Issuu

Herääminen

1/2022

1/2022 58. vuosikerta Päätoimittajat Riku Kangasniemi riku.kangasniemi@helsinki.fi Joonatan Toivanen joonatan.toivanen@helsinki.fi Toimitussihteeri Minna Launiainen minna.launiainen@helsinki.fi

Muut tekijät Annika Hämeenheimo, Suvi Leskinen, Himmi Lindgren, Ella Lintunen, Otto Litkey, Santtu Nissilä, Roope Nykänen, Reetta Schroderus Ulkoasu ja taitto Annika Hämeenheimo, Riku Kangasniemi, Minna Launiainen, Suvi Leskinen, Himmi Lindgren, Ella Lintunen, Roope Nykänen, Milja Olli, Ina Tirri, Joonatan Toivanen, Linnea Wartiovaara, jules/Flickr, Hallitus 2022 Kansi Suvi Leskinen Logo Anni Virolainen Paino Bofori Oy, Helsinki Painos 100 kpl

ISSN-L 1458-4115 Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Sisällysluettelo 4

Menneet ja tulevat tapahtumat

Puheenjohtajan palsta

Hallitusesittely 2022

Toimitus kokeilee

Esittely: Ahvenanmaan linturalli

Aikaisen madon nappaajat

Parran pärinää vol. 2

Epsanjan auringon alla

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella sukupuolestanne?

Tarotskoopit

Kulinaristin palsta

Keltanokka-sarjakuva

Tiede- ja koulutuspolitiikan loputon typeryys Teksti: Riku Kangasniemi – Kuva: Milja Olli

Suomesta on kovaa vauhtia tulossa koulutuksen ja tieteen lilliputti sekä takapajula, jossa tieteentekijän urasta ei yhdenkään lapsen kannata haaveilla. Poliitikot puhuvat kauniita tieteen ja opetuksen tukemisesta, mutta ovat kilvan leikkaamassa niiden rahoitusta, heti kun silmä välttää. Tämä tuntuu olleen teemana viime vuosina, olipa vallassa mikä tahansa konkkaronkka eduskunnassa tallustavia kansamme edustajia. On mukava eduskunnan tai ministeriön norsunluutornista käsin vaatia korkeakoulutettujen määrän nostamista ja samalla leikata rahoitusta sekä tutkimukselta että koulutukselta. Kansalaisten muisti on usein lyhyt, mutta nyt alkavat olla hyvät vaihtoehdot vähissä, kun puolue toisensa jälkeen osoittaa vihamielisyytensä sivistystä kohtaan. Mitä jää jäljelle jos yhä vain leikataan? Zoom-yliopisto jokaiseen maakuntaan ja maisteriksi tai lisensiaatiksi kirjekurssilla, osaamisesta viis? Pitääkö opettajien, opiskelijoiden sekä tutkijoiden suorittaa todellinen joukkopako esimerkiksi Ruotsiin, jotta päättäjämme heräävät ajamiensa leikkausten ongelmiin?

Pääkirjoitus

Jälleen kerran tieteen rahoitukseen kaavaillaan valtavia leikkauksia. Jos viime vuonna Suomen Akatemian rahoitukseen kohdistunut 40 miljoonan euron leikkaussuunnitelma herätti orastavaa pakokauhua, on edelleen suunnitelmissa oleva yli 100 miljoonan euron leikkaus selvä merkki valtion halukkuudesta suomalaisen tutkimuksen lopettamiselle. Millään muulla tavalla ei voi kuvailla leikkausta, joka on yli neljännes tämän vuoden jaossa olevasta rahoituksesta. Eivätkä tiede- ja kulttuuriministeri Kurvisen puheet maakuntien korkeakoulujen lisäämisestä ja nykyisten hajauttamisesta kuulosta alkuunkaan hyviltä. Rahoitusta kun tuskin ollaan näille antamassa niiden tarvitsemaa määrää. Lopullisena tavoitteena näyttäisikin olevan Suomi, jossa on korkeakouluja ympäri maata, muttei tutkijoita tai akateemisia työpaikkoja valmistuville maistereille, lisensiaateille ja tohtoreille. Miten saisimme päättäjämme heräämään siihen tosiasiaan, että tutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tuottaa uusia menestystarinoita liike-elämässä? Miten saisimme heidät sisäistämään tieteen ja opetuksen rahoituksen tärkeyden? Viimeisen vuosikymmenen aikana opetuksesta on leikattu valtavia määriä, mikä näkyy kaikkialla, aina peruskouluista yliopistoihin. Peruskouluissa erityistukea tarvitsevat oppilaat eivät saa tukea ja ovat muiden kanssa samoissa, valtaviksi paisuneissa opetusryhmissä. Sanomalehdistä ja netin keskustelupalstoilta saa aika ajoin lukea ammattikoulujen sysäävän vastuun opetuksesta yrityksille, joissa opiskelijat käyvät harjoittelussa. Yliopistot karsivat ja rajoittavat kurssitarjontaansa, jotta opiskelijat valmistuisivat tavoiteajassa, sillä OKM:n oikusta yliopistojen rahoitus riippuu hyvin suurelta osin juuri tästä opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumisesta. Tosin yliopistojen todelliset mahdollisuudet jouduttaa opiskelijoiden valmistumista ovat melko vähäisiä. Näin ainakin silloin, jos opetuksen laadusta halutaan pitää edes jollain tavalla kiinni.

Menneet ja tulevat tapahtumat Koonnut: Toimitus – Kuvitus: Haukitarina

Menneet

Tulevat

24.2. Symbioosin ja Helixin ystissitsit

18.–20.3. Pöllöretki Säävarauksella järjestettävä yhden iltayön retki kuuntelemaan pääkaupunkiseudun pöllöjä. Matkaa taitetaan julkisilla kulkuvälineillä.

25.2. Biosfäärin kevätkokous 1.3. Symbioosi yhdistyksen kevätkokous

Tapahtumat

3.3. Suomi-night

23.3. Haukitarina Jännä ulkoilmapakohuonepeli, jossa autetaan Meiju Meritaimenta taipaleellaan poikansa Månsin pelastamisessa. 26.3. Earth Hour Yhteistyössä MYYn kanssa. 1.–3.4. BiTa Valtakunnallinen biologian opiskelijoiden kokoontuminen. Tänä vuonna Helsingissä! 9.4. Happobileet Nightmare before X-mas. 22.4.–24.4. Ahvenanmaan linturalli Klassikko! Vuorokauden kestävä lintukisa, joka käydään Ahvenanmaan pääsaarella. Lue lisää sivulta 16!

Muuta puuhaa 15.3. & 12.4. Symbioosin lukupiiri Ensimmäisen kuun kirjana Tiina Raevaaran Kaksoiskierre. Biokeskus 3:n kertsillä. 16.3. Ekologian opintopiiri Lisämaustetta opintojen ohelle! Ensimmäisellä tapaamisella perehdytään uhanalaisiin kasveihin ja pöllöjen ääniin. Biokeskus 3:n kertsillä.

1.5. Vappushokkelo Perinteinen Symbioosi ry:n järjestämä vapunpäivän iloinen perhetapahtuma Kumpulan kasvitieteellisellä puutarhalla. 13.5. Floran päivä Ylioppilaiden juhlapäivän, Floran päivän, juhlintaa Kumpulan kasvitieteellisellä puutarhalla. 28.5. Symbioosin vuosijuhlat Vihdoin juhlitaan myöhästyneitä 70-vuotisjuhlia!

Symbiontti 1/ 2022

Herätys symbiontit! Teksti ja kuva: Ella Lintunen

Monihan meistä ei ole kampuksella viettänyt kuluneina vuosina paljoakaan aikaa, joten ehkäpä ensi periodissa lähiopetuksen lisääntyessä kertsinkin sohvat täyttyvät kahvin hörppijöistä ja tenttiin lukijoista. Opiskelutoverit eivät välttämättä ole tulleet kovin tutuiksi Zoomruudun takaa ja monelle yksin kotona opiskelu on ollut raskasta. Kertsi onkin oiva matalan kynnyksen paikka tutustua muihin opiskelijoihin ja saada vertaistukea sekä vastauksia lähes kaikkiin mieleen juolahtaviin kysymyksiin. Ahkerat virkailijamme ovat suunnitelleet keväälle monipuolisesti erilaisia tapahtumia sitseistä linturetkiin ja lukupiiriin. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää itsellensä kiinnostavia tapahtumia kalenteristamme! Toimintaan ovat kaikki tervetulleita, eli jos sinulla olisi hyviä ideoita tai halua osallistua ainejärjestön toimintaan – aina on hyvä hetki tulla mukaan. Itse asiassa ainejärjestön toimintaan osallistuminen on mitä helpoin tapa tutustua alan ja muiden ainejärjestöjen opiskelijoihin.

Ihan kevätmeiningeissä pj Ella

Maaliskuu 2022

Pj-palsta

Uuteen hallitusvuoteen on jo herätty intoa puhkuen synkeän koronakaamoksen jälkimainingeissa. Keväinen lisääntyvä auringon valo ja koronarajoituksien tiukkatahtinen purku luovat toivoa paremmasta vuodesta (*koputtaa puuta). Kulisseissa on aktivoiduttu etenkin monenlaisen paperinpyörittelyn merkeissä, mutta ehkä jotain hauskempaakin on luvassa, sillä tapahtumakalenterit alkavatkin pikkuhiljaa täyttyä. Itse odotan etenkin bilsalaisten järjestämää perinteistä vapun lastentapahtumaa Vappushokkeloa, Symbioosin vuosijuhlia ja Ahvenanmaan linturallia eli Ahvista. Vuosijuhlahypeä luvassa varmasti ensi numerossa, sillä ikinuorta 70-vuotiasta ainejärjestöämme juhlistetaan näyttävästi. Vappushokkelo on bilsalaisille tärkeä kokemus, sillä ison tapahtuman järjestäminen yhdistää ja luo ikimuistoisia hetkiä, joita muistellaan vielä vuosienkin jälkeen. Innostuin linnuista, kuten moni muukin bilsalainen fuksivuotenani. Ahvis on tietysti jonkinlainen ultimaattinen lintuharrastelijan unelmien täyttymys, joten sinne pääsemistä on odotettu palavasti.

Hallitusesittely Teksti: Hallitus 2022 – Kuvat: Hallituksen kotialbumit

1. Kuka olet ja mikä on roolisi Symbioosin hallituksessa? 2. Mitä opiskelet ja miksi? 3. Mikä solutyyppi olisit ja miksi? 4. Monennenko vuoden opiskelija olet päivissä laskettuna? 5. Kurkottaisitko kuuseen vai kapsahtaisitko katajaan? 6. Mikä biologiassa on kamalinta? 7. Päästäänkö nelosperiodissa kampukselle? 8. Mitä opiskelisit, jos biologian alat eivät olisi vaihtoehtoina? 9. Mikä luontotyyppi olisit? 10. Heräät Shokkelo-aamuna Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan lammikosta lemmenkipeä haapana rintasi päällä. Mitä edeltävänä yönä on tapahtunut? 11. Päästäänkö Ahviksella Ahvenanmaalle asti?

