Issuu

3/2026

SUKOL toimii: lue koulutuspäivästä, kielitaitopaneelista ja jäsenkyselyistä

Digitaliska prov kommer att finnas på svenska under kommande år

Nuorten kääntäjien kilpailun voittajia palkittiin Brysselinmatkalla

3 / 2026 3

Pääkirjoitus Kielten osaaminen on demokraattisten yhteiskuntien pehmeä kilpi

Ajankohtaista

Suullinen osakoe tulee – mutta ei ihan vielä Kuulumisia YTL:n kevättapaamisesta

Miten tukea kieliopinnoissa heikosti pärjäävää oppijaa? Kari Moilanen antaa vinkkejä itseopiskeluun

Myyttejä monikielisyydestä Kielitaitopaneeli kokoontui

Kokeita kehitetään opettajien palautteen pohjalta Valtakunnalliset digikokeet saatavilla nyt myös ruotsiksi

Tekoälyä ja hyvää elämää SUKOLin kevätkoulutuspäivien antia

Tekoäly haltuun Täsmävinkkejä kieltenopettajalle

Uusia ajatuksia oman kuplan ulkopuolelta LUKKI ja kieliyhdistykset yhteistyöhön

”Kieltenopettajan työ on osin taistelua” Tätä mieltä oltiin SUKOLin jäsenkyselyssä

Venäjän opetusta korkeakouluissa KiVANET-verkosto auttaa, jos ryhmiä ei muuten synny

Nuorten kääntäjien kilpailun voitto Tampereelle Juvenes Translatores -kilpailu järjestetään vuosittain

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Silmäilysivut havainnollistavat sääntöjä s. 8

Perjantai-illan kävelykierroksella opittiin Turun kansainvälisestä historiasta s. 15

Käännöskilpailun suomalainen voittaja Nelli kertoo, millainen kokemus oli s. 28

TEMPUS 3 / 2026

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

KOLLEGAKAMPANJA JA LOPPUVUODEN JÄSENMAKSUALE KOLLEGAKAMPANJA on jälleen käynnissä: sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Syyskaudella 1.8.–31.12.2026 liittyneet saavat vuoden 2026 jäsenmaksun puoleen hintaan. Kollegalomake on jäsenpalvelun Edut-osiossa (sivun avautuminen vaatii kirjautumista jäsenpalveluun): https://jasensivut.sukol.fi/extranet/edut/kollegalomake/. Jos et pääse kirjautumaan, ole yhteydessä jäsensihteeri Sallaan: salla.kosunen@sukol.fi.

Valtakunnalliset koulutuspäivät pidetään tänä lukuvuonna Kouvolassa 16.–17.4.2027. Merkitse päivät kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua SUKOLin kanavilla!

29.

TA M M I K U U TA 2027 perjantaina avautuu opetusalan suurtapahtuma Educa Helsingin Messukeskuksessa. SUKOL järjestää jälleen ohjelmaa Opettajan olohuoneen lavalle. Merkitse kaksipäiväinen tapahtuma jo kalenteriisi. Tervetuloa Educaan ja pedagogisten järjestöjen Opettajan olohuoneeseen!

ILMOITA SÄHKÖPOSTISI OSALTA SUKOLin jäsenistä puuttuu yhteystiedoista sähköpostiosoite. Jos et ole saanut jäsenviestejä, käy tarkistamassa omat tietosi jäsenrekisterissä tai ole yhteydessä jäsensihteeriin: salla. kosunen@sukol.fi.

KIELTEN OSAAMINEN ON DEMOKRAATTISTEN YHTEISKUNTIEN PEHMEÄ KILPI ELÄMME aikakautta, jona hallitukset puhuvat tiheään kriittisestä infrastruktuurista. Viittaamme käsitteellä sähköverkkoihin, valokuitukaapeleihin, syväsatamiin ja digitaalisen puolustuksen järjestelmiin. Geopoliittisen tilanteen monimutkaistuessa olemme kuitenkin unohtamassa yhden yhteiskuntamme perusrakenteiden haavoittuvuuden: kielellisen infrastruktuurimme. Pohjoismaiden ja Baltian alueella – Norjan vuonoilta Baltian maiden rajoille saakka – vieraiden kielten taito ja monikielisyys eivät ole vain akateemisia koristeita tai henkilökohtaisia harrastuksia. Ne ovat keskinäisen ymmärryksen, alueellisen turvallisuuden ja demokraattisen kriisinkestävyyden peruskivi. Alueemme on aiemmin tunnettu korkean kielitaidon maanosana, mutta nyt kielten koulutuspolkuja ollaan järjestelmällisesti murentamassa. Meitä uhkaavat pelkän englannin kielen loukku, monimuotoisuuden karsiminen säästöjen nimissä ja myytti tekoälyn riittävyydestä. Investoiminen kielellisesti monitaitoiseen sukupolveen on ehdoton edellytys turvalliselle, yhtenäiselle ja demokraattiselle tulevaisuudelle. Kun opetamme nuorelle vierasta kieltä, annamme hänelle työkalut vastustaa vastakkainasettelun voimia.

SPRÅKKUNSKAPER ÄR DEN MJUKA SKÖLDEN FÖR DEMOKRATISKA SAMHÄLLEN VI lever i en tid, då regeringarna titt och tätt talar om en kritisk infrastruktur. Med begreppet syftar vi på elnät, fiberoptiska kablar, djuphamnar och digitala försvarssystem. I en allt mer komplicerad geopolitisk situation riskerar vi emellertid att glömma sårbarheten för en av grundpelarna i vårt samhälle: vår språkliga infrastruktur. Inom Norden och Baltikum – från de norska fjordarna fram till de baltiska staterna – är kunskaper i främmande språk och flerspråkighet inte enbart akademiska dekorationer eller individuella hobbyer. De utgör grundvalen för ömsesidig förståelse, regional säkerhet och demokratisk kristålighet. Vår region har tidigare varit känd som en världsdel med hög språkkunnighet, men nu håller man på att systematiskt bryta ner utbildningsvägarna för språken. Vi hotas av en fallgrop med engelskan som enda språket, nedskärningar av mångfalden i namnet av inbesparingar och myten om artificiella intelligensens tillräcklighet. Investeringar i en språkligt mångkunnig generation är en absolut förutsättning för en trygg, enhetlig och demokratisk framtid. När vi lär ut ett främmande språk till en ung mänska, ger vi hen verktyg att motstå de polariserande krafterna.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.

SYKSYN JA KEVÄÄN ETÄKOULUTUKSIA SYKSYN etäkoulutussarjaa jatkaa Eriyttäminen ja monipuolinen arviointi kieltenopetuksessa – teoriasta käytäntöön -koulutus 5.11.2026 klo 17–19. Kouluttajana on Satu Koistinen. Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 21.10.2026 SUKOLin verkkosivujen Koulutukset ja webinaarit -sivun kautta: https:// sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/ KEVÄÄLLÄ 2027 järjestetään kaksi etäkoulutusta: 9.2.2027 Ahdistuneen nuoren tukeminen -koulutus Mieli ry:n kanssa ja maaliskuussa Kieliopin opettamisesta -koulutus, jossa kouluttajana on Olli-Pekka Salo. Ilmoittautuminen on jo auki tai avataan pian Koulutukset ja webinaarit -sivulla.

14.

MARRASKUUTA järjestetään SUKOLin liittokokous, jonka esityslistalla tällä kertaa on sääntömääräisten toimintaa ja taloutta koskevien asioiden lisäksi liiton hallituksen valinta kaudelle 1.7.2027–30.6.2030. Jäsenyhdistyksiä on pyydetty esittämään ehdokkaansa hallitukseen 30.9.2026 mennessä. Liittokokous on SUKOLin ylin päättävä elin, ja sen tehtävänä on hyväksyä muun muassa toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jos olet oman yhdistyksesi liittokokousedustaja, voit hoitaa matka-asioita jäsensihteeri Sallan kanssa, salla.kosunen@sukol.fi.

MATERIAALIA TILATTAVISSA KIELIYHDISTYSTEN materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30.

JUVENES TRANSLATORES

SYKSYLLÄ 2026 oppilaitokset voivat kutsua Kieliasiantuntijoiden verkoston jäseniä vieraaksi kertomaan kieliammattilaisten työstä. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille. Jos kiinnostuit, täytä lomake – linkki jäsenkirjeessä tai https://forms.gle/JhG16pqC151RnNjC9. Lisätietoja Annalta: anna.halme@sukol.fi.

Käsikirjoitus Tempuksen toimitus, kuvitus AINO SUTINEN

EUROOPAN komission vuosittaisen lukioikäisten käännöskilpailun ilmoittautumisaika on parhaillaan käynnissä ja päättyy 12.10.2026. Lue kilpailukokemuksista tämän lehden sivuilta 28–29.

TILAA LÄHETTILÄS KOULUUSI

TEMPUS 3 / 2026

3 / 2026

JOKO TUNNET 9. LUOKAN VALTAKUNNALLISET KOKEET? SUKOLIN tuottamat valtakunnalliset 9. luokan kielten kokeet tulevat jälleen tilattaviksi tammikuussa. Muutaman viime vuoden ajan kokeet on järjestetty digitaalisina. Digitaalinen koe säästää opettajan korjaustyötä, ja järjestelmää kehitetään palautteen perusteella. Visste du att SUKOL:s riksomfattande prov också finns i digitalt format på svenska? Lue lisää tämän lehden sivuilta 12–14.

ILMAINEN TYÖNHAKUKOULUTUS SUKOLIN JÄSENILLE ILMAINEN työnhakukoulutus järjestetään 15.1.2027 jäsenille toimiston tiloissa Helsingin Itä-Pasilassa. Koulutus on suunnattu työtä hakeville opettajille ja opiskelijoille, ja kouluttajina toimivat kokeneet, kieltenopettajataustaiset rehtorit. Etäosallistuminen on mahdollista. Lähiosallistujille SUKOL tarjoaa koulutuksen lisäksi lounaan. Ryhmä perustetaan, mikäli saadaan vähintään 10 ilmoittautunutta. Suora linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://forms.gle/

XAnsCVdK9oosA3ej8. Ilmoittautumaan pääsee myös SUKOLin verkkosivuilla Koulutukset ja webinaarit -sivun kautta, ja lisätietoja voi kysyä toimistosta Annalta, anna.halme@sukol.fi

SUKOLIN TAVOITTEET EDUSKUNTAVAALEIHIN JA HALLITUSOHJELMAAN SUKOLIN ja yliopistojen kieliaineiden SARAVE-verkoston yhteiset tavoitteet eduskuntavaaleihin 2027 ja hallitusohjelmaan 2027–2031 on julkaistu SUKOLin verkkosivujen Ajankohtaista-sivulla. Suora linkki tavoitteisiin: https://sukol. fi/ajankohtaista/hallitusohjelmatavoitteet-2027-2031/. Yhdessä olemme vahvempia, joten kannattaa jakaa tavoitteita jokaisen omissa verkostoissa ja pyrkiä vaikuttamaan puolueisiin ja ehdokkaisiin. Vaikutusmahdollisuuksia on esimerkiksi puolueiden vaaliteltoilla ja -tapahtumissa, ja aina voi myös lähettää sähköpostia omalle ehdokkaalleen ja kysyä, miten hän suhtautuu kieltenopetuksen kysymyksiin. Kieltenopetuksen tulevaisuus edellyttää kansallisia toimenpiteitä!

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2027 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 12.–16.4.2027 • A- ja Bruotsi 19.–23.4.2027 • A-saksa ja A-ranska 26.–30.4.2027 • B-saksa ja B-ranska 26.–30.4.2027 A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä. KOKEET tulevat tilattaviksi tammikuussa. LISÄTIETOJA: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/valtakunnalliset-kokeet/ ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p. 040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 61. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Supersizer/iStockphotos • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2026–2029 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 / 1 takakansi 2 860 € 1 / 1 sisäsivu 2 550 € 1 / 2 leveä palsta 1 810 € 1 / 2 vaaka 1 540 € 1 / 2 kapea palsta 650 €

SUKOL TOIMII – YHTEISTYÖ

Suullinen osakoe tulee – mutta ei ihan vielä YTL:n ja kieltenopettajien kevättapaamisessa kuultiin, että suullinen osa saadaan yo-kokeisiin kenties 2030-luvulla. Ajatuksia vaihdettiin myös muista kielten kokeisiin liittyvistä aiheista. Teksti ANNA HALME

ieliyhdistysten, SUKOLin ja Ylioppilastutkintolautakunnan edustajat kokoontuivat toukokuussa etätapaamiseen keskustelemaan kielten ylioppilaskokeista. Kieltenopettajia kiinnosti etenkin suullisen osan kehittäminen. Lisäksi käytiin yleistä keskustelua ylioppilastutkinnosta ja kevään 2026 koekerrasta.

Suullinen osa yo-kokeeseen YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä otti esiin suullisen osuuden kehittämisen tilanteen. Pitkän ja keskipitkän kielen kokeisiin on tulossa suullinen osa näillä näkymin 2030-luvulla. Lautakunnassa laaditaan osan järjestämisestä selvitystä, joka valmistuu loppuvuodesta ja lähtee lausuntokierrokselle. Suullisen osan toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta. Toiveena on, että tuleva hallitus ottaisi ohjelmaansa ylioppilastutkinnon suullisen osuuden kehittämisen. YTL:n varapuheenjohtaja, kielivaliokunnan ja englannin jaoksen puheenjohtaja Katja Mäntylä kertoi, että valmiina on jo selvitys vastaavista kokeista maailmalla ja Pasi Pirttisaaren laatima raportti saksan kielen suullisen osan pilotista. Mäntylä totesi, että puhuminen on se opetussuunnitelmatavoitteiden osa, jota ei ole tähän mennessä pystytty kunnolla arvioimaan, ja tästä syystä kielivaliokunnassa iloitaan kehitystyön etenemisestä. Suullisen osan reunaehtona on, että se on yksilökoe, jossa kokelaalla on mahdollisuus kuunnella omaa suoritustaan ja äänittää sitä uudestaan. Alustavien suunnitelmien mukaan osuuteen olisi tulossa pari–kolme erityyppistä tehtävää, joissa olisi vaihtelevia puhetilanteita ja rekistereitä sekä mahdollisesti jonkin verran valinnanvaraa. Suunnitelmat tarkentuvat kehitystyön edetessä esimerkiksi lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella. Puhumistehtävät tulevat suoritettaviksi heti kokeen alkuun. Kielivaliokunnassa otetaan huomioon se, että suullinen osa voi olla joillekin kokelaille pelottava. Mäntylä korosti, että siitä ei missään tapauksessa haluta ”erikoismörköä”, joka karkottaisi kokelaita. Koeaika ei pitene eikä kokonaispistemäärään kosketa, joten suullinen osa on ainakin aluksi lyhyt ja pistemäärältään maltillinen. Opettajia tietenkin kiinnostaa se, mistä puhumistehtävän pisteet otetaan, jos kokonaispotti säilyy 299 pisteessä. Tähän ei ole vielä suoraa vastausta. Kuullunymmärtämisen

TEMPUS 3 / 2026

”mitä sanoisit seuraavaksi” -tehtävät olisivat Mäntylän mukaan luonteva kandidaatti, mutta näitä ei ole joka kokeessa. Avokysymyksistä halutaan pitää kiinni ymmärtämistehtävissä, koska kielivaliokunnassa nähdään, että ne antavat erilaisen näkökulman kokelaan ymmärtämistaitoihin kuin monivalintatehtävät. Jostain on kuitenkin luovuttava, jotta kuusi tuntia riittää kokelaalle ja arvostelun työmäärä ei kohtuuttomasti kasva. Suullisessa osassa arvioidaan viestin välittymistä ja tilanteen ja vastaanottajan huomioon ottamista. Kielivaliokunnan tavoitteena on laatia selkeä ja tiivis kriteeristö, joka on arvostelevalle opettajalle käyttökelpoinen. Tarvitaan myös verkkoon esimerkkitehtäviä ja maamerkkejä hyvissä ajoin, ennen kuin suulliset tehtävät saadaan kokeisiin. Näitä valmistellaan yhteistyössä kieltenopettajien yhdistysten kanssa.

Alustavien suunnitelmien mukaan osuuteen olisi tulossa pari–kolme erityyppistä tehtävää, joissa olisi vaihtelevia puhetilanteita ja rekistereitä sekä mahdollisesti jonkin verran valinnanvaraa. Kenttätesteistä lupaavia tuloksia Tähkä kertoi, että suullista osaa koskevan selvitystyön tueksi on järjestetty kaksi kenttätestiä keväällä 2026. YTL:n erityisasiantuntija Minka Lindroos esitteli näiden testien tuloksia. Testejä järjestettiin kahdessa eri lukiossa, ja niiden tavoitteena oli selvittää, saadaanko tarpeeksi hyvälaatuisia ja selkeitä äänitteitä mahdollisimman normaalissa koetilanteessa. Toiseen testiin osallistui 84 opiskelijaa, jotka istuivat salissa, ja toinen, pienemmän ryhmän testi pidettiin luokkahuoneessa. Opiskelijoiden etäisyys toisistaan oli Lindroosin arvion mukaan 50– 60 senttimetriä – sen verran, että käytävillä pystyi kävelemään. Suullisissa tehtävissä on aikaraja, ja kaikkien kokelaiden on suoritettava ne samanaikaisesti. Suulliseen osaan on alustavasti suunniteltu käytettäväksi 15 minuuttia, ja tätä aikarajaa

SUKOL TOIMII – YHTEISTYÖ

käytettiin kenttätesteissä. Testikokeessa oli kaksi pakollista tehtävää ja kolme valinnaista, joista valittiin yksi. Testien perusteella aika riittää siihen, että kokelaat tutustuvat tehtäviin, tekevät valintansa ja suorittavat tehtävät annetulla tavalla. Kenttätestien osallistujat suorittivat suulliset tehtävät valintansa mukaan ranskaksi, englanniksi, saksaksi tai venäjäksi. Kultakin opiskelijalta toivottiin yhteensä 2–3 minuutin pituista puhetallennetta, ja vastaukset tallennettiin analysointia varten. Tulokset olivat positiivisia. Kaikilta kokelailta saatiin tehtäväsuoritukset, Abitti 2 toimi, ja äänitteet olivat hyvälaatuisia. Opiskelijapalautteessakin suhtautuminen oli myönteistä: suurin osa osallistujista piti suullisen kielitaidon osoittamista tärkeänä osana ylioppilastutkintoa. Kaiken kaikkiaan kenttätestit osoittivat, että suullinen osa on mahdollista järjestää koetilassa, jossa kokelaat puhuvat samanaikaisesti.

Avokysymyksistä halutaan pitää kiinni ymmärtämistehtävissä, koska kielivaliokunnassa nähdään, että ne antavat erilaisen näkökulman kokelaan ymmärtämistaitoihin kuin monivalintatehtävät. Jostain on kuitenkin luovuttava, jotta kuusi tuntia riittää kokelaalle ja arvostelun työmäärä ei kohtuuttomasti kasva.

