Kuusamon EVOn vuosikertomus 2022

Vuosikertomus 2022

Vuosikertomus 2022

Toimitusjohtajan katsaus

STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINTIOHJELMA

EVOn strategian 2018-2025 päivitystyö saatiin valmiiksi syksyllä 2022. Tehtävämme on edelleenkin tuottaa omistajillemme elintärkeitä palveluita luotettavasti, puhtaasti, mahdollisimman edullisesti ja kannattavasti. EVO takaa tarvittavien palveluiden tuotannon ja kehittää osaltaan kaupungin elinvoimaisuutta. Strategian keskeisimpinä tavoitteina on laajentaa energiapalveluitamme, kasvattaa kiertotalousliiketoimintaa sekä käynnistää vastuullisuusohjelma, jonka keskiössä on valittujen vastuuteemojen läpinäkyvä mittaaminen ja vastuullisuudesta avoimesti viestiminen.

Strategian toteuttamisen kärkihankkeina mainittakoon energiapalveluiden osalta selvityshankkeet oman metsäbiomassan tuotannon käynnistämiseen mm. hakettamalla energiapuuta, selvittämällä jätevesipuhdistamoiden lietteiden hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa sekä toteuttamalla lämpöpumppukokeilu kiinteistön energiantuotannossa. Kiertotalousliiketoiminnan osalta selvitämme miten puuperäistä tuhkaa ja lietettä voitaisiin hyödyntää metsälannoitteena. Ympäristöministeriö myönsi tutkimushankkeeseen 70%:n avustuksen. Vastuullisuusohjelman yksi keskeisimmistä kohdista on huoltovarmuuden lisääminen ja valmiussuunnitelman laatiminen.

TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Kahden edellisen vuoden jälkeen palattiin investointiohjelmassa aiempien vuosien tasolle. Investointien kokonaistoteuma oli 1,5 miljoonaa euroa.

Ponnistelut yhdyskuntajätelietteen ja lämmön tuotannossa syntyvän tuhkan ravinteiden jalostamiseksi jatkuvat. Edellytykset lämmöntuotannossa syntyvän puuperäisen tuhkan tuotteistamiseksi ja myymiseksi saavutettiin. Tuotanto aloitettiin loppuvuonna 2022 ja myynti asiakkaille alkaa vuoden 2023 puolella.

Vesihuollon ja lämpöhuollon toiminta- ja huoltovarmuutta parannettiin lisäämällä varavoimakapasiteettia. Lisäksi valmiussuunnitelman päivitystyö käynnistettiin samanaikaisesti Kuusamon kaupungin vastaavan päivitystyön yhteydessä.

Mäntyselän jäteveden puhdistamo on nyt toiminut vuoden. Puhdistustulokset ovat erinomaisia ja muutoinkin laitos on toiminut pieniä teknisiä haasteita lukuun ottamatta erittäin hyvin.

Toiminnalliset tavoitteet puhtaan veden jakelussa, jäteveden puhdistamisessa ja kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa saavutettiin hyvin. Tuotannossa ja jakelussa esiintyi vain vähäisiä häiriöitä ja niistä ei aiheutunut kuluttajille merkityksellistä haittaa.

Kaukolämpöenergiaa myytiin vuoden 2022 aikana 117.557 MWh. Kulutus laski 6,8% edelliseen vuoteen verrattuna.

Laskutettu vesimäärä oli 818.810 m3. Laskutettu vesimäärä laski 5,1%.

Laskutettu jätevesimäärä oli 867.939 m3 ja laskutettu jätevesimäärä oli 3,1% pienempi kuin edellisenä vuonna.

Uusia liittymiä kirjattiin vesijohtoverkostoon 70 kpl, viemäriverkostoon 69 kpl sekä kaukolämpöverkostoon 21 kpl.

TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Taloudelliset tavoitteet saavutettiin pääosin budjetoidun mukaisesti. Haasteita toi erityisesti lämpölaitoksen polttoainekustannusten suuri hinnan nousu. Osuuskunnan tilinpäätös käyttötalouden osalta osoittaa noin 1,5 M€:n alijäämää. Rahoitustulos oli kuitenkin positiivinen noin 218t€. Osuuskunnan poistopohja on menneiden vuosien puhdistamoinvestoinneista johtuen raskas ja tulee näkymään myös vielä tulevina vuosina.

Olemme viime vuosikymmenten aikana tottuneet EVOn poikkeuksellisen edulliseen ja toimintavarmaan kaukolämpöön. Valitettavasti erittäin edullisen kaukolämmön hinta, ainakin tulevien lähivuosien osalta, on takana päin. Metsäbiomassan hinta on noussut viime vuosien kuluessa useasti. Viimeisten kuuden vuoden aikana on mm. hakkeen ja purun hinta yli kaksinkertaistunut. Tällä on eittämättä ollut suuri vaikutus myös EVOn kaukolämmön hinnankorotuksille. Kulunut vuosi 2022 muistetaan Euroopassa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyssodan aiheuttamista vaikutuksista tuotantoon ja hintaan. Nämä vaikutukset tuntuivat Kuusamossa kaukolämmön polttoaineiden saatavuudessa, joka puolestaan aiheutti merkittävät paineet hinnan korotuksille. Hintoja jouduttiinkin nostamaan vuoden aikana kahteen kertaan. Vuonna 2022 Osuuskunnan sijoituksia purettiin 700 t€ investointien kattamiseksi ja kassahallinnan turvaamiseksi.

