Voimanostaja nro. 2/2012

vn_2_2012_s03-51.indd 1

13.4.2012 9.34

Suomen Voimanostoliiton

TIEDOTE Suomen Voimanostoliitto järjestää vuonna 2012 jäsenseuroille kilpailun uusien lisenssinostajien tuomiseksi lajin pariin. Kilpailua tukevat Voimapuoti, Metal ja Fillari Center, ja parhaat jäsenseurat palkitaan edellä mainittujen yritysten lahjakorteilla. Kilpailun tarkoitus on kannustaa jäsenseuroja aktiiviseen työhön uusien lisenssinostajien hankkimiseksi lajimme pariin.

Palkintoina jaetaan 1.000 euron arvosta lahjakortteja seuraavasti: 1. 400 € 2. 250 €

3. 150 € 4. 100 € 5. 100 €

Kilpailun tarkemmat säännöt ja palkintojenjakoperusteet julkaistaan liiton nettisivuilla. Kysymykset nostajahankintakilpailua koskien voi esittää Antti Avanteelle, antti.avanne@gmail.com, puh. 050 3477 929.

vn_2_2012_s03-51.indd 2

13.4.2012 9.34

HIENOA! Ensimmäistä kertaa kun kuulin, että Suomen voimanostoliitto aikoo järjestää viralliset RAW-voimanoston Suomen mestaruuskilpailut, ajattelin ”tämäpä hienoa, voi tulla paljon osallistujia”. Mutta enpä olisi kuuna päivänä uskonut, että osallistujia tulisi yli 200! HIENOA! Lajin tuominen helpommin lähestyttäväksi tällä tavalla on hienoa, ja toivottavasti tätä kautta saadaan paljon uusia lisenssinostajia ja uusia seuroja paikkakunnille missä niitä ei vielä ole. Saadaan harrastusta nuorten pariin – ilman kalliita varusteita ja kikkailua niiden kanssa. Toivottavasti tämä ei vain ole yhden vuoden tähdenlento, vaan trendi jäisi pysyväksi. HIENOA! Voimanostoa MTV3 kanavalla? Enpä olisi tätäkään uskonut näkeväni. Korkojen Kera –ohjelmassa tätä hienoa lajiamme kuitenkin oli. Viime lehdessä oli aiheesta myös hieno kertomusraportti. Muutenkin näkyvyys on viime aikoina ollut hyvää. SM-kisat tuli MTV3 Max kanavalta ja Raija Jurkko vieraili Ylen puolella. Ylellä lajiemme näkyvyys sai vielä jatkoa, kun Messukeskuksesta tuli lähetys Urheilukatu 2 -ohjelmassa mielenkiintoisesta näkökulmasta tarkasteltuna. HIENOA!

Pääkirjoitus

kisan onnistumisen eteen ja kisat on saatu vietyä hienosti läpi. Ja mikä hienointa paikalle on saatu katsojia jotka eivät aikaisemmin ole välttämättä edes kuulleet koko voimanostosta. HIENOA! Tätä kirjoittaessa suurin osa kevään SM-kisoista on kisattu ja monia uusia Suomen mestareita on saatu ja SE-tuloksia nähty. Hienoa. Kevät näyttäytyy päivisin ja pakosta tulee tunne, ettei kesä ole enää kaukana. Haluan toivottaa kaikille lukijoille ja voimanoston parissa toimiville mukavaa kesän odotusta ja hetken hengähdystaukoa SM-kisoista! Sekä erityismaininta kaikille lajin parissa toimiville talkoolaisille ja puuhamiehille/naisille jotka jaksatte vuodesta toiseen tuoda panoksenne kisojen ja tapahtumien järjestelyihin. Tekemänne työ on: HIENOA! Heikki Virtanen päätoimittaja

Muutenkin tuntuu, että lajimme ottaa koko ajan suurempia askelia kohti suurempaa tietoisuutta. Pikkuhiljaa pääsemme pois kellarista. Kisoja, niin kansallisia kuin SM-tason on usein järjestetty pienissä paikoissa, kouluissa yms. Nyt kuitenkin viime vuosina lajia on tuotu enemmän kansan pariin, kauppakeskuksiin, juna-aseman yhteyteen ja nyt viimeisimpänä Messukeskukseen Helsinkiin. Kaikkia ei tietenkään tämänkaltaiset isot paikat, jossa on paljon ihmisiä ja olosuhteet ei aina parhaat mahdolliset, miellytä, mutta luulenpa, että ko. paikoissa kisajärjestäjä on kuitenkin tehnyt parhaansa

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 3

3

13.4.2012 9.34

VOIMANOSTON VIIHTEELLISYYS ”Kisoissa oli suuren urheilujuhlan tuntua”, summasi juryn Margetta Salminen. ”En ole ennen kokenut vastaavaa!”, kiitteli tuomaroinut Eero Ahlroth. ”Hyvin järkätyt yleisöskabat”, katsomossa viihtynyt voimanostaja Ville Makkonen kirjoitti foorumilla. Superin huima kamppailu voitosta kruunasi jännittävät penkkipunnerruksen SMkilpailut yleisömeren äärellä. Kisa GoExpo-messuilla toi mieleen ajatuksen urheiluviihteestä, josta nostajat, huoltajat, toimihenkilöt ja katsojat nauttivat täysin rinnoin.

Viihdearvo on huippu-urheilun paras puoli, kertoo Jyväskylän yliopiston urheilututkimuksen tulos muutaman vuoden takaa. Se pistää kysymään onko juuri GoExpon kaltainen kisa voimanostoviihdettä parhaimmillaan. Pelkästään nostajiin ja yleisöön vilkaisu suuressa ja äänekkäässä messukeskuksessa kertoi siitä, että ihmiset viihtyivät parhaiden penkkipunnertajiemme kamppaillessa maksimirautojen parissa.

Voimanoston ja penkkipunnerruksen parhaaksi anniksi voidaan urheilututkimusta mukaillen pitää sen viihteellisyyttä. Hyvä viihde riippuu tietysti katsojasta, mutta noin yleisesti siihen liitetään sellaisia seikkoja kuin elämyksellisyys, hauskuus, jännittävyys ja dramatiikka. Suuria positiivisia tunteita nostattaa kilpaurheilussa jännitys siitä kuka voittaa.

Mikä tahansa kisa ei nostata jännitystä kattoon. Yksi tekijä SM-penkkikisassa oli voitosta kampailevien urheilijoiden tasaisuus, joka teki kilpailusta viihdyttävän. Katsoja ei päässyt tylsistymään, onhan penkkikisa nopeasti kisattu. Myös kisarautojen nouseminen uusille ennätyslukemien tasolle on tae siitä, että ennennäkemätön ravistaa yhteen tilaan pakkautuneita. Tämän vahvistaa niin

4

Salmisen tuntemus: ”Kisan päättivät historiallisen huikea taistelu suomenmestaruudesta ennätysnostoin”, kuin kisajännityksessä vahvasti elänyt Ahlroth: ”Oli huikea tunne olla päätuomarina suurten miesten ennätysmurskajaisissa.”. Nämä lausahdukset kertovat siitä, kuinka suuret tunteet voivat nousta lajiyhteisössämme pintaan, kun kaikki osuu kohdalleen.

Hyvä viihde on yleensä suosittua, mutta suosio ei välttämättä kerro aina viihteen laadusta. Hyvä viihde ei nimittäin ole sama asia kuin tapahtuman tai asian mielenkiintoisuus. Suomalaiset ovat osoittaneet, että myös toisenlainen viihde myy mallia ”roomalaiset peijaiset”. Jos viihdettä mitataan pelkästään myyntilukujen tai kohun perusteella, niin päädymme pian viihdemaailmaan, jossa skandaalit ja keltaisen lehdistön juorukulttuurin tapainen viihde nousevat urheiluviestinnän keskiöön. Sellaista tuskin Voimanostoliitto tai sen jäsenet haluavat, esimerkiksi kisalavojen takaa, esitellä julkisuudessa. Voimanoston viihteellisyys on parhaimmillaan itse kilpailutilanteessa.

Dramatiikka voi olla kaikessa negatiivisuudessaankin osa hyvää voimanostoviihdettä.

Penkkipaidan rikkoutuminen, rautojen kolahtaminen turvarautoihin, kun paita vaarallisesti ”vippaa” tai nostaja loukkaantuu ja raudat kolahtavat salamannopeasti turvarautoihin, voi olla draamaa parhaimmillaan.

Epäonnistuminen, pettyminen ja itku, nekin ovat suuria tunteita, jotka kuuluvat urheiluun.

Sihteerin pääkirjoitus

kä on tavoittelemisen arvoista. Suurin osa ihmisistä pitääkin kaupallisuutta viihteellisyyden negatiivisena puolena. Jo se kertoo meille siitä, että voimanostourheilun suuria hyveitä ei kannata menettää kaupallisuuden ja viihteellisyyden areenoille.

Superin SM-penkkikamppailu on siinäkin mielessä hyvä esimerkki voimanostoviihteestä parhaimmillaan, että hopealle jäänyt Kenneth Sandvik osoitti suuren urheilijan sydämen lämpimästi onnittelemalla voittajaksi palannutta Fredrik Smulteria. Pienet, mutta sydämeltään suuret eleet saivat meidät tyytyväisenä hymyilemään onnesta.

Jännittävän kisan voitto ja tappio kertoivat jostain suuremmasta urheilujuhlaviihteestä, joka jäi positiivisena kamppailuna katsojien mieliin. Viihteellisyyden lisäksi huippu-urheilun parhaiksi puoliksi on nimetty sen tarjoamat esikuvat. Sellaiseksi kelpaa myös tämä kisan hävinnyt Sandvik. Hän on osa urheilun hyvää kertomusta, jonka avainsanoja ovat kautta urheiluhistorian olleet kunnioitus, reippaus, rehtiys ja ryhdikkyys, mikseipä myös edelleen ilo, raittius ja valo. Tämä yksittäisen SM-kisan esimerkki kertoo siitä herkusta ja urheilujuhlasta, jossa positiiviset arvot toivat kaikessa kilpailullisuudessaan ja viihteellisyydessään voiton kaikkien sydämiin.

Tällä ajatuspolulla sanoisinkin, että voimanoston pitää olla viihdyttävää, mutta ei läpeensä viihteellistä.

Jari Rantapelkonen sihteeri@suomenvoimanostoliitto.fi

Mutta kuinka paljon sellaisilla kannattaa revitellä? Se on kysymys, joka koskettaa voimanostoviihteellisyyden rajoja. Kaikki draama ei ole hyvää viihdettä. TosiTV:n kaltaisessa viihteessä häpeästä – koskipa se suhdekohuja, alkoholin käyttöä tai erilaisia mokia – tehdään hyve. Samalla julkisuudessa aletaan kohista. Se edistää myyntiä. Itse kilpailemisen ydin alkaa hämärtyä. Katsojaluvut, sattuipa kohu sitten kisalavalla, takahuoneessa, matkalla, televisiossa tai netissä, eivät siten kerro välttämättä siitä mi-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 4

13.4.2012 9.34

Tässä lehdessä: SISÄLLYSLUETTELO: 3 Pääkirjoitus - HIENOA! 4 Sihteerin pääkirjoitus -Voimanoston viihteellisyys

MEDIAHINNAT v. 2012 Alv 0 % (julkaisija ei peri arvonlisäveroa) MUSTAVALKOINEN Koko Hinta

Vuosisopimus 5 nroa + web-logo

1/1 sivu (A4) 210 € 1/2 sivua 120 € 1/4 sivua 100 € 1/8 sivua 80 €

900 € 500 € 450 €

4-VÄRI Vuosisopimus Koko Hinta 5 nroa + web-logo 1/1 sivu (A4) Kansiarkilla* 500 € 1.500 € Muilla sivuilla 350 € 1.300 € * = sivu 2 / takakansi / takakannen sisäpuoli

KILPAILUILMOITUKSET(*

6 Voimanoston avoimet SM-kisat, Ylitornio 13 Nuori urheilija tutkimus 14 Kova kuin kallio - henkilökuva Olavi Kalliosta

1/1 s. mv 150 € 1/2 s. mv 100 € 1/4 s. mv 70 € 1/8 s. mv 60 € Rivi-ilmoitus Tapahtumakalenterissa 50 €

16 Nuorten- ja veteraanien penkkipunnerruksen SM-2012

*) Nämä hinnat vain SVNL:n jäsenseuroille voimanosto- ja penkkikisoista.

26 Voimanostovuosi 1982

23 ADT tiedottaa 24 Tutkimustietoa dopingrikoksista 25 Tauno Tikkalahti - henkilökuva

28 Muistelmia "ammoisilta ajoilta" - Raimo Perälahti 32 Pärnussa punnerrettiin tosissaan 34 Jussin penkkarit

KILPAILULUPAMAKSU 50 €

sisältää lyhyet perustiedot rivi-ilmoituksena Voimanostaja-lehden ja SVNL:n internet-sivujen Tapahtumakalenterissa.

36 Veteraanien voimanoston SM-2012, Kuusamo 42 Power Rumors 43 Tangon taikaa -pakina 44 Liitto tiedottaa

SVNL pidättää oikeuden käyttää saamaansa, julkaistavaksi tarkoitettua aineistoa kaikissa medioissa korvauksetta ja ilman eri sopimusta.

VOIMANOSTAJA-lehti 36. vuosikerta, 5 numeroa vuodessa Julkaisija Suomen Voimanostoliitto ry (SVNL) Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/Secretary Jari Rantapelkonen Risumäentie 24 11910 Riihimäki FINLAND puh: +358-(0)50 434 2222 E-mail: sihteeri@suomenvoimanostoliitto.fi Internet: www.suomenvoimanostoliitto.fi Pankkiyhteys 568000-20231532 Yleistili, 568000-20231540 Lisenssitili, 568000-20231557 VN-lehden tili Päätoimittaja Voimanostaja nro. 2/2012 va. päätoimittaja Heikki Virtanen Nro. 3/2012 va. päätoimittaja Anni Vuohijoki Juttuaineistot lähetetään päätoimittajalle 18.5.2012 mennessä Email: anni.vuohijoki@tut.fi

46 Tapahtumakalenteri

Tilaukset kirjallisena liiton sihteerille Lehden ulkoasu Antti Savolainen Jokihaantie 1 D 10 01800 Klaukkala Puh. 040 180 2300 Email: antti.savolainen@limeon.fi Tilaushinta 30 euroa/vuosi (5 numeroa) kotimaahan, 50 euroa ulkomaille.

Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu ilman eri uudistusta ellei tilaaja irtisano tilaustaan. Irtonumero 7 euroa.

Tämän lehden avustajat Tero Hyttinen Heikki Orasmaa Juho Kangasniemi Tapio Hepokangas Petteri Keränen Aulis Saarela LVK TEAM Timo Heiskanen Kalevi Sorsa Tangon taikaa

Kannessa:

Osoitteenmuutokset kirjallisena liiton sihteerille

Timo Palonen veteraanien penkkipunnerruksen SM-kilpailuissa Tampereella. Pienemmässä kuvassa Arvo Tölli pukemassa penkkipaitaa innovatiivisine apuvälineineen samoissa kilpailuissa.

Ilmoitusmyynti Liiton sihteeri

Kuvat: Jari Rantapelkonen

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 5

5

13.4.2012 9.34

Voimanoston SM-2012 Ylitornio

VOIMANOSTON AVOIMET

SM-KISAT Ylitorniolla 11. – 12.2.2012 Petteri Keränen levitoi.

Johanna Kankus ja kyykyn SE.

Aavasaksan Kisa isännöi 11. – 12.2.2012 avoimen luokan SM-kilpailuja Ylitornion kuntotalolla. Kyseessä olivat Kisan järjestämänä kuudennet SM-tasoiset mittelöt sitten vuoden 1996 tuolla monelle maajoukkuenostajallekin tutulla areenalla. Kansainvälisiä mestaruuskilpailuja Ylitorniolla on nähty 1998 miesten PM-kilpailut, 2005 Naisten MM-kilpailut, 2008 naisten ja miesten PM-kilpailut sekä 2009 miesten ja naisten EM-kilpailut.

TEKSTI TERO HYTTINEN, KUVAT JARI RANTAPELKONEN Kilpailujärjestäjä ei siis ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joten tälläkin kertaa vuosien saatossa rutinoitunut koneisto tuotti SMkilpailuiden arvoisen tapahtuman, joka myös televisioitiin huipputekniikalla niin Internettiin suorana lähetyksenä hidastuksineen kuin myös televisioon. Tunnin mittainen jälkilähetys nähtiin MTV3 Max –kanavalla 3.3. ja 4.3. tulleina lähetyksinä. Luotettavana kumppanina oli Sotkamolainen Videpe Oy, joka on tuottanut aiemmin 2009 EM-kilpailuista koosteen ja viime vuoden SVNL:n 40-vuotisjuhlakilpailuidenkin koosteen.

Nostajien vähäisyys ei ollut tulostasosta pois Sinänsä nostajien vähäisyys ei ollut pois tämänkään vuoden SM-kilpailuiden tasosta ja

6

monessa sarjassa tarjottiin huikeita taisteluita paitsi keskinäisestä paremmuudesta sekä maajoukkuepaikoista. Tämä näkyi siinä, että varsin monessa tapauksessa nostajat eivät tavoitelleetkaan tarjolla ollutta Suomen mestaruutta vaan tyytyivät taktisista syistä himmeämpään hopeamitaliin, mikä sekin varmisti maajoukkuepaikan sekä vuoden aikana käytävät kansainväliset arvokilpailut EM- ja MM-tasolla.

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kilpailut järjestettiin yksinä kilpailuina molempina kisapäivinä. Lauantaina lavalla olivat miehet 66 – 83 kg ja naiset. Sunnuntaina raskaita rautoja liikuttelivat 93 – 120+ kg:n sarjoissa.

Heti kilpailujen ilmoittautumisajan päätyttyä Voimanostoliiton Foorumilla syyksi nostajien vähäisyyteen epäiltiin kilpailujen liian pohjoista sijaintia ja sitä kautta matkojen kalleutta. Todel-

liseksi syyksi näyttää kuitenkin tulleen nostajien innostuminen raakavoimanostoon ilman tukevia varusteita.

Lauantaina kilpailivat kevyemmät miehet ja naiset Lauantaina 11.2. lavalle tulivat ensimmäisessä ryhmässä sarjojen 66 – 83 kg miehet. Sarjassa 66 kg Suomen mestaruuden vei suvereenisti Kuopion Painonnostajien Arto Kettunen, joka kasasi 635,0 kg:n yhteistuloksen, mikä sisälsi sekä avoimen että M23:n SE:t jalkakyykyssä 250,0 kg ja yhteistuloksessa. Hopeaa sarjassa vei Kokkolan Jymyn Joakim Talus 570 kilolla ja pronssia Kuusamon Erä-Veikkojen Asko Keränen 550,0 kilolla.

Sarjassa 74 kg käytiin tiukka kamppailu Keu-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 6

13.4.2012 9.34

Arto Kettunen ja kyykyn SE.

ruun Power Unitin Sami Niemisen ja Kuusamon EräVeikkojen Petteri Keräsen kesken. Jalkakyykyssä Keränen otti uuden SE:n 288 kg Niemisen 270 kg vastaan. Penkissä Nieminen kavensi eroa 185 kilollaan Keräsen saadessa onnistumaan ainoastaan 177,5 kg nostonsa toisella yrittämällä. Maastanostossa Keränen oli kultamitalissa kiinni kolmannella onnistuneella nostollaan 290 kilosta. Nieminen osoitti venymiskykyään onnistumalla kolmannella nostollaan 302,5 kg:sta, mikä on sarjan uusi SE. Mestaruuden arvoa nostaa se, että toisella yrittämällä Nieminen epäonnistui 300 kg:n tasaraudan vedossa.