Kenttätesteissä käytetyt tehtävät on julkaistu YTL:n sivuilla, ja lukiot voivat käyttää niitä. Opettajille vinkattiin, että uutisia suullisen osan kehittämisestä päivitetään tälle sivulle, joka kannattaa ottaa seurantaan: https://www.ylioppilastutkinto. fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/suullinen-kielitaito-ylioppilaskokeissa. Kevättapaamiseen osallistuneita kieltenopettajia ilahdutti tieto siitä, että testeissä äänitteiden laatu on ollut hyvä. 15 minuutin pituudesta keskusteltiin. Mäntylä perusteli aikarajaa sillä, että toivotaan aidosti suullista suoritusta eikä kirjoitettua ja ääneen luettua tekstiä. Tehtävät eivät tule olemaan identtisiä eri kielissä, ja erityisesti pitkässä englannissa otetaan huomioon se, että tavoitetaso poikkeaa muista kielistä.

kirjallisuus säilyy ainoana kaikille pakollisena, ja yhden kokeen on oltava pitkän oppimäärän koe, joita on kielissä ja matematiikassa. Taito- ja taideaineiden kokeita koskevat samat laatuvaatimukset kuin muitakin ylioppilaskokeita, ja kokeiden toimeenpanon suunnittelussa huolehditaan, että järjestelyt ovat kohtuulliset kokelaalle, koulutuksen järjestäjälle ja Ylioppilastutkintolautakunnalle. Englanninkielinen tutkinto vaikuttaa kielten kokeisiin siten, että englannin kokeesta tulee kokonaan englanninkielinen. Jotta tämä on mahdollista, joitakin tehtävätyyppejä on välttämätöntä muuttaa. Tähkä vakuutti, että englanninkielinen koe ei heikennä suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa suorittavien tilannetta, sillä arvosanarajat määräytyvät suomen- ja ruotsinkieliseen tutkintoon osallistuvien mukaan. Tähkä muistutti, että jokaiseen tutkintokertaan sisältyy tuhansia tehtäväosia, joten täydellinen virheettömyys on mahdotonta, vaikka paljon laatu- ja tarkistustyötä lautakunnassa tehdäänkin. Jokainen tutkintoon sisältyvä virhe on silti valitettava. Onneksi virheet voidaan ottaa huomioon arvostelun eri vaiheissa. Koe on aina eri tekijöiden kompromissi – parhaiten osaamisen voisi näyttää täysin vapaamuotoisessa viestintätilanteessa, mutta tällöin reliabiliteettia ja validiteettia ei voisi varmistaa. Reliabiliteetti viittaa arvostelun yhdenmukaisuuteen ja validiteetti siihen, testataanko osaamista, johon koulutusjärjestelmä tähtää. Yksi yhteisesti puhuttava asia on kokelaiden tekstitaidot, joissa näkyy tuntuvaa huononnusta aikaisempaan. Tämä pyritään ottamaan huomioon tehtäväohjeissa. Jonkinlaisia tekstitaitoja täytyy lautakunnan näkemyksen mukaan kuitenkin voida odottaa – uutinen ei voi alkaa tervehdyksellä, mutta henkilökohtainen viesti täytyy sillä aloittaa. Kieltenopettajayhdistysten palaute käsitellään huolellisesti kielivaliokunnan jaoksissa ja pohditaan, mitä voidaan ottaa huomioon. Tähkä kiitti oikea-aikaisesta palautteenannosta. Hän totesi, että arvostelu herättää aina paljon kysymyksiä ja tunteita. Suorituskohtaiseen kysyntään lautakunnan on mahdotonta vastata yksityiskohtaisesti, mutta yleisellä tasolla lautakunta pyrkii antamaan kaikille kokelaille ja opettajille tietoa suomeksi ja ruotsiksi.

Muuta ajankohtaista

Tiina Tähkän Ajankohtaista ylioppilastutkinnosta -diat ovat ladattavissa jäsenpalvelusta: https://jasensivut.sukol.fi/extranet/ materiaalit/tilasto-ja-infomateriaali-jasenten-kayttoon/. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, ota yhteys jäsensihteeri Salla Kosuseen, salla.kosunen@sukol.fi.

Tähkä kertoi Abitti 2 -järjestelmästä, joka oli ollut lukioiden käytössä jo aiemmin ja jota oltiin ottamassa tutkintokäyttöön syksyllä 2026. Hänen mukaansa tietyssä sovellusympäristössä oli aiemmin havaittu kuunteluiden toteutumisessa ongelmia, joita oli korjattu päivityksillä. Hän kannusti ehdottomasti olemaan yhteydessä lautakuntaan, mikäli jotain vakavaa teknistä ongelmaa edelleen ilmenisi. Uudistuneen lainsäädännön mukaan ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan on suoritettava syksystä 2029 alkaen vähintään viisi koetta, joista yksi voi olla taito- tai taideaine. Muut aineryhmät, joista kokeita valitaan, ovat: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Äidinkieli ja

Tilaisuuden osallistujat kieliyhdistyksistä ja SUKOLista: Marja Sallila, englanti; Hanna-Tuulia Karppinen, espanja; Jutta Rosenberg, finska; Mira Kuhlman, italia; Inna Lindgren ja Riikka Pekkarinen, ranska; Sanna Huuskonen, ruotsi; Johanna Snellman, saksa; Taina Lento, venäjä; Outi Vilkuna ja Anna Halme, SUKOL. Osallistujat Ylioppilastutkintolautakunnasta ja jaoksista: Tiina Tähkä, YTL; Minka Lindroos, YTL; Anna Hatva-Jokinen, YTL; Katja Mäntylä, YTL ja englanti; Minna Intke-Hernandez, espanja; Yvonne Nummela, finska; Juha Karvonen, ranska; Raili Hildén, ruotsi; Pasi Pirttisaari, saksa; Elisabet Rappu ja Natalia Jánosi, venäjä.

OPPIJAN TUKEMINEN

Kokemuksia englannin opetuksesta TUVA-ryhmässä Tutkintoon valmistavan ryhmän vinkit sopivat muuhunkin opetukseen. Teksti ja kuva KARI MOILANEN

massa oppilaitoksessani Eiran aikuislukiossa tarjotaan tutkintoon valmistavaa TUVA-koulutusta, jossa vahvistetaan taitoja perusasteen jälkeen ja korotetaan arvosanoja ennen toisen asteen opintoja. Yleensä opiskelu tapahtuu omassa TUVA-ryhmässä, vaikkakin lukion ja peruskoulun kurssitarjontaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijat tarvitsevat ympärilleen tutun, pienen ryhmän ja saman aineenopettajan koko opiskelun ajaksi. Ryhmäkoko on suunnilleen 15 opiskelijaa. Englanninopiskelijat jaetaan ryhmiin äidinkielen (suomi toisena tai äidinkielenä) ja päättöarvosanan perusteella. Tässä artikkelissa esittelen kokemuksiani opetuksen järjestämisestä suomenkielisten ryhmässä, jossa päättöarvosanat ovat olleet alle 8.

Itsenäistä opiskelua Opinnot perustuvat opiskelijan omatahtiseen työskentelyyn annettujen tehtävien parissa. Tunneilla on läsnäolopakko, mutta opetus tapahtuu yksilöllisesti. Tehtävien painopiste on keskeisessä kieliopissa, kielellisen tarkkuuden hiomisessa, sanaston kertaamisessa ja laajentamisessa sekä kirjoittamisen taidoissa. Itsenäisen työskentelyn välipaloina pidetään ryhmän tason mukaan yhteistunteja, jolloin muun muassa keskustellaan, kuunnellaan, pidetään tietokilpailuja, pohditaan muistitekniikoita tai tutustutaan englannin kielen eri ilmiöihin. Muuten tuntien perusrakenne on kuitenkin aina sama. Tunneilla keskitytään yhteen asiaan kerrallaan, esimerkiksi kielioppiin tai teksteihin. Monilla opiskelijoilla on keskittymisvaikeuksia, joten virittäytyminen tehtävään vie aikansa ja poukkoilu aiheesta toiseen häiritsisi syventymistä asiaan. Opiskelijoiden osaamisprofiileissa on eroja, vaikka arvosanat olisivat samat. Ryhmässä on niin hitaita kuin nopeita lukijoita ja tehtävissä suoriutuvia. Siinä missä joku hallitsee peruskieliopin mutta tarkkuudessa on hiomista, on jollain toisella taas isompia aukkoja rakenteissa. Opintojen alussa pidän tasotestin. Lisäksi kartoitan opiskelijan mahdollisia vaikeuksia kielenoppimisen eri osa-alueilla. Opiskelijat saavat siten omiin tarpeisiinsa sovitettua täsmäopetusta. Opetuksen ja palautteenannon yksilöinti helpottaa vuorovaikutussuhteen luomista teini-ikäisiin.

Kannustusta ja jatkuvaa näyttöä Opiskelijoilla on usein taustalla negatiivisia koulukokemuksia. He kokevat jääneensä vaille riittävää tukea peruskoulun isoissa ryhmissä. Monilla on lukivaikeus sekä harjaantumatto-

TEMPUS 3 / 2026

muutta lukemisessa ja kirjoittamisessa. Toisilla ilmenee spesifisesti kielten oppimisvaikeutta. Alhaisten päättöarvosanojen taustalla saattaa olla alisuoriutumista kokeissa, poissaoloja ja motivaatio-ongelmia. Siksi on tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät aloittavansa nyt puhtaalta pöydältä. Jatkuva positiivinen palaute on olennaista pienistä tsemppikehuista lähtien. Lisäksi palautteen on hyvä olla erittelevää, jotta opiskelija ymmärtää, mihin se kohdistuu (tuntityöskentely, oman opiskelun reflektointi, kielioppiasia, kirjoittaminen). Arviointi pohjautuu pääasiassa tehtävissä edistymiseen. Samaa asiaa harjoitellaan niin kauan, että se alkaa sujua. Arvioin kielitaitoa kokonaisuutena, joten yksittäiset virheet tai esimerkiksi jokin kieliopin osa-alue ei ole este numeron korotukselle. Nuorilta ei aina löydy kovinkaan paljon itseohjautuvuutta eikä täysin realistista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä on tehtävä arvosanan korottamiseksi, erityisesti jos kokeet eivät ole rytmittämässä opintoja. Virheitä saa toki tehdä, mutta aikaa myöten täytyy ilmetä näyttöä taitotason noususta. Lyhyet kehityskeskustelut ovat siksi tarpeen tasaisin väliajoin. Kokeet ovat pienimuotoisia yhteen osa-alueeseen keskittyviä testejä. Opiskelijat kokevat usein laajat, moniosaiset kokeet stressaaviksi: he menevät lukkoon ja keskittyminen herpaantuu, jolloin tuloksena on jokunen kohta täytettynä sieltä täältä.

Kynä, paperi – ja suullinen varmistus Kaikki tehtävät tehdään oppitunneilla, ja kerään ne pois aina tunnin lopussa, jotta tekoälyn tai muiden henkilöiden käyttäminen apuna ei ole mahdollista. Tehtävät tehdään kynällä ja paperilla. Paperiversion etuna on, että tehtävät ja vastaustila näkyvät yhdellä silmäyksellä ja merkintöjen tekeminen on helppoa molemmille osapuolille. Opiskelijat korjaavat itse virheensä opettajan merkintöjen pohjalta. Käyttämäni korjaussymbolit tulevat nopeasti opiskelijoille tutuiksi: oikeinkirjoitusvirhe, väärä sana, väärä sanamuoto, sana puuttuu, sanajärjestys. Merkitsen virheet myös esimerkiksi tekstinymmärtämiskysymysten vastauksiin. Huolellisessa ja tarkassa työssä on monilla hiomista, joten pieniä huomautuksia puutteista ja virheistä (artikkelit, prepositiot, heittomerkit, verbimuodot) on syytä tulla kaiken aikaa. Kullakin opiskelijalla on nimikoitu ”kansionsa”: nimellä varustettu paperiarkki, jonka väliin sijoitetaan kaikki työt. Näin pysyn mukana paperitulvassa ilman erillistä kirjanpitoa. Tällaisesta ”portfoliosta” näen, mitkä työt on tehty, mitkä ovat

OPPIJAN TUKEMINEN

Silmäilysivut havainnollistavat esimerkiksi tässä ehtolauseisiin ja aikamuotoihin liittyviä sääntöjä ja auttavat sääntöjen mieleen palauttamisessa.

teet: kestopreesens on ”nyt-muoto”, imperfekti ”mennyt aika”, pluskvamperfekti ”kaukainen aika”, objektiivi ”kenelle”-muoto. Toimivia ovat myös nopeasti silmäiltävissä olevat visuaaliset esitykset ja esimerkkilauseet (katso esimerkkikuva): What would you do if you won a lot of money? Välillä voi hyödyntää vertaisopetusta. Pienryhmissä selvitellään kielioppitermejä, puretaan auki sääntöjä, kootaan sääntö aineistoa tutkimalla – ja tieto jaetaan muille. Esimerkiksi kolmessa ryhmässä selvitetään epäsuoran esityksen periaatteet väitelauseissa, kysymyksissä ja käskymuodoissa annetun kielioppimateriaalin pohjalta. Opiskelutekniikoita voidaan käydä läpi esimerkiksi pohtimalla ryhmissä, miten annetut sanat saa painettua mieleen tai miten annettua muistitekniikkaa voi soveltaa sanoihin. Päätelmät esitellään muille laatimalla tekniikan pohjalta käytännön harjoitus. Toiminnallisuus ja pelit motivoivat ja tuovat vaihtelua. Jos kukaan ei huomaa opettajan taululle keräämiä tukisanoja artikkelien käytöstä, pelataan tukisanabingoa. Puuttuvat artikkelit täydennetään tehtävään pienryhmissä, ja samalla on sovitettava jokaiseen kohtaan jokin sopiva tukisana. Kun esimerkiksi viisi eri tukisanaa on käytetty, ryhmä huutaa bingo. Opettaja kirjaa bingot ja julistaa voittajan.

ESIMERKKEJÄ TUKISANOISTA: kesken ja mitkä jäljellä. Kuittaan omalla puumerkilläni kaikki tarkastetut tehtävät sekä sen, miten hyvin ne on tehty. Opiskelijalla on oikeus näyttää osaamistaan myös suullisesti. Itse asiassa monet virheet korjaantuvat, kun opiskelija lukee tuotostaan ääneen tai häntä pyytää sanomaan saman asian ilman, että katsoo paperia. Suullinen varmistus tai täydentäminen otetaan arvioinnissa huomioon opiskelijan eduksi. Koska kyseessä on koko päättöarvosanan korotus, eritasoista materiaalia täytyy olla paljon. Tekstitehtävissä on oltava useita taitotasoja niin, että teksteistä löytyy niin haasteellista kuin helpompaakin luettavaa. Omassa materiaalissani ”peruslukemiston” tekstit vaikeutuvat sivu sivulta, jolloin näen taitotason sen mukaan, miten pitkälle opiskelija etenee. Nämä tekstit luetaan ilman sanastoa. Opiskelija voi myös halutessaan vaihtaa lukemiston selvästi helpommaksi tai haastavammaksi. Tekstitason valinnassa kannattaa ottaa huomioon opiskelijan korotustoiveet (esimerkiksi kutonen seiskaksi) ja jatkosuuntautuminen (ammattikoulu, lukio). Tekstipaketit olen koostanut peruskoulun ja lukion kopiovapaista teksteistä sekä lehti- ja nettiteksteistä. Sopivaa eri tasot sisältävää oppikirjaa on vaikea löytää.

Selkeät ohjeet ja raamit Opiskelijoilta jää usein huomaamatta niin ohjeet kuin tehtävään annettu malli tai jäsennysapukin. Toimintaohjeiden onkin oltava napakoita. Ohjeet ja etenemisjärjestys tehtävissä on hyvä antaa myös kirjallisesti. Koska toisilla on ajankäytöllisiä haasteita ja taipumusta ajatusten karkailuun ja ”haaveiluun”, on välillä syytä antaa tavoite sen suhteen, mitkä tehtävät olisi hyvä pyrkiä saamaan valmiiksi oppitunnin aikana. Termit ja sanalliset säännöt tuottavat monille vaikeuksia – esimerkiksi ”konditionaalin apuverbin would tilalla käytetään imperfektiä ehtolauseessa”. Niiden sijaan toimivat selkokäsit-

yks(i), eräs, joku se, tuo yleensä, ylipäätänsä tietty mikä/kuka tahansa ainoa yksi monista tilanteesta tuttu tuntematon of-sanan edellä

TEHTÄVÄ: I took (1) taxi to (2) airport. (3) driver told me 1. yksi monista > a 2. ainoa > the 3. tilanteesta tuttu > the that there had been (4) man in (5) middle of (6) road… 4. joku > a 5. of-sanan edellä > the … BINGO!

Vastaava toimii esimerkiksi verrattaessa imperfektiä ja perfektiä, jolloin on otettava huomioon aikailmaisut kuten just, ever, already ja vastaukset kysymyksiin milloin, kuinka kauan, onko ohi vai jatkuuko (this week, last week) tai voiko toiminnan toistaa (I have been to Dubai twice – voin mennä toistekin). Näiden sanojen ja kysymysten käyttämisestä verbimuodon valinnassa kerätään bingopisteitä. Peli syntyy niin ikään vaikkapa sanaston ryhmittelykriteereistä. Pelkistä kirjoitelmien otsikoista ei välttämättä synny tekstiä. Avuksi voi ottaa johdattelevia tukikysymyksiä, tai tehtävänä voi olla kirjoittaa vastine esitettyyn mielipiteeseen tai vaikkapa modernisoida satu. Tarinat, joihin annetaan alku- ja loppulause valmiiksi, toimivat hyvin, samoin kuin luetun tekstin referoiminen omin sanoin ulkomuistista (jolloin tekoälyä ei voi käyttää). Kirjoitelmien aiheissa on hyvä olla valinnanvaraa myös siksi, että kaikki nuoret eivät halua kertoa itsestään tai mielipiteistään. Opiskelijoille voi antaa valmiiksi kappalejaon tai jopa kirjoituskehikot (kuten digiaineistoissa), joiden sisään kappaleet kirjoitetaan.

SUKOL TOIMII

Myyttejä monikielisyydestä Kielitaitopaneelin asiantuntijat pohtivat, millaisia myyttejä monikielisyyteen liittyy ja miten niitä voisi purkaa. Teksti ANNA HALME kuvat PANELISTIT

UKOL järjestää vuosittain Kielitaitopaneelin, johon kutsutaan asiantuntijoita keskustelemaan kieliin ja kielitaitoon liittyvistä kysymyksistä. Tänä vuonna Kielitaitopaneeli järjestettiin 6.5.2026, ja sen teemana oli Kielellinen monimuotoisuus, monikielisyys ja monikielisyyden tukeminen. Keskustelijoilta kysyttiin muun muassa, mitä ovat yleisimmät monikielisyyteen liittyvät myytit ja miten niitä murretaan.