Metsäbiomassan heikentyneen saatavuuden vuoksi jouduimme polttamaan aiottua enemmän turvetta. Turvetta käytettiin lämmityskaudella 8%. Lisäsimme edelleen energiapuunhankintaa ja haketimme energiapuuta polttoaineeksi. Kevyen polttoöljyn käyttöä polttoaineena onnistuimme vähentämään noin 25% suunnitellusta pääasiassa korvaamalla sitä turpeella. Kevyen polttoöljyn käyttäminen polttoaineena kallistui 4-5 kertaiseksi, jonka johdosta siitä aiheutuvat kustannukset ylittyivät käytön vähennyksestä huolimatta noin 500 t€:lla.

HENKILÖSTÖ EVON VOIMAVARANA

Mennyt vuosi oli erittäin kiireinen verkostorakentamisen osalta. Kiitän koko henkilökuntaa suuresti kuluneesta vuodesta. Motivoitunut, osaava ja innostunut henkilökunta tekee osuuskunnastamme omistajilleen laadukkaita elämän perushyödykkeitä tuottavan organisaation.

EVO on edelleen vahva, vakavarainen ja vastuullinen osuuskunta. Näillä eväillä on hyvä lähteä kohti tulevien vuosien haasteita.

Mika Mankinen toimitusjohtaja

EVO on vahva, vakavarainen ja vastuullinen osuuskunta. Näillä eväillä on hyvä lähteä kohti tulevien vuosien haasteita.

VUODEN 2022

TAMMIKUU

Tykkylumi painoi puita ja siitä johtuvat sähkökatkot vaikuttivat myös veden ja lämmön jakeluun. Alkuvuodesta EVOn jakelualueella oli useita sähkökatkoista johtuneita lyhyitä jakeluhäiriöitä. Keskustan alueella suoritettiin tammikuussa kaukolämpölaitteiden huoltoja korjaustöitä muun muassa keskittyen mutataskujen puhdistukseen.

MAALISKUU

Pakkaskausi jatkui ja maaliskuussa käytettiin vielä pieniä määriä turvetta muiden polttoaineiden mukana. Venäjän aloitettua hyökkäyssota Ukrainaan luopui EVO kokonaan Venäjältä tuodun hakkeen käytöstä. Mika Soivio aloitti voimalaitoksella laitosmiehenä. Hitsaaja Jarmo Paloniemi eläköityi.

TOUKOKUU

Kesän rakentamiskausi käyn nistyi; Rukalle, Uunikulman alueelle rakennettiin veden, viemärin ja kaukolämmön runkojohtoja uuden asemakaavan laajennuksen mukaan. Kaukolämmön talohaarojen saneeraustyöt jatkuivat Noitarummuntiellä, Kuukkelintiellä, Lepinkäisentiellä ja Mustalinnuntiellä Tolpanniemessä. Osuuskuntakokous pidettiin 4.5.2022. Mäntyselän jätevedenpuhdistamolla pidettiin avoimet perjantaina 13.5.2022. Tilaisuus vietettiin aurinkoisessa säässä ja moderni jätevesiprosessi kiinnosti kävijöitä, joita oli noin 250.

VUOSI 2022

HELMIKUU

EVOn asiakastutkimuksen tulokset valmistuivat. Kokonaisarvosana EVOn palveluista oli erinomainen 4,3 asteikolla

1 ­ 5. Asiakastyytyväisyyden keskeisten tutkittujen mittarien arvosanaksi muodostui 8,8.

Tähän EVOlla ollaan erittäin tyytyväisiä. Helmikuussa EVO ja Kuusamon kaupunki sopivat puuterminaalin rakentamisesta Mäntyselän bioteollisuusalueelle. Puuterminaali mahdollistaa energiapuun keruun ja haketuksen. Tulevan bioteollisuusalueen kehittämisen kärjessä on kiertotalous, kestävä metsätalous ja puunjalostusarvon nosto.

HUHTIKUU

Asiakkaita tiedotettiin tulevista kesän työmaista ja etäluettavien vesimittareiden vaihtohankkeen etenemisestä. Taajamassa mittareita vaihdettiin huhti­toukokuun aikana noin 1900 kpl Rukalla noin 240 kpl. Mittareiden vaihtotyön suoritti Kalibro Oy. Hitsaaja Juha Saarinen aloitti EVOn palveluksessa.

KESÄKUU

Kulutuswebin rakentaminen valmistui ja testiryhmä palvelua varten koottiin kasaan. Palvelussa asiakas pääsee seuraamaan veden ja lämmön kulutusta ja asettamaan ilmoituksia muun muassa vuotohälytyksistä.

HEINÄKUU

Kesän työmaat etenivät suunnitellusti. Torangissa Laukunkantajantiellä saneerattiin runkovesijohtoa. Vesijohto on ensimmäisiä taajaman alueelle asennettuja PEH­muoviputkia. Pienenä lisämausteena työssä oli runkojohtojen sijaitseminen normaalia kaivuusyvyyttä syvemmällä. Syvimmillään työmonttu oli jopa 5 metriä syvä. Kaukolämmön pitkäaikainen työnjohtaja Ari Hentilä eläköityi.

ELOKUU

Tulevan talven lämmöntuotantoa turvaamaan hankittiin varavoimakone. Kooltaan 1000 kilovolttiampeerin varavoimakone hankittiin Näverintien lämmöntuotantolaitoksille. Jarno Pitkänen aloitti tuotantoinsinöörinä voimalaitoksella.

SYYSKUU

Syksyn lämmityskausi käyn nistyi. Asiakkaita tiedotettiin kaukolämmön hintojen koro tuk sesta kesken vuoden. Syksy toi haasteen niin maailmantilanteeseen kuin energiahyödykkeiden hintoihinkin. Kaukolämmön tuotannon raakaainekustannukset nousivat vuoden aikana merkittäväsi.

