Tempus 6/2014

6|

2014

WWW.SUKOL.FI

Language learning in transition s. 10

AKTUELLE ANMERKUNGEN

IGOR SOKOLOV / SCANSTOCKPHOTO

s. 18

KLASSTANDEM s. 14

6|

2014

4 Leader

5

Ajankohtaista

7

Författaren som översättare

8 SUKOLin talvipäivät Seinäjoella 6.–7.2.

Dear reader K A R I J U K A R AINE N

12 Finnish Lessons: Learning from Finland’s schools

PA S I S A H L B E R G

16 L’éducation inter-/multiculturelle -- où en sommesnous?

F R E D D E RV IN

10 Language learning and teaching in transition 14 Klasstandem är mycket mer än bara språkinlärning 18 Aktuelle Anmerkungen zur deutschen Sprache 20 La única escuela bilingüe finés-español en Finlandia 22 Преподавание русского языка как иностранного в финских школах

24

La giornata di aggiornamento degli insegnanti d’italiano

26 What language does Santa Claus speak?

28 Kohti perustellumpaa kielenopetusta 30 Bonjour d’Algérie

31 Kieliyhdistysten tiedotuksia

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, S EKRETERARE sähkö­posti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONS­

ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2014

Therese Almén Helsingfors, Tiina Halonen Hyvinkää, Raija Kuja-Kyyny-Pajula Helsinki, Anitta Liinamaa Sipoo, Päivi Liitti-Saarela Kirkkonummi, Mirjami Matilainen Helsinki, Antti Piiroinen Vantaa, Kirsti Santaholma Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 49. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO SP-Paino

Neliväri-ilmoitukset 2/1 keskiaukeama 3 670 euroa 1/1 takakansi 1 775 euroa 1/1 etu- tai takasisäkansi 1 690 euroa 1/1 sisäsivu 1 590 euroa leveä palsta 1 189 euroa 1/2 vaaka 1 015 euroa kapea palsta 728 euroa 1/2 kapea 435 euroa

SUKOLIN HALLITUS 2012–2014 PUHEENJOHTAJA 2014–2016 Kari Jukarainen Riihimäen lukio, p. 040 516 4859, sähkö­ posti kari.jukarainen@sukol.fi JÄSENET Carina Eklund Mattlidens gymnasium, Espoo, p.

Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604

SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähkö­posti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p.

040 487 3608, sähkö­posti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS­NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET

050 404 7745, sähkö­posti carina.eklund@mattliden.fi Tiina Halonen Keudan ammattiopisto, Kerava, p. 050 415 0710, sähkö­ posti tiina.halonen@keuda.fi Pasi Hartikainen Pogostan koulu, Ilomantsi, p. 050 572 0429, sähkö­posti pasi.hartikainen@ilomantsi.fi Sanna Karppanen Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 040 511 4062, sähkö­posti sanna.karppanen@gmail.com Irmeli Kaustio Turun normaalikoulu, p. 050 567 2792, sähkö­posti irmeli.kaustio@utu.fi Päivi Koski Keudan ammattiopisto, Mäntsälä, p. 050 415 0757, sähkö­ posti paivi.koski@keuda.fi Jaakko Laaksonen F. E. Sillanpään lukio ja Hämeenkyrön kansalaisopisto, Hämeenkyrö, p.

045 678 9711, sähkö­posti jaakko.k.laaksonen@gmail.com Maritta Riekki Myllytullin koulu, Oulu, p. 040 567 7758, sähkö­ posti maritta.riekki@eduouka.fi Terhi Tyyskä Itä-Suomen suomalais–venäläinen koulu, Lappeenranta, p. 050 588 1463, sähkö­ posti terhi.tyyska@ itasuomenkoulu.fi Outi Verkama Kaarilan koulu, Tampere, p. (03) 5654 5318, sähkö­ posti outi.verkama@koulut.tampere.fi

Tilaus – Prenumeration 2014 80/85 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

|

TEMPUS 6 2014

3

•••• Leader

Dear reader

T

he issue that you are holding in your hand has been specially printed

for the FIPLV world congress. It presents Finnish language teaching in eight languages. The congress has been organised by the international umbrella organization of teachers of languages FIPLV and will take place in Canada in March 2015.

The Finnish education system has been admired for a long time. The results of our education have shown it to be one of the best in the world and visitors have traveled from near and far to learn from our schools. The teaching profession is one of the most highly valued in the country, and the vast majority of teachers in our comprehensive schools are formally qualified in teaching while all have gained a master’s degree from university.

Despite the fact that many things are good, there are also some threatening clouds on the language-teaching horizon, and there has been a radical decline in the number of pupils opting to study foreign languages in recent years. Many schools are no longer able to find enough pupils to start new language teaching groups and cutbacks in the public sector have reduced the number of language options available. This is a big problem because the labour market will suffer if there are not enough workers with competent linguistic skills.

A new study curriculum will be adopted in August 2016 at all levels of elementary and high school education. Many language teachers hoped that this would solve an ever-growing problem, but unfortunately this was not the case. This is also a big challenge for our association, which is charged with promoting the possibilities for studying languages.

SUKOL has shown itself to be a highly regarded organisation in the international sphere, and I am proud to have been chosen to serve as its chairperson.

Kari Jukarainen , president, kari.jukarainen@sukol.fi

Translation: Don McCracken

Bästa läsare

D

en aktuella utgåvan av Tem-

pus är ett specialnummer, som har tryckts för FIPLV:s världskongress och presenterar finländsk språkuppfostran på åtta språk. Språklärarnas internationella takorganisation FIPLV ordnar en kongress i Kanada i mars.

Det finländska skolsystemet har redan länge väckt beundran. Våra inlärningsresultat hör till de bästa i världen, och man har kommit från när och fjärran för att beundra våra skolor. Läraryket är ett av de mest uppskattade yrkena i vårt land.

Största delen av lärarna inom den allmänbildande utbildningen är be-

4

|

TEMPUS 6 2014

höriga och av alla krävs studier på magisternivå.

Trots att det är bra ställt med mycket, finns det också hotande moln på språkundervisningens himmel.

Antalet språkstuderande har minskat radikalt redan under flera år. I många skolor kan man inte längre få ihop språkgrupper eller så har man avsiktligt reducerat språkurvalet av sparskäl. Det är fråga om ett stort problem, eftersom arbetslivet i fortsättningen inte får ett tillräckligt antal språkkunniga medarbetare.

Den grundläggande utbildningen och gymnasiet tar i bruk nya läroplaner i augusti 2016. Många språklära-

re hoppades att de nya läroplanerna skulle lösa vårt ständigt växande problem. Tyvärr har så inte varit fallet. Det är en stor utmaning för vårt förbund, vars grunduppgift är bl.a. att främja möjligheterna att studera språk.

SUKOL har visat sig vara en ytterst uppskattad orgnisation i många internationella sammanhang. Jag är stolt över att jag fått vara ordförande för denna organisation.

Kari Jukarainen, ordförande

Översättning: Karl-Erik Eriksson

Ajankohtaista Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutta. Jäsenuutisia voi lukea myös jäsensivuilla: www.sukol.fi/jasenuutisia.

Valtakunnalliset 9. luokan kielten kokeet SUKOLin tuottamat

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • A- ja B-ruotsi to 9.4.2015 • A-englanti ti 14.4.2015 • A-saksa ja A-ranska pe 17.4.2015 • B-saksa ja B-ranska ti 21.4.2015 Kokeet voidaan järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä. 60-minuuttiset kokeet testaavat kielitaidon eri osa-alueita ja antavat monipuolisen kuvan oppilaan osaamisesta. Kokeet tulevat tilattaviksi vuodenvaihteessa.

Pro lingua -mitali

Vapaan sivistystyön päivä 20.3. Turussa SUKOLin vapaan sivistystyön kieltenopet-

tajien koulutuspäivä järjestetään Turussa 20.3.2015. Koulutus sopii kaikkien asteiden kieltenopettajille. Ohjelmassa muun muassa professori Päivi Pietilä puhuu yksilöllisistä eroista kielenoppimisessa. Eri kieliin on rinnakkaisohjelmaa. Lue lisää tammikuun Tempuksesta.

Uusi hallitus Talvipäivät Seinäjoella SUKOLin kevätkauden koulutuspäivät järjestetään Seinäjoella 6.–7.2.2015. Tutustu päivien ohjelmaan tämän lehden sivuilla 8–9 ja ilmoittaudu osoitteessa www.sukol.fi/koulutus.

SUKOLin syysliittokokouksessa Helsingissä 22.11. valittiin liiton hallitukseen kaudelle 2015–2017 kymmenen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus esittäytyy Tempuksessa 1/2015. Kokouksessa hyväksyttiin liiton tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma: www.sukol.fi/ toimintasuunnitelma.

AINO SUTINEN

SUKOLin näyttävä ja arvokas mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymi-

sestä kieliopinnoissa. Mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Pro lingua -mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol. fi/mitali. Lisätietoja jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballerolta, tiina.eraheimo@ sukol.fi.

|

TEMPUS 6 2014

5

•••• News in Finnish Nasima Razmyar Opettajan olohuoneessa Suomen suurin opetusalan tapahtuma Educa järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 23.–24.1.2015. SUKOLin ohjelmaosuudessa Opettajan olohuoneessa lauantaina 24.1. klo 11.30–12.00 Nasima Razmyar puhuu aiheesta ”Monikulttuu-

risuus koulun ja kodin yhteistyössä”. Nasima Razmyar on tiedotusvälineistä tuttu, Vuoden pakolaisnaiseksi 2010 valittu vaikuttaja, joka toimii nykyään viestintäsihteerinä. Lauantaina klo 12.00–13.00 SUKOLin standilla järjestetään puheenjohtajatreffit. Paikalla ovat kieliyhdistysten

puheenjohtajat. Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan! Rekisteröidy messukävijäksi osoitteessa www.educamessut.fi.

SUKOL tukee jatkoopiskelua Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut Nakurun lapset ry:n jatko-opintorahastoa. Nakurun lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti

sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö, joka auttaa Keniassa Nakurun kaupungissa eläviä lapsia ja nuoria. Tavoitteena on kouluttaa lapset ammattiin saakka, itsenäisesti toimeen tuleviksi aikuisiksi. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Second Language Teachers CASLT ja Ontario Modern Language Teachers’ Association OMLTA. Edellinen maailmankongressi järjestettiin Helsingissä kesäkuussa 2012.

Lisätietoja kongressista: http://fiplv.com/ world-congresses/.

SUKOLissa tapahtuu

Toimisto kiinni välipäivinä SUKOLin toimisto on suljettu loppuvuo-

den pyhien välipäivinä 24.12–5.1.

Kieltenopettajien maailmankongressi Kanadassa 2015

• 23.–24.1.2015 Educa, Helsinki, ks. www. educamessut.fi • 6.–7.2.2015 talvipäivät, Seinäjoki, ks. s.

8–9 • 20.3.2015 vapaan sivistystyön päivä,

Turku • 25.4.2015 kevätliittokokous, Helsinki • 2.–3.10.2015 syyskoulutuspäivät, Hämeenlinna • 21.11.2015 syysliittokokous, Helsinki

Kieltenopettajien kansainvälinen katto-

järjestö FIPLV järjestää maailmankongressin Niagara Fallsissa, Kanadassa 26.– 28.3.2015. Kongressin teema on Collaborating across Languages and Borders.

FIPLV:n yhteistyötahoina kongressin järjestämisessä ovat Canadian Association of

Koulutuksiin ilmoittautuminen avataan vähintään kuukautta ennen tapahtumaa osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Piiriyhdistykset voivat lähettää tapahtumiaan palstalle: anna.halme@sukol.fi.

UUDISTETTU BUSINESS FIRST Basics for Business Communication Suosittu englannin oppikirja ilmestyy uudistettuna kevään opetukseen.

Päivitetty vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa Napakka kokonaisuus koko merkonomitutkinnon laajuudelta • 10 selkeää osiota, uutena vakuutusalan sanasto • Englantia asiakaspalveluun, ammattitaitoa täyden täviin opintoihin ja ammatillisiin tutkinnon osiin • Opettajan aineisto ja äänite ilmestyvät kevään opetukseen • •

13., uudistettu painos 2015 • 49,60 €

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi

6

|

TEMPUS 6 2014

+

Författaren som översättare Mårten Westö is a Swedish-speaking Finnish author and translator.

finlandssvensk översättare bör vara nöjd om min insats inte nämns i en recension; då har jag åtminstone inte gjort bort mig helt och hållet. Idiotiskt? Kanske. För det mesta har jag ändå lyckats undvika pinsamma fadäser, vilket främst beror på att jag haft förmånen att jobba med kunniga och uppmärksamma förlagsredaktörer.

Som finlandssvensk översättare på den svenska bokmarknaden får man ändå lov att vänja sig vid kritik, åtminstone i början. Man kanske putsat sin text ren från allt som liknar finlandismer och annat gammalt och unket, men löper ändå risken att i tidningen ramla över den klassiska kommentaren: ”Vissa otympligheter vidlåder den svenska språkdräkten”.

När min första romanöversättning kom ut för snart tjugo år sen var det en recensent som skrev att den svenska översättningen fick romanen att te sig som en ”pilsnerfilm från

Översättarens arbete lyfts som bekant oftast fram bara när hen har misslyckats; om en översättare någon gång rosas, handlar det oftast om ett skönlitterärt verk. Själv hyser jag emellertid en växande aktning för skråets otaliga doldisar; alla dessa språkproffs på ämbetsverk, ministerier och företag, folk som lyckas med konststycket att överföra otympliga byråkratiska satskonstruktioner på finska till läsbar text på mitt modersmål.

För några år sedan, när jag satt och slet mig i håret över en speciellt knepig romanöversättning, skickade en översättarkollega mig ett sådant utdrag ur den text hon just då arbetade med. Stycket löd: Kuntajakolain mukaisiin vuosina 2008–2013 voimaantuleviin kuntajaon muutoksiin ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksista annetun lain (voimassa 2007–2012) 5 §:n tarkoittamien kuntien ja perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen yhteistoiminta-alueiden muodostamisiin ja 6 §:n tarkoittamiin laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin perustuvien toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Efter att ha läst ovanstående mening drog jag en lättnadens suck över att jag ändå har ynnesten att syssla med något så lättbegripligt som skönlitteratur!

Mårten Westö

u m er s

Jag minns att jag i början tänkte att jag som

50-talet”. Eftersom handlingen utspelade sig i 1990-talets London insåg jag att kommentaren inte skulle tolkas som beröm.

Ed èn -N

det åta mig större översättningsprojekt vid sidan av mitt eget skrivande. Incitamentet kom från en äldre kollega som menade att det kunde vara bra att göra översättningar mellan egna böcker, för att, som han sa, ”sopa rent i vindskontoret”. Att översätta andras texter skulle således vara ett slags sinekur mellan mer krävande skrivuppdrag. Ja, det var åtminstone så jag föreställde mig det när jag tog mina första stapplande steg i branschen.

I dag vet jag att det är precis tvärtom: översättning kräver minst lika mycket tid, tålamod, uthållighet och språklig precision som någonsin skrivandet. Några decennier senare vet jag också att energimängden man som översättare investerar i boken måste vara nästan lika stor som författarens, annars blir det sällan bra. Hade jag insett allt detta redan då, är det fullt möjligt att jag aldrig skulle ha vågat börja översätta överhuvudtaget.

Je ss ic a

I

mitten av nittiotalet började jag regelbun-

Mårten Westö (f. 1967) är författare, översättare och journalist. I höst aktuell med novellsamlingen Som du såg mig då (Schildts & Söderströms 2014). Hans senaste översättning är Tuomas Kyrös roman Tiggaren och haren (Brombergs 2013). Han har också översatt romanen Hallonbåtsflyktingen av Miika Nousiainen.

|

TEMPUS 6 2014

7

SUKOL organizes in-service training for teachers

SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

••••

Sähköä Seinäjoella SUKOLin talvipäivät 6.–7.2.2015 Perjantai 6.2. Hospoda Korbel, Keskuskatu 7, Seinäjoki 19.00–21.00 Illanvietto, Captain O’Neill -bändin musiikkia ja pikkupurtavaa Ennakkoilmoittautuminen koulutuspäivän ilmoittautumislomakkeella

Lauantai 7.2. Frami F, Kampusranta 11 9.00–9.30

Ilmoittautuminen ja aamukahvi, kahvit tarjoaa Sanoma Pro

9.30–9.45

Avaussanat Puheenjohtaja Kari Jukarainen, SUKOL

9.45–10.30 Teknologia ja monilukutaito – merkittävä osa tämän vuosisadan ydintaitoja Yliopistonlehtori Jari Laru, Oulun yliopisto 10.30–10.40 Tauko ja siirtyminen työpajoihin

8

|

TEMPUS 6 2014

SUKOL organizes in-service training for teachers

10.40–12.00 Työpajat (valitse, mihin osallistut) A Ilmiöpohjaisuutta kansainväliseen toimintaan Teijo Päkkilä, Seinäjoen lukio B Perusopetuksen kansallinen oppimistulosten arviointi 2013 ja opetussuunnitelmatyö Mitä toimenpiteitä tulokset aiheuttavat?

