Symbiontti 1 2018

Mahdollisuudet

1/2018

1/2018 54. vuosikerta Päätoimittaja Alexandra Zakharova alexandra.zakharova@helsinki.fi Toimitussihteeri Julius Ulpovaara Muut tekijät Roope Nykänen, Alma Seppälä, Nea Tuomela, Viikki-speksi ry, Tapani Koppinen, Liina Laukkanen, Liina Hannula, Elina Laiho, Joel Esteban Lasikari, Hilla Mäkinen, Otto Stenberg, Pyry Puustinen, Aliisa Hartus, Vitali Razumov, Elisa Nygård, Rasmus Huotari Ulkoasu ja taitto Aliisa Hartus, Viivi Halonen, Matti Leponiemi Etukansi Julius Ulpovaara Takakansi Jasmin Kemppinen Logo Anni Virolainen Paino Unigrafia, Helsinki Painos 150 kpl

ISSN-L 1458-4115 ISSN: 1458-4115 (painettu) ISSN: 2323-7783 (näköisversio internetissä) Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea.

Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Sisällysluettelo 4

Ajankohtaista: Viikin pysäköinti maksulliseksi Viikki-speksi tulee!

Katsaus Health Weekiin

8

Gorillan hyvästelyä

12

Yhteiskunnallista dissonanssia

14

Terveisiä Kilpisjärven ekskulta

18

Tieteessä tapahtuu

20

Henkilökuva

23

Kisupalsta

24

Viinipalsta

26

Hallituksen esittely

32

PJ-palsta

33

Opintovastaavan palsta

34

Kulinaristin palsta

35

Puuhanurkka

36

Noroskoopit

38

Repäisyt

Mahdollisuus kyseenalaistaa Teksti ja kuva: Alexandra Zakharova

E

on mahdollista, mutta kumiveistos on poltettu ja uutta ei tule tilalle. Tuhkaksi jäävät myös pussihukat, pensassarvikuonon länsi-Afrikan alalaji, mahdollisesti myös kalifornianpyöriäiset. Luonnonsuojelubiologiassa menneiden haikailu saattaa viedä huomion nykypäivän työstä.

Taiteessa varjot ovat kuitenkin ehdottoman tärkeä osa kokonaiskuvaa, ja tässä tapauksessa ne on luotu jälkikäteen, luultavasti ilman aikomusta. Alan pitää poltetusta gorillasta alkuperäistäkin enemmän.

No mutta, elämä jatkuu. Kaikki muutkin edellä mainitut tapahtumat on tullut toimituskuntamme toimesta ikuistettua. Vuoden alku on tuonut tullessaan myös ihania uusia palstoja. Tieteessä tapahtuu -palstan ideana on pohtia uusia alkuperäistutkimuksia ja niiden merkitystä yleistajuisessa muodossa. Yhteiskunnallista dissonanssia -palstalla otetaan kantaa vakiintuneisiin väärinkäsityksiin ja piiloristiriitoihin. Kevennykseksi Viinipalstalla Akateemiset alkoholistit arvostelevat viinejä.

Mikä parasta, Symbiontti haastaa kertsisuosikki Demin omalla horoskoopillaan – ja ei, me emme tyydy vain toteamaan, että jokaiselle horoskooppimerkille kaikki on mahdollista! Klassikoista mukana on pysynyt Kisupalsta, Repäisyt ja virkailijoiden palstat.

Hauskaa lopputalvea, pitäkää silmät auki ja nassut myötävirtaan!

– Allu

Pääkirjoitus

nsimmäisessä lukemassani Symbiontissa syksyllä 2015 entinen filosofian opiskelija, silloinen päätoimittaja Tytti Kärki kannusti lukijoitaan utelemaan – ja ihmettelemään. Ääneen ilmaistu uteliaisuus onkin tieteen alku ja juuri – jonkin verran jopa ihmislajin, sillä nykyaineiston mukaan muut ihmisapinat eivät juurikaan esitä kysymyksiä.

Elämäni olisi voinut olla paljon vaikeampaa, jos en olisi biologian fuksina niellyt ylpeyttäni, lakannut häpeilemästä tietämättömyyttäni ja alkanut metsästää tämän syvimpiä sudenkuoppia tuoden ne esille ja pyrkien paikkaamaan niitä.

Jos toimittajuus ei ole paras keino takoa näitä taitoja, niin mikä? Tiedotusvälineet ovat se osapuoli, joka uskaltaa kysyä kysymyksiä ja kanavoida vastaukset sinne, missä niitä tarvitaan. Valitettavasti, kun valmista tietoa on niin helposti saatavilla, ammattitoimittajienkin on liian helppoa tyytyä uutistoimistojen, yritysten PR-vastaavien ja twitter-kohujen tarjoamiin puolitotuuksiin sen sijaan, että pysähtyisi miettimään: ”Tiedänkö tämän oikeasti?” Painotalot toimivatkin tiukkojen aikataulujen, kilpailun ja markkinalakien puitteissa, jolloin journalististen arvojen lisäksi kuvaajaa monimutkaistavat muut muuttujat. Vapaaehtoispohjaisessa lehdessä ainut haaste, joka rajoittaa puhdasta toimittajuutta, ovat aikataulut, joihin Symbioosin aktiivina pystyy yleensä itse vaikuttamaan.

Ja tiedostettu tietämättömyys on tämän lehden paras ajava voima.

Tähänkin numeroon on valikoitunut hirveästi sellaista asiaa, mitä en aiemmin tiennyt. Olen iloinen, että mukaan on mahtunut jotain itselleni niinkin vierasta kuin keskustelu ankylosaurusten evoluutiosta, mutta samaan aikaan laboratoriopainoitteisempiakin aiheita, kuten kantasolubiologia. Toivottavasti sekä kumisaappaat että valkotakit löytävät tästä numerosta jotain, mikä on omissa opinnoissa jäänyt käymättä.

Aivan eri kohderyhmä ovatkin sitten generalistibiologit, jotka tuntuvat minusta lähes supersankareilta – oma intohimoni biologiaan kun on ahdistavankin tunnelimainen.

Yksinomaan tutkimusmaailmaan ei ole tarvinnut turvautua, sillä Onnetar ei ole viime aikoina tinkinyt tapahtumien runsaudesta. Kilpisjärven ekskursio, pysäköintimaksut ja Viikki-speksin nimenjulkistusbileet – tammikuun kohokohdaksi nousi epäilyksettä rakkaan kumigorillan, Kaikki on mahdollista -nimisen veistoksen poltto, jonka muistoksi omistammekin numeron teeman.

Voinko samaistua teokseen ja sen otsikkoon? Veistoksellaan taiteilija Villu Jaanisoo pyrki tuomaan esille kysymyksiä ihmiskunnan alkuperästä, vastuusta ja tulevaisuudesta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen, Marssin kolonisaatio, eliniän pidennys ja gorillojen suojelu. Yhdellä tavalla viestistä jäi kuitenkin suuhun laimea maku, joka nyt on voimistunut loppukaneetiksi – kulttuurievoluution omaksuneelle lajille kaikki

Hakuaikoja ja tapahtumia Teksti: Roope Nykänen & Alexandra Zakharova – Kuvitus: Aliisa Hartus

Symbioosin tapahtumat 2.–4.2. Symbioosin virkailijavaihtarit Uusien virkailijoiden perehdytystä ja hauskanpitoa Lammin biologisella asemalla.

7.2. Tapahtuma- ja keittiötiimin virkistysilta Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla. Ohjelmassa oli muun muassa ruuan sokkomaistelua ja puusaunaa.

18.2. Helixin ja Symbioosin ystissitsit Alina-salilla.

Ajankohtaista

21.2. Symbioosin kevätkokous Telkänpöntön edessä

6.–8.4. Bioetietelijöiden tapaaminen eli BiTa Tänä vuonna Joensuussa ja isäntänä Mikrovillus ry.

Ilmoittautuminen Biosfäärin kautta tulossa.

Umpeutuvia hakuaikoja

1.2.–15.2.

Haku ulkomaan opintoihin Päähaku Erasmus- ja Nordplus-opiskelijavaihtoon sekä vuoden 2018 kesäkursseille, täydennyshaku Euroopan ulkopuolelle. Lisäohjeita löytyy portaalista guide. student.helsinki.fi.

1.–28.2. Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n graduapurahojen haku Lisätietoa www.vanamo.fi.

28.2. Kaski Pubivisa -excu 16.3. Happobileet vol 9 The Unknown Planet Symbioosin legendaariset bileet Käärmeenpesällä.

15.2.–15.3. Haku aineenopettajankoulutukseen

20.–22.4. Ahvenanmaan Linturalli 1.5. Vappushokkelo Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Apukäsiä tarvitaan – lisätietoa Facebookissa tai tiedotusmestari Lassi Virtaselta.

Muita tapahtumia 30.1.–6.2. Helsinki Health Week Tiedekulmassa – ks. s. 7 13.2. Poikkitieteelliset Laskuhumala-bileet Kaivohuoneella, Biosfääri mukana.

5.–7.3. Spring Symposium Tiedekunnan järjestämä vuosittainen biotieteellinen symposium.

14.–16.3. Viikki-speksi: Kaiken teoria ks. s. 6

4

Symbiontti 1/ 2018

Viikin pysäköinti maksulliseksi Teksti: Alma Seppälä & Nea Tuomela

Viikin pysäköinnin maksullisuutta on pyritty toteuttamaan jo vuosien ajan tuloksetta.

Tällä yrittämällä muutos kuitenkin saatiin vietyä eteenpäin. Kuinka avointa tämä peli on ollut, onkin aivan toinen kysymys.

V

jolloin kommentointimahdollisuus on koskenut lähinnä pieniä muotoseikkoja, eikä maksullisuutta yleisesti.

Tiedotus muutoksesta on ollut yliopiston puolelta surkeaa.

Tieto uudistuksesta tuli vain opiskelijoille, jotka olivat henkilökunnan listoilla. Päätöksessä ei siis nähty opiskelijoiden roolia kampuksella yhdenvertaisena henkilökunnan kanssa ja tietovuotoa opiskelijoille pahoiteltiin kovasti.

Helmikuu 2018

Lisäksi ilmoituksen julkistamista heti vuodenvaihteessa, ennen kuin uusi dekaani, järjestöt tai muut toimielimet ovat ehtineet edes järjestäytyä, sekä viikon reagointiaikaa voi helposti ajatella harkittuna liikkeenä, jonka tarkoituksena on ollut vihaisen palautteen minimointi.

Alun perin opiskelijat olisivat toteutuksessa lukeutuneet vierailijoihin, jolloin parkkimaksu olisi noin 5 euroa päivältä, eli sadan euron luokkaa kuukaudessa. Summan suuruuden hahmottamiseksi vastaa sata euroa noin puolta netto-opintotuesta, lähes 40 opiskelijalounasta tai 100 olutta. Mielenkiintoinen ajatus vähätellä opiskelijoiden asemaa siinäkin valossa, että kampuksella opiskelee kuitenkin yli 6000 opiskelijaa ja henkilökuntaa on alueella alle 2000 henkilöä.

Tiedekuntajärjestöt tekivät asiasta kannanoton, joka muodostettiin opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella. Lausunnossa vaadittiin opiskelijoille muun muassa tasavertaista kohtelua kuin henkilökunnalle eli kuukausihintaiset paikat, sekä huomautettiin törkeästä opiskelijoiden laiminlyönnistä yliopiston taholta. Viikin tiedekuntajärjestöjen lisäksi myös HYY otti yhteyttä tila- ja kiinteistökeskuksen johtoon opiskelijoiden laiminlyönnin takia. Myös kampuksen henkilökunta, dekaani mukaan lukien, oli ihmeissään opiskelijoiden sivuuttamisesta.

Maksullisuudelle ei valitettavasti voi enää mitään, mutta Tila-ja kiinteistökeskus on ilmoittanut muokkaavansa palveluita edelleen jatkossa palautteen perusteella.

Suoraa vastausta opiskelijoiden kannanottoon ei kuitenkaan ole vielä yli kaksi viikkoa sen lähettämisen jälkeen kuulunut, vaikka sitä erityisesti pyydettiin.

Lisää aiheesta ja muun muassa opiskelijoiden kannanotto löytyy Biosfäärin Facebook-sivulta.

Ajankohtaista

iikin kampuksen pysäköinti muuttuu maksulliseksi maaliskuun alusta lähtien. Pysäköintiuudistusta on suunniteltu ja pyritty toteuttamaan jo noin kymmenen vuoden ajan huonoin tuloksin.

Viimeisin yritys lienee vuodelta 2014. Tällä kertaa kuitenkin päätös hyväksyttiin ja paperit allekirjoitettiin Q-parkin kanssa osittain salassa, antamatta opiskelijoille mahdollisuutta vaikuttaa tulevaan. Suunnitelman valmistelussa kuultiin henkilökuntaakin vasta paperien allekirjoittamisen jälkeen,

5

Viikki-speksi tulee!

Teksti: Viikki-speksi ry:n hallitus & Alexandra Zakharova

”Kun otat olusen käteen ja mietit kuinka monta kertaa elämässäsi voit antaa itsesi olla juuri se, se pieni lapsinero, jota ei mitkään lait tai pykälät rajoita. Antaa itsellesi luvan tanssia, heittäytyä syvälle rikkauksien maahan, luoda paloista kangasta jotakin, mikä jää jokaisen näkijän silmiin. Ennen kaikkea... Olla samaan aikaan osa samanhenkisiä ja -mielisiä, jotka nauttivat sinun kanssa hengaamisesta ja työskentelystä. Sitä on olla speksissä. Ja sekin on vain murto-osa ilosta, mitä voi kantaa loppuelämänsä.”

N Ajankohtaista

äin speksiä kuvaa ohjaaja Johannes Kärkkäinen. Viikki-speksi ry perustettiin kesällä 2016, kun MMYL-speksi oli lopettanut toimintansa syksyllä 2015. Kun ensimmäinen hallitus saatiin kasaan, siihen kuului vain kolme henkilöä: puheenjohtaja Ari Kaukiainen, vuoropuheenjohtaja Joonas Mäkinen ja taloudenhoitaja Sally Weaver. Kellään heistä ei tuolloin ollut vielä kunnollista käsitystä työn määrästä, jonka uuden musikaalin perustaminen vaatii.

Hallitus lähti kuitenkin rohkeilla mielin tekemään rekrytointia musikaaliin koulujen alettua syksyllä 2016 ja sai kasaan timanttisen jengin.

Viikki-speksi 2017 sai paljon kiitosta taiteellisesta tasostaan. Vielä silloin se jäi hieman tuntemattomaksi Viikin opiskelijoille, sillä viestintää jouduttiin rakentamaan kiireessä ja nollasta lähtien. Tänä vuonna speksillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet parempaan onnistumiseen.

16. tammikuuta 2018 pidettiin tulevan speksin nimenjulkistusbileet. Speksiläiset esittivät tanssi-, näytelmä- ja musiikkinumeroiden lisäksi videoita Viikkispeksistä viime vuodelta ja tältä vuodelta. Lähiaikoina esityksestä on tulossa traileri. Helmikuun toisella viikolla avataan lippukauppa, josta saa myös tämän vuoden haalarimerkin. Ainejärjestöjen sähköpostilistoille on lähetetty ohjeet myös ryhmälippujen ostamisesta.