MARRASKUU

Kulutusweb eli EWeb lanseerattiin käyttöön asiakkaille. Pakkaset saapuivat ja polttoaineiden haasteellisen tilanteen myötä EVO ilmoit ti ostavansa energiapuuta myös yksityisiltä metsänomistajilta. Alkaneen lämmityskauden myötä myös asiakkaita muistutettiin energiansäästämisestä.

LOKAKUU

Kesän viimeisetkin työmaat alkoivat olla paketissa – asiakkaita kiitettiin jälleen kärsivällisyydestä. Mennyt rakennuskausi oli poikkeuksellisen kiireinen. EVOn asiakaslehti ilmestyi. EVO tiedotti erikseen myös varautumisestaan poikkeustilanteisiin vesi­ ja lämpöhuollon osalta.

JOULUKUU

Evo osallistui vuoden aikana aktiivisesti paikallisen kiertotalouden kehittämiseen. EVO sai vuoden aikana kaksi merkittävää hankeavustusta. LieRakihankkeessa tavoitteena on löytää yhdyskuntajätevedenpuhdistamon lietteille ja lämpölaitoksen puuperäisille tuhkille hy vä hyötykäyttö. LieRaKihanke on Ympäristöministeriön rahoit tama hanke. EVO kehittää myös viemäriverkoston hallintaa ja parantaa valmiuksia reagoida äärimmäisiin sääilmiöihin Viemäriylivuodot hallintaanhankkeella. Viemäriylivuotohanke toteutetaan yhdessä ELY­keskuksen kanssa.

Omistajat, hallinto ja henkilökunta

OMISTAJAT JÄSENMÄÄRÄ, OMISTUS JA OSUUSMAKSU

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on perustettu 1950 ja sen omistaa jäsenet. Jäsenmäärä vuoden 2022 lopussa oli 4443 ja 31.12.2022 osuuksia oli yhteensä 5.078.499 kpl.

Osuusmaksua peritään 0,25 €/rakennus-m3 ja se suoritetaan vesi- ja/tai viemäriliittymän yhteydessä.

Osuusmaksupääoma 31.12.2022 on 1.243.441,55 €.

Jäsenien maksamia siirto- ja palautuskelpoisia jäsenmaksuja on yhteensä 32.966.018,21 €.

HALLINTO OSUUSKUNTAKOKOUS

Varsinainen osuuskuntakokous pidettiin 4.5.2022. Kokouksessa käsiteltiin osuuskunnan sääntöjen kohdassa 17 määrätyt asiat.

HALLITUS

1.1.-31.12.2022

VARSINAINEN JÄSEN

puheenjohtaja Anne-Kaisa Olva

varapuheenjohtaja Harri Lämsä

jäsen Risto Rontti

jäsen Kimmo Korpua

jäsen Jyrki Saarela

jäsen Henrik Riipinen

jäsen, sihteeri Mika Mankinen

Varajäsen: Juha Lehtoaho.

Hallitus kokoontui 13 kertaa ja pöytäkirjoihin kirjattiin 106 kohtaa.

TILINTARKASTAJAT

Varsinainen tilintarkastaja on KPMG Oy, vastuullinen tilintarkastaja Tapio Raappana (KHT)

JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtaja Mika Mankinen, talous- ja hallintopäällikkö Merja Kemppainen, verkostopäällikkö Kimmo Viinikka, voimalaitospäällikkö Lauri Kilpijärvi, suunnittelu- ja asiakaspäällikkö Sami Moilanen sekä työnjohtajat Ari Hentilä (31.7.2022 saakka), Jukka Mursu ja Janne Veteläinen.

HENKILÖKUNTA

Osuuskunnan palveluksessa oli toimintavuonna vakituisessa työsuhteessa 30 henkilöä. Lisäksi 2 henkilöä on määräaikaisessa työsuhteessa.

Uutta henkilökuntaa palkattiin toimintavuotena 3 henkilöä ja työsuhde päättyi 4 henkilöllä.

Energiahuolto

TUOTANTO TORANGIN LAITOKSET JA RUKAN BIOLAITOS:

Vuosi 2022 oli Torangin voimalaitoksen 29. käyttövuosi.

Laitoksen omistaa Adven Oy.

Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa Torangin voimalaitoksella (18 MW + 5 MW).

Kesäseisokin ajan lämmön tuotanto tehtiin omalla kpa-laitoksella (7,5 MW + 12 MW + 6MW + 4 MW) ja lisäksi sillä tasataan huipputehojen tarpeita pakkaskausina.

Rukan alueen energia tuotetaan biolämpökeskuksessa (4 MW + 3 MW).

Kaukolämpöenergian kokonaishankinta vuonna 2022 oli 136.822 MWh ja bruttosähkön

tuotanto 18.527 MWh. Torangin voimalaitos tuotti kaukolämmöstä 105.861 MWh eli 79

%. Rukalla tuotettiin 12.104 MWh.

Biopolttoaineilla (puru, puunkuori, hake) ja turpeella tuotettiin 97 % vuosienergiasta.

Rukan kaukolämpötuotannossa bioenergian osuus oli käytännössä 100 %.

Turpeen osuus tuotannosta oli 7 %. Kotimaisia polttoaineita käytettiin lämmön ja sähkön tuotantoon yhteensä n. 225.000 i-m3

Lisäksi kaukolämpöenergiaa ostettiin Biotermo Oy:ltä yhteensä 1.898 MWh.

VARAÖLJYLAITOKSET:

Kaikki öljylaitokset ovat varalla ja ne ovat otettavissa käyttöön tarvittaessa. Varaöljykeskuksia ei käytetty lämmöntuotantoon vuonna 2022.

LAUHDUTIN:

Voimalaitoksen savukaasulauhdutin on ollut käytössä 10 vuotta. Sillä tuotettiin kaukolämpöenergiaa 14.923 MWh.

