Työmaana maailma 3/2015

TYÖMAANA MAAILMA

3/2015

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

KUOLEMAN KENTÄT – FIFA 2022 KOTITYÖLÄISET, NUO NÄKYMÄTTÖMÄT PUURTAJAT

Kunnon työn lähettiläs Mette Nissinen maalailee parempaa tulevaisuutta

Michel Gouverneur/Reporters/Lehtikuva

8

LOKAKUU 2015 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Anna Berghäll Laura Ventä Katri Blomster Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Vesa Muhonen Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2015 Painos 11 100 kpl Julkaisija

Qatarin kisaisännyyttä varjostavat rakentajien huonot työolot.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi

Sisältö 3/2015 3 Pääkirjoitus

Rahankeräyslupa: POL-2014-16830 Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

SASKin vuosi 2014: Harppauksia eteenpäin kaikilla mantereilla

14

Oikeutta kotitaloustyöntekijöille

16

Lainsuojattomien asialla

18

Ensimmäinen nainen

4 Ajankohtaista 6

ISSN 1456-2030 Työmaana maailma postitetaan SASKin jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille, lähettiläille ja jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille.

Lehti on tilaajille maksuton.

12

TTIP tulee, oletko informoitu?

7 Kolumni: Kriisin kolme vaihetta 8

Qatar: Verta, hikeä ja kyyneliä

10

”En katso huonoa kohtelua läpi sormien”

20 Paremman tulevaisuuden maalari 22

SASKin kannatusjäsenyys: ammattiosastot

Ram Bharat Yadav

Susa Junnola

14-17

18

Kotitaloustyöntekijät ovat monessa maassa korvaamattomia, mutta arvoa heille ei ole annettu

Mirah Sumirat on vahva johtaja ja vaikuttaja.

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Eturintama askelen lähempänä

M

onikansallinen jättiyhtiö Nestlé taivuteltiin kolmisen vuotta Teksti muistuu mieleen nyt, kun maailmalla ja Suomessa valmistausitten sopimukseen, joka takasi järjestäytymis- ja neuvottelu- dutaan viettämään kansainvälistä Kunnon työn päivää. Tapahtuman oikeuden yhtiön indonesialaisen kahvitehtaan ammattiliitolle. kynnyksellä suomalainen ammattiyhdistysliike järjesti lähihistoriansa Sopimusta edelsi kolmen vuoden katkera kamppailu, jossa Panjangin suurimman yhteisen mielenilmauksen vastustaakseen lakiesityksiä, joilla tehtaan työntekijöitä painostettiin sumeilematta sekä henkisesti että maan hallitus puuttuu ammattiliittojen sopimusoikeuteen. Jo tuossa oli fyysisesti. Alan kansainvälinen ammattiliitto IUF vastasi laajalla julki- havaittavissa historian havinaa. Mutta korvin kuultavaksi se muuttui, suuskampanjalla, joka levisi nopeasti ympäri maailmaa ammattiliittojen kun suomalaisille liitoille ja SASKille alkoi tulvia solidaarisuusviestejä köyhien maiden ammattiliitoilta. Niitä tuli yllättäen ja kuluttajajärjestöjen kampanjaverkostoissa. ja pyytämättä, kaikkialta maailmasta, ja niitä tulee Kun sopimus lopulta syntyi, moni kysyi miksi edelleen, kymmenittäin, sekä yksittäisiltä ammattisuuryhtiö oli valmis pilaamaan jo ennestään lommouliitoilta että kansainvälisiltä järjestöiltä. tunutta mainettaan estääkseen yhden kahvipurkittaKansainvälisen solidaarisuuden aidossa ja alkupemon – tosin suuren – työntekijöitä järjestäytymästä. räisessä merkityksessä Suomessa käytävä kädenvääntö Vastaus löytyi monikansallisten yhtiöiden strategimiellettiin heti osaksi yhteistä suurta kamppailua, oista. Ammattiliitoista vapaat vyöhykkeet ovat niistyöntekijöiden globaalia edunvalvontaa. Moni näki, sä edelleen ihanteellisin tuotantoympäristö. Niiden että uhattuna on jo ay-liikkeen saavutusten kruununtoivottavuutta ei tosin hehkuteta yhtiöiden eettisissä jalokivi: pohjoismainen sopimusyhteiskunta. Kanohjeistoissa, mutta sijoittajasivuilla kylläkin. sainvälisen kuljetustyöväen liiton ITF:n pääsihteeri Suuryhtiöiden globaaleissa arvoketjuissa on vuoPaddy Crumlin ilmoitti tiedotteessaan, että Suomen sien varrella käyty lukemattomia vastaavia kamppaiparas vientituote ei suinkaan ole Nokia, vaan ayluja, useimmat niistä julkisuudelta piilossa. Kamliikkeen kehitysyhteistyö, joka levittää maailmalle panjoiden valokeilaan ovat nousseet räikeimmät ”suomalaisia arvoja”. ja helpoimmin mediasisältöä tuottavat tapaukset.

Kun suuryhtiö tai sen investointeja suojeleva halKolme vuotta sitten PRO-lehden kolumnisti muistutti linto polkee köyhän maan työntekijöiden oikeuksia, Nestlén tapaukseen viitaten: ”Omaa liittoansa ja omaa vauraampien maiden vahvemmat ammattijärjestöt järjestäytymisoikeuttaan joutuu puolustamaan. Siksi ja kampanjaverkostot rientävät apuun. Myös suomakannattaa huolehtia myös globaalin verkoston heilaiset ammattiliitot ovat olleet näkyvästi tukemassa koimmista lenkeistä. Ay-sisaret ja veljet maailmalla tuota kampanjointia. ovat nyt eturintamassa.”

Nestlén ja IUF:n sopimus oli kiistatta hyvä uutinen sekä indonesialaisille että suomalaisille ay-aktiiveilEhkäpä eturintama onkin jo ottanut askelen lähemle. Ammatissa PRO –lehden kolumnisti kirjoitti: mäksi. TM ”Kampanjointi johtaa tuloksiin, ja ammattiliittojen kansainvälisellä verkostolla on vaikutusvaltaa. Samalla tapaus muistuttaa, että ay-vastaisuus ei ole Kansainvälinen Kunnon työn päivä maailmalla katoava, vaan kasvava ilmiö. Ja kuten on keskiviikkona 7. lokakuuta. kaikki globaalin työelämän valtavirtaukset, ay-vapaat Jukka Pääkkönen vyöhykkeetkin pyrkivät ennemmin tai myöhemmin Viestintäpäällikkö myös meille.”

////////////////////////////// "Miksi suuryhtiö oli valmis pilaamaan jo ennestään lommoutunutta mainettaan?"

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

3

[ Ajankohtaista ] Toisiaan lähenevät maailmat

E

rityisesti kaksi asiaa jäi päällimmäisenä mieleen PAMin ja SEL ry:n afrikkalaisten hankekumppanien matkasta Helsinkiin: Suomen ay-liikkeen kannalta huono poliittinen tilanne ja PAMin innovatiivinen, erityisesti nuoriin suuntautuva kampanjointi.

- Aion ehdottomasti toteuttaa samanlaisen

kampanjan Ghanassa kuin täällä on ollut PAMin vessakampanja, sanoi ghanalaisen ICU-liiton nuorisokoordinaattori Abibatu Issifu. ICU eli Industrial and Commercial Workers’ Union on mukana hankkeessa, joka pyrkii parantamaan Mosambikin ja Ghanan elintarviketeollisuuden sekä hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden Minna Räsänen

Syksyn tapaaminen energisoi kovasti Mosambik-Ghana-Suomi-hankkeessa mukana olevia matkailu- ja elintarvikealan toimijoita. Talvella suomalaiset lähtevät vastavierailulle Afrikkaan.

Emmi Kähkönen

Change Your Shoes tempaisi menestyksekkäästi Eettisen kaupan puolesta Eetti ry:n kengänvaihtotempaus Helsingin Narinkkatorilla sujui hyvin. Kampanjakoordinaattori Anna Härrin mukaan aktiivit lahjoittivat tempaukseen parisataa kenkäparia. Niitä myytiin kuluttajille siihen hintaan, minkä kenkien ompelija saa kenkäparista eli 15 sentillä. Samalla asiakkaita informoitiin globaalin kenkäteollisuuden ongelmista.

4

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

asemaa. PAMissa oli mietitty, missä opiskelijoilla on päivän aikana aikaa ja mihin sijoittaa kampanjamateriaali oppilaitoksissa, joiden ilmoitustaulut on yleensä ahdettu täyteen.

Lopputulos on vessan seinään liimattava tarra, jonka sarjakuvissa opiskelijaa kehotetaan ”pusertamaan paras päätös” eli liittymään PAMiin.

Vakavasti ottaen, vieraat olivat erittäin surullisia ja järkyttyneitä hallituksen kovasta linjasta työntekijöiden oikeuksia kohtaan. Hallituksen ilmoitus pakkolaeista tuli vierailun aikana.

– Meillä on kyllä paljon yhtäläisyyksiä erojen lisäksi, vaikka Suomi on kehittynyt ja Ghana kehittyvä maa, sanoi ICU:n pääsihteeri Solomon Kotei.

