Faabeli 2/2017

1

Turun yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijain yhdistys SYNAPSI ry:n ainejärjestölehti Päätoimittaja: M. Laihonen Levikki: 70 kpl

HUOMIO! Tämä lehti on usean eri henkilön panoksen tulosta.

Heitä yritetään muistaa muistaa artikkeleiden yhteydessä. Toimitus pahoittelee unohdettuja.

VAARA! Osa tämän(-kin) lehden jutuista saattaa olla haitallisia yli 12 vuotiaille.

Eteneminen on lukijan omalla vastuulla eikä lehdessä esiintyvää ”huumoria” tule yrittää sosiaalisessa kontaktissa.

Sisällys Päätoimittajan hyvästit

3

Pilttiesittelyt

4

Korea SURVIVAL GUIDE

12

Biojätepläjäys

14

Urheiluvuosi 2017

15

A4-kokoinen Late

18

Seilittömyys

21

Oslon excu

22

55v vuosijuhlat

24

Novelli: Torni

28

Viiniraati

30

Kielten evoluutio

32 2

lehden ensimmäisillä sivuilla. Nähdään muissa yhteyksissä. Jossain toisessa ajassa ja paikassa. Unelmanihan on jäädä valmistumisen jälFaabeli jaksaa ja voi hyvin. Tämän keen tänne Biologian laitokselle , jojälkeen on vissiin 50 vuosikertaa ten se tulevaisuuden aika ja paikka ei täynnä. Hullua. Asiajuttuja ja yläasvälttämättä ole edes niin kovin kauteshittiä vuodesta toiseen sekoitettu- kana tästä. na vihkoseksi, jolle parempi paikka Koska fontin kasvattaminen entisessaattaisi tosiaan olla lehtikeräyksessä tään sattuisi ”ammattietiikkaani”, kuin itseään sivistävän ihmisen silniin toivotan tässä tyhjässä tilassa mien edessä. jälleen hyviä lukuhetkiä ja tsemppiä.

Edelleen Faabeli toimii moraalin yllä- Lisätäänpä vielä turha kuvatekstikin, pitäjänä siinä missä antiikkiset edel- jota et voi nyt olla lukematta, jos oitäjänsäkin, mutta kaikki eikeasti luit tänne asti. apinaeläimet on päätetty korvata Miika Laihonen apinoilla. Näillekin sivuille saattoi muutama henkilö päätyä varoittavaksi esimerkiksi muille lajitovereilleen.

Viimeistä viedään

Joukossa on myös asiajuttuja. Toisin kuin kansi antaa olettaa. Onneksi.

Saisi mahtumaan vielä enemmänkin.

Ne varmasti erottaa kyllä vastakohdistaan eikä minun tarvinnut jakaa tätä lehteä osiin.

(Suurentaa fonttia, koska sivun alalaita on turhan kaukana) Joku saattaa tietääkin, että olen ollut täällä jo hetken. Kohta jään oloneu- Turha kuvateksti kuvaan, josta selviää voksen hommiin, mutta uusi mies päätoimittajan ulkonäkö tämän lehden tulee tilalle. Viimeistä kertaa tämän kokoamisen aikoihin.

3

Pilttiesittelyt Jälleen kerran joukkomme on kasvanut uusilla tulokkailla ja heidän tuutorinsa valottavat meille mielellään heidän supervoimiaan! (Takarivi esitellään ennen eturiviä) Kuvaajana toimi P. Lemmetty

Biologia

Maantiede

4

Lauri

Janette Rikkinen: Tosissaan tyylikäs neito Jenni Lindstedt: Maisteriopiskelija, joka seu- Tampereelta, joka on poikkeuksetta iloinen ja rasi tiiviisti orientaatioviikolla ja lähti sitten sanavalmis. Pitää omaa blogia ja pistää vartikeskittymään opintoihinsa. janhommissa kaikki pahikset nippuun. MelInka Pettinen: Ranskassa pari vuotta asunut kein harhautui lääkikseen, mutta pääsikin sitten Synapsin hellään huomaan. Aktiivinen ja muutenkin matkustellut seikkailija, joka syksyn tapahtumissa ja varmasti tulevaisuumaisterinopinnoistaan huolimatta jaksoi ildessakin. mestyä syksyn pilttitapahtumiin.

Tuuli Rydman: Turusta alun perin tuleva maailmanmatkaaja, joka viettää suuren osan ajastaan ulkomailla eri kulttuurien parissa.

Sivistänyt itseään myös opiskelemalla useita luonnontieteitä ennen biologiaa, mutta on silti aina valmis heittämään vapaalle ja reivaamaan.

Magdalena Hyttinen: Tämä sisukas aktiivipiltti taisteli tiensä Iitin hyytäviltä erämailta Turkuun, Varissuon urbaaniin viidakkoon, josta lopulta selvisi aurinkoiseen ja aina ihanaan Joukkilaan. Ahkera Campussportin palveluiden hyödyntäjä. Ollut mukana kaikissa Synapsin tapahtumissa sekä kestää kaikki vastuuhommat ja vastoinkäymisetkin.

Aleksi Elovaara: Fennougristiikka. Semmoinen ala on olemassa. Aleksin opintie toi humanististen tieteiden kandidaattina tänne biologien pariin (välissä oli vääjäämätön välietappi lääkiksen pääsykokeissa, mutta kuitenkin). Olipa vielä järjestönsä puheenjohtajana bilsan pilttinä aloittaessaan. Sulautuu porukkaan kuin porukkaan, sillä aika ei käy pitkäksi kun tämä heppu avaa aivoihinsa ladatun tietokirjan.

Aarne Lauerma: Rento kaveri ihan täältä Turusta. Älä anna koon hämätä, sillä Aarne on leppoisa kuin nallekarhu ja vakuuttava kuin Kekkonen. Yön pimeinä tunteina saattaa retkahtaa suorastaan filosofiseksi.

Sanni Vasama: Mukava ja positiivinen Sanni Kimmo Kaakinen: Espoosta karannut proteiitulee Paraisten saaristomaisemista. Tässäkin niukko, jonka huumorintaju on A-luokan härskiä. Yrittäjyyttäkin löytyy, sillä erilaisia projekkohtaa voisi mainita synapsilaisten tavarateja on sirkkafarmeista ikiomaan nuuskamerkiksi muodostuneen haun lääkikseen, mutta ainakin näillä näkymin Sanni on jäänyt merkkiin (kokeillut sitä en ole, mutta Kipé on keskuuteemme. Aina yhtä hymyä ja huhujen varmasti oman kategoriansa aatelia). Monen harhailevan sielun lailla Kimmokin haki aikoimukaan kova Vilijonkka-imitaattori.

5 naan lääkikseen. Todellinen ”hottis”.

Saku

Lauri Heikkonen: Minkan tavoin jatkuvasti hymyilevä mukavan puoleinen mies. Laurista on Gasellit-yhtye kirjoittanut kappaleen "imus"

Jami Sundström: Ujouteen taipuva kaarinalaismies. Jamin läsnäolon voi tonttujen tapaan kuulla kilinästä, joka tiukujen sijaan kuuluu nenästä roikkuvasta septumista

Minka Ovaska: Blondi nainen, mutta ei mikään vitsi. Hymyillyt jatkuvasoittoisesti 10 vuotta putkeen.