Symbiontti 1/ 2022

Ella

1. Heipä hei! Olen Ella Lintunen ja olen Symbioosin puheenjohtaja. 2. Opiskelen biologiaa ja erityisesti mikrobiologia kiinnostaa. Biologia jaksaa aina yllättää laajaalaisuudellaan, mitä enemmän oppii, sitä enemmän ihastuu ja hämmästyy. Opiskelen, koska haluan tulevaisuudessa työskennellä aiheen parissa, joka innostaa ja tuntuu mielekkäältä. 3. Olisin moniottelija dendriittisolu, joka yhdistää immuunipuolustuksen eri osa-alueita. Lisäksi mielelläni jaan muille kokemuksiani erilaisten ruokailunautintojen suhteen! 4. Olen noin 1000. päivän opiskelija, kandiksi valmistuminen tuntuu jo aika todelliselta. 5. Olen keskitien kulkija, joten varmaan tyytyisin tähyilemään maisemia puolessa välissä kuusta. 6. En nyt tuomitsisi mitään kamalaksi, mutta itku on meinannut välillä tulla R:n kanssa. 7. Haluan väittää, että päästään! Kampukselle on jo kova ikävä. 8. Kuluneen vuoden aikana en ole ajautunut pohtimaan vaihtoehtoista uraa, joten vastaan samoin kuin viime vuonna. Biologian opiskelu on ollut minulle selkeä päämäärä, mutta ehkäpä sitä jotakin keksisi, jos olisi pakko. 9. Olisinpa vaikka mustikkatyypin tuore kangas, koska marjastaminen on mukavaa ja hämyiset kuusimetsät ovat rauhoittavia.

10. Vappushokkelo olisi siis vihdoinkin pystytty järjestämään kahden vuoden tauon jälkeen! Toivottavasti tulevana vappuna shokkelon järjestäminen onnistuu ja tapahtuman parissa jo ahkeroikin reipas shokkelotiimi. Olen tosiaan kuullut, että kyseessä on melkoisen riehakas tapahtuma! 11. Jos päästään nelosperiodissa kampukselle, niin todellakin päästään myös Ahvikselle!

Jannika

1. Helou! Mä oon Jannika ja tänä vuonna oon Symbioosin varapuheenjohtaja. 2. Opiskelen bilsaa kolmatta vuotta. Ja miksi on hyvä kysymys :D Kaikki biologiaan liittyvä on aina ollut lempparia lapsesta asti ja haluaisin päästä vaikuttamaan niin eläinten kuin ihmisten hyvinvointiin jollakin tavalla, joten bilsa tuntui hyvältä vaihtoehdolta! 3. Hermotukikudosta, koska tykkään kuunnella ja auttaa toisten huolissa :) 4. Laiskasti laskettuna n. 1000pv 5. Pessimisti ei pety eli kapsahtaisin katajaan </3 6. On liikaa kaikkea kiinnostavaa! 7. Eiköhän 8. Fysiikkaa! Olisi ihanaa olla tähtitieteilijä 9. Metsät on kivoja joten olisin tuore kangasmetsä :3 10. Jotain legendaarista 11. Ehdottomasti!!

Maaliskuu 2022

Kerttu

1. Olen Kerttu ja toimin Sympparin sihteerinä! 2. Opiskelen ekoevon kandiohjelmassa. 3. Kantasolu. En ole vielä minkään alan ammattilainen, mutta potentiaalia on. 4. 540 5. Kurkottaisin katajaan ja kapsahtaisin kuuseen. 6. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se on myös biologian kiinnostavimpia puolia. 7. Pakko. 8. Ehkä jotain taidealaa tai tekniikkaa. 9. Joku meriympäristö. Jos voisin, oisin siellä. 10. Selvästi liikaa, ei jäädä miettimään sitä. Naama huonosta olosta niin valkeana, että haapanatkin innostuu. 11. Jos osaat uida.

Otto

1. Otto Litkey, taluodenhoitaja. 2. Bilsaa, fysiologiaa. Joku siinä innostaa. 3. Vähän kutistunut kasvisolu esim. jossain hypertonisessa liuoksessa, silleen että soluseinä istuu on vähän oversize fit -tyyliin. Isot vaatteet viehättää ja yks tyyppi kerran sanoi mulle kohtuu viisaasti ”mitä isompi, sitä isompi”. 4. Viikissä vietettyjä päiviä on takana ehkä 20. 5. Kataja kuulostaa paremmalta. Olin myös kerran joulukuusimyyjä, ja se oli todella huono kokemus. 6. Kaikki elää ja on kauheen sotkuista ja märkää! 7. Vähän turhan kyynistynyt vastaamaan... 8. Fysiikkaa! 9. En mikään suomalainen, joku aavikko missä on lämmin ja kukat kukkii nopeesti aina välillä jos sataa. 10. Varmaan sipsiöverit ja kauhea nestehukka iskenyt. Tai tuli juotua muutama kertsin vuosikertabisse, ne pistää jotenkin mystisesti kauheeseen shokkiin! 11. Omalta osalta en ainakaan ois turhan luottavainen.

Symbiontti 1/ 2022

Veli 1. Moi! Mä oon Veli, mun rooli on olla Sympparin kirjanpitäjä, ei veli. 2. Opiskelen fysiologiaa ja neurotiedettä, koska haluan osallistua Seggen jokaiselle kurssille. 3. Makrofagi ois kiva. Olis enemmän liikkumavapauksia. 4. Neljännen 5. Kataja on hieman liian piikikäs ollakseen mukava, kurottelen mieluummin. 6. Kaikkien niiden kasvilajien ulkoa opettelu. 7. Joo 8. En ainaskaan kirjanpitämistä. :D 9. Kuiva kangas 10. Yöuinti on selvästikin jäänyt kesken… 11. Totta kai!

Savi

1. Moi! Mä oon Savi ja toimin tänä vuonna hallituksessa tiedottajana :) 2. Bilsaa! Koska se oli mun monesta mielenkiinnon kohteesta turvallisimman tuntunen. 3. Olisin verisolu, koska tykkään matkustella ja muutenkin liikkua ympäriinsä. 4. Vasta 161. päivän :,) 5. Kurkotan kuuseen 6. Se, että oppii hirveitä asioita, joita eläimet tekee toisilleen. 7. Joo päästään!! Manifestoin et tää onnistuu, mun kasvit on kyllästyneitä ympärivuorokautiseen hoivaan. 8. Varmaan musiikkia :D On vieläkin haaveena, mut helpompi harrastaa sitä kuin biologiaa. 9. Oisin mangrovemetsä, koska vietän puolet ajastani suihkussa istuen. 10. Edeltävänä yönä oltiin muiden mestarien kanssa koeajamassa koko shokkelopäivä ja saatiin onginnasta palkinnoiksi kotiviinikisan voittajapullot. Tästä innostuneena otettiin kuperkeikkakilpailu mäkeä alas ja päädyin lammikkoon. Kuten loppukevään yössä yleensäkin, oli ehtinyt tulla jo kuuma, joten jäin lammikkoon makaamaan ja nukahdin. Haapana löysi

Maaliskuu 2022

mut aamulla, koska päälleni oli läikkynyt kotiviiniä ja haisin houkuttelevasti levältä. 11. 100 % joo. Jos ei päästä niin uin loppumatkan mun pyörän kanssa.

Santtu

1. Hei! Olen Santtu ja toimin tänä vuonna Symbioosin kulinaristina ja hallituksen jäsenenä. 2. Pääaineenani opiskelen ekologiaa ja evoluutiobiologiaa ja sivuaineenani opiskelen ympäristötieteiden puolelta akvaattisia tieteitä. 3. Solutyypiltäni olisin lihassolu. Pitkä, joustava ja aktiivinen. 4. Olen toisen vuoden opiskelija vaikka ei ihan siltä tuntuisikaan. Moni asia opiskelijaelämässä tuntuu vielä suhteellisen vieraalta nykytilanteen takia, vaikka olen pyrkinyt ottamaan kaiken irti opiskelijaelämästä, silloin kun se on sallittu. Kampuspäivät voisin laskea lähes kahden käden sormilla, mutta minusta tuntuu, että sieluni on ollut Viikissä jo pitkään. :’) 5. Katajaan olen usein kapsahtanut, mutta kurkotan aina kuuseen. Olen pikkuhiljaa alkanut olemaan ”zen” matkalla koettujen epäonnistumisien kanssa ja uskomaan siihen, että kova työ, empatia ja usko omaan tekemiseen vievät pitkälle elämässä, vaikka jonkin sortin dystopian aikakaudella me eletäänkin. 6. Onpa hankala kysymys. Minun on ehkä sanottava biologiassa vaadittava tilastotieteellisyys… En ole kovin lahjakas matemaattisesti ja elin hetken utopiassa, kun ensin saavuin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa, ettei minun tarvitsisi enää koskaan opiskella matematiikkaa. Q2 7. Don’t jinx it! 8. Sanoin saman viime vuonna, mutta minua on aina kiinnostanut näytteleminen. Teatterikorkeakoulu olisi siis edelleen unelmaopiskelupaikka!

Petteri

1. Olen Petteri, toinen vuoden tirehtööreistä (se joka pääsi hallitukseen :-----D). Lisäksi olen yksi pelikikoista. 2. Pääaineena on mikrobilsa. Ajauduin mikrobiologiaan, kun immunologia alkoi kiinnostamaan. Lisäksi mikrobitaudit ovat aika viihdyttäviä, niin valinta oli suht selkeä. 3. Minä olisin valkoinen rasvasolu. Tapana on latailla energiaa aina mahdollisuuden tullessa (nokosia ihanampaa asiaa ei ole). Kun energiavarannot ovat

9. Liikkuvat rantavehnädyynit. Hangon hiekkarantojen tuoksu, purjelautailijat ulapalla ja merikaalien kukoistus kuvaavat minua täydellisesti. 10. Olen tietenkin surrut edesmennyttä opiskeluvuottani, meiltä kaikilta evätyn shokkelon ruhtinaallisena eliömestarina. Menetelmät tunteideni käsittelyyn ovat olleet kyseenalaiset. Illan myötä olen löytänyt yhteyden kyseisen haapanan kanssa ja akvan opiskelijana olen aina pohtinut, millaista olisi nukkua vedessä. 11. Aivan varmasti päästään! Siellä nähdään!

riittävät, vapautuvat ne sopivan tilanteen tullen yleisenä remuamisena ja tunnelman nostatuksena. 4. Vissiin jossain 1 500 päivän hujakoilla mennään :D 5. Kuuseen ilman muuta! Miksi kapsahtaa katajaan heti, jos se on muutenkin mahdollisuus, kun kuuseen kurkottaminen epäonnistuu? Parempi kokea molemmat. 6. Jatkuva luontokadon tiedostaminen. 7. Thoudellakin, kertsille nyt vähintään! 8. Ohjelmointi on ihan hauskaa, niin kaipa sitä käpistelemään mentäis.

