Issuu

4 / 2023

Vuoden kieliteko ja Vuoden kieltenopettaja – lue palkittujen haastattelut!

Kohti työelämän vaatimaa kielitaitoa toisessa kotimaisessa kielessä

Tekoäly on hyvä renki kieltenopetuksessakin, kunhan sitä opettelee käyttämään

4 / 2023 3

Pääkirjoitus Koulutuksesta kantokykyä – tahi sitten ei

Ajankohtaista

”Ope, ulkona lunta. Mikä englanti?” Kokemuksia maahanmuuttajien alkeisryhmän opettamisesta

Vuoden kieliteko vie matkalle kielten maailmaan Yleisradion lastentoimituksen Kielimatkaajat palkittiin

”Kielten opiskelu on ihan parasta” Kyselytutkimuksen mukaan nuoret haluavat opiskella kieliä

Tekoäly töihin Tekoälystä opettaja saa hyvän rengin tai työjuhdan

Praktik på svenska -hanke Yhteistyössä kohti työelämän ruotsin taitoa

Ruotsin kielen opetus jatkuvassa muutoksessa Pohdintaa ammattikorkeakoulujen tilanteesta

Språkkunskaper i platsannonser – syns de? Työpaikkailmoitusten kielitaitovaatimuksista

Avain kielen oppimiseen löytyy taskusta Nyt ei puhuta kännykästä vaan taskuvihkosta

Englannin aarrearkku toi opettajalle palkinnon Vuoden kieltenopettaja -tunnustus Markku Perälälle

Vähäinenkin kielitaito käyttöön! Rosa Meriläisen haastattelu

Kielitaito on kuin Internet Ulkosuomalaisten haastattelusarjan kolmas osa

Maailma Malminkartanossa Tempus vierailee -sarja alkaa

Tutkimusta tiiviissä paketissa Arvio Katso kuule koulua -artikkelikokoelmasta

Kieliyhdistysten tiedotuksia

TEMPUS 4 / 2023

Vuoden kieliteko myönnettiin Kielimatkaajat-tv-sarjalle s. 8

Taskuvihkoa käytetään hoitoalalla suomen kielen oppimiseen s. 20

Tiina Kaartama kertoo elämästään Ranskassa s. 25

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi.

UUSI HALLITUS VALITTIIN SUKOLIN liittokokouksessa 11.11.2023 valittiin liitolle hallitus kaudelle 1.7.2024– 30.6.2027. Valituksi tulivat varsinaiset hallituksen jäsenet: Jaana Chan (en, ru, sa / pk Oulu), Marcus Ellonen (en / pk, lu Helsinki), Eija Heikkala (ru / pk, lu Tampere), Sari Juvonen (ra, es / lu Turku), Minna Närvä (sa, ru / pk 7–9, lu Helsinki), Leena Pulli (ru, en / pk Kangasala), Johanna Söderholm (en/gy Vasa), Eija Venäläinen (en/lu Siilinjärvi) Hallituksen varajäsenet: Kirsi Aaltonen-Kiianmies (sa/pk Tampere), Charlotte Heinrich (sp/gy Esbo), Liisa Kelloniemi (en / lu, pk 7–9 Kemijärvi), Susanna Leino (en/lu Helsinki), HannaKaisa Minkkinen (es, vi, s2, äi / lu Kouvola), Nina Pirttinokka (ra, en, ru / aa Tampere), Marja Sallila (en/lu Tampere), Maria Virokannas (en/lu Helsinki)

H U H T I K U U TA 2024 kokoonnutaan kevätkoulutuspäiville Ouluun. Perjantain iltaohjelmasta vastaa Oulun seudun kieltenopettajat ry, ja varsinainen koulutuspäivä järjestetään lauantaina 20.4. Kastellin monitoimitalossa. Päivän aloitusluennon aihe on huippuajankohtainen: Älylaitteiden vaikutus kehittyviin aivoihin. Teemapajoja on tarjolla 6. luokan kriteereistä, yläkoulun kieltenoppimisen haasteista ja pedagogisen tuen ratkaisuista, tekoälyn luomien tekstien tunnistamisesta lukiossa, ammatillisen toisen asteen materiaaleista ja vapaan sivistystyön osaamisperusteisuudesta. Kielikohtaisen rinnakkaisohjelman jälkeen päivän päättää Paula Rossi luennoimalla aiheesta Oppikirjat ja opettajat muuttuvan maailman menossa. Lisätietoja julkaistaan Tempuksessa ja sukol.fi-sivuilla tammikuussa. Tavataan Oulussa!

KOULUTUKSESTA KANTOKYKYÄ – TAHI SITTEN EI YLE uutisoi kesällä, että tuoreista ylioppilaista valtaosa, lähes kaksi kolmasosaa, ei jatka suoraan korkeakouluopintoihin. Opintoja jatkavien määrä kasvoi opiskelijavalintauudistuksen jälkeen noin seitsemällä prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Tämän jälkeen kasvu näyttää pysähtyneen. Vain reilu kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa opintoja korkeakouluun heti lukiosta valmistuttuaan; tämä on kaukana edellisen – ja nykyisenkin – hallitusohjelman tavoitteesta. Lääkkeeksi tarjotaan muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä ja tehokkaampaa kohdentamista ensikertalaisille. Viime vuosina korkeakoulujen opiskelijavalinta on kokenut monenlaisia uudistuksia. Vuonna 2016 astuivat voimaan ensikertalaiskiintiöt, joilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan nuorimpien hakijoiden asemaan. Vastavalmistuneet päättävät yhä useammin pitää ainakin yhden välivuoden, eivätkä he kiintiön menettämisen pelossa vastaanota tai hae opiskelupaikkaa. Yo-tuloksia korotetaan useampaan kertaan, ja lukio-opintojen venyttäminen kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen on myös lisääntynyt. Huolestuttavaa on, että yhä useammat toisen asteen opiskelijat kokevat olevansa loppuunpalaneita. Jotakin on mennyt pahemman kerran pieleen. Työelämässä jo olevilla on myös edessään jatkuvan kouluttautumisen haaste. Teknologian kehitys ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet vaativat osaamisen ylläpitoa ja päivittämistä. Työnteon toteutusta ja sisältöjä olisikin tarpeen arvioida laajasti työhyvinvoinnin näkökulmasta.

UTBILDNING GER BÄRKRAFT – ELLER SÅ INTE YLE rapporterade i somras att merparten av de nya studenterna, nästan tvåtredjedelar, inte fortsätter direkt med högskolestudier. Efter reformen om antagning av studerande till fortsatta studier ökade antalet studerande som fortsatte sina studier år 2020 med ca sju procent. Därefter verkar tillväxten ha stannat av. Endast drygt en tredjedel av de nya studenterna fortsätter med studier i högskola genast efter gymnasiet; vilket är långt under målet i såväl det föregående – som det nuvarande – regeringsprogrammet. Som medicin erbjuds bland annat att antalet nybörjarplatser i högskolorna höjs och effektivare styrs till förstagångssökande. Under de senaste åren har antagningen av studerande till högskolor förnyats på många sätt. År 2016 infördes kvoter för förstagångssökande, vilket dock inte har kunnat påverka ställningen för de yngsta sökande. Nyutexaminerade beslutar allt oftare hålla minst ett mellanår. Av rädsla för att förlora kvoten tar de varken emot eller söker en studieplats. Resultaten i studentproven höjs upprepade gånger. Det har likaså blivit vanligare att förlänga gymnasiestudierna till tre och ett halvt år eller fyra år. Det är oroväckande att allt fler studerande i andra stadiet upplever att de är utbrända. Något har gått allvarligt på tok. Också de som är i arbetslivet står inför en fortlöpande utmaning att utbilda sig. Den teknologiska utvecklingen och de skiftande behoven i samhället kräver att kompetensen upprätthålls och uppdateras. Det vore därför skäl att i ett bredare perspektiv bedöma hur arbetet läggs upp och vad det innehåller med tanke på välbefinnandet i arbetet.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi.

TYÖNHAKUKOULUTUS järjestetään taas 12.1. Ilmoittautuminen päättyy 7.12. Koulutus on jäsenille ilmainen, ja kouluttajina ovat kieltenopettajataustaiset rehtorit, joilta saa hyviä käytännön vinkkejä. Lisätietoja: sukol.fi ja anna.halme@sukol.fi.

KUTSU KOLLEGA JÄSENEKSI

SINÄ saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin. Täytettävä kollegalomake on jäsensivuilla osoitteessa sukol.fi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Lahjaksi saat joko 50 % alennuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2024 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2024. Jos kirjautumisessa on ongelmia tai haluat hoitaa jäsenasioita, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiinaan: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA!

PRO LINGUA -MITALI TILATTAVISSA

SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on verkkosivujen Tuotteet-osassa osoitteessa sukol.fi.

Sarjakuva AINO SUTINEN

SUKOLIN toimisto on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 27.12.–5.1. Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut Unicefin toimintaa kriisialueilla. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

TAMMIKUUTA perjantaina avautuu opetusalan Educa-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Lauantaina 27.1. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa kieltenopettaja Tiina Salomaa haastattelee kirjailija Anna Soudakovaa, joka kertoo monikulttuurisen luokan opettamisesta. Lauantaina järjestetään myös perinteinen pj-tunti. Tervetuloa Educaan ja pedagogisten järjestöjen Opettajan olohuoneeseen!

TEMPUS 4 / 2023

4 / 2023

VUODEN KIELITEKO 2023 KIELIMATKAAJLLE

SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko -palkinnon Yleisradion lapsille suunnatulle Kielimatkaajat-sarjalle. Ohjelman ovat käsikirjoittaneet Yleisradion lasten toimituksen Ville Mononen ja Susanna Volanto, joilla on ollut tukenaan kieltenopettajatiimi. Kielimatkaajien tekijät painottavat: ”Kun tutustumme uusiin kieliin, opimme samalla ymmärtämään toisiamme paremmin. Haluamme ohjelmalla myös tehdä näkyväksi sitä, miten paljon Suomessa puhutaan eri kieliä ja miten iso rikkaus se on.” Palkitsemisella SUKOL nostaa esiin sarjan positiivista kieliasennetta, joka tukee erinomaisesti myös koulujen kielivalintoja ja kieltenopetusta. Palkintoperusteissa korostetaan sitä, että Kielimatkaajat-sarjan kautta kaikki Suomen lapset voivat oppia, iloita ja nauttia eri kielistä ja kulttuureista. Taustatiimin kieltenopettajien asiantuntemuksen ansiosta opeteltava aines ja vaativuustaso ovat lapsille juuri sopivia. Kielimatkaajat herättää lapsikatsojien kiinnostuksen eri kieliin ja kulttuureihin ja toivottavasti kannustaa lapsia ja vanhempia monipuolisiin kielivalintoihin koulupolun varrella. Vuoden kieliteko -palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lue lisää Kielimatkaajista tämän lehden sivuilta 8–9.

VUODEN KIELTENOPETTAJA KOKOAA AARREARKKUA

VUODEN kieltenopettaja 2023 on lukion englanninopettaja Markku Perälä, joka on tehnyt työuransa Kiimingin lukiossa. Maxx Perälä’s Treasure Trove of English Materials (https://markkuperala.com) on hänen koostamansa, kaikille avoin sivusto, joka on tuttu monille englannin opettajille ja opiskelijoille. Sisällöt ovat osin sovellettavissa muidenkin kielten opettamiseen, ja sivuston materiaali on laadukasta, opetuskäyttöön sopivaa ja hauskaa. Perälän tavoitteena on saada nuoret luottamaan itseensä kielenkäyttäjinä. Hän toivoo, että tulevaisuudessa englannin ylivalta pienenee ja muiden kielten painoarvo kasvaa. ”Lukioaika on vieraiden kielten opiskelussakin etsikkoaikaa. Valmistuneet opiskelijat havahtuvat usein kielitaidon tärkeyteen, kun opetusresursseja ei ole enää lukion jälkeen jatko-opinnoissa tarpeeksi tarjolla”, Perälä sanoo. Vuoden kieltenopettaja -tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Lue Vuoden kieltenopettajan haastattelu tämän lehden sivuilta 22–23.

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ke 3.4.2024 A-englanti • ke 10.4.2024 A- ja B-ruotsi • ti 16.4.2024 A-ranska, A-saksa ja A-espanja • to 18.4.2024 B-ranska ja B-saksa KAIKKI kokeet voidaan tehdä keväällä 2024 ensimmäistä kertaa digitaalisina. A-englannin ja B-ruotsin kokeesta laaditaan PDF-versio, joten ne voi tehdä myös perinteisinä paperikokeina. Lisätietoja: sukol.fi ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 58. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Morsa Images / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail. com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 /1 takakansi 2 670 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 550 € 1 / 1 sisäsivu 2 390 € 1 / 2 leveä palsta 1 725 € 1 / 2 vaaka 1 470 € 1 / 2 kapea palsta 625 €

ERILAISET OPPIJAT

”Ope, ulkona lunta. Mikä englanti?” Kari Moilanen kertoo kokemuksiaan maahanmuuttajien englannin alkeisryhmän opettamisesta. Teksti KARI MOILANEN

petan englannin alkeita aikuisille maahanmuuttajille, joiden luku- ja kirjoitustaito on puutteellinen ja jotka opiskelevat peruskoulun alkuvaiheen niin sanotussa lukutaitoryhmässä. Koulutaustaa heillä on vähän ja aiempaa kieltenopiskelukokemusta ei lainkaan. Aluksi yhteistä kieltä opettajan kanssa ei juuri ole. Tämä artikkeli aloittaa kolmen artikkelin sarjan, jossa annan vinkkejä siihen, miten opiskelijoita autetaan alkuun.

Eleet ja kuvat käyttöön Englannin huono äännekirjainvastaavuus ja suomesta poikkeava lukutapa ovat vasta-alkajille melkoinen šokki. Kannustava opiskeluilmapiiri on kaiken a ja o: edetään pikkuhiljaa, virheiden tekeminen kuuluu asiaan. Jotta opiskelijat huomaavat, että he voivat itse vaikuttaa tunnin kulkuun, pyrin rakentamaan kieltä myös heidän kommenttiensa ja kysymystensä pohjalta. Esimerkiksi sääilmiöitä voidaan ottaa käsittelyyn, jos joku opiskelija sanoo: ”Ope, ulkona lunta. Mikä englanti?” Oppiminen on aluksi fraasien opettelua mallin kautta, ja toistoa tarvitaan runsaasti. Omaa opetuspuhetta on kontrolloitava. Eleet, erilaiset viittomat, kuvat ja kuvasanastot ovat kovassa käytössä. Merkitsen ääntämisohjeet sulkuihin ”suomalaisittain”, sillä foneettiset merkit ovat vieraita ja niitä ei voi käyttää: our cat [auö kät]. Sulkujen selitän tarkoittavan suuta. Kynän ja suun kuvat osoittavat kirjoitusasua ja ääntämistä. Persoonapronominit on helppo havainnollistaa kädellä. Heittomerkki näytetään sormikoukulla, käänteinen sanajärjestys osoittamalla käsillä, kuinka sanat vaihtavat paikkaa. Olla-verbin olemassaolosta muistutetaan omalla käsimerkillään. Esimerkiksi lause I am from Somalia viitotaan näin: I – käsi osoittaa itseä; am – käsi eteen; from Somalia – vedetään sormea itseä kohti. Systemaattisesti käytettyinä viittomat selventävät lauserakennetta, ja ne kannattaakin teettää perässä opiskelijoilla.

Muokattua materiaalia Aloitusmateriaalin laadin itse käytännön syistä. Samoja seikkoja on syytä pohtia, jos käyttää valmista materiaalia. Materiaalissa on pystyttävä etenemään suoraviivaisesti niin, ettei yhteisen kielen puuttuessa joudu selittämään, miksi sivuja ei aina käydä läpi numerojärjestyksessä tai jokin kohta jää väliin.

TEMPUS 4 / 2023

Sanoja ja rakenteita täytyy tulla sopivan verkkaisessa tahdissa, jotta niitä ehtii sulatella ja toistaa. Virkkeiden on oltava lyhyitä päälauseita ja lausekkeiden yksinkertaisia. Mikäli kieliaines vaikeutuu rakennetasolla liian nopeasti, sanat ja niiden väliset suhteet jäävät huomiotta. Jos apukielenä käytetään suomea, on muistettava, että kahdella vieraalla kielellä operoiminen rasittaa huomattavasti työmuistia. Materiaaliin on voitava kirjoittaa ja tehdä merkintöjä. Materiaalin omakohtainen työstäminen ja kirjoittaminen käsin tehostavat muistijälkeä. Kopioiminen lainakirjasta omaan paperiin taas kuormittaa työmuistia ja tarkkaavuutta sekä heikentää kokonaiskuvan muodostumista. On tärkeää, että materiaalissa on ilmava ulkoasu, selkeä fontti, kunnon rivivälit ja reilusti vastaustilaa. Kirjainten puristaminen lyhyelle viivalle ei edistä kirjoitustaidon kehittymistä.

