Issuu

filantropia TALVI

2 / 2019

”

Jumala, siunaa käsistämme lähtevä paasto – almujen antaminen hänen kaikkinäkevien silmiensä edessä liittyen rakkauteen lähimmäistämme kohtaan.

Suurmarttyyri Georgios Voittaja

Ortodoksisen kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön tiedotuslehti

Luostarin puutarhassa Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme, koitti maailmalle tiedon valkeus, sillä siitä lähtien palvelijat tähden kautta oppivat kumartamaan Sinua, vanhurskauden Aurinkoa, ja tuntemaan Sinut, Koiton korkeudesta. Herra, kunnia olkoon Sinulle.

Joulupaastokeräys 15.11.–31.12.2019

Keräyksellä tuetaan luostareiden viljely- ja varjelutyötä Keniassa. Tili: FI53 5480 0520 0233 08 Viite: 13301

Joulutropari

Vettä ja leipää

oulupaastokeräyksellä tuetaan luostareiden viljely- ja varjelutyötä Keniassa. Kenian ensimmäisten luostarien arjessa on vielä paljon haasteita. Tuotto jaetaan Triherousan nunnaluostarin porakaivon ja pyhittäjä Mooses Etiopialaisen veljestön kasvihuoneen rakentamista varten.

 Arkkimandriitta John Wanguru on rakentanut viime vuodet luostaria vuoristoon kauaksi kaikesta hälystä. Säästöjen ja ystävien tuen avulla mahdollisuus elää munkkina kutsumuksensa mukaan on lähellä. Tarkoituksena on rakentaa luostarista mahdollisimman omavarainen. Esimerkiksi luostarin keittiössä ruoka valmistetaan biokaasulla. Seuraava isompi satsaus on kasvihuone, josta voi korjata satoa neljä kertaa vuodessa. Siitä riittää ruokaa sekä luostarin asukkaille että myytäväksi.

 Triherousan nunnaluostarissa päivät täyttyvät työstä, mutta kysyttäessä sisarille kuuluu aina hyvää, Jumalan kiitos! Sadevesi valuu katolta rännejä pitkin isoon mustaan säiliöön. Taitellun lakananpalan läpi vettä lasketaan säiliöstä ämpäriin. Valkoista kangasta vasten näkyvät niin mustat kiemurtelevat madot kuin epämääräinen kirkas hyytelö, jossa siinäkin näkyy liikettä. Sen jälkeen vesi kaadetaan hetkeksi filtterisäiliöön. Jokainen tekee ristinmerkin ennen juomista. Kiitos Jumalalle vedestä! Silloin kun ei sada, vettä haetaan joesta, jossa karjakin käy sammuttamassa janonsa. Silloin veden siivilöintiin menee enemmän aikaa. Ehkä ensi vuonna luostarissa on oma porakaivo. l

Vaeltajina maan päällä

Ristisaatto on hurskas

apa suorittaa ristisaatoiksi kutsuttuja pyhiä kulkueita on ikivanha ja peräisin kristinuskon ensimmäisiltä vuosisadoilta. Näissä pyhissä saattueissa kuljetaan ristiä, kirkkolippuja ja ikoneja kantaen lyhyempiä tai pitempiä matkoja. Ortodoksisen kirkon jokaisen yksityisen jäsenen elämä alkaa oikeastaan ristisaatosta. Ajatus rististä, ristin tiestä ja kilvoituksesta on luonnollinen, kun puhutaan Kristuksen seuraajista, kristityistä. ”Joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole

minulle sovelias”, sanoo Kristus seuraajilleen. (Mt 10:38) Jo vainojen kestäessä, mutta erityisesti niiden lakattua IV vuosisadan alussa kristillinen kirkko alkoi voimakkaasti ilmaista uskoaan myös jumalanpalveluspaikkojen ulkopuolella tapahtuvina menoina, saattoina ja kulkueina, joihin liittyi rukouksia ja kirkkolauluja. Ennen pääsiäisyöpalvelusta kastetut tulivat juhlallisena kulkueena pyhäkköön osallistuakseen ensimmäistä kertaa Pyhään Ehtoolliseen. Tästä käytännöstä saivat nykyisin tuntemamme pääsi-

Simeon Tessalonikalaisen sanoissa ilmenee selvästi ajatus, että ristisaatossa Jumala on läsnä siunaten ja pyhittäen. Siellä missä Jumala saa olla läsnä ihmisten elämässä, siellä saadaan myös kokea Jumalan läsnäolon tuoma siunaus ja rauha.

