Filantropia
In o KEVÄT TALVI
1/2015
”
Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. San. 27:19
Turvaa etsimässä S
yyrian sisällissota on suistanut maan pitkäkestoiseen sekasortoon. Pelkästään Syyrian sisällä pakolaisia on yli yhdeksän miljoonaa, ja pienten naapurimaiden väestörakenne on muuttunut pysyvästi pakolaistulvan seurauksena. Esimerkiksi Libanonissa terveys- ja koulutuspalvelut natisevat liitoksistaan. Tilanteen laajuutta kuvaa se, jos Suomeen saapuisi kahden vuoden aikana kaksi miljoonaa uutta asukasta sotaa käyvästä maasta. Syyriassa humanitaariseen hätään ovat vastanneet kansainväliset järjestöt, jotka toimivat Punaisen puolikuun kautta. Poikkeuksen tekee Antiokian ortodoksinen patriarkaatti, jolla on pitkä historia maassa ja se voi toimia itsenäisesti avun jakamisessa. Kirkon maine onkin nousussa, sillä se auttaa kaikkia apua tarvitsevia uskonnosta ja etnisestä taustasta riippumatta. Syyrian ortodoksien pitkäaikainen kumppani on kansainvälinen orto-
God
doksinen avustusjärjestö IOCC (International Orthodox Christian Charities), jonka kautta Filantropia on välittänyt humanitaarista apua Syyriaan vuodesta 2012 lähtien. Kevään 2015 suuren paaston keräyksen teemana on turvan etsiminen levottomassa maailmassa. Keräyksen tuotto ohjataan Syyriassa ja sen naapurimaissa pakolaisten auttamiseen. Harva pääsee rakentamaan elämäänsä uudestaan rauhallisissa oloissa – pienikin apu antaa perheille toivoa jaksaa katsoa eteenpäin. Osa keräyksen tuotosta ohjataan Ukrainan levottomuuksista johtuen naapurimaahan Moldovaan, jossa Filantropialla on pitkäaikaista toimintaa. Pitkittynyt Itä-Euroopan kriisi hankaloittaa köyhimpien elämää entisestään hintojen nousun ja yhteiskunnallisen epävarmuuden myötä. Lue lisää Syyrian sodan seurauksista tämän lehden sivuilta 2–3 ja osoitteessa www.filantropia.fi.
of hope, compassion, and mercy,
You open our eyes to see the face of your Son in the faces of all who need food, shelter, and peace. By and in your Spirit, give us will, courage, hope, and love to give ourselves to our neighbor, whether near or far. We ask these things in the name of your Son, Jesus Christ, in the loving bonds of your Spirit. Amen.
1
SUUREN PAASTON KERÄYS
Turvaa etsimässä
Keräyksellä tuetaan pakolaisia Syyriassa ja sen naapurimaissa sekä Itä-Euroopan kriisin vuoksi perheitä Moldovassa. Keräysaika: 16.2.–5.4.2015 Filantropian keräystili: FI53 5480 0520 0233 08 Viite: 12438
Matkakirjeitä
LIBANONISTA
Filantropia on tukenut IOCC:n (International Orthodox Christian Charities) työtä Syyrian pakolaisten parissa vuodesta 2012 asti. Tammikuun puolivälissä Riina Nguyen ja Minna Rasku kävivät katsomassa kuinka IOCC:n työtä Lähi-idässä tehdään Libanonissa.
Riina
Minna
LIBANON on yksi niistä Syyrian naapurimaista, jonne on virrannut eniten pakolaisia sodan alkamisen jälkeen. Arvioiden mukaan pakolaismäärä kasvaa tänä vuonna jo yhteensä puoleentoista miljoonaan. Se on paljon maassa, jonka oma väkiluku on noin neljä miljoonaa. Monen libanonilaisen mielestä pakolaisia on liikaa, koska mitkään olemassa olevat palvelut eivät riitä entiseen tapaan. Lisäksi asenteet ovat koventuneet tulijoita kohtaan, koska monet pakolaisista ovat valmiita tekemään mitä töitä tahansa pienemmällä palkalla kuin paikalliset. Arjesta selviämiseen pyydetään kansainvälisten järjestöjen apua.
