Issuu

Ristiriidat

2/2018

2/2018 54. vuosikerta Päätoimittaja Alexandra Zakharova alexandra.zakharova@helsinki.fi Toimitussihteeri Julius Ulpovaara julius.ulpovaara@gmail.com Muut tekijät Hilla Mäkinen, Pirta Palola, Reena Karvonen, Ella Nippala, Joni Ollonen, Viivi Halonen, Matti Leponiemi, Heikki Hänninen, Vitali Razumov, Aliisa Hartus, Jani Lehto, Anni Kuivalainen, Liina Laukkanen, Akateemiset alkoholistit, Roope Nykänen, Rasmus Huotari Ulkoasu ja taitto Hilla Mäkinen, Jasmin Kemppinen, Viivi Halonen, Vitali Razumov, Aliisa Hartus, Oona Käyhkö, Liina Laukkanen, Roope Nykänen, Rasmus Huotari Kansi Julius Ulpovaara Logo Anni Virolainen Paino Bookcover Oy, Espoo Painos 150 kpl

ISSN-L 1458-4115 ISSN: 1458-4115 (painettu)

Sisällysluettelo 4

Ajankohtaista: Y liopistoalan TES-neuvottelut Varjo-Ahvis Happobilefiilistelyä

Kortisoli stressissä ja oppimisessa

Tiede rauhanrakentajana

Naisen matka akatemiaan

Henkilökuva: Harry Federley

Symbiontin sisällissotahaastattelut

Loputtoman kauniit loiset

Vieraskynä: Heikki Hänninen

Kisupalsta

Viinipalsta

PJ-palsta ja biotaide

Opintovastaavan palsta

Tirehtöörin palsta

Noroskoopit

Repäisyt

ISSN: 2323-7783 (näköisversio internetissä) Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Symbiontti 2/ 2018

Ihmisoikeudet – ristiriitojen keskittymä Teksti & kuvitus: Alexandra Zakharova

Huhtikuu 2018

tapaan ihmisoikeudet pitävät lajimme muun eliökunnan yläpuolella, koska Raamatun mukaan ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa” (1 Moos 1:27). Nykyään on kuitenkin yleistä olla humanisti ja ateisti samaan aikaan. Räikein esimerkki näiden vastakohtien kohtaamisesta samassa ajatusmaailmassa lienee Christopher Hitchens (1949– 2011), vannoutunut ateisti ja yhtä harras humanisti. Ihmisoikeuskäsitteen samanaikainen ristiriitaisuus ja tärkeys selittänee, miksi maahanmuuttokeskustelu tapaa olemaan niin tulenarkaa. Jos kaikilla ihmisillä on samat perusoikeudet, ei ole mitään merkitystä sillä, miten pakolaistulva vaikuttaa EU:n talouteen ja turvallisuuteen. Jos pakolaisilla ei ole perusoikeuksia, niin joko perusoikeuksia ei ole kenelläkään, jolloin koko länsimainen oikeusjärjestelmä on turha, tai perusoikeuksia on vain rajatulla joukolla ihmisiä. Jälkimmäinen johtopäätös osoittautuu yhä suositummaksi. Kuitenkin kerran kun ihmisoikeuksia rajataan länsimaille, heikkenee niiden uskottavuus myös länsimaisessa yhteiskunnassa. Ihmisoikeuksien heiketessä taas rappeutuu yhteiskunnassa vallitsevan järjestyksen uskottavuus. Kyseisen järjestyksen tilalle tulevasta maailmasta voitaisiinkin mahdollisesti puhua post-apokalyptisena.

Lähteet HS.fi (25.3.2018) ”Kissat ovat arvokkaampia kuin köyhät ihmiset ...” URL: www.hs.fi/sunnuntai/art2000005615727.html Harari, YN (2015) ”Sapiens: A Brief History of Humankind”, Harper Perennial Hitchens, CE (2007) ”God Is Not Great: The Case Against Religion”, Atlantic Books Salisbury Cathedral (2017) ”Magna Carta” URL: www.salisburycathedral.org.uk/magna-carta

Pääkirjoitus

obert Mercer on amerikkalainen miljardööri, republikaani ja elitisti. Mercerin mielestä kissat ovat arvokkaampia kuin köyhät ihmiset, sillä ne tuottavat iloa rikkaille ihmisille; ihmisen arvon vuorostaan määrittää vain hänen omaisuutensa rahallinen arvo. Maaliskuun lopussa Helsingin Sanomat on julkaissut Merceristä henkilökuvan saaden aikaan pienehkön paskamyrskyn. Nykypäivän länsimaissa ihmisyksilöön on näet tapana liittää itseisarvo, joka pätee toimeentulotasosta riippumatta – ihmisoikeudet. Näiden kyseenalaistaminen ei käy helposti – ja hyvä näin. Turha on kuitenkin kiistää: Mercerin päätelmä siitä, että ihminen on vain ja ainoastaan ansaitsemansa rahan arvoinen, on vähintäänkin yhtä pätevä kuin väite, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat arvokkaita sellaisinaan. Biologisesta näkökulmasta voidaan olettaa, että kissa on lajina ihmistä arvokkaampi, yhtä hyvin kuin toisinpäin. Kaikki nämä ovat sopimusasioita, joille ei ole vastinetta fysikaalisessa maailmassa. Se ymmärrys, että ihmisoikeuksia ei ole todellisuudessa olemassa, ei kuitenkaan estä meitä edistämästä niiden noudattamista, samoin kuin se tosiseikka, että pankit omistavat vain murtoosan rahastaan käteisenä, ei estä Merceriä uskomasta rahan voimaan. Kummassakin tapauksessa uskonasia tekee miljardeista elämistä parempia. Sapiens-bestsellerin kirjoittaja Yuval Hararin mukaan ihmisoikeudet ovat esimerkki kuvitteellisesta järjestyksestä – abstraktista käsiteryhmästä, joka saa suuret ihmisjoukot tekemään yhteistyötä ja on osasyy nykyihmisen menestykseen. Ihmisoikeudet polveutuvat 1200-luvulta, jolloin Englannissa säädettiin Magna Cartana tunnettu lakikokoelma. Nykypäivään mennessä oikeudesta elämään, itsemäärämisoikeudesta ja sananvapaudesta on muodostunut länsimaisen yhteiskunnan tärkeimpiä tukipilareita. Mercerin kaltaiset ajattelijat horjuttavat näitä tukipilareita, mikä selittää, miksi hänen ulostulonsa herättävät voimakkaita tunteita. Ihmisoikeudet eivät ole vain uskonasia vaan alun perin kirjaimellisesti uskonnollinen käsite. Humanismin idea, jonka mukaan ihmiset ovat tasa-arvoisia, on kaiku Vanhan Testamentin Jumalasta, joka ”ei ole puolueellinen eikä häntä voi lahjoa” (5 Moos 10:17). Samaan

Uutisia ja ajankohtaista

Ajankohtaista

Koonnut: Alexandra Zakharova

Luonnonsuojeluapuraha myönnetty

Biosfäärin Kurssiwiki on vihdoin täällä!

21.2.2018 pidettiin Symbioosi ry:n sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa päätettiin luonnonsuojeluapurahan myöntämisestä Vaelluskala ry:lle Haaganpurolla tehtäviin kunnostustalkoisiin, Vanhankaupungin kulttuuriekologinen klubi ry:lle perinnemaisemahankkeeseen Vanhankaupunginselän Kuusiluodossa ja jo vakiintuneen perinteen mukaan kalasääskimies Raimo Uusitalolle.

Kurssiwiki tarjoaa keskustelualustan kursseihin liittyen, ja siellä on mahdollista kommentoida, kertoa ja saada tietoa kurssien sisällöstä ja toimivuudesta. Kurssiwikin avulla saadaan normaalisti suullisesti kulkeva tieto kaikkien saataville. Sivustolla aktiivinen rooli on opiskelijoilla, joten nyt kaikki kipin kapin tutkimaan sivustoa ja kommentoimaan kursseja! Kurssiwiki löytyy osoitteesta: query.enable.fi/kurssiwiki

Vaellusmielisille on perustettu SymbErä Kevätkokouksen tuloksena on päätetty perustaa Symbioosin eräjaosto eli SymbErä. Kuka tahansa Symbiontti voi liittyä kerhon jäseneksi ja tulla näin symberäilijäksi. Tiedotus ja ideointi tapahtuu SymbErä-nimisessä Facebook-ryhmässä. Ryhmällä ei tällä hetkellä ole varsinaista vetäjää, joten innokkaat ehdokkaat ovat tervetulleita. SymbErän ensimmäinen eksku järjestettiin Sipoonkorpeen lauantaina 3.3.2018. Huhu kertoo, että myös metsäsitsit olisivat tulossa...

Happobiletoimikunta suoriutui tehtävistään loistavasti Happobileet vol. 9 pidettiin 16.3. avaruusseikkailun tunnelmissa. Kiitos järjestäjille! Ks. s. 9.

Yliopistoalalla taas erimielisyyksiä Yliopistoalan TES-neuvottelujen erimielisyydet huipentuivat 27.2.2018 Helsingin yliopiston lakkoon. Uusi TES-sopimus hyväksyttiin 6.3.2018. Ks. ss. 5–6.

Pelikikat pitivät historian ensimmäisen Symbioosin munajahdin Munia jahdattiin 4.4.2018. Pelikikkojen varaamista munista kaikki tiettävästi päätyivät nälkäisiin suihin. Parhaimmat lelut tulivat odotetusti Kinder-munista.

Mikrovilluksen BiTa on takana Joensuun opiskelijajärjestö Mikrovillus ry:n isännöimä Biotieteilijöiden Tapaaminen on järjestetty 6.–8.4.2018. Ohjelmaan sisältyi rastiolympialaisia, luentoja ja opastettuja kierroksia, kuten vierailuita Edible Insect -laboratoriossa ja spektroskopialaboratoriossa.

Rehtorihaku etenee Yliopisto on järjestänyt kaikille avoimen rehtoriehdokkaiden haastattelutilaisuuden 12.4.2018. Alustavasta karsinnasta haastattelutilaisuuteen selviytyivät Jukka Kola (MMT), Liisa Laakso (VTT), Sari Lindblom (FT), Jari Niemelä (FT) ja Outi Vaarala (LKT). Hallituksen tavoitteena on valita rehtori 25.4.2018.

Symbiontti 2/ 2018

Tulevia tapahtumia Teksti & kuvitus: Alexandra Zakharova

Huhtikuu

Kesäkuu

20.–22.4. Ahvenanmaan linturalli Ralliin osallistuu yli 200 lintuhullua, tai ainakin tapahtuman ajaksi lintuhulluksi tulevaa, biologia. Jos haluat pitää varjo-Ahviksen kertsisohvalta, katso s. 8.

Kenttiksiä! 4.–15.6.2018 Elinympäristöt ja lajisto -kurssin kenttäjakso Lammilla

Toukokuu

26.6.–5.7.2018 Subarktinen ekologia Kilpisjärvellä 23.–29.7.2018 Saariston ekologian kenttäosuus Tvärminnessä. Kurssia järjestetään nykyisessä muodossaan viimeistä kertaa.

Ajankohtaista

1.5. Vappushokkelo Tänä vuonna shokkeloradan valloittavat hirmuliskot. Shokkelopurun jälkeen jatkot!

24.–29.6.2018 Tunturikasvit ja kasvillisuus Kilpisjärvellä

Tvärminnen juhannus Tarkat päivämäärät tulossa kevään aikana.

Huhtikuu 2018

Me olemme yliopisto Teksti & kuvitus: Alexandra Zakharova

6.3.2018 yliopistoalalle syntyi uusi työehtosopimus (TES), jonka katsotaan korvaavan edeltävä, 31.1.2018 rauennut versionsa. Uuden TESin syntyä edelsivät erimielisyydet, joiden huipentumaksi nousi Helsingin yliopiston lakko 27.2.2018. Alla on yleistajuinen selvitys TES-neuvottelujen kulusta ja lakon merkityksestä yliopistomaailmassa.

Ajankohtaista

den palkankorotuksista huomattavasti halvemmalla kuin muut työnantajat lähes kaikilla sopimussektoreilla. Sen sijaan palkkausjärjestelmän uudistuksen Sivista piti pääprioriteettinaan. ”Sivistystyönantajat kuvittelivat, että valtakunnansovittelijan pöydässä voidaan rakentaa palkkausjärjestelmä. Sivista ei halunnut oikeastaan keskustella mistään muusta kuin palkkausjärjestelmästä ja vasta hyvin loppuvaiheessa päästiin keskustelemaan sopimuskaudesta. Sovittelija joutui sitten tekemään sovitun ehdotuksen hyvin viime vaiheessa, oltiin neuvoteltu jo yöhön asti.” Sovintoesitys oli ylimalkaisesti yleisen linjan mukainen, joskin kustannusvaikutuksiltaan hieman alempi. Ongelmana oli muun muassa se, että palkankorotukset oli sidottu palkkausjärjestelmän muutoksen tekemiseen. ”Eli siellä oli järjestöjen puolelta pantu aika paljon panoksia työnantajan hyväksi, voi sanoa että Sivistystyönantajille tämä oli win-win-tilanne, että joko he saavat sen uuden palkkausjärjestelmän tai sitten säästävät rahaa, koska nämä palkankorotukset ja tekstit oli siihen sidottu,” selitti Nieminen lakkopäivänä pidetyssä PopUp Strike Talks -tilaisuudessa. Esityksen suotuisuudesta huolimatta Sivistystyönantajat kaatoi sen. ”Sovintoehdotus ei riittävällä tavalla huomioinut työnantajan tavoitteita ja tilannetta,” kuuluu Sivistan tiedote. – ”Sovintoehdotuksen hylkääminen on erittäin valitettavaa, mutta Sivistystyönantajat ei nähnyt tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa.” Neuvottelujen kaatumisesta seurasi työtaistelu, jonka tavoitteena oli Sivistan painostus tehokkaampaan yhteistyöYliopiston henkilökunnan mielenosoitus 27.2.2018 Porthanian edessä. hön. Sivista pahoittelee

yöehtosopimus (TES) on työnantajaliiton ja ammattiliiton solmima yleissopimus, jossa linjataan alan työehdoista, kuten vähimmäispalkoista ja työajoista. TES laaditaan määräaikaiselle sopimuskaudelle, joka kestää yleensä yhden tai useamman vuoden ja jonka rauettua sopimus on uusittava huomioiden muun muassa yleisölinjan mukaiset palkankorotukset. Yliopiston yleisessä työehtosopimuksessa vähimmäispalkat määräytyvät palkkataulukon mukaan, johon sisältyy yhdeksän suoritustasoa ja yli kymmenen vaativuustasoa. TESin sisältämät linjaukset arvioinnin tekemiseen kuin myös palkkaluokitteluunkin liittyen ovat saaneet kritiikkiä. Näin tammikuun 2018 TESneuvottelujen päätavoitteiksi nousi vähimmäispalkkojen päivitys sekä palkkausjärjestelmän uudistus. Neuvottelujen alkaessa näytti siltä, että työnantajaosapuoli, Sivistystyönantajat ry (Sivista), ei ollut halukas kuuntelemaan työntekijäosapuolta, jota yliopistoalalla edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Niemisen mukaan Sivistystyönantajat halusivat päästä seuraavan sopimuskau-

Symbiontti 2/ 2018

Oire kroonisesta sairaudesta Lakko ei ollut pelkästään ilmentymä ajankohtaisista ristiriidoista vaan myös oire kroonisesta sairaudesta. Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen syyttää pitkäaikaisista ongelmista vuosina 2009–2010 säädettyä Yliopistolakia ja kertoo rikkovansa täten tabua. Kekkosen mukaan negatiivisia muutoksia ei uskalleta liittää Yliopistolakiin. ”Mielestäni aivan tärkein asia on se, että demokratiaa, kolmikantademokratiaa, on ajettu alas. ... Olemme

Huhtikuu 2018

myös viimeisen kahdeksan vuoden aikana nähneet työhyvinvoinnin olennaisen laskun, taloudellisia leikkauksia, henkilöstön supistamisia perusteilla, jotka eivät ole pitäviä ja joihin liittyy oikeudellisesti kyseenalaisia ilmiöitä – oikeudenkäyntejä on vireillä ja niitä on edelleen tulossa. Toisin kuin Opetus- ja kulttuuriministeriö väitti, autonomia on tosiasiassa kaventunut, ihmisten ohjailu on vahvistunut ja yliopistojen sisällä henkilöstön autonomia opetuksen suunnittelussa on myös kaventunut.” Kekkonen on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen: ”Pieniä positiivisia signaaleja, heikkoja signaaleja, mutta ilmassa kuitenkin. ... Meillä on taas sellainen johto, joka nousee Opetus- ja kulttuuriministeriön määräilyä ja ohjailuvaltaa vastaan ja ottaa sellaisen roolin mikä kuuluu maan johtavalle yliopistolle ja kaikille yliopistoille, jotka muodostavat sen kokonaisuuden. Meidän pitää olla yhdessä sitä vastaan, niitä vastaan, jotka ovat yliopistotoiminnan edellytyksiä heikentäneet.” Uusi TES on jättänyt osapuolensa ainakin pintapuolisesti tyytyväisiksi. Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yhteensä 3,45 prosenttia, mikä vastaa yleistä linjaa. Neuvotteluissa paljon kitkaa aiheuttanut työnantajan voimakkaasti ajama palkkausjärjestelmän uudistaminen siirretään työryhmän valmisteltavaksi. Myös Sivistystyönantajat kertoo lopputuloksen vastaavan työnantajan odotuksia.