Koontisivut avuksi Heikon lukijan sanavarasto ei välttämättä kartu selkeidenkään tekstien pohjalta. Tekstiaineksessa saattaa olla liikaa havainnoitavaa, jotta sen keskeltä voisi omaksua sanastoa esimerkiksi alleviivaamalla. Siksi materiaalissani on erillisiä koontisivuja, joilla esitellään ja harjoitellaan tavallisia adjektiiveja ja verbejä ja joihin kerätään sanaperheitä ja keskeisiä rakenteita. Koontisivuja tarvitaan myös, koska opiskelijat eivät aina kirjoita sanoja muistiin ilman erillistä kehotusta tai he kirjoittavat niitä minne sattuu. He eivät hahmota paradigmoja, esimerkiksi miten jatkaa luetteloa: I, you, he … He eivät myöskään ole tottuneet koostamaan kieltä vähitellen täydennettäviksi luetteloiksi (I > I am > I am not > my) tai sanaperheiksi. Esimerkiksi tehtäväohje ”Hae tekstistä perheeseen liittyvät sanat” saa aikaan vilkasta omakielistä neuvottelua. Kaikki yhteen kuuluvat ilmaisut on aina kirjoitettava näkyville opettajan opastuksella. Koontisivujen ilmaisut pyritään kääntämään opiskelijoiden äidinkielille. Olen muun muassa teettänyt käännöksiä pidemmälle ehtineillä opiskelijoilla. Äidinkielisiä vastineita tarvitaan erityisesti abstrakteille ilmaisuille kuten be- ja have-verbeille ja omistusmuodoille. Kielet eroavat toisistaan, eivätkä opiskelijat osaa analysoida omaa kieltään. Jotkut eivät osaa kirjoittaa äidinkieltään, joten merkityksiä kirjoitetaan suomeksi tai äidinkielen ääntämisohjein ja täydennetään kuvil-

ERILAISET OPPIJAT

la. Tärkeää on kirjoituksesta saatava muistin tuki, ei se, onko sana kirjoitettu oikein äidinkielellä. Positiivisen kieliminän kannalta on hyvä, jos oma kieli pääsee jotenkin esille. Tähän vaaditaan opettajaltakin aikaa, tukea ja kielitietoisuutta.

Kielet eroavat toisistaan, eivätkä opiskelijat osaa analysoida omaa kieltään. Jotkut eivät osaa kirjoittaa äidinkieltään, joten merkityksiä kirjoitetaan suomeksi tai äidinkielen ääntämisohjein ja täydennetään kuvilla. Etenemisjärjestyksestä ja tehtävistä Ensimmäisillä tunneilla käydään läpi fraaseja, joista jokainen valitsee itselleen sopivat ilmaisut: I am married. I am not married. I have one child. I have … children. I don’t have children. Aivan alussa myös täydennetään lauseet: My name is … I am from … I live in … I speak … I am … years old. Opiskelija oppii heti kertomaan itsestään jotain, ja opettajakin voi esitellä itsensä samoilla ilmaisuilla. Vähitellen fraaseja puretaan auki: pronominit, be, have ja niin edelleen. Opintojen alussa fraaseja kannattaa opetella mahdollisimman paljon kokonaisuuksina ilman, että niitä pilkotaan osiin (I don’t know; how much is …; where do you …). Seuraavassa vaiheessa harjoitellaan adjektiiveja ja verbejä. Fraasien opettelu sekä adjektiivien ja verbien konkreettisuus ylläpitävät motivaatiota silloin, kun analyyttiset valmiudet ovat heikot tai tekstien lukeminen ei suju. Vasta tämän jälkeen siirrytään verbien käyttöön lauseissa, kieltoihin ja kysymyksiin. Alkuvaiheessa kunnon sanastopohja on tärkeämpää kuin rakenteiden hallinta.

Opiskelutaidot kehittyvät kielen rinnalla Harjaantumattomat kieltenopiskelutaidot sekä se kielellisen sosiaalistumisen malli, jonka kautta opiskelijat ovat omaksuneet äidinkielensä, vaikuttavat heidän tapaansa käsitellä kieltä. Opiskelijat eivät ymmärrä, miksi opettaja ei kerro, mitä pitää kirjoittaa, jos tehtävänä on itsenäinen tuotos. Tai miksi hän kysyy tekstistä jotain, mihin itse tietää vastauksen? Vaikea voi olla ymmärtää myös, että tekstejä ei lueta ”huvin vuoksi” vaan kieliaineksen opettelemiseksi. Opiskelutaitojen kehittäminen kulkee kielen opettamisen rinnalla (soveltaminen, lukeminen ääneen, muistiinpanojen tekeminen, muistitekniikat). Tehtävänantojen on oltava ytimekkäitä. Tehtävää vaiheistetaan niin, että huomio kohdistuu yhteen asiaan kerrallaan. Tehtävätyyppejä ei kannata vaihdella kovin usein, sillä tutut tehtävät auttavat keskittymään itse asiaan. Monet näennäisen yksinkertaiset tehtävät kuten aukkotäydennys tai sisältökysymykset voivat olla vaikeita hahmottaa. Alussa painottuvat tunnistamiseen perustuvat ja suulliset tehtävät. Ne kuormittavat työmuistia vähemmän kuin kirjoittamista vaativat tehtävät; niiden kautta sanasto toistuu ja sanahahmot jäävät mieleen. Aiheesta lisää seuraavassa Tempuksessa.

VINKKEJÄ TOIMIVIIN TEHTÄVIIN AUKKOTÄYDENNYKSEN logiikkaa voi demonstroida seuraavin tavoin: • helpoilla lauseilla suomeksi: Minun nimi … Kari. • täydentämällä kiinteitä fraaseja, jotka eivät vaadi analysoimista: Kirjoita oikeaan paikkaan sanat you, morning, meet: Good …; Nice to … you; Thank … Joskus mukaan voi antaa kuvavinkin: This is our … + talon kuva. KYSYMYKSIEN keksiminen annettuihin vastauksiin hämmentää, samoin kuin vastaaminen lukutehtävän kysymyksiin, jotka eivät kohdistu omaan itseen. Luettaessa tekstiä 19-vuotiaasta italialaisesta Annasta kysymyksiin vastataan sitkeästi oman elämän pohjalta: How old is she? Where is she from? I am 25. I am from Somalia. Tilanteen konkretisoimiseksi opettaja haastattelee kaikkien kuullen yhtä ryhmän opiskelijaa tehtävän kysymyksillä: How old are you? Where are you from? Sen jälkeen muilta kysytään 3. persoonaa käyttämällä, mitä henkilöstä saatiin selville. Taululle piirretään kuva Annasta, nyt aletaan siis kertoa hänestä. Jos vastauksien alut antaa valmiiksi, 3. persoonaa on pakko käyttää: She is … She lives … Aluksi vastauksien täytyy löytyä suoraan tekstistä kopioimalla. Mukaan voi merkitä vihjesanoja: WHAT? JOB What is her job? She is a … WHERE? COUNTRY Where does she live? She lives in … JOS saman asian voi ilmaista usealla tavalla, kirjoitetaan näkyville eri vaihtoehtoja vastauksesta. Opiskelijat ovat arkoja tuomaan omia muotoilujaan esille, vaikka ne olisivat oikein – opettajan mallilause sen sijaan halutaan kopioida tarkasti. Joskus mukana voi olla kysymys, johon tekstistä ei löydy vastausta – vastaus on siis: I don’t know. TEKSTIEN kopioiminen on hyödyllinen harjoitus, jota kannattaisi tehdä myös kotona. Siihen saa mielekkyyttä esimerkiksi: • muuttamalla minä-muotoisen tekstin 3. persoonaan • kirjoittamalla oikein ääntämisohjeilla kirjoitetut lauseet: Mai neim is Matti. Ai äm from Finland. • kopioimalla vihkoon opettajan taululle kirjoittamia virheellisiä lauseita sen jälkeen, kun virheet on yhdessä korjattu: *My name am Kari. • kokoamalla teksteistä verbikollokaatioita luetteloksi vihkoon: live in Helsinki, go to school

VUODEN KIELITEKO

Vuoden kieliteko vie matkalle kielten maailmaan Vuoden kieliteko 2023 -palkinnon saa Yleisradion lapsille suunnattu Kielimatkaajat-sarja. Teksti ANNA HALME kuvat JUSSI PENNANEN / Yleisradio

UKOL myönsi Vuoden kieliteko 2023 -palkinnon Yleisradion Kielimatkaajat-sarjalle. SUKOL kiittää sarjan positiivista kieliasennetta. Lapsikatsojille suunnattu sarja herättää kiinnostuksen kieliin ja kulttuureihin ja kannustaa monipuolisiin kielivalintoihin. Vuoden kieliteko -tunnustukseen liittyy 2 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Palkinto luovutettiin SUKOLin liittokokouksessa Helsingissä marraskuussa. Sitä vastaanottamaan saapuivat ohjelman tekijätiimin puolesta toimittajat Ville Mononen ja Susanna Volanto. Palkinnosta pääsee kuitenkin nauttimaan koko tiimi, johon kuuluu myös joukko kieltenopettajia.

Kieltenopettajat mukana Ville ja Susanna kertovat, että ajatuksen kieliohjelman tekemisestä Pikku Kakkoseen tarjosivat pirkanmaalaiset kieltenopettajat Raisa Harju-Autti ja Outi Verkama, jotka ovat olleet mukana Tampereen varhennetun kielikasvatuksen Kikatus-hankkeessa. Pikku Kakkosen toimituksessa innostuttiin ajatuksesta ja alettiin kehittää sopivaa ohjelmakonseptia. Rakennuspuiksi otettiin Kikatus-hankkeen menetelmät: kieliä esiteltäisiin lapsille huumorin, leikin ja musiikin avulla, iloisesti ja toiminnallisesti. Esiteltävät kielet valikoituivat yleisimpien tarjolla olevien A1-kielten mukaan. Ville ja Susanna laativat ohjelmakonseptin pohjalta käsikirjoituksen. Kielen asiantuntijoina toimi kymmenen pirkanmaalaista kieltenopettajaa. Mukana tiimissä oli myös tuottaja Saila Lintula. Audiovisuaalisen ilmeen kehitti 8 hengen suunnittelijaryhmä, jonka kanssa löydettiin ohjelmalle sopiva värimaailma, lavastus, puvustus, grafiikka ja musiikki. Ville muistelee, että alkuvaiheen suunnittelussa tehtiin täyskäännös, kun tekijätiimille selvisi, että kielikylpy ja kielisuihku eivät tarkoitakaan samaa asiaa: matkaajien kulkuvälineeksi lavasteeseen ajateltu ”kielikylpyamme’” muuttuikin suihkukaapeiksi. Kun ohjelman runko ja perusidea saatiin kehitettyä, lähdettiin miettimään, millaisilla toiminnallisilla tavoilla kieltä voisi tuoda tutuksi. Ville kertoo: ”Kaivoimme esiin kaikki mahdolliset leikit ja mietimme, miten ne saisi sovitettua ohjelmaamme ja miten kielisanojen käyttö niissä toimisi.” Ohjelmaan tarinallistettiin kahdeksan tuttua leikkiä rikkinäisestä puhelimesta KIM-leikkiin. Susanna täydentää: ”Leikit muovautuvat haus-

TEMPUS 4 / 2023

kasti osaksi kielisuihkutusta. Kielen opettelu tapahtuu leikin ohessa, jopa hieman huomaamatta ja hupsuttelun kautta.”

Lapset kieliasiantuntijoina Ohjelmasarjan jokaisessa osassa Ville ja lapset tutustuvat johonkin kieleen. Ville ja Susanna kertovat, että esiintyjälapset eli kielimatkaajat löytyivät samaan tapaan kuin tv-ohjelmien esiintyjät muutenkin: castingin kautta. Hakijoita oli yli kuusikymmentä. Lapsille ei asetettu kielitaitovaatimuksia, päinvastoin. ”Jo castingissa huomasimme, että lapset lähtevät innolla kokeilemaan uuden kielen puhumista eivätkä jännitä sitä, meneekö jokin oikein vai ei. Halusimme, että ohjelmassa ihan aidosti tutustutaan uusiin kieliin”, Susanna tähdentää. Kielellinen tarkkuus on sinänsä tärkeää ohjelmantekijöille, mutta kuvaustilanteessakaan ei ollut vaatimusta siitä, että jokainen

Sarja vetoaa lapsiin myös visuaalisesti.

VUODEN KIELITEKO

LAPSET KIELIMATKALLA

Ville ja lapset ovat päässeet kielimatkallaan leirinuotion ääreen.

repliikki menisi täsmälleen oikein. Riittää, että yrittää. ”Lasten avoimuus ja ennakkoluulottomuus uusia asioita kohtaan ilahduttaa aina uudestaan ja uudestaan”, Susanna sanoo. Kussakin jaksossa matkaajia opastaa lapsi, jolle jakson kieli on toinen kotikieli. Kieliasiantuntijalasten löytämisessä ohjelman taustatiimiin kuuluvien kieltenopettajien apu oli merkittävä. Ville kertoo, että ohjelma on saanut paljon positiivista palautetta: ”Olen kuullut, että monet lapset katsovat samoja jaksoja useampaan kertaan.” Eräs vanhempi oli tullut kertomaan Susannalle, että ohjelmassa opitut ruotsinkieliset sanat olivat siirtyneet osaksi hänen 5-vuotiaan lapsensa ja tämän kavereiden kotileikkiä.

Pohdintaa kielistä ”Itselleni kielet ovat olleet aina kohtalaisen vaikeita, ja olisin omilta kouluajoiltani toivonut kannustavampaa kielenkäyttöä”, Ville tunnustaa. Juuri tästä syystä hänestä on ollut hienoa päästä tekemään ohjelmaa, jossa kannustetaan tutustumaan uusiin kieliin ja makustelemaan niiden sanoja: ”Olen lähtenyt innolla oppimaan uutta. Varsinkin tulevalla kaudella on sellaisia kieliä, joihin ei ole aikaisemmin ollut minkäänlaista kosketuspintaa. Onneksi mukana on ollut kieliasiantuntijoita, joten itsekin on saanut olla oppimassa uusia kieliä turvallisessa ympäristössä.”

Susannakin jäi omilta kouluajoiltaan kaipaamaan vapaampaa heittäytymistä kielten maailmaan ilman virheiden pelkoa. Hänen mielestään arjen kommunikoinnissa ei lopulta ole niin isoa merkitystä sillä, meneekö kaikki kieliopillisesti oikein: kielestä riippumatta yhteinen päämäärä on tulla ymmärretyksi puolin ja toisin. ”Oppiminenkin tehostuu, kun siihen ei kasaudu liian isoa painetta onnistumisesta. Tärkeintä on yrittää, ja sitä kautta taito hiljalleen karttuu. Leikki on kielten oppimiseen mitä parhain keino!” hän sanoo. Susanna on koulutukseltaan viittomakielen tulkki, ja hän käyttää suomalaista viittomakieltä yhtenä työkielenään Yleisradion lasten toimituksessa, jossa tehdään myös viittomakielisiä lastenohjelmia. Villen pääasiallinen työkieli on suomi, mutta kielitaidosta on kuitenkin paljon hyötyä työssä. ”Kun ymmärtää vähän muitakin kieliä, voi tutustua myös ulkomailla tehtyihin ohjelmiin, ja sitä kautta voi omaan työhönsä tuoda jotain lisää”, hän sanoo. Ville ja Susanna molemmat toivovat, että ohjelma rohkaisee monipuolisiin kielivalintoihin koulupolulla jo A1-kielestä lähtien. Kielimatkaajien tekijät painottavat: ”Kun tutustumme uusiin kieliin, opimme samalla ymmärtämään toisiamme paremmin. Haluamme ohjelmalla myös tehdä näkyväksi sitä, miten paljon Suomessa puhutaan eri kieliä ja miten iso rikkaus se on.”

KIELIMATKAAJAT-SARJAN ensimmäinen kausi esitteli englannin, espanjan, italian, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kieltä. Aihepiirejä olivat esimerkiksi sirkus, kesäleiri ja eläinlääkäri. Ohjelmasarjassa Ville ja esiintyjälapset lähtevät matkalle kielisuihkukoneella, joka kuljettaa heidät kohti uusia kieliä ja hauskoja tehtäviä. Tehtävän antajana ja opastajana on lapsi, joka itse puhuu kohdekieltä toisena kotikielenään. Tehtävä edellyttää kielen käyttämistä, ja palkinnoksi sen suorittamisesta saa kielimerkin. Ohjelman lopussa lauletaan tutuksi muodostuva laulu, jonka sanat vaihtuvat käsiteltävän kielen mukaan.

JATKOA SEURAA

Ville ja Susanna kertovat, että sarjaan kuvataan toista tuotantokautta eli kieliin tutustuminen jatkuu. Toinen kausi tuo tullessaan uudet kielet ja uudet lapsiesiintyjät. Tulevalla kaudella tutustutaan esimerkiksi Suomen vähemmistökieliin ja meillä puhuttaviin isoihin kieliryhmiin. Mukana ovat muun muassa arabia, pohjoissaame ja viro.

