Työmaana maailma 3/2014 SASK

TYÖMAANA MAAILMA

3/2014

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

TEEMA: KUNNON TYÖ – IHMISARVOINEN TYÖ MIKÄ ON RIITTÄVÄ PALKKA ELÄMISEEN? VASTUULLISEN VAATETUKSEN ABC

REILUN PELIN ÄÄNITORVI Tehyn Lennu Yläneva pitää ääntä eettisten hankintojen ja kunnollisten työolojen puolesta.

Seppo Leinonen

SYYSKUU 2014 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Katri Blomster Laura Ventä Anna Berghäll Tuotanto Unionimedia / Risto Paananen Ulkoasu Unionimedia / Leila Tarvainen Kannen kuva Vesa-Matti Väärä Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2014 Painos 10 000 kpl

Voinko ostoksellani järjestää palkankorotuksen ompelijalle?

Julkaisija

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 fax 09 4789 2222 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi

Sisältö 3/2014 3 Pääkirjoitus: Kunnon työ vaatii tekoja 4 Ajankohtaista 6

Kultakaupungin rohkeat naiset

7

Laura Vennän kolumni: Jalalla koreasti kunnon työn puolesta

8

Millainen palkka on riittävä?

10

Pääseekö 50 sentillä eroon nälkäpalkasta?

12

ILO ja kunnon työn pelisäännöt

14

Vaatevallankumous jatkuu

16

Pekka Ristelä ja yritysten yhteiskuntavastuu

18

Työmaat maailmalla tuottivat tuloksia

ISSN 1456-2030 Työmaana Maailma postitetaan SASKin kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille, jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton.

20 Lennu Yläneva on aktiivi ja äänitorvi 22 Tulossa

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Kunnon työ tarvitsee tekoja

E

lektroniikkajätti Apple on jälleen joutunut ammattiliittojen toketjun ihmisoikeuksista kirjattaisiin jotenkin velvoittavalla tavalla ja kampanjajärjestöjen maalitauluksi, koska sen uusimman esimerkiksi yrityksen kotimaan lainsäädäntöön. Kaiken pitäisi pysyä älypuhelimen tuotantoketjussa loukataan työntekijöiden perus­ vapaaehtoisena, jotta vastuunpakoilu aina tarvittaessa voisi jatkua.

Samaan aikaan on käynnissä vyörytys jo vanho­ oikeuksia. Jättivoittoja tahkoava yhtiö ei ole pannut jenkin yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mu­ filippiiniläistä sopimusvalmistajaansa ojennukseen, rentamiseksi. Onko lakko-oikeus, siis yksilön oikeus vaikka tämän toiminta rikkoo sekä tuotantomaan kieltäytyä työnteosta, edelleen kaikille kuuluva pe­ lakia että Applen omaa eettistä ohjeistoa.*) rusoikeus? Yritysten kansainvälisten lobbareiden Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset mielestä ei ole. järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksista tulivat ”Jos joku nyt ehdottaisi [Suomeen] yleissitovia voimaan yli 60 vuotta sitten. Ne on ratifioitu yli työehtosopimuksia, järjestäytymisvapautta, kollek­ 150 maassa, ja niiden periaatteet sisältyvät myös tiivista neuvotteluoikeutta ja laillista työtaistelua lukuisten suuryhtiöiden, myös Applen, omiin eet­ uusina ideoina, pidettäisiin ajatusta todennäköisesti tisiin ohjeistoihin. Voi siis tuntua hieman oudolta, utopistisena ja naiivina”, kirjoittaa tutkija Henri Purje että yhtiötä pitää oikein kansainvälisen kampanjan STTK:n uudessa pamflettikirjassa. Tutkija on epäi­ voimin muistuttaa sopimusten noudattamisesta. lemättä oikeassa. Ajatus ammuttaisiin äänekkäällä Tosiasiassa Applen toimintatapa on valtavirtaa, kampanjalla alas, kuten se nyt hieman karummal­ vallitseva käytäntö tavaroiden ja palveluiden globaa­ la tavalla ammutaan tai pamputetaan alas useissa lissa tuotantoketjussa. Eettisistä periaatteistaan huo­ SASKin toimintamaissa. limatta tavaroita teettävät yhtiöt ovat tarkkoja siitä, Vaadittiin vuosikymmeniä ja monta kunnon työn että niiden omat käytännön vastuut tuotantopaikan tekoa, jotta nyt itsestään selviltä tuntuvat oikeudet työoloista ja mahdollisista ihmisoikeusrikkomuk­ Jukka Pääkkönen vakiinnutettiin osaksi suomalaisten arkea. Esimerkit sista pysyvät mahdollisimman pieninä. Walmart Viestintäpäällikkö maailmalta kertovat, että nuo oikeudet voi menettää ei mielestään ollut millään tavalla vastuussa sille paljon nopeammin kuin ne saavutettiin. vaatteita Bangladeshissa tehneen tehtaan tulipalosta Siksi myös Suomessa on aihetta juhlia kansainvälistä Kunnon työn ja kuolleiden omaisille maksettavista korvauksista. Nestlé ja Lipton eivät olleet vastuussa tavasta, jolla niiden tuotteita Aasiassa valmistavat päivää. Jotta muistaisimme edelleen tehdä kunnon työn tekoja täällä – tehtaat nöyryyttivät työntekijöitään. Ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja jotta antaisimme tukemme työlle, jota kumppanimme kaiken aikaa tekevät maailmalla. TM vuodesta toiseen.

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjeita sovelletaan par­ haillaan käytäntöön kansallisella tasolla eri maissa. Elinkeinoelämä *) Lisää filippiiniläisten ammattiliittoaktiivien irtisanomisesta seuraavalla etujärjestöineen vastustaa ehdottomasti sitä, että vastuu oman tuotan­ sivulla.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

3

[ Ajankohtaista ] Jaakko Jaskari

Filippiineillä ammattiliitot ja työehtosopimukset ovat tehdas­kohtaisia, eikä valtakunnallisia sopimuksia ole.

SASKin opintojoukkue marraskuussa Filippiineille SASKin jokavuotinen opintomatkalaisjoukkue suuntaa marras-joulukuussa kahdeksi viikoksi Filippiineille. Keväällä valittu 15 hengen ryhmä edustaa eri alojen ammattiliittoja kaikista kolmesta keskusjärjestöstä. Luvassa on työpaikkavierailu­ ja ja kokemusten vaihtoa Suomen ja Filippiinien työelämän arjesta.

SASK järjestää talkoomatkoiksikin kutsuttuja retkiä vähintään kerran vuodessa. Viime vuonna järjestettiin kolme matkaa, joista kaksiviikkoinen suuntautui Mosambikiin. Ensi vuoden matkakohde valitaan ennen vuodenvaihdetta, ja haku avautuu SASKin nettisivuilla. TM

4

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

Applen uusi iPhone 6 eettisesti epäkunnossa Applen uusi iPhone 6 -puhelin on joutunut kansainvälisen kampanjoinnin silmätikuksi.

Yhtiön filippiiniläinen sopimusvalmistaja NXP antoi toukokuussa potkut 24 työntekijäl­ leen, jotka olivat alan ammattiliiton MWAP:n jäseniä ja samalla osallisia palkankorotuk­ sista käydyissä neuvotteluissa.

Irtisanominen rikkoo sekä Filippiinien työlainsäädäntöä että Applen eettistä oh­ jeistoa. NXP on tästä huolimatta kieltäytynyt peruuttamasta irtisanomisia. Myös Apple on ollut haluton puuttumaan sopimusval­ mistajansa toimintaan.

Teollisuusalojen kansainvälisen ammat­ tiliiton Industri­­ALLin mukaan Applen uusi puhelin on ”eettisesti epäkunnossa” niin kauan, kuin filippiiniläisten ayaktiivien irtisanomisia ei ole peruutettu. TM www.facebook.com/hashtag/bringbacknxp24

Atik Ismail: FIFA unohtanut ihmisoikeudet Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA on unohtanut työnteki­ jöiden oikeudet, SASKin seminaarissa kesäkuussa puhunut suomalainen jalkapallolegenda Atik Ismail katsoi. Ay-liikkeen arvion mukaan vuoden 2022 MM-kisojen valmistelut Qatarissa ovat vieneet hengen jo yli tuhannelta siirtotyöläiseltä.

SASK on yhdessä Rakennusliiton kanssa tukenut kisaraken­ tajien työoloihin keskittyviä hankkeita sekä Etelä-Afrikassa että Brasiliassa. Ay-liikkeen Qatar-aiheinen Punainen kortti FIFAlle -kampanja jatkuu edelleen. TM www.sask.fi

STT-Lehtikuva

Ay-liike vaatii korjausta mehutehtaiden työoloihin Thaimaan mehutehtaiden työoloja on voitava puolueettomasti selvittää pelkäämättä aiheettomia oikeusjuttuja ja viranomaisten ahdistelua. Näin viestitti kansainvälinen ammattiyhdistys­liike kampanjoidessaan Thaimaassa oikeuteen joutuneen tutkijan Andy Hallin vapauttamiseksi syytteistä.

Oikeusprosessin nosti thaimaalainen ananasmehuyritys Natural Fruit, jonka tehtaasta Finnwatchin tutkimusraportti löysi vaka­ via työntekijöiden oikeuksien rikkomuksia. Yritys haastoi tutkijan yksityishenkilönä oikeuteen kunnianloukkauksesta.

