Metsänpeitto
2/2026
62. vuosikerta
Päätoimittaja
Silja Kiljunen
silja.kiljunen@helsinki.fi paatoimittaja@symbioosiry.fi
Päätoimittaja
Essi Kumpumäki essi.kumpumaki@helsinki.fi paatoimittaja@symbioosiry.fi
Toimitussihteeri
Vilma Rönty vilma.ronty@helsinki.fi
Muut tekijät
Alli Herne, Silja Kiljunen, Essi Kumpumäki, Katriina Laiho, Suvi Leskinen, Roosi Niiranen, Pelikikat, Oskari Pirskanen, Noora Rouvinen, Kristel Ruokonen, Enni Tiensuu
Ulkoasu ja taitto
Alli Herne, Silja Kiljunen, Essi Kumpumäki, Katriina Laiho, Suvi Leskinen, Roosi Niiranen, Pelikikat, Noora Rouvinen, Kristel Ruokonen
Kansi
Vilma Rönty
Logo
Anni Virolainen
Paino
Helsinki Bofori Oy, Helsinki Painos 75 kpl
ISSN-L 1458-4115
Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa.
Symbioosi ry
PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto
Pääkirjoitus
Menneet ja tulevat tapahtumat
Pj-palsta
Ahvis 2026
VKL-ralli
Eliöpalsta
Tirehtöörin palsta
Toimitus testaa
Pakina
Puuhanurkka
Horoskooppi
Metsänpeiton illuusio
Teksti: Silja Kiljunen
”Mikä on sun suosikki metsä?”
”Ööö, no sanosin ehkViikin arboretum…”
”No se ei kyl oo oikee metsä!”
Hätäisesti tekemäni sitsikysymysvastaus ei vakuuttanut metsätietelijöitä Jekkusitseillä, mutta se sai minut miettimään miten aitoja Suomen tuhannet, joidenkin lähteiden mukaan jopa kolme neljäsosaa maamme pinta-alasta vihreällä voimallaan peittävät metsät oikeasti ovatkaan.
Omaankin päähäni on iskostettu, kuinka kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta on metsiä.Valtakunnallisessa metsän inventoinnissa (VMI) lasketaan metsiksi kaikkisellaisetpuustoisetelinympäristöt,joidenkasvupotentiaalionylikuutiometripuutavuodessahehtaariakohti.1
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen metsäala on juurikin muistelemani 75 % maapinta-alasta. Kuitenkin vanhoja metsiä on vain alle viisi prosenttia.1
Lisäksi käytännössä kaikki luonnontilaiset metsät ovat vanhoja metsiä. Puolestaan maa-alasta 86 % Suomessa on metsätalousmaata, josta 77 % on metsiä. Suurin osa Suomen metsistä on siis metsätalouden alaisia.2 Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 12,9 % metsäpinta-alasta on suojeltua ja rajoitetussa metsätalouskäytössä ja 10,8 %kokonaanhakkuidenulkopuolella.Kuitenkinsuojelualueet ovat jakautuneet epätasaisesti maassamme.Vaikka Suomea peittääkin siis suhteellisen laaja puumatto, ovat esimerkiksi monet kangasmetsätyypit uhanalaisia, kuten noin 80 % kaikista metsätyypeistä.3,4 Mieleeni muistuu fuksikenttiksen päivä, jolloin samoilimme vanhassa metsässä etsien kai sammalia tai erilaisia luontotyyppejä – tarkkaan en muista, tapahtuneesta on kuitenkin jo muutama vuosi. Kuitenkin tuo metsä teki lähtemättömän vaikutuksen minuun. Olimme metsässä,jokaoliolluthakkaamattaylisatavuotta.Maapuut vaikeuttivat kulkua, sammalmatto oli runsas ja puut olivat upean jykeviä ja kilpikaarnaisia. Kuulin sinä päivänä hyvän aatoksen siitä, kuinka monet tavan tallaajat eivät olenähneetkyseisenlaistametsää,eivätkäsitenvoitietää, mitämetsilläonoikeastimeilletarjota,jamillainenmetsä todella voi olla. Ei puupelto säväytä samoin kuin vanha ja lahoava (ja siten tuotannon kannalta uusia ekolokeroja avaava), elävä ja aito, metsä. Tällaisen metsän kuolevat puut tuovat tilaa muiden organismien elämälle. Toki,on”hoidetuissa””metsissä”omanlaisiaanluontaisetuja, kuten helppokulkuisuus, yksinkertaisuus, ja tietenkin taloudellinen tuotto! Onhan yksipuolinen luonto helppoa sulattaa, mutta mielestäni luonnossa ja
siten myös metsissä parasta on monimuotoisuus ja runsaus. Ryteiköt ja keskelle sammalikkoa lahoavat puut, joiden yli pitää hypätä, tuovat elämään lisämaustetta. Kuitenkin myös talousmetsien kätköissä saattaa olla piilossa helmiä: esimerkiksi valtion talousmetsistä on löytynyt yli tuhat luonnonmetsäaluetta!5
Platonin luolavertauksessa ihmiset on altistettu koko elämänsä ajan luulemaan varjokuvia todellisuudeksi. Ihmiset on opetettu pitämään puupeltoja metsinä, metsien varjoja todellisina metsinä. Kun elämme tällaisessa Matrixin maailmassa, todellinen monimuotoisuus, kauneus ja runsaus mitä metsät voisivat potentiaalisesti tarjota jäävät monelta täysin tuntemattomaksi. Luolavertauksessa luolasta vapautuneet häikäistyvät nähdessään maailman todellisen tilan, ja jos he palaisivat takaisin luolaan yrittämään vapauttaan vangittuja tovereitaan, joutuisivat he naurunalaisiksi näiden keskuudessa, koska eivät näkisi enää kunnolla hämärässä. Kun suorat puurivit eivät enää näytäkään yhtä vehreältä ja vihreältä, on vaikeaa palata metsänpeittoisen Suomen harhaan.
Olivat metsätieteilijät oikeassa, ei Viikin arboretum mikään oikea metsä olekaan. Mutta siellä voi samoilla, ihastella elämää ja melkein jopa eksyä – asiat, jotka minulle kuvaavat metsää paremmin kuin tuotannolliset tai taloudelliset mittarit. En halua eksyä suorien puurivien monotoniseen virtaan, vaan haluan upota sammaleiden syleilyyn.
Lähteitä:
1. Metsät-Luonnontila.https://luonnontila.fi/indikaattorit-elinymparistoittain/metsat/ 2.AarneM,IhalainenA,Mäki-SimolaE,ym. Suomen Metsätilastot.(VaahteraE,toim.). Luonnonvarakeskus(Luke);2018.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-701-5
3. Pääryhmät - Metsät - Luontotyyppien uhanalaisuus. https:// luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi
4.Suomenmetsät–WWFSuomi.https://wwf.fi/elinymparistot/suomen-metsat/
5. Uusi raportti: Valtion talousmetsistä löytynyt jo 1400 arvokasta luonnonmetsää –metsiin saatava välitön hakkuukielto – WWF Suomi. https://wwf.fi/uutiset/2023/04/ uusi-raportti-valtion-talousmetsista-loytynyt-jo-1400-arvokasta-luonnonmetsaametsiin-saatava-valiton-hakkuukielto/
Pääkirjoitus
Menneet ja tulevat tapahtumat
Koonnut:Toimitus
13.3. Happobileet
Menneet
Mad science -teeman bileissä reivattiin UV-valojen loisteessa.
20.3. Vuodariskabojen purku
Purussa käytiin läpi viime vuoden lintu-, nisäkäs- ja Inaturalist-skabojen havaintoja ja palkittiin kisojen voittajat. Skaboihin voi osallistua myös tänä vuonna!