MYYNTI

Kaukolämpöenergiaa myytiin vuoden 2022 aikana 117.557 MWh.

Kulutus laski 6,85 % eli 8 645 MWh.

Vuoden keskilämpötila oli + 2,25°C, joka oli 1,35 astetta korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Kaukolämmön myyntituotot olivat 6,840 milj. €, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 11,05 %. Energiahintoihin tehtiin korotuksia 1.1.2022 ja 1.10.2022. Perusmaksuhinnat säilyivät samoina edelliseen vuoteen verraten.

Kaukolämmön myyntituottoihin sisältyy liittymismaksuja yhteensä 67 t€.

KULUTTAJAT

Kaukolämpöverkostoon on liitetty yhteensä 3.064.546 rakennuskuutiometriä ja mittauspisteitä on 1488 kpl. Tilausteho oli vuoden lopussa 92.279,80 kW ja tilausvesivirta 1.916,82 m3/h.

Vuoden 2022 aikana liitettiin verkostoon 21 uutta kuluttajaa, yhteensä 16.175 rakennus-m3

Rakennustyypeittäin kaukolämpöverkostoon liitetyt kulutuspisteet:

1 079 kpl Rivi­ ja kerrostalot 189 kpl Liike­, julkiset­ ja lomarakennukset 220 kpl

LÄMPÖINDEKSIT

Normeeratut lämpöindeksit rakennustyypeittäin:

Verkostot, lämpökeskukset, säiliöt

Toimintavuoden lopussa oli osuuskunnan omistuksessa runkoverkostoa 62,08 km talojohtoa 49,87 km.

RAKENTAMINEN

Vuoden 2022 aikana rakennettiin kaukolämpöverkostoa 270 m ja talohaaroja 480 m.

Lämmöntoimituksen varmentamiseksi tehtiin normaaleja huolto- ja korjaustöitä verkostossa koko toiminta-alueella. Tolpanniemessä jatkettiin talohaarojen uusimista ja vuonna 2022 niitä uusittiin yhteensä 19 kappaletta ja työ jatkuu myös tulevina vuosina.

Pohjoistaajaman kaukolämpöverkon lämmöntuotantoa tukemaan ja

öljyn kulutusta vähentämään hankittiin 3 MW:n pellettilämpölaitos. Pellettilämpölaitos sijaitsee Kuusamon Juusto Oy:ltä vuokratulla maa-alueella. Pellettilaitoksen rakentamistyöt alkoivat syksyllä 2022 ja perustukset valmistuivat joulukuussa 2022. Pellettilaitoksen toimittaa Ariterm Service Oy. Laitoksen syöttölinja tehtiin omana työnä, syöttölinjan kokonaispituus on 330 m. Laitos toimitetaan tontille helmikuussa 2023, käyttöönotto tapahtuu maaliskuussa 2023 ja luovutus huhtikuun 2023 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.

Vesihuolto

VEDEN KULUTUS JA MYYNTI

Toimintavuotena vedenottamoilta verkostoon pumpattu vesimäärä oli 986.458 m3 eli keskiarvona 2.702 m3 vuorokaudessa.

Laskutettu vesimäärä oli 818.810 m3. Laskutettu vesimäärä oli 5,1% pienempi edelliseen vuoteen nähden.

Rukan osuus laskutetusta vesimäärästä oli 212.286 m3, jossa laskua edelliseen vuoteen 0,26 %. Rukan osuus on 26 % kokonaisvesi määrästä.

Kaikki verkostoon toimitettava vesi on erittäin hyvälaatuista, lisäaineistamatonta pohjavettä.

Talousvettä myytiin myös Kuolion, Iivaaran ja Itä-Kuusamon vesiosuuskunnille yhteensä

21.920 m3

Vesihuollon myyntituotot olivat 1,460 milj. €. Vesihuollon myyntituottoihin sisältyy liittymismaksuja 243 t€, liittymismaksut on kirjattu tuloslaskelmalle 1.1.2022 alkaen.

JÄTEVEDEN KÄSITTELY JA MYYNTI

Jäteveden puhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä 1.097.760 m 3 eli keskimäärin 3.007 m 3 vuorokaudessa. Laskutettu jätevesimäärä oli 867.939 m3 ja laskutettu jätevesimäärä oli 3,1% pienempi kuin edellisenä vuotena. Rukan osuus laskutetusta jätevesimäärästä oli 207.020 m3, jossa laskua edelliseen vuoteen 2,7%. Rukan osuus on 23,8% kokonaisvesimäärästä

Jäteveden myyntituotot olivat 2,225 milj. €, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 16,1 %. Jäteveden myyntituottoihin sisältyy liittymismaksutuloja 244 t€. Liittymismaksut ovat 1.1.2022 alkaen olleet ainoastaan siirtokelpoisia ja niiden kirjanpidollinen käsittely on muuttunut arvonlisäverolliseksi. Liittymismaksutulot on kirjattu tuloslaskelmalle 1.1.2022 alkaen.

RAKENTAMINEN MÄNTYSELÄN PUHDISTAMO

Vuoden 2022 suurimmat verkostojen rakennuskohteet olivat Porontiman Pitkäniemi alueen vesi- ja viemäriverkostojen rakentaminen (1,8 km), Rukalle Talvipolulle ja UunikulmaKivilampi alueiden vesi- ja viemärirunkoverkostojen rakentaminen sekä liittymät 22 uudelle omakotitalotontille.

VERKOSTOT:

Vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu ja rakentaminen tehtiin omana työnä lukuun ottamatta Talvipolun ja Uunikulma-Kivilampi alueita, joiden suunnittelun toteutti Afry Oy.

Vesi- ja viemäriverkostoa rakennettiin toiminta-alueelle: vesijohtoverkostoa 5,9 km ja viemäriverkostoa 6,0 km.