Sarjassa 83 kg Kokkolan Jymyn Olli Rantala vei mestaruuden 750 kg:n tuloksella ennen Pajarin Puntin Antti Liimataista (730 kg) ja Helsingin Poliisi-Voimailijoiden Jari Nurmea (702,5 kg).

Jurkko paras naisnostaja Naisissa Raija Jurkko otti omansa eli Suomen mestaruuden ja kilpailujen parhaan naisnostajan tittelin kesyttämällä sarjaan 47 kg kohtuu mukavat raudat 420 kiloa. Jalkakyykyn toisella yrittämällä tuli 170 kg, penkkipunnerruksen ensimmäisellä yrityksellä 90 kg ja maastanostossa toisella yrittämällä 160,0 kg. Sen sijaan SE raudat 163 kiloa painoivat vielä hiukan liikaa.

Raijan nostoja nähtiin pariviikkoa myöhemmin myös Arto Nybergin tv-ohjelmassa, missä Raija esiintyi aina niin tyylikkäästi paitsi omasta myös lajimme puolesta.

Sarjassa 52 kg käytiin armotonta taktikointia. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa nosti Pyhäjoen Pauhun Sanna Apuli tuloksellaan 407,5 kg (160,0/85,0/162,5). Team Nordic Thunderin Mervi Sirkiä tyytyi hopeaan samoilla kiloilla kehonpainol-

Jurkot TV-kameran tähtäimessä.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 7

7

13.4.2012 9.34

Voimanoston SM-2012 Ylitornio

Sami Nieminen tuulettaa onnistunutta 302,5 kg vetoa.

taan Apulia raskaampana. Myös pronssimitali irtosi tuolla 407,5 kilon yhteistuloksella Ålands Kraftsportin Marcela Sandvikille, joka oli mitalikolmikosta painavin. Sekä Mervi että Marcela olivat vaikeuksissa jalkakyykyssään, missä hyväksyttävä tulos tuli molemmille vasta kolmannella nostolla. Sirkiä teki sarjaan penkkipunnerruksen uuden SE:n N40 ikäluokkaan.

Sarjaa 57 kg emännöi eleettömän tyylikkäästi Kuopion Painonnostajien Mervi Rantamäki tuloksellaan 482,5 kg (185,0/117,5/180,0). Saman seuran Maria Linberg otti hopeaa 435 kilolla ja pronssia Sotkamon Visan Helena Kvist 400,0 kilolla. Kvist esitti myös kilpailujen ehdottomasti parhaat tuuletukset onnistuneiden nostojensa päätteeksi.

Sarjassa 63 kiloa mestaruuden vei sarjan ainoana osanottajana MY-Powerin Annastiina Rajaniemi tuloksellaan 337,5 kg (112,5/90,0/135,0). Sarjaa ylempänä 74 kiloisissa mestaruuden vei Tapanilan Erän Johanna Kankus tuloksella 552,5 kg (222,5/137,5/192,5). Hopealle sarjassa tuli Sotkamon Visan Minna Piirainen 365,0 kilon yhteistuloksella. Kankuksen jalkakyykkytulos 222,5 kiloa oli myös uusi Suomen ja Pohjoismaiden ennätys.

Sarjassa 84 kg mestaruuden vei RKV-86:n Hanna-Mari Maaninen ennen JP 2000:n Joanna Linnaa. Hanna-Mari kasasi 425,0 kilon yhteistuloksen (160,0/140,0/125,0) Joannan 410 kiloa vastaan.

Sunnuntaina penkki oli hakusessa Seppo Sohlman huoltamassa Sanna Apulia.

8

Sunnuntaina penkkipunnerrustulos oli hakusessa useammalla miehellä yhden toisensa jälkeen epäonnistuessa

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 8

13.4.2012 9.34

sarjan 93 kg koitoksessa. Ainoana penkkipunnerruksesta suoriutui sarjan Suomen mestariksi Oulun Power Teamin Mikko Ronkainen, joka aloitti jalkakyykyn jo mainiosti uudella SE-tuloksella 337,5 kilolla. Penkiltä nousi 210 kiloa ja maasta 300 kg, mikä tuotti yhteistuloksen 847,5 kg, mikä on myös sarjan uusi SE. Sarjassa 105 kg Ronkaisen seurakaveri Tomi Muhonen kesytti 877,5 kg:n raudat (355,0/220,0/302,5), mikä oikeutti sarjan suvereeniin mestaruuteen. Hopealle nosti kilpailujen runsaslukuisimmassa sarjassa Kokkolan Jymyn Jussi Kangasvieri 837,5 kilon tuloksella ja pronssin vei Team Nordic Thunderin Marko Salovaara 835,0 kg tuloksella.

Sarjassa 120 kg nähtiin komea 1000,0 kg:n Suomen mestaruustulos ÅKK:n Ove Lehdon nostamana. Lehdon yhteistulos on uusi M40 ikäluokan SE ja PE. Myös hänen jalkakyykky 355,0 kg ja penkkipunnerrus 300,0 ovat uusia M40 ikäluokan Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksiä samoin kuin maastanosto 345,0 kg.

Hopealle nosti OPT:n Raimo Lumijärvi yhteistuloksella 887,5 kg (335,0/235,0/317,5). Sekä Lumijärven yhteistulos, jalkakyykky että maastanosto ovat uusia Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksiä. Sunnuntain yksi ennakkosuosikki Tapanilan Erän Sami Pullinen tuli myös ulosliputetuksi penkkipunnerruksen epäonnistuttua.

Superissa Kenneth Sandvik nosti kilpailujen parhaaksi miesnostajaksi Suomen mestaruuden ohella. Kenta kasasi komean 1050 kilon yhteistuloksen aloittamalla 400,0 kg:n jalkakyykyllä ja jatkoi 330 kg:n penkkipunnerruksella sekä päätti kilpailunsa komeasti 320,0 kg:n maastanostolla. Hopealle nosti kilpailuuraansa jäähdyttelevä Tuusniemen Rajun Jari ”Simson” Martikainen, joka teki 1005,0 kg:n yhteistuloksen, minkä varmisti komeasti 365 kg:n uusi Suomen ja Pohjoismaiden ennätys maastanostossa. Jalkakyykyssä Martikainen kesytti 390,0 kiloa ja penkkipunnerruksessa 250,0 kiloa. Pronssille nosti Juankosken Punnerruksen Janne Huusko 850,0 kg:n yhteistuloksella.

Jari Niskanen muistuttaa vedon yksityiskohdista kisan aikana.

Sarjassa 52 kg kaikki nostivat saman tuloksen.

Varustekisat kriisissä Jo nuorten SM-kilpailuista samoin kuin nuorten ja veteraanien penkkipunnerruksen SMkilpailuista oli nähtävissä, että varustenostaminen on tullut jonkinmoisen kriisin eteen.

Nyt aallonpohja tuli vastaan, kun kilpailuihin ilmoittautui vain 15 nais- ja 30 miesnostajaa. Luku on kaikkien aikojen alhaisin. Onneksi nostajat eivät ole hylkäämässä voimanos-

Maaninen huoltajien välissä.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 9

9

13.4.2012 9.35

Voimanoston SM-2012 Ylitornio Kalevi Sorsa jakamassa sarjan 83 kg mitaleja.

tourheilua. Tämä on selvästi nähtävissä nimenomaan RAW-nostajien SM-kilpailujen ennennäkemättömässä suosiossa. Kankaanpäähän kokoontuu maaliskuun lopulla lähes 300 nostajaa eri ikäluokkien RAW SM-kisoihin.

Mielenkiintoista on nähdä lajin kehitys muutaman lähivuoden aikana. Ainakin kirjoittajan mielestä kehitys ei ole väärä. Nostajat eivät tee tässäkään vääriä valintoja siirtyessään kilpailemaan RAW-kisoihin, missä varustekilpailu ei

ole ratkaisevassa osassa. Arvoitus on, missä vaiheessa kansainvälisessä lajiliitossa herätään mukaan tähän voimanoston ”Arabikevääseen”.

Kari Kurkon tallin nostajat saavat ohjeita.

10

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 10

13.4.2012 9.35

Toimittaja Jaarli Pirkkiö on uutisoinut voimanostosta Lapista jo vuosikymmeniä.

Mikko Ronkainen vei ysikolmosen mestaruuden.

Ove lehto vei kokemuksella sarjan 120 kg mestaruuden.

Tomi Muhonen voitti sarjan 105 kg.

Lämmittelyssä riitti hulinaa.

Kenneth sandvik nosti kisan kovimmat penkkiraudat.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 11

11

13.4.2012 9.35

Voimanoston SM-2012 Ylitornio 12

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 12

13.4.2012 9.35

NUORI URHEILIJA -TUTKIMUS: 14-15-VUOTIAIDEN HARJOITTELU,

URHEILUPOLUT JA MIKROYMPÄRISTÖ

Nuoriin urheilijoihin kohdistunut monitieteinen tutkimushanke käynnistyi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa vuonna 2010. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli kyselytutkimuksena selvittää seitsemän eri lajin nuorten urheilijoiden kehityspolkuja ja harjoittelua. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 2522 vuonna 1995 syntynyttä lisenssiurheilijaa. Aineistoista tehtiin kaksi erillistä julkaisua, toinen painottuen yksilölajien tuloksiin ja toinen joukkuelajeihin.

Tutkimuksen mukaan yläkouluiässä päälajinsa oli valinnut 95 % joukkueurheilijoista ja 81,5 % yksilölajien urheilijoista. Yksilölajeissa 13-15-vuotiaista taitoluistelijoista vain 11 % ja telinevoi-

mistelijoista 17 % kilpaili päälajinsa lisäksi jossain muussa lajissa. Hiihtäjistä vastaavasti 65 % ja yleisurheilijoista 70 % kilpaili muussakin kuin päälajissaan. Kaikkiaan aineistosta oli havaittavissa lukuisia erilaisia urheilupolkuja sen suhteen milloin lajivalinta oli tehty ja kuinka ohjattua tai omatoimista harjoittelu oli ollut.

14-15-vuotiaat urheilijat harjoittelijat tutkimuksen mukaan keskimäärin 8-10 tuntia ja 6-8 krt. viikossa. Poikkeuksena näihin oli kuitenkin nk. varhaisen erikoistumisen lajit, kuten telinevoimistelu ja taitoluistelu, joissa harjoiteltiin 12,5-16 tuntia ja 8,5-11 kertaa viikossa.

Perheen merkitys nuoren urheilussa oli merkittävä. Noin puolella vanhemmista oli itsellään kilpaurheilutausta, vaikka

heidän roolinsa nuoren harrastamisessa rajoittuikin pääasiassa harjoituksiin kuljettamiseen sekä pelien ja kisojen seuraamiseen. Lähes puolella vastaajista myös sisar harrasti samaa urheilulajia.

Tutkimusraportit ovat luettavissa kokonaisuudessaan KIHUn www-sivujen kautta: www.kihu.fi KIHU on Jyväskylässä sijaitseva huippu-urheilun monitieteinen palveluorganisaatio. Edistämme suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua innovatiivisella, eettisesti vastuullisella ja korkeatasoisella soveltavalla tutkimus-, kehitysja palvelutoiminnalla. Teemme tiivistä yhteistyötä monien huippu-urheilun sidosryhmien sekä suomalaisten valmentajien ja urheilijoiden kanssa.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 13

13

13.4.2012 9.35

Olavi Kallion tuorein SM-mitali tuli helmikuun alussa veteraanien penkkipunnerruksen SM-kisoissa, jossa hän oli myös ikäluokkansa M70 paras.

Kuva: Heikki Orasmaa.

14

TEKSTI HEIKKI ORASMAA

Voimanosto on siitä kiitollinen laji, että sitä voi alkaa harrastaamaan, jopa kilpailumielessä iäkkäänäkin. Nykyään taitaa tulla noviiseja veteraaneja (yli 40v.) enemmän kuin nuoria lajimme pariin kilpailumielessä. Toivottavasti RAWkisojen vahva tuleminen saa myös nuoret liikkeelle jaloon voimanostourheiluun.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 14

13.4.2012 9.35

Hyvinkäällä eläkepäiviään viettävä Olavi Kallio on oiva esimerkki siitä miten iäkkäänäkin voi aktiivisesti harrastaa voimailua ja jopa menestyksekkäästi menestyä kilpailuissa 78 ikävuodesta huolimatta. Kallio on ollut penkkipunnerrusmiehiä koko voimailu-uransa ja on siinä edustanut aina Hyvinkään Voima-Veikkoja (HVV). Ensimmäinen kilpailu SM-tasolla oli 1995 Pietarsaaressa olleet veteraanien penkin SM-kisat, jossa Olavi otti mestaruuden M50 ikäluokassa sarjassa 75 kiloa, punnertaen parhaallaan 130. Se oli siis mitalinaulan ensimmäinen SM-kulta ja nyt siinä naulassa roikkuu 16 kultaista ja yksi hopeinen SM-kisamitali. Kansainvälisistä kisoista on tähän mennessä menestys ollut upea: yksi MM-kulta, neljä MM-hopeaa ja Euroopan paras hän ollut kolme kertaa. Mitalien keräys ei varmaan jää näihin saavutuksiin, sillä tämän veteraanipunnertajan ura jatkuu edelleen. Kaikkien aikojen paras tulos on

167,5 kg tehtynä silloiseen sarjaan 82,5 kiloa. Uusien sarjapainojen aikaan on Olavi sarjassa 83 kiloa tykittänyt parhaallaan 145 kg, joka on M70 ikäluokan SE-tulos.

Olavi on syntynyt 6.5.1933 Salossa, ollen yhdeksän lapsisen perheen kuopus. Sisaruksista on neljä vielä elossa, ollen siis Olavia vanhempia. Vaimonsa Ritvan kanssa he ovat olleet yhtä 58 vuotta ja perheeseen syntyi 1956 Kimmo poika. Heidän asuinpaikkana on ollut aikoinaan Tuusulan Jokela 27 vuotta ja nyt Hyvinkää viimeiset 17 vuotta.

Työelämän ensitunteet Olavi sai kokea jo 13-vuotiaana. Elantonsa oman perheensä eteen Olavi sai toimiessaan 41 vuotta Ventoniemi Oy:n linja-auton kuljettajana, sitä ennen viisi vuotta ajaen rekkaa. Ajot olivat reittiajoa sekä paljon myös tilausajoja ympäri Eurooppaa..

Usein ne myös kohdistuivat itärajan toiselle puolen.

Ajokilometrejä työuran aikana kertyi noin 3 miljoonaa!

Pitkän työuransa jälkeen on Olavi ollut eläkemies 14 vuotta. Nyt aika kuluu kolme kertaa viikossa Hyvinkään perinteitä uhkuvalla Urheilupuiston voimailusalilla, jossa treenipäiviä ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai sekä joskus lauantai, jos testaillaan paidalla nostamista. Treenit alkaa jämptisti kello 09.00 ja perusteellinen harjoitus kestää vähintään kolme tuntia.

Oman veronsa vapaa-ajasta vie mökkeilyelämä Lammin Porraskosken Saunalammen rannalla. Siellä Olavin mielipuuhia on klapienteko ja onpa hän sinne myös tehnyt askeettiset harjoitusvälineet, joilla säännöllinen voimaharjoitus jatkuu. Lisäksi niin siellä kuin kotimaisemissa Hyvinkäällä liikuntaan kuuluu hiihto ja hölkkä. Nämä lajit ovat Olavin veressä, sillä niin paljon menetystä hän on saanut niidenkin parissa.

Hän on elämänsä aikana juossut peräti 26 maratonia! Maratoneja on juostu Budapestissä, Tukholmassa, Berliinissä, Lanzarotella, Helsingissä jne. Paras aika maratonin runsaalla 42 kilometrillä on ollut 3 tuntia 17 minuttia. Helsinki-maratonrataa on tahkottu 14 kertaa ja siinä saa 10 kerran jälkeen maratonneuvoksen arvon ja sen kunniamaininnan Olavi on saanut vastaanottaa. Toinen talvinen arvo on Finlandianeuvos, joka myönnettiin hänelle 15. Finlandia-hiihdon jälkeen, 22 kertaa hän hiihtänyt tämän noin 75 kilometriä pitkän reitin. Kalevan kierros on ollut Olaville kuudesti tuttu kisa, joka on kuuden kestävyysurheilulajin yhteiskilpailu ja siinä lajeina luistelu, hiihto, maraton, soutu, pyöräily ja suunnistus.

Olavin kunnioitettavat saavutukset ovat vaatineet ja vaativat edelleen säännöllisen elämän, vaikka se oli vaikeaa välillä toteuttaa työelämän aikana, etenkin ajokeikalla ulkomailla. Ajomatkojen varustuksiin kuului toki aina verkkarit ja lenkkarit, jotka Olavi otti käyttöön aina, kun vain ajohommilta vähänkin vapaata jäi.

Kunnioitettavia saavutuksia kätkee taakseen tämän hyvinkääläisen Olavi Kallion elämä liikunnan parissa ja se on kannattanut, sillä hän aivan terve ikinuori.

Olavi Kallio keskittymässä ennen nostoa.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 15

15

13.4.2012 9.35

Nuorten ja veteraanien penkki SM-2012 Tampere

Nuorten ja veteraanien

penkkipunnerruksen

SM-kilpailut 2012 TEKSTI JUHO KANGASNIEMI

KUVAT JARI RANTAPELKONEN

Nuorten ja veteraanien penkkipunnerruksen SM-kisat pidettiin tänä vuonna Tampereella, legendaarisessa Nääshallissa, joka sijaitsee Särkänniemen kupeessa syvällä Näsinpuiston alla. Samassa paikassa on käyty muun muassa nyt jo kahdesti voimanoston opiskelijoiden SM-kilpailut. Tämä maanalainen liikuntatila on tällä hetkellä ainoa kaupungin tila, jossa voimanostokisoja saa Tampereella järjestää. Penkkipunnerruskilpailujen suhteen ollaan nimellisesti joustavampia, mutta käytäntö on toinen. Kun haimme näitä nuorten ja veteraanien penkin SM-kisoja Hervannan vapaa-ajantalolle vuoden 2007 malliin, edellemme ajoi sählyottelu, jolle tilaa ei ollut vielä edes varattu. Tapaus masensi. Eikö lajiamme arvosteta täällä?

Mielialan paransi seuramme Tampereen Voimanostajien hieno onnistuminen SM-kisajärjestelyissä jälleen kerran. Kyllä näitä kisoja Nääshallissa kelpaa järjestää!

Tuuletuksen mallia näyttävät vas. Aleksi Vääräniemi, kesk. Timo Palonen ja Markus Ahonen.

Lava oli perinteisesti pystytetty viikonlopun kilpailijoita vastaanottamaan yhteen Nääshallin budosaleista. Voimailusali toimi lämmittelytilana tarjoten hyvin tilaa nostajille ja huoltajille. Osanottajamäärästä johtuen välillä tuli ahdasta ja kuumotti, mutta kaikki selvisivät kunnialla! Lauantaina oli veteraanimiesten aika kiivetä lauteille. Kisan potkaisivat aamukymmeneltä käyntiin luokan M70 nostajat. Alle 74-kiloisten luokan voiton vei suvereenisti Napapiirin Voimailijoiden Arvo Tölli huikealla SE-tuloksella 130 kiloa. Tölli vanhana tekijämiehenä tekaisi myös kolmen hyväksytyn noston sarjan. Toiseksi luokassa nosti Itä-Helsingin Vedon Olli Vento hienolla 90 kilon rutistuksella. Alle 83 kilon sarjassa nähtiin kaksinkamppailu hyvinkääläisen Olavi Kallion ja Tapanilan Niilo Tarvaisen välillä ja alle 105-kiloisissa MY-Powerin Raimo Niemen ja Ahvenanmaan Klas Helenin välillä. ”Kasikolmosen” vei Kallio tuloksella 142,5 kiloa Tarvaisen jäätyä ilman tulosta ja ”satavitosen” mestaruuden otti Niemi 140 kilolla. Sarjassa alle 93 kiloa nosti itseään vastaan legendaarinen Veli Kumpuniemi, hänen tulokseksi jäi 75 kiloa, ja alle 120 kilon sarjas-

16

sa Raimo Sandelin, joka pukkasi ylös onnistuneesti uuden Suomen ennätyslukeman 140 kiloa.