Lähteet Sivistystyönantajat ry (27.2.2018) ”Sivistystyönantajat hylkäsi yliopistoja koskevan sovintoehdotuksen – palkansaajajärjestöiltä uusi lakkovaroitus” URL: www.sivistystyonantajat.fi/ajankohtaista/Sivistystyonantajat_hylkasi_yliopistoja_koskevan_sovintoehdotuksen___palkansaajajarjestoilta_uusi_lakkovaroitus_419.html Sivistystyönantajat ry (6.3.2018) ”Yliopistojen työriidan sovintoesitys hyväksytty – palkkausjärjestelmän uudistus etenee” URL: www.sivistystyonantajat.fi/ajankohtaista/Yliopistojen_tyoriidan_sovintoesitys_hyvaksytty___ palkkausjarjestelman_uudistus_etenee_426.html Loimu ry (6.3.2018) ”Sovintoehdotus yliopistojen työehtosopimuksesta hyväksytty” URL: www.loimu.fi/ uutiset/589/sovintoehdotus_yliopistojen_tyoehtosopimuksesta_hyvaksytty PopUp Strike Talks (27.2.2018 Vanha Ylioppilastalo)

Ajankohtaista

lakon yhteydessä julkaisemassaan tiedotteessa vahinkoa, jota aiheutui lakosta ”sijaiskärsijöille” eli Helsingin yliopiston ja Viikin normaalikoulun opiskelijoille. Helsingin yliopisto oli ainut yliopisto, joka ehti osallistua työtaisteluun, sillä muiden yliopistojen lakot oli suunniteltu 7.3. ja 14.3. mutta peruuntuivat uuden esityksen hyväksymisen myötä. Yliopiston hallituksen jäsenet Thomas Wallgren ja Jukka Kekkonen osallistuivat lakon puhetilaisuuksiin kritisoiden yliopistoalan nykyistä johtokulttuuria. Yliopistolain 14. pykälän mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston toiminnan keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Toisin kuin laissa linjataan, TES-neuvottelujen Helsingin yliopiston edustajat Esa Hämäläinen ja Tiia Tuomi eivät saaneet hallitukselta minkäänlaista ohjeistusta neuvotteluihin. Wallgren pitää tämän vakavana laiminlyöntinä, johon hän itsekin hallituksen jäsenenä on syyllinen. Laiminlyönti on sitä vakavampi huomioiden, että Hämäläinen on Sivistan hallituksen jäsen ja Tuomi on Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ry:n varapuheenjohtaja, joten heidän henkilökohtaiset intressinsä tuskin vastaavat työntekijäosapuolen intressejä. ”On toki mahdollista, että Hämäläinen ja Tuomi ovat kulisseissa määrätietoisesti toimineet vastuullisen työnantajapolitiikan puolesta ja äänestäneet enemmistöä vastaan ja sovittelija Janne Metsämaan ehdottaman työehtosopimuksen hyväksymisen puolesta. Jos näin on tapahtunut, Helsingin yliopiston hallituksenkin, itse asiassa myös minun toimimattomuuteni on paremmin puolustettavissa,” Wallgren pohtii. Konteksti huomioiden pohdinta kuulostaa sarkastiselta. Sivistaa Wallgren parjaa säälimättä: ”Sivistan röyhkeä käyttäytyminen ja ylimielinen asenne työntekijöiden varsin oikeutettuja esityksiä kohtaan syventää entisestään luottamuspulaa maamme yliopistoissa vieden työyhteisön ilmapiirin erittäin koville pakkaslukemille.”

Mikä lintu olisit? Teksti & kuvitus: Liina Laukkanen

Ahviksen kunniaksi kiteytimme joitain lintuystäviämme lyhkäisiksi kuvauksiksi. Harvinainen helmi vai tavallinen tintti, etsi itsesi ja kaverisi tästä sulkavasta joukosta ja virittäydy keväiseen tunnelmaan!

Helmipöllö • • • •

Talitiainen

Ajankohtaista

• • • •

Smol Kaikkien kaveri Tykkää palloilulajeista (ja palloilusta) Aina valmis beer pongiin

Naurulokki • • • •

Avosetti

Rakastaa merta Syö roskaruokaa Nauraa omille vitseilleen Huutaa sitseillä tempo

• • • •

Mustarastas • • • •

Laulaa suihkussa Disney-fani Toivoton romantikko Rakastaa juoruja

Ei nuku koskaan Stressaantunut Aina nenä kiinni kirjassa Osaa The Roomin ulkoa

Fab Kahden tunnin aamurutiinit Erikoiskahvien ystävä Huono rytmitaju

Kalasääski • • • •

Ottaa itsensä liian vakavasti Porukan urheilija Katse kaukana tulevaisuudessa Ei ymmärrä meemejä

Symbiontti 2/ 2018

Vieras planeetta: Happobileiden fiilistelyä Teksti: Alexandra Zakharova – Kuvitus: Saku Mattila

Elina N. ja Kaisa O. Bye bitch -avaruusaluksensa vieressä.

Hanna T. a.k.a. DJ hapan korppu – yksi tilaisuuden musiikkivastaavista. Bileväkeä.

Huhtikuu 2018

Ajankohtaista

Kotoisan maapallomme pääjalkaiset ja karhukaiset loivat kosmista tunnelmaa yllättävän hyvin.

Aivot ja stressi – kortisoli stressissä ja oppimisessa Teksti & kuvitus: Hilla Mäkinen

Kevät on monille sitä kaikkein stressaavinta aikaa. On tenttejä ja pääsykokeita, kaikenlaisia lopputöitä, viimeinen rutistus ennen kesälomien alkamista. Stressi voi olla hyvää tai huonoa. Lähestyvä tenttiviikko saattaa aiheuttaa huonoja yöunia ja kipristyksiä vatsanpohjassa tai sitten tehokkaan mielentilan, jonka aikana tuntuu saavan aikaiseksi erittäin hyviä tuloksia. Haitallista stressi on silloin, kun se on pitkäaikaista tai jatkuvaa. Oleellisessa osassa stressin syntymisessä on kortisoli sekä useat aivoalueet ja sympaattinen hermosto. Tiedostamalla stressin syyt voimme pienillä muutoksilla ympäristössämme sekä omassa toiminnassamme ja ajattelutavoissamme vaikuttaa siihen millaista stressiä koemme.

iikolla 11 vietettiin kansainvälistä aivoviikkoa. Siihen liittyen Porthaniassa pidettiin 13.3. yleisötilaisuutena Stressi ihmisen elämänkaarella -seminaari, joka koostui kolmesta luennosta sekä posterinäyttelystä. Luennoimassa olivat biolääketieteen professori Pertti Panula, aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologian akatemiaprofessori Katri Räikkönen. Tapahtuman olivat järjestäneet Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Aivot & Mieli -tohtoriohjelman kanssa yhdessä Suomen Aivosäätiö sr, Suomen Aivotutkimusseura ry sekä Suomen Aivot ry. European Brain Councilin mukaan jopa neljäsosa terveydenhoitokuluista menee aivoperäisten sairauksien hoitoon, ja aivoviikolla halutaan lisätä tietoutta aivosairauksia ja aivojen terveyttä edistäviä keinoja kohtaan. Stressiä on hankala hoitaa täsmällisesti, sillä sen syntyyn vaikuttavat hormonit, jotka ovat elämälle välttämättömiä jokapäiväisessä elämässä. Stressi ei myöskään synny tarkalleen missään tietyssä aivojen osassa, vaikka aivoista on löydettävissä tiettyjä ”stressialueita”, kuten otsalohko, mantelitumake ja hippokampus.

Kortisoli – hyvä, paha hormoni Kortisolia tarvitaan päivän aikana monenlaiseen toimintaan ja aktivaatioon. Esimerkiksi turhien muistijälkien poistaminen aivoista ei olisi mahdollista ilman sitä ja aivomme tukkeutuisivat ympäristöstä saamastamme informaatiotulvasta. Tällä on kuitenkin kääntöpuolensa. Jos esimerkiksi menemme luennolle stressaantuneena, aivoissamme on jo valmiiksi kortisolia, joka poistaa tulevaa tietoa sitä mukaa kun sitä tulee, tiedon mieleen-

painaminen ei onnistu, eikä luennosta jää paljoa mitään muistiin. Vaikka kortisolilla on aivoissa tällaisia tärkeitä tehtäviä, pitkäaikainen altistus sille vähentää hermosolujen dendriittien väkäsiä, jolloin hermosolu kutistuu haarakkeiden määrän vähentyessä ja aivokapasiteetti pienenee. Kortisoli tunnetaankin erityisesti stressihormonina, ja sen häiriintynyt eritys muodostaa helposti noidankehän, kun kortisoli huonontaa unen laatua. Unenpuute taas lisää elimistön stressiä ja kortisolin määrää. Stressillä voi olla vaikutuksia ihmiseen niinkin varhain kuin sikiönkehityksen aikana. Äidin stressihormonit voivat siirtyä sikiöön ja vaikuttaa aivojen kehitykseen. Kortisolia tarvitaan edistämään aivojen normaalia kehitystä, mutta liiallinen kortisolin siirtyminen istukan kautta sikiöön on haitallista, ja normaalisti istukka suo-

Symbiontti 2/ 2018

dattaakin ylimääräisen kortisolin. Ihmisen kasvuvauhti on nopeinta sikiönkehityksen aikana, ja silloin muodostuu pohja myös aivojen terveydelle. Se on erityisen häiriöaltista aikaa. Keskosena syntyneillä on havaittu suhteessa enemmän muisti- ja tarkkaavaisuushäiriöitä kuin täysaikaisina syntyneillä lapsilla. Stressiä kohdussa kasvavalle lapselle aiheuttavat äidin elintavat, sairaudet ja tulehdusaineet hormonien lisäksi. Lakritsin on tutkittu sisältävän aineita, jotka vaikuttavat istukan kortisoliläpäisevyyteen ja sitä kautta sikiön aivojen kehitykseen. Mutta koska ilmiöitä on tutkittu eläinmalleilla, ei voida varmuudella täysin yleistää samoja tuloksia ihmiseen. Jonkin verran voidaan tutkia äidin tilaa odotuksen aikana ja jälkeenpäin esimerkiksi lapsen oppimiskykyä. Äidin masennus ja mielialahäiriöt ovat yhteydessä lapsen riskiin sairastua tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriöihin. On siis hyödyllistä ennaltaehkäistä äidin mielenterveysongelmia sekä hoitaa stressiä, jotta ne eivät heijastuisi lapseen tämän elämänkaarella.

Stressi häiritsee oppimista Viime aikoina opetus on kokenut suuria mullistuksia, kun tekniikka on kehittynyt. On tärkeää, että uusi tekniikka saadaan kunnolla haltuun opetuksessa ja opiskelussa, jotta sen toimimattomuus ei olisi stressin aiheuttaja. Stressin vastakohtana voidaan pitää flow-tilaa, jossa oppiminen tuntuu mielekkäältä. Laajat kokonaisuudet

•

• • •

• •

on helpompi hallita ja kun vireystila on parempi, ihminen tekee parempia päätöksiä. Stressin aikana tavoitteeksi muuttuu vain tilanteesta selviytyminen. Syväoppiminen ei onnistu ja luovuus loistaa poissaoloaan. Geneettisillä ominaisuuksilla voi olla jonkinlaisia vaikutuksia stressinhallintaan ja tietyille stressivasteille altistumiselle. Tärkeintä stressin ehkäisyssä ja siitä toipumisessa ovat terveet elintavat sekä positiivinen ajattelu. Opiskelijan kannattaa muistaa palautumisen tärkeys. Riittävä uni sekä mielekäs tekeminen vapaa-ajalla auttavat jaksamaan. Liikunta on tehokas keino ehkäistä stressiä ja mielenterveydellisiä ongelmia. Se ja muut harrastukset kuten musiikki lisäävät aivokapasiteettia, kun aivot vastaavat uusiin haasteisin. Tanssi on erityisen aivoja kuntouttavaa. Kaiken kaikkiaan ravinto, uni ja liikunta muodostavat pohjan kognitiivisille prosesseille. Välillä on hyvä ottaa vähän rennommin ja miettiä, ovatko omat odotukset työnsä tuloksista turhan vaativia tai edes realistisia. Huotilainen päätti luentonsa kertoen, että hyvä resepti opiskelussa selviämiseen on selektiivinen tunnollisuus yhdistettynä tulevaisuusorientoituneeseen laiskuuteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkeen ei tarvitse panostaa täysillä, sillä esimerkiksi yliopistossa kaiken tietomäärän hallitseminen on mahdotonta. Sen sijaan voi laittaa hieman enemmän aikaa ja voimavaroja parempien oppimisstrategioiden kehittämiseen. Jos asiat voi tehdä fiksummalla tai helpommalla tavalla, kannattaa kokeilla välttyäkseen ylimääräiseltä stressiltä, josta kärsisi koko oppimisprosessi.

Opiskelijan parhaat stressinhallintakeinot:

Syö terveellisesti, liiku ja nuku riittävästi. Nämä neuvot on kuultu ennenkin, mutta kannattaa miettiä kuinka ne toteutuvat omassa elämässä ja voisiko niiden laatua parantaa jotenkin. Kun perusta on kunnossa, on helpompi kiinnittää huomio muihin asioihin. Karsi ylimääräisiä ärsykkeitä omasta opiskeluympäristöstäsi. Monisuorittaminen voi lisätä stressiä ja turhat keskeytykset häiritsevät opiskelua. Muista silti pitää taukoja! Huolehdi palautumisesta. Etsi tekemistä, joka saa sinut nauramaan. Vietä aikaa yhdessä muiden ihmisten kanssa ja muista antaa aikaa ihan vain itsellesi. Säätele mielialaasi. Itselle mieluisan musiikin kuuntelu voi toimia tässä hyvin. Optimistisella asenteella on suuri merkitys! Kaikki sujuu helpommin, kun edes yrittää löytää asioiden valoisan puolen ja herätellä kiinnostuksen työn alla olevia tehtäviä kohtaan. Huolehdi kognitiivisesta ergonomiasta. Opintojen suunnittelu, tieto siitä mihin opiskeltua tietoa tarvitaan ja tarvittavien työvälineiden ja ohjelmien hallinta auttavat tekemään opiskelusta mielekkäämpää ja stressittömämpää. Panosta vain tärkeimpiin asioihin kiireisinä aikoina.

Huhtikuu 2018

Tiede rauhanrakentajana Teksti: Pirta Palola – Kuvitus: Alexandra Zakharova

Tieteessä tapahtuu

Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi. Konfliktien syynä on usein pohjimmiltaan ”me” ja ”ne” -ajattelun kärjistyminen niin pitkälle, että toisen osapuolen inhimillisyys katoaa. Kun ihmisarvo menettää merkityksensä, väkivallalle ja diskriminaatiolle ei ole esteitä. Historiassa on tästä lukuisia synkkiä esimerkkejä, eikä ihme. On houkuttelevaa syyttää ongelmista ”niitä”. Luonnonresurssien niukkuus voi olla tärkeä osatekijä konfliktien leimahtamisessa. Esimerkiksi makeasta vedestä on monilla alueilla puutetta; 2,1 miljardilla ihmisellä ei ole käytettävissään turvallisesti hoidettuja juomavesipalveluita (WHO/UNICEF 2017). Ilmastonmuutos on pahentanut kuivia kausia entisestään. Brittiläinen tutkija ja toimittaja Nafeez Ahmed arvioikin Helsingin Sanomien haastattelussa (22.5.2017), ettei jihadistijärjestö Isisiä olisi syntynyt Lähi-Itään ilman ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaikuttavatkin satakertaisesti uhkaavammilta, kun niiden sosiopoliittiset vaikutukset otetaan huomioon. Pessimismiin ei kuitenkaan ole varaa – ongelmat on ratkaistava, jos mielimme jättää tuleville sukupolville asuttavan maapallon. Toiveikasta näkökulmaa tuo ansiokkaasti esille kiinnostava artikkeli Nature Knows No Boundaries: The Role of Nature Conservation in Peacebuilding (A. Roulin et al. Trends Ecol. Evol. 32, 305–310; 2017). Kuten jo tutkimuksen otsikosta käy ilmi, luonto ei tunne geopoliittisia rajoja. Rajat ylittävien ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii yhteistyötä paikallisella tasolla. Kun paikalliset asukkaat kokoontuvat ratkaisemaan poliittisesti neutraalia ongelmaa, saadaan vastapuolten välille syntymään vuorovaikutusta. Jaottelu “meidän” ja ”niiden” välille voi lientyä, kun vastapuoleen joutuu tällä tavoin tutustumaan. Roulin et al. erottavat luonnonsuojelutyössä kolme tasoa: paikallisen, valtiollisen ja kansainvälisen tason. Kaikkien tasojen on oltava

toimivia, jotta hanke voi menestyä. Paikalliselta tasolta kumpuava käytännön yhteistyö ja ihmisten välillä kasvava yhteisymmärrys voivat herättää myös valtiollisen tason ymmärtämään yhteistyön hyödyt. Toisaalta työ paikallisella tasolla vaatii tukea ja rahoitusta valtiolliselta tasolta. Luonnonsuojelutyö voi tarjota kansainväliselle yhteisölle sen yhteisen maaperän, jolla toimia konfliktin osapuolien välittäjänä. Roulin et al. uskovat, että tämä näkökulma avaa uusia mahdollisuuksia pattitilanteiksi kehkeytyneiden konfliktien ratkaisuun. Esimerkkinä luonnonsuojelutyön suuresta potentiaalista rauhanrakentajana Roulin et al. esittelevät Lähi-idässä torjunta-aineiden käytön vähentämiseen tähtäävän hankkeen Birds Know No Boundaries. Kuten monella muullakin alueella maailmassa, Lähi-idässä ympäristöongelmat veden puutteesta ja liikametsästyksestä torjunta-aineiden liialliseen käyttöön ylittävät maiden väliset rajat.

Owls for peace Hankkeen juuret ovat 1980-luvun alussa Israelissa, jossa myyrät aiheuttivat merkittäviä tuhoja maataloudessa. Myyrien torjumiseen käytettiin suuria määriä jyrsijöitä tappavaa kemikaalia, jonka käyttö oli ympäristöhaitto-

Symbiontti 2/ 2018

Huhtikuu 2018

tistoimisto Reutersin mukaan mielenosoituksissa (HS 30.3.2018 ja 31.3.2018). Tärkeintä kestävän tulevaisuuden luomisessa on pyrkiä vastakkainasettelujen ja ristiriitojen vähentämiseen. Tieteellisellä työllä on tässä kehityksessä merkittävä rooli.