Tämän vuoden speksissä käsitellään viikkiläisille tuttuja ja hyvin ajankohtaisia teemoja science fictionin muodossa. Kaiken teorian keskiössä toimii nuori tutkija. Hän tekee uskomattoman löydön, jonka todistaakseen hänen on tehtävä paljon töitä. Speksi kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja ja käsittelee tieteen sekä oikean tiedon olemusta. Mukana on myös roimasti tuttuja scifi-kliseitä parodioidussa muodossa.

Koska Viikki-speksi ry on nuori yhdistys ja paljon väkeä tarvitseva organisaatio, uusia tekijöitä tarvitaan jatkuvasti. Speksiin sopivat kaikki, jotka pystyvät työskentelemään muiden kanssa ja uskaltavat heittäytyä ko-

6

keilemaan uutta. Tärkein ominaisuus on sitoutuneisuus ja omistautuminen, sillä produktio tarvitsee jokaista tekijää alusta loppuun.

Hallitukseen rekrytoidaan uusia jäseniä jokaisen produktion jälkeen. Toisin kuin ainejärjestöillä, speksin toimikausi on toukokuusta toukokuuhun. Hallitus on speksin ylin päättävä elin, joka on vastuussa mm. produktion rekrytoinnista ja budjetista sekä speksiperinteen jatkumisesta. Hallitus auttaa myös vastuuhenkilöitä ja koko produktion henkilöitä jaksamaan produktion alusta loppuun. Hallituksessa saa kokemusta järjestötoiminnasta eri tavalla kuin ainejärjestössä, sillä toiminta on projektiluontoista. Viikki-speksi ry:n hallitukseen voi hakea kaikki Viikki-speksi ry:n jäsenet riippumatta heidän kokemuksestaan speksissä ja tai järjestöissä.

Viikki-speksi ry:n jäseneksi voi liittyä ilmaiseksi laittamalla viestiä osoitteeseen tuottajat.viikkispeksi@gmail. com. Jäsenyys on maksuton.

Keskeisiä toimihenkilöitä, kuten tuottajia, ohjaajia ja tiimivastaavia aletaan rekrytoida jo kesällä. Samalla järjestetään käsikirjoituskilpailu, jossa valitaan pohja seuraavan produktion käsikirjoitukselle. Toimihenkilöt toimivat omien ryhmiensä vastaavina ja auttavat ryhmänsä rekrytoinnissa. Speksin keskeisissä vastuutehtävissä pääsee organisoimaan produktion käytännön asioita hallituksen hoitaessa vastuun yhdistyksen asioista.

Produktion muiden tekijöiden rekry alkaa heti seuraavan syyslukukauden alussa. Kaikille taidoille ja taitotasoille on tarvetta, sillä suurin osa produktion työstä tapahtuu kulisseissa eikä lavalla. Näkyvimpiä asioita speksissä ovat näyttely, tanssi, musiikki, lavastus, puvustus ja maskeeraus. Kulisseissa tarvitaan osaajia esitystekniikan, käsikirjoittamisen, markkinoinnin, viestinnän ja tapahtumien järjestämisen kanssa. Kaikkiin näihin rooleihin voi osallistua ilman aiempaa kokemusta, sillä speksin aikana oppii tekemällä. Speksiä voisi parhaiten kuvata harrastuksena, jossa voi päästä kokeilemaan uusia asioita ja kehittymään ilmaiseksi.

Symbiontti 1/ 2018

Elämäntieteiden viikko Tiedekulmassa Teksti: Alexandra Zakharova

Tiistaina 30. tammikuuta Tiedekulmassa starttasi ensimmäistä kertaa koskaan Helsinki Health Week -teemakampanja. Kampanjan tavoitteena on avata uusia näkökulmia ihmisen terveyteen elämäntieteiden kannalta. Tutkijat ja yritysten edustajat puhuvat aiheista, jotka ovat tuttuja symbionteille luennoista – tällä kertaa asetelma on kuitenkin rento, ja keskustelu on tervetullutta.

T

Helmikuu 2018

päätös. ”Aiheesta on paljon kerrottavaa ja siihen liittyy kiinnostavia keskustelunäkökulmia. Joidenkin aiheiden paino on kasvanut myös orgaanisesti, eli alan ihmiset ovat aktivoituneet järjestämään ohjelmaa; esimerkiksi Biopankkitoimijat täydentävät Tiedekulman omaa geeniaiheista ohjelmapäivää omalla keynote-sessiollaan.”

Asumaa myöntää, että hän on Health Weekistä puheen ollessa itsekin kiinnostunut genetiikasta ylitse kaikkien muiden aiheiden. ”Jos olisi pakko valita, juuri genetiikka-aiheet kiinnostaisivat henkilökohtaisesti eniten. Torstaina 1.2. Elämän Koodi -tapahtumassa muun muassa esitellään FinnGen-tutkimushankkeen löydöksiä. Aineisto suomalaisten geeneistä on häkellyttävän laajaa ja on jännittävää kuulla mitä tutkijat aiheesta kertovat; myös debatti geeniteknologian etiikasta on ’must see’. Toiseksi eniten kiinnostavat suolistomikrobiasiat, niitä koskeva uusi tieto on ilmeisesti muuttamassa käsityksiä ihmisen biologisesta toiminnasta ja hyvinvoinnista aika radikaalisti.”

Helsinki Health Week pidetään ensi vuonna uudestaan suunnilleen samaan aikaan. Asumaan mukaan järjestäjät seuraavat mielenkiinnolla, minkälaisia kokemuksia jää ensimmäisestä kampanjasta, ja ensi vuoden ohjelmaa aletaan suunnitella jo pian. ”Tarkoituksena on nostaa Helsingin yliopiston profiilia erittäin korkeatasoisena elämäntieteiden osaajana.”

Pidetyistä tilaisuuksista kaikki ovat katsottavissa verkosta tallenteina. Tiistaina 30.1. Yhteisessä terveydessä on keskusteltu koirien käytöstä mallieläiminä lääketieteellisessä genetiikassa. Keskiviikkona 31.1. keskustelua juonnettiin otsikolla Fresh from campus: terveyden innovaatiot. Biopankkitoiminta- ja Elämän koodi -tapahtumissa torstaina 1.2. väiteltiin geeniteknologian etiikasta ja keskusteltiin suomalaisten perimästä. Maanantaina 5.2. ihmeteltiin aivojen toimintaa, ja tiistaina 6.2. kampanja huipentui Jännään kakkaan, jolloin sukellettiin suolistomikrobiston saloihin.

Ajankohtaista

iedekulman avajaiset vietettiin 20. syyskuuta 2017, ja se on uusi paitsi rakennuksena myös ohjelmatarjonnaltaan. Viime vuoden aikana on suunniteltu uusia tapoja nostaa esiin yliopiston osaamisalueita ja kiinnostavia aiheita. Näitä tapoja ovat uudet ohjelmaformaatit ja aiheteemakampanjat, joita järjestetään koko vuoden aikana. Aiheita käsitellään kahvilaympäristöön sopivien tietoiskujen, haastattelujen, mediasisältöjen, debatin ja juonnetun keskustelun keinoin. Samanlaisissa tunnelmissa 30.1.−6.2.2018 pidettiin Helsinki Health Week.

Elämäntieteet on nostettu yhdeksi Tiedekulman järjestämistä kampanjoista, koska kyseessä on yksi Helsingin yliopiston tutkimuksen painopistealueista ja sen piirissä tehdään uraauurtavaa työtä. Sitä paitsi aihe kiinnostaa tietenkin yleisöä. Tiedekulman yleisö on ensisijaisesti kaupunkilaisia, jotka haluavat tutustua tieteen uutuuksiin yleistajuisessa esitysmuodossa. Samaan aikaan ohjelmatarjonta rikastaa yliopistoyhteisön elämää ja ottaa eri tavoin huomioon median edustajat, päättäjät sekä aiheesta ammatillisesti kiinnostuneet.

Koska elämäntieteet ovat laaja aihealue, järjestäjät ovat joutuneet tekemään valintoja sen rajaamiseksi. ”Ohut yleiskatsaus koko tutkimusalaan ei yleensä ole kovin hedelmällinen vaan on kiinnostavampaa sukeltaa tiettyihin aiheisiin hieman pintaa syvemmälle,” – kommentoi Tiedekulman ohjelmapäällikkö Antti Asumaa. ”Lähtökohtana on tuoda esiin ajankohtaista tutkimusta, juuri nyt kiinnostavia tarinoita ja mielenkiintoisia ihmisiä. Tällä kertaa mukaan valikoitui tällainen kattaus, kun idea-aihioita jalostettiin yhdessä kampusten ihmisten kanssa.”

Teemakampanjan tapahtumista ainakin kolme, eli Yhteinen terveys, Biopankkitoiminta ja Elämän koodi, on omistettu genetiikalle. Geenitutkimuksen tuominen monipuolisesti esiin olikin järjestäjiltä tietoinen

7

Hyvästi gorilla!

Koonnut: Alexandra Zakharova

Symbiontti on laatinut kuvakoosteen ilonhetkistä, jotka gorilla on ehtinyt tuoda viikkiläisille ennen sen polttoa. Lisäksi Tapani Koppinen, Liina Laukkanen, Liina Hannula ja Elina Laiho ikuistivat surullisen tapahtuman laulusäkein.

”Poikani Karl 5v. oli ’ota lapsi töihin´ -päivän yhteydessä ensimmäistä kertaa Viikissä syksyllä. Heti bussista nousemisen jälkeen havaittu Gorilla teki suuren vaikutuksen ja syliin piti kiivetä rapakosta huolimatta. En ole vielä kertonut, että se on nyt tuhottu.” – Ville Mustonen

Liisa Ihmemaassa -teemainen fuksijoukkue, 2011.

”

Olin uljas viikkiläinen veistos

Fuksit palvoi mua syksyisin Meitsillä kävi hiton paska flaksi Isoon Pyörään täysin hajosin

Fuksijoukkue Elämäm korkea koululaiset vuonna 2015.

8

Symbiontti 1/ 2018

”

Viikissä oli Gorilla

Oo hio hei Ja se gorilla oli vitun upea Oo hiio hei Vaan sitten joku konna sen sytytti Oo hiio hei Ja poltti sen kerralla poroksi

Vuoden 2011 fuksiaiset. Albuksen kaarti sinkaisi mahdollisesti juuri tämän kuvan ansiosta fuksiaisten voittajaksi.

”Olin tosi surullinen kun gorilla jätti meidät. Otin tämän kuvan talven alussa sekunteja ennen kuin hyppäsin bussiin, kun hän näytti niin coolilta, puoliksi mustana ja puoliksi valkoisena.” – Madara Snepere (käännetty englannista) Molekyylibiologian fuksit vuonna 2015.

Helmikuu 2018

9

”

Kalliossa poltetaan pilveä

Eirassa rahaa Itiksessä autoja Viikissä poltetaan gorilla Siis malja sille nostakaa!

Gorilla vappuasussaan vuonna 2012. Huhu kertoo, että lakittajina olivat farmasian opiskelijat.

Syntymättömyyspäivän Biodiversiteettipeleissä.

10

juhlijat

syksyn

2016 Gorilla ympäristötieteen 2016 fuksit sylissään. Kuva on otettu orientoivan viikon kampussuunnistuksen tehtävää varten.

Symbiontti 1/ 2018

Ulla Pirvolan tutkimusryhmä, vuosi arviolta 2012.

Tuutorit Liina Hannula ja Tapani Koppinen vuonna 2016.

Gorilla lumipyryssä marraskuussa 2016.

Helmikuu 2018

11

Kumigorillat ja anarkistit, jotka polttavat kaiken Teksti: Joel Esteban Lasikari – Kuvitus: Viivi Halonen

M Yhteiskunnallista dissonanssia

eidän kaikkien tulee varmasti ikävä Viikin uljasta Kumigorillaa. RIP. Kukaan tuskin suree sen tuhoutumista kuin rakkaan läheisen menetystä konsanaan, mutta varmasti yhtä jos toistakin vituttaa että kampuksen symboliksi muodostuneen taideteoksen piti kadota tuhkana tuuleen ilman syytä. Myös allekirjoittanutta ottaa päähän, huolimatta siitä kuka tahansa onkaan vastuussa. Kaikkihan me tiedämme, kuka gorillan poltti. Eikö niin?

Puoliviralliseksi totuudeksi ehti heti palon jälkeen muodostumaan, että ns. HAI (Helsingin Anarkistinen Iskuryhmä) oli tuhopolton takana ”kannanottona H&M:n ja monien muiden suuryritysten rasistisia toimintatapoja sekä yksityisautoilua vastaan”. Iltalehti kerkesi ensimmäisenä julistamaan tätä totuutta otsikolla ”Helsingin anarkistinen iskuryhmä sanoo polttaneensa Viikin kampuksen gorillan”. Perästä seurasivat nopeasti ainakin Tamperelainen ja Helsingin Uutiset.

Puolueettomalla totuuden torvella, jota myös mediaksi kutsutaan, oli kiire tuoda ulos mahdollisimman raflaava uutinen mahdollisimman pian itse palon jälkeen. Kun kaipaa klikkauksia, täytyy tuottaa juttua mahdollisimman nopealla tahdilla, sillä internetin aikakautena ihmisten huomio siirtyy nopeasti seuraavaan asiaan. Median kerronnassa onkin usein enemmän kyse tarinan tuottamisesta, sillä tarinat puhuttelevat useampia ihmisiä kuin kuivat uutiset. Tarina tempaa mukaansa, saa spekuloimaan ja hakemaan tarinalle loppua. Ennen kaikkea se saa ihmisen klikkaamaan ja jakamaan.

En usko puolueettomaan mediaan, enkä siten aio esittää olevani itse yhtään sen enempää puolueeton kuin vaikkapa Iltalehti todellisuudessa

12

on. Sen sijaan uskon siihen, että kertomalla rehellisesti omista taustoistaan ja oletuksistaan antaa lukijalle eväät tehdä omat päätelmänsä. Minä olen anarkisti ja minä hyväksyn sabotaasin (omaisuuden vahingoittamisen) poliittisena toimintakeinona. En hyväksy minkä tahansa asian tuleen tuikkaamista, vain siksi että joku väittää jälkeenpäin tehneensä sen hyvistä tarkoitusperistä.

Minua kiinnostaa se, mitä jokin teko saavuttaa tai ei saavuta käytännössä ja mikä sen symbolinen arvo on.

Puolueellisuuteni on tärkeää mainita myös siksi, että se mahdollisti minun huomata välittömästi HAI:n nimissä otetun vastuun gorillan polttamisesta olevan niin sanotusti täyttä paskaa. Minä olen lukenut jokaisen anarkistisella Takku.net -media-alustalla viime vuosina julkaistun kannanoton ja ymmärrän millaisia oikeutuksia tekijät teoilleen antavat, millaisia yhteyksiä he tekevät eri asioiden välille ja miten he kertovat tekemisistään.