21.3. Symbioosi x Myy Vanhankaupunginlahden ekolinturalli
Kahdentoista tunnin rallissa lintuja etsittiin kävellen ja pyörällä Vanhankaupunginlahden ympäristössä.
26.3. Yhteislähtö Viikki-speksiin
Symbiontit kävivät nauttimassa kulttuurista ja sukeltamaan bittiverkostoihin Viikki-speksin futuris-tisessa Nollauspiste-produktion näytöksessä.
1.4. Symbioosi x MYO yhteissitsit
Aprillifiilis oli läsnä biologien ja metsätieteilijöiden yhteisillä Jekkusitseillä.
8.4. Lukupiirin tapaaminen
Symbioosin lukupiiri kokoontui keskustelemaan Richard Powersin teoksesta Alkumeri
10.-12.4.Virkailijaviikonloppu
Symbioosin virkailijat pääsivät virkistäytymään Lammin biologisella asemalla saunan, lintuilun ja pelien merkeissä.
17.–19.4. Ahvenanmaan linturalli
Historian suurimmalla Ahviksella, Suomen suurimmalla linturallilla havaittiin taas suuria määriä lintuja –yhteensä 153 lajia!
22.4. Kevätkokous
Kevätkokouksessa vapautettiin edellinen hallitus vastuusta ja päätettiin luonnonsuojeluapurahan saajista.
22.4. Tour de Biokeskus
Symbioosin ja Vitan yhteistapahtumassa kierrettiin Biokeskuksia ympäri nesteytystä unohtamatta.
29.4. Vappuspåra
Biologit pääsivät ajamaan raitiovaunulla ympäri Helsinkiä vapputunnelmissa.
30.4. Hirven lakitus
Shokkelomestarit lakittivat taas luonnontieteellisen museon hirven!
1.5. Vappushokkelo
Reippaat fuksit järjestivät taas onnistuneen shokkelon lapsille shokkelomestarien johdolla hyvässä säässä!
8.5. Kevätsitsit
Symbioosin viimeiset Alina-sitsit jättivät lähtemättömän vaikutuksen.
9.5. Tornien taisto Ahkerat ornit havaitsivat yhteensä 85 lintulajia Fastholman lintutornista BirdLife Suomen tapahtumassa.
Tulevat
Lammin vieraslajitalkoot
Aurinkoa ja keväthulinoita
Teksti ja kuvat: Enni Tiensuu
Lintujen laulu ja lämpimät kelit (tänä vuonna jopa Vappuna) jaksavat ilahduttaa vuodesta toiseen. Talven ja pimeyden aiheuttama väsymys on kuitenkin ainakin minulla valitettavasti vaihtunut kevään kiireisiin. Muuton, Vapun ja erityisesti Vappushokkelon ajoittuminen samalle viikolle oli koettelemus, josta selvisin ihme kyllä ihan hengissä ja ehjin nahoin. En silti voi varsinaisesti suositella :D Kiireiseen kevääseen on mahtunut onneksi paljon kivoja asioita. Virkailijaviikonloppua vietettiin Lammillayhteisenpelailunjaulkoilunmerkeissä.Ahvikselle ei tarvinnut edes toppatakkia mukaan, sillä Ahvenanmaa suosi rallaajia huikealla säällä ja suurella lajitarjonnalla. Hirvi sai lakkinsa (jota ei edes tänä vuonna varastettu!) ja Vappushokkelo oli jälleen kerran menestys, erityisesti hienoa työtä tehneiden shokkelomestarien ansiosta. Vaikka biologiseurassa kurjemmastakin säästä on mahdollista nauttia, kaikki kevään tapahtumat ovat olleet myös sään puolesta ihanan aurinkoisia.
Ennen lukuvuoden loppumista luvassa on viimeisten palautusten, mahdollisten kenttäkurssien ja kasvien tuntomerkkien pänttäämisen lisäksi luvassa vielä kevään viimeiset tapahtumat! Kevätsitsejä vietetään viimeistä kertaa Alinassa (rip), jonka jälkeen reippaimmat lintuharrastelijat suuntaavat kenties suoraan Fastholmaan Tornien taistoon. Lammin biologisella asemalla pääsee vierailemaan perinteisten vieraslajitalkoiden merkeissä ja ehkäpä myös Vanhojenpäivänä! Viimeiset tapahtumat ovat oiva hetki nähdä muita biologeja ennen pitkää kesätaukoa. Toivottavasti törmäillään!
Koettakaa levätä ja nauttia valosta ja lämmöstä <3
pj-Enni
Ahvis 2026
Teksti: Pelikikat – Kuvat: Pelikikat & Silja Kiljunen
Perinteinen Ahvenanmaan linturalli eli tuttavallisemmin Ahvis kisattiin jälleen manner-Ahvenanmaan alueella. Tänä vuonna historian suurimpaan Ahvikseen osallistui yhteensä 67 joukkuetta, ja rallin kokonaislajimäärä oli 153!
Vuoden 2026 ahvis oli osallistujamäärältään ja säältään ennätyksellinen. 67 tiimistä voittajiksi päätyivät Puppuhavaintogeneraattori. Voittajilla oli havaittuna komeat 116 lajia ja ampuhaukkaässä.Toisellasijallaolivat Lintuinfluensserit 113lajillaja kolmannella Jyväskertut 110lajilla.Onnittelutkolmelle parhaalle tiimille pelikikoilta!
Pelikikkojen pseudoralli alkoi Ahvenanmaan parhaasta paikasta Me Gusta Burgerista ja päättyi Taffelin tehtaanmyymälään.VälissäkäytiinparikertaaEckerössä ja keräiltiin muutamia haviksia Symbioosin singolla (R.I.P Granny). Lopputulos oli 63 lajilla, jos papukaija sp.lasketaan.PapukaijatlöytyivätparkkeerattunalegendaarisenJuliuscafenulkopuolelta.Tarkkailemallapapukaijojaopimme,ettäpuunjouluvalotolivatniillelempiruokaa. Pelikikkojen paras nisäkäshavis oli mäyräkoiran raatokeskellaJomalantietä.Taisiollalajia peachicedtea. Kuitenkin tällä kertaa rallin parhaat havaitut kummallisuudet olivat pelikikkojen mielestä Petteri Orpon lost & found selkäranka ja Åke katolla.