Kuvat: Tiina Ryynänen

mielenosoitus äisyön ristisaatot alkunsa. Vanhan kristillisen juhlan, teofanian eli loppiaisen viettoon kuuluu tapa mennä ristisaatossa lähteelle, järvelle tai joelle suorittamaan vedenpyhitys. Samankaltainen toimitus tapahtuu, mikäli mahdollista, veden äärellä myös kirkkojen tai tsasounien vuosijuhlina. Ristisaatto ilmaisee jotain oleellista kristillisestä uskosta ja kirkosta. Se ei ole – niin kuin saatetaan helposti luulla – jonkinlainen ohjelmanumero tai näytös. 1400-luvulla elänyt Tessalonikan arkkipiispa Si-

meon kirjoittaa: ”Rukoilemme teillä ja teiden risteyksissä, että puhdistuisivat kaikki tiet ja niiden risteykset, jotka ovat saastuneet meidän synneistämme. Tuomme ulos temppeleistä pyhiä ikoneja, kannamme kunniallisia ristejä ja toisinaan, missä on, pyhien ihmisten jäännöksiä, pyhittääksemme sekä ihmiset että kaiken mikä on heille tarpeen elämää varten: rakennukset, tiet, veden, ilman ja itse maan, joka on syntisten tallaama ja saastuttama. Teemme tämän siksi, että asuinpaikkamme ja koko maa tulisivat osallisiksi jumalallisesta armosta…”

Ristisaatto on uskon todistusta maailmalle. Siinä ihmiset ovat kokoontuneena Jumalan kansana, kirkkona, antamassa todistusta uskostaan. Kirkon toiminta ei voi rajoittua pelkästään kirkkorakennusten seinien sisäpuolelle. Kirkko ja sen jäsenet on lähetetty maailmaan. Ristisaatto on ilmausta tästä kirkon lähetystehtävästä eli missiosta. Joku onkin sattuvasti todennut, että ristisaatto itse asiassa on hurskas mielenosoitus. Ristisaatto on myös liikkeellä oleva seurakunta. Pyhä saatto kertoo, että kristityt ovat muukalaisia, vaeltajia maan päällä. Kristityt kulkevat ajassa kohti ajatonta ja pysyvää. Ristisaatto on vaeltajille suunnan antajana. Edellä kulkee risti, kristittyjen voiton merkki. Näin osoitetaan, että kristityn on kuljettava Kristusta seuraten ja Kristuksen kanssa. Kirkossa Kristus kuljettaa ja johdattaa meitä pelastuksen tietä. Me olemme liikkeellä kohti Jumalan valtakuntaa. Joensuun piispa Aleksi (6.8.1981)

