Symbiontti 4/2022

Orkideoiden lumoissa

Teksti ja kuvat: Riku Kangasniemi

Huonekasvit ovat hyvin suosittu harrastus nykyään ja monelta symbiontiltakin niitä löytyy vino pino. Päätoimittaja ei ole poikkeus tässä suhteessa, mutta orkideoiden määrä lienee keskivertosymbionttia suurempi.

Orkideat eli kämmekkäkasvit (Orchidaceae) ovat yksi kaikkein runsaslajisimmista kasviheimoista ja niillä on hyvin pitkä historia viljeltyinä koristekasveina. Erilaisten viljelylajikkeiden sekä risteymien määrä ylittääkin luonnossa tavattavien lajien määrän huimasti. Orkideoiden suurin valtti ovat niiden kukat. Valtavaan heimoon mahtuu paljon erilaisia kukkia, joista monet ovat hyvin näyttäviä. Kotimaisista lajeistamme tikankontti (Cypripedium calceolus) käy hyvästä esimerkistä. Suosituimpia orkideoita huonekasviharrastajien keskuudessa ovat varmasti erilaiset perhosorkidearisteymät (Phalaenopsis). Niitä on myynnissä vähän joka paikassa, ne ovat helppohoitoisia ja kukat melko näyttäviä. Muita suosittuja ja helposti saatavia ovat esimerkiksi puikkokämmekkäristeymät (Dendrobium) sekä eritoten kauniisti kuvioitujen lehtiensä vuoksi kasvatettu Ludisia discolor.

Suomessa erilaisten orkideoiden saatavuus ei ole mitenkään huikaisevaa. Jotkin kukkakaupat myyvät välillä hieman erikoisempiakin, mutta pääasiassa on tyydyttävä Plantagenin valikoimasta löytyviin kasveihin. Onneksi nettikaupat ja EU ovat harrastajan apuna. Saksassa on paljon suuria ja tunnettuja orkideatarhoja, jotka lähettävät kasveja postin välityksellä myös Suomeen. Koska huonekasveina kasvatettavat orkideat ovat trooppisia kasveja, nauttivat ne korkeasta ilmankosteudesta. Tämän ylläpitäminen on helpointa terraariossa tai niin sanotussa orkidealasikossa. Lasikon voi tehdä itse esimerkiksi lasivitriinistä, mikä on maailmalla suosittua myös muiden trooppisten huonekasvien kasvatuksessa. Hakusanoilla ”Ikea greenhouse cabinet” löytyy vino pino ohjeita lasivitriinin muuttamiseen eksoottisten huonekasvien paratiisiksi.

Orkidealasikon tekeminen lasivitriinistä on melko simppeliä:

1. Osta metallirunkoinen lasivitriini.

2. Osta kasvivalot, mieluusti kosteussuojatut.

3. Osta pieni tuuletin.

4. Osta jotakin, jolla voit tiivistää vitriinin raot.

5. Eikun asentamaan!

Asennusprojekti on hyvä aloittaa valoista. Hieman mallista riippuen se voi onnistua kaksipuolisella teipillä tai magneettikoukuilla. Voit asentaa valoja myös useamman setin kiinnittämällä niitä hyllyjen alapintoihin. Tuuletin on tärkeä, sillä seisova ja kostea ilma nostaa erilaisten kasvitautien ja homeen riskiä. Valojen tapaan tuuletinkin kannattaa hankkia kosteussuojattua mallia. Tiivistämällä kaapin hyvin saat ilmankosteuden pysymään korkeana helpommin.

Jos haluat automatisoida lasikon, osta myös kellokytkin, johon kytket kasvivalot. Näin voit jättää lasikon ja sen asukit oman onnensa nojaan vaikka viikon ajaksi (tai pidemmäksikin, jos uskallat antaa kasteluvastuun jollekulle muulle). Tuuletin on hyvä pitää ympäri vuorokauden päällä edellä mainitusta syystä, eikä sopivan pieni tuuletin kuluta sähköä juuri lainkaan.

Joihinkin kaappeihin voi asentaa takaseinään metalliverkon, josta muoviruukuissa olevat kasvit voi ripustaa roikkumaan koukuilla. Tämä saattaa laskea tarvittavien kasvivalojen määrää (ja sähkölaskua). Toki kasveja saattaa mahtua hieman vähemmän tällä tavoin.

Hyvä lisähankinta orkidealasikkoon on lämpö- ja kosteusmittari, jonka avulla voit tarkkailla ja säätää kasvuolosuhteita. Ilmankosteuden nostamiseksi voit myös laittaa kaapin pohjalle laakeita astioita, jotka on täytetty vedellä (ja karkeahkolla soralla, jos haluat laittaa kasveja suoraan näiden päälle). Kannattaa huomioida, että kasvit itsessäänkin nostavat ilmankosteutta kaapissa jonkin verran haihduttaessaan vettä. Tosihifistelijä virittää pienen ultraäänitoimisen ilmankostuttimen puskemaan ”usvaa” letkua tai putkea pitkin lasikon sisälle ja ajastaa sen kellokytkimellä. Näin saa aikaan hauskan visuaalisen efektin ja varmasti riittävän ilmankosteuden.