Lähteet UN.org (4.7.2018) ”Water.” http://www.un.org/en/sections/issues-depth/water/ HS.fi (22.5.2017) ”Ilmastonmuutos synnytti Isisin ja uhkaa ajaa myös Euroopan kaaokseen, varoittaa brittitutkija.” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005220618. html HS.fi (31.3.2018) ”Ainakin kymmenen ihmistä on haavoittunut lauantaina yhteenotoissa Israelin ja Gazan rajalla – perjantai oli tuhoisin päivä sitten vuoden 2014 sodan.” URL: www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005625057. html HS.fi (30.3.2018) ”Israel on tulittanut mielenosoittajia Gazan rajalla – ainakin 16:n kerrotaan kuolleen yhteenotoissa.” URL: www.hs.fi/ulkomaat/art2000005624276.html Nature.com (30.1.2018) ”Owls for peace: how conservation science is reaching across borders in the Middle East.” URL: www.nature.com/articles/d41586-01801388-5 Roulin, A. ym. (2017) ”‘Nature Knows No Boundaries’: The Role of Nature Conservation in Peacebuilding.” Trends Ecol. Evol. 32(5): 305–310

Tieteessä tapahtuu

jen takia jo kielletty esimerkiksi Yhdysvalloissa. Israelissa kemikaalin havaittiin tappavan muuttolintuja. Ratkaisuna ongelmaan israelilainen ornitologi Yossi Leshem ehdotti kemiallisen torjunnan korvaamista biologisella torjunnalla. Tornipöllöt saalistavat jyrsijöitä, joten ne voisivat säädellä alueen myyräkantaa! Tornipöllöt osoittautuivat hämmästyttävän tehokkaiksi, ja niiden käyttö yleistyi Israelissa nopeasti. Pian kuitenkin ilmeni ongelma. Osa pöllöistä lensi rajojen yli Palestiinaan tai Jordaniaan, missä ne saattoivat kuolla jyrsijämyrkkyihin. Tämän haasteen ratkaisemiseksi oli välttämätöntä tehdä rajat ylittävää yhteistyötä. Hanke sai kaikissa osapuolissa vastakaikua, koska myyrätuhot ovat yhtäläinen ongelma alueen kaikissa maissa. Niinpä vuonna 2008 käynnistyi rajat ylittävä Birds Know No Boundaries -hanke. Hankkeella oli kolme päämäärää. Ensiksi yksilöt ja yhteisöt haluttiin vakuuttaa luonnonsuojelun tärkeydestä omassa maassaan. Toiseksi maiden välistä vuorovaikutusta kokemusten ja oppien jakamiseksi haluttiin edistää. Kolmanneksi hankkeella haluttiin lisätä tietoisuutta luonnonsuojelun ja rauhan rakentamisen teemoista. Israelilaiset, jordanialaiset ja palestiinalaiset maanviljelijät tekevät nyt yhteistyötä kestävämpien maanviljelytapojen edistämiseksi. Hanke on ollut menestyksellinen. Torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt ilman, että sadot kärsivät, tornipöllöjen populaatio on kasvanut ja israelilaiset, jordanialaiset ja palestiinalaiset ovat vuodesta 2002 asti kokoontuneet säännöllisesti vaihtamaan kokemuksia hankkeen tiimoilta. Hanke on jatkunut keskeytyksettä myös konfliktien kärjistymisten leimaamien ajanjaksojen aikana. Roulin et al. ovat oikeassa nähdessään hankkeen tuomissa opeissa potentiaalia myös muiden konfliktialueiden ongelmien ratkaisuun. Realismi tulee kuitenkin säilyttää. Varomattomat poliittiset toimet, kuten presidentti Donald Trumpin joulukuinen lupaus siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin, voivat aiheuttaa rauhanponnisteluille huomattavaa takapakkia. Vastikään Gazan rajalla alkoi palestiinalaisten telttaprotesti. Mielenosoituksen odotetaan kestävän toukokuun puoliväliin saakka, jolloin Yhdysvaltain suurlähetystön on tarkoitus siirtyä Jerusalemiin. Israelin armeija on väittänyt, että aseelliset ryhmät käyttävät mielenosoituksia hämäyksenä murtautuakseen rajan yli Gazasta Israeliin. Israelin vastatoimissa Gazassa kuoli 30.3.2018 palestiinalaisten mukaan ainakin 16 ihmistä ja haavoittui satoja, joista suurin osa uu-

Naisen matka akateemiseen maailmaan (Julkaistu aiemmin editoituna Maantieteen opiskelijat ry:n Mantu-lehdessä 2/17)

Yhteiskunnallista dissonanssia

Teksti: Reena Karvonen – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Pinttyneissä mielikuvissani fyysikko on harmaantunut mies, jonka tyhjentäviä sitaatteja kylvetään mediassa. Hänen ulkomuotonsa repaleisuus ei häiritse vaan pikemminkin tekee hahmosta askeetin, tieteelle omistautuneen älykön. Kuvitteellinen inkarnaatio aiheuttaa havahtumisen ja kummastusta, olenhan itsekin luonnontieteiden parissa opiskeleva nainen. Missä määrin omat mielikuvat ohjaavat rakenteellisen sorron toisintamista, on henkilökohtaisella tasolla vaikeasti käsitettävissä. Tilastojen valossa on selvää ainakin se, että mitä korkeammalla akateemisella tasolla liikutaan, sitä heikommin naissukupuolta sinne ylettyy. Vuonna 2013 globaalisti yhteenlaskettu naisopiskelijoiden osuus kandi- ja maisteritasolla oli 53 %. Osuus laski 43 %:iin tohtorikoulutettavien kohdalla. 28 % päätyi tutkijoiksi asti. Euroopan unionin valtioissa naisten osuus tutkijoista oli 33 %. Pääpiirteissään näyttäisi lisäksi siltä, että mitä kovempia luonnontieteitä alalla käsitellään (fysiikka, matematiikka, tietotekniikan ja tekniikan alat), sitä mukaa naisten edustus himmenee. Helsingin yliopiston laskennallisen aerosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki kuvailee vallitsevaa tieteenalojen ylempien koulutusasteiden ja akateemisten virkojen naiskatoa aivovuodoksi. Siitähän lopulta on kyse – jos nais- ja miessukupuolet on opintojen alussa tasavertaisesti edustettuina mutta opiskelun ja uran edetessä matkalta tippuu ylimäärin naisia, se on taidon, perspektiivin ja potentiaalin haaskausta. Tiedemaailmassa vallitsee kyvyttömyys nähdä, mitä se menettää naisten hävitessä alalta. Lasikaton perinteinen käsite kuvaa naisen urakehityksen esteitä. Käsite tuo mieleen tilanteen, jossa esimerkiksi työpaikalla ylennyksestä kamppailee kaksi ammattilaista, joista miespuolinen nostetaan naisehdokkaan korkeammasta pätevyydestä huolimatta tämän ohi: lasikatto tuli vastaan. Ilmiö ei ole tuntematon mutta vaatii ehdottomasti lisää keskustelua. Yhteiskunnallisen aseman ja uran rakennus alkaa syntymästä. Ensin on väliä sillä, mihin synnyt sekä millaisena synnyt. Onko perheellä varaa ruokkia, laittaa kouluun, jos lapsella edes sattuu olemaan kokonaista

perhettä. Onko syntymä tapahtunut valtiossa jossa elintaso mahdollistaa koulutuksen tai korkeampiin työtehtäviin pääsyn. Onko sukupuoli oikea, jotta koulutus on sosiaalisesti hyväksyttävää.

*** Suomen kaltaisessa valtiossa sallitaan tyttöjen ja naisten kouluttautuminen ja uran rakentaminen, mutta sitä kalvavat miesvaltaisuus ja ennakkoluulot. Tilanne on verrattain ehdottomasti yksi maailman parhaista. On ymmärrettävä, että toisaalla vallitseva iso ongelma ei poista muualla olevia pienempiä. Asennemuutosta kaivataan myös suomalaisessa yliopistomaailmassa. Suomeen syntynyt tyttö saa kokea koko elämänsä aikana liudan pinttyneitä odotuksia ja oletuksia sukupuolensa takia. Kuten mainittua, tilanne on globaalilla mittakaavalla yläluokkainen, mutta se ei tarkoita etteikö epäkohtia vastaan tulisi taistella. Taistelu on aina yhteinen ja samat yhteiskunnan eriarvoisuuden ilmentymät näkyvät tavalla tai toisella joka puolella maailmaa, eri tavoin mutta samoin periaattein. Auktoriteetin kyky vahvistaa viestinnällään, usein tiedostamatta, lapsen, oppilaan tai opiskelijan, jopa alaisen minäkuvaa on merkityksellinen. Auktoriteetit vahvistavat havaitsemiaan leimoja. Esimerkiksi ”häiriköivää” oppilasta kohdellaan ja puhutellaan kuin häirikköä, jolloin minäkuva häirikkönä olemisesta saa vahvistusta. Ilmiö on sitäkin tehokkaampi ryhmässä. Kun opettaja puhuttelee häirikköä luokan kuullen, luokan muutkin oppilaat huomaavat nopeasti, millaisena häiriköinyt lapsi tulee käsittää. Sama toimii sukupuolitettuna: auk-

Symbiontti 2/ 2018

*** On merkillistä, miten vähän akateemisesta naiskadosta, aivovuodosta, ollaan huolissaan. Akateemisen tutkimuksen tavoitteena pidetään riippumattoman totuuden selvittämistä, mutta tieteen tekijöistä ja tieteellisen materiaalin lähteistä puuttuu melkoinen osa katta-

Huhtikuu 2018

van edustuksen määritelmästä. Tieteen vapaudesta puhuttaessa on oleellista käsittää kuka tai ketkä tietoon pääsevät käsiksi. Valtava osa tieteellisistä artikkeleista sijaitsee maksumuurin takana, jonka portti avautuu yliopiston verkon kautta. On siis päästävä yliopistoon kirjoille jotta viimeaikaisin ja osin julkisin varoin tuotettu tutkimustieto on edes saatavissa.

*** Feministinen maantiede ylettää juurensa 70-luvulta nykypäivään. Se käsitetään ihmismaantieteen osaalueeksi, joka tutkii tilaa ja esimerkiksi sen sosiaalista omistusta ja pelon maantiedettä. Feministisen analyysin kehittyessä ja intersektionaalisuuden aikakautena painopiste on laajentunut tilan kokemisen tutkimuksesta esimerkiksi tieteen dekolonisaation tavoitteisiin. Yliopisto on feministisen maantieteen näkökulmasta julkisena tilana mielenkiintoinen. Tila on julkinen, siis myös yliopiston ulkopuolisille henkilöille. Silti sen lattiaa kuluttavat lähes yksinomaan valkoisuuden sekä muut normit täyttävien kehojen kantajat. Vastaako tieteentekijöiden ja opiskelijoiden jakauma väestöä sukupuolen spektrin ja rodullistettujen lisäksi esimerkiksi sosioekonomisen luokkajaon tai kehollisen erilaisuuden mukaan? On syytä siis tarkastella minkä ominaisuuksien kantajat jatkavat yleisemmin urapolkuaan tohtoriopintojen kautta dosenteiksi ja professoreiksi ja mitä tiedemaailma menettää tarpeettoman kapealla näkökulmalla. Tieteen ja tasa-arvoajattelun kehittyessä ja laajentuessa molempien on mahdollista päästä lähemmäs tavoitteitaan. – Reena Karvonen

Lähteet Asikainen, A, & Koskela, H. (1992) ”Naisen pelon maantieteestä maaseudun naisen arkeen” Naistutkimus 1/1992: 5–13 Yle.fi (8.3.2016) ”Professoreista alle kolmannes naisia.” URL: http://yle.fi/uutiset/3-8727017 Helsingin yliopistomuseo (2018) ”Naiset yliopistossa.” URL: www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/naiset_yliopistossa/naiset_etusivu.htm Wikipedia (13.4.2018) ”Women in science” URL: en.wikipedia.org/wiki/Women_in_science (haettu 15.4.2018)

Yhteiskunnallista dissonanssia

toriteetin diskurssi tyttöpuolista oppilasta kohtaan sisältää oletuksen, että tytöille ei ole hyötyä tietää fysiikan lakeja tai sotahistorian viime vuosituhannen tapahtumia. Vaikutus ei rajoitu vain kyseiseen oppilaaseen, vaan sukupuolisena kollektiivina koko elämän aikana kehitetty alitajunta omasta paikasta ajaa omaan kategorisointiin jopa automaattisesti ja tiedostamatta. Sukupuolen kamppailu on koko elämän pituinen jatkumo. Voidaan muotoilla, että lasikatto on olemassa pikemminkin kaikkialle ulottuvissa, jopa abstraktin omaisissa infrastruktuureissa, kuin minkään yksittäisen tapahtuman luonteessa. On olemassa monia syitä kiistää ilmiö. Useimmiten ne paikantuvat moninaisten etuoikeuksien taakse henkilöille, joiden ei ole tarvinnut juurikaan kamppailla ennakkoluuloja vastaan päästäkseen asemaansa. Tottuneen ajattelun malleissa piilee aikuisen mielen kohtuuton luottamus sekä omaan että kanssaihmisten täyteen tietoisuuden ja älyllisten resurssien hyödyntämiseen jokapäiväisissä asioissa ja ilmiöissä. Tosiasiassa binäärien sukupuolten varaan on rakennettu niin mielivaltaisia ja suuria mittasuhteita käsittäviä olemuksia ja olettamuksia, että niitä on vaikea havaita. Yliopistomaailma ei ole tässä suhteessa sen vapaampi kuin moni muu länsimainen instituutio. Tietoa, älyä ja perimmäistä olemusta ihannoiva korkean profiilin yhteisö on omiaan pitämään jalkansa tiukasti alustassa, jonka ovat aikoinaan luoneet nimenomaan tiedemiehet. Vapaaksikaan käsitettävä yliopisto ei ole turvassa jokaiseen yhteiskunnan sopukkaan tunkeutuvien olettamusten ja sukupuolittavuuden prosessien tuloksilta. Päinvastoin, älyn itseisarvollinen asema toisinaan altistaa itsekritiikin puutteelle. Naisille ominaisiksi väitetyt piirteet kuten tunteellisuus tai ailahtelevaisuus eivät käy yksiin tiedemaailman arvojen ja tavoitteiden kanssa. Yksiin ei käy ”naisellisten luonteenpiirteiden’’ ohella myöskään mahdollinen synnyttäjä kapitalistisilla markkinoilla. Työpaikoilla pelätään raskauksia niin paljon, että jo rekrytoijan epäily perheenlisäyksestä saattaa evätä työpaikan. Vaikka menettely on vastoin paitsi eettisiä ohjenuoria myös lakia, se ei estä epätasa-arvoisten päätösten tekemistä tekaistun syyn varjolla.

Harry Federley – tärkeä tieteentekijä vai historian häpeäpilkku? Teksti: Ella Nippala – Kuvitus: Alexandra Zakharova

Monet yhdistävät rotuhygienian käsitteen natsismiin ja keskitysleireihin, mutta harvat tietävät rotuhygienian esiintyneen myös Suomessa. Suomalaisen rotuhygienian voidaan katsoa saaneen alkunsa Helsingin yliopiston ensimmäisen genetiikan professorin, Harry Federleyn toimesta.

Henkilökuva

arry Federley (1879–1951) syntyi Viipurissa asuvaan suomenruotsalaiseen virkamiesperheeseen, valmistui ylioppilaaksi Nya svenska läroverketistä Helsingissä, ja aloitti vuonna 1896 eläintieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Myöhemmin hänestä tuli eläintieteen dosentti. Vuosina 1905-1906 Federley tutki lämpötilan vaikutusta perhosten siipien suomujen kehitykseen, ja jatkoi tutkimustaan neljä vuotta myöhemmin Saksan Jenassa. Saksassa ollessaan hän yllättäen siirtyi eläintieteestä genetiikan pariin ja jätti eläintieteen lähes kokonaan. Vuonna 1913 hän julkaisi tuloksensa perhostutkimuksesta, jossa perinnöllisyys yhdistettiin kromosomeihin. Federleyn tutkimus oli lajinsa ensimmäisiä, ja tutkimustulosta pidetään nykyään merkittävänä klassisena sytogenetiikan teoksena. Tätä ennen suomalaisten tieto genetiikasta, varsinkin Mendelistisestä genetiikasta, oli vähäistä. Federleytä pidetäänkin suomalaisen perinnöllisyystieteen perustajana. Vuonna 1915 hän siirtyi omasta pyynnöstään eläintieteen dosentista genetiikan dosentiksi. Myöhemmin hänestä tuli Helsingin yliopiston ensimmäinen perinnöllisyystieteen professori, kun hänet nimettiin perinnöllisyystieteen ylimääräiseksi professoriksi vuonna 1923. Tällöin myös perinnöllisyystieteen laitos aloitti toimintansa Federleyn alaisena. Suomalainen genetii-

kan tutkimus ja opetus syntyi siis Federleyn ansiosta. Saksassa ollessaan Federley tutustui eugeniikkaan eli rotuhygieniaan. Federleyn mielestä rotuhygienia oli keskeinen osa ihmisgenetiikkaa, joten tämä näkyi luonnollisestikin hänen opetuksessaan. Koko Federleyn professuurikauden ajan 1949 asti rotuhygienia kuului genetiikan opetukseen. Muun muassa tentittävät kirjat käsittelivät ihmisten rotueroja ja rotuhygieniaa. Opiskelijat olivat kiinnostuneita rotuhygieniasta – Federley piti vuosittain koko professuurinsa ajan suosittua luentosarjaa ihmisgenetiikasta ja rotuhygieniasta. Erillistä oppiainetta rotuhygieniasta ei kuitenkaan koskaan tullut, vaan se lähinnä jäi geneetikkojen harrastukseksi, koska oltiin sitä mieltä, että työllistymismahdollisuuksia ei ollut. Federley osallistui Saksassa ollessaan saksalaisen rotuhygienialiikkeen toimintaan, ja osallistui myös kansainväliseen rotuhygieenikkojen kokoukseen. Uransa aikana Federley piti useita esitelmiä genetiikasta ja rotuhygieniasta ulkomailla, muun muassa Ranskassa ja Ruotsissa. Jo vuonna 1913 Federley julkaisi ensimmäisen kirjoitelmansa rotuhygieniasta, ja seuraavan vuosikymmenen ajan hänen kirjoituksia eugeniikasta julkaistiin aikakauslehdessä Nya Argus. Yhteiskunnan alempiin luokkiin syntyi tähän aikaan enemmän lapsia kuin yhteiskunnan ylempiin luokkiin,

Symbiontti 2/ 2018

Huhtikuu 2018

tapahtuneet täysin ihmisen omasta tahdosta, vaan suostumus sterilointiin oli usein painostusten ja uhkausten tuloksena. Federleyn aikaan rotuhygienia merkitsi eri asioita eri kieliryhmissä. Ruotsissa haluttiin löytää samankaltaisuuksia ja liittää ruotsalaiset pohjoismaalaiseen ihannetyyppiin. Suomessa haluttiin todistaa, että suomalaiset eivät polveudu mongoleista. Suomenruotsalaiset rotuhygieenikot halusivat puolestaan todistaa, että suomenruotsalaiset kuuluvat germaaniseen sukuun, jotta he erottautuisivat suomenkielisistä. Suomenruotsalaista porvaristoa rotuhygienia kiinnosti erityisesti, koska heidän vaikutusvaltansa pieneni, kun mentiin kohti tasaarvoisempaa yhteiskuntaa yleisen äänioikeuden myötä. 1940-luvulla suunniteltiin perustettavan rotubiologinen instituutti Helsingin yliopistolla, mutta suunnitelmaa ei koskaan viety loppuun, ja hyvä niin. Miltä genetiikan tutkimus ja opiskelu tänä päivänä näyttäisi, jos rotubiologinen instituutti olisi perustettu? Federley tuli uransa aikana tunnetuksi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän oli perinnöllisyystieteen pioneeri Suomessa ja teki merkittävää tiedettä, mutta onko hänen tutkimuksesta ollut enemmän hyötyä kuin mitä hänen rotuhygieenisistä aatteista on ollut haittaa? Se jää jokaisen itsensä päätettäväksi.

Lähteet Donner, K. (2011) ”Världsbild och livsåskådning: Naturvetenskap i Nya Argus.” Ögonen upp! Nya Argus första sekel: 131–138 Hietala, M. (2014): ”Federley, Harry. Biografiskt lexikon för Finland.” URL: www.blf.fi/artikel.php?id=5980 (haettu 30.03.2018) Holmlund, S. (2017): Fyra rasrena barn för att trygga den finlandssvenska folkstammen. Hufvudstadsbladet. 13.05.2017. https://www.hbl.fi/artikel/fyra-rasrena-barnfor-att-trygga-den-finlandssvenska-folkstammen-2/ (luettu 30.03.2018) Hufvudstadsbladet (1.3.2015) ”När Maria och Uno blev folktyper.” URL: gamla.hbl.fi/feature/2015-03-01/726941/nar-maria-och-uno-blev-folktyper (haettu 30.03.2018) Mattila, M. (1999): ”Kansamme parhaaksi: rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti.” Väitöskirja, Tampereen yliopisto.