Mosambikin matkailualan liiton SINTIHOTSin pääsihteeri Luis Muchuango Macuácua kertoi Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa järjestetyssä tilaisuudessa, että Mosambikissa ollaan paljon jäljessä esimerkiksi erilaisten työtapaturmien luokittelussa. Hän sanoi unelmoivansa, että Mosambikissa ollaan joskus samassa vaiheessa kuin Suomessa. – Nyt vain paljon lobbausta ja neuvontaa, että saamme Mosambikiin yhtä hyvän työturvallisuuslain kuin Suomessa on, hän sanoi. TM

Ylijäävät kengät oli tarkoitus lahjoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Suurin osa ylijääneistä on naisten korkokenkiä, jotka eivät olisi kovin käytännöllisiä. Miesten kenkiä jäi yli yksi muovikassillinen. Sen kampanjan koordinaattori vie vastaanottokeskukseen, kunhan siellä voidaan taas ottaa tavaraa vastaan.

SASKin Kunnon työn lähettiläät tarjosivat tapahtumassa ilmaista kengänkiillotusta. TM

Liitto-Orava Salme Pasi:

”Nenäpäivä ei oo mitää pehmeet touhuu”

N

enäpäivä-kampanja alkaa lokakuun 15. päivänä. Varsinaista Nenäpäivää vietetään 6.11. ja kampanja jatkuu aina 15.11. asti.

– Nenäpäivä ei ookkaan mittää pehmeet touhuu. Siinä keskitytää olennaisee: hyvän tekemiseen huumorimielellä. Varsinkin Nenäpäivänä kehitysmaiden lasten asiat on kaikkien huulilla, ja se on komiaa! Salme Pasi pohtii.

Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa jokainen on mukana edistämässä kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista.

– Nenäpäivässä me ollaan omii persoonii kaikki: auttaa voi eri tavoil. Mää suosittele esimerkiks haastamaa kaveris tekemää jotai hullua tai leipomaan oma soiva peli kans ja lahjottaan sit keräykseen yhdessä sovitun summan.

Kerätyt varat ohjataan Nenäpäivässä mukana olevien järjestöjen pitkäkestoisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin Afrikassa, Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Myös SASKilla on

hankkeita, joiden omarahoitukseen käytetään Nenäpäivä-varoja.

Nenäpäivä huipentuu viiden tunnin suoraan Nenäpäivä-show’hun Yle TV2:lla. Illan aikana kymmenet viihdemaailman tähdet laittavat itsensä likoon tavoitteenaan kerätä ennätyspotti kehitysmaiden lasten hyväksi. Viime vuonna Nenäpäivä-kampanjalla kerättiin yli 3,3 miljoonaa euroa. TM Lisätietoja Nenäpäivästä: nenäpäivä.fi/liitot-ja-järjestöt

Wikiwand

[ Hyvä uutinen ] Globaaliproffan 50-vuotislahja SASKille Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen täyttää 50 vuotta ja toivoo, että mahdolliset rahalliset muistamiset suunnattaisiin eri järjestöille. SASK on yksi näistä järjestöistä.

Jos haluat muistaa professori Teivaista, SASKin lahjoitustilinumero on FI54 5541 2810 0000 84. (rahankeräyslupa POL-2014-16830). Viestikenttään Teivo50. TM

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

5

[ Ajankohtaista ] KATRI BLOMSTER KUVITUS EERIKA TOIVANEN

Mitä nyt yhdestä sopimuksesta?

Ihmiset ympäri Eurooppaa osoittavat mieltään Yhdysvaltain ja EU:n välistä TTIP-sopimusta vastaan. Miksi tavallisen tallaajan pitäisi huolestua sopimuksen ehdoista – vai pitäisikö ollenkaan?

S

atojatuhansia uusia työpaikkoja! Yli 500 euroa vuodessa suomalaistalouksiin! Jos EU ja Yhdysvallat solmivat TTIP-sopimuksena tunnetun transantlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen, edessä on koko kansan kissanpäivät. Näin uskovat monet kauppakamarit ja tutkimuslaitokset.

Myös SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto on myönteinen.

–TTIP-sopimus tuo taloudellisia etuja ja lisää työpaikkoja reilujen pelisääntöjen puitteissa.

Myös kehitysmaat hyötyvät, Kuusisto sanoo.

6

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

Geenimanipuloituja vihanneksia! Satoja tuhansia työpaikkoja katoaa Euroopasta! TTIPsopimuksen riskeistä ovat varoittaneet muun muassa YK ja sadat kansalaisjärjestöt. Sopimuksen uskotaan vaarantavan niin työntekijöiden oikeudet, julkisen sektorin kuin ylipäätänsä koko demokraattisen yhteiskunnan. Vetoomus neuvotteluiden katkaisemiseksi on kerännyt yli kaksi miljoonaa allekirjoitusta Euroopassa.

– Suomessa ei ymmärretä, miten isosta asiasta on kyse, toteaa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen erikoistutkija Meri Koivusalo.

–Neuvotteluja käydään USA:n ja EU:n välillä,, mutta kulisseissa lobbaavat myös ylikansallisen teollisuuden eturyhmät, joilla on valtavat intressit.

Neuvottelut suljettujen ovien takana EU ja USA haluavat luoda maailman suurimman vapaakauppa-alueen, joka koskisi yli 800 miljoonaa ihmistä. Perinteisesti vapaakauppa höllentää sääntelyä sekä tulli- ja tuontirajoituksia, ja Suomikin on tästä hyötynyt. Ilman valtioidenrajoja ylittäviä sopimuksia vienti tuskin vetäisi 4,5 miljardin edestä.

Vaikka kauppa on tuonut monelle leveämpää limppua, riskit tiedostetaan. Kriitikkojen mielestä monikansallisia yrityksiä kuunnellaan enemmän kuin kansalaisyhteiskuntaa, eikä neuvotteluista heru tarpeeksi tietoa julkisuuteen.

Pahimmissa uhkakuvissa Euroopassa kavennetaan työelämän oikeuksia, sallitaan hormoniliha ja geenimuunnellut tuotteet, lievennetään myrkyllisten kemikaalien kieltoa sekä madalletaan kuluttajansuojaa. Kaikki vain siksi, että EU:n ja USA:n standardeja yhdenmukaistetaan.

Vastustajat ja kannattajat ovat yhtä mieltä vain siitä, että sopimus tulee vaikuttamaan satojen miljoonien ihmisten elämään. Kansalaistoimijoista ja eri järjestöistä koostuva TTIPverkosto kehottaa suomalaisia vaikuttamaan päättäjiin neuvotteluiden katkaisemiseksi.

SAK:n Aleksi Kuusisto sen sijaan rauhoittelee: – Riskeistä ollaan tietoisia ja ne huomioidaan neuvotteluissa. Eikä TTIP-sopimusta hyväksytä Suomessa ilman eduskunnan enemmistön tukea, hän toteaa. TM

[ Kolumni ] TTIP-sopimuksen kiistakysymyksiä Voiko yritys haastaa valtion oikeuteen?

Kriisin kolme vaihetta

Niin kutsuttu investointisuoja takaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa valtio välimiesmenettelyyn, jos yritys kokee valtion haittaavan yritystoimintaa. Esimerkiksi tupakkayhtiö Philip Morris haastoi Australian, koska tupakka-askeihin määrättiin syöpäpotilaiden kuvia.

"Kansainvälisillä yrityksillä on varaa miljoonien oikeudenkäynteihin. Jos niillä on taloudellinen tai poliittinen peruste ja mahdollisuus haastaa valtio korjauksiin, ne kyllä tekevät sen.” (Meri Koivusalo, THL)

Kun hallitus ilmoitti leikkaavansa roimasti kehitysyhteistyöstä samalla kuin pakolaiskriisi kärjistyi, menin vikasietotilaan.

Ensimmäisenä iski päänsisäinen kakofonia. Tiedostamattani päätin, että kaikki paranee jos vatvon ongelmia pitkällisesti, ripauksella protestanttista syyllisyyttä aina, kun erehdyin nauttimaan olostani. En edes huomannut muutosta. Omasta mielestäni otin lungisti, mutta oikeasti olin yhtä rento kuin ballistinen ohjus.

Olihan reaktio naurettava. Ihan kuin mikään ongelma ratkeaisi sillä, että elämöi rantasaunassa. Päinvastoin. Ihmiset, jotka säästävät voimiaan ja osaavat palautua, pystyvät järkeviin tekoihin silloin kun niitä tarvitaan. Vahva päästää itsensä vähemmällä.

Toisessa vaiheessa liityin kansalliseen joukkopsykoosiin. En ymmärtänyt, että kaikkia suomalaisia jäyti sama turvattomuuden tunne kuin minua. Eipä sitä kukaan muukaan tajunnut. Jokainen pelkäsi jotakin: Sitä että autetaan tai ettei auteta. Sitä että suuryritysten toimintaa rajoitetaan tai että hyvinvointiyhteiskunta murenee käsiin kuin kaurakeksi.

Sosiaalinen media muuttui tunnetilojen teurastamoksi, jossa kukaan ei kenenkään mielestä ajatellut oikein. Ne jotka kannattivat leikkauspolitiikkaa, valittivat että muut valittavat. Osallistuin keskusteluun valittamalla, miten jotkut valittavat että muut valittavat, enkä pitänyt käytöstäni ristiriitaisena.

Julkinen keskustelu ylikuumeni jo ennen kuin syksy värjäsi vaahterat. Jos kehitysavun leikkauksista oli vielä kesän jälkeen väännetty mediassa kättä, nyt se on jo vanha uutinen. Kukaan ei enää muistanut, että hallitus päätti kasvattaa yritystoimintaa tukevan Finnfundin budjettia 900 prosentilla samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöjen hankkeita lopetettiin kuin seinään, ilman arviointeja tai ajallista porrastusta.