PALKINNON PERUSTEITA

Kielitehtävien suorittaminen ja kielimerkin tavoittelu on lapsia motivoivaa. Opastajina toimivat kieliasiantuntijat ovat itsekin lapsia, ja se tuo ohjelmaan erityisen hienon tunnelman. Taustatiimin kieltenopettajien asiantuntemuksen ansiosta opeteltava aines ja vaativuustaso ovat lapsille juuri sopivia. Ohjelma herättää kiinnostuksen kieliin ja kulttuureihin ja kannustaa lapsia ja vanhempia monipuolisiin kielivalintoihin. SUKOLin palkintoperusteissa korostetaan, että Kielimatkaajat-sarjan avulla kaikki Suomen lapset voivat iloita kielistä ja kielten oppimisesta!

UUTTA TUTKIMUSTA

”Kielten opiskelu on ihan parasta” Nuoret haluavat opiskella kieliä, kunhan siihen tarjotaan mahdollisuus. Tämä kävi ilmi keväällä 2023 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Teksti KAROLIINA INHA, OUTI VEIVO, KATJA MÄNTYLÄ

oulussa opiskeltujen kielten kirjo on kaventunut tasaiseen tahtiin. Ilmiötä on selitetty sillä, että nuoret eivät valitse kieliä. Kysyimme keväällä 2023 nuorilta itseltään, miten he suhtautuvat kielitaitoon ja kielten opiskeluun. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että kielet kiinnostavat mutta niiden opiskelulle on monia käytännön esteitä. Kieltenopettajat näkevät työssään konkreettisesti kielten vaihtelevan suosion: mitkä kielet kiinnostavat ja mihin ei tahdo syntyä riittävän isoja ryhmiä. Monessa koulussa valinnaisten kielten suosio on ollut viime vuosina laskussa. Kieltenopettajat ovat rutinoituneita kielten markkinoijia, mutta kielimaistiaiset, vanhempainillat ja erilaiset kampanjat tuottavat useimmiten vain lyhytaikaisia ja paikallisia tuloksia, jos ne ovat yksittäisen opettajan tai koulun harteilla. Kun kysyimme opettajilta kielivalintojen kapenemisesta, syyksi arveltiin muun muassa sitä, että kielten opiskelu koetaan liian työlääksi. Moni mainitsi syyksi yliopistojen todistusvalinnan pistelaskujärjestelmän, joka onneksi on muuttumassa kielimyönteisempään suuntaan vuonna 2026. Todistusvalinnan pisteitys onkin hyvä esimerkki koulutuspoliittisesta päätöksestä, jolla on vaikutuksia valinnaisten kielten suosioon. Moni kieltenopettaja muistaa, miten alakoulujen kielivalikoima muuttui, kun kunnilla ei vuodesta 1998 lähtien enää ollut velvoitetta tarjota useampaa alkavaa vierasta kieltä alakoulussa – tai miten ainereaalin tulo vuonna 2006 vaikutti vieraiden kielten suosioon lukiossa.

Mitä nuoret itse sanovat kielten opiskelusta? Koska mediassakin usein tulkinta kielivalintatilastoista kuuluu ”kielet eivät kiinnosta”, halusimme viime keväänä kysyä nuorilta itseltään, miten he kielten opiskeluun suhtautuvat. Laadimme kyselyn, joka oli suunnattu yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille. Tähtäimessä oli saada tietoa oppilaiden ja opiskelijoiden asenteista perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Ammatillisen toisen asteen opiskelijat rajattiin toistaiseksi vastaajista, mutta heille on tulossa kysely myöhemmin. Nuorilta kysyttiin kielivalinnoista ja niiden taustoista, suhtautumisesta monipuoliseen kielitaitoon ja kielten opiskeluun sekä kielenoppimiskokemuksista. Kysely oli auki keväällä 2023 kolme viikkoa. Kyselytutkimuksen levittämiseen saimme korvaamatonta apua SUKOLista, sen jäsenyhdistyksiltä ja lukuisilta yksittäisil-

TEMPUS 4 / 2023

tä opettajilta, jotka teettivät kyselyn oppilaillaan tai opiskelijoillaan. Kyselyä levitettiin myös Kieliverkoston postituslistojen ja kirjoittajien omien sosiaalisten median kanavien kautta. Kyselyyn saatiin huimat 1 662 vastausta: 725 yhdeksäsluokkalaisilta, 937 lukiolaisilta. Vastauksia tuli melko tasaisesti eri puolilta maata, 150:stä eri kunnasta.

Monipuolinen kielitaito on valttikortti Kyselyssä kävi ilmi, että nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa: valtaosa haluaa osata useita eri kieliä, pitää monipuolista kielitaitoa hyödyllisenä tulevaisuuden kannalta ja haluaisi opiskella jotain kieltä, vaikka kaikki kielet olisivat koulussa vapaaehtoisia. Vastaajista alle puolet oli sitä mieltä, että pelkkä englanti riittää heille tulevaisuudessa. Sen sijaan vain viidesosa kannatti sitä, että äidinkielen lisäksi olisi pakko opetella kolmea kieltä. Tämä asenne peilaa nykyistä järjestelmää: kolme pakollista kieltä olisi jo liikaa, mutta pelkän äidinkielen varaan ei voi jäädä. Lukiolaiset vastasivat väittämiin monipuolisesta kielitaidosta kielimyönteisemmin kuin 9.-luokkalaiset. Pyysimme nuoria myös kertomaan, miksi kieltenopiskelu on heistä tärkeää. He ymmärsivät hyvin kielitaidon välittömän hyödyn, sillä lähes kaikki pitivät kielitaitoa tärkeänä kommunikoinnissa erikielisten ihmisten kanssa. Moni näki kielitaidolla myös välineellisen hyödyn, eli sitä pidettiin tarpeellisena ulkomailla asumisen ja matkustelun kannalta. Yli puolet vastaajista piti kielten opiskelua tärkeänä, jotta voi saada hyviä arvosanoja. Nuoret kokivat kielitaidon myös sijoitukseksi tulevaisuuteen: kolme neljästä vastaajasta piti kieltenopiskelua tärkeänä tulevien jatko-opintojen ja hieman useampi tulevan ammattinsa kannalta. Kielitaidolla nähtiin myös idealistisempaa arvoa: 83 % vastaajista piti monipuolista kielitaitoa tärkeänä maailmankuvan laajentamisen kannalta. Näihin kieltenopiskelun arvostukseen liittyviin väittämiin lukiolaiset ja 9.-luokkalaiset vastasivat hyvin samansuuntaisesti.

Kielet kiinnostavat – esteet ovat rakenteellisia Nuorten vastausten pohjalta voisi ajatella, että monipuolinen kieltenopiskelu olisi Suomessa supersuosittua – nuorilla on aitoa kiinnostusta ja motivaatiota kieliä kohtaan. Tiedämme kaikki kuitenkin hyvin, että vapaaehtoisia kieliä valinneiden opiskelijoiden määrä ei käytännössä heijastele näitä asenteita. Viime vuosina myönteisiä merkkejä on englannin lisäksi nähty

UUTTA TUTKIMUSTA

vain yksittäisissä suosiota kasvattaneissa kielissä kuten espanjassa. Mielestämme tutkimuksemme tulokset viittaavatkin siihen, että kielten opiskelu itsessään kiinnostaa mutta haasteet ovat muualla. Muutosta kaivataan koulujärjestelmän rakenteisiin ja resursseihin, jotka luovat kielten opiskelulle epämotivoivat puitteet tai hankaloittavat elleivät jopa estä valitsemasta kieliä. Näitä ovat muun muassa ryhmäkokovaatimukset ja oppituntien sijoittaminen lukujärjestykseen esimerkiksi muiden aineiden kanssa päällekkäin tai epämieluisimpiin ajankohtiin.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että kielet kiinnostavat mutta opiskelulle on käytännön esteitä. Kyselymme tulokset piirtävät nuorten asenteista huomattavasti myönteisemmän kuvan kuin julkinen keskustelu ja koulutustilastot ovat antaneet ymmärtää. Kyselyn lisäksi olemme tehneet haastattelututkimusta, joka antaa hieman erilaista näkökulmaa tekemättä jääneiden kielivalintojen taustasyihin. Aiemmissa tutkimuksissa kielten opiskelua on pidetty työläänä puurtamisena, joka ei motivoi. Viimeaikaiset tutkimuksemme kuitenkin vihjaavat vahvasti, että syyt voi paikallistaa koulun ja kunnan käytänteisiin ja rakenteisiin. Kyse ei niin-

kään ole siitä, että juuri kielten opiskelua pidettäisiin liian työläänä, vaan syyt juontuvat yleisesti opiskelun rankkuudesta ja koulutusjärjestelmän asettamista paineista. Puhe kielivalinnoista luo mielikuvan, että nuorilla olisi aidosti tasavertainen mahdollisuus opiskella kieliä. On kuitenkin yleisesti tunnistettu, ettei tämä pidä paikkaansa. Koulun kielivalikoima riippuu kunnallispoliitikkojen ratkaisuista: kuka opettaa, mitä kieliä, millä oppilasmäärillä ja missä – kotiluokassa, toisella puolella kaupunkia vai täysin etänä? Mahdotonta kielivalikoiman laajentaminen ei ole, kuten on nähty paikallisesti ympäri Suomea, esimerkiksi Tampereella, jossa A1-kielten monipuolistaminen on onnistunut. Nuoret itse arvostavat kielitaitoa ja haluaisivat oppia kieliä avatakseen ovia maailmaan. Opettajat ovat tehneet kaikkensa, jotta tämä onnistuisi. Nyt tarvittaisiin tahtoa raivata rakenteellisia esteitä, jotta kielten opiskelu olisi mahdollista myös käytännössä. Kirjoittajat: Karoliina Inha, Outi Veivo ja Katja Mäntylä Karoliina Inha on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa ja suunnittelija LUKKI-hankkeessa. Outi Veivo on ranskan yliopistonlehtori Turun yliopistossa Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella. Katja Mäntylä on englannin yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.

Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Kehitä kouluasi tai päiväkotiasi kansainvälisellä toiminnalla. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen: Lyhytkestoiset liikkuvuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuksia.

Akkreditointi on laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys, joka mahdollistaa pitkäjänteisen oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuustoiminnan.

Kumppanuushankkeissa voi testata, kokeilla ja kehittää erilaisia toimintatapoja tai menetelmiä sekä vaihtaa hyviä käytänteitä eurooppalaisessa yhteistyössä.

Pienimuotoiset kumppanuushankkeet sopivat erityisesti eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville kouluille.

Katso tarkemmat hakuajat, hakuohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat verkkosivuiltamme: oph.fi/kvpalvelutkouluille Ota yhteyttä: erasmus.yleissivistava@oph.fi

UUTTA: TEKOÄLY KIELTENOPETUKSESSA

Tekoäly töihin Kun tekoälyä osaa käyttää, se voi olla opettajalle hyvä renki. Teksti ja kuvat ANTTI RINNE

ekoälysovelluksia on olemassa useita. Tekstipohjaisista sovelluksista tunnetuimpia lienevät Googlen Bard ja OpenAI:n ChatGPT. Tämän jutun esimerkeissä on käytetty ChatGPT:tä, ja selkeyden vuoksi sana ”tekoäly” viittaa nimenomaan tähän sovellukseen (https:// chat.openai.com/).

Tekoäly avuksi tehtävien laatimisessa Tekoälyn avulla opettaja voi esimerkiksi ideoida keskustelukysymyksiä ryhmille, luoda hetkessä täysin uusia tekstejä tai vuoropohjaisia keskusteluharjoituksia, analysoida ainekirjoituksia tai vaikka selittää kieliopillisia tai kulttuurillisia käsitteitä tiivistetysti. Uusimpien tekoälysovellusten paras puoli on, että ne ymmärtävät luonnollista kieltä. Oman kokemukseni mukaan tekoäly toimii parhaiten englanniksi, joskin se ymmärtää myös suomea. Yksi mahdollinen käyttötapa on keskusteluharjoituksissa avustaminen. Ohje tekoälylle voisi olla: ”Give me 10 discussion questions for middle schoolers about hobbies. Make it so that the next question is always a bit more complex than the one before it.” Tulos on aina eri, mutta tässä yksi esimerkki:

Tekoälyn tarjoamia keskustelukysymyksiä.

Mikäli tuotos on epäkelpo, sen korjaaminen onnistuu antamalla samassa sovelluksessa lisää käskyjä, esimerkiksi: ”Keksi 10 lisäkysymystä, mutta tee niistä helpompia/vaikeampia.”

TEMPUS 4 / 2023

Tämä saattaa vaatia useampia muokkauskertoja, koska kone voi aina yllättää hölynpölyllä. Kokemukseni mukaan toimiva lopputulos syntyy kuitenkin nopeasti, ja tarvittaessa lopulliset korjaukset voi tehdä omien aivojen voimalla. Jos tarvitsen tietynlaisia tehtäviä, voin kertoa seikkaperäisesti tekoälylle: ”Make 3 exercises based around the simple present (I like, he likes, he doesn’t like, etc.). Make sure that one exercise is a fill-in-the-blanks story. One needs to be a multiple choice exercise. The third one you can decide for yourself. Each exercise must have at least 5 questions.” Tulokseksi sain seuraavanlaisen aukkotehtävän:

EXERCISE 1: FILL-IN-THE-BLANKS STORY Complete the following story with the appropriate simple present tense form (l like, he likes, he doesn’t like, etc.).

Title: A Day in the Life of Sarah Sarah __________ (1) to wake up early in the morning. She __________ (2) her alarm clock set for 5:00 AM. After she __________ (3) up, she __________ (4) a quick shower and __________ (5) dressed for the day. For breakfast, Sarah __________ (6) cereal with milk. She __________ (7) coffee but __________ (8) tea. After breakfast, she __________ (9) her backpack and __________ (10) for school. She __________ (11) her bicycle to school because she __________ (12) the fresh air and exercise. ln school, Sarah __________ (13) math and science. She __________ (14) her classmates, but she __________ (15) history because she finds it boring. During lunch, she __________ (16) a sandwich and __________ (17) an apple. After school, Sarah __________ (18) to the park with her friends. They __________ (19) games and have a lot of fun together. ln the evening, she __________ (20) dinner with her family and __________ (21) TV before going to bed.

Kuten aiemmin, tässä voisin antaa uudeksi komennoksi: ”Lisää edelliseen tehtävään vihjeverbit perusmuodossa.”

UUTTA: TEKOÄLY KIELTENOPETUKSESSA

Kulttuurintuntemusta ja kirjoitelman korjausta Usein tekoäly loistaa tilanteissa, joita en ole tunneilla suunnitellut etukäteen. Mikäli puhe kääntyy luokassa esimerkiksi kirjaimiin joita ei lausuta sanoissa, voisin pyytää tekoälyltä: ”List words similar to ’knight’ where there is a silent letter.” Tekoäly osaa löytää itseäni nopeammin sanoja kuten gnome, debt ja receipt. Jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, kauanko kestäisi tehdä 15 esimerkin lista, jossa on mukana foneettiset aakkoset. Tekoälyllä se kesti sekunnin. Kulttuurintuntemuksessa tekoäly toimii kuin fiksumpi hakukone. Yläkoulussa Irlannista puhuminen voi kääntyä keskusteluun termistä The Troubles. Tekoäly osaa summata historian ajanjaksoja lyhyesti ja yläkoululaisille sopivalla tavalla, kunhan tätä siltä pyydetään. Mikäli USA:n historia kiinnostaa enemmän, voisin oppilaana haastatella tekoälyä ja pyytää sitä vastaamaan siten kuin Abraham Lincoln vastaisi. Tekoäly voi auttaa aineiden analysoinnissakin. Ohjelma osaa antaa palautetta prepositioista, pilkkuvirheistä, sanavalinnoista, lauserakenteesta, pronomineista, konjunktioista – kaikesta mistä opettajakin. Tekoälyä voi pyytää listaamaan ainekirjoituksessa olevat kielioppivirheet, selittämään, miksi

Kirjoitelmien korjaaminen ja palautteenanto voi nopeutua tekoälyn avulla, kunhan tietoturvaongelmat ensin ratkaistaan.

ne ovat väärin ja kertomaan, minkälaisia virheitä tekstissä oli eniten. Tai käskyiksi voi antaa: ”Listaa virheet ja korjausehdotukset taulukkomuodossa. Kirjoita teksti korjattuna uudelleen, ja näytä se vierekkäin alkuperäisen tekstin kanssa. Kerro, mihin kieliopillisiin ja sisällöllisiin asioihin kirjoittajan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.” Tiedän, että ChatGPT onnistuu helposti edellä kuvatun kaltaisissa tehtävissä. Ainekirjoituksen analysointiin olen kuitenkin käyttänyt vain omia tekstejäni 20 vuoden takaa. Huomautettakoon nimittäin, että tietoturvan kannalta on kyseenalaista, jos oppilaiden tekstit päätyvät OpenAI:n serverille tai jos ohjelma käyttää oppilaiden henkilökohtaisia tekstejä kehittyäkseen. Ennen pitkää jokin yhtiö kuitenkin ratkaisee nämä tietoturvakysymykset. Onko tällöin aineen analysoinnin apuna käytetty tekoäly opettajalta ”huijausta” vai järkevää ajankäyttöä?