Ensinnäkin sallikaa minun selittää teille muille 99,9% viikkiläisistä, jotka että lue Takkua, miten se toimii: Takku toimii alustana anarkisteille ja muille tahoille julkaista artikkeleita, kannanottoja, käännöksiä jne. sekä nettifoorumina. Jotta sivulle lataamasi artikkeli tulisi näkyviin, ylläpitäjän täytyy ensiksi hyväksyä se. Foorumille taas kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa. Joten pelkästään se, että joku julkaisee vastuunoton foorumilla, riittää herättämään epäilykset sen todenperäisyydestä.

Toiseksi HAI-nimisen ryhmän nimissä ei ole koskaan ennen julkaistu mitään, eikä sellaista ryhmittymää ole minun tietääkseni olemassakaan. Tietysti joku voi milloin tahansa perustaa ryhmän ja antaa sille nimen, jos siltä tuntuu. Kuitenkin useimmiten vastuunotot ovat joko jonkin olemassa olevan ryhmän (kuten ALF eli Animal Liberation Front) nimissä tai ne on allekirjoitettu tyyliin ”eräät anarkistit”. Tekstissä ei myöskään mainita mitään, jonka vain tekijä voisi tietää, kuten

Symbiontti 1/ 2018

Helmikuu 2018

lukea lisää mm. Angela Naglen vähän aikaa sitten julkaistussa kirjassa Kill All Normies: Online culture wars from 4chan and tumblr to Trump and the alt-right. Tänä netin aikakautena ajatukset ja toimintamallit voivat levitä nopeasti paikasta toiseen; yksittäisen ylilautalaisen trollin ei tarvitse kuin kopioida valmis toimintamalli ulkomailta ja klikkiotsikoista elävä media on valmis nielemään syötin koukkuineen päivineen. Näin muokataan sitä todellisuutta, jossa me kaikki elämme. Kun tarpeeksi moni muodostaa mielipiteensä pelkän otsikon perusteella tai reagoi johonkin tietoon ennen kuin on pysähtynyt edes hetkeksi miettimään sitä, päädytään tilanteeseen, jossa valhe voi helposti jäädä elämään totuutena. Jonkun, jolta löytyy siihen tahto ja osaaminen, on helppo muokata meidän kaikkien todellisuuttamme aseinaan vain oma tietokone ja ymmärrys siitä, miten media toimii. Helvetin pelottavaa, mutta sitäkin tärkeämpi ilmiö ymmärtää.

Kukaan meistä ei ole erehtymätön ja meidän aivomme toimivat siten, että helposti uskomme jonkin väitteen jos se sopii uskomuksiimme. Medialukutaitoa on helppo perätä muilta, mutta sen hyödyntäminen itse on vaikeampaa kuin kukaan meistä haluaisi myöntää. Tämän apinanaivojemme aiheuttaman tilanteen tunnistaminen tekee kuitenkin mahdolliseksi sen, että voimme tehdä asialle jotakin. Gorillan tuhopoltto voisi toimia herätyksenä nykypäivän mediatodellisuuteen ja siihen, miten politiikkaa tiettyjen tahojen toimesta pelataan, sen sijaan että etsisimme uudestaan ja uudestaan helppoa vastausta epäselviin tilanteisiin ja tapahtumiin.

Rest In Power, kuminen gorillaystäväni.

Yhteiskunnallista dissonanssia

esimerkiksi miten palo oli sytytetty. Tällainen tieto yleensä liitetään todellisiin vastuunottoihin osoituksena siitä, että vastuunottaja todella on teon takana.

Kumigorillan yhteys rasismiin, H&M:ään ja yksityisautoiluun taas on todella kaukaa haettu. Yleensä anarkisteiksi ilmoittautuneiden tekemät tuhopoltot ja muu sabotaasi sisältävät jonkin paljon suoremman yhteyden teon ja vastustetun asian välillä. Riippumatta siitä, mitä mieltä on itse teosta, niin Valion autojen polttamisen ja maidontuotannon vastustamisen välillä on suora yhteys kuin myös työkoneiden hajottamisen ja ydinvoimalan rakentamisen estämisen välillä. Kellekään tuskin jää epäselväksi, mitä näillä teoilla vastustetaan, vaikka missään ei julkaistaisikaan vastuunottoa teosta.

Itse asiassa kumigorillan tapauksessa ainoa paikka, josta voidaan löytää kenenkään vetäneen yhtäläisyysmerkit gorillan sekä rasismin, keskinkertaisia vaatteita myyvän liikkeen ja yksityisautoilun välille on Ylilauta, tuo Suomen alt-rightin pesä. Mielenkiintoista on, että aamulla yhdeksän jälkeen Ylilaudalla on alettu pohtimaan teon motiiveja ja tekijää. Pari tuntia myöhemmin ”HAI” ottaa vastuun Takku-sivustolla noudatellen pitkälti Ylilaudalla tehtyjä oletuksia. ”Varmaan vassarit asialla kun musta gorilla on jotenkin rasistinen”. ”Olis kyl hauskaa jos tää olis vassareiden/nee*****den ulinaa.”

Ja niin edespäin ja niin edelleen. En aio lainata sieltä enempää, jokainen voi itse mädättää aivonsa lukemalla kyseistä ketjua niin paljon kuin sietää.

Vastustajan mustamaalaaminen tällä tapaa on rapakon takaa tuttu uusfasistisen oikeiston taktiikka. Niin sanottu alt-right -liike on yrittänyt yhdistää ”antifan” (anti-fasistisen liikkeen) ainakin useampaan joukkoampumiseen, salajuoneen sisällissodan aloittamiseksi ja George Sorokseen. Jokaisessa näistä tapauksista parhaimmillaankin esitetyt todisteet ovat kontekstistaan irrotettuja yksittäisten ihmisten facebook-kommentteja ja pahimmillaan suoraan tuulesta temmattuja salaliittoteorioita. Annetut lähteet ovat aina vain muita alt-right -sivustoja tai MV-lehden kaltaisia nettimedioita.

Erityisen surkuhupaisaa tämä on ollut tapauksessa, jossa alt-right yritti luoda yhteyden junaonnettomuuden ja ”antifan” välille. Myöhemmin alt-right-liikkeeseen kuulunut mies otettiin kiinni tämän yritettyä suistaa juna raiteiltaan kaappaamalla sen ohjaamon. Nämä uusfasistiset tahot ja niiden kutsuminen fasistisiksi ei ole liioittelua. He yrittävät aina tilaisuuden tullen maalata mahdollisimman pelottavaa kuvaa poliittisista vastustajistaan, vaikka heidän oma liikkeensä on se taho, jonka kontolla on lukuisia murhia ja muuta väkivaltaa.

Kyseessä on hyvin dokumentoitu netistä ponnistavan uusfasististen liikkeen suosima taktiikka, josta voi

– Joel EL

Lähteet

Angela Nagle: Kill All Normies: Online Culture Wars from 4chan and Tumblr to Trump and the Alt-Right, Zero Books Ilja Lehtinen: Kaikki on mahdollista: eräästä gorillasta, mediasta ja todellisuuden hallitsemisesta, (medium. com) Jami Järvinen: Keskustanuoret polttivat gorillapatsaan, (kaasuputki.fi) https://ylilauta.org/satunnainen/76870514 Alt-right conspiracy theorists are suggesting a link between Antifa and the Amtrack derailment, The Independent, (indy100.com) White Supremacist charged with terrorism after alleged attempt to derail train, The Huffingtonpost, (huffingtonpost.com)

13

Kilpisjärvi-ekskursio Teksti: Hilla Mäkinen – Kuvat koonnut: Hilla Mäkinen

Symbioosi järjesti jälleen kerran uudenvuoden ekskursion Kilpisjärven biologiselle tutkimusasemalle. Osallistujia oli tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen, mikä aiheutti muutamia haasteita reissun järjestelyissä. Kaikki halukkaat saatiin kuitenkin mukaan ja tuloksena oli ikimuistoinen matka käsivarren Lappiin.

B

ussi starttasi aikaisin aamulla Viikistä, mukanaan astioita, juomia, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoita sekä hirmuinen kasa matkatavaroita. Pääsimme Lahteen asti, kun bussi teki tenät.

Saimme nauttia Lahden Saksalan idyllistä kolmen tunnin ajan, kunnes uusi bussi saapui Helsingistä. Siitä matka sitten vasta alkoikin! Osa porukasta lähti reissuun henkilöautoilla ja heidän matkantekonsa poikkesi varmasti jonkin verran excubussin tarjoamasta elämyksestä.

Pimeys, lumi ja tunturit Se hetki, kun näkee Saanatunturin ensimmäisen kerran kohoavan aseman takana. Jylhä, ehkä hieman pelottava

14

näky. Osa porukasta lähti valloittamaan Saanaa jo heti ensimmäisenä päivänä, ja näkymät sen laelta olivat huimaavat. Huimapäisimmät ekskulaiset laskettelivat Saanalta alas pulkan kyydissä tai suksilla, jopa vain yhdellä suksella. Kaikki pulkat eivät selvinneet takaisin asemalle, onneksi olivat tyhjiä silloin, kun kiisivät jyrkänteen reunalta alas. Kaamoksessa ei tosiaankaan riittänyt päivänvaloa moneksi tunniksi, mutta Saanan retken sai ajoitettua sopivasti valoisalle ajalle. Reissun aikana ehdittiin hiihtää, lumikenkäillä, saunoa, käydä avannossa, hakea Kilpishallista ilmaisia fidget spinnereitä, hankkia univelkaa, tehdä herkullista ruokaa, syödä herkullista ruokaa, maistella juomia, rymytä ja ihan vain fiilistellä pohjoisen talvista tunnelmaa.

Symbiontti 1/ 2018

Uusivuosi!

On aivan mieletön kokemus juhlistaa uuttavuotta revontulien alla! UV-sitsit – ja uusivuosi ylipäätään – olivat melkoisen vauhdikkaat, jokunen astia särkyi ja spinnerit pyörivät. Bussikuskikin pääsi sitseille juhlimaan kanssamme. Seuraava päivä kului verkkaisesti silliaamiaisen, pelailun ja sarjojen katsomisen merkeissä.

Retkiä Norjan puolelle Roviputous tullaan varmaan muistamaan parhaiten siitä, kuinka ekskubussi jäi jumiin lumihankeen, ei niinkään itse nähtävyydestä, vaikka jäätynyt vesiputous kaunis olikin. Muutamat norjalaiset nousivat autoistaan

Helmikuu 2018

15

ihmettelemään tien poikittain tukkivaa ajoneuvoa ja ryhtyivät jopa auttamaan sen liikkeelle saamisessa. Bussi huojui ja keinui, kun kaikki bussissa istujatkin yrittivät osallistua työntämiseen. Lopulta kekseliäs biologi haki pusikosta luonnontuotteita renkaan ja lumen väliin luomaan tarvittavaa kitkaa, ja pääsimme eteenpäin. Valaita tuli kuin tulikin bongattua, suurin osa melko kaukaa, mutta oli se hienoa yhtä kaikki. Kiikareilla erotti ihan mukavasti valaiden hyppimiset ja vesisuihkut. Muutama hyljekin tuli tervehtimään Tromssan reissulla.

Näimme myös biosukeltajat työssään.

Kotimatka… …oli monivaiheinen. Autokunnilla kotiinpaluu sujui nopeammin. Lähtöpäivä sattui olemaan reissun kylmin päivä (hieman alle -30 °C), ja bussi oli jäässä. Epätasaisen matkanteon ja palelemisen jälkeen jouduimme palaamaan asemalle vielä yhdeksi yöksi. Osa karkasi Rovaniemelle ohi kulkevan bussivuoron kyydissä, ja muutamat lähtivät junalla Oulusta kohti etelää. Kaikki pääsivät takaisin kotiin ennemmin tai myöhemmin, ja aloittivat uuden vuoden yliopistolla heti kun olivat selviytyneet auringonvalon, tunturittoman maiseman ja etelän ihmispaljouden aiheuttamasta shokista.

Kiitokset matkasta kaikille ekskulaisille, eritysesti sen järjestäjille, aseman henkilökunnalle sekä bussikuskille!

Kilppari 2017 has ended.

16

Ekskun parhaat elokuvat Mikä olisikaan hauskempaa kuin katsoa ekskubussissa leffoja tai kokoontua porukalla takkahuoneeseen muiden ekskulaisten kanssa nauttimaan kulttuurielämyksistä, jotka eivät takuulla tee oloa vaivaantuneeksi? Näistä löytyy aineksia jokavuotisiksi ekskuklassikoiksi.

EI SISÄLLÄ JUONIPALJASTUKSIA! Rölli – Hirmuisia Kertomuksia: Ensimmäinen Rölli-elokuva. Mitä onkaan jäänyt oppimatta lapsena, jos ei tätä elokuvaa ole nähnyt? Luultavasti jotakin taikajuomien vaaroista. Elokuva valistaa myös roskaamisen ympäristöhaitoista sekä uskonnollisten kulttien käytännöistä.

Naapurini Töttörö: Kaunis animaatio, joka sisältää upeaa musiikkia, puita, huutavia lapsia ja iki-ihanan Töttörön!!! Kaikkien silmät ja erityisesti korvat olivat tyytyväisiä tämän kokemuksen jäljiltä.

The Shining: Ajattele, jos olisit eristyksissä lumen saartamassa paikassa, jossa olisi vain ihmisiä, jotka luulet jo tuntevasi, mutta joista paljastuu hiljalleen uusia puolia. Mökkihöperyyshän siinä saattaisi iskeä. …Mitä, sanoiko Joni, että tietää missä kirvestä säilytetään? Onneksi on toimiva bussi, jolla pääsee kotiin...

Sensuela: Kilpisjärven helmi, paikallista tuotantoa.

Jätti moneen ekskulaiseen lähtemättömän vaikutuksen taiteellisilla leikkauksilla ja hienostuneella äänimaise-

Symbiontti 1/ 2018

mallaan.

Mitä tuli opittua?

Vaikka Kilpisjärven ekskursio ei mikään opintomatka ollutkaan, sieltä tarttui mukaan muutamia mielenkiintoisia faktoja sekä suuria elämänviisauksia, jotka jokaisen kannattaa aina muistaa.

• •

•

•

Taviokuurna on ihan oikea lintulaji.

Kun juo taikajuomaa, olo alkaa tuntua mukavalta.

Ja kun ottaa lisää, alkaa tuntua vielä mukavammalta (Rölliä mukaillen).

On ihmisiä, jotka eivät pese kahvikuppejaan kertsillä. Samat henkilöt kärsivät erittäin luotettavien ja korreloivien tilastojen (Kuvaaja 1) mukaan ummetuksesta.

Ajomatkalle pohjoiseen on hyvä varustautua kunnolla: vararengas ja lumilapiot ovat hyödyllisiä kapineita. Kannattaa myös harkita ennen kuin esimerkiksi peruuttaa auraamattomalle parkkipaikalle.