Seurasi kolmas vaihe: buuttaus. Tajusin reagoineeni huonoihin uutisiin yhtä epärakentavasti kuin keskustelupalstojen kiihkein kynäilijä. Keskityin vastaamaan äärimmäisiin kommentteihin sen sijaan, että olisin selventänyt yhtä: miksi kehitysyhteistyötä ei kannata tehdä pelkästään vapaaehtoislahjoituksin?

Siksi että me yksilöt olemme arvaamattomia ja epäloogisia. Luulemme tekevämme paljonkin, vaikka oikeasti vain reagoimme välittömiin uhkiin. Unohdamme nopeasti. Puhumme yhtenä syksynä ebolasta, toisena Syyriasta, sitten kodin putkirempasta. Käytämme rahaa vastoin arvojamme.

Pitkäkestoinen, tuloksellinen kehitysyhteistyö tarvitsee vakaan rahoituspohjan ja huolellista suunnittelua. Se on jatkuttava silloinkin, kun media tai mattimeikäläinen ei siihen keskity. TM

Karkaavatko työpaikat Euroopasta Amerikkaan?

TTIP-sopimuksen myötä Euroopan työpaikkojen pelätään karkaavan investointien myötä USA:han, sillä työlainsäädäntö on EU:n tasoa löysempi. Vaihtoehtoisesti työntekijöiden oikeuksien uskotaan kaventuvan myös Euroopassa, jos molempien alueiden standardeja hinataan lähemmäksi toisiaan. ”Kyllä neuvotteluiden päämääränä on nimenomaan parantaa työntekijöiden oloja.

Työllisyyden lisääntymisestä Euroopassa on laajat tutkimustulokset.” (Aleksi Kuusisto, SAK).

Onko vain keskiluokalla varaa lääkkeisiin?

Amerikkalaiset maksavat lääkkeistään enemmän kuin suomalaiset, sillä patenttilainsäädäntö on tiukempi. Jos lääkejätit onnistuvat saamaan tahtonsa läpi, hinnat nousevat paitsi Euroopassa myös kehitysmaissa. ”Lääkkeet maksetaan suurelta osin julkisista varoista. Lääkepolitiikassa tulisi painottaa kansanterveystavoitteita ja yleistä etua kaupallisten tavoitteiden sijaan.” (Meri Koivusalo, THL).

Katri Blomster

Kehitysviestinnän koordinaattori TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

7

[ FIFA 2022 ] ANNA BERGHÄLL

Verta, hikeä ja kyyneliä – kirjaimellisesti Fani ei voi odottaa jalkapallon vuoden 2022 MM-lopputurnausta hyvillä mielin. Kisat järjestetään Qatarissa, jossa rakentajien työolot ovat karmaisevat. Työmailla arvioidaan kuolevan enemmän ihmisiä kuin kisoihin on tulossa pelaajia.

A

y-liike on kampanjoinut Qatarin kisaisännyyttä vastaan näkyvästi. Maailmanjärjestö ITUCin arvion mukaan kuolonuhreja tulee yli 4 000. He ovat pääasiassa intialaisia ja nepalilaisia siirtotyöntekijöitä, jotka tekevät käytännössä orjatyötä. Yleisin kuolinsyy joskus 50-asteisillakin työmailla on lämpöhalvaus, mutta mahdottomat työolot nousivat puheenaiheeksi vasta, kun pelaajien jaksamisesta huolestuttiin.

Qatar kuuluu kansainväliseen työjärjestöön ILOon, muttei ole ratifioinut sen järjestäytymissopimuksia. Liitot olivat vuosikymmenten ajan kiellettyjä sen jälkeen, kun ne olivat järjestäneet lakon öljyteollisuudessa vuonna 1957. Qatarin emiiri antoi ammattiliitoille luvan toimia taas vasta 2004. Tosin ei-kansalaisten ei

/////////////////////////////////////// "Työntekijä ei pysty valittamaan huonosta kohtelusta eikä vaihtamaan työnantajaa, koska tällä on viisumi ja usein myös työntekijän passi hallussaan." ole mahdollista kuulua ammattiliittoon, mikä sulkeekin liittojäsenyyden yli 90 prosentilta Qatarin työvoimasta. Öljy- ja kaasutuloilla vaurastunut Qatar on maailman rikkain maa sekä yksi nopeimmin kasvavista talouksista. Kansantulo henkeä kohden laskettuna oli 143 400 Yhdysvaltain dollaria

Michel Gouverneur/ Reporters/Lehtikuva Khalifa Olympic Peace Tower heijastuu rakennustyöntekijän laseista Dohassa.

8

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

vuonna 2014 (Suomella 40 300 USD). Poliittisia puolueita ei ole, ja valta on keskittynyt vahvasti hallitsijaperhe Al Thanin käsiin.

Qatar on käyttänyt 220 miljardia dollaria stadionien ja palveluiden rakentamiseen pelaajia ja faneja varten. Dohan pohjoispuolelle rakennetaan kokonaan uusi satelliittikaupunki Lusail, jossa pelataan myös MM-kisojen loppuottelu.

Qatar haki myös kesäolympialaisia vuosille 2016 ja 2020. Vaikka olympiakomitean päätös oli kielteinen, hallitsijaperhe rakennutti Khalifa International Stadiumin kupeeseen satoja miljoonia euroja maksaneet olympiamonumentit.

Katala kafala Kafala on Persianlahden maissa yleisesti käytössä oleva järjestelmä siirtotyöläisten kontrolloimiseksi. Työntekijällä, jolla ei ole ammattikoulutusta, tulee olla qatarilainen sponsori, joka vastaa työntekijän viisumista ja muista lakiasioista. Käytännössä sponsori on useimmiten työnantaja. Tämä luo tilanteen, jossa työntekijä ei pysty valittamaan huonosta kohtelusta eikä vaihtamaan työnantajaa, koska tällä on viisumi ja usein myös työntekijän passi hallussaan.

Lehtikuva/AFP Photo

Al-Wakrah-stadionin toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat Dohan laitamilla toukokuussa 2014.

Ennen lähtöä kotimaastaan siirtotyöläinen on kuunnellut katteettomia lupauksia saavutettavissa olevista palkoista ja työn laadusta.

Usein hän on myös velkaa työvoiman välittäjille, jotka kiskovat kovia välityspalkkioita ja matkakustannuksissakin ekstraa.

Työntekijä ei voi vaihtaa sponsoria kesken sopimuskauden, ja henkilöllisyystodistuksen mitätöinti tekee Qatarissa oleskelusta laitonta.

Järjestelmä altistaa myös muille rikkeille. Siirtotyöläiset majoitetaan epäinhimillisiin oloihin ja usein palkat viivästyvät tai jäävät kokonaan maksamatta. Työntekijä joutuu kuitenkin kuittaamaan ne maksetuiksi saadakseen passinsa takaisin. Qatarilaisen sponsorin suostumus tarvitaan aivan kaikkeen: ajokortin hankkimiseen, vuokrasopimuksen tekemiseen ja pankkitilin avaamiseen.

Kansainvälisen ay-liikkeen ja Amnesty Internationalin mukaan kyse on nykyajan orjuudesta. Qatarin työvoimasta 94 prosenttia eli 1,2 miljoonaa ihmistä on siirtotyöntekijöitä.

Jokaista qatarilaista kohden maassa on viisi kouluttamatonta siirtotyöntekijää, lähinnä rakennuksilla ja kotiapulaisina. TM

Punainen kortti FIFAlle ITUCin tutkijat vierailivat leireillä, joissa työntekijät asuvat, kirjoittaakseen raportin ”The Case Against Qatar”, ”Perusteet Qataria vastaan” (julkaistu maaliskuussa 2014). Huoneissa, joihin oli ahdettu myös wcja keittiötilat, asui 8-12 työntekijää. Makeaa juomavettä ei aina ollut. Rakennusmiehet kertoivat, että heitä kohdellaan kuin eläimiä – ”kuin hevosia talleissaan”. Paitsi hevosilla olisi vettä.

ITUCin mukaan Qatar luopuisi kafala-järjestelmästä, jos FIFA vaatisi sitä tekemään niin. FIFA väittää, että se vaatii kaikkia järjestäjämaita täyttämään tietyt kansainväliset normit. Se on antanut löysän kommentin ”poliittisten ja talousjohtajien liittymiseksi jalkapalloyhteisön vaatimuksiin, jotta ILOn työelämän perusnormeja noudatettaisiin Qatarissa nopeasti, johdonmukaisesti ja pysyvästi”.

Kansainvälinen ay-liike on vaatinut FIFAa perumaan Qatarin kisaisännyyden.

Se ei kuitenkaan läpikorruptoituneessa jalkapallojärjestössä tule toteutumaan.

Voimme silti toivoa, että kisahuomion kohteeksi joutuminen saa Qatarin parantamaan työlainsäädäntöään. Ja FIFAlle annamme punaisen kortin, jossa vaadimme ihmisarvoisia työoloja kisapaikkojen rakentajille. Voit allekirjoittaa FIFA-vetoomuksen osoitteessa www.vahvantehtava.fi/qatar.

Anna Berghäll

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

9

LAURA VENTÄ KUVA TERO LEPONIEMI/PAM

”En katso huonoa kohtelua läpi sormien” Kolumbialainen Luz Marina Diaz pitää huolta johtamansa liiton jäsenistä hämmästyttävällä antaumuksella. Henkilökohtainen elämä jää taka-alalle eikä oma turvallisuuskaan ole itsestäänselvyys.

