filantropia
”
TALVI
Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää, ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle. Enkelit paimenten kanssa ylistystä veisaavat. Tietäjät tähden mukana vaeltavat, sillä meidän tähtemme on syntynyt Lapsukainen – iankaikkinen Jumala. Joulun kontakkiveisu
SYKSY 2016
ORTODOKSISEN KIRKON KANSAINVÄLISEN DIAKONIAN JA LÄHETYSTYÖN TIEDOTUSLEHTI
Kirkkaampi tulevaisuus lapsille
Tämän vuoden joulupaastokeräyksellä tuemme lapsia ja perheitä Itä-Afrikassa ja kriisialueilla.
LAURA KARLIN
Y
hä useampi siviili joutuu nykyään konfliktin uhriksi – suurin osa heistä on naisia ja lapsia. Sotien ja epävakaiden olojen seurauksena lapset joutuvat eroon vanhemmistaan, heitä pakotetaan lapsisotilaiksi tai he joutuvat ihmiskaupan ja väkivallan uhreiksi. Konfliktit estävät lasten koulunkäynnin ja vievät heiltä tulevaisuuden. Itäisessä Afrikassa köyhyys vaikuttaa lasten päivittäiseen elämään. Perheen aikaa kuluu paljon perustarpeista huolehtimiseen, puhtaan veden hakuun ja ruuan haalimiseen. Koulussa jaksaisi paremmin, jos vedenhakumatkat lyhenisivät ja vanhemmat pystyisivät valmistamaan ravitsevaa ruokaa kotona useammin kuin kerran kerran päivässä. Filantropian työn kautta osallistut naisten työllistämiseen, lasten hyvinvoinnin parantamiseen ja nuorten elämäntaitojen kehittämiseen Keniassa ja Etiopiassa. Pakolaisuuteen joutuneita avustetaan Syyriassa ja Kreikan saarilla. l
#savesyria #prayforpeace #alepponkellot #olkaaiätimuistetut
Sinä kumarrut kärsivän ihmisen vuoteen ylle
Joulupaastokeräys
ja hänen sydämensä puhuu kanssasi. Sinun rauhasi valaisee sielun raskaiden murheiden aikana ja Sinä lähetät odottamatta avun. Sinä lohdutat. Sinä olet Rakkaus, joka koettelee ja pelastaa.
15.11.–31.12.2016
Keräyksellä tuetaan Filantropian työtä lasten ja perheiden parissa Itä-Afrikassa ja kriisialueilla. Filantropian keräystili: IBAN FI53 5480 0520 0233 08 viite 12548
Kiitosakatistoksen kahdeksannesta kontakista
11
Missiotiimi pitämässä oppituntia Mwanzan hiippakunnassa Tansaniassa vuonna 2009. Oikealla tiiminvetäjä Outi Vasko.
Lähetystyön
monet muodot Perinteinen mielikuva lähetys-
työstä on valkoinen länsimaalainen matkustamassa Afrikkaan julistamaan jumalansanaa toisuskoisille. Lähetystyön sisälle mahtuu paljon muutakin, erityisesti tänä päivänä.
