksen kanava on auki, on helpompi antaa myös negatiivista tai rakentavaa palautetta silloin kun siihen on syytä.
MINÄ OPPIJANA Paula Takala, erityisopettaja Kiipulan ammattiopisto
Monimuotoisuuden edistäminen työyhteisöissä - erityisryhmien työelämätaitojen kehittäminen Vammoista viis, tärkeintä on osaaminen – oppaan (TEM) mukaan maassamme on n. 20 000–30 000 vammaista ja osatyökyistä työtöntä henkilöä, jotka haluaisivat osallistua aktiivisesti työelämään.
Tavoitteet: Ohjaavan henkilön kannalta: Saada tietoa opiskelijan/ perehdytettävän henkilön erityistarpeista, jotta työskentely olisi luontevaa ja ohjaus mahdollisimman esteetöntä
Opiskelijan kannalta: lisätä tietoisuutta omasta oppimistyylistään, vahvuuksistaan ja tuen tarpeestaan
Syitä heidän työllistymisongelmiinsa ovat esimerkiksi työympäristön fyysiset esteet, työkokemuksen puute, ennakkoluulot ja vammaisuutta koskevan tiedon puute.
Työntekijän terveydentila voi myös muuttua siten, että hänen työtehtäviään joudutaan muokkaamaan tai hänelle etsitään kokonaan uusi tehtävä. Tällaisessa tilanteessa hän saattaa hyötyä myös ammatillisesta kuntoutuksesta. http://www.youtube.com/watch?v=UicG8tdpGL8 http://www.youtube.com/user/Kiipulamedia?ob=0&feature=results_main
Eri ikäiset, erilaisen taustan omaavat henkilöt nähdään monimuotoisessa työyhteisössä yrityksen toimintaan lisäarvoa tuovana voimavarana. Käytännössä monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että työpaikan toiminnassa huomioidaan tietoisesti ja aktiivisesti eri-ikäiset, eri sukupuolia edustavat, eri uskonnollisen ja kulttuurisen taustan omaavat työntekijät. Monimuotoisesti rikkaassa työyhteisössä löytyy erilaisissa elämäntilanteissa eläviä henkilöitä, jotka yhteistyössä ammentavat taustoistansa laaja-alaista kokemusta työyhteisön voimavaraksi. Erityistä tukea tarvitsevan / osatyökykyisen henkilön työhön perehdytyksessä voidaan hyödyntää erityisopettaja Paula Takalan kehittämää Minä oppijana –menetelmää. Menetelmä toimii esim. uravalmentajan tai työnopastajan työkaluna ja sen rinnalla voidaan hyödyntää Työ- ja elinkeinoministeriön Vammoista viis, tärkeintä on osaaminen –opasta (linkki alla) http://www.tem.fi/files/28006/WWW_vammaiset_vajaakuntoiset_kuntoutujat.pdf
Näin me sen teemme… •
Opintojen alussa NMI:n matematiikan lähtötasotesti ja lukitesti
•
Oppimaan oppimisen tunneilla oppimistyylitesti
•
Testituloksien läpikäynti henkilökohtaisesti
•
Opiskelijaa ohjataan kiinnittämään huomiota omaan oppimiseensa työskentelyn yhteydessä ja näihin seikkoihin palataan säännöllisesti työselosteita kirjoitettaessa
Prosessi jatkuu… •
Keväällä ennen Työssäoppimisjakson (TOP) alkua käydään henkilökohtainen keskustelu opiskelijan kanssa, jolloin opiskelija kirjoittaa itsestään ”käyttöohjeen”
•
”Käyttöohjeessa” opiskelija kuvaa hänen oppimistyyliään, vahvuuksiaan ja tuen tarvettaan
•
Kirjoituksen tukena HOJKS-kortit sekä opiskelijan ja opettajan omat havainnot
Ja jatkuu… •
Kirjallinen tuotos toimitetaan TOP-ohjaajalle ja opiskelijaa opettaville ja ohjaaville henkilöille luettavaksi
•
Tuotos käydään läpi TOP-sopimusta tehtäessä yhdessä ryhmänohjaajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken
Ohjeita selkokielen puhumiseen •
Käytä yleistä, tuttua puhekielen sanastoa, selitä vieraat tai käsitteelliset sanat, korosta sanomasi ydinsanoja.
•
Suosi lyhyitä ilmauksia ja puhekielenomaisia rakenteita.
•
Vältä vierasperäisiä sanoja, murre- tai slangisanoja tai lyhenteitä
•
Puhu rauhallisella tahdilla; älä kuitenkaan hidasta puhettasi luonnottomasti. Tauota puhettasi sopivasti, siten että asiakokonaisuuksien väliin tulee hiukan normaalipuhetta pidempi tauko. Asiakokonaisuuden sisällä pitkiä taukoja ei suositella.