K

olumbiassa murhattiin viime vuonna 22 ammattiyhdistysaktiivia – juuri sellaisia kuin Luz Marina itse. Silti hän ei enää pelkää.

– On oltava vahva, jos haluaa jatkaa.

Kyse on kokonaisen ay-kulttuurin luomisesta maahan, jossa vuosikymmenet jatkunut sisällissota on heijastunut myös liittoihin levittäen väkivallan kulttuuria. Vuosina 1977–2012 Kolumbiassa murhattiin yli kolmetuhatta ay-aktiivia.

Sisällissodan rauhanneuvottelujen alkamisen

10

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

jälkeen tahti on ay-murhissakin hieman rauhoittunut, mutta konflikti ei ole kokonaan ohi.

Jo kolme vuotta käydyt rauhanneuvottelut ovat toistuvasti katkenneet osapuolten hyökkäyksiin.

– Sota on estänyt ihmisarvoisen elämän jo pitkään, ja ay-liike on saanut kärsiä sen seurauksista. Neuvottelut rauhasta avaavat oven todelliselle demokratialle, johon pääsevät mukaan myös kaikkein köyhimmät. Ay-liikkeellä on sen rakentamisessa iso rooli ja paljon sanottavaa, Diaz korostaa.

Kolumbian sisällissodassa on kuollut ainakin 220 000 ihmistä. Vähintään viisi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa sen jälkeen, kun sissijärjestö FARC perustettiin 1964.

Sota on jättänyt jälkensä myös maan ihmisoikeustilanteeseen. kolumbialaisia uhkaillaan, siepataan, kidutetaan ja murhataan, ja rikokset jäävät hyvin usein rankaisematta. Ihmisoikeuksien – siis myös ay-oikeuksien – puolestapuhujia vainotaan.

– Kyseessä on meidän vapautemme ja jopa henkemme, Diaz tiivistää.

Nuori mutta kattava liitto Luz Marina Diaz johtaa kolumbialaista Uniónliittoa, johon kuuluvat monikansallisen Cencosud-tavarataloketjun työntekijät. Liitto perustettiin vasta vuonna 2011, mutta nyt jäseniä on jo 6 500. Heti perustamista seuraavana vuonna allekirjoitettiin ensimmäinen työehtosopimus tavaratalojen silloisen omistajan, ranskalaisen Carrefour-ketjun kanssa.

Hyvin pian myös Cencosudin kanssa päästiin sopuun työehdoista. Tahti on vaikuttava maassa, Kolumbialaisen Uniónliiton puheenjohtaja Luz Marina Diaz Suomessa PAMin liittokokouksessa, jossa hän korosti kansainvälisen avun merkitystä liittonsa saavutuksiin.

jossa alle viisi prosenttia työtätekevistä kuuluu ammattiliittoihin ja työnantajat ovat erittäin ay-vastaisia, erityisesti kaupan alalla.

Diaz muistelee liiton alkuaikoja vakavana.

– Olin ryhtymässä hulluun seikkailuun ja pelkäsin. Kiersin ympäri Kolumbiaa ja naapurimaa Brasiliassakin juttelemassa ihmisten kanssa ja oppimassa. Vierailin sadoissa ketjun kaupoissa.

SASKin ja PAMin tuella hän pystyi tekemään matkat lentäen, maata pitkin kulkeminen olisi ollut vaarallista ja hidasta – välimatkaa kun voi olla tuhatkin kilometriä ja välissä vielä Andien vuoristo.

– Ilman apuanne emme olisi tässä, Diaz kiittelee.

Liitto saavutti nopeasti jäsenikseen kolmanneksen ketjun työntekijöistä. Silloin sen neuvottelemat työehtosopimukset koskevat kaikkia työntekijöitä. Heitä on lähes 14 000.

Kaksi askelta eteen, yksi taakse Ongelmana naisvaltaisella alalla olivat Diazin mukaan matalat palkat ja ilman korvausta tehtävät raskaat ylityöt.

Tukea Suomesta ● SASK ja PAM ovat tukeneet kaupan alan liittoa vuodesta 2011

yhteistyössä palvelualojen maailmanliiton UNIn kanssa. ● Liitto kattaa Kolumbiassa nyt 72 kauppaa,

joissa kaikissa noudatetaan samaa työehtosopimusta. ● Maassa on vuosikymmeniä jatkunut sisällissota, johon on

sekaantunut myös huumekauppaa. Nyt tilanne on melko vakaa ja maassa voi hyvin matkailla. ● Suomen ay-liike on tukenut myös Kolumbian rauhanprosessia ja demokratiakehitystä.

– Monet joutuivat tekemään tuplavuoroja, jopa 16-tuntisia päiviä, ilman korvauksia. Jos kieltäytyi, uhattiin työpaikan menettämisellä.

Sellaista minä en katso läpi sormien.

Nyt käytännöt on saatu sellaisiksi, että työntekijän voi irtisanoa vain laillisesta syystä, ja virheellisestä toiminnasta on oltava todisteet.

Myös toiminnan siirto monikansalliselta yhtiöltä toiselle sujui Diazin mukaan yllättävän hyvin. Liittoa ei lakkautettu eikä yksikään työntekijä saanut potkuja. Jo ne ovat saavutuksia.

Lisäksi ulkoistettuja työntekijäryhmiä saatiin palkattua takaisin.

Työehtosopimus takaa työntekijöille paremmat palkat ja lomat, mutta myös vakituisen työsuhteen neljän kuukauden työskentelyn jälkeen sekä alennusta tuotteista. Työsuojelua on parannettu. Hyvän alun jälkeen Cencosudissakin on kuitenkin alkanut ilmetä ay-vastaisuutta.

– Liittomme on neuvotellut asioista ja valittanut työministeriöön. Ne ovat alkaneet tehdä tarkastuksia yrityksiin.

Diazin ja hänen liittosisartensa taistelu siis jatkuu samaa tahtia Kolumbian rauhanneuvottelujen kanssa: kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin.

Vaikka asiat etenevät hitaasti ja 46 miljoonan asukkaan maan ongelmat ovat kietoutuneet vyyhdiksi, josta ei ole helppo löytää syyllisiä eikä syyttömiä, Diazin usko ihmisen hyvyyteen ei horju. Parasta Kolumbiassa ovat hänen mielestään juuri ihmiset.

– Hyviä ihmisiä on paljon enemmän kuin pahoja. Kolumbialaiset tekevät kaikkensa auttaakseen toisia. TM

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

11

[ SASKin vuosi 2014 ] InfografIIkka: Janne Hulkkonen, arto kInnunen

Harppauksia eteenpäin kaikilla mantereilla Ammattiliitot onnistuivat lisäämään tasa-arvoa ja turvallisuutta sekä vähentämään lapsityötä ja köyhyyttä.

Brasilia Jalkapallon MM-kisojen rakennustöiden aikana ammattiliittoihin liittyi valtavasti työntekijöitä.

S

ASK on ylpeä siitä, että se on voinut olla mukana auttamassa kumppaniliittojaan saavuttamaan isoja asioita.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat, kun muutosta haluavat työntekijät, joilla on oikeus neuvotella asioistaan ryhmänä.

83

Ghana

98

Yli 100 naista koulutettiin ansaitsemaan elantoa itselleen ja perheelleen. Se tuo elintärkeää lisätuloa kaivosalan työllisyyden heilahdellessa.

Obuasin naisista perusti yrityksen

Obuasin naisista oppi lukemaan

Obuasin kultakaivoskaupunkiin perustettiin naisten yhdistys.

28% Uusien jäsenien osuus alan työvoimasta

Saavutettuja parannuksia Palkankorotus

+6%

Ruokaetu

+90€ kuussa

Terveydelle erittäin vaarallinen asbesti kiellettiin rakennustöissä

12

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

Kolumbia Ison tavarataloketjun Cencosudin työntekijöille neuvoteltiin työehtosopimus, joka kattaa kaikki ketjun työntekijät.

13 000 Tessin kattamat työntekijät

Nepal

+269

269:ään rakennusalan työehtosopimukseen lapsityön kieltävä lauseke.

111%

112%

2014

92%

2013

102% 2012

2011

2010

2009 81%

2014

85%

91%

flatIcon.com

lapsityöläisille on perustettu kouluja, jotta heidän koulutiensä ei katkea, kun koko perhe muuttaa puoleksi vuodeksi eri paikkakunnalle tiiliä tekemään.

92%

26%

Kouluja lapsityöläisille.

99%

Nepal

2008

Jakartan alueella minimipalkat riittävät nyt elämiseen.

2006

2013

Indonesia

2007

Naisten osuus SASKin tukemissa hankkeissa

JonnY SmedS / löntagaren

Taulukossa Jakartan maakunnan minimipalkka suhteessa elämiseen riittävään palkkaan.

35%

ay-liikkeen vahva nousu Indonesiassa on parantanut kansalaisten elämää monella tavalla.

Yhä useamman palkka riittää elämiseen ja sosiaaliturva on parantunut.

Mosambik Pätkätyöläisten oikeudet paranivat. esimerkiksi mosambikissa pätkä- ja vuokratyöläisten oikeudet paranivat lähemmäksi vakituisten työntekijöiden oikeuksia. ennen heitä eivät koskeneet mitkään säädökset.

Hankkeen 11 maassa pätkätyöläisiä liittyi liittoon

+20 579 !

Indonesia

+100 milj.