Toisessa ryhmässä nousivat luokan M60 nostajat lavalle. 66-kiloiset vei tiukan kamppailun jälkeen Rauman Ydinvoiman Juha Inkinen kovalla rutistuksella 115 kilosta. Aina iloisen Juhan tuuletuksista aisti lavamieskin riemun mestaruudesta. Alle 74-kiloisissa NoVo:n Antero Kauranen nosteli omaa kisaansa Suomen mestaruuteen. Kauraselle päästiin kirjaamaan 130 kilon tulos. Kasikolmosissa kulki LVK-Teamin Reima Häkkinen suvereenisti omaa polkuaan ja nousi ylivoimaiseksi mestariksi 170 kilon punnerruksellaan. Samaa linjaa jatkoi sarjan alle 93 kiloa mestari Tapanilan Erän Juhani Lindholm 175 kilon tuloksella. Ikäluokan suurimmat raudat tehtaili Virkkalan Tarmoa edustava alle 105-kiloisten mestari Matti Silvander tyylikkäällä 195 kilon suorituksella. Superissa teki kajaanilainen Toivo Kyllönen puhtaan sarjan, jonka päätti 110 kilon punnerrus.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 16

13.4.2012 9.35

Lauantai-iltapäivä alkoi sarjan M50 merkeissä ja sen päättivät komeasti sarjan M40 nostajat. Sarjan M50 aikana itse siirryin hetkellisesti lavamiehen töistä huoltajan saappaisiin, kun lavalle nousi Tampereen Voimanostajista 59-kiloisten Timo Palonen ja 105-kiloisten Juha Ojanen. Palonen otti takuuvarmalla tyylillään nimiinsä uuden Suomen ennätyksen 125,5 kiloa ja Suomen mestaruuden. Ojasella kisa tyssäsi aloituspainoon 170 kiloa, jolla tuli tienatuksi viides sija painoluokassa. Hyvän päivän sattuessa uskon, että Juhan voimat riittäisivät sijoituksen nostamiseen ainakin kahdella pykälällä. Satavitosten voiton vei Harri Hagfors hienolla sarjalla, jonka päätti 205 kilon punnerrus. Alle 66-kiloisia hallitsi Kuusamon Asko Keränen 130 kilon punnerruksella.

Ikäluokan kovin pistemies, Pietarsaaren Erkki Rajala, dominoi alle 74-kiloisia ja tarjoili yleisölle hienon tykityksen onnistuneella 205 kilon Suomen ennätysnostolla. Kasikolmosen kärkikaksikko KovalainenBjörkqvist oli hieman tasaisempi: Kovalainen voitti tuloksella 187,5 ja Björkqvist seurasi 180 kilolla.

Vielä tasaisemman kärkikaksikon tarjosi alle 93-kiloisten luokka, jossa Ilkka Launonen otti mestaruuden tasan 200 kilolla, kun toiseksi tullut Ahti Kokko-

Veteraanit valmistautuvat kisaan.

Tuuletuksen tyylinäytteet vas. Petri Niemi, kesk. Teemu Hällfors ja Niko Kuorikoski.

nen epäonnistui 202,5 kilon yrityksestä ja tuloksekseen jäi toisella tullut 195 kiloa. Piikissä ja superissa oli myös Tampereen Voimanostajien kärkikaartia nostamassa. Valitettavasti 120-kiloisten Tapio Saari jäi ilman tulosta ja voiton vei Hektorin Timo Raanti tuloksella 190 kiloa. Superin Kari Kallinki nosti hienosti pronssille tuloksella 210 kiloa. Toiseksi tuli TervU:n Risto Korhonen 220 kilolla ja mestaruuden vei tällä kertaa KarKa:n Kari Alakorpi 225 kilon nostolla.

Avustajat Risto Korhosen kimpussa.

Sarja M40 käynnistyi M50:n tavoin Suomen ennätystehtailun merkeissä, kun HU:n Petri Niemi vaihtoi voimassa olevan alle 59-kiloisten SE-lukeman 136 kiloksi. Koko ikäluokan kolmanneksi kovimmista pisteistä vastasi kuuskutosten Kokkolan Jymyä edustava Marko Saarimaa huikealla 190 kilon pun-

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 17

17

13.4.2012 9.35

Nuorten ja veteraanien penkki SM-2012 Tampere

nerruksella. Marko yritti vielä kolmannellaan SE-nostoa 203 kiloa, joka kuitenkin tällä kertaa oli liikaa. Alle 74-kiloisten kisa meni kahden osanottajan välillä ”vaa’alle”, eli kevyempi Syrjälä voitti raskaamman Lemisen tasatuloksella 160 kiloa. Elimäen Vesa Hartikainen voitti kasikolmoset ylivoimaisesti tuloksella 215 kiloa ja Juha Tuononen alle 93 kilon luokan suvereenisti 230 kilon torppaisulla.

Alle 105 kilon luokassa nähtiin jo vahvasti ”varttitonnin” kolkuttelua, kun Tapanilan Juha Lehto otti mestaruuden 245 kilon nostolla, ja piikissä se puhkesi Joensuun Jarmo Myllerin tyylikkäällä 250 kilon punnerruksella. Ikäluokan ja koko kisan kovin pistekaksikko oli superraskaan kärkiduo Lehto-Jaatinen. Ove Lehdon veteraanidebyytti oli menestys, josta omaa kieltään puhui ylivoimainen Suomen mestaruus ja huikea uusi Suomen ennätysrauta 305 kiloa.

Juho Jaatisella oli kahdessa ensimmäisessä nostossa ongelmia, mutta viimeisellä kylmänviileä kaimani sai 282,5 kilon tangon suorastaan lentämään ylös. Kokonaisuutena lauantai tarjosi ikimuistoisia hetkiä monelle nostajalle ja toimitsijalle. Niin omat kuin kansallisetkin ennätykset siirrettiin monen kohdalla historiaan ja tunnelma oli urheilua puhtaimmillaan.

Sunnuntaiaamun käynnistivät naispenkkipunnertajat. Nuorissa nai-

Matti Silvander, sarjan M60 paras nostaja.

Sini Sillvan Tapani Pärssisen huollettavana.

18

Suke Huovisen lämmittelyt.

Raumalaiset ja porilaiset hyvässä yhteisymmärryksessä.

sissa ei juurikaan kilpailua päässyt syntymään: jokaista juniori-ikäluokkaa kohden oli yksi kilpailija. Sarjan N17 ainokainen oli Kiuruveden Teräksen intoa täynnä oleva Mirella Laukkanen. Mirella otti alle 84 kilon luokan Suomen mestaruuden 67,5 kilon punnerruksella sekä teki nuorten naisten kovimmat pisteet. N20-sarjan alle 72-kiloisissa TNT:n Salla Rantapelkonen nosti t-paidalla 47,5 kiloa ja N23:n viiskakkosessa Rauman Sini Sillvan tönäisi ylös 45 kiloa. Sarjassa N60 ei niin ikään ruuhkaa ollut: ikäluokassa oli kolme osanottajaa. Ranuan Peuran Eila Kumpuniemi otti alle 52-kiloisissa 55 kiloa ja raumalaiset Maritta Jaurola alle 72-kiloisissa 72,5 kiloa ja Pirkko Inkinen yli 84-kiloisissa 65 kiloa.

Sarjassa N50 syntyi jo karvan verran enemmän kilpailuasetelmia. Kajaanin Aira Knutars ja Ylöjärven Vuokko Viitasaari taistelivat alle 52-kiloisten suomenmestaruudesta, jonka lopulta vei Knutars tasan 81 kilon Suomen ennätysnostolla. Viisseiska ja superi olivat myös kahdenkeskisiä kamppailuja. Ensin mainitussa kilpailivat HPV:n Irmeli Vaulakorpi ja Elimäen Eija Auvinen. Vau-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 18

13.4.2012 9.35

lakorpi otti mestaruuden hienolla 72,5 kilon junttauksella. Superissa vei oma ennakkosuosikkini LVK-Teamin Merja Mynttinen kultamitalin aloituspainollaan 127,5 kiloa jättäen hopealle HPV:n Annika Jutilan. 40-vuotiaissa naisissa oli myöskin vain kuusi osanottajaa, joista puolet nosti viisseiskassa.

Tämän painoluokan voitti kymmenen kilon marginaalilla Rauman Karita Heininen tuloksella 100 kiloa. Heininen teki myös naisten kovimmat pisteet.

Hopealle ylsi TNT:n tuttu kasvo Mervi Sirkiä tuloksella 90 kiloa ja pronssille HPV:n Eira Pajuharju 70 kilolla. Alle 72-kiloisissa otti SalVon Tarja Uppala mestaruuden täpärästi onnistuen aloituspainollaan 107,5 kiloa vasta viimeisessa nostossa. Hopealle nosteli Ylöjärven Minna Vierikko komealla 90 kilon punnerruksella. Kasinelonen oli yhden naisen juhlaa, päätähtenä Virve Ilves tuloksella 70 kiloa.

Juniorimiehet pääsivät vihdoin nousemaan lavalle puolen päivän aikaan sunnuntaina. Viime vuosi oli oma viimeinen juniorivuoteni ja nuorten nostajien katsominen loi minussa tiettyä nostalgian tunnetta. Toinen asia, joka tuotti sisäistä lämpöä, oli huomio, että nuorissa kilpailijat jakautuivat tänä vuonna yllättävän tasaisesti painoluokkiin. Vain luokkien raskaimmassa ja kevyimmässä päässä ilmeni yksinkilpailua. Mutta asiaan: sarjassa M17 paukkuivat enkat rajusti. Raumalaiset Peuraniemen veljekset Eero ja Juho olivat molemmat Suomen ennätyskunnossa. Pöytäkirjoihin jäi Eeron nimiin alle 59-kiloisten SE 100 kiloa ja Juholle alle 66 kiloisten samanmoinen 123 kiloa. Raumalla tuntuu syntyvän jatkuvasti uusia penkkipunnerruslupauksia. Jos teillä on, raumalaiset, jokin erikoiskikka, jolla saatte nuoret innostumaan lajista, pistäkää

Teemu Ahtiainen ja kisan johtaja Hannu Peräsalo.

Fred Salin valmistautuu suoritukseensa.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 19

19

13.4.2012 9.35

Nuorten ja veteraanien penkki SM-2012 Tampere

Markku Laukkasella oli kisojen pisin nostomatka.

JoPuPo:n Harri Niemistä lämmitellään.

Kumpuniemet

RAYVO:laiset Gökhan Aziz (vas) ja Petrus Nurminen.

20

Pirkko ja Juha Inkinen.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 20

13.4.2012 9.35

TVN:llekin siitä postia. Kiitos. Seiskanelosessa mestariksi noussut ylöjärveläinen Teemu Hällfors tykitteli niin ikään kovia lukemia, tulokseksi jäänyt 137,5 kiloa oikeutti ikäluokan toiseksi kovimpiin pisteisiin. Kovin alle 17-vuotiaiden pistekone oli alle 93-kiloisten Jussi Airaksinen 176 kilon ”myrskyvaroituksellaan”, joka on lisäksi uusi Suomen ennätys.

Sarja M20 ei ollut yhtä SE-pitoinen, kuin M17, mutta alle 83-kiloisten Aleksi Vääräniemen 170 kilon SE-nosto oli sitäkin makeampi. Vääräniemi lastasi SE-romun jo aloituspainokseen, mutta se tuli hyväksytysti vasta viimeisellä nostolla. Kylmään hikeen on hyvä totutella aikaisin! Alle 93-kiloisten Perttu Bärholm oli jo SE-raudassa 200,5 kiinni, mutta tulokseksi jäi aloituspaino 190 kiloa.

Tästä huolimatta Bärholm vastasi ikäluokan kovimmista pisteistä. Nöyräksihän tuo vetää. Yhtälailla lupausta osoitti alle 105-kiloisten mestari Yury Pellya 185 kilon nostollaan. Herra yksin tietää mitä pojat nostelevat aikanaan avoimeen. Myös M23-sarjaan syntyi yksi uusi Suomen ennätys. Alle 105-kiloisten Markus Ahosen kylmänviileä työskentely tuotti SE-raudan 252,5. Tulos tuli viimeisellä, mutta näytti siltä, kuin Ahonen ei olisi todellisuudessa hätkähtänytkään tilanteen täpäryyttä.

On myös lähes sanomatta selvää, että Ahosen nosto oikeutti ikäluokan suurimpiin pisteisiin. Alle 93-kiloisissa nähtiin astetta tiukempi kamppailu PaPu:n Vili Honkasen ja VarpVi:n Joona Piirosen välillä. Piironen otti lopulta mestaruuden 202,5 kilolla Honkasen jäädessä 200 kiloon. Jännitystä tarjoili myös sarjan 120 kg kisa, joka ratkaistiin vaa’alla kärkikaksikon Kuorikoski-Laukkanen välillä. Kuorikoski voitti tasatuloksella 195 kiloa selvästi Laukkasta kevyempänä.

Seuramme Tampereen Voimanostajat on osoittautunut viime vuosina tasaista laatua tarjoilevaksi SM-kisajärjestäjäksi. Ja kuinkas muutenkaan, kun talkooporukka on niin periksiantamaton, kuin se on. Viikonloppu kulki mukavasti talkoohengessä ja kahvihuoneessa jaettiin hauskoja hetkiä ja hölmöjä kaskuja. Kilpailu itsessään oli taas uusi muistutus siitä, että voimailu voi tarjota paljon kaikenikäisille ja kokoisille. Sama into ja tekemisen palo paistaa nostolavalla nuorimman juniorin ja vanhimman veteraanin kasvoilta.

Korhonen, Alakorpi ja Kallinki.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 21

21

13.4.2012 9.35

Nuorten ja veteraanien penkki SM-2012 Tampere

Naisten sarjan 57 kg mitalistit vas. Mervi Sirkiä, Karita Heininen ja Eira Pajuharju.

Kasper Myllynen, Joonas Fräki ja Jan Lipponen.

Kokkonen, Launonen ja Skogberg.

Ove Lehto, veteraanien paras punnertaja. Vierellä sarjan M40 120+ hopeamitalisti Juho Jaatinen.

22

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 22

13.4.2012 9.35

ADT

tiedottaa Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa 2012 -julkaisu antaa urheilijalle tärkeää tietoa.

Jokaisella urheilijalla on oikeus puhtaaseen urheiluun ja huippusuorituksiin terveyttään vaarantamatta. Tätä oikeutta varmistamaan on luotu dopingvalvonta. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n tuore julkaisu antaa ohjeita muun muassa asioista, jotka urheilijan pitää ottaa huomioon ulkomaanmatkoillaan.

Dopingilla tarkoitetaan urheilijan suorituskyvyn parantamista antidopingsäännöstön vastaisin keinoin. Niitä ovat muun muassa urheilussa kielletyiksi määriteltyjen aineiden käyttö, veritankkaus, dopingnäytteiden manipulointi, dopingtestistä kieltäytyminen sekä niin sanottu dopingia edistävä toiminta (esimerkiksi kiellettyjen aineiden salakuljetus). Kaikki antidopingsäännöstöön sitoutuneet urheilijat kuuluvat dopingvalvonnan piiriin iästään riippumatta. Dopingaineet ja -menetelmät saattavat parantaa suoritusta, mutta samalla ne voivat aiheuttaa urheilijalle vakavia terveydellisiä haittoja. Vastuu valinnasta on aina urheilijalla.

ADT:n Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luettelot perustuvat Maailman Antidopingtoimisto WADA:n julkaisemaan luetteloon urheilussa kielletyistä aineista ja menetelmistä. Urheilijan tulee varmistaa, että hänellä on ajan tasalla oleva Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luettelo. Uusin luettelo on julkaisu 1.1.2012. Julkaisua voi tilata ADT:n toimistolta, tai sen voi tulostaa internetsivuilta osoitteesta www.antidoping.fi.

Urheilija ulkomailla Kun urheilija lähtee ulkomaille kilpailemaan, harjoittelemaan tai lomailemaan, on hänen hyvä ennakoida myös mahdolliset sairastumiset ja niiden hoito.

Urheilijan matkalaukkuun kuuluu aina voimassa oleva luettelo kielletyistä aineista ja menetelmistä. On kuitenkin syytä huomioida, että ADT:n julkaisun Taulukko II sisältää vain Suomessa myynnissä olevat valmisteet, joten ulkomailla myynnissä olevia samannimisiäkään valmisteita ei voi tarkistaa ADT:n luettelosta, vaan niiden sisältämät aineet tulee tarkistaa WADA:n julkaisemasta englanninkielisestä luettelosta urheilussa kielletyistä aineista tai ADT:n julkaisemasta Taulukosta I. Ennen matkaa voi tehdä listan kaikista käytössä olevista lääkkeistä, ravintolisistä, vitamiineista ja palautumisvalmisteista.

Tällöin esimerkiksi mahdollinen dopingtestitilanne nopeutuu ja helpottuu sekä valmisteiden nimet tulevat oikein. Varmista myös vähintään kuukautta ennen ulkomaanmatkaa, että mahdolliset erivapautesi ovat voimassa, ja pidä aina kopio myönnetystä erivapaustodistuksesta mukanasi. Lisätietoja erivapauskäytännöstä löytyy ADT:n internetsivuilta.

Kotimaasta voi ottaa mukaan sallittua lääkettä esimerkiksi mahdollisen säryn, flunssan ja ripulin hoitoon. Tällöin välttyy turhalta huolehtimiselta ja ulkomaisten lääkevalmisteiden tarkistamiselta matkan aikana. Ennen matkaa on kuitenkin hyvä selvittää kohdemaan antidopingtoimiston yhteystiedot, jotta tarvittaessa voi kysyä neuvoa kyseisessä maassa myytävistä lääkevalmisteista.

Mikäli tarvitset lääkärin hoitoa, hakeudu aina asianmukaisen lääkärin hoitoon. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää mahdollisiin pistoksiin. Pyri varmistamaan, ettei sinulle hoidon yhteydessä anneta tai määrätä kiellettyjä aineita. Osta lääkkeet apteekista ja pyri varmistumaan, että saamasi lääkkeet ovat alkuperäisiä. Ota tarvittaessa yhteyttä omaan hoitavaan lääkäriisi tai lajiliittosi lääkäriin.

Muutoksia edellisvuoden luetteloon ja säännöksiin Vuoden 2012 kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon tärkein muutos edelliseen listaan verrattuna on astman hoidossa yleisesti käytetyn formoterolin salliminen keuhkoinhalaatioina. Päivittäinen käyttöannos saa kuitenkin olla enintään 36 μg vuorokaudessa. Sitä korkeampia annoksia tarvitsevien urheilijoiden on edelleen anottava erivapautta lääkkeen käyttöön. Formoterolia sisältäviä lääkkeitä ovat muun muassa Fomeda, Foradil, Formoterol, Innovair, Oxis ja Symbicort.