S
uomen ortodoksisessa kirkossa kiinnostus lähetystyöhön syntyi 1950-luvulla. Filantropian edeltäjä, Ortodoksinen Lähetys ry perustettiin vuonna 1977 ja ensimmäiset pitkäaikaiset lähetystyöntekijät, opettajat Siina Taulamo ja Maria Iltola (myöhemmin igumenia Marina) lähetettiin Keniaan vielä samana vuonna. Lähetystyöntekijät asuivat 28 kilometriä Nairobista, Mugugan kylässä. Suomalaiset kasvattivat paikallisia ortodokseja kirkon liturgiseen elämään ja aloittivat säännölliset aamu- ja iltahartaudet. Kirkkojen rakentaminen oli aluksi toiminnan
naarissa. Pirkko vastasi nuoriso- ja diakoniatyöstä ja isä Steveninä tunnettu Teppo seurakunnan kehittämisestä ja musiikin ja liturgiikan opettamisesta. Teppo Siili kertoo, että työtä tehtiin kenialaisten hyväksi ja heidän kanssaan. Käännytystyöhön isä Teppo suhtautui ehdottoman kielteisesti: – Itse en lähtenyt käännyttämään ja kielsin sen muiltakin. Sanoin, että, kun tekee työnsä hyvin, muut tulevat kysymään, pääsisivätkö he mukaan, ja näin tapahtuikin. Ortodoksinen Lähetys lähetti Keniaan yhteensä toistakymmentä lähetystyöntekijää, viimeisimmät 1980–90-lukujen taitteessa. Kaikkein pitkäaikaisin lähetystyöntekijä oli Amerikan suomalainen isä Johannes Eko, joka työskenteli Keniassa vuodesta 1979 aina vuoteen 2007.
Läheteistä missiotiimeihin
keskiössä, sillä Keniassa oli vain vähän kirkkorakennuksia. Yksi lähetystyön tavoitteista oli ihmisten elinolosuhteiden parantaminen. Vuosina 1978–2005 Lähetyksellä oli useita kehitysyhteistyöhankkeita Keniassa ja muualla Afrikassa. Hankkeiden puitteissa rakennettiin muun muassa kouluja ja terveysasemia.
Ei käännyttämiselle
Vuonna 1983 Keniaan lähetystyöhön lähtivät Teppo ja Pirkko Siili. Heistä molemmat työskentelivät Nairobin pappissemi-
2000-luvulla pitkäaikaisista lähetystyöntekijöistä siirryttiin missiotiimeihin. Ortodoksisen Lähetyksen hallituksessa ja sen lähetyssihteerinä toiminut Soili Penttonen muistelee, että lähetystyöntekijöistä luopuminen liittyi taloudellisien resurssien lisäksi siihen, että ymmärrys asioista muuttui: lähetystyöllä haluttiin vastata nyt tiettyihin tarpeisiin. Siihen tarkoitukseen oivallisia olivat 2000-luvun loppupuolella toimintansa aloittaneet missiotiimit. Niiden kohteena oli Luoteis-Tansaniassa sijaitseva Mwanzan ortodoksinen hiippakunta ja esikuvana amerikkalaisen lähetysjärjestö OCMC:n toiminta. Eri puolilla hiippakuntaa vierailleisiin tiimeihin valittiin ortodoksisen kirkon aktiivisia jäseniä ja työntekijöitä, jotka opettivat ortodoksisuudesta eng-
lanniksi. Tiimit kävivät Tansaniassa useina kesinä ja pitivät paikallisille nuorille aikuisille kahden viikon leirejä. Tiiminjohtajana useita kertoja mukana ollut Outi Vasko kertoo, että leireillä oli satakunta vasta kirkkoon liittynyttä, joille opetettiin perusasioita ortodoksisuudesta. Lisäksi pidettiin jumalanpalveluksia ja käsiteltiin terveyskysymyksiä, kuten hiviä ja aidsia. Tarkoituksena oli aktivoida ihmisiä kirkon toimintaan, ja mukana oli myös paikallista papistoa ja seurakunnan työntekijöitä.