SAK, STTK ja kahdeksan Finnwatchin kanssa yhteistyötä tekevää ammattiliittoa ilmaisivat yhdessä SASKin kanssa tuken­ sa tutkijan tueksi asettuneelle thaimaalaiselle ammattiliitolle SERCille. TM Seuraa oikeusjutun vaiheita SASKin kotisivuilta: www.sask.fi

Andy Hall.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

5

[ Ajankohtaista ] Obuasin naiset ovat käynnistäneet monenlaista yritystoimintaa.

Kultakaupungin rohkeat naiset

Obuasin naisten uudet taidot tulevat tarpeeseen, kun kultakaivoksissa työskentelevillä miehillä on entistä vähemmän työtä.

O

buasin kaivoskaupungin naisten hy­myt eivät pysy piilossa, kun he puhuvat uusista taidoistaan: saippuanvalmis­ tuksesta, etananviljelystä, yrittäjäkoulutuksesta ja korunteosta. Aiemmin naiset elivät avio­ miestensä ansioiden varassa, eikä heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä.

Rahanpuutteessa perheen lapset kaupittelivat kaduilla ruokaa koulunkäynnin sijaan, ja he joutuivat usein pahoinpidellyiksi.

Naiset kokoontuivat paikallisen kaivosliiton tuella ensimmäisen kerran yhteen helmikuussa löytääkseen tapoja vaikuttaa omaan elämäänsä ja

6

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

perheidensä toimeentuloon. Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon: lukutaitoryhmät on koottu, terveystietoa annettu ja aviomiehille tiedotettu toiminnan hyödyistä.

Naiset ovat käynnistäneet pienyritystoi­ mintaa, mistä perheet hyötyvät etenkin nyt, kun irtisanomiset ja lomautukset kurittavat kultakaivoksia.

SASK tukee kaivostyöntekijöiden vaimojen yhdistystä Nenäpäivä-varoin yhdessä Suomen Metallityöväen liiton kanssa. Tänä vuonna kou­ lutukseen on osallistunut 103 naista Obuasin kaivoskaupungissa. TM

/////////////////////////////////////// Perheet hyötyvät yrittäjyydestä, kun kaivokset ovat vaikeuksissa.

Nenäpäivä tulee taas!

Nenäpäivä-kampanja käynnistyy jälleen lokakuussa ja huipentuu 7. marraskuuta järjestettävään Nenä­ päivä-show'hun. Viime vuonna suomalaiset lah­ joittivat yli kolme miljoonaa euroa kehittyvien maiden lasten hyväksi. SASKin kautta Nenäpäivävaroin tuetaan Nepalin tiilitehtaiden lapsia sekä Obuasin kaivostyöntekijöiden vaimojen yhdistystä Ghanassa.

Tule mukaan!

Nenäpäivänä tempaisevat niin työkaverit ja am­ mattiosastot kuin koirat, koulut ja liitot. Lisäksi tapahtumia järjestetään kymmenillä paikkakun­ nilla ympäri Suomen. Lue vinkkejä osoitteesta www.nenäpäivä.fi ja seuraa SASKin Nenäpäivätiedotusta. TM

[ Kolumni ]

Jalalla koreasti kunnon työn puolesta Suomessa koko maa juhlii liian harvoin. Keväällä meillä on vappu, kesällä juhannus ja talvella uusivuosi. Itsenäisyyspäiväkin osuu talveen, joten syksyllä juhlakalenterissamme on ammottava aukko. Siihen tarvitaan uusi juhlapäivä.

Ei hätää. On olemassa kansainvälinen Kunnon työn päivä, jota on jo useita vuosia vietetty 7. lokakuuta. Nyt pitää vain ymmärtää juhlia sitä.

Onko työelämämme sitten niin kunnollista, että sitä kannattaa juhlia? On se, ainakin verrattuna todella moniin muihin maihin. Meillä on keskimäärin hyvät työolosuhteet, ja suurin osa saa palkkaa, jolla tulee toimeen. On kunnolliset vuosilomat ja vanhempainvapaat. On turvaa vanhuuden ja työttömyyden varalle.

Tästä kaikesta kehitysmaiden työntekijät eivät osaa edes haaveilla.

Kunnon työn päivän eräs tarkoitus onkin kääntää katseet köyhempiin maihin ja miettiä, voisimmeko tehdä jotain niiden työolojen parantamiseksi. Auttaa ihmisiä saamaan elämiseen riittävää palkkaa.

Sitä me SASKissa teemme työksemme. Koulutamme ja tuemme kehitysmai­ den ammattiliittoja, jotta ne saisivat esimerkiksi oikeuden neuvotella työnteki­ jöidensä palkoista. Meillehän neuvotteluoikeus on itsestäänselvyys, mutta ilman ay-liikkeen pitkäjänteistä työtä Suomessakaan ei sitä olisi – ja huomattavasti nykyistä useampi työtätekevä kamppailisi toimeentulonsa kanssa.

Sinä voit tukea työtämme olemalla SASKin kannatusjäsen tai kuulumalla ammattiliittoon, joka on jäsenliittomme – tai voit keksiä oman tapasi auttaa.

Tänä vuonna voit osallistua Kunnon työn päivän kampanjaan tekemällä työpaikallasi ”kunnon työn”. Aloittaa voi heti. Sen ei tarvitse olla vakavaa tai suurta vaan jotain, joka saa hymyn muiden huulille, korjaa pienen ongelman tai herättää pohtimaan kunnon työtä. Toki voitte yhdessä työyhteisösi kanssa ideoida tai aloittaa isommankin projektin, joka auttaa korjaamaan epäkohdan meillä tai maailmalla.

Kunnon työ voi olla ihan mitä tahansa, yhteinen kahvihetki kunnon työn puolesta, hymy kaikille vastaantulijoille, lahja pomolle, ohjeet kinkkisen koneen käyttämiseksi… vai siirtäisitkö viimein käytävän tukkeena olleen rullakon pois tieltä?

Mitä tahansa teetkin, jaa teko kanssamme sosiaalisessa mediassa: #kunnon­ työnpäivä. Kirjoita siitä, piirrä se, ota kuva tai tee video.

Työpäivän jälkeen voidaan sitten juhlia, edes vähän. Nostetaan yhdessä malja Kunnon työn juhlapäivänä 7. lokakuuta! Se on tiistai, juuri sopiva päivä pienille kekkereille. TM Laura Ventä

tiedottaja

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

7

[ Kunnon työ ] JENNI MERONEN

Paljonko palkkaa on tarpeeksi?

Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus.

Sen määritteleminen ei ole kuitenkaan helppo tehtävä.

K

un laissa säädetty vähimmäispalkka ei riitä elämiseen, työntekijät joutuvat tekemään jatkuvasti ylitöitä ilman lomia. Liian pienet tulot johtavat myös ali­ ravitsemukseen, heikkoon terveydenhoidon tasoon ja moniin muihin ongelmiin.

Mutta kuinka paljon palkkaa on tarpeeksi, jotta sillä kustantaa ihmisarvoisen elämän? Vaik­ ka kysymystä on pohdittu jo vuosikymmeniä, ja elämiseen riittävän palkan laskukaavaa on kehitelty useissa yrityksissä ja järjestöissä, ei kattavaa vastausta ole löytynyt.

Yleisesti hyväksytyn laskukaavan puuttuessa yritykset ovat voineet jatkaa minimipalkan mak­ samista, eikä yksittäisten maiden hallituksilla ole ollut voimia korottaa sitä.

Asia Floor Wage näyttää suuntaa Elämiseen riittävän palkan haaste koskee kaik­ kia globaalin tuotantoketjun tuotannonaloja elektroniikkateollisuudesta elintarvikkeisiin.

Aasian vaatetusteollisuudessa vastaukseksi on nostettu Asia Floor Wage -laskukaava.

Asia Floor Wage Alliance on vuonna 2005 perustettu aasialaisten ammattiliittojen ja ammattiyhdistysaktivistien kansainvälinen yhteenliittymä. Sen määritelmää elämiseen riittävästä palkasta käyttää muun muassa vaatetusteollisuuden vastuullisuutta edistävä Clean Clothes -kampanja.

Elämiseen riittävän palkan määritteleminen on tärkeää siksi, että vaatteet tehdään globaaleil­ la markkinoilla, kampanjan aktiivit perustelevat.

Globaaleilla ostajilla on valta siirtyä Kambodžan,

8

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

Intian ja Sri Lankan välillä alhaisimpien mah­ dollisten tuotantokustannusten perässä.

– Maiden välinen kilpailu tarkoittaa sitä, että palkkoja painetaan jatkuvasti alas, eikä maiden hallitusten voida luottaa asettavan minimipal­ kan riittävän korkealle, kertoo Labour Behind the Label -järjestöä edustava Anna McMullen.

Isossa-Britanniassa toimiva järjestö on osa Clean Clothes -kampanjaa, jonka Tailored wages -raportissa pureudutaan elämiseen riittävän palkan haasteeseen.