Ay-liike vaikutti siihen, että ilmainen terveydenhuolto laajeni 116 miljoonan ihmisen ulottuville.

Aiemmin se kattoi 16 miljoonaa.

SASKin kaikki hankkeet osoitteessa www.sask.fi/aineistot/hankekuvaukset

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

13

TEKSTI JA KUVAT

ELINA PENTTINEN, MAPUTO

Oikeutta kotitaloustyöntekijöille Mosambikin kymmenet tuhannet kotityöntekijät alkavat tuntea arvonsa.

T

oukokuussa kotitaloustyöntekijä Rosa Maria Paliche Bambamba, 45, hengitti syvään ja veti ylleen uuden vihreän t-paidan ennen töihin lähtöä. Paita oli ostettu SASKin kotitaloustyöhankkeen varoilla ja se oli ollut ensimmäistä kertaa käytössä kaksi päivää aiemmin Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden järjestämässä työväenpäivän marssissa.

Sen rintaa koristi Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liiton, SINED:n, logo, ja selässä luki suurin kirjaimin ”Ihmisarvoista työtä kotita-

loustyöntekijöille”. Rosa oli vihdoin päättänyt kertoa liitosta omalle työnantajalleen.

– Jaahas, ai että teillä on oikein oma liittokin, huomautti pomoni tarkastellen paitaani, Rosa kertoo muistellen jännitystään. - Siellä taidetaan puhua vain teidän oikeuksistanne, eikö niin?

Puhutaanko lainkaan velvollisuuksista? pomoni jatkoi. Kerroin että kyllä, siellä puhutaan myös velvollisuuksista. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä oikeuksista että velvollisuuksista.

– Sen jälkeen otin esiin liitolta saamani kopion vuoden 2008 kotitaloustyöasetuksesta ja annoin sen pomolleni. Osoitin siinä sekä työnantajaa että työntekijää koskevat artikkelit ja keskustelimme niistä nopeasti. Jätin kopion hänelle, jotta hän voisi tutustua siihen paremmalla ajalla, Rosa jatkaa.

Tuon aamun jälkeen Rosan työnantaja on suhtautunut häneen aivan eri tavalla. He ovat saaneet sovittua vuosilomien pidosta ja Rosa saa loma-ajaltaan palkkaa, ensimmäistä kertaa elämässään. Ylitöitä hän tekee enää harvoin ja saa niistä nyt ylimääräistä palkkaa. Tämän lisäksi Rosan työnantaja päästää Rosan lauantaisin aiemmin töistä, jotta hän voisi osallistua liiton toimintaan.

Näkymättömät ja välttämättömät

– En tiennyt aiemmin, että minulla on oikeus palkalliseen vuosilomaan. Kuvittelin aina, että minun kuuluu järjestää itselleni sijainen lomani ajaksi ja että loman aikana menettämäni palkka kuuluu sijaiselle. Otin asian puheeksi työnantajani kanssa ja yllätyksekseni hän suhtautui asiaan positiivisesti, Esperança Maria Bambamba kertoo.

14

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

Rosa kertoo tarinansa ylpeyttä ja itsevarmuutta uhkuen. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita kuin Rosa. Kotitaloustyöntekijöiden asema on Mosambikissa erittäin heikko ja haavoittuvainen.

– Suurin osa työnantajista ja työntekijöistä ei tunne alaa koskevaa lainsäädäntöä. Kotitaloustyö kärsii myös heikosta arvostuksesta. Suurimmat ongelmat ovat työntekijöiden huono kohtelu, hyväksikäyttö – sekä henkinen että fyysinen – ja työaikoihin sekä lomiin liittyvien sopimusten rikkominen, listaa Mosambikin

/////////////////////////////////// "Kotitaloustyöntekijät ovat maassamme lähes näkymättömiä" kotitaloustyöntekijöiden liiton SINED:n pääsihteeri Maria Joaquina.

– Kotitaloustyöntekijät ovat maassamme lähes näkymättömiä, vaikka alalla työskentelee kymmeniätuhansia ihmisiä: kodin- ja lastenhoitajia, puutarhureita, vartijoita ja kokkeja, hän jatkaa. - Me pyrimme liittona olemaan jatkuvasti näkyvämpiä ja enemmän läsnä kotitaloustyöntekijöiden elämässä. Vain näin saamme parannettua työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan ja vahvistettua heidän kykyjään puolustautua huonoa kohtelua vastaan.

Punainen lanka löytyy Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liitto on perustettu vuonna 2008, mutta vasta SASKin ja SAK:n hanke on tarjonnut sille mahdollisuuden toteuttaa lukuisia jo pitkään suunnitteilla olleita toimintoja: tiedotusmateriaalien tuottaminen, kotitaloustyöntekijöiden rekisteröiminen ja koulutustilaisuuksien sekä alueosastokokousten järjestäminen. Lisäksi hankkeella rahoitetaan kotitaloustyöntekijöiden sosiaaliturvaa koskeva tutkimus. Valmistuessaan tutkimus tulee avaamaan keskustelun keinoista, joilla kotitaloustyöntekijät voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin.

– Tämä on suuri askel kaikille maan kotitaloustyöntekijöille, vakuuttaa Francisco Samboo, 30, projektin koordinaattori ja yksi liiton perustajajäsenistä. - Lisäksi olemme paraikaa tutkimassa mahdollisuuksia levittää

toimintamme muualle maahan. Tarkoituksena on perustaa paikallisosastoja kaikkiin suurimpiin maakuntiin.

Francisco on erityisen tyytyväinen myös projektin tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin, jotka ovat tarjonneet paljon kaivattuja valmiuksia rekrytoida uusia jäseniä ja tehdä alaa tunnetummaksi.

Etelvina Edmundo Macuácua, 32, on yksi liiton 22:stä maputolaisesta paikallisosaston vetäjästä. Hän järjestää esikaupungeissa viikonloppuisin pidettäviä alueosastokokouksia.

– SASKin hanke on ollut meille äärimmäisen tervetullut, hän kertoo. - Tähän asti koin, että hapuilen pimeässä: en tiennyt miten parhaiten mobilisoida ihmisiä tai kertoa asioista. Koulutus antoi visiota: nyt työssäni on punainen lanka.

– Tarrat, lehtiset ja pamfletit ovat myös suuri apu. Se, että kotitaloustyöasetuksen tärkeimmät kohdat on saatu tiivistettyä yhteen helppolukuiseen pamflettiin, on äärimmäisen tärkeää meille, joista vain harva osaa lukea tai kirjoittaa hyvin.

Angelina Salvador Macuamine, 46, on yksi niistä Maputon kotitaloustyöntekijöistä, jonka Magiguan kaupunginosastossa järjestetty alueosastokokous sai rekrytoitua liittoon tänä vuonna. - Olen ollut alalla kohta kolmekymmentä vuotta, ja kuvittelin aina, että se miten minua kohdeltiin ensimmäisessä työpaikassani, olisi täysin normaalia, hän myöntää. - En esimerkiksi pitänyt lomia yli viiteentoista vuoteen. Nyt tiedän, että minulla on siihen oikeus.

Angelina liittyi SINED:n jäseneksi kesäkuussa 2015. Jäsenkortti ja -paita ovat hyvässä tallessa kotona. Mutta onko hän jo vienyt paitansa työnantajan eteen? - En vielä, Angelina nauraa. Hän tuntee Rosa Bambamban henkilökohtaisesti ja on vaikuttunut tämän tarinasta. - Mutta ihan pian vien, aivan varmasti, hän jatkaa vakavammin. TM

Angelina Salvador Macuamine, SINED:n uusi jäsen: – Olen ollut alalla kohta kolmekymmentä vuotta, ja kuvittelin aina, että se miten minua kohdeltiin ensimmäisessä työpaikassani olisi täysin normaalia, hän sanoo.

SINED Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liitto Sindicato Nacional dos Empregados Domésticos (SINED) perustettiin 4. huhtikuuta 2008. Se on kansallisen keskusjärjestön OTM-CS:n ja kansainvälisen IDWN:n (International Domestic Workers’ Network) jäsen.

Jäseniä liitolla on yhteensä 3 120. Maassa, jossa kotitaloustyöntekijöitä on varovienkin arviointien mukaan kymmeniä tuhansia, järjestäytymisaste on hyvin matala.

Hankkeen tavoite Vahvistaa Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liiton toimintavalmiutta ja näkyvyyttä ja parantaa sen järjestöllistä ja taloudellista kestävyyttä pitkällä tähtäimellä. Hankkeesta on toteutettu tänä vuonna pilotti, jonka tarkoituksena on valmistella laajempaa, kotitaloustyöntekijöiden oikeuksia Mosambikissa parantavaa kolmivuotista projektia.

Kohderyhmät: Mosambikin kotitaloustyöntekijät

Keskeisimmät toiminnot: ● Liittoaktiivien koulutus ● Tiedotusmateriaalien tuottaminen ● Uusien jäsenien hankinta ● Kotitaloustyöntekijöiden määrän arviointi ● Kotitaloustyöntekijöiden sosiaaliturvaan liittyvä tutkimus

Kotimainen kumppani: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

15

TARUN KANTI BOSE

KUVAT RAM BHARAT YADAV

KÄÄNTÄNYT ANNA BERGHÄLL

Lainsuojattomien asialla Intiassa on arviolta 50 miljoonaa kotiapulaista. Pääosin kastittomista naisista koostuvaa työvoimaa ei suojaa mikään laki tai sopimus.