Vastuu paikallisille
Vuonna 2013 Ortodoksinen Lähetys yhdisti voimansa ortodoksisen kirkon ulkomaanavun, Ortaidin kanssa. Pikkuhiljaa missiotiimeistä Tansaniaan luovuttiin Mwanzan hiippakunnan tilanteen muuttuessa. Nykyisin Filantropia tukee Kenian ortodoksista kirkkoa ja Tansanian tilalle uutena toiminta-alueena on nousemassa vasta muutaman vuoden ikäinen Burundin ja Ruandan hiippakunta. Keniassa on käynnissä Valamon kanssa yhdessä toteutettava Ikonisilta-hanke. Sen puitteissa Valamon johtava konservaattori Antti Narmala on opettanut Nairobin seminaarilla ikonimaalausta. – Ikonisillan tavoitteena on tarjota ennen kaikkea materiaaliteknistä apua ja antaa kenialaisille eväät jatkaa opettamista ja maalaamista itsenäisesti. Kuten Ikonisilta-hanke tuo hyvin esiin, Filantropialla on nykyisin Keniassa mahdollistajan ja tukijan rooli, ja suurin vastuu on paikallisella kirkolla. On vaikea sanoa, koska kirkko on kypsä toimimaan omillaan. Selvää kuitenkin on, että jo miljoonajäseniseksi kasvanut Kenian kirkko ei ole enää pieni tekijä. l
Isä Rauno Pietarinen toimittamassa jumalanpalvelusta Tansaniassa vuonna 2011. Isä Rauno on ollut vuosikaudet aktiivisesti mukana Filantropian lähetystyössä.
Antti Narmala kävi opettamassa ikonimaalausta Nairobin pappisseminaarilla Keniassa keväällä 2016. Ikonisilta-hanke jatkuu yhä.
2
3
Ai, tehdäänkö me lähetystyötä?
T
oisinaan kuulee sanottavan, että ortodoksit eivät tee lähetystyötä. Kirkon itseymmärryksestä käsin ajatus on mahdoton. Kirkko on ylistävä, kiittävä ja palveleva yhteisö, joka Kristuksen seuraajana elää maailmassa ihmisten keskellä – ei piilossa ihmisten katseilta. Ortodoksisten työntekijöiden yhteisten koulutuspäivien aiheeksi oli tänä vuonna valittu lähetysorientoitunut seurakunta. Puhujavieraaksi Joensuun syyspäiville oli kutsuttu pastori John Parker Yhdysvalloista. Käytäväkeskusteluissa pohdittiin, miten lähetystyö liittyy ortodokseihin ja eivätkö nämä asiat ole meille itsestäänselvyyksiä? Joskus on hyvä nostaa itsestään selviltä tuntuvat asiat pöydälle ja kysyä, miten ne näkyvät toiminnassamme? Parkerin jakamat kokemukset ortodoksien lähetystyöstä amerikkalaisten keskuudessa herättivät kiinnostusta, vaikka kaikki niistä eivät välttämättä istu suomalaiseen tapakulttuuriin. Hän muistutti, että yleensä lähetystyöstä puhuessamme ajattelemme henkilöitä, jotka ovat pakanneet laukkunsa ja matkustaneet jonnekin kauas kertomaan ilosanomaa, ja hyvä niin, se on heidän tapansa kertoa Kristuksesta. Suurin osa meistä on kuitenkin lähetystyöntekijöitä juuri siinä paikassa, jossa elämme. l
Munkki John Wanguru vietti heinä–syyskuussa kaksi kuukautta Valamon luostarissa igumeni Sergein kutsumana. Myös Filantropia auttoi matkan käytännön järjestelyistä.
Munkki John tunsi olleensa tervetullut Valamoon ja Suomeen: – Löysin toisen kodin kaukaa kotoa.