Marita Härmälä, Jyväskylän yliopisto Ajankohtaista opetussuunnitelmatyöstä Sanna Karppanen, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu C Sähköinen ylioppilastutkinto – missä mennään?

Anna von Zansen, Ylioppilastutkintolautakunta D TVT-työpaja edistyneemmille: Kielitaidon testaaminen sähköisesti Päivi Uitti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu E TVT-työpaja aloittelijoille: Tekstit eloon – käytännönläheinen iPad-työpaja Olli Eloranta, SUKOL 12.00–13.15 Lounas ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn 13.15–14.15 Kielenopetus ja teknologia: kohti kokonaisvaltaista ajattelua Kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas, Jyväskylän yliopisto 14.15–14.45 Iltapäiväkahvi 14.45–16.00 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa (valitse, mihin osallistut) Englanti: The Heart & Soul of Language Mary McDonald-Rissanen, Tampereen yliopisto Ranska: Musique et cinéma francophone : les nouvelles tendances Nicolas Delage, Institut français de Finlande

Ilmoittaudu netissä Ilmoittaudu koulutukseen lomakkeella, joka on osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. llmoittautumisaika päättyy 23.1.2015.

Koulutuksen hinta on 100 euroa.

Lasku lähetetään ilmoittautuneille postitse. SUKOLilaisille on alustavasti varattu huoneita Sokos Hotel Vaakunasta. Majoitus varataan ja maksetaan itse.

Päivän aiheita Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopistosta puhuu tämän vuosisadan ydintaidoista ja Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas oppimisympäristöjen muutoksesta. Oppilaiden ja opiskelijoiden arki on sähköistynyt – pysyvätkö koulut ja oppilaitokset kehityksessä mukana? Työpajoissa ja rinnakkaisohjelmassa on tarjolla kohdennettua ohjelmaa eri kieliin ja aiheisiin. Valitse suosikkisi ilmoittautumisen yhteydessä! Seinäjokelainen improvisaatioryhmä Improkultti koostuu teatterin harrastajista ja ammattilaisista.

Vuonna 2010 perustettu ryhmä korostaa lavalla toveruutta, leikillisyyttä ja keskinkertaisuutta, koska täydellisyys on tylsää.

Ruotsi: Lärarrollen och uppgiftstyper i klasstandem Katri Karjalainen, Vasa universitet Saksa: Sähköä saksaan! Käytännön kokemuksia ja vinkkejä sähköisten kokeiden laatimiseen ja nettityökalujen hyötykäyttöön saksan opetuksessa Heidi Östring, Tampereen normaalikoulu Venäjä: Yo-tutkinto uudistuu Arto Lehmuskallio, Tampereen yliopisto 16.00–16.30 Improvisaatioteatteria: Improkultti SUKOL järjestää koulutuksen yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

Peppi Taalas puhuu kielenopetuksen ja teknologian yhteyksistä.

|

TEMPUS 6 2014

9

••••

•••• Article in English Language learning and teaching

in transition

In Finland, language learning and teaching are currently in transition. The new core curriculum for grades 1–9 (the so called OPS2016) will come into force from August 2016. The curriculum for upper secondary school will be revised, too.

F

inland is revising her core curricula

for general education. The work for basic education is almost finished (OPS2016); upper secondary school awaits its turn. Languages and language learning plays a major role in the revision process.

It’s not that Finnish language teaching wouldn’t have been cost-effective: recent studies show that Finnish pupils at the end of 9th grade, ISCED2, reach the learning objectives well. And it’s not that language teaching pedagogy in Finland would somehow lag behind, quite the contrary – our language teaching is rooted in communicative language learning. It’s just that the world is changing rapidly, and perhaps the whole field of education and training is aligning its course.

As for languages in the Finnish context, there is an extra difficulty we have been facing for a good number of years. Pupils don’t take up languages as avidly as they used to in the past. This is partly due to a series of policy decisions that have been made, but perhaps all too often has also the public image of language learning being difficult and aimed only at pupils with the ‘right talent’ scared away prospective language learners.

Pupil skills

One of the features of OPS2016 is the way the objectives are formulated. The pupil and their skills are in the focus, but the objectives

”

There is clear demand for opening up language learning practices to let the children voice their skills, knowledge, points of interest – their personalities.

10

|

TEMPUS 6 2014

are written to describe the teacher’s actions, e.g. The objective of teaching is… (Obj 1) to guide the pupil to observe linguistic and cultural variety in their surroundings and the world, and the status of English as a means of global communication (English, first foreign

language, grades 3–6).

The focal point moves from setting goals and objectives for the learner, which may well be a dead end to start with, to putting up landmarks for the teacher. However, pupils’ skills and learning is what matters, and the teacher’s profession is, just as before, to act as a mediator in the pupil’s learning process.

Global and local action

The world is now smaller than before, but at the same more varied and complex.

Language and communication skills are at the heart of making sense of the world and connecting to it. The new core curricula for languages address this by shifting emphasis towards more active, even more interactive, and topical learning. Besides getting to know better your peers and their cultural and linguistic backgrounds, we encourage for more cooperation and exchange of ideas between different communities.

Hopefully this leads to language empowerment, seeing the world through the eyes of others, and bringing the world into the classroom – we have all the means to communicate if only given the chance. Yes, this might mean fewer vocabulary tests or textbook chapters to study, but so be it.

Giving credit

A cornerstone in any field of education, languages too, is assessment. For ages we have relied heavily on summative paperand-pencil testing. We still do, but there is movement towards diversifying forms of assessment. ICT has made easy recording, editing and transmitting techniques available

for everybody, so offering a wider selection of techniques to tap language skills for assessment purposes just makes the process more valid and reliable.

But it’s not only the teacher who can widen their scope, the pupils are also encouraged to make better use of the feedback they’re offered. Grades, points and marks remain an integral part of school, but we need to strengthen the role of self-assessment, peer assessment and, for instance, portfolio assessment. They offer an individual learner means to analyze their strengths and weaknesses and improve their performance, and, ultimately, be more motivated to work for progress.

Yet another dimension is trying to capture the skills and knowledge a pupil has gained outside classroom, in other words, give more credit to informal learning. Especially in languages, we have pupils who may be quite proficient in the language but never seem to be rewarded for it. Or, on the other hand, feel there is no use for them in the classroom context – the level seems too easy for them, the tasks not motivating enough.

There is clear demand for opening up language learning practices to let the children voice their skills, knowledge, points of interest – their personalities.

A united front

There are several cross-cutting themes in the new core curricula. Two of the themes depicting school culture tie closely to languages, 1. every teacher is a language teacher, and 2. schools celebrate linguistic and cultural diversity. Even if institutionally we acknowledge only one language of instruction at a time, people in school have different stories to tell, and there should be more room to hear these stories.

As for the principle of every teacher being a language teacher, the objective is to embed more languages in classroom instruction where occasion arises, and most of all, encourage teachers to rethink their subject matter in terms of the language they use: the teacher, once again, acts as the mediator between the pupil and their learning process, and language is the substance used in the mediation process.

Language is one aspect of a united educational front, but so is subject integration. We have a successful tradition of each subject (teacher) being in charge of their own mandate, but the revised curricula encourage for more cooperation between

”

Article in English

The feedback we receive from working life suggests that language skills, interaction skills, are what matters. different subjects to offer the pupils a more holistic image of learning.

Future skills

School prepares children for the future that lies ahead of them. We simply cannot know what they will be facing, but what we can offer instead are keys to lifelong learning. This is especially true for languages, the foundation of which is built in school, but the studying of which is harder to take up later on in life.

The feedback we receive from working life suggests that language skills, interaction skills, are what matters. Our core curricula aim at emphasizing language learning as a lifelong adventure for which you need different kinds of tools and strategies.

And this is a toolpack that may well carry throughout life, with a little retouching and a lot of dusting now and again.

Anu Halvari, Finnish National Board of Education Finnish National Board of Education is a national development agency. It is responsible for the development of pre-primary, basic, general upper secondary, vocational upper secondary and adult education. National Board of Education is subordinate to the Ministry of Education and Culture and its tasks and organisation are set in the legislation.

Anu Halvari works at Finnish National Board of Education. One of her areas of expertise is developing language teaching and learning.

|

TEMPUS 6 2014

11

••••

•••• Article in English

Finnish Lessons: Learning from Finland’s schools

Finland has become the mecca of education pilgrimage. What do visitors wish to bring back home? Is it possible to transplant the Finnish model in other countries?

S

ince the release of the first OECD PISA results in December 2001, Finland has become the mecca of education pilgrimage. Some visitors wish to discover the secrets of Finland’s high scores in reading, mathematics, and science. Others hope to find out how great teachers are prepared or what successful schools look like. There are also those who want to take a first-hand look at an education system that can exist without frequent standardized testing of pupils.

Finns trust their schools and their teachers

When I ask these visitors what is the most important souvenir of the Finnish education system they bring back home, a frequent answer is widespread trust exhibited by Finns in their schools. They also wonder how only a few Finns seem to be worried about whether teachers do what they are expected.

What becomes obvious in school visits is not often found in visitors’ own communities: Finnish parents seem to think that if there are schools that do not perform according to expectations, local authorities will find ways to help them get better rather than decide to fire bad teachers or close down failing schools.

In the global perspective, the Finnish education system doesn’t fit into any conventional model of schooling. Some ways it seems to be a paradox. When much of the rest of the world is implementing more oversight of schools to assure teachers meet specific goals, lengthening the school day, toughening academic standards, and

”

Perhaps the most surprising part of the Finnish educational philosophy is the central role of play in children’s lives, both in and out of school.

12

|

TEMPUS 6 2014

increasing homework, Finnish children continue to enjoy a relatively short school day, a whole-child focused curriculum, and a reasonable homework load. In addition, Finnish children do not attend private tutoring sessions in addition to their regular schooling or spend any time preparing for standardized tests, as so many of their peers around the world must.

Children learn through play

Perhaps the most surprising part of the Finnish educational philosophy is the central role of play in children’s lives, both in and out of school. Formal learning doesn’t start before the first grade when children are seven years old. Before that, children spend their time in play to develop a sense of independence and responsibility, and to learn about themselves and others. In the early years of elementary education, children furthermore learn to read and do math through various forms of play, music, and drama. The old adage of ‘less is more’ is carried out every day in Finnish schools, as I describe in my book Finnish Lessons 2.0: What can the world learn from educational change in Finland.

In many other countries, formal schooling is replacing informal play in children’s lives earlier than before. Standardized tests are introduced already in early childhood education programs when children are as young as three years old to make sure they progress to be ready for school. But that hasn’t happened in Finland. The Finns regard play as not just a break from academic work but as an important and useful skill like any human ability that one hones through experience. Much as the Swedish psychologist Anders Ericsson has famously concluded that mastery of any complex skill requires ten thousand hours of practice, Finnish education authorities consider play a skill that necessitates sufficient time over many years to develop. As children spend more and

Outside of school, Finnish society lays the foundation for proper educational development. Child wellbeing, happiness, and political empowerment of women are some of the conditions that help Finland’s school system work well. Finland is also a leading nation in economic competitiveness, good governance, scientific inquiry, and technological innovation, all in turn generating a climate of constant learning.

Indeed, Finland is a great place to be mother, as Save the Children recently concluded in its global survey of health, well-being, education and family care.

Finland’s educational success is a result of finding its own way of change rather than doing more of the same than others. This is particularly true in enhancing quality and equity of education outcomes. Some foreign observers claim that Finland’s success story results from the country’s smallness, cultural homogeneity, and wealth. Those thinking this way often fail to distinguish the Finnish way from the global education reform movement (GERM) that sees competition between schools, standardization of teaching, frequent high-stakes testing, and privatization of public schools as the most effective means of educational improvement and intended change.

But Finland has it challenges, too. Over decade on the top of the world as an envied model has made it difficult to keep the improvement and renewal of education in progress. As a consequence, Finland’s earlier high performance has begun to slip, learning gap between students has widened, and equity of outcomes has weakened. Finnish students have improved foreign language skills but at the same time reading and mathematics performances have declined especially among adolescent boys. These all are serious signals of deeper problems that educational policies must address in order to keep school system serve all children equally.

The experience in Finland — as well as of that in Canada and Japan — shows that with smart and sustainable efforts and professionally committed personnel in schools that excellence is possible. Even to many Finns success once seemed unlikely, but the PISA results have silenced those in doubt. Perhaps the most valuable lesson that other countries can learn from Finland is how to build an education system that offers equal opportunity for all children to succeed regardless of their family backgrounds.

This doesn’t mean that the Finnish model can be transplanted in other countries. It rather suggests that there is a lot to learn from the paradoxes, policies, and common sense behind an education system that nine of ten Finnish taxpayers approve today.

The teaching profession is one of the most wanted career choices among young Finns year after year. For the Finns, that is the most important accomplishment, not the top tier on international exams.

Pasi Sahlberg Pasi Sahlberg has worked as schoolteacher, teacher educator and policy advisor in Finland and has studied education systems and reforms around the world. He is a former Director General of CIMO (Centre for International Mobility and Cooperation) in Helsinki and currently a visiting Professor of Practice at Harvard University’s Graduate School of Education in Cambridge, MA, USA. More on his website: pasisahlberg.com.

uc

Society lays the foundation

”

The most valuable lesson is how to build an education system that offers equal opportunity for all children to succeed regardless of their family backgrounds.

D a m ir K la ic -K lj

more time at play, they sharpen their capacity to imagine, improvise, and collaborate. If Ericsson is right, it takes about ten years for children to achieve such heightened ability to discover their minds and use imagination to create new ideas.

Article in English

Excellence and equity

Many have argued that it is not possible to achieve excellence in student learning and equity in education simultaneously.

|

TEMPUS 6 2014

13

••••

•••• Article in Swedish: Tandem language learning

Klasstandem

är mycket mer än bara språkinlärning Tandemmetoden ökar studerandenas självförtroende som andraspråksanvändare och skapar personliga kontakter över språkgränsen.

S

nart närmar sig vårt treåriga projektet Klasstandem sitt slut. Det har varit ett nöje att åka tandem tillsammans.

Redan 2009 prövade vi på att undervisa det andra inhemska språket enligt tandemmetoden. På den tiden befann sig våra skolor under olika tak, cirka 1 kilometer från varandra.

Intresset för klasstandem väcktes och då vi våren 2012 blev kontaktade av Åbo Akademi

Klasstandem – metod för språkundervisningen Alla tandemformer bygger på två grundläggande principer: ömsesidighet och självstyrning. Två studerande med olika modersmål bildar tandempar och lär sig varandras språk i ömsesidigt utbyte. Partnerna i ett tandempar fungerar turvis som den lärande parten och som mentor i sitt eget språk. Språket lärs via deltagande i autentisk interaktion med modersmålstalaren som stöd och modell. Tandemmetoden ökar studerandenas medvetenhet om språk och deras förmåga att själv ta ansvar över sin egen lärandeprocess.

14

|

TEMPUS 6 2014

om vi skulle vilja ställa upp som pilotskolor i Klasstandem-projektet, tvekade vi inte.

Vem är vi då? Åsa Löf arbetar som lärare i finska vid Vasa gymnasium och Heli Koskinen

som lärare i svenska vid Vaasan lyseon lukio.

Hösten 2012 flyttade våra skolor under samma tak och bildade campus Lykeion. Detta gav de mest utmärkta förutsättningar för att bedriva tandemverksamhet. Under dessa tre år har vi undervisat och kommer vi att fortsätta undervisa kurserna FINA2/RUA3, FINA6/RUA6 och den muntliga kursen FINA7/ RUA7 enligt klasstandemmetoden. Dessutom har våra skolor infört en tillämpad kurs i finska och svenska som kallas för klasstandem. Åbo Akademi och Vasa universitet har följt upp alla dessa kurser så vi har ibland känt oss som filmstjärnor då alla lektioner videofilmats och vi lärare och några fokuselever har burit mikrofon. Materialet analyseras noggrant och vi har gått många intressanta forskar-lärarsamtal där vi utvecklat metoden och arbetsuppgifterna. Slutresultatet kom-

Article in Swedish: Tandem language learning

mer att bli en handbok för lärare där klasstandem som metod presenteras och vi delar med oss av best practice och fungerande uppgiftstyper.

