Museo-lehti 1/2016: kansi ja sisällysluettelo

JULKISEN TAITEEN UUDET OMISTA JAT

1 / 2016 54.

SIVU

11

GUGGENHEIM – KYLL Ä VAI EI ?

SIVU

31

K O K O E L M AT J A T U RVA L L I S U U S

VUOSIKERTA

Vaaniiko vaara museotyössä?

TIMO HUVILINNA, HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO

SIVU 14

Pääkirjoitus

Ei saa koskea, mutta lentää sopii?

Museolentokoneella taivaalle? Museokokoelmien käyttökunto puhuttaa museoalaa.

K

ONSERVOINNISSA on korostettu vuo-

sikymmeniä pyrkimystä säilyttää ja jopa palauttaa, restauroida, objektin alkuperäisyyttä ja aitoutta. Vuonna 1964 laadittu Venetsian julistus muutti tilanteen. Yhdennentoista artiklan mukaan kaikkien historiallisten kerrostumien yhtäläinen arvo ja merkitys tulee hyväksyä. Aitous on aina suhteellinen, käsite ja siksi pitää muistaa kysyä: ”Aito suhteessa mihin?”

Konservoinnissa on kaksi päästrategiaa: staattinen ja dynaaminen. Ensin mainittu ja laajasti käytetty toimintatapa tarkoittaa esineen tai kohteen muodon ja materiaalin kunnioittamista. Jälkimmäisessä päämääränä on kohteen toimintakuntoisuus, vaikka siihen liittyvät toimenpiteet ajan mittaan vähentävät kohteen materiaalista aitoutta. Mitä enemmän kokoelmiin karttuu teollisen ajan teknisiä esineitä, sitä useammin pitää pohtia näitä kahta vaihtoehtoa.

Museoalalla on viime vuosina keskusteltu kokoelmiin kuuluvien aseiden deaktivoimisesta eli tekemisestä pysyvästi toimimattomiksi.

Muutaman museoiden asekokoelmaan kohdistuneen varkaustapauksen synnyttämään keskusteluun voi tutustua esimerkiksi Museoviraston pääjohtajan Juhani Kostetin blogikirjoituksessa Aseet pois museoista. Deaktivoiminen ei täytä sen enempää staattisen kuin dynaamisen säilyttämisen periaatteita.

Erityisesti liikennemuseoissa keskustellaan jatkuvasti, tulisiko museon tarjota kävijöille elämyksellisiä kyytejä vanhoilla kulkupeleillä. Yleisö odottaa näkevänsä menneisyyden liikennevälineen toimivana eli liikkuvana maalla, vedessä tai ilmassa. Dokumenttifilmi ei kaikille riitä. Kun toimivia liikennevälineitä on museoon hankittu, niitä ei ole aina liitetty ”epäaitoina” kokoelmiin.

2

MUSEO 1/2016

ilmailumuseoissa. Niissä lentokoneen lentokuntoisena pitämistä ja sillä lentämistä on pääsääntöisesti pidetty liian kalliina ja lentokoneen sekä lentäjän turvallisuuden vaarantavana. Silti Yhdysvalloissa aloitti toimintansa vuonna 2006 Historic Flight Foundation, jonka toiminta on keskitetty Painen (WA) lentokentälle. Säätiö omistaa Microsoftin perustaja Paul Allenin keräämän Flying Heritage Collectionin, joka käsittää parikymmentä lentävää lentokonetta. Lentävää kokoelmaa operoi lentävän kulttuuriperinnön ystävien vapaaehtoisjärjestö.

Suomessakin on herännyt kysymys, voitaisiinko osa Ilmavoimiemme entisistä säilyneistä lentokoneista kunnostaa lentäviksi. Vastaus on toistaiseksi ollut: ”Kyllä, tietyin edellytyksin.”

Olennaisin edellytys on ollut ymmärrys siitä, ettei kaikkia lentokoneita ole mahdollista, eikä aina syytäkään, ylläpitää perinteisinä museolentokoneina. Resurssit eivät siihen riitä, ja nykymenolla koneet tuhoutuvat vääjäämättä ajan mittaan. Lentokuntoiseen museoesineistöön liittyvät kysymykset ovat mielenkiintoisia ja niiden äärellä käytävä keskustelu sekä aikanaan tehtävät päätökset heijastunevat koko museoalaan.

K ÄYTTÖKYSYMYS ON HA ASTAVIN

valmistellaan asedirektiiviä, joka kieltäisi luvallisilta asekeräilijöiltä sekä toimintakuntoiset että deaktivoidut puoliautomaatti- ja automaattiaseet. Entä museot?

Pyrkimys on erikoinen, sillä eiväthän terroristit tai muut rikolliset käytä luvallisia aseita. Miksei valmistella direktiiviä, joka kieltää terrorismin?

P.S. EUROOPAN UNIONISSA

Professori Janne Vilkuna on Suomen museoliiton puheenjohtaja.

6 26

Terroristit uhkaavat myös kulttuuriperintöä.

Miten esihistoriallisia kohteita suojellaan sotatilassa?

Uusia kokoelmakeskuksia suunnitellaan eri puolilla Suomea.

Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskus avautuu Vantaalle.

28

Kriminologilla ja museologilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

24

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 11 Julkisen taiteen uudet omistajat 14 Vaaniiko vaara museotyössä?

24 Esillä mutta turvassa 30 Laiva on lastattu vaaroilla 31 Guggenheim Helsinki – kyllä vai ei?

32 Näkökulma 34 Lavatanssit ja somettava Rembrandt 36 Kohtaamisia rajalla 39 Museomestari Myyrynen

MAT EL

&

KEVÄT

2016

TURVA

KOKO

Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitetään museoiden turvallisuushaasteita.

M A R I A D I D R I C H S E N , D I D R I C H S E N I N TA I D E M U S E O

L AVA L A B

34

T U O M O Y L I N Ä R Ä , T O R N I O N L A A K S O N M A A K U N TA M U S E O

36

ISUUS LL

Kannessa: Myrkyllinen lääkepullo kuuluu Helsingin yliopistomuseon eläinlääketieteen kokoelmaan. Vasemmalla ylhäällä: Amsterdam Museumin #GoldenAgenäyttelyssä voi chatata Hollannin taiteen kultakauden maalarimestareiden ja teosten henkilöhahmojen kanssa. Oikealla ylhäällä: Tornionlaakson maakuntamuseon uusi perusnäyttely esittelee myös paikallista musiikkikulttuuria. Oikealla alhaalla: Didrichsenin taidemuseon aulaan rakennettiin suomalaisissa museoissa poikkeuksellinen turvatarkastuspiste suosittua Edvard Munch -näyttelyä varten.

4041 0428

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Antti Mäkinen, Timo Kukko, Pauli Sivonen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2016 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Forssa Print ISSN 0781-0032