Roni Seppä: Yön hiljainen shinobi, joka käytti ninjataitojaan myös pilttien päidenlaskennan aikana, kadoten silmän räpäyksessä näkyNoora Nest: On ihminen, joka oli orientoivis- mättömiin. sa mukana paikoissa ja kuuntelikin. Syntyi Juhani Rantanen: Tuutorinsa tapaan Liedosta joskus ja elää vieläkin. Tykkää varmaan kesäs- karannut herrasmies. Valmistaa harrastuksetä ja loska on mälsää. Brunette na omia koruja

Minna Vahteri: Pieni ja pippurin, mahdollisesti Pikku-Myyn sukulainen

Henry Hietanen: Maan mainio partasuu, joka jo pilttigrillauksessa sai lempinimekseen Maiju Uusitalo: Kaukaisesta maasta turkuun "Chilimiäs". Sanakirjassa leppoisa-sanan synorantautunut maisterivaiheen opiskelija. Pois- nyyminä on mainittu Henryn nimi tui kerran vegasin tanssilattialta vegasin käy- Tiina Vitikainanen: Pilteistä vanhin ja vartäville tanssimaan. masti viisain. Joka torstai ja perjantai aamuiIlona Huotari: Nimensä veroinen neiti. Naurahtaa kohteliaisuudesta mille vain vitsille.

Surkean koomikon paras ystävä.

sin myös takuulla vetrein

(puuttuu) Olli-Jaakko Latva-Mäenpää: Muinaiset egyptiläiset kirjoittivat pyramidien Sonja Risti: Maisteriaan suorittava piltti, joka seiniin mystisestä sankarista, jota ei koskaan kysyi kysymyksiä, joihin kaikki halusi vastauk- oltu nähty, mutta jonka olemassaolo kuitenkin tiedettiin todeksi. Se oli OJ sen, mutta joihin tuutori ei osannut vastata

6

Kirsikka (Cherry)

Riikka V.

Emmi A. Avoin ja aina iloinen tapaus, jonka kanssa on helppo kaveerata. On myös innokas koiraihminen.

Sanni R. Ilahduttava Sanni on osoittanut taitonsa mm. tikanheitossa. Sai myös siirryttyä maisterivaiheen opintoihin suorastaan ennätysajassa!

Lilja P. Tyylikäs turkulainen, joka osallistuu kaikenlaiseen toimintaan aktiivisesti. Innokas ja iloinen tapaus, jonka kanssa kaikkien on Mirjam K. Mimmun tunnistaa parhaiten siitä, että hän saapuu paikalle todennäköises- varmasti helppo tulla toimeen. ti myöhässä. Helppo tunnistaa myös tanssilattialla vauhdikkaista liikkeistä. Sosiaalinen ja Jonna K. Sympaattinen ja hyvällä tavalla höpsö. Aina mukava ja hyväntuulinen, on rempseä persoona. myös kova tanssimaan. On ehtinyt opiskella Veera H. Ystävällinen ja rento koiranomista- myös Saksassa ennen opintojen aloittamista ja. Hyvää juttuseuraa ja hyvä kuuntelemaan. Turussa.

On opiskellut biologiaa jo kaksi vuotta JoenSatu K. Rauhallinen ja lämmin ihminen, joka suussa ennen kuin siirtyi tänne Turkuun. ilahduttaa läsnäolollaan.

Liisa H. Tampereelta Turkuun muuttanut tanssia harrastava nuori nainen. Positiivinen Fanny M. Helposti lähestyttävä ja lempeä tapaus Nokialta. Savitöitä harrastavan Fanja veikeä tyyppi. nyn kanssa on helppo jutella mistä vain.

Hanne E. Aktiivinen osallistuja ainakin sil(puuttuu) Marjo L. loin, kun sattuu pysymään terveenä. Pirteä persoona, joka vaikuttaa olevan aina hyväntuulinen.

7

Kaisa

Mikaela Hukkanen: Espoon hulinasta Turkuun saapunut sosiaalinen persoona. Rento ja hauska tyyppi, joka lähtee bileisiin aina hymy huulessa.

Sofia Hakala: Synapsin pilttijoukon lentopallovahvistus, jolta ei hymy hyydy. Forssan hämäriltä sivukujilta Turkuun itsensä löytänyt porkkanapää, jonka siviilisääty on jo pidemmän aikaa ollut valitettavasti varattu.

Siiri Nyrhilä: Pirtsakka kauhukaksikon ensimmäinen osapuoli. Aikamoinen bilehile, jonka siviilisääty on yliopiston aloittamisen jälkeen muuttunut jokseenkin varatuksi.

kolunnut ja erittäin tyylitajuinen vaaleaverikkö. Tuutorinsa kotipaikkakuntakaima ja valitettavan varattu.

Martina Timonen: Kiireinen, mutta kuitenkin tunnollinen opiskelija. Luistelee huipputasolla Helsingin Rockettes-nimisessä muodostelmaluistelujoukkuessa.

Charlotta Koivisto: Suoraan lukion penkiltä yliopistolle saapunut pieni ja ahkera biologinalku. Siviilisäätynä valitettavasti onnellisen varattu.

Roosa Hietalahti: Turun fysiikalta paremmalle puolelle itsensä junaillut pieni ja pippurinen kielinainen, jonka saa kyllä aina suostuteltua Kia Lehtimäki: Eurajoen hirvien keskeltä kaupunkiympäristöön eksynyt kauhukaksikon mukaan bileisiin. toinen osapuoli. Rempseä ja rehellinen sySalla Tiilikka: Opiskelujen ohella työskentenapsilainen, joka ei turhia häpeile. lee ravintolapäivisin kuin oikea leipuriNea Tulonen: Opinnoissaan ahkera suoritta- kondiittori upeiden kuppikakkujen parissa. ja ja vapaa-ajallaan myös herkullisten subien Aito persoona ja joukon selväpäisin. pyörittäjä. Omistaa myös astetta erikoisemHeidi Marttila: Innokas jalkapalloilija ja kaikman lemmikin: kilpikonna Dexterin. kien kaveri. Suloisen ulkokuoren alle kätkeytyy kuitenkin aikamoinen rokkimimmi.

Meri Pelkonen: Kansainvälinen, ulkomaita

8

Ina

Juulia: Hymyileväinen Juulia on osoitus siitä, että humanistikin voi olla hyvä tyyppi. Taustalla olevat englannin opinnot ovat hyödyksi Iina: Sirkustelevan neidon on voinut löytää mm. artikkelien lukemisessa. juhlistamassa Suomen itsenäisyyttä Turun Hilla: Tältä pirteältä punapäältä löytyy vas- linnalta nostokurjesta roikkuen. Hän on ahketoin kaikkia yleisiä uskomuksia suuri sielu. ra ja tunnollinen opiskelija, myös biletys maisHänen seikkailumielensä voi viedä stratosfää- tuu. reihin, kuten esimerkiksi Islannin excursiolle.

Joonas: Joonas, kastajaisten kaunein morsiMaisa: Maisa on enemmän perillä opiskean, on aina valmis saunomaan. Supliikki Suoluun liittyvistä asioista kuin oma tuutorinsa. mi-poika on siirtynyt rintamalta maantieteen Tämä mukava nuori nainen on matkustellut laitoksen suojiin. mm. Costa Ricassa.

Eetu: Laivasto opetti tämän raumalaisihArto: Arto on automiäs. Ja turkulainen. Muu- meen varautumaan tilanteeseen kuin tilanten ihan hyvä heebo. teeseen. Odottakaamme ilolla eeppisiä juhlintoja Aurajoen laineilla hänen purjeveneesRiina-Kaisa: Tämä kolmekymppinen Raumalsään. la asuva tehopakkaus kannattaa ottaa mukaan bileporukkaan. Ikä ei ole syönyt kisakuntoa, ja (puuttuu) Emma: Valovoimainen selviytylähihoitajan tausta varmistaa bileseuran hy- jäsielu, on nähty pyörivän Yliopistonmäellä jo vinvoinnin. useamman vuoden ajan. Hänet on myös bongattu useaan otteeseen teekkarien kiltahuoValto: Valto, tuo kissoihin päin suuntautuneelta. nut herrasmies. Järvenpäästä lähtöisin oleva hongankolistaja on helppo bongata väkijou-

9

Siiri

herrasmies viihtyy Turussa muun muassa koiransa kanssa ulkoillen.