Puolet ruokaan, puolet muihin kuluihin

Asia Floor Wage määrittelee, mitä kaikkea elä­ miseen riittävällä palkalla tulee pystyä kus­ tantamaan. Määritelmän mukaan palkansaajan pitää pystyä elättämään itsensä lisäksi myös perheensä. Perhe koostuu kolmesta ”kulutus­ yksiköstä”, jollaiseksi voidaan laskea joko yksi aikuinen tai kaksi lasta.

– Sosiaaliturva on useimmissa vaatteita tuottavissa maissa heikko. Ihmisillä ei ole turvaverkkoa, joka ottaisi heidät kiinni, jos heidän ansionsa yhtäkkiä alenevat, tai heistä tulee perheen ainoita elättäjiä. Siksi on tärkeää, että elämiseen riittävä palkka tarjoaa turvaver­ kon kaikenlaisille perheille, McMullen korostaa.

Asia Floor Wagen mukaan työssäkäyvän ai­ kuisen ravinnontarve on 3 000 kaloria päivässä, ja puolet palkasta kuluu ruokaan. Kalorimäärää on kritisoitu liian suureksi, mutta McMullen pitää sitä perusteltuna.

– 3 000 kaloria on luku, jota Indonesian hallitus pitää sopivana määränä teollisuustyön­

tekijälle. Myös kalorisuosituksia antavilla netti­ sivuilla suositellaan, että raskasta työtä tekevä nainen saisi päivässä 2 500 ja mies 3 000 kaloria.

Rahaa jäätävä myös säästöön Muihin kuluihin kuuluvat vaatetus, asuminen, liikkuminen, koulutus ja terveys, joihin kuluu Asia Floor Wagen mukaan 40 prosenttia palkas­ ta. Kymmenen prosenttia on laskettu viihdettä ja säästöjä varten. Ilman säästöjä työntekijät eivät pysty suunnittelemaan elämäänsä ja jou­ tuvat ottamaan velkaa minkä tahansa yllättävän kulun vuoksi.

Asia Floor Wage lasketaan Maailmanpankin kehittämää Purchasing Power Parity -valuuttaa eli ostovoimapariteettia käyttäen. Sen avulla eri valuuttaa käyttävien maiden elintasoja voidaan vertailla keskenään.

Tällä hetkellä elämiseen riittäväksi palkaksi on määritelty 725 PPP-dollaria kuukaudessa.

Paikalliseen valuuttaan muutettuna se tarkoittaa esimerkiksi 16 240 rupiaa Intiassa tai 25 687 takaa Bangladeshissa. Se pitää pystyä ansaitsemaan normaalin eli 48 viikkotyötuntia käsittävän työajan puitteissa.

/////////////////////////////////////// ”Malesiassa minimi­ palkka on 196 euroa, mutta elämiseen riittävä palkka olisi 361 euroa.”

– Asia Floor Wage

ISTOCKPHOTO

Yritykset edellä, valtiot perässä Yrityksillä on velvollisuus maksaa elämiseen riittävää palkkaa myös silloin, kun valtio ei sitä vaadi. Osa yrityksistä on ottanut käyttöön bonusjärjestelmän, osa taas on pyrkinyt laske­ maan jokaisen tuotteen työvoimakustannuksen ja sisällyttämään sen tuotteen hintaan erillisenä kuluna.

Elämiseen riittävän palkan saavuttamiseen voidaan käyttää myös palkka-asteikkoa, jos­ sa voi minimipalkan lisäksi olla esimerkiksi kyseisen teollisuudenalan yleinen palkkataso ja paikallisten ammattiliittojen vaatima taso.

– Meidän mielestämme yritysten on otettava ensimmäinen askel palkkojen nostamiseksi, sillä niillä on tilanteessa eniten valtaa. Suurimpien globaalien yritysten liikevaihto on suurempi kuin vaikkapa koko Kambodžan bruttokansan­ tuote, McMullen sanoo.

Jos yritykset ryhtyvät toimeen elämiseen riittävän palkan maksamiseksi, se voisi Mc­ Mullenin mukaan antaa maiden hallituksille rohkeutta nostaa vähimmäispalkkaa. Ihanteel­ lista olisi, että kaikki tietyllä alueella toimivat tuotantomaat korottaisivat minimipalkkaansa yhdessä. Tämä estäisi tuotannon siirtymisen maasta toiseen.

Käytännössä elämiseen riittävästä palkasta sovitaan ammattiliittojen ja yritysten välisissä neuvotteluissa. Sen mahdollistamiseksi onkin tärkeää, että ammattiliitot saavat toimia tuo­ tantomaissa vapaasti. TM

Elämiseen riittävä palkka pitäisi pystyä ansaitsemaan normaalin työajan puitteissa.

Vaatetusteollisuuden palkkaeroja Malesiassa laissa säädetty vähimmäispalkka on 54 prosenttia elämiseen riittävästä palkasta. Minimipalkka on 196,06 euroa, mutta elämiseen riittävä palkka olisi Asia Floor Wagen mukaan 361,21 euroa.

Kambodžassa vähimmäispalkka on 25 prosenttia elämiseen riittävästä palkasta, Bangladeshissa ja Sri Lankassa vain 19 prosenttia.

Lähde: Tailored wages -raportti

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

9

[ Kunnon työ ] JUKKA PÄÄKKÖNEN

Seitsemän askelta eettisyyteen eli 50 sentillä eroon nälkäpalkoista?

”Kyllä mä voin maksaa 50 senttiä enemmän tästä t-paidasta, mutta meneekö se sille ompelijalle”, kysyy asiakas vaatekaupassa. ”No ei varmaankaan mene”, kuuluisi myyjän vastata, ”ei ainakaan tällä ostopolitiikalla”.

O

Tarkastusmatkalla tuotantoketjussa Tämän aukeaman kuvitteellisessa piirrosesimer­ kissä t-paidan ostaja on saanut kuulla kansainvä­ lisen Clean Clothes -kampanjan viimeisimmästä tutkimusraportista. Sen mukaan paitatehtaan työntekijöiden palkkojen osuus kaupassa 29 euroa maksavan merkkipaidan hinnasta on vain vähän yli puoli prosenttia. Hän on päätellyt, 10

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

Seppo Leinonen

ikeassa elämässä tuota keskustelua ei tietenkään käydä – tai käydään vain poikkeuksellisesti. Myyjä ei yleensä voi vastata kuten esimerkissä, vaikka tietäisikin asian laidan. Vaatteen ostaja taas kysyy kovin harvoin, ja yleensä lähinnä vaatteen alkuperää.

Kansainvälisten kampanjaverkostojen koke­ mus osoittaa, että kysymyksillä on merkitystä ja ne vaikuttavat, kun niitä esittää usein. Tietoa ja vastauksia pitää myös vaatia useassa eri por­ taassa, pitkin koko hankintaketjua.

Kaupan tiskillä tehty kysymys vaikuttaa, jos kauppa on hoitanut osuutensa eli kouluttanut ja ohjeistanut myyjänsä tuotteiden alkuperästä ja kannustaa heitä tuomaan viestiä ylöspäin.

Merkkiyhtiölle lähtevä viesti vaikuttaa, kun se on osa ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen laajaa kampanjaa.

Entä ostopäätökset? Miten suosia eettisiä tuotteita, jos niitä on tarjolla vain rajallisesti tai ei ollenkaan? Mitä vaatia yrityksiltä, jotta paidan voisi ostaa pelkäämättä samalla tuke­ vansa nälkäpalkkoihin ja oikeuksien poljentaan perustuvaa arvoketjua?

että vain noin 50 sentin hinnankorotuksella työntekijöiden palkat tehtaalla voisi kaksin- tai kolminkertaistaa.

Hän lähtee matkalle paidan hankintaketjuun ja katsoo, mitä kaikkea pitäisi muuttaa, että hänen valmiutensa maksaa kaupalle lisähintaa kohentaisi paidan leikkaajien, ompelijoiden, viimeistelijöiden ja pakkaajien palkkatasoa.

Jotta kuluttajan toive toteutuisi, paitoja teet­ tävän ja markkinoivan asiakasyhtiön pitäisi ottaa ainakin seuraavat*) askeleet:

1) Pyrkiä solmimaan pitkäaikainen asiakasja yhteistyösuhde paitoja tekevän paikallisen tehtaan kanssa.

2) Edellyttää tilaustensa ehtona, että tehdas sallii työntekijöiden vapaasti (= ilman ahdis­ telua ja painostusta) liittyä ammattiliittoon.

Tämä tehdään laatimalla sopimus, freedom of association guarantee (takuu järjestäytymisva­ paudesta), jonka tehtaan johto allekirjoittaa ja joka liitetään jokaisen työntekijän kanssa tehtävään työsopimukseen.

3) Edellyttää, että tehdas suostuu neuvotte­ lemaan ja solmimaan työntekijöitä edustavan ammattiliiton kanssa palkkoja ja muita työeh­ toja koskevan työehtosopimuksen ja sitoutuu sallimaan ammattiliiton edustajan pääsyn teh­ taalle. Tämä varmistetaan laatimalla erityinen access to workplace guarantee (takuu oikeudesta päästä työpaikalle), jonka tehtaan johto allekir­ joittaa yhdessä ammattiliiton kanssa.

4) Edellyttää, että tehtaalle luodaan vali­ tusmekanismi, jonka kautta työntekijät voivat pelkäämättä raportoida työpaikan tai palkkauk­ sen epäkohdista joko ammattiliiton kautta tai anonyymisti suoraan tehtaan johdolle.