Haave omasta luostarista
Ikävä kotiin
Pitkä mustassa kaavussa kulkeva tummaihoinen munkki herätti Suomessa huomiota. Munkki John ei kuitenkin kokenut sitä kielteiseksi. Päinvastoin, monet halusivat kuulla, kuka hän on ja ottaa yhdessä selfien. Keniassa munkki Johnia odottaa arki Nairobin pappisseminaarissa, jossa hän toimii seminaarin rehtorin, arkkipiispa Makarioksen avustajana. Kotiinpaluu Keniaan herätti munkissa ristiriitaisia tunteita: – Olen samaan aikaan surullinen ja iloinen. Olen oppinut paljon ja tunnen itseni hengellisesti vahvemmaksi. Munkki John tulisi Suomeen mielellään toistekin, muttei ehkä näin pitkäksi aikaa, sillä kahdessa kuukaudessa ikävä kotimaan ihmisiä, omia koiria ja kenialaista ugali-maissiruokaa kohtaan kasvoi sen verran suureksi. l
Kenialainen munkki hiljentyi Suomessa
Ajatus oman luostarin perustamisesta oli yksi syy, miksi munkki John vieraili Suomessa. Tulevaisuudessa hän haluaisi perustaa Pohjois-Keniaan maan ensimmäisen munkkiluostarin. Nyt maassa on kolme piispaa ja muutama munkki, mutta heillä ei ole paikkaa, missä hiljentyä. – Monet ovat Keniassa kiinnostuneita
ideasta, ja uskon että kiinnostus kasvaa, kun aloitamme työn. Luostarin tarkoitus olisi olla omavarainen ja tuottaa oma ruokansa. – Ottaisin kaikki kiinnostuneet vastaan ja antaisin heille aikaa huomata, onko luostari heidän paikkansa, munkki John toteaa.
Katastrofiavulla VEDEN JAKELUPISTE Etiopiaan
E
tiopiaa vuodesta 2015 lähtien koetellut kuivuus on pahin vuosikymmeniin, ja yli 10 miljoonaa ihmistä on välittömän avun tarpeessa. Aliravitsemus on silmiinpistävää ja humanitaarista apua tarvitsevien määrä on kolminkertaistunut Etiopiassa puolessatoista vuodessa. Akuutin aliravitsemuksen vuoksi hoitoa tarvitsevia alle 5-vuotiaita lapsia arvioidaan olevan 420 000. Filantropia on välittänyt tänä vuonna Etiopian ortodoksisen kirkon kehitysapukomission (EOC-DICAC) kautta 5 000 euroa kriisiapua, jolla on pystyt-
Filantropiaa ei olisi ilman vapaaehtoisia. Erilaisia vapaaehtoistarinoita on yhtä paljon kuin vapaaehtoisiakin.
PUHUMALLA toivoa ihmisille
V
alamossa munkki John pääsi toimittamaan luostarin palveluksia jo toisena viikkonaan. Se oli haastavaa, sillä kreikkalaistyylisiin palveluksiin tottunut mies sai ensi kerran toimittaa slaavilaisen kaavan mukaan. Mukana oli myös usein piispoja, mikä toi oman erityisyytensä palveluksiin. Suomessa munkki John nautti hiljaisuudesta. Valamon lisäksi hän ehti muun muassa tutustua Kuopion kirkkomuseo Riisaan ja matkustaa Lappiin, jossa hän teki pyhiinvaelluksen Sevettijärveltä Norjan Neideniin. PohjoisSuomi ja sen koskemattomuus teki mieheen vaikutuksen: – Lappi oli kuin Jumala sen joskus loi.
Vapaaehtoistarinoita
ty kohentamaan vesitilannetta Embahaztin kylässä Tigrin alueella. Alueen asukkailla oli suuria hankaluuksia saada riittävästi puhdasta juomavettä, vettä karjalle ja kasteluvettä pellolle. Yhteistyössä DICAC:n kanssa on rakennettu jakelupiste alueen 62 kotitaloudelle ja maanviljelyä pystytään jatkamaan, vaikka sateet jäisivät tulematta. Vuoden 2017 alun sateiden ennustetaan jäävän vähäisiksi tai kokonaan tulematta. (Filantropia/EOC-DICAC/UNICEF) Lue lisää: www.filantropia.fi/ajankohtaista
”Olen ollut Maailma Kylässä -festivaaleilla kertomassa Filantropian toiminnasta. Se on ollut hyvää vastapainoa työlleni ja on ollut mukavaa saada ihmisiltä myönteistä vastakaikua toiminnallemme. Olen ollut puhumassa Filantropian toiminnasta ja erilaisista, siihen liittyvistä teemoista myös seurakunnan kerhoissa ja tilaisuuksissa. Viimeksi kerroin ”ajan pyhittämisestä lähimmäiselle”. Se oli itselle läheinen ja mielenkiintoinen aihe. Olen myös Filantropian hallituksen varapuheenjohtaja. Hallituksessa työskentely on ollut kivaa ja silmiä avaavaa. Kun maailma muuttuu ja ilmassa on paljon epätoivoa, Filantropiassa toimiminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa.” MIKA HÄNNINEN, Helsinki
Silja Eskolin ja Mika Hänninen kertoivat Filantropian toiminnasta Maailma Kylässä -festivaaleilla keväällä 2015.