Symbiontti 1/ 2022

9. Metsäteollisuuden vaikutuksen alainen noin 40-vuotias kuivahko kangasmetsä – näyttää ihan kivalta, mutta syvemmällä tarkastelulla tylsä ja sisällöltä köyhä. 10. Vappuaatto on mennyt pitkäksi ja kajareista on raikanut eräs Williamin läpimurtokappale. Biisi on ylikuultu, mutta Penelope vain pyörii mielessä. Ilta jatkuu, tarviin lovee, mut mimmii en träpänny. Kotimatkalla kuitenkin kohtaan (Mareca) Penelopeista kauneimman – kappas vain, kaunis uroshaapana kuparisine päälakineen ja vaaleanpunaisine rintoineen uiskentelee vastaan. Katseemme kohtaavat, kaipuu loistaa haapanan mustista silmistä. Siinä me olemme, kaksi lemmenkipeää koirasta, sielunveljet. Penelope tulee luokseni, lohdutamme toisiamme, ja itkemme sydänsurun pois. Mitä muuta voisikaan kaivata, kuin pehmeän untuvan syleilyn? 11. Jos minusta on kiinni, niin kaappaan vaikka laivan, jotta päästään Ahvenanmaalle. Kaikki vaan messiin!

Roope

1. Olen Roope ja toimin toisena tirehtöörinä Petterin ohella. Hallitukseen en virallisesti kuulu, mutta ajatuksena olisi pyöriä muun hallituksen toiminnan mukana. Ns. ”varjohallituslainen” siis. 2. Tällä hetkellä teen neurotieteen maisteriohjelman opintoja, jossa tarkoitus olisi erikoistua mahdollisimman paljon ekofysiologiaan. Opintoja olen pitkälti valinnut mielenkiinnon kohteiden mukaan, mutta koen myös, että opintojeni avulla pystyn vaikuttamaan tärkeiksi kokemiini asioihin. 3. Olisin ruskea rasvasolu, itsessään varsin tehoton ja tuhlaavainen, mutta samalla kuitenkin lämminhenkinen. Lisäksi sioilla ei esiinny ruskeaa rasvakudosta, minkä takia tämä solutyyppi voi toimia kelpo ohjenuorana elämälle: älä ole sika. (Vaikka samalla tekee pahaa sanoa näin, koska siat ansaitsisivat sympaattisina eläiminä parempaa kuin toimia faabelina likaiselle ja röyhkeälle luonteelle.) 4. Vastauksia kirjoittaessani päivävuosia on takana 1602! :D Katsoin huvikseni, että Polyporalessienilahkoon (joka sisältää suurimman osan kääpälajeista) kuuluu noin 1800 sienilajia. Joku voisi pitää tätä jokseenkin symbolisena. 5. Kapsahtaa kuulostaa sanana hauskemmalta, niin mennään sillä. Lisäksi kapsahtamisen synonyymit kellahtaa, kuukahtaa ja kupsahtaa kuulostavat niin

Maaliskuu 2022

ikään rattoisilta tekemisiltä. Tällä säkäkorkeudella voin myös jättää kurkottelut muille. 6. Heittämällä kamalinta on kaikki se kärsimys, jota biologinen tutkimus on aiheuttanut (esim. Unit 731) ja aiheuttaa edelleen (eläinkokeet). Toisena (vähän kevyempänä vastauksena) voisin sanoa, että biologiassa on ikävää, kuinka se rapauttaa romantiikkaa. Olisi esimerkiksi ihanaa ajatella, että tunteet ihastusta kohtaan ovat seurausta taivaankappaleiden oikeista asennoista ja kohtalon erehtymättömästä viisaudesta, eivätkä vain välittäjäaineiden stimuloimasta pakkomielteestä levittää omia geenejä eteenpäin. 7. Toivottavasti! 8. Yleinen kirjallisuustiede kiinnostelisi! Lisäksi viestinnän opiskelu tuntuisi luonnolliselta, kun nytkin pohdin tiedejournalistin uraa. 9. Ihana kysymys! Olisin joku soinen kitumaa, joka ei tuottaisi tarpeeksi puuta ollakseen metsäteollisuudelle kannattava. Rauhaan jätetyssä paikassa voisi myös itse seestyä: mikäs siinä, kun voisi vain kupsahtaa

rahkasammaleeseen, mutustella vähän juolukoita ja kuunnella pohjansirkun liverrystä. 10. Todennäköisesti olen jäänyt auttamaan Shokkelon purkamisessa samalla siemaillen rellua (rennie x jallu). Hutikassa en ole kuitenkaan tajunnut, että muut ovat lähteneet jo jatkoille. Hortoillessa puutarhassa kuulen piiskansivallukselta kuulostavan äänen ja ajattelen kyseessä olevan vain shokkelomestari työnsä touhussa. Saavun äänen luo ja tajuan, että kyseessä onkin lammikossa epätoivoisena soidintava haapana. Tajuamme kuitenkin molemmat tämän tavattoman kohtaamisen hopeareunuksen: voimme molemmat toimia valoina toistemme pimeydessä. Jäämme nauttimaan toistemme seurasta ja tulemme lopputulokseen, että romantiikka, sen puhtaimmassa muodossa, ei ole vielä kuollut. 11. Toivon mukaan! Vaikka linnuista pystyykin nauttimaan kaikkialla, on saaristomaisemassa rallaamisessa omaa korvaamatonta tunnelmaansa. Perinnepannukakkujen syömisestä ja ruotsiksi lörpöttelystä on myös kulunut liian kauan aikaa.

Inka 1. Olen Inka, tämän vuoden opintovastaava. 2. Luen mikrobiologian tieteenalaa, sillä parhaita ovat ne asiat, joita ei näe. 3. Olisin gliasolu, sillä annan mielelläni tukea muille ja pidän järjestystä yllä. 4. Tätä täyttäessäni olen 533 päivää vanha opiskelija, mutta pakko myöntää, että en ymmärrä kysymystä. 5. Kapsahtaisin ehdottomasti katajaan ja noukkisin samalla muutaman marjan ja tekisin niistä teetä. 6. Biologiassa kamalinta ovat ihmiset, jotka ovat antaneet tieteellisiä nimiä. Kenen mielestä Potentilla erecta on mainio nimi rätvänälle? Googletin ja ilmeisesti von Linnén, tietysti. 7. Kuulemma päästään. 8. Opiskelisin varmaan optometriaa tai jonkin sortin insinööriksi. 9. Olisin lehtomainen kangas, sillä sitten voisin hyötyä suurista mustikkavarannoista. 10. Hmm, se täytyisi selvittää kyseiseltä tirpalta, se varmaan tietää parhaiten. 11. Siltä näyttää!!

Symbiontti 1/ 2022

Minna

1. Minna, toista kautta toimitussihteerinä ja tällä kaudella Symbiontin edustusvastuun saaneena hallituksessa. 2. Opiskelen nelosperiodissa aloittavana neurotiedettä, koska en ole löytänyt universumista itseäni enempää kiehtovaa alaa. 3. Joo, joko–tai-periaatteella lepotilasta täyteen vauhtiin käynnistyvä hermosolu. Kiivas ja korvaamaton. 4. Todellisuudessa neljä tonnia häämöttää kulman takana, mutta tällä alalla vielä ensimmäisen tuhannennen päivän opiskelija! 5. Kurkottaisin kuusen suojaan rakennetulle kanahaukan pesälle ja varoisin kapsahtamasta alas tullessani kallisarvoiseen katajaan. 6. Kaikki. Eniten kauhistuttaa se, ettei oma biologian osaaminen voi koskaan olla valmis. 7. No päästään! Ainakin ne, jotka ylipäänsä pääsevät peiton alta jonnekin aamuisin. 8. Kieliä, todennäköisimmin suomen kieltä. 9. Lammen päälle kasvava hyllyvä rahkasammalsuo. Sellainen, jonka sisään kurkkaamalla löytää kauniita karpaloita. 10. Kyllä tässä on päätetty Ahvis-kärpäsen purtua mennä seuraamaan kevätmuuttoa ”valmiiksi pelipaikoille”. Mantereen saavuttanut väsynyt sorsa saa silmiinsä rauhallisen näköisen lammen ja sorsarakas lintuharrastaja omiinsa silmiä hivelevän

kauniin koiraan. Väsymys iskee toisiaan tuijottaviin vappujuhlijoihin jo ennen iltauutisia ja läheisyys lämmittää kylmässä kevätyössä. 11. Kelpuuttaisin Varsinais-Suomi-rallin, jos jäisimmekin rantaan Turussa. Kuulin huhua, että tirehtööri aikoo kaapata koko botskin, joten luotan perille pääsemiseen!

Terhi

1. Oon Terhi ja oon hallituksessa shokkelomestarina. 2. Oon ekan vuoden biologian opiskelija. Kiinnostaa ekologia, koska luonto on lähellä sydäntä! 3. Kantasolu, koska en tiedä mitä minusta tulee vielä. 4. 160 päivää olen ollut opiskelija. 5. Kapsahtaisin luultavasti katajaan. :( 6. Opiskelussa labrakurssit ei ollu mun juttu. :D Ylipäätään biologiassa kamalinta on ihminen (ainakin käyttäytymiseltään). 7. Luulen, että joo. 8. Tähtitiede tai käsityönope. 9. Routanummi 10. Tässä tilanteessa en varmaan tiedä itsekään. Enkä haluakaan tietää. 11. Joo!

Maaliskuu 2022

Miriam

1. Heipähei, olen Miriam ja toimin tänä vuonna yhdenvertaisuus- ja häirintäyhdyshenkilönä. 2. Opiskelen biologiaa suuntauksenani eko-evo, tosin viime aikoina evoluution ihmeet ovat alkaneet kiinnostaa genetiikan näkökulmasta. Myös tilastotiede on lähellä sydäntä. 3. Olisin ruskea rasvasolu, koska tuotan lämmintä tunnelmaa ympärilläolijoille. 4. Laskujeni mukaan puolessatoista vuodessa opiskelupäiviä on kertynyt n. 0,813699 vuoden edestä. En vakuuta, että jokainen olisi tehokkaasti käytetty tai edes tuottanut kurssisuoritusta. 5. Jätän komeat kuuset rauhassa kasvamaan naavaa ja kapsahdan hyväntuoksuiseen katajapuskaan. Toivottavasti kyseinen yksilö sijaitsee metsässä, eikä jonkun espoolaistädin takapihalla. 6. Omaa verenpainettani nostattavat erinäiset pseudotieteellisiä termejä viljelevät lifestyle-hörhöilijät ja tabloidievoluutikot. Tieto lisää tuskaa. 7. Toivottavasti. Jos ei, niin lähden aikaiselle kesälomalle ensimmäisen viikon jälkeen. 8. Opiskelisin vuoden jotain hienoa ja yhteiskunnallista, kyllästyisin ja ryhtyisin käpistelijäksi. 9. Haluan kuvitella olevani jokin hieno uhanalainen lettokorpi, mutta todellisuudessa taidan olla ihan tavallinen (mutta kuitenkin viihtyisä) järvenrantapusikko. 10. Olen päättänyt nukkua yöuneni puutarhassa, jotta voin heti aamusta olla valmiina shokkelohulinaan. Lammikon liplatus on tehokkaasti tuudittanut minut uneen haapanakaveri kainalossa. 11. Toki päästään, olettaen, että kaikki nousevat oikeaan lauttaan.