Pelikikkojen suosikit virallisista haviksista olivat:
• Onni: ristisorsa
• Paavo: metsäviklo
• Laura: mustalintu
• Leo: black alder bird tai falcion export (alennuksessa)
• Pelikakkojen hienoin havis oli: räystäspääsky
Pelikakat kiittävät kaikkia osallistujia upeasta rallista
↑ Pelikikkojenlintuhavainnointia
Maarianhaminan keskustassa
←Voittajajoukkue Puppuhavainto -generaattori, eli Benjamin Nylander, Alex Nylander, ja Joonatan Toivanen
Ässät:
A fox without a T-shirt: mustaviklo
Kakan luuppaajat: sirittäjä
Uivelot: tulipäähippiäinen
Puppuhavaintogeneraattori: ampuhaukka
Riskilä mennään: pensaskerttu
Elisan noidannuolihaukka: keltavästäräkki
1. Puppuhavaintogeneraattori 116
2. Lintuinfluensserit 113
3. Jyväskertut 110
4. Iranin öljysota 109
5. Elisan noidannuolihaukka 105
6. Asiaton otus 104
7. Jyväsjemmarit 103
8. Kasuaalit kaakattajat KA-KAA 102
9. Ryhmä Orniat 101
10. Lumparland lugnttagarna 101
11. Finchtrömin Geta-way 99
12. Team Cristatus 97
13. Silence of the hippiäiset 97
14. Yhdet vielä ja sitten rattiin 97
15. Punssitiaiset 95
16. Kakan luuppaajat 94
17. Psykologi-Mikrobiologi 94 -Pikkumieliset
18. Huutiaiset 94
19. Pintaliitäjät 92
20. Say Geese! 92
21. Sir Alex 90
22. Riskit heitot, varmat kopit 90
23. Hönötiaiset 89
24. Peukaloinen keskellä kämmentä 84
25. Tornikiitäjät 83
26. Hyppykurpat 83
27. Takapihan murrit 82
28. Kirimehu 82
29. Puskan pamppaajat 81
30. Hot chicks 80
31. Bird fluencers 80
32. Fernet Branta 80
33. Ootko varma vai otetaanko riskilä80
34. Harakan varpaat 79
35. Rallidae Rallikanat Rantakanat 79
36. Oolannin oornit 2026 78
37. Lirot housussa 78
38. A fox without aT-shirt 76
39. Kvaak 76
40. Tuskakoskelot 75
41. Look at all those chickens 73
42. Ari &TTT 72
43. Uivelot 70
44. Urpiaiset 70
45. Kokkelivekkulit 68
46. Ruiskääkät 67
47. MeriHorokat 67
48. Dodo-linnut 66
49. Homotiaiset, hevonen 65 ja vegan eines
50. Lehtokurwat 64
51. Nahkahanhet 64
52. Tehotirpat 63
53. Riskilä mennään 62
54. Warbler Warriors 59
55. Töyhtöhyypät 56
56. Jyväskylän jurripeipot 53
57. Fuksibongarit 53
58. Linturallin Lintutykit 51
59. Tiaistaksi 49
60. Kukkakaali Wings 48 (Peräröörin rassaajat)
61. Huippuhanhi haussa 37
62. We love tits 30
63. Madagaskarin pingviinit 18
Ekorallin tulokset
Teksti ja kuvat: Silja Kiljunen
Lauantaina 21.3. kahdeksan joukkueellista innokkaita kilpailijoita otti mittaa toisistaan lihasvoimin tapahtuneessa lintuhavainnoinnissa Symbioosin ja Myyn
Vanhankaupunginlahden ekolinturallissa. Sää suosi havainnointia ja kisa oli tiukka!
Ralli alkoi jo edellisestä ekorallista tuttuun aamuviiden suhteellisen rapeaan aikaan.
Maaliskuussa tuohon aikaan aamusta oli vielä pimeää, ja metsän siimeksistä kuului vain vaimeaa linnunlaulua, useimmiten lajeista, joiden tunnistamisessa oli hankaluutta. Auringon nousu toi mukanaan suuret määrät erilaisia lintuja, joita jokainen kisajoukkue havaitsi merkittäviä määriä.
Yhteensä lajeja havaittiin rallissa 66, joista lista tummennettuine ässineen on ohessa.
Kyhmyjoutsen
Laulujoutsen
Kanadanhanhi
Valkoposkihanhi
Merihanhi
Tundrahanhi
Metsähanhi sp.
Tundrametsähanhi
Taigametsähanhi
Telkkä
Isokoskelo
Tukkasotka
Haapana
Sinisorsa Tavi
Sepelkyyhky
Kesykyyhky
Uuttukyyhky
Kurki
Töyhtöhyyppä
Naurulokki
Kalalokki
Harmaalokki
Merilokki
Selkälokki
Merimetso
Jalohaikara
Harmaahaikara
Haukka sp.
Varpushaukka
Kanahaukka
Merikotka
Hiirihaukka
Harmaapäätikka
Palokärki
Käpytikka
Pikkutikka
Isolepinkäinen
Närhi
Harakka
Naakka
Korppi
Varis
Sinitiainen
Lintuinfluensserit 58
Viikin Villet (Tulevat taas!) 57
Hönötiaiset 52
Gay slay and puskabongariliitto 48 onko tää nyt linturalli 45
Talitiainen
Kuusitiainen
Kiuru
Pyrstötiainen
Hippiäinen
Puukiipijä
Kottarainen
Laulurastas
Mustarastas
Räkättirastas
Punarinta
Pikkuvarpunen
Varpunen
Peippo
Punatulkku
Viherpeippo
Hemppo
Tikli
Vihervarpunen
Pulmunen
Pajusirkku
Keltasirkku
Sarjakuva
Metsän sammalpeitto
Teksti ja kuvat: Suvi Leskinen
Metsään mentäessä ei voi olla huomaamatta, kuinka sammalet ovat vallanneet kivet, puunrungot ja metsänpohjan. Pehmeä sammalmatto ei pelkästään ilahduta samoilijaa, vaan sillä on melkoisen tärkeä rooli veden ja ravinteiden kierrossa.
Boreaalisen metsän pohjakerroksessa vallitsevat lähes poikkeuksetta sammalet, ja vihreä sammalmatto säätelee koko metsän veden ja ravinteiden kiertoa. Maton muodostavat suurikokoiset lehtisammalet, melkeinpä yksinoikeudella seinäsammal (Pleurozium schreberi) ja metsäkerrossammal (Hylocomium splendens). Muita tavallisia metsäisiä lajeja ovat esimerkiksi kynsisammalet (Dicranum sp.) ja karhunsammalet (Polytrichum sp.).
Seinäsammal on ehkä maailman yleisin sammal, ja se on muita hitusen parempi kilpailija. Seinäsammal kasvaa nopeasti ja haaroittuva verso peittää muut. Sen morfologia vaihtelee paljon, mikä auttaa eri ympäristöjen valtaamisessa. Kynsisammalet eivät haaroitu ja pituuskasvu on hidasta, mutta varren pörröisyys pitää kilpailijat loitommalla. Tunkeilevista naapureista on tosin hyötyä, sillä tiiviissä mättäässä kaikki kasvavat paremmin ja selviytyvät todennäköisemmin kuin harvassa yhteisössä.
SAMMALET OVAT PIENIÄ MUTTA mahtavia, ja niiden kokoon suhteutettuna ne ovat merkittäviä biomassan muodostajia ja ravinteiden sitojia. Levittyvä matto ja pintojen peittyminen sammalilla nostaa nopeasti niiden biomassaa, joka voi ylittää jopa puiden muodostaman biomassan. Myös yhteyttämisestä sammalten osuus voi olla puolet. Sammalet hajoavat hyvin hitaasti, mikä johtunee ligniinin kaltaisista molekyyleistä ja muista kemiallisista ominaisuuksista, joten sammalet hiilen ja typen nieluja.
Boreaalisessa metsässä typpi on merkittävin kasvun rajoittaja, kun hapan maaperä ja viileä ilmasto rajoittavat typen saatavuutta. Sammalmatto osaltaan vaikuttaa asiaan, kun se eristää ja viilentää maaperää hidastaen hajotustoimintaa, mutta se sitoo jopa puolet metsän typestä. Sammalten pinnalla asustaa symbionttina syanobakteereja, esimerkiksi sinimollusia (Nostoc sp.). Syanobakteerit pystyvät sekä sitomaan typpeä ilmasta että yhteyttämään, mutta ne ovat runsaasti energiaa kuluttavia prosesseja. Syanobakteerit lopettavat yhteyt-
tämisen eläessään kasvin pinnalla, joten todennäköisesti sammal jakaa hiiltä syanobakteerille typpeä vastaan.