Lisätietoja: Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry Puh: (09) 3481 2020 Sähköposti: info@antidoping.fi Internetsivut: www.antidoping.fi WADA:n internetsivut: www.wada-ama.org

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 23

23

13.4.2012 9.35

Puhtaasti paras -ohjelma edistää puhdasta urheilua Vuonna 2008 käynnistynyt ADT:n ja Fazerin yhteinen Puhtaasti paras -ohjelma kunnioittaa puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja. Ohjelma haastaa urheilua seuraavat suomalaiset, urheilujärjestöt, urheilijan lähipiirin ja urheilijat mukaan reiluun peliin. Ohjelman tunnus, kultaiset kengännauhat, on merkki sitoutumisesta puhtaaseen urheiluun. Nauhat saa dopingtestissä tai osallistumisesta antidopingluennolle.

Osana Puhtaasti paras -ohjelmaa kerätään vetoomusta puhtaan urheilun puolesta. Tavoitteena on kerätä maailman suurin vetoomus puhtaan urheilun puolesta. Vetoomus luovutetaan Maailman Antidopingtoimisto WADA:lle, ja Suomi haastaa myös muut maat kampanjoimaan rehellisen urheilun puolesta.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa Puhtaasti paras -ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.puhtaastiparas.fi. Samalla voit käydä katsomassa, ovatko suosikkiurheilijasi jo allekirjoittaneet vetoomuksen. Verkkosivuilla voi myös muun muassa seurata ja kommentoida Viestikapula-blogia, jossa julkaistaan joka kuukausi urheilijan tai urheilusta kiinnostuneen kirjoitus puhtaasta urheilusta. rheilijan tai urheilusta kiinnostuneen kirjoitus puhtaasta urheilusta.

Tutkimustietoa dopingrikoksista Rikoslaissa dopingrikoksena on kriminalisoitu dopingaineiden laiton valmistus, maahantuonti, levittäminen ja hallussapito levitystarkoituksessa. Rangaistusasteikot ulottuvat sakoista aina neljään vuoteen vankeutta asti. Dopingrikoksena ei ole kriminalisoitu dopingaineen käyttämistä tai hallussapitoa omaa käyttöä varten. Joissakin tapauksissa pienen määrän hallussapidosta on tuomittu eri rikosnimikkeellä: laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä. Dopingrikoksia koskevien rangaistussäännösten tavoitteena on keskittyä dopingaineiden levittämiseen.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin rangaistuskäytäntöä dopingrikoksissa. Tutkimusta varten kerättiin tiedot 200 tuomiosta. Dopingrikokset olivat ennen muuta nuorten miesten tekemiä rikoksia, sillä suuri osa tuomituista oli 21-30-vuotiaita miehiä. Naisia oli vain kahdeksan prosenttia tuomituista.

Suurimmassa osassa dopingtuomioita oli kysymys dopingaineiden maahantuonnista tai sen yrittämisestä. Toiseksi eniten esiin-

24

tyi dopingaineiden levittämistä tai sen yrittämistä. Kolmanneksi eniten oli aineiden hallussapitoa levitystarkoituksessa. Tässä aineistossa ketään ei tuomittu dopingaineiden valmistamisesta.

Tuomioaineistossa oli varsin paljon eri dopingvalmisteita. Oikeudellisessa arvioinnissa eri valmisteita pitäisi pystyä suhteuttaman toisiinsa. Tämä tehtävä osoittautui oikeudellisille toimijoille varsin haastavaksi, ja rangaistuskäytännössä ilmeni jonkin verran epäyhtenäisyyttä. Rikoksen kohteena oli yleensä synteettisiä anabolisia steroideja tai niiden johdannaisia (N=167).

Toiseksi eniten esiintyi testosteronia tai sen johdannaisia (N=90). Kolmantena löytyi sellaisia kemiallisia aineita, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa (N=58). Kasvuhormonia oli vain kahdeksassa rikoksessa. Törkeissä dopingrikoksissa rikoksen kohteena oli keskimäärin yli 10 000 tablettia tai ampullia. Lievissä dopingrikoksissa oli keskimäärin kyse alle 50 tabletista tai ampullista.

Dopingrikoksesta tuomittiin yleensä verrattain lievä sakkorangaistus. Vankeusran-

gaistusta käytettiin vain alle kolmasosassa tuomioista. Seuraamusten lievyys kertoo siitä, että käräjäoikeuksien käsiteltävänä oli verrattain vähäisiä dopingrikoksia.

Suurimmassa osassa käräjäoikeuden käsittelemistä dopingrikoksista oli kysymys dopingaineiden maahantuonnista omaa käyttöä varten. Tyypillisimmässä tapauksessa miespuolinen henkilö oli tilannut dopingaineita itselleen ulkomailta internetin kautta ja ne lähetettiin hänelle postitse.

Tullin takavarikoitua postilähetyksen rikoksesta epäilty henkilö yleensä myönsi syyllistyneensä rikokseen ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa maksamaan pieni sakkorangaistus.

Rikosoikeudellinen kontrolli onkin keskittynyt dopingaineen käyttäjien ympärille.

Vaikka käyttöä ei ole kriminalisoitu rikoslaissa, he saavat lievän sakkorangaistuksen tuotuaan maahan pienen määrän dopingainetta omaa käyttöään varten.

Heini Kainulainen, tutkija, OTT, kriminologian dosentti, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 24

13.4.2012 9.35

TAUNO

TIKKALAHTI

rautainen teräsmies TEKSTI TAPIO HEPOKANGAS

Tauno Tikkalahti, 77-vuotias teräksinen monipuolisuusurheilija, aloitti kilpailu-uransa vuonna 1957 ja ura jatkuu edelleen.

54 kilpailuvuotta takana ja motivaatiossa ei ole laskua näkyvissä. Ei yhtään välivuotta ole näihin vuosiin mahtunut. Nuoret urheilijat syyttävät usein motivaation puutetta, tähän Taunolta löytyisi varmaan oppia jaettavaksi kaikille!

Kipinä kilpailemiseen syttyi pienissä kyläkilpailuissa, joissa lajivalikoimaa oli kepinheitosta kiventyöntöön ja kaikkea siltä väliltä. Siihen aikaan urheilu olikin parasta ajankuluttamista, kun tietokonepeleistä ei kukaan osannut uneksiakaan.

Pihat toimivat kuntosaleina ja urheilukenttinä, kärrynpyöriä nosteltiin ja moukarinheittoakin sai vapaasti harjoitella. Ei tarvinnut varoa hienoihin ruohokenttiin syntyviä reikiä, kuten tänä päivänä.

kemiin (800 g) 62,18 metriä, jossa tämän päivän keihäsmiehilläkin on tekemistä.

Suurimmat kisat Taunolle on olleet Australian Perthissä nostetut voimanoston veteraanien MM-kisat 1990. Sijoitus siellä oli yhdeksäs.

Veteraanien MM-kisat yleisurheilussa 1991 Turussa, josta moukarissa heltisi neljästoista sija.

Paras moukaritulos yleisessä sarjassa 49.24 m vuodelta 1970. Kuula lensi silloin 13,32 m.

Painonnostoennätys 75 kg sarjaan 302,5 kg ja voimanostossa 75 kg sarjan painoluokassa tulos on 435 kg.

Moukarinheitto voimanoston ohessa on Taunolle rakas laji ja veteraanina onkin tulokset olleet koko ajan maailmankärkeä.

6 kg 5,25 kg 5 kg 4 kg

- 49,66 m - 45,91 m - 42,97 m - 46,75 m

Tauno on tullut tunnetuksi kovista voimistaan muun muuassa dipissä. Oman painon lisäksi on noussut 127,5 kg, leuanveto 60 kg + oma

paino ja yhden käden maastaveto 157,5 kg ilman remmejä, eikä pihkaakaan sormissa tarvittu.

Eniten voimailu- ja muitakin piirejä on puhuttanut voimatelineestä 1994 noussut 600 kg, joka on epävirallinen maailmanennätys. Tauno oli silloin 59-vuotias ja tulos oli kahdeksan kertaa miehen oma paino + 4 kg päälle.

Veto tapahtui tangon kirkkaasta osasta, joten mikään läskinäppi ei Tauno ole.

Vahvamieskisoissa hyvin pärjännyt Unto Lundell joutui tunnustamaan Taunon vahvemmaksi tässä lajissa, Unton tulokseksi tuli 470 kg.

Mutkalle jäänyt tanko kertoo omaa kieltään kovasta vedosta ja seura lahjoitti tangon Taunolle muistoksi uskomattomasta suorituksesta.

Taunon urheilu-ura jatkuu uusin tavoittein ja saamme nähdä hienon veteraaniurheilijan vielä kisoissa ja salilla kannustamassa nuorempia.

Taunon ohje on aina nuorille: Ensin tulos ja sitten kilpaillaan.

Treenaamista ja kilpailemista Tauno pitää hauskana edelleenkin ja siitä motivaatio varmaan Taunon kilpakentillä ja saleilla pitää.

Tauno on aina ollut raitis urheilija eikä tunne krapulaa, huumoria riittää ilman viinaakin. Palautumiseen on aina riittänyt rukiinen leipä ja kunnon lepo, pullamössöpojat joutuvat nykyään terästämään kuntoaan kaikennäköisillä lisäaineilla.

Teräsmiehen palkintokaapista löytyy palkintoja sadottain, 27 eri urheilulajista. Voimanostosta 23 SM-mitalia joista kaksi kultaista, 17 hopeista ja neljä pronssista.

Piirinmestaruuksia yleisurheilussa on kymmenittäin, SM-pronssia veteraanien seiväshypyssä. Vuonna 1958 lensi koivukeihäskin koviin lu-

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 25

25

13.4.2012 9.35

Teksti: Aulis Saarela

Artikkeli on julkaistu HPV:n Poliisi-Voimailija-lehdessä. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva poliisi ja hän on ollut viisinkertainen voimanoston joukkue Suomen mestari seuroissa KeBo, TVV ja SV. Kirjoittajalla on myös hallussaan kaikki ilmestyneet Voimanostaja-lehdet ja sitä edeltäneet Voima ja Kunto-lehdet.

Vuosi alkoi lähes perinteisesti joukkueiden SM-kisoilla. 23.1.1982 kilpailtiin Pietarsaaressa loppuun asti huippujännittävä finaali. Kaikki ratkesi viimeisiin maastanostoihin. BBC:n Rauno Rinne kiskoi väkisin 335 kg, mutta se riitti vain pronssille. Pietarsaaren hirmuvetäjät Tapio Hepokangas ja Leo Palmroos taistelivat molemmat 320 kg hyväksyttävästi ylös todetakseen vain että seitsemän pistettä jäi eroa Humppilan Yriin jonka ankkuri Pentti Laine kiskoi ylös saman kilomäärän.

Yrin yhteispisteet olivat 2196, Pietarsaaren Voimailijoiden 2189 ja BBC:n 2179 pistettä.

Seuraavana päivänä ratkottiin 10-miehisten joukkueiden mestaruus Helsingissä.

Tässä kilpailussa nostettiin niin, että joukkueen yhteispaino punnituksessa sai olla korkeintaan 823 kg. Ennakkosuosikkina kisaan lähti Helsingin Jyry, mutta kun Pekka Huhtala jäi jalkakyykyssä kokonaan ilman tulosta oli Jyryn mahdollisuus mestaruuteen mennyt. Tuusulan Voimaveikot käytti saamansa tilaisuuden hyväkseen kun ankkuri maailmanmestari Reijo Kiviranta päätti kisan komeaan 900 kg yhteistulokseen. Reijon sarja oli 345-212,5-342,5 kg. Johan Westerberg teki 88,5 kg painoisena mukavat 730 kg ja Bo Ahlroos 71-kiloisena 637,5 kg. Yhteensä Tuusula kasasi 6577,5 kg josta Jyry jäi vain 162,5 kg vaikka Huhtala oli jäänyt ilman tulosta.

SM-kisoissa Varkaudessa maailmanennätys Sarjassa 75 kg Raimo Välineva ei lähtenyt taistelemaan mestaruudesta vaan otti jalkakyykyssä ja penkkipunnerruksessa pakolliset 100 kg keskittyen maastanostoon. Alkupaino 285 ja toinen nosto 305 kg eivät tuoneet otsalle edes hikipisaraa.

Sitten uusi ME-paino 325 kg. Lähtö ei osunut oikealle radalle, joten raudat juuttuivat tiukasti lattiaan. Mutta sitten päätuomarin antamalla ylimääräisellä yrityksellä kaikki napsahti täydellisesti kohdalleen. Entinen Maarianhaminassa nostettu ME parani siten 2,5 kg.

Historiikin kirjoittaja Aulis Saarela on urheilun monitoimimies ja eräs urheiluun liittyvä harvinaisuus hänellä on aito Helsingin olympiakisojen solmio vuodelta 1952. Kuva: Heikki Orasmaa

ei ollut parhaassa vireessään kun taas Hanski onnistui kaikissa nostoissaan keräten upean sarjan 360-247,5-347,5 kg yhteensä 955 kg eli uusi mahtava Suomen ennätys. Kiviranta jäi nyt 900 kiloon, jolla irtosi kuitenkin hopeaa.

Sarjan voittaja oli kuitenkin hirmukuntoinen BBC:n Jouko "Nysä" Nyyssönen.

Hän aloitti kyykyn suoraan SE-painosta 280 kg ja kolme valkoista valoa. Toisellakaan nostolla ei maan vetovoimaa tuntunut olevan kun 290 kg helähti ylös. Eikä se tähän loppunut. Viimeisellä kuormattiin 300 kg. Vain hieman tiukempi oli tämä nosto, mutta puhtaasti se ylös tuli, joten entinen SE parani 22,5 kg. Penkillä jatkui sama tahti kun SE-raudat 177,5 kg sai kolme valkoista valoa palamaan.

Maastanosto on aina ollut "Nysän" heikoin laji eikä nytkään lajimitalia tullut, 265 kg takasi kuitenkin huiman yhteistuloksen SE:n 742,5 kg.

67,5 kiloisissa Jyryn kaksikko Viljo Karvinen ja Pekka Huhtala kävivät armottoman taistelun voitosta. Vanhempi ja kokeneempi Karvinen ratkaisi 2,5 kg maastanostossa kiskaisemalla 275 kg Huhtalan jäädessä 257,5 kiloon. Karvisen sarja 247,5-152,5-275 tuotti uuden SE:n 675 kg. Maastanoston voittaja Tuusulan Bo Ahlroos nousi kaukaa takaa komeasti pronssille.

Samassa kilpailussa tuleva moninkertainen maailmanmestari IFLänkenin Jarmo Virtanen kohenteli nuorten SE-lukemia heti kyykyssä kun 262,5 kg oli kevyttä.

Myös yhteistulos 682,5 kg oli uusi nuorten SE, mutta se riitti tasaisessa taistossa vain viidenteen sijaan 2,5 kg pronssimitalista. Hieman myöhemmin Jarmo kohenteli nuorten SM-kisoissa kyykyn ja yhteistuloksen Suomen ennätyksiä 2,5 kilolla.

USA:n mestaruuskilpailut keväällä

82,5 kg sarjassa mukaan tuli suomalaisille tuntematon Ruotsissa asuva Jorma Hietamäki ja osoitti heti, että ei turha mies olekaan. Kyykyssä heti lajikulta 312,5 kilolla Jari Tähtisen jäädessä 282,5 kiloon. Penkiltä Jari oli kuitenkin vanhaan tapaan vahva ja 187,5 kg keskenkuntoisenakin oli paras tulos, mutta maastanostossa Rovaniemen tyylikkäästi välistävetävä Kalevi Hedemäki otti peräti 335 kg nousten yhteistuloksessa kaukaa takaa pronssille asti, tulos 750 kg. Jari sai 762,5 kg, mutta kun Hietamäki veti tasan 300 kg riitti yhteistulos 780 kg komeasti yllätyskultaan.

110 kilon sarjassa käytiin vuoden 1981 MM-kisojen kulta- ja hopeamiesten Reijo Kivirannan ja Hannu Saarelaisen uusintaottelu. Siinä kävi nyt niin, että Kiviranta

26

Yli 900 kg:n yhteistuloksia tehtailivat myös 100 kg:n sarjan voittaja BBC:n Rauno Rinne 910 kg, 125 kg:n voittaja Aatos Nevanpää 947,5 kg ja yli 125 kg:n sarjassa Kimmos Gymin Ilkka Nummisto 915 kg.

Vain 82,5 kg painanut Mike Bridges oli tietenkin näiden kisojen megatähti aivan käsittämättömällä sarjalla 380-232,5-342,5 kg eli yhteensä huikeat 955 kg, joka ylitti hänen omissa nimissään olleen ME:n 15 kilolla, mutta syystä jota ei missään mainittu sitä ei koskaan uudeksi ennätykseksi hyväksytty. 1000 kg jäi näissä kisoissa nyt rikkomatta, mutta 125 kg sarjassa John Gamble lähenteli sitä uhkaavasti päätyen 995 kg sarjalla 392,5-237,5-365 kg. Vanhoista mestareista myös 100-kiloinen John Cash tehtaili mukavan sarjan 365-207,5-367,5 eli yhteensä 940 kg.

Mainittakoon, että syksyllä MM-kisoissa Bridges voittaessaan mestaruuden jäi 845, Gamble 907,5 ja Cash 852,5 kiloon.

Pohjoismaiden mestaruuskisat Espoon Otaniemessä Isäntämaa Suomi oli kisoissa odotetusti täysin suvereeni kahmaisten perä-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 26

13.4.2012 9.35

ti kahdeksan mestaruutta. Kisojen paras nostaja Schwartzin taulukon mukaan tuli kuitenkin lahden takaa kun Ruotsin Stefan Nentis noustuaan lopullisesti 75 kg sarjaan tehtaili heti uudet Euroopan ennätysluvut 767,5 kg sarjalla 300172,5-295 kg. Toinenkin EE syntyi ja senkin tekijä tuli Ruotsista, kun tyylikäs 100 kg edustaja Kenneth Mattsson suorastaan tykitti penkiltä alkupainon 235 kg suorille käsille. Tämä ei hänelle kuitenkaan riittänyt vaan tankoon lastattiin 7,5 kg lisää. Ojentajat olivat hieman tiukemmalla, mutta puhtaan rutistuksen jälkeen suoristuivat ja kolme valkoista lamppua paloi hyväksymisen merkiksi.

Mattssonin voittosarja oli 345-242,5-320 eli yhteensä 907,5 kg.

125-kiloisissa Aatos Nevanpää jätti jalkakyykyssä tulevaa maailmanmestaria Hannu Saarelaista 20 kg runttaamalla puhtaasti 365 kg. Hanski kavensi eroa penkillä taistelemalla tiukan 245 kg hyväksytysti Nevanpään jäädessä 227,5 kiloon. Maastanostossa Saarelainen kevyempänä piti huolen siitä, että nostaa aina 2,5 kg enemmän kuin Nevanpää päätyen 337,5 kiloon. Nevanpäällä nousi 335 kg. Molempien yhteistulos oli siten 927,5 kg.

Yli 125-kisoissa Ruotsin show-mies Carl Sjölin oli kisojen ehdoton väriläiskä, joka osasi ottaa yleisönsä mukaan jokaiseen nostoonsa eikä hän mikään turha mies ollutkaan. Ensin jalkakyykystä 360 ja penkiltä 230 kg. Hän johti Suomen entistä olympiamelojaa Ilkka Nummistoa 12,5 kilolla, mutta Ilkka oli maastanostossa täysin ylivoimainen kiskomalla 365 kg Sjölinin jäädessä 300 kiloon.