Henkilökuva

joten ylempien luokkien koko oli pienenemässä. Federley piti yhteiskunnan ylempiä luokkia alempia arvokkaampina ja näki alempien luokkien kasvun yhteiskunnallisena uhkana. Yksikamarisen eduskunnan ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden implementoinnin myötä ylempien yhteiskuntaluokkien vaikutusvalta suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin pieneni, mikä Federleyn mielestä oli haitallista yhteiskunnalle. 1920-luvulla hän otti kantaa asiaan ja kirjoitti lehteen Nya Argus seuraavasti: ”Yleinen, yhtäläinen ja välitön äänioikeus on rotubiologisesta näkökulmasta katsottuna vaara yhteiskunnalle”. Federley ja ajan lääkärit olivat vakuuttuneita siitä, että alkoholismi, taipumus rikollisuuteen sekä mielisairaudet olivat perinnöllisiä. Näin ollen Federley oli sitä mieltä, että tämänlaisten ihmisten oikeutta lisääntyä pitäisi rajoittaa, jotta yhteiskunta jatkossa koostuisi kelvollisista ja elinvoimaisista ihmisistä. Tämän seurauksena ylempien yhteiskuntaluokkien äitejä päädyttiin palkitsemaan, jos he onnistuivat kasvattamaan vähintään neljä elinvoimaista, huoliteltua ja sekä fyysisesti että psyykkisesti tervettä lasta. ”Ainoa tapa saada ala-arvoiset eliminoitua on estää heitä lisääntymästä ja täten estää heitä periyttämästä huonot ominaisuudet uusille sukupolville.” Näin Federley kirjoitti vuonna 1919. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli puheenjohtajana komiteassa, jonka tehtävänä oli valmistella mahdollista sterilointilakia. Komitea tutki olisiko mahdollista säätää laki, joka mahdollistaisi tylsämielisten, mielisairaiden ja epileptikkojen steriloinnin sosiaalisista ja inhimillisistä syistä. Komitea katsoi steriloinnin olevan suotavaa ja valmisteli lain, joka hyväksyttiin vuonna 1935. Pakkosterilointilain mukaan ”tylsämielinen (idiootti), vähämielinen (imbesilli) ja mielisairas voidaan määrätä tehtäväksi suvun jatkamiseen kykenemättömäksi, jos on syytä varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkeläisiinsä”. Myös avioliittolaissa oli tähän aikaan rotuhygieenisiä kohtia kuten se, että kaksi kuuromykkää eivät saaneet mennä naimisiin. Federley myös vertaili suomenruotsalaisia ja suomenkielisiä suomalaisia keskenään terveyden ja väestönkehityksen näkökulmasta ja käsitteli eroja rotuhygieenisinä asioina. Rotuhygieeninen ajattelu ja pakkosterilointi jatkuivat ainakin vuoteen 1970 asti. Siihen mennessä yli 7500 ihmistä pakkosteriloitiin rotuhygieenisistä syistä. Kaikki steriloinnit, jotka sinä aikana suoritettiin, eivät olleet pakkosterilointeja, vaan osa ihmisistä suostui sterilointiin. Vuosien 1935 ja 1970 välillä 3273 henkilöä haki vapaaehtoisesti sterilointia rotuhygieenisistä syistä. Nämä niin sanotut vapaaehtoiset steriloinnit eivät kuitenkaan

Symbiontin sisällissotahaastattelu Haastattelu: Joni Ollonen – Kuvitus: Jasmin Kemppinen

Tänä vuonna maamme historian yhdestä suurimmasta ristiriidasta ja monen sellaisen lähteestä, eli sisällissodasta, tulee kuluneeksi sata vuotta. Symbiontin toimitus selvittikin eri asiantuntijoiden katsauksia sisällissotaan liittyviin käsityksiin. Eli aloitetaan taustoituksella: Kuka olet, mitä tutkit tällä hetkellä ja miten tutkimuksesi liittyy sisällissotaan? Jukka Rantala: Olen Jukka Rantala ja tutkin tällä hetkellä historian käyttöä yhteiskunnassa. Olen muun muassa selvittänyt sisällissodan käsittelyä koulussa. Sisällissotaan liittyvässä tutkimuksessani tarkastelen miten sota ja sen jälkiselvittelyt näkyivät kouluissa sekä kouluhallituksen johdon toimia kansallisen eheyden rakentamiseksi sodan jälkeen. Tuomas Tepora: Tuomas Tepora, dosentti, tutkin tällä hetkellä Mannerheim-kulttia vuodesta 1918 tähän päivään. Tämäkin aihe liittyy toki sisällissotaan, mutta aiemmin olen tutkinut etenkin vuoden 1918 uhrisymboliikka ja sodan molemminpuolista muistamista Virva Liski: Olen Virva Liski, ja työskentelen historian tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä teen väitöskirjatutkimusta sisällissodan ja punavankileirien pitkäaikaisista mielenterveysvaikutuksista. Aikaisemmin olen tutkinut Santahaminan naispunavankileiriä, punavankien kasvatusta ja punaisia tuominneita Valtiorikosoikeuksia. Ja sitten itse asiaan perinteisellä kysymyksellä: Miksi sisällissotaa olisi perusteltavaa kutsua? Kyseiselle tapahtumalle on kuitenkin keskitty n kappaletta eri kiertoilmaisuja. Ovatko niistä toiset perustellumpia kuin toiset? J: Historiaa tunteva ymmärtää, että aikalaisille sota saattoi näyttäytyä vapaussotana, vallankumouksena tai kapinana. Tänä päivänä sisällissota on neutraali nimitys, eräänlainen kattokäsite vuoden 1918 tapahtumille. Se pitää sisällään erilaiset näkökulmat sotaan.

T: Sodalla oli monta puolta. Sisällissota on merkitykseltään käytännössä sama kuin kansalaissota (vrt. civil war), mutta sisällissota yleistyi vasta 1990-luvulla. Katsottiin neutraaliksi, kun kansalaissota oli ollut etenkin sos.dem.-vasemmiston käytössä. Vapaussota oli hegemoninen nimitys sodalle aina 1960-luvun alkuun saakka. Edelleenkin sodan nimitykset jakautuvat kansalaisten keskuudessa suunnilleen niin, että kolmannes käyttää sisällis-, kansalais- ja vapaussotia. Tutkijat yleensä [käyttävät termiä] sisällissota nykyisin, jotkut haluavat olla täysin hajuttomia ja mauttomia ja käyttävät termiä ”vuoden 1918 sota”. Kansan suussa sodan nimi heti sen jälkeen oli kyllä kapina, joskus valkoisten puolella punakapina. V: Tutkijan näkökulmasta kaikille nimityksille on varmasti joku peruste, olkoonkin se sitten enemmän tai vähemmän tunteellinen tai poliittinen. Sisällissota on vakiintunut nykyään tieteellisen tutkimuksen käyttämäksi nimeksi, vaikkakin jotkut vanhemman polven tutkijat saattavat puhua vielä kansalaissodasta. Neutraalein ilmaus lienee ”vuoden 1918 tapahtumat” tai ”vuoden 1918 sota”, jota jotkut nykyään suosivat. Äärimmäinen neutraliteetin halu myös nimityskysymyksen suhteen kuvaa osaltaan kiehtovasti sitä vaikeaa emotionaalista ja poliittista neuvottelua, jota sodan ympärillä vieläkin käydään. Mielestäni on erinomaisen kiinnostavaa, että tämän asian suhteen harjoitetaan todella tarkkaa käsitteellistä analyysia myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Sisällissodan syiksi on tarjottu useita erilaisia selityksiä, kuten ruokapulaa, sosialistihallituksen kaatamista Venäjän väliaikaishallinnon toimesta ja monia muita yksittäisiä tekijöitä. Osaatteko sanoa, mitkä olivat sodan taustat? J: Sisällissodan syttymiseen löytyy lukuisia syitä. Taustalla vaikutti kansan jakautuminen kahtia paitsi poliitti-

Symbiontti 2/ 2018

sesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti. Venäjän vallankumous ja siitä johtunut järjestysvallan lamaantuminen Suomessa, eri puolilla maata olleet lakot ja niiden murtamisyritykset sekä osapuolten toistensa kyräily ja aseistautuminen kiristivät tunnelmia ennen sodan syttymistä. Osa syistä, kuten työttömyys sekä ruokapula ja siitä johtunut säännöstely seurauksineen, olivat vaikuttaneet pidemmän aikaa. T: Sodan keskeisimmät syyt (ts. syyt, joita ilman se ei olisi syttynyt) ovat Venäjän vallankumoukset (helmikuun ja lokakuun), jolloin keskusvallan ote kirposi ja syntyi järjestysvallan tyhjiö koko keisarikuntaan. Toinen syy oli tietenkin luokkaristiriita, joka kärjistyi vuoden 1917 aikana, mutta se ei pelkästään olisi vallankumousta Suomessa ja sisällissotaa sytyttänyt. Laajempana taustana sodalle oli tietenkin käynnissä ollut maailmansota – Suomen sisällisota oli lopulta yksi sen näyttämöistä. Eli kun Venäjä vetäytyi, Saksa tuli sen tilalle. V: Keskenään vaihtoehtoisten yksittäisten selitysten sijaan voitaisiin puhua näiden summista, tai pitkän aikavälin kehitysten törmäämisestä lyhyen aikavälin tapahtumassa. Valtiollisesta näkökulmasta sodan perusedellytyksiä olivat valtion legitimiteetin rapautuminen, poliittisen eliitin ristiriitainen suhteutuminen Venäjän tilanteeseen sekä venäläisen poliisi- ja armeijavallan yhtäkkinen katoaminen, joka mahdollisti minkä tahansa yhteiskunnallisen uudistuksen toteutuksen eduskuntaenemmistöllä. Ensimmäisen maailmansota

Huhtikuu 2018

vaikutti taloustilanteeseen käytännössä siten, että suomalaisyrittäjät hyötyivät myymällä tarvikkeita Venäjän sotakoneistolle, kun taas tavallisen palkansaajan elinkustannukset liki kolminkertaistuivat sotaa edeltävästä ajasta. Viljantuonti Venäjältä loppui kesällä 1917, jolloin elintarviketilanne kiristyi. Pidemmän aikavälin kehitys tapahtui myös työväenluokan tietoisuudessa: vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla ei voida puhua luokkaidentiteetistä, vaan sääty-yhteiskunnanomaisesta tyytymisestä omaan osaan. Tämä muuttui 1900-luvun alkuun tultaessa kansainvälisen työväenliikkeen ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä: työväestön odotushorisontti laajeni ja muutokset parempaan nähtiin mahdollisina. Toisaalta porvariston keskuudessa pitkään jatkunut suomalaisuusliike ja varustautuminen itsenäisyyssotaan (mm. jääkärit) – jopa sodan odottaminen – ei hillinnyt liikkeelle lähtenyttä tapahtumasarjaa vaan pikemminkin varmisti sen. Mitkä olivat sodan eri osapuolien tavoitteet? Tämä on yksi keppihevostetuimpia asioita, joita sotaan liittyy, joten siihen olisi hyvä saada selkeyttä. J: Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Sodan eri osapuolilla oli monenlaisia tavoitteita. Pelkistäen voisi sanoa, että sekä valkoiset että punaiset tavoittelivat omasta mielestään parempaa yhteiskuntaa. Saksalaisilla, ruotsalaisilla ja venäläisillä oli omat tavoitteensa.

T: Kummankin osapuolen tavoitteena oli itsenäinen Suomi. Punaiset aloittivat vallankumouksen tavoitteena sosialistinen valtio, jossa ultrademokraattisesti korkein valta olisi eduskunnalla. He tavoittelivat myös talouden kollektivisointia. Todennäköisesti sosialistinen Suomi kuitenkin olisi tullut osaksi Neuvosto-Venäjää, mikäli sota olisi punaisten voittoon päättynyt. Se ei tosin missään vaiheessa ollut kovin realistista. Valkoiset olivat samaan aikaan omasta näkökulmastaan vapaustaistelijoita (etenkin Pohjanmaan talonpojat, joille sota kenties vahviten näyttäytyi sotana venäläisiä vastaan, sillä se alkoi helpohkona venäläisten varuskuntien aseistariisumisena ja sodan selvä luokkaluonne avautui vasta myöhemmin), mutta myös vastavallankumouksellisia, jotka pyrkivät murskaaman (onnistuneesti) sosialistisen komennon. Monetkaan valkoisista eivät suinkaan olleet monarkisteja ennen sotaa, mutta vahvan johtajan kaipuu ja Saksan tuki ajoivat monet siihen sodan seurauksena.

voite oli saada palkkaa ja ruokaa, joita punakaarti tarjosi työttömyydestä ja elintarvikepulasta kärsivässä maassa. Porvarisenaatin tavoite tammikuussa 1918 oli ”palauttaa luja järjestysvalta maahan”, irrottautua lopullisesti (Neuvosto-)Venäjästä ja vakiinnuttaa laillisen hallituksen asema armeijan avulla. Joidenkin itsenäisyysaktivistien (esim. Pihkalat) tavoite oli paitsi Venäjästä itsenäistyminen, myös äärinationalistisen, rodullisesti puhtaan suomalaisen kansakunnan luominen. Perushumanistisen näkemykseni mukaan suurin osa ihmisistä koittaa vaan selviytyä päivästä ja tilanteesta toiseen mahdollisimman kuivin jaloin.

V: Sen sijaan että vastaan kysymykseen suoraan, hajotan sen osiin (häh häh). Riippuu nimittäin siitä, ketä sodan eri osapuolilla tarkoitetaan. Punaisten radikalisoitunut johto hylkäsi SDP:n kautskylaisen orgaanisen vallankumousprosessin ja päätyi nopeuttamaan sitä aseellisella vallankumouksella. Toisaalta punaisen rivisotilaan ta-

J: Itse olen tutkinut opettajien roolia sodassa. Sodan jälkeen opettajajärjestöt kuvasivat jäsenistönsä taistelleen yhtenä miehenä valkoisten joukoissa. Liki sata kansakoulunopettajaa joutui silti sodan jälkeen syytetyksi punaisuudesta. Se vastaa kuitenkin vain 1,5 prosenttia

Ketkä väestöryhmät taistelivat kullakin puolella? Taisteliko sodassa paljon ylioppilaita ja jos taisteli, olivatko kaikki valkoisten puolella? Varsinkaan akateemikoiden roolista muusta kuin valkokaarteissa ei nopealla etsinnällä löytynyt lähteitä.

Symbiontti 2/ 2018

silloisesta kansakoulunopettajistosta. Vain muutama oppikoulunopettaja toimi punaisten hallinnossa.

Valkoisten joukoissa ei taistellut naisia, koska Mannerheim kielsi sen.

T: Valkoinen Suomi oli agraari-Suomea, punainen Suomi Etelä-Suomen teollistunutta Suomea. Valkoisella puolella taisteli sekä suojeluskuntien että valkoisen armeijan sotilaita (ja jääkäreitä). Suojeluskunnissa oli paljon talollisia ja heidän poikiaan, myös torppareita. Valkoiseen armeijaan tuli asevelvollisena myös paljon tavallista (maa)työväkeä. Koulutettu osa väestöä kuului valkoisiin, ylioppilaita ja koulupoikia oli toki runsaasti mukana, tosin monet ylioppilaista jäivät punaisen Suomen puolelle eivätkä voineet näin osallistua taistellen sotaan. Valkoisella puolella oli myös ammattiupseereita Venäjän armeijasta (siis suomalaisia) ja Saksassa koulutettuja jääkäreitä (joiden tausta oli kirjava). Punaisella puolella kaarteihin kuului tehdastyöläisiä ja maaseudulla tilatonta väestöä eli maatyöväkeä. Käsityöläisiä ja palvelusväkeä myös kuului punaisiin. Torppareita oli punaisten joukossa ja heidän jälkikasvuaan, mutta heitä oli siis myös valkoisella puolella. Torpparit eivät kokonaisuudessaan olleet kovin merkittävä ryhmä punaisissa. Punaisten puolella oli jokunen ylioppilas, esim. Eyolf Mattsson, tekniikan ylioppilas. Punaisten poliitikkojen joukossa toki oli akateemisen loppututkinnon ja väitöskirjankin tehneitä henkilöitä.

T: Punaisia naisia oli kaarteissa noin 2000, tosin heistä eivät suinkaan kaikki kantaneet asetta vaan olivat huoltojoukoissa. Punaisille naissotilaille ei tilastojen valossa käynyt suhteellisesti sen huonommin tai paremmin kuin miehille (uhrilukujen ja valtiorikostuomioiden valossa), mutta esim. Hennalan vankileirillä punaiset naiset kokivat kovia. Valkoisella puolella naiset eivät olleet aseissa, mutta jokusia poikkeuksia oli. Muutama tapaus on, jolloin naiset olivat mukana taistelujoukoissa.

V: Punakaartit koostuivat pääosin teollisuuskeskittymien työväestöstä. Sisällissodan ammattijakaumaa on tutkinut ansiokkaasti mm. Viljo Rasila. Valkoisten joukoista suuri osa koostui maanviljelijöistä, maaomistajista ja kaupunkien koulutetusta väestöstä. On kuitenkin huomattava, että valkoisten puolella taisteli varsinkin sodan loppuvaiheessa myös paljon kutsuntojen kautta tulleita asevelvollisia, joiden sosiaalinen tausta saattoi olla hyvinkin työväenluokkainen. Myös punaisten puolelle pakko-otettiin mm. lääkäreitä. Mikä oli naissotilaiden rooli sisällissodassa? Oliko heitä vain punaisten puolella? Ja miten heille kävi sodan jälkeen? J: Aseellisesti taistelevia naisia oli vain punaisten joukoissa. Tiedot naiskaartilaisista vaihtelevat. Tiina Lintunen, joka julkaisi viime vuonna teoksen punaisista naisista, tukeutuu Tuomas Hopulta saamaansa tietoon, jonka mukaan 2 600 naista tarttui aseeseen. Heistä 330 kaatui taisteluissa tai teloitettiin. Seppo Hentilä puolestaan kertoo Pitkät varjot -kirjassaan 1 500 naisen taistelleen ase kädessä. Hänen mukaansa 130 heistä kaatui, 430 joutui valkoisen terrorin uhriksi ja 83 kuoli vankileirillä.