Ville: Ville on ihana, vaikkei syty Antti Tuiskun musiikille. Aktiivisena pilttinä hänen ohjeitaan tulee kuunnella kevään aikana Wappusumppumestarina.

Ella: Tämä kihloissa oleva koiraihminen on matkustanut Vammalasta Turkuun maantieteen laitokselle. Ella on jaksaa olla menossa mukana iloisin mielin illasta toiseen.

Sofia: Tämä lietolainen naisen alku viihtyy tasaisin väliajoin hevosen selässä. Hymyllään hän antaa valoa koko Paikkatietoluokkaan.

Johanna: Kondiittoriksi valmistunut Johanna vaikuttaa kauniilla kakuillaan ja menevällä asenteellaan. Hänen beerbongharrastuksensa on lähtenyt vauhdilla käyntiin, ja hänet voikin bongata usein bileistä pelipöydän äärestä.

Elsa: Elsa on lempeä maailmanpelastaja, joka on lukion jälkeen vaikuttanut muun muassa vapaaehtoistyötä tehden Indonesiassa.

Hän myös pitää luomukurkuista.

Joona: Taitavana kitaristina Joona voi lurittaa laulun kuin laulun kaikkien iloksi. Jos puhelias ja sosiaalinen herra ei ole tullut jo juhlista tutuksi, voi hänet bongata HybridiSpeksin bändistä.

Ohto: Tämä kesästä saakka ukkomiehenä ollut herra on Pohjois-Amerikan lahja Suomelle. Costa Ricassakin asunut

Netta: Tämä neito on todiste, että Kouvostoliitostakin löytyy älyllistä elämää. Vaasassa tasaisin väliajoin vierailevaa Nettaa voi tulevana keväänä ihailla myös HybridiSpeksin lavalla.

Emilia: Toista maisteritutkintoaan suorittava Emilia edustaa bättrefolkeja ja kiviä. Åbo akademian geologiasta lähtöisin oleva nainen haaveilee Norjan luonnosta ja muhkeasta tilipussista.

Juhani: Moniosaajana Juhani taitaa muun muassa tuubansoiton sekä kiekon lämimisen kaukalossa. Tämä herrasmies on siirtynyt Raumalta Turkuun vaikuttamaan tyynellä olemuksellaan.

(puuttuu) Iiro: Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on luvassa, kun Iiro on irti Synapsin liikuntavuorolla. Pelikenttien ulkopuolella Iiro on 10 vaikuttanut ympäri maailmaa, ja autossaan.

Henri

Jenni: Tämä Vantaalta lähtöisin oleva neitonen on oiva vaihtoehto beerpong-pariksi.

Kiitoksena onnistuneesta pelistä hänelle voi hyvin kokata päivällistä.

Iiris: Nurmijärveltä kotoisin oleva suomineito pääsi parin välivuotensa aikana reissaamaan ympäriinsä. Nurmijärven Lauri Markkanen on suloinen tytöntyllerö.

Selma: Tanssin ja taiteilun parissa viihtyvä Helsingin neito valitsee mieluummin Bryggen Aino: Tämä salolainen söpöliini on innokas kuin Assarin jonon tai Galilein vegevaihtoeh- excuilija ja erittäin seikkailumielinen. Jäävätdon. köhän YTHS:n palvelut vähälle käytölle lääkisläisen kämppiksen takia?

Henrik: Lupsakka kissamies, joka nähtiin myös pyörähtelevän vuosijuhlien tanssilattial- Anton: Tämä mestari urheilija osaa auttaa la, vaihtoi Lahden hyppyrimäen Turun yliopis- ketä tahansa löytämään elämälleen suuntaa. tonmäkeen.

Hän on nimittäin suunnistaja. Suoraan armeijasta yliopistolaistunut herra on myös varMarkus: Tämä salihirmu herrasmies on scifiteenotetta lipunryöstötiimiläinen keväälle. leffojen ystävä. Hän on myös varmasti luotettava bilekaveri, joka loistaa juhlissa parTopias: Puoliksi unkarilaiselta herralta juttua kettien partaveitsenä. lentää helposti kaikkien kanssa. Hän myös digididiggaa suomiräppiä ja omien sanojensa Aku: Kaarinasta lähtöisin olevalta herralta mukaan hallitsee tanssilattian suvereenisti. irtoaa pizzaa muillekin. Aku haluaa pelastaa Topias siirtyy palvelemaan isämmaata vuomaailman, ja siksi on päätynyt maantieteen denvaihteessa. laitoksen oppien piiriin.

Jimi: Mynämäeltä etelään asumaan siirtyVilma: Vilma on äidillinen ilopilleri, jolta neen Jimin voi bongata maantieteen laitokjutut eivät lopu kesken. Hänen tarinansa ovat selta nahkatakissaan. Jimi on asiallinen äijä. oivia piristämään iltaa kuin iltaa. Kokkola Cupissa tavataan.

11

ETELÄ-KOREA SURVIVAL GUIDE

by Roosa Wingström

2.

Koreassa englanti tulee kommunikoinnin hierarkiassa viimeisenä, eli kielimuuri on väistämätön. Monesta tilanteesta selviää kuitenkin kumartelemalla, hymyilemällä ja nyökyttelemällä. Myös elekieli toimii mainiosti, joten kotona kannattaa harjoitella elehtimään esimerkiksi vessassa käynti tai oluen juonti.

Terveisiä Etelä-Koreasta kaikille synapsilaisille! Olen juuri viimeistelemässä ensimmäistä lukukauttani täällä ja näin ollen puolessa välissä vaihtovuottani.

Näihin neljään kuukauteen jotka olen 3. täällä K-popin, Samsungin ja Kim Chin maassa viettänyt on mahtunut paljon Google Maps ei toimi Etelä-Koreassa kaikkea jännittävää – enkä puhu nyt (huhu kertoo, että pohjoisen rajanaapuedes yläpuolella liitävistä ydinohjuksista! rit käyttivät sitä vakoiluun), joten suunPäätin kirjoittaa lyhyen mutta kattavan nistustaidot on hyvä ottaa haltuun ennen selviytymisoppaan teille, jotka haluatte maahan tuloa. Toinen vaihtoehto on joskus näille nurkille matkustaa. opetella Korean kieli, jota useimmat paikalliset karttapalvelut käyttävät.

1.

Varaudu henkisesti ja fyysisesti tulisimpaan ruokaan mitä tulet ikinä syömään.

Suomessa voi harjoitella ostamalla pussin tulista nuudelia ja laittamalla kaikki mausteet (KYLLÄ, myös se chilimauste joka yleensä lentää roskiin) ruuan sekaan. Kun tämä annos menee alas ilman kyyneliä, voit siirtyä seuraavalle tasolle eli sekoittaa kaksi maustepussia yhteen nuudeliannokseen. Tämäkään ei vielä saavuta korealaisen ruuan tulisuuden leveleitä, mutta auttaa eteenpäin tosipaikan tullessa.

4. Ärsyttääkö julkisissa kulkuvälineissä mölyävät ihmiset? Erinomaista, Etelä-Korea on maa juuri sinulle! Jos erehdyt bussissa tai metrossa vastaamaan puhelimeen tai yrität rupatella mukavia vierustoverille, on suuri mahdollisuus, että jostain ryntää korealainen mummo kumauttamaan sinua sateenvarjolla takaraivoon. Koreassa julkisissa EI puhuta, vaan kunnioitetaan kanssamatkustajia ja istutaan hiljaa, korkeintaan Kakao Talkia naputtaen.