Hur går vi till väga i praktiken? Ef-

tersom våra skolor följer femperiodssystemet har vi tre 75 minuters lektioner i veckan. Dessa lektioner behöver naturligtvis vara insatta på samma tider för att samarbetet skall fungera. Den första lektionen träffar läraren sin egen klass och de studerande fyller i en förhandsförfrågan och utgående från dessa parar vi sedan ihop de studerande enligt önskemål, intressen och nivå.

Av veckans tre lektioner träffar du din egen klass under en lektion och de två övriga är tandemlektioner. Dessa två lektioner jobbar alltså tandemparen tillsammans så att den ena lektionen talar de finska (Åsas lektion) och den andra svenska (Helis lektion). I praktiken innebär detta att den studerande turvis har rollen som den som skall lära sig och turvis som den språkliga modellen eller det språkliga stödet.

Kurserna avslutas som normalt med ett kursprov. Alla kurser, förutom den tillämpade kursen, baserar sig på läroplanen. Detta innebär att klasstandemkurserna ställs inför samma krav som vanliga kurser.

Skillnaden är att uppgiftstyperna måste vara lämpliga för tandemmetoden och att t.ex. grammatik gås igenom på ett kommunikativt sätt.

Samarbete är A och O då vi planerar tandemkurserna. Lektionernas innehåll får inte överlappa varandra fastän kursernas teman är ganska lika. Ingen är motiverad att prata på om samma saker, fastän det sker på två olika språk. Vi har konstaterat att vi gör det största jobbet under planeringsfasen. Under projektet har vi också fäst stor vikt vid att analysera vilka uppgifter som fungerar bra och vilka mindre bra så att vi sedan kunnat vidareutveckla dessa.

En lektion har varit lyckad då du som lärare ger lektionens instruktioner och efter det får du luta dig tillbaka och lyssna på sorlet som börjar flyta på i klassen. Lärarens roll under lektionen är främst att va-

ra handledare och att hjälpa då den egna tandempartnerns verktyg inte räcker till.

Skillnaden från en vanlig kurs är att de studerande tvingas ta ett större ansvar över både det egna och för tandempartnerns lärande. Ingen studerande kan förväntas vara språklärare, men som modersmålstalare är man en språklig modell och de egna kunskaperna räcker till att hjälpa partnern vidare. I början av kursen går vi tillsammans igenom olika kommunikationsstrategier för att hjälpa de studerande på traven.

Varför är klasstandem då så bra? Efter alla kurser har de studerande fått fylla i utvärderingar och feedbacken har varit enormt positiv. Vi lärare har också kunnat konstatera att metoden fungerar. Tröskeln att tala det andra inhemska språket blir lägre, de studerande vågar börja lita på de egna språkkunskaperna och att de verkligen blir förstådda.

Vi har märkt att många studerande rent av skakar av skräck inför den första lektionen – hur ska jag klara av att prata finska/svenska i 75 minuter? Men det går! Och nästa lektion märker de studerande att partnern har precis lika svårt och likadana känslor. I detta skede släpper nervositeten och vi märker en stor skillnad i att våga börja använda språken. Därför är det viktigt att under de första lektionerna ha lätta teman och övningar där tandemparen får lära känna varandra.

Viktigt är också att ha en stor variation av uppgiftstyper, mer och mindre styrda, för att hålla igång konversationen hela lektionen. Uppgiftstyperna bör aktivera båda parter och det handlar ju inte enbart om muntliga övningar, utan paren skall bl.a. läsa och skriva tillsammans.

Skrivuppgifterna har enligt de studerande varit väldigt effektiva och inspelningarna visar att de studerande pratar mycket då de planerar texten och gör själva skrivarbetet.

Förutom språk lär sig de studerande också mycket om kultur. Feedbacken har visat att de studerande tycker att det har varit roligt att jobba med studerande från den andra

språkkgruppen och att fördomar de kanske haft visat sig vara felaktiga.

De studerande har själva kommit fram till att det finns kulturskillnader mellan språkgrupperna och att det har varit intressant att få ta del av den andra kulturen. Många har också fått en ny vän i sin tandempartner och t.o.m. romanser har uppstått under kurserna.

De studerande har också upplevt att uppgifterna har varit mångsidiga och att det har varit på sin plats att de måste ta mera ansvar över den egna lärandeprocessen. Faktum är att de studerande får prata betydligt mera finska/svenska under en tandemkurs än under en traditionell kurs och detta ökar deras självförtroende. Det känns också mera meningsfullt att sitta och diksutera med en jämnårig kamrat än att disktutera med läraren eller sitta och traggla dialoger med en klasskompis som är lika dålig som en själv. Tandempartnern är ju ditt stöd i hela 75 minuter, inte illa att ha privatlärare …

Som lärare har vi försökt att skapa autentiska situationer där de studerande får använda det andra inhemska språket – även utanför klassrummet. Paren har guidat varandra ute på stan, vi har gjort studiebesök, gått på teater, gjort olika fysiska aktiviteter som bowling och gymbesök.

I den tillämpade kursen har vi alltid producerat en slutprodukt som t.ex. en skoltidning, en video om klasstandem samt en interaktiv anslagstavla som alla i skolan fått ta del av. Detta höjer också motivationen. Som hemläxa under varje kurs har de studerande att ta med sin tandempartner på en fritidssysselsättning.

Vi rekommenderar varmt denna metod för alla som har möjlighet att undervisa på detta sätt. Och framtiden kommer säkert att visa vägen in i klasstandem ute på nätet så att alla kan ha möjlighet att pröva på. Som lärare är det bara att våga ta steget och pröva på något utöver det traditionella – och konstatera hur givande det är både för en själv och framför allt för de egna studerandena! Åsa Löf, Vasa gymnasium och Heli Koskinen, Vaasan lyseon lukio

|

TEMPUS 6 2014

15

••••

•••• Article in French: Multicultural education L’éducation inter-/multi-culturelle

– où en sommes-nous?

En Finlande, on dit que le multiculturel est un phénomène assez récent en éducation. Pourtant, la diversité a toujours existé dans le pays nordique.

L

’interculturel et le multiculturel sont loin d’être nouveaux en éducation.

Alors que l’éducation multiculturelle trouve ses origines dans les luttes des minorités raciales, sexuelles, féminines aux Etats-Unis dans les années 70, l’éducation interculturelle a ses racines en Europe avec l’arrivée massive d’immigrés non-européens après la décolonisation. Même si ces deux tendances ont longtemps été opposées, de nos jours, il n’est pas faux de dire qu’on peut les utiliser comme synonymes ; les approches de l’inter- et du multi- étant aussi diverses les unes que les autres, elles ont tendance à se rapprocher.

qui est immigré, qui est « natif ». Un enfant né en Finlande de parents ou de grandsparents immigrés compte-t-il toujours comme immigré ? Jusque quand ? L’expression uusi suomalainen (« un nouveau Finlandais »), qui réfère à ces individus est idéologiquement problématique et est, à mon avis, à bannir.

Les chercheurs notent aussi que le terme mamu (« un immigré ») tend à désigner des gens de couleurs ou de continents autres qu’européens … Par exemple, personne n’a jamais fait référence à moi en utilisant ce mot. Pourquoi ? Est-ce lié à ma couleur de peau ? Mon statut social ? Les langues que je parle ?

La diversité dans les pays nordique

Le multiculturel sans culture

En Finlande, on a tendance à dire que le multiculturel (ou l’interculturel) est un phénomène assez récent en éducation, surtout depuis l’arrivée des immigrés dans les années 90. Mais cela est bien sûr loin d’être vrai : la diversité, qu’elle soit sociale, religieuse, linguistique, genrée, etc. a toujours existé dans le pays nordique. Il y a toujours eu une élite et des pauvres, des accents régionaux qui hiérarchisent les individus, des branches religieuses très différentes, etc.

La Finlande est un pays où les classes sociales ont aussi une importance, il faudrait être naïf et aveugle pour ne pas s’en rendre compte. Pourtant j’entends encore en 2014 des gens me dire qu’il n’y a pas de classes sociales ou de différences entre les riches et les pauvres en Finlande. Ainsi de nombreux Finlandais sont exclus dans notre société … il serait temps de l’accepter et de faire quelque chose pour les aider. L’éducation inter-/multiculturelle pourrait permettre de faire face à ces problèmes.

Malheureusement, de nos jours, on tend à ne retenir que la dimension « race » ou ethnicité ou plutôt l’appellation « immigré » quand on parle de ce type d’éducation. Cela est bien dommage car on n’est plus sûr en 2014

16

|

TEMPUS 6 2014

Mon approche de l’inter-/multi-culturel est critique, vous l’aurez deviné. Tout d’abord, elle rejette l’amalgame entre éducation inter-/ multi-culturelle et éducation spécialisée.

Elle tente ainsi d’amener les enseignants et enseignants stagiaires à s’interroger sur ce terme compliqué et contesté. Tout d’abord, puisqu’il est composé du concept de culture, que faire de ce mot « poubelle » que l’on retrouve un peu partout mais qui en fin de compte ne veut plus rien dire du tout ?

L’approche que j’ai suggérée et sur laquelle nous travaillons dans mon département de la formation des enseignants est une approche de l’éducation inter-/multi-culturel sans culture. Cela pourra sembler paradoxal à mes lecteurs. Pourtant, il y a urgence à aller audelà de la simple culture pour travailler avec les « autres ».

La culture est souvent imaginée, sert d’excuse et mène à juger les autres. Cela a été démontré largement par la recherche.

La culture solidifie également les individus et place des barrières entre eux. Enfin, la culture permet d’établir des relations de pouvoir peu productives. L’enseignant doit donc s’interroger de façon critique sur son utilisation du mot afin d’éviter de

Article in French: Multicultural education

« manipuler », de discriminer ou d’enfermer ses élèves dans des boites culturelles. Par exemple, quand on parle de la culture finlandaise, il est important, afin de n’exclure qui que ce soit dans nos classes, d’aider les élèves à s’interroger sur des éléments tels que le sisu (courage et persévérance​finlandais), la timidité des Finlandais, l’honnêteté, etc. Ces caractéristiques ne sont que des imaginaires, que nous utilisons pour nous rassurer, nous mettre en avant mais aussi créer des hiérarchies en soi et l’autre. Pour les enfants dits immigrés, cela est très dangereux … ils peuvent très facilement se sentir exclus et inférieurs.

Les identités multiples

La culture est donc un élément dépassé pour parler d’inter-/multi-culturel en éducation. À l’inverse, la notion d’intersectionalité est très intéressante. Celle-ci fait référence au fait que chaque individu (les immigrés inclus !) ont des identités multiples qui ont autant d’importance les unes que les autres. Être un homme ou une femme, un riche ou un pauvre, un homosexuel ou un hétérosexuel, etc. a une influence sur les images que l’on construit de soi et sur comment on interagit avec les autres. Ne prendre en compte qu’une « simple » culture nationale pour juger, comprendre ou classer un élève pose de gros problèmes éthiques et est trop simplificateur.

Prenons l’exemple de la Burqa. Porter une burqa chez Vuitton à Paris et acheter 3 sacs à 2000 euros chacun n’est pas la même chose que porter une burqa dans la rue, entouré d’individus représentant la majorité « raciale » (des « blancs »). Le traitement de ces personnes ne sera pas le même ; les possibilités d’interagir avec des individus non plus. Mais j’insiste trop ici sur la « race » ou l’ethnicité en fait. Il est vrai que la langue ellemême peut mener à des discriminations.

Pensez aux Russes en Finlande : ils sont blancs mais comme ils parlent russe et ont un accent russe, ils peuvent parfois être maltraités. A l’inverse, si je parle français ou anglais dans la rue, on me fera rarement des commentaires négatifs …

Chaque élève est multiple et divers

Le lecteur se sera déjà rendu compte de la complexité liée à l’inter- / au multi- en éducation.

Nous sommes tous différents et similaires à la fois. Arrêtons de ne penser qu’aux différences quand on traite des « immigrés ». Pour finir, je propose de résumer mon approche de l’éducation inter- /multi-culturelle ainsi :

• éviter d’enfermer qui que ce soit dans des identités figées (identités nationales et linguistiques) ; laissons-leur le choix, cela leur donnera du pouvoir ; • éviter de mettre en avant, implicitement ou pas, notre culture comme étant la meilleure (exemple du sisu ou du silence finlandais qui laisse entendre que l’on ne parle que pour dire des choses importantes !) ; • se battre pour que chaque élève soit traité de la même façon et surtout réagir rapidement face au racisme, linguaphobie et à la xénophobie ; • s’assurer que les diversités « ethniques » mais aussi sexuelles, religieuses, sociales, handicapées, etc. soient représentées de façon systématique et cohérente dans nos classes et nos matériels d’enseignement pour laisser la place à tout le monde ; • apprendre à chaque élève que lui aussi est multiple et divers. Plus les élèves seront conscients de cela, plus ils seront prêts à accepter que l’autre est aussi divers et pas seulement un « Noir », ou un « Musulman » ou un « pauvre ».

Il reste encore beaucoup de travail en Finlande. Essayons de ne pas reproduire les erreurs que les autres systèmes éducatifs européens ont faites et évitons la ségrégation, le racisme et surtout de créer des élèves de « seconde classe ».

Fred Dervin Fred Dervin is Professor of Multicultural Education at the University of Helsinki (Finland). He specializes in intercultural education, the sociology of multiculturalism and student and academic mobility. His website: http://blogs.helsinki.fi/ dervin/.

Monikulttuurinen kasvatus Fred Dervin on monikulttuurisen kasvatuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän kirjoittaa artikkelissaan, että kulttuuristereotypioiden sijaan meidän pitäisi nähdä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus ja identiteettien moninaisuus. Hän mainitsee esimerkkinä burkaan pukeutumisen: on aivan eri asia asioida Vuittonin luksuslaukkukaupassa burkaan pukeutuneena tai kulkea kaupungin kadulla samassa asussa.

Dervin sanoo, että Suomen kouluissa on monikulttuurisen kasvatuksen saralla paljon tehtävää. Hänen mukaansa meillä on kuitenkin mahdollisuus välttää monissa muissa Euroopan maissa tehdyt virheet, jotka ovat johtaneet rasismiin ja eriarvoistumiseen.

|

TEMPUS 6 2014

17

••••

•••• Article in German: What’s new?

Aktuelle

Anmerkungen zur deutschen Sprache Wie bei allen lebendigen Sprachen verändert sich auch der Gebrauch von Deutsch laufend.

I

m Folgenden sollen einige jüngere Entwicklungen aus Deutschland aneinandergereiht und kurz kommentiert werden.

Zeitfenster und Bio-Produkte

Wenn sich für die Fertigstellung z. B. eines Projektberichts mehrere Personen untereinander abstimmen müssen, kann es sein, dass die/der Projektleiter/in (bitte die Schreibweise beachten, auch bei weiteren Personen-Angaben in diesem Text) die Finalisierung des Dokuments binnen weniger Tage anmahnt und alle um zeitnahe Erledigung ihrer Aufgaben bittet. „Welches Zeitfenster habe ich noch?“, könnte daraufhin jemand fragen. Am Ende kann man erleichtert sein, wenn die finale Version des Berichts steht.

Heutzutage spielt gesunde Ernährung in der gesellschaftlichen Diskussion eine große Rolle, so dass Aldi, Lidl & Co. eine zunehmende Auswahl an Bio-Produkten im Angebot haben.

Diese kann man also beim Discounter oder auch anderswo im Einzelhandel kaufen und muss schon lange nicht mehr extra in einen Bio-Laden (oder Bio-Supermarkt) gehen.

Seit relativ kurzer Zeit gibt es fast überall übrigens auch in Deutschland ausdrücklich gekennzeichnete laktosefreie Nahrungsmittel.

Bei uns im Norden

Was das Schulsystem betrifft, verstehen Deutsche einander heutzutage häufig

Kieli muuttuu Kaikki kielet muuttuvat käytössä. Deutsche Auslandsgesellschaftin johtaja Martin Herold kirjoittaa saksan kielen aivan uusista ja vähän vanhemmista piirteistä, jotka heijastelevat yhteiskunnan ja arkielämän muutoksia. Pohditko, miten saksankielinen sähköposti pitäisi aloittaa tai lopettaa? Tai mietitkö, miksi jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja kutsutaan Saksassa yksinkertaisesti ”MM-kisoiksi”? Tästä artikkelista saat vastaukset kysymyksiisi.