Huhtikuu 2018

V: Sodan alussa myös valkoisen puolen naiset osoittivat laajaakin innokkuutta sotatoimiin osallistumiseen, mutta Mannerheim kielsi tämän pitäen ”sotaisaa taistelua yksin miehisen kunnian kenttänä”. Joitain viitteitä valkoisista aseellisista naisista löytyy muistelukerronnasta, mutta näissä on kyse yksittäistapauksista. Myös punaisella puolella naiskaarteja vastustettiin aluksi, mutta sotatilanteen muuttuessa punaisten kannalta huonoksi lisävoimat toivotettiin tervetulleiksi. Naispataljoonia perustettiin pääasiassa teollisuuskeskittymissä kuten Tampereella, Hyvinkäällä, Lahdessa ja Kymenlaakson tehdasalueilla. Naissotilaiden ajateltiin myös motivoivan miehiä taisteluun. Punaisten puolella oli noin aseellista 2600 naista, vaikkakaan suuri osa ei osallistunut varsinaisiin taisteluihin vaan toimi vartiointitehtävissä. Valkoisen propagandan suhtautuminen punaisiin naisiin oli jo sodan aikana hyvin agressiivista: punaiset naiset nähtiin kolminkertaisina maanpettureina, koska he kapinoivat paitsi laillista hallitusta, myös sukupuolijärjestystä ja suomalaista rodullista puhtautta vastaan käyttämällä housuja, leikkaamalla tukkansa ja seurustelemalla venäläisten sotilaiden kanssa. Tämä valkoisten asenne manifestoituikin välittömästi sodan jälkeen tapahtuneissa naissotilaiden joukkoteloituksissa ja -raiskauksissa. Vankileireille päätyi naissotilaiden lisäksi avustavissa tehtävissä (keittäjinä, siivoojina jne.) toimineita naisia yhteensä noin 4700. Naiset pärjäsivät vankileireillä miehiä paremmin, mikä näkyy naisten hyvin pienenä suhteellisena vankileirikuolleisuutena. Toisaalta naiset joutuivat elämään leireillä jatkuvan seksuaalisen väkivallan uhan alla. Naisten valtiorikosoikeuden tuomiot olivat lievempiä kuin miehillä, koska he toimivat usein avustavissa tehtävissä aseellisten toimien sijaan.

Hennalan vankileiri. Kuva: Finnish military museum

Entä paljonko lapsia taisteli sisällissodassa? J: Lapsia taisteli ja kuoli molemmilla puolilla. Minulla ei ole tietoa lukumääristä. T: Riippuu lapsuuden määritelmästä. En tiedä tarkkoja lukuja, mutta alaikäiset (alle 18-v, vaikka tuolloin ikäraja oli 21) olivat kummallakin puolella merkittävässä roolissa. Ainakin neljännes valkoisista joukoista saattoi olla alaikäisiä koulupoikia. Punaisella puolella lukemat lienevät aika lähellä samaa. Toisaalta tuohon aikaan monet 17-vuotiaista olivat jo kokeneita työntekijöitä… Erosivatko punainen ja valkoinen terrori toisistaan? Siis muutenkin kuin määrällisesti? J: Minusta asian tarkastelu ei ole kovin hedelmällistä – molemmat osapuolet syyllistyivät julmuuksiin. T: Kyllä ja ei. Kummatkin käyttivät sitä vihollisen ja potentiaalisen vihollisen eliminoimiseen sekä kummallakin puolella oli mukana myös silkkoja murhia. Kummallakin puolella ei aina välitetty taistelun jälkeen ottaa vankeja, mutta tämä korostui enemmän valkoisella puolella. Punaisen terrori oli voimissaan sodan alussa ja punaisten vetäytyessä. Siinä oli toisinaan ryöstömurhan piirteitä, vaikka kokonaiskuvassa terrori tähtäsi suojeluskuntalaisten ja sellaisiksi epäiltyjen eliminoimiseen. Valkoinen terrori alkoi oikeastaan vasta sodan lo-

pussa ja siksi sitä on usein pidetty kostona. Sitäkin siinä oli mukana: kun vallan varpaille astutaan, se iskee kaksin verroin takaisin. Kuitenkin valkoiset pyrkivät johdonmukaisesti eliminoimaan vastustajat joka pitäjästä – terrori oli myös sodankäynnin muoto, brutaali tapa rauhoittaa selustaa. Kummallakin puolella myös pyrittiin suitsimaan omien harjoittamaa terroria, etenkin punainen hallinto. Kuitenkin esim. ilmiö, jossa jo vangittuja punaisia teloitettiin ilman kunnon oikeudenkäyntiä, oli pitkälti perustelematonta kostoterroria, sillä nämä punaiset olivat jo tehty vaarattomiksi. Myös piittaamattomuus vankileirien oloista oli ongelma, joskin se ei sinänsä ollut mitenkään keskusjohtoisesti suunniteltua. V: Sekä punaista että valkoista terroria voidaan pitää juridisesta näkökulmasta yksiselitteisesti mielivaltana. Mitkään valkoisen senaatin tai punaisen kansanvaltuuskunnan antamat asetukset tai olemassaolevat lait eivät mahdollistaneet sellaisia rankaisutoimia, joita molemmin puolin kohdistettiin mm. antautuneisiin, aseettomiin vankeihin. Aikalaistoimijat ovat varmaankin mieltäneet laittomat teloitukset sota-ajan oloissa sota-ajan lakien mukaan toimimiseksi. Nähdäkseni sekä punaisten vallankumousoikeus että valkoisten kenttäoikeudet toimivat edellä kuvatulla tavalla, jossa mielivaltaa perusteltiin olemattomalla lainsäädännöllä. Koska vankileirikuolleisuus lasketaan valkoisen terrorin uhrilukuihin mukaan, eroaa valkoinen terrori tässä mielessä

Symbiontti 2/ 2018

punaisesta: yli 13 000 ihmisen pikkuhiljainen kuolema organisoidun ja byrokraattisen systeemin sisällä on eri asia kuin sotatilanteessa tapahtuneet teloitukset. Kuinka monta ihmistä kuoli sodan aikana ja sen jälkiterrorissa? J: Suomen sotasurmat -hankkeen mukaan yhteensä 36 640 ihmistä kuoli sisällissodassa tai sen jälkiselvittelyissä T: Sodassa ja sen jälkeen kuoli noin 38 000 ihmistä (joista n. 2000 muun maan kansalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia + jokunen muu). Suomessa oli 3,2 miljoonaa asukasta eli yli prosentti väestöstä. Eniten ihmisiä kuoli vankileireillä tauteihin ja aliravitsemukseen. V: Nykyinen arvio koko sodan ja vankileirien henkilötappioista taitaa olla 35 000 paikkeilla. Vankileireillä kuoli 13 239 ihmistä, joista 113 naisia. Kuinka paljon Mannerheimia on mystifioitu sisällissodan suhteen ja miten? J: Kouluopetuksessa Mannerheim näkyi vahvasti sotienvälisenä aikana historian oppikirjojen teksteissä ja kuvituksessa. Kaikissa historian oppikirjoissa oli hänen kuvansa, joissain jopa kaksi. Punaisten perheiden lapset eivät aina malttaneet olla töhertelemättä kuvaa. Jäädessään siitä kiinni he saivat rangaistuksen, kuten UllaMaija Peltonen on osoittanut. T: Mannerheim on ollut valkoinen kenraali ja valkoinen pyöveli. Mannerheim-myytin negatiiviset merkitykset liittyvät juuri vuoteen 1918, kun taas tämän Marskisymboliikka toiseen maailmansotaan. V: Tähän saat varmasti Tuomas Teporalta asiantuntevimman vastauksen. Ansaisisiko K. J. Ståhlberg ennemmin kunnian kansallissankarina vai onko hänen rooliaan sisällissodan jälkeisessä lievityksessä liioiteltu? J: Helsingin Sanomat julkaisi huhtikuussa 1918 Ståhlbergin kirjoitussarjan Tulevaisuuden lähtökohtia, jossa tämä korosti kansallisen eheyttämisen tärkeyttä ja varoitti sulkemasta hävinneitä yhteiskunnan ulkopuolelle. Kirjoitukset ja Ståhlbergin esimerkki vaikuttivat mitä ilmeisimmin kouluhallituksen edistysmielisten virkamiesten näkemyksiin eikä koulusta muodostunut yhtä jakavaa instituutiota kuin siitä olisi voinut tulla ilman

Huhtikuu 2018

virkamiesten toteuttamaa eheyttämispolitiikkaa. Ståhlberg ansaitsee siitä tunnustusta. T: En ota kantaa siihen, kuka ansaitsee mitäkin. Liittynee nationalismin ja sotien yhteyteen, että sotapäälliköt nostetaan jalustalle; Ståhlberg puolestaan on jäänyt mielikuvissa elämään aika kuivana pykälä-tyyppinä. Fakta kuitenkin on, että vuoden 1919 tasavaltainen valtiomuoto mahdollisti hitaan toipumisen sodasta. Ståhlbergista tuli sitten ensimmäisenä presidenttinä tämän lyhyen ”suvaitsevaisuuden” ajan henkilöitymä, kunnes oikeistoradikalismin nousu 1920–30-luvun vaihteessa toi vuoden 1918 perinnön jälleen päivänpolttavaksi. Saiko sodan hävinnyt osapuoli loppupeleissä poliittisia tavoitteitaan läpi sisällissodan jälkeen? J: Sodan jälkeen tuli monia uudistuksia, kuten torpparilaki ja uskonnonvapauslaki. Myös ennen sotaa säädetyt yhtäläisyyteen perustuvat kunnallisvaalit toteutuivat pian sodan jälkeen. Sosialidemokraatit saivat sen seurauksena enemmistön monessa kunnassa. T: Saivat jo ennen sotaa, kuten 8-tuntinen työpäivä, kunnallisdemokratia ja torpparivapautus. Nämä tulivat voimaan sodan jälkeen. Myös Lex Kallio 20-luvun alussa ym. paransivat pienviljelijöiden asemaa. V: Sai. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa toteutui ensi kerran jo vuoden 1918 lopulla järjestetyissä vaaleissa. Myös torpparilait eli mahdollisuus lunastaa torpan maa omaksi tulivat pian sodan jälkeen, vaikkakin torpparikysymys sisällissodan poliittisena pääkimmokkeena on Väinö Linnan kaunokirjallisesta tuotannosta yleistynyt harhakäsitys. Myös kahdeksan tunnin työaikalaki oli hyväksytty jo vuoden 1917 loppupuolella. Suomen sisällissotaa pidetään maailman mittakaavassa poikkeuksellisena juuri siitä syystä, että hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset uudistukset, joiden takia se oli kapinoimaan lähtenytkin. Kuinka paljon voittajapuoli liittyi suomalaiseen äärioikeistoon? Ja kuinka suuri riski Suomessa oli äärioikeistolaiselle vallankaappaukselle? Entä kommunistiselle vallankaappaukselle? T: Äärioikeistolaisista kaikki olivat valkoisia, mutta valkoisista eivät kaikki äärioikeistolaisia. 1930-luvun vaihteessa riski oli olemassa, mutta liike marginalisoitui nopeasti. Kommunismi oli hyvin tukahdettua eli riskiä ei ollut (ennen vuotta 1944–45).

V: Suomessahan tapahtui äärioikeistolainen vallankaappausyritys vuonna 1932 Mäntsälässa, Seinäjoella ja Jyväskylässä, jossa Lapuan liike yritti kaataa Suomen hallituksen. Lapuan liikkeen johdon keskushenkilöistä (mm. Vihtori Kosola) olivat sisällissodan veteraaneja valkoiselta puolelta, osa myös jääkäreitä ja ns. kalterijääkäreitä eli tsaarin Spalernajassa erilaisten attentaattiyritysten ja aktivismihankkeiden takia istuneita. Monella valkoisen puolen aktivistilla jäi ”vapaussota päälle”. Tyytymättömyys Suomen kansalliseen tilaan sodan jälkeen, sosialistien toiminnan jatkumiseen ja demokraattisen valtiomuodon säilyttämiseen purkautui paitsi ns. heimosodissa, myös järjestäytymisenä (Lapuan Liike, Vapaussodan Rintamamiesliitto, Vientirauha, Suomen Lukko, Akateeminen Karjalaseura yms yms.). Näiden liikkeiden suurin mörkö oli juuri kommunistien vallankaappaus, joka oli muka tapahtuva hetkenä minä hyvänsä. Erinäisten tutkimusten mukaan suomalainen kommunistinen liikehdintä, vaikka toiminnassa olikin, oli sisällissodan jäljiltä niin maan rakoon juntattu, että lapualaiset yms. ampuivat niin sanotusti hyttystä tykillä.

”

Tällöin viitataan tapahtumaan,

jonka

aiheuttama

stressi

ylittää käsittelykapasiteetin. Kuinka laajasti sisällissota vaikutti ihmisten elämään sen jälkeen? J: Kuinka paljon sisällissota heijastui ihmisten elämään myöhemmin, riippuu siitä, millainen rooli yksilöllä tai hänen perheellään oli sodassa ollut ja missä päin Suomea hän asui. Sota ei koskettanut kaikkia paikkakuntia eikä ihmisiä. Hävinneen puolen edustajalle sota saattoi tuntua syrjimisenä muun muassa työnhaussa. Menetyksiä surtiin pitkään molemmilla puolilla. Myös sodassa raakuuksiin syyllistyneitä asia vaivasi luultavasti hautaan asti. T: Monilla tavoilla: ex-punaislla aluksi vaikeuksia työn saannissa, traumaattiset muistot ja kokemukset. Katkeruus ja periytyvät identiteetit. V: Itse tutkin juuri sisällissodan traumaa. Toisen ihmi-

sen tappaminen, tappamisen näkeminen ja pelko omasta välittömästä kuolemasta ovat useimmillle ihmisille traumaattisia kokemuksia. Tällöin viitataan tapahtumaan, jonka aiheuttama stressi ylittää käsittelykapasiteetin. Traumalla on pitkäaikaisia vaikutuksia, joista yleisimmin raportoidut ovat ns. post-traumaattiseen stressireaktioon kuuluvat masennus, ahdistus, agressiivisuus, pelkotilat, turtumus, amnesia, ylivireystilat jne. Tällä on tietysti vaikutusta myös siihen, miten traumatisoituneet ihmiset toimivat vanhempina. Tällöin voidaan puhua myös ylisukupolvisesta traumasta ja taakkasiirtymästä omiin jälkeläisiin. Myös vankileirillä koetulla pelolla, nälällä ja kulkutaudeilla on varmasti ollut pitkäaikaisia psykologisia ja fyysisiä seurauksia. Myös entisten punavankien sosiaalinen stigma, joka vaikeutti työnsaantia ja näinollen toimeentuloa ja sosiaalisia suhteita on vaikuttanut monen perheen elämään. Ainakin osa sodan aikana ja sen jälkeen teloituksia suorittaneista ja vankileireillä työskennelleistä on varmasti kärsinyt tunnontuskista loppuun saakka. Sodan aiheuttamien traumojen käsittelyä on varmaankin helpottannut yhteisöllinen jakaminen sellaisessa piirissä, jossa muutkin ovat kokeneet saman. Perheelle ja etenkin lapsille näiden asioiden sanallistaminen on ollut vaikeampaa. Parantuivatko sodan arvet edes toisessa maailmansodassa? J: Uskoisin, että suureksi osaksi sotien välillä vaikuttanut eheyttämispolitiikka oli saattanut entiset viholliset toimimaan sovussa. Punaisen puolen näkemyksiä tai motiiveja ei kuitenkaan voinut tuoda esille esimerkiksi koulussa – yhteiskunnassa vallitsi valkoinen totuus. Toisen maailmansodan jälkeisten niin sanottujen vaaran vuosien aikana sisällissodan haavat avautuivat hetkellisesti. Vasta 1960-luvulla sisällissodasta alettiin julkisuudessa keskustella ottaen huomioon molempien osapuolten näkemyksiä. Kuitenkin vielä 1990-luvulla tehdyt tutkimukset, kuten Jukka Rislakin Kauhun aika, herättivät keskustelun, mikä paljasti, etteivät haavat olleet parantuneet täysin silloinkaan. T: Alkoivat parantua jo 1930-luvun lopussa. Ja sitten sodan heijastumisesta nykyaikaan: Onko sisällissotaa vieläkään käsitelty kunnolla? Miksi/miksi ei? J: Tänä päivänä sisällissotaa on tutkittu eri puolilta, mutta silti käsittelylle riittää vielä tilausta. Monilla paikkakunnilla sisällissodan aikaiset ja sodan jälkeiset tapah-

Symbiontti 2/ 2018

tumat on vielä tutkimatta. Sodan isoon kuvaan liittyvää tutkimustakin, esimerkiksi Saksan motiiveista, on saatu vasta hiljattain. T: Alkaa olla. Asiasta voi puhua avoimesti ja sitä on tutkittu runsaasti. Sadassa vuodessa sukupolvien välittämä ketju on jo katkennut. Ihmiset osaavat samastua usein kumpaankin puoleen. V: Meillä on ihan hirveä määrä hirmu hyvää sisällissotatutkimusta, ja yleisesti ottaen voidaankin sanoa, että uusi itse sotatapahtumia tai jälkiselvittelyjä koskeva tutkimus on vanhaa tietoa uusissa kansissa. Toki mielenkiintoisia näkökulmia tulee vieläkin eri tutkijoilta. Käytettävissä oleva lähdeaineisto vain on niin läpitunnettua, että varsinaista uutta tietoa sodasta on enää hankala tuottaa. Vaikuttaako voittajien historia vieläkin yleiseen mielikuvaan sisällissodasta? J: Nähdäkseni ei. Sisällissodan käsittely on muuttunut moninäkökulmaiseksi niin virallisessa historiakulttuurissa (tutkimuksessa ja kouluopetuksessa) kuin epävirallisessa historiakulttuurissa (romaanit, näytelmät, elokuvat ym.). T: Nykyisin pikemmin toisin päin, sympatia on hävinneiden puolella monilla…. Toisaalta etenkin nuorten parissa on paljon ymmärrystä valkoisten motiiveille, jotka nähdään itsenäisyyden saavuttamisen kautta.

sioekonomisen aseman periytyvyys vaikuttaa nykypäivänä, on vielä tutkimuksellisesti selvittämättä. Jos voisitte muuttaa jotain virhekäsitystä sisällissodasta, niin minkä muuttaisitte ensimmäisenä? T: Monet Suomen historiaa huonosti tuntevat ulkomaalaiset tutkijat(kin) luulevat suomalaispunaisten olleen bolshevikkeja. Eivät olleet, vaan sosialidemokraatteja ja äärimmäisen huonoja vallankumouksellisia. Monista tuli kyllä kommunisteja sodan seurauksena. Onko mielestänne valtio tehnyt jotain sisällissodan käsittelemiseksi näin #sisällissata -vuonna? J: Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hankkeen, joka kokoaa ja julkaisee tietoa vuoden tapahtumista T: No, ainakin nyt korostuu sovinto, joka on vähän hassua, kun se monessa mielessä on jo (passiivisesti ainakin) tehty. Tosin ei valtiovalta niin näkyvästi ole tässä mukana. Valtiolle vuoden 1918 muistaminen on ollut käytännössä mahdotonta talvisodan jälkeen. Sovinto onkin ainoa teema, johon valtio voi kiinnittyä. Mikä sinusta tulee isona? T: En tiedä vielä. V: Toivottavasti saan tehdä tutkimusta loppuelämäni Mikä on lempipokemonisi?