12

5.

Tätä varten kannattaa varmistaa kattaako matkavakuutuksesi myös kiipeilyonKorealaiset ovat ahkeria ryyppyveikkoja. nettomuudet.

Heidän lempijuomiinsa kuuluvat oluet sekä korealainen viina nimeltään Soju, jota juodaan usein illallisella palanpainikSiispä jos haaveenasi on esimerkiksi keeksi. Suomalaisena nämä alkoholit tulla paikan päälle seuraamaan maistuvat sinulle luonnostaan, joten voit Pyeongchangin talviolympialaisia helsiirtyä suoraan toiselle tasolle korealai- mikuussa, näillä vinkeillä pääset erinomaisesti alkuun! Allekirjoittanut suosessa juomiskulttuurissa, eli liittyä mukaan korealaisten eläkeläisten lempipuu- sittelee Etelä-Koreaa lämpimästi, joten tervetuloa vain. haan: retkeillään porukalla lähimmälle vuorelle ja huipulla korkataan pullo (jos toinenkin) Sojua. Illan hämärtyessä hoiRoosa Wingström putaan takaisin alas.

Roosa ja korealaiset sedät Sojun äärellä

13

Biojätepläjäys

teita Uudenkaupungin Biolinja Oy:n laitoksella. Omakotitaloasujilla biojätteen kierrätys onnistuu omatoimisella kompostoinnilla.

Hinta on toki kannellista ämpäriä tyyriimpi: kompostoreiden hinnat vaihtelevat kymmenistä euroista useisiin satoihin. Tuotoksena saat kuitenkin käyttökelpoista multaa ja voit säästää jätekuljetusmaksuissa jätteen määrän vähentyessä. Poltto- ja sekajäteastian, jossa ei ole mukana biojätettä, tyhjennysväliä voidaan pidentää jäteyhtiöstä riippuen jopa 12 viikkoon. Jos jätteen mukana on biojätettä, tyhjennysväliä ei joissakin jäteyhtiöissä voi pidentää kahta viikkoa pidemmäksi.

Monika Nylund Tein viime talvena LuK-tutkielmani yhteydessä kyselyn maantieteen pääaineopiskelijoille heidän kierrätystottumuksistaan. Lähes puolet mantsalaisista vastasi eli ihanan moni, kiitos siitä <3 Ohessa esitän kyselyn tuloksia biojätteen kierrätysaktiivisuuden osalta. Oli luontevaa esittää ne jakamalla vastaukset miehiin ja naisiin. Näin tuloksista sai esille myös eroja, sillä naisista biojätettä kierrätti lähes 70 % vastaajista ja miehistä hieman yli puolet. En halua hieroa naamaanne banaaninkuoria ihanat miehet, vaan yritän tässä innostaa sekä miehiä että naisia biojätteen kierrätykseen.

Tiesitkö, että biojätteeseen saa laittaa ruoantähteiden lisäksi: kahvin ja teen porot suodatinpapereineen leivinpaperin kananmunakennot jähmettyneet rasvat lautas- ja nenäliinat kuihtuneet kasvit multineen puuta, kuten jäätelö- ja hammastikut

Ohessa on myös eri vuosikurssien biojätteen kierrätysaktiivisuus. Kunnia menee 2015 opintonsa aloittaneille: 76 % vastanneista kierrättivät biojätettä. 2016 opintonsa aloittaneilla on parantamisen varaa: biojätettä kierrätti vain 45 % vastanneista.

LuK-tutkielmani johtopäätöksiksi muodostuivat seuraavat:

Biojätteeseen ei saa laittaa esimerkiksi:

Maantieteen opinnot edistävät opiskelijoiden tietoutta kestävästä kehityksestä.

purukumia tupakantumppeja lääkkeitä kiviä ja kissanhiekkaa

Pidemmän aikaa omillaan asuneet kierrättävät todennäköisemmin useampia kierrätystuotteita.

Naiset kierrättävät useampia kierrätystuotteita kuin miehet.

Biojätteen pakkaamiseen käyvät paperipussit (kuten ikkunaton kirjekuori) ja muovittamaton kartonkipakkaus. Sanomalehtipaperista saa kätevästi taiteltua biojätepussin, netistä löytyy näppäriä ohjevideoita. Biojätteiden säilytyksen hajuhaitat vältät laittamalla jätteet kannelliseen astiaan.

Ne, jotka ovat ennen omilleen muuttoa omaksuneet hyvän kierrätysaktiivisuuden, kierrättävät aktiivisemmin muutettuaan omilleen.

Miksi siis biojätettä kannattaa kierrättää?

Turussa taloyhtiöiden pihoilla on jäteastia kaikissa vähintään 20 asunnon asuinkiinteistöissä. Biojätteen käsittelymaksu on polttokelpoista jätettä alhaisempi. Ympäristön lisäksi taloyhtiön jätekulut pienenevät. Turun seudulla biojätteestä tuotetaan biokaasua ja lannoit-

Ps. Monet kyselyyni vastanneista toivoivat tuloksia nähtäväksi. Halutessanne voitte kysellä niitä allekirjoittaneelta! (moadny@utu.fi)

14

Monika Nylund

ja mitalipeleihin pääsy olisi vaatinut todella Synapsin urheilu- ,kovaa venymistä. vuosi 2017 Futsal: 5. sija

Rikhard Sjöblom Synapsin vuosi 2017 sisälsi paljon urheilua.

Viikoittaisen oman liikuntavuoron lisäksi Synapsin joukkue osallistui Campus Sport Cupin turnauksiin. Kaiken kaikkiaan Synapsin urheiluvuoteen mahtui oikeastaan koko urheilun tunneskaala sen kaikissa muodoissa.

Oli yhdessä tekemistä, riemua, surua, itsensä ylittämistä, ikimuistoisia voittoja ja katkeria tappioita. Sammon maljan kokonaispisteissä Synapsi saavutti, ainejärjestön koko huomioon ottaen, ihan kunnioitettavan viidennen sijan. Yksittäisissä lajeissa tuli kuitenkin mitalejakin. Seuraavaksi lyhyt kuvaus turnauksista joihin Synapsi osallistui:

Synapsi pelasi todella hyvin ja joukkue oli tasapainoisen laadukas. Alkulohkossa vain yksi tappio ja mikä tärkeintä arkkivihollinen P -Klubi kaatui maalilla. Epäoikeudenmukainen otteluohjelma ja muiden joukkueiden sopupelit, esimerkiksi kemistien luovutusvoitto Pklubille, katkaisivat tien mitaleille. Tuloksena siis karvas viides sija, kun ei kerta hävitty kuin yksi ottelu ja pudottiin kabinettipelien seurauksena.

Sähly: Mestaruus

Sähly on perinteisesti ollut Synapsin menestyslaji. Turnaukseen lähdettiin tavoitteena kirkastaa edellisen vuoden pronssi ja päästä finaaliin. Tavoitteessa onnistuttiin komeasti kun maaliskuussa järjestetty turnaus päättyi kultajuhliin. Matkalla finaaliin Synapsi koki Kaukalopallo: Puolivälierät vain yhden tappion, alkusarjassa ylivoimaista Turnaukseen lähdettiin maltillisin tavoittein ja suosikkia Functio Laesaa vastaan rumin 14-6 enemmänkin hauskanpito mielessä. Kivaa oli, lukemin. Sama SM-liigapelaajilla vahvistettu

15

porukka tuli sitten vastaan myös finaalissa. turnausväsymykseen, joka näkyi sitten valitetTappiosta oli otettu opiksi. Tiivis joukkuepuo- tavasti mitalipeleissä. Välierässä tuli tappio lustus ja tehokas viimeistely vastahyökkäyk- rangaistupotkukilpailun jälkeen ja pronssi sistä toi Synapsille mestaruuden lukemin 12- hävittiin jatkoajalla. Kaivattua jalkapallomita11. Sitten olikin torijuhlan aika. Skumppa lia ei siis vieläkään saatu. Ensi vuonna sitten virtasi ja poikaa saunotettiin seuraava viikko. taas!