Symbiontti 1/ 2022

Läheisyys lämmittää Teksti: Otto Litkey – Kuva: ohikulkija (huvittunut)

Maailman väitetään aukeavan jälleen. Läheisyyttä kaipaavat klubien tanssilattioille vapautuneiden, viimeisiä hitaita hinkkaavien, parkettien partaveisten lisäksi myös kaupunkiympäristön puut. Elämän palatessa moderniin kiihtyvään syöksykiertee-seensä voisi kaupungin puiden halailun kuvitella olevan myös mainio tapa rauhoittua ja hengittää hetki. Tässä lyhyt selonteko kohtaamisistani kahden vaikuttavan puun kanssa.

Piritori, Vaasanhallin S-Marketin vastapäisen pyörätelineen viereinen puu

Tämä puu on nähnyt elämää ja antaa sen näkyä! Dolce & Gabbanan puku päälle peittämään iän tuomia kolhuja, eikä lehmusta erottaisi viereisen Brasserie Kämpin lounashulinan ihmisjoukosta. Edellisen vuosisadan puolella poltettujen savukkeiden rahinaa äänessä ei merkkipuku peitä, eikä sen tarvitsekaan. Viskibasson kaltainen käheys kielii vilkkaasta seurapiirielämästä, joka on jatkunut kauan. Mikäli se joskus on loppuakseen, ei syynä liene ainakaan rahan puute. Tämä puu kuuluu siihen ihmisryhmään, joka käyttää ruskeita tai valkoisia nahkahansikkaita ajaessaan autoa kesällä. Lehmuksen halaaminen on kuin halaisi vanhaa öljyteollisuudella omaisuutensa ansainnutta herrasmiestä tai Ison-Britannian kuningatarta. Otteen on oltava hellä, muhkuroita täytyy varoa ja etäisyyttä on syytä pitää riittävästi. Tästä huolimatta toimitus on kunniallinen ja arvokas.

Ajan hengessä terveysturvallisesti peitetty puu kohoaa meluisan, sekavan ja remontin kourissa olevan Piritorin mullasta tyynenä ympäristönsä havainnoitsijana ja tulkitsijana. Ympärillä vilkkaana pyörivän liikenteen ja ajoittaisen huumeidensekaisen örinän keskeltä kohoaa vankka ja poeettinen hahmo. Jopa juurelle ajoittain ilmestyvät olut- ja oksennuslammikot esiintyvät taiteellisena ym-päristön tulkintana, kuin Yhdysvaltojen itärannikon rap-legendojen ottein. Katse tunkee halaamaan pysähtyneen ohikulkijan lävitse suoraan sisimpään ja vastaanottaa kaikki tulijat ulkomuodostaan tai kunnostaan riippumatta yhtä lämpimästi. Puulajin nimeäminen tekstissä olisi tällaista modernia filosofia kohtaan epäkunnioittavaa (kyse ei siis ole kirjoittajan puutteellisesta lajintuntemuksesta).

Piritorin vankka puu kutsuu halaamaan.

Maaliskuu 2022

Toimitus kokeilee

Esplanadi, Hotel Kämpiä toiseksi lähin suurikokoinen möykkyinen lehmus

Ahvenanmaan linturalli Teksti: Reetta Schroderus – Kuvat: Linnea Wartiovaara ja Reetan kotialbumi

Kahden ilottoman koronakevään jälkeen Ahvenanmaan linturalli (tuttavallisemmin Ahvis) palaa takaisin paikan päälle Ahvenanmaan saaristoon, mutta monille koronavuosien aikana aloittaneille opiskelijoille Ahvis voi olla täysin tuntematon tapahtuma. Mitä niin kivaa voi tapahtua 22.–24.4. Ahvenanmaalla, että sinne kannattaa ilmoittautua kaksi kuukautta etukäteen ja kärsiä pitkä laivamatka edestakaisin? Ahvenanmaan linturallissa on ideana kierrellä ympäri Ahvenanmaata 24 tunnin ajan ja samalla havainnoida mahdollisimman monta lintulajia. Kyseessä on siis kilpailu, jossa 3–5 hengen joukkueet kilpailevat toisiaan vastaan havainnoitujen lintulajien määrässä. Ralliin voi osallistua autolla tai pyörällä. Rallin jälkeen kaikki joukkueet kokoontuvat yhteiseen purkuun, jossa ratkaistaan rallin voittajat. Purussa kukin joukkue huutaa havaitsemiaan lajeja vuorotellen kunnes joukkueen omat lajit ovat loppuneet eli heillä ei ole listassaan lajia, jota ei olisi aiemmin huudettu. Kun joukkueen kaikki lajit on huudettu, joukkue tipahtaa kisasta. Purun perinteisiin kuuluu, että lajien loputtua joukkue nousee seuraavan kierroksen vuorollaan ylös ja jakaa muille joukkueille fiiliksiään rallista. Purun jälkeen Idrottscenterillä on perinteisesti juhlittu kaikkien ralliin osallistuneiden kesken. Tärkeä osa rallia on myös itse rallin ulkopuolella tapahtuva ajanvietto laivassa ja autossa oman rallijoukkueen kanssa. Varsinkin fuksijoukkueille tapahtuma on hyvä tilaisuus päästä tutustumaan läheisesti omiin joukkuelaisiin ja vanhempiin opiskelijoihin. Jos Ahvikselle ilmoittautuminen vielä arveluttaa, tässä vielä kolme painavaa syytä, miksi innostua Ahvenanmaan linturallista! Ensinnäkin Ahvenanmaa on Suomen eteläisin kohta, minkä johdosta kevät saapuu sinne useita viikkoja ennen Manner-Suomea. Toisin sanoen kun Helsingissä tarvotaan vielä nilkkoja myöten loskassa, on Ahvenanmaa jo peittynyt sini- ja valkovuokkojen mereen. Lisäksi vuoden 2022 Ahvis on poikkeuksellisen myöhään keväällä, joten sopivilla ilmavirroilla voi odotettavissa olla erittäin lämpimiä päiviä ja runsasta lajikirjoa lintujen osalta. Toiseksi Ahvis on eräs Symbioosin vuoden suurimmista tapahtumista ja useana vuonna osallistujia on saapunut Oulua ja Jyväskylää myöten. Ahvis kerää yhteen niin fuksit kuin jo valmistuneet biologit, minkä takia tapahtumaa voisi verrata jopa vuotuiseksi reisitaskuhousujen vuosijuhliksi.

Kolmanneksi vaikka lintujen havainnointi voi aluksi tuntua haastavalta, on Ahvis loistava paikka kartuttaa tietämystään linnuista ja luonnosta. Ralliin kannattaakin lähteä ennakkoluulottomasti, koska lajien tunnistamisessa ja kisailussa muodostuu joukkueiden välille aivan omanlaisensa ryhmähenki, joka kannattaa mielestäni kokea vähintään kerran opiskeluaikana.

Symbiontti 1/ 2022

Lopuksi vielä n. 10 vinkkiä ensimmäistä kertaa Ahvenanmaan linturalliin osallistuvalle: 1. Kerää porukka kokoon, mitä enemmän tuntematomia sen hauskempaa! 2. Päättäkää rallin liikkumisväline: auto vai polkupyörät (allekirjoittanut suosittelee autoa ensikertalaisille)! 3. Muistakaa ilmoittautua! 4. Kaiva mökin perukoilta isoisän/äidin vanhat kiikarit! 5. Pidä korvat auki kevään lajintuntemuskurssilla tai kertaa unohtuneet lintulajit esim. LuontoPortista. 6. Tee hyvä soittolista autoon valmiiksi!

Maaliskuu 2022

7. Harjoittele sanomaan ruotsiksi etukäteen ”En ålandspannkaka med vispgrädde tack så mycket”. 8. Tarkasta säätiedotus ennen ralliviikonloppua ja valitse säähän sopivat reisitaskuhousut. 9. Meriaamiainen perjantaina laivalla voi säästää joukkueen myöhästymisstressiltä ja nälkäkiukulta rallin alkaessa. 10. Havainnointipaikoilla kiikarit kannattaa kalibroida samaan suuntaan kokeneempien joukkueiden kanssa ja kysellä rohkeasti apua tunnistukseen! 11. Ja eiku menoks! Nähdään huhtikuussa Ahvenanmaalla!

Aikaisen madon nappaajat Teksti: Roope Nykänen – Kuva: Linnea Wartiovaara

Miksi valtaosa linnuista on aktiivisimmillaan aamutuimaan? Tässä jutussa selvitämme, minkä voimien takia linnut ovat valmiit uhmaamaan univelkaa. Syitä nimittäin riittää.

L Tipupalsta

intuharrastuksen mainio puoli on, että harrastaa voi mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Päivällä voi ihailla taivaalla liiteleviä haukkoja, kun taas illalla voi kuunnella taivaankannella paimentavaa lehtokurppaa tai ensimmäisiä säkeitään lurittelevaa satakieltä. Yöllä ei myöskään ole hiljaista, kun pöllöt mölisevät reviiriensä rajoja ja viiriäinen pulputtaa peltokasvillisuuden seassa. Yleisesti monipuolisin aika lintujen tarkkailuun on kuitenkin aamu, sillä monien lajien aktiivisuus on korkeimmillaan juuri näihin aikoihin. Mutta minkä takia näin on?

Raikuvat kankaat Aamuiseen luontoon kuuluu olennaisesti äänimaisema, jossa moninaiset livertäjät kilpalaulavat keskenään. Laulaminen on linnuille tärkeää puuhaa monesta syystä: sen avulla voi kommunikoida muiden kanssa, ylläpitää reviiriä sekä houkutella itselleen kumppania. Syytä aamulla laulamiselle ei täysin tiedetä, mutta monia loogisia teorioita on esitetty. Aamulla linnun ääni kuuluu selkeimmin, koska aamut ovat vuorokauden ajoista vähiten tuulisia. Laulu, joka on helppo ymmärtää, on siivekkäälle hyödyllisempi, jotta viestin tajuavat mahdollisimman monet. Aamulla aktiivisten petojen määrä on myös pienempi, joten laulu ei toimi ruokakellona verenhimoisille elu-

• • • • •

koille. Raikuvia aamuja on myös selitetty muun tekemisen puutteena. Aamun ensimmäisinä tunteina muu maailma ei ole vielä herännyt, joten hyönteisten metsästäjien ei kannata kuluttaa voimiaan ruuan hankintaan. Näin ollen hyödyllisintä tekemistä on laulaminen. Kolmas teoria aamulaulannalle perustuu samaan ajatukseen kuin riikinkukkokoiraan komea pyrstö: kelpoisuuden ja elinvoimaisuuden osoittaminen. Aikaisin lurittelu ei nimittäin ole vaivatonta, kun keho on yön jälkeen vielä kohmeessa ja aamun ensimmäinen ruoka vielä saamatta. Se peippo, joka jaksaa silti hoilottaa, osoittaa, että hänen ylivoimaisten geeniensä kanssa kannattaa todellakin diploitua.