18

|

TEMPUS 6 2014

nicht mehr, wenn sie aus verschiedenen Bundesländern kommen. Die beste Recherche-Möglichkeit bietet hier die Website www.kmk.org der Kultusministerkonferenz der deutschen Bundesländer. In SchleswigHolstein, also „im hohen Norden“ (bzw. „bei uns im Norden“ – sagt man immer häufiger!) ist es relativ einfach: Es gibt hauptsächlich Gymnasien (Abitur nach zumeist insgesamt 12 Schuljahren) und Gemeinschaftsschulen (wenn Abitur, dann nach insgesamt 13 Schuljahren).

Im Sommer 2014 war (Fußball-)WM in Brasilien: „Deutschland ist Weltmeister!“ bzw. „Wir sind Weltmeister!“. Beide Aussagen hört man häufig, was noch bis vor kurzer Zeit anders war. Fußball war und ist von derart überragender Bedeutung, dass man nicht ausdrücklich von der FußballNationalmannschaft und der Fußball-WM bzw. Fußball-Weltmeisterschaft sprechen muss. Nur wenn es einmal nicht um Fußball geht, spricht man z. B. von der Box-WM oder der Handball-WM/HandballNationalmannschaft.

Smartphones, Tablets und soziale Netzwerke

Fast alle Jugendlichen und auch immer mehr Erwachsene in Deutschland besitzen und verwenden Smartphones sowie eine Vielzahl weiterer mobiler Endgeräte.

Ungeachtet dessen spricht man weiterhin von seiner Handy-Nummer (im Gegensatz zur Festnetznummer, die früher Telefonnummer hieß). Apps (Singular: die App) erleichtern die Verwendung von z. B. Smartphones oder Tablets (Singular: das Tablet) bzw. TabletPCs (aber keinesfalls Tabletten, wie schon gehört, denn bei ihnen handelt es sich um Medikamente!).

Die Finn/inn/en waren und sind aktiver, aber auch in Deutschland werden soziale Netzwerke (Twitter, Facebook & Co.) von immer mehr Menschen genutzt.

Beispielsätze: „Hast du mein neues Foto

Article in German: What’s new?

Liebe alle

Immer mehr Menschen schreiben keine „klassischen Mails“ mehr, sondern z. B. Facebook-Nachrichten. Eine seit vielen Jahren immer wieder neu aktuelle Frage ist dabei, wie man Mails (oder Nachrichten in sozialen Netzwerken) beginnt und beendet.

Das Thema ist komplex, weil sich einerseits schleichende Veränderungen beobachten lassen und es andererseits viele verschiedene individuelle Meinungen und keine klare allgemeine Linie gibt.

Trends scheinen die vermehrte Verwendung der Anrede „Liebe alle, …“ und die bewusste Vermeidung von Duzen oder Siezen bei Mails an mehrere Personen zu sein, die man tlw. siezt und tlw. duzt. „Hallo Paul!“ und auch „Hallo Frau Müller!“ sind als Begrüßungsformeln in nicht-formellen Kontexten mittlerweile etabliert – und zwar meist ohne Komma nach dem „Hallo“. Aber auch „Liebe Paula, …“ und „Lieber Herr Meier, …“ erfreuen sich großer Beliebtheit, ohne dass durch das „Liebe/r …“ mehr eine besondere Nähe ausgedrückt werden muss.

Als Grußformeln am Ende bieten sich z. B. „Viele Grüße (aus einem sonnigen Porvoo)“, „Liebe Grüße (aus Iisalmi)“, „Herzliche Grüße (aus Nystad)“ oder „Mit bestem Gruß (aus einem gerade hektischen BüroAlltag)“ an. Sowohl die Begrüßungs- als auch die Grußformel am Ende sollten in der Regel nicht weggelassen werden, da dies als unhöflich ausgelegt werden kann – ähnlich wie der Verzicht auf den „Guten Appetit!“Wunsch beim Essen.

nen. In Sätzen wie „Gestern waren wir mit Jorma im Kino“ ist zumeist „Jorma und ich“ gemeint. Muttersprachler/innen des Deutschen, die das Phänomen nicht kennen, verstehen hier schnell, dass mindestens drei Personen im Kino gewesen sein müssten, denn „wir“ wird mit mindestens zwei und „mit“ mit plus (eine weitere Person) interpretiert.

Noch nicht genug aktuelle Sprache?: Die über www.deutausges.de erreichbare DAG-Website „Deutsch 2.0“ bietet auf ihrer Startseite außerhalb von Ferienzeiten wöchentlich eine kompakte Sprachdosis an: Behandelt werden u. a. das in der Politik häufig verwendete Adjektiv optimiert, Verwerfungen (z. B. auf den internationalen Finanzmärkten), Foto- bzw. Bilderstrecken (z. B. im Rahmen von Artikeln auf Websites), (Auto-)Außenspiegel-Bikinis und vieles mehr.

Neben der Sprachdosis gibt es auf „Deutsch 2.0“ mit „Helmut bringt dir Deutsch bei“ ein weiteres häufig wiederkehrendes Element, das auf die finnische Facebook-Seite „Helmut opettaa sinulle saksaa“ zurückgeht – mit vorbereiteten Arbeitsblättern für den Einsatz im Unterricht im Gepäck. Tervetuloa!

Martin Herold, Deutsche Auslandsgesellschaft e. V. (DAG) in Lübeck, martin.herold@deutausges.de Es handelt sich um eine leicht veränderte, gekürzte und an Finnland angepasste Version des Artikels „Aktuelle Anmerkungen zur deutschen Sprache“ aus dem DAGRundbrief für 2015, der in Print vorliegt und auch ab S. 18 unter http://www.deutausges.de/media/doc/Rundbrief_55. pdf einsehbar ist. Martin Herold ist seit 1999 Geschäftsführer der Deutschen Auslandsgesellschaft e. V. in Lübeck, die im Auftrag des Berliner Auswärtigen Amtes Fortbildung für Deutschlehrkräfte aus Nord- und Nordosteuropa anbietet.

Nähere Info findet sich auf www.deutausges.de, http:// deutsch2.0.deutausges.de oder auf www.facebook.com/ deutausges. Martin Herold oli vaihto-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa 1993–1994 ja osaa jonkin verran suomea.

Bio-Äpfel und Tablets gehören zum Alltag der Kinder und Jugendlichen.

TYLER OLSON / SCANSTOCKPHOTO

schon gelikt?“ / „Gerade vor einer Stunde habe ich ein Bild von unserem Urlaubshotel gepostet.“ (Facebook; Aussprache der KernVokale jeweils wie im Englischen) / „Wie vielen Personen folgst du (auf Twitter)?“ Ohne drahtloses Internet, das in Deutschland häufig noch kostenpflichtig sein kann, fühlt man sich zunehmend verloren.

Immer wieder kommt es vor, dass Gäste aus Finnland während ihres Deutschland-Besuchs fragen, ob es „Wifi“ gibt, ausgesprochen entweder [„wievieh“] oder [waifai]. Beides wird nicht leicht verstanden, denn die Bezeichnung WLAN [„weh-lahn“] hat sich mittlerweile etabliert. Viele, aber bei weitem nicht alle Cafés haben heutzutage WLAN.

••••

Wer war im Kino?

Nicht neu, aber immer wieder neu aktuell: Finn/inn/en sagen häufig „wir-mit (einer Person)“, wenn sie genau zwei Personen mei-

|

TEMPUS 6 2014

19

•••• Article in Finnish/Spanish: Bilingual education

Espanjankielinen maailma asettui Käpylään

Helsingin Käpylässä on Suomen ainut koulu, jossa voi osallistua kaksikieliseen opetukseen suomeksi ja espanjaksi. Käpylän peruskoulu tarjoaa espanjaa myös varhennettuna A-kielenä.

K

äpylän peruskoulun pihalla raikaa

afro-kuubalaisen rumban rytmikäs laulu: ”Un, dos y tres, qué paso más chévere, qué paso más chévere, él de mi conga es”. Kotikansainvälisyystapahtumat näkyvät ja kuuluvat koko koulussa. Suurin tapahtumista on syksyllä: kolmisen viikkoa kestävät espanjankielisten maiden kulttuuriviikot, joiden aikana tehdään monella tavalla näkyväksi ja kuuluvaksi se, että espanjaa puhutaan virallisena kielenä yhteensä 21 maassa.

Espanjaa tulevaisuuden tarpeisiin

Helsinki, Espoo ja Vantaa kartoittivat 2007, mitä kieliä tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan. Seuraavana vuonna aloitti Meilahden koulussa suomi–kiina-opetus, ja vuonna 2009 Käpylän peruskoulussa ensimmäisen luokan aloittava oppilas saattoi aloittaa espanjan opiskelun varhennettuna A-kielenä tai kaksikielisessä suomi–espanja-ohjelmassa.

Ohjelmiin pyritään soveltuvuuskokeen kautta. Kaksikielisen opetuksen soveltuvuuskoe mittaa oppilaiden kielitaitoa molemmissa kielissä, kun taas varhennettua espanjaa lukemaan hakevat oppilaat tekevät kielellisiä valmiuksia mittaavan soveltuvuuskokeen. Soveltuvuuskoe on sama kaikissa pääkaupunkiseudun kouluissa, joissa tarjotaan varhennettua kielen opetusta tai kaksikielistä opetusta.

Vuosittain kouluun perustetaan kaksi varhennetun espanjan ryhmää ja yksi kaksikielinen ryhmä. Kaikkia halukkaita ei voida opintoihin ottaa, mutta yritän viestittää vanhemmille, että kaikilla on kielipäätä ja että myös 4. luokalta tai 8. luokalta aloitetun kielen opiskelu johtaa toimivaan kielitaitoon.

Oma motivaatio on tärkein. Olen itsekin aloittanut espanjan opinnot vasta lukiossa ja päätynyt kaksikielisen luokan luokanopettajaksi.

Osa aineista espanjaksi

Käpylässä kaksikieliset oppilaat opiskelevat luokilla 1–6 lähes puolet opinnoistaan espan-

20

|

TEMPUS 6 2014

jaksi. Vuosittainen prosenttimäärä vaihtelee, koska matematiikkaa opetetaan vuorovuosina suomeksi ja espanjaksi. Äidinkielen opetus on valtioneuvoston säädöksen mukaan jaettu niin, että puolet oppiaineesta opiskellaan espanjaksi ja toinen puoli suomen kielellä. Luokilla 1–4 kaikki taito- ja taideaineet opetetaan espanjaksi, samoin osa luonnontiedosta.

Olemme joutuneet pohtimaan, mitä on mielekästä opettaa espanjaksi. Esimerkiksi katsomusaineet, Suomen maantieteeseen ja kasvistoon liittyvät asiat on parempi opettaa suomeksi kuin etsiä käsitteitä, joiden mielekkäitä vastineita ei espanjaksi välttämättä löydä.

Luokilla 7–9 suomenkielisten oppiaineiden osuus jonkin verran kasvaa, sillä oppilaiden tulee saavuttaa jatko-opintokelpoisuus toiseen asteen koulutukseen.

Kielitausta vaikuttaa

Käpylän peruskoulun kaksikieliset oppilaat ovat pääasiassa kaksikielisistä perheistä.

Ideaalitilanteessa molemmat vanhemmat puhuvat lapselleen omaa äidinkieltään ja oppilas saa kotona tukea läksyissä molemmilla kielillä. Osa oppilaista on kuitenkin täysin suomenkielisistä perheistä, joilla on syystä tai toisesta yhteyksiä espanjan kieleen ja jonkin espanjankielisen maan kulttuuriin.

On tärkeää, että koulussa otetaan huomioon oppilaiden kielellinen kehitys ja tuetaan oppilasta tarvittaessa molemmilla kielillä. Olen tyytyväinen, että uusi opetussuunnitelma tuo tullessaan ajattelumallin, jossa jokainen opettaja on myös oman aineensa kielenopettaja. Kaksikielisesssä opetuksessa opiskelevat oppilaat tarvitsevat molemmissa kielissä tukea samalla tavoin kuin esimerkiksi suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat erityisesti käsitteiden kanssa. Parhaimmillaan opetus ottaa huomioon erilaiset oppijat ja tarjoaa kielellisiä haasteita kinesteettisesti, visuaalisesti ja auditiviisesti. Mikään ei estä

Article in Finnish/Spanish: Bilingual education Mari Peteri (oik.) ja hänen kollegansa Riina Sandberg innostivat lapsia ja nuoria aloittamaan espanjan opiskelemisen Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa 2014.

myös oppilaiden vahvuuksien käyttöä opetustilanteessa. Parhaassa tapauksessa oppilaat oppivat paljon toisiltaan.

Olen ollut mukana laatimassa syksyllä 2016 käyttöön otettavaa opetussuunnitelmaa kaksikielisen opetuksen osalta ja olen iloinen siitä, että uudessa opetussuunnitelmassa kaksikielisen opetuksen määritelmä selkeytyy.

Käpylän peruskoulussa kaksikielisen opetuksen ja varhennetun espanjan opetuksen suhde on selkeä. Varhennetun espanjan opiskelijat opiskelevat espanjaa kaksi tuntia viikossa.

Ensimmäisillä vuosiluokilla opetus on hyvin toiminnallista ja keskittyy oppilaiden kokemusmaailmaan. Oppitunneilla leikitään ja lauletaan – ja siinä sivussa käytetään kieltä mahdollisimman paljon. Ekaluokkalaisia ei juurikaan jännitä puhua vierasta kieltä, kun opetustilanne on tehty hauskaksi ja oppilasläheiseksi.

Kaksikieliset opettajat

Kaksikielisessä opetuksessa opiskellaan heti kahdella kielellä, osin espanjankielisestä maasta kotoisin olevan opettajan johdolla.

Kaksikielisten luokkien opettajina toimii natiiviopettajia, suomalaisia natiivinomaisesti espanjaa puhuvia luokanopettajia tai espanjan aineenopettajia. Lähtökohtaisesti luokanopettajat käyttävät molempia kieliä mutta johdonmukaisesti oppituntien mukaan. Se, että luokasta vastuussa oleva opettaja puhuu molempia kieliä, on erittäin tärkeä kodin ja koulun yhteistyötä edistävä tekijä.

Myös varhennetun espanjan opinnot tähtäävät toimivan kielitaidon saavuttamiseen 9. luokan loppuun mennessä. Käpylän peruskoulussa on huomattu, että kieltä pitää käyttää myös työkaluna ja välineenä, mikäli tavoitteeseen halutaan päästä. Ideaalitilanteessa varhennetun espanjan oppilaat ja kaksikieliset oppilaat voisivat opiskella erityisesti taito- ja taideaineita samassa ryhmässä.

Näin oppilaat toimisivat toisilleen kielellisinä malleina ja kielestä tulisi oppimisen kohteen sijasta työkalu ja väline. Kielen käyttämisen harjoitteleminen, kokemusten jakaminen ja sitä kautta kieleen kietoutuvan kulttuurin omaksuminen on kielenopetuksen hedelmällisin ulottuvuus.

Mari Peteri, vieraskielisen suomi–espanja-opetuksen

La Escuela de Käpylä es la única escuela bilingüe finésespañol en Finlandia El español es una de las lenguas más habladas del mundo y aproximadamente 500 millones personas hablan español. El interés por el aprendizaje del español crece continuamente en Finlandia. En Helsinki, en la Escuela de Käpylä, se ha podido estudiar español como lengua materna en el programa bilingüe y como primera lengua extranjera a partir del 1. grado desde el año 2009.

La enseñanza bilingüe finés-español está destinada a niños de la zona metropolitana de 7 a 16 años, cuyas lenguas nativas sean español y finlandés o a niños que se han mudado a Finlandia desde un país de habla hispana y tienen nivel adecuado de finés o niños que dominen el español como si fuese su lengua materna. Al programa bilingüe se accede mediante una prueba de aptitud en la que se evalúan las habilidades y conocimientos que el niño tiene en ambas lenguas.

El objetivo principal de la enseñanza es el bilingüismo funcional. La enseñanza se ofrece en ambos idiomas y el objetivo es que el desarrollo lingüístico sea equiparable en ambos idiomas. La enseñanza sigue el currículo oficial del sistema educativo finlandés. Al término de la enseñanza obligatoria, los estudiantes podrán continuar sus estudios según el sistema educativo finlandés.