• • • • •

Ekskubussin saa kyllä liikkeelle hangesta, kun tarpeeksi työntää.

Norjalaisilla on rahaa, isommat ilotulitukset ja paljon mauttomia jouluvaloja. God jul!

Spydäriä riittää, kun peruna on raakaa.

Fidget spinnerit voivat saada ihmiset pyörälle päästään (pun intended).

Kaikkea ei tarvitse paljastaa, eikä ihan jokaiselle vastaantulijalle.

Oletko oksentanut biologisella asemalla?

Ananas pizzassa?

Oletko väläyttänyt munaa uutena vuotena?

"Olen harrastanut seksiä varatun ihmisen kanssa" "Olen käynyt kakalla jonkun muun vessassa" Oletko silittänyt marsua?

Lihansyönti Täytyykö suvaitsemattomuutta suvaita?

Olen äänestänyt kokoomusta

Kyllä Ei

Haluaisitko harrastaa seksiä jonkun ekskulaisen kanssa?

Ekskuihastuksia?

Ummettaako?

Tiskaatko kuppisi kertsillä?

Kävitkö avannossa?

Haluatko lääkikseen?

"Olin liian kännissä sitseillä" 0%

20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % vastanneita

Kuvaaja 1. Tilastokatsaus ekskulaispopulaatioon.

Helmikuu 2018

17

Nuijasota – osapuolet ja aseistus Teksti: Otto Stenberg – Kuvitus: Viivi Halonen

Ankylosauridien on helppo herättää nostalgian tunteita. Toisin kuin vähitellen untuvaan verhotut theropodit, tämä raskastekoinen, nuijahäntäinen panssarilisko näyttää nykypäivän kuvissa samanlaiselta kuin vuosikymmeniä sitten. Häntänuijan käyttötarkoitus on kuitenkin ollut pitkään aikaan epäselvä, ja vuoden alussa julkaistu artikkeli tarjoaa tästä mysteeristä uutta tietoa.

K Tieteessä tapahtuu

un Toronton yliopiston tutkijat toivat julkisuuteen poikkeuksellisen hyvin säilyneen ankylosauridin fossiilin viime keväänä, tiedeyhteisön ulkopuolinenkin media tarttui aiheeseen suurella innolla. Keskeisin syy huomiolle oli ilmeinen: Arbour ja Evans (2017) olivat antaneet kuvaamalleen uudelle lajille nimen Zuul crurivastator nyökkäyksenä ensimmäisen Haamujengi-elokuvan dinosaurusmaiselle Zuul-hirviölle. Uutisen laajaa leviämistä varmasti jouduttivat myös kertakaikkisen komeat kuvat yksityiskohtaisesta fossiilista.

Näkisin kuitenkin, että tämän liitu-

18

kauden asukin osakseen saaman huomion takana oli kolmaskin tekijä: nostalgia. Kukapa ei lapsena haltioitunut dinosauruksista, ja merkittävä osa varsinkin Symbionttia lukevista aikuisista innostuu niistä edelleen (ainakin Ahvenanmaan linturallin suosiota mittarina käytettäessä). Harva paleotaiteen skenaario on yhtä ikoninen kuin mittelö Ankylosaurus magniventriksen ja Tyrannosaurus rexin välillä. Ankylosaurideista on vielä harvinaisen helppo pitää: nämä mesotsooisen maailmankauden raskassarjalaiset kuvataan yhä samalla tapaa kuin viime vuosisadallakin.Siinä missä

Symbiontti 1/ 2018

theropodi toisensa jälkeen on vähitellen verhottu untuvaan, vanha kunnon panssarilisko on yhä juro hännällä hutkiva oma itsensä.

Nuijahäntää voisikin kutsua ankylosauridien kiehtovimmaksi sopeutumaksi. Ryhmän uusimmankin jäsenen vähemmälle mediahuomiolle jäänyt lajinimi crurivastator kääntyy liki runollisesti muotoon ”säärten tuhoaja”. Hännän käyttäminen aseena ei suinkaan ole ainutlaatuista, mutta varsinaiset sopeutumat tähän ovat kovin harvassa.

”

Artikkelissaan

Zanno

pyrkivät

Arbour

ja

etsimään

yhdistäviä trendejä näiden poikkeuksellisten

häntien

Asiaa vesikalvollisten osalta tarkastelleet Arbour ja Zanno (2018) jakoivat aseina käytetyt hännät kahteen kategoriaan: piiskoihin ja luunuijiin. Piiskahäntiä löytyy nykyisestä faunasta laajalti: piirrettä tavataan varsinkin liskojen ja krokotiilieläinten keskuudessa. Nisäkkäistäkin muurahaiskäpyjen, piikkisikojen ja maasian tiedetään joskus käyttävän häntiään tähän tapaan petoja karkoittaakseen.

Luutuneiden nuijahäntien omistajia taas ei tänä päivänä maan kamaralla tallusta. Viimeisimmän jääkauden lopulla sukupuuttoon kuolleet uuden maailman Glyptodontidae-heimon jättiläisvyötiäiset olivat ainoat nisäkkäät, joille tällaisen luutuman tiedetään kehittyneen. Glyptodonttien tapauksessa häntänuija muodostuu häntänikamien ympärille putkeksi yhteen luutuneista osteodermeistä. Hieman yllättäen glyptodontit eivät kuitenkaan ole näiden ryhmysauvojen tuoreimmat kantajat: samankaltaisia nuijia tunnetaan muinaiskilpikonnilta aina triaskauden Proganochelys-suvusta Uudessa-Kaledoniassa ajanlaskun alkuun asti selvinneisiin Meiolanidae-panssarikonniin asti.

Suurempaa julkisuutta ovat kuitenkin aina nauttineet juuri dinosaurusten häntäaseet. Ankylosauridien moukareille tunnusomaista on viimeisten häntänikamien lomittaisen lukkiutumisen luoma jäykkä varsi, jonka päässä on muodoltaan ja kooltaan vaihteleva osteoderminuppi. Helsingin luonnontieteellisessä museostakin tutulla Shunosaurus liillä ja muutamalla muulla

Helmikuu 2018

Tieteessä tapahtuu

evoluutiossa.

varhaisella sauropodilla on hieman vastaava jäykkä hännänpää, jossa varsinaisen nuijan muodostavat osteodermien sijasta paksuuntuneet nikamat itsessään. Elämän keskiajan ikonisimman taisteluhännän manttelista kilpailevat myös Stegosauria-alalahkon erilaiset piikkinuijat, joissa hännän kärjen osteodermit muodostavat panssarilevyjen sijasta teräviä sarvimaisia ulokkeita.

Artikkelissaan Arbour ja Zanno pyrkivät etsimään yhdistäviä trendejä näiden poikkeuksellisten häntien evoluutiossa. Nykypäivän eläinten keskuudessa moniin aseiksi luettuihin piirteisiin liittyy vaihtelevan asteen seksuaalivalintaa: sorkkaeläinten monimutkaiset sarvet ovat oivallinen esimerkki puolustusaseesta, joka tunnetaan myös seksuaalivalinnan välikappaleena. Häntäaseiden evoluution kohdalla seksuaalivalinnan rooli ei kuitenkaan ole ilmeinen – piiskahäntien käyttö urostenvälisissä konflikteissa rajoittuu vain muutamaan liskolajiin, ja luunuijien käytön luonnossa tarkkailemisen suhteen olemme jokusen vuosituhannen liian myöhässä.

Arbour ja Zanno kuitenkin tekevät kiintoisan huomion: siinä missä piiskana käytetyn hännän tärkein ominaisuus on yksinomaan pituus, nuijahäntien luutumat ovat morfologisesti monimutkaisia, sitovat kokonsa tähden merkittävän määrän resursseja ja eroavat sukulaislajien välillä. Yhdessä laajemman taksonomisen tarkastelun kanssa näiden piirteiden todetaan viittaavan siihen, että nuijahännät tapaavat kehittyä suurille hidasliikkeisille herbivoreille, jotka ennestään nojaavat puolustuksessaan suojapanssariin ja piiskahäntään. Tässä jatkumossa seuraavana askeleena esitetään mahdollinen hännänpään kokoa ja ornamentaatiota ennestään liioitellut seksuaalivalinta.

Tämä taksonomisesti laajasta viitekehyksestä ammentava johtopäätös on omiaan näyttämään meille rakkaiden dinosaurusten evolutiiviset erikoisuudet yhä kiehtovammassa valossa — toisaalta näkisin yhtä lailla kauniina ajatuksena tulevaisuuden mahdolliset tappajahäntiään uhkaavasti heristelevät muurahaiskävytkin!

Lähteet Arbour, VM & Evans, DC (2017): ”A new ankylosaurine dinosaur from the Judith River Formation of Montana, USA, based on an exceptional skeleton with soft tissue preservation.”, R Soc Open Sci, 4(5): 161086.

Arbour VM & Zanno, LE (2018): ”The evolution of tail weaponization in amniotes.”, Proc R Soc B, 285(1871): 20172299

19

Kantasolujen ystävä Teksti: Alexandra Zakharova – Kuva: Nebeyu Gizaw

Tämän numeron puitteissa Symbiontti on rohkaistunut laajentamaan mukavuusaluettaan ja lähti matkalle Villiin Länteen – ihan Otaniemeen asti ei olla päästy, mutta Meilahden kampukselle kyllä. Täällä sain tilaisuuden kuulla kansainvälisen kantasolututkijan, jatko-opiskelija Nebeyu Gizawn ajatuksia kantasoluista, maailmankansalaisuudesta ja Meilahteen liittyvistä stereotypioista.

Henkilökuva

N

20

ebeyu Gizaw on työstänyt väitöskirjaansa osana Translational Cancer Biology -ohjelmaa jo kahden vuoden ajan. Väitöskirjan aiheena ovat aikuisten lihaskantasolut, satelliittisolut, jotka vastaavat lihaskudoksen uusiutumisesta sen vaurioituessa. Satelliittisolujen erilaistumisella on merkitystä regeneraatiobiologiassa, mutta myös syövän ja metabolisten tautien kehityksessä.

Tapaamisemme aikana Nebeyu tekee minuun avomielisen ja tiedonjanoisen ihmisen vaikutelman. Vaikka itse olen haastattelijan roolissa, kohtaan vyöryn vilpitöntä uteliaisuutta lehteni, opintojeni ja haastattelun päätteeksi venäläisen alkuperäni suhteen. On helppo kuvitella, miten miehen proaktiivinen asenne, yhdistettynä työhistoriaan, auttoi häntä löytämään nykyisen työpaikkansa ja selviytymään laboratoriorutiineista. ”Tämä työ liittyy aikaisempaan kokemukseeni,” kertoo Nebeyu. ”Tein samantyyppistä tutkimusta kuin se projekti johon osallistun tällä hetkellä. Olin etsinyt kaikenlaisia työpaikkoja, kunnes kiinnostuin Riikka Kivelän ryhmästä ja

Symbiontti 1/ 2018

otin yhteyttä. Vähän myöhemmin ryhmällä tuli tarvetta uudelle henkilökunnalle, joten ne otti muhun yhteyttä ja siitä se lähti. Kyseessä oli virallinen avoin työpaikka ja ilmeisesti paljon hakijoitakin. Mun kohdalla pärjättiin Skype-haastattelulla, koska olin silloin Ruotsissa.”

Kantasolututkimus on samanlaista kudostyypistä toiseen

Helmikuu 2018

Henkilökuva

Yllätykseni on suuri, kun Nebeyu kertoo nykyisen projektinsa olevan samanlainen kuin edeltävä hanke. Silloin Göteborgin yliopistossa oli tavoitteena selvittää perisyyttien erilaistumismekanismeja aivoveriesteessä.

Perisyytit ovat verisuonisoluja, joiden toiminta aivoveriesteessä on välttämätöntä tämän suodatinrakenteen ylläpitämiseksi. ”Nämä tutkimusalat on aika lailla samanlaisia,” Nebeyu vahvistaa. ”Nykyään käsittelen kantasolujen erilaistumista. Jos tekee tutkimusta kantasolujen erilaistumismekanismeista, tarkastelee geeniekspressiota erilaistumisen aikana ja niin edelleen, niin silloin on jo hallussa ne vaatimukset ja tekniikat, joita kantasolututkimuksessa käytetään. Siitä saa hyvän pohjan ajatellen mitä tahansa kantasolututkimusta. Jos joku pyytäisi mua tutkimaan jonkun uuden solutyypin erilaistumista, niin mä tietäisin jo, miten tätä tehtävää lähestyisin.”

Minun on skeptisenä biologian opiskelijana aina ollut vaikea nähdä kantasolututkimuksen yksinkertainen kauneus sitä ympäröivän hypetyshöyryn takaa.

Nebeyun intohimo tutkimustaan kohtaan on kuitenkin tarttuvaa. ”Mun mielestä on tosi ihmeellistä tutkia kantasoluja. Uskomatonta, miten ne tietää, milloin erilaistua ja miten, mutta toisaalta kykenee ylläpitämään kantasolupiirteitään.”

Perisyyttiprojekti työllisti Nebeyutä muutaman vuoden ajan sen jälkeen, kun hän valmistui maisteriksi Ruotsissa. Tämän jakson ansiosta Nebeyu on kartuttanut kokemuksen, jollaisella kaikki aloittelevat jatko-opiskelijat eivät voi kehuskella. Mies kuulostaa kuitenkin vaatimattomalta puhuessaan tutkimussuunnitelmastaan. ”Nuorena tutkijana ei edes välttämättä voi itsenäisesti laatia vahvaa tutkimussuunnitelmaa. Ei ole tapana sanoa, että haluan tutkia juuri tätä. Sen sijaan kun tutkimusjohtaja kertoo sinulle jostain valmiista projektista, niin silloin vasta kiinnostuu ja alkaa kaivaa syvemmälle. Silloin pyrkii hyödyntämään käytännön taitojaan, oppimaan ja haastamaan itseään. ” ”Tuntuuko susta että sulle on nyt alkanut herätä omia kysymyksiä tutkimusalastasi viime aikoina, kun kokemusta karttuu jatkuvasti lisää?” kysyn, ja vastauk-

seksi kuulen itsevarman ”Kyllä.” ”Mun mielestä mun edeltävä kokemus on auttanut mua omaksumaan myös nykyistä projektia ja mahdollistanut kyseenalaistamaan sitä. Voinkin nykyään esittää kysymyksiä myös esimiehelleni, että miksei me tehdä näin.”

Nebeyun kohtaamat tutkimuskysymykset ovat laajoja ja haastavia. Tutkimus on jaoteltavissa satelliittisolujen toimintaan lihaskantasoluina, niiden rooliin sairaudessa sekä merkitykseen aineenvaihdunnassa.