Syöjä muttei syöty Monet päiväaktiiviset linnut ovat sidotut valoisana aikana liikkumiseen johtuen niiden ravinnosta. Esimerkiksi hyönteissyöjien ei kannata nousta turhan aikaisin metsästämään, sillä kylmän kankeat öttiäiset eivät ole vielä saaneet auringon lämmön avittamaa virkistystä. Valoisaan aikaan ruokailu sanelee myös kasvimateriaalin syöjiä, sillä useimmat linnut etsivät ruokansa näön ja kuulon avulla. Ekologian kentällä on esitetty teoria, jonka mukaan lintujen ruokailukäyttäytymiseen vaikuttaa eritoten kaksi hallitsevaa voimaa: nälkiintymisen ja saaliiksi

Tunnista laulusta omintakeinen punavarpunen

Koiraalla omintakeinen ulkonäkö punaisella päällä, rinnalla ja yläperällä. Naaras ja nuori lintu kauttaaltaan vaalean ruskea. Päässä, rinnassa ja selässä suttuisia tummia viiruja. Vahva, lyhyt ja kaareva nokka. Pitkä pyrstö. Laulu kirkas vihellys, joka kuulostaa oikein mukavalta ”Please to meet you!”. Laulaa näkyvällä paikalla.

Symbiontti 1/ 2022

joutumisen välttäminen. Etsiessään ruokaa tirpat touhuavat aktiivisesti ja näin ollen paljastavat helpommin olinpaikkansa lähistöllä kaartelevalle ampuhaukalle. Välttääkseen ravinnon hankkimisen aiheuttaman ristiriidan, kannattaa lintujen ajoittaa syömisensä ajalle, jolloin petojen aktiivisuus on matalimmillaan. Aamun aikaiset tunnit, kuten myös iltahämärän aika, tarjoavat tähän mahdollisuuden. Kun auringon säteet alkavat kimpoilla maallisista objekteista, painuvat pöllöt ja muut pimeän pedot pehkuihin. Monet päiväaktiiviset pedot taasen ajoittavat saalistuksensa usein puolen päivän tienoille. Esimerkiksi haukat hyödyntävät keskipäivän nostattavia ilmavirtoja. Nälkiintymis-saalistusteoriaa on selvitetty usean tutkimuksen voimin, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. Siinä missä jotkut lajit näyttävät ajoittavan ruokailun vaarattomaan aikaan, ei toisilla lajeilla näy samanlaista käytöstä.

päristöoloiltaan mahdollisimman suotuisaan aikaan, voi vuosirytmien aikaistuminen johtaa huonompaan lisääntymismenestykseen. Vaihtoehtoisesti tästä voi kuitenkin olla myös hyötyä, jos kasvien ja hyönteisten fenologia aikaistuu ilmastonmuutoksen myötä. Valon lisäksi myös lisääntyneellä melulla on vaikutusta lintujen vuorokausirytmeihin. Eräässä tutkimuksessa muun muassa huomattiin, että ympäristön melu vaikuttaa selkeämmin mustarastaiden (Turdus merula) aamuaktiivisuuteen kuin ympäröivä valo. Myös lintujen laulu on muuttunut lisääntyneessä äänisaasteessa. Kaupungissa elävien talitiaisten (Parus major) laulun on huomattu olevan korkeampi kuin maalla asuvien tiaisten. Lintujen on myös laulettava kovempaa saadakseen äänensä kuuluville.

Muuttunut ympäristö

Brown, T. J. & Handford, P. (2003). Why birds sing at dawn: the role of consistent song transmission. Ibis, 145, p. 120–129. DOI: 10.1046/j.1474-919X.2003.00130.x. Hutchinson, J. M. C. (2002). Two explanations of the dawn chorus compared: how monotonically changing light levels favour a short break from singing. Animal Behaviour, 64, p. 527–539. DOI: 10.1006/anbe.2002.3091. Kempenaers, B. et al. (2010). Artificial Night Lighting Affects Dawn Song, Extra-Pair Siring Success, and Lay Date in Songbirds. Current Biology, 20 (19), p. 1735–1739. Nordt, A. & Klenke, R. (2013). Sleepless in town – drivers of the temporal shift in dawn song in urban European blackbirds. PLoS ONE, 8 (8): e71476. DOI: 10.1371/ journal.pone.0071476. Svensson, L. (2009). Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. s. 388–389. Slabbekoorn, H. & Peet, M. (2003). Birds sing at a higher pitch in urban noise. Nature, 424 (267). Joan Morris (2016). How birds find food. The Mercury News. Bonter, D. et al. (2013). Daily foraging patterns in freeliving birds: exploring the predation–starvation tradeoff. Proceedings of the Royal society B, 280: 20123087. DOI: 10.1098/rspb.2012.3087.

Maaliskuu 2022

Tipupalsta

Ihmisen vaikutus ympäröivään luontoon näkyy nykyään lintujen päivärytmeissä. Koska valo toimii tahdistimena lintujen päivärytmille, häiritsevät keinovalot siivekkäiden unia. Onkin huomattu, että keinovalojen läheisyydessä pesivät linnut heräävät selkeästi aikaisemmin kuin syvemmällä metsässä asuvat lajitoverit. Samalla huomattiin myös, että lisääntynyt keinotekoinen valo aikaisti lisääntymiselinten kehittymistä. Koska monien lintujen vuosirytmi on säädetty hienovaraisesti niin, että poikasten kuoriutuminen ajoittuu ym-

Lähteet

Parran pärinää vol. 2 Teksti: Riku Kangasniemi – Kuva: Ina Tirri

Tällä kertaa en istu odottamassa haastattelun alkua kertsin sohvalla, sillä paikaksi on hieman olosuhteiden pakosta valikoitunut Zoomin ihmeellinen maailma. Kuvayhteyden muodostuttua näkyy läppärin näytöllä parrakas biologi.

Haistattelu

Kuka olet ja mitä teet? – Olen Aapo Salmela ja työskentelen suojeluasiantuntijana ja lintuatlaskoordinaattorina BirdLife Suomella, joka on lintuharrastajien valtakunnallinen kattojärjestö Suomessa. Olen taustaltani entinen biologian opiskelija ja aktiivisymbiontti ja lukenut biologiaa sekä ympäristötieteitä Helsingin yliopistossa ja sieltä valmistunut tuossa muutama vuosi sitten. Sittemmin olen työskennellyt erilaisissa luonnonsuojelujärjestöissä. Lähinnä lintuharrastaja, mutta nykyään puuhailen myös työajalla näiden lintujen kanssa. Miten päädyit opiskelemaan biologiaa? – Siitä on jo aika pitkä aika, kun aloitin opinnot. Lukiossa piti ruveta miettimään, mikä kiinnostaa, ja biologia oli sitten yksi niistä. Päätin sitten jostain syystä, en enää tarkalleen muista miksi, juuri sinne hakea. Mikä on lintuatlas? – Lintuatlas on hanke, jossa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys. Tämä on järjestyksessä neljäs lintuatlas. Tämä alkaa tänä vuonna ja kestää neljä vuotta. Edelliset on toteutettu 1970- ja 1980-luvuilla sekä 2006–2010. Tarkoitus on selvittää mitä lintuja Suomessa pesii ja missä niitä pesii. Atlas tarkoittaa kartastoa ja lintuatlaksen havainnot kerätään atlasruutuihin, jotka ovat 10 x 10 kilometrin kokoisia. Tämä tosiaan perustuu vapaaehtoisten harrastajien havaintoihin. Mikä on lintuatlaksen merkitys suomalaiselle linnustonsuojelulle? – Kyllä se on aika suuri. Tämähän on ihan valtava hanke, kun mietitään sitä määrää havaintoja, miten isoja alueita ja miten pitkä aika niitä kerätään. Ideana on juu-

ri se, että päästään käsiksi siihen, miten pesimälinnusto on muuttunut. Hyvinkin keskeinen tieto on se, miten lintujen levinneisyysalueet ovat muuttuneet. Sehän kertoo, kun linnuista puhutaan, muutoksista kaikessa muussakin. Linnut ovat ravintoketjun huipulla ja indikoivat ympäristönmuutoksia aika hyvin, ovat nopeita siirtymään, ne tunnetaan hyvin ja niistä on kattavat aikasarjat. Niinpä sillä [lintuatlaksella] päästään myös kiinni siihen, mitä muita mahdollisia muutoksia on tapahtunut. Näitä lintuatlastietoja käytetään myös usein lintudirektiiviraportoinnissa, ne ovat yksi tärkeä osa sitä. Eläisitkö loppuelämäsi mieluummin Hangon vai Jurmon lintuasemalla? – Pahan pistit kyllä. Sanotaan, että riippuu seurasta. Molemmat ovat hienoja paikkoja, mielellään käy. Parhaat parranhoitovinkit? Mikä on paras tapa pestä vuorokauden rallihiki pois parrasta? – Hyvä parranhoitovinkki, jos haluaa välillä käydä töissä esim. muuallakin kuin [Hangon lintuaseman] bunkkerilla, niin käy välillä vaikka suihkussa. Se auttaa aika paljon. Ja sillä lähtee myös rallihiki. Miksi niin monella ornilla on parta? – Alun perin itse asiassa Pentti Linkolan lanseeraamia juttuja tällainen lintuasemaparta. Eli kun lähdettiin lintuasemalle, otettiin kauhea määrä tavaraa mukaan, muttei parranajovälineitä, koska ne ovat ihan turhia, kun pitää keskittyä lintuihin eikä mihinkään epäolennaisuuksiin. En tiedä onko tällä nykyään niin suurta merkitystä. Itse yritän peitellä sitä, etten oikeasti tiedä linnuista juuri mitään, joten kyseessä on ns. auktoriteettiparta.

Symbiontti 1/ 2022

Mikä on mieleenpainuvin muistosi opiskeluajoilta? – Vaikea nostaa mitään yksittäistä tapahtumaa. Kyllä nuo kenttäkurssit ehkä yhtenä kokonaisuutena. Vähän tällainen kliseinen vastaus, on ne olleet niin hienoa ja opettavaista aikaa. Mitä mieltä olet kenttäkursseihin kohdistuvista leikkauspaineista? – Tässä vähän sama kuin ammattikoulujen etäopetuksessa, että aika vaikea opetella etänä kaikkea. Kyllä sitä pitäisi välillä päästä opettajan kanssa katsomaan niitä asioita. Suhtaudun hyvin kielteisesti suunnitelmiin. Mitä kaipaat opiskeluajoista? Lintuatlaskoordinaattori Salmela (kuvassa etuoikealla)

– Kyllähän se on mukavaa ihan kaikissa habitaateissa. Itselle läheisiä ovat olleet tunturimaisemat tietysti tuolla Kilpisjärven suunnalla. On tuota Lappia tullut muutenkin koluttua, niin nuo vanhat metsät siellä Itä-Lapissa ovat hienoja. Se on tietysti myös siitä kiinni, että jos päivät pitkät retkeilee vaikka Viikissä, vaikka se onkin hieno habitaatti, niin siihen jossain kohtaa vähän turtuu, eikä se tunnu enää samalla tavalla hienolta. Aina kuulee puhuttuvan, että biologit työllistyvät huonosti. Mitä mieltä sinä olet? – Kyllähän se on ollut sellainen mantra, mitä varsinkin ekologipuolella on toisteltu niin kauan kuin itsekin olen opiskellut. Viime aikoina tilanne tuntuu parantuneen. Luonnonsuojeluunhan on laitettu tällä hallituskaudella enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin. Ja sitä myötä biologeille on syntynyt myös työpaikkoja. Ja mitä omaa kaveripiiriä miettii, melkein kaikille on aina löytynyt jotain hommia. Sitä se ei tarkoita, että vakituisia töitä löytyisi tai että niitä löytyisi helposti tai että ne olisivat kokopäiväisiä. Ei se tilanne ihan mikään toivoton kuitenkaan ole.