Tekoäly kehittyy – mutta ihmistä tarvitaan vielä Kannattaa myös muistaa, että tekoäly tekee virheitä. Se välillä tempaisee tuulesta vääriä faktoja, ei osaa yksinkertaista matematiikkaa tai epäonnistuu tavatessaan helppoa sanaa foneettisilla aakkosilla. Olen nähnyt sen väittävän, että kirahvit käyttävät pitkää kaulaansa syödäkseen järvestä kaloja. Tekoäly pystyy moneen, mutta viime kädessä tarvitaan vielä opettajan tai oppilaan silmää lopputuloksen varmistamisessa. Tästä huolimatta en ole sellaista työtä vielä keksinyt, missä tekoäly ei pystyisi tekemään työjuhtana ainakin osaa työstä. Voisi sanoa, että ”the possibilities are endless when it comes to using AI in language learning”. Edeltävä lause on tulosta siitä, että annoin tehtäväksi: ”Make this into proper English: tö posibilitiis aar entles ven it kams ty jyysing ai in längvits löörning.” En tiedä oliko vielä vuosi sitten mikään ohjelma tarpeeksi kyvykäs tulkitsemaan litteroitua ”rallienglantia”, mutta nyt olemme siinä pisteessä. Jos kurkkaan hetkeksi tulevaisuuteen, veikkaan, että tekoäly opetuksessa kehittynee puheentunnistuksen kautta. Tekoälyn avittamana voisi käytössä olla ”robottikaveri”, joka osaa tunnistaa puhetta ja vastata kuin oikea ihminen tai kuka tahansa kuviteltu hahmo ja pystyy keskustelun jälkeen antamaan palautetta ääntämisestä tai sanavarastosta. Espanjan alkeita opiskellessani ei haittaisi, jos pääsisin harjoittelemaan tapasannoksen tilaamista robotin kanssa. Voi mennä kuitenkin hetki, että tällaiset sovellukset löytävät tiensä luokkahuoneeseen. Rohkaisisin kollegoitani kokeilemaan eri tapoja käyttää tekoälysovelluksia. On virhe olettaa, että ChatGPT on käytännössä sama asia kuin hakukone. ChatGPT:n ei kuitenkaan tarvitse vallata luokkahuonetta kuten ei muidenkaan sovellusten. Voi olla, että taistelen tuulimyllyjä vastaan, kun oppilaat tekevät paperilla ja lyijykynällä harjoituksia, jotka olen luonut käyttäen tekoälyä. En kuitenkaan näe syytä sille, miksi tekoäly ei olisi jokaisen opettajan työkalupakissa yhtenä työkaluna muiden joukossa. Ainekirjoituksista voi päätellä, että oppilaat ovat sen ainakin ottaneet käyttöön sankoin joukoin. Kirjoittaja: Antti Rinne Antti Rinne on englannin lehtori Nummen yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa.

TOINEN KOTIMAINEN TYÖELÄMÄSSÄ

Praktik på svenska -hanke Yhteistyössä kohti työelämässä tarvittavan ruotsin kielen oppimista. Teksti MERJA AHOSMÄKI, MAARIT HARJANNE, VIVEKA HÖIJER-BREAR, MINNA IITTI, MARI LINNA

uomalainen työelämä tarvitsee ruotsintaitoista työvoimaa, koska asiakkaalla tai potilaalla on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että monella sosiaali- ja terveysalan opiskelijalla on haastetta saavuttaa sellainen ruotsin kielen osaamisen taso, jolla työelämässä toimiminen mahdollistuu. Opiskelijoiden kielitaidon lähtötaso ennen ammattikorkeakouluopintojen aloittamista on heterogeeninen. Ruotsin kielen taidon merkitystä nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa ei aina nähdä. Motivaatio toisen kotimaisen kielen oppimiseen voi olla vähäinen ja kynnys kielen käyttämiseen korkea. Harjoittelu ruotsin kielellä ei ole opiskelijoiden keskuudessa vetovoimainen, ja opiskelijoilla on epävarmuutta omasta kielitaidostaan. Lisäksi tietoa harjoittelupaikkojen tarkemmista kielitaitovaatimuksista ei välttämättä ole helposti saatavilla. Opiskelijoille voi tulla uutisena se, että on paikkoja, joissa voi toimia vähäisemmälläkin ruotsin kielen taidolla, käyttää ruotsin ja suomen kieltä rinnakkain ja kartuttaa kielitaitoa harjoittelun aikana. Praktik på svenska -hankkeessa on haettu ratkaisuja näihin haasteisiin.

Uusi opintojakso Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ruotsin kielen opettajat ovat työstäneet Att bemöta klienten inom social- och hälsovård -opintojakson, jonka laajuus on opiskelijan oman valinnan mukaan 1–3 opintopistettä. Jakso on valtakunnallisesti tarjolla myös CampusOnline-portaalissa sekä SAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa. Opintojakso tarjoaa mahdollisuuden päivittää oman alan ruotsin kielen taitoa, ja se sopii erityisesti opiskelijalle, joka suorittaa harjoittelujaksoa tai työskentelee ruotsin- tai kaksikielisessä ympäristössä. Opintojakso on vapaasti valittava, ja sen voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvien ruotsin kielen opintojen lisäksi. Opiskelijat ovat antaneet hyvää palautetta opintojaksosta: ”Opin paljon sosiaali- ja terveysalan sanastoa ruotsiksi. Uskon, että siitä oli hyötyä myös ruotsinkielistä harjoitteluani ajatellen. Lisäksi sain myös kertausta monesta kieliopillisesta asiasta, jotka eivät enää olleet tuoreessa muistissa.” ”Oli hienoa, että sai itse valita todella monesta vaihtoehdosta mieluiset sekä itselle tarpeelliset moduulit tehtäväksi. Kuuntelumoduuli oli itselleni erityisen mieluinen.”

Tietoa ja motivointia Hankkeen aikana ammattiopettajat ovat käyneet ruotsin tunneilla esittelemässä hanketta ja motivoimassa opiskelijoita

TEMPUS 4 / 2023

harjoitteluihin ruotsin- tai kaksikielisille alueille. Erityisesti on painotettu kieli- ja kulttuuritietoisuuden oppimisen hyötyjä tulevan työuran kannalta. Kaikki hankkeen opettajat ovat lisäksi yhdessä pitäneet opiskelijoille infoja harjoittelumahdollisuuksista ja järjestäneet tutustumiskäyntejä harjoittelupaikkoihin sekä Suomessa että Ruotsissa. Näiden pohjalta opiskelijoita on innostunut lähtemään harjoitteluihin. Opettajien yhteistyönä on perustettu oma Moodle-sivusto, jonne on koottu tietoa hankkeesta, harjoittelu- ja kesätyöpaikoista, ruotsin kielen opinnoista ja muista ajankohtaisista asioista. Moodle-sivustoa on päivitetty, ja sen kautta on tiedotettu opiskelijoita.

Opiskelijoille voi tulla uutisena se, että on paikkoja, joissa voi toimia vähäisemmälläkin ruotsin kielen taidolla, käyttää ruotsin ja suomen kieltä rinnakkain ja kartuttaa kielitaitoa harjoittelun aikana. Opiskelijoiden tukeminen Opiskelijoiden tukemisessa on tehty yhteistyötä. Ammattiopettajat ovat olleet yhteydessä kiinnostuneisiin opiskelijoihin, keskustelleet heidän kanssaan ja ohjanneet ja motivoineet heitä harjoitteluun liittyvissä asioissa. Ruotsin kielen opettajat ovat tukeneet opiskelijoita kieliopintoihin ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Kaikki nämä toimet ovat auttaneet opiskelijoita harjoittelun suunnittelussa. Opettajat ovat yhdessä tutustuneet harjoittelupaikkoihin, joiden kanssa on aloitettu yhteistyö. Kaksikielisten ja kielen oppimisen näkökulmasta matalan kynnyksen harjoittelupaikkojen saaminen on ollut tärkeää, koska SAMK ei sijaitse kaksikielisellä alueella. Opiskelijat ovat tehneet harjoittelupaikoissa oman tutkinto-ohjelmansa mukaisia, eripituisia harjoittelujaksoja. Harjoittelupaikkojen pitkä etäisyys opiskelupaikkakunnalta on ollut haaste opiskelijoille kustannusten vuoksi. Hankkeessa lähdettiin hakemaan ratkaisua tähän ongelmaan, ja lopputuloksena hankkeen päärahoittaja Svenska Kulturfonden i Björneborg loi eri alojen opiskelijoille stipendijärjestelmän matkakulujen ja asumiskustannusten kattamiseksi. Opiskelijoiden palaute harjoittelujaksoista on ollut positiivista:

TOINEN KOTIMAINEN TYÖELÄMÄSSÄ

”Harjoittelusta erityisen hienoa teki se, että pääsin samalla kehittämään kielitaitoani. En ole ikinä ollut erityisen hyvä ruotsin kielessä, mutta otin haasteen vastaan. Pärjäsin harjoittelussa hyvin pienestä kielimuurista huolimatta, ja koin olevani osa työporukkaa. Voin suositella kyseistä paikkaa muillekin. Harjoittelun inspiroiva ympäristö lisäsi mielenkiintoa vaihtoon lähdöstä.” ”Työpaikalla hyvä ja kannustava ilmapiiri. Sanottiin, että jos tuntuu haastavalta sanoa jotain ruotsiksi, niin silloin voi puhua suomea. Vastaavasti, jos en jotain ymmärrä, niin saan aina kysyä.”

Työelämäyhteistyö ja opintokäynnit Hanketiimi on tutustunut harjoittelupaikkoihin Suomessa ja Ruotsissa. Yhteistyötä on tiivistetty Svenska Kulturfonden i Björneborg -kulttuurisäätiön senioritoiminnan, Porin ruotsinkielisen koulun Björneborgs svenska samskolan ja Porin ruotsinkielisen päiväkodin BSS Daghemmet kanssa. Yhteyksiä on luotu ja harjoittelupaikkoja saatu Ahvenanmaalta ja ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta Kristiinankaupungista. Ruotsista yhteistyökumppaneiksi ja harjoittelupaikoiksi ovat lähteneet Tukholman Suomikoti, Tukholman suomalainen koulu ja Sundsvallin vanhustenhuolto. Lisäksi yhteyksiä on ollut Norrköpingin vanhustenhuoltoon. Hankkeen aikana on tehty opintokäyntejä yhteistyökumppaneiden yksiköihin, joissa opiskelijaryhmät ovat tutustuneet mahdollisiin harjoittelupaikkoihin, paikkakuntiin ja niiden kulttuuriin. Fysioterapeutin ammattiopinnoissa on toteutettu iäkkään asiakkaan tutkimiseen ja fyysisten kunto-ominaisuuksien harjoittamiseen liittyvää asiakastyön harjoittelua kahdessa SKiBin senioritoiminnan yksikössä.

Yhteistyössä on voimaa Vaikka motivaatio ruotsin kielen opiskeluun yleisesti on vähäinen, hankkeen aikana on huomattu, että opiskelijoilla on yllättävän paljon kiinnostusta ruotsin kieleen ja harjoitteluihin ruotsin- tai kaksikielisellä alueella. Opiskelijat tarvitsevat kuitenkin tukea ja kannustusta, jotta he rohkenevat käyttää kieltä. Tärkeässä roolissa ovat erilaiset harjoitteluympäristöt, koska joillakin opiskelijoilla on enemmän valmiuksia lähteä kielellisesti vaativampiin paikkoihin, kun taas monet opiskelijat hyötyvät kielellisesti matalan kynnyksen harjoittelupaikoista. Nämä matalan kynnyksen harjoitteluympäristöt, joissa ei tarvitse selviytyä pelkästään ruotsin kielellä ja joissa opiskelijaa kannustetaan, luovat turvallisen ympäristön harjoitella kieltä. Tällaisissa paikoissa opiskelijat ovat huomanneet, että heillä on kielitaitoa, jolla selviytyy yllättävän hyvin. Kielten- ja ammattiopettajien yhteistyöllä, aktiivisella tiedottamisella ja opiskelijoiden tukemisella ja ohjaamisella on ollut tärkeä rooli opiskelijan harjoitteluun lähtemisessä. Jatkossakin ruotsin- ja kaksikielisiä harjoittelupaikkoja on tärkeää pitää aktiivisesti esillä, sillä opiskelijat eivät välttämättä tule miettineeksi tällaista harjoitteluvaihtoehtoa. Kun opiskelijat lähtevät kielellisesti ja kulttuurisesti erilaiseen harjoitteluun, vaikka harjoittelupaikka sijaitseekin maantieteellisesti lähellä, se lisää opiskelijan työelämässä tarvitsemaa kieli- ja

PRAKTIK PÅ SVENSKA -HANKE PRAKTIK på svenska on Svenska Kulturfonden i Björneborgin (SKiB) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) yhteinen kolmivuotinen hanke, joka päättyi toukokuussa 2023. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea korkeakouluopiskelijoiden toisen kotimaisen kielen kielitaidon kehittymistä autenttisissa työelämän konteksteissa ja siten vahvistaa valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin, joissa tarvitaan toisen kotimaisen kielen taitoa. Hankkeen aikana on tuettu ja kannustettu ammattiopettajien ja kieltenopettajien yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan AMK-opiskelijoita tekemään jokin tutkintoon kuuluvista harjoitteluista ruotsin- tai kaksikielisessä harjoittelupaikassa. Opettajat ovat motivoineet opiskelijoita harjoitteluihin ja verkottuneet ruotsin- ja kaksikielisten sote-alan toimijoiden kanssa. Näin on saatu lisää harjoittelupaikkoja ja järjestetty räätälöityjä ruotsin kieli- ja kulttuuriopintoja, jotka soveltuvat sote-alan opiskelijoille. Hankkeen yhtenä vahvuutena on ollut eri ammattialojen opettajien yhteistyö ja yhteinen tekeminen koko hankkeen ajan. Työelämäkumppaneita on kannustettu mainostamaan enemmän harjoittelupaikkojaan ja ottamaan opiskelijoita harjoitteluun matalammalla kynnyksellä.

MONIAMMATILLINEN OPETTAJATIIMI

Hankkeen alussa ammattiopettajat tutustuivat ruotsin kielen sote-alan opintojaksoihin ja niiden sisältöihin. Kieltenopettajat puolestaan tutustuivat erityisesti sote-alan harjoitteluihin, joissa kieltä konkreettisesti käytetään. Hankkeeseen osallistuneilla opettajilla on erilaiset taustat, ja heitä kaikkia yhdistää kiinnostus ruotsin kieleen ja eri kulttuureihin. Kahden ruotsin kielen opettajan lisäksi yhden ammattiopettajan äidinkieli on ruotsi, toisella ammattiopettajalla on pitkä kokemus työskentelystä kaksikielisellä alueella, ja kolmas ammattiopettajista haluaa kehittää kielitaitoaan ruotsin kielessä, jota ei ole käyttänyt vuosiin.

kulttuuriosaamista. Hankkeen aikana on ollut ilo huomata, että opiskelijoiden ja myös opettajien rohkeus ruotsin kielen käyttämiseen on lisääntynyt, kieltä ja kulttuuria on opittu, ja opiskelijoille on avautunut työllistymismahdollisuuksia. Kirjoittajat: Merja Ahosmäki, Maarit Harjanne, Viveka Höijer-Brear, Minna Iitti ja Mari Linna Kirjoittajat toimivat eri alojen lehtoreina SAMKissa. Heistä kieltenopettajia ovat ruotsin ja venäjän kielen lehtori Minna Iitti ja ruotsin kielen lehtori, ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattori Mari Linna.

TOINEN KOTIMAINEN JATKO-OPINNOISSA JA TYÖELÄMÄSSÄ

Ruotsin kielen opetus jatkuvassa muutoksessa Kotimaisten kielten osaaminen on keskeistä kaikessa työelämässä – ei ainoastaan viranomaistahoilla. Hoppet-ryhmä, jonka jäsenet toimivat ammattikorkeakouluissa, pyrkii toiminnallaan turvaamaan ruotsin kielen asemaa. Teksti BARBARA HULDÉN, RAIJA LUMMI , HENRI ROMPPANEN, IDA VALTONEN, PAULA VÄLIMÄKI, MARIA ÅHMAN-NYLUND

oppet on valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on edistää ruotsinkielistä opetusta ammattikorkeakouluissa, lisätä ruotsinopettajien osaamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta Suomessa ja pysyä ajan tasalla Pohjoismaiden koulutusalan tapahtumista.