Ensimmäisen osa-alueen, lihaskudoksen uusiutumisen tutkimukseen kuuluu ennen kaikkea geeniekspression tarkastelua solujen erilaistuessa. Vuonna 2016 tutkimusryhmä julkaisi artikkelin, jossa osoitettiin, että Prox1-niminen transkriptiotekijä on tärkeässä asemassa satelliittisolujen erilaistumisessa. Tällä hetkellä Nebeyu yrittää saada lisää tietoa siitä, miten Prox1 säätelee erilaistumista. Toisena haasteena on rabdomyosarkooma eli poikkijuovaisen lihaskudoksen syöpä ja se, miten Prox1 saattaa osallistua sen kehitykseen. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan rabdomyosarkooma voi saada alkunsa satelliittisoluista, jotka epäonnistuivat erilaistumisessaan, mutta kykenevät yhä jakaantumaan. Kolmas haaste liittyy siihen lihaksen toimintaan aineenvaihdunnan säätelijänä ja siihen, miten Prox1 osallistuu tähän tehtävään.

Projektin kytkökset syöpään tekevät sen translationaalisen potentiaalin ilmiselväksi. ”Yritämme ymmärtää, mikä tekee rabdomyosarkoomapotilaiden soluista pahanlaatuisia syöpäsoluja,” Nebeyu selittää. ”Katsellaan, miten geenit ilmenee potilassoluissa, käytetään solulinjoja ja yritetään manipuloida erilaisia geenejä.

Tarkastellaan, miten geenit vastaa ajatellen tunkeutuvaa kasvua ja kasvaimen muodostusta. Tämä kaikki auttaa meitä viemään lähestymistapaamme rabdomyosarkoomaa kohtaan eteenpäin kliiniseen käyttöön.”

Leikkikenttänä maailma Nebeyu osasi kuvitella itseään nykyisessä tehtävässään jo nuorena perustutkinto-opiskelijana. ”Olin todella kiinnostunut tästä tutkimusalasta. Tiedätkö, kun olet nuori ja tiedät mistä tykkäät ja aina kun luet jotain niin mietit, josko itsekin tekisit joku päivä samanlaista tutkimusta.

Voin sanoa siis, että tämä oli todellakin suunnitelmissa.”

Nebeyu suoritti kandidaattivaiheen opintonsa Etiopiassa ja ollessaan 24-vuotias muutti Ruotsiin maisteritutkinnon perässä. Mietin, miltäköhän tuntuu, kun on asunut kolmessa eri maassa. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että kulttuuriasiat mietityttäisivät Nebeyutä läheskään yhtä paljon kuin häntä kiinnostaa tutkimus. Hän aikoo

21

Henkilökuva

sanojensa mukaan jäädä Suomeen joksikin aikaa, mutta pitkällä aikavälillä haluaa saada kokemusta muistakin yliopistoista. Kun kysyn, näkeekö hän itseään maailmankansalaisena, hän empimättä nyökkäilee: ”Joo, totta kai. Se tulee aiemmin tai myöhemmin, parasta vaan tottua siihen.”

Maiden väliset erotkaan eivät tunnu häiritsevän. ”Ruotsi ja Suomi on aika samanlaisia,” Nebeyu pohtii eroavaisuuksia. ”Voisin sanoa että kahden eri labran välissä on ehkä enemmän eroa kuin kahden maan välissä.

Olen juuri aloittanut suomen kielen opinnot, mutta ensisijaisesti olen omistanut aikani tietenkin tutkimukselle.” ”Sosiaaliset rakenteet ja ne seikat, jotka erottaa kehitysmaat teollisuusmaista, taloudelliset asiat, tiedätkö.

Lisäksi ihmiset on täällä sulkeutuneempia. Etiopiassa aletaan helposti puhua vaikka mistä, kun taas täällä se on harvinaista. Ei sillä lailla, että tämä ärsyttäisi, mutta on kyllä oltava varovainen sen suhteen, missä tilanteissa alkaa puhua ja milloin on vaan parasta olla hiljaa.”

Akateemisessa maailmassa kuitenkin asian laita on toisin. ”Kun vertaa täkäläisiä viranomaisia Etiopiaan, niin täällä ne on paljon ystävällisempiä, kun taas Etiopiassa niitä palvotaan aivan liikaa. Etiopiassa on vaikea lähestyä jotain ylemmässä asemassa olevaa. Mun mielestä on kuitenkin tosi tärkeä, että on mahdollisuus puhua omalle professorille tai vastaavalle.”

Kuin muissakin tohtorintutkinto-ohjelmissa, Translational Cancer Biology -ohjelman vaatimuksiin kuuluu myös koulunpenkissä opiskelua. Käytännönläheisen tutkimustyön lisäksi Nebeyu on muun muassa käynyt kesäkoulua Ranskassa. Kesäkoulu järjestettiin osana Myograd-yhtymää, joka on lihastutkimusalalla hyvin tunnettu. ”Koska esimieheni työskentelee tällä alalla, hän sai kutsun ja mä päädyin osallistumaan. Ylipäätään olen ottanut sellaisia kursseja, jotka tiiviisti liittyy työhöni, kuten yhden solun sekvensointi. Hyvä puoli on se, että aina voi saalistaa sellaisen kurssin, josta itselle on välittömästi hyötyä.”

Nebeyu on ollut kiinnostunut molekyylitason genetiikasta koko uransa aikana. “Maisterivaiheen opiskelijana keskityin lähetti-RNA:n 3’UTR-alueen karakterisointiin leivinhiivassa. Tykkään geenikarakterisoinnista, tästä syystä mulla on tapana keskittyä yhteen geeniin kerralla ja analysoida, miten se ilmenee. 3’UTR on lähetti-RNA:n alue, joka vaikuttaa tämän puoliintumisaikaan.”

Myös seuraava projekti mahdollisti Nebeyutä työskentelemään molekyyligenetiikan parissa. Projektin tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, miten hermosolujen aksonit löytävät kohteensa eri eläimissä, joista yhtenä oli

22

sukkulamato. Leivinhiiva, sukkulamato, nykyään ihminen − vaikka mutkikkaalta kuulostaa, vaihdot yhdestä taksonista toiseen ovat tuntuneet luontevalta. “Kun molekyylitasosta puhutaan, olemme kaikki samanlaisia.”

Meilahden stereotypiat Lääkiksen opiskelijat ovat ylimielisiä. Niin ovat lääkäritkin, ja koko Meilahti ylipäänsä. Tähän mennessä olen tavannut Meilahden kampukselta muutaman ihmisen enkä vieläkään huomannut paljon puhuttua ylimielisyyttä. Kysyn Nebeyun mielipiteen.

Tiedätkö kun on sellainen stereotypia, että Meilahden henkilökunta olisi ylimielistä. Mitä mieltä? Öö... Olen tavannut joitakin Viikin jatko-opiskelijoita, jotka on päivitellyt että väki on täälläpäin kovin ankaraa. Itse sanoisin pikemminkin että täällä on kilpailuhenkinen ympäristö. Tällaisessa ympäristössä tuntuu siltä, että olisi pakko tehdä yhä enemmän. Tai no, ainakaan en ole itse vielä törmännyt ylimielisyyteen!

Miksi luulet, että Viikissä väki ei ole yhtä kilpailuhenkistä kuin täällä?

Ei ei, en ole tällaista sanonut! En ole ikinä käynyt Viikissä, joten siellä saattaa asiat olla samoin. Eilen olin lounaalla yhden naisen kanssa, joka oli Viikistä ja mun muistaakseni tutkijatohtori. Hän kertoi, että myös hänen labra tekee tutkimusta satelliittisoluilla. On kyllä kiva keskustella ja joskus ehkä tehdä yhteistyötäkin.

Mainitsinkin jo, että ensi numeromme teemana on ”Kaikki on mahdollista.” Mitä kaikkia uhkia ja mahdollisuuksia näet urallesi ja tutkimuksellesi?

No, ainakin tiedän, mihin työssäni tällä hetkellä keskityn. Ratkottava ongelma on jo siinä. Jos me onnistutaan osoittaa jotain merkittävää tai ollaan siinä saavutuksessa edes mukana, niin mun mielestä se on koko uran suurimpia asioita. Se on mun mielestä suurin mahdollisuus. Vaikeuksiin kuuluu esimerkiksi se, että joutuu tekemään pitkiä päiviä. Lisäksi tutkimus on sen verran laaja-alaista että tarvitset myös yhteistyötä. Aika on rajallista.

Näetkö siis uhkana, ettei aikasi riitä?

Enpä usko! Minulla on lupaavaa aineistoa. Katsotaan miten menee.

Symbiontti 1/ 2018

Kiiltävä kisu

Teksti: Matti Leponiemi – Kuvitus: Jasmin Kemppinen & Matti Leponiemi

Kaikki on mahdollista, kissat koiria! Tai ainakin se on mahdollista, että kisuvastaavan palstalla käsitelläänkin koiramaisten petoeläinten eli Caniformia-alalahkon otuksia.

V

noa edustaja. Hyvin hajanaisen fossiiliaineiston perusteella on arveltu, että vuosimiljoonia sitten pikkupandan heimolaisia olisi elänyt lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Muutama vuosimiljoona takaperin ilmaston ja sitä kautta kasvillisuuden muutosten takia suotuisat elinympäristöt kutistuivat nykyisten elinalueiden kieppeille.

Valitettavaa, mutta ei varmaan kovin yllättävää, että pikkupanda on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Uhkana ovat ”vanhat kunnon” elinalueiden pirstaloituminen, häviäminen ja salametsästys. Geneettinen monimuotoisuus jäljellä olevien yksilöiden keskuudessa on kuitenkin kohtuullisen lupaavalla tasolla lajin säilymisen kannalta. Haitaksi suojelutoimissa ei varmaan ole myöskään hellyttävä ulkonäkö. Pikkupandat tulevat myös kohtuullisen hyvin toimeen eläintarhoissa. Lähimmät pikkupandat löytyvätkin Korkeasaaresta, jonne muuten symbiontit pääsevät ilmaiseksi.

Lähteitä:

Kisupalsta

aikka kisuvastaavan rajattomilla oikeuksilla tietysti voisinkin tehdä mitä haluan, pysytään tälläkin kertaa ainakin jotenkuten aiheessa, eli ei aasinsilta kissoihin tämän eläimen osalta ole liian kaukaa haettu. Palstan aiheena on nimittäin pikkupanda, Ailurus fulgens – suomennettuna kiiltävä kissa. Kissakarhunakin tunnettu pikkupanda ei erilaisista nimistään huolimatta ole kovinkaan läheistä sukua pandoille, muille karhuille tai kissoillekaan. Jos nyt rehellisiä ollaan, niin eihän nuo kissoja edes muistuta ulkonäöltään kuin ehkä etäisesti. Internetin hupsuja pikkupandavideoita katsellessa tulee kyllä helposti mieleen internetin hupsut kissavideot, joten annettakoon nimi anteeksi.

Pandoiksi näitä punaruskeita karvaturreja on erehdytty luulemaan muutamien konvergenttisten ominaisuuksien perusteella. Molemmat petoeläimet elelevät samoilla Himalajan ympäristön metsäisillä vuoren rinteillä bambua mussuttaen. Molemmilla on myös tassussaan ylimääräinen peukalo. Morfologiset ja elintapoihin liittyvät samankaltaisuudet ovat siis kuitenkin merkki enemmänkin samanlaisista valintapaineista kuin läheisestä sukulaisuussuhteesta. Nykytietämyksellä pikkupandat sijoitetaan Musteloidea-yläheimoon mm. haisunäätien ja pesukarhujen kaveriksi. Tämä tarkoittaa, että pikkupandat ovat läheisempää sukua hylkeille ja mursuille kuin pandoille ja muille karhuille.

Nykyisin pikkupanda on sukunsa ja heimonsa ai-

Salesa M. J., ym. (2011): Evolution of the family Ailuridae: origins and Old-World fossil record. Red Panda: Biology and Conservation of the First Panda, 2741 Sato J. J., ym. (2009): Deciphering and dating the red panda’s ancestry and early adaptive radiation of Musteloidea. Molecular phylogenetics and evolution, 53(3), 907-922.

Li M., ym. (2005): Mitochondrial phylogeography and subspecific variation in the red panda (Ailurus fulgens): implications for conservation.

Molecular Phylogenetics and Evolution, 36(1), 78-89 IUCN Red List of Threatened Species www.iucnredlist.org

Helmikuu 2018

23

Viskiä ajokykyyn kaiveli (Valkoisia kyykkyviinejä) Teksti: Akateemiset alkoholistit – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Viinipalsta

Laatu korvaa määrän vaiko toisinpäin? Kukin taaplaa tyylillään, mutta vaihtelu virkistää. Pullon sisällöllä onkin yhtäkkiä enemmän merkitystä: vegaanista, luomua, molempia vai ei kumpaakaan? Makuasioista on hölmöä kiistellä. Ohessa esittelemme muutaman kohtuuhintaisen keväisen valkoviinin, joita voi hyvin mielin suositella vannoutuneimmillekin lintuviinin sekä timpan kuluttajille.

Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc 2017

Chateau Ste Michelle Riesling 2015

0,75l/11,31€ alkoholi: 12,0% sokeri: 3g/l metallinen kierrekorkki tuotenro: 506137 r ypäle: sauvignon blanc maa/alue: Ranska

0,75l/13.40€ alkoholi: 12,0% sokeri 20,0g/l metallinen kierrekorkki tuotenro: 944807 r ypäle: riesling maa/alue: Yhdysvallat, Washington

Alkon kuvaus: Vivahteikas&Ryhdikäs: KUIVA, hapokas, karviaismainen, herukkainen, passionhedelmäinen, kevyen yrttinen

Nippelitietoa: Sauvignon blanc on rypäleenä hapokas ja voimakkaan aromaattinen. Joskus jopa päällekäyvä herukkapensas ja tomaatinlehti esiintyvät tässä kevyesti jättäen tilaa myös tyypilliselle passionhedelmälle. Joko sb:ia rakastaa tai sitä vihaa. Toimii mausteisten (mutta ei tulisten) kala- ja kasvisruokien kanssa.

McGuigan Black Label Moscato 2017

0,75l/10,40€ alkoholi: 8,5% sokeri: 60g/l metallinen kierrekorkki tuotenro: 582497 r ypäleet: moscato maa/alue: Australia Alko: Lempeä&Makeahko: MAKEA, keskihapokas, viherpäärynäinen, sitruunahilloinen, kevyen hunajameloninen, kukkainen, pirskahteleva Nippelitietoa: Makeampien viinien ystäville. Hedelmien ja jälkiruokien kanssa aivan loistava kyytipoika. Moscaton tyypillinen kukkainen/parfyyminen tuoksu täydentää lasissa leijuvaa hedelmäkimaraa oikein mukavasti. Viilennä.

24

Alkon kuvaus: Pirteä&Hedelmäinen: PUOLIMAKEA, hapokas, sitruksinen, keltaluumuinen, yrttinen Nippelitietoa: Suositun kung fu girlin hieman edullisempi & makeampi maanmies, joka sopii mainiosti hyvin viilennettynä hapokkuudensa ansiosta sellaisenaan juotavaksi, sekä esimerkiksi mausteisten ja etenkin tulisten itämaisten ruokien kyytipojaksi.

