Voimanostaja nro. 1/2021

ELEIKON MAINOS 1/1

2

VOIMANOSTAJA 1 2O21

Pääkirjoitus

Toiveikkaana vuoteen 2021

Kuva: Jukka Lariola

Katselen tätä kirjoittaessani ulos ikkunasta. Lunta on enemmän kuin vuosiin. Kuusen oksilta se on jo tipahdellut maahan, mutta ulos unohtuneet terassituolit ovat lumen täyttämät. Aurinko paistaa ja sen lämmön kutituksen voi aavistaa jo poskilla. Linnutkin ovat heränneet laulamaan ja tuomaan kevättä. Vielä en ehkä uskalla päästää Ronja Ryövärintyttären keväthuutoa, mutta toivoa siitä jo on. Kevään myötä toivo paremmasta herää. Koronaluvut ovat edelleen nousussa ja juuri tänään taisi olla HUS:n alueen luvut korkeammat kuin koskaan, mutta rokotuksia annetaan joka päivä enemmän ja niiden myötä ehkä pääsemme… Niin, mihin? Ei varmastikaan takaisin entiseen, ei juuri sellaiseen kuin elämä ennen oli, mutta toivon mukaan taas vapaampaan ja sosiaalisempaan elämään. Kulunut vuosi on toki ollut poikkeuksellinen. Koronaluvut laskivat jo kertaalleen, mutta nyt kevään SM-kilpailuja piti koronan vuoksi siirtää ja meillä leviämisalueiden asukkailla ei ole muitakaan kisoja tiedossa. Uusien suositusten mukaan näillä alueilla ei saa pitää kisoja eikä näiltä alueilta saa myöskään matkata muille alueille kansallisiin kisoihin. Voimanostossa olemme tottuneet rytmittämään treenit ja ohjelmat kisojen mukaan. Nyt se ei ole mahdollista vielä hetkeen. Treenaaminen voi tuntua päämäärättömältä ja epätietoisuudessa on vaikea elää. Ainoa puuttuva asia ei tietenkään ole kilpailut eikä ainoa epävarma asia se treenien ohjelmointi - me voimanostajatkin olemme kuitenkin ihmisiä ja elämäämme värittää ja määrittää moni muukin asia kuin vain nostaminen. Sosiaaliset kontaktit ovat kärsineet, samoin taloudelliset tilanteet, ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Viime pääkirjoituksessa puhuin empatiasta ja sen merkityksestä selviämiselle. Tällä kertaa auringon ja toivon myötä haluan kääntää ajatukset kaikkeen siihen hyvää, mitä meillä on kaiken tämän keskellä. Mitä hyvää sinun elämässäsi on? Mikä tuo sinulle iloa? Mikä toivoa? Mistä olet kiitollinen?

Luin vastikään Antti Röngän ja Petri Tammisen kirjan Silloin tällöin onnellinen, jossa Petri-isä kirjoittaa pojalleen näin: “Luin juuri kirjan - minä tosiaan luin kirjan alusta loppuun. Kirja kertoi etiopialaisesta vankilasta. Selvisi, että etiopialaisessa vankilassa on kurjaa. Niin kurjaa siellä on, että jo siitä lukeminen väritti päiväni etiopialaisella vankilalla, oikeastaan tunsin olevani etiopialaisessa vankilassa. Aina kun samastun kauhukuviin, alan torjua kauhua komentamalla itseäni onnelliseksi: “Et ole vielä etiopialaisessa vankilassa, ole siis onnellinen.” Arvaat varmasti, että komennot eivät tehoa. Oikeastaan komentaminen vaikuttaa niin, että ajattelen tuhoa ja vankilaa vielä enemmän. --Ratkaisu: Meidän pitäisi saada uskoa olojen kohentumiseen. Meidät on ohjelmoitu sillä tavoin. Toiveikkaat tavoitteet saavat meidät toimimaan.” (Rönkä & Tamminen: Silloin tällöin onnellinen, 2020: 191-192) Petrin tavoin minäkin uskon, että emme voi paremmin, jos vertaamme tilannettamme niihin, joilla on asiat meitä huonommin. En usko, että voimme tulla onnelliseksi ajattelemalla, että onneksi asiamme eivät ole vielä huonommin! Sen sijaan uskon, että voimme paremmin, kun mietimme mikä elämässämme on hyvää - ei vain vähemmän huonosti kuin jollain muulla. Sen vuoksi haastaankin sinut pohtimaan tätä. Mikä on elämässäsi hyvin? Entä mitä toiveikkaita tavoitteita kohti kuljet? Toiveikasta kevättä ja parempaa vuotta 2021! Katja Lariola päätoimittaja

Itse olen aina ollut vuodenkiertojen mukaan elävä. Kasvien tavoin nuupahdan syksyllä, uinun talven ja keväällä herään uudestaan eloon. Minä olen siis kiitollinen tuosta auringosta, joka pilkottaa ikkunoista sisään ja valaa minuun toivoa! Kävely kevääntuloa kuiskivassa metsässä tuntuu hyvältä. Minulle tuovat iloa puhelut ystävien kanssa, hyvät kirjat, lautapelit lasten kanssa sekä perheemme eläimet. Hellyys, silittely ja sylittely, niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa, tuottaa tutkitusti oksitosiinia eli ns. onnellisuushormonia.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

3

Tässä lehdessä:

VOIMANOSTAJA-lehti 44. vuosikerta, 4 numeroa vuodessa

Julkaisija Suomen Voimanostoliitto ry (SVNL) Finnish Powerlifting Federation c/o Tero Hyttien info@svnl.fi Alkkulanraitti 72 as.2, 95600 Ylitornio, Finland puh. 010 309 4270

Sähköposti info@svnl.fi www.suomenvoimanostoliitto.fi facebook.com/suomen.voimanostoliitto

Pankkiyhteys FI18 5680 0020 2315 32 Yleistili FI 22 5680 0020 2315 57 VN-lehti

Päätoimittaja Voimanostaja nro 1/2021 va.päätoimittaja Katja Lariola Kannessa Matias Viiperille kyykyn SE 301 kg. kuva: Katja Ronkainen

3 Pääkirjoitus Toiveikkaana vuoteen 2021

34 Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa

5 Puheenjohtajan palsta Covid-19 haastaa meitä edelleen

36 Esittelyssä bulgarialainen menetelmä

6 Penkkipunnerruksen seuraottelu Pori vs. Rauma 8 Lauri Mähönen monipuolinen juniorivoimamies 10 Lajien parhaat urheilijat vuonna 2020

38 Klassinen voimanosto täyttää kisamuotona 10 vuotta 40 Tero Hyttinen ylennettiin majuriksi 40 Urheiluvammoista lyhyesti 41 Uutisia Virosta

11 Vuoden 2020 parhaat

42 Hessun arkistosta

12 Nina Heikkinen Pietarsaaren voimajengin vahva juniori

42 In memoriam Muisto Marjamäki

14 Varustevoimanoston SM-kilpailut Hämeenlinna 20 Ajatuksia valmentamisesta 24 Hermosto, palautuminen ja siihen vaikuttaminen hengityksen kautta 28 Tero Tuohenmaa voimanostaja kameran takana 31 Janne Ylimys vangitsee valokuviinsa voimanoston huippuhetket 32 Sanna Hillberg valokuvaaja, penkkipunnertaja ja yleisurheilija

43 Harri Hagfors 60 vuotta 44 Kirja-arvostelu 45 Ennakoivaa kehonhuoltoa 46 Tuomarivastaavan palsta Tuomaritoiminnan muutokset vuosien saatossa 47 Päävalmentajan palsta Mitä tulevaisuus näyttää meille? 48 SM-kilpailujen ilmoittaumisohje 50 Liitto tiedottaa

33 Vesa Korhonen valokuvaava penkkipunnertaja

Seuraavan lehden deadlinet Lehti 2/2021 50v juhlanumero päätoimittaja Heikki Virtanen Aineisto pt:lle 25.4.2021 mennessä sähköpostilla voimanostajalehti@svnl.fi. Lehden tilaukset sihteeriltä kirjallisesti. Osoitteenmuutokset jäsenrekisterin kautta.

Tilaushinta 35€/vuosi (4 numeroa) kotimaahan, 55€ ulkomaille. Tilaus on kestotilaus joka jatkuu ilman eri uudistusta ellei tilaaja irtisano tilaustaan. Irtonumero 10€

Tämän lehden avustajat Jukka Lariola, Soila Ranta, Ville Ranta, Jussi Taskinen, Päivi Ristolainen, Lauri Mähönen, Iida Mulari, Leena Vatanen, Nina Heikkinen, Tomi Heikkinen, Tuomas Turunen, Hanna Rantala, Rosanna Lampela, Jari Saario, Mervi Sirkiä, Margetta Salminen, Jari Saastamoinen, Pauli Sihvo, Janne Ylimys, Antti Savolainen, Sanna Hillberg, Jarmo Hillberg, Vesa Korhonen, Nina Honka, Heikki Orasmaa, Voitto Ahopelto, Johanna Forsström, Markus Kangas, Jarmo Virtanen, Jussi Kuusikko, Sanna Savolainen ISSN 2670-3998 (painettu) ISSN 2736-8009 (verkkojulkaisu)

Painopaikka

PunaMusta VOIMANOSTAJA11 2O21 2O21 44 VOIMANOSTAJA

Mediahinnat v. 2021 Vuosisopimus Hinta 4.numeroa + web-logo 600 € 2.000 € Aukeama 350 € 1.200 € 1/1 sivu (koko 217x280 mm), 3 leikkuuvarat) 600 € 200 € ½ sivua (koko 217x140 mm) 300 € 100 € 1/4 sivua (koko 105x140 mm)

KILPAILUILMOITUKSET* 1/1 sivu mv 150 € 1/2 sivu mv 100 € 1/4 sivu mv 70 € 1/8 sivu mv 60 €

KANSIARKILLA* Koko 500 € 1.500 € 1/1 sivu 900 € 300 € ½ sivua * 2 / takakansi / takakannen sisäpuoli

Kilpailumaksu 60 € Sisältää lyhyet perustiedot rivi-ilmoituksena SVNL:n internet-sivujen Tapahtumakalenterissa Hinnat Alv 0% (julkaisija ei peri arvolisäveroa).

SVNL:n pidättää oikeuden käyttää saamaansa julkaistavaksi tarkoitettua aineistoa kaikissa medioissa korvauksetta ja ilman sopimusta.

ILMOITUSMYYNTI: Ahopelto Group Oy puh. 0500 633 951 voitto.ahopelto@ahopeltogroup.fi

4-VÄRI-ILMOITUS Koko

LEHDEN LAYOUT

RIVI-ILMOITUS Tapahtumakalenterissa 50 € *Nämä hinnat vain SVNL:n jäsenseuroille Voimanosto- ja penkkikisoista

AINEISTOMUODOT Sähköinen aineisto: InDesing, Photoshop, Illustrator, PDF Kuvat: TIFF tai JPG, (resoluutio 300 dpi) Aineistot: voitto.ahopelto@ahopeltogroup.fi

Puheenjohtajan palsta

Covid-19 haastaa meitä edelleen Tämä vuosi on lähtenyt liikkeelle edelleen pahenevassa Covid-19-tilanteessa. Muuntovirus, joka leviää nopeammin ja tarttuu tehokkaammin, on saanut valtiovallan tarkistamaan yhteiskunnan varautumista. Mahdollista on, vaikka ei kenenkään meidän toivomaa, että keväällä tiukan paikan tullen turvaudutaan uudelleen poikkeuslakiin, mikäli terveydenhuollon kapasiteetti uhkaa loppua kesken. Tämä edellyttää meiltä kaikilta resilienssiä ja toimimista tilanteen mukaan. Tähän olemme myös liitossa pyrkineet, kun päätimme siirtää osanottajamääriltään ”rikkaimmat” SM-kisat toukokuulle. Ko. kilpailujen uudet kutsut ovat tässä lehdessä uusine ilmoittautumisaikoineen. Myös liiton Covid-19-ohjeistus on hyvä palauttaa mieliin. Liiton ohjeistuksen mukaisesti toimimme lähtökohtaisesti Suomen Olympiakomitean ohjeistuksen mukaisesti ja se puolestaan nojautuu viranomaisohjeisiin sekä ohjaukseen.

muille alueille. Sama matkustusrajoitus koskee myös leviämisvaheen alueita: niiltä ei matkusteta oman alueen (sairaanhoitopiiri) ulkopuolelle kilpailemaan. Myös kansallisissa kilpailuissa sekä seurojen harrastetoiminnassa - esim. voimailu- tai punttikouluissa - mukana ovat vain välttämättömät henkilöt. Siis osallistujat, huoltajat, toimihenkilöt ja valmentajat. Valmentajat, toimihenkilöt ja huoltajat käyttävät kasvomaskia harrastustoiminnan aikana.

Kansainvälinen kilpailutoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta on tämän vuoden kalenterissa siirretty jo tapahtuvaksi loppuvuoden aikana kesäkuusta alkaen. Ensimmäisiä kilpailuja on jo siirretty loppukeväältä myöhemmäksi kesälle ja alkusyksyyn. Nähtäväksi jää riittääkö tämäkään. Oma arvioni on tällä hetkellä, että ainakaan emme voi lähettää joukkueita maailmalle vielä pitkään aikaan. Ei ehkä vielä tänä vuonna. Epäilen myös vahvasti, että kansainvälisiä kilpailuja ei voitane järjestää vielä tänä vuonnakaan.

SM-kisat ovat huippu-urheilua ja sitä voidaan järjestää myös leviämisvaiheen alueilla. Paikalliset kokoontumisrajoitukset koskevat yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Näin ollen Toivon, että olisin väärässä tämän asian suhteen. huippu-urheilutapahtumien järjestäminen on mahdollista, tosin ilman yleisöä, mikäli alue, missä ne järjestetään, on esim. Tero Hyttinen leviämisvaiheen aluetta. Tärkeää on huomioida myös se, että puheenjohtaja kuhunkin kisaan laaditaan oma tartuntatautien torjuntasuunnitelma, jota tulee noudattaa. Tärkeimmät elementit tuossa suunnitelmassa ovat, että kisapaikalle tullaan vain, jos ollaan terveitä. Missään nimessä ei pidä tulla, mikäli omaa flunssanoireita. Erityisesti tulee huolehtia hyvästä käsihygieniasta, turvaväleistä sekä käyttää maskia, mikäli turvavälejä ei voida pitää. SM-kisoissa pyrimme pitämään eri kilpailuryhmät lisäksi omina ”kuplinaan”, jotta voimme minimoida mahdolliset tartuntaryppäät. Maskia voivat olla käyttämättä vain urheilijat urheilusuorituksensa aikana. Kansallisten kilpailujen osalta lähtökohtana Olympiakomitean ohjeistus lähtee siitä, että kilpailuja voidaan järjestää perusja kiihtyvyysvaiheen alueilla noudattaen paikallisia (Aluehallintoviraston, sairaanhoitopiirin tai paikallisen kunnan) kokoontumisrajoituksia. Kiihtymisvaiheen alueilla kilpailuja ei tule järjestää eikä niiltä tule matkustaa kilpailuihin

The Finnish PowerliftiNg Magazine

5

Penkkipunnerruksen seuraottelu Pori vs. Rauma

Teksti: Soila Ranta, kuvat: Ville Ranta & Jussi Taskinen

Nostovuorossa Antti Tommila

Lauantaina 9.1.2021 käynnistettiin uusi perinne satakuntalaisen voimailun historiassa, kun näytösottelussa penkkipunnerruksen paremmuudesta taisteli Porin voimailijat-81 ja Rauman ydinvoima. Samalla kilpailu avasi Porin voimailijoiden 40-vuotisjuhlavuoden.

tokisa olisi näyttävä isoilla raudoilla, mutta seuralla ei olisi varaa kustantaa mahdollisesti haljenneita lattialaattoja kauppakeskuksessa! Lajiksi siis valikoitui penkkipunnerrus. Kyllähän tunnettu lausahdus saliharrastajien kesken ainakin on, että paljonko penkkaat?

Idea joukkuekilpailusta sai alkunsa ja alkuvuodesta 2020, kun porilaiset pohtivat, miten voimanostoa lajina saataisiin tunnetuksi ja seuraan lisää jäseniä. Halusimme hälventää käsitystä pienen piirin ”kellarilajista”, millaiseksi osuvasti eräs raumalainen huoltaja lajia kuvasi kisapäivänä. Syntyi ajatus näytöskilpailun järjestämisestä Porin Puuvillan kauppakeskuksessa, jossa laji pääsisi ”suuren yleisön ” lähelle ja moni sellainen, joka ei tavallisesti salikisoihin tulisi, pysähtyisi kisaa katsomaan.

Raumalaiset tarttuivat oitis ajatukseen seurojen välisestä mittelöstä ja yhdessä suunnittelimme joukkueiden muodostuksen ”säännöt”. Molemmista seuroista muodostettiin 6 hengen joukkue. Joukkueiden kokoonpanoissa oli yksi nuori alle 23-vuotias nostaja, yksi naisnostaja, yksi yli 40-vuotias nostaja ja mahdollisesti myös yksi varustevoimanoston penkkipaidalla nostava nostaja. Koska joukkueessa oli mukana eri painoisia nostajia, tulos laskettiin pisteiden perusteella.

Ideoinnin edetessä lajiksi valikoitui pelkkä penkkipunnerrus, koska koko voimanostokilpailu olisi ollut liian pitkä: yleisö ei jaksaisi sitä seurata. Toisaalta maastave-

6

VOIMANOSTAJA 1 2O21

Koronapandemian vuoksi kauppakeskus Puuvilla perui kaikki tapahtumat, joten kilpailu jouduttiin siirtämään alkuperäisestä ideasta poiketen yleisöltä suljetuksi tapahtumaksi. Koska halusimme pitää

Soila Ranta penkillä

kiinni kuitenkin ideasta ja uuden perinteen aloittamisesta, emme missään vaiheessa suunnitelleet kisan perumista. Tämän toki mahdollisti kohtuullisen hyvänä pysynyt pandemiatilanne Satakunnan alueella. Kilpailu pidettiin Power Team ry:n salilla, jossa perinteisesti on pidetty PV-81:n kilpailut. Paikalla oli vain kisaorganisaatioon

kuuluvat henkilöt, toteutusmahdollisuus varmistettiin AVI:lta. Onneksi Satakunnan Kansa lähti mukaan livevideon kuvaamiseen. Tämän myötä alkuperäinen tavoite yleisötapahtumasta onnistui nykynormaalin mukaisesti. Lehden välittämää ksastriimiä seurasi parhaimmillaan yli 1000 katsojaa! Se on marginaalilajille paljon! Joukkueiden kokoonpanot vaihtuivat hieman aivan viime metreillä loukkaantumisten vuoksi. Porilaisten joukkueessa oli mukana mm. nuorten MM- ja EMkultamitalisti ja useita suomenennätyksiä hallussaan pitävä Fanny Lamminen, kun taas raumalaisten kokoonpanosta

puuttui ykköstykki Petri Kuosma, joka pitää välivuotta nostoistaan. Lopullisissa kokoonpanoissa porilaisia edustivat Soila Ranta, Fanny Lamminen, Julius Pamppunen, Aleksi Nummi, Toni Saarenmaa sekä Antti Tommila. Raumalaisia edustivat Heli Valtonen, Mirka Valo, Arto Manninen, Antti Kemppainen, Heimo Törmä sekä JuhaMatti Englund. Englund nosti penkkipaidalla ja hän onkin tunnettu kymmenistä penkkipunnerruksen ja voimapunnerruksen SM-mitaleista. Pori voitti kilpailun 65 pisteellä ja 188 kg erolla Rauman joukkueeseen. Porilainen Antti Tommila oli ylivoimaisesti koko kilpailun paras nostaja tuloksella

237,5 kg ja 91,56 pisteellä. Tämä oli Tommilan henkilökohtainen ennätys. Uusia henkilökohtaisia ennätyksiä tekivät myös Aleksi Nummi 150 kg ja Soila Ranta 70 kg. RayVon Mirka Valo punnersi upeasti 100 kg, mutta Antti Kemppaisen ennätysyritys 170 kg jäi harmittavasti välille. Vuoden kuluttua seurojen penkkiparemmuudesta kilpaillaan vuorostaan Raumalla. Silloin nähdään, mihin kiertopalkinnon koti asettuu toiseksi vuodeksi. Toivottavasti tulevaisuudessa toteutuu myös ajatus näytöskilpailusta suurelle yleisölle!

Raumalaisten joukkue

Sij. M/N Nro

Sarja

Paino

*

Nimi

Seura

(Etunimi Sukunimi / SV)

1

NKP

1

63,0

61,5

1.

NKP

2

63N23

58,7

1.

MKP

3

93,0

93,0

1.

MKP

4

+120

150,7

1.

MKP

6

105M40

96,2

2.

MKP

5

105M40

95,2

1.

MKP

7

93M70

91,1

1.

NKP

8

76,0

75,7

1.

NKP

9

+84

94,5

1.

MKP

10

83,0

1.

MKP

11

105,0

80,5 101,8

1.

MKP

12

74M70

67,6

1.

MVP

13

59,0

54,7

1.

NKP

14

+84

118,4

Soila Ranta/ 82 Fanny Lamminen/ 02 Julius Pamppunen/ 89 Antti Tommila/ 89 Aleksi Nummi Toni Saarenmaa/ 77 Pertti Mäkeläinen/ 51 Heli Valtonen/ 61 Mirka Valo/ 97 Arto Manninen/ 88 Antti Kemppainen/ 94 Heimo Törmä/ 50 Juha Matti Englund/ 81 Rebecka Pohjalainen/ 94

PENKKIPUNNERRUS 1.

2.

3.

PP

Yht.

IPF GL

tulos

tulos

pist.

PV-81

65,0

67,5

70,0

70,0

70,0

59,230

PV-81

80,0

85,0

90,0

90,0

93,0

78,427

PV-81

165,0

172,5

185,0

172,5

176,5

81,841

PV-81

220,0

237,5

242,5

237,5

242,5

91,566

PV-81

140,0

145,0

150,0

150,0

157,0

70,004

PV-81

150,0

160,0

160,0

150,0

156,0

70,359

PV-81

120,0

135,0

135,0

120,0

128,0

57,514

RAYVO

62,5

65,0

67,5

67,5

76,5

51,927

RAYVO

92,5

97,5

100,0

100,0

110,0

72,824

RAYVO

160,0

170,0

170,0

160,0

171,0

81,669

RAYVO

155,0

162,5

170,0

162,5

174,5

73,837

RAYVO

77,5

82,5

85,0

82,5

95,5

46,207

RAYVO

110,0

110,0

120,0

110,0

124,0

59,924

RAYVO

67,5

70,0

72,5

72,5

87,5

51,509

Lauri Mähönen

– monipuolinen juniorivoimamies Johdanto & haastattelun taustakysymykset: Päivi Ristolainen, muu teksti: Lauri Mähönen, kuvat: Iida Mulari

Lauri Mähönen on tänä vuonna 14 vuotta täyttävä Kiuruveden Urheilijoiden nostajalupaus. Hänellä on takana kahdet klassiset voimanostokilpailut ja ennätykset kilpailuista ovat tällä hetkellä kyykky 125 kg, penkki 82,5 kg ja maastanosto 132,5 kg. Laurin tähtäin oli tammikuun 2021 lopussa Sotkamon nuorten klassisen voimanoston SM-kilpailuissa. Kilpailujen peruunnuttua kyselin Laurilta kuulumisia ja tavoitteita toukokuulle siirtyneen kisan suhteen. ”Talviaikaan treenaan enimmäkseen voima- ja painonnostoa. Kesällä panostetaan enemmän yleisurheilun heittolajeihin. Nyt olen aloittanut amerikkalaisen jalkapallon harrastamisen ja harkinnut paluuta myös nyrkkeilyn pariin kuntoilumielessä. Voimanostoa olen harjoitellut tavoitteellisesti reippaan vuoden, kesällä oli heittolajien vuoksi taukoa. Alun perin kiinnostuin voimanostosta, kun kävimme isän kanssa kokeilemassa salilla mitä tuloksia tulisi. Penkkipunnerrus oli tuolloin 50 kg ja kyykky 70 kg. Koska voima-arvot vaikuttivat jo lähtökohtaisesti ihan hyviltä, se motivoi aloittamaan tekniikan opettelemisen. Treenaan voimanostoa kolme kertaa

Lauri Mähösen kyykky

8

VOIMANOSTAJA 1 2O21

viikossa painottaen eri päivinä eri osaalueita. Voimanoston alkulämmittelyinä on yleensä painonnostoliikkeitä. Tyypillisimmin treenaan voimaa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Lauantaisin on jenkkifudistreenit. Mielestäni tavoitteellista voimaurheilua ei tueta koululiikunnassa. Toisaalta monipuolinen koululiikunta on usein aerobista ja tuo oman lisänsä harjoitteluun. Voimanoston tekniikan perusteet minulle valmensi Kiuruveden urheilijoiden Terho Nousiainen. Hän teki minulle ohjelmat kesään 2020 asti. Heittokauden jälkeen elokuussa valmennuksesta otti kopin Jari Saastamoinen, niin ikään Kiuruveden urheilijoista. Jari tekee minulle ohjelmat sekä auttaa tekniikan hiomisessa. Jari seuraa tekniikkaani myös videomateriaalin perusteella, jota voin lähettää tarvittaessa. Kisojen lähestyessä yhteistreenien määrää lisätään.