Maaliskuu 2022

Jos raha ei olisi rajoite, minkä luonnonsuojelutoimen toteuttaisit ja miten? – Viime aikoina on puhuttu paljon vanhojen metsien suojelusta, mutta nostaisin ehkä esiin nämä uhanalaiset maatalousympäristöt ja niihin liittyvät luontoarvot. Sitä vääristävät aika paljon maataloustuet ja ylipäätään rahapolitiikka. Ehkä tekisin Suomesta sellaisen luomuviljelyn supervallan, jossa olisi pääskysiä kaikki ojanpientareet ja muut paikat täynnä. Saataisiin sellainen hyvä luonnonmukainen maatalousmeininki koko maahan. Jos voisit, haluaisitko matkustaa avaruuteen ja nähdä maapallon sieltä käsin? – Ei kai siinä, voisi olla ihan mielenkiintoista!

Jos lintuatlas kiinnostaa, täältä voi lukea lisätietoa: birdlife.fi/lintuatlas

Haistattelu

Missä habitaatissa linturetkeily on mukavinta?

– Varmaan korostuu ehkä nyt varsinkin näin koronaaikana, että sellaista yhteisöllisyyttä. Meillä oli hyvä porukka ja pidetään vieläkin tiiviisti yhteyttä joidenkin ihmisten kanssa, ei nyt tietysti ihan kaikkien enää. Oltiinpa sitten kenttäkurssilla tai kertsillä tai missä tahansa.

Epsanjan auringon alla Teksti ja kuvat: Annika Hämeenheimo

U lkomaantoimitus

Espanjan porottavan auringon alla myös biologian opiskelu tuntuu erilaiselta. Ulkomaankirjeenvaihtajamme selostus elosta ja luonnosta aurinkorannikolla. Te r ve h d y s Esp a nja n Aur i nko r a nni kolta! Ole n A n n ik a , ja o p i skel en ensi m m ä i stä vu ott a GM B -m ai ster i o hjel m a ssa . Lä hd i m m e vu od e n va ih t e e n jä l keen p o i ka ystä vä ni ka ns s a re m on t t ia s e k ä p o hjo l a n kyl m ä ä ta l vea p akoon k olm e k s i k uuka ud eksi Fueng i ro l a a n. Kos ka y liopis t o-opetus o n jo jo nkun a i ka a j ärjes t e t t y e t ä n ä , o l i m a i sem a nva i hd o s hel p p o eikä s e n k um m em p i a jä r jestel yjä o p i nto jen s u h t e e n n ä in lyhyel l ä a ja l l a tä l l ä ker ta a ta r vittu . Sa m oin t yö na nta ja suo stui o sa - a i ka i sten töi d e n t e k e m i seen ul ko m a i l ta kä si n.

mammalta tu ntu u katsoa vanhojen s iltojen ja kävelyyn tarkoitettu jen telineiden pu isia jäänteitä, jotka ku lkevat u u den, modernin ja tu r vallis en reitin varrella. Vanhat pitkos pu u t näyttävät siltä, etten itse ainakaan laskis i maan ku ningas ta kävelemään niitä pitkin allaan yli sadan metrin pu dotu s. (Caminito del Rey tarkoittaa su omeksi ku ninkaan polku a.)

Fu e n g irola ssa o n va hva suo m a l a i syhteis ö, j ot e n v u ok r a - a sunno n sa a m i nen o l i koh t u ullis e n h el p p o a o m a l l a ä i d i nki el el l ä j a s en k u m m e m pi a ki kka i l em a tta . A sunno n l äheltä löy t y y h y v in p a l vel uja sekä ka uni s hi ekk arant a . Elä m ä E sp a nja ssa ei m uuten ero a p aljon k a a n a r j e s ta Suo m essa , p a i tsi että espanjala is e e n m e n ta l i teetti i n ja p a l vel ukul ttu u riin t u n t uu k u ul uva n ti etynl a i nen huo l etto mu u s, j ok a s a a t t a a jo skus hi em a n ä r syttä ä ta rk ku ut e e n j a t unno l l i suuteen to ttunei ta su oma la is ia . A s ia o n kui tenki n hel p p o si vuu ttaa a ur in k ois e ssa sä ä ssä kyl m ä n o l utl a sillisen ä ä re llä . Lu on n on t ie tei l i jä l l e Aur i nko r a nni kko on m a h t a va pai kka tutustua er i l a i si i n l uonto k oh t e is iin . Pyö r ä i l y- ja p a ti ko i nti re ittejä r iit t ä ä , j os r a a ski i vuo kr a ta a uto n, si l l ä parh a im m a t rei ti t ja l uo nno np ui sto t si ja i tsevat m e lk o k a uka na . Ol em m e i tse kä yneet esimer k ik s i C a m ini to d el Reyn kä vel yki er ro ks ella, j ok a on t odel l a ki n nä kem i sen a r vo i nen . Kä ve ly re it t i k ul kee yhteensä no i n 7 km matkan m e t s ik ös s ä ja p i tki n ro tko ja ja ka l l i o ita ja pa r h a im m ill a a n kä vel em ä ä n p ä ä see yl i s adan m e t r in k orkeud essa ro tko jen yl l ä . Mais e m a t ova t usko m a tto m a t, ja vi el ä usko matto -

Toinen u pea kohde tu li tu tu ksi helmiku u n alu s s a, ku n päädyimme Instagram-ju lkaisujen innoittamana s u u ntaamaan vu okra-au tomme kohti Torcal de Antequ eran kalkki kivimu odostelmia. Ohessa olevat ku vat on otettu kyseis es tä lu onnonpu istosta. Tässä lu onnonpu istossa on hu rjan u peita kalkkikivikallioita, jotka olivat vu os imiljoonia s itten vanhaa merenpohjaa. Aikojen saatossa

Symbiontti 1/ 2022

A n t e que r a n vuo r i sto o n ko ho nnut ka l kki kiv i on s a a n ut er i ko i si a m uo to ja , ja ka l l i os ta on löyd e t t y muun m ua ssa p a l jo n ki vettynei t ä a m m on iit t eja ja m ui ta f o ssi i l eja . Bi o l ogia s a a t t a a k in k iinno sta a m yö s o p a stettu f o ssi ilit e e m a in e n k ä vel y l uo nno np ui sto ssa . Pa i kalla on m yös om ato i m i rei ttejä , jo tka ova t ky llä h y v in m e rk a t tuja , m utta m a a sto o n va a ti vaa j a k iv ik k ois t a . Li sä ksi a l ueel l a o n o bser va tor io, j on n e pä äsee ti ettyi nä a i ko i na vi er a ile m a a n j a t iir a i l em a a n tä hti ä . Tä nne o l em me a ik e is s a m e n n ä vi el ä uud esta a n k in re is s un a i ka na , si l l ä p a i kka t e k i m e ih in suuren va i kutuk s e n , j a a lle ki r jo i tta neel ta jä i v ie lä a m m on i i ti t ensi m m ä i sel tä re is s ult a n ä k em ä ttä ! Au r in k or a n n iko l ta si sä m a a ha n m e n t ä e s s ä on y l i p ä ä tä ä n ka uni st a v u or is t oa , jo ka ko ho a a p a i k oit e lle n re ilu sti yl i ki l o m etr i n k ork e u t e e n . Si l l o i n tä l l ö i n tul ee va s t a a n k a u n i i ta vuo r i sto kyl i ä , m e lk o pa lj on va p a a na l a i d unt a v ia la m pa it a, i ha ni a m a i sem i a j a luon n on pu i sto ja . Esi m erki ks i Sie r r a Ne vad a n l uo nno np ui s t os t a löy t y y pa l jo n nä htä vä ä .

Maaliskuu 2022

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella Olisiko tesiullkäuphueotlkesi taainknaea?keskustella sukupuolestanne?

Symbiontin toimituksen Haastattelija-Himminen kysyi viideltä rohkealta eläimeltä heidän kokemuksiaan sukupuolestaan ja sukupuoli-identiteetistään sekä sukupuoleen liittyvistä stereotypioista, rajoitteista ja mahdollisuuksista. Keskustelut käytiin lajien väliseen viestintään Symbiontin toimituksen Haastattelija-Himminen kysyi viideltä rohkealta eläimeltä heidän kehitetyllä InterSpeci-keskustelualustalla, joka kääntää eri lajien viestit toisilleen ymmärretävään kokemuksiaan sukupuolestaan ja sukupuoli-identiteetistään sekä sukupuoleen liittyvistä muotoon. Symbiontin toimittajisto Suomen ensimmäisinä journalisteina testasivat lajien välistä stereotypioista, rajoitteista ja mahdollisuuksista. Keskustelut käytiin lajien väliseen viestintään kommunikaatiota mullistavaa alustaa ja selvittivät, millaisia ajatuksia eläinkunnan edustajilla on kehitetyllä InterSpeci-keskustelualustalla, joka kääntää eri lajien viestit toisilleen ymmärretävään sukupuolesta, joka ihmisiä yhä edelleen niin kovin kiinnostaa. muotoon. Symbiontin toimittajisto Suomen ensimmäisinä journalisteina testasivat lajien välistä kommunikaatiota mullistavaa alustaaNimi: ja selvittivät, Bella millaisia ajatuksia eläinkunnan edustajilla on sukupuolesta, joka ihmisiä yhä edelleen niin kovin kiinnostaa. Laji: Canis Lupus familiaris

Ikä: 5 vuotta Nimi: Bella Ammatti: Kuonokirurgiaan Laji: Canis Lupus familiaris erikoistunut plastiikkakirurgi Ikä: 5 vuotta Toteemi-ihminen: Omistajani Sari <3 Ammatti: Kuonokirurgiaan erikoistunut plastiikkakirurgi Nimi: Kvaarkki Toteemi-ihminen: Omistajani Sari <3 Laji: Anas platyrhynchos Ikä: 2 vuotta Nimi: Kvaarkki Ammatti: Viestinnän opiskelija sekä Laji: Anas platyrhynchos myyjä Ikä: 2 vuotta Toteemi-ihminen: Lady Gaga Ammatti: Viestinnän opiskelija sekä myyjä Nimi: Nhuunhuu Toteemi-ihminen: Lady Gaga Laji: Erinaceus europaeus Ikä: 7 vuotta Nimi: Nhuunhuu Ammatti: Eläkkeellä mutta Laji: Erinaceus europaeus työskennellyt opettajana Ikä: 7 vuotta Toteemi-ihminen: Kaikki, ketkä eivät Ammatti: Eläkkeellä mutta aja autoilla! työskennellyt opettajana Toteemi-ihminen: Kaikki, ketkä eivät Nimi: Bdbgptsrkm aja autoilla! Laji: Drosophila melanogaster Ikä: 1 vk Nimi: Bdbgptsrkm Ammatti: Jätehuoltotekniikan Laji: Drosophila melanogaster projekti-insinööri Ikä: 1 vk Toteemi-ihminen: Lionel Messi Ammatti: Jätehuoltotekniikan projekti-insinööri Toteemi-ihminen: Lionel Messi

Symbiontti 1/ 2022

Ikä: 7 vuotta Ammatti: Eläkkeellä mutta työskennellyt opettajana Toteemi-ihminen: Kaikki, ketkä eivät aja autoilla!