www.ort.fi/ristisaatto

Luomakunta ja lähimmäinen

puhuttivat kirkon jäseni

Luomakunta

on kristitylle peili

ilkaisu ikkunasta ulos – ruskaa, kuuraa ja kaunis suomalainen luonto. Kävely merenrantaan saa puhtauden illuusion katoamaan nopeasti. Viileä vesi on kiertynyt vihreälle pyörteelle, jonka läpi ei näe pohjaan – Itämeri voi huonosti. Suomalainen sanonta ”heittää mäkeen” toteutuu yhä kylissä ja kaupungeissa, jätettä ja käyttökelvotonta rompetta heitetään luontoon eikä vastuullisesti maksulliseen kierrätyspisteeseen. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme vuodessa 3,8 maapallon resurssit – se on käsittämättömän paljon! Emmekä ole valmiita luopumaan elintasostamme siinä määrin kuin ilmastokriisi sitä vaatii. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Luomakunta muistuttaa luonnonilmiöillä peruuttamattomasta muutoksesta, jota olemme rakentaneet teollistumisen ajasta lähtien. Maapallon lämpeneminen ei ole mielipidekysymys vaan tosiasia, joka vaikuttaa ihmisten liikkumiseen ja perusoikeuksien toteutumiseen. Meistä jokainen lähtisi liikkeelle puhtaan veden, ruuan, toimeentulon ja turvallisen asuinalueen perässä. Heräämmekö pohjoisessa vasta sitten, kun vettä on nilkkoihin asti? Synkkyyden sijaan kristityn tehtävänä on aktiivinen toiminta ja toivon ylläpitäminen, sillä tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto Jumalan kuvalle, lähimmäisen kanssakulkijalle ja luomakunnan varjelijalle. l

irkon, Filantropian ja Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan järjestämät Luomakunta ja lähimmäinen -seminaarit kokosivat seurakuntalaisia yhteen hyvinkin ajankohtaisten teemojen ympärille. Monikulttuurisen yhteisön rakentaminen, vapaaehtoistyö, kristityn vastuu luomakunnasta ja Ristisaatto 2020 -teemavuosi saivat aikaan vilkasta keskustelua. Palautteissa korostui ilo, kiitollisuus ja uuden oppiminen. Monelle kaksipäiväinen seminaari antoi tilaisuuden voimaantua toivon ja rukouksen ilmapiirissä.

Mitä opin ja vien käytäntöön? ”Herätti positiivisessa mielessä, kuinka paljon ja monipuolista ortodoksisten seurakuntien toiminta on Suomessa.” ”Toisten kokemukset vapaaehtoistyöstä opettivat sen, että osaamisen jakaminen hyödyntää kaikkia.” ”Vapaaehtoisten sitoutumisen tapa on muuttunut – ihanaa, jos tulee kerrankin ja uskaltaa olla yhdessä.” ”Opin miten paljon hiippakunnan alueella on sitoutunutta vapaaehtoistoimintaa ja miten tärkeää on henkilökohtainen ja kärsivällinen suhteiden muodostaminen, läsnäolo ja kasvojen antaminen seurakunnalle.” ”Papilla on suuri merkitys luoda luottamusta kieliryhmien ja kulttuurien välillä. Kaikki on annettu lainaksi ja meillä on vastuu siitä.” ”Miten seurakunta voi mennä eteenpäin kestävällä tavalla – tätä pohdimme neuvostossa.”

iä

Kirkon ja seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset kokoontuivat joukolla Luomakunta ja lähimmäinen -seminaareihin Helsinkiin, Joensuuhun ja Kajaaniin elo–syyskuussa.

”Kirkon opista nousevan perustan huomioida esimerkiksi omaa käyttäytymistä arjessa ja hiilijalanjäljen pienentämistä.” ”Nyky-yhteiskunnassa on hyvä tuoda esiin omaa kristillisyyttä maallistuneessa tilanteessa. Ristisaattojen myötä tuodaan omaa näkemystä esille.” ”Antoi monia ajatuksia hengellisyyden jakamiseen ja toteuttamiseen seurakuntani ja hiippakuntani alueella ja koko kirkkomme lähimmäisten hyväksi.” ”Kiinnitän enemmän huomiota omaan arkiseen kulutukseen. Kiitän enemmän luomakunnasta, läheisistä, kirkosta!” ”Se näkemys vahvistui, että yhdessä puhuminen ja ajatteleminen avaa uusia mahdollisuuksia ja voimistaa intoa ja iloa.” l