5) Lisätä omaan eettiseen ohjeistoonsa

tavoite elämiseen riittävästä palkasta (living wages) ja ryhtymällä noudattamaan sitä. Hankkia säännöllisesti tietoa tuotantoalueen elinkustan­ nuksista ja vertailemalla tehtaan palkkatasoa elinkustannuksiin (yhteistyössä tehtaan joh­ dosta riippumattoman toimijan kanssa). Edel­ lyttämällä yhteistyösopimuksessa, että tehtaan johto ottaa elinkustannusten nousun huomioon työntekijöiden palkoista sovittaessa.

6) Sitoutua itse siihen, että palkkojen nousu tehtaalla vaikuttaa myös tuotteiden tehdashin­ taan, siis siihen hintaan jonka merkkiyhtiö tai tämän välittäjä maksaa paidoista tehtaalle.

7) Huolehtia siitä, että yhtiön koko han­ kintaketju ohjeistetaan noudattamaan näitä

periaatteita myös käytännössä.

Matkalla tuotantoketjuun kuluttaja oppii, että vaatteentekijät eivät nouse nälkäpalkkakuopasta kuluttajien vapaaehtoisilla lahjoituksilla, vaan omalla järjestäytyneellä toiminnallaan. Kuluttaja voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että järjestäytymi­ nen on aidosti sallittua – ja ettei paitoja hankkiva asiakasyhtiö vedä tilauksiaan pois tehtaalta heti, kun työntekijät onnistuvat hankkimaan palkan­ korotuksen. TM

*) Toimenpidelista perustuu kansainvälisten ammattijärjestöjen ja kampanjaverkostojen suosituksiin ja tutkimusraportteihin.

/////////////////////////////////////// Nälkäpalkkakuopasta noustaan vain järjestäytymisen avulla.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

11

iStockphoto

[ Kunnon työ ]

RISTO PAANANEN

Perusoikeudet etenevät hitaasti Kansainvälinen työjärjestö ILO on ajanut työelämän perusoikeuksia kohta sata vuotta. Työ etenee hitaasti, mutta edistystä tapahtuu kaiken aikaa.

V

oiko myös kehitysmaan palkansaa­ jalla olla inhimilliset työolot? Kyllä voi, sanoo kansainvälinen työjärjestö ILO. Vuonna 1919 perustettu YK-järjestö laatii työelämää koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja valvoo niiden täytäntöönpanoa.

ILO on määritellyt työelämän neljä perus­ oikeutta, jotka koskevat järjestäytymisoike­ utta, pakkotyötä, syrjintää ja lapsityövoimaa.

Oikeuksista on säädetty tarkemmin kahdeksassa yleissopimuksessa. Vuonna 1998 järjestö hy­ 12

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

väksyi työelämän perusoikeuksien julistuksen, joka perustuu näihin neljään perusoikeuteen.

Suuret maat jälkijunassa ILOn 185 jäsenvaltiosta suurin osa, myös Suomi, on ratifioinut kaikki perusnormeja koskevat ydinsopimukset. Huomattavasti viileämmin niihin ovat suhtautuneet esimerkiksi työelämän ongelmamaat Kiina ja Intia.

Kiina ei ole ratifioinut järjestäytymisvapaut­ ta ja pakkotyön kieltoa koskevia sopimuksia.

Intialta puuttuu ratifiointi järjestäytymisva­ pautta ja lapsityötä koskevista konventioista.

Läntisistä teollisuusmaista erottuu epä­ edukseen Yhdysvallat, joka ei ole vahvistanut järjestäytymisvapautta ja syrjintää koskevia sopimuksia.

– Yhdysvallat vetoaa liittovaltiomuotoon­ sa. Samaa perustetta käyttää Intia, sanoo ILOn toimialaosaston teollisuus-, kaivos- ja energia­ yksikön johtaja Dave Seligson.

Vaikka edistyminen on hidasta, Seligson

Myanmar on vihdoin ratifioimassa sopimuksen, joka kieltää lapsityön pahimmat muodot.

YK:n ainoa kolmikantaelin

/////////////////////////////////////// Suurin osa ILOn jäsenmaista on ratifioinut kaikki tärkeimmät sopimukset.

ILO on YK:n ainoa toimielin, joka nojaa työnantajien, palkan­ saajien ja julkisen vallan yhteistoimintaan.

– Kolmikannan ongelma on, että päätöksiä on hankala tehdä.

Mutta kun niitä tehdään, ne on tukevasti ankkuroitu yhteiskun­ taan, Dave Seligson sanoo.

Yhteistoiminnan jarruna sekä työnantaja- että työntekijä­ puolella on usein puutteellinen edustavuus. Monessa maassa ei esimerkiksi ole vapaata ammattiyhdistysliikettä. Useimmi­ ten työntekijöiden edustus on kuitenkin kattavampi, Seligson arvioi. TM

muistuttaa, että sopimuksia ratifioidaan jat­ kuvasti. Pisimmällä on konventio, joka kiel­ tää lapsityövoiman käytön pahimmat muodot.

Viimeisinä maina sen ratifioivat Myanmar ja Somalia.

Suomikaan ei mallioppilas

ILO valvoo ja neuvoo

Suomella on ILOn 189 yleissopimuksesta rati­ fioimatta 19. Tuoreimmat ratifioinnit koskevat kemikaaleja, teollisuuden vakavia työtapatur­ mia sekä merialan työtä. Viimeksi mainitun voimaansaattaminen oli Suomelle työläs muun muassa sen vuoksi, että siinä sivuttiin Ahve­ nanmaan asemaa.

Alkuperäiskansoja koskevaa yleissopimusta Suomi ei ole kyennyt ratifioimaan saamelai­ suuden määritelmää koskevan kiistan vuoksi.

Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että sopimus ratifioidaan tämän syksyn aikana, jos saamelaiskysymyksestä on saavutettu hallituk­ sessa yhteisymmärrys.

Se, että jokin maa ratifioi ILOn konvention, ei tarkoita vielä sitä, että työolosuhteet maassa siltä osin paranisivat. Esimerkiksi Valko-Venäjä on ratifioinut lähes kaikki ILOn sopimukset, mutta niitä ei juuri käytännössä sovelleta. TM

Vuonna 1919 perustettu ILO on hyväksynyt yhteensä 189 yleis­ sopimusta eli konventiota, jotka kattavat työelämän osa-alueet laista laitaan.

Dave Seligson mainitsee Burman esimerkkinä maasta, jossa ILO on onnistunut parantamaan työolosuhteita. Sotilas­ juntan aikana muun muassa EU asetti maalle pakotteita pak­ kotyön käytön johdosta. Burmassa on vuodesta 2002 ollut ILOn toimisto, jonka tehtävänä on tukea maan demokratiakehitystä.

Myös Indonesiassa on tapahtunut viime vuosina myönteistä kehitystä, ja maa on ratifioinut useita ILOn sopimuksia.

Seligson painottaa, että ILOn tehtävänä ei ole vain estää huonojen asioiden tapahtumista. Järjestö antaa jäsenmailleen myös asiantuntija-apua.

– Turkin toukokuisen kaivosonnettomuuden jälkeen ILO on antanut maan hallitukselle asiantuntija-apua kaivos­teollisuuden työturvallisuuden parantamiseksi. TM

Petteri Raito

Työelämän neljä perusoikeutta ● Järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus ● Pakkotyön kielto ● Syrjinnän kielto ● Lapsityön kielto

ILOn työelämän perusoikeuksien julkistuksen mukaan myös niillä jäsenvaltioilla, jotka eivät ole ratifioineet perusnormeja koskevia yleissopimuksia, on velvollisuus noudattaa niiden periaatteita.

Dave Seligsonin vastuulla ILOssa on metalli­teollisuus terästeollisuutta lukuun ottamatta. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa SASKin toiminnanjohtajana.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

13

[ Kunnon työ ] ANTTI HALONEN

Vaatevallankumous jatkuu Kuluttajien oma aktiivisuus on helppo tapa kannattaa tekstiiliteollisuuden eettisyyttä, ekologisuutta ja vastuullisuutta.

R

”Kuka vaatteeni on ommellut?”

Suomessa kampanjaa lähtivät vetämään Heidi Korva ja Riikka Suominen. Korva kertoo, että hän luki tulevasta kampanjasta ulkomaisesta blogista ja innostui ajatuksesta.

– Kampanjan tarkoitus oli, että ihmiset lähtisivät kysymään vaatteidenvalmistajilta suoraan, voisitteko kertoa, kuka tämän vaat­ teen on ommellut? Tieto pelkästä valmistus­ maasta ei riitä.

Ihmiset ottivat itsestään kuvia, joissa heillä oli vaatekappale nurinpäin ja sen etiketti näkyi.

Joukossa oli kansanedustajia, naistenlehtien toimituksia ja ammattiyhdistysliikkeen väkeä.

Kampanja poiki Suomessa yli 30 tapahtu­ maa 11 eri paikkakunnalla. Muutamat tehtaat pitivät ovensa avoinna ja ihmiset saivat käydä seuraamassa miten vaatteet tehdään.