JOULUKUUSILLA iloa lähimmäisille
PAKOLAISTYÖLLÄ apua sitä tarvitseville
”Olen myynyt useita vuosia joulukuusia Filantropian työn hyväksi. Se lähti aikoinaan siitä, että minua pyydettiin Helsingin lähetyspiirin johtokuntaan ja taloudenhoitajaksi vuonna 2003. Kokouksessa ehdotin, että mitä jos myisimme seurakuntalaisille joulukuusia lähetystyön hyväksi. Ehdotus hyväksyttiin ja ensimmäisenä vuonna myin 37 kuusta. Kappalemääriä on hissukseen lisätty ja parhaana vuonna keräsimme kuusimyynnillä yli 1 000 euroa Afrikan lähetystyöhön. Toimitan kuuset kotiin ja tarvittaessa laitan jalkaan asti. Tämä on minun diakoniaprojektini ja vähän kuin joulupukin hommaa! Palkitsevaa tässä on se, että kokee aina olevansa tervetullut ja jopa odotettu. ” MARTTI ISSAKAINEN, Helsinki
”Syksyllä 2015 kirkko pyysi seurakuntia nimeämään turvapaikanhakija- sekä pakolaistyönvastaavat. Iisalmen vastaaviksi valittiin minut ja Marielse Kyyrönen. Yhteistyössä paikallisen SPR:n pakolaisten ystävien kanssa pidimme keskusteluiltoja ja perustimme seurakuntaamme Aika toimia -tiimin. Järjestimme yhdessä SPR:n ja Iisalmen evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa vaate- ja tavarakeräyksen. Seurakuntalaiset osallistuivat ahkerasti keräystavaroiden lajitteluun ja otimme vastuun täkkien ja tyynyjen pesusta. Aika toimia -tiimi järjesti arpajaisia ja kahvitukisia. Lisäksi seurakuntamme kuoro järjesti joulukonsertin. Kaikki rahat ohjattiin Filantropian keräyksiin.” ANNA BLINNIKKA, Iisalmi
KONSERTEILLA mukana keräyskampanjoissa ”Iisalmen ortodoksinen kirkkokuoro on pitänyt useana vuonna joulukonsertin Filantropian joulupaastokeräyksen hyväksi. Olemme myös järjestäneet sävelhartauksia suuren paaston keräyksen hyväksi ja käyneet hoitolaitoksissa laulamassa konserttimme lauluja ilman korvausta. Vapaaehtoiset ovat auttaneet lipunmyynnissä ja konsertin yhteydessä olleiden pipari- ja glögitarjoilujen järjestämi-
Kirsi-Maria on kuvassa keskellä, punaisen maton päällä. Hän oli tuolloin vielä Iisalmen seurakunnan kanttori, mutta nyt lokakuussa aloitti kanttorina Helsingin Myllypurossa.
sessä. Tapahtumien tuotot ovat olleet 300–400 euroa. Kerromme aina konsertin yhteydessä paastokeräyksestä ja sen kohteesta. Tarinat siitä, kuinka tuki on auttanut yksittäisiä henkilöitä, ovat koskettaneet ihmisiä ja innoittaneet heitä lahjoittamaan.” KIRSI-MARIA HARTIKAINEN, Iisalmi/Helsinki
Lisää tarinoita: filantropia.fi/vapaaehtoistarinoita
4
5
Pienet moldovalaisyritykset vilkastuttavat syrjäkyliä.