Sammalten fysiologia selittää niiden vaikutusta veden ja ravinteiden kiertoon. Sammalet ovat poikilohydrisiä, eli niiden kosteuspitoisuus riippuu ympäristöstä.Sammalillaeiolevettäkuljettaviarakenteita,vaan ne ottavat veden ja ravinteen koko pinta-alallaan, eli ne ovat ektohydrisiä. Sateella tai sumulla mättäät röyhistyvät ja metabolia herää, ja kuivalla sammalet käpristyvät. Sammalten lehdet ovat pitkälti vain yhden solukerroksen paksuisia, jolloin arvokkaat varat imeytyvät nopeasti.
Kuivapainoon verrattuna sammalet sitovat itseensä moninkertaisenmääränvettä,jokakerääntyysammaliin itseensä ja niiden pinnalle.Tehokkaan vedenpidätyksen ansiostasammalmatonalainenmaaperäpysyykosteana, ja viilentävä vaikutus edelleen hidastaa veden haihtumista. Veden lisäksi sammalmatto varastoi ravinteita, joita valuu muiden käyttöön uudelleen kastumisen ja häiriöiden myötä.
SUOMESSA LUONNONTILAISTA VANHAA METSÄÄ on tunnetusti vähän. Talousmetsään verrattuna luonnontilaisessametsässäoneriikäisiäpuitajalahopuuta,mikä takaa sopivan kotikolon löytymisen jokaiselle eliölle. Boreaalisella vyöhykkeellä puut elävät satoja vuosia ja ajan tultua kaatuvat vanhuuttaan tai myrskyn rytinässä, jonka jälkeen runko lahoaa suunnilleen seuraavat sata vuotta.
Suomen uhanalaisista eliöistä kolmannes – eli reilut 800 lajia – elää ensisijaisesti metsissä, ja sammalista neljännestä uhkaa metsien hoitotoimet. Järeiden vanhojen puiden ja lahopuun puuttuminen ovat merkittävimpiä uhkia vanhojen metsien lajeille. Lahoaminen on sukkessio, jonka eri vaiheissa esiintyy erilainen eliöstö. Kun rungon olosuhteet muuttuvat tai se maatuu, sillä elävät eliöt joutuvat siirtymään seuraavalle rungolle. Saproksyylisiä eli lahopuusta riippuvaisia eliöitä ovat monet sienet, hyönteiset, jäkälät ja sammalet.
Elävän puun runko on kova ja kaarna yhtenäinen.
Kaarnalla kasvaa epifyyttejä, kuten pieni ja tupsukas tikanhiippasammal (Lewinskya speciosa) ja partana hapsuttava haapariippusammal (Neckera pennata). Haapariippusammalen kasvuston täytyy olla riittävän suuri ennen kuin se alkaa tuottaa itiöitä, johon voi mennä jopa 20–30 vuotta. Se on vaarantunut vanhojen metsien laji, kun sille sopivat vankat haavat (Populus tremula) ovat harvassa.
Kaatumisen jälkeen kaarna alkaa vähitellen irtoamaan paljastaen sen alla olevan puuaineen. Hajottajasienten myllätessä runko pehmenee ja murenee. Pienet lehdelliset maksasammalet viihtyvät tällaisella lahopuulla, ja niiden korumaista olemusta kannattaa katsella luupilla. Matomaisena törröttävä kantoraippasammal (Crossocalyx hellerianus) on helppo tunnistaa sen punaisista itujyväsistä eli gemmoista, joita sillä on kärjessä runsaasti. Rakkosammal (Nowellia curvifolia) muistuttaa lettipullaa, ja lehden pitkät ja kapeat kärjet ovat selvä tuntomerkki. Yleinen sirokorallisammal (Ptilidium pulcherrimum) löytyy takuuvarmasti miltä tahansa lahopuulta, ja sillä on somat ripsiset lehdet. Lahonedetessärunkomeneesäpäleiksijaromahtaa. Tässä vaiheessa rungolle on ilmestynyt suurikokoisia lehtisammalia, joille pienet maksasammalet eivät pärjää kilpailussa.Vähitellenpohjaltakuroutuvasammalmatto peittelee rungon alleen. Siellä hajottavat jatkavat toimintaansa, kunnes runko maatuu lopulta kokonaan, ja kierto alkaa taas alusta jossain muualla.
↑ Kantoraippasammalenpunaisetitujyväsetovat kuinpieniätimantteja.
↙ Vaihtelevan näköinen seinäsammal haaroittuu yhdenkerran.
↓ Metsäkerrossammal kasvattaa joka vuosi uuden kerroksen, ja sen versot haaroittuvat kahdesti.
Sarjakuva
Sarjakuva
Sarjakuva
Neulottu metsänpeittoponcho
Teksti ja kuvat: Katriina Laiho
Tämän kepoisen kesävaatteen kanssa voit mukavasti emuloida metsänhenkiä ja sukeltaa pehmeästi metsänpeittoon.
Langat ja tarvikkeet:
Mohairsekoitelankaa 75-100g 10 mm:n pyöröpuikot tai käsialan mukaan Nuppineuloja, käsiompeluneula
Ohje:
Luo 49(57)65 silmukkaa kaksinkertaisella mohairlangalla. Neulo ensimmäinen kerros oikein ja seuraava kerros nurin. Neulo yhteensä 10 kerrosta sileää neuletta niin, että nostat aina ensimmäisen silmukan puikoille jättäen sen neulomatta. Tämä tasoittaa reunoja ja ehkäisee niiden kiertymistä.
10 kerroksen jälkeen jatka samalla värillä yksinkertainen pitsikerros: nosta ensimmäinen silmukka puikolle, kierrä lanka kerran puikolle (ns. luoden uuden silmukan) ja neulo 2 silmukkaa yhteen. Kierrä taas lanka puikolle ja neulo 2 silmukkaa yhteen. Jatka näin kerroksen loppuun. Neulo vielä yksi kerros nurin. Vaihdahalutessasiväriäjaneulotaas10kerrostasileääja tee pitsikerrokset. Toista kunnes kaistale on tarpeeksi suuri muodostaakseen ponchon.
Ennen ponchon kokoamista päättele kaikki langan pätkät. Ompele kaistaleen toinen lyhyt sivu pitkän sivun reunaan kuvan mukaisesti, käytä nuppineuloja avuksi kaistaleen asettelussa. Siisti vielä halutessasi reunat pykäpistoilla.
Eliömaailman harhauttajat
Teksti ja kuvat: Noora Rouvinen
Metsänpeitossa aistit pettävät ja suuntavaisto katoaa. Luonto on täynnä lajeja, jotka osaavat hämätä tai vääristää aistihavaintoja. Tässä eliömaailman taitavimpia harhauttajia!
Petollinen valo
Sarracenia psittacina on torvimainen lihansyöjäkasvi, jokahoukutteleehyönteisiäsuuaukkonsasisällemakean nektarinsa avulla. Kasvin sisällä saaliin suuntavaisto kuitenkin hämärtyy. Torven seinämissä on valoa läpäiseviä kohtia, jotka vaikuttavat mahdollisilta poistumisreiteiltä. Hyönteinen pyrkii kohti valeikkunoiden valoa,mikäitseasiassajohdattaakinsenvainsyvemmälle torveenjasuoraanentsyymipitoiseennesteeseensulatettavaksi. Laji viihtyy parhaiten Pohjois-Amerikan alavilla niityillä, jotka tulvivat usein. Jäädessään veden alle Sarracenia psittacina pyydystää vesihyönteisten lisäksi jopa nuijapäitä.