Salibandy: 7. sija

Lentopallo: pronssia

Varamiehinen Synapsi taisteli itsensä pistesijoille. Nimekkäistä poisjäänneistä kärsinyt joukkue sinnitteli sijalle seitsemän. Se oli kuitenkin iso pettymys vuoden 2016 hopean jälkeen.

Vaihtelevien alkulohkopelien jälkeen Synapsin joukkue löysi komean taisteluilmeen ja kampesi itsensä pronssille. Turnauksen taso oli todella hyvä, joten mitali on huikea saavutus.

Jalkapallo: 4. sija

Katsotaan millaisia sykähdyttäviä urheiluhetkiä vuosi 2018 Synapsille tarjoaa. Viime vuosi oli mahtava, toivottavasti seuraava on vieläkin parempi.

Jalkapalloturnaus alkoi jälleen kerran todella vahvasti. Alkulohkossa ei tullut ainoatakaan tappiota. Tiukka turnausohjelma ja vaihtopelaajien vähäisyys johtivat kasvavaan

Synapsin kultajoukkue 2017

>

Toimituksen lisäykset Synapsin ensimmäisen parikeilausturnauksen voittivat Niko Kallio ja Tero Iikkanen. Kaksisarjainen finaali vietiin tuloksella 300 toiseksi tulleiden jäädessä vain 18 pistettä.

Synapsi sijoittui hopealle SKOTYYkkäkyykkäturnauksessa. SKOn Isännät voittivat finaalissa niukahkosti. Synapsi pelasi turnauksen parhaan yksittäisen päädyn ja myös yksittäisen pelin.

16

17

18

19

Paikkatietoluokassa opittua Mitä Tampereella tulee varoa?

-Moroutumista.

Mikä on maantietelijän lempikorttipeli?

-Texas Hold'en Mitä tapahtuu kun kaataa ES:sää subduktiovyöhykkeellä?

-Maanpäristys Miksi mun kaukokartoituskuva näkyy niin huonosti?

-Koska se on liian UTUinen

Mikä on jonnen lemppari paikkatietoyritys?

-ESR 20

Miksi Seilin lehdet jäivät tänä syksynä maahan?

Ohjelmassa oli saunomista, kyykkää ja muita pihapelejä, ja osallistujiakin kertyi reilu parikymmentä myöhäisestä ilmoittautumisesta huolimatta. Jää nähtäväksi, jatkuuko Seilin Lehdet vielä tulevaisuudessa, vai muodostuuko esimerSeilin saaren majoituspalvelut siirtyivät kiksi Aurinkolahden Hiekoista uusi syksyikesällä 2017 Skärgårdskompanietin omistukseen, jonka seurauksena mökeis- nen perinneretki. sä yöpymisen hinta nousi tähtitieteellisiin lukemiin. Tarvetta pihatöille, kuten perinteiselle lehtien haravoimiselle, ei myöskään ollut, sillä piha-alueita hoitaa erillinen yritys. Saarella sijaitsevassa yliopiston tutkimuskeskuksessa olisi ollut majoitustilat vain noin kymmenelle osallistujalle. Siispä Seilin retki korvattiin Seilin lehti, jota ei koskaan haravoitu Aurinkolahdella.

Iha ku kaks marjaa ois hei

Synapsilaisia kaljaviestissä

Onnellinen perhe 21

Oslon ekskursio Peppi Pietarinen Ekskun järkkääminen alkoi jo aikaisin keväällä, kun valitsin Oslon kohteeksemme. Muita vaihtoehtoja olivat Berliini, Barcelona, Pariisi ja Lontoo, mutta loppujen lopuksi päädyin Osloon koska en ollut itse käynyt siellä, ja se oli sillä kuuluisalla bucket listillä.

meille opastetun kierroksen, jossa hän näytti meille tiloja yliopistolla ja kertoi muun muassa maisteriopintomahdollisuuksista. Tilukset oli melkosen hulppeat. Iltapäivällä valloitettiin Grefsenkollen, ja illalla lähdimme tiedemuseoon juomaan olutta ja leikkimään legoilla.

Perjantaina vuorossa oli luonnontieteellinen museo, jonne yliopistolta oli järjestetty lyhyt opastettu kierros. Puutarhat loistivat ruskan eri väreissä. Osa poppoosta päätti käydä vielä Munchmuseossa. Edvard Munch on siis maalanKohteen valinnan jälkeen alkoi nut sen opiskeluahdistusta ah niin hyvin paperi- ja sähköpostihelvetti, kun rupesin kuvaavan Huuto nimisen taideteoksen, kyhäämään budjettia ja pyytämään tarjoka ei kuitenkaan ollut nähtävillä musejouksia eri hotelleilta. Myös avustushakeossa. Illalla kävimme tutustumassa paimukset aiheuttivat päänvaivaa, ja kävikin kallisiin opiskelijoihin yliopiston baarissa. ilmi, etteivät järjestöt ja säätiöt mieluusti anna rahaa opiskelijaryhmän ulkomaanLauantaina kapusimme Holmenmatkalle. Tässä pieni yhteenveto siitä kollenille, josta oli mahtavat näköalat käymistämme nähtävyyksistä.

Osloon. Hiihtomuseon Gift Shop tuntui kiinnostavan enemmän kuin itse museo Torstaina kävimme tutustumassa (ei siis minua, olen vannoutunut penkyliopistoon. Matemaattisluonnontieteel- kiurheilija ja sohvaperuna, joka tapittaa lisen tiedekunnan tiedotusvastaava piti hiihtokisoja kaiken aikaa).

22

23

Synapsin vuosijuhla

mukaansatempaavasta lauluesityksestä, joka ansaitusti sai osakseen seisaaltaan annetut suosionosoitukset. Kulttuuriravinnon jälkeen Siiri Jaakkola nautimme pääruuan, joka tarjoiltiin pöytiin.

Ja jottei ruoka olisi lämmittänyt suuta liiaksi, Synapsin vuosijuhlaa vietetään viiden vuoden laulunjohtajamme Maijun johdolla lauloimme välein ja tänä vuonna rakas ainejärjestömme illan aikana laulun jos toisenkin. Jälkiruuan saavutti kunnioitettavan 55 vuoden iän. päätteeksi antauduimme upealle, ajoittain Merkkipaalua juhlistettiin tällä kertaa Kårenil- jopa henkeäsalpaavalle tankotanssiesityksella lauantaina 25. marraskuuta. Juhlaan saapui le, jonka tarjosi Maria Nieminen. Lippujen yli 200 vierasta, joukossaan paitsi Synapsin poistumisen jälkeen etevimmät juhlavieraat tämänhetkistä opiskelijapopulaatiota myös löysivät ohjelmavihkosesta konferenssikorkutsuvieraita muista ainejärjestöistä ja laitok- vien taitteluohjeen ja taikoivat lautasliinasta silta sekä kunniavieraana opiskelijayhdistyk- kruunukseen nuo valkoiset vujuhärpäkkeet. semme perustajajäsen, emeritusprofessori Henkilökuntaa tämä ei miellyttänyt, mutta entäs sitten.

Petter Portin.