I
sä Gennadi tulee hyväntuulisena vastaan, vaikka viima hytisyttää vadelmapellon reunalla. Syksyn kylmät ovat Pohjois-Moldovassa aikaisessa, mutta Baxanin kylän pappia sää ei haittaa. Viisi vuotta sitten, ensimmäisten Filantropian hankkeen tukemien yritysten joukossa aloittanut vadelmatila on kasvanut puolella ja elämä on hyvin. Heti ensimmäiseksi isä Gennadi kertoo sokeriarvojen olevan kohdallaan. Diabetes ja hepatiitti saivat papin viisi vuotta sitten hakemaan yrittäjäkoulutusta ja tukea maatuska Tatjanan kanssa. Taustalla oli huoli terveydestä ja siitä, miten käy vaimon viiden lapsen kanssa, jos isästä aika jättää. Perheellä oli puoli hehtaaria maata ja hanke maksoi pellolle tarvittavat taimet. Vähitellen voittoa on jäänyt sen verran, että perhe on ostanut toisen pellon ja puutarhatraktorin. Vadelmatilan kohdalla on toteutunut monta hankkeelle asetettua tavoitetta. Perhe on saanut mahdollisuuden elää yhdessä omassa kylässään, eikä kenenkään ole tarvinnut lähteä etsimään ulkomailta töitä. Viime kesänä hehtaarin alalta kerättiin parhaimmillaan 400 kiloa vadelmia ja kerääjiä oli oman perheen lisäksi jopa 13. – Kyläläiset tulevat mielellään auttamaan, sillä täällä ei ole muita töitä ja kerääjät saavat 10 euron päiväpalkan lisäksi ruoan, kertoo Tatjana. Onnistuminen on kannustanut muita. Myös neljässä muussa perheessä kasvatetaan vadelmia, joiden taimet on ostettu papin perheeltä. Ei olekaan ihme, että isä Gennadi valittiin viime vuonna kylän pormestariksi.
Ylpeyttä omasta työstä
Toinen tyytyväinen yrittäjä on Tanja, jon-
Omastaan voi jakaa
Lahjoitusten
matka maailmalle
2013 Venäjän Karjala 11 200 € 8 400 € 5 000 € 2014 2015 2016 *11.10. mennessä tehdyt avustuspäätökset l
l
Moldova
10 900 € l 7 400 € l 11 600 € l 10 600 €*
Kreikan saaret
8 000 € l 19 000 €*
Gennadi ja Tatjana perheineen ovat saaneet Filantropian hankkeen kautta uuden alun elämälleen ja inspiroineet muitakin kyläläisiä.
ka navetassa on lehmiä ja vasikoita. Tanja kasvatti ensimmäisenä vuonna lihakarjaa. Alku oli hankala ja kaikki tuntui kahden tyttären äidistä vaikealta. Elämä alkoi helpottaa vasta toisena vuonna, kun Tanja muutti suunnitelmaa ja osti kolme lypsylehmää. Nyt hän tekee juustoa ja voita myyntiin. – Kaikkein parasta on se, kun voin ajatella, että tämä on minun rahaani, jonka olen omalla työlläni ansainnut. Kotilalla auttaa myös puoliso, joka toipuu autokolarista. – Tämä hanke on pelastanut meidän perheemme. Me olemme saaneet elää yhdessä ja kasvattaa lapsiamme.