Nimi: Bdbgptsrkm Laji: Drosophila melanogaster Ikä: 1 vk Ammatti: Jätehuoltotekniikan projekti-insinööri Toteemi-ihminen: Lionel Messi Nimi: Pipi Laji: Pipi Mus musculus Nimi: Ikä:Mus 8 kkmusculus Laji: Ammatti: Ikä: 8 kk Cloud Specialist Toteemi-ihminen: Tuomas Aivelo Ammatti: Cloud Specialist Toteemi-ihminen: Tuomas Aivelo

: Millaiseksi koet oman sukupuolesi? : Millaiseksi koet oman sukupuolesi? Narttu olen, sitäkö kysyt??? Meitä oli pentueessa viisi poikasta, joista olin ainoa narttu. Silloin pentuna olisin halunnut olla uros,Meitä niin olisin voinut päästä veljien temmellykseen mukaan. en Narttu olen, sitäkö kysyt??? oli pentueessa viisi poikasta, joista olin ainoa narttu.Enää Silloin halua, olenhan Lady isolla pentuna olisin halunnut ollaL:llä! uros,✨✨✨ niin olisin voinut päästä veljien temmellykseen mukaan. Enää en halua, olenhan Lady isolla L:llä! ✨✨✨ : Ulkoinen olemukseni jokseenkin kvastaa sukupuolikokemustani. Näin on ollut aikvan poikasesta saakka. Minunjokseenkin ei ole tarvinnut kokea suuria sukupuoli-identiteettiin liittyviä komplekseja. : Ulkoinen olemukseni kvastaa sukupuolikokemustani. Näin on ollut aikvan En pidä kaksijakoisesta muttasukupuoli-identiteettiin kvaikka en luokittele itseäni kumpaankaan poikasesta saakka. Minunsukupuolijärjestelmästä, ei ole tarvinnut kokea suuria liittyviä komplekseja. sukupuoleen, muut tekevät sen yleensä kyllä puolestani. En pidä kaksijakoisesta sukupuolijärjestelmästä, mutta kvaikka en luokittele itseäni kumpaankaan sukupuoleen, muut tekevät sen yleensä kyllä puolestani. : Sukupuoli yleisesti on minulle tärkeä aihe ja oma sukupuoleni on ollut elämän mittainen prosessi. Nuorena siilinäonminua yritettiin muottiin, en kuulunut : Sukupuoli yleisesti minulle tärkeä mahduttaa aihe ja omasellaiseen sukupuoleni on ollutjohon elämän mittainenenkä mahtunut, ja koin siitä paljon häpeää... Vanhemmiten ymmärsin, että ei tarvitse mahtua prosessi. Nuorena siilinä minua yritettiin mahduttaa sellaiseen muottiin, johon en kuulunutmihinkään enkä muottiin – sukupuoli on spektri! Olen jo seitsemän vuotias – eläkeikäinen. Elinikäni aikana mahtunut, ja koin siitä paljon häpeää... Vanhemmiten ymmärsin, että ei tarvitse mahtua mihinkään siiliyhteiskunta on muuttunut on ollut hienoa nähdä. Toki puutteitakin muottiin – sukupuoli on spektri!suvaitsevammaksi, Olen jo seitsemän se vuotias – eläkeikäinen. Elinikäni aikana edelleen on... siiliyhteiskunta on muuttunut suvaitsevammaksi, se on ollut hienoa nähdä. Toki puutteitakin edelleen on... : Koiraana olo on jeezz! Varmaan naaraanakin olo on mutta ei ze oliz mun juttu. Ze on varmaan zit naaraiden juttu, jaVarmaan niiden mieleztä koiraana olomutta ei zit oliz : Koiraana olo on jeezz! naaraanakin olo on ei zejeez oliz mun juttu. Ze on

varmaan zit naaraiden juttu, ja niiden mieleztä koiraana olo ei zit oliz jeez : Olen naaras. Koen sukupuoleni omakseni, vaikkakin joskus toisinaan taakaksi yhteiskunnallisten syiden vuoksi : Olen naaras. Koen sukupuoleni omakseni, vaikkakin joskus toisinaan taakaksi yhteiskunnallisten syiden vuoksi Maaliskuu 2022

En pidä kaksijakoisesta mutta kvaikka muottiin, en luokittele itseäni kumpaankaan prosessi. Nuorena siilinäsukupuolijärjestelmästä, minua yritettiin mahduttaa sellaiseen johon en kuulunut enkä sukupuoleen, muutsiitä tekevät yleensäVanhemmiten kyllä puolestani. mahtunut, ja koin paljonsen häpeää... ymmärsin, että ei tarvitse mahtua mihinkään muottiin – sukupuoli on spektri! Olen jo seitsemän vuotias – eläkeikäinen. Elinikäni aikana : Sukupuoli on yleisesti on minulle tärkeä aihe ja se oma ollutToki elämän mittainen siiliyhteiskunta muuttunut suvaitsevammaksi, onsukupuoleni ollut hienoa on nähdä. puutteitakin prosessi. on... Nuorena siilinä minua yritettiin mahduttaa sellaiseen muottiin, johon en kuulunut enkä edelleen mahtunut, ja koin siitä paljon häpeää... Vanhemmiten ymmärsin, että ei tarvitse mahtua mihinkään : Koiraana olo onon jeezz! naaraanakin olo on– mutta ei ze olizElinikäni mun juttu. Ze on muottiin – sukupuoli spektri!Varmaan Olen jo seitsemän vuotias eläkeikäinen. aikana siiliyhteiskunta on muuttunut se on ollut hienoa varmaan zit naaraiden juttu, jasuvaitsevammaksi, niiden mieleztä koiraana olo ei zit oliznähdä. jeez Toki puutteitakin edelleen on... : Olen naaras. Koen sukupuoleni omakseni, vaikkakin joskus toisinaan taakaksi yhteiskunnallisten : Koiraana syiden vuoksi olo on jeezz! Varmaan naaraanakin olo on mutta ei ze oliz mun juttu. Ze on varmaan zit naaraiden juttu, ja niiden mieleztä koiraana olo ei zit oliz jeez : Olen naaras. Koen sukupuoleni omakseni, vaikkakin joskus toisinaan taakaksi yhteiskunnallisten syiden vuoksi

: Millaisia ajatuksia sukupuolesi ja siihen liittyvät stereotypiat sinussa herättävät? : Millaisia ajatuksia sukupuolesi ja siihen liittyvät stereotypiat sinussa herättävät? : Olen ylpeä narttu!✨Urokset ovat vähän putkiaivoja, vain yksi asia onnistuu kerrallaan. Nartut sen sijaan ovat multitaskauksen mestareita ja siksi narttujen vastuulla onkin pentujenhoito, työ, kotityöt ja kropan kunnossa pitäminen sekä yleinen kauneus Näinhän sen pitääkin olla että yhteiskunnan rattaat rullaa, eiks vaan? : Kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä stereotypisoi sorsat yksilöistä sukupuolien edustajaksi. Onneksi nykyään tiedetään, että sukupuoli on monimutkainen ja monitasoinen käsite. : Kuten jo aiemmin sanoin, että sukupuoleni on elämänmittainen prosessi. Olin syntynyt väärän sukupuolen kehoon, mikä aiheutti minussa voimakasta ahdistusta... Transitioprosessin aloittaminen oli käännekohta elämässäni. Minuun on elämäni aikana kohdistunut sekä naaraisiin että koiraisiin liitettäviä stereotypioita... Kuitenkin erityisesti väärän sukupuolen stereotypiat itseeni liitettynä koin satuttaviksi. Joka tapauksessa stereotypisoiminen on typistämistä, ja siksi aina loukkaavaa! : Koiraat on vahvoja, älykkäitä, kovia Zen ztereotypian tiedän! Myöz että koiraan kuuluu lennättää naarazta. Mutta joz en pystyizkään jozkuz lennättää niin oizko ze naaraz mun kaa enää? Niin zitä oon miettiny. Ja myöz että oizinko huono muiden koiraiden mieleztä zit.. : Olen vasta täysikasvuisena tullut tietoiseksi siitä, miten laaja-alaisesti sukupuolistereotypiat vaikuttavat hiiriyhteiskunnassamme Erityisesti olen miettinyt sitä, että naaraisiin tyypillisesti liitettäviä piirteitä arvotetaan eri tavoin kuin koiraisiin litettäviä. Tästä esimerkkinä kiltteys, jota näennäisesti pidetään hyvänä piirteenä. Kuitenkin on mahdollista olla liian kiltti. Silloin kiltti-sanaan liitetään negatiivisia konnotaatiota, kuten sinisilmäisyys ja tyhmyys. Koiraisiin tyypillisesti liitettäviin adjektiiveihin ei lisätä sanaa ”liian”. Eihän kukaan koirashiiri voi olla liian vahva. Ikään kuin pärjätäkseen tässä yhteiskunnassa naaraan tulisi olla koirasmainen, eli vahva eikä kiltti, mutta Symbiontti 1/ 2022 26 naaraan tapauksessa ei liian vahva kuitenkaan. Ja tämä olin vain yksi esimerkki, eräänlainen juustovuoren huippu...

satuttaviksi. Joka tapauksessa stereotypisoiminen on typistämistä, ja siksi aina loukkaavaa! satuttaviksi. Joka tapauksessa stereotypisoiminen on typistämistä, ja siksi aina loukkaavaa! : Koiraat on vahvoja, älykkäitä, kovia Zen ztereotypian tiedän! Myöz että koiraan kuuluu : Koiraat on vahvoja, älykkäitä, kovia Zen ztereotypian tiedän! Myöz että koiraan kuuluu lennättää naarazta. Mutta joz en pystyizkään jozkuz lennättää niin oizko ze naaraz mun kaa enää? lennättää naarazta. Mutta joz en pystyizkään jozkuz lennättää niin oizko ze naaraz Niin zitä oon miettiny. Ja myöz että oizinko huono muiden koiraiden mieleztä zit.. mun kaa enää? Niin zitä oon miettiny. Ja myöz että oizinko huono muiden koiraiden mieleztä zit.. : Olen vasta täysikasvuisena tullut tietoiseksi siitä, miten laaja-alaisesti sukupuolistereotypiat : Olen vasta täysikasvuisena tullut tietoiseksi siitä, miten laaja-alaisesti sukupuolistereotypiat vaikuttavat hiiriyhteiskunnassamme Erityisesti olen miettinyt sitä, että naaraisiin tyypillisesti vaikuttavatpiirteitä hiiriyhteiskunnassamme olen litettäviä. miettinyt sitä, naaraisiinkiltteys, tyypillisesti liitettäviä arvotetaan eri tavoinErityisesti kuin koiraisiin Tästäettä esimerkkinä jota liitettäviä piirteitä arvotetaan eri tavoin kuin koiraisiin litettäviä. Tästä esimerkkinä kiltteys, jota näennäisesti pidetään hyvänä piirteenä. Kuitenkin on mahdollista olla liian kiltti. Silloin kiltti-sanaan näennäisesti pidetään hyvänä piirteenä. Kuitenkin on mahdollista olla liian kiltti. Silloin kiltti-sanaan liitetään negatiivisia konnotaatiota, kuten sinisilmäisyys ja tyhmyys. Koiraisiin tyypillisesti liitettäviin liitetään negatiivisia sinisilmäisyys ja tyhmyys. Koiraisiin tyypillisesti adjektiiveihin ei lisätäkonnotaatiota, sanaa ”liian”. kuten Eihän kukaan koirashiiri voi olla liian vahva. Ikään kuinliitettäviin adjektiiveihin ei lisätä sanaa ”liian”. Eihän kukaan koirashiiri voi olla liian vahva. Ikään kuin pärjätäkseen tässä yhteiskunnassa naaraan tulisi olla koirasmainen, eli vahva eikä kiltti, mutta pärjätäkseen tässä yhteiskunnassa naaraan tulisi koirasmainen, vahva eikä kiltti, mutta naaraan tapauksessa ei liian vahva kuitenkaan. Jaolla tämä olin vain yksieli esimerkki, eräänlainen naaraan tapauksessa ei liian vahva kuitenkaan. Ja tämä olin vain yksi esimerkki, eräänlainen juustovuoren huippu... juustovuoren huippu...