– Oli kaikenlaisia vaatteidenvaihtobilei­ 14

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

Olli Häkämies

ana Plazan vaatetehtaan romahta­ minen Bangladeshissa herätti länsi­ maiset kuluttajat pohtimaan omia vaatevalintojaan. Vuonna 2013 tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyi 1 133 ihmistä ja yli 2 500 loukkaantui.

Murhenäytelmä sai kaksi brittiläistä naista pohtimaan, mitä asialle voi tehdä. He keksivät Fashion Revolutionin eli Vaatevallankumouskampanjan, joka levisi peräti 60 maahan.

Kymmenettuhannet ihmiset ympäri maail­ maa käänsivät jonkun vaatteen tarkoituksella nurinpäin ja esittivät kysymyksen: ”Kuka on tehnyt sinun vaatteesi?” Kampanjapäiväksi valittiin Rana Plazan tragedian vuosipäivä, 24. huhtikuuta.

Heidi Korvaa harmittaa, että moni yritys pakoilee eettistä vastuutaan.

tä. Ihmiset toivat käyttämättömäksi jääneitä hyväkuntoisia vaatteita ja vaihtelivat niitä keskenään. Jossain oli studio, jossa sai käydä otattamassa itsestään kuvan vaate nurinpäin. Oli myös vaatehuoltoasemia, joissa sai esimerkiksi lyhennyttää farkkunsa, Korva listaa.

Vaatevallankumouksesta suunnitellaan joka­ vuotista kansainvälistä tapahtumaa. Seuraavana vuonna tavoitteena on, että ihmiset lähettäisivät suoraan vaatemerkeille palautetta.

– Vaatteiden valmistajia pitäisi rohkaista kertomaan asioista avoimesti. Vaikka heitä eh­ kä epäilyttäisikin, ettei kaikki ole täydellistä, kuluttajat arvostavat jo sitä, että vaatemerkki itse osoittaa kiinnostusta ja halua parantaa työoloja, Korva sanoo.

Vaate on ihmisoikeusasia Heidi Korva näkee eettiset vaatevalinnat ih­ misoikeus- ja työoikeuskysymyksenä. Pukeu­

tuminen on ihmisen perustarve, ja on väärin, jos se riistetään toisen ihmisen selkänahasta.

– Minusta tuntuu kauhealta ajatella, että joku olisi henkensä uhalla riistopalkalla tehnyt töitä sen eteen, että minä saan vaatteita.

Länsimaissa työntekijöiden oikeuksista pide­ tään huolta, mutta vaateteollisuus on siirtynyt maihin, joissa on paljon epäkohtia.

– Kyllä ihmisillä sielläkin on oikeus elää omal­ la työllään. Heidän on pystyttävä elättämään perheensä, kouluttautumaan ja turvaamaan lääke- ja terveydenhuoltopalvelut ja hyvä elämä.

Vaatteiden tuotantoketju on todella pitkä. Tä­ nä vuonna Vaatevallankumouksessa keskityttiin ompelijoiden työoloihin, mutta kokonaisuus alkaa jo puuvillapelloilta.

– Saavatko viljelijät riittävät korvauksen?

Missä puuvilla on kehrätty kankaaksi? Onko värjäyksessä käytetty myrkyllisiä väriaineita, jotka on kaadettu läheiseen jokeen?

Vastuu ei saa olla kuluttajalla Heidi Korva sanoo, että eettisyyden lisäksi vaat­ teiden vastuullisuuteen liittyy ekologisuus. Se ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen asia.

– Luomupuuvillan tulevaisuudesta puhu­ taan paljon. Se vaatii hirveästi vettä, eikä se ole tulevaisuuden kannalta hyvä. Hamppu elää paljon karummissa oloissa ja tarvitsee vähem­ män lannoitteita ja torjunta-aineita.

Vaatteiden valmistajat perustelevat surkeita työoloja usein sillä, että kuluttajat eivät halua maksaa ylimääräistä työolojen parantamisesta.

– Vaatteen hinnasta kaksi tai kolme prosenttia menee ompelijalle. Uskon, että aika monet ku­ luttajat olisivat valmiita maksamaan euron tai

Olli Häkämies

Kuluttajat arvostavat sitä, että vaatemerkki osoittaa kiinnostusta ja halua parantaa työoloja, Vaatevallankumouksen puuhanainen Heidi Korva sanoo.

kaksi ylimääräistä, jos se menisi työntekijälle.

Korva sanoo, ettei eettisesti valmistettuja vaatteita ole varsinaisesti sertifioitu. Reilun kaupan ja luomun sertifikaatit kertovat vain puuvillan lähteestä, ei ompelijoiden työoloista.

– Harmittaa, että monet yritykset pakoilevat vastuutaan eettisistä valinnoista ja sysäävät sitä kuluttajalle. Kyllä yritysten on hoidettava oma leiviskänsä.

Kotimaisilla tuotteilla on kysyntää Eettisiin vaihtoehtoihin erikoistuneiden liik­ keiden määrä on Suomessakin kasvussa. Niitä löytyy ainakin suuremmista kaupungeista.

Helsinkiläisessä eettisten vaihtoehtojen tavaratalossa Nudgessa piisaa asiakkaita, jotka haluavat olla varmoja ostamiensa tuotteiden vastuullisuudesta.

– Suosin luomupuuvillaa ja myrkyttömiä painovärejä. Lapsityövoimaa ei saa käyttää ja työntekijöiden pitää saada vaatteen jokaisessa työvaiheessa asiaankuuluva palkka. Suosin pal­ jon kotimaisia vaatteita, kertoo seinäjokelainen Auri Lähdesmäki.

Anna Pyytiä on yksi liikkeen omistajista.

Hän kertoo, että eettisten tuotteiden kysyntä on kasvanut koko ajan.

Pyytiä huomauttaa, että vastuullisuuden lisäksi tuotteiden on oltava laadukkaita ja hy­ vännäköisiä.

– Ei meillä kukaan osta vaatetta vain sen takia, että se olisi vastuullinen. Sen pitää istua, näyttää hyvältä eikä hintakaan saa karata ihan käsistä. TM

5 vinkkiä vastuulliseen vaatetukseen 1. Pohdi ostoskäyttäytymistäsi Kyseenalaista mitä ostat, ja paljonko oikeasti tarvitset.

2. Hanki tietoa Kartoita vaatemerkkejä ja pyri selvittämään miten vaatteet on tuotettu.

3. Käytä vaatteet loppuun Vaatteet kestävät pitkään, jos niitä huoltaa.

4. Vaihda ja kierrätä Jos hyväkuntoinen vaate lojuu käyttämättömäksi jääneenä, sen voi lahjoittaa, myydä tai vaihtaa.

5. Anna palautetta Vaatemerkeille voi lähettää sähköpostilla kysymyksiä, ja liikkeessä voi kysyä myyjältä, miten vaatteet on valmistettu.

9 kiloa Suomalainen tuottaa keskimäärin yhdeksän kiloa tekstiilijätettä vuodessa.

Niistä viisi menee suoraan kaatopaikalle.

Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

15

[ Kunnon työ ] HELI SATULI

Sitova yritysvastuu tekee tuloaan EU on hyväksynyt ensimmäiset säädökset, jotka tuovat valtioille ja yrityksille sitovaa vastuuta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

E

urooppalaiset ajattelevat helposti ole­ vansa yritysvastuun edelläkävijöitä, mutta huonot työolot ovat yhä monen eurooppalaisen arkipäivää.

– Kärjistäen voi sanoa, että itäisessä Euroo­ passa työelämä on tylympää, kiteyttää FinUnion­ sia eli suomalaisten ammattiliittojen Brysselintoimistoa johtava Pekka Ristelä.

Tyypillisimmät työelämän yritysvastuu­ ongelmat liittyvät Euroopassa työsyrjintään ja palkanmaksuun. Työnantaja saattaa katsoa karsaasti myös toimintaa ammattiliitossa.

Välimeren maissa räikein ongelma on pape­ rittomien siirtolaisten hyväksikäyttö etenkin

maataloudessa. Palvelualoilla yritysvastuu on­ tuu kaikkialla Euroopassa.

Sitovan säätelyn aika Pekka Ristelä toteaa tyytyväisenä, että yritys­ vastuuasioissa on menty eteenpäin. Vapaaehtoi­ suuteen perustuva malli on tullut tiensä päähän myös eurooppalaisten päättäjien mielestä. EUkomissio edellyttää, että jokainen jäsenmaa laatii YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisen toimeenpa­ nosuunnitelman.

Näiden niin kutsuttujen Ruggie-periaatteiden mukaan valtioilla on velvollisuus suojella ihmi­

siä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta.

Yritysten on noudatettava huolellisuusvel­ voitetta eli arvioitava oman ja tuotantoketjunsa toiminnan mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia etukäteen. Jos ongelmia ilmenee, yritys on velvol­ linen korvaamaan haitalliset ihmisoikeusvaiku­ tukset ja uhreille on taattava oikeussuojakeinot.

Suomessa hallituksen on määrä hyväksyä työ- ja elinkeinoministeriön laatima toimeen­ panosuunnitelma tänä syksynä.

– EU-maat toimeenpanevat strategioitaan eri tahtiin. Tärkeintä on, että työ tehdään huolel­ lisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Näin se toimii myös käytännössä, Ristelä selventää.