Laroche Chardonnay L 2016 0,75l/10,40€ alkoholi: 13,0% sokeri: -- (alle 3g/l) metallinen kierrekorkki tuotenro: 007293 rypäle: chardonnay maa/alue: Ranska, Languedoc-Roussillon Alkon kuvaus: Pirteä&Hedelmäinen: KUIVA, hapokas, kypsän sitruksinen, keltaomenainen, kevyen päärynäinen, hennon yrttinen Nippelitietoa: Kuivemman, mutta ei brutaalin hapokkaan valkoviinin ystäville. Chardonnay on rypäleenä edellä mainittua rieslingiä vähähappoisempi, joten pienempikin sokerimäärä riittää luomaan tasapainoa. Sopii yhteen kasvisruokien ja kalan kanssa. Myös sellaisenaankin.

Symbiontti 1/ 2018

Muros Antigos 2016

0,75l/12,31€ alkoholi: 12,0% sokeri: 6g/l LUONNONKORKKI tuotenro: 599327 rypäleet: avesso, loureiro, alvarinho maa/alue: Portugali Alkon kuvaus: Pirteä&Hedelmäinen: KUIVA, hapokas, viherpäärynäinen, aprikoosinen, sitruunainen, kevyen yrttinen, hennon mineraalinen Nippelitietoa: Tyyliltään tämä viini edustaa Portugalilaistavinhoverdeä. Ominaista sille on kevyen vihreähkö väri- ja makumaailma. Käytetyt rypäleet on poimittu hieman raakoina, joten lopputulos poikkeaa ”tavallisesta” valkkarista.

Erinomainen hinta-laatusuhde. Sopii sellaisenaan juotavaksi kevätpäivän raikastajaksi.

0,75l/14,91€ alkoholi: 12,0% sokeri: 8g/l metallinen kierrekorkki tuotenro: 948597 r ypäleet: riesling maa/alue: Saksa, Rheinhessen Luomu, biodynaaminen & soveltuu vegaaneille

0,75l/10,40 alkoholi: 11,0% sokeri: 14g/l metallinen kierrekorkki tuotenro: 583347 r ypäleet: müller-thurgau, silvaner, scheurebe, riesling maa/alue: Saksa, Rheinhessen Luomu, soveltuu vegaaneille Alkon kuvaus: Pirteä&Hedelmäinen: PUOLIKUIVA, keskihapokas, kypsän sitruksinen, viherpäärynäinen, kevyen meloninen, hennon yrttinen Nippelitietoa: Kaikin puolin tasapainoinen, helposti lähestyttävä usean rypälelajikkeen sekoiteviini. Taipuu erittäin monenlaisen ruoan kylkiäiseksi, pikkusuolaisista itämaiseen.

Seurustelujuomana hyvin viilennettynä.

Viinipalsta

GyslerSandstein Riesling Trocken 2016

Kendermanns Organic 2016

Alkon kuvaus: Vivahteikas&Ryhdikäs: KUIVA, hapokas, hedelmäinen, mineraalinen Nippelitietoa: Jostain syystä Alkon oma kuvaus on jäänyt lyhyenlännäksi. Tyypillinen rieslingin vahamainen hedelmä on läsnä, alla litsiluumujen ja kukkien harmonia. Happojen ja mineraalisuuden suhde aivan huikea 6/5.

Tämä viini kiteyttää kauniin nuoren saksalaisen vaaleaverikön olemuksen. Juuri sopiva määrä kaikkea. Mikäli pidät kuivista ja jopa viiltävän hapokkaista valkoviineistä, et tule pettymään. Sopii kalaruokien kanssa kuin nenä päähän. Dominoiva kasvualueen maaperästä johtuva mineraalisuus yllättää happojen jälkeen.

Helmikuu 2018

25

Vuoden 2018 hallituksen esittely Vuoden vaihtuessa vaihtui tuttuun tapaan myös Symbioosin hallitus. Perinteen mukaan vuoden ensimmäisessä numerossa tuoreet hallituksen jäsenet vastaavat kysymyksiimme. Tällä kertaa kaikille samat kysymykset ovat seuraavat: 1. Kuka olet?

2. Miten päädyit tähän virkaan ja miten aiot onnistua siinä?

3. Mitä opiskelet ja miksi?

4. Mitä teet vapaa-ajalla?

5. Kuvittele, että olet gorillan polttaja. Mihin teollasi oli tarkoitus ottaa kantaa?

6. Mikä on noloin muistosi?

7. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

Puheenjohtaja

1. Vitali Razumov, Symbioosin PJ 2. En tainnut saada vielä Shokkelosta tarpeeksi…

3. Biologiaa. Koska luonnosta ei koskaan lopu kiinnostavat ja kauniit asiat.

4. Tasapainottelen laiskuuden ja opiskelun välillä.

5. Tarkoitus oli lämmittää Suomen kylmää ilmastoa.

6. On tullut tehtyä niin paljon noloja juttuja, etten enää edes tiedä mikä niistä on noloin. Fuksisitseillä puolialasti tanssiminen ei päädy varmaan edes top kymppiin.

7. Tohtorikoulussa.

26

Varapuheenjohtaja

1. Maria Onerva Reiman ja oon tän vuoden varapuheenjohtaja, jehuu.

2. Haluun Symbioosista vielä söpömmän ja kutsuvamman ainejärjestön ja että entistäkin isompi osa jäsenistä haluis tulla mukaan toimintaan! Tiedän sen onnistuvan, koska meillä on niin hyvä pj, hallitus ja virkailijakunta.

Symbiontti 1/ 2018

3. Bilsaa, pääaineena perinnöllisyystiede. Opiskelen tätä, koska tää on kiinnostavinta, joka on tähän astisessa elämässä tullut vastaan.

4. Juon ja hifistelen kahvia.

5. En haluu ees kuvitella tollasta synkkyyttä ja pahuutta itsessäni???

6. Joulurisse 2015, Joulurisse 2016, Joulurisse 2017 7. Varmaan kemian perusteiden uusinnassa. :—)

4. Valan kostoa sille, joka synnytti minut.

5. Opportunistisella ilkivallalla ei ole tavoitteellista agendaa. Paitsi Paavo Väyrysen poliittisen uran jatkuvuuden vastustaminen.

6. BD-pelien jatkoilta vähin äänin poistuminen 30 sekuntia ennen joukkueemme julistusta voittajaksi.

7. Uusimassa passiani. Ja välttelemässä kriisiä siitä, että täytän 30 vuotta.

Sihteeri

Kirjanpitäjä

1. Tomi Kiviluoma Lappeenrannasta ja tämän hallituksen sihteeri.

2. Olin edeltäjälleni Lindalle nakkipalveluksen kelpaa.

Tavoitteenani on onnistua niin hyvin kuin vain silmälaseja omistamaton sihteeri voi, eli vähintään välttävästi.

3. Biologiaa. (Cringe warning) Haluaisin tulevaisuudessa inspiroida nuoria samalla tavalla kuin oma lukion opettajani minua.

1. Olen Maare Arffman, vuoden 2018 hallituksen kirjanpitäjä.

2. Päädyin virkaan pientä kiertotietä, mutta ilmeisesti tykkään pidellä kirjoja. Kuittien naputteleminen kirjanpito-ohjelmaan kuulostaa kanssa aika jännittävältä (tein tätä ihan oikeasti pienenä vapaaehtoisesti).

Helmikuu 2018

27

Hallitus 2018 vasemmalta oikealle: ylärivissä Aliisa Hartus, Maare Arffman, Elisa Nygård, Tomi Kiviluoma, Tinja Hyvönen, Tiia Laisi, Anni Kuivalainen, Esko-Tapani Elo, Vitali Razumov; alarivissä Milla Tallila, Maria Reiman, Helmi Carlson.

3. Opiskelen bilsaa ja ajattelin erikoistua fysiologiaan ja neurotieteeseen. Kehitys- ja lisääntymisbilsa kiinnostaa koska alkiot, siittiöt ja munasolut on jees!

4. Juon kaljaa Kalliossa ja katon paratiisihotellia.

5. No siis itsehän sain vasta hetki sitten tietää että kyseinen teos esittää gorillaa. Ei ole siis mitään henkilökohtaista gorilloita vastaan, ehkä halusin vaan lämmittää sieluani.

6. Oltiin Tvärminnessä tutustumisreissulla ja oli vähän heikko olo aamuluennolla. Vessa oli ilmeisesti aika kaukana luentosalista, kiire iski ja byyttasin kaikkialle muualle kuin pönttöön (lue: portaikkoon, lattialle, seinälle, paidalle, housuille, lavuaariin jne. Sori Tvärminnen siivoojat ja muu henkilökunta!).

7. Viiden vuoden päästä olen 27-vuotias. Juon varmaan silloin kaljaa Kalliossa ja katson paratiisihotellia.

Taloudenhoitaja 1. Milla Tallila (ks. ryhmäkuva).

2. Tähän sitä vain on päädytty. Ajattelin pyrkiä välttämään muinaisten talouden-/rahastonhoitajien virheitä, kuten maasta poistumista yhdistyksen rahojen kanssa.

3. Biologiaa. Elämä kiinnostaa.

28

4. Jos en pahasti hajoile, niin tarkoitus olisi siirtää kamppailut takaisin tatamille. Sekä erinäisiä asioita.

5. Kompa. En ikinä olisi gorillan polttaja. Voisin toki ottaa kantaa gorillojen oikeuksiin olla tulematta poltetuksi. Tai kärsiä muuten ikäviä kohtaloita.

6. En muista.

7. Tulevaisuuteennäkökykyni on hieman heikko, enkä valitettavsti ehtinyt konsultoida Astro-TV:täkään aiheesta.

Tiedottaja 1. Moro, mie oon vuoden 2018 tiedottaja Esko-Tapani Elo, kaverit kutsuu mm. Esaksi, Esmeksi, Edgariksi, Esmeraldaksi... Näitä riittää.

2. Alun alkaen päädyin tiedottajaksi ryhmäpaineen avustuksella, mutta onneksi tämä osoittautui erittäin sopivaksi viraksi minulle. Aion vetää viran kunnialla läpi, vähintään yhtä hyvin kuin aikaisempien vuosien tiedottajat.

3. Opiskelen ensimmäistä vuotta biologiaa. Lukion aikana tajusin biologian olevan mun juttu, kun jokaisen kurssin jälkeen halusin oppia lisää ja huomasin, että mi-

Symbiontti 1/ 2018

nulla on aitoa kiinnostusta alaa kohtaan. Ja mikrobit on parhaita.

4. Vapaa-ajalla välttelen velvollisuuksia viettämällä aikaa kavereiden kanssa, raahautumalla urheilemaan (yritys on ainakin kova), pelaamalla tietokoneella tai kuvaamalla tyhmiä videoita Snappiin velvollisuuksien välttelemisestä.

5. Ei mulla ole mielipiteitä, joihin ottaisin kantaa. Jotku ihmiset vain haluavat nähdä maailman palavan.

6. Noloimman muiston tittelistä on kova vääntö meneillään viime vuoden BD-pelien ja Luonnontieteilijöiden Jouluristeilyn välillä.

7. Samoilemassa paperit kädessä pitkin maailmaa hyvässä seurassa (toivottavasti), mutta realistisemmin jakamassa postia Rovaniemellä.

Kulinaristi 1. Moikka, Oon Elisa Nygård, vuoden 2018 Symbioosin kulinaristi! Sydämeltäni ikuisesti tamperelainen, vaikka nykyinen asuinsijani Kalliossa on myös ihan ok.

2. Edeltäjäni ihanainen Maria Reiman värväsi meikän sitkeällä väsytystaktiikalla joka lopulta onnistui kun syyskokouksessa päätin tarttua härkää sarvista tämän ihanan ja pelottavan haasteen edessä. Aion onnistua virassani ihanan keittiötiimin (ja -viinin) tuella sekä tiedostaen, että saan ruokkia mahtavia tyyppejä maan parhaassa ainejärjestössä, mikä olisikaan motivoivampaa!

3. Opiskelen ekologiaa ja evoluutiobiologiaa, koska metapopulaatio! ja perhoset!

Helmikuu 2018

4. Silloin kun en istu junassa välillä Tampere-Helsinki, tykkään lukea ja kierrellä kirpputoreja sekä ihmetellä elämän omituisuuksia hyvien ystävien seurassa.

5. Jos päätyisin noin karsean inhottavaan tekoon, se olisi jonkinlaisen eksistentiaalisen kriisin kynsissä, eikä kannanottona.

6. Oon varmaan blokannut kaikista noloimmat jonnekin niin synkkiin mielen syövereihin, että ensimmäisenä tulee mieleen vain klassikko lapsuusajoilta kun mielestäni oli hyvä idea työntää legojen mukana tullut minikokoinen jääkiekko sieraimeen niin syvälle ettei se sieltä enää tullutkaan pois paitsi ensiavussa lääkärin pihdeillä, heh.

7. Oon toivottavasti valmistunut ja hommannut maalta jostainpäin hämettä pienen talon maalta jossa voin viljellä perunoita ja rakennella linnunpönttöjä vähintään neljän kissan ja parin koiran kanssa samalla tehden kiinnostavaa tutkimusta ja pelastaen maailmaa.

29

Tirehtööri

1. Anni Kuivalainen, vuoden 2018 tirehtööri 2. Näin käy kun sattuu olemaan aina paikalla, helposti suostuteltavissa ja (vallan)janoinen. Oikeasti tuntui luonnolliselta siirtyä itse bilettämisestä järkkäyspuolelle, jotta saisi pistää kaikkea kivaa pystyyn muita varten!

Onnistuneen tapahtumavuoden varmistavat huikea taustatiimini ja tukipilarina toimiva Emppu, joka edeltäjänä jakaa viisauttaan ja minimoi henkisen hajotuksen.

3. Biologiaa, erityisenä kiinnostuksenkohteena fysiologia. En halunnut jäädä humanistiksi, eikä lääkis vielä huolinut. Haku jatkuu, mutta Viikki ja biologia on rakkaus, vaikka jäisikin vain välietapiksi opiskeluissa.

4. En ymmärrä kysymystä. Opiskellessa (eli kun en nuku) tykkään kyllä harrastaa prokrastinaatiota selailemalla meemejä, puhumalla jalkapallosta tai Star Warssista.

5. En ikinä voisi syyllistyä moiseen julmuuteen (rip gorilla), olen palomiehen tytär!

6. Ruisrockin sunnuntai + bajamaja + kännykkä on kyllä aika klassinen combo.

7. Toivottavasti istun lääkiksen penkillä useamman vuoden jo opiskelleena. Tai sitten plan B eli alpakkafarmi pystyyn ja Norjaan meribiologiksi.

30

Shokkelomestari

1. Tiia Laisi, tämän vuoden shokkelomestari (ratamestari) 2. Hain shokkelomestariksi Kipan suosituksesta. Minusta homma kuulosti haastavalta, mutta kuitenkin antoisalta ja kivalta.

Aion onnistua siinä siten, että hoidan hommani tehokkaasti ja hyvin, hyvällä asenteella.