Lauri lastaamassa painoja

kustelleet, että treenaan monipuolisesti ja tehokkaasti, mutta kehoa kuunnellen. Järkevä ja terve treenaaminen on tärkeää nuoren ikäni takia. Tavoitteena on parantaa tuloksia. Omat haasteensa Ajattelen, että koska kuntoni on ollut treenaamiseen tuo se, että painonnoston nousujohteinen lähes koko ajan, olisin ollut 15-vuotiaiden SM-kilpailut ja voimanoston ennätyskunnossa tammikuun lopussa junioreiden SM-kisat ovat peräkkäisinä Sotkamossa. Toukokuun uutta kisaa viikonloppuina.” ajatellen olemme valmentajan kanssa kes-

Tammelan Ryske ry., Lopen Voima ja Kunto team ry. sekä Suomen Voimanostoliitto ry. järjestävät

KAIKKIEN IKÄLUOKKIEN KLASSISEN PENKKIPUNNERRUKSEN SM-KILPAILUT 7.-9.5.2021 Kilpailupaikka Eerikkilän Sport & Outdoor Resort, Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä. Alustava aikataulu

Lopullinen aikataulu tehdään ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.

Perjantai 7.5.2021

Lauantai 8.5.2021

Sunnuntai 9.5.2021

13.00 M70 ja M60 15.30 N70, N60, N50, M50/59-83 kg 17.30 M50/93-120+ kg

10.00 N40 12.00 M40 14.00 N14, N18, M14 ja M18 16.00 N23 ja M23

10.00 N 12.00 M/59-93 kg 14.00 M/105-120+ kg

Ilmoittautumiset Seurojen yhteyshenkilöt ilmoittavat SM-kilpailuihin tarkoitetut urheilijat sähköisesti Suomisportin kautta 16.4.2021 klo 24.00 mennessä. Ilmoittautumisten tekeminen ajoissa on seurojen vastuulla. Osallistumismaksu Maksetaan Suomisportin kautta ilmoittautumisen yhteydessä. Osallistumismaksu 60 €/kilpailija, M/N14 ja M/N18 -ikäluokissa 30 €/kilpailija. SM-kilpailun tulosrajat Tuloksen tai tulosrajan tekemistä ei vaadita kevään 2021 kisojen osalta. Tuloksentekoaika Kisoihin voivat ilmoittautua kilpailijat, joilla on viimeistään ilmoittautumisen päättyessä kilpailuoikeus. Kilpailuhotelli Eerikkilän Sport & Outdoor Resort. Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä (Tammela) http://www.eerikkila.fi puh. 0201 108 200 Jokainen varaa ja maksaa huoneensa itse. Ilmoita varatessasi, että kyseessä on klassisen penkkipunnerruksen SM-kisan majoitus. Majoitushinnat Hotellihuoneissa (sisältäen aamiaisen) 1hh alkaen 95 €/vrk 2hh alkaen 115 €/vrk Lomahuoneistoissa (sisältäen aamiaisen) 1hh alkaen 160 €/vrk Huvilassa 1-6 hlö (ei sisällä aamiaista) alkaen 460 €/vrk Lisätietoa huoneista löytyy osoitteesta https://www.eerikkila.fi/majoitus-ja-ravintolat/majoitus/ Vaaka Hotellilla on kilpailuvaaka ja sauna. Lisätietoja SVNL info@svnl.fi, 010 309 4270 TamRy voimailu@tammelanryske.fi, 040 571 8423 Kilpailun järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden aikataulumuutoksiin lopullisten nostajamäärien selvittyä.

Leena Vatanen valittu vuoden 2020 parhaaksi urheilijaksi voimanostossa Kuva: Leenan kotiarkisto

Urheilutoimittajain Liiton Lajien parhaat urheilijat 2020 -valinnat on tehty. Lajien parhaita urheilijoita on valittu vuodesta 1946 lähtien. Ensin lajeja oli mukana vain muutama, mutta lajivalikoima on vuosien mittaan jatkuvasti laajentunut. Tänä vuonna lajinsa paras

nimettiin 70 eri lajissa. Koronapandemian takia lajin parasta urheilijaa ei valittu seuraavissa lajeissa: agility, kiipeily, rullakiekko, rullalautailu, taitouinti, uimahypyt ja vesipallo.

Vuoden urheilija -valiokunta valitsee lajien parhaat urheilijat, mutta urheilija on automaattisesti oman lajinsa paras, jos sijoittuu Vuoden urheilija -äänestyksessä TOP10-listalle. Jos TOP10listalla on useampia saman lajin edustajia, on korkeimmalle sijoittunut lajinsa paras.

Lajien parhaat urheilijat 2020 Aerobic: Fanny Samppa, Turun Urheiluliitto Alamäkiluistelu: Mirko Lahti Alppilajit: Samu Torsti, Vasa Skidklubb Amerikkalainen jalkapallo: Tino Ndongo, Kuopion Steelers Ampumahiihto: Kaisa Mäkäräinen, Kontiolahden Urheilijat Ampumaurheilu: Marika Salmi, Orimattilan Seudun Urheiluampujat Autourheilu: Valtteri Bottas Beach volley: Riikka Lehtonen – Niina Ahtiainen Biljardi: Heikki Niva, Espoon Biljardikerho Curling: Milja Sullanmaa, Hyvinkää Curling Darts: Marko Kantele, Samuli Blues (Vääksy) E-urheilu: Arttu Mustila Freestyle: Elias Syrjä, Freestyleseura Moebius (Pääkaupunkiseutu) Frisbeegolf: Niklas Anttila, Vuorelan Veikot (Siilinjärvi) Futsal: Jukka Kytölä, Kaos Mantova (Italia) / Kampuksen Dynamo (Jyväskylä) Golf: Sami Välimäki, Nokia River Golf Hiihtosuunnistus: Tuomas Kotro, Kymin Suunnistajat (Kotka) Ilmailu: Hannu Nurmiranta, Karhulan Ilmailukerho Jalkapallo: Lukas Hradecký, Bayer 04 Leverkusen (Saksa) Jousiammunta: Antti Tekoniemi, Tampereen Jousiampujat Judo: Martti Puumalainen, Mikkelin Judo Jääkiekko: Miro Heiskanen, Dallas Stars (USA) Jääpallo: Tuomas Määttä, Edsbyns IF (Ruotsi) / SKA Neftjanik (Venäjä) Karate: Titta Keinänen, Euran Karateseura Keilailu: Tuula Tamminen, aCat (Hyvinkää) Koripallo: Lauri Markkanen, Chicago Bulls (USA) Käsipallo: Nico Rönnberg, Cocks (Riihimäki) / US Ivry (Ranska) Lentopallo: Kaisa Alanko, Nantes (Ranska) Lumilautailu: Rene Rinnekangas Maahockey: Tommi Rantala, HC Kilppari (Turku) Maastohiihto: Iivo Niskanen, Puijon Hiihtoseura (Kuopio) Melonta: Jeremy Hakala, Kangasalan Melojat Miekkailu: Niko Vuorinen, Helsingin Miekkailijat Moottorikelkkailu: Aki Pihlaja, Lapin Moottorikelkkailijat Moottoripyöräily: Lasse Kurvinen, Heinolan Moottorikerho Moottoriveneily: Alexander Lindholm, Porvoon Moottorivenekerho Mäkihyppy: Antti Aalto, Kiteen Urheilijat

Nykyaikainen 5-ottelu: Laura Salminen, Helsingin Nykyaikaiset 5-ottelijat Nyrkkeily: Robert Helenius Paini: Elias Kuosmanen, Helsingin Haka Painonnosto: Eero Retulainen, Turun Atleettiklubi Pesäpallo: Emma Körkkö, Kirittäret (Jyväskylä) Pikaluistelu: Samuli Suomalainen, Helsingin Luistinkiitäjät Potkunyrkkeily: Jenna Puurunen, Järvenpään Kehäkarhut Purjehdus: Oskari Muhonen, Espoon Pursiseura Pyöräily: Jaakko Hänninen, AG2R La Mondiale (Ranska) / TWD-Länken (Lahti) Pyöräsuunnistus: Andre Haga, OK Botnia (Kokkola/Kruunupyy) Pöytätennis: Benedek Oláh, Seinäjoen Sisu ja Jura Morez (Ranska) Ratsastus: Henri Ruoste, Turun Seudun Ratsastajat Raviurheilu: Santtu Raitala Ringette: Anne Pohjola, Lapinlahden Luistin -89 Rugby: Kalle Välimäki, Sumner Rugby Club (Uusi-Seelanti) Salibandy: Sami Johansson, Classic (Tampere) Soutu: Eeva Karppinen, Nesteen Soutajat (Turku) Squash: Emilia Soini, Espoo Squash Rackets Club Sulkapallo: Nella Nyqvist, Helsingfors Badminton Club Suunnistus: Olli Ojanaho, Helsingin Suunnistajat Taekwondo: Johanna Nukari, Espoo Hwarang Team Taitoluistelu: Emmi Peltonen, Etelä-Vantaan Taitoluistelijat Tanssiurheilu: Gleb Bannikov ja Ada Varstala, Tanssiklubi Master (Helsinki) Tennis: Emil Ruusuvuori, HVS-Tennis (Helsinki) Thainyrkkeily: Surachai Sosom, Combat Academy of Finland (Helsinki) Tikkaurheilu: Jasmin Suomalainen, Ilmajoen Tikkakerho Triathlon: Henrik Goesch, Turun Urheiluliitto Uinti: Ida Hulkko, TaTU Tampere Vapaaottelu: Makwan Amirkhani Voimanosto: Leena Vatanen, Kiuruveden Urheilijat Voimistelu: Joonas Kukkonen, Espoon Telinetaiturit Yhdistetty hiihto: Ilkka Herola, Puijon Hiihtoseura (Kuopio) Yleisurheilu: Annimari Korte, Helsingfors IFK

Vuoden 2020 parhaat Kuva: Janne Ylimys

Voimanosto, miehet - Tuomas Hautala Voimanosto, naiset - Leena Vatanen Voimanosto, nuoret miehet - Eetu Kumpulainen Voimanosto, nuoret naiset - Fanny Lamminen Penkkipunnerrus, miehet - Risto Joensuu Penkkipunnerrus, naiset - Anette Tunkkari Penkkipunnerrus, nuoret miehet Hermanni Järvenpää Penkkipunnerrus, nuoret naiset - Tuulia Lohivuo Mastersnostaja - Jani Haapamäki Seura - Ylöjärven Ryhti Seura-aktiivi - Päivi Ristolainen Valmentaja - Timo Kaasalainen Tuomari - Seija Skogman Liiton valinta vuoden voimanosto-urheilijaksi oli Tuomas Hautala. Urheilutoimittajat valitsivat vuoden voimanosto-urheilijaksi Leena Vatasen.

Fanny Lamminen on vuoden 2020 paras nostaja nuorissa naisissa

Voimamalja-kilpailun 10 parasta joukkuetta 1. Kankaanpään Voimailijat ry 2. Etelä-Suomen Voimanostajat ry 3. Tampereen Voimanostajat ry 4. Oulun Power Team ry 5. Team365 ry 6. Lopen Voima ja Kunto team ry 7. Ylöjärven Ryhti ry 8. Porin Voimailijat -81 ry 9. Huittisten Voimailijat ry 10. Pietarsaaren Voimailijat ry

KaVo E-SV TVN OPT Team365 LVK team YlöR PV-81 HuiVo PV

542 p 482 p 462 p 392 p 299 p 296 p 295 p 246 p 217 p 216 p

The Finnish PowerliftiNg Magazine

11

Nina Heikkinen – Pietarsaaren voimajengin vahva juniori Johdanto & kysymykset: Päivi Ristolainen, vastaukset: Nina Heikkinen, kuvat: Tomi Heikkinen Jokaisen voimanostoseuran toive on varmaankin - ja toivottavasti - päästä kasvattamaan junioreista avoimessa sarjassa kilpailevia voimanostajia. Liikuntalajien valikoima on laaja ja nuorista kilpaillaan eri lajien kesken. Siksi on hienoa kuulla eri puolelta Suomea uusista nuorista voimanostajista ja penkkipunnertajista. Pietarsaaren Voimailijoiden Nina Heikkinen on yksi vuoden 2020 uusista tulokkaista. Nina osallistui syksyllä 2020 kahteen klassisen voimanoston kilpailuun ja paranteli jo jälkimmäisessä SE-tuloksia sarjassa N18/84 kg. Ninan henkilökohtaiset ennätykset ovat tällä hetkellä jalkakyykky 145 kg, penkkipunnerrus 55 kg ja maastanosto 148 kg. Jalkakyykyn ja maastanoston lisäksi yhteistulos 348 kg on sarjan tuore SE-tulos. Olet ennen voimanostoa harrastanut sekä taitoluistelua että salibandya. Mistä kiinnostus voimanostoon lähti?

12 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Olen melko pienestä asti tiennyt mitä voimanosto on, koska molemmat vanhempani ovat harrastaneet sitä. Taitoluisteluaikoina en kuitenkaan ollut vielä itse kiinnostunut siitä. Taitoluistelua harrastin monta vuotta, mutta pikkuhiljaa alkoi kiinnostus siirtyä salibandyn pariin, koska veljeni harrasti sitä ja isäni toimi valmentajana. Sitä pelasin viiden vuoden ajan. Meillä on kotona tallissa levytanko, teline, penkki ja painot, joilla kokeilin treenailla joskus. Kesällä kuitenkin aloin treenailla niillä enemmän isäpuoleni yllyttämänä ja kävin salillakin treenaamassa. Siitä kiinnostus lajiin lähti ja lopulta päätin lopettaa salibandyn ja keskittyä pelkästään voimanostoon. Teit marraskuun lopussa SE-tulokset sarjassa N18/84 kg jalkakyykkyyn, maastanostoon ja yhteistulokseen. Treenannut olet kesästä 2020 lähtien tavoitteellisesti. Miten ennätystulokset onnistuivat varsin lyhyen tavoitteellisen treenin jälkeen?

Kun aloitin tavoitteellisen treenin, en olisi uskonut itse kuinka nopeasti kehitys tapahtuu. Luulen kuitenkin, että suurimpina syinä nopeaan kehitykseen ovat urheilutaustani ja hyvin suunniteltu treeni ja totta kai myös suuri motivaatio ja halu kehittyä. Ensimmäisiin kisoihin lähdin kuitenkin vain hakemaan kokemusta, mutta nekin sujuivat odotettua paremmin. Toisiin kisoihin asetettiin jo tavoite, joka oli kyykyn SE. Ennen kisoja en olisi uskonut, että myös maastanoston ja yhteistuloksen SE-tulokset menisivät rikki, koska kisoja edeltävät treenit maastanoston suhteen eivät tuntuneet sujuvan. Kisan aikana huomattiin kuitenkin, että mahdollisuus voisi olla myös maastanoston ja samalla yhteistuloksen SE-tuloksiin, joten sitä päätettiin lähteä kokeilemaan ja onnistuneesti.

Millainen on tyypillinen treeniviikkosi ja treeniohjelmasi? Treeniviikkoni koostuu neljästä salitreenistä ja lenkeistä. Koulun ja töiden takia minulla ei ole tiettyä päivää jokaiselle treenille, vaan treenipäivät suunnitellaan jokaiselle viikolle erikseen. Treenit jakautuvat kahteen penkkitreeniin, maastanostoon ja kyykkyyn apuliikkeineen. Yleensä kovimmat nostot kuvataan ja tekniikkaa tarkastellaan jälkeenpäin. Mitä tavoitteita olet asettanut itsellesi voimanoston suhteen? Haluan kehittyä paljon enemmän ja seuraavaksi tavoitteeni on voittaa Suomen mestaruus. Unelmani olisi päästä maajoukkueeseen ja kilpailemaan kansainvälisiin arvokilpailuihin. Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä ja tukijoita harjoittelussa? Tärkeimpiä tukijoita harjoittelussa on valmennustiimi, johon kuuluu Isäni Tomi Heikkinen, joka suunnittelee treeniohjelmani ja on mukana treeneissä, ja isäpuo-

leni Mika Honkaniemi, joka on mukana ja tukena treeneissä. Molemmat heistä ovat entisiä voimanostajia ja Mika on kansainvälinen tuomari, joten tietoa ja taitoa löytyy. Kisoissa koko perheeni on ollut kannustamassa ja suurena tukena.

Pietarsaareen ja Jeppis Gymille on kehittynyt tietynlainen voimailijoiden yhteisö. Muiden nostajien kannustus on tärkeää ja on hyvä, kun kokeneemmat nostajat auttavat ja neuvovat. On hienoa päästä osaksi tätä yhteisöä.

Mikä voimanostossa kiehtoo sinua ja mitä haluaisit sanoa muille nuorille, jotka miettivät lajin valintaa?

Nuorten klassisen voimanoston SM-kisa siirrettiin tammikuulta toukokuulle. Miten treenaat ennen toukokuuta ja mikä on tavoitteesi kisassa?

Voimanostossa pidän siitä, kun koko ajan pääsee kehittämään itseä ja omaa voimaa. Haluan olla vahva ja päästä pitkälle. Muita lajin aloittamista harkitsevia kannustan rohkeasti kokeilemaan. Itse olin hieman ennakkoluuloinen ennen aloittamista, mutta voimanoston aloittaminen oli yksi parhaista päätöksistä tähän asti. Edustat voimanostossa Pietarsaaren Voimailijoita. Mikä merkitys seuran tuella ja Pietarsaaren voimailumaineella on sinulle?

Kisojen siirtymisen myötä täytyi totta kai siirtyä takaisin peruskuntotreeniin. Treenaan peruskuntoa n. 5 viikkoa ja sen jälkeen siirryn taas lyhyempiin sarjoihin, joita treenaan n. 7 viikkoa ja lähempänä kisoja lähden taas hakemaan uutta maksimia. Jossain vaiheessa käyn todennäköisesti jonkun pienemmän kisan. Totta kai SM-kisojen siirtyminen harmittaa, mutta kova treeni jatkuu ja toukokuussa lähden tavoittelemaan Suomen mestaruutta.

Mielestäni on hienoa päästä edustamaan samaa seuraa, jota vanhempani aikoinaan edustivat. Voimailumaineen myötä

Nina Heikkisen kyykky

The Finnish PowerliftiNg Magazine

13

Jari Saario

Kari Räihä

Varustevoimanoston SM-kilpailut 13.-14.2.2021, Hämeenlinna Teksti: Tuomas Turunen & Hanna Rantala, kuvat: Hanna Rantala, Rosanna Lampela, Jari Saario, Mervi Sirkiä & Margetta Salminen

Viime vuosi jää monelle urheilijalle mieleen kisojen toistuvana peruuntumisena ja toisilla jopa oman kuntosalin sulkuna. Hämeenlinnan Jouko Aholan luotsaama nuori seura Team LIKE halusi kantaa kortensa kekoon ja antaa urheilijoille mahdollisuuden nousta lavalle vuoden tauon jälkeen. Vaikka liikuntakeskus LIKE:n laajennus ei ollut täysin valmis, niin lisätilaa hyödynnettiin niin paljon kuin oli mahdollista, ja liikuntakeskus suljettiin muilta käyttäjiltä pariksi päiväksi. Onneksi myös asiakkaat olivat ymmärtäväisiä ja suurimmaksi harmiksi kuulimme sen, että olisi ollut mukava päästä edes katsomaan kisoja. Ensi kerralla. Vaikka tulosrajoja ei ollut, kilpailija määrä pysyi kohtuullisena. Lopulta kisaamassa nähtiin 66 urheilijaa, joista 63 sai mitalin kaulaansa. Tuomareiden ja huoltajien kesken muisteltiin lajin kulta-aikoja 2000-luvun alussa, jolloin vielä pelkästään avoimen sarjan nostajia oli yli sata. Moni miesten painoluokka vaati silloin oman ryhmänsä ja parhaimmillaan suositut painoluokat piti laittaa vielä A- ja B-

14 VOIMANOSTAJA 1 2O21

ryhmään. Selkeä inflaatio alkoi klassisen voimanoston tultua rinnalle. Seurat ja liitto voisivat tehdä toimintasuunnitelman asian korjaamiseksi ja siinä voisi olla esimerkiksi koulutuksen paikka, miten varustenostossa huolletaan ja valmennetaan. Voisiko tiedon lisääntyminen edesauttaa lajin uudelleen nostoa? Varustevoimanosto on kuitenkin se alkuperäinen voimanostolaji ja vielä toistaiseksi se laji, jossa voi päästä edustamaan World Gamesiin. Vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta kisa aikataulutettiin kahteen pitkään

päivään, jotta ryhmät saatiin pidettyä mahdollisimman hyvin erillään toisistaan. Kisapaikalle tulijoille tehtiin myös ennakkoon opastusvideo, jotta jokainen kantaisi vastuunsa mahdollisimman hyvällä käsihygienialla.

Masterssarjojen miehet Kilpailu käynnistyi lauantaina M40-, M60ja M70-ikäluokilla. Kilpailuasetelmaa saatiin nähdä sarjassa M40/120 kg Team365:n Juha Martikaisen ja TamRy:n Janne Hakalan välillä. Kyykky eteni tasaisesti

Jari Nurminen

herrasmiesten kesken, mutta Martikainen otti kaulaa penkissä niin, että vetoon lähdettiin asetelmasta, jossa Forssan sankarin Jannen tulisi vetää 17,5 kg Juhaa enemmän. Janne osoittautui väkevämmäksi vetäjäksi ja veti viimeisellä hopeaan vaadittavat 262,5 kg hyväksytysti ylös. Jannelle siis hopeaa tuloksella 697,5 kg ja Juhalle pronssia tuloksella 695 kg. Mestaruuden sarjassa vei Mikko Tiensuu tuloksella 725 kg.

Mikko Tiensuu, sarjan M40/120 kg mestari

Timo Leminen

Iltapäivällä nähtiin pientä taistelua sarjassa M50/93 kg. Mestaruuden pokkasi Joensuun punttipoikien Matti Reijonen suvereenisti tuloksella 600 kg. Himmeämmistä mitaleista nähtiin pieni taistelu Salon voimailijoiden Rami Huovisen ja K-UV:n Seppo Norpilan välillä. Seppo oli kuitannut penkin jälkeen 12,5 kg johdon, mutta Ramille tulisi riittämään kevyempänä tasatulos.

Rami jäi tyynesti seuraamaan Sepon vetoja ja kuittasi viimeisellä vedolla 232,5 kg, jolla hopeamitali lähti Joensuuhun. Suomen ennätyksistä lauantaina vastasi Juhani Niemi painoluokassa 59 kg. Jalkakyykyn tuloksella 125 kg sekä yhteistuloksella 327,5 kg Juhani korjasi M60- ja M70-ikäluokkien ennätykset uusiksi.

Lavamiehet intoutuivat lauantain kisan jälkeen kehittelemään väliaikanumeroa – vetoa epätyypillisillä tekniikoilla

Emmi Järvenpää

Sanna Joutsela debytoi varustenostossa

Katariina Nokua

Harri Hagfors sarjassa M60/93 kg tyylitteli viimeisen vedon 265,5 kg hyväksytysti loppuasentoon, mikä oli ikäluokan uusi SE.

Kolmanteen vetokierrokseen Enni joutui ensimmäisenä 95 kg raudalla. Liekö taistelu tilanne herättänyt sen verran adrenaliinia, että veto muistutti aloitusrautaa napsahtaen kevyesti loppuasentoon. Tällä vedolla tuli siis Ennille ykkössijaan vaadittu 282,5 kg tulos. Emmi vastasi tähän 120 kg vedolla, jolla valtakapula vaihtoi jälleen omistajaa ja Emmille kertyi 290 kg yhteistulos. Sara-Sofia pyysi vielä viimeiseen vetoon mestaruuteen vaadittavat raudat 132,5 kg, mutta tällä kertaa kuormaus oli liikaa. Näin mestaruus siis lähti Kankaanpäähän Emmille, hopea Ennin matkaan Turenkiin ja Sara-Sofia kuittasi hyvästä taistelusta pronssia. Onnea tytöille.

Sarjassa N40/69 kg debytoi varustepuolen kisoissa Team LIKE:n Sanna Joutsela. Toki ainoa varuste, jota näissä kisoissa testattiin, oli löysä penkkipaita. Kyykyssä nousi kuitenkin oma ennätys 127,5 kg sekä vedossa 155 kg. Yhteistulos 375 kg osoittaa hyvää nousua painoluokkaa alempana.

Naisten sarjat Sunnuntaiaamuna lavan valtasivat naiset. Alle 18-vuotiaiden painoluokassa 69 kg nähtiin pientä nahistelua mitalisijoista. Kyykyn jälkeen Turengin Sarastuksen Enni Lauttanen kuittasi piikkipaikan tuloksella 122,5 kg. H-SU:n Sara-Sofia Väliviita tuli toisena 105 kg tuloksella ja kolmantena peräpaikkaa piti Kavon Emmi Järvenpää tuloksella 85 kg. Penkin jälkeen Emmi kuitenkin kiri takamatkaa kiinni 20 kg. Ensimmäiselle vetokierroksella Enni piti piikkipaikkansa 82,5kg vedolla, jolla yhteistulos oli 270 kg. Toisella kierroksella Enni kuittasi 90 kg vedolla yhteistulosta 277,5 kg verran. Emmi vastasi tähän 110 kg vedolla, jolla hän haali kärkipaikkaan vaadittavan 280 kg yhteistuloksen. SaraSofia otti kärkikaksikon kaulaa kiinni 117,5 kg vedolla, jolla yhteistulos oli 275 kg.

Tyttöjen suomenennätyksiä innostui rikkomaan KiurUn Siiri Tossavainen sarjassa 84 kg. Siiri pyysi viimeisen vetoon 148,5 kg, mikä nyt kirjataan alle 18-vuotiaiden tyttöjen SE-lukemaksi.