Juha Roininen

16

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

/////////////////////////////////////// ”Valtioilla on velvollisuus suojella ihmisiä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta.”

Raportointi pakolliseksi OECD:n ja YK:n yritysvastuuperiaatteiden mu­ kaisesti yrityksellä on vastuu myös alihankkijois­ taan. Finnwatchin raporttien mukaan suoma­ laisyhtiöidenkin alihankkijoiden epäillään taka­ varikoineen työntekijöiden passeja, käyttäneen väkivaltaa ja pitäneen heitä velkaorjuudessa.

Tilanteeseen on luvassa ainakin pientä paran­ nusta. Kesällä hyväksytyn tilinpäätösdirektiivin mukaan yli 500 henkilöä työllistävät pörssiyri­ tykset velvoitetaan raportoimaan ympäristöön, sosiaalisiin asioihin, työntekijöihin, ihmisoike­ uksiin sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä toimistaan.

Laki koskee noin 6 000 yritystä Euroopassa.

Näin järjestöt ja yksittäiset kansalaiset saavat enemmän tietoa yritysten toiminnasta ja sen vaikutuksista.

Tähän asti ei-taloudellisen tiedon julkaise­ minen on ollut monissa maissa vapaaehtoista.

Useat EU-maat vastustivat pakollista yritys­ vastuuraportointia, ja direktiivistä jäi pois esimerkiksi velvoite raportoida maakohtaisesti yrityksen maksamat verot.

Ja lisää on luvassa. Komissio suunnittelee työ- ja ympäristöstandardit sisältävien teks­ tiilimerkintöjen käyttöönottoa. Merkeistä ku­ luttajat näkisivät yrityksen sitoutuneisuuden sovittuihin standardeihin. Lisäksi komissio julkistaa tänä syksynä yritysvastuukuulemi­ sen tulokset.

Kunnianhimoa kansainvälisesti EU-maat ovat sitoutuneet edistämään kaikessa toiminnassaan ihmisoikeuksien toteutumista.

Vapaakauppa- ja investointisopimusneuvot­ telut ovat tehokas työkalu edistää eurooppa­ laisen arvopohjan mukaisia työntekijöiden perusoikeuksia kansainvälisesti.

EU käy parhaillaan kauppaneuvotteluita paitsi USA:n, myös Intian ja Vietnamin kans­

Edistyvätkö ihmisoikeudet?

Yritysvastuun askeleet

Ay-liike on vaatinut yrityksille sitovia velvoitteita ihmisoikeuskysymyksissä. Nyt ne ovat toteutumassa, FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä toteaa tyytyväisenä.

SDP

1900-luvun alku: Paikkakunnan teollisuuspatruuna huolehti työntekijöistä ja heidän perheestään.

1960–70-luku: Teollisuusyritysten ympäristöhaitat käynnistivät nykymuotoisen yritysvastuun.

1970–80-luku: Yhdysvaltojen kansalaisjärjestöistä levinneissä boikoteissa vaadittiin jättiyrityksiltä avoimuutta ja vastuullisuutta.

1990-luku: Käytännön sovellusten kehittäminen yritysten käyttöön; muun muassa Global Reporting Initiative.

2000-luku: Yritysten ihmisoikeusrikkomukset nousivat poliittiseksi puheenaiheeksi.

2010-luku: Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla laaditaan sitoumuksia ja suunnitellaan lainsäädäntöä.

2017: Ensimmäinen yritysvastuuta koskeva EU-laki voimaan.

sa. Ristelän mukaan keskeisintä on nyt, kuinka oikeudellisesti sitoviksi ihmisoikeusrikkomusten sanktiot määritellään.

Yhdysvaltain solmimissa vapaakauppasopi­ muksissa seuraukset ihmisoikeusrikkomuksista ovat samat kuin kauppaehtojen rikkomisesta: ne vaihtelevat sakoista kauppaetujen menettä­ miseen. EU:n aiemmissa kauppasopimuksissa vastaavia sanktioita ei ole.

– USA:n sanktiojärjestelmästä on hyvä ottaa mallia. EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-sopimus on esikuva kaikille muille. On välttämätöntä, että sen ihmisoikeusulottuvuus on kunnianhimoinen, perustelee Ristelä.

Sen sijaan EU:n mallista Ristelä nappaisi mu­ kaan vahvan kansalaisyhteiskunnan osuuden.

– Työntekijöiden on oltava kaikilla tasoilla mukana yritysten yhteiskuntavastuusta käytä­ vässä keskustelussa. Työntekijöiden oikeuksien kunnioitus ja hyvät työelämäsuhteet ovat yhteis­ kuntavastuun ydintä. TM

YK:n mukaan yritysten tulee vaalia ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa.

Kuinka suomalaisyritykset menestyvät tässä, työministeri Lauri Ihalainen?

– Suomalaiset yritykset ovat yleises­ ti ottaen vastuullisia. Täytyy muistaa, että kehittyvien maiden toimintatavat ja lainsäädäntö voivat vaihdella. Erityisen haasteellisia ovat tilanteet, joissa ihmis­ oikeusrikkomusepäilyt liittyvät viranomaistoimintaan.

– Kansalaisjärjestöt ovat tehneet arvokasta työtä nostamalla ongelmia julkisuuteen.

Milloin Suomi panee YK:n hyväksymät yhteiskuntavastuun periaatteet toimeen?

– Suomi on ensimmäisten joukossa. Toimintasuunnitelma tulee valtioneuvoston käsittelyyn syksyllä.

Birgitta Suorsa

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

17

[ SASK toimii ] LAURA VENTÄ

Työmaat maailmalla tuottivat tuloksia SASKin hankkeissa pystyttiin viime vuonna parantamaan tuhansien työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja.

STT-Lehtikuva

T

untuvia palkankorotuksia, lukuisia uu­ sia työehtosopimuksia ja paremmin toimivia ammattiliittoja. SASKin hank­ keiden tulokset viime vuodelta ovat mukavaa kuultavaa. Toimintaa keskitettiin yhä harvem­ piin maihin, ja se tuntui kantavan hedelmää.

– Valtaosasta hankkeita saavutettiin selkeitä parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja työeh­ toihin. Siihen voimme olla tyytyväisiä, iloitsee SASKin kehittämispäällikkö Riitta Soveri.

Eniten hankkeita toteutettiin viime vuonna Latinalaisessa Amerikassa. Kymmenestä pää­ kohdemaasta rahallisesti suurimmat olivat Intia, Kolumbia ja Filippiinit. Afrikassa tärkeimmät kohdemaat olivat Ghana ja Mosambik.

Suurin osa hankkeista oli koulutushankkeita, joissa osallistujien osaamista parannettiin muun muassa työturvallisuudessa, ay-oikeuksissa ja järjestäytymisessä. SASKin koulutuksiin osal­ listui yli 18 000 ihmistä.

SASKin työmaat vuonna 2013 ● 68 hanketta 49 maassa ● Kymmenestä pääkohdemaasta

merkittävimmät Intia ja Kolumbia ● Hanketoimintaan käytettiin runsaat

5 miljoonaa euroa ● Eniten hankkeita liittyi koulutukseen ● Hankkeiden toimintoihin osallistui

reilut 106 000 ihmistä

18

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

Intian terästeollisuudessa on perustettu valtavasti uusia ammattiliittoja SASKin tukeman hankkeen myötä.

Teollisuusliitot yhteistyöhön Intiassa Intian terästeollisuudessa aloitettiin viisi vuotta sitten hanke ammattiliittojen vahvistamiseksi ja niiden yhteistyön parantamiseksi. Nyt käynnis­ sä olevassa jatkohankkeessa saavutettiin viime vuonna merkittävää edistystä, kun se laajentui kaivos- ja energia-aloille sekä maantieteellisesti uusille alueille.

– Yhteistyöhaluttomat ja eri puolueisiin sidoksissa olevat liitot on saatu tekemään he­ delmällistä yhteistyötä keskenään. Harva olisi uskonut tähän viisi vuotta sitten, kertoo ohjel­ masuunnittelija Seppo Karppinen.

Viisi ammattiliittoa toimii nyt yhteistyössä viiden osavaltion alueella. Viime vuonna niiden edustamat liitot saivat yli 12 000 uutta jäsentä.

Hankkeen myötä syntyy ja on jo syntynyt myös tusinoittain uusia ammattiliittoja ja työehto­ sopimuksia.

– Intiassa uuden liiton perustaminen on hy­ vin byrokraattista ja aikaa vievää. Liitot ovat yleensä työpaikkakohtaisia, joten niitä tarvitaan todella paljon, Karppinen kuvaa.

Hankkeessa ovat Suomesta mukana SASK, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro. Kansainvä­ linen yhteistyökumppani on teollisuusalojen kattojärjestö IndustriALL. Paremmat työolot siipikarjatyöläisille Brasiliassa 800 000 työntekijää kärsi viime vuo­ teen asti epäterveellisestä työympäristöstä ja epäinhimillisestä työtahdista lihanjalostus­ laitoksissa. Työtapaturmia sattui runsaasti,

ja työstä johtuvat sairaudet – jopa syövät – li­ sääntyivät. Joka viides joutui jäämään ennen­ aikaiselle eläkkeelle sairauden takia.