LIITTYMÄT:

Vesijohtoverkostoon liitettiin yhteensä 40.166 rakennuskuutiometriä (70 liittymää) ja viemäriverkostoon 40.444 rakennuskuutiometriä (69 liittymää). Vuonna 2022 vesi- ja viemäriverkostoon liitettyjen rakennusten kuutiotilavuus yhteensä 80.610 m3. Liittymismaksutuloja kertyi vesi- ja viemäriliittymistä yhteensä 487.634 €.

TALOUSVESI (m3)

VESI- JA VIEMÄRIHUOLLON KÄYTÖSSÄ

ON:

- vesijohtoverkostoa 614,8 km

- viemäriverkostoa 512,9 km

- pohjavedenottamoita 14 kpl

- vesitorni 1850 m3

- Rukan alavesisäiliö ja huoltorakennus 800 m3

- Itä-Rukan alavesisäiliö 250 m3

- paineenkorottamoita 14 kpl

- Kaupungin biol.-kemiallinen puhdistamo

- Rukan biol.-kemiallinen puhdistamo

- Rukan jätevesien tasausallas

- viemärivedenpumppaamoita 129 kpl

- Pajatien varasto-, huoltoja väestönsuojarakennus 2375 m3

- Pajatien kylmävarasto 2.815 m3 + 564 m3

- toimitalo 1624 m3

- Rukan linkkimasto

Hinnasto 1.10.2022 alkaen

Jätevesien käsittely ja johtaminen

Rukan puhdistamo

Rukan alueen jätevedet puhdistetaan Rukan puhdistamolla ja johdetaan jälkivalutuskentän kautta Kesäjokeen.

Lupa on voimassa alla olevilla ehdoilla 2027 loppuun asti.

LUPAEHDOT

ENIMMÄISPITOISUUS

TALVI

1.11.-30.4. KESÄ 1.5.-31.10. VÄHIMMÄISTEHO

BOD 7ATU 15 mg/l O2 10 mg/l O2 ja 95 %

Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 0,20 mg/l ja 95 %

Kokonaistyppi 15 mg/l 15 mg/l tai 70 %

Ammoniumtyppi 8 mg/l 6 mg/l tai 90 % *

Kiintoaine 15 mg/l 15 mg/l ja 90 %

CODCr 125 mg/l O 2 125 mg/l O2 ja 75 %

*laskettuna käsittelemättömän jäteveden kokonaistypen ja laitokselta lähtevän veden ammoniumtypen määrästä.

Toteutettava 3 vuoden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Raja-arvot tulee saavuttaa kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna, ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Puhdistamolta lähtevä kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 40 kg vuodessa.

Rukan puhdistamossa on käytössä kantoaineprosessi, jossa biologisen osan altaissa on noin 1/3 osa tilavuudesta täytetty muovisilla kantoainekiekoilla. Ne muodostavat erittäin suuren pinta-alan biologiselle kasvustolle. Näin allastilavuus on pienempi kuin perinteisissä prosesseissa. Jälkipäässä lietekasvusto erotetaan puhdistetuista jätevesistä flotaatiossa.

Ympäristöluvan mukaisiin puhdistusvaatimuksiin yllettiin kaikilta osin kaikilla vuosineljänneksillä. Lupaehtojen toteutumista tarkastellaan kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta puolivuosikeskiarvoina. Ympäristöluvan vaatimustaso täyttyi ko konaistypen osalta vuosikeskiarvoina laskettuna. Luvan vaa timuksiin yllettiin puolivuosikeskiarvoina myös ammoniumtypen osalta kummallakin vuosipuoliskolla. Puhdistamolta vesistöön johdettu kesimääräinen kuormitus vastasi asukasvastineluvulla laskien kokonaistypen osalta noin 800 hengen, orgaanisen aineen (BOD 7) osalta noin 37 hengen, kiintoaineen osalta noin 22 hengen ja kokonaisfosforin osalta noin 15 hengen puhdistamattomia jätevesiä Puhdistamon kokonaisfosforin kokonaiskuormitus (23,1 kg/a) oli selvästi alle luvassa esitetyn raja-arvon 40 kg/a.

Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen vaatimustaso täyttyi kaikkien kuormitteiden osalta tarkkailuvuoden jokaisella tarkkailukerralla ja kokonaisfosforin osalta vuosikeskiarvona laskettuna.

Mäntyselän puhdistamo

Kuusamon kaupungin ja Kuusamon Juusto Oy:n jätevedet on johdettu Mäntyselän jätevedenpuhdistamolle lokakuusta 2021 alkaen.

Mäntyselän puhdistamo sijaitsee Kuusamon länsipuolella noin neljän kilometrin päässä Kuusamon keskustasta. Jätevedet johdetaan

Mäntyselän uudelle puhdistamolle vanhan Torangin puhdistamoalueen kautta. Mäntyselässä puhdistetut jätevedet johdetaan painovoimaisesti purkuputkea pitkin takaisin Torangin puhdistamoalueelle ja edelleen Torankijärveen.

Mäntyselän puhdistamossa on käytössä aktiivilieteprosessi, jossa on ilmastus ja jälkiselkeytys sekä fosforinpoisto ferrisulfaatilla ja polyalumiinikloridilla. Typenpoisto tapahtuu DN-prosessilla. Prosessi on toteutettu pääosin kaksilinjaisena ja se sisältää seuraavat prosessivaiheet:

- virtaaman tasaus

- sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto

- esikäsittely: välppäys, hiekan ja rasvanerotus ja esiselkeytys

- biologinen käsittely: aktiivilieteprosessi

- jälkiselkeytys: laskeutus

- tertiäärikäsittely: kiekkosuodatus

- lietteenkäsittely: sakeutus, ruuvikuivaus ja purku kuljetuskalustoon.