Vielä jäi SE kuitenkin Mervi Sirkiän nimiin

Nina Honka yritti ottaa vedon SE:n nimiinsä

16 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Siiri Tossavaisen SE-veto

Veret seisauttava hetki oli lavalla, kun TVN:n Nina Honka lastautti vedossa tankoon 165,5 kg. Onnistuessaan tämä olisi ollut N40/57 kg -sarjan uusi SE. Taisi ennätyksen haltijaa Mervi Sirkiää jännittää kuitenkin eniten! Tilanteesta teki kutkuttavan se, että Mervi toimi ryhmän tuomarina. Vielä kuitenkin jäi SE Mervin haltuun. Se, mikä sai järjestävän seuran jäsenet ottamaan hatun pois päästä, oli kisojen veteraanit. Erityisesti Eila Kumpuniemi ansaitsee kunniamaininnan näissä kisoissa. Vaatimaton 79-vuotias ja reilusti

Seppo Helander

alle 52 kg teräsrouva ei rautaa pelkää. Tulossuoralla 80 kg - 42,5 kg - 100 kg yhteistulos oli 222,5 kg. Erityismaininnan ansaitsee myös Eilan mainio asenne. Hän osoittaa, että kun elämänkokemusta on kertynyt, voi nostaa tosissaan ilman, että sen tarvitsee olla haudanvakavaa. 82-vuotias Seppo Helander vastasi miesten puolesta tähän vetämällä 115 kg. Naisten kovimmasta tuloksesta vastasi 57 kg -sarjan Sofia Räihä. OPT:ta edustava Sofia kasasi yhteistulosta 395 kg, jolla hän otti mestaruuden sekä IPF GLpisteitä 75,85.

Miesten juniorit ja avoin sarja Miesjunioreita oli rohjennut kisaamaan vain neljä herrasmiehen alkua. Vaikka KaVo:n Hermanni Järvenpää oli yksin sarjassaan, hän tarjoili silti vastinetta

Eila Kumpuniemelle yhteistulokseksi 222,5 kg

streamin yleisölle parantaessaan M18/105 kg -sarjan penkin suomenennätykseksi 225 kg ja saadessaan yhteistulokseksi 650 kg. Avoimen sarjan miehiä oli kisassa mukana 17. Haikeana siis muistelimme, että vuonna 2006 sarjassa 90 kg oli enemmän nostajia kuin nyt kaikissa sarjoissa yhteensä. Eikö sitä sanota, että laatu korvaa määrän? Sarjassa 66 kg TNT:n Antti Savolainen osoitti jälleen, että kokemus puhuu miehen voimissa. Vaikka Antti oli ehtinyt tehdä treeniä niukasti valmistautuessaan kisoihin, niin kyykyssä nousi kiitettävät 270 kg. Penkissä sitten oli Antin aika tarjoilla kisayleisölle vastinetta. Antti lastautti viimeiseen nostoon 208 kg, mikä olisi uusi SE. Hitaasti, mutta varmasti Antti nosti raudan hyväksyttyyn loppuasentoon. Mitä sitä hosumaan, saa enemmän jännitystä myös yleisölle! Vedossa Antti otti toisella 280 kg ja näin ties kuinka mones mestaruus oli pokattu yhteistuloksella 758 kg. IPF-pisteissä Antti sai myös kisan parhaan miehen tittelin. Sarjassa 74 kg Tamryn Toni Kuusi yritti nousta haastamaan KPU:n Sami Niemistä, mutta vetokuningas pääsi kovempana vetäjänä varmistamaan, että SMkilpailuissa vedetään juuri se rauta, mitä tarvitaan mestaruuteen. Näin siis Sami piti huolen, että kultamitali lähti edelleen hänen matkaan.

Sofia Räihä

Sarjassa 83 kg Matias Viiperi ja Eetu Kumpulainen osoittivat olevansa parhaassa kunnossa laittaessaan suomenennätykset uusiksi. Matias kyykkäsi

viimeisellä 301 kg keveästi, mikä kirjataan miesten SE:ksi. Tähän vielä perään Matias nosti penkiltä 200 kg ja vedosta 300 kg, joten yhteistuloksen SE kirjataan nyt lukemiin 801 kg. Tällä tuloksella hän luonnollisesti otti sarjan mestaruuden. Neljä vuotta nuorempi Eetu korjautti alle 23-vuotiaiden yhteistuloksen SE:n lukemiin 775 kg sarjalla 275 kg - 225 kg - 275 kg. Laittakaa nämä nimet mieleen, näiden kesken nimittäin tullaan tulevaisuudessa näkemään vielä herkullisia taisteluita. Sarjassa 93 kg TVN:n Vesa Mattila hallitsi suvereenisti koko kisan ajan. Samalla Vesa korjasi kolmannella kyykyllä 330 kg M40/93 kg -sarjan SE:n uusiksi ja yhteistuloksella 875 kg sekä mestaruuden että M40 yhteistuloksen suomenennätykset nimiinsä. 105 kg -sarjassa NPowerin Tomi Määtälle ei löytynyt tällä kertaa uhkaajia, vaikka hän tarjoili tasoitusta jääden aloitusrautoihin kyykyssä 355 kg ja penkissä 250 kg. Hopea lähti seuratoverin Jussi Kangasvierin matkaan tuloksella 877,5 kg. Pronssista taistelua tarjosivat Sotkamon Visan isä ja poika Niskanen. Isäntä Jari Niskanen oli jo urakoinut lauantaina, joten ihan vakavaa taistelua ei saatu aikaiseksi. Jari kuitenkin kummitteli penkin jälkeen 7,5 kg etumatkalla, jotta Ville ymmärtäisi antaa parastaan. Viimeisellä vedolla Ville kiskaisi henkilökohtaisen ennätyksen 267,5 kg ja otti yhteistuloksella 700 kg pronssia. Jarille tuli neljäs sija tuloksella 675 kg. Sarjaa 120 kg hallitsi KP:n Tuomas Puhakka. Sarjassa oli pitkälti samanlainen asetelma kuin edeltävässä painoluokassa.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

17

Tuomas vei mestaruuden yhteistuloksella 795 kg, hopea lähti MyPowerin Mika Paasoselle tuloksella 735 kg ja pronssi E-SV:n Kaj Mattilan kaulaan tuloksella 650 kg. Kisa huipentui Jari ”Savon paroni” Saarion vetoihin. Jari tuli kisapaikalle nöyrällä asenteella ja halusi näyttää parhaansa, vaikka oli yksin sarjassa. Vedossa Jari lastautti jo toisella nostolla SE-raudat 376,5 kg ja nosti tämän hyväksytysti loppuasentoon. Vielä viimeiseen vetoon kunnon hurmos ja myös 380,5 kg tuli hyväksytysti ylös. Vetoraudan taustaa Jari avasi IG-tilillään: “Tällä raudalla ohitin 0,5 kg Riku Kirin ja oppi-isä Jari Martikaisen tuloksen. Tulos on kaikkien aikojen kovin vetotulos sarjaan 120 kg SVNL:n alaisissa kisoissa. Tämä oli ikuinen haave ja nyt se on tehty, voisi lopettaa tähän.” Mestaruus meni siis Jarille henkilökohtaisella yhteistuloksen ennätyksellä 920,5 kg.

kiitosta kisajärjestäjälle tulla kuin nostajien suusta kuorossa ”anotaan, että jatkossa kaikki SM-kisat LIKE:lle!” Oli mahtavaa kuulla, että pienenä seurana ja pienellä porukalla onnistuttiin ponnistamaan kisat erikoisjärjestelyin. Hyvä palaute antaa uskoa ja innostusta järjestää kisoja jatkossakin ja seuralla on yhtenä tavoitteena tarjota nostajille mahdollisimman paljon mahdollisuuksia haastaa itsensä eri tasoisissa kilpailuissa. Nostajan kehitys mitataan aina lopulta kisassa, minkä lisäksi koko lajille on tärkeää, että uusia nostajia saadaan mukaan kilpailutoimintaan. Sen vuoksi kilpailuita tarvitaan - poikkeusoloissakin. Kisa oli järjestävälle seuralle hyvä harjoitus, ja kun LIKE kuntokeskus on jo kevään aikana valmis, visioitiin yhdessä voimailun ystävien kesken, miten seuraavat kisat järjestetään.

Lopuksi

Hienoa on, että poikkeusoloista huolimatta kilpailutoiminta voidaan pitää elossa, Team LIKE:n ensimmäiset arvokisat onnis- kun järjestelyissä ollaan huolellisia. Tästä tuivat kaiken kaikkiaan hienosti ja kiitosta erityinen kiitos Hanna Rantalalle, joka hoiti kuultiin niin levymiesten toiminnasta kuin kaiken yhteistoiminnan terveys- ja aluemuistakin järjestelyistä. Voiko parempaa hallintoviranomaisten kanssa siten, että

Varustevoimanoston SM-kisat – kaikki ikäluokat N18 Sij. Sarja Paino 1 63 62,15 1 69 68,05 2 69 64,73 3 69 63,42 1 84 78,52 1 84+ 101,2 N40 Sij. Sarja Paino 1 57 55,72 1 69 65,68 1 84 82,65 1 84+ 121,3 N70 Sij. Sarja Paino 1 52 48,44 Naiset, avoin Sij. Sarja Paino 1 47 46,73 1 52 51,21 1 57 56,84 1 69 66,13 2 69 66,26 M40 Sij. Sarja Paino 1 74 73,09 1 83 81,28

Team LIKE kiittää talkooavusta myös Laitilan voimailijoita emännän lainasta, sillä ihan joka paikkaan Hannakaan ei ehtinyt, kun pukuhuoneita ja lämmittelytiloja käytiin tiheästi siivoamassa. Kiitos myös salin asiakkaille, jotka tarjoutuivat mukaan talkoisiin. Ehkä se talkoohenki ei olekaan kokonaan kuollut, vaan vaatii löytää ne samanhenkiset ihmiset kasaan! Ja lopuksi kiitos kuuluu myös nostajille. Ilman heitä ei kisoja synny. Tässäkin kisassa nostajien toiminta ja rehti urheilullinen käytös oli hyvää mainosta lajille ja myös sellaisille katsojille, jotka eivät välttämättä ole lajin harrastajia. Viikonlopun aikana nähtiin useita hienoja nostoja, jotka toimivat hyvänä motivaationa tuleville kisaajille. Toivottavasti jatkossa yhä useampi klassisen voimanoston kisaaja innostuisi kokeilemaan rajojaan varustepuolella. Olisi mielenkiintoista saada kaikki Suomen huippunostajat lavalle myös varustevoimanoston SM-kisoihin.

Hämeenlinna 13.-14.2.2021

Nimi Minka Poikselkä Emmi Järvenpää Enni Lauttanen Sara-Sofia Väliviita Siiri Tossavainen Amanda Viljanen

SV 2004 2003 2003 2005 2004 2005

Seura KaVo KaVo TurSa HSU KiurU HSU

JK1 100 75 115 105 90 80

JK2 105 85 122,5 115 100 100

JK3 105 90 123 115 110 110

JK tul 100 85 122,5 105 110 110

PP1 75 75 60 52,5 55 62,5

PP2 80

Nimi Nina Honka Sanna Joutsela Virve Suominen Katariina Nokua

SV 1972 1973 1976 1973

Seura TVN LIKE E-SV HSU

JK1 100 110 125 150

JK2 115 120 125 190

JK3 125 128 135 —–

JK tul 125 127,5 135 150

Nimi Eila Kumpuniemi

SV Seura 1942 E-SV

JK1 60

JK2 70

Nimi Katja Ronkainen Jenni Henriksson Sofia Räihä Jenna Saarinen Nina Mäkinen

SV 1973 1992 2001 1996 1983

JK1 80 95 140 115 105

Nimi Niko Honka Antti Liimatainen

SV Seura 1975 TVN 1976 PaPu

JK1 180 240

Seura E-SV TurSa OPT LIKE MYPower

tapahtuma saatiin järjestää. Kiitos kuuluu myös Ville ja Hessu Orasmaalle sekä Markus Väliviidalle kaikesta teknisestä tekemisestä ja tuesta.

62,5 60 60 70

PP3 86 85 65 60 62,5 72,5

PP tul 80 85 65 52,5 62,5 70

MN1 100 100 82,5 105 120 90

MN2 110 110 90 118 135 115

MN3 110 120 95 132,5 148,5 127,5

MN tul 100 120 95 117,5 148,5 127,5

YT 280 290 282,5 275 321 307,5

IPF GLp 50,94 50,21 50,24 49,46 51,91 45,36

Jpist 36 36 27 24 36 36

PP1 60 85 60 95

PP2 70 92,5 65 103

PP3 75 100 70 108

PP tul 70 92,5 65 107,5

MN1 140 140 130 175

MN2 150 150 140 190

MN3 165,5 155 150 203

MN tul 150 155 150 190

YT 345 375 350 447,5

IPF GLp 67,09 66,16 55,4 63,1

Jpist 24 24 24 24

JK3 80

JK tul PP1 80 40

PP2 42,5

PP3 45

PP tul MN1 MN2 MN3 42,5 80 90 100

MN tul YT 100 222,5

IPF GLp Jpist 47,67 24

JK2 90 102,5 145 125 115

JK3 90 110 150 135 118

JK tul 80 110 150 135 115

PP1 40 70 80 60 55

PP2 45 77,5 80 65 62,5

PP3 50 80 85 65 70

PP tul 50 80 85 60 62,5

MN tul 87,5 127,5 160 135 135

IPF GLp 47,87 65,35 75,85 58 54,87

JK2 190 265

JK3 200 —–

JK tul PP1 190 115 265 180

PP2 123 190

PP3 128 —–

PP tul MN1 MN2 MN3 MN tul YT 122,5 210 220 230 220 532,5 190 240 273 272,5 240 695

MN1 75 115 150 115 125

MN2 87,5 123 160 125 135

MN3 95 127,5 170 135 155

YT 217,5 317,5 395 330 312,5

Jpist 48 48 48 48 36

IPF GLp Jpist 66,52 24 81,25 24

1 52 51,21 1 57 56,84 1 69 66,13 2 69 66,26 M40 Sij. Sarja Paino 1 74 73,09 1 83 81,28 1 93 92,5 2 93 91,73 3 93 92,44 1 105 104,8 1 120 114,9 2 120 117,4 3 120 114,7 1 120+ 161,8 M50 Sij. Sarja Paino 1 74 72,42 1 83 79,36 2 83 82,6 – 83 82,23 1 93 85,1 2 93 88,58 3 93 92,92 1 105 104,8 2 105 104,8 1 120 114,9 2 120 119,3 3 120 108,1 M60 Sij. Sarja Paino 1 93 92,14 1 105 101,9 M70 Sij. Sarja Paino 1 59 58,15 2 59 57,43 1 66 65,57 1 93 91,48 1 120 109,4 M18 Sij. Sarja Paino 1 105 104,1 1 120+ 130,5 M23 Sij. Sarja Paino 1 105 101,8 2 105 97,92 Miehet, avoin Sij. Sarja Paino 1 66 65,81 1 74 72,53 2 74 73,78 1 83 82,36 2 83 81,48 1 93 92,36 2 93 91,77 1 105 104,8 2 105 104,9 3 105 102,2 4 105 104,6 5 105 100,7 1 120 109,7 2 120 116,6 3 120 105,8 4 120 111,2 1 120+ 146,2

Jenni Henriksson Sofia Räihä Jenna Saarinen Nina Mäkinen

1992 2001 1996 1983

TurSa OPT LIKE MYPower

95 140 115 105

102,5 145 125 115

110 150 135 118

110 150 135 115

70 80 60 55

77,5 80 65 62,5

80 85 65 70

80 85 60 62,5

115 150 115 125

123 160 125 135

127,5 170 135 155

127,5 160 135 135

317,5 395 330 312,5

65,35 75,85 58 54,87

48 48 48 36

Nimi Niko Honka Antti Liimatainen Petri Ronkainen Petri Kähäri Aki Kangasjärvi Kaj Wasenius Mikko Tiensuu Janne Hakala Juha Martikainen Antti Nevalainen

SV 1975 1976 1972 1977 1977 1972 1978 1979 1975 1978

Seura TVN PaPu E-SV Huima TVN Team365 TamRy TamRy Team365 E-SV

JK1 180 240 230 220 190 210 200 230 235 290

JK2 190 265 237,5 230 200 220 240 245 250 290

JK3 200 —– 245 230 210 232 248 255 270 320

JK tul 190 265 245 230 210 232,5 247,5 255 250 320

PP1 115 180 185 140 190 140 220 120 170 220

PP2 123 190 193 145 200 170 243 180 193 230

PP3 128 —– 200 —– 210 178 248 190 200 240

PP tul 122,5 190 200 140 200 170 242,5 180 200 230

MN1 210 240 230 240 180 230 220 240 220 270

MN2 220 273 255 250 203 250 235 250 235 300

MN3 230 272,5 262,5 255 212,5 272,5 240 262,5 245 320

MN tul 220 240 262,5 255 202,5 272,5 235 262,5 245 320

YT 532,5 695 707,5 625 612,5 675 725 697,5 695 870

IPF GLp 66,52 81,25 76,94 68,27 66,63 69,06 71,28 67,98 68,39 76,66

Jpist 24 24 24 18 16 24 24 18 16 24

Nimi Kari Räihä Timo Leminen Mikko Rusanen Tomi Vikla Matti Reijonen Rami Huovinen Seppo Norpila Jari Niskanen Kaj Mattila Tapani Laitala Lauri Johansson Jari Nurminen

SV 1965 1968 1967 1970 1971 1964 1963 1963 1970 1963 1965 1967

Seura OPT K-UV So-Vi JoPuPo JoPuPo SalVo K-UV So-Vi E-SV E-SV HVV PetPet

JK1 190 210 200 220 210 220 180 250 240 250 195 180

JK2 200 220 210 232,5 220 220 190 265 252,5 270 205 200

JK3 210 225 220 243 233 230 195 —– —– 290 215 210

JK tul 210 225 220 220 220 220 195 265 252,5 290 215 200

PP1 105 155 130 200 140 125 170 185 203 100 135 150

PP2 110 160 135 200 150 133 170 190 203 170 135 170

PP3 115 168 —– 200 150 133 190 —– 210 190 145 180

PP tul 115 160 135 —– 150 132,5 170 190 202,5 190 145 170

MN1 225 210 200 —– 210 210 190 250 225 220 215 180

MN2 240 220 230 —– 230 213 205 265 235 250 225 200

MN3 240 222,5 —– —– 245 232,5 220 —– —– 265 240 230

MN tul 225 220 230 —– 230 232,5 220 265 235 250 225 200

YT 550 605 585 out 600 585 585 720 690 730 585 570

IPF GLp 69,13 71,76 67,75

Jpist 24 24 18

68,3 65,11 63,47 73,65 70,58 71,79 56,67 57,5

24 18 16 24 18 24 18 16

Nimi Harri Hagfors Veijo Räsänen

SV Seura 1961 MYPower 1957 I-HV

JK1 220 120

JK2 240 140

JK3 240 160

JK tul PP1 240 120 160 120

PP2 135 140

PP3 —– 150

PP tul MN1 MN2 MN3 MN tul YT 135 235 266 265,5 265,5 640,5 150 160 180 200 200 510

IPF GLp Jpist 69,8 24 52,87 24

Nimi Juhani Niemi Seppo Helander Markku Kemppainen Tapio Kähäri Kari Köngäs

SV 1950 1939 1949 1946 1945

JK1 115 60 130 100 100

JK2 122,5 70 137,5 120 120

JK3 125 80 145 140 —–

JK tul 125 70 137,5 140 120

PP1 60 50 113 80 80

PP2 65 55 118 100 100

PP3 67,5 —– 118 110 —–

PP tul 67,5 55 117,5 110 80

IPF GLp 48,22 35,69 53,83 44,85 36,14

Nimi Hermanni Järvenpää Mikael Salomäki

SV Seura 2003 KaVo 2003 KaVo

JK1 175 225

JK2 JK3 190 200 232,5 238

JK tul PP1 200 225 232,5 120

PP2 225 123

PP3 235 128

PP tul MN1 MN2 MN3 225 200 225 245 127,5 235 243 250

Nimi Patrick Österlund Santeri Helin

SV Seura 2001 E-SV 2000 E-SV

JK1 210 215

JK2 220 230

JK3 233 —–

JK tul PP1 232,5 160 230 115

PP2 170 130

PP3 175 135

PP tul MN1 MN2 MN3 MN tul YT 175 210 223 230 230 637,5 130 250 265 277,5 265 625

IPF GLp Jpist 66,09 36 66,03 27

Nimi Antti Savolainen Sami Nieminen Toni Kuusi Matias Viiperi Eetu Kumpulainen Vesa Mattila Tuomas Vuokkovaara Tomi Määttä Jussi Kangasvieri Ville Niskanen Jari Niskanen Alvar Peltola Tuomas Puhakka Mika Paasonen Kaj Mattila Perttu Kohola Jari Saario

SV 1978 1975 1983 1994 1998 1980 1987 1982 1984 1995 1963 1997 1995 1972 1970 1994 1985

JK1 260 205 180 290 260 300 200 355 300 260 220 230 295 250 230 170 330

JK2 270 215 205 290 275 320 210 366 320 272,5 245 240 305 265 240 170 342,5

JK3 —– 223 210 301 —– 330 215 366 330 280 260 248 —– 270 243 170 345

JK tul 270 222,5 210 301 275 330 210 355 320 272,5 260 247,5 295 270 240 170 345

PP2 200 145 185 220 235 235 180 250 235 155 —– 180 220 235 193 130 195

PP3 208 —– 193 223 235 —– 185 250 240 160 —– 180 228 248 —– 135 200

PP tul 208 140 192,5 200 225 235 185 250 235 160 180 165 220 235 185 135 195

IPF GLp 101,74 80,36 79,47 92,92 90,47 95,24 69,89 90,52 89,74 72,46 69,12 66,97 79,7 71,83 66,2 51,34 83,28

Seura E-SV HAK E-SV Huima K-UV

Seura TNT KPU TamRy NPower ViitVi TVN E-SV NPower NPower So-Vi So-Vi LIKE KP MYPower E-SV LIKE JuPu

PP1 190 140 170 200 225 225 170 250 228 150 180 165 210 225 185 125 185

MN1 120 100 120 120 120

MN1 260 265 223 260 275 280 225 280 230 250 200 220 280 200 220 180 350

MN2 130 115 135 150 140

MN2 280 265 238 275 278 300 245 298 295 260 235 230 280 230 225 195 377

MN3 135 —– 145 160 160

MN3 297,5 277,5 242,5 300 280 310 250 297,5 322,5 267,5 —– —– 300 255 —– 210 380,5

MN tul 135 115 145 160 160

YT 327,5 240 400 410 360

MN tul YT 225 650 250 610

MN tul 280 277,5 237,5 300 275 310 245 280 322,5 267,5 235 230 280 230 225 210 380,5

YT 758 640 640 801 775 875 640 885 877,5 700 675 642,5 795 735 650 515 920,5

Jpist 24 18 24 24 24

IPF GLp Jpist 66,7 36 57,18 36

Jpist 48 48 36 48 36 48 36 48 36 32 28 24 48 36 32 28 48

Ajatuksia valmentamisesta Teksti: Jari Saastamoinen, kuvat: Jari Saastamoinen & Leena Vatanen

Suunnittelu Harjoituskausien suunnittelu on syytä tehdä vuoden pääkisoja silmällä pitäen. Jos tärkeitä kisoja on useampia, tekee se harjoittelun suunnittelemisesta vielä tärkeämpää. Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon se, että kun harjoituskausia ja eri jaksoja suunnitellaan, niin saadaan suunniteltu kehitys aikaiseksi harjoituskaudella ja ettei kisakunnon esille ottamiseen tule kiire. Myös palautumiselle on suunniteltava omat ajankohtansa, että ei tule odottamattomia takapakkeja esim. ylirasitustilojen tai loukkaantumisten muodossa. Suunnittelussa on suotavaa vaihdella myös harjoitusten painopisteitä lajiliikkeiden, apuliikkeiden ja kuormitusten osalta. Ohjelmoinnin yhteydessä on kyettävä analysoimaan urheilijan heikkoudet, vahvuudet ja kehittämistarpeet, jotta harjoittelua voidaan viedä eteenpäin vuositasolla toistuvasti sekä suunnitelmallisesti. Varsinkin jo pidemmän treenitaustan omaavilla urheilijoilla usein varsinainen kehittyminen tapahtuu, kun harjoittelua viedään sopivasti epämukavuusalueelle. Heikkouksien vahvistaminen voi olla toisinaan työlästä ja raskasta hommaa, mutta palkitsee ajan saatossa. Harjoittelusta ei tietenkään saa tulla liian epämukavaa, jolloin kiinnostus harjoittelua kohtaan vähenee tai jopa häviää. Harjoittelun on oltava tarpeeksi kovaa, jotta voidaan kehittyä. Mutta rasituksesta täytyy palautua, jotta vältytään rasitusvammoilta, ja näin urheilijan motivaatio harjoitteluun säilyy mahdollisimman korkealla tasolla. Urheilijan onkin tiedettävä, miksi jotain harjoitetta tehdään ja mitä sillä halutaan saavuttaa.