•
Älä pakkaa vuoroasi täyteen tietoa, puhu yhdestä asiasta kerrallaan.
•
Anna konkreettisia esimerkkejä, jos aihe on abstrakti tai uusi.
•
Usein vaikeuksia tuottanut kohta selviää paremmin keskustellen ja kysellen kuin luennoimalla.
•
Varmista kuulijalta, että hän on ymmärtänyt asian
•
Lähde liikkeelle siitä asiasta, minkä kuulija/keskustelija jo tietää; tarkista hänen taustatietonsa, jos se on tarpeen.
•
Puhu rauhallisella tempolla, mutta älä hidasta puhettasi luonnottomasti. Tauota sopivasti.
Selkokieli on alun perin yhdistetty kirjoitettuun tekstiin, mutta nykyään selkokieltä korostetaan myös suullisessa ilmaisussa. Selkokielinen viestintä liittyy mm. tiedolliseen saavutettavuuteen sekä kommunikoinnin esteettömyyteen. Vuorovaikutustilanteessa voi välittömästi antaa ja saada palautetta. Selkokielen puhujan kannattaakin keskittyä tilanteen tulkintaan ja toisen viestijän kommunikointiin ennemmin kuin kielenkäytön yksityiskohtiin. Esimerkiksi jotkut selkokielen käyttäjät tarvitsevat tavallista enemmän aikaa viestinsä muotoiluun, joten viestintäkumppanin on osattava odottaa vastausta. Selkeän ja yksiselitteisen viestinnän periaatteita tulisi noudattaa myös selkokielisten materiaalien kuvituksessa ja videoissa. Esimerkiksi uuden työntekijän perehdytysmateriaalissa tulisi huomioida monikanavaisuus yleisesti ja (moni-) ja selkokielisyys (selkeä kirjallinen, suullinen ja visuaalinen esitystapa) työtehtävissä, työohjeissa ja työturvallisuudessa. Yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi työyhteisössä tulisi kiinnittää huomiota selkokielisyyteen maahanmuuttajatyöntekijöiden ja muiden selkokieltä tarvitsevien työntekijöiden kokonaisvaltaisessa perehdytysprosessissa jotta integroituminen työyhteisöön ja itse työhön sujuisi kitkattomasti. Lisää ehdotuksia perehdyttämisprosesseihin löydät taulukosta Ehdotuksia perehdyttämisprosesseihin monimuotoisessa työyhteisössä.
•
Toista vaikeuksia aiheuttanut sana.
•
Kokeile kiertoilmauksia, jos toisto ei auta.
•
Käytä eri tapoja ilmaista asioita: näytä, kirjoita tai piirrä miten joku asia tehdään
Selkokieltä puhuttaessa tärkeintä on kuitenkin asenne. Vastuu tilanteen onnistumisesta on molemmilla viestijöillä, mutta taitavampi viestijä sopeuttaa viestinsä toisen tarpeisiin. Puhuttu kieli eroaa kuitenkin kirjoitetusta kielestä huomattavasti, ja samoin puhetilanne on toisenlainen kuin tilanne, jossa kirjoitetaan tai luetaan tekstiä. Yksi suuri ero on se, että kirjoittajalla on yleensä aikaa miettiä kielenkäyttöään paljon kauemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin puhujalla. Tässä muutamia ohjeita selkokielen puhumiseen
Selkokielen teoriaa ja ohjeita kirjoittamiseen www.selkokeskus.fi
Palautteet ja kommentit: Tarja Liljeroos, tarja.liljeroos@takk.fi
Selkokielinen viestintä työyhteisössä - tukea vuorovaikutukseen ja perehdytykseen Selkokieli on keino ilmaista asioita yleiskieltä helpommalla tavalla. Selkokielisessä viestinnässä lauseiden rakenne, sisältö ja sanasto on muokattu helpommin ymmärrettävään muotoon. Selkokielisestä viestinnästä hyötyvät usein myös ihmiset, joilla ei ole varsinaista puhevammaa. sekä myös suomen kieltä opettelevat henkilöt.
Selkoviestintää puhuen ja kirjoittaen
Lähteet: Kartio, Johanna (toim.): Selkokieli ja vuorovaikutus. Opike 2009. Leskelä, Leealaura ja Virtanen, Hannu (toim.) Toisin sanoen – Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Opike 2006.