Väärä hälytys
Tummasulkaiset drongo-linnut ovat erittäin älykkäitä, sekä taitavia matkimaan muiden eläinten ääniä. Tämä yhdistelmä tekee niistä mestareita ruoan varastamisessa. Ne pystyvät jäljittelemään kymmeniä erilaisia hälytysääniä, joita ne sitten käyttävät tilanteen vaatimalla tavalla. Tutkimusten perusteella drongot nimittäin ymmärtävät kontekstin, ja osaavat valita juuri oikean kutsun kohteensa pelotteluun. Jos kohde alkaa epäilemään valehälytystä, drongo osaa vaihtaa toisenlaiseen huutoon. Varoitusääni säikäyttää ympärillä olevat eläimet. Pelästyneet linnut tai piennisäkkäät pakenevat paikalta, minkä jälkeen drongo voi varastaa niiden jälkeen jättämän ruoan.
Tutkansekoittaja
Yhdysvaltojen lounaisosissa esiintyvä yöperhonen Bertholdia trigona kykenee puolustautumaan lepakoilta poikkeuksellisella tavalla. Se ei tyydy vain piiloutumaan esimerkiksi suojavärityksen avulla kuten monet muut perhoslajit, vaan häiritsee aktiivisesti lepakon kaikuluotausta. Rintakehänsä tymbaalielimen avulla perhonen tuottaa tiheän ultraäänisarjan (jopa 4500 naksahdusta sekunnissa), minkä takia lepakon lähettämät signaalit eivät muodosta selkeää kuvaa kohteesta. Tämän aistiharhan ansiosta Bertholdia trigona ikään kuin muuttuu saalistajalleen näkymättömäksi. Iskiessään lepakko erehtyy perhosen sijainnista, jolloin se pääsee pakoon.
Hämäävä raitakuviointi
Avoimella savannilla mustavalkoiset eläimet voidaan havaita ja tunnistaa jo pitkänkin matkan päästä. Raidat toimivat kuitenkin tehokkaana näköharhana. Kun kokonainen seepralauma ryntää pakoon, yksittäisen eläimen erottaminen muuttuu yllättävän vaikeaksi. Mustien ja valkoisten raitojen korkea kontrastiero tekee liikkeen suunnan ja nopeuden arvioimisesta hankalaa, minkä takia saalistajan on hyvin vaikeaa kohdistaa hyökkäystään.
Petollinen syötti
Pseudocerastes urarachnoides -kyyllä on huomattava piikikäs häntä, jonka toimii tehokkaana houkuttimena käärmeen saalistaessa. Häntä on niin erikoinen, että ensimmäistä löydettyä yksilöä pidettiin pitkään epämuodostuneena persiansarvikyynä (Pseudocerastes persicus). Kyseessä on kuitenkin oma lajinsa, joka elää Länsi-Iranin vuoristossa sekä aavikolla. Ruskeankirjava kyy sulautuu ympäristöönsä häntäänsä lukuunottamatta, jota se liikuttelee ikään kuin elävää saalista. Hännän pullistunut pää ja pitkät ulokkeet saavat sen näyttämään linnun silmissä hämähäkiltä. Se saapuu nokkimaan ”saalistaan” päätyen itse käärmeen ateriaksi. Tällaista saalistusstrategiaa kutsutaan aggressiiviseksi mimikryksi.
Hermoston sekoittava sieni
Claviceps purpurea on kotelosieni, joka kasvaa heinäkasvien (kuten rukiin) tähkissä. Sen itiö jäljittelee siitepölyhiukkasta, minkä ansiosta se pääsee tunkeutumaan suoraan kasvin sikiäimeen. Siellä sieni tuhoaa kasvin alkion ja varastaa siemenelle tarkoitetun ravinnon. Lopulta tähkään kehittyy kova, musta ja sarvimainen rihmastopahka, jota kutsutaan torajyväksi. Se tuottaa hometoksiineja eli torajyväalkaloideja. Nämä myrkyt supistavat verisuonia ja häiritsevät hermoston toimintaa aiheuttaen kouristuksia, pakkoliikkeitä sekä voimakkaita aistiharhoja kuten todentuntuisia hallusinaatioita.
Kavala kutsuvalo
Useimmat tulikärpäslajit käyttävät valosignaaleja apuna houkutellessaan potentiaalisia kumppaniehdokkaita. Photuris-suvun naaraat ovat kuitenkin muuttaneet valonsa tappavaksi ansaksi. Ne matkivat muiden tulikärpästen (kuten Photinus- ja Pyractomena -lajien) kutsuvaloja houkutellakseen niiden koiraita lähelleen. Koiraat saapuvat paikalle kumppanin toivossa mutta kohtaavatkin nälkäisen Photuris-suvun naarastulikärpäsen, joka iskee kiinni ja syö heidät.
Kemiallista propagandaa
Suomessakin yleinen verimuurahainen (Formica sanguinea) on häikäilemätön rosvo, joka on erikoistunut hankkimaan lisätyövoimaa orjuuttamalla muita muurahaisia. Vaikka laji kykeneekin elämään itsenäisesti, sen yhdyskunnat tekevät toistuvasti ryöstöretkiä lähistöllä olevien toisten muurahaislajien pesiin. Hyökkäyksissä avainasemassa ovat verimuurahaisten rauhasistaeritetytasetaatit,joitakutsutaanmyöspropagandayhdisteiksi. Kyseiset kemikaalit saavat puolustavat muurahaiset panikoimaan, jolloin ne eivät enää erota vihollista pesätoverista. Samalla yhdisteet houkuttelevat paikalle lisää verimuurahaisia, jotka hyödyntävät sekasortoa ryöstäessään pesästä toukkia ja koteloita. Ne kuljetetaan verimuurahaisten yhdyskuntaan, jossa ne aikuistuttuaan alkavat palvella kaappaajiaan.
Eliöpalsta
Vap-vap-vappu
Teksti: Olivia Malkki, Pihla Perkkiö & Netta Änkö
Keväiset terveiset tirehtööreiltä! Alkuvuosi on mennytsuper(ehkäjopaliian)nopeastitapahtumien järkkäilyn ja tietenkin opiskeluiden parissa.Tirehtöörit ovat aktiivisesti lämmitelleet vappua varten käymällä erilaisissa tapahtumissa pitkin Suomea. Onreivattuhappobileissä,skimbailtuRukalla,jekkuiltu MYO:n kanssa Alinassa ja maratoonattu Lappeenrannassa. Nyt me tirehtöörit ajateltiin jakaa vähän meidän kevätkuulumisia ja parhaat menovinkit vappuun!
Netta:
Kaikenlaisia kivoja tapahtumia on kyllä riittänyt tähän(kin) kevääseen. Kuitenkin kevään top tapahtumiin pääsee tällä kertaa Wiskin Rukan reissu, terdekauden avannut Hesarin Appro ja kuulemma “Suomen pisimpään wappuun” kuuluva Marathon Monday, vaikka tää tapahtuma oli myös heti vuoden 2025MarathonMondaynjälkeenmunopiskelijaelämän hajottavin opiskelijatapahtuma. Kokonaisuudessaan Lappeenranta tarjosi oikein hauskat 24h.
Kevään yksi tärkeimmistä, ellei kaikista tärkein tapahtuma Vappu on vasta tekemässä tuloaan. Ennen sitä on tulossa jos jonkinlaista vappumeininkiä. On Wappu approa, Tour de Biokeskusta, vappusitsit ja Vappuspåraa.
Mun vappu suosituksena on nauttia erilaisista vappuherkuista ja virvokkeista.Vapun suosikkijuomana mulla toimii kuningatar seltzer, Koffin vibe lonkero ja sininen ihme aka. sokeriton Oshee. Kuitenkin kaikista tärkeimmät suositukset vapulle on nauttia kavereiden seurasta ja tietenkin itse vapun tuomasta tunnelmasta. <3
Huhhuh mikä vappujännä…
Olivia:
Kulunut alkuvuosi on ollut täynnä toinen toistaan parempia ja erityisesti railakkaampia tapahtumia. Vuoden aloitti kertsibileet ja ystävänpäivätapahtumat, joita seurasi lisää sitsaamista ja erinäistä muuta bilettämistä, kunnes Wiskin kuuluisa Rukan reissu kruunasi maaliskuun. Huhtikuu alkoi heti jekkusitseillä, joita on seurannut enenevissä määrin erilaisia vappuunvalmistaviarientoja,kutenaurinkoisessasäässä vietetyt Hesarin Approt ja vuoden pisin yksittäinen
tapahtuma, Marathon Monday, joka koetteli sekä fyysistä että henkistä kuntoa.