3. Biologiaa ensimmäistä vuotta ja koska se on mielenkiintosta ja aina oppii kaikkea uutta ja jännää!

4. Käyn salilla, lenkillä ja katson luvattoman paljon Netflixiä.

5. Halusin ihmisten tajuavan, että gorillat ovat erittäin uhanalaisia ja niitä pitäisi suojella. Jos kerta välitetään tämän gorillan kuolemasta, miksi ei välitetä oikeiden gorilloiden tilasta!

6. Tämä on ehkä vähän traagisen koomista, mutta kaverini luona juoksin kohti vessaa ja oksensin vessan oven eteen. Kiireessä sitten onnistuin liukastumaan omaan oksennukseeni sekä vessan kynnykseen ja kaaduin ja löin pääni päin vessanpönttöä. Tämän seurauksena olikin sitten 4 viikkoa musta silmä/naama.

Ps. Olin saanut ruokamyrkytyksen. Alkoholilla ei ollu osutta asiaan.

7. No jos sitä vaikka olisi valmistumassa voi olla myös, että kandikin on vielä kesken.

Peli- ja kilpailuvastaava 1. Helmi Carlson. Tän vuoden yks pelikikoista ja hallituksen jäsen.

2. Päätin koittaa oisko mulla mahiksia päästä ja kas kummaa mut valittiinkin! Mutta oon kyllä ilonen siitä ja toivottavasti onnistun ainakin niin hyvin, ettei mua vihata kovin paljoa tän vuoden jälkeen.

Symbiontti 1/ 2018

siin ja että ryhtyisin siihen. Syyskokouksessa näin tapahtui. Aion onnistua virassani järjestelmällisyyteni avulla ja opettelemalla delegointia.

3. Opiskelen mikrobiologiaa, koska bakut ja virukset best.

4. Selaan aivan liikaa Jodelia ja muita someja sekä hengaan tapahtumissa, ratsastan ja treenaan taidoa silloin, kun satun ehtimään.

5. Metabolia-kurssin olemassaolon tarpeellisuuteen.

6. Noloin muistoni yliopistoajoilta on se, kun olin ensimmäistä kertaa elämässäni humalassa fuksivuonna Fuksi-Kaskessa ja minun oli tietenkin kerrottava tämä kaikille, ketkä tapasin sinä iltana. Ei se tapahtumahetkellä tuntunut nololta, mutta näin jälkeenpäin kyllä vähän nolottaa.

7. Peilissä

Opintovastaava 3. Ekoevoa, koska se on kivaa ja eläimet on siistejä ja kivoja.

4. Hengailen kivojen ihmisten ja eläinten, kuten heppojen kanssa.

5. Ei ollu varmaan mitään tarkotusta ees. Kännissä ja läpäl ja oho se syttyki oikeesti.

6. Se on niin noloa, että en mä sitä tässä kehtaa kertoa.

7. Toivottavasti jossain kivassa oman alan duunissa tai ulkomailla!

Kertsipäällikkö

1. Tinja Hyvönen, kolmannen vuoden biologian opiskelija ja Symbioosin ensimmäinen kertsipäällikkö!

2. Joni Ollonen ehdotti syksyllä, että virka perustettai-

Helmikuu 2018

1. Aliisa Hartus 2. Päätin kokeilla opintovastaavan hommaa, koska halusin kokeilla jotain uutta ja olla valvomassa uudistusten vaikutusta opintoihin.

3. Opiskelen ensimmäistä vuotta biologiaa. Päädyin hakemaan tänne, koska biologia kiinnosti minua eniten jo lukiossa.

4. Katson telkkaria, luen, ulkoilen.

5. Gorillan poltolla voisin ottaa kantaa ihmisten brutaalin tapaan tuhota maapallon muita lajeja.

6. Kun ala-asteen opettaja pakotti seisomaan pulpetilla vain siksi, että olen ujo.

7. Toivottavasti olen valmistunut biologian maisteriksi.

31

Symbioosin puheenjohtaja 2018 esittäytyy Kuvitus: Aliisa Hartus

Terve! Tässä vuoden 2018 PJ, Vitali Razumov. Koska mieleeni ei juolahda parempaakaan aihetta, kerron teille hieman itsestäni ja menneisyydestäni.

Puheenjohtajan palsta

S

ynnyin 08.09.1997 Kohtla-Järvessä, itäisessä Virossa, venäläiseen perheeseen. Äidinäitini oli inkerinsuomalainen, mikä mahdollisti meidän muuton Suomeen paluumuuttajina.

Saavuin Poriin 28.01.2000, mistä minulla on varhaisimmat muistikuvat elämästäni ja missä aloitin päiväkodin. Vieläkin muistan kuinka ylpeänä kerroin vanhemmilleni oppineeni sanan ”pallo”. Pari vuotta myöhemmin sain kuulla, että muutamme Tampereelle.

Tampereella vietinkin suurimman osan tähänastisesta elämästäni. Jatkoin vielä vuoden päiväkodin ja eskarin käymistä, kunnes aloitin ikätovereitteni kanssa ensimmäisellä luokalla. Tähän mennessä olin oppinut puhumaan suomea kunnolla, mutta aina välillä sain silti kuulla venäläisyydestäni. Joskus muistankin toivoneeni, että olisin suomalainen kuten muutkin kaverini.

Yläaste meni kutakuinkin samoissa merkeissä kuin ala-astekin, mutta lukioon päästyäni tapasin uusia kannustavia ystäviä ja opin olemaan ylpeä taustastani.

Lukiossa myös innostuin tieteestä ja aioin vielä abivuoden syksyllä hakea opiskelemaan kemiaa. Vasta kun aloin kunnolla lukea kevään biologian YO-kokeeseen, tajusin sen olevan kutsumukseni. Kävin biologian pääsykokeessa ja muutamaa kuukautta myöhemmin asuin jo Helsingissä.

En tuntenut Helsingistä ketään ja ehkä senkin kannustamana innostuin järjestötoiminnasta. Tulin valituksi syyskokouksessa kahdeksan muun viran lisäksi shokkelomestariksi, minkä parissa kevät vierähtikin. Kenttiskesää ja tuutorisyksyä myöhemmin naputtelen nuijaa hallituskokouksissa.

32

Toivon PJ:nä Symbioosin pysyvän yhtä avoimena ja suvaitsevana kaikille kuin se on minulle ollut. Sen eteen meidän on jokaisen tehtävä osuutemme!

– Puheenjohtaja Vitali Razumov

Symbiontti 1/ 2018

Syksyn kuulumiset

Hei! Olen Aliisa Hartus ja aloitin opintoni viime syksynä, eli fuksivuosi on jo yli puolenvälin. Aloitin tammikuussa opintovastaavan virassa. Innokkaana fuksina halusin tietenkin päästä sisälle ainejärjestömme toimintaan. Pyrin informoimaan tärkeistä opintoasioista parhaani mukaan.

E

Helmikuu 2018

jat ajattelivat toistensa toiminnasta.

Tällä samalla kurssilla oli myös Moodlessa vertaisarvioitavia luentojen esitehtäviä. Tehtävät perustuivat kunkin luennoitsijan tekemiin 10 minuutin videoihin, jotka kurssin loppupuolella kuitenkin venyivät yli 20 minuutin mittaisiksi. Vertaisarviossa oli pahimpana ongelmana se, ettei ollut mallivastausta. Lisäksi vertaisarvio tehtiin ennen luentoa, joten luennolla selvinneet asiat eivät auttaneet vertaisarvioinnissa. Vertaisarvion tavallisimpia ongelmia on kommentoinnin vähäisyys ja liiallinen kriittisyys tai lepsuus. Tällaiset pienet tehtävät ovat vielä ihan ok vertaisarvioida, mutta tentin tai labravihkon vertaisarvio menee jo vähän yli. Sitä on mahdotonta sanoa, kuinka vertaisarviot onnistuivat.

Tentissä ohjeet olivat sentään selkeät pisteytyksen suhteen, mutta siitä jää epäilyksiä: ”Entä jos joku muu olisi tarkistanut kokeeni? Teinkö sittenkään oikeaa ratkaisua arvioidessani sen toisen koetta?” Lisäksi vertaisarvioitavan kokeen arpajaisissa oli pieni mahdollisuus, että sai oman kokeensa ja erityisjärjestelyissä oppilas ”vertaisarvioi” oman kokeensa, jonka opettaja sentään tarkistaa.

Ensimmäisellä labrakurssilla oli labravihkojen vertaisarvio, joka määräsi koko arvosanan tästä osasta kurssia.

Arvosanat vihkoista olivat kuulemma yläkanttiin, mutta olisihan silläkin arvosanalla enemmän merkitystä, jos sama henkilö, joka tietää, millainen vihkon tulisi olla, antaisi arvosanan kaikille. Toki olisi voinut erikseen vaatia opettajan arvosanaa, mutta jotenkin se tuntuisi pikkumaiselta ja siltä, että siinä voi vain hävitä, ellei nyt jotain suurta vääryyttä ole tapahtunut. Labravihkon vertaisarviossa kaikki tiesivät, kuka oman vihkon arvioi, ja arvostelusta keskusteltiin oman vihkon arvioineen henkilön kanssa. Vertaisarvion tarkoitus on varmaankin opetella kriittisyyttä kollegoiden työlle, mikä varmasti on hyödyllinen taito. Mutta kuka arvioi vertaisarvion ja antaa siitä palautetta?

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Hyvää kevättä kaikille!

Opintovastaavan palsta

lämme nyt Ison Pyörän jälkeistä aikaa ja uudet kurssit on otettu käyttöön. Kävin fysiologian ja neurotieteen osastokahveilla, joissa oli oikein lämminhenkinen tunnelma. Juha Voipio kertoi korvaavuustaulukosta ja tarkkoja lukuja niistä, joita tämä uudistus edelleen koskee. Suurimmalla osalla kursseista on korvaavuus, mutta joillain kursseilla ei valitettavasti ole. Näitä kursseja luvattiin järjestää, kunhan kurssia toivoo riittävän moni. Joka tapauksessa henkilökunnalla oli suuri halu tukea opiskelijoita tämän muutoksen luomien ongelmien kanssa. Fysiologian ja neurotieteen maisteriohjelma selvästi eniten panostaa opiskelijoiden informointiin. Sähköpostilistallekin tulee kutsuja joka kuukausi järjestettäville kahveille.

Fuksien opinnot ovat lähteneet ihan kivasti käyntiin. Suurimpia muutoksia tähän mennessä ovat “porinatuokiot”, vertaisarviot ja Biologian asiantuntija-kurssi. Molekyylit ja solut -kurssin ensimmäinen osa ”Solun kemia ja toiminta” sai melkein kaikki luennoitsijat sanomaan: ”En tiedä kuinka paljon teillä on ollut porinatuokioita ja vuorovaikutteisuutta, mutta minä en sellaista kauheasti tule käyttämään.”

No, aika samassa määrissä tätä porinaa sitten loppujen lopuksi käytettiin.

Yksi kysymys jota pohdittiin vierustoverien kanssa oli, mitäköhän nämä alituiseen vaihtuvat luennoitsi-

– Opintovastaava Aliisa Hartus

33

Kun nälkäkiukku iskee

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! Tällä palstalla ajatuksiaan ruoasta, kokkailusta ja elämästä jakelee vastaleivottu Symbioosin kulinaristi. Minuun voi siis jatkossa törmätä muun muassa sitsikeittiön patojen äärellä, missä teemme parhaamme luodaksemme juuri sinulle herkullisia makunautintoja iki-ihanan keittiötiimini kanssa.

Kulinaristin palsta

E

nsimmäisen palstani haluaisin omistaa kaikille kanssasymbionteille, jotka jakavat intohimoni evästelyyn, toisin sanoen syömiseen jossain muualla kuin oman keittiönpöydän ääressä tai ravintolassa. Itse allekirjoitan nimittäin olevani vannoutunut evästelijä: rakastan pakata leipiä ja hedelmiä laukkuun esimerkiksi hiihtoretkelle tai päivävaellukselle. Siinä on jonkinlaista seikkaluntuntua ja eksotiikkaa. Olen myös perehtynyt evästelyn saloihin viikoittaisen TampereHelsinki matkustelun vuoksi, sillä mikään ei ole kurjempaa kuin istua ahtaassa Onnibussissa nälkäisenä ja väsyneenä seuranaan lauma keski-ikäisiä tapparafaneja.

Olen myös saanut muutamaan otteeseen todeta, että vaikka useimmissa tapauksissa persoonani on lehmänhermoinen, omistan pahimman laadun näkäkiukun eli hangerin (kyllä, se on oikea termi). Nälkäkiukun vallassa useimmiten tuntuu kuin ympärillä olevat ihmi-

1.

Vihreää nassuun - smoothie

Smoothiet ovat helppo,nopea ja täyttävä eväsvaihtoehto ja niiden ainesosia voi vaihdella loputtomilla kombinaatioilla. Tämä resepti on mukaelma kerran Jungle Juice Barissa maistamastani ‘Green Gorilla’ -smoothiesta.

Taattua vitamiinia talveen!

Ainesosat:

Mangoa (tuore tai säilyke) Muutama taateli Limen mehu Pinaattia Lehtikaalia Tammenlehtisalaattia Minttua Omenamehua Jäitä Kaikki ainekset blenderiin, sekaisin ja pullo laukkuun!

34

set oikein yrittämällä yrittäisivät olla mahdollisimman hermojaraastavia ja matkustamista tässä mielentilassa on yhteisen hyvän kannalta suotavaa välttää. Siksipä usein pakkaan kotoa lähtiessäni laukkuuni eväät, joiden nauttiminen onkin usein matkan odotetuin kohokohta, olit sitten kaukojunassa tai hiihtoladuilla. Omien eväiden valmistaminen on myös ympäristöteko, sillä valmiit ateriapakkaukset sisältävät usein monenmonta muovipakkaukseen käärittyä osaa. Kotona taas voit ruuan pakata uudellenkäytettäviin säilytysastioihin. Olen myös todennut, että jos haluat minimoida kannettavien asioiden määrän, suosi eväitä jotka on helppo syödä (tai juoda) ja jotka maistuvat hyvältä kylminäkin. Tässäpä siis pari hyväksi todettua takuusuosikkiani nälkäkiukun välttämiseksi!

– Kulinaristinne Elisa Nygård

2. Talvi-illan bataattikeitto

Tämä kasvissosekeitto tuli todettua loistavaksi evääksi päivän hiihtovaelluksella joululomalla. Termospullosta nautittuna parasta pienessä pakkasessa (minttukaakaon seurana), ja jaksaa hiihtää vielä kotiinkin.

Ainesosat

2 bataattia, 3 perunaa, 4 porkkanaa Vettä 1 sipuli 3-4 valkosipulinkynttä Inkivääriä (tuoreena tai jauhettuna) Cayennepippuria Kasvisliemikuutio 1 prk kaurakermaa Pilko ainekset, kuullota sipuleita hieman öljyssä kattilan pohjalla. Lisää kasvikset, kasvisliemikuutio ja vettä niin että ne peittyvät. Keitä kasvikset kypsiksi ja mausta, kaada vettä pois haluamasi keiton juoksevuuden verran ja soseuta. Lisää lopuksi kaurakermaa ja tarjoile esimerkiksi tuoreen leivän ja minttukaakaon seurana.