Uutisia
KOULUN pihalla juoksevien lasten ääni on samanlaista kaikkialla. Välitunnilla on vaikea hahmottaa koulujen tilanpuutetta. Julkiset koulut ottavat periaatteessa kaikki lapset vastaan, mutta silti vain noin 30 prosenttia pakolaislapsista käy Libanonissa koulua. Hiljattain tehtiin päätös, jonka mukaan osassa kouluista on mahdollista käydä kahdessa vuorossa. Käytännössä tämä onnistuu vain, jos jostakin saadaan rahoitusta opettajien palkkaamiseen myös iltapäivävuoroon. Opetuskielenä kouluissa on ranska ja englanti, mikä nostaa oppimisen kynnystä tähän saakka arabiaksi koulua käyneiden syyrialaislasten kohdalla ja heille täytyy räätälöidä arabiankielistä opetusta. Lisäksi lapsia painavat raskaat kokemukset Syyriasta, mitä oireillaan monella tavalla myös kouluissa. Opetusministeriö on päättänyt, että koululuokissa pakolaislasten määrä on rajoitettu puoleen, vaikka tulijoita olisi enemmänkin.
LEVOTTOMUUKSISTA huolimatta Libanon on Lähi-idässä suhteellisen rauhallinen ja vauras maa. Sen vuoksi esimerkiksi aliravitsemuksesta kärsivien pakolaislasten kanssa oltiin aluksi terveysasemilla ihmeissään. IOCC tekee yhteistyötä terveysasemien kanssa alueilla, joilla asuu pakolaisia. He ovat kouluttaneet lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa tunnistamaan aliravitsemuksen oireita ja kuinka tilaa on mahdollista hoitaa. Ensimmäistä kertaa klinikalla käyvä pieni nelivuotias vakava poika punnitaan ja hä-
VAIKKA Syyriaan saataisiin solmittua rauha, suurin osa pakolaisista jää Libanoniin. Sen vuoksi äkillisestä kriisistä alkanut tilanne on hyvää vauhtia kroonistumassa pysyväksi olotilaksi. Niin kauan kun maailman mediat pyörittävät tarinoita ihmisten mielissä, myös avustuksia kansalaisjärjestöjen pakolaisten parissa tehtävälle työlle on helpompi saada. Senkin jälkeen, kun ulkomaailman huomio kiinnittyy muille alueille, tarve syyrialaispakolaisten parissa tehtävään työhön jatkuu muun muassa Libanonissa.
KANSAINVÄLISEN DIAKONIAN VIIKONLOPPUKURSSI Valamossa 20.–22.3.2015 Erilaisuuden hyväksyminen ja lähimmäisenä eläminen toinen toisillemme ovat teemoina maaliskuussa Valamossa. Maailmassa vastuu lähimmäisistä ei pysähdy valtioiden rajoille. Vihapuhe ja toiseuden pelko kuitenkin sokaisevat, ja toisen samankaltaisuus unohtuu. Diakonia eli palveleminen kuuluu kristilliseen elämäntapaan ja asenteeseen, jolla kohtaamme toisen
ihmisen. Millaista on diakoniatyön arki Euroopan rajalla Moldovassa, sodasta kärsivässä Syyriassa, Armenian vuoristossa ja kotoisessa Suomessa? Kaiken maailman murheiden keskellä pistää niin helposti vihaksi. Mistä löytyy toivoa ja voimaa antaa anteeksi? Filantropia järjestää viikonloppukurssin Valamon opistolla yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa.
2
➤ IOCC on tukenut kahta yhteisökeittiötä, joissa libanonilaiset naiset tekevät ruokaa yhdessä Syyriasta paenneiden naisten kanssa. Ruoka jaetaan diakonia-apua tarvitseville, jolloin se hyödyttää pakolaisten lisäksi alueen kaikkia vähävaraisia asukkaita.
Hetki Beirutissa
Elämälle paremmat eväät Parin kuukauden ikäinen Leo nukkuu autuaana rattaissa IOCC:n (International Orthodox Christian Charities) toimiston nurkassa. Linda Shaker Berbarin nuorimmainen kasvaa samalla, kun äiti kantaa huolta Libanonissa yleistyvästä aliravitsemuksesta ja miettii keinoja tilanteen helpottamiseksi.
vuoden ja yhdeksän kuukautta vanha. Kaikkia syitä sille, että hän ei kasva, ei ole vielä löydetty.