Ammattiliitot taistelivat 14 vuotta saadak­ seen voimaan normin, joka sääntelee lihan­ jalostuksen työoloja. Viime vuoden keväänä säädös vihdoin julkistettiin SASKin ja Suomen elintarviketyöläisten liiton siipikarjahankkeen myötävaikutuksella. Siitä lähtien hankkeessa on levitetty tietoa normista ja seurattu sen toi­ meenpanoa.

– Normi tuo säännöksiä ergonomiaan, työsuojeluun ja työaikoihin. Työntekijät ovat kylmässä työskentelyn ja pakkotahtisuuden vuoksi oikeutettuja esimerkiksi 10 minuutin taukoon joka tunti, sanoo ohjelmasuunnittelija Laura Ekholm.

Lisäksi on otettu käyttöön työnkierto, jossa työpistettä vaihdetaan tietyin väliajoin, ja liu­ kuhihnan vauhtia on säädetty hitaammaksi.

– Meille nämä saattavat kuulostaa perus­ asioilta, mutta muualla maailmassa niiden saavuttaminen vaatii ison työn, Ekholm toteaa.

Oikeuksia Afrikan rekkakuskeille

Hilkka Ahde

Hilkka Ahde

Rekkakuskien päivät kuluvat liian usein odotellessa omalla kustannuksella satamissa ja tarkastuspisteillä.

Länsi-Afrikan rekkakuskien uusiin tunnistekortteihin on merkitty alueen eri maiden kuljetusliittojen yhteystiedot avunpyyntöjä varten.

si maata kattavalla kuljetusalan hankkeella.

SASK ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliit­ to AKT osallistuvat projektiin, jota pyörittää kuljetusalan kansainvälinen kattojärjestö ITF. Tavoitteena on saada Länsi-Afrikan kuljetus­ sektorille yhtenäiset minimityöehdot sekä lisätä työturvallisuutta.

Ongelmat ovat valtavia, mutta niitä on lä­ hestytty pienin, konkreettisin tuloksin. Suuri haaste on kuskien lukutaidottomuus.

– Siksi päätettiin tuottaa räp-levy, jossa alueen kuuluisimmat muusikot räppäävät työntekijöiden oikeuksista ja esimerkiksi HIviruksesta tietoa levittääkseen. Äänitettä jaetaan satamissa ja rekkaparkeissa, ja se on saavuttanut suuren suosion, SASKin ohjelmapäällikkö Juha Vauhkonen kertoo.

On järjestetty tempauksia ja päättäjien ta­ paamisia, joissa ongelmia on tuotu näkyville.

Kuljettajat ovat myös saaneet tunnistekortin, johon on merkitty kaikkien hankkeessa mukana olevien maiden ammattiliittojen yhteystiedot.

– Ongelmatilanteessa kuskia auttaa sen maan liitto, jonka alueella hän sattuu parhaillaan ole­ maan. TM

Länsi-Afrikassa rekkakuskien työ on vaarallista ja epävarmaa. He kohtaavat maantierosvoja ja jatkuvia matkan keskeytyksiä. Tarkastuspisteis­ sä he joutuvat maksamaan lahjuksia viranomai­ sille omasta pussistaan. Reitin kääntöpisteissä saattaa joutua odottelemaan viikkoja ilman palkkaa, ennen kuin matka pääsee jatkumaan.

Tähän kaikkeen on haettu parannusta vii­ TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

19

[ SASK-aktiivi ] ANTTI HALONEN

Aktiivi ja äänitorvi Lennu Yläneva otti Mosambikissa ensimmäiset askeleensa SASKin aktiiviksi.

T

urkulainen fysioterapeutti ja pääluot­ tamusmies Lennu Yläneva luki muuta­ ma vuosi sitten ammattiliittonsa Tehyn lehdestä SASKin vuosittaisista talkoomatkoista.

– Se kolahti heti. Olin 1980-luvulla fysio­ terapeuttina kehitysyhteistyössä Lähi-idän palestiinalaisleireissä. Halusin päivittää kan­ salaistaitojani solidaarisuustyössä ja ammatti­ yhdistysliikkeen parissa, Yläneva kertoo.

Viimevuotisella kahden viikon talkoolais­ matkalla Mosambikissa Yläneva tutustui mui­ den kanssa paikallisiin työoloihin. He tekivät vierailuja työpaikoille, tapasivat ay-liikkeen edustajia ja pitivät paikallisten ay-toimijoiden kanssa työpajan.

20

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

– Oli kiinnostavaa keskustella paikallisten aytoimijoiden kanssa. Kun vertailee suomalaista ja mosambikilaista ay-toimintaa, niistä löytyy yllättävän paljon myös samanlaisia hyviä asioita.

Yläneva on työskennellyt lähinnä terveyden­ huollon ongelmien parissa. Talkoomatkalla hän sai nähdä muutakin työelämää. Talkoolaiset kävivät esimerkiksi pääkaupunki Maputossa rakennustyömaalla.

– Minulle avaavinta oli puhua työelämästä yleensä ja sen lainalaisuuksista. Talkoomatka työpajoineen oli hyvä ja ainutlaatuinen kokemus.

Yläneva sanoo, ettei Mosambik ollut helppo kohdemaa. Liikkuminen oli hankalaa ja tiet olivat huonossa kunnossa. Turvallisuussyistä he

eivät myöskään liikkuneet kovin laajalla alueella.

– Tuli koettua, ettei poliisi ole ympäri maa­ ilmaa yhtä luotettava kuin Suomessa. ”Koen toimintani tärkeäksi” Opintomatka oli Ylänevalle ensisysäys SASKin aktiivijäseneksi. Hän osallistui myös helmikuun Solidaarisuuspäiville.

– Olin ilahtunut, miten näitä asioita pystyt­ tiin tuomaan yhtä aikaa syvästi ja kepeästi esiin.

Minua kiinnostaa niin eettinen kuluttaminen, ympäristö kuin reilu kauppa.

Toukokuussa Yläneva kävi SASKin Kunnon työn lähettilään koulutuksen. Ajatuksena on verkostoitua muiden solidaarisuustyöstä kiin­

Fysioterapeutti Lennu Yläneva toimii Turussa Tehyn pääluottamusmiehenä.

Tehy toimii Filippiineillä Tehyllä on Filippiineillä käynnissä hanke paikallisten terveysalan ammattiliittojen vahvistamiseksi. Projekti kestää ainakin tämän vuoden. Tehyn yhteistyökumppani on Public Services International PSI. Filippiiniläiset ovat kärsineet erityisesti yksityistämisprosesseista, vuokratyö­ voiman käytöstä ja terveyspalvelujen ulkoistamisesta. Valmistuneita sairaanhoitajia saatetaan käyttää jopa ilmaisena työvoimana.

Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi kertoo, että hankkeen ideana on saattaa terveydenhuoltoalan liittoja toimimaan yhdessä, vaikuttaa terveydenhuoltoalan palvelussuhteen ehtoihin ja työskentelyolosuhteisiin.

– Nyt uutena on poliittinen lobbaus, vaikuttaminen siihen, että sairaanhoitajia koskeva laki saataisiin hyväksyttyä. Minulla on käsitys, että siinä on onnistuttu, Koivuniemi sanoo.

Vesa-Matti Väärä

– Koen, että minulla on vastuu pitää ääntä niin saskilaisena kuin tehyläisenäkin. Vaateteol­ lisuuden heikot työolot ja romahtaneet tehtaat ovat varmaan konkreettisimpia esimerkkejä kan­ salaisille. Vaikeampaa on kertoa, mitä vaikkapa Tehy tekee Filippiineillä, kun se tukee uutta terveydenhoitoa koskevaa lakia.

Solidaarisuustyö innostaa

nostuneiden ay-aktiivien kanssa.

– Lokakuun 7. päivä on kansainvälinen Kunnon työn päivä. Tänä vuonna teemana on työhyvinvointi.

Kunnon työn lähettiläinä aktiivit kuulevat eri järjestöiltä, miten solidaarisuustoimintaa toteutetaan.

– Toinen konkreettinen asia mietittäväksi Kunnon työn lähettiläänä on Nenäpäivä. Se on hauska tapa tehdä hyvää, ja SASK on Nenäpäi­ vässä aktiivisesti mukana.

Yläneva sanoo, että on tärkeää saada ihmiset mukaan ja näkemään, että solidaarisuustyöllä voi vaikuttaa myös omiin oloihin muun maa­ ilman lisäksi.

Lennu Yläneva valmistui fysioterapeutiksi 1980-luvun alussa. Sen jälkeen hän on toimi­ nut pääosin Tampereen ja Turun keskussai­ raaloissa neurologian ja psykiatrian alueilla.

Vuoden alusta Yläneva valittiin Turussa sairaanhoitopiirin Tehyn pääluottamusmie­ heksi. Hän toimii liitossa aktiivisesti omalla paikkakunnallaan.

– SASKin hankkeet innostavat toimimaan myös omassa järjestössäni. Haluan olla järjes­ tämässä paikallisesti niin Kunnon työn päivää kuin Nenäpäivä-tapahtumia.

Esimerkki Ylänevan toiminnasta on tervey­ denhuoltoalan eettiset hankinnat. Tehy ja JHL järjestivät Turun yliopistollisessa keskussairaa­ lassa Hanskat naulaan -kampanjan toukokuussa.