Los alumnos que empiezan a estudiar español como su primera lengua extranjera estudian el idioma dos horas semanales.

Al principio se aprende la lengua a través de dibujos, canciones, juegos y actividades introductorias al mundo de la escritura.

Para que no sea demasiado duro el comienzo de la escuela para alumnos pequeños, se accede a la enseñanza mediante una prueba de aptitud en la que se evalúa la capasidad lingüística.

koordinaattori, Käpylän peruskoulu

|

TEMPUS 6 2014

21

••••

•••• Article in Russian: Teaching Russian in Finnish schools

Преподавание русского языка как иностранного в финских школах

Преподавание русского языка имеет долгую традицию в Финляндии. Положение русского языка зависит от политической ситуации на международной арене.

П

реподавание русского

языка как иностранного имеет долгую традицию в Финляндии. Финский язык в мире мало знают, поэтому финнам приходится изучать иностранные языки, благодаря этому преподаванию иностранным языкам в финской школе уделяется много внимания, и это находит отражение в языковой программе в Финляндии. почти все подростки хорошо владеют английским языком, а русский пока знают мало.

Русский язык можно изучать в

Финляндии или с третьего, или с пятого класса по 12-ый класс. Эту программу называют длинным курсом (язык А1 или А2). Коротким курсом называется программа, которая начинается или в восьмом, или в десятом классе (язык Б2 или Б3). Русский как длинный язык выбирает лишь 0,2% третьеклассников. Среди этих детей и финноязычные, и русскоязычные дети, уровень языка которых может быть очень разным. Короткий курс выбирает больше учеников, но, тем не менее, их число намного меньше, чем в 80-ых годах. После путча и других политических событий в Советском Союзе и в Балтийских странах в начале 90-х годов отношение к русскому сильно изменилось. Эти события повлияли и на жизнь очень многих преподавателей русского языка. Многим пришлось начать преподавать другие языки (обычно в Финляндии в университетскую программу преподавателей языков входит изучение двух языков) или полностью освоить новую

22

|

TEMPUS 6 2014

профессию. Количество изучающих русский язык резко уменьшилось не только в школах, но и, например, на вечерних курсах для взрослых. Всё это повлияло и на учебный материал. В 90-ых годах издавалось довольно мало нового учебного материала. Учителям приходилось пользоваться всем тем материалом, который был разработан ещё в 80ых годах или даже раньше. Честно говоря, то представление, которое давали учебники о жизни в Советском Союзе, было далеко от действительности: в учебниках были мишки и космонавты, столяр считался популярной профессией, а жизнь в Советском Союзе была просто прекрасной! И только после посещения Советского Союза в связи с обязательной языковой практикой, мы узнавали о том, как на самом деле обстоят дела в этой стране. Надо отметить, что положение

русского языка в Финляндии зависит от политической ситуации на международной арене. Последние 25 лет, особенно в 90-ых годах, русский был языком, преподаватель которого обязан был отвечать не только за преподавание языка, но и за всё то, что происходит в России. Во времена Советского Союза учитель русского языка был королём, а чаще королевой, потому что большинство преподавателей языков – женщины. Никто не сомневался в необходимости изучения русского языка, не надо было искать учеников, они сами добровольно появлялись на уроках. Как было выше сказано, времена сильно изменились. У учителей уже

не было ни учеников, ни работы: группы были очень маленькими или учителя учили другим языкам. На протяжении всех этих лет и тяжёлых, и благоприятных Ассоциация преподавателей русского языка пыталась всеми силами помочь преподавателям: устраивала курсы, организовывала встречи коллег и разрабатывала учебный материал. К сожалению, это не помогло увеличить количество учеников. На государственном уровне не было интереса ни к русскому языку, ни к тому, что люди потеряли свою работу. Мотивация – этому слову на-

учились те учителя, у которых ещё оставались ученики. Как поднять мотивацию к изучению русского языка и как сохранить достигнутый уровень мотивации? Уже в 80-ых годах в методике преподавания иностранных языков начали обращать больше внимания на употребление языка – одного знания языка было недостаточно, надо было уметь и общаться на изучаемом языке. Может быть, неофициальное общение с русскими школьниками вызвало бы больший интерес к учёбе? В 90-ых годах стало легче ездить в Россию, и поэтому финские школы стали сами напрямую искать партнёров, чтобы осуществить обмен между школьниками. Появились школы, в которых учителя и родители сами устраивали совместные летние лагеря для финских и русских детей только для того, чтобы поддержать мотивацию к учёбе. В начале нового тысячелетия ситуация в области русского

Article in Russian: Teaching Russian in Finnish schools

языка только усложнилась. Желающие изучать короткий курс русского языка иногда появлялись, но учеников длинного курса практически не было. В тех школах, в которых всё-таки изучали русский язык, учителя придумывали всё, что могли. Искали новый материал, показывали все существующие документальные и художественные фильмы, посещали с учениками все выставки и все мероприятия, связанные с русской культурой, готовили русскую еду и регулярно возили детей в Россию. Учитель должен был быть готов отдать всё своё время преподаванию русского языка, если он хотел, чтобы ученики продолжали свою учёбу. Но самым важным было и всегда есть и будет – понимание. Учителю русского языка необходимо понимать ученика и то, что может быть ему сложно в изучении. И самому учителю обязательно прекрасно знать преподаваемый им язык. Постепенно пробуждалась надежда. В 2002–2003 годах Национальное управление образования Финляндии содействовало объединению учителей русского языка, создав проект SETKA. Идеей проекта было сотрудничество коллег, например, в обмене информацией или организации совместных поездок учеников в Россию. Сотрудничество оказалось довольно плодотворным, на многих встречах учителя обменивались мнениями и идеями. Одновременно издательства стали интересоваться русским языком, и таким образом современные учебники вышли в свет. Последние четыре года можно назвать золотыми – в преподавании русского языка наступил новый период. Сейчас русский изучают и маленькие дети, и подростки, и взрослые. Во многих школах русский выбирают чаще, чем другие языки. Новые группы появляются и в таких учебных заведениях, в которых раньше не учили русскому. Первый раз складывается такое ощущение, что политика остаётся на заднем плане. Язык выбирают по другим, часто человеческим

причинам. Люди хотят общаться с русскими, хотят сами ознакомиться с реалиями российского общества, своими глазами увидеть и понять, что происходит в стране. Что касается конкретно преподавания, с одной стороны, сейчас легче быть преподавателем русского языка, чем 10–15 лет назад. В распоряжении учителя много разного материала, интернет, дигитальный учебный материал, только учитель должен уметь им пользоваться. Ездить в Россию стало проще, хотя визы до сих пор вызывают головную боль. Несмотря на эту боль, поездки надо организовывать, потому что их влияние на мотивацию учеников неоспоримо. С другой стороны, атмосфера в России не такая открытая, как раньше, и это всё опять бросает грустную тень на преподавание русского языка. Молодые учителя и те опытные учителя, которые по разным причинам в течение 20 лет не преподавали русский язык, нуждаются в курсах повышения квалификации и семинарах на разные темы, связанные с Россией и русской культурой. Сейчас не только у Ассоциации преподавателей

русского языка очень значительная роль в этой области, но и у фонда Cultura. Деятельность фонда Cultura направлена на развитие русскоязычной культуры в Финляндии, а также способствует развитию взаимопонимания между финнои русскоязычным населением посредством культуры и искусства. В связи с ростом русскоязычного населения в Финляндии появилось много учителей, у которых русский язык является родным. Кроме преподавания русского языка как иностранного учителя преподают также русскоязычным детям русский язык как родной. Финская школа идёт в ногу со временем. Новейшие технологии приходят и на уроки русского языка. Осенью 2018 года абитуриенты впервые будут сдавать выпускные экзамены по русскому языку на компьютере. Это, конечно же, вносит большие изменения в методику преподавания русского языка, и у учителя ведущая роль в процессе прихода информационных технологий в школы. Марья Егоренков, Хельсингин Суомалайнен Юхтейскоулу, Лидия Кукконен, Финско-русская школа, Хельсинки

Venäjänopetus Suomessa Pitkän venäjän valitsee vuosittain noin 0,2 % kolmasluokkalaisista, ja näistäkin osa on venäjää äidinkielenään puhuvia lapsia. Lyhyen venäjän suosio on hieman suurempaa. Vielä 1980-luvulla venäjän kieltä opiskeltiin kouluissa ahkerasti. Neuvostoliiton toimet Baltiassa 1990-luvun alussa vaikuttivat siihen, että venäjän opiskelijoiden määrä romahti Suomen kouluissa ja joidenkin venäjänopettajien työt loppuivat lähes kokonaan.

Viimeiset 20 vuotta venäjänopettaja on joutunut kielen opetuksen lisäksi vastaamaan myös Venäjän yhteiskunnallisesta tilanteesta. Vaikeina aikoina venäjänopettajien on pitänyt käyttää kaikki mahdolliset keinot kielen markkinoimiseen ja oppilaiden motivoimiseen. Apua materiaalipulaan ovat tarjonneet mm. Suomen venäjänopettajien yhdistys ja Opetushallituksen rahoittama Venäjä-verkko. Oppilasmatkat Venäjälle ovat auttaneet pitämään vähäiset oppilaat ryhmissä.

Aivan viime aikoina tilanne on alkanut muuttua eikä kieli tunnu olevan enää poliittisesti niin herkkä kuin aiemmin. Venäjän kielen merkitys työelämässä ymmärretään, ja opiskelu on kasvattamassa suosiotaan. Nyt tukea ja koulutusta tarvitsevat sekä uudet venäjänopettajat että ne opettajat, jotka 20 vuoden tauon jälkeen pääsevät taas opettamaan venäjää.

Marja Jegorenkov, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Lidia Kukkonen, Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki

|

TEMPUS 6 2014

23

••••

•••• Article in Italian: Teaching Italian in Finland La giornata di aggiornamento degli

insegnanti d’italiano L ’Italia, Ospite d’Onore alla Fiera del

Libro di Helsinki 2014. Sotto l’Alto Patronato del Presidente della Repubblica Italiana e in collaborazione con l’Ambasciata d’Italia in Finlandia, l’Istituto

Italianopettajat kouluttautuivat Jo 12. kerran järjestetyt italianopettajien yhdistyksen koulutuspäivät saivat tänä vuonna upeat puitteet Helsingin Messukeskuksessa, kun Italia oli teemamaana siellä järjestetyillä kirjamessuilla.

Suomen italianopettajien yhdistys haluaa kiittää Italian kulttuuri-instituutin johtajaa Marcello Materaa, jonka panostuksen ansiosta yhdistyksen kunniavieraaksi saatiin ansioitunut italialainen journalisti ja kolumnisti Beppe Severgnini. Pitämässään alustuksessa hän kannusti suomalaisia italianopettajia jatkamaan arvokasta työtään italian kielen ja kulttuurin hyväksi.

Päivän pääaiheena käsiteltiin sähköistä oppimista ja uusia sähköisiä opetusmenetelmiä. Ohjaajana toimi Mervi Varhelahti Turun AMK:sta. Myös näiden koulutuspäivien aikana, kuten useassa muussakin yhteydessä, opetuksen sähköistyminen sai osakseen kritiikkiä, sillä useat opettajat kokevat yhä sähköisten opetusmenetelmien tuovan hyvin vähän todellista lisäarvoa opetukselle. Mervi Varhelahden onnistuneen ohjauksen ansiosta kriittisetkin osallistujat kokivat saaneensa koulutuspäivän aikana uusia ideoita ja taitoja sähköiseen opetukseen.

Onnistuneen koulutuspäivän ainoaksi ongelmaksi osoittautui vähäinen osallistujamäärä. Merkittävä syy vuosittain yhä harvalukuisemmaksi käyvälle yleisölle on italian ja muiden valinnaisten lyhyiden kielten nurkkaan ajettu asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, erityisesti lukioissa ja peruskoulussa.

Liian monen pakollisen kurssin ja oppiaineen väsyttämistä opiskelijoista vain murto-osa jaksaa keskittyä vapaaehtoisen, ylimääräisen kielen opiskeluun. Kun opiskelijoita ei riitä, opettajille ei ole enää töitä, ja he hakeutuvat opettamaan muita kieliä tai muihin töihin.

Yhä eurooppalaisemmassa ja kansainvälisemmässä maailmassa suomalainen kielipolitiikka on takapajuinen. Juhlapuheissa viljellään kauniita sanoja suomalaisen kielivarannon säilyttämisestä, käytännössä tehdään toimenpiteitä, jotka ovat omiaan vähentämään kieltenopetusta suomalaisessa koulujärjestelmässä. Jos suunta ei käänny, tulevaisuuden globaalissa maailmassa suomalainen vaikenee heti, kun koulussa hankittu englannin sanavarasto loppuu.

Sari Mehtonen, Suomen italianopettajien yhdistyksen varapuheenjohtaja

24

|

TEMPUS 6 2014

Italiano di Cultura di Helsinki e con la partecipazione di una ventina di scrittori italiani e di molti editori finlandesi si è realizzata una fiera che durante i suoi quattro giorni ha dato ai finlandesi la possibilità di conoscere la letteratura italiana. Tra i protagonisti italiani c’erano grandi nomi come Alberto Angela, Franco di Mare, Cristina De Stefano, Paolo Giordano e tanti altri.

In questo straordinario contesto e sotto gli auspici del direttore dell’Istituto Italiano di Cultura, Marcello Matera, a cui vogliamo indirizzare i nostri migliori ringraziamenti, l’associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia ha colto l’occasione di organizzare la XII giornata di aggiornamento. Con nostro grandissimo piacere anche il giornalista, saggista ed opinionista Beppe Severgnini ha onorato il corso con la sua presenza e con un intervento, molto apprezzato, sugli usi dell’italiano. Il suo messaggio più importante per gli insegnanti d’italiano come lingua straniera è stato «Grazie a tutti voi per trasmettere e divulgare la mia lingua a me tanto cara. Curatela quanto meglio potete».

Per il resto la tematica del corso è stata una delle più attuali, l’uso delle nuove tecnologie nell’insegnamento e la teledidattica. Il tema è stato approfondito dalla Dottoressa Mervi Varhelahti del Politecnico di Turku la quale, con grande merito, ha presentato le molteplici possibilità che offrono le nuove tecnologie per l’apprendimento e l’insegnamento delle lingue straniere. Non sono mancate le opinioni critiche sulle nuove tecnologie. Tanti insegnanti hanno ancora grande difficoltà a vedere il vero «surplus», il vero vantaggio che possono portare i computer e la rete nella classe.

Con l’aiuto della relatrice Varhelahti anche i più scettici sono riusciti ad avere qualche nuova idea e qualche conoscenza in più.

L’unico neo della giornata: la scarsa partecipazione. Da anni l’associazione degli insegnati d’italiano in Finlandia si chiede come mai le giornate di formazione raccolgano sempre meno partecipanti. La mancata partecipazione sarà un riflesso della situazione generale nel campo dell’insegnamento delle lingue straniere in Finlandia, soprattutto nelle scuole dell’obbligo e nei licei? Gli

Article in Italian: Teaching Italian in Finland

studenti sono sempre meno, i corsi d’italiano meno frequenti e gli insegnanti più rari.

Se nel contesto sempre più europeo e sempre più globale la Finlandia vuole davvero formare una popolazione che sia realmente capace di parlare lingue straniere, oltre all’inglese, i nostri politici ed i nostri amministratori scolastici devono reagire. Per l’insegnamento delle lingue straniere serve un appoggio, non belle parole, ma quello vero, un appoggio economico e politico. Le lingua straniere hanno bisogno di un posto equo nei curriculum delle scuole per la realizzazione dei corsi. Finché non ci sarà un cambiamento nei valori veri dei politici, i finlandesi, sulla scena internazionale, una volta che avranno esaurito il loro vocabolario in inglese, continueranno a tacere. È questo quello che vogliamo? Intanto, aspettando tempi migliori, facciamo quel che ci ha chiesto Beppe Severgnini: Lavoriamo per l’italiano, quanto meglio possiamo.

Il Direttore dell’Istituto Italiano di Cultura Marcello Matera ed il giornalista Beppe Severgnini.

Sari Mehtonen, vice presidente dell’associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

Mervi Varhelahti con i partecipanti del corso di formazione.

UUTUUS Gå med vinst!

Affärssvenska för högskolor Gå med vinst! Affärssvenska för högskolor on uusi oppi­ materiaali korkea­asteen ruotsin opetukseen. Tradenomin työtehtävissä tarvittavaa kielitaitoa harjoitetaan moni­ puolisten tekstien ja tehtävien sekä kattavan sanaston avulla. Kirja soveltuu myös yrityskoulutukseen ja itsenäi­ seen opiskeluun.