Nummiston komea sarja oli 340-237,5-365 eli yhteensä 942,5 kg.

Rovaniemen komearaaminen Sulo Kierivaara voittaessaan mestaruuden paransi 90-kiloisten SE:n lukemiin 830 kg sarjalla 317,5-202,5-307,5 kg.

MM-kisat Munchenissä Vakituisiin rituaaleihin kuului taas tietenkin raha, millä koko joukkue saataisiin matkaan. Valtion kassasta ei raapimallakaan markkoja löytynyt, mutta sitkeiden etsintöjen jälkeen ministeriössä joku tarkkanäköinen huomasi, että jonkun laatikon nurkkaan oli roposia sen verran jäänyt, että puolet kustannuksista saatiin korvattua. Nostajat itse ja heidän seuransa maksoivat toisen puolen. Joukkue majoittui Bauer-nimiseen hotelliin, jonka aamiaispöytä oli tähänastisista kisapaikoista kaikkein surkein. No, lähikaupastahan kyllä makkaraakin löytyi, joten nälissään ei tarvinnut kenenkään olla.

Kullervo Lampelan suuri hetki koitti heti ensimmäisenä päivänä 60 kg sarjassa.

Etukäteen laskettiin, että sarjassa on neljä tasaväkistä ennakkosuosikkia. Näistä Ruotsin Göran Henryssonin oli heikkona maastanostajana tehtävä alussa eroa muihin ja erinomaisesti hän onnistuikin. Jalkakyykystä nousi 235 ja penkiltä 130 kg Kullervon vastaavat kilot olivat 200 ja 115, joten eroa kahden lajin jälkeen oli jo 50 kg. Henrysson sai vaivoin kiskottua maasta 215 kg ja trikoita ja siteitä riisuessaan penkillä jäi katselemaan minkäväristä mitalia tarjotaan 580 kg tuloksella. Belgian Eddy van Wemmel nousi 240 kg vedollaan yllättäen toiseksi 565 kg tuloksella. Jäljellä oli enää Kullervon kolme nostoa. Aloitus 250 kg tiesi pronssia, 5 kg lisää ja niin varmistui hopea, mutta kultaahan haettiin.

Tankoon lastattiin tarvittavat 267,5 kg, joka oli tiukka, mutta yleisön villisti kannustaessa selkä oikeni ja hartiat saatiin vedettyä taakse, joten kolme valkoista lamppua takasivat Kullervolle ensimmäisen maailmanmestaruuden 582,5 kilon yhteistuloksella.

75 kilon sarjassa meillä oli tulessa ensikertalainen Markku Pesonen, joka ei kuvia kumarrellut vaan otti kyykyssä ja penkiltä normaalit 255 ja 145 kg ollen sopivassa kyttäysasemassa viidentenä mitalin tuntumassa ennakkosuosikki USA:n Ricky Crainin johtaessa ylivoimaisesti 300 ja 165 kg nostoilla. Maastanostossa Crain kiskoi 307,5 kg, jolla tuli suvereeni mestaruus 772,5 kilon yhteistuloksella. Pesonen istuskeli rauhassa penkillä ja katseli kun Hollannin Martina ja Italian Ardini ähelsivät raskaiden rautojen parissa mitalinkiilto silmissä.

Molemmat jäivät 275 kiloon, jonka jälkeen Markku käväisi nykäisemässä hopeaan oikeuttavat 295 kg ja sen jälkeen vielä varmuudeksi yhtä kevyesti 302,5 kg, jolloin yhteensä kertyi 702,5 kg. Pronssi meni Martinalle 695 kilolla.

Sitten sarjaan 82,5 kg jossa USA:n Mike Bridges oli maansa mestaruuskisoissa tehnyt lähes käsittämättömän yhteistuloksen 955 kg. Nyt vaaka näytti miehen painoksi vain 79,2 kg. Jalkakyykyssä tiukan taistelun jälkeen 320 kg tuli ylös ja penkkikin takkuili, mutta 205 kg kuitenkin hyväksyttiin ja riitti lajikultaan sekin kuten myös maastanostossa 320 kg. Yhteensä nyt kertyi "vain" 845 kg, mutta kuitenkin ylivoimainen mestaruus ja sehän se tietenkin on tulosta tärkeämpi.

Suomen edustajana tässäkin sarjassa oli ensikertalainen Jorma Hietamäki, joka venyi 20 nostajan sarjassa upeasti viidenneksi tasaisilla nostoilla jääden kuitenkin ilman lajimitalia. Yhteensä kertyi 722,5 kg.

Kolminkertainen maailmanmestari Walter Thomas asteli ennakkosuosikkina 17 muun toiveita täynnä olevan komeakroppaisen miehen kanssa sarjan 90 kg esittelyyn. Suomi asetti tuleen Pohjoismaiden mestarin Rovaniemen Sulo Kierivaaran, joka aloitti erittäin hyvin kyykkäämällä lajipronssia 310 kilolla Thomasin taistellessa erittäin tiukalla nostolla 332,5 kg. Penkiltä ainostaan Thomas 212,5 kg ja Supe 205 kg ylittivät ainoina maagisen 200 kilon rajan, joten lajihopea komeasti Suomeen. Thomas varmisti ylivoimaisen mestaruuden 312,5 kilon maastanostolla. Kierivaara aloitti 290 kilosta, mutta jostakin kumman syystä enempää ei noussut. Englannin Bill West oli Supea 25 kg perässä, joten hän määräsi tankoon 315 kg, joka nousikin lähes loppuasentoon asti, mutta sormet pettivät ja rautakasa romahti lattiaan. Hämmästys oli todella suuri muuallakin kuin suomalaisten keskuudessa kun valkoiset valot syttyivät hyväksymisen merkiksi. Selitys oli että päätuomari oli ehtinyt antaa alas-komennon nostoon, joka ei ollut edes valmis. Näin Westille vääryydellä hopeaa. Kierivaaran oli hieman pettyneenä kiivettävä pronssipallille. Molempien tulos oli 805 kg.

100-kiloisissa meillä oli taas tulessa ensikertalainen Oulun Seppo Lukkarinen, joka ei hermoillut vaan aivan hyvillä nostoilla teki tulokseksi 797,5 kg. Pronssiin olisi vaadittu 52,5 kg enemmän, joten aivan lähellä se ei ollut. USA:n voittojen sarjan katkaisi kuitenkin Ruotsin Kenneth Mattsson komealla sarjalla 320-235-325 eli yhteensä 880 kg.

USA:n John Cash jäi 852,5 kiloon. Cashin tulos muutama kuukausi aikaisemmin USA:n mestaruuskisoissa oli 940 kg!

Vuodesta 1975 MM-mitaleja kerännyt Hannu Saarelainen oli Suomen toivo 110 kilon sarjassa. Hanskin sairastama angiina ja keuhkoputken tulehdus juuri ennen kisoja aiheuttivat päänvaivaa suomalaishuollolle. Kilpailu huipentui huikean jännittävään maastanostonäytelmään. Tilanne kahden lajin jälkeen oli Kanadan Ross Darnell 572,5, Hanski 567,5, USA:n Dave Schneider 540 ja Hollannin Seim Wulfse 535 kg. Darnell oli heikoin vetäjä jäädessään 305 kiloon. Hanski yritti kaikkensa, mutta ehkä sairauden hieman heikentämänä 320 kiloa enempää ei suostunut nousemaan. Ei auttanut muu kuin ärräpäitä mielessään sadatellen mennä istumaan penkille ja odottamaan mitä tuleman pitää. Schneider repi kaksi kertaa 350 kg ylös, mutta kummallakin kerralla ote kirposi juuri ennen loppuasentoa ja hän jäi neljänneksi kun alkupainolla oli noussut 322,5 kg.

Sitten Wulfse yritti 352,5 kg. Raivoa täynnä mies repi rautakasaa ylös, mutta vain hieman se jäi vajaaksi, joten vihdoinkin Hanskin vahvaan kaulaan ripustettiin kirkkain MM-mitali 887,5 kilolla. Wulfse sai 880 kg ja hopeaa. Rossille pronssi 877,5 kg.

125 kilon sarjassa USA:n John Gamble teki tempun, jota ei ollut ennen nähty jalkakyykyssä. Alkupainon 355 kg jälkeen oli vuorossa 367,5 kg, joka oli erittäin raskas ja lähti liukumaan selkää pitkin alas. Pelkillä käsivoimilla Gamble kuitenkin heilautti raudat takaisin hartioille ja kyykkäsi. Nosto tietenkin hylättiin. Voittosarja oli kuitenkin kohtalainen 355-222,5-330 kg eli yhteensä 907,5 kg. Yli 125 kg:n sarjassa yllätysvoittajaksi nosti Kanadan Tom Maggee sarjalla 362,5-235-345 eli yhteensä 942,5 kg. Suomalaisia ei kahdessa ylimmässä sarjassa ollut.

Mainittakoon että Islannin jättiläinen Jon Pall Sigmarsson nosti yli 125 kg:n sarjassa yhden käden maastanostossa uuden ME:n 232,5 kg. Kahdella kädellä nousi heti perään 367,5 kg.

Mutta oli vahvoja miehiä ennenkin. 111 vuotta ilmestynyt Urheilulehti julkaisee jokaisessa numerossa urheilujuttuja noin 100 vuoden takaa. Numerossa 26/09 kerrotaan Viron voimamiehestä Georg Lurichista. Vuonna 1901 Lurich oli loistava esimerkki todellisesta voimailijasta. Lehti kirjoittaa vuonna 1901: Lurichin erinomaiset ruumiilliset ominaisuudet olivat yksinomaan hänen rautaisen tarmonsa tuottamia. Nuorukaisena hän oli aivan tavallinen ihminen. Nyt ei hänelle koko maailmassa kykene vetämään vertoja muut kuin ehkä pari kolme väkimiestä. Mainittakoon tässä muutamia esimerkkejä Lurichin hämmästyttävistä voimista. Pikkusormellaan hän nostaa neljä miestä ja toisella kädellä nousee peräti kuusi miestä. Seljällään maassa ollen hän kohottaa oikealla kädellään rintansa päältä 190 kg! Lurich on pituudeltaan 177 cm, hänen painonsa on 85 kg. "Kuollutta painoa" hänessä ei siis ollut rahtuakaan. Kuten useimmat todelliset voima-atleetit Lurich ei nauti väkijuomia eikä tupakkaa nimeksikään. Hän yleensä välttää kaikkea, mikä voisi rikkoa mielenrauhan ja kiihottaa hermoja.

Jospa meilläkin olisi Lurichin kaltaisia miehiä oikein monta. Onhan noissa saavutuksissa tekemistä nykyajan voimailijoillakin.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 27

27

13.4.2012 9.35

MUISTELMIA "AMMOISILTA AJOILTA" TEKSTI RAIMO PERÄLAHTI

2011 satuin kurkistamaan Voimanostoliiton Facebook- sivulla kuvia, joissa nuoret miehet olivat palaamassa MMkisoista Kanadasta. Tuli kommentoitua erästä kuvaa muistelemalla vuotta 1983, kun olimme vastaavalla matkalla. Tämän seurauksena sain viestin, että voisinko kirjoittaa jotain niiltä ajoilta. Sattumoisin arkistoistani löytyi muutama Voimanostolehti muistelojen tueksi.

Ennen kuin menen Miamin matkaamme, niin aloitetaan tuolta 70-luvun loppupäästä. Lajinahan voimanosto teki tuolloin vasta tuloaan. Poikkeuksetta lajin harrastajat omasivat jonkin muun lajitaustan. Kun asuin Hyvinkäällä niin luonnollisesti Hannu Saarelainen oli yksi näistä muun lajin menestyjistä Taito Haaran ohella.

Vaikka Hyvinkään salilla alkoi näkymään lajista kiinnostuneita yhä enemmän ja enemmän, niin he Hanskin ohella edustivat Hyvinkään ulkopuolista seuraa, mm. Keravan Bodonosta. Taisi olla –79 kun kasasin ”siirtotyöläiset” Hyvinkään Pontevaan. Sen myötä riihimäkeläinen Arto Sinisalo liittyi porukkaamme, unohtamatta Kullervo Lampelaa. Ennen kuin etenen niin tarinaan tulee liittää Raimo Lehtonen. Olin –76 mennyt työhön Hyvinkääläiseen lastenkotiin ja sinne vein kotinurkistani pari tankoa. Siinä sitten väestösuojaan rakentui ”sali”, jonka varusteisiin kuului melko pian penkki, kyykkytelineet ja jopa dippiteline, jonka pääasiallinen materiaali oli ”kakkosnelonen” ja pari putken pätkää.

Muutamat lastenkodit pojat vähän innostuivatkin, mutta pikkuhiljaa ”salin” pääasiallinen treenari oli Raimo. Tulkoon tässä esille myös, että allekirjoittanut ja kaima treenattiin em. lastenkodin väestösuojassa ja ei juurikaan käyty ”Hanskin- salilla” jolla tarkoitan urheilupuistossa sijaitsevaa kaupungin salia.

28

Raimo Lehtonen kotiluolassaan.

Edellä viittasin ”Pontevan poikiin”, niin noin vuoden verran porukka pysyi kasassa kunnes erimielisyydet seuran kanssa johti hajoamiseen. Hanski taisi mennä Lohjan Louheen, mutta palasi pian Hyvinkään Voima-Veikkoihin. Pontevaan jäi toki Äijön Jussin ja Lehtosen Raimon lisäksi joitakin harrastelijoita, unohtamatta ikämiesvuosinaan menestynyttä Niemisen Karia. Kun hajaannus tapahtui, niin oma roolini painottui entistä tiiviimmin Raimo Lehtoseen. Raimon kehitys oli varsin nousujohteista ja menestys johti yhä parempiin saavutuksiin.

Hyvinkää oli noussut vauhdilla voimanostoväen tietoisuuteen ja syksyllä 1979 liitto myönsi Pontevalle vuoden 1980 SM-kisojen järjestelyoikeudet.

Hieman oudoksutti liiton tekemä muutos kun Hanski siirtyi Voima-Veikkoihin niin vaadittiin, että kisojen järjestelyvastuu tulee seurojen jakaa keskenään.

Kisathan meni järjestelyiltään nappiin.

Kaiken kruununa Veli Kumpuniemen tekemä maastavedon ME 352,5 kg!

Siteeraus Voimanostolehdestä 1/ 80: ”Hyvinkääläinen yleisö oli fantastinen.

En muista tavanneeni sellaista yleisöä aikaisemmissa SM-kisoissa.” Lämmittää kovasti mieltä vielä yli 30 vuoden takaa, sillä nyt rohkenen sanoa, että kahdelle seuralle jaettu vastuu toteutui vain rahanjaossa, ja vielä vain osittain.

17-vuotias Raimo Lehtonen oli muistaakseni käynyt parit kisat ennen näitä SM kisoja, joista tuloksena oli 4. sija sarjassa 52 kg. Raimon kilpailukalenteri alkoi täyttymään kun oli kahden ikäluokan SM-kisat, ja vielä yleisen sarjan kahteen kertaan, kun lisätään TUL:n kisat.

Aivan lyhyesti tilastojen valossa Raimon kehitys (sarjassa 52 kg) Hyvinkään SM-kisoissa (1980) 370 kg, Vuoden 1981 kisoissa Varkaudessa Raimolla oli sarjaa pitkään hallinneen Aimo Tuomioston ”päänahka” ulottuvilla, mutta allekirjoittanut teki sääntöjen vastaisen muutoksen ja jo hyväksytty maastaveto hylättiin ja puhti oli jo pois-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 28

13.4.2012 9.35

sa viimeisessä yrityksessä kukistaa Tuomisto. Tulos oli kuitenkin kivunnut lukemiin 475 kg.

Raimon menestyksellisen lyhyen uran huippuhetki oli Göteborin MM-kisat Globen-hallissa 1983. Raimo yllätti varmasti hopeallaan kaikki, kun huomioi vielä, että mitalisaalis jäi kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen laihaksi.

Tästä siirryn asiaan josta virisi edellä kirjoittamani. MM-hopea huumasta juuri ja juuri selvinneinä matkasimme 23v MM”kullanhuuhdontaan” , Jenkkeihin, kohteena oli Miami West Palm Beach. Joukkueemme matkasi kahdessa ryhmässä: Minun ”team” oli Raimo ja Mattilan Jari. Toinen porukka koostui ”johtajista” ja Virtasen Jarmosta. Johtajistoa edusti Holm ja Ulfstedt.

Lensimme Worth Laudendaliin josta ikuisuuden kestänyt taksimatka hotelliin. Kilpailut alkoi heti seuraavana päivänä. Aamulla olin tullut käymään respassa ja kun olin palaamassa hissillä ylös,

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 29

29

13.4.2012 9.35

niin mitä näinkään kun hissin ovi aukeni?

Virtasen Jarmolla pään ympärillä valkoinen rätti. No, pianhan selkisi, että olivat edellisenä päivänä vuokranneet auton ja nousseet väärää ramppia jolloin vastaan tuli toinen auto.

Onni onnettomuudessa oli, että kummassakin autossa oli ”nokkaa” sen verran että pahemmalta vältyttiin.

Tämä onnettomuus johti siihen, että kilpailun lääkäri ei antanut Jarmolle nostolupaa. Raimon osuus ei ollut Jarmoa kummempi, sillä varma kulta meni kolmen hylätyn maastavedon myötä. Kyseessä ei ollut raudan raskaus vaan epäpuhdas loppuasento. Voi sanoa että seuraavat kuusi päivää oli lusimista. Nyt muisti pettää Mattilan Jarin menestymisen osalta.

Olihan pettymys kova sillä ”markkojen kasaaminen” matkan onnistumiseksi, sillä oman työnsä sekin vaati.

Vielä kesäkuussa –84 olimme nuorten PM-kisoissa Ruotsissa, ”i Jakobsbergs sporthall, Järfälla”. Niissä kisoissa oli mahdollisuus saada virallinen maailmanennätys mikäli käy testissä. No, eipä ruuhkaa testihuoneeseen ”jostain syystä” ollut. Raimon penkki 120 kg tuli viralliseksi alle 23v ME-tulokseksi.

Siihen päättyi myös Raimon voimanostoura. Alun perin piti olla muutaman viikon tauko, mutta tauko venyi ja venyi. Siihen minunkin työni voimanoston parissa loppui ja suuntauduin kunnallispolitiikkaan ym.

Viime vuoden SM-kisoja lähdin seuraamaan Saloon olettaen, että näkisin tuttuja. No, alku oli lupaava kun jo parkkipaikalla törmäsin Virtasen Jarmoon.

Siihen ne tutut melkein jäikin. Ohimen-

nen näin Tähtisen Jarin ja Niemisen Karin jotka olivat tuomaroimassa. Hyvinkääläisiä edusti Jim Borgman - bisnestä tehden. Joku sano nähneensä Kuusevan Jannen. Ei ainuttakaan nostajaa Hyvinkäältä, toki penkkisisoissa muutamat näyttäytyvät.

Aivan vihonviimeiseksi lopuksi kiitän kanssakulkijoita ja toivotan menestystä voimanostourheilulle!

Raimo Lehtonen ja MM-hopea.

30

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 30

13.4.2012 9.35

TILAA VOIMANOSTAJA-LEHTI

Voimanostaja on ainutlaatuinen lehti, jollaista ei löydy mistään muualla. Voimaa tarvitaan joka päivä. Voiman kehittäminen on tärkeää nuorista ikääntyviin. Kuntosaliharjoittelu on yksi suosituimmista harrastuksista Suomessa. Voimanostaja on lehti, joka kertoo missä voiman rajoissa ihminen liikkuu. Voimanostaja raottaa suosituimman kuntosaliliikkeen penkkipunnerruksen salat. Voimanostajasta löydät jalkakyykyn ja maastanoston huippu-urheilijamme.