Yksikielisyyden myytti Kielipaneelin asiantuntijoista Heini Lehtonen ja Venla Rantanen ovat tutkineet erityisesti lasten ja koulujen monikielisyyttä. Koulutuksessa näkyy vielä selkeästi yksikielisyyden myytti, vaikka huomattava osa koululaisista käyttää arjessaan useampaa kuin yhtä kieltä. Myytti tulee esiin esimerkiksi julkisuudessa käydyssä keskustelussa, jossa oppilaat jaetaan ”äikkäläisiin” ja ”s-kakkosiin” eli kahteen ryhmään, joista toinen opiskelee suomea äidinkielenä ja toinen suomea toisena kielenä. Lehtonen korosti, että todellisuudessa raja ei ole näin selkeä eikä oppilaiden kaikkia taitoja ja oppimistuloksia voi redusoida siihen, mitä suomen kielen oppimäärää he sattuvat opiskelemaan. Suomi voi olla ”vieraskielisen” vahvin kieli tai eniten käytetty kieli. Rantasen tutkimuksissa monikielisyydellä on tärkeä rooli lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa: lapset tunnistavat toisten kielitaitojen tärkeyden ja käyttävät kieliä joustavasti limittäin sen mukaan, keitä keskusteluun osallistuu. Hän toivoo, että oppilaiden ja opiskelijoiden ääntä kuultaisiin, kun mietitään, kuka kuuluu kouluun, minkälaista osallisuutta koetaan ja millä keinoin opitaan suomen kieltä ja muita kieliä. Yksikielisyyden myyttiin kuuluu kuitenkin kielten arvottaminen, ja koulussa ja yhteiskunnassa oppilaille välitetään erilaisia käsityksiä siitä, millainen kielitaito on arvokasta. Lehtonen kysyi, arvostetaanko kouluissa esimerkiksi arabian tai somalin osaamista. Kysymys on tärkeä, koska tutkitusti parhaiten koulussa oppivat ne, joilla on positiivinen suhde oman kieli- ja kulttuuritaustaansa. Ratkaisuksi Lehtonen ehdottaa näiden kieli-ideologioiden tunnistamista ja yksikielisyyden normin murtamista.

Täydellisen kielitaidon myytti Jenni Koivumäki toi keskustelun koulun tasolta kuntien tasolle. Hän tekee parhaillaan tutkimusta monikielisyydestä

TEMPUS 3 / 2026

kuntien kotouttamisohjelmissa. Alustavien tulosten mukaan monikielisyydestä tai kielitietoisuudesta puhutaan kuntien ohjelmissa yleensä vain varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puitteissa, mutta aikuisten kielenoppimiseen ei juuri ole viittauksia. Myös Ruusa Pyykkönen ja Linda Bäckman totesivat, että aikuisten kohdalla Suomessa vallitsee täydellisen kielitaidon myytti. Pyykkönen on työssään suomen kielen opettajana ollut mukana kehittämässä kielituetun työllistämisen mallia. Hänen mukaansa kielitaidon puutteita saatetaan yrityksissä käyttää tekosyynä palkkaamattomuudelle, mutta todellisuudessa monissa töissä ei tarvita täydellistä kielitaitoa ja työpaikat ovat mitä parhaita autenttisia oppimispaikkoja. Työpaikalla kielen oppimisessa keskeistä on, että oppijalla itsellään on selkeä kuva siitä, millaista kielitaitoa hän tarvitsee ja mihin hän kieltä käyttää. Pyykkönen siteerasi Maiju Strömmerin väitöskirjaa, jonka mukaan oppimisen ”hyvän kehä” voi alkaa ruokkia itse itseään, kun oppija havaitsee tilanteita, joita voi hyödyntää oppimiseen, ja kun työyhteisö tukee oppimista oikea-aikaisesti ja riittävästi. Kielellisesti vaativaankin tehtävään voidaan palkata suomea oppiva henkilö, kun tukirakenteet ovat kunnossa. Bäckman on tutkinut maahanmuuttajien kieliä. Hänen mukaansa erityisesti toisen polven maahanmuuttajien kohdalla huomataan, että edes äidinkielenomainen kielitaito ei aina riitä vakuuttamaan, jos henkilön ulkonäkö tai nimi ei vastaa mielikuvaa ”suomalaisuudesta”. Hän ehdotti työperäisille maahanmuuttajille suomen tai ruotsin kielen intensiivikurssia ennen työn alkamista. Tämä torjuisi työperäistä hyväksikäyttöä, lisäisi osallisuutta ja vaikuttaisi positiivisesti muuttajien ja heidän perheidensä hyvinvointiin.

Myytti englannin riittävyydestä Mikko Laitisen erityisalana on englannin kielen asema Suomessa, ja hän haluaisi purkaa myytin siitä, että englannilla pärjää kaikkialla. ”Englanti jyrää kaiken” on dramaattinen lause ja helppo muistaa, mutta Laitisen mukaan se ei ole aivan totta vaan kuva englannin asemasta Suomessa on monipuolisempi kuin mediassa esitetään. Pelkän englannin osaaminen ei riitä kaikkialla työelämässä eikä kulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Laitinen toivoi yhteiskuntaan sellaista tahtotilaa, jossa säilytetään vahvat kotimaiset kielet ja vahva englanti mutta vah-

SUKOL TOIMII

vistetaan myös muiden kielten taitoa ja kielivarannon laajentamista. Tämä vaatii poliittisia ja taloudellisia päätöksiä kieliin investoimisesta. Hän kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä monipuolisesti, sillä neljännen kielen osaaminen avaa ovia ja lisää yksilön ja yhteiskunnan resilienssiä. Paneelikeskustelun vetäjä Minna Närvä poimi panelisteille yleisökysymyksiä, joista yksi kuului: mitkä olisivat mielestänne koulun kieliaineille kaikkein keskeisemmät tavoitteet ja sisällöt? Laitinen toivoi, että luonnontieteiden tapaan diversiteetti eli moninaisuus otettaisiin lähtökohdaksi. Luonnon diversiteettiä havainnoidaan ja arvostetaan, ja tämä sanoma on saatu läpi jopa suurelle yleisölle. Miksi kieliasioissa lähdettäisiin toisille raiteille? Yleisöstä ehdotettiin ratkaisuksi ”kielten luontoiltaa” – monikielisyyden ja kielitietoisten havaintojen levittämistä kaikelle kansalle.

Erikoisuuden myytti Yleisöstä kysyttiin myös, millä keinoilla voisimme tehdä monikielisyydestä iloisen asian kouluissamme ja muussa yhteiskunnassamme. Miten aikuiset voisivat ottaa mallia monikielisyyteen liittyvistä taidoista, joita lapsilla jo on? Rantanen kertoi, että lapset tunnistavat kieliin liittyviä tunnetiloja ja myös käsittelevät niitä, esimerkiksi syrjintää. Ainakin tästä aikuiset voisivat ottaa oppia. Kielet ovat henkilökohtaisia tärkeitä juttuja. Lehtonen totesi, että hän ehkä ennemmin haluaisi tehdä monikielisyydestä normaalin asian. Jos haluamme muuttaa yksikielisyyden normia ja tuoda kouluun uusia kieliä, on tärkeää, että auktoriteetit eli opettajat muuttavat omaa toimintaansa. Yleisökommentissa vinkattiin, että opettajat voivat osoittaa kiinnostusta oppilaiden eri kieliin vaikkapa päästämällä oppilaat välillä opettajan rooliin ja harjoittelemalla yhteisesti tervehdyksiä luokan eri kielillä. Pyykkönen muistutti, että työpaikoilla saa olla reilusti suomen kielen oppija mutta jossain vaiheessa taidot riittävät eli oppijan rooliin ei tarvitse jäädä ikuisesti. ”Minkä neuvon antaisitte monikieliselle perheelle tai yksilölle, joka kamppailee kieli-identiteettinsä kanssa?” -kysymykseen Rantanen vastasi: ”Etsi toisia, jotka ovat samassa tilanteessa.” Bäckman korosti, että identiteetti ei ole koskaan valmis ja uusien kielten oppiminen ei tarkoita sitä, että tarvitsee jättää vanhoja pois. Hän painotti myös, että syrjinnästä ei tarvitse etsiä mitään positiivista – siihen liittyvien ongelmien ratkaisu on yhteiskunnan vastuulla. Koivumäki puolestaan muistuttaisi kysyjää siitä, että monikielisyys on rikkautta ja pienestäkin kielitaidosta voi olla ylpeä: ”Ainut tapa oppia kieltä on käyttää sitä rohkeasti.” Lehtosella oli sama viesti: ”On monien haave, että osaisi puhua monia kieliä. Olen varma siitä, että mistään kielitaidosta ei ole elämässä haittaa.” Lyhennelmä jutusta on julkaistu uutisena SUKOLin verkkosivuilla.

PANELISTIT Heini Lehtonen, suomen kielen vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa, tutkii nuorten ja koulujen monikielisyyttä.

Venla Rantanen, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa, tutkii lasten monikielisyyttä peruskoulussa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmista.

Jenni Koivumäki, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, tekee väitöskirjatutkimusta monikielisyydestä kuntien kotouttamisohjelmissa.

Ruusa Pyykkönen, suomen kielen opettaja, kielenoppimisen asiantuntija, kehittää Omnian Osaamiskeskus OSKEssa kielituetun työllistämisen mallia.

Linda Bäckman, erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutissa, tutkii monikielisyyttä ja kieliä muuttoliikkeissä.

Mikko Laitinen, englannin kielen ja kulttuurin professori Itä-Suomen yliopistossa, erityisaloina englannin kieli Suomessa ja kielen vaihtelu sosiaalisissa verkostoissa.

Minna Närvä, kieltenopettaja, SUKOLin hallituksen varapuheenjohtaja, paneelikeskustelun vetäjä.

VALTAKUNNALLISET KOKEET

Kokeita kehitetään opettajien palautteen pohjalta Valtakunnalliset kokeet järjestettiin tuttuun tapaan keväällä. Valikoimassa oli paperiset ja digitaaliset kokeet A-englannista, A- ja B-ruotsista, A- ja B-saksasta, A- ja B-ranskasta ja A-espanjasta. Paperiset kokeet säilyvät digikokeiden rinnalla jatkossakin. Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN kuva VITALY GARIEV / Pexels

igikokeet ovat olleet valtakunnallisten kokeiden valikoimassa vuodesta 2023 lähtien. Palautteen perusteella digikokeet on koettu helppokäyttöisiksi, eikä koepäivänä ole lähtökohtaisesti ollut ongelmia digikokeen järjestämisessä. Digikokeista saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Eräs haastateltu opettaja kommentoi, että digikokeen pitäminen sujui hyvin ja että digikoe on kokonaisuudessaan helpompi järjestää kuin paperikoe. Myös oppilaiden näkökulmasta digikokeet ovat selkeitä, sillä heidän

TEMPUS 3 / 2026

on helpompi hahmottaa koe kokonaisuutena digitaalisessa muodossa.

Tarkistaminen nopeutuu Useat palautetta antaneet opettajat toteavat, että digikokeen tarkistaminen on nopeampaa kuin paperikokeen, sillä koejärjestelmä pisteittää automaattisesti osan oppilaiden vastauksista. Käytännössä koejärjestelmä antaa pisteet kaikkiin monivalintoihin ja alasvetovalikkotehtäviin sekä täysin oikeisiin ja

VALTAKUNNALLISET KOKEET

täysin vääriin aukkotehtäviin rakenne- ja sanastotehtävässä. Lisäksi järjestelmä pisteittää rakenne- ja sanastotehtävän osittain oikein vastaukset, jotka kokeidentekijät ovat määritelleet etukäteen. Opettajan tarkistettavaksi jäävät täten vain avokysymykset, loput aukkotehtävät ja kirjoitelma. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa kokeesta tarkistuu automaattisesti. Palautteen perusteella erityistä kiitosta sai rakenne- ja sanastotehtävän taulukko, johon opettaja merkitsee oppilaiden pisteet vastausten kohdalle. Koejärjestelmässä on havainnollistava korjausohjevideo, jonka avulla opettaja saa tietoa siitä, miten eri tehtävätyypit pisteitetään.

Valtakunnallisia digikokeita pidetään hyvänä jatkumona ja harjoituksena mahdollista lukiokoulutusta varten.

Erään haastatellun opettajan mukaan on kätevää, että koejärjestelmässä koetehtävät pisteitetään kohta kerrallaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja pisteittää ensin ensimmäisen kohdan vastaukset oppilas kerrallaan ja siirtyy sen jälkeen seuraavaan kohtaan. Yksittäisen kohdan tarkastaminen kaikilta oppilailta on yhdenmukaisempaa kuin se, että tarkastaisi ensin yhden oppilaan kokeen kokonaisuudessaan ennen toisen oppilaan kokeeseen siirtymistä. Siirtyminen oppilaasta toiseen onnistuu helposti klikkaamalla, eikä opettajan tarvitse selailla koepapereita. Sekä opettaja että oppilas pääsevät harjoittelemaan sähköisten koejärjestelmien käyttöä, sillä viimeistään lukiossa oppilaiden tulee tehdä digitaalisia kokeita. Valtakunnallisia digikokeita pidetään hyvänä jatkumona ja harjoituksena mahdollista lukiokoulutusta varten. Digikokeet voi tarvittaessa tulostaa koejärjestelmästä paperille, jos opettaja päättääkin järjestää kokeen paperisena. Kokeet ovat myös tilattavissa pelkkänä digikoetulosteena, joka on tuloste kokeesta suoraan koejärjestelmästä. Tilatut digikoetulosteet ja vanhat digikokeet ovat saatavilla koearkistossa osoitteessa https://koe.sukolpalvelu. fi/arkisto. Koearkistossa ovat myös kuuntelut ja kokeen muu oheismateriaali.

DIGITALA RIKSOMFATTANDE PROV PÅ SVENSKA Visste du att SUKOL:s riksomfattande prov också finns i digitalt format på svenska? VÅREN 2026 publicerade vi ett helt svenskspråkigt provsystem med anvisningar på svenska. Det betyder att digitala prov också kommer att finnas på svenska under kommande år. I år fanns det digitala prov i B-tyska och B-franska. Nästa år kommer det att finnas digitala prov i Aengelska, B-tyska och B-franska. Alla ovan nämnda prov är också tillgängliga i pappersformat. Observera att den tekniska telefonsupporten under det digitala provet för närvarande endast ges på finska och engelska.

LÄTT ATT KORRIGERA

DET är lätt att korrigera digitala prov. I provsystemet finns det svenskspråkiga videoinstruktioner för hur uppgifterna i det digitala provet ska korrigeras. Provsystemet poängsätter automatiskt alla flervalsuppgifter samt en del av struktur- och vokabuläruppgifterna. Det betyder att läraren endast behöver rätta den skriftliga presentationen och de uppgifter som innehåller öppna frågor. Detta är en fördel med det digitala provet jämfört med prov i pappersformat, som läraren måste rätta själv från början till slut.

VARM REKOMMENDATION

VI rekommenderar varmt att ni provar våra digitala prov nästa år. Kom ihåg att du även kan öva på att genomföra det digitala provet i förväg med övningsprov. Övningsproven är tillgängliga från början av mars fram till den första provdagen i A-engelska i april.

Harjoituskokeet auttavat alkuun Kevääksi 2026 digikokeita kehitettiin niin, ettei varsinaista koetta voi avata oppilaille ennen ensimmäistä varsinaista koepäivää. Tämä estää sen, että opettaja näyttäisi koetta vahingossa oppilaille ennen aikojaan, mikä puolestaan auttaa estämään vastausten vuotamista etukäteen. Rajoitin koskee myös harjoituskokeita, jotka sulkeutuvat juuri ennen varsinaisten kokeiden alkua kapasiteetin varmistamiseksi. Harjoituskokeiden avulla opettaja voi harjoitella koejärjestelmän käyttöä itse ja oppilaidensa kanssa. Harjoituskoe on käytännössä vanha valtakunnallinen koe. Suosittelemme lämpimästi harjoituskokeen tekemistä ennen varsinaista koetta, sillä se vie jännitystä pois sekä opettajalta että oppilailta varsinaisena koepäivänä. Harjoituskokeet ovat saatavilla maalis-

kuun alusta huhtikuun ensimmäiseen A-englannin koepäivämäärään asti. Digikoejärjestelmä ei toistaiseksi ole suljettu, eli opettajan tulisi valvoa kokeen tekemistä luokan takaa. Avukseen opettaja voi ottaa toisen opettajan tai koulun muun aikuisen. Koejärjestelmä on suunniteltu siten, että opettajan on helppo havaita, jos oppilas yrittää siirtyä koesivulta muille verkkosivuille. Opettajan kannattaa kertoa oppilaille ennen koetta, että lunttaaminen on ehdottomasti kielletty ja että se johtaa hylättyyn arvosanaan. Vilpin estämiseksi koejärjestelmään on kehitetty ominaisuus, joka estää kokeen luetun ymmärtämisen tekstien kopioi-

VALTAKUNNALLISET KOKEET

misen esimerkiksi konekääntimeen tai tekoälyyn. Tekstin kopioinnin estoa pyritään kehittämään muihinkin kokeen tehtäviin resurssien mukaan. Toisilta oppilailta lunttaamista estää se, että monivalintatehtävien vastaukset ovat kaikilla oppilailla eri järjestyksessä. Digikokeiden kehitystyö jatkuu, ja kiitämme kaikkia digikoepalautetta jättäneitä opettajia heidän kommenteistaan!

Suosittelemme lämpimästi harjoituskokeen tekemistä ennen varsinaista koetta, sillä se vie jännitystä pois sekä opettajalta että oppilailta varsinaisena koepäivänä. Harjoituskokeet ovat saatavilla maaliskuun alusta huhtikuun ensimmäiseen A-englannin koepäivämäärään asti. Kokeita ruotsiksi ja englanniksi Tänä keväänä digikokeet järjestettiin ensimmäistä kertaa ruotsiksi B-saksassa ja B-ranskassa. Tulevana keväänä ruotsinkielinen A-englannin koe on ensimmäistä kertaa tarjolla digitaalisena. Näistä kolmesta kokeesta on digikokeen tulostusominaisuuden avulla saatavilla myös paperiset versiot ruotsiksi. Koejärjestelmä on saatavilla kokonaisuudessaan ruotsinkielisenä ohjeita myöten. Kokeen aikaista teknistä puhelintukea on palveluntarjoajalla tällä hetkellä tarjolla vain suomeksi ja englanniksi. Espanjan oppimääriin ei laadita uusia kokeita kevääksi 2027, mutta opettajat voivat tilata ja käyttää edellisten vuosien A- ja B-espanjan kokeita.

Koejärjestelmä on suunniteltu siten, että opettajan on helppo havaita, jos oppilas yrittää siirtyä koesivulta muille verkkosivuille. Opettajan kannattaa kertoa oppilaille ennen koetta, että lunttaaminen on ehdottomasti kielletty ja että se johtaa hylättyyn arvosanaan.