Kirjan teemoja ovat mm. työnhaku ja työelämä, yrittäjyys, yritys­ ja tuote­esittely, markkinointi ja asiakaspalvelu, talous sekä liikeviestintä. Ajankohtaiset aiheet kuten verkko kauppa ja sosiaalinen media ovat myös mukana kirjassa. Kirjan lopussa on kielioppiosio, jota voi käyttää oppimateriaalina kertaavalla kurssilla. Kirjaa täydentävät opettajan aineisto ja äänite.

1. painos 2014 • 47 €

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi

|

TEMPUS 6 2014

25

••••

ROVANIEMEN MATKAILU JA MARKKINOINTI OY

•••• Article in English

What language does Santa Claus speak?

If you work in Santa Claus Village you need to have good language and customer service skills – and a relaxed attitude.

S

anta Claus lives in Finnish Lapland,

on Korvatunturi Fell, but nowadays he meets visitors from all over the world at his village on the Arctic Circle in the city of Rovaniemi in Northern Finland.

Santa Claus Village Santa Claus Village is a tourist attraction on the Arctic Circle, about 8 km northeast of the city of Rovaniemi. A white line painted across the Village denotes the Arctic Circle, and visitors officially enter the Arctic when they cross the line. North of the Arctic Circle, the sun never sets around the summer solstice and never rises around the shortest day of the year.

There are about 30 shops, restaurants and activity services in the Santa Claus Village, including a husky park and reindeer sleigh rides. Customer service is provided in Finnish and English and other languages too.

See also: http://www.santaclausvillage.info

26

|

TEMPUS 6 2014

A team of multilingual elves helps Santa with his everyday chores, like answering the letters that he receives from children all over the world at Santa Claus’s Main Post Office.

One of Santa’s little helpers is Aija Aarrevaara, who works at Arctic Circle Information. Tourists come to her to collect Arctic Circle Crossing Certificates and to get information on the Arctic Circle and the whole Lapland region. In her job, good language and communication skills are essential.

Santa Claus is multi-lingual

Aija Aarrevaara says that no question can surprise her. Tourists ask about everything and anything between heaven and earth – literally! – from Lapland’s nature to the Northern Lights in the sky above.

Visitors get a certificate that states that they have crossed the Arctic Circle, and Aija tells them about trips that they can do in Lapland and about the services that the village has to offer.

Article in English

The map of the Arctic Circle area has been translated into 41 languages, including ones that seem very obscure from a Finnish perspective like Urdu, Hindi and Tamil.

Everyone who arrives at the desk is asked what language they speak. Most people reply that English will be fine, but a map in their mother tongue is always a happy surprise.

Help from native tourists is also welcome, and it has even happened that a tourist has translated the map into their own language and been rewarded with an Arctic Circle Crossing Certificate.

souvenir shops, adventure and sledging services, a husky park and so on. These businesses accept tourist industry trainees, not only from Finland but also abroad, especially Germany and Spain.

Employment requirements vary from one business to another, but good customer service skills are a common starting point across the board. Employees are expected to have a relaxed and cheerful attitude. ‘You have to be able to read people’, Aija says.

Anna Halme, anna.halme@sukol.fi Translation: Don McCracken

ROVANIEMEN MATKAILU JA MARKKINOINTI OY

Aija Aarrevaara says that every language possible – and impossible – would be needed in her job. The more languages you speak, the better your work at Santa Claus Village will go. At the very least, a good command of English is required.

A lot of German tourists come in the summer and as autumn begins there are more visitors from Spain, Italy and France. Traffic has increased from Asian countries, including China, and it is also useful to know some Japanese. Norwegian and Swedish are very much to the fore as they are our neighbouring languages, and Russian tourists tend to come around Christmas and New Year.

According to Aija Aarrevaara, global events are reflected in tourism: ‘A lot of Greeks used to come around Christmas time, but they are nowadays very few and far between.’

Santa Claus Village has around 30 different kinds of businesses: restaurants,

ROVANIEMEN MATKAILU JA MARKKINOINTI OY

Language skills are a definite requirement

|

TEMPUS 6 2014

27

••••

•••• Review in Finnish: A new book on language learning Kohti perustellumpaa

kielenopetusta

Kuinka kieltä opitaan -kirja on tietopaketti kielten oppimisesta ja opettamisesta. Siinä esitellään alan tutkimusta ja annetaan pohdintatehtäviä, joiden avulla kieltenopettaja voi soveltaa tietoa käytännön työssään.

S

uomeksi julkaistaan yllättävän harvaan

kieltenopettajille suunnattuja teoksia, vaikka maassamme on jo vuosikymmeniä tehty kansainvälisesti arvostettua tutkimusta kielenoppimisen ja -opettamisen alalla.

Päivi Pietilän ja Pekka Lintusen toimittama Kuinka kieltä opitaan paikkaa mukavasti tätä puutetta, vaikka siinäkin useimpien artikkelien näkökulma painottuu enemmän teoriapainoitteiseen tutkimukseen kuin käytännön opetustyöhön. Tämä on ymmärrettävää, sillä artikkelit pohjautuvat Turun yliopistossa pidetyn kielenoppimisen kurssin luentoihin.

Käytännönläheisyyttä kirjaan on saatu liittämällä kunkin artikkelin loppuun muutamia pohdintatehtäviä, joiden avulla lukija voi tarkastella omaa suhdettaan artikkelin teemoihin ja mahdollisuutta soveltaa niitä käytäntöön.

Kirja on erinomainen tiivistys kielenoppimisen ja -opettamisen tutkimuksen kehittymisestä ja tällä hetkellä vallitsevista käsityksistä. Kirja on mainio tietopaketti kieltenopiskelijalle, ja sen avulla kokeneempikin kieltenopettaja voi päivittää tietämystään kielenoppimisen eri teemoista. Vaikka kirjassa paljon teoriaa onkin, se tarjoaa myös näkökulmia opetukseen ja pakottaa opettajan miettimään perusteita omalle toiminnalleen.

Kehyksestä kielioppiin

Kirjan ensimmäiset artikkelit luovat kehyksen koko teokselle ja avaavat näkökulmia kielitaidon käsitteeseen, kielenoppimisen yksilöllisiin eroihin sekä kielenoppimisen teorioihin ja kielenopetuksen menetelmiin. Jos omista opinnoista alkaa olla aikaa, kannattaa tarttua tähän kirjaan ja tutustua siihen, miten vaikkapa konnektionismi tai dynaamiset järjestelmät liittyvät kielenoppimiseen.

Jos haluat saada uutta virtaa omaan opetukseesi, sinun kannattaa lukea Heini-Marja Järvisen artikkeli kielenopetuksen menetel-

28

|

TEMPUS 6 2014

mistä, sillä se muistuttaa hyvin siitä, että jokaisessa menetelmässä (myös pahamaineisessa behaviorismissa) on puolia, joita voi hyödyntää arkityössä.

Kieltenopettajana haluan nostaa muutaman muunkin artikkelin tarkemman tarkastelun kohteeksi. Marketta Sundmanin artikkeli kieliopin oppimisesta ja opettamisesta panee miettimään, josko oma tapani opettaa kielioppia on oppimisen kannalta tarkoituksenmukainen. Kuten Sundman toteaa, kielenopetus perustuu suurelta osin perinteeseen: opetettava sisältö siirtyy sukupolvelta toiselle ilman pohdintaa siitä, mikä on mielekästä ja viestinnän kannalta olennaista. Sundman korostaa, että pedagogisessa kieliopissa käsiteltävä aines tulisi rajata kielen käytössä tärkeisiin ja välttämättömiin muotoihin ja rakenteisiin.

Sanastoa käytännönläheisesti

Marja-Leena Niitemaa käsittelee artikkelissaan vieraan kielen sanojen oppimista ja opiskelua hyvin käytännönläheisellä tavalla.

Koska sanaston laajuus korreloi ymmärtämisja tuottamistaitojen kanssa, sanaston opettamiseen ja opiskeluun kannattaa panostaa kaikilla asteilla.

Niitemaa korostaa keskeisen, kaikkein taajimpaan käytetyn sanaston osaamisen merkitystä. Hän kannustaakin opettajaa miettimään oppikirjasarjaa valitessaan, millä perusteella kirjasarjan sanasto on valittu ja miten usein sanat kertautuvat teksteissä ja tehtävissä. Toistaiseksi suomalaisissa kielten oppikirjoissa on Niitemaan mukaan hyödynnetty valitettavan vähän korpuksia tai taajuussanastoja.

Niitemaa tähdentää monipuolisen harjoittelun merkitystä sanaston opiskelussa. On tärkeä opettaa erilaisia tapoja opiskella uusia sanoja, jotta oppilaat löytäisivät itselleen kaikkein luontaisimmat opiskelutavat.

Review in Finnish: A new book on language learning

Sanoja kannattaa harvoin opiskella yksittäin, koska sanat esiintyvät yleensä muiden sanojen kanssa. Usein onkin tehokkaampaa opiskella uutta sanastoa leksikaalisen tai tehtäväpohjaisen lähestymistavan mukaan. Tällöin opetellaan sanojen muodostamia yhdistelmiä kokonaisuuksina. Mitä useampia sanayhdistelmiä puhuja osaa, sitä sujuvammalta ja luontevammalta hänen kielenkäyttönsä vaikuttaa. Tällainen lähestymistapa edistää viestinnällisyyttä. Opettajan on hyvä ohjata oppilaitaan havaitsemaan erilaisia vakiintuneita sanayhdistelmiä ja harjoituttaa niitä.

Tähän saa hyvin tukea teknologiasta (esim.

Quizlet). Kannattaa myös opastaa oppilaita käyttämään sähköisiä sanakirjoja järkevällä tavalla. Ilman ohjausta oppilaan on vaikea löytää runsaasta tarjonnasta tarkoituksenmukaista ratkaisua, vaan hän tyytyy usein ensimmäiseen löytämäänsä vaihtoehtoon miettimättä, sopiiko sana asiayhteyteen. Ääntäminen ja kulttuuritaidot

Sanaston laajuuden ja keskeisten kielioppirakenteiden hallitsemisen lisäksi vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttavat myös ääntäminen ja kulttuuritaidot. Kulttuuritaitojen opiskeleminen tulisi nivoa luontevaksi osaksi kielenopiskelua sitomalla oppisisällöt ja kielenkäyttötilanteet autenttisiin konteksteihin. Kulttuurinen osaaminen kun ei ole pelkästään knoppitietoa vaan kykyä toimia vieraassa ympäristössä asianmukaisesti. Ääntämisen osalta ei ole itsestään selvää, mitä ja miten kannattaa opettaa. Viestinnän näkökulmasta on tärkeää, että puhuja ääntää ymmärrettävästi. Ääntämisessä tulisikin Pekka Lintusen mukaan harjoitella yksittäisiä äänteitä suurempia kokonaisuuksia, koska ne vaikuttavat eniten puhujan yleiseen ymmärrettävyyteen. Intonaation, tauotuksen sekä sana- ja lausepainon harjoittelemiseen tulee tarjota riittävästi mahdollisuuksia. Lisäksi ääntämistä, ja suullista kielitaitoa ylipäänsä, tulisi arvioida keskeisenä osana kielitaitoa.

Tuoreet vieraiden kielten oppimistulosten seuranta-arviointiraportit osoittavat, että kielitaidon arviointi painottuu vielä nykyäänkin valitettavan voimakkaasti kirjalliseen osaamiseen.

”

Jos korostamme opetuksessamme viestinnällisyyttä mutta arvioimme yksittäisen sanojen ja kielioppirakenteiden hallitsemista, arviointimme ei ole validia eli osuvaa. siitä, mitä ja miten hän kielitaitoa arvioi. Jos korostamme opetuksessamme viestinnällisyyttä mutta arvioimme yksittäisen sanojen ja kielioppirakenteiden hallitsemista, arviointimme ei ole validia eli osuvaa. Edellä mainittujen oppimistulosten arviointiraporttien mukaan kielitaidon arviointi on Suomessa melko yksipuolista. Useimmille meistä tekee hyvää palauttaa mieliin, mistä arvioinnissa on kyse ja miten sitä on mielekäs toteuttaa.

Kaiken kaikkiaan Kuinka kieltä opitaan on varsin onnistunut kokonaisuus. Seuraava askel tästä olisi saattaa kansien väliin kaikkien tutustuttavaksi kentällä toimivien kieltenopettajien kielitaidon eri ulottuvuuksien opettamisen hyvät käytänteet.

Olli-Pekka Salo, Jyväskylän normaalikoulu Pietilä, Päivi & Lintunen, Pekka (toim.) 2014. Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle.

Helsinki: Gaudeamus.

Mielekkyyttä arviointiin

Kirjan viimeisessä artikkelissa Pekka Lintunen ja Outi Veivo esittelevät kattavasti kielitaidon arvioinnin keskeisiä ulottuvuuksia. Arviointi on erittäin keskeinen osa kieltenopettajan työtä, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että opettajalla on selkeä ja perusteltu käsitys

|

TEMPUS 6 2014

29

••••

Bonjour d’Algérie Ahmed Boualili teaches French in Algeria.

P

rofesseur de français depuis 10 ans au sein de l’université algérienne, je tenais à partager mon expérience avec d’autres dans cet espace qui m’est offert. Je suis venu à l’enseignement après une licence en langue française obtenue au sein de l’Ecole Normale Supérieure des lettres d’Alger en Algérie. Après quatre années de formation, je devenais en 2001 licencié en langue française destiné à devenir enseignant de cette langue au lycée. J’ai poursuivi des études de magister, puis de doctorat en sciences du langage. Je suis enseignant de langue et littératures françaises et francophones depuis 2004.

J’ai enseigné de 2004 à 2011 au sein de l’école où j’ai été formée. Depuis 2011, je travaille à l’université de Tizi Ouzou, à l’Est d’Alger en tant que maître de conférences en sciences du langage. Dans cette région, le français se trouve en emploi concurrent avec deux autres langues : le kabyle ou tamazight, langue maternelle des habitants de la région, et l’arabe algérien, dialecte vernaculaire urbain.

Une vive tension caractérise les rapports entre ces deux dernières langues. La langue arabe est vue comme une langue « ennemie » dans la mesure où elle constituerait un danger de part sa velléité hégémonique d’écrasement linguistique et de part le fait qu’elle représente l’autorité de l’Etat que le

peuple kabyle rejette. Le français tire son épingle du jeu dans la mesure où il constitue le contre poids de l’arabe, autre langue à dimension institutionnelle. Le français occupe dans la constitution algérienne le statut de langue étrangère privilégiée. Dans la réalité sociale et économique, le français est assez souvent langue première car c’est la langue de l’économie et de l’administration dans une large mesure.

Dans ce marché linguistique, mon travail

d’enseignant consiste à décrypter avec mes étudiants les rapports qu’entretiennent ces langues et l’influence qu’elles exercent sur l’apprentissage du français. Mon objectif est donc double : faire acquérir une langue et développer un métalangage critique envers la situation sociolinguistique de l’Algérie.

Une grande partie de mon travail est consacrée à la recherche dans le domaine des langues, en général et de la langue française, en particulier. Cette langue m’a permis de confronter mes recherches avec le monde francophone et de partager mon expérience d’enseignant avec d’autres collègues de pays divers : France, Espagne, Canada, Syrie, Liban, Finlande pour ne citer que ceux-là.

Avec ce dernier pays j’entretiens un rapport privilégié dans la mesure où je collabore régulièrement avec des enseignants qui m’ont ouvert les yeux sur la dimension francophone de la Finlande. En effet, j’ai eu à me déplacer à Helsinki dans un lycée où une collègue Thérèse Almén m’a introduit afin de dispenser un cours à ses élèves ayant pour thématique la francophonie et les langues en Algérie. C’était l’occasion pour ces élèves d’être confrontés à d’autres francophones et à d’autres cultures. Depuis, la Finlande ne quitte plus mon cœur.

Ahmed Boualili muistelee lämpimästi vierailuaan Helsingissä ja tutustumistaan suomalaisiin ranskanopettajiin ja -opiskelijoihin.