Tilaa Voimanostaja, niin tiedät mistä voimanostokansa puhuu ja mitä voimanostajat tekevät.

Tilaukset: sihteeri@suomenvoimanostoliitto.¿ Loppuvuosi 2012 (3 nroa) = 18 euroa.

Vuosikerta = 30 euroa / 5 lehteä.

RAW

"Ei suinkaan ne rupee halaileen...?"

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 31

31

13.4.2012 9.35

Pärnussa punnerrettiin

tosissaan

On varmasti harvinaista maamme urheiluhistoriassa, lajissa kuin lajissa, että vieraan valtion maaperällä järjestetään kansalliset kisat, joissa kaikki kilpailijat ovat Suomesta. Näin tapahtui, kun loppiaisen jälkeisenä lauantaina järjestettiin neljännet Pärnun Penkkarit. Pärnu (n. 45 000 as) on Viron tunnetuin kylpyläkaupunki ja sen hieno kisapaikkamme uudehko urheilutalo on lähiympäristön urheilevan väen ylpeys.

Teksti ja kuvat: Heikki Orasmaa

Tämän vuoden kisaredulle lähti peräti 60 lajin ystävää, joista kisaan otti osaa 33 punnertajaa, 7 naista ja 26 miestä. Aloitusvuonna 2009 oli nostajia 9, 2010 – 28, 2011 – 29, joten snadia nostetta koko ajan. Matka taittui mennen tullen mukavan yhdessä olon merkeissä Viking XPRS botskin konferenssitilasta meille varatussa tilavassa kokoustilassa. Yksi buli ja yksi snadi bussi oli käytössämme koko ajan ja niillä Tallinnan ja Pärnun väli (130 km) meni jouhevasti, kuten myös siirtymäkuljetukset majoituspaikkamme kylpylähotellin Strandin ja kisapaikan välillä.

Paikalliset hemmot loivat paikan pomon Ain Kimberin, Viron voimanostoliiton hallituksen jäsenen, johdolla hienon kisapaikan piirustuksiemme mukaan valoisaan aerobicsaliin. Mukana meillä oli tuomarivalot, dataprojektori, valkokangas, tietokone sekä järjestävän seuran HPV:n hyvin varustettu kisaveska, jossa oli toimitsijapöydän tarpeet. Kisa siis käytiin aivan viimeisen päälle sääntöjen mukaan, niin kuin kaikki skabat tulee aina järjestää.

Pärnun Penkkareiden puuhamiehet Seppo Flink ja Eero Ahlroth onnistuivat jälleen suuren työn tehneinä kisajärjestelijöinä.

Petri Kajanne saa asiantuntevia neuvoja kokenneelta seurakaveriltaan Pauli Rantalalta ennen nostoa.

32

Naisten parhaaksi pointseissa nosti Merja Mynttinen tykittäen N40 ja N50 ikäluokkaan sarjaan 84+ uuden SE-lukeman 132,5. Ilahduttavan mukavasti Merja on toipunut olkapäävammastaan ja on jälleen kovassa kondiksessa, vaikka hoitava ortopedi olikin suositellut lajin vaihtoa. No, kuka nyt harrastuksistaan niin helpolla luopuu, totesi LVK-Teamin Merja. Naisten kakkonen oli Heini Böök-Aaltonen suurella joukkueella kisaan lähteneen RAYVO:n riveistä. Kolmanneksi ylti Irmeli Vaulakorpi HPV. Miesten pistehai oli Joensuun tykki, kokenut Tomi Vikla, joka tyytyi aloitusnos-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 32

13.4.2012 9.35

tonsa jerkkuun 230. RAYVO:n Iiro Virtanen otti kakkostilan ja Tapanilan Erän väkivahva Kimmo Leppänen oli kolmannen sijan arvoinen kesyttäen parhaallaan 230. Kuuluttajan kellon arvoiseksi nostajaksi kirjoittaja katsoi Antero Kaurasen, joka kolme kertaa tyylikkäillä suorituksilla kohensi sarjan 74 kiloa M60 SE-tulosta. Kaikkien nostojen ero oli 5 kiloa ja näin stydi sarja 130-135-140. Kauranen, 63, on eläkkeellä oleva maalausalan yrittäjä ja voimanostossa edustaa Nokian Voimailijoita. Hän on vuoden verran treenannut ”klassista” penkkiä, mutta kolme vuotta voimapunnerrusta, jossa veteraanien SMkultaa 2009 ja siinä lajissa oma rekka sarjassa on 83 kiloa on 135. Anteron aikaa kuluu, oman voimailun lisäksi, myös 8-vuotiaan Anton pojan judo- ja telinevoimisteluvalmennuksessa sekä Nokian Judoseuran valmentajana toiminen on vielä hänen harrasteena.

Kisassa oli 96 nostoa ja aikaa niihin tarkalleen 125 minuuttia eli kisavauhti oli verkkainen ja siitä piti huolen HPV:n vakikalustoon kuuluva lavaesimies Jarmo Halme, joka kokemuksellaan piti jo edellisiltä vuosilta tutuiksi tulleet virolaiset ripeät lavamiehet vauhdissa – tehokasta duunia.

Kisapäivä päättyi jälleen upeaan bankettiiltaan. Siellä esiintyi tuttu ja vauhdikas tanssiryhmä Cevaly uudella ohjelmistollaan. Kliffaa tsiikattavaa vanhan öögalle. Keräilyharvinaisuudeksi kohonnut kisamitali annettiin kaikille, nostajille, tuomareille, toimitsijoille jne. Se oli kirjoittajan neljäs mitsku Pärnun Nokian Voimailijoiden Antero Kauranen paransi kolmesti veteraanien SE-lukemia Pärnun penkkareissa.

t tuliaisena himaan. Kolme pisteissä parasta saivat upeat pokaalit, j jotka saajat täyttivät janojuomalla ja ne kiersi pöydässä kuin vanh haan aikaan sahtihaarikka mahtihäissä Lammilla. Matka oli edellis vuosiin verrattuna ohjelmaltaan löysempi, joten nyt jengille jäi siin r reilusti aikaa ostoksiin, nauttia kylpylän palveluista, kliffaan yhdess oloon jne. sä L Lopuksi on lyötävä yhteen suuret kiitoksen kädet jälleen järjestäj jille,.

Seppo Flink ja Eero Ahlroth olivat tehneet mahtavan duunin, s saaden aikaan näin mukavan ja muistoihin jäävän loppiasviikonlop Pärnun penkkarijengille. Sepon puoliso Aila Niemi kuuluu myös pun k kiitoksien saajien joukkoon avusta järjestelyissä .Hän piti meille lis säksi menomatkalla tehokkan tietoiskun edustamiensa Herbalifet tuotteiden sopivuudesta voimailijoille.

TV:stäkin tuttu poliisimies Petri Kajanne kiittää seuransa HPV:n puolesta kaikkia Pärnun Penkkareihin osallistuneita.

J Joten näin lyhyeen reduun mahtui paljon mielenkiintoista ohjelmaa, m muttei ei kuitenkaan liian tiukalla aikataululla. Ensi vuosi onkin juhl lavuosi, sillä silloin on 5. Pärnun Penkkarit ja sillä kisalla alkaa kirjoittajan 30. vuosi kuulutustehtävissä.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 33

33

13.4.2012 9.35

JUSSIN

Hämeen seurat valitsivat Tammelan Ryskeen Hämeen parhaaksi voimanostoseuraksi 2011. Pokaalia olivat noutamassa vas. Jarkko Bärholm, Olli Skogberg, Janne Hakala ja Mika Kauranen Jussin penkkareissa.

TEKSTI HEIKKI ORASMAA KUVAT LVK TEAM JA HEIKKI ORASMAA

Edesmennyt huippunostaja Hannu Saarelainen (1945-1992) järjesti eläessään vuosittain alkuvuodesta useita kertoja kotikaupunkinsa Hyvinkään Hämeenkadun koululla hyvin suosittuja penkkipunnerruskilpailuja. Nyt näitä tämän alueen penkkipunnerruskisaperinteitä jatketaan Hyvinkään naapurikunnassa Lopella Jussin penkkareina, voimanoston Grand Old Man Juhani Äijön nimikkokisoi-

na. Yhdistävänä tekijänä näiden kisojen ja Hämeenkadun kisoilla on Hyvinkää, sillä se on Juhani Äijön kotikaupunki.

Kuudennet Jussin penkkarit oli koonnut 36 nostajaa tuttuun kisamestaan liikuntatalo Elmolaan. Näillä järjestelyillä, jotka olivat tuttuun tapaan aivan viimosen päälle olisi oordnattu suuremmatkin skabat, vaikka kuinka bulille jengille. Nyt juuri, kun päästiin kisatouhussa vauhtiin, niin ne oli ohi.

Kisojen bossi Markku Savolainen oli taas tehnyt suuren urakan kisojen eteen, toki

SE miehet Timo Inkinen ja Juha Lehto sekä sarjan M20 105 kg mestari Niko Eronen.

34

isot kädet saa myös tehokas talkootiimi.

Kisoissa tehtiin kaksi uutta SE-kirjausta, vaikka niiden yrittäjiä oli useampiakin. Juha Lehto petrasi nimissään ollutta M40 sarjan 105 kiloa SE-lukemiksi 255 aloitusnostollaan. Seuraavat penkissä käynnit 262,5 ja 265 eivät Lehdon voimia kunnioittaneet. Timo Inkinen tykitti myös ensimmäisellään 255,5, jolla vei tikkarin suusta Kokkolan Simon Kankkoselta, duunaten siitä avoimen luokan sarjan 93 kiloa maamme uuden ennätyksen ja sillä kisojen paras pisteissä. Haluja oli nostaa enemmänkin, mutta nostoista 260 tuli punaisia.

Tuomas Korkia-aho 280 kg ja uusi fleda.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 34

13.4.2012 9.35

PENKKARIT

Veteraaninostaja Ola Erola seuraa sivusta Juho Lappalaisen valmistautumista nostoihin Kari-isän huollossa.

Molemmat ennätysjäbät edustavat Tapanilan Erää, joiden kaikki lyftaajat voivat olla tyytyväisiä Lopen reissun antiin kisamielessä. Erän kaikki jäbät lyftasivat tuloksen, jopa Timo Rantala, joka viikkoa aiemmin Pärnussa ei hyväksyttyä kirjausta saanut.

Maamme naispenkkaajien eliittiä edustava Susanna Virkkunen Sibbo-Vargarnasta oli lähtenyt matkaan tavoitteena omistamansa SE-tuloksen lukujen petraaminen paremmiksi. Jo aloitusjerkku 150 olisi ollut uusi SE, mutta kolmesti se sai punavärin päälleen ja näin Susannan Lopen redusta tuli tulokseton.

Kisojen kovimmat malmit 280 kg nosti, viime vuonna paljon epäonnea kokenut Tuomas Korkia-aho. Nyt nuorten ikäluokan taakseen jättänyt ja hienon fledan kasvattanut jyväskyläläinen ainakin alkoi kisavuoden onnekkaasti, Tuomaksen tyyliin kuuluvineen viime sekunteina alkavilla nostoillaan.

Viikkoa aikaisemmin Pärnun penkkikisojen kävijät Merja Mynttinen, Ilkka Launonen ja Antero Kauranen olivat Lopella sillä mielellä, että nyt jatketaan samaa hyvää putkea mikä Virossa oli päällä.

Janne Hakala vastaanottamassa Hämeen parhaan voimanostoseuran palkintoa.

Voiman henki näytti, että viikko on liian snadi aika palautumiseen, joten heidän nostot eivät läheskään menneet niinkuin piti. Kukin heistä sai vain yhden hyväksytyn noston aikaiseksi ja näin uusien rekkojen kirjaaminen heiltä jäi tulevaisuuden suunnitelmiin.

On toivottavaa, että Jussin Penkkareiden perinne jatkuu ja taas ensi tammikuussa Elmolassa treffataan. Ne ont skabat, jotka jokaisen suomalaisen penkkaajan tulisi kokea ainakin kerran uransa aikana.

LVK TEAM:n Markku Savolainen palkitsee saman seuran Aleksi Arvajan sarjan M20 83 kg hopeasta.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 35

35

13.4.2012 9.35

Veteraanien voimanoston SM-2012 Kuusamo

VETERAANIEN VOIMANOSTON

SM-KISAT Kuusamossa 25.-26.2.2012 TEKSTI PETTERI KERÄNEN KUVAT KEV Ensimmäinen kisapäivä oli lauantaina ja veteraaninostajien välinen mittelö aloitettiin naisten kilpailulla. Naisia oli kilpailuun saapunut kaiken kaikkiaan yhdeksän, ja melkein jokainen heistä nosti omassa sarjassaan yksin. Kilpailua ei siis niinkään kilpailijoiden kesken syntynyt, mutta kovia tuloksia tehtiin siitäkin huolimatta. Etenkin N60-sarjassa kilpaileva Eila Kumpuniemi näytti kisapäivänä olevan vauhdissa.

Hän teki heti jalkakyykyssä kovan 95 kilon tuloksen sarjaan 52 kiloa. Kovaa kyykkytulostaan MM-kisoissakin pärjännyt Eila perusteli jälkeenpäin hyvällä tuurilla, mutta kyllä Eilassa näytti voimaakin kisapäivänä olevan. 120 kilon maastanosto ja 272,5 kilon yhteistulos puhuvat puolestaan. Myös muut naiset tekivät ahkerasti uusia Suomen ennätyksiä. Parhaasta vedosta ja kyykystä naisissa vastasi odotetusti Ylöjär-

Vuokko Viitasaari oli kisojen vahvin naisnostaja kovin kyykkyrauta naisissa oli 135 kiloa.

ven ryhdin Vuokko Viitasaari, joka jalkakyykkäsi 135 kiloa ja nosti maasta komeat 150 kiloa. Viitasaari kilpaili N40 sarjassa 52 kiloa.

Naisten sarjojen ainoat kilpakumppanit olivat tänä vuonna Loimaan voiman Elina Aalto ja Joensuun punttipoikien naishaastaja Virve Ilves.

Kisa alkoi heidän välillään todella tasaisesti, koska kummallekin tuli jalkakyykystä 130 kiloa tulokseksi. Aalto sai tosin kokea kovia alusta asti, kun hänellä meni selkä jo ensimmäisen kyykyn kohdalla kipeäksi ja romahti sitten miltei kokonaan viimeisen 137,5 kilon kyykky yrityksen jälkeen. Selkäänsä pitelevä Aalto talutettiin pois kisalavalta ja kisat näyttivät hänen osaltaan olevan siltä osin ohi, mutta toisin kävi. Kyykkytrikoo vaihdettiin penkkipaitaan ja taas oltiin kisalavalla ilman pienintäkään aikomusta luovuttaa. Penkissä selkä ei tosin näyttänyt Aaltoa haittaavan, koska hän onnistui viimeisellä nostolla punnertamaan maagisen sadan kilon

rajan rikki. Aalto olikin hyvillä mielin siirtymässä maastavetoon penkkipunnerruksen jälkeen, koska hän oli saanut kurottua 30 kiloa etumatkaa 70 kilon penkkipunnerrustuloksen tehneeseen Virve Ilvekseen.

Tässä vaiheessa jännitys olikin siinä, kuinka paljon Aalto uskaltaa kipeän selkänsä kanssa vetää ja kuinka paljon Ilves on valmis venymään voittonsa eteen. Maastanosto osuudessa nosti ensin Ilves ja hän nosti sadan kilon raudan maasta kevyen oloisesti. Aalto itse asteli hyvin varovaisesti lavalle ja nosti 102,5 kilon raudan erittäin rauhallisesti ylös. Seuraavaksi Ilves korotti 110 kiloon ja Aalto 112,5 kiloon ja kumpikin saivat hyväksytyn noston. Kolmatta nostoa, voitostaan jo lähes varma Aalto, ei edes lähtenyt yrittämään, joten kulta oli nyt kiinni Ilveksen viimeisessä 142,5 kiloa painavassa voimanosto tangossa. Ilves saapui lavalle päättäväisesti ja tarttui rautaan pelottomasti. Rauta kuitenkin oli liikaa Ilvekselle ja niinpä kultamitali meni sitten 342,5 kilon yhteistuloksen tehneelle Aallolle.

NUORIMMAISTEN KISAHETKET

Kisoissa koettiin myös ikäviä hetkiä, kun Elina Aalto loukkasi selkänsä viimeisessä jalkakyykyssään.

Siitä huolimatta hän kuitenkin kävi kisan loppuun ja voitti kultaa.

36

Naisten jälkeen oli aika jännittää kisan nuorimpien eli M40 sarjan antia. Kisoihin oli tänäkin vuonna saapunut hyvä määrä tasokkaita nostajia, joista yksi kirkkaimmista oli vasta veteraaneihin liittynyt Sami Siltala, joka muokkasi alusta lähtien kisan ennätykset uusiksi. Vaikka Siltalalla oli takanaan rankka painonpudotus ja trikoot olivat jääneet hieman löysäksi kilpailuun, kyykkäsi hän silti uskomattoman 252,5 kilon järeän jalkakyykyn Suomen ennätyksen.

Penkkipunnerruskin Siltalalta sujui hyvin, koska 150 kilon punnerrus jäi kilpakavereilta kisalavalla vain haaveeksi. Maastavedossa Siltala

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 36

13.4.2012 9.35

sitten taas terästäytyi Suomen ennätysten murskaamiseen ja hän veti toisella nostollaan 240 kiloa. Siltala innostuikin tekemään kunnon korotuksen viimeiseen nostoon ja täräytti tankoon rautaa 265 kilon verran. Kovasta kannustuksesta huolimatta Siltala ei kuitenkaan vetänyt rautaa loppuun saakka. Siltalalle jäi siis ensi kisaankin vielä nostettavaa. Siltala sai siis kyykyn SE:n lisäksi myös yhteistuloksen SE:n omiin nimiinsä 642,5 kilon tuloksella.

Ylivoimaiset voittajat eivät kuitenkaan loppuneet Siltalaan, vaan seuraavana oli vuorossa Helsingin Poliisi-Voimailijoiden ylpeys Jari Nurmi, joka kisaili tällä kertaa M40 sarjassa 83 kiloa. Nurmi teki jalkakyykyssä huikean 265 kilon esityksen, penkkipunnerrus meni myös odotetusti 175 kilon tuloksella. Tällä kertaa Nurmen suurimmat

Siltalan Sami tekee ennätystulokset vaikka olisi silmät kiinni ja trikoot löysällä.

odotuksen olivat kuitenkin hänen omassa bravuurissa eli maastanostossa, jossa oli määrä nostaa ennätyksiä. Ensimmäinen veto - varma 260 kilon rauta - joka heilahti ylös ilman sen kummempia ihmettelyjä.

Seuraavana Nurmi korotti 287,5 kiloon ja Nurmi selvitti tämänkin kunnialla läpi. Viimeiseen Nurmi sitten lastasi vielä viisi kiloa lisää ja 292,5 kilon PE-raudat odottivat siinä nostajaansa. Komento kuului: ”tanko valmis”, Nurmi lavalle ja se on siinä, uusi Pohjoismaiden ennätys maastavedossa. Aplodien saattelemana Jari Nurmi poistuu lavalta ansaittujen ennätyksien ja mestaruutensa kera. Miesten sarjassa kenties tasaisin kultamitali ottelu taisi tapahtua M40 105-kiloisten sarjassa, jossa Jari Niskanen ja Mika Paasonen taistelivat kullasta viimeiseen irvistykseen saakka. Kultamitalitaistossa miesten yhteistuloksiin saatiin eroa loppujen lopuksi vaivaiset 2,5 kiloa ja luultavasti heidän välillään on odotettavissa uusintaottelu ensi vuonna.