Lippujen saapumisen ja Finlandia-hymnin Se, mikä aina miellyttää on tietysti Synapsin laulamisen jälkeen käytiin kiinni pöydässä miehet, joille puheen juhlassa piti kanssaodottaneeseen alkuruokaan, jota seurasi emäntä Sara Dahlström. Viiden ja puolen juhlapuhe. Juhlapuhujana oli Saaristomeren vuoden aikana tehtyjen tarkkojen havaintotutkimuslaitoksen asemanjohtaja, dosentti jen pohjalta päädyttiin varmasti monen naiJari Hänninen, joka kertoi kenttäkurssien ja sen mieltä vaivaavaan kysymykseen: mihin Seilin saaren historiasta omilta opiskeluajoil- tarvitaan miehiä, jos vaihtoehtona on Synaptaan nykypäivään. Tuskin monikaan vieraista sin miehet? Sitten kom punschen ja kansa sai oli ennen kuullut esimerkiksi tarinaa Synapsin kahvia. Sumpin ryystämisen lomassa ainakin omasta lampaasta, joka sai asustella kesän saaressa ja joka sitten Seilin lehdissä sai arvoi- tämän emännän herkät kyynelkanavat sai sensa päätöksen juhlaruokana. Myöntyvää ärsyyntymään puhe naisille, jonka piti Fatih nyökyttelyä juhlakansassa sai aikaan paitsi Kayaanan. Kuten Saralla, myös Fatilla on taSeilin saaren merkitys kenttäkurssipaikkana, kana useampi vuosi Synapsin naisten parissa myös näiden kurssien voima opiskelijoiden ja juhlakansan naisten reaktioista päätellen yhteenliittäjänä. Jokaisella vuosikurssilla olisi- puhuja todella tunsi yleisönsä. kin varmasti oma tarinansa kerrottavanaan saarelta. Toivottavasti myös tulevaisuudessa! Vapaan sanan aikaan puheet jatkuivat: JatkuNäin hieman pidemmälle opinnoissaan eden- vuutta ja pitkää ikää puheissaan Synapsille neenä opiskelijana (=fossiili) toivonkin, että toivottivat niin perustajajäsenemme Petter Synapsi on tarpeen tullen mukana puolusta- Portin kuin myös Dendriticumin ja Pulterien massa saaren asemaa opiskelijoiden ja koko edustajat. Hengähdystauon jälkeen kaivettiin yliopistoyhteisön tukikohtana. esiin illan aikana täyttyneet tanssikortit. JuhJuhlapuheen jälkeen saimme nauttia Turun lakansaa tanssittivat Sohon Torwet, joiden yliopiston kuoron tuplakvartetin tarjoamasta säestäminä tanssijalat vipattivat niin vanhain

24

tanssien kuin valssinkin tahtiin. Jatkoille Tivo- ihania synttärikekkereitä. Olkoon oma panoklille siirtyneet tanssijalat eivät päässeet lepää- seni juhlan eteen kiitos siitä kaikesta ilosta, mään, vaan tahti tuntui vain kiihtyvän, kun mitä olen Synapsilta vuosien aikana saanut. jatkokansaa viihdytti Grandmother Corn. Ilta Onnistuneista juhlista suuri kiitos juhlavierailjatkui Tivolilla myöhään yöhön ja reippaim- le ja vujutoimikunnalle. pien osalta suoraan seuraavan päivän sillikselMitä parhainta jatkoa, Synapsi. le, joka tarjosi voipuneelle juhlakansalle ruokaa ja Disney-leffoja. <3lla Oli hienoa päästä vielä viimeisillä vuosillaan järjestämään armaalle ainejärjestölle näin

1/3-emäntä Siiri

Tältä siellä näytti Valikoima Otso Heinosen ja Laura Laaksosen jakamia kuvia cocktailista iltajuhlan kautta jatkoille!

< Ja tältä siellä maistui

(Hallitus vastaanotti kutsuvieraiden tervehdykset erillisessä cocktail-tilaisuudessa) 25

Emännistö <

Juhlamarsalkka >

26

Viimeiset valssit ennen jatkoja

27

Torni

hauras, mietin. Kaiteeseen oli joku raapustanut päivämäärän ja nimikirjaimensa, Oskari Uoma toinen hakaristin. Täällä oli käyty, mutta Yksin autiolla rannalla, rehevöityvän syrjäinen sijainti oli varjellut tornia enemlintujärven rannalla se seisoi. Ylväästi mältä vahingolta, jopa tuhopoltolta, joita korkealla kalliollaan, kohottaen puisen sellaisiakin oli osunut eräiden tornien runkonsa ympäröivien honkien latvuston kohtaloksi. korkeudelle – lintutorni. Pelkkänä torninEn ollut aivan sellainen arvokas hana sen tunsin, oliko sillä muuta nimeä- tiedemiestyyppi kuin olisin halunnut, sillä kään kuin sen ja sen järven lintutorni. eräs tyttö vei ajatukseni niin opiskelusta Joskus vuosikymmeniä sitten se oli rakuin mielenkiintoisimmistakin tieteellisiskennettu ja harrastuspiirin hiipuessa tä ongelmista. Venla oli hänen nimensä. luonnon haltuun jäänyt. Vuosia se oli Hän oli yliopistolla tapaamani ihastuttava saanut lahota, mutta yhä seisoi tukevana, nuori nainen, jonka kanssa olin viettänyt säätä uhmaavana, mutta kannattaisiko se aikaa ja käynyt paljon syvällisiä keskusteenää ihmistä? luja – viihdyimme hyvin toistemme seuTähän aikaan keväästä voisi seu- rassa. Hänen syvänsinisiä silmiään saarata monien vesilintujen muuttoa. Laulu- toin unohtua katsomaan pitempään kuin joutsenpariskunta oli saapunut järvelle. on ystävien kesken sopivaa, mutta hän ei Niiden puhtaanvalkea siluetti erottui jär- kääntänyt katsettaan pois. Pitkine kiharine ven likaisenruskeasta pinnasta kuin kehiuksineen oli tämä alati iloisen nauravaisäinen lumpeenkukka. Kolme telkkää ui nen olento vastustamattoman kaunis. järvenselällä, yksinäinen kuovi haeskeli Venla olisi täydellinen tyttöystävä, mutta jotain rannan heinien joukosta. Metsähänen tunteistaan itseäni kohtaan en saathanhien kaakattava parvi lensi koilliseen tanut olla varma. yli järven, koko viljelysmaiseman. LasTiede tuli avukseni tarjoamalla kin kiikarit ja katsoin ylös tornin huipul- yhteistä, jännittävää kokemusta keinona le, ylös korkeuteen. naisen rakkauden voittamiseen. Tätä luVarovasti nousin alimmalle por- kiessani muistin vanhan tornin: Sen hutetaalle: se oli lahonnut, muttei rikki. Por- ra, kaatumisuhkaa uhkuva kokemus olisi ras kerrallaan nousin varovasti, tornin tarpeeksi jännittävä. Sinne veisin tyttöni, tukevuutta arvioiden, ensimmäiselle ta- joka lisäksi oli paljastanut minulle kärsisanteelle. Jo sieltä näkymä oli parempi vänsä korkean paikan kammosta. kuin maanpinnalta, mutta edelleen mänOli tavallinen kevätaamu, kun tatyjen rungot ja alempana rinteessä vesak- pasin Venlan. Hän oli pukeutunut punaiko peitti näkymää järvelle. Nousin vielä seen tuulipukuun, joka kuitenkin paljasti toiselle tasanteelle, ensimmäistä kapeam- jumaloimani vartalonmuodot. Heilautin malle ja edelleen tornin huipulle. Lattia kättäni tervehdykseksi. Vaihdoimme tuntui paikoin lahonneen, ja koko torni muutaman sanan, ennen kuin kumpainenhuojui aavistuksen. Miten näin mahtava kin nousi pyöränsä satulaan. Pyöräilimme rakennelma saattoi toisaalta olla näin tornille keskustellen yhdentekevistä opis28

keluasioista, välillä tehden jonkin huomi- nestään kuulin pelon. on ympäröivästä heräilevästä luonnosta. »Sitten mennään.»