Vappu lähestyy huimalla vauhdilla, ja tapahtumia on tulossa koko sydämen kyllyydestä. On approja, sitsejä ja perinteisiä tanssijalan kutkutusta lievittäviä bileitä, mutta myös uutena konseptina tuleva Tour de Biokeskus ja pitkästä aikaa myös Vappuspåra. Tapahtumaa löytyy siis varmasti jokaiseen makuun aivan laidasta laitaan. Itse odotan vapulta eniten kaikkia edellä mainittuja vapputapahtumia, mutta myös aurinkoisesta jalämpimästäsäästänauttimistasekätietystiajanviettoa kavereiden kanssa <3
Mun top3 vinkit vappua varten on se, että pistät ne haalarit minttiin ajoissa, nautit sopivan määrän vappuherkkuja ja simaa unohtamatta myös muita makoisia virvokkeita nedstehukan estämiseksi ja varaat tarpeeksi (ei seltzerin makuista) vissyä vapusta toipumiseen. Mun kulutetuimpia juomia vappuna tulee olemaan perinteinen skumppa ja sen lisäksi uutuustuotteet Lemon Ice Tea Hard Seltzer sekä hyväksi tuotteeksi todettu Hartwallin uutuuslonkero maussa Peach IceTea.
Nyt kyllä vappuinnostus kutkuttelee ja simahammasta kolottaa, onneksi vappu on jo ihan kulman takana <3
Pihla:
Mä oon tänä keväänä vipeltänyt vahvasti reivivarpaan vipatuksen perässä! :3 Lemppareita meidän tapahtumista ovat olleet Kertsireivit ja Happobileet. Kevään tähän mennessä mahtavin tapahtuma oli heittämällä pääsiäisen aikaan Vertaiskulttuuriyhdistys Eldiksen organisoimaDecompression,kolmenpäivänyhteisöllinen Burning Man -tapahtuma <3 Vapulta odotan tietysti ViikinWappuapproja,HelixinWappureivejä,Entropyn Dyyniä, Hämiksen vappua ja rakasta Vappushokkeloamme (erityisesti kunnon shokkelotunnelman huipentumista jatkoilla :P).
Mun menoniksit Wappuun on pitää huolta nesteytyksestä ja säännöllisestä ruokarymistä, niin jaksaa viipottaa! :3 Oon kova varautuja ja mun repusta löytyykin snackienjanesteidenlisäksainakikorvatulpat,lämmintälisävaatettajatoivottavastimyöspiknikalusta!Kunon varautunut kaikkeen, voi heittäytyä flown vietäväksi ja nauttia spontaaniuden suloista täysin rinnoin!! ^-^
Sammalten silittelyä
Teksti: Toimitus – Kuvat: Essi Kumpumäki
Kun elämä vie mehut ja aivot alkava olla liian sulat, on aika lähteä luonnon helmaan metsänpeittoon koskettamaan jotain vihreää. Toimitus otti neuvosta vaarin ja kävi testaamassa parhaat sammalet, joita koskettaa.
Metsäliekosammal
Rhytidiadelphus triquetrus
Katriina: Pehmeä, mut ei märkä, voisi nukkua 3
Suvi: Rapsakka, mut silti pehmee 3
Essi: Ihan okei, ei lemppari 3
Silja: Aika solid 3
3
Kalliopalmikkosammal
Hypnum cupressiforme
Katriina: Voisin elää puunrungossa 5
Suvi: ”Taputan koiraa” - taputellessaan sammalmattoa 5
Essi: Sporofyytit tuntuu hauskalta, miellyttää silmää 5
Silja: Sporofyytti 5, gametofyytti liian jämpti 3
4 Toimitus
4,75
Metsäkerrossammal
Hylocomium splendens
Katriina: Sopivan kostea, patjamatskuu 4
Suvi: Muhku, söpö, loistava nimensämukaisesti, ei niin värikäs kuin
voisi olla 4
Essi: Ihanan pehmeä, oikein pätevä perussammal 4
Silja: Muhku, aika hasu 4
Lehtokarhunsammal
Polytrichastrum formosum
Katriina:Tuoksuu hyvältä, erottuu hyvin muista 5
Suvi: Kauniin värinen, hampaita! 5
Essi: Hauskan näköinen ja pehmeä 4
Silja: Oi, täydellinen tupsakka! 5
4,75
Rahkasammal
Sphagnum sp.
Katriina: Mukavan märkä kuivien jälkeen 4
Suvi: Kauniinvärinen, märkyli,suolla tärkeä,kylmä jamärkä, semisti ahdistusta kun en osaa tunnistaa 4
Essi: On kivempiakin rahkasammalia 3,5
Silja: Aah!Täydellisyys! 5
4
Lehtolehväsammal
Plagiomnium affine
Katriina: Voisi olla märempi, mutta kuiva keli 4
Suvi: Ryttyinen kuvuessa 2
Essi: Ei kiva kosketettava 2
Silja: Kaunismuotoinen 3(jos märempi 4,5)
2,75
Niittyliekosammal
Rhytidiadelphus squarrosus
Katriina: Vois olla muhkeempi, en nukkuis, hyvä tuoksu 3
Suvi: Kannatan tätä nurmikolla 3
Essi:Tylsä ja lonkeroinen 2
Silja: Solideimpii sammalii, mut kosketeltaessa mid 3
2,75
4,5
Isokorallisammal
Ptilidium ciliare
Katriina: Nahkee, hyvä koostumus ja kosteus, ei liian märkä, täydellinen eliö 5
Suvi: Sienimäinen tuntuma, hauskantuntuinen, kaunis väri, ripsikäs! 5
Essi: Nahkee, vitun hienot sporofyytit, äijä on karvanen 5
Silja: Aah, elävä! 5
5
Isomyyränsammal
Atrichum undulatum
Katriina: Hyvät pölyt, voisi olla pehmeempi 3,5
Suvi: Iloinen kasvusto, ei pääse silittämään gametogyyttiä, helmimäinen fiilis (paljon sporofyyttejä), villi itiöpöllähdys 4
Essi: Nii magee pölähdys ja kiva pöllyttää 4
Silja: Pölisee kyl vittuna, ei niin hyvä 3
3,6
Lopputulos
Toimittajien suosikiksi selvisi isokorallisammal huimalla 5pisteellä. Toimituksen porukka voi erittäin lämpimästi suositella sammalretkeä. Sammalet ovat söpöjä ja niitä on hauskaa silitellä. Aurinkoinen sää myös suosi testailijoita ja akut on taas ladattu täyteen!
Kurpat kunniaan
Teksti: Pulli Killunen
Yhteiskunnassamme on rehottanut jo pitkän aikaa lintuvihamielinen ilmapiiri. Tämä kehitys ja lintuvihamielinen kielenkäyttö on saatava loppumaan.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun lintujen nimiä käytetään haukkumistarkoituksiin. Tällainen lintuvihamielinen ilmapiiri ei ole soveliasta nykypäivän iloisessa ja onnellisessa, luonnon monimuotoisuuden tiedostavassa maailmassa. Tämä jatkumo on saatava loppumaan ja lintuviha on kitkettävä maailmasta.