K

otityöntekijät kokevat työnantajiensa taholta monenlaista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä: palkkoja pidätetään nälkäkuolemaan saakka, uni- ja lepoaikaa ei anneta. Heitä lyödään, kidutetaan ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Kotityöläisten ammattiliitot, osuuskunnat ja kansalaisjärjestöt ovat vaatineet lainsäädäntöä, jolla työntekijöiden oikeuksia voitaisiin suojella ja työoloja säädellä. Intian hallituksen vastaus näihin pyrkimyksiin on toistaiseksi ollut lähinnä tyhjä tuijotus.

ILOn työolosopimus ratifioimatta Kotityöläiset eivät kuulu jo vuonna 1948 säädetyn, työaikoja koskevan minimipalkkalain piiriin.

– Myöskään palkanmaksulaki, laki korvauksista työmiehille, vuokratyölaki ja äitiys-

16

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

etulaki eivät kata kotityötä, sanoo Ramendra Kumar. Hän on Delhin kotityöntekijöiden puheenjohtaja.

Viisi vuotta sitten Intian kansallinen naiskomitea luonnosteli aloitteen kotityöntekijöiden hyvinvointi- ja sosiaaliturvalaiksi. Aloite on Kumarin mukaan vain istunut keräämässä pölyä, mutta se ei ole lakannut olemasta voimassa.

Neljä vuotta sitten Intia allekirjoitti kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen 189, jonka mukaan ihmisarvoiset työolot koskisivat myös kotityöntekijöitä, muttei kuitenkaan ole vielä ratifioinut sopimusta. Muutakin on yritetty tehdä: – Sonia Gandhin johtama työryhmä antoi joitakin suosituksia, mutta ne laimennettiin ja niistä tuli lähinnä jarru varsinaiselle kattavalle politiikalle, joka huolehtisi kotityöntekijöistä”, Kumar harmittelee.

Miljoonan kotiapulaisen pääkaupunki Intian pääkaupungissa, 13 miljoonan asukkaan Delhissä on arviolta miljoona kotiapulaista.

Delhin Kotityöntekijöiden järjestöön kuuluu 15000 työntekijää. Se on tehnyt uraauurtavaa työtä tuodakseen työntekijöiden ongelmat ja oikeudet julkiseen keskusteluun.

Järjestö vaatii, että kaikki edut ja oikeudet, jotka kuuluvat muillekin työläisille, laajennetaan koskemaan myös tätä valtavaa työvoimaa, jota ei toistaiseksi suojele mikään työlaki.

– Jos kotityöntekijät tunnustettaisiin järjestäytymättömänä työvoimana, heihin voitaisiin soveltaa ainakin työelämän vähimmäisvaatimuksia ja saada heille ihmisarvoiset työolot ja elämiseen riittävä palkka.”

– Kampanjointimme on saanut Intian hallituksen ja muut viranomaiset hyväksymään sen, että kotityökin on työtä ja kotityöntekijä

Anita Kapoor pitämässä infotilaisuutta kotitaloustyöntekijöille.

/////////////////////////////////// "Värväystoimistot repivät rahaa heidän selkänahastaan."

työläinen, jolloin nämä käsitteet ovat saaneet osakseen työlle kuuluvaa arvokkuutta ja tunnustusta, sanoo Delhin kotityöntekijöiden pääsihteeri Anita Juneja.

Järjestäminen vaikeaa Kotityöntekijät työskentelevät yksityistalouksissa usein ilman selkeää sopimusta työehdoista, eivätkä he ole kirjoilla missään. Kotityöntekijöiden järjestäminen on ollut valtava haaste, koska työpaikoille ei pääse ja niitä on niin monta.

Myös työvoiman vaihtuvuus uupumisen vuoksi on suurta.

– Suurin osa kotityöntekijöistä on kastittomia daliteja, kuuluu alkuperäiskansoihin tai muutoin yhteiskunnan marginalisoituneisiin ryhmiin, ja siirtotyöläisiä on paljon, sanoo Subhash Bhatnagar. Hän johtaa Nirmala Niketanin osuuskuntaa, joka on tärkeä toimija Kotityöntekijöiden Kansallisessa Foorumissa.

Nirmala Niketaniin kuuluu 600 kotityöntekijää. Osuuskunta on ottanut asiakseen työnsä lopettavien kotityöntekijöiden kuntouttamisen takaisin kotipaikkakunnilleen. Gumlassa osuuskunta avasi pisteen, jossa kotiin palaavat naiset voivat kutoa käsikangaspuilla.

24-vuotias assamilaiseen vähemmistökansaan kuuluva Rinki Rota jätti hyväksikäyttävän ja väkivaltaisen työnantajansa, ja Nirmala Nikitan opetti hänet ajamaan autoa. Itsevarmuutta säteilevä nuori nainen selvittää Delhin ruuhkaiset kadut huolettomasti ja helposti.

24-vuotias Rinki Rota jätti väkivaltaisen työnantajansa.

Kotityöntekijöiden osuuskunta opetti hänet ajamaan autoa.

Värväystoimistot myyvät tyttöjä Kaupunkien Kotityöntekijöiden Liitolla Shahri Mahila Kamgar Unionilla on tuhat jäsentä. Liitto työskentelee Etelä-Delhin ja Faridabadin kotityöntekijöiden hyväksi.

– Suurin osa tytöistä, jotka laittomat värväystoimistot tuovat Delhiin kotityöntekijöiksi, ovat alaikäisiä. Värväystoimistot repivät rahaa heidän selkänahastaan, sanoo Anita Kapoor, liiton johtava työntekijä.

– Teimme syyskuussa ratsian yhteistyössä poliisin ja Bonded Labour Liberation Front -järjestön kanssa ja pelastimme muun muassa Lucasin ja Mariamin, jotka värväystoimistot olivat kaupanneet kotityöhön. Tyttöjä pidettiin käytännössä vankeina ja toimistojen värvääjäagentit pahoinpitelivät heitä.”

– Pakkosiirtolaisuus sellaisista Intian osavaltioista kuin Jharkhand, Assam, Odisha, LänsiBengali, Chattisgarh ja Bihar on pannut nämä usein lukutaidottomat tytöt Delhin ja siellä

toimivien työvoimanvälittäjien ja välikäsien armoille ilman mitään tukiverkostoa. Ja ravintoketjun toisessa päässä odottavat työnantajat, puuskahtaa Kapoor raivoissaan.

– Sääntelyn puuttuessa näitä nuoria tyttöjä vaanii riisto matkan jokaisella askeleella.

Seitsemässä Intian osavaltiossa on kotityöntekijöille määritelty minimipalkat. Ne ovat matalammat kuin muiden kouluttamattomien, kuten rakennustyöntekijöiden palkat.

Shalinee Nascarr, 4 600 jäsenen delhiläisen Domestic Workers Forumin koordinaattori, konkretisoi työpaikan merkitystä palkkatasolle.

– Jos nainen kantaa sementtisäkkejä rakennustyömaalla kahdeksan tuntia, hän ansaitsee enemmän kuin yksityiskodissa hoivatyötä tekevä kotiapulainen. Samoin hallituksen tai yksityisen sektorin palkkaama siivooja ansaitsee enemmän kuin joku, joka siivoaa kotona. Mistä tämä diskriminaatio ja aliarvostus? TM

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

17

LAURA VENTÄ

KUVA SUSA JUNNOLA

Ensimmäinen nainen Indonesialainen tietullin työntekijä Mirah Sumirat valittiin viime syksynä ammattiliittonsa johtoon. Hän on palvelualojen monialaliiton ensimmäinen naisjohtaja.

M

irah Sumiratin olemus on nöyrä ja herttainen, mutta astuessaan puhujankorokkeelle hänestä sukeutuu vahva johtaja. Hymyilevän naisen ääni vakavoituu, kun hän puhuu maansa työntekijöiden tilanteesta.

– Me työntekijät emme halua elää köyhyydessä. Haluamme osamme maamme vauraudesta. Haluamme omistaa kotimme ja tarjota lapsillemme parhaan mahdollisen koulutuksen.

Sumiratin kotimaa ei todellakaan ole pieni eikä köyhä. Noin 250 miljoonan asukkaan Indonesia on valtava talous, joka houkuttelee paljon ulkomaisia investointeja jo pelkästään jättimäisten kotimarkkinoidensa takia. Myös työvoimakustannukset ovat siellä halvat. Toisin sanoen tavalliset työntekijät pysyvät köyhinä

eikä palkka tahdo riittää elämiseen.

Minimipalkkaa on kuitenkin onnistuttu viime vuosina nostamaan maan ammattiyhdistysliikkeen vahvistumisen myötä, jota myös SASK ja suomalaiset ammattiliitot ovat olleet tukemassa hankkeillaan. Käänne tapahtui vuonna 2012, jolloin maan ay-liike koki voimakkaan nousun.

– Pääkaupungissa Jakartassa minimipalkka on vajaat 240 euroa kuussa. Se täyttää elämiseen riittävän palkan kriteerit eli sillä saa ostettua ne 60 tuotetta, jotka Indonesiassa on määritelty turvaamaan inhimillinen elintaso, Sumirat kertoo.

Sen sijaan monessa muussa maakunnassa minimipalkka määriteltiin pari vuotta sitten tasolle, joka ei riitä. Sumirat ihmettelee, miksi ihmeessä.