Suunnitteilla on tulevaksi vuodeksi kokonaan englanninkielinen digitaalinen A-englannin koe. Se on suunnattu oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä vastaamaan suomen- tai ruotsinkielisiin kysymyksiin. Kokeen kaikki kysymykset ovat englanniksi, ja oppilas voi vastata tehtäviin englanniksi. Kokeen vaikeustaso on sama kuin suomen- tai ruotsinkielisen kokeenkin, mutta koe eroaa näistä varsinkin rakenne- ja sanastotehtävän toteutuksessa.

TEMPUS 3 / 2026

Koejärjestelmä pisteittää automaattisesti rakenne- ja sanastotehtävän täysin oikeat vastaukset (vihreällä), kokeidentekijöiden etukäteen määrittelemät osittain oikeat vastaukset (keltaisella) ja täysin väärät vastaukset (punaisella). Opettajan tarkistettavaksi jäävät kohdat, joita ei ole merkitty väreillä.

DIGIKOKEET VUONNA 2027 digikokeet voidaan järjestää seuraavasti: A-englanti: 12.–16.4.2027 A- ja B-ruotsi: 19.–23.4.2027 A-saksa ja A-ranska: 26.–30.4.2027 B-saksa ja B-ranska: 26.–30.4.2027 Muina aikoina kokeet voi järjestää paperisina perinteisiä pdf-kokeita (vain A-englanti ja B-ruotsi) tai digikoetulosteita (muut kielet ja oppimäärät ja englanninkielinen A-englannin koe) käyttämällä. Huomaathan, että digikoetuloste ei ole ulkoasultaan samanlainen kuin erikseen taitettu pdf-koe. Kokeet tulevat tilattaviksi tammikuussa SUKOLin verkkosivujen Kokeet ja muut tuotteet -osion kautta: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/valtakunnalliset-kokeet/

SUKOLIN KOULUTUSTA

Tekoälyä ja hyvää elämää SUKOLin kevätkoulutuspäivillä Turussa pohdittiin muun muassa tekoälyn eettistä käyttöä ja hyvän elämän rakennusaineita. Teksti ANNA HALME kuvat ANNA HALME, JENNA LATVALA-SUOMINEN / SUKOL

UKOLin kevätkoulutuspäivät järjestettiin tänä vuonna Turussa. Viikonloppu alkoi paikallisyhdistyksen eli Turun seudun kieltenopettajien tarjoamalla kaupunkikävelyllä ja omakustanteisella illallisella viihtyisässä ravintola Koulussa. Lauantaiaamuna kokoonnuttiin Turun norssille kouluttautumaan muun muassa tekoälyyn ja etiikkaan liittyvistä aiheista. Norssin lukion rehtori Katrina Vartiainen muistutti avaussanoissaan, että tulevaisuudessa tekoäly näyttelee suurta roolia mutta juuri siksi vuorovaikutus- ja kulttuuritaidot kasvokkaisissa kohtaamisissa ovat entistäkin tärkeämpiä.

Tekoäly voi heikentää ajattelua Päivän aloitusluennon piti Outi Veivo Turun yliopistolta. Hänen aiheenaan oli tekoälyn vastuullinen käyttö kieltenopetuksessa. Esityksessään hän pohti sitä, haluammeko ulkoistaa tekoälylle kaiken ajattelumme vai olisiko sananmukaisesti järkevämpää käyttää sitä vain ihmisjärjen apuvälineenä. Veivo siteerasi aivotutkija Katri Saarikiveä, jonka mukaan kognition voi jakaa älyyn ja järkeen. Älyyn kuuluu esimerkiksi muisti, päättely, sanavarasto, prosessointi- ja analysointikyky, kun taas järjen elementtejä ovat joustava ajattelu, metakognitio, luovuus, tilannetaju, empatia, merkitys, tarkoitus, moraali ja etiikka. Järkeen liittyviä ihmiskognition osia tekoäly ei toistaiseksi hoida paremmin kuin ihminen, mutta on vaikea ennustaa, missä olemme viiden vuoden päästä. Veivon esittelemien tutkimustulosten mukaan tekoäly tarjoaa oppimismahdollisuuksia mutta se vaikuttaa koko oppimisprosessiin, ja niinpä se tulisi tulisi integroida opetukseen opettajan ohjaamana. Veivo totesi, että opettajalle tuloksissa ei ole mitään yllättävää. On kuitenkin lohdullista, että voidaan myös tutkimuksella todeta, miten tärkeä opettaja edelleen on. Ilman pedagogista ja eettistä ohjausta tekoäly voi heikentää oppijan omaa kriittistä ajattelua ja syvällistä oppimista.

Veivo nosti esiin opetuksen ja oppimisen kannalta keskeisen kysymyksen: kun oppijat käyttävät tekoälyä, onko kyse kognitiivisesta keventämisestä vai kognitiivisesta ulkoistamisesta? Jälkimmäisessä koko oma ajattelu siirretään tekoälylle, joka tuottaa vastaukset ja ratkaisut. Oma ajattelu ja arviointi vähenevät, riippuvuus kasvaa, taidot voivat heikentyä, ja virheitä voi jäädä huomaamatta. Sen sijaan kognitiivisessa keventämisessä tekoäly on apuväline mutta oppija ajattelee, arvioi ja päättää itse, millä tavalla apuvälinettä käyttää. Hänen tietonsa ja taitonsa vahvistuvat, ymmärryksensä syvenee ja muistinsa kehittyy. Veivo käytti käsitettä ”kriittinen tekoälylukutaito”, jonka kehittäminen on osa EU-kansalaisen digitaalisia taitoja. Tekoälyyn ja digitaitoihin liittyy runsaasti ohjemateriaalia globaalilta tasolta koulun tasolle asti.

Miten käy järjen? Uusien tutkimusten mukaan ”kielimalliriippuvuus” eli tekoälyn laaja käyttö lisää niin kutsuttua kognitiivista jähmeyttä ja voi vähentää luovuutta. Esimerkiksi kirjoitustehtävissä tekoäly voi tarjota yksilölle ideoita, mutta ryhmätasolla sen käyttö vähentää tuotosten monimuotoisuutta ja omaperäisyyttä. Kielimallin käyttö kirjoitusavustajana voi jopa lamauttaa kriittistä ajattelua ja vaikuttaa päättelytaitoihin.

Outi Veivo puhui tekoälyn vastuullisesta käytöstä.

SUKOLIN KOULUTUSTA

TEKOÄLYN KÄYTÖN RAAMIT Globaalit raamit – Unesco 2021

Recommendation on the Ethics of Artificial Intelligence https://www.unesco.org/en/artificial-intelligence/ recommendation-ethics

Raamit Euroopassa – EU:n tekoälyasetus 1.8.2024

Kattava tekoälyä koskeva oikeudellinen kehys Tavoite: EU:n tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisten valvomia. Pohja toimiville, turvallisille ja oikeudenmukaisille digitaalisille toimintaympäristöille kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/taustaaineisto-tekoalyasetus

Digitaitojen viitekehys DigComp 3.0 – EU-kansalaisen digitaidot

https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/ handle/JRC144121 Europass-digitaitotesti, vinkki: teetä eri kielillä https://europass.europa.eu/fi/europass-tyokalut/ test-your-digital-skills

Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille Euroopan komissio 2026 https://data.europa.eu/doi/10.2766/7967834

EU-tasolta kansalliselle tasolle

Kansalliset raamit – OPH https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/nakokulmia-muuttuviin-osaamistarpeisiin

Kansalliselta tasolta koulun tasolle

eNorssin tekoälyopas opettajille 2.0, 4/2025 https://enorssi.fi/wordpress/wp-content/uploads/ Osaamistasotaulukko_ai_25.pdf Oppilas ymmärtää … • 1–2 lk: että tekoälyllä tuotettu tieto tai materiaali ei välttämättä pidä paikkaansa • 3–4 lk: ettei tekoälyn tuottamaa materiaalia saa esittää omanaan • 5–6 lk: ettei tekoälypalveluihin saa syöttää arkaluonteisia tietoja ja että niihin liittyy eettisiä ongelmia • 7–9 lk: tekoälyn eettiset, turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat

TEMPUS 3 / 2026

Kriittinen tekoälylukutaito ”Mihin kaikkeen lukutaidon käsite venyykään!” Veivo ihmetteli. Uusin laajennus monilukutaitoon on tekoälylukutaito: tiedot ja taidot, joita tarvitaan tekoälyteknologioiden ja niiden sovellusten ymmärtämiseen, käyttöön ja kriittiseen arviointiin. Tekoälylukutaito auttaa lukijaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja hyödyntämään tekoälyä tavoitteidensa saavuttamiseksi ilman, että hänen tarvitsee ymmärtää järjestelmien teknisiä yksityiskohtia. Siihen kuuluu kyky hankkia tietoa tekoälyn riskeistä ja käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti. Myös opettajalta vaaditaan venymistä, sillä tekoälyyn liittyy paljon uutta omaksuttavaa. Tekoälyn käyttötaitojen lisäksi tarvitaan muun muassa digipedagogista osaamista ja taitoa arvioida tekoälyn pedagogista hyötyä. Vastuulliseen tekoälyn käyttöön sisältyy tietoisuus sitä koskevasta lainsäädännöstä. Veivo listasi tutkimuksen perusteella perustason periaatteita kieltenopettajille. Kaikki alkaa siitä, että opettaja hankkii itselleen tekoälylukutaitoa ja on valmis kehittämään sitä. Keskeistä on ottaa eettiset näkökulmat systemaattisesti huomioon ja asettaa itselleen ja oppijoille eettiset ohjeet. Tietoturva täytyy pitää mielessä. Kannattaa etsiä vinoumia tekoälyn tuottamassa tiedossa ja pyrkiä minimoimaan niitä. Veivo korosti myös ympäristökuorman välttämistä mahdollisuuksien mukaan, sillä tekoälyohjelmat ovat energia- ja vesisyöppöjä. Oppijoiden kanssa kannattaa käyttää aikaa sen pohtimiseen, missä tilanteissa tekoälyä oikeasti tarvitaan ja mitä vaihtoehtoja on. Veivon tekemässä kyselyssä opettajille yksi kysymys kuului: Miten usein arvelet oppijoiden käyttävän tekoälyä eettisesti arveluttavasti? Kysymyksen alavaihtoehtoina oli muun muassa ”tilanteissa, joissa sen käyttö ei ole sallittua”, ”ilman, että kertovat käyttäneensä sitä” ja ”tavalla, joka vääristää oppijan osaamisen arviointia”. Vastaajista vain 0–5 prosenttia oli arvioinut, että näin tapahtuu harvoin tai ei koskaan, ja 32–49 prosenttia oli arvioinut, että näin tapahtuu usein. Kriittinen tekoälylukutaito perustuu ihmisjärjelle. Veivo päätyi esityksessään siihen loppupäätelmään, että kielitaito-opetus on tärkeämpää kuin koskaan, jotta pystytään vuorovaikutukseen koneiden kanssa mutta erityisesti myös kasvokkain.

Hyvä elämä Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistolta tiivisti luentonsa viestin seuraavasti: tulevaisuuteen voi vaikuttaa, ja ihminen haluaa elää merkityksellistä elämää muita ja maailmaa varten. Hyvinvoinnin tavoittelussa on viimeisten vuosikymmenten aikana korostunut materiaalisen elintason parantaminen. Hyvän elämän kriteerit kuitenkin muuttuvat vaivihkaa. Meneillään on hiljainen arvojen vallankumous. Vuonna 2023 tehdyssä kyselytutkimuksessa Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan yli puolet vastasi myöntävästi väitteeseen ”Pyrin parantamaan elämänlaatuani työntekoa ja kulutusta vähentämällä”. Uutisoinnin mukaan suomalaisen yhteiskunnan ongelmana olisi se, että emme kuluta tarpeeksi – hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu kuluttamisen varaan. Toisaalta Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 1.4. ”Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin kolme maapalloa, ja meillä on vain yksi”, Sa-

SUKOLIN KOULUTUSTA

lonen sanoi. Elintaso on kuin kulissit näytelmässä. Kulisseja tarvitaan, mutta ilman hyvää juonta näytelmä ei ole näytelmä. Kuinka rakentaisimme elämälle juonen, joka kannattelee ja tekee elämästä elämisen arvoista? Salosen mukaan kestävään hyvinvointiin päästään, kun kuljetaan yksiäänisyydestä moniäänisyyteen ja irtiolemisesta kuulumiseen. Oleellista on luoda olosuhteita, joissa jokainen voi kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi olennoksi sellaisena kuin on. Jokainen suomalainen on osa maailmanlaajuisia sosioekologisia systeemeitä. Esimerkiksi suomalaisen vesijalanjäljestä melkein puolet muodostuu maamme rajojen ulkopuolella. Kuulumisen kokeminen auttaa voimaan hyvin, sillä se merkityksellistää elämää, laajentaa huolenpidon piiriä ja tekee tietoiseksi omista vaikutusmahdollisuuksista. ”Onko meidän toimillanne väliä?” joku voi kysyä, mutta tähän Salonen esitti vastakysymyksen: millä oikeastaan on? Yksittäisten tapahtumien suuruus tai pienuus on suhteellista. Esimerkiksi kuulento voi vaikuttaa suurelta, mutta kuitenkin kaikkien universumin miljardien galaksien lukemattomien tähtien joukosta käytiin vain yhden aurinkokunnan yhden planeetan yhdessä kuussa. ”Markkinat pyrkivät luomaan haluista tarpeita”, Salonen sanoi. Tarpeet liittyvät esimerkiksi ravinnonsaantiin, ja ne ovat kaikille samoja ja kyseenalaistamattomia, kun taas halut ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan kyseenalaistaa. Jos pidetään yhteiskunnan sivistyksen mittarina sitä, että tulevat sukupolvet arvostaisivat toimiamme, olisi edettävä ylikulutuksesta kohtuullisuuteen ja materiaalisesta hyvinvoinnista aineettomaan.

Pajoissa lisää tekoälystä Koulutuspäivän teemapajoista kaksi liittyi tekoälyyn. Veijo Vaakanainen antoi käytännön vinkkejä yläkouluun, ja hänen juttunsa aiheesta voi lukea tästä lehdestä. Petteri Hyvönen taas tutustutti tekoälyn mahdollisuuksiin lukion kieltenopettajan arjessa. Hyvösen mukaan tekoälyllä kannattaa teettää sellaista, mitä itse osaa tehdä mutta aika ei riitä. Esimerkiksi erilaisten harjoitustehtävien laatimisessa tai ideoinnissa tekoäly on hyvä työpari, samoin palautteenannossa. Hyvönen vinkkasi, että palautteen voi sanella tekoälylle samalla, kun korjaa oppijan tuotosta. Joko voi käyttää vain puheen litteroitua versiota, tai tekoälylle voi antaa lisäkehotteita kuten: ”Tee palautteesta selkeä ja jäsennelty. Aloita positiivisesta, vaikka aloittaisin itse korjauksesta.” Tekoälyä voi myös pyytää lisäämään jokaisen palautteen loppuun saatesanat lisämateriaalin ääreen. Anne Siltasen ja Eerika Grönlundin paja oli suunnattu ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille. Pajassa jaettiin arjen helmiä eli poimintoja opetusta ja elämää helpottaneista käytänteistä. Yksi näistä helmistä liittyi tekoälyyn. Siltanen kertoi eri kielille luomistaan tekoälyagenteista. Esimerkiksi englannin agentti Annie tuottaa englanninkielisen palautteen suomenkielisen tekstin pohjalta, jos tekstin alussa on sana ”palaute”. Annie kirjoittaa selkeää, pedagogisesti perusteltua ja kannustavaa palautetta mutta ilmaisee myös suoraan, jos työssä on virheitä tai puutteita. Jos agentin tekeminen tuntuu työläältä, tekoälyä voi vain käyttää kääntämään opettajan pikamuistiinpanot pedagogiseksi englanniksi.

Ammatillisen toisen asteen pajassa käytiin keskustellen läpi sellaisiakin arjen helmiä, joissa päästään irti digistä. Esimerkiksi vihko- ja monistetyöskentely on monilla kieltenopettajilla edelleen käytössä. Siltanen ja Grönlund esittelivät myös toisen kotimaisen ja vieraan kielen uusia ops-perusteita käytännönläheisesti tehtäväesimerkkien avulla.

Asiaa eri asteille Susanna Ylihärsilä ja Tuula Kivelä antoivat työpajassaan arviointivinkkejä vapaan sivistystyön kielten opintopistekursseille. Liisa Taimen taas esitteli, miten lisätään draamaa ja liikettä peruskoulun kieltenopetukseen. Draamallisissa harjoituksissa kasvatetaan uskallusta kielen käyttämiseen. Oppilas harjoittaa lisäksi vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitojaan, jotka ovat oleellisia tekijöitä ryhmän hyvän yhteishengen muodostumisen kannalta. Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa oli tarjolla englantiin, espanjaan, ranskaan, ruotsiin ja saksaan. Uutuutena venäjänopettajat ja oman äidinkielen opettajat tarjosivat yhteisen pajan, jossa Larissa Aksinovitsin aiheena oli heterogeenisten ryhmien opettaminen. SUKOL järjesti koulutuksen yhteistyössä Turun seudun kieltenopettajien ja LUKKI-hankkeen kanssa. Mielenkiintoinen ohjelma oli houkutellut paikalle yli sata kieltenopettajaa. Päivä oli pitkä mutta antoisa, ja paikallisyhdistyksen hallituksen kieltenopettajat auttoivat yleisöä jaksamaan: päivän aluksi tarjottiin maadoittava mindfulness-hetki ja iltapäivällä virkistävä taukojumppa Turun murteella. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille ja paikalle saapuneille!

Arto O. Salosen aiheena oli hyvä elämä.

SUKOLIN KOULUTUSTA

Tekoäly haltuun SUKOLin kevätkoulutuspäivässä tarjottiin täsmävinkkejä kieltenopettajille tekoälyn käyttöön. Tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta on tärkeää muistaa, että se on parhaimmillaan opetusalan ammattilaisen tukiälynä. Tekoälyn opetuskäytössä on otettava huomioon eettisyys ja vastuullisuus. Teksti VEIJO VAAKANAINEN

eneratiivisen tekoälyn hurja kehitysvauhti on mullistanut kielten oppimista, opetusta ja arviointia. Opetustyöhön se on tuonut sekä haasteita että mahdollisuuksia. Tärkeäksi työelämätaidoksi opetusalalla kuten monilla muillakin aloilla on muodostunut tekoälylukutaito eli kyky ymmärtää, käyttää, soveltaa ja kriittisesti arvioida tekoälyn tuotoksia. Tekoälyä voidaan hyödyntää kieltenopetuksessa hyvin monipuolisesti. Opettaja ei voi kuitenkaan ulkoistaa omaa ajatustyötään tekoälylle, vaan tekoälyn roolina on toimia opettajan tukiälynä. Tekoälystä saa parhaan hyödyn silloin, kun sen käyttö on suunnitelmallista ja pedagogisesti perusteltua.