– Finnwatchin raportin mukaan sairaanhoi­

topiiri käyttää Thaimaassa valmistettuja suoja­ käsineitä, joiden tuotanto- ja työolot rikkovat paikallisia lakeja sekä vaarantavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden, Yläneva sanoo.

Tehtaalla oli raportin mukaan myös lapsia töissä väärennetyillä passeilla. Työpäivät ovat liian pitkät, eikä ylitöistä makseta laillista mi­ nimipalkkaa. Lomia ei ole.

– Hinta ei saa olla ainoa peruste. Meillä on myös eettinen vastuu. Finnwatch suosittelee, että keskitetyissä hankinnoissa keskussairaalat tekisivät Suomessa yhteistyötä. Jonkin verran eettisiin asioihin on tullut jo tarkennusta.

Yläneva toivoo, että SASKin koulutuksen ja osaamisen myötä hän pystyisi löytämään esimerkiksi terveydenhuollon hankinnoissa ne asiat, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle.

– Haluan rummuttaa sen puolesta, että toises­ sakin päässä työntekijöillä pitää olla kunnolliset työolot, ja että he saavat kunnollisen palkan työstään. Toivon, että solidaarisuustyö nousee Tehyssä esiin yhä voimakkaammin Tehy-lehden kautta. TM

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

21

[ Jäsenliitto ] TIINA TENKANEN

SASK on tehtävä tunnetuksi STTK:n Risto Kousa toivoo SASKin tekevän entistä enemmän yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Pekka Sipola

S

uomalainen ay-liike on ottanut Euroopan unionin hyvin haltuun, arvioi STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö, SASKin varapuheenjohtaja Risto Kousa.

– Ay-liikkeellä ei kuitenkaan vielä ole yhteistä globaalia toimintasuunnitelmaa. SASKilla täl­ lainen omaa toimintaa tukeva globaali strategia on, Kousa toteaa tyytyväisenä.

Alkuaikojen solidaarisuusorganisaatio SASK on laajentanut toimintaansa kohti suurempia kokonaisuuksia.

– Tämän päivän SASK haluaa vaikuttaa ko­ konaisiin toimintaympäristöihin. Tätä kautta SASK on meille tärkeä.

Vaikka maailmanlaajuinen sääntely on kan­ sainvälisten organisaatioiden, kuten ILOn ja OECD:n hallussa, SASK on osaltaan mukana kohentamassa kehittyvien maiden työelämää.

Tuntematon SASK

Risto Kousan mielestä SASK voisi antaa neuvoja kehittyviin maihin sijoittuville yrityksille.

30 miljoonaa uutta jäsentä Ammattiliittojen maailmanlaajuisen kattojär­ jestön ITUCin edustajakokouksessa on arvioi­ tu, että ay-liikkeeseen olisi liittymässä noin 30 miljoonaa uutta jäsentä. Tästä määrästä vain 50 000 tulee Euroopasta, loput muilta mante­ reilta, kuten Afrikasta.

– Teolliset työpaikat syntyvät Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Työpaikko­

/////////////////////////////////////// ”SASKilla on globaali strategia.”

22

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

asiat. Ennen neuvottelupöytään menoa järjeste­ tään massiivisia mielenosoituksia ja esitellään järjestövoimaa, hän toteaa.

Kousan mukaan yrityksen henkilöstöpoli­ tiikalla ja sen sisäisillä pelisäännöillä voidaan kehittää työelämää. Yritys voi rohkaista hen­ kilöstöä järjestäytymään ammattijärjestöön ja valitsemaan luottamusmiehet. Samanaikaisesti on tärkeää vahvistaa kansainvälistä sääntelyä, jolloin tukeudutaan ILOn ja OECD:n työelämän asetuksiin.

jen myötä lisääntyy myös kiinnostus ay-toimin­ taa kohtaan ja järjestäytyminen, Kousa uskoo.

Hänen mukaansa ay-liikkeellä on kehitty­ vissä maissa kaksijakoinen tehtävä: autetaan työväkeä, mutta voidaan tarvittaessa auttaa myös suomalaisten yritysten jalkautumista maahan työmarkkinaperiaatteiden mukaisesti.

Näin Kousan mukaan voittavat sekä yritys että työntekijät.

– SASK on tässä meidän työkalunamme. Toi­ von, että yritykset osaisivat jatkossa käyttää SASKin osaamista hyödykseen.

Ranskassa kriisin kautta Risto Kousa arvioi, että suomalaisella ay-liik­ keellä on vientivalttina neuvotteleva ja yhteis­ ymmärrykseen pyrkivä malli.

– Esimerkiksi Ranskassa on tapana kriisiyt­tää

Jatkossa Kousa toivoo SASKin tekevän entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi Finnwatchin ja Reilun kaupan kanssa.

– SASK on tulevaisuudessa yksi toimija sosi­ aalisen ulottuvuuden klusterissa eli työelämän kysymyksiin keskittyvien organisaatioiden ryhmässä.

Ensin suunnitelmissa on tehdä SASK tun­ netuksi kotimaassa.

– Ammattiyhdistyksissä on vielä paljon niitä, jotka eivät tunne lainkaan SASKin toimintaa, Kousa muistuttaa.

Alkamassa olevan varainkeruukampanjan myötä hän odottaa paitsi rahoitusta, myös po­ liittisen voiman lisääntymistä. TM

STTK ● 17 ammattiliiton kattojärjestö,

yhteensä 608 000 jäsentä. ● Jäsenistä 75 % naisia. ● Liittyi SASKin jäseneksi vuonna 2001. ● Puheenjohtaja Antti Palola.

[ Tulossa ] Elämiseen riittävä palkka selvityksen kohteeksi Elämiseen riittävä palkka (living wages) nousee entistä näkyvämmin SASKin asialistalle alkaneen syksyn ja ensi vuoden aikana. SASKin perinteinen syysseminaari käy aiheen kimppuun 18. joulukuuta nos­ tamalla tarkasteluun parin esimerkkimaan minimipalkkasäädökset ja niiden suhteen elinkustannuksiin ja elämiseen riittävän palkan tasoon.

SASK on myös solminut Finnwatchin kanssa sopimuksen elämiseen riittävää palkkaa koskevasta tutkimushankkeesta. Tavoitteena on selvittää, miten elämiseen riittävän palkan tasoa on pyritty määrittelemään eri maissa, ja miten globaalisti toimivat yritykset seuraavat työntekijöiden palkkatasoa omassa tuotantoketjussaan.

Elämiseen riittävä palkka kuuluu ay-liikkeen keskeisiin tavoitteisiin kaikissa SASKin yhteistyömaissa. Ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka ovat SASKin oman ohjelman mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä maailmassa.

Seminaari elämiseen riittävästä palkasta järjestetään torstaina 18. joulukuuta klo 10–12 SASKin toimistotalon auditoriossa Helsingissä.

Seminaariin voi ilmoittautua SASKin nettisivuilla. Lisää elämiseen riittävästä palkasta tämän lehden sivuilla 10–11. TM

Kunnon työn päivästä juhlapäivä

Jukka Pääkkönen, SASK

Kansainvälistä Kunnon työn päivää vietetään jälleen 7. loka­ kuuta 2014. Tuolloin juhlimme kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistutamme, että korjattavaa löytyy edelleen runsaasti. Riittämättömät palkat ja epävar­ mat työsuhteet ovat arkipäivää miljoonille työntekijöille.

Yllätämme työkavereita, kiitämme kunnon työn tekijöitä ja samalla vaadimme kaikille parempaa työelämää, ihmisar­ voista työtä ja riittävää palkkaa. Osallistumalla, yllättämällä ja kuvia jakamalla ihmiset voivat näyttää, että kunnon työ on heille tärkeää niin Suomessa kuin maailmallakin.

Tule mukaan! Juhlitaan yhdessä kunnon työtä – ja vaa­ ditaan entistä parempaa työelämää.

1) Tee kunnon työn teko – yksin tai porukalla Tarjoa työkavereille karkkia tai tempaise tärkeän asian puolesta. Vinkkejä löydät osoitteesta www.facebook/kunnontyo 2) Tykkää, tviittaa, linkkaa, jaa!

Ota kuva, keskustele, haasta ja yllätä tunnuksella #kunnontyönpäivä.

3) Innosta muut mukaan Kunnon työn päivä kuuluu kaikille.

Lue lisää osoitteesta www.sask.fi.

Ja se tulee taas: Decent Work –klubi Kunnon työn tekoja juhlitaan jälleen SASKin Decent Work -klubilla perjantaina 10. lokakuuta Helsingin Kalliossa.

Biletyspaikka on ravintola Mascot, jossa klubi avaa ovensa kahdeksalta illalla. Luvassa on käynnistys tiiviillä asiaohjel­ malla ja jatko kahden orkesterin voimin. Illan pääesiintyjä on funkahtavaa Suomi-soulia soittava vauhtiyhtye Souna, jota lämmittelee SASKin oma house band Komea Seppo ja Rytmiorkesteri. Klubille on vapaa pääsy. TM Suomen markkinoille tuottava kalatehdas Vietnamissa ei läpäissyt eettisyystarkastusta palkkaepäselvyyksien takia.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2014

23