Vaikuttaako sisällissota vieläkin ihmisten elämään? T: En ole vielä löytänyt. J: Sisällissota näkyy vahvasti monissa historiakulttuurin muodoissa mutta ei enää niin vahvasti sukujen muistelukerronnassa. T: Ei oleellisesti, mutta tietyt rakenteet (esim. Vasemmistoliiton suht. suuri kannatus) ja tietyt kulttuuriset piirteet (esim. lienee vaikuttanut yhtenäisyyden ylikorostumiseen) ovat läsnä. Emme silti ajattele tätä arjessamme. V: Tämä on kiinnostava kysymys. Eri tutkijoiden näkemysten mukaan sisällissodan käsittelyn kautta käsitellään usein uudempia poliittisia tapahtumia (esim. 70-luvun poliittista ilmapiiriä, suomettumista, 90-luvun lamaa) ja ihmisten oman elämänkulun epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Toisaalta kysymys siitä, miten sisällissodasta johtuvat traumat tai vaikkapa so-

Huhtikuu 2018

V: No varmaan se MewTwo, pokemoneista kiehtovin. Hänellä ei ole geneettisesti (?) empatiakykyä, mutta muistaakseni löytää itsestään pokemon-elokuvan lopussa myötätuntoisia puolia. En kyllä muista tarkkaan. Voiko kukaan rakastaa heiniä? T: Uskon jos näen. V: Minä rakastan heiniä, lempiheinäni on helminuokku, herkkä ja kaunis heinälaji.

Loputtoman kauniit loiset Teksti & kuvitus: Viivi Halonen

Biologit näkevät kauneutta sielläkin, missä se koetaan lähinnä riesana – nyt on loisten vuoro loistaa!

Punkit

Punkkien (Acari) elinkiertoon ei kuulu yksi, ei kaksi, vaan kolme veriateriaa! Nam!

Hakamato

Tämä on hakamato (Ancylostoma), joka on sukkulamato! Nämä yllärit kulkevat jalan ihon läpi, josta ne menevät verenkierron kautta keuhkoihin, josta ne siirtyvät ruokatorveen ja lopulta päämääräänsä eli suolistoon. Yksinkertaista ja tehokasta.

Kihomato

Mikä diagnosoidaan laittamalla teippi peräaukolle ja mikroskopoimalla samainen teippi? Aivan oikein, kihomato (Entrobius vermicularis). Mikroskoopista voi nähdä kihomadon munia, esiteltynä ohessa.

Symbiontti 2/ 2018

Virukset Viruksia pääsee valitettavan harvoin kehumaan esteettisyydestään – tässä muotojaan esittelevät Ebola ja HIV

Trypanosoma

Valastäi

Tämä hellyyttävän näköinen kaveri ei valitettavasti pääse sinun riesaksesi. Kyseessä on valastäi (Cyamidae), joka nimestään huolimatta on äyriäinen!

Huhtikuu 2018

Bongaa päähenkilö loinen! Jos löytyi, tiedät millainen veijari on trypanosoma (Trypanosoma), joka aiheuttaa unitautia!

Takaisin kotiin Teksti & kuvitus: Heikki Hänninen

Vieraskynä

Keväällä 2016 kasviekologian professori ja Keskisuomalaisen osakunnan inspehtori Heikki Hänninen irtisanottiin Helsingin yliopiston työsuhteestaan YT-neuvottelujen jälkeen. Irtisanominen oli opiskelijoille suuri menetys, minkä havainnollistaa se että professori äänestettiin vuoden 2016 opettajaksi. Tällä hetkellä Hänninen työskentelee Zhejiangin maa- ja metsätalousyliopistossa Kiinassa. Tutkijana hän kokee pikemminkin palanneensa kotiin kuin olevansa maanpaossa.

The story has now begun.

ämän Symbiontin numeron teemana ovat ristiriidat. Vielä kaksi vuotta sitten minulla ei olisi ollut kovin paljoa omakohtaista sanottavaa tästä, mutta kuten tiedetään, keväällä 2016 asiat muuttuivat. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan silloinen dekaani Jari Niemelä kutsui minut työsuhdettani koskevaan tapaamiseen, ja sen jälkeen tuli kirjoitettua aika äkäisiä sähköpostiviestejä monille eri tahoille. Allekirjoitan edelleen joka sanan, myös ne rehtori Jukka Kolalle lähettämäni sanat, jotka kirjaamalla arvioin hänen suoriutumista tehtävässään. En ehkä ollut aivan puolueettomin mahdollinen arvioija, mutta on merkille pantavaa, että kansainvälinen arviointiryhmä päätyi syksyllä 2017 lausunnossaan samaan lopputulemaan, kuin minä sähköpostissani puolitoista vuotta aikaisemmin. Yliopistoa ei pidä johtaa siten, kuin Jukka Kola on apureineen Helsingin yliopistoa johtanut.

Minulla oli ilo toimia Keskisuomalaisen Osakunnan inspehtorina viiden vuoden ajan. Jyväskylässä ja Joensuussa opiskelleena minulla ei ollut omaa osakuntataustaa, joten kaikki oli minulle uutta. Nuo viisi vuotta ovat unohtumattomia. Lyhyeksi jääneen osakuntaurani jälkeen ymmärrän, kuinka osakunnat kantavat vuosisadasta toiseen sivistysyliopiston soihtua Helsingin yliopistossa. Keväällä 2016 Helsingin yliopisto irtisanoi yhden osakuntansa inspehtorin. Tästä järkytyksestä en toivu koskaan. Järkytystäni ei mitenkään vähennä se, että inspehtorin irtisanoi Jukka Kola. Mies, jonka olin kuullut sanovan rehtorin käädyt kaulassaan monta kaunista sanaa osakuntien merkityksestä Helsingin yliopistolle. Kun totuuden hetki koitti, niin Jukka Kolan kauniilla sanoilla ei ollut mitään merkitystä. Sanoilla ei tunnu olevan muutenkaan Jukka Kolalle erityisen suurta merkitystä. Hän lohdutti minua aikoinaan Kilpisjärvellä kerrottuani hänelle vaimoni poismenosta. Jos minusta tuntuu oikein pahalta, niin minun täytyy soittaa hänelle, koska ”yliopiston rehtorin tärkein tehtävä on tukea professoreitaan”. Onneksi en soittanut. Nyt keväällä 2018 tämä sivistysyliopiston konkurssipesä on minun osaltani taakse jäänyttä elämää. Palaan asiaan ainoastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Haluan Helsingin yliopistolle edelleenkin pelkkää hyvää, siksi – niin paradoksaalista kuin se onkin – minun oli nostettava oikeusjuttu sitä vastaan. Minun isänmaallisena

Symbiontti 2/ 2018

Tyypillinen pengerretty Torreya grandis cv. ’Merrillii’ viljelmä. Toisin kuin monissa muissa Kiinan maakunnissa, Zhejiangissa myös maaseutu on vauras. Tämä on pitkälti Torreyan pähkinätuotannon ansiota.

Vieraskynä

Kampuksen keskellä on viehättävä pieni järvi.

velvollisuutena on selvittää, oliko Helsingin yliopiston johdon toiminta keväällä 2016 laillista. Jollen sitä tekisi, niin asia vaivaisi minua koko loppuelämäni ajan. Kuinka minulla menee täällä Kiinassa? Tämä asia tuntuu kiinnostavan monia. Lainaan tarinani pohjaksi joitakin keväällä, kesällä ja alkusyksystä 2016 ennen muuttoani laatimiani kirjoituksia. Tunnen uuden kotikaupunkini 8.7 miljoonasta ihmisestä entuudestaan kaksi, se ei ole kovin paljon. Kuinka sopeudun minulle vieraaseen kulttuuriin? Minkälaisia ongelmia kieli aiheuttaa? Mitä lähemmäs muuttoni on tullut, sitä vähemmän näille epäilyksille on jäänyt tilaa mielessäni. Tätä kirjoittaessani muuttooni on enää pari päivää, ja henkisesti koen jo olevani Hangzhoussa. ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”. Urho Kekkonen lainasi tätä vanhaa suomalaista kansanviisautta isännöidessään maailman johtajat Helsinkiin koonnutta huippukokousta vuonna 1975. Maailman johtajat kokoontuivat tänä vuonna uudessa kotikaupungissani Hangzhoussa joitakin viikkoja ennen muuttoani sinne. Eiköhän tuon Urkin viisauden avulla tulla toimeen sielläkin. (Uusi alku, Ksoidin 3/2016: 4-5). Oltuani täällä nyt puolitoista vuotta voin sanoa, että kyllä tullaan. Ihmisten kanssa tulee toimeen, kun elää itse ihmisiksi ja suhtautuu toisiin ihmisiin ihmisinä, ei ylempinä tai alempina, ei kiinalaisina tai suomalaisina.

Huhtikuu 2018

Kampuksen arkkitehtuuri ei hivele silmiä. Kuvassa laitosrakennuksemme.

Toki kulttuuriero Suomen ja Kiinan välillä on suuri, mutta ihmisiä me kaikki olemme, iloinemme ja suruinemme, jotka ovat lopulta hyvin samanlaisia ympäri maailmaa. Kaikenlaisia vaikeuksia oli varsinkin alussa, mutta oman asenteen ja kiinalaisten ystävällisyyden ja auttavaisuuden avulla kaikesta on selvitty. Kiinalaisten ystävällisyys on jotain aivan käsittämätöntä. Ilman sitä en olisi tullut täällä ummikkona mitenkään toimeen. Kerron tästä vain yhden esimerkin, koska perusteellisempi esitys täyttäisi koko Symbiontin numeron, eikä ristiriitojen pohdiskelulle jäisi enää tilaa. Tutustuin ennen muuttoani oululaisen ystäväni Ilkka Marjomaan välityksellä Oulussa pitkään asuneeseen kiinalaiseen lääketieteen professoriin. Tämä professori Zhu otti minut heti suojatikseen kuullessaan, että olen muuttamassa Kiinaan, ja vieläpä hänen vanhaan opis-

Vieraskynä

voitteena oppia ymmärtämään ja ilmaisemaan joitakin kelukaupunkiinsa. Professori Zhulla oli pian tänne tuyksinkertaisia asioita kiinaksi. Kyllä yliopistoihminen loni jälkeen Hangzhoussa kurssijuhla vuosikymmenien tulisi täällä toimeen pelkällä englannillakin, mutta koen takaisten opiskelukavereidensa kanssa. Hän ilmoitti jo itseni jotenkin epäkohteliaaksi ja töykeäksi, kun osaan Suomessa tavatessamme, että hän haluaa tulla tuolloin sanoa vain ni hao ja xie xie. katsomaan, kuinka minulla menee uudessa ympäristösHelsingin yliopiston biologiset laitokset eivät olleet säni. Professori Zhun seurueen vieraillessa kampukseltutkimusprofiilinsa ja infrastruktuurinsa puolesta minulle lamme tutustuin hänen opiskelukaverinsa oppilaaseen, paras mahdollinen tutkimusympäristö. Esitin esimerkiksi tohtori Zhuhun, joka on maineikas ortopedi täkäläiminun tutkimuksen kannalta välttämättömän kasvien sessä sairaalassa (nämä kaksi herraa eivät ole sukulaisia). pakkaskestävyyslaboratorion perustamista useaan kertaan Meistä tuli tohtori Zhun kanssa heti hyvät ystävät. Hän silloin, kun yliopistossamme oli haettavana infrastruktuuilmoitti, että minun täytyy ottaa häneen yhteyttä, jos rin kehittämiseen tarkoitettuja varoja, mutta aina ilman tarvitsen lääkärin apua. Onneksi mitään isompia ongeltulosta. (Jäähyväiset Helsingin yliopistolle, Symbiontti mia ei ole ollut, mutta olen turvautunut pienemmissä 2/2016: 9). asioissa tohtori Zhun apuun lukuisia kertoja. Hän myös Aloitettuani Helsingin yliopistossa keväällä 1997 näytti minulle Hangzhoun nähtävyyksiä pian ensitapaajouduin huomaamaan pian, että olin tullut töihin ykmisemme jälkeen. Tämän kaiken järjesti siis kaveri, jonsikköön, missä ei ollut tilausta minun erikoisalalleni. ka tapasin vasta täällä, ja joka on minun pitkäaikaisen Todettuani tilanteen hyväksyin aikaa myöten – vaikkaystävän (Ilkka Marjomaa) ystävän (professori Zhu) yskin hammasta purren - roolini tiedekunnan nelosketjun tävän (professori Zhun opiskelukaveri) entinen oppilas professorina. Joku toinen ja nykyinen ystävä. Kuten professori olisi varmaankin Ilkka Marjomaa minua enottanut tarvitsemansa elinnen muuttoani preppasi, ystilan väkisin, mutta sellaista tävän ystävä on kiinalaiselle ei tehdä minun luonteellani automaattisesti myös oma ja elämänkatsomuksellani. ystävä, ja hänestä pidetään Elämä on tarkoitettu käyhuolta. Tätä olisi vaikea ustettäväksi kokonaan muihin koa todeksi jollen olisi tätä asioihin, ei työtovereiden itse elänyt ja kokenut. kanssa käytäviin taisteluihin Ei elämä täällä toki resursseista. pelkkää auvoa ole. SuurimNyt lähden toiselle puomat ongelmat ovat ilmanlelle maapalloa minulle kokosaasteet, rakennusten kylnaan vieraaseen kulttuuriin, myys talvella ja kieli, tässä missä ruoka syödään puikoiljärjestyksessä. Ilmanlaatu la. Tutkimustyöni puolesta Hangzhoussa on toki ihan Yliopistomme logossa on kuvattuna neidonhiuspuun muutan kuitenkin takaisin eri luokkaa kuin Pekingissä (Ginkgo biloba) verso. kotiseudulle. Menen tiedetai Shanghaissa, mutta suurkuntaan, jossa tutkimukta hurraamista ei ole täälläseni tunnetaan ja missä sitä myös arvostetaan. Olen nyt kään. Mikäli olen Suomen tilanteen ymmärtänyt oikein, päätöksen tehtyäni innoissani Hangzhoussa avautuvista ilman pienhiukkasten pitoisuudet nousevat Helsingin lukuisista yhteistyömahdollisuuksista. Keskinkertainenkin saasteisimmilla paikoilla ylimmillään sille tasolle mille onnistuminen Hangzhoussa merkitsee minulle tutkimukne laskevat Hangzhoussa alimmillaan. Muutin äskettäin sen tuottavuusloikkaa nykytilanteeseen verrattuna. (Tuotkampuksella uuteen asuntoon ja hankin sinne samalla tavuusloikka Kaakkois-Kiinaan, Ksoidin 2/2016: 4-5). ilmanpuhdistimen. Vältän ulkona liikkumista korkeimAluksi asiat eivät olleet noin hyvin. Opetin tänne pien pitoisuuksien aikana ja sauvakävelylenkillä käytän tultuani syksyllä 2016 ekologian perusteita vastaavan lumyös tarpeen mukaan maskia. Ilmastointilaite on tällä entosarjan ja täytyy myöntää, että sen pitäminen oli miseudulla yleisesti ainoa asuntojen lämmityslaite, mutta nulle valtava pettymys. Kieliongelma haittaisi opetusta onneksi erillisiä lämpöpattereita löytyy verkkokaupasta. huomattavasti enemmän, kuin mitä kuvittelin tänne Kieliopinnot aloitin vasta äskettäin. Kiinan maine meiltullessani. Minulle ei myöskään selvinnyt ensimmäisten le länsimaalaisille erittäin vaikeana kielenä pitää täysin kuukausien aikana, mitä yliopisto minulta oikein täällä paikkansa. Otan yksityistunteja kaksi kertaa viikossa, ta-

Symbiontti 2/ 2018

Torreya grandis on ikoninen puulaji Zhejiangin maakunnassa. Se on elävä fossiili, jota on viljelty varttamalla tuhansia vuosia, koko Kiinan tunnetun historian ajan. Luontaisesti kasvavat Torreyat luokitellaan nykyään uhanalaiseksi lajiksi. Kuvan kansallispuistossa kasvavat yksilöt ovat yli tuhat vuotta vanhoja.

Huhtikuu 2018

mankaltaisia kokeita männyn- ja kuusentaimilla. Olin palannut kotiin. Kuten taannoisesta sähköpostiviestistäni ehkä luitkin, odottaessani menoa dekaanin puheille irtisanomistilaisuuteen ohitseni käveli nuori opiskelija, jonka kangaskassissa oli teksti ”This is where the story begins”. En yleensä usko enteisiin, mutta tällä kertaa taidan tehdä poikkeuksen (Jäähyväiset Helsingin yliopistolle. Symbiontti 2/2016, s. 9). Aloitin tammikuussa Frontiers in Plant Science / Functional Plant Ecology -sarjan toimittajana. Tällä viikolla tuli kutsu keynote-puhujaksi Yhdysvalloissa ensi elokuussa pidettävään kansainväliseen kasvien pakkaskestävyyskonferenssiin. Julkaisuja on alkanut tulla kokonaan toisenlaiseen tahtiin kuin aikaisemmin Helsingissä. Työtoverini on kääntänyt osia kirjastani kiinaksi, koska kaikki työyhteisömme jäsenet eivät osaa englantia. Luetteloa voisi jatkaa, mutta jätetään toiseen kertaan. Luulette muuten siellä koto-Suomessa, että nyt on se kuuluisa keltainen typpipitoinen neste noussut herralla pahemman kerran päähän. Sen voin kuitenkin liioittelematta sanoa, että nelosketjun sijasta pelaan nykyään ykkösylivoimassa. Toisin kuin ensimmäisten kuukausien aikana, enää minulla ei ole mitään epäselvyyttä siitä, mitä minulta täällä odotetaan. Minulta odotetaan merkittävää panosta siinä tutkimustyössä, jonka myötä yksikkömme nostetaan lähimmän viiden vuoden aikana Kiinan huipulta maailman huipulle. Tähän huutoon vastaan mielelläni. Nöyrin mielin, kiitollisena siitä, että tällainen tilaisuus minulle suotiin. Nyt ei ole uhoamisen aika, nyt on työnteon aika.