Yleistä harjoittelusta Ohjelmoinnissa pitää huomioida urheilijoiden eri lihastyypit ja ottaa nämä huomioon harjoittelussa. Valmennuksessa on syytä perehtyä myös voimanostoharjoittelun energiantuottosysteemiin ja tämän kehittämiseen. Voimanostossa käytetään paljon kahta voimantuoton perusmekanismia: hypertrofinen ja hermostollinen harjoittelu. Eri tutkimusten mukaan aikuisten voimanoston lajiharjoittelu kannattaa pitää suu-

20 VOIMANOSTAJA 1 2O21

rimmilta osin hermostollis-hypertrofisella alueella 70-85 % kuormissa yhden toiston maksimista laskettuna. Myös maksimivoimaa (eli 90 %) on syytä treenata säännöllisesti, jotta voi esimerkiksi testata kuluneen harjoituskauden toimivuutta ja näkee vaativissa nostoissa urheilijan tulevat kehityskohteet. Maksimivoimaa treenataan myös, kun kisojen lähestyessä aletaan ottamaan maksimivoimaa esille ja totutetaan hermostoa suurempiin kuormiin. Vastaavasti kun kevennetään harjoittelua, niin on aiheellista käydä hetki myös pienemmissä kuormissa, jotta kroppa ja hermosto pääsee palautumaan kovemmasta harjoittelusta. Myös perinteiset nopeusvoiman ja voimakestävyyden harjoitusalueet löytyvät monesti alle 70 % kuormista. Nopeusvoiman ja varsinkin räjähtävän voimantuotolla on positiivinen vaikutus maksimivoimaan. Jos harjoittelu sisältää vähän apuliikkeitä tai muuta oheisharjoitteita, niin harjoituksen ärsykevaihtelua voidaan tarvittaessa toteuttaa vaihtelemalla harjoitustiheyttä, lajiharjoitteiden sarja-, toisto- ja kuormitusmääriä sekä toistojen tempovariaatioilla ja staattisilla pidoilla noston eri kohdissa. Nämä ovat toki yksilöllisiä asioita ja harjoittelun pitää perustua aina yksilön ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla palvellen ja kehittäen.

Naisten valmentaminen Viime vuosina naisten osuus SVNL-kilpailijalisenssien hankkineista henkilöistä on kasvanut ja kisalavoilla onkin näkynyt enemmän naisnostajia kuin ennen. Valmentajan on syytä ottaa huomioon naisten voimaharjoittelun erot verrattuna miesten valmentamiseen.

Jari Saastamoinen

”Naisilla on usein parempi treenivaste korkean intensiteetin harjoitteluun, joita voidaan tehdä myös määrällisesti enemmän. Kun harjoituskokemusta kertyy enemmän, naisten hyvää vastetta korkeisiin intensiteetteihin voidaan hyödyntää kasvavissa määrin. Tämän tyylisen harjoittelun sopivuutta ja vastetta tulee kuitenkin tarkkailla jatkuvasti ja yksilöllisyys jälleen kerran huomioiden. Naiset palautuvat tyypillisesti nopeammin harjoitusten välillä ja myös sarjasta toiseen harjoituksen sisällä. Tämä tarkoittaa, että naiset voivat pystyä tekemään yksittäisessä harjoituksessa enemmän kovatehoisia sarjoja ja lisäksi treenaamaan useammin, eli käytännössä käyttämään tiheämpää frekvenssiä. Korkean intensiteetin, suuremman volyymin ja mahdollisesti tiheämmän frekvenssin käyttö voi johtaa kuitenkin riskialttiille alueelle, ellei harjoittelun suunnittelussa noudateta huolellisuutta. Kuukautiskierron vaikutus suorituskykyyn ja harjoitteluun on tiedostettu kauan aikaa sitten, mutta siitä on alettu puhumaan vasta hiljattain. Palautuminen tapahtuu hitaammin kuukautiskierron jälkimmäisen puolikkaan, eli lutenisoivan vaiheen aikana. Harjoittelun painopisteen asettaminen kuukautiskierron ensimmäiselle puolik-

”Yllä olevassa taulukossa on esitetty, miten keskitason nostajien käyttämät intensiteetit voivat erota sukupuolesta riippuen” (taulukko tehty kirjassa VOIMAHARJOITTELU, VK-Kustannus Oy 2019, olevan taulukon pohjalta)

kaalle näyttäisi johtavan suurempaan voimatason ja lihasmassan kehitykseen. Harjoittelun keventäminen kuukautiskierron jälkimmäisen puolikkaan aikana voi vastaavasti auttaa kuormituksen hallinnassa. Kenties tärkein seikka kuukautiskierrossa on sen vaikutuksen tiedostaminen ja yksilöllisyys.” (VOIMAHARJOITTELU, VK-Kustannus Oy 2019.)

Yhteistyö Urheilijan optimaalinen valmentaminen vaatii toimiakseen hyvin yhteistyötä sekä rehellistä ja avointa kommunikointia urheilijan ja valmentajan välillä. Urheilijan ja valmentajan on vedettävä yhtä köyttä samaan suuntaan ja luottamus yhdessä tekemiseen on oltava lujaa ja molemminpuolista. Valmentajan ja urheilijan on helppo lisätä tietämystään kokemuksen lisäksi esimerkiksi valmennuskursseilla, kirjallisuuden ja internetistä löytyvän tiedon avulla. Ammattitaito korostuu siinä, kuinka osataan hyödyntää olemassa olevaa tietoa urheilijan hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni urheilijan onkin syytä antaa palautetta säännöllisesti valmentajalle siitä, kuinka harjoittelu on sujunut, kuinka valmentaja on onnistunut luomaan edellytykset harjoittelun suorittamiselle ja seurannalle, urheilijan tarvitsemalle tuelle ja ottamaan huomioon mahdolliset poikkeukset harjoittelussa (vammat yms.). Valmentajan ja urheilijan on hyvä keskustella urheilijan tavoitteista, menneistä ja tulevista kilpailuista, kehityskohteista ja mahdollisista stressitekijöistä. Voimanostossa valmentajan on helppo seurata urheilijan konkreettista fyysistä tuloskehitystä kisatulosten ja muiden menetelmiä hyväksi käyttäen. Mutta lajissamme on hyvä kiinnittää huomi ota myös urheilijan stressinhallintaan, henkisen puolen valmentamiseen ja sen kapasiteetin kehittämiseen. Mitä lähempänä oman harjoittelutason huippua ollaan, sitä tarkemmaksi menee niin valmennus kuin urheilijan oma arkielämäkin, jos tavoitteena on maksimaalinen kehittyminen. Elämän eri osa-alueiden on tuettava lajiharjoittelua, jotta paras mahdollinen tuloskehitys ja potentiaali saadaan aikaiseksi.

Lauri Mähönen penkkaamassa Jarin kanssa

Urheilijan henkinen hyvinvointi

Yleishyvinvointi

Myös urheilijan henkiseen hyvinvointiin ja sen kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Harjoituksissa pitää olla onnistumisen tunteita ja on myös hyvä pystyä näyttämään, kuinka harjoitukset ovat menneet eteenpäin tai mitä tulosten nostaminen vaatisi. Toisaalta myös kisoissa menestyminen voi aiheuttaa paineita urheilijoille esimerkiksi menestymispakkona. Monesti varsinkin aloittelevilla urheilijoilla kilpailutilannetta helpottaa jo aiemmin toistuvasti etukäteen suoritetut mielikuvaharjoittelut sekä harjoituksissa mallinnetut kilpailutilanteet. Myös rentoutumis- ja keskittymisharjoituksia kannattaa tarpeen mukaan tehdä.

Voimaharjoittelussa on hyvä huomioida, että hyvä aerobinen kunto tehostaa ja mahdollistaa kovista harjoituksista palautumista. Oheisharjoittelu kannattaa suunnitella tukemaan voimanostoa ja näin harjoittelusta saadaan tehtyä huomattavan paljon monipuolisempaa ja miellyttävämpää varsinkin pidemmällä aikavälillä. Myös sopiva aerobinen harjoittelu tukee päivittäistä hyvinvointia ja painonhallintaa.

Ihminen on kokonaisuus, johon vaikuttaa mm. työ-, perhe- ja urheiluelämä, omien elintapojen ja arkirutiinien lisäksi. Harrastuksen olisi hyvä lisätä niin fyysistä kuin myös henkistä hyvinvointia sekä lisätä resursseja arkielämään. Huipputasolla näissä voi joutua tekemään väliaikaisesti kompromisseja, jotka on otettava huomioon ylimenokausilla ja muutoinkin palautumisessa. Tärkeää on, että urheilija tietää mitä on tulossa, mihin valmistautua ja keiden kanssa tehdään yhteistyötä. Urheilijan on oltava realistisesti kartalla omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan.

Painoluokkaurheilu voi olla osalle haastavaa sen takia, että halutaan kilpailla jossain tietyssä painoluokassa, vaikka urheilijan voimatasot ja kehon lihasmassa olisi ajansaatossa kehittynyt. Voimaharjoittelua tukeva monipuolinen, terveellinen ja riittävä ravinto on edellytys kehittymiselle. Jos urheilija on jatkuvasti alikaloreilla ja elää pitkiä ajanjaksoja energiavajeessa, tällä on huonoja vaikutuksia urheilijan kehon normaali toimintaan, mielialaan ja tuloskehittymiseen ja rasituksesta palautuminen on huomattavasti hitaampaa. Mahdollisessa painonvedossa kisojen alla kannattaa olla tarkkana ja kääntyä tarvittaessa asiantuntevien urheiluravintovalmentajien puoleen. Varsinkin juniorinostajien kohdalla pidemmän aikavälin painonpudotuksen tai kisojen alla tapahtuvan painonvedon kohdalla kannattaa punnita tarkkaan, onko se oikeasti tarpeellista ja järkevää. Näillä voi olla erittäin pitkäkantoisia vaikutuksia nuoren kehon toimintaan ja fyysiseen kehittymiseen.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

21

Jari ja valmennettavat Leena Vatanen ja Matti Vornanen

Nuorten harjoittelu Lasten ja nuorten harjoittelussa on syytä ottaa huomioon liikkeiden oikeat suoritustekniikat. Lapsen taito kehittyy taitoharjoittelun ja levon vaikutuksesta. Taitoharjoittelussa olisi suureksi eduksi hyödyntää lapsuusikä ja antaa erilaisia ärsykkeitä harjoittelun muuttujiin. Nuorten harjoittelussa on otettava huomioon eri herkkyyskaudet, esimerkiksi teiniikäisen harjoittelussa hyödyntää liikenopeuden harjoittamista, josta on suurta hyötyä myöhemmillä harjoitusvuosilla.

Varsinkin lasten harjoittelu voi hyvin olla leikinomaista, pelejä yms. Pääasia, että lapsi tekee harjoittelua turvallisesti ja hyvillä mielin. Harjoittelussa on hyvä pitää yllä positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä myös valmentajan suunnalta.

”Voimantuoton kehittyminen lapsuudessa on fyysiseen kasvuun liittyvä luonnollinen tapahtuma, johon voidaan liikunnalla ja harjoittelulla varsin paljon vaikuttaa. Molemmilla sukupuolilla luonnollinen voiman kehittymisen huippuvaihe ajoittuu keskimäärin vuosi kasvupyrähdyksen

Valmentajan on huomioitava myös mahdolliset muut harrastukset, ettei nuoren kokonaiskuormitus kasva liian kovaksi. Myös lajiharjoittelun muuttujien lisäksi on otettava huomioon nuoren ominaisuudet, biologinen ikä ja harjoitustausta. Varsinkin nuorten riittävään ja monipuoliseen ravinnon saamiseen on kiinnitettävä huomiota ja urheilijoiden vanhempia on hyvä joskus ”konsultoida” tämän tärkeän asian tiimoilta. Toinen huomionarvoinen seikka on riittävä ja laadukas lepo. Nuorten on hyvä liikkua monipuolisesti ja hyvä aerobinen kunto edesauttaa palautumista ja yleishyvinvointia. Jari valmentamassa Leena Vatasta etukyykkyssä

22 VOIMANOSTAJA 1 2O21

jälkeen. Testosteronin erityksen kasvu alkaa molemmilla sukupuolilla vastaavasti noin vuosi ennen kasvun huippuvaihetta ja kiihtyy aina noin kolme vuotta kasvun huippuvaiheen jälkeen. Sen jälkeen tämän erittäin merkittävästi lihasmassan kasvuun vaikuttavan hormonin eritys tasaantuu. Harjoittelun painopiste muuttuu harjoituskokemuksen lisääntymisen myötä yleisistä liiketaidoista ja motorisista ominaisuuksista eri voimaominaisuuksien kehittämiseen, mikä pitää näkyä myös harjoitussisällössä.” (Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet, VK-Kustannus Oy 2009.)

Valmentajan oma hyvinvointi Useasti seuroissa lajivalmentaminen tapahtuu täysin tai lähes kokonaan talkootyönä ja valmentaja käyttää omaa vapaa-aikaansa urheilijoiden hyväksi. Varsinkin jos varsinainen ansiotyö ei tule valmentamisen kautta, vaan valmennustyötä tehdään ansiotyön päälle, valmentajan on hyvä osata huolehtia myös omasta palautumisesta ja hyvinvoinnista. Nykyään on harvoin mahdollista järjestää säännöllisesti kaikkien aikatauluihin sopivaa yhteistreeniä ja jos valmentaja on itsekin aktiivinen urheilija, on aikataulut

suunniteltava huolellisesti. Tarvittaessa on varmasti hyvä käydä urheilijan kanssa läpi, kuinka valmennus toteutetaan ja mitkä ovat pelisäännöt. Valmentaminen on arvokasta työtä, joka on suuressa osassa urheilijan elämää, ja siksi jokainen valmennussuhde on otettava asiaan kuuluvalla tavalla. Jokainen valmentaja haluaa varmasti olla valmentamansa urheilijan arvoinen ja lunastaa esimerkiksi kisatuloksiin kohdistuvat odotukset ja toiveet. Onnistumisten hetkellä on hienoa nähdä urheilijan vilpitön ilo ja onni, kun tavoitteet on saavutettu, ennätyksiä tehty, kisat voitettu jne. Aina homma ei kuitenkaan välttämättä mene täysin suunnitelman mukaisesti ja pettymyksiä tulee niin urheilijalle kuin valmentajallekin. Nämä ovat juuri sellaisia tilanteita, joista voi oppia hyvin tärkeitä asioita ja näin saada vietyä yhteistyötä ja harjoittelua paremmalle tasolle. Kommunikointi onkin näissä tilanteissa tärkeää, koska pahimmillaan urheilija voi alkaa syyttämään asiasta itseään, valmentajaa tai vaikkapa harjoituskaveria, vaikka kaikki ovat tehneet parhaansa. Myös kyseenalaistamista tai vertailua oman ja jonkun toisen treeniohjelman välillä saattaa esiin-

tyä, mutta näissä tilanteissa on pystyttävä avaaman urheilijalle ohjelman sisältö sekä perustelemaan harjoitusten tarkoitus. Urheilijan on kyettävä luottamaan valmentajan ammattitaitoon ja haluun kehittää urheilijaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Lopuksi Meillä on huippu porukkaa mukana tässä erittäin hienossa lajissa. On ilo vaihtaa kuulumiset kisapaikoilla muiden samanhenkisten ihmisten kanssa sekä tsempata itse kilpailussa olevia parempiin suorituksiin. Itse haluaisin sitä, että Suomen Voimanostoliiton alaiset urheilijat sekä toimijat puhaltaisivat voimakkaasti yhteen hiileen ja veisimme näin jokainen voimanostoa lajiliiton kanssa yhteistyössä voimakkaasti eteenpäin. SVNL onkin kehittynyt hienosti viime vuosina ja hommat ovat menneet huimin harppauksin eteenpäin. On ollut hienoa myös nähdä SVNL:n tekevän yhteistyötä muiden liittojen kanssa esimerkiksi valmennuskoulutuksissa sekä viime syksyisessä NFE Powerlifting Challenge -kilpailussa. Tällaiset tapahtumat antavat lajille näkyvyyttä ja vievät sitä eteenpäin.

Koronavapaa kuntosali Teksti & kuva: Pauli Sihvo

Kuulun ikäni vuoksi koronan riskiryhmään ja aavistin kesän kynnyksellä, että koronasta on haittaa vielä kauan aikaa. Niinpä päätin tehdä kesämökille koronavapaan kuntosalin. Siinä on: kuntopyörä, maastavetotanko, jalkakyykkytanko, penkkipunnerrustanko, vatsalihaspenkki, ylätalja ja jalanojentajapaino. Kaikki muut on valmiina toimintaan paitsi penkkipunnerrus- ja vatsalihaspenkkejä on vähän siirrettävä toistensa tieltä. Eipä tuhraudu kovin paljon aikaa, kun käy salilla vetämässä esim. 84 kg sarjan 5x5.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

23

Hermosto, palautuminen ja siihen vaikuttaminen hengityksen kautta Teksti: Katja Lariola,

2. Mitä ovat stressi ja palautuminen?

kuva: Jukka Lariola

Tämä teksti on muokattu Hengähdyshetkiä-palautumisvalmentajakoulutuksen lopputyöstä.

1. Johdanto

Voimaharjoittelussa hermosto on valmennuksen keskiössä. Rauta ei liiku vain sillä, että lihaksilla on poikkipinta-alaa, vaan aivojen pitää osata myös käskeä niitä. Voimaharjoittelu on varsinkin painoluokkalajeissa usein hermoston opettamista eli hermottamista. Raudan liikuttamisessa palautuminen on kuitenkin myös yhtä tärkeää. Ilman sitä ylikunto iskee ja voimatasot lähtevät laskuun. Tämä koskee palautumista myös muusta elämästä ja sen kuormituksesta, ei pelkästään treenistä. Jokainen meistä on varmasti huomanut, kuinka se vaikuttaa myös siihen, mitä tapahtuu salilla. Jos voimme pienentää koko elämämme kuormaa, treeni kulkee paremmin ja tulokset nousevat. Palautumisvalmentajan koulutuksessa aloin miettiä palautumista tämän minulle voimanostosta tutun hermottamisen näkökulmasta: jos kerta hermostoa voi opettaa tekemään ihmisistä vahvempia, eikö sitä voisi opettaa myös tekemään meistä myös paremmin palautuvia? Kuntosaliympäristössä hengitysharjoitukset nähdään myös usein “hippien huuhaana”. Hermoston toiminta on kuitenkin tieteellisesti paljon tutkittua, samoin siihen vaikuttaminen. Hengitys ja vagus-hermo ovat nousseet näissä tutkimuksissa esille. Halusin nyt siis lähestyä hengitystä ja sen avulla hermostoon vaikuttamista nimenomaan tieteellisestä näkökulmasta. Se ei ole vain istumista ja ommmm-tavun hyräilyä.

24 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Stressiä voitaisiin kuvata tilanteeksi, jossa ihmiseen kohdistuu enemmän paineita ja vaatimuksia kuin mitä hänen voimavaransa ovat. Stressiä aiheutaa niin myönteiset kuin kielteisetkin muutokset elämässä. Stressoireita eli asoita, jotka aiheuttavat stressiä, on niin psyykkisiä, fyysisiä kuin elämäntilanteen tuomiakin. Psyykkisiä stressoreita on arvoristariidat, epäonnistuminen, häpeä, menetys, syyllisyys, traumat jne. Fyysisiä stressoreita puolestaan dieetit, hormonitoiminnan muutokset, huono uni, kipu, lääkkeet, treenirasitus, äänet ja valot yms. Elämäntilanteen tuomaa stressiä taas esimerkiksi huono työilmapiiri, kiireinen elämänrytmi, liika liikunta, muutto, häät, raskaana oleminen, vuorotyö ja työpaikan vaihtaminen. Stressitilassa erittyviä hormoneita ovat adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli. Ne nostavat sykettä, kiihdyttävät verenkiertoa, tarkentavat aisteja ja häiritsevät immuniteetin toimintaa ja hormonitasapainoa. Pitkäkestoisen stressin haittoja ovat mm. korkea verenpaine, rytmihäiriöt ja muut sydänvaivat, heikko libido, unettomuus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus, kakkostyypin diabetes ja kohonnut riski syövän puhkeamiseen. Koska stressin haitat ovat niin suuret,

luonnollisesti haluamme vähentää sitä ja poistaa näitä haittoja. (M. Jokiniva, luentomuistiinpanot Hengähdyshetkiäpalautumisvalmentajakoulutuksessa, 10.1.2020).

Stressin aikana sympaattisen hermoston toiminta nousee ja parasympaattisen hermoston toiminta laskee. Sympaattinen hermosto siis toimii stressireaktiossa ja parasympaattinen palautumisreaktiossa. Seuraavassa kappaleessa hermoston toimintaan perehdytään tarkemmin.

vorungosta ja vastaavat etupäässä pään alueen tahdonalaisista liikkeistä, sekä selkäydinhermoista, jotka kuljettavat kehoaistien viestejä selkäytimeen sekä motorisia käskyjä selkäytimestä lihaksistoon. (Akindroe & Lui, 2020). Somaattinen hermosto on siis se, mitä käytetään raudan liikuttamiseen ja minkä toiminta on meille voimanostajille tutumpaa.

3. Ihmisen hermosto Ihmisen hermosto voidaan jakaa keskusja ääreishermostoon. Keskushermosto käsittää aivot ja selkäytimen. Aivot muun muassa vastaanottavat informaatiota ja ohjaavat toimintaa. Esimerkiksi oppiminen tapahtuu aivoissa. Selkärangan sisällä sijaitseva selkäydin puolestaan välittää viestejä aivojen ja ääreishermoston välillä. Selkäytimestä haarautuvat suuret hermot kiertävät ympäri kehoa ja muodostavat ääreishermoston. Ääreishermosto voidaan jakaa somaattiseen ja autonomiseen hermostoon. (Arino, Heikkinen, Mattila, Parri, Rantanen & Roininen, 2013) Somaattinen hermosto on ihmisen tahdonalainen hermosto, jonka avulla ihminen käyttää lihaksistoaan liikkumiseen. Somaattinen hermosto koostuu aivohermoista, jotka saavat alkunsa ai-

Autonominen hermosto toimii puolestaan itsenäisesti ilman ihmisen tietoista päätöstä käyttää sitä. Esimerkiksi sydämen syke, ruoansulatus ja hengitys kuuluvat autonomisen hermoston piiriin. Autonominen hermosto jaetaan edelleen sympaattiseen ja parasympaattisen hermostoon. Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimivat usein vastakohtina toisilleen: sympaattinen hermosto valmistaa meitä toimintaan (“pakene tai taistele”) kun taas parasympaattinen hermosto rauhoittaa kehoa lepoon. Kappaleen alussa mainituissa esimerkeissä sympaattinen hermosto toimii niin, että se nostaa sydämen sykettä ja hapensaantia sekä hidastaa ruoansulatusta, jotta elimistö pystyy paremmin toimintaan. Parasympaattinen hermosto tekee juuri päinvastoin. (Alshak & Das, 2020). Vaikka autonominen hermosto toimiikin itsenäisesti, sen toimintaan voi vaikuttaa, mikä on tämänkin esseen lähtökohta. Parasympaattisista hermoista tärkein on vagushermo eli suomeksi kiertäjähermo. Se on kymmenes ja pisin aivohermo. Se kulkee pitkin kehoa muun muassa kielen, kurkkutorven, pallean, sydämen ja ruoansulatusjärjestelmän läpi. (Kenny & Bordoni, 2020). Sillä on monia tehtäviä, kuten immuunipuolustuksen säätely ja kurkunpään lihasten hermottaminen. Tässä kirjoituksessa painopiste on kuitenkin sen palauttavalla vaikutuksella: kiertäjähermo hidastaa sydämen sykettä ja hengitystä ja vaikuttaa tätä kautta palautumiseen. (Breit, Kupferberg, Rogler & Hasler, 2018). Kysymys kuuluukin, miten voimme itse edesauttaa vagushermon toimintaa ja käyttää sitä porttina palautumiseen?