MuistanlapsuuteniAkuAnkanlukemisesta,kuinka säälittävää Akua (lajiltaan kesytetty sinisorsa Anas platyrhynchos f. domestica (muuten, mitenköhän nämä Ankkalinnan sukulaisuussuhteet oikein toimivat, kun Akun serkkuna on kuitenkin Hannu Hanhi (kesyt hanhet ovat ainakin Wikipedian mukaan pääosin lähtöisin merihanhista (Anser anser)) )), haukutaan moniin otteisiin vaihtelevasti taviksi (Anas crecca) ja uiveloksi (Mergellus albellus) sarjakuvan muiden hahmojen toimesta. Haukkujat eivät taida olla tosiorneja, tai ainakaan kovin korkeaa arvosanaa he eivät ole tainneet saada BIO-103-kurssista. Toki sekä ankka, tavi että uivelo kuuluvat sorsiin (Anatidae), mutta oletan, etteivät nämä ilkimykset ole niin tietoisia vesilintujen syvemmästä taksonomiasta, vaan haukkujien motiivina on pilata viattomien vesilintujen maine.
Toinen kauhea muisto lintuja halventavasta kielenkäytöstä kumpuaa fuksivuodelta. Muistan, kuinka Biologian asiantuntija -kurssilla pohdittiin sitä, kuinka kurssipalautepalvelu Norpan, pitäisi oikeasti olla Kurppa (kurssi palaute), mutta kuulemma kurppa ei vain kuulosta niin mukavalta, joten nimeksi oli otettu söpömpi norppa. Urbaanin sanakirjan mukaan kurpan määritelmä ei ole kahlaajalintujen lahkoon (Charadriiformes) kuuluva heimo, josta Suomessa tavataan hyvin yleisesti noin 30 lajia, jotka ovat vaihtelevan kokoisia ja pyöreyksisiä kuovista (Numenius arquata) liroon (Tringa glareola) ja lapinsirriin (Calidris temminckii), vaan ”Epämiellyttävä, vanhahko haahka jonka ikä lähentelee 102”. Tämä suhteellisen nais- (ja lintu-)
vihamielinen määritelmä tuo epätieteellisesti kahlaajalinnun määritelmään jälleen kerran uuden sorsan, haahkan (Somateria mollissima) (en ole varma, onko Aku-raasua joskus haahkoiteltu…), jonka elinikä harvoin taitaa lähennellä yli sadan vuoden rajaa vanhimman suomalaisen rengastetun haahkan ollessa 28 vuotta 7 kuukautta ja 29 päivää vanha, ja vanhimman eurooppalaisen saavutettua 37 vuoden ja 10 kuukauden iän. Ehkä tämän määritelmän tehnyt urbanisti onkin tehnyt hätkähdyttävän löydöksen, että maturoituessaan haahkat muuttuvatkin kahlaajalinnuiksi. Nature-paperia odotellessa…
Suomalaisissa sananlaskuissa ei onneksi ole samanlaista lintuvihamielisyyttä kuin englannin ”To kill two birds in one stone” -sutkautuksessa, joskin ”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla” viittaakin jonkinnäköisiinkannanhoidollisiintoimenpiteisiin.Voi toki olla huolissaan kärsiikö madon nappaava aikainen lintuunettomuudesta,muttasenytonvainlinnunihan oma taitotasollinen ongelma (engl. skill issue), eikä niinkään meidän vaatimattomien ihmisten autettavissa.
Aku Ankka -tarinoidenkin lietsomassa lintuvihamielisyydessä surullisinta on, että viha kohdistuu viattomiin ja usein ulkonäöltään upeisiin lintuihin. Uivelohaukkumasanana saa pitämään uiveloita, jotka ovat kaikkien yksimielisestä mielipiteestä ihan vitun hurjanja upeannäköisiä lintuja, säälittävinä ja jotenkin huonoina. Emme saa antaa tämän kärsimyksen levitä enää laajemmalle. Käyttämällämme sanastolla on merkitystä. Meidän pitää kääntää lintuviha päälaelleen ja äkkiä!
Kirjoittaja on nöyrä lintujen puolestapuhuja ja monien kriteerien puolesta todellinen ornitologi (https://www.is.fi/ asuminen/art-2000011867574.html, https://www.is.fi/ asuminen/art-2000011608423.html).
Mysteeripeli
Tämän erittäin jännittävän mysteerin kokonaan ratkaisemalla saat ohjeet miten arvoitus jatkuu. Onnea ratkomiseen!
Hqaonz Ngrgplnyg
Ohjeet: pää + tää + numerot = vastaus
1. Perustettu 1887
2. 7!
3. Näitä on kolme.Tiedät mikä on kyseessä. _ _ _ _ _ _ _ _ _
4. Mistä on löydetty kumpulan kartanon edustalla oleva ruskea kivi?
5. Laskeutui maahan 11.4?
6. Mikä on presidentillä kaulassa? _ _ _ _ _
7. 1640Tämä vihje ei liity tehtävään!
8. HY päärakennus, mutta kuka löytyy portaikosta? Eikä ole torttu-ukko tällä kertaa. Rintakuvaa haetaan.
9. niemi, mutta minkä katon alla kasvaa inkivääri?
10. g1, a1, h1, c2, __
11. Ketäiskus Pykälä Loki
12.Taiteen ystäville: Missä on lempifossiili, arkimusta, pilvimaali?
13. Annaniemi
14. Mikä on suunta johon nuoli Rautatientorilla osoittaa?
Puuhanurkka
Wingspan-horoskooppi
Teksti ja kuvat: Silja Kiljunen
Pikkulinnut lauloivat, että on taas on aika ennustaa tulevaa... Tähän apuna toimivat Wingspan-lintulautapelin kortit. Jokaista horoskooppimerkkiä kohden nostettiin yksi lintukortti. Tämän kortin linnun ominaisuudet, kuten pistemäärä, pesätyyppi, erityisominaisuudet ja hauskat faktat kertovat jokaiselle tulevan ajan ennusteen. Lisää lintujen ominaisuuksista pelissä saat esimerkiksi Wingsearch-sivustolta tai itse pelistä!
Härkä (21.4.–20.5.)
Maakotka (Aquila chrysaetos) 8 1
Liidät korkealla tavoitteissasi, mutta varo ylikuormitusta. Olet suorittanut pitkään asioita huippupedon lailla ja onnistuminen on seurannut onnistumista. Suoriudut kaikesta todella hyvin, mutta varo ettei lautasellasi ole liikaa.
Oinas (21.3.–20.4.)
Muuttohaukka (Falco peregrinus) 5 2
Saavutat tavoitteistasi todella nopeasti ja elämäsi menee kuin kiitäen. Vaikka kiitosi tuottaa hyviä tuloksia, varo ettet liiku elämässäsi liian nopeasti!
Välillä kannattaa vähän hidastaa ja muistaa katsella maisemia, vaikka produktiivisuus kärsisikin. Joskus on hyvä ottaa rennosti!
Kaksonen (21.5.–21.6.)
Harmaatiainen (Baeolophus ridgwayi) 4 3
Edessäsi on vaikeampia, hyytävän talven kaltaisia aikoja. Varastoi voimavarojasi tulevaa koitosta varten. Hyvän valmistautumisen ansiosta selviät tulevasta hyvin!
Rapu (22.6.–22.7.)
Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) 5 2
Käytät paljon voimavarojasi asioiden piilotteluun, mikä käy ajan mittaan raskaaksi. Elämä toki hymyilee, mutta pinnan alla on jännitystä. Muista ystävät, jotka ovat vierelläsi, ja tukevat sinua, vaikka sinulla olisikin vaikeaa.
