Ilmastonmuutos

Kohti hiilineutraalia aikaa

Ilmastonmuutos vaikutukset tuntuvat jo kaikkialla maailmassa: äärisääolosuhteet esimerkiksi kuivuus, helleaallot, rankkasateet, tulvat ja maanvyörymät ovat yhä yleisempiä myös Euroopassa. Muita ilmastonmuutoksen seurauksia ovat muun muassa nouseva merenpinnan taso, valtamerien happaneminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen hiilineutraaliuden saavuttaminen vuosisadan puoliväliin mennessä on keskeistä.

Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Niiden arvioidaan sitovan 9,5–11 gigatonnia hiilidioksidia vuosittain.

Vuonna 2017 päästöt olivat 22 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Työtä on siis edessä. Toistaiseksi mikään ihmisen luoma järjestelmä ei kykene sitomaan hiiltä ilmakehästä riittävässä mittakaavassa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu jälleen ilmakehään muun muassa metsäpalojen, maankäytön muutosten tai hakkuiden myötä. Sen vuoksi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää vähentää päästöjä.

Miten ja millä keinoin Suomi pystyy tekemään osuutensa

• Suomen pitäisi vähentää päästöjään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta

• Suomen olisi luovuttava fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä

• Turpeen sekä kivihiilen poltto pitäisi lopettaa vuoteen 2025 mennessä

• Hiilidioksidipäästöt pitäisi saada negatiivisiksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilinielujen pitää olla silloin suuremmat kuin päästöt.

toivoa ei ole, vaan toiminta luo toivoa.

► Päästöjen kompensoiminen Yksi keino vähentää päästöjä ja tavoitella hiilineutraaliutta on kompensoida yhdellä sektorilla tuotettuja päästöjä vähentämällä niitä jossain muualla. Kompensointi voidaan toteuttaa esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. EU:n päästökauppajärjestelmä on esimerkki hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta.

EU :n tavoitteet Euroopan unioni on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Sen nykyinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Marraskuussa 2018 Euroopan komissio julkaisi pitkän aikavälin strategian ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2050 mennessä, ja kesäkuussa 2019 EU-maiden johtajat pyysivät EU-maita edustavaa neuvostoa sekä komissiota jatkamaan työtä, jotta siirtymä hiilineutraaliin unioniin voidaan varmistaa Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Euroopan parlamentti vaati maaliskuussa 2019 hyväksymässään päätöslauselmassa kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita vuodelle 2030, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa 2050 mennessä. Tällä hetkellä kolme EU-maata on asettanut tavoitteen ilmastoneutraaliudesta lakiin: Ruotsi tavoittelee nollapäästöjä vuoteen 2045 mennessä ja Ranska ja Iso-Britannia vuoteen 2050 mennessä.

Hiilineutraali toimisto Suomi menestyy tulevaisuudessa kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Esimerkkinä Sitra halusi muuttaa oman organisaationsa hiilineutraaliksi ja kannustaa suomalaisyrityksiä näyttämään esimerkkiä jo vuonna 2015. Vuonna 2016 he saavuttivat tavoitteitaan.

Mitä he saivat aikaan Sitran toimisto ja liikematkat ovat olleet hiilineutraalit vuodesta 2016 alkaen, jolloin Sitra sai vähennettyä toimiston ja liikematkustamisen päästöjä 45 % edellisvuodesta. He ovat pienentäneet omaa hiilijalanjälkeään ja tarkastelleet toimintatapojaan, esimerkiksi toimiston energiankulutusta, järjestämiään tilaisuuksia ja työntekijöidensä matkustamista.

Jokaisen teoilla on väliä, he ovat opastaneet koko henkilöstöään entistä vähähiilisempiin elämäntapoihin ja kannustaneet materiaalitehokkuuteen, energian säästöön ja hyötyliikkumiseen. Esimerkiksi energiansäästöviikon aikana he palkitsivat portaiden käyttämisestä hissin sijaan.

Työntekijöiden matkat Lähiseudun liikematkoihin he ovat kannustaneet työntekijöitään käyttämään taksin tai oman auton sijaan kaupunkifillaria, Sitran omia asiointipyöriä ja sähköpyörää sekä joukkoliikennettä tai vuokrattua sähköautoa. Kodin ja työpaikan välistä liikennettä he ovat kannustaneet vähentämään etätyöskentelyn avulla. He ovat kehittäneet etäosallistumisen välineistöä ja käytäntöjä, jotta joustava etätyö sekä etäosallistuminen kokouksiin ja tapaamisiin olisivat mahdollisia.

He ovat myös rohkaisseet työntekijöitään käyttämään polkupyörää ja osallistumaan kilometrikisaan. Esimerkiksi he tukivat aktiivista liikkumista tarjoamalla työntekijöilleen polkupyörien vuosihuollon.

16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg on sanonut hyvin: toivoa ei ole, vaan toiminta luo toivoa. •

Lähde: Euroopan parlamentti, Sitra, Suomen luonnonsuojeluliitto

Tulossa yhdistyksen kevätkokous,

jonka yhteydessä pidetään kevättapahtuma,

lauantaina 25.4.2020 Break Sokos Hotel Edenissä, Holstinsalmentie 29, Oulu.

Virallinen kokouskutsu lähetetään uutiskirjeessä lähempänä ajankohtaa.