Tekoäly opettajan tukena Tekoälyn nopean kehittymisen vuoksi on varsin haastavaa löytää juuri omaa työtä parhaiten helpottavat työkalut. Uusia sovelluksia syntyy koko ajan lisää, eikä niitä kaikkia voi omaksua. SUKOLin kevätkoulutuspäivillä Turussa järjestetyn Tekoäly kieltenopettajan tukiälynä -työpajan tavoitteena olikin tutustuttaa työkaluihin, jotka ovat kaikkein toimivimpia juuri kieltenopettajille. Tässä jutussa käydään kootusti läpi täsmävinkit työpajasta: kuinka tekoälyä voi käyttää esimerkiksi aukkotehtävien, suullisten tehtävien, Kahoot-visojen tai kuullunymmärtämistehtävien luomiseen. Artikkelin lopussa muistutetaan tärkeistä tekijänoikeuksiin ja kestävään kehitykseen liittyvistä näkökulmista.

Tekoälyohjelmat harjoitusten tekemisessä ChatGPT on todennäköisesti tunnetuin tekoälysovellus, ja se tarjoaa ”yleisenä” generatiivisena tekoälynä sovellusmahdollisuuksia myös kieltenopettajille. Open AI:n omistaman ChatGPT:n kanssa vastaavanlaisia tekoälyohjelmia ovat esimerkiksi Microsoftin Copilot, Googlen Gemini sekä Anthropicin Claude. Kieltenopettajat voivat hyödyntää näitä ohjelmia vaikkapa tehdessään sanastotehtäviä tai suullisia harjoituksia. Aukkotehtäviä tai käännöslauseita ei tarvitse keksiä itse, vaan opettaja voi pyytää tekoälyä kirjoittamaan tekstin tai lauseita annetusta aiheesta. Halutessaan opettaja voi liittää kehot-

TEMPUS 3 / 2026

teeseen listan sanoista, joita tekstissä tai lauseissa tulisi olla. Aukkotehtävää tehdessä toimivin tapa ainakin toistaiseksi on ollut se, että tekoälyä pyytää kirjoittamaan yhtenäisen tekstin ja opettaja itse poistaa haluamansa sanat tekstistä. Tämän jälkeen tehtävästä voi tehdä itsestään korjautuvan esimerkiksi ilmaisen LearningApps-ohjelman avulla. Tekoälyn tuottamia tekstejä voi toki hyödyntää muuallakin, vaikkapa tekstinymmärtämistehtävissä.

Tekoälyä hyödynnettäessä on kunnioitettava tekijänoikeuksia ja ajateltava kestävyyttä, sillä ainakin toistaiseksi tekoäly kuluttaa luonnonvaroja erittäin ahneesti. Kuunteluja ja suullisia tehtäviä Tekoälyn tuottamia tekstejä voi käyttää omien kuunteluharjoitusten pohjana, kun ne muutetaan puheeksi text to speech -ohjelman avulla. Yksi esimerkki tällaisesta ohjelmasta on ElevenLabs, joka muuttaa tekoälyn tekstiä puheeksi ja toimii usealla eri kielellä. Jos tällaisen tehtävän aiheena ovat vaikkapa säätiedotukset, tekoälyllä voi myös teettää jokaisesta säätiedotuksesta kuvan, jolloin oppilaiden tehtävänä on yhdistää oikea kuva ja kuvaus. Suullisten tehtävien tekemiseen yksinkertaisin tapa on pyytää tekoälyä keksimään keskustelukysymyksiä annetusta aiheesta, minkä jälkeen opettaja voi poimia tekoälyn tarjoamien kysymysten joukosta omasta mielestään toimivimmat tai muokata tekoälyn keksimiä kysymyksiä haluamallaan tavalla. Tekoäly voi tehdä suullisten harjoitusten pohjaksi myös taulukoita ja kuvia. Ruotsin alkeistasolla tekoäly voi vaikkapa luoda kuvitteellisista pohjoismaisista henkilöistä suomenkielisen taulukon, joka sisältää tiedot heidän asuinpaikastaan, iästään ja harrastuksistaan. Tämän taulukon pohjalta oppilaiden tehtävänä on kertoa henkilöistä suullisesti. Kuvia voi käyttää esimerkiksi huonekalujen ja prepositioiden harjoitteluun siten, että tekoälyä pyydetään luomaan kuva huoneesta, jossa on

SUKOLIN KOULUTUSTA

erilaisia esineitä. Opiskelijoiden tehtävä on sitten kertoa kuvan avulla, missä eri asiat huoneessa sijaitsevat: ”datorn ligger på bordet” tai ”bollen ligger under sängen”.

Kahoot nopeasti tekoälyn avulla Kahoot-visojen tekeminen manuaalisesti voi viedä aikaa, kun opettajan pitää keksiä sekä kysymykset että jokaiseen kysymykseen useampi vastausvaihtoehto. Tekoälyn avulla Kahootin voi luoda parissa minuutissa, kun hyödyntää mahdollisuutta tuoda kysymykset visaan Excel-taulukon avulla. Tekoälyavusteisen Kahootin luominen käynnistyy samalla tavalla kuin normaalinkin visan, mutta kysymyksiä ei lähdetä kirjoittamaan manuaalisesti, vaan uutta kysymystä lisätessä (”Add”) valitaankin ensin vaihtoehto ”Import” ja tämän jälkeen ”Import Spreadsheet”. Näin käyttäjä pystyy lataamaan omalle koneelleen Kahootin Excel-taulukon, johon visan kysymykset kirjoitetaan. Seuraava vaihe tehdään tekoälyn avulla. Opettaja pyytää tekoälyä tekemään Kahootin antamalla joko aiheen tai valmiin sanalistan, josta kysymysten pitää tulla, ja lisää liitteeksi Kahootista ladatun Excelin. Tekoäly tekee pyynnöstä kysymykset ja vastausvaihtoehdot joko suoraan Excel-pohjaan tai vaihtoehtoisesti syötteeseen, josta opettaja voi kopioida ne Exceliin. Lisäohjeena tekoälylle kannattaa antaa se, että oikean vastauksen paikkaa tulee vaihdella, koska muuten se saattaa sijoittaa oikean vaihtoehdon aina ensimmäiseksi. Kun kysymykset ovat Excelissä, tiedosto tallennetaan ja ladataan Kahootiin. Tämän jälkeen kysymykset latautuvat Kahootiin ja visa on valmis pelattavaksi.

Tekoäly on parhaimmillaan koulutetun ja pedagogisesti osaavan tekoälylukutaitoisen opettajan tukiälynä. Opettaja ohjaa, muokkaa ja arvioi kriittisesti tekoälyn tuotoksia oman ammatillisen erityisosaamisensa pohjalta. BRISK Teaching ja Canva ChatGPT ja Copilot ovat yleisiä kielimalleja, mutta BRISK Teaching on suunniteltu nimenomaan opettajille. Muita opetuskäyttöön tarkoitettuja tekoälyohjelmia ovat esimerkiksi MagicSchool AI sekä to Teach AI. BRISK toimii laajennuksena Google Chrome -selaimessa, ja sen avulla voi tehdä Google Forms -kyselyitä Google Docs -tiedostosta, YouTube-videosta tai mistä tahansa nettisivusta. Samoista aineistoista voi tehdä myös tekoälytuutorin, joka esittää oppilaalle kysymyksiä. Opettaja pääsee näkemään oppilaiden keskustelut tekoälytuutorin kanssa. Canvan tekoälyä voi käyttää tekstien, kuvien ja erilaisten dokumenttipohjien luomisen lisäksi koodaamiseen ilman, että se vaatii opettajalta minkäänlaisia koodaustaitoja. Opettaja voi pyytää tekoälyä tekemään esimerkiksi itsestään korjautuvan

drag and drop -tyylisen tehtävän tai monivalintakysymyksiä, joissa harjoitellaan jonkin tietyn aihealueen sanastoa tai jotakin kielioppiasiaa. Tekoäly koodaa tehtävän opettajan puolesta. Jos tehtävän toiminnallisuudessa tai ulkonäössä on ongelmia, tekoäly tekee koodiin tarvittavia muutoksia opettajan ohjeiden pohjalta.

Älä unohda tekijänoikeuksia Tekoäly on parhaimmillaan erittäin hyödyllinen apuväline kieltenopettajan päivittäisessä työssä. Tekoälyä käytettäessä on kuitenkin aina muistettava ottaa huomioon vastuullisuus ja eettisyys, jotka ovat osa tekoälylukutaitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekoälyä hyödynnettäessä on kunnioitettava tekijänoikeuksia ja ajateltava kestävyyttä, sillä ainakin toistaiseksi tekoäly kuluttaa luonnonvaroja erittäin ahneesti. Kun tekoälyn avulla tekee omia tehtäviä, ei tekoälysovelluksiin voi syöttää mitään aineistoa, joka on tekijänsuojattua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei mitään oppikirjojen osia voi sellaisenaan tekoälylle syöttää. On tärkeää huomata, että korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä myös sanastot ovat tekijänsuojattuja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei Quizletistä voi kopioida tekoälylle sellaisia sanalistoja, jotka ovat suoraan oppikirjoista. Kaikkein varmin tapa onkin käyttää omia sanalistoja, joiden tekijänoikeuksista voi olla täysin varma.

Ota huomioon kestävyysnäkökulma Kuvien ja etenkin videoiden tekeminen tekoälyllä kuormittaa ympäristöä. Joidenkin arvioiden mukaan noin 15 sekunnin tekoälyvideon tekeminen kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin mikroaaltouunin käyttäminen yhtäjaksoisesti kuuden tunnin ajan. Tämän vuoksi tekoälyä tuleekin käyttää harkiten ja hyvin suunnitellusti. Tässä tarvitaan opettajan pedagogista ammattitaitoa ja ymmärrystä siitä, millaisista tehtävistä tekoäly suoriutuu hyvin. Esimerkiksi A/B-harjoitukset voivat olla tehtävämuotona tekoälylle välillä erittäin haastavia, ja niiden saaminen toimivaksi saattaa vaatia paljon aikaa ja useampia lisäkehotteita, jotka jälleen kuluttavat luonnonvaroja. Tekoälyn opetuskäytössä onkin tärkeää tietää paitsi se, mihin sitä kannattaa käyttää, myös se, milloin sitä ei ole järkevää hyödyntää. Tekoäly on parhaimmillaan koulutetun ja pedagogisesti osaavan tekoälylukutaitoisen opettajan tukiälynä. Opettaja ohjaa, muokkaa ja arvioi kriittisesti tekoälyn tuotoksia oman ammatillisen erityisosaamisensa pohjalta.

Kirjoittaja: Veijo Vaakanainen Veijo Vaakanainen toimii ruotsin kielen yliopisto-opettajana Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa, pitää tekoälykoulutuksia ja on toinen Tekoälyopet-sivuston ylläpitäjistä (sites.google.com/view/tekoalyopet). Hän piti teemapajan tekoälyn käytöstä SUKOLin kevätkoulutuspäivillä Turussa 18.4. Lue lisää koulutuspäivien sisällöistä tämän lehden sivuilta 15–17.

SUKOL TOIMII – YHTEISTYÖ

Uusia ajatuksia oman kuplan ulkopuolelta LUKKI kutsui kieliyhdistykset suunnittelemaan yhteistyötä valtakunnallisten koulutusten järjestämisessä. Teksti ANNA HALME kuvat OUTI KORTELAINEN / LUKKI

ukion kieltenopetuksen valtakunnallinen kehittämishanke LUKKI järjesti SUKOLin kieliyhdistyksille yhteisen tapaamisen Helsingissä keväällä. Tilaisuudessa keskusteltiin kieltenopetuksen ja yhdistystoiminnan nykytilanteesta ja siitä, miten LUKKI voi uudella rahoituskaudellaan 2026–2031 tukea yhdistysten koulutuksia tai muuta toimintaa. LUKKI-verkostosta mukana olivat Marja Jegorenkov, Sanna Karppanen ja Outi Kortelainen. He kertoivat, että vuoden 2026 kevätkausi kului pitkälti suunnittelun merkeissä. LUKKI jatkaa samalla linjalla kuin edelliselläkin rahoituskaudella ja järjestää ja tukee kieltenopettajien täydennyskoulutusta. Yhteisöllisyys on tärkeää: LUKKI tuo opettajia yhteen. LUKKI on myös aktiivisesti mukana kielikoulutuspoliittisessa keskustelussa ja tekee yhteistyötä muun muassa SUKOLin ja yliopistojen SARAVE-hankkeen kanssa.

Jäsenmäärä vähenee Espanjanopettajien yhdistystä edusti tilaisuudessa Hilkka-Roosa Nurmi, joka pahoitteli sitä, että yhdistyksen jäsenmäärä laskee, vaikka espanjanlukijoiden määrä nousee. Ongelmana on saada kontaktia nuorempiin opettajiin. Viime vuonna juhlavuosiaan viettäneet saksanopettajat ja ranskanopettajat toivat samantapaisia terveisiä. Johanna Snellman totesi, että saksanlukijat, yhdistyksen jäsenet ja jopa opettajaksi opiskelevat vähenevät. Veera Toivonen kiitteli kuitenkin, että ranskanopettajien vähenevästä määrästä riittää aktiivisia osallistujia yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin. Finsklärarföreningenissä tilanne on sekä parempi että huonompi. Jutta Rosenberg sanoi, että jäsenmäärä ei pienene mutta osallistujia on vaikea saada. Tulevaisuus huolestuttaa, sillä Åbo Akademissa on kovia säästöjä ja joinain vuosina ei yhtään opiskelijaa, jolla olisi pääaineena finska. Venäjänopettajien Katja Pikelner kertoi uudesta avauksesta: SUKOLin kevätkoulutuspäiville yhdistys tuotti työpajan yhteistyössä Oman äidinkielen opettajien kanssa. Eija Heikkalan ruotsinopettajien yhdistyksessä tietyt joka vuosi toistuvat koulutukset keräävät mukavasti osallistujia mutta muut tilaisuudet huonommin. Yhdistyksessä vaikuttaisi siltä, että kuntien asettamat koulutuskiellot olisivat hieman väljentymässä. Pääsääntöisesti kuitenkin vain pienistä kun-

TEMPUS 3 / 2026

nista pääsee väkeä koulutuksiin. Omasta kuplasta olisi tärkeä päästä välillä pois. Tässä LUKKI-hankkeen tuki voi olla olennainen apu. Jäsenmäärältään suurimmassa kieliyhdistyksessä eli englanninopettajissakin ongelmana on osallistujien puute. Elina Palosaari totesi, että oppimisen tukeen liittyvät asiat ja muu hektinen työssä uudistuminen vie voimia kieltenopetukseen liittyvältä täydennyskoulutukselta.

Omasta kuplasta olisi tärkeä päästä välillä pois. Tässä LUKKI-hankkeen tuki voi olla olennainen apu. Yhdistys on arvovalinta Yhteisessä keskustelussa pohdittiin sitä, mistä jäsenmäärän nopea väheneminen voi johtua. Yhdeksi syyksi todettiin, että aiemmin kieltenopettaja saattoi olla koulussaan yksin mutta nyt on helppo liittyä ryhmiin ja löytää materiaaleja sosiaalisessa mediassa. Nurmi kysyi: ”Jos ei yhdistys tuota mitään relevanttia, mikä on sen olemassaolon tarkoitus? Miten päästä tiktok-maailmaan mukaan?” Toivonen muistutti kuitenkin, että yhdistysten täytyy olla arvovalinta. Keskeistä ei ole se, mitä konkreettista jäsen saa, vaan se, millaista yhteiskuntaa hän haluaa rakentaa. Nuoret ovat tottuneet yksilöllisiin ajattelumalleihin, ja siksi heille pitää perustella yhdistystoimintaa eri tavalla kuin vanhemmille. Kannattaa panostaa läsnäoloon ja vertaisverkostoon. Karppanen vahvisti tätä ajatusta ja kertoi aivotutkija Katri Saarikiven luennosta, joka oli käsitellyt yhteen kokoontumisen vaikutuksia hyvinvoinnille ja flow-tilaan pääsemiselle. LUKKI-hankkeessa alusta asti on ollut keskeistä, että se mahdollistaa ihmisten yhdessäoloa. Jegorenkov totesi rahoituksen olevan koulujen ongelma: ei ole varaa lähettää opettajia koulutuksiin, joten ei makseta matkakuluja tai sijaisia. LUKKI pystyy kattamaan näitä kustannuksia ja olemaan ratkaisevana apuna. Hyvää palautetta on saatu esimerkiksi LUKKI-hankkeen vuosittain järjestämistä Educa-etkoista, joiden osallistujille korvataan matkat, ansionmenetykset ja osa majoituskuluista.

SUKOL TOIMII – YHTEISTYÖ

Iloista ideointia yhdistysten ja LUKKI-hankkeen edustajien kesken – kuvassa vasemmalta Anna Halme, Hilkka-Roosa Nurmi, Veera Toivonen, Johanna Snellman, Sanna Karppanen, Marja Jegorenkov, Jutta Rosenberg, Eija Heikkala, Elina Palosaari ja Katja Pikelner.

Materiaaleja laatimaan Jegorenkov kysyi, mikä harvemmin opiskelluissa kielissä on lukion oppimateriaalitilanne. Hän kertoi LUKKI-hankkeen edellisellä kaudella tuottamasta A-venäjän verkkomateriaalista (https://lukionavenaja.wixsite.com/mysite). Tekijäryhmään koottiin opettajia eri kouluista ja yliopistolta. Ryhmä tapasi 2–3 kertaa vuodessa, ja sillä välillä jokainen teki omaa osuuttaan. LUKKI korvasi tapaamisten kulut ja maksoi tekijöille pienen palkkiosumman.

LUKKI suunnittelee koulutuksia suullisesta yo-kokeesta, jota pilotoidaan tänä vuonna. Kyseessä on aidosti iso uudistus, ja tavoitteena on vastata opettajien pedagogisiin tarpeisiin.