Ympäristöluvan mukaisiin puhdistusvaatimuksiin Mäntyselän jätevedenpuhdistamolla yllettiin kaikilta osin vuoden kaikilla neljänneksillä fosforia lukuun ottamatta. Fosforin jäännöspitoisuudet ja puhdistusteho olivat pääosin ympäristöluvan mukaisia, mutta jäännöspitoisuus ylittyi vuoden toisella neljänneksellä.

Lupaehtojen toteutumista tarkastellaan kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta puolivuosikeskiarvoina. Ympäristöluvan vaatimustaso täyttyi kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna sillä, jäännöspitoisuus ja puhdistusteho ovat luvan raja-arvoina vaihtoehtoisia. Luvan vaatimuksiin yllettiin puolivuosikeskiarvoina myös ammoniumtypen osalta tarkkailuvuoden kummallakin vuosipuoliskolla.

Puhdistamolta lähtevä fosforin kokonaiskuormitus oli vuoden 2022 aikana yhteensä 168 kg. Ympäristöluvan mukaan vesistöön johdettu fosforin kokonaiskuormitus saa olla enintään 150 kg vuoden aikana. Ympäristöluvan ylityksiin fosforin jäännöspitoisuuden osalta vuoden toisella vuosineljänneksellä ja täten fosforin kokonaiskuormituksen osalta syynä oli toukokuun 2022 ensimmäinen tarkkailukerta. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen vaatimustaso täyttyi kaikkien kuormitteiden osalta kaikilla tarkkailukerroilla ja kokonaisfosforin sekä kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna. Asetuksen mukaan mukaan jäännöspitoisuus ja reduktio voivat olla vaihtoehtoisesti saavutettavia.

Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastasi asukasvastineluvulla laskien kokonaistypen osalta 2933 hengen, orgaanisen aineen (BOD7 ) osalta 60 hengen, kiintoaineen osalta 181 hengen ja kokonaisfosforin osalta 115 hengen puhdistamattomia

JÄSENYYDET JA YHTEISTYÖ

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa:

- Energiateollisuus ry

- Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY ry

- Pohjois-Suomen Vesivaliokunta OUKE

- Pohjanmaan kaukolämpö ry

- Oulun kauppakamari

- Koillismaan Osuuskauppa

- Kuusamon Yrittäjät ry

- Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys

Yhteistyö Adven Oy:n kanssa jatkuu voimalaitoksen käytön osalta. Yhteistyöstä vastaa erikseen nimetty käyttötoimikunta.

SUUNNITTELU JA VALVONTA

YLEINEN SUUNNITTELU JA VALVONTA

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toteutti verkostosuunnittelun pääosin omana työnä. Talvipolun ja Kivilammin alueen vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelun toteutti Afry Oy. Rakenteilla olevan pellettilaitoksen syöttölinjan ja venttiilikaivon suunnittelutyön teki Planora Oy.

Rakentamista ja laitosten toimintaa ovat valvoneet Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Kuusamon kaupungin ympäristötoimi.

Vesistötarkkailut ja jätevedenpuhdistamoiden näytteiden analysoinnin on suorittanut Rukan ja Mäntyselän puhdistamoiden osalta Eurofins Ahma Oy.

Talousvesianalysoinnin on hoitanut Eurofins Ahma Oy valvontatutkimusohjelman mukaisesti.

Kuusamon kaupunginvaltuusto on 14.11.2011 hyväksynyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toiminta-alueen.

Toiminta-alueen hyväksymisen myötä kiinteistölle tulee liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitokselle tulee vesihuollon huolehtimisvelvollisuus alueella.

TUNNUSLUKUJA 2022

TUNNUSLUVUT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Käyttökate % (liiketulos+ poistot) / liikevaihto * 100 Omavaraisuusaste 100 * Oma pääoma / taseen loppusumma

Maksuvalmius, quick ratio rahoitusomaisuus /

Vesihuoltolain 20§ mukainen

vesihuoltoa

koskeva eriyttäminen kirjanpidosta

Toimintakertomus

Tuloslaskelma

Tase

Rahoituslaskelma

Vesihuoltolaitoksen toimintakertomus (VHL

Liiketoiminnan tulos

TULOSLASKELMA:

Tilivuoden 2022 liikevaihto oli 3,686 milj. €. Liikevaihto kasvoi 645 t€ edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihtoon sisältyy vesi- ja viemäriliittymismaksutuloja 488 t€. Liittymismaksut on kirjattu tuloslaskelmalle 1.1.2022 alkaen.

Muita liiketuottoja kirjattiin 327 t€, jotka kasvoivat 90 t€ edelliseen vuoteen verrattuna.

Materiaalien ja palveluiden osuus oli 1,737 milj. €. Kulut kasvoivat 381 t€ edelliseen vuoteen verrattuna. Kulujen kasvu johtui mm. viemärilaitoksen kohonneista huolto- ja korjauskuluista sekä yleisestä hintatason noususta.

Kiinteät henkilöstökulut olivat 1,002 milj.€. Henkilöstökulut laskivat edellisestä vuodesta 20 t€.

Liiketoiminnan muut kulut olivat yhteensä 740 t€. Kulut kasvoivat 157 t€. Kulujen kasvu johtui it-ohjelmien päivityksiin liittyvistä toimista ja uudistamisesta sekä Mäntyselän jäteveden puhdistamon kiinteistöveron suuresta määrästä.

Käyttökatteeksi muodostui 532 t€, jossa kasvua edelliseen vuoteen 218 t€. Käyttökateprosentti on 14 % ja se oli 4% suurempi kuin edellisenä vuonna.

Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin toimintavuonna 1,334 milj. €. Poistot kasvoivat 274 t€. Suunnitelman mukaiset poistot ovat samat kuin EVL-poistot lukuun ottamatta Rukan puhdistamoa, jossa käytetään 5 % menojäännöspoistoa. Rukan puhdistamon poisto oli 344 t€. Mäntyselän puhdistamon poisto-ohjelma on 40v tasapoisto ja vuonna 2022 Mäntyselän puhdistamon poisto oli 350 t€.

Tappio ennen rahoitustuottoja ja –kuluja on 802 t€. Edellisenä vuonna tappio oli 745t€.

Kirjanpidon rahoitustuotot olivat 34 t€. Tuotot laskivat edelliseen vuoteen nähden 49 t€.

Tappio ennen varauksia ja veroja oli 868 t€. Tappio kasvoi edellisestä vuodesta 178 t€.

Tilikaudelle ei ole kirjattu tuloveroja.

TASE:

31.12.2022 taseen loppusumma on 31,094 milj. €. Laskua edelliseen tilikauteen oli 855 t.€.

Osuuspääoma 1.1.2022 oli 1,238 milj. €, lisääntyi 5 t€ ja oli tilikauden päättyessä 1,243 milj. €.

Osuuspääoma kertyy osuusmaksuista, jotka peritään vesi- tai viemäriliittymän yhteydessä 0,25 €/rak.m3 ja vähintään 200 osuutta/liittymä.

Osuuksien määrä oli toimintavuoden lopussa 5.078.499 kpl.

Osuuskunnassa on 4443 jäsentä toimintavuoden lopussa.

RAHOITUS

Toimintavuoden 2022 investoinnit rahoitettiin vesi- ja viemärimaksutuloilla sekä käytössä olleilla kassavaroilla.

Vesihuollon liittymismaksuja perittiin toimintavuoden aikana 488 t€. 1.1.2022 alkaen uudet liittymismaksut ovat olleet ainoastaan siirtokelpoisia, ei palautuskelpoisia. Kirjanpidon menettely on muuttunut siten, että liittymismaksutulot on kirjattu tuloslaskelmalle ja liittymismaksuista on peritty myös arvonlisävero.

Liittymismaksut taseessa ovat yhteensä 26.369 milj. €. Likvidit rahavarat kasvoivat toimintavuoden aikana 10 t€. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa -661 t€.

LAINAT JA VAKUUDET

Osuuskunnalla on käytössä Nordea Pankki Oyj:n myöntämä tililimiitti, jonka kokonaisvastuumäärä 31.12.2022 tilanteessa oli 4.183.678,20 €. Tililimiitin vakuutena on kiinteistökiinnitys tilalle 305-411-104-23. Kompostimullan käsittelytoiminnalle on asetettu 5000 €:n vakuus Kuusamon kaupungille (tuhkan ja kompostimullan varastokentän ympäristölupa 19.1.2016).

VAKUUTUKSET

Osuuskunnan rakennukset ja rakennelmat on vakuutettu Pohjola Vakuutus Oy:ssä jälleen hankinta- tai päivänarvoonsa riippuen kohteesta.

Työntekijät on vakuutettu Tyel:n osalta Ilmarisessa. Muut lakisääteiset henkilövakuutukset ja vastuuvakuutukset sekä koneet, kalusto ja ajoneuvot on vakuutettu Pohjola Vakuutus Oy:ssä.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

% (liiketulos+ poistot) / liikevaihto * 100

100 * Oma pääoma / taseen loppusumma

kokonaisvelat / oma pääoma

quick ratio rahoitusomaisuus / lyhytaikaiset velat

% 100 * nettotulos/liikevaihto

Liikevaihto työntekijää kohden liikevaihto / henkilökunnan keskim. lukumäärä

TUNNUSLUKUJA

Vesihuollon lähitulevaisuuden näkymät

Verkostoon liittyviä rakentamis-, huolto- ja korjausinvestointeja jatketaan pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti. Uusien liittymien määrän arvioidaan kulkevan käsi kädessä alueella tapahtuvan rakentamisen kanssa.

Korkein hallinto-oikeus antoi 12.10.2018 EVO:lle päätöksensä lietteiden kompostointiin liittyen.

Lietteen käsittelyvaihtoehdot Kuusamossa ovat erittäin rajalliset. Käytännössä KHO:n päätöksen perusteella kompostoinnille avoaumoissa ei jatkossa ole edellytyksiä.

Järkevin hyötykäytön muoto on lietteen polttaminen yhdessä kiinteän polttoaineen kanssa ja rakeistamalla muodostuva tuhka metsälannoitteeksi.

Selvittelyn perusteella EVO on hankkinut rakeistuslaitteiston. Ympäristölupa laitteistolle saatiin vuonna 2021 ja vuoden 2022 aikana EVO on valmistellut tuhkan tuotteistamiseen liittyvät muut viranomaisluvat ja selvitykset valmiiksi. Rakeistetun tuhkan myynti päästään aloittamaan vuoden 2023 puolella, kun viimeisetkin analyysitulokset on saatu.

Vuoden 2021 lopussa käyttöönotettu Mäntyselän jätevedenpuhdistamo on toiminut erittäin hyvin. Puhdistamoiden toimintaa kehitetään jatkuvana prosessina ja vuoden 2022 aikana käynnistyi hanke keinoälyn hyödyntämisestä jätevedenpuhdistamon toiminnassa.

Energiankulutuksen osalta Mäntyselän jätevedenpuhdistamo lämpenee kaukolämmön avulla. Suoraa sähköenergiaa puhdistamo käyttää vuoden aikana hieman yli 700 000 KWh. Puhdistamon sähköenergian kulutusta on tarkoitus muuttaa siten, että osa puhdistamon sähköenergian tarpeesta saataisiin ilmaisenergiana. Puhdistamolla on tarkoitus toteuttaa ensimmäinen vaihe tämän osalta, jossa puhdistamon sähköverkkoon lisätään aurinkopaneeleita jo mahdollisesti vuoden 2023 aikana.