Ajattele itse! Nykyisissä korkeakouluopinnoissa opiskelijoiden on tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin oppia ajattelemaan itsenäisesti. Tämä koskee kaikkia aineita, myös ruotsin kieltä. Yksi ajankohtainen teema on tekoäly. Kuinka pedagogien ja opiskelijoiden tulisi suhtautua sen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin? Nämä työkalut muuttavat opetusta, ja opettajien on pysyttävä mukana kehityksessä: työkaluja on opittava käyttämään kriittisesti ja järkevällä tavalla. Maamme yritykset tarvitsevat kielitaitoisia työntekijöitä. Suomen ruotsinkielinen väestö ei yksistään riitä kattamaan ruotsinkielisen asiakaspalvelun tarvetta. Jotta Suomi voisi jatkossakin palvella ruotsiksi ja esimerkiksi harjoittaa menestyksekästä ulkomaankauppaa ja viedä tuotteitaan ja osaamistaan muihin maihin, on kielitaidon merkitys olennainen. Etätyöskentely on nykyään tavallista, ja monet työtehtävät ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Samalla kielitaidon tarve lisääntyy yksikielisillä paikkakunnillakin, eikä vieraan kielen puhuminen vaadi välttämättä matkustamista toiseen kuntaan tai toiseen maahan.

Pohjalla kielilaki Kielilaki määrittää viranomaiset Suomessa joko yksi- tai kaksikielisiksi. Kielilain tarkoituksena on turvata perustuslaissa mainittu oikeus saada palvelua omalla kielellään niin oikeudessa kuin muidenkin viranomaisten kanssa asioidessaan, sekä suomeksi että ruotsiksi. Lain mukaan opiskelijan on osoitettava toisen kotimaisen kielen taitonsa osana ammattikorkeakoulututkintoaan, yleensä toisen kotimaisen kielen opintojen yhteydessä. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan erikseen asteikolla tyydyt-

TEMPUS 4 / 2023

tävä–hyvä KORU-hankkeessa (Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen 2003–2005) laadittujen taitotasokuvauksien mukaan. Taitotasot perustuvat yleiseurooppalaiseen viitekehykseen, ja ne antavat hyvän perustan yhtenäiselle arvioinnille korkeakouluissa.

Uusin ajatuksin Tekoälyn ja kielimallien käyttö on pakottanut ammattikorkeakoulujen opettajat analysoimaan ja arvioimaan opetustapojaan. Verkko-opinnoissa käytössä on ohjelmia, jotka pystyvät arvioimaan opiskelijan suorituksia automaattisesti. Tämä voi johtaa siihen, että korkeakouluopiskelija ei opintojakson aikana kommunikoi muiden ihmisten kanssa. Tällöin unohdetaan kuitenkin yksi kielen tärkeimmistä ominaisuuksista: viestintä toisen kielenkäyttäjän kanssa.

Yhdessäololla on positiivinen vaikutus oppimiseen. Opiskelijoiden pahoinvointi on kasvanut viime vuosien aikana. Tätä on tutkittu muun muassa ruotsinkielisessä koulutuksessa Suomessa. Yleiskuva koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista on hyvä, mutta samalla stressi ja psyykkiset ongelmat lisääntyvät. Yksi mahdollinen syy voi olla, että opiskelijat viettävät liikaa aikaa itsenäisten opintojen parissa kotona. Yhdessäololla on positiivinen vaikutus oppimiseen. Mielestämme yhteiskuntamme tarvitsee edelleen pedagogeja, jotka ohjaavat opiskelijoita ja kommunikoivat heidän kanssaan. Opiskelijan ja opettajan välinen vuorovaikutus on tärkeä myös motivaation kannalta. Tämä otetaan esiin uusissa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen suosituksissa (2023), joissa painotetaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä kielten oppimisessa, niin lähiopetuksessa kuin verkko-opetuksessa. Laajaa korkeakoulujen yhteistyötä tarvitaan, jotta löydämme toimivia tapoja oppia ruotsia ja jotta opetus keskittyy olennai-

TOINEN KOTIMAINEN JATKO-OPINNOISSA JA TYÖELÄMÄSSÄ

seen. Yhteiset linjaukset ovat tarpeen arvioinnin näkökulmasta. Tällä hetkellä muuttuvassa tilanteessa linjaukset elävät, sillä työkalut kuten Chat GPT muokkaavat arkielämäämme. On tärkeää, että sekä opiskelijat että opettajat oppivat käyttämään tekoälytyökaluja vastuuntuntoisesti tilanteissa, joissa niistä on hyötyä ja apua.

Yhteisiä linjauksia työpajoissa Hoppet järjestää Vårträff-koulutuspäiviä ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajille. Tulevana vuonna Hoppet-ryhmä suunnittelee yhteistyötä Folktingetin kanssa ja kutsuu heidän edustajansa kevään 2024 Vårträffeille. Kevään 2023 Vårträff-koulutuksessa järjestettiin työpaja, jossa keskusteltiin muun muassa arvioinnista ja ruotsinopetuksen yhteisistä linjoista. Kysyimme: mitä meidän tulee oppia yhdessä?

Kieliopintojen jatkuvuuteen olisi tarpeen kiinnittää huomiota myös toisella asteella ohjaamalla jatko-opintoja suunnittelevia opiskelijoita panostamaan ruotsin opintoihin.

Kielen osa-alueiden ja vuorovaikutuksen tulee sisältyä kielen opetukseen. Työpajassa keskusteltiin pitkään siitä, kuinka eri kompetensseja nykyään arvioidaan ruotsinopetuksessa. Todettiin, että kielenoppimisen pitäisi johtaa kykyyn kommunikoida vapaasti opiskeltavalla kielellä. Kommunikointikyky nostetaan esiin myös amk:n kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuosituksissa. Työpajassa tultiin siihen tulokseen, että työnantajat tarvitsevat ja haluavat laatua. Opiskelijat, jotka opiskelevat suomalaisessa ammattikorkeakoulussa, toimivat eräänlaisina korkeakoulun laatuindikaattoreina siirtyessään työelämään. Olisi hyvä, että työpaikoilla olisi mahdollisuus edelleen kehittää omaa ruotsin kielen taitoaan. Työpajassa nousi esiin, että arviointikriteerien on oltava selkeitä jokaisessa tutkinto-ohjelmassa. Annetut arvosanat antavat työnhaussa käsityksen siitä, millainen valmistuneen henkilön kielitaito on. Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoiden arvosanojen on kerrottava todellisesta kielidosta, jotta potilaiden terveys ei vaarannu puutteellisen kielitaidon vuoksi. Arviointi perustuu yhdessä työstettyihin arviointikriteereihin. Tasoarviointi voi olla rohkaisevaa ja kannustavaa opiskelijoille, kun kriteerit ovat kaikille selkeät. Nykyiset ruotsin kielen arviointikriteerit voisi esittää esimerkiksi viiden portaan mallina. Vaikka KORU-hankkeessa laaditut kriteerit, joihin arviointi perustuu, ovat monipuolisia ja hyvin muotoiltuja, voisivat ruotsin opettajat yhdessä keskustella, miten näitä tulisi päivittää. Mitä arviointiperusteet tarkoittavat nyt käytännössä, kun tekoäly on tullut osaksi arkea?

Tavoitteiden saavuttaminen Entä kuinka voidaan rakentavalla tavalla varmistaa, että opiskelijat saavuttavat vaaditun taitotason? Hoppet-ryhmä haluaa nostaa esiin huolensa, onko mahdollista saavuttaa lakisäätei-

nen taso (B1) toisessa kotimaisessa kielessä tietyissä koulutusohjelmissa, joissa on vain kolme pakollista opintopistettä. Uusienkin amk:n kielten ja viestinnän käytäntösuositusten mukaan suositellaan vähintään 5 opintopistettä, ja tämä olisi Hoppet-ryhmän mielestä ehdoton minimiraja toisen kotimaisen kielen opinnoille korkeakouluissa. Hoppet-ryhmän mielestä olisi myös hyvä, että ruotsin kielen opinnot jakaantuisivat pidemmälle ajanjaksolle, esimerkiksi kahdelle lukukaudelle, sillä kielenoppiminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja harjoittelua. Opiskelijan lähtötaso ammattikorkeakoulussa voi olla alhainen, jolloin asetuksissa ja viitekehyksessä vaaditun osaamisen ja taitotason B1 saavuttaminen toisessa kotimaisessa kielessä vaatii opiskelijalta merkittävääkin panosta. Kieliopintojen jatkuvuuteen olisi tarpeen kiinnittää huomiota myös toisella asteella ohjaamalla jatko-opintoja suunnittelevia opiskelijoita panostamaan ruotsin opintoihin.

Yhteinen näkemys Vårträff 2023 -seminaarin työpajan osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että toisen kotimaisen kielen arvosanaan vaikuttavat kirjalliset kokeet ja tehtävät on kirjoitettava kampuksella tai ainakin valvottuina. Verkossa valvottuja tenttejä ei pidetä luotettavina. Kirjalliset tuotokset on tehtävä valvotusti, eikä lopullista arvosanaa voi antaa valvomattomista tuotoksista. Olisi hyvä käydä yhteistä keskustelua, onko edelleen tarkoituksenmukaista antaa opiskelijoiden tehtäväksi kirjallisia tehtäviä, jotka tehdään etänä ja joiden tekijää ei voida varmentaa. Suulliset tentit tulisi kevään 2023 Vårträffien työpajaan osallistuneiden mielestä järjestää reaaliaikaisesti joko kampuksella tai verkossa siten, että arvioiva opettaja tai arvioivat opettajat ovat läsnä. Jos arvioijia on yksi, voi keskustelun tallentaa. Tämä takaa opiskelijan oikeusturvan niissä tilanteissa, joissa arvioinnissa on epäselvyyksiä. Pelkkä esityksen pitäminen muutaman kysymyksen kera katsottiin riittämättömäksi, jotta suullisia taitoja voidaan arvioida arviointikriteerien perusteella. Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvat yhteiset arviointikriteerit edellyttävät monipuolista vuorovaikutusta. Keskusteluun on otettava oppimisprosessin huomioiminen arvioinnissa. Laadukas ja oikeudenmukainen arviointi vaatii riittävästi resursseja ja kohtuullisia ryhmäkokoja. Sekä opettajilta että opiskelijoilta vaaditaan avoimuutta muun muassa tekoälyn tuomia uusia tuulia kohtaan, jotta apuvälineitä opitaan käyttämään rakentavasti ruotsin opiskelun tukena. Keskustelua ja arviointia siitä, miten yhdessä opitaan ja kehitytään jatkuvasti, tulee nostaa esiin sekä kouluissa että opettajankoulutuksessa. Korkeakoulujen ruotsin opettajien on tärkeää tehdä yhteistyötä arvioinnin yhteisten suuntaviivojen hyväksi. Ruotsin kielen taidot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeitä niin viranomaistasolla kuin muussakin työelämässä.

Kirjoittajat: Barbara Huldén, Raija Lummi, Henri Romppanen, Ida Valtonen, Paula Välimäki ja Maria Åhman-Nylund Kirjoittajat ovat ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opettajia. Barbara Huldén toimii Arcadassa, Raija Lummi Lapin AMK:ssa, Henri Romppanen Kareliassa, Ida Valtonen Oamk:ssa, Paula Välimäki SeAMK:ssa ja Maria Åhman-Nylund Centria-amk:ssa.

KOTIMAISET KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

Språkkunskaper i platsannonser – syns de? Språkkunskaper uppskattas i arbetslivet. Men syns de i platsannonser? Vilka språk nämns, och på vilken nivå förväntas språkkunskaperna vara? Text SINI SYDÄNMAANLAKKA

ag blev intresserad av svenskan redan i mellanstadiet. Jag ville lära mig att använda språket på en avancerad nivå och tanken av att kunna använda svenska i arbetslivet fascinerade mig mycket. Som tema har språkkunskaper och deras betydelse i arbetslivet intresserat mig länge. Därför bestämde jag mig för att undersöka ämnet vidare i min magisteravhandling vid Jyväskylä universitet. I magisteravhandlingen redogjorde jag för behovet av språkliga färdigheter i finsk- och svenskspråkiga platsannonser i Finland på 2020-talet.

FORSKNINGSFRÅGORNA VAR FÖLJANDE: Vilka språk omnämns i platsannonserna? Hur beskrivs behovet av språkkunskaperna? På vilket annat sätt berörs de språkliga färdigheterna?

Således ville jag få veta vilka språk som överhuvudtaget tagits upp i platsannonser samt på vilken nivå språkkunskaperna förväntades vara. Jag undersökte exempelvis om det behövdes ”bra” eller ”utmärkta” kunskaper i språket och om detta hade motiverats på något sätt. Jag tog även reda på om man ytterligare hade specificerat betydelsen av skriftliga och muntliga färdigheter i språket. Förutom detta analyserade jag hur betydelsen av allmänna kunskaper som förknippas med språkkunskaper förekommer i annonserna. Som det slutliga primärmaterialet valde jag 20 finskspråkiga och 20 svenskspråkiga platsannonser på rekryteringssajten Duunitori. Jag undersökte endast platsannonser inom den privata sektorn. De lediga tjänsterna som jag analyserade varierade i längd och natur. Inga två annonser hade samma

TEMPUS 4 / 2023

arbetsgivare och arbetsuppgifterna var väldigt olika, från kaféförsäljare till kommunikationsansvarig och allt däremellan. Näst ska jag berätta om sådana forskningsresultat som var mest intressanta.

Finska, svenska och engelska Det var föga överraskande att finska, svenska och engelska var de mest frekvent förekommande språken. Förväntningarna för språken var dock olika i annonser på finska eller på svenska. I över hälften av de finskspråkiga platsannonserna var avancerade kunskaper i finska och engelska ett krav. Avancerade kunskaper i svenska förutsatts dock endast några gånger. I de svenskspråkiga platsannonserna förväntades i sin tur avancerade kunskaper i finska och svenska men kunskaperna i engelska var inte så centrala som man skulle ha kunnat föreställa sig.

Det var föga överraskande att finska, svenska och engelska var de mest frekvent förekommande språken. Förväntningarna för språken var dock olika i annonser på finska eller på svenska. I både de finsk- och svenskspråkiga platsannonserna ansågs övriga språk alltid vara endast som en merit för den sökande. Dessa övriga språk var tyska, holländska, ryska och ”andra nordiska språk”. Det krävdes inte alltid perfekta språkkunskaper i de undersökta platsannonserna, utan måttliga språkkunskaper räckte ibland eller var en fördel i arbetet i fråga.

Varför behövs språk? I nästan en tredjedel av alla platsannonser fanns det någon motivering varför språkkunskaperna behövs. Till

KOTIMAISET KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

exempel globalisering, koncernspråk och arbetsuppgifter var motiveringar till behovet av språkliga färdigheter. Det intressanta var också att man ibland hade definierat mer exakt i vilket sammanhang språket ska användas. Ett exempel i detta var att den sökande förväntades kunna kommunicera på finska med byråcheferna.

Alla tjänster i de undersökta platsannonserna var på något sätt relaterade till internationell företagsverksamhet eller kundservice. Detta visar i vilka slags kontext språkkunskaper typiskt behövs, åtminstone i min undersökning. Den starka ställningen av finska, svenska och engelska syns i det finländska arbetslivet enligt forskningsresultaten.

Till exempel globalisering, koncernspråk och arbetsuppgifter var motiveringar till behovet av språkliga färdigheter.

Jag blev också glad över att kunna notera att språkliga färdigheter krävdes i både de finsk- och svenskspråkiga platsannonserna även om inga specifika språk nämndes. Bland annat kommunikations- och problemlösningsförmågan samt förmågan av att förhandla och vinna förtroende nämndes i annonserna. Språkliga färdigheter är således viktiga i arbetslivet eftersom språkkunskaperna inte bara betyder att man kan något språk utan också att man förstår på vilka sätt och i vilka kommunikativa situationer språket kan användas i samspel med andra.

Skribent: Sini Sydänmaanlakka Sini Sydänmaanlakka utexaminerade som mångvetenskaplig språkexpert i svenska vid Jyväskylä universitet i juni. I augusti 2022 började hon jobba som sekreterare i föreningen Svensklärarna i Finland. Hon tror starkt på vikten av språkkunskaper i arbetslivet.

Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma Educa 2024 tuo opetusja kasvatusalan ammattilaiset yhteen ja tarjoaa laajan ohjelman sekä alan ajankohtaiset kuulumiset. Educan monipuolinen ja laadukas ohjelma sopii hyvin myös veso-koulutuspäiväksi. Ohjelma julkaistaan marraskuussa. PÄÄTEEMA:

Kohdataan – Opettajat, oppijat, rehtorit, johtajat, vanhemmat Rekisteröidy nyt ja lue lisää: educamessut.fi #educa2024 AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17

KOTIMAISET KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

Avain kielen oppimiseen löytyy taskusta Yksinkertaiset, perinteiset menetelmät pitävät joskus pintansa modernissa maailmassa. Yksi esimerkki tästä on taskuvihko, josta Metropolian hoitoalan opiskelijoilla on hyviä kokemuksia. Teksti HANNA AHO kuva Metropolia AMK

yt emme puhu siitä ilmeisimmästä apuvälineestä, joka taskussa voi olla, nimittäin puhelimen käännösohjelmista. Kun lähdetään rakentamaan työelämässä tarvittavaa toimivaa kielitaitoa, Googlen kääntäjä ei riitä eikä välttämättä edes osaa ehdottaa ammatilliseen kontekstiin sopivaa ilmausta.

Taskuvihko opastaa hoitoalan kieleen Metropolia-ammatikorkeakoulun hoitoalan kansainvälisten opiskelijoiden apuna ja osana kielen oppimista työpaikalla on puhelimen sijaan taskuvihko. Se on perinteinen paperinen pikkuvihko, johon kielenoppija voi kirjoittaa omia havaintojaan kielenkäytöstä. Oikeastaan kyse on keinosta, jota aktiiviset kielenoppijat ovat käyttäneet kautta aikojen. Muistan itse käyttäneeni pikkuvihkoa apuna muuttaessani Saksaan ja opiskellessani yliopiston kielikeskuksessa italiaa. Kirjasin vihkoon eri tilanteissa eteen tulleita sanoja ja fraaseja, ryhmittelin niitä teemojen alle ja kirjoitin muistiin verbien taivutusmuotoja. Taskuvihkon kanssa kielenoppija voi palata tilanteeseen jälkikäteen. Vihkon voi ottaa käyttöön jo kielenoppimisen alkuvaiheessa, ja sen käyttöä voi jatkaa niin kauan, kuin uutta opittavaa työpaikalla riittää. Usein äidinkielisetkin ammattilaiset käyttävät muistivihkoa uudessa työpaikassa, jossa heidän pitää oppia ja muistaa paljon uusia asioita. Näin toimin itsekin aikoinaan opiskellessani sairaanhoitajaksi ja myöhemmin mennessäni töihin lasten teho-osastolle. Kun kansainvälinen opiskelija aloittaa harjoittelun tai työn hoitoalalla, hän saa ensimmäisen taskuvihkonsa ja ohjeita sen käyttöön. Hän saa etukäteen suomen kielen opettajalta vinkkejä siihen, mihin asioihin tai tilanteisiin hän voi kiinnittää huomiota. Samalla häntä ohjataan siihen, miten voi pyytää tukea kollegoilta. Ennen kaikkea hän saa rohkaisua suomen kielen käyttöön ja kielitaidon kasvattamiseen työpaikan ja työkavereiden avulla. Jotta oppii itse käyttämään kieltä ja soveltamaan sitä työelämän erilaisissa tilanteissa, kielenkäytössä pitää olla joustava ja luova. Kun hoitaja on kädet kyynärpäitä myöten potilaan sängyssä, hän ei voi kaivaa avuksi puhelinta ja kysyä siltä, mitä

TEMPUS 4 / 2023

tässä tilanteessa sanotaan. Hänellä tulee olla valmius käyttää tilanteessa sopivaa kieltä ilman apuvälineitä.

Kielen opettaja ohjaa oppijaa käyttämään tilaisuuksia hyväkseen, mutta asiaan paneutuva työyhteisö voi olla merkittävä tekijä positiivisen ilmapiirin luomisessa ja konkreettisen tuen antamisessa. Aktiivista havainnointia Mitä etua taskuvihkosta sitten on verrattuna puhelimeen tai käännösohjelmaan? Ensinnäkin se tekee oppijasta aktiivisen havainnoijan. Hän alkaa kiinnittää huomiota siihen, miten kieltä voi oppia työpäivän vuorovaikutustilanteissa. Virheiden vaara on ilmeinen, jos oppija lähtee alkeiskielitaidon varassa etsimään vastinetta tietylle sanalle käännösohjelman avulla sen sijaan, että rohkenisi turvautua ammattikielen osaajaan eli rinnalla työskentelevään kollegaansa. Hän voi seurata kollegan työskentelyä, kuunnella kollegan ja asiakkaan vuoropuhelua ja kirjoittaa hyvät fraasit muistiin. Hän voi myös kirjata tilanteita, joissa kieli on aiheuttanut ongelmia, ja kysyä sopivan tilaisuuden tullen kollegalta vinkkejä vastaaviin tilanteisiin. Taskuvihkon käytön myötä oppijan omistajuus omaan oppimiseensa kasvaa. Hän kokee tekevänsä konkreettisesti työtä kielenoppimisen hyväksi myös työpaikalla, ei vain kielikurssilla. Kieli on osa elämää, ja siihen on lupa kiinnittää huomiota myös työpaikalla. Hän ei ole vain sen varassa, mitä opettaja kielikurssilla hänelle opettaa tai mitä oppikirjoissa opetetaan, vaan hän oppii jatkuvasti arjessa omista tarpeistaan käsin.

Koko yhteisö oppii Toinen taskuvihkon etu on, että se aktivoi suomenoppijan kollegat ja ohjaajat tukemaan häntä kielenoppimisen proses-

KOTIMAISET KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

sissa. Taskuvihko on ikään kuin lupa pysähtyä kielen äärelle. Sekä oppija että kollega voivat saada siitä hyviä kokemuksia – oppija oppii uutta, ja kollegan kielitietoisuus ja ymmärrys kielenoppijaa ja kielenoppimisprosessia kohtaan kasvaa. Työkaverien tuki ammatillisen vuorovaikutuksen oppimisessa on olennaista. He huomaavat, mitkä asiat ovat juuri tälle oppijalle vaikeita, ja pystyvät antamaan konkreettista apua ja tukea oikea-aikaisesti.

Taskuvihko on oiva apuväline, sillä se tekee oppijan tietoiseksi oppimisen mahdollistavista tilanteista. Taskuvihkon avulla yhteisö saadaan tukemaan kielenoppimisprosessia, mikä onkin ekologisen kielenoppimisteorian keskeisiä ajatuksia. Työntekijä havainnoi ympäristöään työti-

lanteissa aktiivisesti ja omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä auttaa tunnistamaan työssä esiin tulevia tarjoumia eli ympäristön tukea, joka mahdollistaa kielen oppimisessa edistymisen. Taskuvihko on oiva apuväline, sillä se tekee oppijan tietoiseksi oppimisen mahdollistavista tilanteista. Samalla taskuvihko antaa työyhteisön jäsenille näköalan siihen, millaisia asioita oppija juuri sillä hetkellä pohtii, mitä hän voi senhetkisellä kielitaidollaan tehdä, ja mihin hän tarvitsee muiden tukea. Näin voidaan myös hälventää työyhteisöjen liiallisia odotuksia siitä, että uusi työntekijä hallitsisi ammattikielen jo ennen työn aloittamista. Tutkimusten mukaan ammatillisen kielitaidon hallinta edellyttää vieraskielisiltä yleensä vähintään 1–2 vuoden työskentelyä alan työympäristössä. Työpaikka on yksi ympäristöistä, joissa voi oppia työtilanteissa tarvittavaa kieltä – miksei sitä käytettäisi hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla? Suomen kielen opettaja ohjaa oppijaa käyttämään tilaisuuksia hyväkseen, mutta asiaan paneutuva työyhteisö voi olla merkittävä tekijä positiivisen ilmapiirin luomisessa ja konkreettisen tuen antamisessa.

KIELIBUUSTIA HANKKEISTA Taskuvihko on yksi tapa toteuttaa kielisopimusta, joka tehdään harjoittelupaikan ja opiskelijan kanssa ennen harjoittelun alkua. Kielisopimuksessa sovitaan myös muista käytänteistä, joiden avulla opiskelijan kielenoppimista tuetaan harjoittelun aikana. Kielisopimus on kehitetty Metropolian Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus -hankkeessa (TOKASA, tokasa.fi). Metropolia on mukana myös korkeakoulujen yhteisessä Kielibuusti-hankkeessa (kielibuusti.fi), jonka perusajatus on, että kieltä voi oppia joka paikassa. Ympäröivän yhteisön tulee olla mukana, sillä kieltä ei opita yksin vaan sosiaalisissa tilanteissa.

Oppija voi kirjata vihkoon esimerkiksi käyttökelpoisia fraaseja kollegan ja asiakkaan vuoropuhelusta. Vihkoon voi kirjata myös ongelmia ja kysymyksiä selvitettäväksi myöhemmin kollegan kanssa.

Kirjoittaja: Hanna Aho Hanna Aho on koulutukseltaan saksan ja suomen kielen opettaja ja toimii S2-lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Englannin aarrearkku toi opettajalle palkinnon Vuoden kieltenopettaja -tunnustus myönnettiin oululaiselle Markku Perälälle. Hän on koostanut Treasure Trove -sivuston, joka on hyvin tuttu suomalaisille englannin kielen opettajille ja opiskelijoille. Teksti ANNA HALME kuva MARKKU PERÄLÄ

UKOL ry valitsee vuoden kieltenopettajan ehdotusten perusteella. Markku Perälän palkitsemista ehdotti entinen kollega, joka perusteli esitystään näin: ”Markku Perälä jos joku on edistänyt lukiolaisten englannin osaamista ja samalla antanut mahdollisuuden englanninopettajille ympäri Suomea käyttää hänen luomaansa sivustoa omien opiskelijoidensa eduksi.” Vuoden kieltenopettaja -palkinto luovutettiin SUKOLin liittokokouksessa Helsingissä marraskuussa. Tunnustukseen liittyy rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

taituriopiskelijoille”, Perälä kuvailee sivustoaan. Hän vinkkaa, että sivuston sisältöä voi jakaa linkkeinä lisämateriaaliksi tunneille. Opiskelijoita kannattaa myös ohjata omaehtoiseen tutustumiseen sivuston tarjontaan.

Arvosta opiskelijaa, kiinnostu hänen jutuistaan, ole oma itsesi ja laita välillä huumoria mukaan, niin metsä vastaa kyllä.

Kultahippuja aarrearkussa Markku Perälä on jo kahdentoista vuoden ajan koostanut kaikille avointa sivustoaan Maxx Perälä’s Treasure Trove of English Materials (https://markkuperala.com). Sivusto muun muassa auttaa lukiolaisia valmentautumaan pitkän englannin haastaviin ylioppilaskokeisiin. SUKOLin palkintoperusteissa mainitaan, että Treasure Trove on tuttu lähes kaikille suomalaisille englanninopettajille ja monet sisällöt ovat sovellettavissa muidenkin kielten opettamiseen. Sivuston materiaali on laadukasta, opetuskäyttöön soveltuvaa ja kaiken lisäksi hauskaa. Sivustokäyntejä on 1,7 miljoonaa, ja etusivulla julkaistut otteet opiskelija- ja opettajapalautteista puhuvat puolestaan. Perälä kertoo, että aluksi hän piti sivustoa vain tuntimateriaaliensa varastona. Koska hän on koko uransa ajan laatinut paljon materiaalia ja jakanut sitä muille, hän päätti tehdä sivustostakin pääosin julkisen. ”Tätä jakamismentaliteettia soisin näkeväni enemmänkin – ranskan- ja saksanopettajat ilmeisesti kunnostautuvat jo tällä saralla. Reetta Pänkäläinen sivustollaan hemmottelee opettajia monipuolisilla yläkoulumateriaaleilla, mutta lisää jakajia tarvitaan”, Perälä sanoo. Perälän mielestä oppimateriaalit huolehtivat hyvin kielitaidon monipuolisesta kehittämisestä. Sivustolla hänen ajatuksenaan on tarjota opiskelijoille lisäaineistoja, joita on ehkä vaikeaa tai työlästä muuten löytää. Hän kutsuu itseään kullanhuuhtojaksi, joka toivoo, että vaskooliin jää arvokkaita hippuja. ”Nettiä surffatessa joku synonyymimateriaali saattaa inspiroida ja muunnan sen Quizlet-muotoon. Kirjoitelman ohjaamista Mona Lisa -meemien kautta, kielioppiasiat selviksi letkeällä kielellä ja huumoriotteella, paljon advanced-sanastoa

TEMPUS 4 / 2023

Mietteitä opettajuudesta Perälä on kotoisin Taivalkoskelta. Hän kertoo, että omien lukioaikojensa jälkeen hänen ainut pyrkimyksensä oli saada tietää lisää englannin kielestä. Oulun yliopistossa valkeni, että englantia ja ruotsia opiskelemalla päätyy todennäköisesti opettajan töihin. Perälä on tehnyt työuransa pääosin Kiimingin lukion englanninopettajana, ja hänen tavoitteenaan on aina ollut saada nuoret nauttimaan englannin kielestä ja luottamaan itseensä kielenkäyttäjinä. Hänen ohjeensa nuorelle opettajalle kuuluu: ”Arvosta opiskelijaa, kiinnostu hänen jutuistaan, ole oma itsesi ja laita välillä huumoria mukaan, niin metsä vastaa kyllä.” ”Lähden opetuksessa siitä olettamuksesta, että olemme tulleet yhteen tekemään hommia – muuten touhussa ei ole järkeä. Kun olen tämmöinen iso mörökölli, tavoite luokassa on luottavainen ilmapiiri, jossa opiskelija rohkaistuu jopa sanomaan jotain tai ainakin tekemään juttuja”, Perälä sanoo. Hän toteaa, että opettaminen on show’ta ja stand uppia, jossa vakiyleisö pitää innostaa mukaan kerta toisensa jälkeen. Perälän mielestä työssä parasta ovat ne hetket, kun luokassa kaikki toimii ja opettaja saa vain seurata toimintaa tai kun pohditaan yhdessä jotain esiin noussutta kysymystä. Opettajan tähtihetket tulevat yllättäen. Perälä muistelee joitakin niistä: ”Kerran tehtävässä kysyttiin: ’What do the letters CSI stand for?’ Opiskelija vastasi minulle, että Criminal Sports Illustrated. Juuri tällaista luovaa hurttiutta haluan opiskelijoissa nähdä. Ruotsia opetin 1990-luvulla Oulunsalon yläkoulussa.

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Seiskaluokan syksyn ekassa ruotsintestissä eräs poika laittoi paperiinsa Namn-pyynnön perään: ’Jag heter H. P. och jag behöver mycket kärlek.’ Onko tykimpää tapaa aloittaa ruotsinopinnot?” Opettajan vitseille ei luokassa edes hymyillä. ”Paras keksimäni tulee tässä: Mikä on nimeltään Kauniiden ja rohkeiden spin-off, kun näyttelijät tulevat vanhainkoti-ikään? The Bald & The Pitiful.”

Ja nykylukiosta Vaikka englannin kieli on Perälälle aarrearkku, josta edelleenkin voi löytää lisää kultahippuja, vuoden kieltenopettaja toivoo, että tulevaisuudessa englannin ylivalta pienenee ja muiden vieraiden kielten painoarvo kasvaa. ”Lukioaika on vieraiden kielten opiskelussakin etsikkoaikaa, ja valmistuneet opiskelijat havahtuvat usein kielitaidon tärkeyteen, kun opetusresursseja ei ole enää lukion jälkeen jatko-opinnoissa tarpeeksi tarjolla”, Perälä sanoo. Perälä pahoittelee lukio-opiskelun suorituskeskeisyyttä ja näytön näpyttelyä: ”Mihin sähköisissä materiaaleissa piirretään oman lempibändin logo? Ovatko historian digimateriaaliin Winston Churchillille piirtämäsi pilaviikset vielä tallella, kun avaat ohjelman uudelleen? Tässä ajassa on jokin muuttunut. Kynnys viittaamiseen on kohonnut, ja hyväntahoiset möläyttelijät ovat kadonneet.” Opiskelijalla on nykyään suuri vastuu opintopisteiden kerryttämisessä. Kauaskantoisia valintoja pitäisi osata tehdä jo lukion alkutaipaleella. Tekoäly ja konekääntäminen asettavat niin opiskelijat kuin opettajatkin

Opettajallakin pitää olla hauskaa luokassa! Näin sanoo vuoden kieltenopettaja Markku Perälä.

uudenlaisten haasteiden eteen: ei saa olla työvälineiden vietävissä, vaan asiat täytyy osata itse. ”Vaikka lukioissa varmastikin opetetaan ei koulua, vaan elämää varten, tietoisuus siitä, että oikeastaan koko lukioaika on myös kirjoituksiin valmistautumista, tuo paineita lukiolaisen arkeen”, Perälä summaa. Hän korostaa, että kielten lukio-opetuksen tulee tähdätä käytännöllisen kielitaidon saavuttamiseen. Ylioppilaskokeen tehtävissä hän haluaisi nähdä painotusta rakenteiden ja sanaston testaamiseen – palkintoa kurssien opiskelusta siis. Suullisen osion puuttuminen vie joiltakin kokelailta heidän parhaan osaamisalueensa pois kokonaan. Ylioppilastutkintoon Perälä toivoisi reaaliaineisiinkin A-tason kokeita, jotta kaikenlaiset opiskelijat voisivat käyttää vahvuuksiaan tuloksekkaasti. Lyhyiden kielten painoarvon nostamista todistusvalinnan pistemalleissa Perälä kiittelee. ”Maassamme on toistaiseksi kattava opettajaverkosto huolehtimaan kieltenopetuksesta, mutta kuinka kauan?” hän kysyy. ”Toivottavasti painoarvon nostaminen tuo lisää opiskelijoita ryhmiin. Lukion tulisi olla monipuolisen itsensä sivistämisen aikaa ilman taktikointia ja spekulointia mahdollisten tulevien oppilaitoshakujen vaatimuksista.” Eri reittejä valituksi tuleminen on hyvä asia tasa-arvon kannalta, mutta Perälä palauttaisi silti pääsykokeet tärkeimmäksi tekijäksi opiskelijavalinnassa.