Hiiltä ja nielua

ilantropia on tutkaillut kriittisesti hiilijalanjälkeään järjestöille räätälöidyn laskurin avulla. Sitran ja Helsingin yliopiston tuottama laskuri on oiva apu päästä käsiksi konkreettisesti hiilijalanjälkeen ja ryhtyä toimenpiteisiin jäljen pienentämiseksi tai kompensoimiseksi. Kansainvälisen työn järjestönä Filantropiassa oli jo tiedossa, että suurin jälki syntyy matkustamisesta. Positiivista oli se, että muut hiilijalanjälkeä tuottavat toiminnot ovat niin pieniä kuin mahdollista toiminnan ylläpitämiseksi. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuneuvoja ja suurin ilmastokuorma syntyy mannertenvälisistä lennoista Euroopan ja Afrikan välillä. Mannertenvälisten lentojen määrää on minimoitu muun muassa sähköisellä viestinnällä ja yhdistämällä usean toimintamaan seuranta samaan matkaan, jolloin Itä-Afrikassa vietetty aika on pidentynyt. Lentämisen jälkeen toiseksi eniten matkoja taitettiin junalla kotimaassa. Filantropia jatkaa hiilijalanjäljen seuraamista ja minimoimista vuosittain ja selvittää eri tapoja kompensoida ilmastokuorma, jota ei voi kokonaan poistaa lopettamatta toimintaa. Filantropian omistaman metsän hiilinielun vaikutus on myös laskennassa. l

Palvelut ja tapahtumat 6 % Filantropian hiilijalanjälki on kolmen keskivertosuomalaisen ilmastokuorman verran eli 30 tonnia.

Matkustus 92 %

Jäte 0 % Energia 0 %

Hankinnat 2 %

Etiopia ■ Filantropia on avustanut kuluvan vuoden aikana Dilelassa sijaitsevaa päiväkotia ja äitien toimeentuloa Etiopiassa. Yksityislahjoittajien tuella tehty 4 500 euron avustus on mahdollistanut esikoululaisille lämpimän aterian ja äideille toimeentulokeinon osuuskunnan keittiössä.

Dilelan päiväkotia ylläpitää Maedot-järjestö, jolla on vastaavaa toimintaa Addis Abebassa ja Batussa. Filantropian suomalainen kumppani Interpedia välitti avustuksen perille ja kävi tutustumassa päiväkodin ruokailuun ja naisten ryhmään lokakuussa.

Yritystyöpajoissa etsitään keinoja vähentää eriarvoisuutta ■ Neljän järjestön yhteishanke tuo yhteen kehittyvillä markkinoilla toimivia suomalaisia yrityksiä lisätäkseen tietoisuutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Eriarvoisuuden vähentäminen kiinnostaa hankkeen kyselyyn vastanneita suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat kehitysmaissa tai ovat kiinnostuneet laajentamaan toimintaansa kehittyville markkinoille. Marraskuussa alkavat yritystyöpajat lä-

hestyvät eriarvoisuutta eri tulokulmista ja tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaa kestävän kehityksen tavoitteiden vinkkelistä ja kertoa, miten oma yritys on luonut kannattavaa liiketoimintaa kestävästi. Kymppi-hanketta koordinoi Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Filantropian, Filoksenian ja Suomen Caritaksen kanssa. Kaksivuotinen hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Ugandan hankkeesta dokumentti ■ Filantropian Ugandan hanke saa lisää julkisuutta Suomessa. Toimittajat Eveliina Talvitie ja Petrus Palola kävivät heinäkuun alussa Ugandassa tutustumassa naisten omistusoikeuksia edistävään työhön. – Tarkoituksemme on saada näille tarinoille mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Teemme sekä lehtijuttuja että videodokumentin. Tällä tavalla saamme suomalaiseen mediatodellisuuteen myös toisenlaisia näkökulmia kehitysyhteistyöhön, kertoo Talvitie. Toimittajien osuus Filantropian työn dokumentoinnissa on ollut mahdollista toteuttaa Euroopan Unionin FRAME, VOICE, REPORT! -tukijärjestelyllä, jossa rahoitusta myönnetään eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen globaalikasvatus- ja kehitysviestintäprojekteja varten.