Tuhansien saarien ja miljoonien työttömien maa ● Indonesia on maailman suurin saarivaltio, joka koostuu 17 508 saaresta. ● Indonesiassa asuu maailman suurin muslimiväestö, yli 200 miljoonaa ihmistä. ● Maan minimipalkka on Aasian kuudenneksi alhaisin. ● Työttömiä on peräti 7,4 miljoonaa 128 miljoonan ihmisen työvoimasta (helmikuu 2015). ● Kuitenkin maa on maailman suurin ulkomaisten investointien vastaanottaja.

18

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

Vahva palo muuttaa yhteiskuntaa Mirah Sumirat kiinnostui ay-asioista, kun hän ymmärsi, miten vahvoja liittoja muissa maissa oli. Se inspiroi häntä pyrkimään oman liittonsa johtoon. Liiton puheenjohtajana hän saa käyttää ay-toimintaan niin paljon aikaa kuin haluaa, vaikka on edelleen töissä tietullissa.

Lapsettomana Sumiratilla on aikaa keskittyä ay-uraan, ja sen hän tekeekin niin täydellä teholla, ettei ehdi kotona kokkailla miehelleen. Se on hyvin harvinaista muslimienemmistöisessä Indonesiassa, jossa naisen tehtävä on yleensä huolehtia kodista, lapsista ja miehestä. Useimmat naiset eivät voi käydä töissä.

Hänen perheessään vallitsee kuitenkin demokratia.

– Meillä on vain yksi tavoite ja se on onnellinen perhe. Haluamme elää yhdessä, Sumirat sanoi PAM-lehdessä kesällä.

Silti Mirah palaa halusta myös vaikuttaa yhteiskuntaan, jossa elää. Hän suunnittelee myös poliitikon uraa.

Indonesiassa on saavutettu viime vuosina isoja edistysaskeleita esimerkiksi sosiaaliturvan saralla. Ay-liike onnistui vaikuttamaan siihen, että 116 miljoonaa ihmistä pääsi ensimmäistä kertaa kaikille kuuluvan terveydenhuollon piiriin.

Köyhyys ei ole vain taloudellinen kysymys vaan heijastuu terveyteen ja koulutukseen ja aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Siksi siihen pitää puuttua, sanoo indonesialaisen palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Mirah Sumirat. Hänen miehensä Yaya Sudrajat oli mukana Suomen-vierailulla kesäkuussa.

– Jäljellä on kuitenkin kysymys eläkkeistä. Nyt sitä saavat vain valtion virkamiehet. Yksityisellä puolella tilanne vaihtelee yrityksestä toiseen.

Tukemalla ASPEKia autamme Indonesian naisia Palvelualojen ammattiliitto PAM on tukenut SASKin kautta Sumiratin johtamaa liittoa ASPEKia jo useita vuosia. Erityisesti hankkeessa on tuettu järjestäytymistä ja jäsenmaksujen perintää. ASPEK on nyt yksi Indonesian suurimmista liitoista, jolla on 74 000 jäsentä 82 yrityskohtaisessa liitossa. Jäsenistä 35 prosenttia on naisia.

Tukemalla liittoa me suomalaiset siis tuemme samalla kymmenien tuhansien indonesialaisnaisten taistelua parempien elinolojen puolesta.

– Taistelemme ennen kaikkea palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan puolesta, ulkoistamisia vastaan, Sumirat summaa.

Ay-liike onnistui rajoittamaan ulkoistamisia kolme vuotta sitten niin, että yritykset saavat ulkoistaa vain tiettyjä tukitoimintojaan, eivät keitä tahansa työntekijöitä. Monet yritykset nimittäin pyrkivät hiljentämään työntekijät sysäämällä heidät vuokrafirmoihin, koska ulkoistetut työntekijät eivät saa liittyä mihinkään olemassa olevaan ammattiliittoon. He voivat sentään perustaa oman liiton, mutta se on pitkä ja kivinen tie.

Indonesia on väkiluvultaan maailman neljänneksi suurin maa. Se kamppailee pystyäkseen työllistämään valtavan työvoimansa. Silti työttömiä on yli 7 miljoonaa. TM

/////////////////////////////////// "Meillä on vain yksi tavoite ja se on onnellinen perhe.

Haluamme elää yhdessä."

ASPEK-liiton puheenjohtaja Mirah Sumirat vieraili kesällä Helsingissä PAMin liittokokouksessa tuomassa tervehdyksen maailman suurimman muslimienemmistöisen maan työelämästä. Viesti oli selvä: köyhyys on saatava vähenemään.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

19

[ SASK toimii ] LAURA VENTÄ

KUVAT VESA MUHONEN

Paremman tulevaisuuden maalari Jyväskyläläinen rakennusmaalari Mette Nissinen ei pelkää haasteita.

Nuori monitoiminainen opiskelee työn ohella erikoisammattitutkintoa, toimii ammattiliitossa ja haaveilee remontoitavasta rintamamiestalosta.

Hän haluaa tehdä muutakin kuin maalata.

O

len oppinut, että mihinkään ei kannata sanoa suoralta kädeltä ei. Kun sanoo kyllä, niin pääsee kokemaan kaikkea jännää, Mette hymyilee.

Hän on SASKin kunnon työn lähettiläs, työpaikkansa pääluottamusmies, rakennusliiton nuorisotoimija, innokas matkailija ja aktiivinen urheilija. Nissinen ehtii mukaan niin monenlaiseen toimintaan, että heikompaa hengästyttää.

Puhuessaan hän kuitenkin katsoo rauhallisesti silmiin ja eikä todellakaan tee numeroa tekemisistään.

Viime kevät oli erityisen hektistä aikaa Meten elämässä. Tuli tilaisuus käydä monta mielenkiintoista kurssia, joista ei voinut kieltäytyä.

Huhtikuulle osui peräti kolme ay-toimintaan liittyvää koulutusta kaukana kotoa ja vielä ulkomaanmatka. Silloin hän myöntää olleensa hieman ylikuormittunut.

– Uusia ihmisiä tuli vastaan niin paljon, ettei millään tahtonut muistaa, kuka oli mistäkin.

Nissinen kokee, että aktiivisuus paremman työelämän puolesta SASKissa ja ammattiliitossa on hyvää vastapainoa perustyölle, vaikka hän siitä pitääkin.

– Pääsee tekemään jotain merkityksellisempää. Ettei vain hinkkaa seiniä päivät pitkät.

Meten oma liitto Rakennusliitto tarjoaa hyvät puitteet olla aktiivinen. Liitolla on todennäköisesti Suomen aktiivisin nuorisotoiminta.

Nuorilla on oma lehti ja kymmeniä tapahtumia vuodessa, mikä on Metestä todella tärkeää,

20

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

/////////////////////////////////// "Miehet keikkuivat korkeuksissa ilman mitään suojavarusteita."

vaikka meno onkin aika viihdepainotteista. On kuitenkin helpompi lähteä tekemään myös oikeaa vaikuttamistyötä, kun porukka on tuttu ja yhdessä on hauskaa.

Tänä vuonna Raksanuoret tekivätkin ihan uudenlaisen tempauksen. He poseerasivat seinäkalenterissa, jonka tuotot lahjoitetaan SASKille, kehitysmaiden köyhiä työntekijöitä tukeviin hankkeisiin. Mette ei valitettavasti ehtinyt mukaan projektiin, vaikka se toteutettiin juuri Jyväskylässä. Hän kuitenkin houkutteli mukaan työkavereitaan.

Rohkeasti luottamusmieheksi Nuori ruohonjuuritason vaikuttaja selvittää sinnikkäästi epäkohtia myös omalla työpaikallaan, vaikka siihen ei olekaan totuttu.

– Välillä tie on ollut melkoisen kivinen. Pienistä asioista saattaa paisua iso juttu, kun niihin puuttuu. Aina ei ole kyse edes taloudellisista

asioista vaan siitä, että jotenkin on aina tehty, ja muutos tuntuu hankalalta. Varmasti siellä ihmetellään, että minkä takia tuo ihminen puhuu minulle tällaisista, Nissinen naurahtaa.

Joku saattaa rakennusalalla hämmästellä sitäkin, että muutosta vaatii nuori nainen, mutta Nissiselle asioihin vaikuttaminen vaikuttaa luontaiselta tavalta toimia. Tuskinpa hän itsekään alalle lähtiessään olisi uskonut, mihin kaikkeen päätyy, koska oli silloin omien sanojensa mukaan ”ihan pentu vielä”.

Hän muutti pois kotoa Iisalmesta jo nuorena ja lähti Jyväskylään opiskelemaan pintakäsittelyä. Ammatti houkutti enemmän kuin lukio.

Alalla ei niin väliä, ajatteli nuori Mette. Ehkä hän valitsi intuitiivisesti oikein.

– Työssä tapaa paljon ihania, sydämellisiä ihmisiä. Ikinä ei ole tylsää päivää vaan jokainen on erilainen.

Se on helppo uskoa, sillä hän käy laittamassa ihmisten koteja uuteen uskoon. Siinä näkee kaikenlaista ja pääsee juttelemaan asukkaiden kanssa. Toisaalta työtä tehdään paljon myös ihan yksin, kun asuntoja remontoidaan muuttokuntoon. Viime kesäksi Mette sai unelmien kesäkeikan, ison vanhan puukaunottaren ulkomaalaamisen.

Itse hän asuu kerrostalossa, mutta kiikarissa olisi remontoitava rintamamiestalo alueelta, jossa jo asuu sukulaisia ja ystäviä ympärillä.

Sitä on hyvä suunnitella samalla, kun parantaa maailmaa ympärillään.