Ihmisten kohtaamisesta samanarvoisina Jumalan kuvina puhuvat IOCC:n (International Orthodox Christian Charities) ohjelmajohtaja Mark Ohanian, joka työskentelee Syyrian pakolaisten auttamiseksi Lähi-Idässä, TT Grant White, joka on teologian ja kirkkohistorian asiantuntija sekä armenialaisen lapsi- ja nuorisojärjestön toiminnanjohtaja Artem Shahbazyan. Suomalaisen järjestön työstä kansainvälisen diakonian arjes-
Linda vastaa IOCC:ssa ravitsemushankkeista erityisesti Libanonissa. Terveydenhuoltojärjestelmä oli ennen yli miljoonan syyrialaispakolaisen virtaa tottunut hoitamaan lähinnä ylipainosta johtuvia ongelmia. Sen vuoksi työ lääkäreiden, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden parissa piti aloittaa aliravitsemuksen ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamisella. Työ on myös asennekasvatusta, koska monien libanonilaisten mielestä pakolaisia on liikaa ja kysymykset aliravitsemuksesta liittyvät lähinnä heihin. Lindan toinen tärkeä hanke koskee äitien tukemista imetyksessä. Pakolaisnaiset pitävät äidinmaidonvastikkeita terveellisempinä kuin äidinmaitoa. Väärä tieto saattaa olla peräisin lääkäriltä, jolla on sopimus äidinmaidonvastiketta myyvän yrityksen kanssa. Lisäksi sairaalat antavat synnyttäneille naisille vastikkeita, eivätkä tue heitä imetyksen aloittamisessa. On myös tavallista, että äidinmaidonkorvikkeita jaetaan osana humanitaarista apua. Taustalla on hyvä tarkoitus, mutta seuraukset saattavat olla kohtalokkaat, koska olosuhteet eivät aina mahdollista tuttipullojen pesemistä tarpeeksi puhtaiksi. – Monet uskovat, että jos äiti on stressaantunut tai surullinen, mikä pakolaisilla on tavallista, äidinmaito happanee, eikä sitä saisi antaa vauvalle, Linda kertoo. IOCC:n hankkeen kautta on opastettu naisia sairaaloissa, terveysasemilla ja pakolaisleireillä. Täysimetystä kannustetaan jatkamaan kunnes lapsi on puolivuotias ja muun ravinnon ohessa kaksivuotiaaksi.
sa ovat kertomassa Helsingin Diakonissalaitoksen kansainvälisen työn johtaja Antti Elenius ja toiminnanjohtaja Riina Nguyen Filantropiasta. Viikonloppukurssin työkielinä ovat englanti ja suomi. Kurssin opettajana toimii projektipäällikkö Minna Rasku Filantropiasta.
Pakolaisten uusi elämä vieraalla maalla alkaa perustarpeista. Puhdas vesi ei ole kaikille itsestäänselvyys. ➤
3
KUVAT@IOCC
nen pituutensa mitataan. Sen jälkeen on vuorossa vielä käsivarren ympäryksen mittaaminen, mikä aiheuttaa vähän itkua, koska poika ei haluaisi riisua paitaansa koleana päivänä. Kaikki on kuitenkin hyvin ja pojan äiti on tyytyväinen. Viimeiseksi punnittavan pienen tytön tarina on kuitenkin toinen. Kuusi ja puolikiloinen tyttö on saanut jo puolet lisää elopainoa siitä, kun hän kävi klinikalla ensimmäisen kerran. Työntekijät ovat kuitenkin hyvin huolissaan, sillä tyttö on jo
Teema: Yhteisöllisyys ja rauha
Diakoniatyö – hyvän puolella maailmassa Diakoniatyö kertoo kirkon asenteesta ihmistä ja maailmaa kohtaan. Motivaatio osallistua diakoniatoimintaan löytyy evankeliumista: ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa” (Matt. 10:8). Sana diakonia merkitsee palvelemista.
S
yksyllä 2014 Taipaleen ja Nurmeksen ortodoksisten seurakuntien jäsenten keskuudessa tehtiin kysely diakoniatyöstä. Seurakuntalaiset näkevät diakoniatoiminnan hyvin laajana ja kokonaisvaltaisena toimintana ja myös asenteena. ”Enkelit auttaa meitä ja me autetaan muita ihmisiä,” kuvailee yksi seurakuntalainen lapseltaan oppimaansa määritelmää diakoniatyöstä. Suomen ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan hiippakuntien, seurakuntien ja kirkon jäsenten tulee harjoittaa kristilliseen elämänkäsitykseen perustuvan avun antamista erityisesti niille, joiden tarve on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Seurakuntatasolla diakoniatoiminta organisoidaan yleensä kirkkoherrojen johdolla diakoniatoimikuntien ja vapaaehtoistyön pohjalta. Kahdessa ortodoksisessa seurakunnassa on ammatillista diakoniatoimintaa.
“TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ!” Nurmeksen ja Taipaleen seurakuntalaisten kuvauksissa diakoniatyö on kohtaamista, läsnäoloa ja vapaaehtoista auttamista. Seurakuntien diakoniatoiminnan vapaaehtoispohja on suuri vahvuus, koska se kertoo kirkon jäsenten omaksumas-
ta asenteesta ja sitoutumisesta oman yhteisönsä arvoihin. Vapaaehtoisuus myös asettaa raamit toiminnan realistisille mahdollisuuksille. Toisaalta tämä tarkoittaa vapautta toteuttaa lennokkaitakin ideoita ilman ulkoapäin tulevia tiukkoja sääntöjä. Toisaalta vapaaehtoisuuden haaste on siinä, että seurakunnissa tarvitaan vapaaehtoispohjalta toteutetun diakoniatoiminnan johtamiseen sitoutunut työntekijä. Innokkaalle ja tunnolliselle toimijalle löytyy aina lisää tehtävää, joskus jopa uupumiseen saakka. Lisää käsiä diakoniatoimintaan kaivataan myös Nurmeksessa ja Taipaleella. Toisaalta auttaminen ja tunne siitä, että pystyy olemaan hyödyksi lähimmäisilleen ja palvelemaan seurakuntaansa, antaa ihmisille paljon. Osallistuminen diakoniatoimintaan tuo tekijälleen iloa, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja on myös hengellisesti merkityksellistä. ”Rakastan seurakuntaani ja toivon voivani auttaa jaksamiseni mukaan aina kun lähimmäinen sitä tarvitsee,” kirjoittaa eräs seurakuntalainen. Monessa vastauksessa korostuu, että jokainen voi tarvita apua jossain elämänvaiheessa. Diakoniatoiminta myös kuuluu
4
kaikille seurakuntalaisille. Jokaisella on joku taito, jonka hän voi tuoda yhteiseen käyttöön. ”Osallistuminen vapaaehtoiseen diakoniatyöhön voisi myös madaltaa kynnystä osallistua kirkon uskonnolliseen elämään,” kuvailee yksi seurakuntalainen. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on tutkittu, että kirkon tekemä auttamistyö on noussut tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi kuulua kirkkoon.
KAHDEKSANNEN SAKRAMENTIN ÄÄRELLÄ Kyselyn mukaan arkisimmillaan diakoniatyö on kohtaamista, kuuntelemista, pienen ja yksinkertaisen avun tarjoamista. Taloudellisten voimavarojen puute ei ole peruste palvelevasta asenteesta luopumiselle. Diakoniatoiminta tarvitsee sekä taloudellisia että hengellisiä voimavaroja. Vaikka taloudelliset resurssit olisivat rajalliset, diakoniatoiminnan potentiaali on ensisijaisesti kiinni kirkon hallinnon asenteesta, seurakuntien työntekijöiden kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista johtaa ja innostaa aktiivisia vapaaehtoisia. Kiinnostavaa myös on, että monessa seurakunnassa tehdään diakoniatyötä, vaikkei sitä kutsuttaisi sillä nimellä. Diakoniakyseluun vastanneiden seurakunta-
laisten tärkein kokemus diakoniatyöstä olivat kirkkokahvit. Ehtoollisen lahja jatkuu yhteisessä kahvipöydässä. Siinä yhdistyy kaikki: Jumalan kansan kokoontuminen yhteen, kohtaaminen, ihmisten yhteys ja fyysinen virkistyminen. Kirkkokahveja ei turhaan kutsuta kahdeksanneksi sakramentiksi. Tavallisessa seurakuntaelämässä kirkkokahvit ovat se hetki, kun ihmiset kokevat eniten saaneensa apua ja kohdanneensa ihmisiä. Tämä korostaa diakoniatoimintaa läsnäolemisena ja rauhallisena kohtaamisena. Usein apua tarvitsevalle lähimmäiselle tärkeintä voi olla kuulluksi tuleminen. Monessa seurakunnassa tukea vapaaehtoiselle diakoniatoiminnalle on löytynyt myös paikallisista ekumeenisista yhteyksistä tai osallistumisesta muiden toimijoiden tarjoamiin koulutuksiin. Köyhyyden ja eriarvoistumisen lisääntyessä on myös tärkeää, että seurakuntien työntekijöillä on tietoa kunnallisista sosiaalipalveluista ja perustaidot ohjata ihmiset hakeutumaan tarpeellisen avun piiriin, ”oikealle luukulle”. Diakoniatoiminta ei evankelioi sanallisesti, mutta se on hengellistä ja kirkkokeskeistä toimintaa. Diakoniatyön pohjana on yhteinen kirkon usko ja lähimmäisenrakkaus. Se julistaa evankeliumia pienillä rakkauden teoilla ja suurella myötätunnolla. Kuvat@Filantropia & Pentti Potkonen
Kotimaista vai kansainvälistä diakoniaa?