Liturgista kirjallisuutta Burundiin ■ Filantropian nuorin kirkollinen kumppani Itä-Afrikassa on Burundin ja Ruandan hiippakunta, jonka hengellinen paimen metropoliitta Innocentios vieraili Suomessa touko–kesäkuussa. Yhteistyön hedelmänä on saatu valmiiksi ensimmäinen painos Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian käännöstä kirundin kielelle. Aikaa vievintä on ollut käännösten tekeminen ja tarkastaminen. Burundissa ja Ruandassa puhutaan toisiaan lähellä olevia murteita. Painoksen toimivuutta testataan seurakuntalaisten ja papiston kanssa, minkä jälkeen sovitaan seuraavan erän kirjasinkoosta ja painosmäärästä. Liturgisen kirjallisuuden tuottamista Burundin ja Ruandan hiippakuntaan on tuettu muun muassa seurakuntien lähetystyön hyväksi keräämällä kolehdilla.

Äitiliiton pankki Nyerissä ■ Nyerin äitiliiton osuuskunnan pankki, pöytäpankki, on tuonut hiippakuntaan uutta virtaa. Keniassa, Nyerin ja Mount Kenian hiippakunnassa käynnistyi keväällä 2019 uusi hanke. Tavoitteena oli perustaa ortodoksisen hiippakunnan kupeeseen oma pöytäpankki osana kirkon naistyötä. Seurakuntalaisten toimeentulo on iso haaste nuoren hiippakunnan piispalle. Säästämisen, lainaamisen ja lainanhoitojen lisäksi monet pystyivät jo ylpeänä kertomaan, mitä kaikkea uutta pienten lainojen avulla on onnistuttu tekemään. Naiset ovat elävä esimerkki siitä kuinka oma toimeliaisuus ja vastuun kantaminen itse kannustavat muuttamaan arkea aivan eri tavalla kuin mitä lahjarahalla olisi saatu aikaan.

Papiston jatkokoulutusta Nanyukissa ■ Keniassa Nyerin ja Mount Kenyan hiippakunnassa järjestettiin toukokuussa papiston koulutuspäivät Filantropian tuella. Paikalle olivat lähes kaikki hiippakunnan 50 pappia. Koulutuspäivät olivat tarpeen vertaistukipäivinä pitkien välimatkojen hiippakunnassa. Monille tämä oli myös ensimmäinen tilaisuus verestää opintoja sitten Nairobin pappisseminaarista valmistumisen vuosikymmeniä sitten.

Rauha repeilee Syyriassa

Paastokeräyksellä saatiin kasvun varaa ■ Viime kevään suuren paaston keräys "Kasvun varaa" innosti seurakuntalaisia lahjoittamaan yli 26 000 euroa, mikä mahdollistaa Filantropian Uganda-työn jatkumisen myös vuonna 2020. Äitien toimeentulon parantaminen turvaa lasten tulevaisuuden, kun perheen tulot riittävät ruokaan, vaatteisiin ja koulutukseen. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille ja Filantropian työn tukijoille!

■ Yli kahdeksan vuotta jatkunut sota on tehnyt Syyriassa pahaa jälkeä. Rauhallisemmilla alueilla rakennetaan jo uutta, mutta rauha on vielä hauras. – Valitettavasti maailman kiinnostus Syyriaa kohtaan vaihtelee, koska monilla alueilla on jo suhteellisen rauhallista. Käytännössä avun tarve on kuitenkin entistä suurempaa, kertoo arkkimandriitta Alexi Chehadeh, joka johtaa Antiokian patriarkaatin humanitaarista osastoa. Apua tarvitsevat paitsi he, jotka ovat olleet maassa koko sodan ajan, myös he jotka uskaltavat palata rajojen ulkopuolelta pakolaisuudesta. Maan sisäisistä pakolaisista koteihinsa on palannut jo 1,5 miljoonaa pakolaista ja ulkomailtakin noin 100 000. – Ennen sotaa väestöstä 10 prosenttia oli kristittyjä. Nyt meitä on täällä ehkä viitisen prosenttia. Kukaan ei tiedä moniko vielä palaa. Maaloulan nunnaluostaria on kunnostettu osittain, että nunnat voisivat palata. Samoin monia kirkkoja sekä Homsissa että Aleppossa. Silti maassa on edelleen satoja kirkkoja raunioina. Syyria-keräykseen voi osallistua tekemällä lahjoituksen Filantropian humanitaarisen avun keräystilille FI08 5480 0520 0345 94, viite 12221.