Lopulta olimme kallioiden juurella.

Toiselle tasanteelle mennessämme »Ihan kaunista», Venla sanoi. kapea porras narahti pahaenteisesti. Sen »Kuten sinäkin», ajattelin, mutten liukas pinta vietti alas pudotukseen, metrohjennut sanoa sitä ääneen. rien päässä odottavalle kalliolle. Venla Lähdimme kapuamaan polkua puristi kaidetta. Nousimme tornin huipultornille. Kallioita peittävä sammalpeite le. Tyttöni oli kadottanut maan päällä oli kulunut polun kohdalta. Joku ekologi vallitsevan vahvuutensa. Hänen itsenäiolisi senkin osannut lajilleen määrittää, syytensä olikin vain mukavuusvyöhykmutta minä olin kasveja kiinnostuneempi keellä seuraava kuori, jonka alta paljastui eläimistä. Niiden käytöksessä oli jotakin pulassa oleva neito. Täydellistä! Venlan inhimillistä ja silti niin villiä. Eläinten, erityisesti lintujen parinvalinta oli joka- seistessä keskellä tornin lavaa maahan keväinen näytelmä, jossa riittävän paneu- katsomista vältellen tartuin häntä kädestä. »Miltä tuntuu?» tunut tarkkailija sai tehdä työtä välttääkseen väistämättömän antropomorfismin. »Ihan hyvältä. Täältähän näkee Ja silti ne olivat vain eläimiä, samoja, kauas», Venla vastasi ja hymyili minulle jotka toisissa olosuhteissa eivät olisi mei- epävarmasti. tä liikuttaneet lainkaan. Luettuaan esi»Pelottaako sinua?» merkiksi Konrad Lorenzin kirjoja naak»No vähän», hän myönsi. kojen elinikäisestä pariutumisesta alkaa Tuijotin häntä silmiin, katseemme nämä tuomiokirkon sotkijat nähdä uudeskohtasivat.

Tartuin toisellakin kädelläni sa valossa. häntä kädestä.

Hän hymyili hiukan, purisTornin juurelle pysähtynyt Venla ti kättäni ja katsoi minuun jo paljon levolkeskeytti pohdintani, jotka olivat, näennäisessä välinpitämättömyydessään, kei- lisemmin. »Älä pelkää», tokaisin. noni saada ajatukseni muualle.

Kavuttuamme tornista jälleen »Kiivetäänks me tonne?» Venla maanpinnalle Venla hallitsi pienen henkysyi epäröiden. gähdystauon jälkeen tilanteen kuten en»Tietenkin! Sieltä näkee parhainenkin.

Mutta jokin oli muuttunut: hän ten», vastasin.

Venla hymyili epävarmana, mutta luotti itsensä lisäksi minuunkin. seurasi sitten perässäni. Kiivetessämme »Kiitos Toni», Venla sanoi, katsoi havainnoin hänen reaktioitaan niin paljon minuun hetken hymyillen, kietoi sitten kuin se oli edellä menijälle mahdollista. kätensä hartioideni ympäri ja suuteli miHän asteli portaita varovaisesti, hitaasti, nua. Vastasin suudelmaan ja kiedoin puoepävarmasti. Kiivetessään hän varmasti lestani käteni hänen kapean vyötärönsä jännitti, hänen sykkeensä kohosi, kylmä ympäri. Alhaalla järvellä joutsenpariskunhiki kohosi pintaan, ehkä häntä huimasi- ta kietoi kaulansa hellästi toisiaan vasten. kin. Ensimmäisellä tasanteella kysyin, Palasimme pyörien luo käsi kädessä. halusiko hän jatkaa. »Tietysti!» hän sanoi yrittäen kuulostaa itsevarmalta, mutta hänen ää29

Viini-juustoraati Ida Palmroos Synapsin perinteinen ja odotettu, joskaan ei tällä kertaa niin suosittu, viinijuustoilta järjestettiin tänä vuonna 4.12 Halisten kerhotilassa. Ilta pidettiin melko pienellä porukalla, sillä osallistujia ei tällä kertaa riittänyt maisteluun kuin 11 henkeä.

Tämä ei tietenkään menoa haitannut ja budjettiakin riitti nyt huomattavasti paremmille viineille ja useammille juustolaaduille (kiitos siis kaikki, jotka epähuomiossa unohditte ilmoittautua mukaan ). Mutta jotta muillakin synapsilaisilla olisi mahdollisuus saada pieni katsaus siitä, mitä viinijuustoillassa maisteltiin, on alle kerätty kommentit illan viineistä.

1. Hob Nob Chardonnay, valkoviini, Ranska (10,90€/plo) Mitä Alko sanoo: ”Runsas ja paahteinen. Kuiva, keskihapokas, trooppisen hedelmäinen, ananaksinen, tamminen”.

Mitä raati sanoo: ”Maistui lähinnä valkoviiniltä, on niitä parempiakin valkoviinejä maisteltu”, Sampo.

2. Zenato Valpolicella Superiore, punaviini, Italia (12,99€/ plo) Mitä Alko sanoo: ”Mehevä ja hilloinen. Täyteläinen, keskitanniininen, karhunvatukkainen, makean kirsikkainen, kevyen yrttinen”.

Mitä raati sanoo: ”Yleensä en punkusta tykkää, mutta on sen verran kallis, että kyllähän tää maistuu”, Johannes. ”Kaikki myrkyt tulevat Italiasta, mitä kalliimpaa, sen pahempaa”, Sampo.

3. Durius Tempranillo, punaviini, Espanja (10,48€/plo) Mitä alko sanoo: ”Vivahteikas ja kehittynyt. Täyteläinen ja keskitanniininen, hapankirsikkainen, herukkainen, nahkainen, mausteinen, tamminen”.

Mitä raati sanoo: ”Perinteinen häränveri Castilian provinssista, tässä voisi ehkä kylpeä”, Mikko. ”Rokhevorttia (hiton kallis juusto) ja tätä. Vahvaa ja ylellistä”, Miika. ”Pää oli täynnä…sulaa”, Sampo. ”Odotuksiin nähden positiivinen yllätys”, joku salaisena pysytellyt synapsi.

30

4. Zonin Frizzantino Amabile, valkoviini, Italia (7,98€/plo) Mitä Alko sanoo: ”Lempeä ja makeahko. Puolimakea, keskihapokas, päärynäinen, persikkainen, hennon litsiluumuinen, pirskahteleva”.

Mitä raati sanoo: ”Maistuu limpparilta”, Ida. ”Oikea hedelmäinen kittausviini. Ei tän kanssa voi edes syödä mitään”, joku nimetön henkilö.

5. Finca Las Moras, punaviini, Argentiina (9,78€/plo) Mitä Alko sanoo: ”Roteva ja voimakas. Täyteläinen, tanniininen, tumman kirsikkainen, karhunvatukkainen, hennon oliivinen, mausteinen, tamminen, lämmin, roteva”.

Mitä raati sanoo: ”Tää maistuu ja haisee ihan tupakalta”, Tiia. ”Aika pahaa”, nimetön hekilö.

6. Blitz Riesling, valkoviini, Saksa (8,99€/plo) Mitä Alko sanoo: ”Pirteä ja hedelmäinen. Puolimakea, erittäin hapokas, sitruksinen, viheromenainen, persikkainen, kevyen kukkainen, hennon mausteinen”.

Mitä raati sanoo: ”Tää on ensimmäinen viini, mistä tykkään”, Sampo. ”Mun hammasta vihloo”, Joni. ”Tää on todella hyvää ja raikasta, kyl tätä jois”, Johannes.