Toivonen ja Nurmi vastasivat, että A-ranskaan ja A-espanjaan ei ole materiaalia. A-espanjan ryhmissä aloitetaan B-kielen 4. tai 5. kurssin kirjasta. Tilanne ei ole parempi alemmillakaan asteilla: A-ranskassa on Opetushallituksen tuottamaa materiaalia vain alakouluun. A-espanjan alakoulun materiaali

on jo vanha ja Nurmen mielestä vähän vaikea. Snellman totesi, että saksassa pakollisiin kursseihin on materiaalia, jonka tekemiseen aloite on lähtenyt yhdistyksestä, mutta valitettavasti sekin on jo hieman vanhentunutta. Rosenberg toi esiin, että finskassa on periaatteessa hyvät verkkomateriaalit mutta äidinkielenomaiseen finskaan eli mofiin eli ole koskaan ollutkaan mitään. Opettajat joutuvat tekemään omia materiaalejaan mofin kuudelle pakolliselle kurssille. Jegorenkov ja Karppanen mainitsivat, että materiaalin tekeminen on työläs hanke ja osallistujilla täytyy olla siihen intohimoa. Kortelainen lisäsi, että vaihtoehtoisesti LUKKI-verkoston sivuille voisi koota eri kielten materiaalipankkia. Snellman oli huolissaan pienistä kieliyhdistyksistä, joille omien materiaalien myynti tällä hetkellä tuo hieman rahaa. Toivonen taas sanoi, että ranskanopettajien yhdistyksessä on todettu tapahtumien järjestäminen rahallisesti kannattavammaksi kuin materiaalien tekeminen. Hän vinkkasi Freeed.com-sivustosta, jolle pystyisi luomaan oman ryhmän ja sen alle tallentamaan yhdistysten materiaaleja. Ruotsinopettajien yhdistyksen prelien myynti väheni, kun kustantajat alkoivat julkaista omiaan. ”Mietityttää, kannattaako niitä enää tehdä”, Heikkala sanoi. Kustantajien prelien ongelma käyttäjän kannalta on se, että jos vaihtaa kirjasarjaa, ne

SUKOL TOIMII – YHTEISTYÖ

LUKKI-verkostolle ja kieliyhdistyksille on yhteistä, että ne toimivat valtakunnallisesti, koko Suomen alueella.

eivät ole enää käytettävissä. Yhdistyksen prelipaketti olisi itse asiassa lukiolle aika edullinen, koska sitä voisi käyttää useampana vuonna. Pikelner totesi, että yhä useampi laatii itse prelikokeita vanhoista yo-kokeista examina.fi-sivuston kautta.

Ideointia yhdessä Monissa yhdistyksissä on osoittautunut vaikeaksi houkutella nuoria opettajia mukaan tapahtumiin ja yhdistyksen toimintaan. Keskustelussa heitettiin ilmoille ajatus yhdistysten yhteisestä koulutuksesta, jonka kohderyhmänä olisivat opettajaharjoittelijat ja vastavalmistuneet ja jonka ohjelmassa olisi paitsi yhdistysten myös työelämän eli koko oppilaitoskirjon esittelyjä. Tilaisuus voisi olla OAJ:n nope-koulutuksen tapainen, ja opiskelijoiden pitäisi saada siitä konkreettista hyötyä, jotta se vetäisi osallistujia. Karppanen ja Jegorenkov olivat sitä mieltä, että LUKKI voisi hyvinkin lähteä tällaista tukemaan, kunhan tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Jos tilaisuus järjestettäisiin vain yhdellä paikkakunnalla, se voisi olla Tampere tai muu monelta suunnalta helposti saavutettava yliopistokaupunki. Ideoitiin myös yhdistysten kiertuetta takavuosien Kiekura-bussin tapaan.

TEMPUS 3 / 2026

Karppanen nosti esiin, että LUKKIa kiinnostaa myös mahdollinen suullinen yo-koe, jota pilotoidaan tänä vuonna. Kyseessä on aidosti iso uudistus, ja tavoitteena on vastata opettajien pedagogisiin tarpeisiin. Yksi koulutusaihe voisi olla esimerkiksi se, miten harjoittaa suullista kielitaitoa isoissa, jopa yli 40 opiskelijan ryhmissä. Heikkalaa kiinnostivat muiden kokemukset tästä tähän mennessä. Itse hän kertoi jakaneensa isoa ryhmää pienempiin. Rosenberg on teettänyt suullisen kielitaidon portfolioita kokeiden sijaan. Harvemmin opiskelluissa kielissä ongelmaa ei ole, koska ryhmäkoot ovat useimmiten maltillisia. Yleisesti opettajat toivoivat inspiroivia koulutuksia, joissa mahdollisesti voisi kuulla omaa opetettavaa kieltään. Karppanen summasi yhdessä aloitetut suunnitelmat: tulossa on ainakin koulutusta suullisesta kielitaidosta, mahdollisesti myös oppimateriaaleja ja koulutusta nuorille kieltenopettajille. Tästä on hyvä jatkaa.

SUKOL TOIMII

”Kieltenopettajan työ on osin taistelua” Kieltenopettaja saa työssään taistella kielivalikoiman ja kielten ryhmien puolesta. Näin vastattiin SUKOLin jäsenkyselyn ajankohtaiskysymykseen: millaisena pidät oman työsi tulevaisuutta? Positiivisiakin esimerkkejä kieltenopetuksen järjestämisestä saatiin. Teksti ANNA HALME

UKOLin vuosittainen jäsenkysely lähetetään jäsenrekisterin kautta alkuvuodesta. Kyselyssä on joka vuosi samat niin sanotut ankkurikysymykset, joiden vastauksista analysoidaan liiton toiminnan ja jäsentyytyväisyyden kehittymistä. Lisäksi on mahdollista kysyä jotain ajankohtaista asiaa. Vuoden 2026 kyselyssä ajankohtaisena kysymyksenä tiedusteltiin muiden kielten kuin englannin tai toisen kotimaisen opettajilta sitä, millaisena he pitävät oman työnsä tulevaisuutta. Ajankohtaiskysymykseen saatiin 129 vastausta.

SUKOLIN JÄSENKYSELY 2026 KYSELY lähetettiin jäsenrekisterin kautta n. 2 940:lle vastaanottajalle tammikuussa 2026. Vastausprosentti oli noin 11,7. Yli puolet vastaajista (62,2 %) oli 46–60-vuotiaita. Seuraavaksi suurin ikäryhmä olivat 31–45-vuotiaat (20,8 %). 15,2 % oli yli 60-vuotiaita ja loput 1,8 % alle 30-vuotiaita. 68,2 % vastaajista ilmoitti opettavansa englantia. Seuraavaksi eniten oli ruotsinopettajia (47,3 %), saksanopettajia (30,1 %) ja ranskanopettajia (17,9 %). Espanjaa opetti 7,1 %, venäjää 5,1 %, italiaa 1,8 %, omaa äidinkieltä 1,5 % ja suomea 0,6 %. Suurin osa vastaajista opetti yleissivistävässä koulutuksessa: lukiossa 46,1 %, yläkoulussa 43,5 % ja alakoulussa 33 %. Mukana oli opettajia myös ammatilliselta toiselta asteelta, korkea-asteelta ja vapaasta sivistystyöstä. Ankkurikysymysten perusteella jäsenten tyytyväisyys liiton toimintaan on hieman kasvanut viime vuodesta. Vastauksista on poimittu liiton vaikuttamissuunnitelmaan kaudelle 2026–2027 seuraavat painopistealueet: • Kielten arvostus • Kieliaineiden ryhmäkokovaatimukset • Kieltenopettaja alakoulussa • Kielitarjonta (A- ja B-kielet).

Huolta tulevaisuudesta Ajankohtaiskysymyksen vastauksissa tuotiin esiin huolta kieltenopetuksen ja oman työn tulevaisuudesta. Jatkokysymys kuului: Onko työnantajasi ottanut huomioon muiden kielten jatkuvuuden turvaamisen ja jos niin miten? Eräs vastaaja tiivisti enemmistön näkemykset: Ei ole mitenkään, päinvastoin on vaikeuttanut koko ajan vaan lisää ryhmien muodostamista. Venäjänopetus on ollut ahdingossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan, eikä helpotusta ole näkyvissä. Kuntien säästöt ja yleinen ilmapiiri heikentävät muidenkin opettajien tulevaisuususkoa: Tällä hetkellä A1-ranskan opetuksen jatkuminen on epävarmaa ensi vuoden jälkeen. Tähän saakka A1-ranska on ollut suosittu ja koulussamme on toimivat rakenteet kahden A1-kielen opettamiseen. Pidän saksan opettajan työni tulevaisuutta huterana, vaikka kouluni harjoittelukouluna tarvitseekin ryhmiä kouluttaakseen tulevia kieltenopettajia. Fakta on, että muiden kuin englannin ja ruotsin kielten arvostus yhteiskunnassa on matalaa ja niiden osaamista ei pidetä tärkeänä. Hieman yllättäen espanjankaan tilanne ei ole ruusuinen, vaikka kielen suosio oppilaiden keskuudessa jatkuu: Espanjan opettajia pidetään määräaikaisina, vaikka espanja kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Olen huolissani, kuinka pitkään joudun toimimaan määräaikaisena ja voiko kunta yhtäkkiä lopettaa espanjan tarjoamisen. Olen ylipäänsä huolestunut kieltenopettajien työllisyystilanteesta.

Valinnaiskielten tilanne Vastauksissa korostui, että kieltenopettajan on itse oltava aktiivinen ja vaadittava toimenpiteitä kielivalikoiman ylläpitämiseksi. Rehtorit ja opot ovat tärkeitä kumppaneita tässä suunnittelussa. Tilanne on jatkunut samanlaisena pitkään, ja se kuormittaa osaa kieltenopettajista: Tuntuu, että pitää itse olla hyvin kartalla siitä, mitä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään, jotta omat tunnit valinnaisaineissa säilyvät. Se ei tunnu mukavalta.

SUKOL TOIMII

Alakouluissa säästetään lehtoreista ja opetusta siirretään luokanopettajille, ja ylemmillä asteilla palkkoja leikataan: Opetan ns. harvinaisia kieliä isossa yhtenäiskoulussa Helsingissä. Meillä onneksi toteutuvat lukiossa B3-kielen kurssit viidelläkin opiskelijalla, mutta se on huolestuttavaa, että yhä harvempi nuori jaksaa opiskella uutta kieltä lukiossa paria kurssia pidempään. Työmääräni ja sitä myötä palkkani vaihtelee vuosittain em. syyn takia. Toivoisin, että vieraita kieliä ja niiden opiskelua arvostettaisiin yhteiskunnassamme enemmän. Tulevaisuus ranskan opettajana huolestuttaa erittäin paljon. Jatkuva opiskelijamäärien kyttääminen ja palkan leikkaus ryhmäkoon perusteella tuntuu aliarvostukselta opettajan ammattitaitoa kohtaan ja syö motivaatiota. Ei ole pahasti liioiteltua sanoa, että B2-kielet ovat jo kuolleet ja A2-kieletkin tappolistalla monessa kaupungissa. Alla olevat esimerkit ovat Helsingistä, mutta vastausten mukaan sama uhka vallitsee muun muassa Turussa ja Kotkassa: Vaikuttaa siltä, että Helsingin kaupunki pyrkii vähentämään A2-kielten opetusta ja myös vähentämään kielten opettajia alakouluissa. Helsinki ei myöskään rahoita A2-kieliä mitenkään, vaan jokainen muodostuva A2-ryhmä on pois koulun muusta toiminnasta. Tämä luo vastakkainasettelua A2-kielen ja esim. oppimisen tuen resurssoinnin välille. Olisi ensisijaisen tärkeää, että muodostuvat A2-ryhmät toisivat lisäeuroja koulun budjettiin. Opetan Helsingissä. Koulussani oma opetettava kieleni espanja on joka vuosi laajalti valittu kieli oppilaiden keskuudessa, eli en ole ollut huolissani töiden jatkuvuudesta siinä mielessä. Enemmänkin olen huolissani omasta jaksamisestani, mikäli jatkossa kaikki ala-asteen ryhmäni hipovat 30 oppilaan lukumääriä. Kouluihin, joissa on laaja A2-kielivalikoima, tulisi suunnata resursseja. A2-kielten tunnit ovat ylimääräisiä tunteja, mutta niiden järjestämiseen ei osoiteta yhtään rahaa. Näin ollen koulut joutuvat jo valmiiksi tiukasta budjetista nipistämään vielä kieltenopettajien palkkoihin menevät rahat, ja tämän takia ryhmäkoot ovat mitä ovat. Nyt toki tämä tuntijakouudistus, jossa A2-kielet halutaan rinnaistaa valinnaisaineisiin, huolettaa myös jonkin verran. Minun ymmärrykseeni ei mahdu, miten voidaan rinnastaa kaksi niin erilaista asiaa: valinnaisaine, josta ei arvosanaa saa, ja kieliaine, jolle on tarkat opsissa määritellyt arviointikriteerit ja oppimistavoitteet.

Hyviäkin uutisia Joillakin vastaajilla on onni opettaa kielimyönteisessä kunnassa tai oppilaitoksessa, jonka rehtori on kielimyönteinen. Nämä vastaajat kuitenkin tunnistavat olevansa etuoikeutettuja: Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opettamisen tulevaisuus on vaakalaudalla. Yhteiskunta ei arvosta kielitaitoa, tai ainakaan se ei näy konkreettisesti missään, joten opiskelijat eivät myöskään valitse kieliä. Omassa koulussani on onneksi rehtori, joka suhtautuu myönteisesti valinnaiskieliin, ja ryhmät saavat jatkaa pienilläkin opiskelijamäärillä. Tämä tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen.

TEMPUS 3 / 2026

PERUSOPETUSKYSELYN TULOKSIA SUKOL lähetti helmikuussa 2026 myös perusopetuksen opettajille erillisen kyselyn, jossa teemana olivat käytännön järjestelyt kuten ryhmäkoot ja lukujärjestykset. Kyselyn perusteella ryhmäkoot ovat pysyneet samana mutta valinnaiskielten tarjonta on vähentynyt parin viime vuoden aikana. KIELTEN ryhmien perustamiseen vaadittava minimiryhmäkoko vaihtelee vastaajien kouluissa. A1- ja A2-kieliin vaaditaan yleisimmin 12–15 oppilaan ryhmä (vajaa kolmasosa vastauksista), mutta kummassakin A-kielessä noin 10 % vastaajista sanoi, että ryhmäkokovaatimus on yli 16 oppilasta. B2-kieli saatetaan perustaa pienemmällekin oppilasmäärälle: 28,9 % vastasi minimimääräksi alle 12 oppilasta, ja 22,2 % vastasi, että vaadittava määrä on 12–15. Nämä ryhmäkokoihin liittyvät luvut ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, jolloin edellinen vastaava kysely tehtiin. Sen sijaan kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että valinnaiskielten tarjonta on vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Tämänvuotisessa kyselyssä 28,9 % vastasi, että alakoulun valinnaista A2-kieltä ei ole tarjolla. Osuus on kasvanut huomattavasti, sillä vuonna 2024 A2-kieltä ei tarjottu 19,5 prosentissa vastaajien kouluista. Vastaava tilanne on yläkoulun valinnaisessa B2-kielessä: vuonna 2024 B2-kieltä ei tarjottu 16,5 prosentin kouluissa, mutta tänä vuonna osuus on jo 20 prosenttia. Rakenteelliset seikat tulevat valinnaiskielten valitsemisen tielle, ja kilpailu läksyttömien aineiden kanssa on kovaa: Tuntijaon takia ei ole ollut vuosikausiin mahdollista opiskella kahta lisäkieltä pakollisten lisäksi. Myös ns. keveämpien valinnaisaineiden kanssa on vaikea kilpailla, koska yläkouluikäiset usein valitsevat ne, joissa pääsee vähemmällä työllä. Valinnaiskielet sijoitetaan lukujärjestyksiin yleisimmin joko iltapäivään (66,1 %) tai päivän alkuun (54,4 %). Joissakin kouluissa käytössä ovat molemmat päivän ääripäät. Vastauksissa kritisoidaan erityisesti iltapäivätunteja ja kaksoistunteja muutenkin: Valinnaiskieli on aina kaksoistunti kerran viikossa. Kielenopiskelun kannalta olisi parempi olla oppitunti kahtena eri päivänä. Jos kaksoistunti sijoittuu pe 13–15, se syö motivaatiota oppilailta. Positiivisiakin kommentteja annettiin: Meidän pikkuruisen (120 oppilasta) yläkoulun esimerkki osoittaa, että jos tahtoa on, valinnaisia kieliä voidaan tarjota pienellekin oppilasjoukolle, jos resurssit halutaan suunnata siten.

SUKOL TOIMII

Sama tilanne näkyi molempien SUKOLin tekemien kysymysten vastauksissa: valinnaiskielet sijoitetaan lukujärjestyksiin yleisimmin joko iltapäivään tai päivän alkuun. Tämä kuva on perusopetuskyselystä, josta kerrotaan tarkemmin viereisellä sivulla.

Tampere ja Hyvinkää nousevat jälleen esiin hyvinä esimerkkeinä kieltenopetuksen järjestämisestä, mutta muuallakin Suomessa on yritystä monipuolisen kielivalikoiman turvaamiseen: Eteläsuomalainen suuri kunta. Koulussani n. 1000 oppilasta. Kunnassa on yhteiset säännöt kielivalintojen tekemiseen ja A2-ryhmiä yritetään saada toteutumaan mm. koulukuljetusten avulla. Noin 450 oppilaan ala-ja yläkoulu Kemijärvellä. Valinnaisten kielten ryhmät yhä harvinaisempia, vaikka kunta on tullut vastaan esim. siten, että ryhmän minimikokoa on laskettu 9:stä 6:een. Valinnaisten kielten osuus on laskussa, ei edes joka toinen vuosi aina synny ryhmiä. Ryhmien yhdistämistä pidetään pääosin hyvänä asiana, jos sen avulla voidaan varmistaa kielipolkujen jatkuminen. Yhteistyötä muiden koulujen kanssa toivottaisiin lisättävän: Jos mitään radikaalia negatiivista muuttoliikettä ei kehity (kunnassamme noin 11 000 asukasta), uskon että olen ja pysyn ”turvassa”. Työnjaolla ja joustoilla naapurissa olevan yläkoulun kanssa pysymme kuivilla. Rehtorimme on myötämielinen kieliaineille, ja ryhmiä toteutetaan moniin kuntiin verrattuna pienilläkin opiskelijamäärillä. B2- ja B3-ryhmät yhdistetään, mutta se on molempien ryhmien etu, kunhan saadaan jatkaa. Undervisar också i tyska där vi har rätt så bra storlek på grupperna. Ofta slås TYB2 och TYB3 grupperna ihop vilket fungerar hos oss. Vaadittu minimiryhmäkoko on kasvanut koko ajan. Tänä vuonna pitkästä aikaa tuli A2-saksanryhmä, joka huomioitiin poikkeuksellisen hyvin. On esim. tunti kahdesti viikossa aamulla, eikä yhtenä iltapäivänä tuplatuntina. Yhteistyötä muiden koulujen kanssa saisi olla enemmän! Nyt yksi oppilas tulee ryhmään toiselta koululta.