Arki kallistuu joka päivä
Arki Moldovassa kallistuu koko ajan. Haaveet lähentymisestä Euroopan unionin
KATASTROFIAPU Filippiinit 1 600 € Serbia 2 000 € Nepal 2 000 € Etiopia 5 000 €
kanssa karisivat siinä vaiheessa, kun valtion kassasta huomattiin hävinneen miljardi euroa. Kadonneita rahoja etsittiin näennäisesti, mutta lopulta hallitus ilmoitti löytäneensä maksajan: kansa maksaa. Tähän asti ulkomaille töihin on muuttanut yleensä toinen vanhemmista. Viimeisen vuoden aikana on ollut nähtävissä uusi ilmiö: maailmalle lähtee koko perhe. Suomen ulkoministeriön rahoittaman hankkeen aikana 30 naista on käynnistänyt pienyritystoiminnan. Suurin osa yrityksistä keskittyy maatalouteen ja sijaitsee syrjäkylillä. Jokainen yrittäjä työllistää myös perheenjäseniä, sukulaisia, naapureita tai kyläläisiä. Kaikilla naisilla on lapsia ja monissa talouksissa pidetään huolta myös vanhuksista. Ensi vuonna päättyvästä hankkeesta on jäänyt jälkiä monen ihmisen elämään. l
Syyria
3 500 € l 16 000 € l 13 000 € l 43 000 €*
14 700 € 24 400 € l
Etiopia
l
18 300 € l 17 300 €*
Kenia
Burundi
13 000 € l 23 000 € l 21 700 €
l
12 100 €*
15 200 €
Tansania
13 000 € l 3 000 € Filantropian hanke on elävöittänyt Sorocan maaseutua ja synnyttänyt uusia maatalousalan yrityksiä, kuten karjatiloja.
F
ilantropian työhön tulee kiitettävästi lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä. Lahjoitus- ja keräystuotoilla varmistetaan puhtaan veden ja ruuan saatavuus, koulutetaan pienyrittäjiä ja tuetaan kirkon diakonia- ja lähetystyötä Itä-Euroopassa ja
6
Itä-Afrikassa. Humanitaarisen avun lahjoituksilla tuetaan Syyrian sodan vuoksi pakolaisuuteen joutuneita Lähi-idässä ja Kreikan saarilla. Lisäksi vuosittain välitetään katastrofiapua eri kohteisiin. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä Filantropia
on välittänyt jo 107 000 euroa lahjoitus- ja keräystuloja toimintamaihin. Lahjoitusten lisäksi Filantropian toiminnan mahdollistavat Suomen ortodoksinen kirkko, jonka avustus vuonna 2016 on 115 000 euroa, ortodoksiset seurakunnat (avustukset
7
yhteensä noin 30 000 euroa) ja Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki (43 700 euroa). Lue lisää Filantropian työstä www.filantropia.fi.
ORTODOKSISEN KIRKON KANSAINVÄLINEN DIAKONIA JA LÄHETYSTYÖ FILANTROPIA RY PL 236, 00101 Helsinki www.filantropia.fi filantropia@ort.fi Toiminnanjohtaja Riina Nguyen riina.nguyen@ort.fi, 044 336 7064 (Etiopia, Lähi-itä, humanitaarinen apu) Projektipäällikkö Minna Rasku minna.rasku@ort.fi, 044 756 7078 (Itä-Eurooppa, Kenia, koulutukset) Viestintäkoordinaattori Laura Karlin laura.karlin@ort.fi, 044 590 7000 (viestintä, kampanjat) Filantropian toimisto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 39 B 25 (3. krs), 00170 Helsinki.
JF
h
Hyvän mielen joulukuusi
K
uusimyynnin tuotolla tuetaan Loberen koululaisia. Lisätietoja: www.filantropia.fi Tilaukset viimeistään 13.12. mennessä: martin.issakainen@gmail.com/050 552 5919. Nouto seurakuntasalin edestä (Unioninkatu 39) la 17.12. klo 13–15 tai kotiinkuljetus Suur-Helsingin alueella ma 12.12.–su 18.12.