O
rtodoksisessa teologisessa ajattelussa korostetaan kokonaisvaltaisuutta – hengellistä ja aineellista ei eroteta toisistaan ja kirkko liittyy koko elämän kirjoon. Samalla tavalla myös kirkon diakoniatyön rakkauden asenne suuntautuu niin lähelle kuin kauas. Jumalan maailmassa fyysinen välimatka tai läheisyys on vain yksi ulottuvuus. Pahinta, mitä voimme tehdä, on asettaa avuntarvitsijat lähellä ja kaukana taistelemaan toisiaan vastaan.
5
DR Kongo
UGANDA Busoga Kenia
Busogassa sukupuolella on väliä Tansania
Ruanda
TYTÖN elämää Tytöstä kasvatetaan vastuullinen ja kunniallinen vaimo – alistuva ja äänetön. Tyttö oppii naisen elämän keskeiset taidot; ruoanlaiton, pyykkäyksen ja aviomiehestä huolehtimisen. Tyttö voi käydä alakoulun. Kun tyttö saa ensimmäiset kuukautisensa, hänet valmistellaan perinteiden mukaisesti avioliittokelpoiseksi. Avioliitto järjestetään, kun tytölle löydetään sopiva mies. Ugandassa 12 prosenttia tytöistä naitetaan alle 15-vuotiaina. 18-vuotiaista naisista jo puolet on naimisissa. Perinteiset avioliitot eivät ole välttämättä laillisia. Nainen vastaa maanviljelystä, lastenja kodinhoidosta. Mahdollisimman monen lapsen synnyttäminen turvaa naisen avioliittoa. Miespuoliset jälkeläiset tuovat naiselle kunnioitusta. Ugandalainen nainen synnyttää keskimäärin 6,1 lasta. Busogan alueella enemmistö on muslimeja, joiden perinteisiin kuuluu moniavioisuus – vaimoja voi olla neljä. Vaimot kilpailevat aviomiehen huomiosta ja etuoikeuksista. Aviomiehen kuollessa naisten kohtalo riippuu avioliittojen järjestyksestä. Naisilla ei ole perinteisesti oikeutta omaisuuteen tai perimiseen. Vanhimpia vaimoja kohdellaan kuten jätteitä, yleensä heidät uhkaillaan palaamaan omaan lapsuudenkotiinsa (jonne he eivät ole tervetulleita). Eri vaimojen pojilla on omat vaatimuksensa isältä perittävään maahan. Perimisriitojen selvittelyyn liittyy paljon äiteihin kohdistettua väkivaltaa. Naisten elinajanodote Ugandassa on noin 57 vuotta.
Busogan alue sijaitsee Viktoriajärven pohjoispuolella Ugandassa. Köyhällä maaseudulla on lottovoitto syntyä pojaksi.