Jari Nurmi oli yksi suurista maastanostossa.

1000 KILON RAUTALÄJÄ SAAVUTETTU, OVE KUITTAA Kevytsarjalaisten jälkeen katseet kääntyivät M40 yli 120 kiloisten muurinmurtajien sarjaan, jossa oli kolme nostajaa. Kisasaliinkin oli jo saapunut vähän enemmän väkeä katsomaan tätä titaanien taistelua. Kisojen odotetuin ja kenties mielenkiintoisin kilpailija oli ehdottomasti tämän sarjan 122 kiloinen vasta veteraaneihin siirtynyt Ove Lehto, jolta odoteltiin melkoisia tuloksia kisassa. Varmistajia tarvittiin lisää, kun Ove Lehto saapui karjahdellen kohtaamaan 365 kilon kyykkyraudat. Lehto sai jo tässä vaiheessa 75 kiloa eroa kilpakumppaneihin. Lehto itse oli iloinen kyykkytuloksestaan ja hänellä oli penkissä tavoitteena pukata 300 kilon raja rikki.

Teräskin taipuu Ove Lehdon karjaisusta.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 37

37

13.4.2012 9.35

Veteraanien voimanoston SM-2012 Kuusamo

Penkkipunnerrus kuitenkin alkoi odottamattomasti, kun Lehto ei saanutkaan ensimmäistä 285 kg:n penkkirautaa ylös.

Lehto otti saman raudan toisella yrityksellä ja johan rauta pomppasi rinnasta kevyesti. Katsojat olivat innoissaan. Ensimmäisen noston epäonnistumisen syyksi Lehto sanoi liian pitkän tauon kyykyn ja penkin välissä. Kolmannella nostolla kisatunnelma oli aivan katossa kun 300 kiloa makasi telineessä valmiina rinnalle laskettavaksi. Huuto kaikui korkeassa salissa ja Ove Lehto karjui katsojien kanssa kilpaa ennen tätä mahtavaa penkkisuoritusta. Lehto pukkasi 300 kiloa ylös tyylipuhtaasti ja yleisö raikui tästä mainiosta voimannäytöksestä. Lehto oli itsekin helpottunut 300 kilon penkkiin ja tuumasi 1000 kilon yhteistuloksen olevan täysin mahdollinen.

Maastavedon vuoroon tullessa tunnelma oli jännittävä ja 1000 kilon kysymyksen osalta jopa henkeäsalpaava. Lehto otti ensimmäisen vedon varman päälle aloituspainolla 315 kiloa. Sen jälkeen Lehto tekikin 1000 kilogramman yhteistuloksen ja Pohjoismaiden ennätyksen toisella ja viimeisellä kisavedollaan 335 kiloa. Kolmatta yritystä Lehto ei ottanut, johtuen toisessa nostossa olleesta tuskasta polvessaan.

Lehto oli kuitenkin ainut 1000 kilon mies kilpailussa ja varsinkin kuusamolaiselle kotiyleisölle harvinainen ja merkittävä näky. Jalkakyykyn ja maastavedon SE:t ja yhteistuloksen PE eivät ole varmasti ainakaan huonoja kokemuksia Ove Lehdon ensimmäisestä SM-kisasta veteraanisarjassa. Lauantain kisat olivat ohi ja kisapäivä oli todella jännittävä ja yllätyksellinen. Katseet kuitenkin siirtyivät jo kohti seuraavan päivän kisaa, jossa kisailemassa on melkein 80-vuotiaita nostajiakin.

VETERAANIEN VETERAANIT Sunnuntain kisa alkoi myös mielenkiintoisissa merkeissä, koska ei sitä joka päivä näe yli

Arvo Tölli piti pään kylmänä kisojen aikana.

38

Ove Lehto ja 315 kg maastaveto.

70-vuotiaita voimanostajia kisaamassa SMkisoissa. M70 -ikäluokan kuuluisuuksiin lienee kuuluvan Arvo Tölli, joka on ainoana suomalaisena kyykännyt 200 kiloa M70 -sarjaan.

Olli Vento oli kisojen vanhin osallistuja ja hän täyttää ensi vuonna jo 80 vuotta. Kisat menivät näiltä ikämiehiltä loistavasti ja varsinkin Kesälahden urheilijoiden Tapani Pulkkinen oli kovassa SE iskussa. Pulkkinen nosti sarjassa 66 kiloa. Pulkkinen tuli ja teki sarjassa 66 kiloa jalkakyykyn SE:n 142,5 kiloa. Se oli vasta alkua, koska maastanostossa Pulkkinen kasasi itsensä oikein kunnolla ja sai tehtyä uuden Pohjoismaiden ennätyksen eli 170 kiloa. Yhteistuloskin meni Suomen ennätyksiin tuloksella 390 kiloa.

M70 -sarjassa ei juuri muuten kilpailua syntynyt, koska kaikki paitsi Tölli ja Vento nostivat kukin omissa sarjoissaan. Tölli oli kuitenkin omassa sarjassaan ylivoimainen Ventoon nähden. Tölli teki heti jalkakyykyssä uuden Suomen

ennätyksen 162,5 kiloa, vaikka ensimmäinen nosto ei Tölliltä onnistunutkaan. Vento kyykkäsi 115 kiloa ja jäi jälkeen 47,5 kiloa. Penkissä kisa sitten viimeisteltiin kun Tölli punnerteli 120 kilon aloitusraudat ylös kilpakumppaninsa jäädessä 90 kiloon.Tölli yritti kaksi kertaa 132,5 kilon tulosta, mutta rauta oli liikaa ja liekö syy sitten Töllin mainitsemassa rikkinäisessä olkapäässäkin. Töllin Arvo on kuitenkin siitä erikoinen penkkipunnertaja, että hän laittaa itse penkkipaidan päälle ja ottaa sen poiskin itse.

Maastanosto sitten olikin hieman tasaisempi.

Vento sai viimeisellään vedettyä koreat 145 kiloa ja Tölli pisti vähän paremmaksi nostamalla 160 kiloa. Töllin yhteistulos oli 442,5 kiloa ja Ventokin onnistui kasaamaan 350 kilon verran tulosta. Kumpikin nosti 74 kiloisten sarjassa.

MIEHET 60-VUOTIAAT, OLKAA HYVÄT Sitten lavan ottivatkin haltuun M60 -ikäluokan

Arvo Tölli veti suvereeneja rautoja omassa sarjassaan.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 38

13.4.2012 9.35

mitalitaistelijat, ja tässä ikäluokassa syntyi ennätyksiä roppakaupalla. Parhaita hetkiä koki varmaankin M60 -ikäluokassa ja 74 kilon sarjassa kisaillut Keijo Kuisma, joka kertoi harrastaneensa lajia jo kymmeniä vuosia ja saaneensa ensimmäiset ennätykset haltuunsa näissä kisoissa. Kuisman saldo oli yksi maastanoston 210 kilon tuloksella tehty Pohjoismaiden ennätys ja yhteistuloksen Suomen ennätys 507,5 kilolla. Myös Kuopion painonnostajien Seppo Korhonen teki selvää jälkeä Pohjoismaisista ennätystuloksista. Korhonen runttasi ällistyttävän 260 kilon jalkakyykyn ja teki melkoiset pohjat seuraaville ennätyksen yrittäjille.

Maastanostossakaan Korhonen ei paljon armoa antanut ennätyksille, koska 290 kilon rauta totteli Korhosen otteita, kuin koira isäntäänsä. Yhteistuloksenkin PE alkoi jo vetää kilpailijoita hiljaiseksi, kun yleisö taas villiintyi Korhosen huikeasta kisasta. Seppo Korhosen kanssa ei näissä kisoissa kilpailtu, se on selvä. 120 ki-

Seppo Korhonen järisytti tannerta 270 kilon vedollaan.

MM-tason veteraaninostaja Jorma Niemi sekä kisojen vanhin kilpailija Olli Vento muistelivat lämmittelytilassa vanhoja aikoja.

loisten sarjassa sen sijaan riitti jännitettävää. Sarjassa kohtasivat Kokkolan jymyn Mikko Seikkula ja JVK:n Paavo Eskelinen. Miesten välille syntyi lopulta 12,5 kilon ero. Eskelinen sai 25 kilon eron kyykyssä, kun taas Seikkula sai penkissä kurottua eroa kiinni 15 kiloa.

Maastanosto olikin sitten oikeata ennätystaistelua. Sanalla sanoen nämä karpaasit tekivät Suomen ennätyksiä vuorotellen ja lopulta Eskelinen sitten veti 2,5 kilolla pidemmän korren vetämällä 225 kiloa. Jos miehet vaan pysyvät kilpailu nälkäisinä, ennätys tulee vielä rikkoontumaan moneen kertaan uudelleen. EM-kisoihin valmistautuvan Toivo Kyllösenkin kisa sujui hyvin muutamalla SE:llä varustettuna. Kyllösen olkapää on nyt kolmen vuoden ajan ollut remontissa ja penkki on tippunut, mutta Kyllönen pystyi tämän kisan tulosten perusteella sanomaan jo positiivisia odotuksia EM-kilpailuun kovan kyykyn ja maastanosto tulosten turvin.

”KYLLÄ KUUSAMON POIKA ON PAHA” Viimein sunnuntaina starttasi sitten myös se sarja, jossa nähtiin, kuinka Kuusamon oma poika ja ainut Kuusamon edustaja, Asko Keränen oli kultamitalijahdissa. M50 74-kiloisten sarjassa kilpaileva Keränen kohtasi Suomen mestaruuskilpailussa samat miehet kuin viime vuonna. Ykköshaastajana Keräselle oli Valo Lintula ja valttikorttina toimi Pauli Linna. Viime vuoden tuloksiin Valo oli erittäin tyytymätön, koska tulos oli Keräsellä ja Lintulalla sama, ainoastaan oman kehon paino julisti Keräsen voittajaksi.

Tänä vuonna Lintula olikin aika virkeänä, kun jalkakyykyn aloituspaino oli jo Keräsen aloitusta 10 kiloa suurempi. Lintulan aloitus oli 200 kiloa, joka nousi ylös niin hyvin, että oli hankala uskoa, että niskassa oli 200 kiloa. Keränen puolestaan aloitti 190 kilolla ja kyykkäsi hänkin sen komeas-

Asko Keränen onnistuneen penkkisuorituksen jälkeen.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 39

39

13.4.2012 9.35

Veteraanien voimanoston SM-2012 Kuusamo

ti ylös. Seuraavaan Lintula korotti 10 kiloa, Keränen 7,5 kiloa.

Kumpikin kyykky onnistui. Viimeiseen kyykkyyn Lintula korottikin sitten vielä 7,5 kiloa ja ylöshän se 217,5 kilon rauta sieltä kyykystä ponnahti. Keränen ei lähtenyt vastaamaan Lintulan korotukseen, vaan korotti viimeisen kyykyn 202,5 kiloon ja sai siitä tuloksen. Pauli Linnakin oli vielä hyvin mukana kisassa 210 kilon tuloksellaan. Lämmittelytilassa miehet sitten vähän muistelivat viime vuotta ja Lintula tuumasikin Keräsen olevan paha vastustaja. Keränen tuumasikin vielä ennen penkkipunnerrusta jääneensä jalkakyykyssä viisi kiloa tavoitteestaan.

Penkkipunnerrus jatkui sitten Keräsen murskaavalla ylivoimalla. Keränen lastasi viimeiseen punnerrukseen 150 kilon lastin ja pukkasi kylmänä poikana sen ylös. Lintula nosti kolme hyväksyttyä nostoa myös ja sai 135 kiloa ylös. Keränen ja Lintula olivat siis tasoissa ennen maastanostoa. Lintula ei kuitenkaan ollut asiasta huolestunut, koska hän tiesi häviävänsä Keräselle penkissä. Myös Keränen tiesi tämän, ja nyt ratkaisi- Valo Lintula sai yleisöön ääntä ennätysyrityksellään. jana miesten välisestä paremmuudesta toimikin päätöslaji maastanosto, aivan kuten viime vuonna. Tässä vaiheessa Pauli Linna oli jäänyt kaksikosta jälkeen jo kymmeniä kiloja, mutta ei kuitenkaan luovuttanut taistelua ennen viimeistä nostoa.

M50 sarjan 74 kiloisten tyytyväiset mitalistit.

koska loppuojennus jäi tekemättä, nosto jäi hyväksymättä. Pauli Linna yritti vielä viimeisellään nostaa sijoitustaan yrittämällä 255 kilon tulosta, mutta tanko oli tällä kertaa liimautunut lattiaan turhankin hyvin. Lintula oli jo varma voittaja ja hän oli tehnyt Suomen ennätyksenkin, joten hän päätti vielä luoda hieman tunnelmaa kisasaliin kasaamalla 257,5 kilon romut tankoon. Lintula tarttui tankoon ja nosti raudan irti lattiasta. Rauta ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kevyttä ja Lintulan nosto epäonnistui. Tänä vuonna Lintula kuitenkin oli selvä voittaja ja sitä hän oli tullut hakemaankin. Kultamitalimieheksi julistautui kisoissa myös voimanoston monitoimimies Harri Hagfors, joka osoitti kovaa kisakuntoaan uusilla SE ja PE tuloksilla. Pienestä issiäiskivusta huolimatta Hagfors taisteli tiensä 290,5 kilon onnistuneeseen maastanostoon ja sitä kautta sai Pohjoismaiden ennätyksen ikäluokan M50 painoluokassa 105 kiloiset. Myös yhteistuloksen SE järisi, kun MM-kisoihin valmistautuva Hagfors teki tuloksen 753 kiloa.

40

Maastanostoon tultaessa oli hankala uskoa Lintulan aloituspaino todeksi. Lintulan aloituspainoksi oli merkitty 240 kiloa, kun taas Keräsellä se oli 215 kiloa. Keränen nosti oman painonsa vaivattomasti ylös ja kaikkien yllätykseksi myös Lintula veti oman aloituksensa ylös kevyen tuntoisesti. Molemmat korottivat toiseen nostoon 10 kiloa ja onnistuivat. Lintula oli siis edelleen 25 kiloa Kerästä edellä 250 kilon PE nostollaan ja oli enää yksi nostokierros jäljellä. Pauli Linna oli nostanut toisellaan 235 kiloa, mutta se ei hänen sijoitustaan muuttanut. Keränen ei lähtenyt enää tavoittelemaan kultaa ja korottikin viimeiseen nostoon 230 kilon raudat. Keränen nosti raudat ylös, mutta

Harri Hagfors selvitti 200 penkkiraudat rutiinilla.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 40

13.4.2012 9.35

Veteraanien voimanoston SM-2012 Kuusamo, tulokset

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 41

41

13.4.2012 9.35

TILASTOJEN MAAILMASTA Tervehdys kaikille voimanoston ystäville. Viime vuosi oli vaiherikas uusien painoluokkien ja varustevapaiden (RAW) kilpailuiden esiintulon myÜtä. Tätä kirjoitettaessa on juuri voimanoston RAW SM-kisat tulevana viikonloppuna, onnittelut vielä tätäkin kautta kaikille menestyneille. Kauden kruunuja on vielä tässä vaiheessa useita edessä. Tsemiä kaikille osallistujille omiin viimeistelyihinsä.

Maaliskuussa 2012 nostajatilanne näytti tältä:

! "

! "

!

"

(HUOM. PP tilastoihin kuuluvat myÜs VN nostajat, esim. varustemiehet luku 504 sisältää 310 voimanostajaa, joten 196 henkilÜä on erikoistunut penkkipunnerruksen saloihin).

Ennätyksiä on tehtailtu varsin mittavasti kansallisesti sekä pohjoismaiden tasolla ja luonnollisesti tahti on alkanut laantua ennätystentekijÜiden otettua paikkansa. Toki uusia ennätystentekijÜitä seurataan, onhan osa ns. minimituloksista vielä rikkomatta.

Ennätykset kirjataan totutusti varustenostojen osalta D Hinchleyn (GB) ylläpitämään tietokantaan. Varustevapaat ennätyksetkin ovat lÜytäneet paikkansa LiveScoresheet:in myÜtä.

* Yhteydenotot. Jos mitä tarpeita tilastointiin tulekaan (lisäykset, poistot, virheellisen tiedon korjaus yms.), on syytä olla yhteydessä vain ja ainoastaan ja suoraan tilastosetään osoitteeseen [heiskantimo@gmail.com]. Älkää suotta vaivatko liiton johtoa (puheenjohtaja, sihteeri jne.) ao asialla.

KorjauspyynnÜissä olisi suotavaa näkyä riittävät tunnistetiedot: mikä tieto on muutettava ja miten sen tulisi olla. KorjauspyynnÜt käsitellään virallisiin kilpailupÜytäkirjoihin perustuen.

Lopuksi kiitos kaikille hyvästä yhteistyÜstä ja asiallisesta palautteesta tähän mennessä.

Seuraavat asiat jos jäävät mieliin, on tämä artikkeli ansainnut sijansa. * kilpailupÜytäkirjat. Niistä on keskusteltu -turuilla ja toreilla- ja aiheestakin. Liiton sivuilla julkaistujen, lopullisten kilpailupÜytäkirjojen perusteella päivittyvät myÜs tilastot. Näin ollen ei ole tarvetta lähetellä epävirallisia –hyvä veli-pÜytäkirjoja tilastoijalle.

Ennätykset päivitetään tietokantoihin siten kuin ne ovat pÜytäkirjoihin merkityt. Toki tilastoija pidättää itselleen oikeuden silmäillä, onko esim. J20 ennätys ylittänyt J23 ennätysrajan. Tilastoihin käytettävissä olevat resurssit eivät mahdollista kilpailupÜytäkirjojen perinpohjaista, kriittistä tarkastelua. PÜytäkirjojen viimeistelyyn pyydän siis hieman vaivaa käytettäväksi kilpailun järjestäjän taholta.

42

Timo Heiskanen Kampala, Uganda -NO FEAR-

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 42

13.4.2012 9.35

Tuomari Tauno Telottajan murheet Telottaja rypi epätoivossa: liian vähän hylättyjä suorituksia ja tuomareiden taso kaikeksi ikäväksi huolestuttavasti laskenut. Hyväksytyt nostot ja nostajien mielivalta eivät saa jatkua. Eivät saa!

Vai mitä virkaa muka on tuomarilla, jos nostoja pitää hyväksyä?

Sehän on aivan nurinkurinen tapa ajatella, valuu tietämys täysin harakoille!

Telottajan toiveena oli päästä liiton tuomarivastaavaksi, jotta loppuisivat ainainen vääryys ja turhanpäiväinen hyväksyntä kertalaakista. Lopultakin ammattikunnalla olisi saumaa päästä jakamaan oikeita tuomioita yhtenäisessä rintamassa. Saisivat lällyt valkonapit painua hevon kuuseen, jos ei sävel kellossa muuttuisi punakammaksi. Voimanosto kaipasi draamaa, eivät ilo ja harmonia ketään sytyttäneet.

Sikäli kun laji ja liitto oikeamielistä miestä tarvitsivat, oli Tauno Telottaja hartaassa palveluksessa! Eikä kyseessä ollut jumalanpalvelus, sillä Telottaja oli itsestään Jumalasta seuraava – hierarkiassa ylöspäin, esimies ikään kuin, kaiken päätäntävallan kapituli – näki virheet silmät ummessa.