9
Tulevia tapahtumia 20.11. klo 10 liturgia ja Helsingin lähetyspiirin 45-vuotiskirkkokahvit Kristuksen taivaaseen astumisen kirkossa Tikkurilassa. (Läntinen Valkoisenlähteentie 48, 01300 Vantaa) 24.11. Porvoo, Filantropian vierailu Porvoon diakoniakerhoon, puhumassa Filantropian pj. Pirkko Mäkinen, klo 13–14:30, Kristuksen kirkastumisen kirkko (Vanha Helsingintie 2) 29.–30.11. Helsinki, Filantropian löytötori 29.11. klo 15 löytötori seurakuntasalissa (Unioninkatu 39, sisäpiha). Ehtoopalvelus Kotikirkossa klo 17, jonka jälkeen iltatee ja keskustelua aiheesta ”Mistä ammennat? Kuormittavan ja kriisityön tekijät etsivät punaisia lankoja”. 30.11. liturgia klo 8 Kotikirkossa, jonka jälkeen brunssi ja kulttuurin aamu klo 9:30–11 seurakuntasalissa. Löytötori klo 15 Myllypuron kappelissa (Myllypurontie 1). Ehtoopalvelus klo 17, jonka jälkeen iltatee ja keskustelua aiheesta ”Rajoitteet ja esteettömyys”. 6.12. Rauma, Filantropian vierailu Rauman Tiistaiseuraan, puhumassa Filantropian hallituksen jäsen Antti Narmala, liturgian jälkeen n. klo 12, Pyhän Nikolaoksen rukoushuone (Länsikatu 10) 7.12. Viitasaari, Joululaulajaiset klo 18 Kristuksen kirkastumisen tsasounassa, (Kirkkotie 12) 10.12. Helsinki, klo 10 liturgia ja kauneimmat joululaulut lähetyksen hyväksi profeetta Elian kirkossa. (Ortodoksinen hautausmaa, Lapinlahdentie 2, 00180 Helsinki) 14.12. Jyväskylä, Joululaulajaiset klo 18 ortodoksisen seurakunnan juhlasalissa, (Rajakatu 39) Taidemyyntinäyttely Lappeenrannan seurakuntasalilla jatkuu tammikuun loppuun saakka. (Kristiinankatu 7)
Tue Filantropian työtä
F
ilantropian toiminta on mahdollista ainoastaan kirkon, seurakuntien ja yksittäisten kirkon jäsenten tuella. Jokaisen tapa osallistua on korvaamaton. Tehdessäsi lahjoituksen valitse joku alla olevista työmuodoista ja viitteistä. Filantropian tili: FI63 5480 0520 0164 35 (OKOYFIHH) Yleislahjoitukset: 12250 Lähetystyö: 12263 Diakoniatyö: 12276 Kehitysyhteistyö: 12289 Koulupankki: 12292
Katastrofirahasto: 12111 Burundi ja Ruanda: 12467 Papiston koulutus: 12470 Kirkollinen naistyö: 12483
Joulukortti ja seinäkalenteri 2017 Kristus syntyy, kiittäkää!
l Muista
ystävää ja sukulaista Filantropian JOULUKORTILLA. Korttinipun (10 kpl) hinta 10 euroa. l Filantropian
”Hyviä uutisia”-KALENTERI kertoo kuulumisia maailmalta. Kalenterin hinta on 15 euroa ja niitä postitetaan 1.12. alkaen. l TILAUKSET
(korttinippujen/kalenterin kpl-määrä, nimi, osoite): filantropia@ort.fi, Filantropia, PL 236, 00101 Helsinki, puh. 044 336 7064. Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut.
Sydämellinen kiitos KP arkkipiispa Leolle ja Filantropialle saamastani siunauskirjasta. Kaija Päivinen
8
Filantropia Info / Filantropia ry:n tiedotuslehti. Toimittajat: Laura Karlin, Riina Nguyen ja Minna Rasku Ulkoasu: Kuvitella / Anne Tervahauta Paino: Eräsalon Kirjapaino Oy 2016
Filantropia