Leijona (23.7.–22.8.)
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 4 3
Olet sotkeutunut ihmissuhdekiemuroiden s(h)okkeloon. Toimit hyvänä wing-personina kavereillesi, ja saat tämän toiminnan kautta myös itsellesi uusia tuttavia. Elämäsi menee oikein mukavasti, ja uudet tutut tuovat lisämaustetta muuten hiljaiseen elämääsi.
Neitsyt (23.8.–22.9.)
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) 4 5
Elämässäsi menee hyvin, mutta osa ansiosta saattaa olla muiden siivellä menoa. Kannattaa muistaa kiittää kavereita kaikesta yhteistyöstä mitä teette! Tulevaisuutesi on loistava, kuten tähti pesänäsi.
Horoskooppi
Horoskooppi
Skorpioni (23.10.–22.11.)
Naukumatkija (Dumetella carolinensis)
5 3
Tuntuu että olet elänyt elämääsi toisten ihmisten ehdoilla ja toisia mukaillen. Jotta kukoistat parhaiten, koeta keksiä mitä itse todella haluat välittämättä muiden mielipiteistä. Kannattaa kokeilla jotain rauhoittavaa omaa tekemistä, käy vaikka kissakahvilassa. Miu mau!
Vaaka (23.9.–22.10.)
Huppukerttuli (Setophaga citrina)
7 3
Sinusta tuntuu, että elämäsi on matalaa ja ei kovin loistokasta. Olet kuitenkin aivan väärässä, onnistut tavoitteissasi loistavasti vaikket laitakaan suurta panosta tekemiseesi. Kaikki muut ihailevat suoriutumistasi ja elämääsi.
Jousimies (23.11.–22.12.)
Kyyhkyhaukka (Astur cooperii) 3 2
Osaat yllättää hienoilla ideoillasi ja päähänpistoillasi. Metsäretket hellivät mieltäsi, ja elämäsi menee ihan hyvin, eikä niin risaisesti.
Kauris (23.12.–19.1.)
Rubiinipartakolibri (Calypte anna)
4 2
Olet kiireinen, mutta aherruksesi palkitaan! Varo kuitenkin liiallista rasitusta, olet vain pieni ihminen (vaiko sittenkin lintu). Kannattaa olla avoin kaikelle tulevalle. Säihkyt ja kaikki huomaavat upean ulkomuotosi.
Vesimies (20.1.–19.2.)
Mäntypunavarpunen (Haemorhous cassinii) 4 3
Elämääsi avautuu uusia mahdollisuuksia. kannattaa tehdä valinnat huolella, sillä niillä on merkittäviä vaikutuksia tulevaisuuteesi, joskin vaikuttaakin että valinnasta huolimatta elämäsi tulee menemään oikein hyvin.
Kalat (20.2.–20.3.)
Punakardinaali (Cardinalis cardinalis)
3 5
Elämäsi on kuin juhlaa, joskin se onkin vähän arkista. Ihan kuin joulu olisi tullut etuajassa, mutta ne taitavatkin olla vain sitsit. Laulu alkaa kutkuttaa kurkussa heti kun kaislikossa alkaa suhista. Viini virtaa ainakin marjojen menekistä päätellen, ja pesänmuotoisesta maljasta voi naukkailla vaikka mitä. Ole kuitenkin varovainen, ettet ajaudu liian pitkälle radalle.
Horoskooppi
Repäisyt
Repäisyt
Koonnut: Toimitus
”Moneltako teil oikeen loppuu oppitunnit?”
Fuksi kysyy perustavanlaatuisia kysymyksiä kertsihengareilta
”Sulla on vaan kookas, mulla on valtava.”
Sähköpostikoot mietityttää
Alma N.:”Voiko joku auttaa meitä mysteerissä, mikä on "goon"?”
Onni P.: ”Se on gin!”
Happobileiden kirjanpidon koodinpurkua
”Tää baku ois aika hot, otan kyselemättä sen piluksesta kiinni.”
Tintti K. pohtii bakteerien horisontaalista geenisiirtoa
”Toimiva orgasmi oli niistä yks!”
Halkon alussa mietitään uusia opintokokonaisuuksia
"Minulla on syvien märkänäytteiden tutkimisen doktoraatti."
Kertsin tohtori Gerhard lesoilee
"Eiks paska oo vaan ihmisen hunajaa?"
Lassi K. ja eritteet
Ilja A.: ”Onks naurulokeilla jotku soidinmenot?”
Tintti H. ja Emilia L. (yhtä aikaa): ”Nadulla?”
Kertsillä väärin kuultua
”Nadu-setä on kyllä vaarallisen lähellä namusetää.”
Onni P. mietiskelee
”Se on niin vihreä, märkä ja kostea! Ja siinä on niin ruskeat ajourat! Mun sisäinen hanhi kyl #laskeutuis tolle!”
Onnellinen orni nähdessään täydellisen pellon
"Se vois olla semmonen kakkossisäänkäynti hupitarkoituksia varten!"
Lauri P. hypoteettisesta avattavasta kertsi-ikkunasta
”Mä oon yrittäny olla niin Riikka Purra kuin mahdollista.”
Kirjanpitäjä miettii budjettia
"Pelkkää esileikkiä joka johtaa hedelmöitykseen."
Sammakkojen ulkoisen hedelmöityksen analyysiä
"Lapasorsa-69 ois kyl mielenkiintoisen näkönen."
Orni B. mietiskelee
Lähetä toimitukselle terkut ja repäisyt e-lomakkeella
kyhmyjoutsen pikkujoutsen laulujoutsen tundrametsähanhi tundrahanhi merihanhi kanadanhanhi valkoposkihanhi ristisorsa haapana harmaasorsa tavi sinisorsa jouhisorsa lapasorsa punasotka tukkasotka lapasotka haahka alli mustalintu pilkkasiipi telkkä uivelo tukkakoskelo isokoskelo pyy teeri fasaani kaakkuri kuikka silkkiuikku härkälintu mustakurkku-uikku merimetso kaulushaikara jalohaikara harmaahaikara maakotka merikotka ruskosuohaukka sinisuohaukka kanahaukka varpushaukka hiirihaukka piekana isohaarahaukka ampuhaukka sääksi tuulihaukka nuolihaukka
luhtakana liejukana nokikana kurki pikkukuovi meriharakka töyhtöhyyppä pikkutylli tylli kuovi punakuiri merisirri rantasipi metsäviklo mustaviklo valkoviklo liro
punajalkaviklo lehtokurppa jänkäkurppa taivaanvuohi merikihu riskilä ruokki
etelänkiisla räyskä kalatiira lapintiira pikkulokki
naurulokki
kalalokki
selkälokki
harmaalokki
merilokki
kesykyyhky uuttukyyhky sepelkyyhky turkinkyyhky huuhkaja sarvipöllö suopöllö harmaapäätikka palokärki
käpytikka pikkutikka kangaskiuru kiuru
haarapääsky räystäspääsky metsäkirvinen niittykirvinen
luotokirvinen keltavästäräkki västäräkki pajulintu tilhi peukaloinen rautiainen tulipäähippiäinen punarinta mustaleppälintu kivitasku mustarastas räkättirastas laulurastas punakylkirastas kulorastas tiltaltti hippiäinen viiksitimali sirittäjä pyrstötiainen sinitiainen talitiainen kuusitiainen töyhtötiainen hömötiainen pähkinänakkeli puukiipijä isolepinkäinen närhi harakka naakka varis korppi mustavaris kottarainen varpunen pikkuvarpunen peippo järripeippo viherpeippo tikli vihervarpunen hemppo urpiainen pikkukäpylintu isokäpylintu punatulkku pensaskerttu keltasirkku pajusirkku