30

|

TEMPUS 6 2014

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Englanti Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland PUHEENJOHTAJA Jaakko Mäki Hämeenkatu 30 B 10, 33200 Tampere Puh. 040 708 0503 jaakko.maki@tampere.fi TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. (09) 145 414, 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi TOIMISTONHOITAJA Birgitta Forsell www.suomenenglanninopettajat.fi

Suomen englanninopettajat ry tarjoaa jäsenilleen paljon etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme opetusmateriaalia opettajan oman työn säästämiseksi, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen, teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi ja huolehdimme parhaan kykymme mukaan englanninopettajien ja englanninopetuksen eduista. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Suuri jäsenmäärämme lisää äänemme kuuluvuutta.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 15 euroa vuodelle 2014. Tuoreet tiedotuksemme: www.suomenenglanninopettajat.fi.

We’re on Facebook

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/ suomenenglanninopettajat.

Koulutusta

American Studies 2015 Perinteinen ja suosittu American Studies -seminaarimme järjestetään Helsingissä (tarkka paikka selviää myöhemmin) la 28.3.2015 Luvassa on taas taitavia puhujia, jotka ovat tänä vuonna Suomessa Fulbright-vaihdossa.

Aiheina mm. Amerikan politiikkaa, diplomatiaa, marssibänditoimintaa, kirjallisuutta ja sosiaalista mediaa. Tarkempi ohjelma Yours Truly -lehdessämme (ilmestyy tammikuussa).

Tulossa kesällä 2015 Opintomatka USAhan

Täydennyskoulutusmatka suuntautuu ensi kesänä Bostoniin, Uuden-Englannin maaseudulle ja Montrealiin. Ajankohta on kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla, kesto 11–14 päivää, lähtö aikaisintaan 1.6. Järjestelyt ovat vielä kesken, mutta kohteina ovat ainakin Harvard (olemme olleet yhteydessä Pasi Sahlbergiin ja koetamme järjestää tapaamisen), J F Kennedy Library and Museum, Cape Cod, Plymouth (Mayflower II, Plimoth Plantation), Shaker Village (Hancock tai Canterbury), White Mountains, Ben & Jerry’s Ice Cream Factory. Seuraa tiedotusta yhdistyksen kotisivulla ja Yours Trulyssa. Ilmoittautuminen

Det aktuella och mångsidiga test- och materialpaketet Test and Train 2014 för gymnasiet

och övriga andra stadiets skolor innehåller som vanligt ett preliminärprov. Nödvändiga delar av uppgifterna är översatta till svenska. Paketet innehåller nätuppgifter och kan användas som elektroniskt undervisningsmaterial. Allt material finns på en CD. Kaikki materiaali on CD:llä. Hinta 120 e CD, 140 e CD + paperiversio. Tilaukset/beställningar: english@suomenenglanninopettajat.fi.

yhdistyksen toimistoon 25.1. mennessä.

Uutta suullista materiaalia: BUBBLY

Matkanjohtajana toimii Eija Venäläinen (eija. venalainen@kuopio.fi).

• Suullinen harjoittelu on hyödyllistä. • Suullisen harjoittelun pitää olla hauskaa. • Kertaus on opintojen äiti. Jos olet samaa mieltä, Bubbly tarjoaa sinulle runsaasti käytännön puhetilanteita uudessa raikkaassa paketissa. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Materiaali sisältää värikkään Bubbly-kirjan ratkaisuineen sekä muistitikun, jossa on kuvitetut ja muokattavat harjoitukset (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 75 euroa sis. postikulut.

Täydennyskoulutusmatka IsoonBritanniaan Suomen englanninopettajat ry järjestää kaikkien asteiden englanninopettajille täydennyskoulutuskurssin Edinburghissa, Skotlannissa 4.–12.6.2015. Täydennyskoulutusohjelman sisällöstä vastaa L.E.M. Norris Ltd. Kouluttajina huippuhyvät palautteet Turun British Studies -kurssilta saaneet Lucy Norris ja Martyn Ford.

Alustava ohjelma:

Lennot (SAS) Helsinki–Edinburgh–Helsinki: to 4.6. SK705 Helsinki–Tukholma klo 09.30–09.30, SK2541 Tukholma–Edinburgh klo 11.20–12.35 la 12.6. SK2542 Edinburgh–Tukholma klo 10.45–13.55, SK712 Tukholma–Helsinki klo 14.35–16.30 Majoitus yhden hengen opiskelijahuoneissa Edinburghin yliopiston kampuksella.

To 4.6. Matkapäivä. Majoittuminen. Mahdollisuus tehdä ostoksia.

Pe 5.6. Opastettu kierros sekä omaehtoista tutustumista Edinburghin nähtävyyksiin (Hop-on hop-off bus).

La 6.6 tai su 7.6. Kokopäiväretki.

Ma 8.6. – to 11.6. Loistavaa täydennyskoulutusta kahdessa ryhmässä.

Pe 12.6. Matkapäivä.

Alustava hinta-arvio 1 450 euroa. Muistathan hakea yhdistyksen matkastipendiä. Ilmoittautumiset 9.2.2015 mennessä: english@suomenenglanninopettajat.fi. Tiedustelut matkanjohtaja Irmeli Kaustio: irmeli.kaustio@utu.fi tai 050 567 2792.

Kesäkurssi British Studies Kesän British Studies -seminaari järjestetään Porvoossa elokuun alussa. Luennoitsijat ja ohjelma täsmentyvät myöhemmin.

Materiaalia myynnissä

Materiaalit, tarjoustuotteet ja tilauslomakkeen löydät osoitteesta www.suomenenglanninopettajat.fi.

IATEFLin (International Association of Teachers

of English as a Foreign Language) konferenssi 11.–14.4.2015 Manchester, UK. Lisätiedot www.iatefl.org.

tueksi sisältää aivan ajankohtaisimpia aiheita.

Mukana on myös tuttuun tapaan preliminäärikoe. Paketti sisältää nettitehtäviä ja sitä voi käyttää myös sähköisenä oppimateriaalina.

Test and Train 2014 Monipuolinen koe- ja lisämateriaalipaketti

lukion ja toisen asteen englannin opetuksen

YO-kokeissa pitää edelleen kuulla hyvin - miten teidän koulullanne kuuluu?

Maahantuomme ja myymme laadukkaat ja kestävät German Maestro -kuulokkeet ja -kuulokemikrofonit. Näillä kuulokkeilla varmistatte oppilaillenne parhaan mahdollisen, häiriöttömän ja miellyttävän kuuntelukokemuksen, ja tätä kautta hyvät oppimis- ja koetulokset.

Lisätietoa eri malleista:

Ch. JENSEN Oy

Pikkukorventie 9, 37150 Nokia Puhelin: 020-747 9060 - www.chjensen.fi Educa: osasto 6e129

|

TEMPUS 6 2014

31

••••

•••• Kieliyhdistysten tiedotuksia Juhlapyhät – Kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle sekä toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e sis. postikulut.

Test and Train Culture 2013 Uudistunut Test & Train 2013 CULTURE sisältää tuhdin paketin Britannian, Australian ja Yhdysvaltojen kulttuuritietoutta. Materiaali sisältää preliminäärikokeen. Materiaalipaketti on lähinnä lukion englannin opetuksen tueksi.

Kaikki materiaali on CD:llä. Hinta 120 e CD.

Yläkoulun materiaalipaketti Materiaalia opiskelijoille, jotka ovat aina hetkessä valmiita tai niille, jotka tarvitsevat lisämateriaalia oppiakseen. QUEST FOR ENGLISH -CD kattaa kaikki seitsemän perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista aihepiirikokonaisuutta. Nettitehtäviä ja eriytettyä materiaalia tunnille tai kokeisiin. CD:n hinta 35 e sis. postikulut (70 e).

Rauhallista joulunaikaa – Season’s Greetings

Finska Finsklärarföreningen rf ORDFÖRANDE Ingrid Westman-Vuorijoki Johannegatan 6 C 33, 20100 Åbo Tel: 050 5727 465 iwestvuor@gmail.com

Test and Train 2012 Perinteisen koe- ja lisämateriaalipaketin painopistealueina ovat lukion kursseihin liittyvät suulliset tehtävät ja monipuolinen sanaston harjoittaminen. Materiaali sisältää preliminäärikokeen. Materiaalipaketti on lähinnä lukion englannin opetuksen tueksi. Kaikki materiaali on CD:llä. Hinta 120 e CD.

Test and Train 2011 Perinteisen koe- ja lisämateriaalipaketin painopistealue on kieliopin eriyttäminen. Perustasoisten harjoitusten lisäksi kielioppiaiheista on haastavampia versioita (mm. paritehtäviä).

Paketissa on myös tehtäviä kurssien keskeisen sanaston ja tekstinymmärtämisen harjoitteluun. Materiaali sisältää preliminäärikokeen.

Kaikki materiaali on CD:llä. Hinta 120 e CD. Nödvändiga delar av uppgifterna är översatta till svenska.

It’s So Simple yläasteen ja lukion niveltämisopintoihin Materiaalipaketti on tarkoitettu peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Sitä voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Paketissa kerrataan perusasioita ja harjoitetaan muutamia sanastoalueita, jotka tulevat vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Hinta 55 e sis. postikulut.

SEKRETERARE Maria Kaunismaa Stenhuggarvägen 10, 22100 Mariehamn Tel: 018 19 300 (hem) maria.kaunismaa@abo.fi KASSÖR Ulrika Rancken Ruskabrinken 2 B, 01730 Vanda Tel: 050 544 8167 (hem) ulrika.rancken@arcada.fi

Espanja Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia PUHEENJOHTAJA Diana Berber diaber@utu.fi SIHTEERI Pasi Puranen pasi.puranen@aalto.fi www.suomenespanjanopettajat.fi

Ylioppilaskokeiden pisteitys-CD Yhdellä CD:llä kaikki ohjeet v. 1997–2014, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Lisäetuna CD:llä on myös monivalintojen oikeat vastaukset. Hinta vain 15 e sis. postikulut.

Materiaalitarjous

Vanhoja Test and Train -paketteja nyt tosi halvalla: • Test and Train 2008–2010 50 e / kpl • Test and Train 2004–2007 20 e / kpl, 30 e / 2 kpl Lisätietoa paketeista on kotisivuillamme.

32

|

TEMPUS 6 2014

Syyskokous 2014

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous järjestettiin Helsingissä lauantaina 25.10. 2014.

Kiitos kaikille osallistuneille! Kokouksen pöytäkirja liitteineen on lähetetty jäsenille yhdistyksen sähköpostilistalla.

Sähköpostilista Profesfin

Kun haluat liittyä yhdistyksen sähköpostilis-

talle: profesfin-subscribe@yahoogroups.com

Kun haluat erota listalta: profesfin-unsubsc-

ribe@yahoogroups.com Kun haluat, että viestit eivät tule enää sähköpostiosoitteeseen X vaan sähköpostiosoitteeseen Y: Lähetä listalta eroamisviesti (ks. yllä

unsubscribe) siitä sähköpostista, johon et enää halua viestejä ja liittymisviesti (ks. yllä subscribe) siitä osoitteesta, johon haluat viestit.

Yhdistyksen hallitus suosittelee, että listaa pyrittäisiin käyttämään vain espanjan kielen opetukseen ja espanjankielisten maiden kulttuuriin liittyvien aiheiden käsittelyyn ja tapahtumista tiedottamiseen.

Portal de la cultura hispana en Finlandia

Portaali ja siihen liittyvä tapahtumakalenteri on julkaistu ja käytössä. Tavoitteena on kerätä espanjan kielen opetukseen ja espanjankielisten maiden kulttuuriin liittyviä tapahtumia yhteen kalenteriin. Kalenteri on osoitteessa https://into.aalto.fi/display/filc/ Cultura+Hispana+en+Finlandia. Jos haluat oman tai jonkin oman paikkakuntasi tapahtuman tiedot kalenteriin voit olla yhteydessä hallituksen jäseneen Begoña del Barrioon (bbdelbarrio@gmail.com), joka toimii yhteyshenkilönä ja voi lisätä tapahtumia kalenteriin.

Yhdistyksen opintomatka 2015

Yhdistys järjestää Opintomatkan Espanjaan La Riojan maakuntaan 3.–10.6.2014. (HUOM! Muuttunut ajankohta.) Matka sisältää noin 15 tunnin seminaarin, jonka järjestää Universidad de la Rioja, Logroño. Lisäksi yhdistys tarjoaa osallistujille matkapaketin, joka sisältää laajan kulttuuriohjelman. Myös osallistuminen pelkkään seminaariin on mahdollista. Lisätietoja opintomatkasta luvassa vuoden 2015 alkupuolella. Seuraa yhdistyksen nettisivuja ja sähköpostilistan tiedotusta.

Boletín 2/2014

Boletín ilmestyy joulukuun loppupuolella.

Muistathan ilmoittaa muuttuneista yhteystiedoista myös yhdistyksen sihteerille! ¡Feliz Navidad y Próspero Año Nuevo!

SUKOLin koulutusta • Talvipäivät Seinäjoella 6.–7.2.2015 • Vapaan sivistystyön päivä Turussa 20.3.2015 Ilmoittaudu koulutuksiin osoitteessa: www.sukol.fi/ koulutus

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Ranska

Italia Suomen italianopettajien yhdistys ry

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry

Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

Fransklärarföreningen i Finland rf

PUHEENJOHTAJA Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com SIHTEERI Leena Karmitsa leena.karmitsa@edu.hel.fi RAHASTONHOITAJA Jutta Mäkisalo jutta.makisalo@kuopio.fi

Association des professeurs de français de Finlande PUHEENJOHTAJA Sanna Karppanen Liisankatu 4 B 27, 00170 Helsinki Puh. 040 511 4062 sanna.karppanen@gmail.com SIHTEERI Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, apff@kolumbus.fi

italianopettajat.altervista.org

Buon dicembre a tutti quanti!

25.10. pidimme koulutuspäivän Helsingin Kirjamessujen yhteydessä. Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta päivästä! Lue juttu päivän annista italiaksi sivuilta 24–25.

Yhdistyksen jäsenyys

Suomen italianopettajien yhdistyksen jäseneksi liitytään SUKOLin sivuilla. Voit liittyä jäseneksemme täyttämällä sähköisen ilmoittautumislomakkeen http://www.sukol.fi/jasenyys/ jasenhakulomake. Voit myös laittaa viestiä: italianopettajat@gmail.com.

Tarkista jäsentietosi

Muista päivittää tietosi, etenkin sähköpostiosoitteesi, SUKOLin jäsensivujen etusivulla kohdassa Omat tiedot. Tämä on erityisen tärkeää, jotta sähköpostilistamme kautta lähtevät viesti menevät oikeaan osoitteeseen ja saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja tulevista koulutuksista.

Seuraa meitä Facebookissa

Olethan jo liittynyt jäseneksi Facebook-ryhmäämmekin? Myös tätä kautta saat tietoa ajankohtaisista asioista ja voit kysyä kollegoiden mielipidettä mieltäsi askarruttavaan asiaan. Voit myös itse laittaa sivumme seinälle Italiaan ja italialaisiin sekä italian opetukseen liittyviä postituksia.

Kevään 2015 tapahtumia

Vuosikokous pidetään huhtikuussa, jolloin valitaan yhdistyksen hallitus kaudeksi 2015–2016.

Seuraa myös ilmoittelua ensi kesän täydennyskoulutusmatkasta Italiaan.

RAHASTONHOITAJA Therese Almén therese.almen@kolumbus.fi apff.fi

Terveisiä syyskokouksesta

Suomen ranskanopettajain yhdistyksen syyskokous päätti lauantaina 7.11., että yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2015 on 16 euroa.

Kiitokset verkostoitumispäivään ja -iltaan osallistuneille!

Materiaalipaketti 2014–2015

Tilaa uutta opetusmateriaalia! Aina ajankohtaiseen monikielisyyteen saat vinkkejä ranskanopettajain yhdistyksen uudesta materiaalipaketista 2014–2015. Videoiden avulla pääset tutustumaan ranskankielisiin henkilöihin ja heidän kielitarinoihinsa. Videoiden lisäksi paketissa on monikielisiä PowerPoint-esityksiä eri ikä- ja vaikeustasoille sekä monikielisyyteen liittyviä tulostettavia tehtäviä .pdf/.docmuodoissa. Paketti tilataan SUKOLin kautta.

Hinta on 100 euroa. Antoisia opetushetkiä materiaalin parissa!

Envoyés spéciaux

L’Institut français de Finlande s’associe à Eurooppalainen Suomi pour la conduite du programme les « Envoyés spéciaux ». Ce programme vise à renforcer la francophonie au niveau local en Finlande en permettant aux apprenants du français en Finlande de découvrir encore un peu plus la culture française et francophone. Pour cela, des étudiants natifs interviennent dans les classes pour partager leurs expériences en France et dans les pays francophones avec les élèves et les étudiants. Chaque année ce sont plus de 600 visites qui sont réalisées dans toute la Finlande !