Vieraskynä

odottaa. Kuvittelin tänne tullessani tekeväni läheistä yhteistyötä jo aikaisemmin tuntemani kiinalaisen kollegan kanssa, mutta hän muutti pian tuloni jälkeen toiseen yliopistoon. Olin hieman hukassa. Autoin työsopimukseni mukaisesti työtovereitani käsikirjoitusten laatimisessa, ja koin kyllä tuon työn mielekkääksi, mutta mieli paloi omaan tutkimukseen. Eikö sitä halutakaan täällä? Kaikki muuttui kevään 2017 aikana. Laitoksemme sai nimityksen maanlaajuiseksi huippuyksiköksi (State Key Laboratory of Subtropical Silviculture) ja minä aloitin läheisen yhteistyön oman alani professorin kanssa. Minulle selvisi vasta tuolloin, että meillä on käytössä erinomaiset kasvatuskammiot kokeellista tutkimustamme varten. Olen tutkinut koko aikaisemman työurani ajan pohjoisen havumetsävyöhykkeen puiden ja muiden monivuotisten kasvien ilmastoon sopeutumista ja vuodenkiertoa. Toisin kuin luulin tänne tullessani, tälle osaamiselleni on täällä aivan erityinen tilaus, koska subtrooppisten puiden vuodenkierron säätelystä ei tiedetä juuri mitään. Tämän vuoksi on esimerkiksi täysin hämärän peitossa, kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa täällä taloudellisesti tärkeään pähkinöitä tuottavaan Torreya grandis-puuhun. Torreya on yksi tutkittavista lajeista laajoissa kasvatuskammiokokeissa, jotka ovat meillä parhaillaan käynnissä. Huolehdin äskettäin itse kokeista kiinalaisen Uuden Vuoden aikana, jotta tutkimuksissa avustavat opiskelijat pääsivät viettämään tätä vuoden suurinta juhlaa perheidensä kanssa. Savotoidessani päivästä toiseen tuntikausia kasvatuskammioissa mieli palasi 1980-luvun lopun Joensuuhun, missä nuori jatko-opiskelija teki sa-

Yrtteihin perustuva perinteinen kiinalainen lääketiede (Traditional Chinese Medicine, TCM) on Kiinassa osa virallista terveydenhuoltoa. Kuvan viljelmällä kasvatetaan TCM-yrttejä bambun alikasvoksena.

Maailman pienin kisu Teksti: Matti Leponiemi

Kisupalsta

Tällä kertaa kisupalstalla esittelyssä maailman pienimmäksi väitettykisu, ruostetäpläkissa. Samalla tutustutaan myös suvun muihin kisuihin. taa enimmäkseen pieni koko, vaikka söpöjä aikuisetkin toki ovat. Joka tapauksessa tämän kaltaista ominaisuutta kutsutaan neoteniaksi. Kyseessä on siis ilmiö, jossa jotkin normaalisti vain eliön nuoruusvaiheissa ilmenevät piirteet säilyvät myös aikuiseen yksilöön. Parempi esimerkki kissanpentumaisesta kisusta on kisuvastaavan mielestä hietakissa (Felis margarita). Prionailurus-sukuun kuuluu neljä muutakin pikkuista Aasiassa elävää Kuvalähde: By Davidvraju - Own work, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index. kisua. Muut suvun kissat ovat aasianmetsäkissa, php?curid=61734391 kalastajakissa, litteäpääkissa ja uudempi tapaus Sundalainen aasianmetsäkissa. Nimiensä perusteella uostetäpläkisut, Prionailurus rubiginosus, varsin mielenkiintoisia tapauksia nämäkin. Aasianmetovat siis erityisen pienikokoisia kissaeläimiä. säkissa on varsin yleinen laji ja elää laajalla alueella KoilPituutta löytyy alle 45cm ja painoa korkeinlis-Aasiassa. Se tunnetaan myös nimellä bengalinkissa, taan vain noin puolitoista kiloa. Vertailun vuoksi peja siitä onkin kesykissan kanssa risteyttämällä saatu kerinteisemmät kotikisumme painavat ainakin pari-kolme sykisun bengalirotu. Kalastajakisut ja ilmeisesti myös kertaa enemmän. Pikkukisut elelevät Intian ja lähialueilitteäpääkisut viihtyvät veden äärellä ja syövät lähinnä den lehtipuumetsissä. Elinalueiden rajoja tai yksilömääkalaa ja muita veden asukkeja. riä ei tarkkaan tiedetä, ja yöaktiivisina piilottelevaisina Ruostetäpläkissoja ei pidetä vaarantuneena, mutta elukoina edes elintavoista ei tiedetä paljoa. Luultavasti perinteiset ihmistoiminnan seuraukset kuten elinalueielintavat eivät kovin paljon poikkea tutummista kissaden väheneminen ja pirstaloituminen näitäkin saattaa eläimistä, eli koostaan huolimatta nämä kisut lienevät uhata. Toiset Prionailurus-suvun kisut ovat enemmän tai tehokkaita saalistajia. Ravinnoksi kelvannee linnut, pikkunisäkkäät, muut pienet selkärankaiset ja -rangatvähemmän vaarantuneita, mutta aasianmetsäkissan on tomatkin. raportoitu selviävän ihmisvaikutuksen ympärillä melko Internetin kissavideomaailmassa joskus sanotaan, hyvinkin. Kiinassa ihmisten alkuperäinen kisuseuralaiettä ruostetäpläkisut näyttävät aikuisinakin kissanpennen olikin itseasiassa aasianmetsäkissa, vaikka sen on nuilta. Useinhan eläinten poikasia, kuten kissan- tai myöhemmin syrjäyttänyt meille tutumpi kesykisu. koiranpentuja, pidetään erityisen söpöinä. Mielestäni ruostetäpläkisun tapauksessa pentumaisuuteen viit-

Symbiontti 2/ 2018

K.K.K. (Keveitä, keväisiä kuplia)

Teksti & kuvitus: Akateemiset alkoholistit

Parés Balta ’b’ Cava Brut 11,98 €. Alkon tuotekuvaus: Erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, viheromenainen, yrttinen, kevyen mineraaline; LUOMU, VEGAANINEN. Cava on yleisesti Espanjan kotoperäisistä lajikkeista perinteisellä menetelmällä eli samppanjamenetelmällä valmistettu kuohuviini. Makuprofiili on varsinkin kuivissa cavoissa erittäin hapokas ja sitruksinen, joskus hieman leipäinen. Käytettyjen rypäleiden aromit erottavat sen selkeästi muista kuohuviineistä.

Lindauer Cuvée Brut 13,49€. Alkon tuotekuvaus: Erittäin kuiva, hapokas, kypsän keltaomenainen, valkoherukkainen, sitruunainen, paahteinen. Tämä Uuden-Seelannin lahja kuplien ystäville on erinomainen samppanjankorvike, kohtuuhintaan. Pullossa tapahtuneen sakkakypsytyksen mukanaan tuoma

Huhtikuu 2018

runsas paahteisuus ja leipäisyys on selkeästi läsnä.

Alberto Nani Organic Prosecco Extra Dry 13,68 €. Alkon tuotekuvaus: kuiva, hapokas, päärynäinen, persikkainen, kypsän sitruunainen, hennon mausteinen; LUOMU. Prosecco on tankkikäymismenetelmällä tuotettu italialainen kuohuviini. Sen makumaailma on perinteisellä menetelmällä tehtyihin kuohuviineihin verrattuna lempeämpi, eikä niin voimakkaan hapokas. Päärynä ja kypsä sitrushedelmä ovat usein voimakkaasti läsnä.

Mistinguett Vintage Edition Rosé Cava Brut 10,49 €. Alkon tuotekuvaus: erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, mansikkainen, kevyen metsämarjainen, sitruunamelissainen. Roseekuohuviinit ovat hieman haastavampia nautittavia voimakkaamman makumaailmansa johdosta. Marjaiset aromit piristävät, mikäli vaaleat kuohuviinit alkavat tuntua tylsiltä. Sopii etenkin suklaisten jälkiruokien kyytipojaksi.

Juvé y Camps Cinta Purpura Reserva Cava Semi Seco 2011 14,35 €. Alkon tuotekuvaus: puolimakea, hapokas, aprikoosinen, päärynäinen, sitruksinen, kevyen mausteinen, hennon paahteinen . Sokerina pohjalla hieman astetta makeampi vaihtoehto sellaisista pitäville. Tämän cavan muuta kavalkadia pidempi ikä integroi makuja toisiinsa muodostaen kuitenkin harmonisemman kokonaisuuden. Hedelmävetoiset, kirpeät jälkiruoat sopivat tämän kanssa yksiin loistavasti. Nautitaan perusteellisesti viilennettynä, etenkin aurinkoisessa vappusäässä! – A.A.

Viinipalsta

hmissuku on koko olemassaolonsa ajan etsinyt uusia ”päheämpiä” tapoja itsensä päihdyttämiseen, etenkin kuningas alkoholin voimin. Jo muinaiset Kreikkalaiset ja roomalaiset merkitsivät historiankirjoihin viinin eriskummallisen spontaanin kuplimisen, josta pahojen henkien tai kuunkierron uskottiin olevan vastuussa. Myöhemmin keskiajalla Ranskassa, Champagnen maakunnassa tuotetun viinin taipumus kuplia pantiin merkille. Kuplien muodostumista pidettiin yleisesti epäsuotuisana viinin pilaantumisen merkkinä. Muuan munkki nimeltä Dom Perignon sisuuntui käymistuotteeseensa liuenneelle hiilidioksidille ja yritti kaikin keinoin tehdä tekemättömäksi tämän paholaisen työn. Ironista kyllä, juuri tämä kupliva viini nosti Ranskan pohjoisimman viininviljelyalueen maailmankartalle ja Dom Perignon on nykyään lähes synonyymi samppanjalle(erittäin ylihintainen sellainen). Kuohujuomien tyyli on vaihdellut makeasta rutikuivaan vuosien varrella. Nykyinen suuntaus suosii kuivahkompia viinejä ylitse muiden. Seuraavaksi suppea katsaus erilaisten kuplien maailmaan.

Ars versa scientia Teksti: Vitali Razumov

Monien ihmisten silmissä tiede ja taide ovat kaksi täysin eri asiaa. Tiede keskittyy monotoniseen ja tarkkaan luonnon ilmiöiden mittaamiseen, kun taas taiteessa kuvataan henkimaailmaa usein muunnellen totuutta. Näen itse tällaisessa näkemyksessä perusteellisen virheen.

PJ-palsta

aikka tiede ja taide ovatkin monilta käytännöiltään ja tavoiltaan erilaisia, ovat ne kumpikin ihmisen tuotosta. Kumpikin on uteliaisuuden inspiroimaa maailman tutkailua. Kuten taiteilija myös tieteilijä tarvitsee työssään mielikuvitusta ja kokeilunhalua. Kenties se on samaa uteliaisuutta joka saa tutkijan tuijottamaan lintuja räntäsateessa ja taiteilijan käyttämään ruumiineritteitä palettinaan. Tieteellisin keinoin halutaan usein selittää miksi toinen taideteos herättää tunteita, kun toinen ei näytä mistään kulmasta hyvältä – taide muutetaan tieteeksi. Eikö toisaalta ole suunnattoman kaunista, lähes taiteellista, miten käsittämättömän suuressa universumissa ei vallitse kaaos, vaan kaikki toimii kuin kellopeli pikkuruisista atomeista jättiläismäisiin galakseihin? Mielestäni kummallakin on toisilleen annettavaa. Tiede tarjoaa taiteelle jatkuvasti kehittyviä metodeja ja aiheita joita kuvastaa. Taiteella taas voidaan tuoda tieteen tekemät löydöt kansan tietoisuuteen sekä muuttaa teoria ja kaavat ihmiselle helpommin käsiteltäviksi. Tieteen lailla taidekin yhä enenevissä määrin käsittelee yhteiskunnallisia ongelmia ja ympäristön muutosta. Usein

maalaus kärsimyksestä saa ihmisissä aikaan enemmän tunteita kuin tieteellinen artikkeli. Tiede toisaalta pystyy paremmin antamaan syyn tälle kärsimykselle ja neuvomaan mitä tekoja pitäisi tehdä. Kilpisjärven biologisella asemalla 2008 perustettu biotaiteen seura Ars Bioarctica on toiminut tieteen ja taiteen välisenä siltana. Seuran tuottama taide on lisännyt ymmärrystä saamelaisten ja suomalaisten välillä ja jopa konkreettisesti auttanut arktista luontoa. Esimerkiksi taiteilijan Leena Valkeapään ja tutkijan Maija Salemaan Stripped berry rug -projektissa varpuja kasvatettiin raidallisen räsymaton näköiseksi samalla tutkien niiden selviytymistä subarktisessa ympäristössä ja niiden hyödyntämistä kasvipeitteen palauttamisessa paljaalle maalle. Toisen vähättely tuskin ajaa meitä yhteiskuntana eteenpäin. Enemmän uskon, että yhteistyön kautta on saavutettavissa paljon enemmän. Kaikesta taiteesta ei tarvitse pitää, samoin kuin ei jokaista tiedeartikkelia kannata uskoa. Kuitenkaan kumpaakaan ei sen perusteella kannata julistaa vääräksi. – Vitali Razumov

Esittelyssä biotaide Teksti & kuvitus: Aliisa Hartus

iotaide on taidesuuntaus, jossa biologia ja taide kohtaavat. Biotaiteessa käytetään materiaalina orgaanista ainetta, yleensä biotaide luodaan laboratoriossa mikrobeista ja siinä sovelletaan bioteknologian menetelmiä. Tekniikkana voidaan käyttää tieteen uusimpia menetelmiä ja biotaiteilijaryhmä voi koostua monen eri tieteenalan jäsenistä ja erilaisista taiteilijoista. Taideteos koostuu sen luoneesta prosessista sekä valmiin teoksen kasvusta ja kehityksestä. Materiaalin elollisuuden vuoksi teokset eivät ole kovinkaan pysyviä, sillä mikrobit ovat kuolevaisia ja harvemmin kuollutta teosta säilytetään. Yleensä biotaiteessa käytetään bakteereita, hiivoja tai muita soluja. Itse teos voi olla yksinkertai-

simmillaan kasvatusmaljalla oleva kuva, erivärisillä mikrobeilla maalattu taulu tai kudosveistos. Teos voi olla yhdistetty esimerkiksi videoon tai elottomaan ainekseen kuten johonkin koneeseen. Biotaiteessa pyritään luomaan taidetta tieteellisillä menetelmillä ja yhdistelemään sulavasti eri tekniikoita. Biotaiteella ei pyritä tieteellisiin tuloksiin, mutta teoksen luomisprosessi muistuttaa tieteellistä laboratoriotyöskentelyä. Solujen värjäykseen voidaan käyttää geenimuuntelua, siksi biotaidetta koskevat samat säännöt kuin tiedettäkin. Biotaideteos ottaa jo materiaalinsa ja tekniikkansa puolesta kantaa elämänkäsitteeseen ja tieteen moraalisiin kysymyksiin.

Symbiontti 2/ 2018

Sanottu sana ei suuhun palaa – palautteen antamisen taito Teksti: Jani Lehto – Kuvitus: Viivi Halonen

Palaute on elintärkeää. Organismit hyödyntävät palautetta takaisinkytkennän muodossa jatkuvasti. Palaute on olennainen osa oppimista ja käyttäytymisen muutoksessa. Jos organismin sisäisessä palautejärjestelmässä on vikaa, organismin toimintaan ilmenee häiriöitä. Näin on myös useissa järjestöissä ja ihmisten kesken, jos palautetta ei anneta tai sen muoto on väärää.

• • • •

Anna palaute aina kahden kesken henkilölle, jolle palaute kuuluu Anna palaute heti kun saat tilaisuuden Anna palautetta vain asioista, joihin voi vaikuttaa ja jotka olet itse voinut havaita Hampurilaiset ovat parasta, myös palautteenannossa. Anna palautteesi muodossa kehu, kritiikki, kehu!

alaute on tällä hetkellä pinnalla yliopistossamme. Viime syksynä käynnistynyt Iso pyörä -uudistus muutti suuresti koulutusohjelmia ja niiden sisältöjä. Uudet koulutusohjelmat ja kurssit ovat olleet käytössä kohta vuoden, ja ainakin oman tiedekuntamme koulutusohjelmat ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan opiskelijoiden palautteita muutosten onnistumisesta. Biologian kandiohjelman johtoryhmä tuleekin kevään aikana järjestämään keskusteluhetken opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa koskien muutoksia biologian kandiohjelmassa. Kurssien uudistumisen myötä itse- ja vertaisarvioinnin määrä on lisääntynyt. Useat kurssityöt, jopa tentit, arvioidaan itse opettajien antamien arviointimatriisien mukaan. Luonnollisesti palautteen vastaanottaminen on tärkeä osa vertaisarviointeja. Myös Biosfäärin lanseeraama Kurssiwiki on aiheuttanut keskustelua siitä, mitä on rakentava palaute ja millainen palaute on antamisen arvoista. Millaista on hyvä palaute? Miten palautetta kuuluu antaa? Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia joka kerta, kun palautteelle on tarvetta. Hyvä palaute on aina myön-

Huhtikuu 2018

Keväisin terveisin, Opintovastaavanne Jani

Opintovastaavan palsta

Vinkkejä palautteen antamiseen

teistä tai kriittistä. Kriittisen palautteen tavoitteena on toisen henkilön toiminnan korjaaminen ja virheistä oppiminen. Sen takia onkin tärkeää, ettei kriittinen palaute lipsahda henkilökohtaisuuksien kautta negatiivisen palautteen puolelle. Palautteen antamisen kanssa yhtä tärkeää on palautteen vastaanotto. Kaikki nauttivat kehuista, mutta omaa toimintaa kritisoiva palaute voi tuntua pahalta, vaikka se ei sellaiseksi olisi tarkoitettukaan. Vastaanottaessa kriittistä palautetta on tärkeää pysyä rauhallisena. Jos palautetta vastaanottaessa alkaa puolustella itseään, energia kuluu tähän puolustusreaktioon eikä itse tilanteesta oppimiseen. Tällöin hyväkin rakentava palaute valuu hukkaan. Kannattaakin pyrkiä keskittymään kuuntelemaan palautteen sisältöä ja tarkastella, miten se käytännössä näkyy omassa toiminnassa. Palautteen vääristely ja vähättely eivät myöskään johda mihinkään järkevään, yleensä vain riitelyyn. Palautteenannon saa helposti kuulostamaan hankalalta omine etikettisääntöineen ja kiemuroineen, mutta ei se mitään rakettitiedettä ole. Olennaista on olla avoin ja reilu, sekä antaessaan että vastaanottaessaan palautetta. Pitkälle pääsee, jos vain noudattaa kultaista sääntöä ja antaa sellaista palautetta, kuin itse haluaisi kuulla. Lopuksi heitän vielä jokaiselle keväisen haasteen: anna positiivinen palaute jollekin, joka sen ansaitsee. Asia voi olla suuri tai pieni, kunhan saadaan hyvää mieltä levitettyä tähän hitaasti saapuvaan kevääseen!

Tirehtöörin palsta Teksti: Anni Kuivalainen – Kuvitus: Oona Käyhkö

Joka kevät jo viiden vuoden ajan olen hukkunut töihin. On tuntunut hirveältä yrittää luopua kiinnostavista opinnoista vain, jotta voisi jälleen lukea pääsykokeisiin ja jatkaa unelma-ammatin tavoittelua. Helposti tuntee olonsa irralliseksi, kun tietää, ettei pysyvää paikkaa yliopistolla ole vielä löytynyt. Bilsalaiset ja koko Viikin kommuuni ottivat minut avosylin vastaan ja tämä alkaa vähitellen tuntua kodilta. Niinpä uskalsin ottaa riskin ylityöllistymisestä ja lupautua hallitushommiin.