Koulutuspäivien sisällön suunnittelusta vastasivat vankalla ammattitaidolla pastorit Cosmas Njoroge ja Evangelos Thiani. Opettajina toimivat heidän lisäkseen rovasti Rauno Pietarinen ja ylidiakoni Andreas Salminen. Yhtenä päivien aiheena oli katumuksen sakramentti, joten kaikki papit kävivät katumuksella ennen perjantaiaamun liturgiaa. Suurin osa papeista on päässyt katumuksen sakramenttiin viimeksi ennen papiksi vihkimistä, koska rippi-isiä on vähän. Piispa Neofitoksen ajatuksena oli se, ettei kukaan voi opettaa sellaisesta mitä ei itse ymmärrä.

Ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetystyö Filantropia ry PL 236, 00101 Helsinki www.filantropia.fi filantropia@ort.fi

Lähetä tietoja joulun ajan konserteista ja myyjäisistä osoitteeseen filantropia@ort.fi. Filantropian tapahtumia päivitetään osoitteessa www.filantropia.fi/osallistu/ tapahtumat

Toiminnanjohtaja Riina Nguyen (Kotimaantyö ja varainhankinta) riina.nguyen@ort.fi, 044 336 7064

Joulukuusia

Projektipäällikkö Minna Rasku (Ulkomaantyö ja viestintä) minna.rasku@ort.fi, 044 756 7078 Filantropian toimisto sijaitsee osoitteessa Asemamiehenkatu 4 B (8.krs), Helsinki.

y, s syntKy!ristus synt yy, u t s i r K ittäkää ki kiittäkää!

Tilaa joulukortteja!

Filantropian lapsityön tukemiseen Keniassa!

Pihta 1,75–2,0 m 55 € tai 2,0–2,3 m 60 € Omorika1,75–2,0 m 45 € tai 2,0–2,3 m 50 € Tavallinen kuusi 1,75–2,0 m 50 € tai 2,0–2,3 m 55 € Myös muita kokoja rajoitetusti. Kysy. Kotiinkuljetus: 10–20 € / kpl suur-Helsingin alueella (Espoo, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää ja Sipoo)

Tilaukset la 14.12. mennessä mikäli noudatte kuusen ortodoksisen seurakunnan sisäpihalta Unioninkatu 39 su 15.12. klo14–16. Kotiin kuljetuksen voitte tilata myöhemminkin martin.issakainen@gmail.com tai puhelimitse 050 5525 919 Tilaa ajoissa, niin varmistat kotiisi kauniin lähetyskuusen ja auttamisen hyvän mielen.

✄

Filantropia ry jäsenyys- ja tilauslipuke Liityn jäseneksi: Varsinaiset jäsenet 20 euroa (yksityishenkilöt)

Postimerkki

Kannatusjäsenet 100 euroa (seurakunnat, yhdistykset ja yksityishenkilöt)

Tilaan: ___ kpl Joulukortteja á 10 euroa (10 kpl) + toimituskulut

Filantropia ry

___ kpl Pyhiinvaeltajan lauluja levyä á 20 euroa + toimituskulut

PL 236 00101 Helsinki

___ kpl Kiitosakatistoslevyä á 20 euroa + toimituskulut ___ kpl Juhla-adresseja á 10 euroa + toimituskulut ___ kpl Suruadresseja á 10 euroa + toimituskulut Nimi: Osoite: Sähköposti: Päiväys ja allekirjoitus:

Filantropia / Filantropia ry:n tiedotuslehti. Toimittajat: Riina Nguyen ja Minna Rasku Ulkoasu: Kuvitella / Anne Tervahauta Paino: Copy-Set Oy 2019

Filantropia