Terveiset lukiolaisille ja opettajakollegoille Perälän viesti lukiolaisille on ollut kauan sama: ”Pidä mieli avoimena tunneilla eri aineissa. Kaikki asia ei ehkä aukene heti, vaan sitten aikanaan. Etsi vahvuuksiasi ja ruoki niitä, niin saat voimaa muihinkin aineisiin. Pidä kiinni suunnitelmistasi. Sinä toteutat ne ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella. Jos nerokasta suunnitelmaa ei vielä ole, se muotoutuu kyllä aikanaan.” Kaiken voi tiivistää lauseeseen: Never give up! ”Never say never!” on myös hyvä muistaa. Yksi Perälän entisistä opiskelijoista oli lukioaikana vannonut, että ei tarvitse vieraita kieliä ikinä elämässään, mutta päätynyt lopulta töihin ja naimisiin Saksaan ja joutunut opettelemaan saksan kielen kaiken muun elämän ohessa. ”Tapasin Sauli Niinistön olympialaisten aikaan Lontoon Merimieskirkolla ja sanoin hänelle käyttäväni häntä esimerkkinä siitä, ettei koskaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan”, Perälä kertoo. ”Ei aavistanut Niinistö lukioaikoinaan, että tulisi myöhemmin elämässään Ruotsin kuninkaan kanssa kaveeraamaan.” Niinistö lähetti opettajille terveisiä: ”Jatkakaa hyvää työtä!” ”Palkituksi tuleminen on itselleni suuri kunnia, mutta arvostusta ansaitsee koko suomalainen kieltenopetus”, Perälä sanoo. Ammattitaitoa, omistautuvaa paneutumista ja sinnikkyyttä riittää kaikilla tasoilla. Perälä toteaa, että somessa näkee päivittäin loistavia pedagogisia ratkaisuja: ”Kieltenopettajissa on kovan luokan tekijöitä. Muun muassa kaikki maamme ruotsinopettajat voisi palkita vuotuisella kevätristeilyllä.” Perälä kertoo nauttivansa vapaaherran elosta. Sivustoaan hän puunailee päivittäin, ja muita kiinnostuksen kohteita ovat lukeminen ja bluespianismi. Hänen tavoitteensa on edelleen sama kuin omana lukioaikanaan – saada tietää lisää englannin kielestä: ”Englannin sanastosipulin kuorimisessa olen jo aika pitkällä, mutta uutta tulee koko ajan vastaan.”

ROHKEAN KIELENKÄYTTÄJÄN HAASTATTELU

Vähäinenkin kielitaito käyttöön! Rosa Meriläinen väittelee vaikka saksaksi ja osaa lausua kaikki arabian konsonantit, mutta hänen tärkeimpiä työkieliään ovat ruotsi, englanti ja ranska.

Mitä kieliä tarvitset työssäsi? Olen kulttuurilobbari eli Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri. Olen käyttänyt nykyisessä työssäni ruotsia, englantia ja ranskaa. Kansainvälisissä kohtaamisissa huono englanti on tietysti pääkieli, pohjoismaisissa yhteyksissä ”skandinaaviska” eli minun tapauksessani tamperelainen kouluruotsi, ja ranskalaisten kanssa on aina fiksua puhua ranskaa, vaikka se ei olisi maailman sujuvinta. Miten olet oppinut kieliä? Kielten opiskelu on aina kiehtonut, ja minulle jopa hommattiin ala-asteella hetkeksi kotiopettaja opettamaan ranskaa, kun muutimme sinne vanhempieni opintojen perässä kesäksi. Innosta huolimatta kielten oppiminen ei ollut minulle helppoa, vaan olen joutunut ponnistelemaan paljon vähäisen kielitaitoni saavuttamiseen. Olen kuitenkin ollut pienestä pitäen reipas puhumaan, ja olen työskennellyt englanniksi 11-vuotiaana näytellessäni Turun kaupunginteatterissa näytelmässä, jota ohjasi tšekki. Muistan, miten vaikeaa oli saada selitettyä mitä tarkoitan, mutta en silti halunnut aina nojata tulkkiin. Millainen kielitaito omasta mielestäsi on riittävä? Mottoni on: vähäinen kielitaito maksimaalisessa käytössä. Esimerkiksi arabiantaitoni on sen verran välttävä, että kesällä Marokossa lähinnä miksasin arabiaa ranskan sekaan, mutta paikalliset olivat jo siitä ihan vaikuttuneita. Olen pollea jokaisesta sanasta, jonka muistan. Olen pystynyt lukemaan ranskaksi tekstejä, joita ei ole suomennettu, ja siitä on ollut hyötyä niin

EU-politiikassa kuin yliopisto-opinnoissakin. Ei se aina haittaa, että lukee hitaasti, kunhan lukee. Suomenruotsalaisille olen aivan superkiitollinen kannustuksesta. He kehuvat, kun vain parhaansa yrittää. Olen ensimmäisen radiohaastattelun antanut ruotsiksi parikymmentä vuotta sitten ja siinä autettiin niin, että sain kysymykset etukäteen ja ruotsinkielinen ystäväni antoi minulle tukisanalistan. Minähän vältän englantia kaikissa ei-englanninkielisissä maissa, joten kerran ajauduin Kap Verdellä väittelemään italialaisen omistajan kanssa saksaksi luonnonsuojelusta. Yritin sanoa, että osaan kyllä italiaa paremmin kuin saksaa, mutta saksa oli taas hänen ainoa vieras kielensä, joten hän halusi käyttää sitä. Vähäiselläkin kielitaidolla saatiin aikaan saksaksi mahtava riita ja viihdyimme siis mainiosti, väittelynhaluisia kun olimme. Saksaa olen oppinut vain televisiosta. Miten rohkaisisit muita käyttämään vieraita kieliä? Kaikki tekevät kielivirheitä puhuessaan omaa äidinkieltään. Miksi ihmeessä niitä pitäisi vieraalla kielellä pelätä? Sitä paitsi oppi menee hukkaan, jos kieltä ei käytä. Sanavarasto taantuu passiiviseksi, ja kohta koko kieli alkaa unohtua. Aivoille myös tekee hyvää vaihtaa kielestä toiseen, vaikka se tuntuukin joskus raskaalta. Ihmiset luulevat, että kielitaito saadaan koulusta. Koulussa opitaan perusteet muutamasta kielestä, mutta ihan itse kukin on vastuussa siitä, tuleeko kielestä kunnollinen käyttökieli. Ja sehän tapahtuu vain käyttämällä kieltä. On myös koko ikä aikaa hankkia kielenopetusta. Itse opiskelen tällä hetkellä arabiaa, ja se on niin vaikeaa, että meinaa aivot turskahtaa ulos korvista ponnistellessa. Ihan jo äänteiden opettelu herätti ensin epäuskoa, mutta opettajani vakuutti, että kaikilla ihmislajin edustajilla on fysiologisesti samanlainen kurkku. Nykyään osaan lausua kaikki arabian konsonantit.

Kuva: Johannes Romppanen

TEMPUS 4 / 2023

KANSAINVÄLISYYS

Kielitaito on kuin Internet Kun sen on saanut omakseen, ilman ei voi olla. Näin sanoo Tiina Kaartama, joka on ”hulluna kieliin”. Toinen kotimaa löytyi aikoinaan Suomen rinnalle Ranskasta. Tiinan haastattelu on kolmas ja viimeinen osa Tempuksen ulkosuomalaisten haastattelusarjasta. Teksti SATU TASKINEN Kuvat XAVIER MAÎTRE

elsinkiläinen Tiina Kaartama lähti aikoinaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen kesätöihin kirjakauppaan Pariisiin. Matkalle osui vielä Meksikossa vapaaehtoistyössä vietetty välivuosi, ennen kuin hän aloitti filosofian opinnot Helsingin yliopistossa. Jossain vaiheessa tie johdatti Erasmus-ohjelman kautta yliopistoon Toulouseen ja sieltä takaisin Pariisiin. Ihmissuhteet, perheen perustaminen ja työt pysäyttivät Tiinan lopulta uuteen kotimaahan, jossa hän on asunut nyt yli 30 vuotta. Vaikka kaupunkikoti Pariisin kupeessa on Tiinalle rakas tukikohta, elämisen keskipiste on siirtynyt yhä enemmän maalle. Perheellä on Lascaux’n suunnalla vanha kivinen talo yrttitarhoiheen ja kasvimaineen. Kylkeen on tullut sauna, totta kai, ja iso kasvihuone.

Ranskalainen koulu oli portti kansainvälisyyteen Toinen kulttuuri tuli Tiinan elämään varhain. ”Minulla on kaksi sisarusta. Me kaikki kävimme ranskalais-suomalaisen koulun. Vanhempani ajattelivat, että kannattaa antaa lapsille mahdollisuus vieraan kielen taitoon tällä tavalla. Vaihtoehtoja olivat teoriassa myös englanti, saksa, venäjä ja ruotsi. Ranska valikoitui siksi, että vanhemmilleni oli jo muodostunut suhde siihen omien kokemustensa kautta.” ”Valitsin ylioppilaskirjoituksissa pitkän ranskan, koska osasin sen. Mutta olen aina ollut hulluna kieliiin, joten otin lukiossa vielä lyhyen saksan”, Tiina kertoo. Kolmesta sisaruksesta Tiina on ainoa, joka vaihtoi peruskoulun jälkeen koulua, Kallion lukioon. ”Oli hienoa, että Kalliossa oli mahdollisuus niin moniin kieliin”, Tiina hehkuttaa. ”Olisi saanut opiskella venäjääkin. Olen iloinen saksan taidostani, mutta muistan jossain välissä vähän katuneeni sitä, että venäjä jäi.”

Vieras kieli on näköalapaikka omaan kulttuuriin Tiina puhuu pitkään ja viisaasti vieraiden kielten oppimisen hyödystä ja ilosta. Hän kertoo niin omista kuin lastensakin kokemuksista ja korostaa, että lapset eivät voi tietää, mistä jäävät paitsi, jos he eivät saa kokeilla ja kokea. On aikuisten vastuulla pitää huoli siitä, että lapsilla on mahdollisuus kielten kautta avartumiseen. Toisin sanoen on pidettävä tarjolla tapoja tutustua eri kieliin ja oppia niitä.

Vieraiden kielten taitamisen hyödyn voi Tiinan mielestä summata hyvin juuri tuolla yhdellä sanalla: avartuminen. ”Mutta ensin täytyy oppia kieli, koska hyödyn huomaa vasta, kun sen on oppinut.” Vieraan kielen taitoa ei välttämättä jää kaipaamaan, jos sen käyttämisestä ei ole omaa kokemusta. ”Kielitaito on ehkä vähän kuin Internet. Ei sitäkään kukaan kaivannut, ennen kuin se sitten tuli. Nyt ilman sitä ei voi olla.” Tiina selittää tarkemmin: ”Toki voi elää hyvin niin, että käyttää vain yhtä kieltä. Mutta kun saa siihen toisen tai kolmannenkin rinnalle, alkaa aueta uusia maailmoja ainutlaatuisella tavalla. Enkä tarkoita pelkästään vieraiden kulttuurien oppimista. Vertaamalla kieliä näkee omaa kulttuuria toisesta asemasta, ja sen ymmärtämiseen tulee loputtomasti uusia sävyjä. Pääsee hyvälle näkökulmapaikalle, vähän oman kielen ulkopuolelle.”

Kielitaito on ehkä vähän kuin Internet. Ei sitäkään kukaan kaivannut, ennen kuin se sitten tuli. Nyt ilman sitä ei voi olla. ”Uusi kieli avaa maailman eri tavalla kuin oma ensimmäinen kieli. Sillä ymmärtäminen tarkoittaa myös vertaamista”, Tiina sanoo. Vieraan kielen kautta alkaa erottaa oman ajattelun rakenteita, koska huomaa, että toisellakin tavalla voi asioita järjestää, jakaa ryhmiin ja asettaa suhteisiin. Joissakin kielissä on esimerkiksi maskuliineja ja feminiinejä sanoja, toisissa ei. Tiina korostaa, että kieltä ei pitäisi nähdä pelkästään välineenä: ”Informaation jakoon riittää kone. Mutta kieli on tapa olla maailmassa.” Kielessä näkyy maailmankuva ja ihmiskuva, ajattelun tapa – se, mitä maailmasta havaitsee. Kun tätä kaikkea tarkastelee, voi huomata tapoja ja periaatteita, joihin omat uskomukset ehkä perustuvat ja kytkeytyvät. Tämä puolestaan antaa valtavasti lisää resursseja kiinnostavien asioiden löytämiseen. Sitä kautta voi tehdä elämässä onnistuneita valintoja, nauttia maailmasta ja tulla toimeen monissa eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa. ”Vertailemisessa ei välttämättä kyse ole arvottamises-

KANSAINVÄLISYYS

ta. Vaikka saahan sellaistakin tehdä. Miksi ei? Jossakin on yksi asia yhdeltä kannalta katsottuna hyvin ja toisessa paikassa toinen.”

Suomea ja ranskaa eri näyttämöillä Tiinan elämään mahtuu monta eri uraa, yksi niistä teatterissa. Hän toimi yhteensä 20 vuoden ajan ohjaajana pariisilaisessa La Métonymie-teatteriryhmässä. Teatterista Tiinalla on paljon hyviä muistoja. Mieleenpainunein produktio oli Jan Guilloun Pahuus, tutkielma väkivallasta. Näytösten jälkeen pidettiin yleisökeskusteluja. ”Ne olivat tärkeitä. Taiteella voi olla vaikutusta ihmisten elämään. Yhdessä puhumalla kävi ilmi, mitä kaikkea näytelmä oli katsojissa herättänyt”, Tiina muistelee. Viimeisin näytelmä oli Emilia Pöyhösen Leipäjonoballadi. ”Käänsin sen itse. Käänsin itse asiassa kaikki ne lukuisat suomenkieliset näytelmät, jotka halusin tehdä. Kiitos apurahoista tässä kohdin Suomeen. Ilman niitä en olisi voinut käännöstyötä tehdä.” Jossain kohtaa ohjaamiseen uupui, ja Tiina päätti lopettaa: ”Se on tosi rankkaa työtä. Pitää osata puhua ja myydä projekti ja johtaa ryhmää.”

Kalevala erottuu ja kiehtoo Teatterin jälkeen Tiina alkoi opettaa INALCOssa. Se on 1700-luvun lopulla perustettu ”itämaisten” kielten ja kulttuurien laitos Pariisin yliopistolla. Tiinalta kysytään usein, mikä opiskeli-

joita motivoi suomalaisuuden äärelle Pariisissa. ”Hardrock on ihan oikeasti yksi syy”, hän sanoo. Kalevala on niin ikään melko tunnettu Ranskassa, mikä liittyy Tiinan mukaan osin nykyaikaiseen paikallisidentiteettien korostamiseen. Tällä tavoin etsitään aitoutta. ”Suomi maana on riittävän kaukana ja riittävän eksoottinen, ja siksikin siihen liitetään pääasiassa myönteisiä asioita”, Tiina kertoo. ”Minua on pyydetty esimerkiksi Festival d’Ile de France -kulttuurifestivaalille puhumaan. Siellä oli yhtenä vuonna Kalevala-aiheinen päivä. Paikalla oli musiikkia, illalla kuoroesitys. Roolini oli alustaa esitetyistä aiheista ennen konserttia.” Samana vuonna Bretagnessa oli samassa hengessä järjestetty festivaali, jonka vieraaksi oli valikoitunut Suomi. ”Musiikkiopisto oli tehnyt Ainon tarinan kertovan sävellyksen. Paikalla oli amatööri- ja tanssiteatteri ja suomalainen kanteleensoittaja.” Kulttuuritietouden lisäksi Tiinalta pyydettiin apua salmiakin ja Muumi-tikkareiden hankkimiseen. Hienoimpina muistoina Tiina kuitenkin mainitsee ne INALCOn tunnit, joilla oppilaat kirjoittivat kalevalamittaisia runoja sanakirjat apunaan.