Le fonctionnement est simple, pour les professeurs de français ou en langue française, il vous suffit d’effectuer une demande en

ligne, sur la plateforme d’Eurooppalainen Suomi http://www.eurooppalainensuomi.fi/fi/ project/5/39 en spécifiant que vous effectuez cette demande après avoir eu connaissance du projet par l’Institut français de Finlande. Les étudiants en échange s’inscrivent également sur le site, vous serez ensuite mis en relation pour organiser une intervention !

Retrouvez toutes les informations et modalités d’inscription sur le site internet de l’Institut français de Finlande ! http:// www.france.fi/helsinki/programme-envoyesspeciaux-erasmus-in-schools

Insitut français informe

Apprenez le français en ligne chez vous ! Découvrez la nouvelle plateforme de l’IF : http:// www.france.fi/helsinki/apprendre-le-francais/ offre-de-cours-tout-public/mon-cours-en-ligne-apprenez-le-francais-chez-vous-via-descours-labellises-institut-francais-2

Yhdistyksen jäsenyys

APFF:n jäseneksi liitytään SUKOLin kautta. Voit liittyä jäseneksi täyttämällä sähköisen jäsenhakulomakkeen: http://www.sukol.fi/jasenyys/ jasenhakulomake. Voit myös soittaa jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballerolle 040 487 3608 tai laittaa sähköpostia (tiina.eraheimo@sukol. fi). Huolehdi, että myös työkaverisi kuuluu yhdistykseen. Muista SUKOLin kollegakampanja!

Coomber Audio -koulusoittimet

Maahantuomme IsostaBritanniasta nyt Coomber Audio -koulusoittimia.

Coomberit ovat kotimaassaan jo perinteisiä ja suosittuja; ne takaavat laadukkaan äänentoiston ja ovat kestäviä sekä helppokäyttöisiä.

Valikoimasta löytyy malleja niin luokka- kuin salikäyttöön.

CD, USB, SD: toisto toimii, myös portaattomalla nopeudensäädöllä.

Lisätietoa eri malleista:

Ch. JENSEN Oy

Pikkukorventie 9, 37150 Nokia Puhelin: 020-747 9060 - www.chjensen.fi Educa: osasto 6e129

|

TEMPUS 6 2014

33

••••

•••• Kieliyhdistysten tiedotuksia Tarkista jäsentietosi

Muista päivittää yhteystietosi SUKOLin sivuilla (jäsensivujen etusivulla kohdassa /Omat tiedot/). On erityisen tärkeää, että rekisterissä on oikea sähköpostiosoite. Näin varmistat, että saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista ja ylioppilaskokeiden pisteitysohjeet.

Seuraa Ranskanmaikkoja sosiaalisessa mediassa

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Ranskanmaikat-sivustosta Facebookissa tai seuraa @ranskanmaikat -viestejä Twitterissä.

Eläkeläisjäsenyys

Oletko jäämässä eläkkeelle, mutta haluaisit jatkaa vielä vain Suomen ranskanopettajain yhdistyksen jäsenenä? Se onnistuu. Ota yhteys sihteeriin apff@kolumbus.fi saadaksesi maksutiedot.

Ruotsi Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf PUHEENJOHTAJA Liisa Wallenius Puh. 050 517 1139 lippe.wallenius@gmail.com TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. (09) 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi TOIMISTONHOITAJA Elina Piirainen www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.srosvenska.wordpress.com

Yhdistyksen syyskokous on 8.11.2014 vahvistanut vuoden 2015 jäsenmaksuksi 15 euroa.

Teaterbussen rullar igen i början av 2015.

Med Svenska kulturfondens och SFVs stöd erbjuds teaterbesök till Esbo, Helsingfors, Vasa och Åbo eller en teatergrupp till skolan. Projektet har planerats i samarbete med Svenska nu.

Mer information på SROs hemsida.

tyksen sivuja saadaksesi lisätietoa. Nimeämislomake avataan joulukuussa.

Tulevaa täydennyskoulutusta yhdistyksen jäsenille

Koulutusta lukion ruotsinopettajille la 10.1.2015 Tule lauantaina 10.1.2015 Tampereen klassilliselle lukiolle kuuntelemaan palautetta tämän syksyn pitkän ja keskipitkän oppimäärän yo-kokeista. Kouluttajana ruotsin jaoksen puheenjohtaja Taina Juurakko-Paavola. Kurssipäivän hinta on 50 euroa. Ohjelma ja ilmoittautuminen kotisivuillamme.

SUKOLin talvipäivillä 6.–7.2. yhdistyksen rinnakkaisohjelmassa Katri Karjalainen, Vaa-

san yliopisto: Lärarrollen och uppgiftstyper i klasstandem.

Kesän 2015 kurssit

Ruotsissa pidettävä täydennyskoulutuskurssi suuntautuu Jönköpingiin kesäkuun alussa.

Hanasaaren-kurssi pidetään 3.–5.8.2015. Lisätietoa myöhemmin.

Kevään 2015 kilpailut

Kirjoituskilpailu abiturienteille pidetään tammikuussa 2015, ja ohjeet tehtävineen postitetaan lukioihin joulukuussa. Kirjoituskilpailu perusasteen opiskelijoille järjestetään helmikuussa ja lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille viikolla 15–16. Lisätietoa myöhemmin.

Olethan jo mukana ruotsinopettajien postituslistalla, joka Facebookin ohella on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme. Myös tunnukset jäsenintraamme lähetetään sähköpostilistalla. Uudet jäsenet pyritään lisäämään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmimmin pääset mukaan lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@ suomenruotsinopettajat.fi.

Muista myös ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu. Toimimaton osoi-

te poistuu postituslistoiltamme ilman virheilmoitusta!

Seuraa myös kotisivujamme, blogia ja Facebook-sivua, jotta pysyt ajan tasalla.

Gyllene klubben on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 15 euroa eli SRO:n jäsenmaksu. Kerho kokoontuu teatterin, näyttelyiden, retkien ym. merkeissä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen kotisivuillamme: www.suomenruotsinopettajat.fi.

Svenska nu

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa. Tutustu toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin: www.svenskanu.fi. Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Lisätietoja: svenskanu@hanaholmen.fi, www.facebook.com/SvenskaNu. Svensklärarnas styrelse och personal önskar alla medlemmar och vänner en riktigt god Jul och Gott Nytt År!

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

NORDPLUS-OHJELMIEN HAKUAJAT PÄÄTTYVÄT 2.3.2015 Nordplus-ohjelmista tuetaan liikkuvuutta sekä verkosto- ja hanketoimintaa Pohjoismaissa, itsehallintoalueilla ja Baltian maissa.

Nordplus-ohjelmat 2012 – 2016 • • • • •

Nordplus Junior Nordplus Horisontal Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus Nordplus Pohjoismaiset kielet

Materiaalia

www.nordplusonline.org www.cimo.fi/nordplus

SRO:n jäsen, tilaa kotisivuiltamme:

Muista, että voit nimetä ehdokkaasi SFV:n (Svenska folkskolans vänner) opettajastipendiaatiksi. Seuraa SFV:n (www.sfv.fi) ja yhdis-

|

Gyllene klubben

lue lisää

Tämän vuoden paketissa mm. preliminäärit A- ja B-ruotsiin, yo-kokeiden aihepiirit (A, B, kuuntelu, kirjallinen) listattuna vuodesta 2000 alkaen, vinkkejä eri kurssien aikaisiksi netti-

TEMPUS 6 2014

Ruotsin yo-kirjoitusten pisteitysohjeet vuosilta 1995–2014 yhdellä CD:llä, jossa mukana kolmen viime vuoden monivalintatehtävien oikeat vaihtoehdot. Hinta 15 euroa.

POPPIS 2/2014 ilmestyi lokakuun alussa ja jaettiin kaikille jäsenillemme. Ota yhteys toimistoon, jos et saanut lehteä.

raa ilmoitteluamme.

34

Pisteitysohje-CD

Postituslistat ja tunnukset

Tilaa Suomen ruotsinopettajien materiaalipaketti Prov- och övningspaket för gymnasiet 2014!

Kotisivumme uudistuvat syksyn aikana, seu-

tehtäviksi, sähköisiä harjoitus- ja koetehtäviä, hyväksi havaittuja linkkivinkkejä sekä valmista tukiopetusmateriaalia. Koepaketti ei sisällä nyt kuunteluosiota. Koepaketin hinta: CD-versio 120 euroa, CD ja tuloste 140 euroa.

CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6) 00531 Helsinki

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Saksa

Materiaalipaketti 2014–2015

Finnischer Deutschlehrerverband

Suomen Saksanopettajat ry julkaisee syksyllä 2014 perinteisen materiaalipakettinsa. Materiaalipaketissa on eri asteille ja oppimääriin soveltuvia tehtäviä, mm. sanastoon, kielioppiin, eri aihepiireihin, erilaisia pelejä sekä vinkkejä esim. kieltenopetukseen sopivista nettisovelluksista. Lisäksi muistitikkuversiossa on SmartBoardille soveltuvia Notebook-tehtäviä ja PowerPoint-materiaalia.

PUHEENJOHTAJA Outi Verkama Ilmarinkatu 12 B 12, 33500 Tampere Puh. 050 353 4229 outi.verkama@koulut.tampere.fi

Voit tilata materiaalipaketin sähköisenä tai muistitikulla nettisivujen tilauslomakkeella.

Molempien versioiden hinta on 95 e. Materiaalipakettien tuotto menee yhdistyksen toiminnan mahdollistamiseen.

TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 044 769 7484 ma, ke, pe klo 9.15–14.00 info@suomensaksanopettajat.fi

Voit tilata uusimman materiaalipaketin sekä vanhoja materiaalipaketteja sähköisenä tai muistitikulla nettisivuiltamme osoitteessa www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake

SIHTEERI Jaakko Blomberg

Yhdistyksen kasseja, muistitikkuja ja palloja voi tilata nettisivuiltamme osoitteessa www. suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf

www.suomensaksanopettajat.fi

Uusi hallitus valittu

Suomen Saksanopettajat ry piti sääntömääräisen syyskokouksen lauantaina 8.11. Kokouksessa valittiin yhdistykselle viisi hallituksen jäsentä vuosiksi 2015–2016 sekä kaksi hallituksen varajäsentä vuodeksi 2015. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Satu Ruutinen, Anna Airikkala, Virpi Hatakka, Sofia Steiger ja Kirsi AaltonenKiianmies. Varajäseniksi valittiin Minna Närvä ja Pirjo Hulkko. Syyskokouksen jälkeen saimme kuulla saksan kielen kuulumisia Sanoma Prolta sekä osallistua Anna von Zansenin workshopiin sähköistyvästä yo-kokeesta.

Deutsche Auslandsgesellschaftin koulutukset

Hakemukset vuoden 2015 kursseille tulee lähettää 17.12.2014 mennessä. Lisätietoa Suomen Saksanopettajat ry:n nettisivuilla www. suomensaksanopettajat.fi ja DAG:n sivuilla osoitteessa www.deutausges.de.

Vaihto-oppilaaksi Saksaan 2015 – hakuaika alkanut

Haku Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton (SSYL) oppilasvaihtoon Saksaan vuodelle 2015 kestää 31.1.2015 asti. Tämän jälkeen on mahdollista kysyä peruutuspaikkoja. Vaihdossa kieltä opitaan käytännössä. Vaihto-oppilas osallistuu isäntäperheensä arkeen ja käy paikallista koulua. Vaihtoajat ovat: • Neljä viikkoa kesä-heinäkuussa 2015, kun Suomen kouluista ollaan jo lomalla. Paikkoja on noin 100 ympäri Saksaa.

• Kolme kuukautta syksyllä 2015. Paikkoja on 10–15 Ala-Saksin osavaltiossa.

• Lukuvuosi 2015–2016. Paikkoja on 10–15 Baden-Württembergin osavaltiossa.

Lisätiedot: www.ssyl.fi/oppilasvaihto.

T-paidat, kassit ja pallot

Suomen Saksanopettajien seniorit

Hei, saksanopettaja, joka et ole enää työelämässä – siis eläköitynyt tai eläköitymässä! Kiinnostaako Sinua vielä kontaktit saksanopettajiin ja yhdessä oleilu esim. keskustelun, kulttuurin ja retkien muodossa? Liity Suomen Saksanopettajat ry:n senioreihin! Jos olet kiinnostunut, anna yhteystietosi Raili Tähtivyölle, raili. tahtivyo@gmail.com.

Venäjä Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii PUHEENJOHTAJA Irina Poljanskaja Puh. 040 523 6390 irina.poljanskaja@itasuomenkoulu.fi

aihepiireittäin. Lisäksi sanastoa aktivoivia tehtäviä ratkaisuineen. Aihepiirit ja tehtävät vaihtelevat helpohkoista vaativampiin (perhe ja sukulaiset, ikä ja elämänkaari, ulkonäkö, luonne, harrastukset, vaatteet, ruoka, ostokset, kierrätys, astiat, asuminen, päiväjärjestys, kauneudenhoito, sää ja vuodenajat, ihminen ja terveydentila, ajanilmaisuja, koulu ja opiskelu, ammatti ja työ). Tehtävät koostuvat esim. yhdistely-, lajittelu- ja aukkotehtävistä sekä käännöslauseista ja elaborointitehtävistä. Oppimateriaali on sekä Word-tiedostoina että PowerPoint-muodossa. Lisäksi pakettiin sisältyy erilaisia nettiharjoituksia, joiden avulla oppilaat voivat harjoitella sanastoa. Lukuvuoden 2014–2015 oppimateriaalipaketin (CD) hinta on 105 e. Venäjän oppimateriaalipaketti tilataan Tempuksen 4/2014 tilauslomakkeella SUKOLin toimistosta tai jäsensivuilta osoitteesta www.sukol.fi/oppimateriaalipaketit.

Yhdistys myy vanhoja oppimateriaalipaketteja

50 e / kpl. Tilauksia voi tehdä SUKOLin kautta.

SUKOLin talvipäivillä Seinäjoella 6.–7.2.2015 rinnakkaisohjelman puhujana on Arto Lehmuskallio. Aiheena on YO-tutkinto uudistuu.

Yhdistys on järjestämässä koulutuksia vuodelle 2015. Alustavina suunnitelmina on ke-

vätkoulutuspäivät Viipurissa 10.–12.4.2015 ja kesäseminaari Nizni Novgorodissa kesäkuun alkupuolella. Tarkempaa informaatiota on tulossa myöhemmin.

Yhdistyksellä on Facebook-sivu, löydät sen

haulla Suomen venäjänopettajat ry. Tervetuloa tykkäämään! Yhdistys tiedottaa tarkemmin toiminnastaan yhdistyksen sivuilla, Tempuksessa ja Setka-listalla.

Suomen venäjänopettajat ry toivottaa kaikille hyvää joulunaikaa!

Uusia tuotteita Nyt voit tilata SUKOLista: Muovitaskut 10 euroa / 5 kpl Kulmalukkokansiot (kuvassa) • 7 euroa / kpl tai • 25 euroa / 4 kpl

SIHTEERI Tanja Kukkula Puh. 050 357 8720 tanja.kukkula@salo.fi rahastonhoitaja Anita Kukkanen Puh. 050 378 0925 akukkanen@kotiportti.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

Oppimateriaalipaketti 2014 sisältää yli 1 500 keskeistä venäjän kielen sanaa ryhmiteltynä

Yhden koon Puijo-pipot, väreinä vaaleansininen, lime, harmaa ja valkoinen, 15 euroa / kpl Tilaukset: olli.eloranta@sukol.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita myydään niin kauan kuin varastoa riittää.

|

TEMPUS 6 2014

35

••••

Tutustu Megafoniin, ilm

oittaudu mukaan:

www.otava.fi/tilaisuud

et

Mainio loppuhuipennus!

Megafon 3 ilmestyy, sarja on pian valmis. Megafon tarjoaa yläkoulun ruotsin opetukseen raikkaita mahdollisuuksia: aidoista nuorista kertovat tekstit ja videot sekä innostavat pelit, harjoitukset ja kielioppiräpit saavat nuoret keskittymään opiskeluun.

Megafonin kanssa on ilo suunnata uuteen opetussuunnitelmaan.

Oppikirjailijat: Anna Blom, Mikaela Friis, Siri Liukkala, Sari Kokkonen, Sari Pukonen

Otava.fi