Selkokeskus on koonnut ohjeistukset selkokieliseen kirjoittamiseen sekä puhumiseen:
Selkokieli ja vuorovaikutus (www.selkokeskus.fi) Selkokirjoittajan tarkistuslista: http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/kirjoitusohjeita/selkokirjoittajan-tarkistuslista.html Selkosivut: http://papunet.net/selko
Sähköpostia kaikille? Sähköpostin käyttö mielletään tehokkaaksi tiedonvälityksen kanavaksi. Jotta emme kuormittaisi itseämme ja vastaanottajaa turhilla viestimäärillä, on hyvä muistaa muutama perusasia sähköpostin käytöstä:
Kun lähetät sähköpostia:
Ehdotuksia perehdyttämisprosesseihin monimuotoisessa työyhteisössä Perehdyttämisprosessi
-
Perehdytysmateriaali
-
Työnopastus
-
1. Käytä sähköpostia vain silloin, kun se on tehokkain käytettävissä oleva kanava. Parhaiten se soveltuu rutiininomaisten asioiden hoitamiseen. Muutoin on selkeintä toimia kasvokkain tai puhelimitse. Myöskään palautteen antamiseen sähköposti ei ole paras mahdollinen kanava, sillä kirjoitettu viesti voidaan helposti tulkita väärin. Anna palaute aina henkilökohtaisesti kasvokkain. 2. Mieti, kenelle viestin lähetät. Onko viestisi tärkeä ja olennainen kaikille listassa oleville? 3. Tarkista, että vastaanottajan osoite on oikein 4. Kirjoita otsikkoon viestin aihe selkeästi ja lyhyesti, niin että vastaanottaja ymmärtää otsikosta, mistä on kyse. Näin säästät vastanottajan aikaa ja vaivaa. 5. Kiinnitä huomiota viestin sisältöön: Kirjoita pääasia viestin alkuun. Mieti samalla asiaa lukijan kannalta, mitä hänen tarvitsee tietää. Olisiko henkilökohtainen tapaaminen kuitenkin paras tapa hoitaa asia? 6. Kirjoita ulkoasultaan selkeitä viestejä: Tee tekstistä helposti silmäiltävää ja luettavaa. Käytä tyhjiä rivejä ja kappalejakoa lukemisen helpottamiseksi. 7. Käytä automaattista allekirjoitusta (yhteystiedot): Tee allekirjoituksesta selkeä. Muista kirjoittaa myös poissaoloviesti, jos olet sähköpostin ulottumattomissa. Tarkista aina päivämäärät että ne tulevat merkityksi oikein. 8. Kirjoita aina ystävälliseen sävyyn, myös vähemmän myönteisissä asioissa.
esimiesten ja työnopastajien valmennus monikulttuurisuusnäkökulma huomioiden - työnopastajien valintamenettelyn kuvaaminen ja valmennus perehdytysohjelma; kaikille, kattavasti ja kohdennetusti (yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti) - uuden työntekijän perehdytysmateriaali; monikanavaisuus ja moni- ja selkokielisyys (selkeä kirjallinen, suullinen ja visuaalinen esitystapa) - samalla periaatteella: osastokohtainen perehdytys ja työohjeet
-
Kun vastaanotat sähköpostia: 1. Älä koskaan avaa epämääräisiä viestejä tai liitetiedostoja. Viestit voivat sisältää viruksia. 2. Toimita väärään osoitteeseen lähetetty viesti oikeaan osoitteeseen tai palauta se lähettäjälle ja tuhoa viesti sen jälkeen. 3. Mieti viestin luottamuksellisuutta, ennen kuin lähetät saamasi viestin eteenpäin. 4. Liitä vastauspostiin tarvittavat osat alkuperäisestä viestistä ja poista tarpeettomat osat. Tämä koskee viestiketjuja, joista helposti muodostuu tarpeettoman pitkiä.
Lähteitä: Kotimaisten kielten keskus: www.kotus.fi Selkokeskuksen julkaisemat selkokielen kirjoitusohjeet: http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/kirjoitusohjeita/selkokielen-kirjoitusohjeet.html
Selkokirjoittajan tarkistuslista: http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/kirjoitusohjeita/selkokirjoittajan-tarkistuslista.html
- - -
työnopastuksen kokonaisuuden kuvaaminen mm. sisältö, menetelmät ja kesto työprosessissa esiin tulevien tavallisimpien työtehtäviin liittyvien ja kielellisten ongelmakohtien kartoitus esim. työparimenetelmä esim. selkokielisyys esim. työnopastus omalla kielellä
Palautteet ja kommentit: Tarja Liljeroos, tarja.liljeroos@takk.fi Mari Poikolainen, mari.poikolainen@takk.fi