4. Vagushermon avulla kohti parempaa palautumista Koska kiertäjähermo on parasympaattisen toiminnan ja palautumisen tärkein hermo, sen aktivointi myös auttaa parempaan palautumiseen. Vagushermoa on lääketieteessä aktivoitu sähköimpulsein masennuksen, posttraumaattisen stressin sekä suoliston tulehdustilojen hoidossa (Breit, Kupferberg, Rogler & Hasler, 2018). Koska vagushermo kulkee pallean kautta, hengitysharjoitustutkimuksissa on todettu, että hermoa voi stimuloida itsekin liikuttamalla palleaa (Gerritsen & Band, 2018). Hengistysharjoitukset, joissa pallea liikkuu, aktivoivat siis kiertäjähermoa toimimaan. Vaikka hengitysharjoitukset rauhoittavat myös mieltä, ne vaikuttavat myös neurofysiologisesti hermostoon. Pascoen et al. 2017 julkaisemassa metaanalyysissa todettiinkin, että meditatiiviset harjoitukset - joihin yleensä kuuluu hengitysharjoitusten tekeminen vähensivät fysiologisia stressireakioita: ne vaikuttivat sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen, kortisolitasoihin ja kehon tulehdustilaan. Tutkimusten mukaan harjoitteissa, jotka vaikuttivat positiivisesti hermoston tilaan, hengitykset olivat hitaita ja uloshengitys oli sisäänhengitystä pidempi ja niissä keskityttiin hengittämään vatsaan ennemmin kuin rintakehään. Vatsaan hengittäminen on nimenomaan palleahengitystä, joka aktivoi kiertäjähermoa. Vagushermo myös aktivoituu uloshengityksen, jota se kontrolloi, aikana ja vaimentuu sisäänhengittäessä. (Gerritsen & Band, 2018) Koska vagushermo on ainoa hermo, joka voi tehdä nopeita muutoksia sydämensykkeeseen, on sykevälivaihtelussa myös kyse vaguksen toiminnasta. Sykevälivaihtelu tarkoittaa nimensä mukaisesti peräkkäisten sydämen lyöntien välisen ajan vaihtelua. Sykevälivaihtelua pidetään palautumisen mittarina: mitä suurempaa sykevälivaihtelu on, sitä

The Finnish PowerliftiNg Magazine

25

vähemmän ihminen on stressaantunut. Vagushermoa stimuloimalla voi siis myös parantaa sykevälivaihtelua ja sitä kautta kehon palautumisen tilaa.

hississä. Siihen ei tarvitse odottaa sitä, että kotona ei ole ketään muuta ja sen voi tehdä täydessä hiljaisuudessa. 5. Loppumietteet

Nopeasti voisi ajatella, että vagushermon stimulointi hengityksen kautta edistää parasympaattisen hermoston toimintaan vain harjoitusten aikana tai juuri niiden jälkeen. On kuitenkin osoitettu, että stimuloinnin kautta autonomisen hermoston tasapainossa tapahtuu pidemmän aikavälin muutoksia. Sympaattisen hermoston toiminta hiljenee ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy, minkä myötä myös stressi ja siihen liittyvät toiminnot kehossa vähenevät. Kroonisiakin stressitiloja voidaan mahdollisesti lähteä helpottamaan vagushermon ja hengityksen kautta. (Gerritsen & Band, 2018) Me ihmiset elämme nykypäivänä hyvin strukturoitua elämää ja yleensä kuntosaliharjoittelun aloittavien ensimmäinen kysymys on, että kuinka usein ja kuinka kauan sitä pitäisi tehdä. Oletan tämän kysymyksen tulevan esille palautumisasioissakin. Kuinka usein ja kuinka kauan minun pitäisi sitten tehdä tätä hidasta palleahengitystä, jossa uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi, jotta vagushermoni aktivoituisi ja palautuisin paremmin? En tiedä, onko tästä tehty mitään tieteellistä tutkimusta, jossa eri verrokkiryhmät olisivat tehneet hengitysharjoituksia eri määriä ja esimerkiksi heidän sykevälivaihteluaan olisi tarkkailtu - ainakaan en itse löytänyt tällaista tietoa. Vanhan viisauden mukaan harjoitus tekee mestarin. Niin myös hermoston kouluttamisessakin. Uuteen tilaan vaaditaan toistoja. Jotta hermoston tasapainossa tapahtuu muutoksia, hengitysharjoituksia on hyvä tehdä usein, mieluummin päivittäin ( ja toki se auttaa myös sen hetkisen stressitilan katkaisemiseen, stressaavia hetkiä meillä jokaisella on varmasti päivittäin). Mutta paras harjoitus on aina tehty harjoitus. Rimaa ei siis kannata asettaa liian korkealle, ja jos aikaa hengitysharjoitukselle on vain kaksi minuuttia, se on parempi kuin harjoituksen tekemättä jättäminen “koska aikaa ei ollut enempää”. Pari minuuttia päivässä löytynee meiltä kaikilta. Hengitysharjoituksen voi tehdä vaikka bussissa tai

26 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Stressi kuuluu luonnollisena osana ihmisen elämään. Se saa meidät toimimaan ja sympaattisen hermoston toimintaa tarvitaan! Meidän pitää edelleen pystyä taistelemaan tai pakenemaan, kun tilanne niin vaatii. Tilanteet, joissa sitä tarvitaan, ovat toki erilaiset kuin aikojen alussa, mutta ihminen ei varmasti voi koskaan vain maata sohvalla täysin rentoutuneessa auvossa. Ja olisimmeko sitten edes onnellisia? Henkilökohtaisesti uskon meidän kaikkien tarvitsevan jonkinlaista tunnetta elämämme tarkoituksenmukaisuudesta ja olisin valmis väittämään, että loputon rentous ei tuo onnea, mutta sen pohtiminen olisi jo toisen jutun aihe. Stressitila jää kuitenkin helposti päälle. Kun toiminta on tehty, pitäisi siitä pystyä myös palautumaan. Sympaattisen hermoston toiminnan jälkeen

parasympaattisen hermoston pitäisi aktivoitua. Empiirisellä - joskaan ei kovin laajalla - kokemuksella väitän, että tämä on nykyihmisen ongelma. Emme osaa enää niin sanotusti vaihtaa vapaalle. Vaikka kyse on monesti kognitiivisista ja psyykkisistä asioista, se on vaikeaa myös hermostollemme. Parasympaattinen hermosto ei aktivoidukaan, sillä sitä ei ole hermotettu. Johdannossa puhuin hermoston opettamisesta fyysisissä suorituksissa, mutta sitä voi opettaa myös palautumistarkoituksissa. Koska vagushermo on vastuussa parasympaattisesta toiminnasta ja palautumisesta, sitä stimuloimalla voimme nostaa parasympaattisen hermoston toimintaa. Vagushermoa on helppo stimuloida palleahengityksillä. Palleahengitykset ja vagushermo voivatkin siis olla porttimme parempaan palautumiseen. Palautuminen on siis omissa käsisämme - tai ehkä paremmin omissa keukoissamme eikä se vaadi koko elämän muuttamista. Hengittäkäämme siis syviä, rauhallisia ja pitkiä hengityskierroksia vatsaan!

Lähteet Micky A. Akinrodoye & Forshing Lui (2020). Neuroanatomy, Somatic Nervous System. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK556027/ Mark N. Alshak & Joe M Das (2020). Neuroanatomy, Sympathetic Nervous System. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK542195/ Kirsi Arino, Kaisa Heikkinen, Leena Mattila, Silja Parri, Jari Rantanen & Janne Roininen (2013). eBiologia 9: Ihmisen biologia. e-Oppi. Sigrid Breit, Aleksandra Kupferberg, Gerhard Rogler & Gregor Hasler (2018). Vagus Nerve as Modulator of the Brain–Gut Axis in Psychiatric and Inflammatory Disorders. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5859128/ Jokiniva, Mia (10.1.2020). Hengähdyshetkiä palautumisvalmentajan koulutus. Luentomuistiinpanot. Brian J. Kenny & Bruno Bordoni (2020). Neuroanatomy, Cranial Nerve 10 (Vagus Nerve). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK537171/ Pascoe MC, Thompson DR, Jenkins ZM, Ski CF. Mindfulness mediates the physiological markers of stress: Systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res. 2017 Dec; 95():156-178. Roderik J. S. Gerritsen & Guido P. H. Band (2018). Breath of Life: The Respiratory Vagal Stimulation Model of Contemplative Activity. h ttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6189422/

Sotkamon Visa ry. sekä Suomen Voimanostoliitto ry. järjestävät

NUORTEN KLASSISEN VOIMANOSTON SM-KILPAILUT 14.-15.5.2021 Kilpailupaikka Nuorisotalo Asema 13, Keskuskatu 13, 88600 Sotkamo Koronatilanteen vaatiessa Sotkamon lukio, Markkinatie 1, 88600 Sotkamo Alustava aikataulu Lopullinen aikataulu tehdään ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.

Lauantai 14.5.2021 12.00 Avajaiset 12.30 M14, N14, N18 16.30 M18

Sunnuntai 15.5.2021 10.00 N23, M23/66 kg, 74 kg & 93 kg 14.30 M23/83 kg, 105-120+ kg

Ilmoittautumiset Seurojen yhteyshenkilöt ilmoittavat SM-kilpailuihin tarkoitetut urheilijat sähköisesti Suomisportin kautta 23.4.2021 klo 24.00 mennessä. Ilmoittautumisten tekeminen ajoissa on seurojen vastuulla. Osallistumismaksu M/N23-ikäluokka 70 €/kilpailija, M/N14- ja M/N18-ikäluokat 40 €. Maksetaan Suomisportin kautta ilmoittautumisen yhteydessä. SM-kilpailun tulosrajat Tuloksen tekemistä ei vaadita kevään 2021 kisojen osalta. Tuloksentekoaika Kisoihin voivat ilmoittautua kilpailijat, joilla on viimeistään ilmoittautumisen päättyessä kilpailuoikeus. Kilpailuhotelli Break Sokos Hotel Vuokatti, Kidekuja 2, 88610 Vuokatti Majoitus hotellihuoneissa 92 €/vrk/yhden hengen standard huone 112 €/vrk/kahden hengen standard huone Lisävuode 20 €/vrk/aikuinen ja lapset 4-14-vuotiaat 10 €/vrk. Hinnat sisältävät runsaan aamiaisen ja asiakassaunan. Varaukset Jokainen varaa ja maksaa huoneensa itse tunnuksella BVOIMASM21 Varaukset: Break Sokos Hotel Vuokatti puh 010 783 1000 tai sähköpostilla hotelvuokatti.vuokatti@sokoshotels.fi Varaukset on mahdollista tehdä myös suoraan nettisivuilla www.sokoshotels.fi varauskoodilla, BVOIMASM21. Vaaka Vaaka löytyy hotellista sekä kilpailupaikalta. Lisätietoja So-Vi Ville Niskanen, villenisk@gmail.com, 044 2606 113, SVNL info@svnl.fi, 010 309 4270 Tervetuloa Sotkamoon! Kilpailun järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden aikataulumuutoksiin lopullisten nostajamäärien selvittyä.

Tero Tuohenmaa – voimanostaja kameran takana Teksti: Päivi Ristolainen, kuvat: Janne Ylimys & Antti Savolainen

Suomen Voimanostoliiton Facebookissa on vuoden sisällä julkaistu useita Tero Tuohenmaan tekemiä videoita voimanostajista ja penkkipunnertajista. Tero kulkee ympäri Suomea haastattelemassa ja kuvaamassa nostajia. Kovin tuore ilmiö Teron YouTuben Thundertepi-kanava ei kuitenkaan ole. Kanavalta löytyy videoita jo yli 10 vuoden ajalta. Keskustelimme helmikuun alussa Teron kanssa voimanostosta, valmentamisesta ja erityisesti kuvaamisesta. Liikkeelle voidaan lähteä vaikka siitä, mistä kaikki voimanoston osalta alkoi.

Herääminen Vuonna 2008 alussa Teron oma kehonpaino oli 137,5 kg. Siinä kohtaa elämässä tuli seinä vastaan painon vuoksi, ja Tero päätti, että asialle pitää tehdä jotakin. Teron saliharjoittelu alkoi työkavereiden kanssa tammikuussa 2008 kuuden vuoden treenitauon jälkeen. Ensimmäisenä salilla Tero kokeili penkkiä, josta nousikin heti alkuun 120 kg. Kuukauden treenin jälkeen penkkitulos oli jo 150 kg paikkeilla. Työkaverit Parman tehtaalla totesivat myös Parmalla työskentelevälle Juha Virtaselle, että ”kannattaisiko sinun tuota Tepiä alkaa valmentamaan, kun se kehittyy ihan tolkutonta tahtia”. Vuoden 2008 lopussa Tero penkkasikin 177,5 kg ja seuraavana vuonna jo 197,5 kg. Näytti siltä, että penkkikehitys menee kuin juna eteenpäin. Kaikilla kuitenkin on rajansa siinä, miten pitkälle niitä helppoja kiloja saa nostettua. Jossain vaiheessa tulee nopealle kehitykselle stoppi vastaan. 200 kg raja rikkoutui joulukuussa 2011 Nokialla salikisoissa. Tällä hetkellä saliennätys penkissä on 222,5 kg ja kisoissa 207,5 kg. Tero ei halunnut jäädä vain yhden lajin voimailijaksi, joten voimanosto oli penkkipunnerruksen sijaan luonteva valinta. Vaikka penkkipunnertajaksi Terolla olisi paljonkin lahjakkuutta, suurempi satsaus penkkipunnertamiseen veisi kiloja jalkakyykystä ja maastanostosta, joten Teron päälaji on klassinen voimanosto. Tällä hetkellä jalkakyykyn kisaennätys on 282,5

28 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Tero kuvasi videolle lokakuussa 2020 NFE:n yhteydessä kisatut naisten ja miesten Powerlifting Challenge -kisat

kg ja maastanostossa 277,5 kg. Molemmat ennätykset on tehty maaliskuussa 2020 klassisen voimanoston SM-kilpailuissa Oulussa.

Ajatuksia valmentamisesta Kun treenaamista oli jonkin aikaa takana, alkoi Terolla heräillä kiinnostus ensin omien harjoitusohjelmien tekemiseen ja jonkin ajan kuluttua myös muiden valmentamiseen. Hyvän ystävän kannustamana Tero alkoi tehdä itse omia harjoitusohjelmiaan. Urheilija tuntee kuitenkin oman kroppansa parhaiten. Kun aloin valmentaa itseäni, alkoi pikku hiljaa tupsahdella ohjelmien kyselijöitä. Aika monia olen saanut harjoitusohjel-mien kanssa autettua. Somessa vilahtelee päivityksissä tunniste #tepilov, jolla tarkoitetaan Teron kynästä lähtenyttä penkkiohjelmaa. Ohjelman pohjana on alun perin Smolov Jr. Bench. Siitä Tero on tehnyt omia sovelluksiaan. Alun perin Smolovissa oli neljä penkkitreeniä viikossa. Tero muunteli ohjelmaa niin, että viikossa on kolme treeniä eri oteleveyksillä niille soveltuvilla painoilla, jotta kuormitus vaihtelee enemmän kuin yhdellä otteella treenattaessa. Kyseistä sovellusta/penkkiohjelmaa käyttää mm. Vesa Korhonen.

Vesalla oli nuorempana aina paikat kipeänä ja hajalla treeneistä. Sain Vesan motivoitua uuteen alkuun. Reilussa kuukaudessa Vesa kehittyi em. ohjelmalla 200 kg nostajaksi ja vanhojen enkkojen ohi yli 20 kg. Auttelin Vesaa ohjelmissa 220 kg asti. Vesa totesi, että ekan kerran ikinä oli jotain järkeä treeneissä. Nyt Vesa on perehtynyt itse siihen, mikä toimii, joten meikäläistä ei siinä (ohjelmien teossa) enää tarvita. Topias Huhtamäkeä Tero on valmentanut 17-vuotiaasta lähtien. Valmennus lähti liikkeelle Topiaksen isän tiedusteltua, josko Tero voisi antaa ohjeistusta treeneihin. Topias on tosi lahjakas ja on voittanut penkin Suomen mestaruuden monta kertaa junioreissa. Nytkin hän on tosi kovassa kunnossa. On ollut hienoa päästä valmentamaan Topiasta ihan siitä alkupisteestä asti. Kun on kyseessä noin lahjakas kaveri, on valmentaminenkin tavallaan aika helppoa. Olen muuttanut tyyliä ohjelmien kanssa. Saatoin aikaisemmin tehdä jopa kahdenkin kuukauden ohjelmat kerralla, mutta kun nyt WhatsAppit ja muut mahdollistavat videoiden lähettämisen, niin nyt mennään viikko kerrallaan. Pitkissä ohjelmissa ei tiedä, kuinka tukossa valmennettava on ohjelman edetessä. Nyt mennään viikko, joskus jopa päivä, kerrallaan.

Kameran takaa Teron valmennuksessa on ollut myös SM-tasolla kisaava Sakari Lammassaari. Uusin valmennettava on penkkipunnerruksesta tuttu juniori Anton Kauranen, jota Tero valmentaa voimanoston kaikissa kolmessa lajissa.

talletettujen filmien ja videoiden määrä on valtava. Voimanoston osalta Tero ei tyydy vain kuvaamaan käynnissä olevia treenejä vaan hän myös haastattelee kuvattavia ja nostaa esille treenimetodeja sekä muita katsojia kiinnostavia yksityiskohtia.

Tero pitää tärkeänä sitä, että valmentaja pystyy aina perustelemaan, miksi asioita tehdään. Ohjelmat eivät ole vain numeroita, eli toistoja ja kiloja, lapulla, vaan niiden tekemiseen on aina jokin syy. Valmennustietoutta Tero on poiminut kirjoista, netistä ja myös kilpailijoita kuuntelemalla. Kilpailijoilta Tero kokee saavansa näkökulmia erilaisten ohjelmien toimivuuteen. Hän kokeilee ensin ohjelmia itse ja sen jälkeen soveltaa niitä valmennettaville. Esimerkiksi ohjelmien toimivuudesta Tero nostaa Mikko Luukilan, jota valmensi vuosina 2014-2015. Parin vuoden tavoitteellisen treenin jälkeen Mikko voitti ensimmäisenä kisavuonnaan sekä klassisen penkin että maksimivoimapunnerruksen SM-kilpailut.

Tero alkoi kantaa kameraa treeneissä mukana jo vuoden 2009 paikkeilla. Silloin vielä kuvaaminen ei ollut läheskään niin yleistä kuin nykyisin. Kun videoita alkoi ilmestyä Teron Thundertepi YouTube-kanavalle, alkoi myös katsojilta tulla palautetta. Moni koki saavansa motivaatiota ja innostusta treenaamiseen Teron videoiden kautta. Se ruokki kuvaajan intoa tehdä uusia videoita.

Hetkien taltioijana Tero kertoo olleensa kiinnostunut kuvaamisesta aina. Äidille pikkupoikana luontodokumenttia katsellessa tokaistu toive villieläinten ja luonnon kuvaamisesta on vaihtunut voimaharjoittelutreenien ja kisojen kuvaamiseksi. Ensimmäisen kameran Tero hankki vuonna 1999, joten

Nykyisin somesta tulee viikoittain viestejä, että ketä haastatellaan seuraavaksi. Joskus sain YouTubeen viestin itsetuhoisia ajatuksia ilmaisseelta henkilöltä, joka kertoi löytäneensä videoiden kautta voimaa treenaamiseen ja elämään. Videoista oli tullut sisältöä ja motivaatio elämään. Tämä on mukavin palaute, mitä koskaan on tullut, koska videoista on ollut jollekin näin paljon apua. Tero haluaa videoilla myös tehdä oman osansa voimanoston eteen. Hyvän videon kuvaaminen vaatii kiinnostuksen lisäksi visuaalista silmää, osaamista kameran käytöstä ja taitoa editoida kuvattu video muita kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.

Joku on juontaja, toinen on sihteeri ja suurin osa on nostajia. Jos sitä pystyy videoiden kautta lajia viemään eteenpäin, niin se on minun juttuni, jota yritän tehdä. Videointi on samanlaista puurtamista kuin voimanostokin. Lukemattomia tunteja on tullut koneen ääressä istuttua videoiden leikkaamisen merkeissä. YouTubessa Terolla on Thundertepikanavalla reilu 2300 tilaajaa. Kaikkiaan videoita on katsottu vuodesta 2009 yli 1 200 000 kertaa. Eniten katsottu video on Nuutti Mansukosken haastattelu, joka on katsottu yli 80 000 kertaa. Etukäteen on vaikea arvioida, mikä video saa paljon katsojia. Sosiaalisessa mediassa on aina mysteeri, miksi jokin julkaisu kiinnostaa seuraajia ja laajemminkin suurta yleisöä. En osaa sanoa, miksi Nuutin videota on katsottu noin paljon. Kaipa se on niin, että haastateltava on kiinnostava ja videolla on jokin suoritus, joka kiinnostaa. Muun muassa kisapaikoilla ihmiset ovat alkaneet tervehtiä, vaikka ei olla koskaan aikaisemmin tavattu. Monet tuntevat minut videoista. Kohtaamiset ovat olleet pääsääntöisesti mukavia. Mutta uskon, että videoilla pitää olla jotain sellaista, mitä katsojat voivat ottaa niistä. Timo Hokkasen kanssa ollaan tehty penkkivideoita ja niistä ihmiset voivat saada vinkkejä ja kuulla, millaisia ohjelmia ollaan tehty. Niistä voi napata juttuja omaan treeniin. Mutta mitään selvää ohjetta siihen, miksi video menestyy, ei ole. Välillä joku video alkaa kiinnostaa ja joku toinen ei oikein yhtään. Haastateltavan tunnettavuus voi vaikuttaa, mutta suomalaisen voimanoston tunnetut nimet on kyllä aika nopeasti kahlattu läpi. Mutta näillä videoilla pyritään myös siihen, että saataisiin muitakin tunnetuksi. Esimerkiksi kovia junnuja kuten Nuutti (Mansukoski) ja Eino Järvisalo on tulossa. Medianäkyvyyden merkitys voimanoston kaltaisessa lajissa on tärkeä. Teron näkemys on, että näkyvyys on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvänä esimerkkinä Tero nostaa esiin Eino Järvisalon haastattelun, joka oli Iltalehden viikonloppuaukeamalla vuonna 2020. Klassinen voimanosto on lajina vielä varsin uusi. Ensimmäisistä epävirallisista SMkilpailuista on aikaa kymmenen vuotta, ja varustenostaminen saattaa mediallakin olla enemmän mielessä.

Valmennettavia pitää kisoissa välillä huoltaakin. Tällä kertaa Sakari Lammassaari kilpailijan roolissa ja Tero huoltajana.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

29

On harmillista, että aina kun puhutaan voimanostosta, ihmisillä tulee doping mieleen. Sitäkin ennakkoluuloa yritän videoilla muuttaa. YouTube-kanavalla kommentoidaan myös sitä, kuinka muiden voimanostoliittojen nostajat ovat kovempia kuin Voimanostoliiton nostajat. Silloin pitää kertoa, että puhutaan jopa ihan eri lajista, kun kyykätään monoliftissä polvisiteillä. Se on ihan oma maailmansa. Haastattelun lopuksi Tero toteaa, että kaikki voimanostoon liittyvä, sekä treenaaminen että videokuvaus, on ollut hänen omassa elämässään merkittävä tekijä. Olen tavannut hienoja ihmisiä ja on tullut paljon kavereita. Homma on antanut minulle tähän asti tosi paljon. Itsellä jäi voimanoston myötä alkoholin käyttäminen, baareissa notkuminen ja muu pois. Tuli elämään uusi suunta. Aika hukassa olin 2008. Hyvä, että tajusin itse, että on vain yksi reitti ylöspäin. Kun oikein asioista kunnolla innostuu, on aika hankala alkaa himmailemaan. Ja lajin eteen voi kukin tehdä osansa, miten itse haluaa. Jos tulee vaikka loukkaantumisia, niin silti voi jatkaa lajin parissa, koska mahdollisuuksia toimia on monia. Kilpailijan lepohetki. Kuvassa mukana Juha Virtanen, joka valmensi Teroa nostouran alkuvaiheissa.

Kun itse testaa ohjelmat ja tuntee voimanostokisat kilpailijana, on helpompi valmentaa muita. Tero kyykkämässä kansallisissa Record Breakers -kisoissa Ylöjärvellä.

30 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Kameran takaa

Janne Ylimys

vangitsee valokuviinsa voimanoston huippuhetket Johdanto & kysymykset: Päivi Ristolainen, teksti & kuvat: Janne Ylimys

Janne Ylimys on lahjakas valokuvaaja, joka on kuvannut monet voimanoston ja penkkipunnerruksen SM-kilpailut ja tehnyt myös kisajulisteita kisoihin. Janne päätyi salitreenien pariin jo teini-iässä. Alun perin hän treenasi ja kilpaili voimanostossa, mutta keskittyi myöhemmin enemmän penkkipunnerrukseen. Itse asiassa Janne oli ensimmäinen Ylöjärven Ryhdin penkkipunnertaja, joka penkkasi 200 kg. Varusteilla hänen ennätyksensä on 265 kg vuodelta 2009. Jannella oli myös hetken aikaa hallussaan klassisen penkkipunnerruksen sarjan M/105 kg SE-tulos 201 kg. Mistä innostus valokuvaamiseen lähti ja kuinka kauan olet kuvannut voimanostoa ja penkkipunnerrusta? Olen aina ihaillut kaikkea visuaalisesti pysäyttäviä teoksia, kuten valokuvia ja mainoksia. Muistan, kuinka olen katsellut mainoskuvia, ja miettinyt miten ne syntyy ja luultavasti siitä se innostuskin on lähtenyt. Minulla on ollut digikamera siitä lähtien, kun ne alkoi yleistyä 2000-luvun alussa. Sitten vuonna 2009 aloin tosissani opetella valokuvausta ja kuvankäsittelyä. Hankin kunnon kuvauskaluston ja aloin kuvata kaikkea: esimerkiksi ihmisiä, luontoa, asuntoja ja tuotekuvia. Kisakuvat tulivat mukaan siitä muutaman vuoden kuluttua pikku hiljaa. Ensimmäisenä kuvasin muistaakseni veljeni Jussin SM-kisat 2011. Olet kuvannut kansallisissa kisoissa ja SM-kisoissa satoja nostosuorituksia. Mikä kuva tai kuvaustilanne on jäänyt erityisesti mieleen? Hienoimmat kuvaushetket on liittynyt veljen ja ystävien onnistumisiin. Mutta aina nostajien onnistumisen ja siitä seuraavan spontaanin tuuletuksen kuvaaminen on ehdottomasti parasta. Siksi myös kannustan nostajia näyttämään hyvät sekä huonot fiilikset, koska se kuuluu urheiluun. Millaisista elementeistä rakentuu hyvä voimanostokuva? Valokuvaajana ajattelen, että toiseksi tärkein elementti on kuvanlaatu. Kuvan pitää olla teknisesti hyvä. Sen mahdollistamiseksi on täytynyt hankkia kalustoa ja taitoa. Mutta ehdottomasti tärkein asia on pysäyttävä sisältö, joka vangitsee katsojan katseen. Se mielenkiintoinen sisältö voi olla tapahtuma, värit tai vaikka valaistus. Mitä omiin treeneihin tällä hetkellä kuuluu? Salilla treenaan kuntoilumielessä kolmisen kertaa viikossa ja siihen päälle mm. lenkkeilyä. Janne valitsi Voimanostajaan kuvan, jossa Robert Gleisner valmistautuu viime lokakuun NFE Powerlifting Challenge -kisassa nostosuoritukseensa:

- Lempikuvaa on vaikea valita mutta viime syksyn NFE-kilpailuissa sain monta hyvää ja tästä kuvasta välittyy vahva päättäväisyys. Lisäksi spottivalot tehostavat mankun pölinää ja kohdetta hienosti tuomalla esiin yksityiskohtia jättäen samalla taustan tummaksi.