Symbiontti 1/ 2018

Kandikammon terapiaa Kuvitus: Julius Ulpovaara

Auta prokrastinoiva opiskelija viimeistelemään kandinsa!

Puuhanurkka

Helmikuu 2018

35

Noroskoopit vuodelle 2018 Teksti: Roope Nykänen – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Elämämme on kuin tämän numeron teema: kaikki on mahdollista. Jahdatessa unelmia on kuitenkin tärkeä muistaa oma astrologinen asema tässä maailmankaikkeudessa. Ymmärtämällä tähtien asentojen merkityksen sinun tulevaisuuteesi voit optimoida energiankäyttösi sinulle mielekkääseen suuntaan.

Horoskooppi

Kauris 22.12.–19.1.

Avaruudesta tuleva kosminen säteily aiheuttaa useita pistemutaatioita apokriittisissa hikirauhasissasi, jotka rupeavatkin erittämään suunnattomasti feromoneja.

Saatkin osaksesi useita kiinnostuneita katseita, kun rakkauden signaalisi päätyvät ihmisten sieraimiin. Hiljaisinta aikaa sinulle on kevät- ja syyskaudet, jolloin lajitovereillasi on yleisesti nenä tukossa flunssan tai siitepölyn takia. Pystytkin tällöin ohjaamaan keskittymisesi hyvin opiskeluun. Toisin on kesän kenttäkurssien aikaan ja silloin sinulla tuleekin olemaan vaikeuksia paneutua tutkimusraporttisi kirjoittamiseen kimalaisten pörrätessä ympärilläsi.

Vesipersoona 20.1.–18.2.

Uusi vuosi saa kroppasi testosteronituotannon eksponentiaaliseen nousuun. Tämä näkyy suunnattomana ihailuna populaatiosi sisällä. Etenkin karaokevetosi Elvis Presleyn Can’t Help Falling in Love -kappaleesta johtaa näyttäviin soidinrituaaleihin sinua kohtaan Baarikärpäsen tanssilattialla. Koko vuosi ei tule silti olemaan täyttä voiton juhlaa sinulle, sillä yhä suurempi osa opiskelijabudjetistasi kohdistuu ruokaan ja uusien vaatteiden ostamiseen, sillä kädenympäryksesi kasvu aiheuttaa usean paitasi hihojen repeämisen. Toisaalta ihmiset haluavat nähdä sinut mieluusti ilman paitaa, eli hätä ei ole tämän näköinen.

Kalat 19.2.–20.3.

Kalojen kohtalo on vuonna 2018 olla biojäteastia kotitaloudessa, jossa biojätteiden määrä on lähes olematon supertehokkaan ruokahävikin estämisen ansiosta. Sinun on silti vaikea tuntea ylpeyttä kyseisistä ajattelevaisista ihmisistä ympärilläsi, koska koet oman olosi merkityksettömäksi ja huomaamattomaksi. Egoistinen melan-

36

koliasi saa paikoittain helpotusta, kun saat lähipiiriltäsi haluamaasi huomiota siksi, että ennen pitkää alat yksinkertaisesti haisemaan. Vuoden aikana tulet kuitenkin onneksi löytämään sieluntoverin palamattoman jätteen astiasta, ja hänen kanssaan pääset jakamaan monet elämän ilot ja surut.

Oinas 21.3.–19.4.

Tämä vuosi tulee olemaan rakkauden vuosi oinaalle.

Venus muokkaa rakkauden maaperääsi erittäin ravinnerikkaaksi, mikä saa monien vuosien aikana kasvattamasi siemenpankin roihahtamaan eloon. Loistokas kukintosi vetääkin puoleensa valtavan määrän pölyttäjiä ja muita öttimöttiäisiä ja alta aikayksikön alueen biodiversiteetti on vertaansa vailla. Toivot kuitenkin yhden tietyn mehiläisen tulevan imemään mettäsi ja toiveesi ei olekaan täysin turha. Mutta varo: hedelmällinen maaperäsi vetää puoleensa myös epämieluisia vieraslajeja, jotka haluavat hyötyä sinun synnyttämästä eedenistä ja tehdä siitä heidän ikioman territorionsa.

Nauta 20.4.–20.5.

Olet läpen kyllästynyt Darwinin sirkuista jauhamiseen ja ylitsepursuavaan korianterin määrään texmex-salaatissasi. Tämän vuoksi kevään aikana suunnitteletkin vakavissasi henkilökohtaista migraatiota Viikistä Meilahteen. Sinua kuitenkin pelottaa uusi ympäristö vieraine kilpailijoineen ja peto-saalis-suhteineen, etkä myöskään haluaisi jättää hartaasti haalimiasi mutualistisia suhteita. Oli lopullinen päätöksesi mikä tahansa, on biokeskuksen laboratorioista karkuun päässyt virus kuitenkin päässyt muuttamaan perimääsi niin, että vaikka lähtisit Viikistä, ei Viikki tule ikinä lähtemään sinusta!

Kaksonen 21.5.–20.6.

Sinua verrataan vuoden 2018 aikana useaan kertaan loisivaan laakamatoon, koska käytät suhteellisen ison osan

Symbiontti 1/ 2018

energeettisistä resursseistasi lisääntymiselimistösi kasvattamiseen ja kehittämiseen. Vaikka osa karsastaa kyseistä loisimalla ansaittua elintasoasi, pärjäät todella hyvin ja olet elinvoimainen. Ekolokerossasi on myös harvinaisen vähän kilpailua, mikä antaa sinulle täydellisen mahdollisuuden puuhastella matojuttujasi ihan omassa rauhassa. Voitkin nauttia stressittömästä elämästä ja keskittyä rakkauselämääsi täysin rinnoin ja pussein.

Rapu 21.6.–22.7.

Leijona 23.7.–22.8.

Vuoden aikana sisälläsi taistelee vahvasti kaksi voimaa, joista yksi on armoton kreisibailaaja ja toinen tunnollinen opiskelija. Tunnet olosi epämiellyttäväksi näiden kahden tulen välissä, joten sinun tulee valita toinen näistä elämäntavoista. Joko kuuntelet professoria virkeänä tyhjässä kahdeksan aamun luentosalissa, tai sitten vapauttelet estoitta vatsahappojasi Happobileissä (katso takakansi). Valitset sitten kumman tahansa, tulee se silti olemaan parempi vaihtoehto kuin ristitulessa eläminen.

Rakkauselämäsi hermosolut saavat myös useita signaaleja monesta eri suunnasta. Tässä tapauksessa nopeiden päätöksien teko ei ole kuitenkaan tarpeen tai hyväksi.

Neitsyt 23.8.–22.9.

Vuonna 2018 ruokavaliosi tulee sisältämään paljon hiilihydraatteja, mikä lisää nesteiden määrää kehossasi. Planeettojen painovoima vetää ruumiinnesteitämme, joten sinä koet painovoiman vaikutukset muita vahvemmin.

Tämä näkyy sinussa vahvoina tuntemuksina valtavista ilonpurkahduksista apokalyptisen murskaavaan murheellisuuteen. Voit halutessasi yrittää tasapainottaa mielesi vuoristoratamaisuutta nauttimalla diureetteja: näistä etenkin usean tunnin muhinut kertsikahvi antaa sinulle ratkaisun avaimet saavuttaaksesi mielesi zen-ti-

Helmikuu 2018

Vaaka 23.9.–22.10.

Olet ekosysteemisi sinisimpukka, jonka asema avainlajina on kiistaton. Tarjoat usealle muulle eliölajille ravintoa vakaan taloutesi johdosta ja olet muutenkin niin merkittävä kivijalka ekosysteemissäsi, että ilman sinua koko eliöyhteisö ympärilläsi romahtaisi. Vuonna 2018 kuun saapuminen tähtineliösi sisälle aiheuttaa kuitenkin laajaa vuorovesi-ilmiötä, mikä muuttaa dramaattisesti elinympäristöäsi. Tämä luo sinulle suuria selviytymisvaikeuksia ja yht’äkkiä sinä oletkin riippuvainen lähellä olevista eliöistä. Joudut raottamaan kovaa suojakuortasi ja vuoden aikana opitkin, että myös sinulla on oikeus pyytää ja saada apua muilta.

Skorpioni 23.10.–21.11.

Ongelmasi ovat jo pitkään olleet ketjumaisessa primäärirakenteessa, mutta vuonna 2018 ne alkavat muodostamaan vahvoja kemiallisia sidoksia keskenään, mikä johtaa kammottavaan toiminnallisesti aktiiviseen tertiäärirakenteeseen. Tämä ultimaattisen ahdistuksen proteiini katabolisoi elämänlaatuasi tehokkaasti vuoden edetessä. Saturnuksen lähettämät signaalit pyrkivät kuitenkin auttamaan sinua löytämään pepsiinin tämän monsterin tuhoamiseen. Tuletkin löytämään kyseisen pepsiinin erään jousimiehen avulla, mikä johtaa ongelmiesi ratkeamiseen kaikilla elämäsi osa-alueilla. Kyseinen jousimies tulee muutenkin olemaan tulevaisuudessa merkittävässä osassa elämääsi.

Horoskooppi

Jupiterin läheinen sijaitseminen tähtikuviostasi muuttaa suolistosi bakteerikantaa. Tästä aiheutuu epämielyttäviä tuntemuksia kehoosi, jotka samalla heijastuvat yleiseen jaksamiseesi ja töiden tekemiseen. Sinun onkin vaikea edetä urapolullasi haluamaasi suuntaan. Bakteerikannan muutos kuitenkin aiheuttaa positiivisia muutoksia rakkauselämääsi, joka tuottaa Gibbsin vapaan energian kaavalla ainoastaan vahvasti negatiivisia arvoja. Kaikki tapahtuu siis kuin itsestään! Joudut kiperän valinnan eteen päättäessäsi, kulutatko rahojasi suoliston parantaviin maitohappobakteerivalmisteisiin: haluatko olla rakastettu vätys vai yksinäinen menestyjä?

lan. Toinen validi vaihtoehto on viini ja apua täydellisen viinin valitsemiseen antaa Symbiontin oma viinipalsta (ss. 24–25).

Jousihenkilö 22.11.–21.12.

Tämän vuoden mullistavin tapahtuma tulee olemaan sinulle Ahvenanmaan linturalli (katso s. 4). Koko reissu tulee sinun osaltasi menemään aivan päälaelleen, koska sen sijaan, että sinä bongaisit lintuja, eräs ukkometso bongaakin sinut! Kyseinen sulkien pörhistelijä lennättää sinut siivillänsä mitä unohtumattomampiin seikkailuihin. Kaikista hienoimmiksi hetkiksi koet silti yön pikkutuntien syvälliset keskustelut hänen kanssaan, jolloin usein uppoudutkin täysin hänen nakuttavan ääntelynsä valtaan. Tienne kuitenkin erkanevat yllättäen, mutta tulet silti muistelemaan häntä kaipuulla koko loppuelämäsi.

37

Repäisyt

Koonnut: Rasmus Huotari – Kuvitus: Alexandra Zakharova

Kilpisjärvellä kuultua *Kilpparibussi höyryää Lahdessa* ”Täällä bussissa on höyrysauna.” ”Oispa saunakaljaa!”

”Olispa maamiina.” ”Mitä sä sillä tekisit?” ”Kävelisin siihen.” ”Sitten ainakaan ei jalkoja paleltais.”

Arttu K. ja Eero L. bussissa 12 km Kilpisjärven asemalta ”Alma, pitääks sua lyödä?”

Kaisa O. Alma S.:lle, joka on saanut hepulin mehukanisterin kanssa ”Nyt mä näytän munaa kaikille!”

Kilpisjärven ”Nipsu” sitsijatkoilla

”But this is my home now!”

Milla T. Vaajakosken ABC:llä Kilpparibussin hajottua Lahteen ”Haittaako jos mä vähän heiluttelen lakanoita sun sängyssä?”

Ari K. Kimmo P.:lle ”Täähän on paratiisi, kalja kylmenee juodessa.” ”No mut ku kattoo niiden munia, ne on vaan kännykät.

Ei ne oo munamiehiä.” ”Ei oo oikeesti Helsingissä mitään hyvää. Paitsi kenttäkurssit!”

Lassi V. ”Syötävää ois ollut, muttei nähtävää.”

Arttu K. Norjan valaista ”Mikä peli siellä on menossa?” ”Jääkiekko sp.”

”

Älä puhu mulle kasveista, joku luulee et oon kiinnostunut

niistä.”

Valkotakki saapasjalalle

Rasmus H. et al.

”Ripulista bensaa!”

Lassi V. (konteksti tuntematon) ”Tääl on käynyt jo siivooja.” (kaataa kaljan pöydälle) Ari K.

38

”

Tuliko siihen vanukkaaseen sian siemeniä?”

Sara J.

Symbiontti 1/ 2018

Kertsillä (ja muualla) repäistään ”Pitäiskö vaan luovuttaa tän yksilönkehityksen kanssa?

Ei tästä tuu lasta eikä paskaa. Ei varsinkaan tota ensimmäistä.”

Anni K. ”Tinja, joskus pitää vaan osata päästää irti.”

Mikko A. taittokoulutuksessa

”

”

Aika

kurssi-

mututuntumalla ja

nää

tenttiarvioinnit

lopulta menee. No, ehkä mututuntuma ei oo oikee sana siihen. Tai kyl se oikeestaan on.”

Pexu

Haloo!”

Moi, sä soitit.” ”Joo. Ja sä vastasit.”

”Älä ny valita vaa mee sinne koloon.”

Joona M. ja Joona P. yrittävät kommunikoida.

Lydia S. ”Mulla on kaks humalaista huolehdittavaa ja vaan yks toimiva käsi.”

Nea A. tuskailee Baarikärpäsessä ”Kun fuksit on ekaa kertaa labrassa niin kaikessa kestää tosi kauan.” ”Joo, silloin ne ei oikein tiedä mihin reikään mikäkin pitäisi työntää.” ”Niin, sellasia ne ekat kerrat yleensä on.”

Anni K. ja Rasmus H. assareina

”Kirjan pääteemana on, että tärkeimpiä asioita ei voi nähdä.” ”Eli... mikrobiologiaa!”

Joni O. selittää Lauri P.:lle Pikkuprinssiä ”Kyl mäki osaan ihan hyvin luistella: pysyn pystyssä ja osaan snorklaa!”

Jani L.

”

Kuka saa hiivan?” (viittaa innoissaan)

”Ulkona on kylmä” ”Juo alkoholia, se lämmittää” ”Totta, sit loppuillastä en oo enää kylmänä vaan…”

Anni K. et al.

Viivi H. ”Vauvoja saa aina uusia, mut liito-oravii ei.”

Tiia S. kertoo prioriteeteistä

Helmikuu 2018

39

HAPPOBILEET VOL. 9 The Unknown Planet Käärmeenpesä 16.3.2018

Lipunmyynti tulossa