: Koetko, että sukupuolesi vaikuttaa siihen, millaisia asioita : Koetko, että sukupuolesi vaikuttaa siihen, millaisia asioita tavoittelet, ja mitä sinun on mahdollista saavuttaa tässä yhteiskunnassa? tavoittelet, ja mitä sinun on mahdollista saavuttaa tässä yhteiskunnassa? : Mä voin saavuttaa mun kaikki unelmat, niin mulle on jo pennusta pitäen kerrottu ja niin mä : Mä voin saavuttaa mun kaikki unelmat, niin mulle on jo pennusta pitäen kerrottu ja niin mä myös uskon! Pennusta asti toiveeni oli tulla joskus emoksi sekä menestyä lääkärin urallani, ja myös uskon! Pennusta asti toiveeni oli tulla joskus emoksi sekä menestyä lääkärin urallani, ja molemmat ovat nyt toteutuneet✨Ei mun uramenestykseen sukupuoli ole mitenkään vaikuttanut, molemmat ovat nyt toteutuneet✨Ei mun uramenestykseen sukupuoli ole mitenkään vaikuttanut, vaan sinnikkyys vaan sinnikkyys : Jos kieltäisin niin kvalehtelisin. Naiskvaltaisella alalla erotun joukosta edukseni ulkoisen : Jos kieltäisin niin kvalehtelisin. Naiskvaltaisella alalla erotun joukosta edukseni ulkoisen sukupuoleni ansiosta. Koen, että minut otetaan kvakakvasti työelämässä, koska näytän ns. sukupuoleni minut otetaanytimessä kvakakvasti työelämässä, koska näytän perinteiseltä ansiosta. koiraalta.Koen, Koen että olevani ongelman mutta tunnen toisinaan häpeääns. siitä, etten perinteiseltä koiraalta. Koen olevani ongelman ytimessä mutta tunnen toisinaan häpeää siitä, etten osaa tehdä asialle mitään. osaa tehdä asialle mitään. : Näkisin, että nykyajan siiliyhteiskunnassa tasa-arvo on hyvällä tolalla ja mahdollisuudet ovat sukupuolesta riippumatta kaikkien saatavilla. Toivoisin kuitenkin, että annettaisi kaikenlaisten kukkien kasvaa ja kukkia rauhassa... : Ei zukupuoli vaan ze mitä tekee : Koen, että minut joskus kohdataan naaraana sen sijaan, että kohdattaisi hiirenä Haluaisin, että tässä yhteiskunnassa tajuttaisi, että nyt on jo tarpeeksi kauan yksilön sijaan tuijotettu suurennuslasin ja määritysoppaan kanssa ainoastaan hänen yhtä ominaisuuttansa – sukupuolta. Joskus vain haluaisin huutaa, että ”Ei tässä ole mitään järkeä, herätkää jo!”.

Kirjoittanut: Himmi

Maaliskuu 2022

Tarotskooppi Teksti ja kuvitus: Suvi Leskinen

Tällä kertaa horoskoopit eivät perustu planeettojen liikkeisiin, vaan jokaiselle horoskoopille on nostettu kaksi tarotkorttia! Oman horoskooppisi lukemalla tiedät, mitä universumi haluaa sinulle kertoa loppukevään menoista.

Oinas 21.3–19.4. Kortit: Maagikko & maljojen ysi Jos mielessäsi on jotain suunnitelmia, nyt on aika toteuttaa ne! Tartu rohkeasti toimeen, sillä sinulla on jo kaikki tarvittava. Kun luotat itseesi, luovuutesi kukoistaa ja voit saavuttaa ihan mitä vain, ole ylpeä taidoistasi ja saavutuksistasi

Kaksoset 21.5–20.6. Kortit: Oikeus & lanttien ässä Päätöksenteossa löydä oma totuutesi, älä anna toisten mielipiteiden vaikuttaa liikaa. Löydä kultainen keskitie, niin voit keskittää energiasi sinulle tärkeisiin asioihin. Jos sinulla on hakusessa kesätyöt tai uusi kämppä, niin jotain hyvää on tulossa!

Härkä 20.4–20.5. Kortit: Voima & maljojen kasi Tänä keväänä ole itsellesi lempeä, sillä siten löydät sisäisen voimasi. Lempeydellä päihität niin sisäiset kuin ulkoiset kamppailut. Onko sinulla asioita, jotka yksinkertaisesti eivät enää toimi? Joskus oman hyvinvoinnin vuoksi on luovuttava jostain, mutta siten saat tilaa uudelle.

Rapu 21.6–22.7. Kortit: Paholainen & miekkojen viitonen Ei hätää, Paholainen ei enteile pahaa! Oletko kahlinnut itse itsesi? Älä anna pelkojesi kahlita ja lannistaa, vaan kohtaa ne rohkeasti. Aina asiat eivät mene niin kuin toivoisi ja edesottamuksia sattuu, mutta selviät niistä oikealla asenteella.

Leijona 23.7–22.8. Kortit: Aikakausi & lanttien kasi Päätöksenteossa kuuntele sydäntäsi ja seuraa omaa kutsumustasi. Matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Tartu uusiin asioihin ja projekteihin ennakkoluulottomasti, sitkeällä harjoittelulla taidat niin tarkat pipetoinnit kuin haastavat lajimääritykset.

Symbiontti 1/ 2022

Neitsyt 23.8–22.9. Kortit: Kohtalonpyörä & maljojen nelonen Uskalla heittäytyä kohtalon vietäväksi, universumi kyllä huolehtii sinusta! Jotain muutoksia on tulossa, mutta sinulta tarvitaan kärsivällisyyttä ja toimeen ryhtymistä. Älä anna hyvien tilaisuuksien mennä ohitse suoraan nenäsi edestä, vaan pidä silmäsi ja korvasi auki!

Skorpioni 23.10–21.11. Kortit: Ylipapitar & miekkojen kuutonen Nyt on aika kuunnella intuitiotasi, käytä sitä itsesi ja muiden parantamiseen. Muutokset voivat olla pelottavia, ja tutusta ja turvallisesta ei haluaisi luopua. Muutoksien keskellä luota intuitioosi, pidä mielessäsi uusi suuntasi ja etene rauhallisesti ja kärsivällisesti.

Jousimies 22.11–21.12. Kortit: Aurinko & miekkojen seiska Anna kevään auringon lämmön säteillä! Hurmaat ihmiset leikkisyydelläsi ja puhtaalla ilolla, joten pidä hauskaa! Verkostoista voi löytää apuja yllättäviltäkin tahoilta, mutta pidä huolta, että teillä on sama tavoite ja suunta.

Vesimies 20.1–18.2. Kortit: Kohtuus & miekkojen kakkonen Edessäsi saattaa olla vaikealta tuntuvia päätöksentekoja. Tällöin luota intuitioosi, ehkä tiedätkin vastauksen jo sisimmässäsi? Pysy tyynenä, sillä universumi on sinun puolellasi. Sinulla on kaikki tarvittava, ja voit taikoa niistä mitä vain.

Maaliskuu 2022

Vaaka 23.9–22.10. Kortit: Tähti & maljojen seiska Nyt voi olla sopiva hetki vetäytyä hetkeksi omiin oloihin. Löydät taas yhteyden itseesi, kun hakeudut luonnon helmaan, anna upean luontomme toimia parantavana voimana. Sinulla saattaa olla jokin valinta tai paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja, mutta aivan kaikkea emme voi saada. Luota intuitioosi päätöksenteossa!

Kauris 22.12–19.1. Kortit: Aikakausi & lanttien lähetti Elämässäsi on jonkinlainen käännekohta ja uusia tuulia. Ehkä pohdit tieteenalan suuntautumistasi tai aloittelet gradua? Keskitä energiasi tähän uuteen projektiin. Työsi tuottaa hedelmää, kun työskentelet kärsivällisesti ja tunnollisesti.

Kalat 19.2–20.3. Kortit: Kuu & miekkojen nelonen Nyt on aika pysähtyä ja keskittyä itseesi ja omaan hyvinvointiisi. Anna itsellesi aikaa parantua ja palautua. Sukella alitajuntasi syviin vesiin, niin voit löytää itsestäsi uusia puolia. Voisiko esimerkiksi meditointi auttaa tutkimaan sisintäsi?

Kesäkurpitsa- & kikhernecurry niin, et koko tiimi safkaa!

Kulinaristin palsta

Teksti: Santtu Nissilä – Kuva: jules / Flickr

Olen pyrkinyt pikkuhiljaa siirtymään laktovegetarismista vegaanisuuteen. Lähes aina kokkaan ruokani tofulla tai Mifulla, mutta viime aikoina olen kokkaillut paljon kikherneillä. Kikherneet luovat keväisen tunnelman ja sisältävät hurjan määrän proteiinia. Alkukevään kiireissä ei meinaa aikaa jäädä kokkailulle, joten otetaanpas ensimmäiseen kulinaristin palstaan oikein kunnon mättöruoka, jota voi tehdä koko viikolle.

Aloita lisäämällä 2 ruokalusikallista öljyä paistokasarille (suosittelen rypälesiemenöljyä, mutta mikä tahansa öljy natsaa). Lisää pilkottu sipuli (1) ja valkosipuli (3 kynttä) ja hieman inkivääriä Pari ruokalusikallista punaista currytahnaa 400 ml kookosmaitoa Sekoittele näitä hetki Lisää zucchini (2 pientä tai 1 iso) Paista noin 5 minuuttia Lisää kikherneet (900 g) ½ ruokalusikallista sokeria 2 kämmenellistä pinaattia Paista 2 minuuttia 2 ruokalusikallista mieluisaa soijakastiketta (shoutout Lee Kum Kee, pitäis löytyy lähimmästä Asian marketista ja on edullista) Fiiliksen mukaan korianteria ja ruohosipulia

Kuvan kikhernecurry ei liity tapaukseen. Kuva: jules / Flickr, https://www.flickr.com/photos/ stone-soup/18212496482/in/photostream/.

Mausta fiiliksen mukaan suolalla, mustapippurilla, paprikalla ja chilillä Tarjoile with rice.

Symbiontti 1/ 2022

Maaliskuu 2022