Sanna Hillberg

Kameran takaa

- valokuvaaja, penkkipunnertaja ja yleisurheilija Johdanto ja kysymykset: Päivi Ristolainen, kuvat: Sanna Hillberg & Jarmo Hillberg

Sanna Hillberg on tuttu näky Ylöjärven Urheilutalolla sekä treeniasussa että kameran kanssa. Urheilutalon punttisali on ollut Sannan treenipaikka jo yli 30 vuoden ajan eli teini-ikäisestä lähtien. Kilpailtuaan aikaisemmin lähinnä salikisoissa, Sanna voitti tammikuussa 1999 TUL:n avoimissa penkkimestaruuskilpailuissa kultaa sarjassa 56 kg. Kisoissa Sannan huoltajana toiminut Pauli Heinonen muistaa hyvin, kuinka nostojen jälkeen Sannan kasvoille levisi lämmin hymy, kun yleensä siinä vaiheessa kisaa kasvoilla näkyy enemmänkin irvistyksiä. Sanna tunnetaankin salilla iloisesta hymystä ja reippaasta olemuksesta. Sinulla on ollut nuoresta lähtien on-off -suhde penkkipunnerrukseen. Mistä kiinnostus lajiin lähti? Harrastin teini-ikäisenä yleisurheilua ja kiinnostus voimaharjoitteluun lähti, kun treeneihin tulivat mukaan punttisalitreenit. Ylöjärven Urheilutalon punttisalilla tutustuin voimanostajiin ja he houkuttelivat mukaan kisoihin. Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran kilpailin penkkipunnerruksessa! Tauot kilpailemassa ja osittain treenaamisessakin johtuvat mm. siitä, että olet asunut ulkomailla useampaankin otteeseen. Mikä sinut on vienyt maailmalle? Onko treenaaminen kaikkialla samanlaista? Mieheni opintojen ja työn vuoksi olemme asuneet USA:ssa, Skotlannissa ja Seychelleillä. Aina on löytynyt hyvä sali, missä treenata. Hauskinta oli se, että Skotlannissa ja Seychelleillä treenattiin samalla tavoin ilmastoiduissa olosuhteissa: Skotlannissa salin iso liukuovi vedettiin aina auki, vaikka ulkona oli talvella pakkasta, ja Seychelleillä yksi seinä oli vain verkkoa. Itse jouduin Skotlannissa vetämään salilla talvella pipon päähän ja hanskat käteen, mutta paikallisilla oli liian kuuma, jos sisälämpötila ylitti +15 C. Mitä pidät parhaina urheilusaavutuksinasi? Paras urheilusaavutukseni on ehkä Suomen Aikuisurheiluliiton N/40-sarjan kolmiloikan Suomen mestaruus nelisen vuotta sitten. Menin kisaan suoraan seuraavana

32 VOIMANOSTAJA 1 2O21

päivänä, kun kummitytön häitä oli tanssittu myöhään yöhön. Ilmeisesti tanssilattialta jäi kepeä askellus loikkimiseen ja kisa oli muutenkin jännittävä. Penkkipunnerruspuolelta ikimuistoisinta on ehkä se kun sain 40 kg ensimmäisen kerran ylös rinnalta. En ole luontaisesti vahva ja jo tuo tulos oli kovan työn ja seurakavereiden kannustuksen tulos. Olet koulutukseltasi filosofian tohtori, mutta opiskelit väiteltyäsi valokuvaajaksi. Miten urheiluun liittyvä valokuvaus tuli mukaan kuvioihin? Kiinnostus urheilun kuvaamiseen heräsi luontevasti omien harrastusten myötä ja oman seuran Janne Ylimys toimi hyvänä esikuvana. Miten voimanostajien valokuvaus eroaa muiden urheilulajien kuvaamisesta? Voimanoston lisäksi tykkään kuvata erityisesti yleisurheilua. Lehtityöni puitteissa kuvaan vaihtelevasti lajeja koiratanssista jääkiekkoon. Moneen muuhun lajiin verrattuna voimanosto on staattisempi, joten siinä kameratekniikka ei ole niin tärkeässä

osassa kuin vaikkapa 100 metrin aitajuoksussa. Jokaisessa lajissa on tärkeää löytää sellainen kuvakulma, joka kertoo sekä urheilijasta että suorituksesta. Mikä voimanostoon tai penkkipunnerrukseen liittyvä valokuvasi on sinulle jollain tapaa erityinen tai merkittävä? Minulla on muutamia voimanostokuvia, jotka nousevat erityisesti mieleen, mutta upein niistä on mielestäni kuva Mats Smulterista, kun hän nosti kyykystä M/93 kg -sarjan SE-lukemat 281 kg Ylöjärvellä vuonna 2018. Suoritus itsessään sekä tunnelma hallissa olivat mielettömän intensiivisiä. Voin vieläkin kuulla Matsin karjuvan, kun katson kuvaa.

Kameran takaa

Vesa Korhonen

- valokuvaava penkkipunnertaja

Johdanto & kysymykset: Päivi Ristolainen, teksti: Vesa Korhonen, kuvat: Sanna Hillberg & Vesa Korhonen

Vesa Korhonen kilpaili 2000-luvun alkupuolella penkkipunnerruksessa, mutta jätti kisalavat vuoden 2004 jälkeen pitkäksi aikaa lukuun ottamatta muutamia sotilaspenkkikilpailuja. Muutama vuosi sitten into kilpailla virisi uudelleen. Helmikuun 2019 klassisen penkin SMkilpailut mahdollistivat osallistumisen lajin MM-kilpailuihin Tokiossa, josta kotiin tuomisina oli neljäs sija tuloksella 215 kg. Elokuussa 2020 Raumalla penkistä nousi oma ennätys 230 kg. Somessa nähdään säännöllisesti Vesan penkkivideoita asbestigymiltä. Treenaamisen ja kisaamisen lisäksi Vesa viihtyy myös kisalavan reunalla kuvaamassa kilpailijoita.

Kerro joku mieleen erityisesti jäänyt kisakuvaustilanne tai omaksi suosikiksi nousseen kuvan tausta. Yksi hauska tilanne oli Ylöjärven varustevoimanoston SM-kisoissa (helmikuussa 2020). Kuvasin tuomarikokeessa skarppaavaa Tanjaa, kunnes yllättäen taustalle ilmestyi paikalliset mieskarkit esittelemään tykkejään (toim. huom. kyseisistä mieskarkeista on omat juttunsa tässä lehdessä).

Mitä kuuluu omiin treeneihin asbestigymillä? Treenit menee ihan hyvin. Tähtäimessä kevään klassisen penkin SM-kisat ja niihin olisi tarkoitus lähteä tällä kertaa myös yleiseen sarjaan masters-sarjan lisäksi.

Sinulta on somessa nähty upeita luontokuvia, erityisesti linnuista. Kamera kulkee mukana myös voimanosto- ja penkkipunnerruskisoissa. Mitä innostus kuvaamiseen lähti? Nuorempana tuli paljon kalasteltua järvillä ja merellä. Monesti harmiteltiin kun ei ollut kameraa matkassa, koska luonnossa nähtiin milloin mitäkin merikotkaa ja välillä hirviä uimasilla. Joskus 15 vuotta sitten alkoi digikameroita saamaan melko edullisesti ja ostin ensimmäisen digipokkarin. Nopeasti kuvausinto kasvoi ja aloin päivitellä kalustoa paremmaksi. Lopulta homma lähti lapasesta ja kalavehkeet alkoi jäämään matkasta. Reissut muuttuivat kuvausretkiksi ja kameran kanssa on kierretty pitkin poikin pohjolaa. Mitä kameran takana kisoissa tapahtuu? Mitä hyvien kuvien ottaminen vaatii kisan aikana ja mitä tapahtuu, kun kaikki sadat kuvat on ladattu muistikortilta koneelle? Tarvii katsoa kuvauspaikat valmiiksi, miettiä etäisyydet ja linssit sen mukaan, mitä haluaa kuvissa näkyvän. Lopulliset säädöt tehdään tietokoneella ja se onkin homman työläin vaihe. Satojen tai tuhansien kuvien joukosta parhaiden valitseminen ja käsittely ottaa aikaa.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

33

34 VOIMANOSTAJA 1 2O21

The Finnish PowerliftiNg Magazine

35

Elämäni bulgarialaisena Teksti: Nina Honka Minua pyydettiin kirjoittamaan bulgarialaisesta treenimetodista. Hieman ujostuttaa, mikäpä minä olen muita valistamaan, mutta kokemuksiani voin toki kertoilla. Korkeaan ikääni (kohta 49 vuotta) nähden minulla on takana vähän nostovuosia. Lisenssillä nostan nyt kolmatta vuotta. Viime vuoden lopulla sain tarpeekseni epäonnisesta painonnostosta ja siirryin suosiolla alempaan painoluokkaan (57 kg). Olen saavuttanut kaksi SM-hopeaa ja kaksi mestaruutta. Ne kyllä ovat enemmän seurausta kummallisesta koronavuodesta ja naisten vähyydestä kilpakentillä kuin osoitusta bulgarialaisen metodin toimivuudesta. Ennen voimailuun lankeamistani kilpailin pitkissä kestävyyslajeissa ja edelliset SM-mitalini ovat luistelun maratonmatkoilta. Olen siis liikkunut koko ikäni ja tottunut pitkiin treeniviikkoihin. Lihaksia minulle ei juuri ole siunaantunut, mutta sattuman oikusta tai harjoitustaustani vuoksi palautumiskykyni on keskimääräistä parempi. Tässä kirjoituksessa bulgarialaisella menetelmällä tarkoitetaan voimanostoharjoittelua, jossa yhdistyy sekä korkea intensiteetti että korkea frekvenssi. Tiivistetysti tämä tarkoittaa, että viikon useimpina päivinä nostetaan vähintään 85 % yhden toiston maksimista keskittyen niihin nostoihin, joissa haluaa kehittyä. Alun perin bulgarialainen metodi on ollut painonnostajien valmennusmetodi. Urheilijat harjoittelivat 2-3 kertaa päivässä valmentajan valvovan silmän alla ja käyttivät muun ajan syömiseen, palautumiseen ja lepoon. Kaikki palautumisen ja harjoitettavuuden tukemisessa käytetyt keinot tuskin kestävät päivänvaloa. Metodi on kiistatta tehokas: Ivan Adadjievin ollessa Bulgarian painonnoston päävalmentaja yhdeksänmiljoonaisesta kansasta nousi 12 olympiavoittajaa ja 57 Maailmanmestaria. Itse törmäsin bulgarialaiseen metodiin Albin EM-kisojen jälkeisessä masennuksessa. Olo kisoissa oli ollut turhan palautunut ja rennon letkeä. Lavallakaan en ollut hereillä. Isompien rautojen kanssa oli vähän turhaa sähläystä. Kotiin palatessa koronarajoitukset muuttivat rajusti arkea ja koska päivätyöni ryhmäliikunnan

36 VOIMANOSTAJA 1 2O21

parissa oli tauolla, minulle jäi vähän enemmän aikaa ja energiaa keskittyä harjoitteluun. Kroppaa ei tarvinnut säästellä töistä selviämiseen, vaan kaikki efortti oli käytettävissä harjoitteluun. Käsiini osui Greg Nuckolsin ja Omar Isufin Bulgarian Manual, jonka pohjalta aloin ohjelmoida harjoittelua. Koulutustaustani on liikuntatieteissä, mutta tutkimusdatalla bulgarialaisen menetelmän käyttöä ei oikein voi perustella. Korkea intensiteettisestä korkean frekvenssin harjoittelusta (High Intensity High Frequency, HIHF) on hieman tutkimusdataa, jota suopeasti tulkiten voisi todeta, että metodilla saatetaan saavuttaa hyötyjä perinteisempiin menetelmiin nähden. Mutta kuten aina, yksilötasolla harjoitteluvalinnat tehdään tiukan tieteen sijaan kokeilemalla, erehtymällä ja oppimalla kokemuksista. Bulgarialainen menetelmä nojaa oppimiseen. Jos haluaa tulla jossain hyväksi, kannattaa harjoitella usein. Voima on myös taitoa. Taito kasvaa vuosien saatossa, mutta sen karttumista voi nopeuttaa harjoittelemalla usein. Ratkaisevaa taidon karttumisessa ei ole ainoastaan toistojen kokonaismäärä, vaan myös toistojen laatu. Pitkissä harjoituksissa väsymys alkaa kertyä ja liikemallit tämän seurauksena muuttua. Kun harjoitellaan usein ja lyhyempiä jaksoja kerrallaan, on enemmän tilaisuuksia harjoitella ”tuoreena” ja kerätä enemmän laadukkaita toistoja. Motorisen oppimisen lisäksi bulgarialainen metodi opettaa käsittelemään stressiä. Stressi on kehon yleisvaste mihin tahansa fyysiseen tai psyykkiseen haasteeseen. Suhtautuminen kuormitustekijään vaikuttaa siihen, miten stressiin sopeudutaan. Jos kuormitustekijä koetaan uhkan sijaan avaimena kehitykseen, toistuvien altistusten jälkeen stressireaktio alkaa vaimeta. Jos taas ollaan varmoja, että kuormitus tappaa tai ylikuormittaa, niin myös luultavasti käy. Mitä paremmin kuormitustekijää sietää, sitä nopeammin palautuu ja edistyy. Harjoittelun vaikutus on aina kaksijakoinen. Harjoittelu kasvattaa suorituskykyä, mutta myös lisää väsymystä. Tulosten kannalta olisi optimaalista saavuttaa mahdollisimman paljon hyötyjä väsyen

mahdollisimman vähän. Kun sarjojen määrä harjoituksessa kasvaa, myös harjoitusvaikutus kasvaa, mutta vielä nopeammin kertyy väsymys. Jos vedetään mutkat suoriksi, voidaan sanoa, että kun sama harjoitusmäärä jaetaan useammalle päivälle, saadaan jokaiselta päivältä summautuva harjoitusvaikutus, mutta vain yhden sarjan edestä väsymystä. Bulgarialaisessa menetelmässä haetaan joka treenikerta päivän maksimi tai minimi. Näistä kahdesta päivittäinen minimi on kehityksen mittarina tärkeämpi. Päivittäinen minimi on se kuorma, jonka saat ylös huonoimpanakin harjoituspäivänä ilman sen kummempaa taistelua. Päivittäinen maksimi on taas ihan eri asia kuin kisalavalla saavutettu maksimi. Se on hyvänä päivänä saavutettu maksimikuorma, joka tulee ylös ilman sen kummempaa psyykkausta, ammoniakkia, treenibuusteria tai death metalia. Päivittäinen maksimi vaihtelee paljonkin nostajasta riippuen, mutta minimin pitäisi pysyä vakaana. Ja oletus olisi, että se treenijakson edetessä hiljalleen nousee. Nyt on puhuttu intensiteetistä ja frekvenssistä, mutta miten kävi volyymin, joka kuitenkin pitäisi olla pitkässä juoksussa voiman ja lihasmassan kehityksen avain? No bulgarialainen metodikaan ei kumoa kuormitusfysiologian perusteita, vaan yleensä harjoitteluun lisätään volyymia tuovia nk. droppisarjoja viimeistään silloin, kun päivän maksimin nousu pysähtyy. Droppisarjat voivat olla esim. 10-15 % päivän maksimista kevennettyjä 2-3 toiston sarjoja. Tai pidempiä settejä suuremmalla kevennyksellä. Tyypillinen treenikerta bulgarialaisella metodilla etenee siis siten, että normaalin alkulämmittelyn jälkeen haetaan päivän minimi. Jos olo on edelleen ok, jatketaan kohti päivän maksimia. Jos ei ole, treeni jää tämän noston osalta tähän. Jos olo on päivän maksiminkin jälkeen hyvä, tehdään muutama droppisarja ja siirrytään toiseen nostoon ja toistetaan sama kuvio. Treeni voidaan viimeistellä apuliikkeillä. Metodissa painottuvat kyykyn ja työnnön eri variaatiot, maastavetoa liikkeen suuremman kuormittavuuden vuoksi tehdään hyvin vähän. Kun harjoittelu etenee pidemmälle ja kehitys pysähtyy, on

Tapahtumakalenteri - Arvokilpailut 2021

ilman järkevää kevennystä, seurauksena on puutuminen ja henkinen väsyminen treenin. Metodin jatkamiselle on siis ensiarvoisen tärkeää ohjelmoida sopivat kevennysjaksot. Jos et vapaaehtoisesti Nautin myös harjoittelun yksinkertaisuukevennä, sinut kevennetään. Omalta desta ja keskittymisestä. Korona-arjessa Osa adaptoituu metodiin vaivatta, osalle kohdaltani elämäni bulgarialaisena on bulgarialainen treenihetki oli lähes medise ei sovi ollenkaan. Treenimetodi vaatii SM-kilpailut ainakin kesään saakka ohi, mutta kenties taatiota. Ihminen tottuu mihin vaan, nöyryyttä. Minulle2021 metodi opetti sen, myös isoon rautaan. Tottumuksen myötä vielä palaan. Nyt on aika antaa enemmän etteivät tuntemukset ilman suorituskyhuomiota vedolle, ottaa varustenosto isompikin rauta muuttui arkipäiväiseksi ja vynKilpailukutsut muutoksia merkitse mitään. Alkulämlöytyvät lähempänä kilpailuja liiton verkkosivuilta suomenvoimanostoliitto.fi/tapahtumat mittelyssä väsyneeltä tuntunut päivä voi- turha häslääminen ja ennakkoon jännittä- haltuun ja luottaa valmennus Teemu Ahtiaisen käsiin. kin olla loistava treenipäivä. Toisaalta taas minen jäi pois. Toki myös isompien kuorPvm Kilpailu Järj. Kaupunki mien käsittelyyn tuli rutiinia. Väistämättä suorituskyvyn laskuun pitää reagoida Jos kiinnostuit, ja haluat lukea lisää, harjaannuin myös epäonnistuneiden välittömästi. On siis aivan turhaa käyttää löydät Strongner by Science -sivulta nostojen alastuomisessa. energiaa sen pähkäilyyn, onko olo ennen 30. – 31.1. Klassisen voimanoston SM-kilpailut, nuoret Sotkamon Visa Sotkamo Greg Nuckolsin ja Omar Isufin Bulgarian harjoitusta hyvä vai huono, 13. – 14.2. Varustevoimanoston SM-kilpailut, kaikki ikäluokat Team LIKE ry Hämeenlinna Manualin ilmaiseksi ladattavaksi. Kestin harjoittelua hyvin. Kenties siksi, kyllä sen sitten harjoituksen aikana huosuosittelen Matt Perryettä olen melko pieni ja absoluuttisetTammelanLisälukemiseksi maa.26.Jos väsyttää, voiKlassisen ja pitääpenkkipunnerruksen lähteä ko– 28.2. SM-kilpailut, kaikki ikäluokat Ryske ry Eerikkilä manin Squat Everyday e-kirjaa, sen saa painot ovat myös vaatimattomia. Tai tiin. Huomenna tai ylihuomenna on taas 19. – 21.3. Klassisen voimanoston SM-kilpailut, avoin luokka Aavasaksan Kisa ry Ylitornio edullisesti Amazonista. Lisäksi kutsun siksi, että olen tottunut runsaaseen uusi päivä. Tämä vaatii paljon rohkeutta sinut suljettuun Facebook-ryhmäämme harjoitteluun ja palaudun nopeasti. Kun ja opettelua. Motivoituneelle nostajalle on harjoittelu bulgarialaisella metodilla alkaa, Kutjulan heimo. Heimossa julkaistaan joka tuskin ongelma nostaa harjoituksen päivä joku terveyteen, hyvinvointiin tai intensiteettiä hyvänä päivänä, mutta Kansainvälinen kisakalenteri 2021 keho on alkuun shokissa. Kolmannen hanskojen lyömistä tiskiin huonona päivä- viikon kohdalla alkaa ”supersankarivaihe”, nostamiseen liittyvä julkaisu. nä pitää opetella. Jos tätä ei osaa, vamma jolloin vanhat ennätykset ovat paperia. HUOM! Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia useita kilpailuja on siirretty tai peruttu. Tapahtumakalenterin tiedot Kepeitä rautoja ja motia treeniin! Jos treeniä puurretaan pari kuukautta tai ylikuormittuminen on vaarallisen aika tehdä ratkaisuja volyymin suhteen. Yleensä on toimivampaa lisätä volyymia droppisarjoin kuin jääräpäisesti taistella päivittäisen maksimin kanssa.

lähellä. Ja ei tähän bulgarialaista metodia tarvita. Sama idea toimii kaikissa menetelmissä, joissa autoregulaatiolle on tilaa.

muuttuvat vallitsevan tilanteen mukaan. Tarkistathan kansainvälisen kalenterin tiedot SVNL:n (www.suomenvoimanostoliitto.fi), EPF:n (www.europowerlifting.org) ja IPF:n (www.powerlifting.sport) verkkosivuilta.

Voimanostovalmennus – Maksimivoimaharjoittelun perusteet kirja on Suomen Voimanostoliiton kustantama opas maksimivoimaharjoittelun tueksi.

Uusi painos nyt myynnissä!

Voimanostovalmennus – Maksimivoimaharjoittelun perusteet kirja on tarkoitettu suomalaisen voimanostovalmennuksen oppaaksi ja maksimivoimaharjoittelun tueksi. Voimanostovalmennuksen opas kertoo valmentajille ja urheilijoille voimanosto- ja penkkipunnerrusharjoittelussa huomioitavat perusasiat. Kirja evästää lukijoita yksittäisistä harjoitusliikkeistä ja harjoituksista aina pidempien harjoitusjaksojen ja vuosisuunnitelmien toimeenpanoon. Kirjan ovat kirjoittaneet Jari Rantapelkonen ja Samuli Lappalainen. Hinta 40,00€ + mahdolliset toimituskulut.

Kirja on ostettavissa Suomen Voimanostoliiton verkkokaupasta: www.svnl.fi 52

VOIMANOSTAJA 4 • 2020

Klassinen voimanosto täyttää kisamuotona 10 vuotta Teksti: Päivi Ristolainen, kuvat: Janne Ylimys & Vesa Korhonen

Kankaanpäässä järjestettiin ensimmäiset, joskin epäviralliset, klassisen voimanoston SM-kisat 24.9.2011. Osallistujia kisassa oli naisten sarjoissa seitsemän ja miesten sarjoissa 37. Yksipäiväisen kisan naisten sarjojen paras oli tuolloin Tapanilan Erää edustanut Johanna Kankus, jonka yhteistulos oli 441 kg. Miesten sarjojen voittajia olivat Janne Vesanen, Pasi Sipiläinen, Timo Inkinen, Aki Loikkanen, Timo Hokkanen ja Tero Seppänen. Timo Hokkanen voitti kisassa painoluokan 120 kg tuloksella 761 kg. Toiseksi sijoittui Tuomas Hautala tuloksella 727,5 kg ja kolmanneksi Pietari Huhtamäki tuloksella 685 kg. Huhtamäestä kisan aikana otettu valokuva on yksi pysäyttävimmistä voimanostoaiheisista kuvista. Kuvasta välittyy sanoin vaikeasti selitettävä tunnelma täydellisestä keskittymisestä suoritukseen. Kuvassa aika on pysähtynyt siihen kohtaan, jossa kilpailija hakee käsillä oikean oteleveyden tangosta. Kuva ei kerro sitä, monennestako kisanostosta oli kyse. Huhtamäen kisaan nimittäin liittyi vähän dramatiikkaakin, kun jalkakyykyn tulos jäi kolmannen noston

Ove Lehto

38 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Pietari Huhtamäki

varaan. Kahdessa ensimmäisessä nostossa syvyys ei riittänyt ja Huhtamäki muistelee, että kolmaskin nosto taisi tulla hyväksytyksi 2-1. Kisasta tuli kokonaisuudessaan jännittävä Huhtamäen ja neljänneksi tulleen Veikko Kuosan välillä. Vielä viimeiseen maastanostoon Huhtamäki

Vesa Korhonen

joutui lastauttamaan ennätysrautansa pronssin varmistamiseksi. Kuosan oli pakko myös korottaa viimeisen noston raudat pronssiin riittäväksi, mutta raudat jäivät lattiaan ja Huhtamäki voitti pronssin.

Aavasaksan Kisa ry. ja Suomen Voimanostoliitto ry. järjestävät

AVOIMEN KLASSISEN VOIMANOSTON SM-KILPAILUT 28.-30.5.2021 Kilpailupaikka Ylitornion kuntotalo, Alkkulanraitti 2, 95600 YLITORNIO

Alustava aikataulu Järjestäjät varaavat oikeuden aikataulumuutoksiin, kun lopullinen kilpailijamäärä on selvillä.