POJAN elämää Poikalapsia arvostetaan, koska heissä jatkuu isän nimi ja suku. Pojat osallistuvat karjanhoitoon ja maanviljelyyn. Hei istuvat isänsä kanssa pöydän ääressä jo pikkulapsina. Poikien koulutukseen myös panostetaan tyttöjä enemmän, vaikka harva poika pääsee toisen asteen koulutuksen piiriin. Miehillä on täydellinen auktoriteetti kotona. Omien vanhempiensa esimerkin mukaisesti pojat solmivat polygaamisia avioliittoja. Myös kristityt miehet ovat omaksuneet moniavioisuuden. Elämä maaseudulla ei suo miehille sellaista toimeentuloa, jolla he voisivat kantaa taloudellista vastuuta perheestään. Tulot ovat vähäisiä ja miehet ajelehtivat toimettomina. Moni haluaisi yksinkertaisia töitä, joista voisi saada käteistä päihteitä, pelaamista ja sosiaalista elämää varten. Avioliiton ulkopuoliset maksulliset seksisuhteet ovat tavallisia. Tämä lisää hi-viruksen ja muiden sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämistä myös heidän vaimoilleen. Joskus mies myy vaimojensa viljelemät tuotteet ja pitää rahat itsellään. Perheen vaimot ja lapset jäävät puille paljaille. Väkivalta ja fyysinen voimankäyttö on yleistä perheissä ja poliisi puuttuu vain vakaviin väkivallantekoihin. Miehillä on voimakas sosiaalinen, kulttuurinen ja uskonnollinen painostus tuottaa mahdollisimman paljon jälkeläisiä. Omistetun maan, vaimojen, lasten ja eläinten määrällä on suuri statusarvo. Busogan alueelle suunnitellaan hanketta, jonka tavoitteena on parantaa naisten oikeutta omaisuuteen.
Ajankohtaista Työ Moldovassa jatkuu Filantropia on mukana kahdessa ulkoministeriön rahoittamassa kehitysyhteistyöhankkeessa Moldovassa. Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä yhteishanke Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa alkoi ulkoministeriön rahoituksella vuodenvaihteessa. Nuoret otetaan mukaan seurakuntien diakoniatoimintaan vanhusten ja apua tarvitsevien kanssa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä eri sukupolvien välillä ja
helpottaa erilaisten ihmisten välistä kommunikointia. Monet lapsista ja nuorista elävät Moldovassa ilman vanhempien turvaa, sillä aikuisten maastamuutto työn perässä on yleistä. Hanke toteutetaan Edinetin hiippakunnan alueella yhdessä Moldovan Christian Aidin kanssa. Lue lisää uuden kumppanin työstä osoitteessa www. mca.md. Naisten pienyritystoiminnan kehittämishanke Moldovan Sorocan alueella jat-
6
kuu vielä kolme vuotta. Ulkoministeriö myönsi rahoituksen kolmivuotiselle jatkohankkeelle. Tänä ja ensi vuonna perustetaan 10 uutta pienyritystä jo aiemmin perustettujen 17 yrityksen lisäksi. Yksi päätavoitteista on naisten oman vertaistukiverkoston perustaminen, josta he saavat apua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Filantropian paikallisena kumppanina hankkeessa jatkaa sorocalainen Soarta-järjestö.
E
lokuussa 28.–30.8.2015 järjestettävien kirkkopäivien teemana on Ihmisten kirkko, joka rakentuu lähimmäisyyden, vapaaehtoisuuden ja diakonian ympärille Kirkkopäivät on tarkoitettu yhteiseksi juhlaksi kaikille. Ohjelma koostuu muun muassa jumalanpalveluksista, konserteista, työpajoista ja ennen kaikkea mukavasta yhdessäolosta kesäisessä Lappeenrannassa. Työpajoissa on huomioitu esimerkiksi laulunhaluisia, hiljaisia katselijoita ja kuuntelijoita, legorakentajia ja maalareita. Kirkkopäivät keskittyvät Lappeenrannan Linnoitukseen ja satama-alueelle. Museoalueen keskellä on arvokas Jumalansynnyttäjän suojeluksen eli Pokrovan kirkko, joka täyttää tänä vuonna 230 vuotta.
T
uo kirkkopäiville vettä omalta kotipaikkunnaltasi. Kannetut pisarat kootaan yhteen ja pyhitetään.
J
oensuulaisen Anni Revon suunnittelema kirkkopäivien logo symboloi seurakuntalaisten kirkkoamme kannattelevia käsiä. Vapaaehtoisten kirkolle antamaa aikaa ja merkitystä ei voi rahalla mitata.
KOHTI KIRKKOPÄIVIÄ:
I
lmoittautuminen tapahtumaan aukeaa helmikuun aikana osoitteessa www.ortodoksisetkirkkopaivat.fi. Majoituksen voit varata suoraan lähiseudun hotelleista tai muista majoitusliikkeistä. Muista kertoa, että olet tulossa kirkkopäiville.