Mutta tosissaan Telottajan mieltä kaihersi, kun liian monet tuomarit eivät yksinkertaisesti asiaansa osanneet. Oli kaikenlaista tunaria, ainaista hyväksyjää. Tässäkin onnettomassa tilanteessa oli onneksi sellainen pelastava mahdollisuus, että hajatuomiossa yhden hyvän tuomarin virhevalo riitti, jos vain sivupöydän punakravattiset olivat vähääkään hereillä, he eivät olleet sinisilmäisiä onnistuneisiin suorituksiin uskovaisia. Jo pian kaikui: ”Hylätään juryn päätöksellä!”

Siitä Telottaja koki aimo ryöpsyn euforiaa, ruumiin ja sielun hyväilyä. Taas saatiin väärin perustein hyväksytty nosto aikakirjoihin oikeassa punakassa muodossaan.

Rassasi miestä sellainenkin sääntöjen hämäräperäisyys, että epävarmassa tilanteessa jotenkin kehotettiin kallistumaan nostajan puoleen. Se on täysin väärin, epäreilua ainakin. Eikö kukaan koskaan ole pohtinut tuomarin etua? Selvästi huomaa, että sääntökirjaa raapustaneella ei ole paljonkaan ollut vihkiytyneisyyttä lajia kohtaan. Lähtökohdan on ehdottomasti oltava sellainen, että melkoisella varmuudella joitakin pieniä hylkäysperusteita on. 110-prosenttisesti. Siinäkin tapauksessa, että tuomari vaikkapa katsoi vahingossa toisaalle, olisi suorastaan kohtuutonta edellyttää, että nosto pitäisi hyväksyä. Entäpä jos nostossa tosissaan oli jokin puute ja jäi näkemättömyyttään hyväksytyksi? Pelkästään siksi, ettei tuomari katsonut. Sitä ei kukaan koskaan antaisi anteeksi.

Mutta ei Telottajan tuomioistuimella nyyköttäminen ihan pelkäksi epätoivossa rypemiseksi ollut onneksi ajautunut. Nivalan piirikunnallisissa raakakisoissa pyörtyi miekkonen maastanostonsa päätteeksi. Lankeamisen aikana Telottaja nousi seisaalleen tuulettamaan – kehotti toisia tuomareita ja juryä yhtymään aaltoihin – ja toivoi mitä syvimmin, kunpa vain löisi pölhö päänsä sen verran kovasti lavaan, ettei ehtisi säädetyssä ajassa ryömiä pois, ja saisi antaa todellisesta syystä punaista. Muuten pitäisi jokin muu peruste keksiä, kun nosto itsessään oli ollut yllättävän hyvä, liki hyväksyttävän rajoissa. Ja levymiehet Telottaja hoksasi heti hätistää pois

urheilijaa auttamasta, omin keinoin oli pois kontattava. Jos näyttäisi siltä, että miekkosen ymmärrys alkaisi liian pikaisesti palailla, niin viimeisenä oljenkortena Telottaja oli valmis omin pikku kätösin hapettamaan heikkoa poloista sen verran, että tarvittavat sekunnit kuluisivat umpeen. Hätä ei lue lakia. Hyväksymään ei aleta, kun on hylkäykselle peruste! Jippi-ai-jei!

Telottajan uran kohokohta on ehdottomasti ollut se, kun voimanostaja Mieloselta katkesi jalka kesken jalkakyykyn. Niin napsahti sääriluun kohdalta sulosointuisesti koipi poikki – raksista vain, ääni vieläkin on elävänä Telottajan muistissa – ja jäi ylimielinen Mielonen monttuun irvistelemään. Kyllä tuntui Telottajan sydämessä sanoinkuvaamaton lämpö, säteili ympäri rintaa vielä pitkälle seuraavaa vuotta, kun loi täysi lamppurivi punaisen kajastuksen urheiluareenalle. Ei tullut edes itse Mulkku-Mielonen tapansa mukaan päkättämään, ettei hylkäykselle ollut perusteluja. Tai kyllä Mulkero sönkkäsi, että hyvä noston piti olla, mutta kun paarinkantajat kiikuttivat ukkoa kohti lasarettia, tilanne raukesi kaikkien osapuolten eduksi.

Saipa pirulainen kerrankin nenilleen oikein kunnolla!

Että ei Telottajan elämä aivan pelkkää epätoivoa ja murhetta ollut, sentään ilon pilkahduksia toisinaan. Onneksi.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 43

43

13.4.2012 9.35

Liitto tiedottaa Suomen Voimanostoliitto ry.

Finnish Powerlifting Federation Sihteeri/secretary Jari Rantapelkonen Risumäentie 24, 11910 Riihimäki, FINLAND puh: +358-(0)50 434 2222 E-mail: sihteeri@suomenvoimanostoliitto.fi www.suomenvoimanostoliitto.fi Liiton pankkitilit Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki: FI18 5680 0020 2315 32 Yleistili (= Päätili) FI93 5680 0020 2315 40 Lisenssitili FI22 5680 0020 2315 57 Voimanostaja-lehden tili.

Stipendejä Suomen Voimanostoliiton hallitus on myöntänyt kolme 750 euron stipendiä menestyksestä vuonna 2011.

Stipendien saajat ovat Raija Jurkko, Kenneth Sandvik ja Antti Ahonen.

Liiton hallitus on lisäksi myöntänyt pienen stipendin aktiivisesta toiminnasta ylläpitää treenipäiväkirjaa liiton verkkosivuilla seuraaville henkilöille: Tuomas Hautala, Johanna Kankus ja Teemu Leppänen.

SM-kisat 2013 Jäsenseurat, hakekaa vuoden 2013 SM-kilpailuita. Hakuaika päättyy normaalia aiemmin eli perjantaina 8. kesäkuuta 2012 mennessä.

26.-27.1 2013 Voimanoston avoimen luokan- ja nuorten SM-kisat 2.2.2013 Penkkipunnerruksen SM-kisat, avoin luokka 9.-10.2.2013 Veteraanien ja nuorten penkkipunnerruksen SM-kisat 23.-24.2.2013 Veteraanien voimanoston SM-kisat 16.-17.3.2013 Nuorten- ja veteraanien RAW-voimanoston SM-kisat 23.-24.3.2013 Avoimen luokan RAW-voimanoston SM-kisat 17.-18.8.2013 RAW-penkkipunnerruksen SM-kisat, kaikki ikäluokat 16.-17.11.2013 Voimanosto- ja penkkijoukkueiden SM-kisat

Raija Jurkko

Antti Ahonen

Uusia tuomareita SE-nostoihin

Kisa-aikatauluihin ja jaotteluihin saattaa vielä tulla muutoksia, seuratkaa liiton verkkosivuja.

Toimintakielto Penkkipunnerruksen SM-kisoissa Helsingin Messukeskuksessa tapahtuneen epäurheilijamaisen käytöksen johdosta liiton hallitus on määrännyt Tommi Paavilaisen viiden kuukauden pituiseen, SM, PM, EM ja MM-kisoja koskevaan toimintakieltoon 6.3.5.8.2012 väliseksi ajaksi, mainitut päivät mukaan lukien.

Tommi Paavilainen on liiton hallituksen 1. varajäsen, maajoukkekoordinaattori ja valmennusvaliokunnan puheenjohtaja. Yllä mainitun toimintakiellon aikana Tommi Paavilaista ei valita liiton taholta toimitsijaksi tai virkailijaksi mihinkään kansainväliseen kilpailun, eikä hän kyseisenä aikana saa toimia SM-kisoissa huoltajana eikä muuna toimitsijana tai virkailijana.

Eugen Parviainen, AavKi (avoin SM, Ylitornio), Kenneth Sandvik, ÅKK (nuorten SM, Pietarsaari) ja Helena Kvist, So-Vi (veteraanien SM, Kuusamo) ovat läpäisseet kansallisen 1. luokan tuomarin käytännön kokeet.

Uusia jäsenseuroja Halikon Hakoniskat ry (HaHa) ja Helsingin Yliopiston Voimailijat ry (HYV) on hyväksytty SVNL:n jäseniksi.

44

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 44

13.4.2012 9.35

Maajoukkuevalintoja Voimanoston avoimen luokan EM-kisat, Mariupol, Ukraina, 8.12.5.2012 Naiset 52 kg 63 kg 72 kg

Sanna Apuli ja Mervi Sirkiä. Varalla Marcela Sandvik Anni Vuohijoki Johanna Kankus

Miehet 74 kg Sami Nieminen ja Petteri Keränen 120 kg Sami Pullinen 120+ kg Kenneth Sandvik

Joukkueenjohtaja Harri Hagfors Huoltajat Sami Pullinen ja Seppo Sohlman Jury Kalevi Sorsa Joukkueeseen voidaan valita myöhemmin yksi huoltaja lisää.

Henkilövalintoja Timo Heiskanen toimii Pohjoismaiden Voimanostoliiton (NPF) ennätysrekisterin ylläpitäjänä.

Joukkueenjohtaja: Harri Hagfors Huoltaja: Seppo Sohlman Tuomari: Mervi Sirkiä.

Penkkipunnerruksen MM-kisat, Pilsen, Tshekki, 21.-26.5.2012: M18 59 kg 66 kg 74 kg 83 kg 93 kg

Eero Peuraniemi Juho Peuraniemi ja Tatu Sokka Teemu Hällfors Aleksi Vääräniemi ja Jarkko Bärholm, varalla Okko Mäkelä Jukka Airaksinen ja Pekka Karilahti, varalla Matias Hyttinen ja Henri Hakonen 105 kg Juuso Korhonen

Tero Hyttinen on valittu Suomen edustajaksi NPF:ssä vuonna 2012.

Heikki Orasmaa toimii vuoden 2012 SM-kisoissa kuuluttajana.

SM-kisojen järjestävällä seuralla on kuitenkin mahdollisuus käyttää omaa kuuluttajaa. Tällöin seuran tulee hyvissä ajoin sopia järjestelyistä Heikki Orasmaan kanssa ja ilmoittaa siitä liittoon.

SVNL:n tilit Uudet IBAN-tilimuodot ovat jo käytössä.

Yleistili: FI18 5680 0020 2315 32.

Lisenssitili: FI93 5680 0020 2315 40.

Voimanostaja-lehden tili: FI22 5680 0020 2315 57.

M23 105 kg Markus Ahonen Naiset 52 kg 57 kg 63 kg 72 kg 84+ kg

Miehet 66 kg Marko Saarimaa 74 kg Janne Pöykiö 93 kg Simon Kankkonen 105 kg Petri Kuosma ja Sami Heino 120 kg Timo Hokkanen 120+ kg Fredrik Smulter ja Kenneth Sandvik

Marcela Sandvik Hanna Rantala ja Karita Heininen Tarja Uppala Susanna Virkkunen ja Johanna Kankus Katariina Nokua

Avoimet PM-kisat 2012 Avoimet voimanoston ja penkkipunnerruksen PM-kilpailut nostetaan Ruotsissa 25.-26. elokuuta 2012. Tarkempi paikka on vielä avoimena. Halukkaat yhteys liiton sihteeriin. SVNL:n hallitus tekee päätöksen joukkueista viimeistään kesäkuussa.

Lisenssinostajat seuroittain - seurojen Top-10 Tilanne 31.12.2011, koonnut Kalevi Sorsa.

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 45

45

13.4.2012 9.35

Tapahtumakalenteri VOIMANOSTO JA PENKKIPUNNERRUS Kansainvälinen kisakalenteri (IPF, EPF) 2012 Pvm 08.-12.05 .

23.-27.05.

05.-09.06 17.-21.07.

09.-11.08.

28.8.-02.09.

14.–15.09.

02.-07.10.

18.–20.10.

29.10-04.11.

Kilpailu Voimanoston EM Avoin, Sub-Jun. & Juniorien penkki MM

Sub-Juniorien & Juniorien EM Veteraanien voimanoston EM Penkkipunnerruksen EM Sub-Juniorien & Juniorien MM Länsi-Euroopan mestaruuskisat Veteraanien MM Veteraanien penkkipunnerruksen EM Voimanoston MM

Järj.

EPF IPF EPF EPF EPF IPF EPF IPF EPF IPF

Kaupunki Mariupol Pilsen Herning Pilsen Terni ?

Hamm Killeen Pilsen Aguadilla

Maa Ukraina Tsekki Tanska Tsekki Italia Puola Luxembourg USA Tsekki Puerto Rico

RAW-penkki SM-kisa kaikille ikäluokille VN/PP-joukkueiden SM-kisat

05.05.2012 Topin Toukoset, penkkipunnerruskisat / TUL:n mestaruuskisat Paikka: Kajaani-Halli, Ratakatu 2, Kajaani Kilpailu alkaa klo 10.00 Punnitus: klo 8.30-9.30 Sarjat ja ikäluokat: Kaikki Osallistumismaksu: 30€, maksettava 30.4.2012 mennessä tilillle: Kajaanin Kuohu 576003-2162927. Merkitkää osanottomaksua maksaessanne viesti-kenttään tapahtuman nimi ja seuranne nimi.

Esim. ”penkki-kisat 2 nostajaa KajKu".

Ilmoittautuminen: 30.4.2012 mennessä Tarmo Lähdesmäelle, puh: 0443605456 tai e-mail: tarmolahdesmaki@hotmail.com Lisätietoja lähempänä osoitteessa www.kuohu.kajaani.

46

Äänekoski Kuopio

net . Tapahtumasta tehdään myös live-lähetys Kuohun nettisivuille.

05.05.2012 Topin Toukoset, RAWpenkkipunnerruskisat

Kansallinen penkkipunnerruskilpailu Paikka: Hiukan ranta, Tervastie, Sotkamo Kilpailu alkaa klo 12.00 Punnitus: klo 10.30-11.30 Sarjat ja ikäluokat: Miehet yleinen, Miesjuniorit alle 23v ja Miehet yli 40v.

Muuta: Lyhyt punnitus.

Kisassa ykkösen tuomarit!

Palkinnot jaetaan (wilksin pisteissä) kolmessa kilpailusarjassa viidelle parhaalle.

Osallistumismaksu: 20 euroa. Maksetaan punnituksen yhteydessä.

SM-KILPAILUT 2012 18.-19.8.

17.-18.11.

07.07.2012 VII Hiukka Beach Bench 2012 Sotkamo

Huima KP

12.05.2012 Etelä-Suomen mestaruus voimanostossa, Helsinki (HPV) Paikka: Kontulan Kuntokellari, Ostoskuja 4, Helsinki

Ilmoittautuminen: 30.6.2012 mennessä Jouni Kvist, jone73@luukku.com tai p. 050 – 3581406.

Ilmoita: nimi, seura, syntymävuosi ja paino- ja ikäluokka.

07.07.2012 II Hiukka Summer Raw 2012 RAW-penkkipunnerruskisa

Paikka: Kajaani-Halli, Ratakatu 2, Kajaani

Kilpailu alkaa klo 11.00 Punnitus: klo 9.00-10.30

Paikka: Hiukan ranta, Tervastie, Sotkamo

Kilpailu alkaa klo 13.00 Punnitus: klo 11.30-12.30

Sarjat ja ikäluokat: Kaikki

Kilpailu alkaa klo 15.00 Punnitus: klo 13.30-14.30

Sarjat ja ikäluokat: Kaikki Osallistumismaksu: 30€, maksettava 30.4.2012 mennessä tilillle: Kajaanin Kuohu 5760032162927. Merkitkää osanottomaksua maksaessanne viestikenttään tapahtuman nimi ja seuranne nimi. Esim. ”RAWkisat 2 nostajaa KajKu".

Ilmoittautuminen: 30.4.2012 mennessä Tarmo Lähdesmäelle, puh: 0443605456 tai e-mail: tarmolahdesmaki@hotmail.com

Muuta: Kilpailtava sarjassa johon on ilmoittautunut. Paikalla 1.luokan tuomarit.

Osallistumismaksu: 30€ maksettava tilille IBAN-muodossa FI18 1454 3000 0432 84 maksettava 6.5.2012 mennessä.

Sarjat ja ikäluokat: Miehet yleinen, Naiset yleinen ja miesjuniorit alle 20v.

Muuta: Lyhyt punnitus.

Kisassa ykkösen tuomarit!

Palkinnot jaetaan (wilksin pisteissä) kolmessa kilpailusarjassa viidelle parhaalle.

Ilmoittautuminen: 6.5.2012 mennessä Heikki Virtanen, 044 536 2097, sp: pikkuhessu82@gmail.com

Osallistumismaksu: 20€. Maksetaan punnituksen yhteydessä.

Kilpailjat ja ryhmät löytyvät liiton foorumin kautta HPV:n verkkosivuilta ilmoittautumisajan loputtua.

Ilmoittautuminen: 30.6.2012 mennessä Jouni Kvist, jone73@luukku.com tai p. 050 – 3581406.

Ilmoita: nimi, seura, syntymävuosi ja paino- ja ikäluokka.

VOIMANOSTAJA 2 • 2012

vn_2_2012_s03-51.indd 46

13.4.2012 9.35

P UHDASURHEILU .fi SUOMEN KOVIN JA SUORAPUHEISIN ANTIDOPING SIVUSTO !!

RIITTÄÄKÖ ROHKEUTESI TUTUSTUA ??

O LE VOITTAJ A! OTA SELVÄÄ PUHTAAN URHEILUN SALAISUUKSISTA, TEE ASIAT OIKEIN JA NAUTI PUHTAISTA TULOKSISTA!!

ME NEUVOMME(ILMAISEKSI) MITEN SAAVUTAT TAVOITTEESI ILMAN LÄÄKEAINEITA! KYSY ROHKEASTI!

ANABOLISTEN STEROIDIEN YM. TAKIA ON LIIAN MONI LAHJAKAS TAI LAHJATON URHEILIJA PÄÄTYNYT HAUTAUSMAALLE TAI HULLUJENHUONEELLE. ÄLÄ SINÄ OLE SEURAAVA! HUOM: SUHTAUDUMME RAKKAUDELLA MYÖS AINEIDEN KÄYTTÄJIIN JA TOIVOMMEKIN, ETTÄ TE ETTE VIHAA MEITÄ KUN MEKÄÄN EMME VIHAA TEITÄ.

YLI 20 VUODEN KOKEMUKSEMME KILPAURHEILUSTA, SEKÄ LUKUISAT ALA- JA YLÄMAAILMAN KONTAKTIMME OVAT ANTANEET MEILLE AITIOPAIKAN ANTIDOPING ASIOIHIN. RAHAA EMME TÄSTÄ TOIMINNASTA SAA, JOTEN ÄLKÄÄ TURHAAN SITÄ MUREHTIKO. JA KYLLÄ TÄNNE TOKI LAHJOITUKSETKIN KELPAAVAT, SILLÄ RAHAPUSSIMME ON YHTÄ TYHJÄ KUIN KREIKAN KASSA. VIIKATEMIES EI TYKKÄÄ TOIMINNASTAMME. TYKKÄÄTKÖ SINÄ TAI URHEILUSEURASI?

OLE EDELLÄKÄVIJÄ JA LUE ANTIDOPING MAAILMAN TUOREIMMAT UUTISET PUHDASURHEILU.FI:stä NIIN TIEDÄT MISTÄ SALILLASI PUHUTAAN!

Puhdasurheilu.fi Puh. 050 337 1178 / tony@pispalanwoima.fi ”Vaikka tietäisin että maailma tuhoutuu huomenna, niin tänään istuttaisin omenapuun” Martti Luther

The Finnish Powerlifting Magazine

vn_2_2012_s03-51.indd 47

47

13.4.2012 9.35

Suomen johtava teollisen maalaamisen palvelukeskus ja alihankintamaalaamo.

Helsinki / Salo / Hämeenlinna / Ähtäri

www.lainisalo.fi vn_2_2012_s03-51.indd 48

13.4.2012 9.35