Perjantai 28.5.2021

Lauantai 29.5.2021

Sunnuntai 30.5.2021

11.30 Avajaiset 12.00 N/47-63 kg 17.30 M/59-74 kg

09.00 M/83 kg 13.30 N/69-76 kg 18.30 M/93 kg

09.00 N/84-84+ kg 13.00 M/105-120+ kg

Ilmoittautumiset Seurojen yhteyshenkilöt ilmoittavat SM-kilpailuihin tarkoitetut urheilijat sähköisesti Suomisportin kautta 7.5.2021 klo 24.00 mennessä. lmoittautumisten tekeminen ajoissa on seurojen vastuulla. Osallistumismaksu Maksetaan Suomisportin kautta ilmoittautumisen yhteydessä, 70 €/kilpailija. SM-kilpailun tulosrajat Tuloksen tai tulosrajan tekemistä ei vaadita kevään 2021 kisojen osalta. Tuloksentekoaika Kisoihin voivat ilmoittautua kilpailijat, joilla on viimeistään ilmoittautumisen päättyessä kilpailuoikeus. Kilpailuhotellit Lomakeskus Karemajat, os Karemajojentie 219, Ylitornio. 1 hh 90 €/vrk, 2 hh 110 €/vrk, 3 hh 140 €/vrk ja 4 hh 195 €/vrk. Huonehintaan sisältyy sauna ja aamiainen klo 06.30-09.30. Hotellilla on tarkistustodistuksen omaava vaaka. Mökkimajoitus 160 €/vrk/mökki. Mökkimajoitus sisältää liinavaatteet, mutta ei aamiaista eikä saunaa. Hotel Kievari Ylitornio, os. Alkkulanraitti 67, Ylitornio. 1 hh 110 €/vrk, 2 hh 140 €/vrk, lisävuode 60 €/vrk. Hintaan sisältyy aamupala klo 06.30-09.30 ja aamusaunan. Kilpailuvaaka on tällä hotellilla. Mahdollisesta lisäkapasiteetista tiedotetaan erikseen. Varaukset Sitovat varaukset perjantaihin 7.5.2021 mennessä osoitteisiin eugen_parviainen@hotmail.com ja aavasaksankisa@outlook.com. Vaaka löytyy Hotel Kievarista. Lisätietoja AavKi Eugen Parviainen, eugen_parviainen@hotmail.com SVNL, info@svnl.fi, 010 309 4270

The Finnish PowerliftiNg Magazine

39

Tero Hyttinen ylennettiin majuriksi Teksti: Heikki Orasmaa Suomen Voimanostoliiton puheenjohtaja Tero Hyttinen ylennettiin majuriksi reservissä itsenäisyyspäivänä 6.12.2020. Varusmiespalveluksen Hyttinen suoritti 1983-84 Jääkäriprikaatin kranaatinheitinkomppaniassa Sodankylässä. Koulutukseltaan Hyttinen on hallintotieteen kandidaatti ja työskentelee Lapin työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtajana. Voimanoston ohella hän on aktiivinen toimija Suomen Reserviupseeriliitossa, jonka liittohallituksen jäsenenä hän on. Hyttinen on Lapin Reserviupseeripiirin puheenjohtaja ja on edustanut Suomen Reserviupseeriliittoa Reserviläisurheiluliiton hallituksessa vuodesta 2019 alkaen. Hyttinen on toiminut vuodesta 2014 alkaen Suomen Voimanostoliiton puheenjohtajana sekä vuonna 2019 hänet valittiin Euroopan Voimanostoliiton hallituksen jäseneksi. Hyttinen on 57-vuotias. Voimanostoväki onnittelee Teroa!

Urheiluvammoista lyhyesti Teksti: Heikki Orasmaa

Painonnostoliiton Tempaus-lehdessä 1/2019 oli pitkä artikkeli, jossa käsiteltiin mm. voimailulajien vammaalttiutta. Mari Leppäsen laatiman artikkelin painopiste oli painonnostossa tapahtuvien vammojen yksityiskohtaisessa analysoinnissa. Painonnosto ja voimanosto ovat läheisiä ”sisaruksia”, joten moni vammakin on molempien lajien yhteinen vaiva. Artikkelissa oli mukana taulukko, jossa listattuna vammojen ilmaantumislukuja muutamassa valikoidussa lajissa. Saatavilla olevan tutkimuksen mukaan voimanostossa sattuu noin 1,0 - 4,4 vammaa 1000 urheilutuntia kohti.

40 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Laji Vammaa/1000 urheilutuntia (Vammaa/ 1000 pelituntia) Painonnosto 2,4 - 3,3 Voimamieslajit 4,5 - 6,1 Voimanosto 1 - 4,4 Crossfit 3 Kehonrakennus 0,2 - 1 Yleisurheilu 3,6 Alppihiihto 1,7 Amerikkalainen jalkapallo 9,6 Paini 5,7 Jääkiekko - (22 - 52) Jalkapallo 2,5 - 9 (12 - 40) Salibandy 2,1 (27) Koripallo 2,6 (34)

Alar Laev 80 vuotta

Uutisia Virosta

Teksti: Heikki Orasmaa

Voimanoston tullessa Viroon, tai pareminkin silloiseen Eestiin, 1970-luvun lopussa oli eräs heidän tämän lajin tunnetuksi tekijä Alar Laev, joka täyttää 80 vuotta 18. helmikuuta 2021. Alar oli mukana luomassa ”punttisiltaa” silloisen Eestin ja Suomen välillä. Ensimmäiset yhteiskisat olivat 1970-luvun lopussa. Silloin ja koko neuvostovallan aikaan ei matkustaminen maittemme välillä ollut läheskään niin helppoa kuin nykyään. Matkustusdokumenttien hankkiminen ja niihin liittyvä byrokraattisuus oli työlästä. Alar teki tätä pyyteetöntä työtä monen kisareissun eteen ja toimi monien maansa Suomessa vierailevien joukkueiden johtajana. Samoin moni suomalaisnostaja varmasti muistaa Alarin luotettavana tukena, kun olimme kisaamassa veljeskansamme nostajia vastaan Virossa.

Suomen voimanostoväki onnittelee Alar Laevia ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää.

Viron Voimanostoliitolla uusi puheenjohtaja Teksti: Heikki Orasmaa

Viron Voimanostoliitossa on tapahtunut puheenjohtajan vaihdos. Monille suomalaisnostajille tuttu Kaido Leesman johti liittoa 18 vuotta. Uusi puheenjohtaja on Alexander Andrusenko, jolle toivotamme onnea uudessa tehtävässä.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

41

Hessun arkistosta

Kirjoittaja Ville Aroniemi (1918-1981) oli Suomen Voimanostoliiton puheenjohtaja 1978-80. Hän kirjoitti näitä ”VILLEN VINKKELISTÄ” artikkeleita aikoinaan 11 kertaa. Tämä on niistä toinen ja julkaistu Voimanostaja-lehdessä 1/1978. Artikkelit kuvaa voimanostoelämän alkuvuosien ajatuksia Ville Aroniemi kannanotoin. Artikkelin uudelleen kirjannut mitään siitä poistamatta ja lisäämättä Heikki Orasmaa. Tuli jo toisella kerralla eteen se pahasti kirjoittamisen tarve, sillä jos en nyt sano mitä ajattelen, niin jäävät asiat unhoon. Tarkoitan tällä menneitä kevään SM-kisoja. Siellä kilpailtiin hienosti ja tehtiin hyviä tuloksia ja tuomarikunta toimi moitteettomasti, mutta ne järjestelyt, ne järjestelyt? Käyttökelpoiset tangot ja levyt hankittiin vasta viime tingassa, hyvä että ehtivät kilpailuihin. Nostolavat olivat huonosti kiinnitetyt ja tahtoivat aueta, mutta tämä virhe korjattiin seuraavaksi päiväksi. Tulostaulu oli hällä väliä tyylillä tehty ja kun se lisäksi kilpailuiden alettua hinattiin yläilmoihin niin, ettei voinut edes käyttää, tuli tulostaulusta, tuosta kilpailuiden hyvälle

seuraamiselle tarpeellisesta laitteesta pikemminkin yleisön naurun kohde. Sääli, sillä olihan sentään kyseessä voimanostojen SM-kisat. Oli unohdettu myös se, että kilpailtiin kahdella lavalla. Kyllä silloin tarvitaan kaksi kelloakin, yksi kumpaakin lavaa varten ja samoin tarvitaan kummallekin lavalle oma taulu nostettava kilomääriä varten, muuten käy kilpailuiden seuraaminen yleisölle mahdottomaksi. Ei myöskään ollut hyvä idea se väliseinän nostaminen pois verryttely- ja kilpailupaikan väliltä, olkoonkin, että kilpailijat olisivat joutuneet muuten vähän kiertämään. Nyt oli aika vaikea seurata itse kilpailusuorituksia, kun taustalla vallitsi täysi markkinatunnelma kilpaijoiden verrytellessä ja liikkuessa edestakaisin koko ajan. Vaikeuksiin oltiin joutumassa myös toimitsija- ja avustajakaartin suhteen. Kyllä ne on nimettävä hyvissä ajoin etukäteen ja velvoitettava tulemaan myös ajoissa paikalle ja niin hyväkuntoisina, että kilpailut voidaan aloittaa määräaikaan eikä ½ tuntia myöhässä. Kyllä SM-kisojen arvokkuus jo vaatii sen.

In Memoriam

MUISTO MARJAMÄKI 1938 - 2020

Tuli surullinen viesti, että niin monille, etenkin mastersnostajille, tuttu Muisto Marjamäki poistui 3.12.2020 tästä maallisesta elämästä 82-vuotiaana. Muisto oli syntynyt 5.3.1938. Hän edusti seuraa Muuramen Yritys (MY-Power) ja oli eläkkeellä sairaankuljettajan toimesta. Hän kilpaili mastersikäluokissa, saavuttaen useita SM-mitaleja.

Muistolla oli myös kansainvälistä menestystä. Hän oli mastersien MM-kilpailuissa kolme kertaa hopeamitalisti. Vuonna 1988 Englannissa tuli hopeaa yhteistuloksella 620 kg. Vuonna 1989 oli yhdistetyt EM- ja MM-kilpailut Saksassa, jossa Muisto oli Euroopan mestari ja MM-kilpailujen kakkonen kooten siellä tulokseksi 650 kg. Kolmas MM-hopea tuli vuonna 1990 Australiassa yhteistuloksella 642,5 kg. Muisto kilpaili nuo kisat sarjassa M50/110 kg. Viimeinen kisa hänellä oli Äänekoskella 2014 mastersien klassisen voimanoston SM-kilpailut. Suomen voimanostoväki kunnioittaa Muisto Marjamäen elämää ja toivottaa: “Lepää rauhassa Muisto”.

Kuten jo alussa mainitsin, tekivät kilpailijat hyvän päivätyön. Kilpailuasutkin olivat jo melkoisen siistit. Toisin joittenkin kohdalla jäin kaipaamaan T- tai muuta vastaavaa paitaa nostotrikoon alla. Paljon alastonta ihoa ei ole niin kovin esteettinen näky, varsinkaan naisten silmissä. Myös turhat kiroilut ja hirveät karjunnat olisi syytä jättää pois. Samoin äänekäs tuomareiden arvostelu heti hylätyn noston jälkeen. Kyllä he parhaansa yrittävät, mutta ei se aina ole niin helppoa. Tuomaristo oli kiristänyt otettaan viime vuoden vastaavista SM-kisoista parempaan suuntaan. Vain isojen miesten nostaessa oli tuomaristossa hieman herpaantumista havaittavissa, mutta oikealla tiellä ollaan. Tiukkaa linjaa olisi vain noudatettava kaikissa kisoissa eikä vain silloin kun on kyse SM-tittelistä. Tulee vain turhia pettymyksiä. Muuten olen sitä mieltä, että Voimanostoliiton johtokunnan on syytä vakavasti harkita vähän pitempiä välejä arvokilpailuille, etteivät ne tule niin kovasti päällekkäin. Ei jää kunnollista hengähdystaukoa ja tästä luonnollisesti kärsivät eniten nostajat ja heidän tuloksensa. Aiheetta enempää tällä kertaa.

Teksti: Heikki Orasmaa, kuvat: Marjamäen kuva-albumista

Harri Hagfors 60 vuotta Teksti: Heikki Orasmaa, kuva: Voitto Ahopelto

Useille suomalaisille tuttu voimanostoguru Harri Hagfors täyttää 60 vuotta 14.3.2021. Harrin urasta voimanostajana ja muistakin hänen toimistaan saisi kokoon mielenkiintoisen kirjan. Hän on ehtinyt olla mukana niin monessa. Harri on kisannut voimanostossa SM-tasolla 40 vuotta. Ensimmäiset kisat olivat M23-ikäluokassa vuonna 1981. Hän kisannut 70 kertaa SM-kilpailuissa ja hän on saanut niistä noin 60 mitalia, joista 25 on kultamitaleja. Mitaleja on tullut myös kansainvälisiltä lavoilta: 16 MM-mitalia, 9 EM-mitalia ja 6 PM-mitalia. Lajimitaleja on kertynyt 33 MM-kilpailuista ja 14 EM-kilpailuista. Hän voitti ensimmäisen Maailmanmestaruuden vuonna 2014 kesäkuussa Etelä-Afrikassa, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa masterseille klassisen nostomuodon MM-kilpailut. Harrilla on tätä kirjoitettaessa nimissään mastersien M50-ikäluokan SE-tuloksia varustenoston puolella maastanosto 285,5 kg sarjassa 93 kg ja 302,5 kg sarjassa 105 kg. Klassisessa yhteistulos 664,5 kg on sarjan M50/105 kg SE.

Harri on myös kansainvälinen I-luokan tuomari voimanostossa. Hän on ollut useiden maajoukkueiden johtaja sekä huoltaja. Hänen ensimmäinen huoltotehtävä oli vuonna 2001 Englannin Birminghamissa Euroopan Union Cup -kilpailuissa. Harri on toiminut myös Suomen Voimanostoliiton hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä. Harri on eräs alullepanija, jotta ns. jenkkifutista pelataan Jyväskylässä. Hän on pelannut ko. peliä yli 10 vuotta. Harri on ollut kolme kertaa YK-joukoissa Golanilla, Namibiassa sekä Makedoniassa. Sielläkin järjestettiin voimanostokilpailuja muiden rauhanturvaajien kesken. YK-joukoissa ollessaan hän osallistui myös muutaman muun ”aseveljen” kanssa vuonna 1997 juoksemaan Ateenan maratonin (42 km).

Läpi meni, tosin ei kuulemma helposti, sijoitus oli 699. Kunnioitettava suoritus. Harri on tähän mennessä käynyt 52 eri maassa. Vastoinkäymisiäkin on ollut, kuten urheilijoilla yleensä, ja toinen olkapää on leikattu kahdesti. Kiertäjäkalvosin on revennyt viimeksi vuosi sitten. Sen vuoksi penkkipunnerruksessa kuormaukset ovat nyt kymmeniä kiloja alle normaalin. Harri kertoo opetelleensa oikean tekniikan heti alussa ja siksi hänelle ei ole tullut isompia loukkaantumisia. Paljon aikaa, mutta miellyttävää sellaista, vie Harrin silmäterä, juuri 4 vuotta täyttänyt Helmi-tyttönen. Harri totesi, että kyllä se tyttö on valloittanut minut kokonaan. Maamme voimanostoväki onnittelee Harria ja toivottaa kaikkea hyvää hänelle!

Harri aloitti uransa kotikaupunkinsa Jyväskylän voimailuseurassa Jyväskylän Voimaklubi, nykyinen seura on Muuramen Yritys. Ensimmäisen seuran nimi oli Pink Klubi (toim. huom.ei liiton jäsenseura), kun Harri 14-vuotiaana kotitalonsa Jyväskylän Kiljanderinkadulla pommisuojaan kavereidensa kanssa perusti punttisalin. Harri aloitti silloin harrastuksen, joka saa hänet käymään edelleenkin salilla viisi kertaa viikossa. Voimanostoon liittyen hänen toistoennätyksiä jalkakyykyssä on 101 toistoa 100 kg ja 150 toistoa 80 kg. Etukyykkyennätys on 220 kg. Hän on myös osallistunut vahvamieskisoihin alle 100 kg -sarjaan sekä avoimeen sarjaan ja hänellä on kädenväännön SM-hopeaa sekä voimapunnerruksessa ja maksimipunnerruksessa useampi mitali.

Harri Mongolian kisamatkalla. Taustalla Tšingis-kaanin patsas.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

43

Kirja-arvostelu

Kenneth ”Kentsu” Eriksson kirjan aiheena Teksti: Heikki Orasmaa

Legendaarinen rikosylikonstaapeli Kenneth ”Kentsu” Karlsson on nuoruudessaan harrastanut voimanostoa, jopa SM-tasolla, ollen siis lisenssinostaja. Hänellä on useita kansallisentason kisojen menestyksiä ja ”lusikoita” niistä saavutuksina, samoin ammattikuntansa poliisien kisoista. Nuorten M/23-ikäluokan SM-kilpailuihin hän osallistui kahdesti. Oulussa vuonna 1982 järjestetyissä kisoissa hän nosti silloisessa sarjassa 82,5 kg ollen sarjansa 7. yhteistuloksella 600 kg, jossa jalkakyykky 230 kg, penkkipunnerrus 120 kg ja maastanosto 250 kg. Seuraavana vuonna 1983 oli SM-kisat Kuorevedellä, jossa nostohommat meni pieleen ja siellä Kenneth jäi ilman tulosta. Hän on ollut jäsenenä helsinkiläisseuroissa Herakles ja Helsingin Atleettiklubi. Asuessaan vuonna 1980-81 Ruotsissa, Kenneth oli Tukholman AIK:n riveissä. Palatessaan Suomeen hän liittyi Helsingin Poliisi-Voimailijoiden riveihin ja sen seuran edustaja hän oli em. nuorten SM-kisoissa. Hänen oli myös tarkoitus osallistua vuoden 1986 avoimen luokan SM-kisoihin Ylöjärvellä, mutta peukalon loukkaantuminen tuli esteeksi sinne menolle. “Voimanosto on edelleen lähellä sydäntäni”, Kenneth mainitsee.

”Vuonna 1982 hän oli valmis astumaan Aleksanterinkatu 22:n poliisiaseman ovesta tarkoituksenaan hakea yhtä konstaapelin viroista, joihin siihen aikaan saattoi päästä ilman poliisikoulutusta.” (ote kirjasta Kovat kadut). Näin alkoi hänen poliisityönsä, tosin alkuun harjoittelijana, kuten siitä kirjoitetaan Kenneth Erikssonin vauhdikkaassa muistelmakirjassa. Siinä kirjassa kerrotaan hänen kiperimmät ja erikoisimmat juttunsa pitkän poliisiuransa varrelta. Kirjan on toimittanut Jeanette Björkqvist, palkittu suomenruotsalainen toimittaja, joka on työskennellyt pitkään uutistoimittajana ja nyttemmin kirjoittanut pitkiä juttuja mm. LongPlaylle ja Ylelle. Tämän kirjan toimittamisessa hän on onnistunut erinomaisesti. Kirja on mukavasti rytmitetty erilaisten tapahtumien kerronnalla - ja niitä riittää. Vauhdikkaita käänteitä ei uralta puutu: ”Meno oli kuin suoraan elokuvista”, muistelee Kenneth 1990-luvun paritusrikollisuuden rantautumista Suomeen. Hänen työn pääpaino oli mm. rikosliigat sekä paritusrikollisuus. Hän jää eläkkeelle tulevan kesän kynnyksellä. Eläkeajan tekemisenä on muiden toimien lisäksi aikaansaada dekkari. Siihen varmaan

löytyy aihetta omasta työurasta poliisina, jopa taitaa olla aiheiden runsautta useaankin dekkariin. Eräs poliisiuran alkua kuvaava kohta kirjasta: ”Poliisikoulun pääsykokeeseen kuului muun muassa kolmen poliisin pitämä haastattelu. ”Entä mitä tuumit, jos et pääsekään sisään?” yksi poliiseista, Forsberg nimeltään, kysyi. ” Mitä siihen voi sanoa? Silloin jäätte ilman hyvää poliisia.” 23-vuotias hakija vastasi itsevarmasti. Hyvän poliisin maineen omaavana Kenneth voi jäädä viettämään ansaittuja eläkepäiviään, joista voi toivottavasti lohkaista aikaa myös voimanostolle.

Lauri ”Late” Johanssonin tarina kirjana Teksti: Heikki Orasmaa Voimanoston piirissä ei ole monia kirjantekijöitä tai nostajia, joista olisi kirjoitettu kirja. Tiedossani ei ole muita kuin HPV:n Petteri Hakkarainen, joka on kynäillyt kirjat Väinämöinen vanhana syntynyt (2004) ja Psykiatri Käävän vaimoharhat (2014). Nyt on ilmestynyt ”Late”, Suomen pelätyimmän rikollisen, tarina. Kerrottakoon heti tässä vaiheessa, jos joku ei tiedä, että Lauri Johansson on ollut jo muutaman vuoden lisenssinostaja ja osallistunut mastersien SM-kisoihin vuodesta 2016 alkaen saavuttaen niissä mitalisijoja, tosin kultamitali vielä puuttuu. Lauri nostaa sarjassa 120 kg, jossa tavoitteena on Suomen mestaruus sekä myös 600 kg yhteistuloksen rikkominen. Nyt ennätys on 590 kg. Johanssonista kertova elämäkerran on toimittanut dekkarikirjailija ja tunnettu rikostoimittaja Jarkko Sipilä. Kirja on tiivis paketti alamaailman elämästä, jossa ihmishenkiäkin on katkolla. Kolmeen murhaan syyllistynyt Lauri oli aikoinaan Suomen pelätyin rikollinen ja myös vaarallinen sekä häiriin-

44 VOIMANOSTAJA 1 2O21

tynyt jengipomo. Kirja kertoo myös hänen nuoruudestaan, kulkua sieltä Natural Born Killers -jengiin ja edelleen elinkautisvangin elämään. Hän kertoo elämänsä tähän astiset tapahtumat niin kuin hän on ne kokenut. Hän ei selittele eikä saarnaa, kuten kirjan takakannessa mainitaan. Kirjassa Johansson paljastaa, miten uskoontulo pelasti hänet kuolemalta 18,5 vuoden vankilatuomion sovitettuaan. Lauri Johansson vapautui elinkautisesta tuomiostaan kesällä 2020. Uskoontulo tapahtui tarkalleen 28.11.2007 ja sen tuomat tunteet hänen kertoo myös kirjassaan tarkkaan. Aikaisemmin hänen urheiluharrastuksiin kuului nyrkkeily, mutta nyt voimanosto on ollut ykköslaji. Siitä on myös kirjassa osio. Tunnettu ja kokenut voimanostoguru Harri Hagfors on ollut Johanssonin tukena ja valmentajana. Kehitystä on tapahtunut koko ajan ja nostotekniikka on jo hallussa, joten nyt ei muuta kuin sitä poweria lisää, niin Lauri nähdään keskipallilla. Mainittavaa on myös se, että hän on todellinen Tapparafani lätkässä.

Mainitaanko myös, että kirjassa mainitaan myös Kymenlaaksossa aikoinaan vaikuttanut rikospomo Osmo ”Lusu” Ahlqvist. Osmo on myös harrastanut voimanostoa aikoinaan kisamielessä ja ollut mastersien SMkisoissa M40/100 kg -sarjan hopeamitalisti vuonna 1990. Hänen elämä päättyi vuonna 1995 yllättävään kotioven avaamiseen, jolloin oven takana ollut mies ampui hänet. Olen lukenut kirjan ja saanut siihen jopa Laurin nimmarin saatesanoin. Mielestäni kirjan sisältö oli tavallaan yllätys. Niin minä sen ainakin koin, joten se pitää lukea, jotta voit kokea saman.

Ennakoivaa kehonhuoltoa Teksti: Johanna Forsström, kuva: Markus Kangas Teksti on alunperin julkaistu Johannan blogissa sivulla https://www.jfperformance.fi

Viime viikolla nousi erään hierojan kanssa keskustelu siitä, kuinka perus suomalainen juntti (toisinaan minä itse mukaan lukien) tarttuu siihen foam rolleriin, levittää olohuoneen lattialle jumppamaton venytellääkseen tai soittaa hierojalle, vasta sitten kun liikkuvuus on jo kärsinyt. Vasta sitten kun kroppa on jo niin jumissa, että sormet puutuu öisin, tensiopäänsärky on päivittäistä tai mitä nyt ikinä muita kiputiloja laiminlyöty keho viestittää. Miksei me ikinä opita? Kaikkien keho tarvitsee huoltoa, mutta se ei aina tarkoita vain venyttelyä, hierontaa tai rullailua. Tällä kertaa en aio paasata venyttelytekniikoista tai hieronnan merkityksestä vaan antaa konkreettisia esimerkkejä ennakoivasta kehon huolehtimisesta. Mihin asioihin sinun tulisi siis kiinnittää huomiota, jotta lihaksesi eivät olisi jatkuvasti kunnon murjomisen tarpeessa? Alkulämmittely Laiminlyö tämä ja kroppasi on taatusti jumissa. Alkulämmittelyn tarkoituksena on valmistaa keho ja mieli tulevaa harjoitukseen. Kiihdyttää aineenvaihduntaan ja verenkiertoa työskentelevissä lihaksilla. Valmistaa lihakset, nivelet ja jänteet tulevaan harjoitukseen. Mitä kovempi treeni tiedossa, sitä huolellisempi lämmittely tarvitaan.

Nesteytys ja evästys

Loppuverryttely Sitten kun kroppa on pumpattu salilla äärimmäisillä supersarjoilla hapoille, on loppuverryttelyn tarkoitus puskuroida maitohapot lihaksista. Jos päätät jalkatreenisi siltä seisomalta viimeiseen prässisarjaan, voit vain kuvitella kuinka maitohapot jumahtaa reisiin ja lihakset kipeytyy seuraavalle päivälle. Loppuverryttely eli matalatehoinen kuormitus lyhentää maitohapon puoliintumisaikaa puolella, sillä hitaat lihassolumme osaavat hyödyntää elimistössä vallitsevaa laktaattia energiaksi. Suoritustekniikka Saliharjoittelussa, kuten kaikessa muussakin liikunnassa on erittäin tärkeää osata oikeat tekniikat. Hallitsemalla oikeaoppiset liikkeet ja nostotekniikat kuormitat kehoasi niin kuin sitä kuuluu. Esimerkiksi puoltava maastaveto, kyykky tai penkkipunnerrus voi tehdä todellista hallaa lihaksille ja nivelistölle, rangasta puhumattakaan. Treenaamisen monipuolisuus Yksipuolisesti kuormitettu keho loukkaantuu herkemmin. Älä siis aina suuntaa salille, lenkkipolulle tai tenniskentälle (mikä ikinä suosikkitreenimuotosi onkaan), vaan anna kropallesi muutakin ärsykettä. Vaihda esimerkiksi salitreeni toiminnalliseen, hakkaa säkkiä tai kokeile bodyweight -harjoittelua. Monipuolisuudella tarkoitan myös kuormituksen varioimista. Aina ei tarvitse treenata täysillä, keho kaipaa myös kevyempää treeniä.