Tirehtöörin palsta

irehtöörin virka on ollut ensimmäinen vakava sitoutuminen mihinkään näiden vuosien aikana. Ja kuin missä tahansa parisuhteessa, on se aiheuttanut sisäistä kamppailua ja ristiriitoja entisten rinnalle. Pestin vastaanottaessani itsevarmasti hehkutin, että pystyn tähän. Helppo homma. Musiikit päälle ja juomat pöydälle. Kunnes heräsi kysymys, pystynkö sittenkään. Riittääkö aikani? Eihän minulla ole edes autoa! Mistä minä tiedän, saako ylioppilastalolle tilattua pallomeren?! Ensimmäistä kertaa olen myös työssä, jossa päätehtävänä on varmistaa, että muilla on hauskaa. Aiemmin riviopiskelijana on riittänyt, kun on pitänyt oman asenteen kohdillaan, mielen positiivisena ja levittänyt hyvää tuulta ympärilleen. Pitäisikö nyt jotenkin yrittää enemmän miellyttää muita?

Parin kuukauden ja useiden järkättyjen bileiden jälkeen tuntuu, että olen voittamassa tämän sisäisen kamppailun. Käytännön asiat tulevat rutiinilla, eikä seuraava deadline aiheuta yhtä paljon stressiä kuin aiemmin. Edelleenkin olen pärjännyt sillä omalla hyvällä asenteella, pitänyt hauskaa ja päässyt toteuttamaan oman vision mukaisia tapahtumia. Kiitokset Empulle ja Elisalle, kun jaksatte aina puskea minua eteenpäin. Hallitushommat ovat lähentäneet minua entisestään Symbioosin kanssa, mutta toistaiseksi aion vielä jatkaa myös tähtiin kurkottelua ja seurata lapsuudenunelmaani. Tähdistä puheen ollen eräs keski-suomalainen ystäväni totesi ”Jaloviinahan on hieno juoma, juhlajuoma. Miksi sekoittaisit sitä johonkin?” kysellessäni jalludrinkkiehdotuksia. Kuitenkin se on yksi eniten mielipiteitä jakavista virvoikkeista. Niinpä herättääkseni lisää ristiriitaisia tuntemuksia tai mahdollisesti pehmentääkseni jyrkimpiä mielipiteitä syöksyin Internetin syövereihin ja törmäsin tähän upeaan blogiin, johon kaikkien tulisi ehdottomasti tutustua. Poimin teille kolme drinkkiohjetta, joilla on hyvä rynnistää vaikka uhkaavasti lähestyvän vapun viettoon. Tsemppiä kaikille kevään loppurutistuksiin ja nähdään tapahtumissa! Terkuin tämän sirkuksen tirehtööri, Anni p.s Ei, emme järjestä jallusitsejä.

Lähteet

Yhden tähden jallublogi. URL: jallublogi.tumblr.com

Symbiontti 2/ 2018

Kofeiini-jalluJalokahvijääkahvi-kahvi jaloviinaa 2cl - Jalokahvi-likööriä 2cl - kofeiinitabletteja 2 kpl - kahvia 1. Keitä kahvia. Laita kahvijääpalat pakkaseen jäätymään ennen drinkin tekemistä. 2. Keitä lisää kahvia. Kofeiinitabletit voi murskata kahvipapujen, purujen tai suoraan kahvin sekaan. 3. Kaada shottilasiin jallua 2 cl ja Jalokahvia 2 cl. Lisää viinat ja jääpalat korkeaan lasiin. 4. Täytä lasi keitetyllä kahvilla. Jääpalat sulavat nopeasti, joten makusi mukaan voit antaa kahvin ensin jäähtyä saadaksesi mahdollisimman kylmän juoman.

Limon Jima

Tirehtöörin palsta

- simaa 1 pullo - jaloviinaa 1 dl - limoncelloa 1 dl - sitruunamehua maun mukaan 1. Poista simapullosta noin 2 dl. Tämän voit vaikka juoda työskennellessä. 2. Lisää pulloon 1 dl jallua ja 1 dl limoncelloa. 3. Lisää sitruunamehua oman makusi mukaan. Suositellaan runsaasti. 4. Olet valmis vappuun!

Vegaaninen Jallukermalikööri - jaloviinaa 3 dl - kauramaitoa 3 dl - Irish cream -makusiirappia n. 0,5 dl 1. Kaada kannuun/pulloon 3 dl jallua ja 3 dl kauramaitoa. Ohjeessa käytetty iKaﬀea hyvän koostumuksen takaamiseksi. 2. Lisää makusiirappia noin 0,5 dl. Tavara on todella makeaa, joten varovasti sen kanssa. 3. Nauti vaikka kahvin kanssa!

BONUS – Tähtien sota - jaloviinaa 4 cl 1. Kaada shottilasiin 2 cl yhden tähden jaloviinaa ja 2 cl kolmen tähden jaloviinaa. 2. Olkoon känni kanssanne.

Huhtikuu 2018

Noroskoopit Teksti & kuvitus: Roope Nykänen

Kauris 22.12.–19.1.

Noroskoopit

Sisäinen vaskitsasi on herännyt talvihorroksestaan ja sinua harmittaa, kun kaikki kuvittelevat sinun olevan kiero ja iljettävä käärme. Olet yrittänyt kädestä pitäen näyttää ystävillesi todellisen sympaattisen luonteesi, mutta vaikeaahan se on ilman raajoja. Onneksi pääset aina hämärän aikaan toteuttamaan luontaisia elintapojasi ja yöt vietätkin lajitovereittesi kanssa. Näillä seikkailuilla tapaat myös herkuista herkuimman sisiliskon, joka olisi valmis pudottamaan häntänsäkin vuoksesi. Varo kuitenkin liiallisia övereitä öisissä riennoissasi, tai muuten saat kärsiä ei niin mieluisista liskoystävistäsi seuraavien öitten ajan.

Kalat 19.2.–20.3. Kukaan ihminen ei ole saari, mutta kalojen elämä alkaa muistuttaa huomattavasti suomalaista järveä. Olet tunkenut elämäsi mahdollisimman täyteen tapahtumia ja tehtäviä asioita, koska kuvittelet sen kasvattavan vesistösi monimuotoisuutta. Todellisuudessa kärsit kuitenkin vakavasta happikadosta ja järvesi rehevöityminen on pahassa noidankehässä. Myös ihmissuhteesi on koetuksella kovasta yrityksestäsi huolimatta, koska suuri osa ihmisistä kavahtaa likaisen ruskeaa vettäsi ja limaista rantakalliotasi. Mutta älä huoli, aina löytyy niitä onnettomia, jotka liukastuvat liukkaalla kalliopinnallasi ja joutuvat virtasi vietäväksi.

Vesipersoona 20.1.–18.2. Elät positiivisessa noidankehässä. Vuoden aikana nousseet testosteronitasosi ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia kehossasi ja usein itsekin uppoudut tuntikausiksi ihailemaan hauiksiesi piikkejä peilin edessä. Nämä sensuellit hekumallisuuden kukkulasi nostattavatkin itsetuntoasi, mikä taas vaikuttaa stressitasojesi alenemiseen. Stressitasojesi surkastuminen taas mahdollistaa testosteroniarvojesi nousun. Kyseinen elämäntilanteesi vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiisi, koska kohonneet testoarvot kasvattavat pakaroittesi ja rintalihastesi lisäksi myös sydänlihastasi. Rakastat ja tulet rakastetuksi, voiko olla ihanampaa?

Symbiontti 2/ 2018

Nauta 20.4.–20.5. Olet tuskastellut keväällä lajintuntemuksen kanssa ja epätoivoisesti kuvittelet isokoskelon ja tukkakoskelon toisistaan erottamisen mahdollistavan sinulle elämässäsi ja tavoitteissasi edistymisen. Todellisuudessa kuitenkin ratkaisevimmat asiat, jotka sinun tulisi kyetä tunnistamaan, ovat omat vellovat tunteesi. Ongelmia tuo etenkin rakkauden ja kiiman lehtilapojen erottaminen toisistaan. Nämä tulevatkin aiheuttamaan sinulle useita kiusallisia hetkiä tulevissa tunteiden moodletenteissä, joissa joudut tekemään nopeita ratkaisuja ilman vaadittavaa tietotaitoa tukenasi. Mutta muista, aina on uusinnat, jos vaadittava pistemäärä jää uupumaan.

Oinas 21.3.–19.4.

Noroskoopit

Isommat voimat ovat päättäneet tehdä elämästäsi elektroforeesiajon. Harmiksesi kyseiset Zeukset ja Odinit eivät perehtyneet tarpeeksi perusteellisesti tulevaan laboratoriotyöhön, mikä tietää sinulle tuskallisia aikoja. Maailmankaikkeuden sentrifuugi pyörittää pääsi aivan sekaisin ja sinuun pipetöidään virheellisesti liian vähän Kelan tukia ja opiskelumotivaatiota. Kaiken lisäksi vaka vanha Väinämöinen kruunaa ahdistuksesi kontaminoimalla sinut huonojen aliasparien ja lämpimän kaljan kanssa. Mutta älä huoli, niin kuin Pekka Heinokin sanoisi: ”Kyllä tästä vielä hyvä ajo saadaan!”.

Kaksonen 21.5.–20.6. Rakkauselämääsi varjostavat useat opportunistiset bakteerit, jotka kohtelevat sinua reilusti ja huomaavaisesti normaalitilanteessa. Harmoninen yhteiselo kyseisten öttiäisten kanssa kuitenkin päättyy heti, kun rakkauden temppelisi kokee tarvetta suuremmalle peruskorjaukselle. Tällöin nämä herhiläiset käyttävät kaikki energiaresurssinsa siihen, että he pääsisivät tunkeutumaan mausoleumisi sisälle ja täyttämään sen metaboliiteillaan. Välttääksesi lempesi immuunijärjestelmän rasittumisen kannattaa vältellä mahdollisia ylilyöntejä kertsibileissä ja muistaa ympäröidä itsesi mutualistisella mikrobibiotalla.

Huhtikuu 2018

Rapu 21.6.–22.7. Kevään merkittävin tapahtuma sinulle on vappuna järjestettävä shokkelo, joka myös tulee muuttamaan suhtautumistasi tulevaisuuteen. Shokkelon radalla temmeltävien lapsien desibelilukemat saavat sinut pohtimaan, josko lapsettomuus olisikin paras keino vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Toisaalta et halua kokea puutarhassa esiintyvän Pterosauruksen kohtaloa vaan tahdot ylhäisten geeniesi periytyvän myös tuleville sukupolville. Tulet shokkelossa myös kohtaamaan todella hurmaavan henkilön kasvomaalauspisteen luona, joka saa poskesi vaihtamaan väriä ilman sivellyksen kosketusta.

Neitsyt 23.8.–22.9.

Noroskoopit

Rakkauselämäsi hiuskiehkurat ovat kroonisesti takussa. Talvikauden ansiosta nuhruinen sykkyräsi on kuitenkin ollut sopuisasti piilossa piposi alla, mutta lämpötilojen nousun myötä alat taas tiedostamaan kampaamattoman suhdesotkusi tilan. Luulet pitkään, että ainoa ratkaisu hiertävään nykytilaasi on hiustesi pois ajaminen ja uuden kuontalon kasvattaminen kokonaan uusiksi. Juuri ennen kuin rupeat rokkaamaan tätä Bull Mentulan lookkia, hyppää elämääsi onneksi hiuksia taitavasti käsittelevä oinas. Hän selvittää pehkosi solmut, mutta sinun pitää päättää, annatko hänen myös leikata sinulle aivan uuden hiusmallin.

Leijona 23.7.–22.8. Olet pitkän etsinnän jälkeen päässyt vihdoinkin käsiksi tosirakkauden taulukoihin. Kohtaat kuitenkin suuren pettymyksen, kun yrität analysoida kyseistä dataa RStudiolla, ja vaikka kuinka muuntelet kirjoittamaasi koodia, antaa järjestelmä sinulle vastaukseksi vain erroria. Yrität etsiä apua ongelmaan internetin keskustelupalstoilta, mutta sieltäkin saat vastaukseksi joko ympäripyöreitä koodinpätkiä tai dank-memejä. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu ja saat tarvittavan avun eräältä kauriilta. Joudut tuottamaan kuitenkin suuren pettymyksen kyseiselle kauriille, joka luuli, että kyseinen koodi koskisi häntä.

Symbiontti 2/ 2018

Skorpioni 23.10.–21.11. Et aiemmin tahtonut uskoa tieteen teorioihin, mutta Newtonin mekaniikan lakien pätevyys rakkauselämääsi on saanut sinut uudelleen pohtimaan mielipiteitäsi. Olet nimittäin pitkään jatkuneen paikallaan olon jälkeen alkanut olemaan erään kutkuttavan kaksosen vetovoiman vaikutuksen alaisena. Saamasi vastakaiku myös viittaa Newtonin kolmannen lain toteutumiseen. Joudut kuitenkin vielä mittaamaan painosi ja selvittämään mahdollisen kiihtyvyyden, jotta saat tietää, onko tämä viehätyksen voima ”elämää suurempaa”. Tuletkin keskittymään tähän arvoitukseen putkinäkömäisesti, mikä tulee asettamaan muut elämäsi osa-alueet taka-alalle.

Vaaka 23.9.–22.10.

Noroskoopit

Uranuksen siirtyminen tähtineliöösi aiheuttaa kantapääsi ja varpaittesi välien bakteerifloorassa isoja muutoksia, mistä johtuen jalkahikesi haju muuttuu paljon pistävämmäksi ja luotaantyöntävämmäksi. Ulkomaailmassa tästä ei seuraa sinulle suuria ongelmia, mutta illanvietot kavereittesi ahtaissa opiskelija-asunnoissa päättyvät yleensä kiusalliseen huoneiston tuuletukseen. Et myöskään uskalla edetä kenenkään deittisi kanssa pidemmälle suhteessanne, koska pelkäät ihastuksellasi olevan dominantti jalkafetissi. Ratkaisu ongelmaasi on raikkaitten crocsien käyttö, mutta oletko valmis pukeutumaan muotimokaan?

Jousihenkilö 22.11.–21.12. Kaukaa Saturnuksesta saapuvat radioaallot aiheuttavat isoja mutaatioita ohimolohkossasi, mikä johtaa hermosolujen kohonneeseen aktivaatioon kyseisellä alueella. Tämä johtaa siihen, että tulet kokemaan kuulemasi asiat paljon vahvemmin kuin aiemmin. Kannattaa ottaa tämä huomioon valinnoissasi: esimerkiksi äänekkäiden alueiden boikotoiminen on mielenrauhallesi hyväksi. Siksi yökerhot, päiväkotien pihat ja biokeskuksen unicafe kannattaa ainakin kiertää mahdollisimman kaukaa. Miellyttävien äänimaisemien kuunteleminen taas on todella suositeltavaa onnellisuutesi kannalta, tähän suosituksena on Törmä raw veto 340kg video youtubessa.

Huhtikuu 2018

Repäisyt

Koonnut: Rasmus Huotari – Kuvitus: Alexandra Zakharova

Klusteri-bileiden kootut ”Ei voi olla kaks samassa reiässä samaan aikaan!” Veera A. ”This skirt is so tight. But I still feel the freedom.” Esko E. uusissa vaatteissaan “I just can’t blow!” Anni K. suree hävittyään Beerpong-pelin Esko E.: ”Ei se pituus vaan miten sitä käyttää.” Anni K.: ”Kyllä sillä pituudella on väliä.” Keskustelua Eskon raajoista ”Mulle ei saa sanoa, että mä saan. tulee vaan paha mieli ja pettymys kun valehdellaan.” Esko E. Pipsa H.: ”Mä oon nyt alkolukko. Sulle ei enempää viskiä.” Esko E.: ”Mä oon niin onnellinen meidän yhteisestä lapsesta (viskipullosta).” Viskipullo herättää opiskelijoiden äidinvaistot ”Mahtavaa nähdä, että nuoriso – ja Rasmus – jaksaa vielä bilettää!” Lydia S.

”

Ainoat hyv ät syyt me nnä Turkuun on Ruisrock, Ah vis ja Jouluristeil y.” Jani L.

VV-Lammilla kuultua ”Lapset ei oikein oo mun juttu.” Esko E. kertoo VV-Lammilla preferensseistään ”Corgi. Elävänä tai täytettynä. Otan sen silti.” Jani L. Anni K.: ”Mä oon aina tykänny ’käsitöistä’.” Joni O.: ”That’s what she said.” Anni K.: “Ehkä mä muotoilen sanani tarkoituksella tällä tavalla.” Rasmus H.: ”Eli sä vaan haluat päätyä repäisyihin.” Keskustelua VV-Lammilla

”

mitä Ne asiat iten.” satuttavat en Esko E.

rakastaa,

Sekalaisia sanasekoiluja ”Mietin pitkään miks kaikki kyseli oonks mä kännissä. Viikkoa myöhemmin mä tajusin et olin bingossa.” Viina-Miina Jouluristeilystä Linnea W.: ”Nyt mä oon valmis (tän labrapäiväkirjan kanssa)!” Helmi T.: ”Mäkin oon ihan valmis tän kanssa. Eli mä en pysty tähän enää!” Fuksit labrassa *Anni K. toistaa kertsillä lyhyen ajan sisään kolme kertaa sanan ’hermostopiena’* *Joni O. astuu välittömästi sisään kertsin ovesta* Anni K.: ”Noniin, nyt mä vahingossa manasin Jonin esiin.”

Symbiontti 2/ 2018

”Eiköhän aleta risteyttää!” Viivi L. Joni O.:n kiharoista ”On se kumma kun tietojenkäsittelytieteilijät ei osaa käsitellä edes omia tietojaan.” Alma S. ”Hanan lämmintä minttukaakaota.” Nea T. Kasken baaritiskillä ”Mitäs sä teet?” ”Leikin tutkijaa. Se on vitun tyhmä leikki.” Joel J. ja Daniel B. Svenska Klubbenilla

”

Minä vien vain raskaana olevat naaraat. ”

Joni O. kertoo suunnitelmistaan

*Telkkarissa lintu syöttää poikastaan* ”Vaan biologi voi lässyttää oksentamisesta.” Pinja K.:n kotona katsotaan Avaraa luontoa ”Tää on mun ja Tapanin juttu, että meillä ei oo vaatteita.” Elina L. avautuu ”Menin taas ihan kananlihalle, kun sanoin pippeli!” Viikki-Speksin bäkkärillä kuultua

ei ole Länsi-Suomi n oikea kyllä mikää paikka. ” Julius M.

” ”

We hav e to sep arate pe nationa ople by lities... I ’m not about talking segrega t i on, co people! me on ” Andrew W.:n vi sioita kansain välisestä tuutoro innista

Huhtikuu 2018