Filantropian joulupaastokeräykseen
Päivien teemaan voit virittäytyä kursseilla Valamon opistossa (www.valamonopisto.fi): l Filantropia ry:n ja Helsingin Diakonissalaitok-
sen kansainvälisen diakonian kurssi 20.–22.3. l PSHV:n vapaaehtoisen auttamisen koulutusja neuvottelupäivät 17.–19.4
ko yhteisöltämme. Luotamme siihen, että alkanut vuosi on meille ja yhteisömme vähäosaisille lapsille suotuisa – kiitos teidän apunne,” kirjoittaa Njabinin seurakuntakeskuksen pappi isä Methodios Kariuki.
lahjoitettiin yli 20 000 euroa. Keräystuotolla tuetaan Nairobin pappisseminaarin opiskelijoiden te tekemää jumalanjumalan palvelustekstien kääntämistyötä sekä lasten hyvinvointia Keniassa. “Lämpimät terveiset ko-
7
ORTODOKSISEN KIRKON KANSAINVÄLINEN DIAKONIA JA LÄHETYSTYÖ FILANTROPIA RY PL 236, 00101 Helsinki www.filantropia.fi filantropia@ort.fi Toiminnanjohtaja Riina Nguyen riina.nguyen@ort.fi, 044 336 7064 (Etiopia, Lähi-itä, kansainvälinen diakonia, humanitaarinen apu) Projektipäällikkö Aino Nenola aino.nenola@ort.fi, 044 590 7000 (Kenia, Tansania, Uganda, lähetystyö ja teologiset kysymykset) Projektipäällikkö Minna Rasku minna.rasku@ort.fi, 044 756 7078 (Moldova, Karjala, globaalikasvatus ja viestintä) Järjestöassistentti Silja-Elisa Eskolin silja-elisa.eskolin@ort.fi, toivonlahja@ort.fi 044 713 9333 (Materiaalitilaukset, tiedotus ja Toivon lahjat) Filantropian toimisto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 39 B 25 (3. krs), 00170 Helsinki.
ww
P
w.to ivonlahja.fi
ääsiäismuna on vanha kristillinen symboli, joka kuvaa Kristuksen ylösnousemusta. Se tuo kristityt yhteen ilon ja uuden elämän juhlaan. Filantropian Toivon lahjojen pääsiäismunat tuovat iloa lahjan antajan ja saajan lisäksi myös lähimmäisille maailmalla.
Pääsiäismunista saatavilla varoilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevia lähimmäisiä Moldovassa, Etiopiassa, Keniassa, Tansaniassa ja kriisialueilla. Voit tilata pääsiäismunia ja muita Toivon lahjoja osoitteesta www.toivonlahja.fi, sähköpostilla toivonlahja@ort.fi tai puhelimitse numerosta 044 713 9333.
Kokouskutsu Ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetystyö Filantropia ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 23.5. klo 16 Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraalin seurakuntakeskuksessa (Torikatu 74), Oulussa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kokouksen jälkeen juhlavigilia. Sunnuntaina juhlaliturgian jälkeen kirkkokahveilla ohjelmaa helluntain hengessä. Lämpimästi tervetuloa!
Liity jäseneksi! Filantropian jäsenenä tuet järjestön työtä maailmalla ja saat säännöllisesti kuulla, mitä tuellasi saadaan aikaan. Jäsenmaksu on 20 € / vuosi. Jäseneksi voit liittyä osoitteessa www.filantropia.fi tai lähettämällä yhteystietosi osoitteeseen PL 236, 00101 Helsinki.
Lahjoita Filantropian tilit: Lahjoitus- ja jäsenmaksutilit: (IBAN) FI63 5480 0520 0164 35 (Osuuspankki) (IBAN) FI92 1470 3000 2549 56 (Nordea)
Fila MAAI ntropia LMA -festiv KYLÄSSÄ aa Helsin leilla 23.–2 gissä 4.5.20 15. Terve tuloa!
Paastokeräystili: (IBAN) FI53 5480 0520 0233 08 (Osuuspankki) Keräyslupa 2020/2013/3595 Katastrofikeräystili: (IBAN) FI08 5480 0520 0345 94 (Osuuspankki)
8
Filantropia Info / Filantropia ry:n tiedotuslehti. Toimittajat: Aino Nenola, Riina Nguyen ja Minna Rasku Ulkoasu: Kuvitella / Anne Tervahauta Paino: Eräsalon Kirjapaino Oy 2015
Toivon Lahja
Filantropia