Palautuakseen keho tarvitsee riittävästi ravintoa sopivassa rytmissä. Oletko koskaan sotkenut ateriarytmiäsi ja jalkatreenin tai kovan aerobisen jälkeinen ateria on myöhästynyt? Tai palautusjuomat jääneet kokonaan saamatta? Kehon katabolia jatkunut liian pitkään, jolloin seuraavana päivänä jalkojen tilalla on kunnon ”tukkipökkelöt”? Toipuakseen rasituksesta keho tarvitsee monipuolista ravintoa sekä riittävästi nestettä. Juomalla runsaasti takaat, että lihaksessa olevat kuona-aineet lähtee treenin jälkeen liikkeelle ja poistuu virtsan mukana. Lepo Mitä kovempaa treenaat, sitä enemmän tarvitset lepoa. Kaikki tietävät, että lihas kehittyy levossa, joten tämän osa-alueen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jos arkeen kuuluu lisäksi stressaava tai fyysinen työ, tarve on entistä suurempi. Kun korjaat pelkästään yllämainitut asiat kuntoon, vältät kehosi ylikuormitusta sekä siitä johtuvaa hetkittäistä tai pysyvää kalvolinjojen kiristymistä ja lihasten kangistumista. Kehosi ei vaadi päivittäistä ”pakkopulla” venyttelyä jos et laiminlyö sitä treenaamisen ja terveellisten elämäntapojen muilla osa-alueilla. Pärjäät liikelaajuuksia avaavan alkulämmittelyn ja/tai sarjojen välissä tehtävien venyttelyjen, kertakuukautisen hieronnan ja satunnaisen foam rollauksen/ triggerpallo käsittelyn avulla jo pitkään, kun muuta osa-alueet on kunnossa. Harvoin kalvolinjojen kiristyminen ja lihasjumitus on pelkästään kovan treenaamisen tulos, korjattavaa on usein myös muualla. Rehellisesti sanottuna, onko sinulla korjattavaa yllä mainituissa asioissa?

The Finnish PowerliftiNg Magazine

45

Tuomarivastaavan palsta

Tuomaritoiminnan muutokset vuosien saatossa Kuva: Jarmo Virtanen Suomen Voimanostoliitto täyttää tänä vuonna pyöreät 50 vuotta. Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon kaikenlaista muisteltavaa. Esimerkiksi tuomaritoiminnassa 80-luvulla ei nimetty SM-kilpailuihin tuomareita etukäteen, vaan tuomarit kasattiin kisapaikalle tulleista tuomareista. Ilmeisesti kisat saatiin aina kuitenkin pidettyä, mutta toiminta aiheutti kuitenkin sen verran haasteita kisajärjestelyissä, että parannusta haluttiin. Nykyään on nimetty tuomarivastaava, joka mm. kokoaa etukäteen tuomarit SM-kilpailuihin, huolehtii tuomareiden koulutuksesta ja toimii yhteyshenkilönä kansallisia tuomarikokeita järjestettäessä.

Tuomarikouluttajat Suomen Voimanostoliitolla on tällä hetkellä kahdeksan kansainvälistä I-luokan tuomaria, joilla on oikeus pitää kansallisen II-luokan (vain kirjallinen koe) ja valvoa I-luokan (käytännön koe SM-kilpailuissa) kokeita: 1. Johan Westerberg, Loimaan Voima 2. Harri Hagfors, Muuramen Yritys 3. Margetta Salminen, Lopen Voima ja Kunto Team 4. Mika Honkaniemi, Pietarsaaren Voimailijat 5. Arto Hannolin, Etelä-Suomen Voimanostajat 6. Ilkka Seppälä, M-Club 7. Tero Hyttinen, Aavasaksan Kisa 8. Jari Rantapelkonen, Team Nordic Thunder Koulutuksia järjestettäessä voi olla suoraan yhteydessä tuomarikouluttajaan tai tuomarivastaavaan.

Tuomareiden pukeutuminen Viime vuosina meillä on kiinnitetty entistä kriittisemmin huomiota tuomareiden pukeutumiseen voimanostokilpailuissa. Kilpailuita järjestetään sekä ulkona että sisällä, joten tuomareiden pukeutuminen Suomen sääolosuhteissa on joskus haastavaa. Poikkeusta varsinaisesta IPF:n pukeutumissäännöstä voidaan jonkin verran tehdä kansallisissa kilpailuissa - harmaiden pukuhousujen sijasta voidaan käyttää siistejä farmarihousuja - kesällä farkkujen sijaan voidaan käyttää siistejä shortseja - ulkokilpailuissa tuomari voi käyttää asiallista päähinettä suojaamaan itseään auringon paisteelta - kansallinen tuomari voi olosuhteiden niin vaatiessa käyttää harmaata pikkutakkia, jonka vasemmassa rintamuksessa on liiton tuomarimerkki (I-luokan tuomarilla punainen ja II-luokan tuomarilla sininen) 24.9.2020 päivitetty ohje pukeutumisesta Suomen voimanoston kilpailutoiminnassa löytyy liiton nettisivulta kohdasta Voimanosto - säännöt. Kansainvälisten tuomareiden pukeutuminen on säännelty IPF:n teknisissä säännöissä.

Voimanoston teknisten sääntöjen täydennys IPF oli tehnyt vielä tammikuussa pienen täydennyksen teknisiin sääntöihin kohtaan 11 sivulla 6: Joukkuepalkinnot (mitalit) annetaan kolmelle parhaalle joukkueelle. 5 kultamitalia annetaan voittaneelle joukkueelle, 5 hopeamitalia toiseksi sijoittuneelle joukkueelle ja 5 pronssimitalia kolmanneksi sijoittuneelle joukkueelle. Tekniset säännöt löytyvät liiton nettisivulta kohdasta Voimanosto - säännöt - Voimanostosäännöt 1.1.2021. Tämä sääntökirja on se, josta kysymykset tulevat kansallisen II-luokan kokeeseen. Sääntökirjaa pävitetään vuosittain, joten se kannattaa kaikkien lukea vähintään kerran vuodessa, jotta tiedossa on aina ajantasaiset säännöt.

Tuomariluettelo Kaikilla tuomareilla on oltava Suomen Voimanostoliiton jäsenseuran jäsenyys sekä 1.1.2021 alkaen kaikkien tuomareiden on ostettava kymmenen euron hintainen tuomarilisenssi, jotta voi toimia tuomarina. Lisenssin hintaan sisältyy Voimanostaja-lehti. Liiton päivitetty tuomarilista löytyy liiton nettisivulta kohdasta Liitto - Tuomarit - SVNL tuomarit. Listasta löytyy myös kansallisten tuomareiden aktiivisuus eli vain olemalla aktiivinen voit säilyttää tuomarioikeutesi. Kausi on ja tulee vieläkin olemaan poikkeuksellinen, joten seurataan, saammeko helpotusta kauden lopussa myös vaadittaviin tuomaripisteisiin. Lopuksi haluan toivottaa vielä vahvat onnittelut Suomen Voimanostoliitolle! Voimanostokisat Hämeenlinnan kauppatorilla

46 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Margetta Salminen tuomarivastaava

Päävalmentajan palsta

Mitä tulevaisuus näyttää meille? Kuva: Jussi Kuusikko Korona jatkaa otettaan ihmiskunnasta ja meidänkään rakkaan lajin toiminta ei monessakaan paikassa pääse normaaliin vauhtiin. Kunnalliset kuntosalit ovat suljettuina ja kaupallisten salien ovet käyvät tiuhaan. Moni on päättänyt pitää taukoa lajista ja siirtynyt muihin harrastuksiin tämän poikkeusajan vuoksi. Hiihtokelit ovat onneksi siunanneet tänä talvena maatamme, latuverkostoja löytyy runsaasti. Uutisointi kertoo väestön löytäneen ulkoliikunnan ihanuuden, mikä onkin kansanterveyden kannalta loistava uutinen. Pulkkamäet ja muut aktiviteetit ovat siis saaneet ihmiset liikkeelle runsain mitoin. Valmentajien tehtävät ovat tänä aikana hankaloituneet, kun läsnäolevan valmentajan on pitänytkin siirtyä sähköisten viestintävälineiden pariin. Osaltaan tämäkin on hyvä asia, mutta mielestäni mikään ei korvaa läsnäolevaa valmentajaa, sillä välitön palaute sekä valmennettavan ilmeiden ja eleiden tuoma viestintä jää sähköisissä laitteissa usein välittymättä. Henkisen hyvinvoinnin kannalta sosiaalisen kanssakäymisen puuttuminen tai vähentyminen ei paranna kenenkään hyvinvointia. Yksinäänkin voi ja pystyy toimimaan ja osaltaan sekin joitain osaalueita varmasti kehittää.

Tänä poikkeuksellisena aikana olisikin hyvä keskittyä myös henkisen voimavaraston täydentämiseen. Erilaisia julkaisuja ja kursseja asian tiimoilta löytyy runsaasti ja kaikille löytyy omaan tyyliin sopivaa materiaalia. Kilpailutilanteessa toimimista onkin haasteellista harjoitella tällä hetkellä, kun kokoontumisrajoitukset monessa maakunnassa estävät yli 10 hengen kokoontumiset. Harjoituskisoja voi kuitenkin saleilla rajoitusten mukaisesti järjestää, jotta kilpailutilanteen hallinta on sitten oikeissa kisoissa hallussa. Tuomarien merkkien totteleminen ja muiden mahdollisten häiriötekijöiden huomioiminen saattaa poiketa normaalista harjoittelusta. Kannustankin harjoittelemaan kilpailunomaisia suorituksia koko treenikauden, jotta varsinaisessa kilpailutilanteessa suoritukset tulevat ns. selkärangasta. Urheiluseurat ovatkin ansiokkaasti pitäneet niillä paikkakunnilla, joissa se on mahdollista, voimanostokouluja, joista tulevaisuuden mestareita on lupa odottaa. Näissä koulutuksissa on syytä muistaa alueelliset rajoitukset ja ohjeet.

Käsihygienia ja kasvosuojat on syytä pitää mielessä. Turvavälit myös ovat tärkeät ja laitteiden desinfiointi on osoittanut äärettömän tärkeäksi. Liiton omat koulutukset ovat olleet kysyttyjä ja niitä tullaan käynnistämään kyllä heti, kun rajoitteet poistuvat. Ohjaajakoulutus ja valmentajakoulutus kyllä alkavat ja nämähän alkavat sitten liiton omana toimintana. Kevään SM-kilpailuista pääosa siirrettiin toukokuulle. Toukokuu onkin äärettömän vilkas lajimme harrastajille. Voisi sanoa, että se on superkuukausi ja liiton juhlavuosi saa arvoisensa turbokuukauden, jossa mestareita palkitaan klassisessa penkkipunnerruksessa ja voimanostossa. Oletettavaa on, että kevään SM-kisat keräävät suuren osallistujajoukon, sillä lisenssejä on lunastettu melkoinen määrä, vaikka aika onkin poikkeuksellinen. Treenatkaa, ulkoilkaa, olkaa ystävienne tukena tänä poikkeuksellisena aikana. Toivottavasti pääsemme jälleen normaalin yhdessäoloon kaikkien kanssa. Hyvää kevättä kaikille, pysykää terveenä! Kaj Mattila päävalmentaja

Päävalmentaja työssään Viitasaarella

The Finnish PowerliftiNg Magazine

47

Kevään SM-kilpailuihin ilmoittautuminen Seuran yhteyshenkilö ilmoittaa nostajat kevään 2021 SM-kilpailuihin ensin Suomisportin kautta, jonka yhteydessä myös maksetaan osallistumismaksut. Suomisport sallii vain vuoden 2021 lisenssin maksaneiden nostajien ilmoittamisen. Vain Suomisportin kautta maksetut ilmoittautumiset hyväksytään. Nostajat voivat nähdä omasta Suomisport-profiilistaan, kun heidät on ilmoitettu SM-kilpailuihin. Kun ilmoittautuminen ja osallistumismaksut on hoidettu Suomisportin kautta, seuran yhteyshenkilö ilmoittaa nostajien lisätiedot (ikäluokka, painoluokka, tehty tulos) liiton sivuilla olevan lomakkeen kautta. Suomisportista ilmoittautumisen yhteydessä saatu kuitti liitetään lomakkeeseen. Lomake on lähetetty onnistuneesti, kun lomakkeen tiedot sisältävä automaattinen vastausviesti on saapunut ilmoittajan sähköpostiin.

3. Suomisportissa: kirjaudu sisään seurakäyttäjän tunnuksilla oikeasta yläkulmasta. Klikkaa kirjautumisen jälkeen napista ”Ilmoita jäseniä seurasta”. Mikäli nappi ei toimi, sinulla ei ole seurasi seurakäyttäjän oikeuksia. Hanki seurakäyttäjän oikeudet liiton Suomisport-ohjeiden (https://www. suomenvoimanostoliitto.fi/voimanosto/ saannot/) mukaisesti (julkaistu myös Voimanostajassa 4/2020), Suomisportin asiakaspalvelu ja liiton moderaattori (ville.niskanen@svnl.fi) auttavat tarvittaessa. 4. Ilmoita nostajat kilpailuun sivuston opastuksen avustuksella. Huom. et voi ilmoittaa henkilöitä, joilla ei ole voimassa olevaa lisenssiä. Ota maksusta saamasi kuitti talteen. Yksi kuitti riittää, jos ilmoitat nostajia eri osallistumismaksuilla eri linkkien kautta.

5. Ilmoitettuasi ja maksettuasi nostajat Suomisportin kautta, palaa takaisin SMilmoittautumissivulle. Sivun lopussa on lomake, jolla ilmoitat nostajien lisätiedot 1. Seuran yhteyshenkilö tekee SM-kilpailui- (ikäluokka, painoluokka, tehty tulos). hin ilmoittautumisen osoitteessa https:// Täytä lomake siinä olevien ohjeiden muwww.suomenvoimanostoliitto.fi/sm-kilpai- kaisesti. Huom! Seurasta pelkkä lyhenne, luihin-ilmoittautuminen/. tehty tulos ilman päivämäärää. Muista syntymävuodet! 2. Sivun alussa on Suomisport-ilmoittautumislinkit, joiden kautta mm. osallistumismaksut maksetaan. SM-kilpailuiden alla on eri osallistumismaksuille omat linkkinsä:• alle 14- ja alle 18-vuotiaat (30 € penkkipunnerrus, 40 € voimanosto) • muut ikäluokat (60 € penkkipunnerrus, 70 € voimanosto) • avoin ja oma ikäluokka (120 €) Ilmoittautumisen tekeminen vaihe vaiheelta:

Seuran yhteyshenkilö tekee SM-kilpailuihin ilmoittautumisen Suomisportissa

48 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Voit ilmoittaa lisätiedot yhdellä lomakkeella, vaikka olisitkin maksanut osallistumismaksut useamman linkin kautta. Yksi kuitti riittää, jos ilmoitat nostajia eri osallistumismaksuilla eri linkkien kautta. 6. Ilmoita lisätiedot painamalla ”Lähetä”. Lisätietojen lähetys onnistui, jos Lähetä-napin alapuolella lukee vihreällä reunustettuna ”Kiitos viestistäsi. Se on lähetetty.” Lähettämäsi lisätiedot lähetetään myös automaattisena vastausviestinä sähköpostiisi, josta voit vielä tarkistaa että tiedot ovat oikein. Tarkista roskapostikansio, jos viestiä ei näy. Lisätietoja voi korjata lomakkeen kautta ilmoittautumisajan päättymiseen asti. Nostajat voivat nähdä omasta Suomisport-profiilistaan, kun heidät on ilmoitettu SM-kilpailuihin. Myös seurakäyttäjät voivat nähdä saman tiedon nostajien profiileista. Seurakäyttäjänä nostajien profiileihin pääsee mm. seuran etusivun kautta: Raportit (Hallinnon alla) -> Liikkujat. Ilmoittautuminen on hyväksytty, kun tiedot ovat ajan tasalla Suomisportissa, mikäli lisätietolomakkeen lähettämisessä on ongelmia. Ongelmatilanteissa ole yhteydessä liiton moderaattoriin ville.niskanen@svnl.fi.

Ilmoitettuasi ja maksettuasi nostajat Suomisportin kautta, palaa takaisin SM-ilmoittautumissivulle. Sivun lopussa on lomake, jolla ilmoitat nostajien lisätiedot (ikäluokka, painoluokka, tehty tulos).

Lähettämäsi lisätiedot lähetetään myös automaattisena vastausviestinä sähköpostiisi, josta voit vielä tarkistaa, että tiedot ovat oikein

Nostajat voivat nähdä omasta Suomisport-profiilistaan, kun heidät on ilmoitettu SM-kilpailuihin

The Finnish PowerliftiNg Magazine

49

Liitto tiedottaa 1/2021 Liiton yhteystiedot

Matkustussääntö 2021

Liiton väliaikainen postiosoite on toistaiseksi Suomen Voimanostoliitto ry., c/o Tero Hyttinen, Alkkulanraitti 72 as 2, 95600 YLITORNIO. Liiton puhelinnumero on edelleen 010 309 4270.

Liiton matkustussääntö on julkaistu liiton sivuilla lomakkeet sivulla (Liitto -> Lomakkeet -> SVNL Matkustusohje 2021). Samalla sivulla on myös liiton matkalaskulomake 2021. Matkalaskut kuitteineen toimitetaan edelleen osoitteeseen info@svnl.fi.

Käytössä olevat sähköpostilaatikot ovat: jasentieto@svnl.fi (liiton jäsentietojärjestelmään liittyvät kysymykset) tulokset@svnl.fi (kilpailujen tulospöytäkirjojen toimitusosoite) voimanostajalehti@svnl.fi (Voimanostaja-lehteen menevät aineistot) paivi.ristolainen@svnl.fi (liiton tiedottaja) margetta.salminen@svnl.fi (kilpailusääntöihin ja varusteisiin liittyvät kysymykset) info@svnl.fi (yleiset kysymykset liittoon liittyen)

SM-kisat vuodelle 2022 ovat haettavissa Vuoden 2022 SM-kilpailut julistetaan haettavaksi seuraavilla päivämäärillä: Klassinen voimanosto, nuoret, 29.-30.1.2022 Varustevoimanosto, kaikki ikäluokat, 12.–13.2.2022 Klassinen penkkipunnerrus, kaikki ikäluokat, 25.-27.2.2022 Klassinen voimanosto, avoin, 18.–20.3.2022 Klassinen voimanosto, masters, 18.–20.11.2022 Varustepenkkipunnerrus, kaikki ikäluokat, 10.(- 11.)12.2022 Hakuaika päättyy 1.4.2021. Liiton hallitus varaa edelleen oikeuden muuttaa ajankohtia, mikäli kansainvälinen kalenteri muuttuu.

50 VOIMANOSTAJA 1 2O21

Liiton Covid-19 ohjeistus Liitto päivittää Covid-19-linjaustaan, joka perustuu Suomen Olympiakomitean ja viranomaisten ohjeistukseen. Muistutetaan vielä seuroja siitä, että Covid-19 leviämisvaiheen alueilla ei liiton linjauksen mukaisesti voi järjestää kansallisia- tai jäsentenvälisiä kilpailuja. Kiihtyvyys- ja leviämisvaiheen alueilta ei tule myöskään matkustaa kilpailuihin oman sairaanhoitopiirin alueen ulkopuolelle. Harrastustoiminnassa - kansalliset kilpailut ja harjoittelutoiminta - tulee muistaa Suomen Olympiakomitean mukainen ohjeistus. Erityisen tärkeää on hyvä käsihygienia, turvavälit sekä kasvomaskien käyttö kaikkien muiden toimintaan osallistuvien taholta paitsi urheilijat itse suorituksen aikana. Suomen Olympiakomitean ohjeistuksen mukaisesti SM-kilpailut ovat huippu-urheilua, jota voidaan järjestää edelleen, myös leviämisvaiheen alueilla.

Uusia jäsenseuroja Liiton uusiksi jäsenseuroiksi on hyväksytty - Paattisten Voima ry (PaaVo) - Espoon Voimailijat ry (E-VO) - Voimannostoseura FreeLift ry (VNLF) - Idän Voimailjat ry (IdVo)

Liitto täyttää 50 vuotta tänä vuonna SVNL täyttää 50 vuotta tänä vuonna. Liiton juhlajulkaisuna tulee toimimaan seuraava Voimanostaja-lehti 2/2021. Lehden päätoimittaja Heikki Virtaselle (heikki.virtanen@svnl.fi) voi lähettää juttuvinkkejä ym. liiton historiaan liittyen.

Klassinen ja varustevoimanostaminen samassa kilpailussa Klassinen ja varustekilpailu voidaan käydä yhtenä kilpailuna siten, että klassisen ja varustekilpailun nostajat punnitaan yhdessä punnituksessa. Tällaiseen kilpailuun osallistuvan nostajan on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava kummassa kilpailumuodossa (klassinen ja/tai varuste) aikoo nostaa. Kilpailusta maksetaan liitolle yksi kilpailulupamaksu. Kilpailussa voidaan varuste- ja klassinen ryhmä myös yhdistää. Nyt on mahdollista, että samaan kilpailupöytäkirjaan merkitään sekä klassisen ja varustenostajien ryhmä, kun ne yhdistetään. Tällöin nostaja ei voi nostaa kuin jommassakummassa nostomuodossa. Mikäli ryhmät ovat erilliset, niin sama nostaja voi kilpailla molemmissa ryhmissä. Tällöin hänestä pitää maksaa kilpailunjärjestäjälle kaksi osallistumismaksua.

Voimanostajalehden valmistustyön toimittaja on vaihtunut Hallitus kilpailutti Voimanostaja-lehden valmistustyön alkuvuodesta. Määräaikaan mennessä lehden valmistustyöstä - taitto, painatus ja postitus - saatiin neljä tarjousta. Edullisimman tarjouksen tehnyt Ahopelto Group Oy valittiin uudeksi valmistustyön tekijäksi.

Kysy voimanostosta Onko sinulla jotain kysyttävää voimanoston historiasta, jostain tapahtumasta tai muuten vain kysymys, mikä on askarruttanut liittyen voimanostoon tai Suomen Voimanostoliittoon? SVNL:n 50-vuotisjuhlalehteen - Voimanostaja 2/2021 - kerätään lukijoilta kysymyksiä liittyen voimanostoon ja niihin pyritään mahdollisuuksien mukaan etsimään vastaukset toimituksen ja avustajien taholta. Lähetä kysymyksesi 18.4.2021 mennessä sähköpostilla heikki.virtanen@svnl.fi. Huom! Toimitus tekee päätöksen julkaistavista kysymyksistä ja jos kysymyksiä tulee paljon, voidaan niitä julkaista tulevissakin lehdissä. Kysymyksen voi halutessaan esittää anonyyminä, nimimerkillä tai omalla nimellä.

The Finnish PowerliftiNg Magazine

51

Tapahtumakalenteri - Arvokilpailut 2021 SM-kilpailut 2021 Pvm Kilpailu 07. – 9.5.2021 Klassinen penkkipunnerrus, kaikki ikäluokat 14. – 15.5.2021 Klassinen voimanosto, nuoret 28. – 30.5.2021 Klassinen voimanosto, avoin 19. – 21.11.2021 Klassinen voimanosto, masters 11. – 12.12.2021 Varustepenkkipunnerrus, kaikki ikäluokat

Järj. TamRy ja LVK team So-Vi AavKi E-SV TVN

Kaupunki Tammela Sotkamo Ylitornio Pornainen Tampere

Kisatilanne saattaa elää koronatilanteen vuoksi. SVNL:n sivuilta https://www.suomenvoimanostoliitto.fi/ kilpailut/sm-kilpailut/ ja IPF:n sivuilta https://www.powerlifting.sport/championships/calendar voi seurata, mitkä kisat pidetään ja mitkä perutaan.

Kansainvälinen kisakalenteri 2021 15. - 20.6.2021 07. - 17.07.2021 05. - 10.07.2021 03. - 08.08.2021 22. - 28.08.2021 26. - 28.08.2021 03. - 05.09.2021 Syyskuu 23.09. - 03.10.2021 08.- 17.10.2021 21.10. - 31.10.2021 08. - 14.11.2021 03. - 12.12.2021

European Open, Sub-Junior, Junior & Master Equipped & Classic Bench Press Championships EPF Ekaterinburg Russia European Masters Classic/Equipped Powerlifting EPF Pilsen Czech Republic Championships World University Classic Powerlifting Cup IPF Vilnius Lithuania European Open, Sub-Junior & Junior Equipped EPF Pilsen Czech Republic Powerlifting Championships World Sub-Junior & Junior Powerlifting Championships IPF Oradea Romania European University Cup EPF Merignac France Western European Classic EPF Hamm Luxembourg & Equipped Powerlifting Championships Arnold Classic Europe EPF Barcelona Spain World Sub-Junior, Junior IPF Minsk Belarus & Open Classic Powerlifting Championships World Masters Classic IPF Potchefstroom South Africa & Equipped Powerlifting Championships World Open, Sub Junior, Junior IPF Almaty Kazakhstan & Masters Classic & Equipped Bench Press Championship World Open Powerlifting Championships IPF Stavanger Norway European Open, Sub-Junior EPF Västerås Sweden & Junior Classic Powerlifting Championships

Kevätkokouskutsu Suomen Voimanostoliiton Kevätkokous on sunnuntaina 11.4.2021 kello 12.30 alkaen etäkokouksena johtuen nyt voimassa olevista Suomen hallituksen Covid-19 pandemiaan liittyvistä rajoituksista. Valtakirjat toimitetaan liitolle sähköpostitse info@svnl.fi osoitteeseen 11.4.2021 klo 12.00 mennessä, jolloin päättyy valtakirjojen tarkastus. Em. tavalla ilmoittautuneille seurojen edustajille lähetetään linkki Teams -kokoukseen. Kevätkokousta edeltää liiton tuomarivastaava Margetta Salmisen pitämä tuomariklinikka 11.4.2021 klo 10.00-12.00. Linkki Teams-kokouksena pidettävään tuomariklinikkaan julkaistaan liiton kotisivuilla hyvissä ajoin ennen klinikan järjestämistä. Hallitus