Ympäristöministeriö myönsi Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle merkittävän avustuksen tutkimushankkeelle, jossa selvitetään lietteen koostumusta mm. mikromuovien ja lääkejäämien osalta. Hankkeen keskeisin tavoite on löytää ratkaisu miten jätevesilietettä ja puuperäistä tuhkaa voitaisiin yhdessä hyödyntää lannoitteena. Hanke tulee jatkumaan myös vuonna 2024.

Toisena hankkeena Kuusamon EVOlla on käynnistynyt viemäriylivuodot hallintaan hyödyntämällä koneoppimisjärjestelmiä ja kehittämällä ennakoivaa kunnossa pitoa. Hankkeessa on mukana Ely-keskus. Hanke käynnistyi keväällä 2022 ja vuoden 2023 aikana tullaan toteuttamaan vuotovesien analysointia historiadatan perusteella. Tämän perusteella pystytään tunnistamaan vuovesille alttiit alueet ja olosuhteet. Jatkoselvitysten ja verkoston saneerausten myötä voidaan parantaa verkoston toiminnan tehokkuutta ja säästää energiaa.

Vedenmittauksessa on siirrytty vaiheittain etälukumittauksiin vuodesta 2020 alkaen ja vuonna 2022 asennettiin noin 2000 etälukumittaria ja vuonna 2023 mittareita tullaan asentamaan vielä noin 400 mittaria. Etäluettavissa mittareissa hyödynnetään Digitan LoRa -verkkoa.

Asiakkaille suunnattu kulutusweb, EWeb, otettiin käyttöön loppuvuonna 2022. Palvelun avulla asiakkaat pääsevät seuraamaan veden- ja lämmönkulutusta sekä ottamaan käyttöön hälytyksiä poikkeavista kulutustilanteista. Palvelua jatkokehitetään vuoden 2023 aikana siten, että sen kautta voitaisiin jatkossa lähettää myös viesti asiakkaille häiriötilanteista sekä suunnitteluista vesi- ja lämmöntoimituskatkoista.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta uusi hinnoittelua siten, että uudet hinnat astuivat voimaan vuoden 2022 alusta. Vuoden alusta muutos koski erityisesti liittymämaksuja, jotka uusien liittymien osalta ovat vuoden 2022 alusta alkaen olleet ainoastaan siirtokelpoisia ja aiemmasta palautuskelpoisuudesta on luovuttu. Tämä tarkoitti liittymämaksujen muuttumista arvonlisäverollisiksi voimassa olevan 24 % verokannan mukaan. Veden, jäteveden ja kaukolämmön hinnoitteluun kohdistuu paljon nousupaineita tuotannon raaka-aineiden, käynnissä olleiden investointien ja yleisen kustannustason nousun myötä. Osuuskuntana EVO pyrkii tuottamaan palveluita asiakkaille mahdollisimman edullisesti, mutta kustannusten hinnannousu näkyy väistämättä myös kuluttajahinnoissa tulevaisuudessakin.

Vuonna 2022 alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan johtuen vesi-, viemäri- ja kaukolämpötoiminnassa aloitettiin poikkeustilanteisiin varautumisen suunnittelu ja toteutus. Jätevesien siirrossa ja käsittelyssä parannettiin varmuutta lisäämällä varavoimakapasiteettia. Varavoima lisää käytön varmuutta isoissa siirtolinjoissa jätevesien käsittelyssä varsinkin lyhyempiaikaisissa, alle vuorokauden kestävissä katkoissa. Pidempiaikaisissa keskeytyksissä tilanne vaatii aina yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi rajoitustoimien osalta. Verkostot sijaitsevat laajalla ja korkeuseroiltaan vaihtelevalla alueella, jolloin pidempiaikaisten katkojen aikana koko verkoston pitäminen toiminnassa on erittäin haasteellista. Tämän vuoksi on panostettu valvontajärjestelmään, joka nostaa verkostojen hallinnan ja seurannan seuraavalle tasolle. Varautumisen suunnittelu ja toteutus jatkuu vuoden 2023 aikana.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan strategiapäivitys valmistui vuoden 2022 lopulla ja sen toteutus alkoi heti alkuvuodesta 2023. Strategiassa korostetaan EVOn tulevaa roolia kiertotaloudessa ja energiahuoltopalveluissa.

Vesilaitos tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2022

Vesilaitos tase 31.12.2022

Vesilaitoksen rahoituslaskelma 2022

Kirjanpitolain mukainen tilinpäätös

toimintavuodelta 2022

Tuloslaskelma

Tase

Rahoituslaskelma

Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2022

Tase 31.12.2022

Rahoituslaskelma 2022

Hallituksen esitys osuuskuntakokoukselle

1.560.538,09 €, siirretään sääntöjen mukaisesti edellisten kausien voitto/tappio –tilille.

20. maaliskuuta 2023

Olva

Anne-Kaisa

puheenjohtaja

Mikko Hiltula jäsen

Harri Lämsä varapuheenjohtaja

Kimmo Korpua jäsen

Risto Rontti jäsen Jyrki Saarela jäsen

Mika Mankinen toimitusjohtaja, jäsen

Tilintarkastuskertomus

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jäsenille

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan (y-tunnus 0186403-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2022. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia osuuskunnasta niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheell isyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan osuuskunnan kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos osuuskunta aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä osuuskunnan kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei osuuskunta pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on tukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Oulussa 31. maaliskuuta 2023

Tapio Raappana KHT