7. Johanneksen yllätysviini, kotiviini, Suomi, Martti (tietäjät tietää €/plo) Mitä Johannes sanoo: Herukkainen sekä hivenen puolukkainen.

Mitä raati sanoo: ”Kiva väri”, Tiia. ”Ihan jees, mutta suht vahvahko”, Mikko. ”Kitkerä, mutta lopulta hyvää”, Joni. ”Parasta viiniä mitä ollut. Oikeasti hyvää, parasta! Elitistit, millä on pää perseessä ei ymmärrä miten hyvää tää on”, Sampo.

Viinijuustoillan loppuun Mikko halusi todeta vielä, että haluaa Sampon aina Synapsin tapahtumiin mukaan.

31

Evoluutio kielitieteessä daan luottavasti todeta hieman kielten muutosnopeudesta riippuen todeta 10 000 vuotta nuorempi sukulaisuus – oman suomalais-ugrilaisen kielikuntamme kohMoni minut paremmin tunteva on hämdalla kaikkien suomen sukukielten yhteimästellyt uskomattomalta kuulostavaa nen uralilainen kantakieli on ajoitettu opiskeluhistoriaani. Koen poikkitieteelli- noin 6000 vuotta sitten puhutuksi. syyden tuoman laajentuneen osaamisen Eliöiden kantalajien ominaisuudet voivahvuudekseni ja tästä syystä olevani daan ennustaa kuten kantakielet rekonstsopiva henkilö arvioimaan nimenomaan ruoida, mutta päinvastoin kuin evoluubiologiasta alun perin löydetyn evoluuti- tiobiologien ennusteet, kielitieteilijöiden on soveltamista tieteenalan ulkopuolella, tekemät todennäköisesti poikkeavat toerityisesti kielitieteissä. Useiden tutkijoi- dellisesta kantakielestä. Mitään ennusteet den havaittua ja Darwinin sekö Wallacen vahvistavien fossiilien kaltaista (kirjoitukset) ei useimmista kielistä tuntuotua laajempaan tietoisuuteen lajien vähittäisen muuttumisen ja kehittymisen neta, mutta esimerkiksi latinasta nykyisten romaanisten kielten pohjalta kokeeksi kantalajeistaan levisi tämä ajattelu kielitehty ennallistus poikkesi paljon kirjoitieteisiinkin muodostaen historiallistuksista tunnetusta latinasta, mikä asettaa vertailevan paradigman, jota erityisesti muutkin ennallistukset kyseenalaisiksi.

1800-luvun nuorgrammaatikot kehittivät. Kaikki kielet ovat oletettavasti kehittyAivan kuten lajien morfologiaa ja mole- neet samasta yhdestä kantakielestä puhekyvyn kehityttyä 200 000–100 000 vuotkyylejä, voidaan myös kielten sanoja ja ta sitten, vaikka tiede ei pysty tätä todisäänteitä vertailla keskenään sukulaisuu- tamaan. Jopa suomen ja inuiittikielten den selvittämiseksi. Mikä kiinnostavinta, sukulaisuus, niin sanottu uralilaismolemmissa erilaiset fylogeniset puut siperialainen kielikunta jää ikuiseksi hyovat mahdollisia sen mukaan, mitä asioita poteesiksi, koska sitä ei voida vahvistaa painotetaan. Pelkkään morfologiaan luot- eikä falsifioida. taminen johtaisi Cuvierin luokittelun säMolekyylikellon kaltaisia ajoitusmenetelteittäiseläinten kaltaisiin erehdyksiin – miä löytyy kielistä sanastosta. Esimerkikpiikkinahkaisten ja polttiaiseläinten luo- si aiemmin mainitsemani kantaurali on kitteluun samaan pääjaksoon, mitä voitai- ajoitettu sen luontosanojen (!) mukaan siin verrata suomen ja japanin tai unkarin vertailemalla sembramännyn ja kuusen kaltaisten kasvien, joille oli omaperäinen ja turkin pitämiseen sukulaiskielinä agglutinoivuuden eli sanojen taivuttamisen sana, muinaista levinneisyyttä siitepölynäytteiden avulla sekä indoarjalaisten perusteella. lainasanojen perusteella. Kirjalliset kieDna-vertailuun verrattavaa keinoa suku- lenmuistomerkit voidaan tietenkin ajoitlaisuuden selvittämiseen ei kielitieteestä taa luonnontieteellisen menetelmin muilöydy, joten sen tilanne vastaa jotakuin- den fossiilien tavoin, mutta kielikunnaskin 1920-luvun biologian tilannetta. His- samme ne ovat korkeintaan tuhat vuotta toriallis-vertailevalla menetelmällä voivanhoja.

32 Aleksi Elovaara fennougristi (kielitieteilijä), hum. kand.

Kiitos evoluution, kielillä ja eliöillä on muutakin yhteistä kuin molempien rakennetta tutkiva tieteen, morfologian, nimi.

Evoluutio paitsi yhdistää, myös antaa molemmille oikeuden olemassaoloon: Eri kielet eivät ole Baabelin hajaannuksen aiheuttama ikävä, ihmisten kommunikointia haittaava sivutuote, vaan vuosi-

tuhantisen kehityksen tuote, puhujiensa olemuksen ilmaus. Lajit ihminen mukaan luettuna eivät ole olemassaoloaan velkaa kenellekään, vaan kukin ylpeästi yksilöllisen kehityksensä tulos. Tunnettua väitettä mukaillen: Jos evoluutio on totta, miksi suomi on yhä olemassa? Eikö sen pitänyt kehittyä viroksi?

Miksi kreationistin on vaikea herätä aamulla?

—Hän ei millään saa silmiään auki.

Hippa-Heikki

Kuin kaksi emin sikiäimestä kehittynyttä mehevää hedelmää

Opiskelija esittelee tuotostaan

Nykytaiteilija esittelee tuotostaan 33

Toimitus sai paljon vitseiksi luokiteltuja tekstinäytteitä ja moni jää valitettavasti tästä lehdestä ulos, sillä yksittäiset lisäsivut eivät ole mahdollisia. Kiitti ja anteeks.

Pisin toimitukseen lähetetty vitsi: 1930-luvulla Neuvostoliiton tiede harhaili eksyksissä, ja päätti selvittää risteytyskokeella ihmisen ja simpanssin sukulaisuutta. Moskovan eläintarhasta valittiin nuori naarassimpanssia koe-eläimiksi, ja vapaaehtoisia miehiä haettiin lehti-ilmoituksella: Vapaaehtoisia etsitään risteytymään simpanssin kanssa 20 000 ruplan korvausta vastaan.

Tutkijoiden ällistykseksi ehdokkaita tulikin todella monta. Haastattelujen ja kokeiden kautta eräs mies valikoitui. Ennen parittelua hänellä oli kuitenkin tutkijoille kaksi ehtoa: Hänen vaimolleen ei saanut kertoa mitään. Hän tarvitsisi tuohon 20 000 ruplaan kaksi vuotta maksuaikaa.

Mustin toimitukseen lähetetty vitsi: Tytöt ovat kuin pelaisi BlackJackia. Tähtäät 21, mutta joka kerta päädyt 14

Poliittisin toimitukseen lähetetty vitsi: Suomella on ollut viimeksi yhtä suosittu presidentti neljäkymmentä vuotta sitten. Silloin Suomea sanottiin Kekkoslovakiksi. Tänään, kun katselee katujen menoa, Suomea pitäisi kutsua Sauli-Arabiaksi.

Paras toimitukseen lähetetty vitsi: kan.

Lääkisläinen, humanisti ja luonnontieteilijä kävelivät kadulla. Humanisti sai työpai-

34

35

FILOSOFI SILLANALAINEN MUUMITALONPOLKU 2 A 1 21100 NAANTALI

36