Opiskelumotivaatio ja oppimisen taidot Yksi vastaaja kertoo vaihtaneensa alaa, mutta useimmat suhtautuvat kuitenkin edelleen melko toiveikkaasti tulevaisuuteen: Toivon parasta, että lukion lyhyisiin kieliin riittää opiskelijoita ja että kurssit toteutuvat. Asiat on sinänsä järjestetty koulussamme hyvin. Pitkään kieltenopettajana toimineet vastaajat kertovat, että opiskelijoissa, motivaatiossa ja innokkuudessa on tapahtunut iso muutos. Nykynuorisolta puuttuu pitkäjänteisyyttä, ja valinnoissa painottuu helppous: Tänä keväänä, monen vuoden jälkeen, yritämme saada lyhyiden kielten opetusta alkamaan lukiossamme. Espanjan ryhmät alkavat nykyään, mutta nekin kuihtuvat kurssi kurssilta, kun opiskelijat eivät jaksa keskittyä ja tehdä töitä. Yhden vastaajan koulussa oppilaita on motivoitu kielten valitsemiseen valinnaisainepoluilla: Meillä valinnaisaineissa polut: Jos valitsee kielipolun eli saksan/ranskan, saa suursuosikkiaineen kotitalouden sekä 8. että 9. luokalla, muuten sen saa vain jommalla kummalla, kun kaikki halukkaat eivät mahtuisi opettajan lukujärjestykseen eikä kotitalousluokkaan. Tämä on toiminut aika hyvin ja kielten ryhmän koko on ollut 20 tai yli. Vain pari niin epämotivoitunutta ja väärän valinnan tehnyttä kieltenopiskelijaa on ollut, että heidät on erityisjärjestelyin saatu vaihdettua pois ysiluokaksi. Kaupungissa on n. 20 000 asukasta ja kolme yläkoulua. Meidän koulumme on n. 450 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa on oppilaita eskarista ysiluokkaan. Kursivoidut tekstit ovat otteita kieltenopettajien vastauksista jäsenkyselyn ajankohtaiskysymykseen.

KIELET KORKEA-ASTEELLA

Venäjän opetusta korkeakouluissa KiVANET-verkosto kokoaa korkeakoulujen kielitarjontaa verkkoon. Venäjänopetus on saanut verkostosta kaivattua piristysruisketta. Teksti OLESIA KULLBERG kuvat OLESIA KULLBERG, IVAN S / PEXELS

iVANET-verkosto yhdistää 26 suomalaisen korkeakoulun kieltenopetuksen voimia ja tarjoaa osallistuvien korkeakoulujen opiskelijoille laajan valikoiman maksuttomia kielikursseja verkossa. Verkosto mahdollistaa aikaisemmassa KiVAKO-hankkeessa tuotettujen materiaalien elämän myös hankkeen ja rahoituksen päätyttyä. Tässä artikkelissa esitellään KiVANET-verkoston hyödyt venäjän kielen opetuksen säilymisen näkökulmasta.

Hankkeesta verkostoksi Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa eli KiVAKO-hankkeen (2018–2021) tavoitteena oli luoda opintopolkuja harvemmin opiskeltujen kielten tarjontaan korkeakoulujen kieltenopetuksen asiantuntijoiden yhteistyössä. Korkeakouluissa harvemmin opiskeltuja kieliä tarjotaan vapaasti valittavina kielinä. Hankkeessa luotiin verkkokursseja 11 kieleen ja kieli- ja kulttuuritandemin toteuttamismalli. Tavoitteena oli laadukkaiden, maksuttomien verkkokurssien luomisen lisäksi mahdollistaa laajan kielitarjonnan säilymistä. Hankkeen ja rahoituksen päättymisen jälkeen perustettiin KiVANET-verkosto, joka vastaa opintopolkujen toteuttamisesta eri kielissä. Kurssit voi aloittaa alkeista, ja kieltä aiemmin opiskelleet voivat myös aloittaa omalta tasoltaan. Vuoden 2026 alussa KiVANET-verkostossa on mukana 26 suomalaista korkeakoulua, ja tarjonnassa on 15 kieltä ja UniTandem-malli. UniTandem-kurssi soveltuu kielitaidon vahvistamiseen. Siinä luodaan opiskelijoista keskustelupareja, joissa toinen toimii kielimallina. Verkoston tarjonta on avoin ja maksuton kaikille verkostoon kuuluvien korkeakoulujen opiskelijoille. Verkosto kasvaa, ja uudet korkeakoulut voivat liittyä jäseniksi joko tarjoamalla uusia kielikursseja tai ottamalla vetovastuun joistain jo tarjonnassa olevista kursseista. Verkoston päätavoitteena on verkkokurssien järjestämisen lisäksi kielten opetuksen ja oppimisen kehittäminen ja seuranta. KiVANET yhdistää vapaasti valittavien kielten asiantuntijoita ja nostaa esiin näiden kielten merkitystä tulevaisuuden työelämässä. Verkosto myös osoittaa, että yhdistämällä voi-

TEMPUS 3 / 2026

mansa korkeakoulut pystyvät säilyttämään laajan kielivalikoiman.

Venäjän verkkomateriaaleja ja Zoom-tunteja Vuonna 2018, kun venäjänopettajien ryhmä aloitti venäjän kielen opintopolun suunnittelun KiVAKO-hankkeessa, venäjän opiskelu kiinnosti monia korkeakouluopiskelijoita. Opetusta järjestettiin monissa korkeakouluissa, ja opiskelijaryhmät olivat suuria. Korkeakouluissa järjestettiin tavallisten kielikurssien lisäksi venäjän kulttuurituntemuskursseja ja opintomatkoja Venäjälle, ja opiskelijoilla oli laajat mahdollisuudet osallistua vaihtoon ja opiskella venäläisessä yliopistossa. Tuolloin yhteisten verkkokurssien suunnittelu tuntui hyödyttävän vain niitä korkeakouluja, joissa venäjän opetusta ei ollut järjestetty.

Motivoituneiden ja ahkerien opiskelijoiden mielestä verkko-opinnot toimivat hyvin, sillä itseopiskeltavien verkkomateriaalien ohella kursseilla on säännöllisiä Zoom-harjoitustunteja, joissa painopiste on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut erittäin voimakkaasti venäjän kielen opiskelijoiden määrään. Vuonna 2022 monia venäjän kielen kursseja peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tämän jälkeen monissa korkeakouluissa on tehty uusia suunnitelmia venäjän kielen opetuksen järjestämiseksi. Halukkaita venäjänopiskelijoita on edelleen, mutta heidän määränsä on erittäin vähäinen. LAB-ammattikorkeakoulussa päätettiin järjestää kaikki venäjän opetus verkossa, mikä mahdollisti joustavamman osallistumisen opetukseen opiskelijoiden sijainnista riippumatta. Lisäksi kaikki venäjän kielen kurssit tarjotaan avoimen korkeakoulun tarjontana. Osa kursseista tarjotaan myös KiVA-

KIELET KORKEA-ASTEELLA

KiVANET-verkostosta voi löytyä apu, jos vapaasti valittaviin kieliin kuten venäjään ei muuten synny ryhmiä.

NET-verkoston kautta. Samantyyppistä strategiaa on käytetty muissakin korkeakouluissa, esimerkiksi Aalto-yliopiston venäjän kursseilla. Näiden järjestelyjen avulla osa venäjän ryhmistä saadaan täyteen, vaikka osa kursseista joudutaankin edelleen perumaan.

Kestävä ajattelu modernissa korkeakoulussa perustuu resurssien yhdistämiseen, yhteistyöhön ja strategiseen ajatteluun. Viime syksynä LAB:n järjestämissä venäjän kielen ryhmissä oli ammattikorkeakoulun omien opiskelupaikkakuntien eli Lappeenrannan ja Lahden lisäksi osallistujia muun muassa Helsingistä, Oulusta, Tampereelta ja Vaasasta. Motivoituneiden ja ahkerien opiskelijoiden mielestä verkko-opinnot toimivat hyvin, sillä itseopiskeltavien verkkomateriaalien ohella kursseilla on säännöllisiä Zoom-harjoitustunteja, joissa painopiste on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Venäjän kielitaitoa on täten edelleen mahdollista kehittää.

tilanne on vain yksi esimerkki siitä, miten ulkopuoliset ja korkeakouluista riippumattomat syyt voivat vaikuttaa opetuksen järjestämiseen. Kestävä ajattelu modernissa korkeakoulussa perustuu resurssien yhdistämiseen, yhteistyöhön ja strategiseen ajatteluun. KiVANET-verkosto on toimiva konsepti, ja se tukee laajan kielitarjonnan säilyttämistä suomalaisissa korkeakouluissa. Verkoston hyödyt ovat moninaiset: osa korkeakouluista hyötyy tilaisuudesta tarjota opiskelijoille laajaa kielivalikoimaa verkoston kautta, osa saa hyötyä suoritettujen yhteistyöopintopisteiden kautta, ja joissakin korkeakouluissa verkoston kautta tulevat opiskelijat mahdollistavat kurssien toteuttamisen. Hyödyntämällä KiVANET-verkoston tarjontaa opiskelijat parantavat omia mahdollisuuksiaan rakentaa kielitaitoa ja kulttuurituntemusta – onnistuneen urapolun edellytyksiä.

Kestävää ajattelua korkeakoulun kieliopintoihin KiVAKO-hankkeen ajatus joustavasta, korkeakoulut ylittävästä verkkotarjonnasta on osoittautunut kestäväksi tavaksi järjestää vapaasti valittavien kielten opetusta korkeakouluissa. Venäjän kielen kurssien järjestämiseen vaikuttanut poliittinen

Kirjoittaja: Olesia Kullberg Olesia Kullberg toimii lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa.

KANSAINVÄLISYYS

Nuorten kääntäjien kilpailun voitto Tampereelle Juvenes Translatores -kilpailu järjestetään vuosittain. Teksti ANNA HALME kuvat ANNAMARIA NIEMELÄ, EUROOPAN KOMISSIO

uvenes Translatores on Euroopan komission käännöstoimen pääosaston järjestämä lukioikäisten käännöskilpailu, jossa tehtävänä on kääntää teksti minkä tahansa kahden EU:n virallisen kielen välillä. Kilpailupäivä on vuosittain loppusyksyllä kaikissa EU-maissa samaan aikaan. Parhaan käännöksen tehnyt opiskelija kustakin maasta pääsee Brysseliin palkintomatkalle tutustumaan muihin voittajiin ja EU:n toimintaan. Kääntäjä Riikka Hietakorpi EU-komission Suomen-edustustosta kertoo, että tuoreimmalla kierroksella vuonna 2025 kilpailuun osallistui Suomesta 66 opiskelijaa 15 eri lukiosta. Mukaan oli hakenut 22 lukiota, joiden joukosta valittiin arpomalla sama määrä kouluja kuin Suomella on paikkoja Euroopan parlamentissa. Koko Euroopasta osallistujia oli 3 004 yhteensä 716 koulusta. ”Vaikka englanti on ylivoimaisesti yleisin kouluissa opiskeltu vieras kieli, suomalaiset lukiolaiset valitsivat kilpailukielikseen vaikuttavan kirjon eri EU-kieliä”, Hietakorpi kertoo. Eri kieliyhdistelmiä oli jopa 17. Suomeen päin käännettiin englannista, ruotsista, saksasta, ranskasta, espanjasta, italiasta, puolasta, liettuasta, hollannista, tanskasta, romaniasta ja unkarista. Muita kieliyhdistelmiä olivat suomi–englanti, suomi–saksa, englanti–ruotsi, ruotsi–englanti ja tanska–ruotsi. Koko EU:ssa tällä kilpailukierroksella nähtiin yhteensä 155 eri kieliyhdistelmää. Tämän vuoden voittajakoulu Tampereen yhteiskoulun lukio on voittanut kilpailun neljä kertaa viimeisen 10 vuoden aikana. Toinen monta voittoa napannut koulu on Puolalanmäen lukio Turusta.

Palkintomatka Brysseliin oli Nellille ikimuistoinen: ”Pääsin keskustelemaan monien kiinnostavien ihmisten kanssa ja kuulemaan kääntäjien ja tulkkien työstä. Päällimmäisenä matkasta jäi mieleen muiden voittajien tapaaminen ja palkintoseremonia.” Nellin opettaja Annamaria Niemelä kehuu tilaisuutta opettajallekin antoisaksi samoista syistä. Hänelle jäivät kirkkaimmin mieleen palkintoseremonian voittajien puheet, jotka tulkattiin kaikille EU-kielille.

Kääntäminen testaa kielitaitoa Nelli Peisanen Tampereen yhteiskoulun lukiosta on Juvenes Translatores -kilpailun tämänvuotinen Suomen-voittaja. Kilpailuun osallistuminen oli hänelle hauska kokemus. Käännöskielen valinta kohdistui ruotsiin, koska Nelli koki, että se on hänen vahvin kielensä suomen jälkeen. ”Halusin myös testata ruotsintaitoani. Kokonaisen tekstin kääntäminen on todella erilaista verrattuna siihen, mitä koulussa oppitunneilla tehdään”, hän sanoo. Nelli on opiskellut ruotsia kuudennelta luokalta asti, ja kielitaitoa on vahvistanut se, että yhdeksännen luokan ajan koko hänen perheensä asui Tukholmassa vanhempien töiden takia. Lukion jälkeen hän haluaisi taas lähteä opiskelemaan ja asumaan ulkomaille.

TEMPUS 3 / 2026

Lukuvuoden 2025–2026 käännöskilpailun suomalainen voittaja Nelli Peisanen ja hänen opettajansa Annamaria Niemelä.

KANSAINVÄLISYYS

Annamarian mukaan Tampereen yhteiskoulun lukiosta ilmoittaudutaan kilpailuun joka vuosi ja vähän useammin kuin joka toinen vuosi arpaonni osuu kohdalle. Lukiosta saa osallistua viisi opiskelijaa – enemmänkin olisi halukkaita. Hän kertoo, että Nellin ruotsista suomeen kääntämän kilpailutekstin aiheena oli matkailu ja kielen käyttäminen: ”Tässä tekstissä, kuten aina Juvenes Translatores -kisateksteissä, on sanontoja ja lauserakenteita, joiden kääntämistä kilpailija joutuu miettimään tarkemmin. Hauska sanonta tekstissä oli ’glida på en räkmacka’, jota en edes itse ollut koskaan ennen kuullut.” Kieltenopetuksessa kääntäminen ei ole kovin suuressa roolissa. ”Joskus saatan näyttää esimerkiksi virheellisesti käännettyjä idiomeja ja sanontoja. Nämä ovat hauskoja ja konkretisoivat sen, että suora sanasta sanaan tehty käännös harvoin toimii”, Annamaria sanoo. Hän suosittelee kilpailuun ilmoittautumista muillekin, sillä kilpailussa opiskelijat pääsevät käyttämään äidinkielen taitojaan vieraan kielen kanssa. Kokemuksesta voi tulla jopa kipinä kääntäjän ammattia kohtaan. Vahva kielitaito antaa uskallusta: ainakin yksi Tampereen yhteiskoulun edellisvuosien voittajista on päätynyt Ruotsiin Göteborgin yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä.

Luovia ja luontevia ratkaisuja Kieltenopettaja Katariina Einälä turkulaisesta Puolalanmäen lukiosta kertoo, että heiltäkin ilmoittaudutaan kilpailuun joka vuosi ja keskimäärin joka toinen vuosi tärppää: ”Järjestämme kaikille halukkaille avoimen karsintakilpailun. Me vieraiden kielten opettajat mainostamme kilpailua, ja yleensä saamme 10–20 ehdokasta, joista sitten yhdessä äidinkielen opettajan kanssa valitsemme viisi osallistujaa itse kilpailuun.” Äidinkielen opettaja pohtii suomen kielen luontevuutta käännöksessä, ja kieltenopettajat keskittyvät käännöksen sisältöön. ”Pyrimme siihen, että varsinaisessa kilpailussa meiltä on mukana opiskelijoita, joilla on eri käännöspareja, vaikka englanti–suomi-yhdistelmä onkin yleisin”, Katariina sanoo. Kilpailu saa Katariinan varauksettoman suosituksen, sillä sekä karsinta-

Voittajat palkintoseremoniassa Brysselissä.

kilpailu että varsinainen kilpailu ovat tilaisuuksia, joissa opiskelijat voivat tutkia kielten eroja ja yhtenevyyksiä: ”Olen huomannut, että heistä on mielenkiintoista miettiä idiomaattisia ilmauksia ja sitä, minkälaisia vastaavia ilmaisuja he keksivät äidinkielellä. Kulttuurisidonnaisuuksien pohtiminen on toinen seikka, joka kiinnostaa opiskelijoita. Mielestäni käännöskilpailun tekstit ovat hyvin valittuja, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden tällaiseen pohdintaan.” Upea palkintotilaisuus ei ainakaan vähennä kilpailun arvoa. Tekstikokonaisuuksien kääntämistä on opetuksessa vähän. Katariina kertoo käyttävänsä suullisella kurssilla käännöstehtäviä melko paljon, mutta silloinkin painotus on enemmänkin viestinnässä ja interaktiossa kuin itse käännösprosessissa, vaikka tavoitteena on tietenkin tuottaa kieltä luontevasti ja tilanteeseen sopivasti. ”Kääntäminen on ihan oma lajinsa, ja onkin sääli, ettei englannin tunneilla ole sille juurikaan tilaa. Juvenes Translatores -kilpailu on hieno mahdollisuus, sillä se tarjoaa kaksituntisen, jolloin voi keskittyä pelkästään kääntämiseen ja luovien ja luontevien ratkaisujen miettimiseen kohdekielellä. Kannustamme rohkeasti miettimään tekstiä kokonaisuutena, jolloin sen vivahteet ja tyyli nousevat tärkeään asemaan”, Katariina sanoo. Kilpailusivustolla on tähän hyviä vinkkejä.

Puolalanmäen lukiosta on tullut Juvenes translatores -voittaja useamman kerran. Mikä voittajia yhdistää? Katariinalle ensimmäiseksi mieleen nousee se, että voittajakäännösten tekijät ovat sisäistäneet alkuperäistekstin kokonaisuutena ja onnistuneet välittämään sisällön kohdekielelle siten, että lopputulema on itsenäinen kokonaisuus. He ovat rohkeasti miettineet äidinkielellään luontevia ilmaisuja, jotka voivat poiketa paljonkin alkuperäiskielestä. Pohjana on hyvä kielitaito sekä käännettävässä kielessä että äidinkielessä. ”Teksteistä heijastuu myös kulttuuritietämys ja taito istuttaa käännettävä teksti toiseen kulttuuriympäristöön”, Katariina summaa. Hän kertoo, että kukaan viime vuosien voittajista ei ole suoranaisesti kieli- tai käännösopinnoissa mutta kaikilla vieraat kielet, erityisesti englanti, kuuluvat opintojen arkeen.