Mette Nissisen rauhallisen olemuksen ja persoonallinen pukeutumisen takaa paljastuu päättäväinen ja rohkea nuori nainen, joka sanoo mieluummin kyllä kuin ei.

SASKin koulutuksesta uusia näköajoja SASKista Mette sai tietää, kun sähköpostiin tupsahti ilmoitus kevään lähettiläskoulutuksesta. Hän oli ollut jo pitkään kiinnostunut tuotteiden eettisyydestä ja työelämän todellisuudesta Suomen ulkopuolella, joten SASK vaikutti ”omalta jutulta”.

– Koulutuksessa oli tosi hyvä meininki, voin suositella. Monella oli luottamusmiestaustaa, ja siellä pääsi vaihtamaan kokemuksia työelämästä. Harmittaa nahistella täällä kotimaassa työpaikan pienistä asioista, kun maailmassa

Mette Nissinen ● 27-vuotias rakennusmaalari ● asuu Jyväskylässä ● Haaveilee rintamamiestalosta ● Inhoaa välinpitämättömyyttä ● Lempiruoka sushi ● Haluaisi matkustaa Uuteen Seelantiin ● Parasta Suomessa on kesä

asiat on paljon huonommin.

Mette on yrittänyt omalta osaltaan miettiä muun muassa vaatteiden tuotannon ongelmia.

Eettisesti tuotettuja vaatteita vain on hankala ostaa Suomesta järkevään hintaan.

Hän on ratkaissut ongelman vähentämällä vaatteiden oston minimiin. Ennen hän osti niitä ”ihan liikaa” –kuten moni muukin nuori nainen.

– Tänä vuonna olen ostanut vain SASKin Vahvan tehtävä on tukea heikkoa -T-paidan.

Olisi mahtavaa oppia ompelemaan vaatteita itse. Viimeksi kun yritin tehdä housuista sortsit, niistä tuli käyttökelvoton minihame.

Nissisen mielestä SASKin toimintaan oli helppo päästä mukaan ja lähettiläskoulutus oli hyvä herätys todellisuuteen, jossa valtaosa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan. Tärkein korjattava asia kehitysmaiden työelämässä olisi hänen mielestään työturvallisuus.

– Terveydelle vaarallinen työ kuten farkkujen hiekkapuhallus olisi karsittava pois. Palkan tulisi riittää elämiseen ja lasten ei pitäisi käydä töissä.

Viime vuoden Nenäpäivää varten tehty video

lasten työnteosta Nepalin tiilitehtailla pysäytti.

Nykyisin Nissinen lahjoittaa kuukausittain rahaa SASKin hanketyöhön kehitysmaissa.

– Kyllä minusta meillä on varaa auttaa.

Minunkin pienestä palkasta voi vähän laittaa hyvään tarkoitukseen. Pieni raha täällä onkin iso kehitysmaassa.

Hän uskoo että SASKin tekemä työ kehitysmaiden työolojen puolesta alkaa kiinnostaa yhä enemmän, kun tietoisuus ja tarve ostaa eettisesti tuotettuja tavaroita kasvaa.

Vapaa-ajallaan Mette urheilee ja matkustelee.

Oman alan työntekoa on helppo seurata myös matkoilla, riittää kun vain nostaa katseen katujen rakennustelineille.

– Esimerkiksi Balilla katselin kauhuissani rakennustyömaata, jossa miehet keikkuivat korkeuksissa ilman mitään suojavarusteita.

Suomessa ay-liike on tehnyt ison työn sen eteen, että täällä työskennellään erittäin turvallisissa oloissa. Silti parannettavaa on edelleen – meillä ja maailmalla. Siihen tarvitaan juuri Meten kaltaisia nuoria.TM TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

21

[ SASK toimii ]

ALEKSI VIENONEN

Tiesitkö, että ammattiosasto voi liittyä SASKin kannatusjäseneksi?

SASK vetoaa jäsenliittojensa ammattiosastoihin, jotta ne liittyisivät kannatusjäseneksi. Se on tärkeää nyt, kun hallitus on leikkaamassa rajusti kehitysyhteistyövaroja, myös SASKilta.

K

annatusjäseneksi voivat liittyä kaikki SASKin jäsenliittojen ammattiosastot tai paikallisyhdistykset.

SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyöjärjestö, jonka näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ. SASKin kehitysyhteistyöhankkeissa tuetaan vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä.

Miksi liittyä kannatusjäseneksi?

Liittymällä kannatusjäseneksi osastot osoittavat solidaarisuutta kehittyvien maiden ay-liikkeelle.

Kantavana ajatuksena on, että jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan.

Ammattiosaston jäsenmaksu on viisikymmentä senttiä jokaista osaston jäsenmaksua maksavaa jäsentä kohden vuodessa.

22

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

Liittyminen vaatii aina ammattiosaston tai paikallisyhdistyksen hallitukselta päätöksen, josta pöytäkirjaote on lähetettävä SASKiin.

Tämän jälkeen SASKin hallitus käsittelee jäsenhakemuksen ja jäsenyys astuu voimaan.

Mitä siitä saa?

Liittymällä kannatusjäseneksi SASK tarjoaa osastoille mahdollisuuden tukea työtä oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Lisäksi osasto saa tietoa kehitysmaiden ay-tilanteesta Työmaana maailma -lehden ja kannatusjäsentiedotteen kautta. Osastoilla on myös mahdollisuus tilata Työmaana maailma -lehteä osaston omiin tilaisuuksiin.

SASK järjestää vuosittain koulutuksia. SASK vierailee myös osastojen omissa tilaisuuksissa tarjoamalla puhujia tai työpajan vetäjiä mahdollisuuksien mukaan.

SASK tarjoaa kannatusjäsenille mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin kampanjoihin ja tempauksiin työntekijöiden oikeuksien puolesta. Aktiivisimpien osastojen kanssa suunnitellaan myös omia kampanjoita ja vaikuttamistapoja.

Solidaarisuustyöstä kiinnostuneille ay-aktiiveille SASK tarjoaa suoran kanavan maailmalle.

Kannatusosastojen jäsenet hakevat aktiivisesti myös SASKin järjestämille opintomatkoille.

Monet osastot näkevätkin kannatusjäsenyyden paitsi tapana osoittaa solidaarisuutta myös jäsenetuna. TM

SASKiin kuuluu 32 ammattiliittoa sekä keskusjärjestöt SAK ja STTK. Jäsenjärjestöjen kautta SASKiin kuuluu 1,7 miljoonaa suomalaista.

Merkkipäivälahjoitus Ammattiosastot ja ammattiliittojen paikallisosastot voivat tukea SASKia myös suuntaamalla merkkipäivämuistamisensa SASKin työn tukemiseen.

Päivänsankari voi itse pyytää ystäviään tekemään lahjoituksen SASKille.

Voimme laatia merkkipäiväkeräykselle räätälöidyn viitenumeron, jotta selviää, kuinka suuren potin merkkipäivä on meille tuonut.

SASKin merkkipäivälahjoituksista saa lisätietoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen aleksi.vienonen@sask.fi tai soittamalla numeroon 044 775 1041.

Yleislahjoituksen voi tehdä tilisiirrolla SASKin lahjoitustilille: Helsingin OP pankki IBAN: FI54 5541 2810 0000 84 BIC: OKOYFIHH Viite: 9111

Lue lisää: www.sask.fi/tue

Tule SASKin kuukausilahjoittajaksi!

Vuoden alusta saakka SASKin on voinut tukea lähtemällä kuukausilahjoittajaksi. Kuukausilahjoittajaksi voi lähteä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jolla on Suomessa pankkitili.

Kuukausilahjoittaminen käynnistyy helpoiten netissä täyttämällä lomake osoitteessa www.vahvantehtava. fi/tee-lahjoitus/kuukausilahjoitus. Lahjoittajaksi voi lähteä myös puhelimitse soittamalla numeroon 044 775 1041 arkisin klo 13-15 välisenä aikana.

Kuukausilahjoittajaksi voi lähteä haluamallaan kuukausisummalla. Lahjoittajalle lähetään kotiin toimeksiantolomake, joka hänen tulee täyttää ja lähettää allekirjoitettuna mukana tulevalla palautuskuorella SASKiin.

Lahjoittaja voi milloin tahansa muuttaa lahjoitussummaa tai keskeyttää kuukausilahjoittamisen olemalla yhteydessä SASKiin osoitteeseen tukijat@sask.fi tai soittamalla numeroon 044 775 1041 arkisin klo 13-15 välisenä aikana.

Kerätyt varat käytetään Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK ry) kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen. Keräyslupa POL2014-16830 on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta vuoden 2016 loppuun.

Miten homma hoituu?

1. Ilmaise kiinnostuksesi tuoda ammattiosastosi kannatusjäseneksi sivulla www.sask.fi/tue olevalla verkkolomakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen aleksi.vienonen@sask.fi. Saat sähköpostiisi ja postitse infopaketin, jolla voit esitellä asiaa ammattiosastosi hallitukselle.

2. Tee liittymisestä päätös ammattiosastosi tai paikallisyhdistyksesi hallituksen kokouksessa.

3. Lähetä päätöksestä pöytäkirjaote sähköpostilla osoitteisiin aleksi.vienonen@sask.fi ja tukijat@ sask.fi tai postilla osoitteeseen: SASK ry, Aleksi Vienonen, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki.

4. Täytä vielä sähköinen jäsenhakemus osoitteessa: http://tinyurl.com/osastokannari.

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015

23