KILPAILU 2026–2027

Ilmoittautumisaika: 1.9.–12.10.2026. Kilpailupäivä: 26.11.2026. Palkintoseremonia: 9.4.2027. Kilpailuun saavat osallistua 2009 syntyneet nuoret. Lisätietoa kilpailun verkkosivulta: translation.ec.europa.eu/ get-involved-european-languageactivities-and-initiatives/juvenestranslatores_en

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit 2026–2027 HUOM! Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Lisätiedot ja tilaukset kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

RUOTSI

Uutta materiaalia tulossa! Yhdistys työstää parhaillaan koe- ja harjoituspakettia, joka valmistuu vuodenvaihteessa ja tulee myyntiin alkuvuodesta 2027. Paketti sisältää lukion ruotsin B-tason preliminäärin laajennettuna A-tason tehtävillä sekä harjoittelumateriaalin. Ennakkomyynti käynnistyy vuoden loppuun mennessä. Seuraa tiedotustamme! Lisätiedot: www.suomenruotsinopettajat.fi

VENÄJÄ

Vanhoja paketteja on myynnissä. Yhdistyksen nettisivuilla on kuvaukset saatavilla olevista materiaaleista. Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenvenajanopettajat.fi

RANSKA

Suomen ranskanopettajain yhdistys on julkaissut materiaalipaketin, jossa on 75 A/B-tehtävää, lähinnä lukiolaisille ja yläkoululaisille. Tehtävät kattavat tavallisimpia ja yleisimpiä kielioppirakenteita. Valtaosa tehtävistä on verbejä ja pronomineja. Lisäksi tehtäviä on lukusanoista, adjektiiveista, adverbeistä, sanajärjestyksestä ja kieltosanoista. Paketissa on tehtäviä, jotka ovat pelkästään ranskaksi, ja tehtäviä, joissa on vihje suomeksi tai ruotsiksi. Ensiksi mainitut sopivat mainiosti myös vaihto-opiskelijoille. Toivomme, että paketista on apua ja hyötyä opettajan arkeen! Materialpaket med 75 A/B-övningar, främst riktade till gymnasiestuderande och högstadieelever. Temat för övningarna är olika grammatiska strukturer. Merparten av övningarna handlar om verb och pronomen. Dessutom finns det övningar på räkneord, adjektiv, adverb, ordföljd och nekningsord. Paketet innehåller dels övningar som är endast på franska, dels övningar som är på franska och svenska (eller finska). De förstnämnda lämpar sig även för utbytesstuderande. Vi hoppas att paketet är till hjälp och nytta för dig i din undervisning! Hinta: 50 e Lisätiedot: apff.ranskanmaikat@gmail.com Tilaukset: salla.kosunen@sukol.fi Tutustu myös muihin materiaaleihin: apff.fi

TEMPUS 3 / 2026

ENGLANTI

Test and Train 2026 (också på svenska): Monipuolisia harjoituksia, joiden avulla käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia ylioppilaskokeeseen. Sisältää Abitti-preliminäärikokeen. Mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser för studentprovet. Materialet innehåller ett Abitti-preliminärprov. Hinta/pris: linkki/länk: 155 e; muistitikku/USB-minne: 165 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2027 (vain suomeksi) – ennakkotieto (tilaaminen mahdollista myöhemmin): Teemana ystävyys ja ihmissuhteet. Keskiössä ops-tavoitteet, viestinnällinen kielenkäyttö ja arjen tilanteet. Aihepiirit ja sanasto alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti sanaston hallintaa arvioidaan osana kokeen eri tehtäviä. Kokeen kesto on n. 1–1,5 tuntia, ja se suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana. Suositusaika: viikot 17 ja 18. Koe lähetetään maaliskuun 2027 aikana. Koetta ei voi vielä tilata: tiedotamme tilaamisesta myöhemmin.

SAKSA

UUTUUS: WortSchatzkiste -sanastopaketti. Materiaalipaketti tarjoaa saksanopettajalle valmista materiaalia perussanaston harjoitteluun ja vahvistamiseen. Paketti sisältää sanalistat ja harjoituksia kahdeksaan eri aihepiiriin (asuminen, harrastukset, koulu, juhlat, ruoka, kaupunki, matkailu ja liikenne sekä vaatteet). Paketista löytyy suullisia tilanteita, A/B-harjoituksia, aukkotehtäviä, yhdistelytehtäviä, ristikoita, linkkejä sähköisiin tehtäviin ja videolinkkejä. Paketin sähköisiä tehtäviä voi linkittää oppimisalustoille oppilaiden itsenäistä harjoittelua varten. KI-NNOVATIV – Tekoälyvinkkejä saksan opetukseen! Paketti sisältää yli 100 vinkkiä! Tämän vinkkipaketin avulla pääset tutustumaan erilaisiin tapoihin, joilla tekoälyä voi integroida opetukseen ja kielen oppimiseen. Paketti sisältää paljon konkreettisia vinkkejä ja valmiita prompteja, jotta ideoiden kokeileminen omassa opetuksessa olisi mahdollisimman vaivatonta. Hinta: 50 e / paketti Lisätiedot ja tilaukset – tutustu myös muihin materiaaleihin: wwww.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Heidi Viljamaa Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Jäsenmaksu vuodelle 2026 on 20 euroa. Verkkosivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotteemme! Opiskelija! Meillä on 1.1.2027 alkaen SUKOLin kautta ilmainen opiskelijajäsenyys!

WE’RE ON FACEBOOK AND INSTAGRAM We feature interesting articles on education and on being a teacher: www. facebook.com/suomenenglanninopettajat. Follow us also on Instagram: www.instagram.com/suomenenglanninopettajat/.

THE GOLDEN CLUB

The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Saat Yours Truly -lehden ja voit osallistua jäsenhinnalla kaikkiin koulutuksiin ja matkoille. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan ku-

ten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin ja tutustumiskäynteihin. Seniorit maksavat yhdistyksen tavallisen jäsenmaksun eli 20 euroa vuonna 2026, eikä heidän tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.

YOURS TRULY 2026

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

IATEFL-JÄSENYYS JA ALENNUSKOODI

Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää koodin, jolla saa alennuksen International Association of Teachers of English as a Foreign Language (IATEFL) -yhdistyksen jäsenyydestä. Associate Individual Membership -jäsenyys maksaa alennuksella £ 27,50 / vuosi (norm. £ 81). Alennus on voimassa 31.8.2027 asti. Pyydä koodia osoitteesta english@suomenenglanninopettajat.fi.

KOULUTUSTA Ope-Apu-Online ti 10.11.2026

Ope-Apu-Onlinessa ti 10.11.2026 klo 17 on aiheena työhyvinvointi. Tilaisuus on yhdistyksen jäsenille ja on heille ilmainen. Katso lisää verkkosivuiltamme!

Benin-webinaari ke 18.11.2026

Annukka Suonio tutustuttaa meidät Länsi-Afrikan Beniniin englanninopettajan silmin ke 18.11.2026 klo 17. Tilaisuus on yhdistyksen jäsenille ja on heille ilmainen. Katso lisää verkkosivuiltamme ja ilmoittaudu viim. pe 13.11.!

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi. Oppimateriaalit ovat opettajakohtaisia, ja niitä myydään vain Suomen englanninopettajat ry:n jäsenille. Poikkeuksena on 6. luokan koe, jonka voi tilata myös ei-jäsen, jos materiaalin maksajana on kunta, koulu tai vastaava.

Test and Train 2026

Test & Train 2026 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat

voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Hinta: 155 e (linkki) / 165 e (muistitikku). Test & Train 2026 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Pris: 155 e (länk) / 165 e (USB-minne).

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Materiaalipaketissa on runsaasti käytännönläheisiä muokattavia tehtäviä ja valmiita aihioita pakollisen ja valinnaisen englannin opintoihin. Soveltuu kaikille koulutusaloille. Hinta: 40 e (muistitikku).

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet v. 1997–2025, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta: 20 e (muistitikku).

Power Grammar

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin .pptx-muodossa – sopivat myös toiselle asteelle perusasioiden kertaamiseen. Diat kattavat yläkoulun kielioppiasiat, ja ne ovat tilaajan muokattavissa. Diat sisältävät kielioppisäännöt ja paljon esimerkkejä, jotka voi käydä induktiivisesti läpi oppitunneilla

tai vaikka tukiopetuksessa. Hinta: 40 e (muistitikku).

Juhlapyhät – kulttuuritietoutta ja hupia Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali .pptx-muodossa. Materiaali tarjoaa tietoa 15 eri englanninkielisestä juhlapäivästä sekä niihin liittyviä tehtäviä kuten lautapelejä, tietovisoja ja Jeopardy-tyyppisiä pelejä. Tehtävät tukevat juhlapäivien sanaston ja kulttuurin oppimista hauskalla tavalla. Oppimateriaalista on kaksi toisistaan eroavaa versiota: alakoulun versio sekä yläkoulun ja toiseen asteen versio. Hinnat: alakoulu 30 e (muistitikku), yläkoulu ja toinen aste 40 e (muistitikku).

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen Aiheina mm. directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii lisäksi lukion alkuun. Hinta: 40 e (muistitikku). Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai verkkosivuiltamme. Seuraa verkkosivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

TEMPUS 3 / 2026

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Andrea Sjöblom Varapuheenjohtaja Andrea Aalto Sihteeri Hanna-Tuulia Karppinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

KOULUTUSTA

Finsklärarföreningen rf Ordförande Jutta Rosenberg Sekreterare Heidi Järvinen Kassör Elisa Ahlqvist finsklararforeningen@gmail.com www.finsklararforeningen.com

Hej alla medlemmar,

Vi hoppas att hösten har startat väl och att ni har kommit igång med det nya läsåret på bästa sätt!

Syksyn koulutuspäivät järjestetään lauantaina 28.11. klo 10.00–15.30 Helsingin työväenopistolla. Tapahtuman tarkempi aikataulu ja ohjelma ilmoitetaan sähköpostilistalla sekä yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebook-sivulla. Koulutuspäivän ohjelmasta on jälleen tulossa erittäin monipuolinen.

Under hösten ordnar vi några träffar och fortbildningstillfällen: 7.11 – Materialworkshoppar på Tölö gymnasium Vi träffas på Tölö gymnasium för stadievisa materialworkshoppar. Ett fint tillfälle att tillsammans dela idéer, material och goda erfarenheter!

JÄSENASIAA

Mer information om träffarna och anmälan kommer per e-post, så kolla gärna att vi har dina aktuella kontaktuppgifter.

Ilmoitathan sähköposti- ja osoitetietojesi muutoksista yhdistyksen sihteerille.

BOLETÍN

Boletín-lehteä työstetään syksyn aikana. Jos sinulla on lehteä varten aihe- tai juttuidea, voit olla yhteydessä yhdistyksen sähköpostiin.

Vi ser fram emot en inspirerande höst tillsammans med er! Varma hälsningar Styrelsen

avo Br !

You

Käm

Vad d

You

Sup Va

d u ka

du k

Gut g

acht! em

semp nt

�y

Spit

¡Buen t

� a! • S an

� a! • S n a

33 ¡

ia Gen l!

��

�!

settim

ell ed a �!

tudent

��

ia Gen l!

¡Buen t

tudent

ia Gen l!

s un so

https://www.facebook.com/ omanaidinkielenopettajat

Oli

b o! ra TUTUSTU tuottei-rab o! siin ja tilaa: sukol.fi/kokeetja-tuotteet/ in in muut-tuotteet/ o m ai s o m ai s

Oli

l ! Comp

bajo! ra

¡Buen t

Oli

�! �e

s un so

ent lim i

¡E

! ra

Huipp

�

�! �e

¡E

! ra

hk ta e

issi m

��o!

l ! Comp

�

Spit

Huipp

�p

��o!

y ut

P ri

issi m

ent lim i

hk ta e

��e�

�p

im Ott o

y bien Mu P ri ma

n zoen st

Huipp

Spit

g tun

y bien Mu P ri ma

Hie

y bien Mu P ri ma

työtä! ��e� u

a em

s nt

TARRAT myydään 24 kappaleen arkeilla: yhdellä arkilla on samaan kieleen tarraa ekunleis kuutta nerilaista nleis enleis ze neljä ozs t t e hArkkienn ozhintakin kappaletta. st i teh i ta on 2 euroa / kpl + toimituskulut. im Ott o yöt ut ä!

Hyvi

tu! at

semp nt

S pa ss

Gut g

acht! em

mac h

settim

Gut g

D euts

acht! em

mac h

D euts

¡E

Ranskan instituutti järjestää tänä syksynä laadukkaan koulutussarjan ranskan opettajille: 30.9. 9h–16h, Institut français : JOURNÉE DE FORMATION : ”L’ACTUALITÉ FRANÇAISE EN CLASSE DE FRANÇAIS” 21.10. 9h–16h, Institut français : JOURNÉE DE FORMATION : ”Osons parler français !” 4.11. 9h–16h, Institut français : JOURNÉE DE FORMATION : ”LA CLASSE COMME ESPACE MULTILINGUE” Lisätietoja Ranskan instituutin sivuilta.

mac h

g tun

RANSKAN INSTITUUTTI

tu! at

Tervetuloa Suomen ranskanopettajain yhdistyksen koulutukseen lauantaina 21.11.2026 klo 9.30 alkaen. LUKKI maksaa osallistujien matkakulut julkisen taksan mukaan (kuitteja vastaan) sekä tukee majoittumista Tampereella 40 eurolla per henkilö. Teatteriesitys on mahtava Homma Ranskassa, joka saa tänä syksynä pohjoismaisen ensi-iltansa Tampereella. Lippuja on rajoitettu määrä! Katso ohjelma sähköpostista ja ilmoittaudu mukaan sähköpostissa tulleella linkillä.

larissa.aksinovits@gmail.com

p e au

¡E

Puheenjohtaja Larissa Aksinovits

Hie

Oman äidinkielen opettajat ry

a tätä!

d u ka

D euts

Oma äidinkieli

d u ka

g tun

La festa di piccolo natale ”Pikkujoulut” a novembre o dicembre. Pikkujoulut marras–joulukuussa.

Giornata di formazione sabato 28 novembre Prof.ssa Letizia Cinganotto. Koulutuspäivä la 28.11. Professori Letizia Cinganotto.

Super

r uä d

KOULUTUSTA D euts

In onore della Settimana della Lingua Italiana nel Mondo (19.10–25.10) organizziamo qualcosa i cui dettagli e informazioni saranno pubblicati più tardi sul nostro sito e Instagram. Italian kielen viikon kunniaksi (19.–25.10.) järjestämme jotakin aiheeseen sopivaa ohjelmaa. Tarkemmat tiedot löytyvät myöhemmin nettisivuiltamme ja Instagramista.

erb up e

p e au

SUKOL-tarrojen malli, ei painet

på! pä

apff.fi

Super

inte

Super

a bien

pi !

g kti !

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi

EVENTI/TAPAHTUMIA 2026

r är du VALITSE u ä du omasi ukahdeksan kielen joukosta: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä. ha

r u ä du

g kti !

italianopettajat.fi

på! pä

SUKOL myy verkkosivuilla Kieliä? – Kyllä! -tuotteita. Vuosien tauon jälkeen erb up e myyntiin on jälleen tullut suosittuja tsemppitarroja eri kieliin. g kti !

Tesoriera Virginia Lavini virginia.live@gmail.com

Sihteeri Maarit Kostamo apff.ranskanmaikat@gmail.com

på! pä

Segretaria Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com

Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com

inte up

Tsemppitarroja eri kieliin på! pä

a job

Presidente Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande

pi ! Ge

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

inte up

a bien

inte up

a jobba t!

a jobba

avo Br !

SVENSKA NU Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www. svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Yhteispohjoismainen Nordspråk-verkosto järjestää pedagogisen konferenssin marraskuussa. Lue lisää: www.nordspråk.com.

www.linkedin.com/company/ suomen-ruotsinopettajat-ry/ www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA -KOULUTUS 14.11.2026 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, kuten vuoden 2027 talousarvio ja toimintasuunnitelma, sekä valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja. Lisätietoa syyskokouksesta ja -koulutuksesta tulossa jäsenpostilla.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme. Kannattaa siis huolehtia, että jäsenrekisterissä on ajantasainen sähköpostiosoite. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uutiskirjeissämme. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme sekä Instagram ja LinkedIn-tilejämme. Gyllene klubben-seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

TEMPUS 3 / 2026

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Maisa Heikura c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

abcdopisto.fi Opi ja opeta kieliä hauskemmin

Ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, italia ja suomi.

Kuuntele, toista ääneen, kuuntele ääntämisesi ja kertaa.

Omat harjoitukset helposti Parissa minuutissa teet läksystä uuden harjoituksen ja jaat sen koko luokalle. Yhtä helposti syntyvät kepeämmät kertausharjoitukset.

abcdopisto.fi lue • puhu • kuuntele • pelaa

UNTERRICHTSMATERIALIEN DES VERBANDS ZUM VORTEILSPREIS Der Verband verkauft weiterhin Unterrichtsmaterialien zu vielen verschiedenen Themen, wie z. B. KI im Unterricht oder Landeskunde. Mitglieder erhalten die Pakete zum Vorteilspreis. Weitere Informationen zu den Unterrichtsmaterialien, sowie das Bestellformular finden sich auf unserer Webseite: https://www. suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ !Jetzt neu! WORTSCHATZKISTE sanaston opettamiseen. Materiaalipaketti WortSchatzkiste tarjoaa saksanopettajalle valmista materiaalia perussanaston harjoitteluun ja vahvistamiseen. Paketti sisältää sanalistat ja harjoituksia kahdeksaan eri aihepiiriin (asuminen, harrastukset, koulu, juhlat, ruoka, kaupunki, matkailu ja liikenne sekä vaatteet). Paketista löytyy esim. suullisia tilanteita, A/B-harjoituksia, aukkotehtäviä, yhdistelytehtäviä, ristikoita ym., linkkejä sähköisiin tehtäviin sekä videolinkkejä. Paketin sähköisiä tehtäviä voi linkittää esim. oppimisalustoille oppilaiden itsenäistä harjoittelua varten.

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Ekaterina Pikelner sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Heijastinpäivän tarjous VALTAKUNNALLISTA heijastinpäivää vietetään 1.10.2026. SUKOL juhlistaa heijastinpäivää tuotetarjouksella! Nyörirepun tai tuubihuivin ostajalle Kieliä? – Kyllä! -heijastin kaupan päälle (arvo 4 euroa)!

www.suomenvenajanopettajat.fi

UUTUUSTUOTE nyörireppu on valmistettu kierrätetystä polyesteristä. Se on kevyt ja kestävä, ja se sopii mainiosti treeneihin tai arjen menoihin! Nyörirepun koko on 40 x 35 cm, ja värivaihtoehtoina ovat musta, oranssi ja turkoosi. Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

SUOJAA ääntäsi syksyn kylmyydessä SUKOLin tuubihuivilla! Sopii myös hiihtoladuille ja lenkkipoluille. Tuubihuivi on saatavilla turkoosina tai mustana. Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.

Heijastinpäivän tarjous on voimassa 1.10.–27.11. Tutustu tuotteisiin ja tilaa: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/muut-tuotteet/

I språkets hav

Nytt om Ö material st för sv ersjön unde enskrvisn ingen

Upptäck I språkets hav – en samling inspirerande undervisningsmaterial om Östersjön, hållbar utveckling samt språk och kultur.

Upptäck också våra andra material och vårt programutbud!

Material om festtraditioner i det svensktalande Finland!

facebook.com/svenskanu

instagram.com/svenskanu

k die Me

Boka ett skolprogram och hitta mer undervisningsmaterial och inspiration på

FIRA HELA ÅRET

ska p

db erg

Materialet har tagits fram av svensklärare i Estland, Finland och Sverige inom projektet I språkets hav, med ﬁnansiering från Nordplus Nordens språk.

virtu

e l lt med

in Jasm

Lin