Kekseliästä ja päättäväistä kielenhuoltoa Entä miten oma äidinkieli on pysynyt virkeänä ulkomailla elämisen aikana? ”Kielen ylläpitoon on kyllä pitänyt keskittyä ihan tietoisesti”, Tiina sanoo. Esimerkiksi lukemalla. Viidentoista ulkomaan vuoden jälkeen hän huomasi, että puhe alkoi

Tiinan perheellä on Lascaux’n suunnalla vanha kivinen talo yrttitarhoiheen ja kasvimaineen.

TEMPUS 4 / 2023

KANSAINVÄLISYYS

takellella ja sanavarasto rapistua. ”Oman kielen ohella olen pitänyt huolta myös kahden poikani suomenkielisyydestä. En jättänyt sitä sattuman varaan.”

Avain oli muodostaa lapselle oma henkilökohtainen suhde maahan ja kieleen. Ei voi vain yrittää siirtää heille vanhemman perintöä. Kulttuurista on tultava lapsen oma asia hänen omilla ehdoillaan. ”Metodini lasten kanssa kumpusi omista kokemuksistani ranskalaisessa koulussa. Siellä oli ihmisiä, joiden vanhemmat olivat eri maista. Toisista kasvoi kaksikielisiä ja kaksikulttuurisia mutta toisista ei. Huomasin, että avain oli muodostaa lapselle oma henkilökohtainen suhde maahan ja kieleen. Ei voi vain yrittää siirtää heille vanhemman perintöä. Kulttuurista on tultava lapsen oma asia hänen omilla ehdoillaan.” Niinpä Tiina löysi Suomesta kyläkoulun, johon voi ilmoittaa pojat kyläilemään ranskalaisina loma-aikoina. Se sopi koulun tavoitteeseen, joka oli silloin kansainvälistyminen. ”Ensin poikia jännitti. Mutta sitten he tykkäsivät tosi paljon. Pienessä koulussa oli samat lapset vuosi toisen perään.” Lopulta koulun henkilökunta tuli Ranskaan vierailemaan. Kehkeytyi oikea vaihto. Yläasteella pojat eivät enää halunneet jatkaa, koska kouluympäristö vaihtui. ”On tärkeää, että kaksikielisyys on koko perheen juttu. Mieheni ymmärtää sen. Hän hyväksyy ja haluaa, että kotona puhutaan kieltä, jota hän itse ei ymmärrä. Se ei ole hänelle aina ollut helppoa. Anoppilassa esimerkiksi minua pidetään siinä mielessä toisinaan epäkohteliaana. Mutta mieheni tukee minua, vaikka muut eivät ihan ymmärräkään ja ihmettelevät, miksi puhun lapsille suomea.” Nyt pojat ovat 23- ja 24-vuotiaita. He puhuvat äidin kanssa kahta kotikieltä vaihdellen. Toinen heistä on menossa Aalto-yliopistoon opiskelemaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Omasta suhteestaan äidinkieleensä Tiina sanoo: ”Suomi on niin hieno kieli. Siinä voi sanojakin keksiä huomattavan vapaasti! Olen hyvin onnekas, että voin lukea tällaista kieltä sen alkuperäisessä muodossa.”

Kirjoittaja: Satu Taskinen Satu Taskinen on Wienissä asuva suomalaissyntyinen kirjailija. Ulkosuomalaisten haastattelusarjan aiemmat osat ovat ilmestyneet Tempuksen numeroissa 5/2022 (Mikko Kajander) ja 1/2023 (Mari Vuolanto).

Vaikka kaupunkikoti Pariisin kupeessa on Tiinalle rakas tukikohta, elämisen keskipiste on siirtynyt yhä enemmän maalle.

TEMPUS VIERAILEE

Maailma Malminkartanossa Pihkapuiston koulussa Helsingin Malminkartanossa jokainen voi olla ylpeä juuristaan. Eri kulttuuritaustoja juhlistetaan yhdessä Maailma Malminkartanossa -päivänä. Teksti ANNA HALME kuvat JOUKO LOUHISOLA

onikielisyys ja -kulttuurisuus voi rikastaa peruskoulun opiskeluympäristöä monin tavoin. Tästä hyvä esimerkki on Pihkapuiston koulun Maailma Malminkartanossa -tapahtuma. ”Maailma Malminkartanossa on ollut parasta, mitä olen ollut tekemässä koulun piirissä” sanoo Jouko Louhisola, joka toimi Pihkapuiston koulun vanhempainyhdistyksen ja johtokunnan puheenjohtajana 2017, kun tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Louhisola on ollut tämän jälkeenkin tiiviisti mukana tapahtuman järjestelyissä. ”Se yhdisti koulun oppilaat, opettajat ja huoltajat. Myös jotkut lähialueen yrittäjät sitoutuivat tapahtumaan. Puhallettiin yhteen hiileen innokkaasti ja luovasti.”

maiden kautta Lähi-itään ja KaakkoisAasiaan asti. ”Maailma Malminkartanossa -tahtumassa tarjotaan perheille mahdollisuus esitellä itsestään sellaista, johon normaalin kiireisen koulutyön aikana ei ole tilaisuutta”, Louhisola sanoo. Tapahtumissa on jaettu maakohtaisilla ”messustandeilla” perustietoa maista, ja keskusteluissa on päässyt esittämään tarkentavia kysymyksiä perheille. Tärkeimmässä roolissa on kunkin maan tyypillinen ruoka, josta

on tarjottu maisteluannoksia. Maistelukuponkeja on myyty kootusti koulun aulatiloissa. Kupongeista, kahvimyynnistä ja tapahtumassa järjestetyistä arpajaisista on kerätty tuloja, joiden avulla vanhempainyhdistys on voinut tukea koulun toimintaa. Kokemus on ollut mahtava, Louhisola sanoo: ”Oppilaat, opettajat ja huoltajat ovat olleet täydestä sydämestä mukana tekemässä tapahtumaa. Se on monilta osin palvellut kansainvälisyyskasvatusta, mutta ennen kaikkea tapahtuma on

Kulttuurit tutuiksi Louhisola kertoo, että tapahtuman tavoitteena on tuoda esille Pihkapuiston koulun oppilaiden perheiden maa- ja kulttuuritaustat. Tarkoitus on, että jokainen voi olla ylpeä omasta taustastaan, kielestään ja kulttuuristaan, ja tässä tilaisuudessa sen voi luontevasti tuoda esille. ”Koulun oppilailla ja opettajilla on ainutlaatuinen mahdollisuus nauttia monipuolisesta kulttuuriperimästä, joka säteilee kouluun oppilaiden ja perheiden välityksellä”, Louhisola kuvailee. Perheiden kautta Pihkapuiston koululla on käytössään valtava kansainvälinen kulttuuripotentiaali, joka vain odottaa hyödyntämistään. Louhisola muistelee, että jo ensimmäisessä tapahtumassa keväällä 2017 oli edustettuna yli 20 erilaista kulttuuritaustaa Etelä-Amerikasta Afrikan ja Euroopan

TEMPUS 4 / 2023

Mande Maja Band esiintymässä Maailma Malminkartanossa -tapahtumassa.

TEMPUS VIERAILEE

Maistiaislipukkeella sai ostaa esimerkiksi somalialaisia sambuuseja.

ollut oppilaille ja perheille foorumi tulla esille oman kulttuurinsa edustajina. Nauraa, nauttia ja olla ylpeä siitä mitä on.”

Järjestelyt pähkinänkuoressa Maailma Malminkartanossa järjestettiin ensimmäisen kerran 6.4.2017. Idea syntyi vanhempainyhdistyksessä, kun mietinnässä oli, mitä muuta koululla voisi järjestää tavanomaisten kahvi- ja arpajaismyyntien lisäksi. Tilaisuudet ovat noudattaneet peruskaavaa: tarjolla on informaatiota perheiden kulttuuritaustoista ja eri maiden ruokaa. ”Tärkeintä on yhdessäolo leppoisassa ja mukavassa hengessä. Siihen ei muuten juuri ole mahdollisuuksia näinä aikoina”, Louhisola toteaa. Tapahtumien suunnittelu on alkanut vanhempainyhdistyksessä, ja varhaisessa vaiheessa on konsultoitu opettajakuntaa. Opettajat ovat linkittäneet tapahtuman teemat opetussuunnitelmaan, ja luokissa on valmisteltu materiaalia tapahtumapäivää varten. Eri maiden lippujen lisäksi esillä on ollut esimerkiksi tervehdyksiä eri kielillä. Louhisolan mukaan monikielisyyden saralla on vielä kehitettävää. Hän ideoi juhlasalissa järjestettävää sessiota, jossa tervehditään ja kiitetään eri kielillä: ”Osallistujat voisivat esittää pyyntöjä: miten tämä sanotaan sinun kielelläsi?” Louhisola kertoo, että ainakin vanhempaintoiminnan kannalta Maailma Malminkartanossa on kouluvuoden kohokohta, johon panostavat kaikki. Huoltajien, opettajien ja oppilaiden lisäksi mukaan on houkuteltu lähialueen yrityksiä. Jotta osallistuminen olisi perheille mahdollisimman helppoa, läheisen marketin kanssa tehtiin sopimus siitä, että maistelu-

ruokien valmistajat saattoivat hakea raaka-aineet ilmaiseksi valtakirjalla. Korona on aiheuttanut välivuosia, mutta suunnitelmissa on, että seuraava tapahtuma järjestetään keväällä 2024. Louhisola suosittelee vastaavan tapahtuman järjestämistä kaikille. Jos koulun taustat eivät ole kovin monipuoliset, mukaan voi pyytää vierailijoita. Louhisola tähdentää, että Maailma Malminkartanossa on ollut suuri tapahtuma mutta ehdottomasti vaivan arvoinen. ”Kaikki työstä mahdollisesti aiheutunut rasite peittyy tilaisuudesta saadun valtavan mielihyvän alle”, hän sanoo.

KERRO MEILLE! Haluaisitko ilmoittaa oman oppilaitoksesi uuteen Tempus vierailee -sarjaan? Tapoja on useampia: juttu voidaan tehdä sähköpostihaastatteluna, vierailu voidaan toteuttaa virtuaalisesti, tai mahdollisuuksien mukaan toimittaja voi tulla koulukäynnille. Ota yhteyttä: anna.halme@sukol.fi.

KIRJAT

Tutkimusta tiiviissä paketissa Koulutuksen nykytutkimusta käsittelevä artikkelikokoelma on ajan hermolla mutta jättää kaipaamaan syvällisempiä pohdiskeluja. Teksti NIINA SINKKO kuva Vastapaino

atso kuule koulua voisi olla minkä tahansa iltapäivälehden kirkuva otsikko osana yhteiskunnallista, koulutuksen epäkohtiin liittyvää uutisointia. Käsissäni olleella teoksella on kuitenkin tarkka-alainen jatko, sillä julkaisussa käsitellään kehollisuutta, materiaalisuutta ja tekstejä koulun vuorovaikutuksessa. Kirja on artikkelikokoelma, jossa kurkistetaan käytännössä kaikille koulutuksen asteille varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen opetukseen. Tarkastelun keskiössä on erityisesti oppilaiden välinen vuorovaikutus, joka on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle.

Vinkki kieltenopettajille Teoksen laajasta artikkelikokonaisuudesta poimisin kieltenopettajalle ehdottomasti tutustuttavaksi Henri Satokankaan ja Salla-Maaria Suuriniemen artikkelin ”Kuinka kirja katsoo käsitteitä? – Kulttuurin, katsomuksen ja kielen käsitteiden hierarkiat ja diskurssit oppikirjoissa”. Kyseinen artikkeli on mielenkiintoinen läpileikkaus nykykoulussa käytettyihin oppikirjoihin ja niissä annettaviin määritelmiin kulttuurista ja kielestä sekä niiden yhteydestä katsomukseen.

Koulutuksen nykytutkimusta Teoksen johdannossa nostetaan esiin, että kirja toimii nimenomaan koulutuksen tutkimuksesta kiinnostuneille sekä myös esimerkiksi kurssikirjallisuudeksi opettajankoulutuksen menetelmäopintoihin. Teos jakaantuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tarkastellaan luokkahuoneen materiaalista ekologiaa ja kehollista vuorovaikutusta. Toisessa osassa avataan luokkahuoneen kieli- ja tekstimaisemaa ja viimeisessä esitellään metodologisia avauksia ja rajankäyntiä kouluntutkimuksessa. On hyvä, että koulutukseen liittyvää nykytutkimusta painetaan kaikkien saataville. Meillä on alan kehityksen tueksi tarjolla vaikuttavan tutkijajoukon tuoretta tietoa ja näkemyksiä, joissa nykykoulun arki avautuu koulutukseen liittyvän tutkimuksen kautta. Artikkeleissa on esimerkiksi kiinnitetty huomiota nykyteknologiaan kuten robottien käyttöön ohjelmoinnin opiskelussa ja näissä oppimistilanteissa syntyvään vuorovaikutukseen.

Vuoropuhelulle tilausta Lukijana olisin kuitenkin toivonut useiden artikkeleiden kohdalla tiedon monipuolisempaa popularisointia sekä syvempää pohdintaa siitä, mitä otsikkokin mielessäni huutaa: Katso, kuule koulua, opettaja tai huoltaja – näe, mitä oppilaiden kesken tapahtuu. Opettaja-lukijana en ehkä löytänyt mielekkäintä sisältöä pitkähköistä tutkimuksen kulkujen kuvauksista esimerkkeineen – loppupäätösten ja pohdinnan jäädessä useissa artikkeleissa varsin lyhyiksi ja tutkimusta tiukkarajaisesti tarkasteleviksi. Yhteiskunnassamme olisi tilausta koulutukseen liittyvän tutkimuksen, opettajien ja rehtoreiden arkikokemusten ja perheiden väliselle laajalle vuoropuhelulle, olipa kouluun liittyvä aihe mikä hyvänsä.

TEMPUS 4 / 2023

Pilvi Heinonen ja Ulla Karvonen (toim.) 2022: Katso kuule koulua. Vastapaino.

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2023. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2023

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingissä 6.4.2024 American Studies -seminaarin yhteydessä. Ilmoitamme tarkan ajankohdan ja paikan myöhemmin.

AMERICAN STUDIES 6.4.2024

Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä 6.4.2024. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot tulevat kotisivuillemme.

BRITISH STUDIES KESÄLLÄ 2024 TAMPEREELLA Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Tampereella 24.–25.7.2024. Seuraa kotisivujamme.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2023

Test & Train 2023 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla). Test & Train 2023 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

Test and Train 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajal-

le. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versioina, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa oppilaillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin! Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Hinta 150 e / muistitikku. Pris 150 e / USB-sticka.

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. Hinta 120 e / muistitikku.

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person,

meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e / muistitikku.

Juhlapyhät – Kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar – kielioppidiat yläkouluun ja toiselle asteelle

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e / muistitikku.

The Best of test and train vol 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e / muistitikku.

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Yhdistyksen syksyn 2023 koulutuspäivä pidetään 2.12. klo 10–14.15 Helsingin Aikuisopiston juhlasalissa (Runeberginkatu 22–24). Koulutus on ilmainen jäsenmaksun maksaneille jäsenille ja maksaa 15 euroa ei-jäsenille. Ilmoittautumislinkki ja koulutuksen ohjelma on lähetetty sähköpostitse. Löydät ohjelman myös yhdistyksen kotisivulta (www. suomenespanjanopettajat.fi) ja Facebook-sivultamme. Tervetuloa! Seuraa meitä myös: Facebookissa: Asociación de Profesores de Español de Finlandia; Instagramissa: espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet!

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997–2023, syksyt ja keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat

tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

TEMPUS 4 / 2023

till sekreteraren Elisa Niinistö (finsklararforeningen@gmail.com) om man märker att man inte har fått e-post av föreningen om kommande händelser. Man får vara i kontakt med sekreteraren ifall det kommer önskemål om fortbildningar som våra medlemmar skulle ha nytta av. Ha det så bra!

Finsklärarföreningen rf

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Italianopettajien yhdistyksen syksy on ollut täynnä tapahtumia. Tänäkin vuonna olemme panostaneet useisiin hybriditapahtumiin: esimerkiksi lokakuussa järjestetty Kääntäjien iltapäivä innostavine vieraineen (Elina Suolahti, Laura Lahdensuu, Hannimari Heino) houkutteli yleisöksi runsaan joukon kääntämisestä kiinnostuneita niin paikan päälle Helsingin yliopistolle kuin Zoomiinkin.

Ordförande Marc Blumenthal Vuonna 2024 järjestämme jäsenkysemarc.blumenthal@kauniainen.fi lyn, johon vastaamalla pääset vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja tapahSekreterare Elisa Niinistö tumiin jatkossa. Tiedotamme jäseniä Kassör Lis-Marie Siegfrids toiminnastamme sähköpostitse, mutta finsklararforeningen@gmail.com voit seurata ilmoittelua myös kotisivuiltamme osoitteessa italianopettajat.fi sekä Facebookista ja Instagramista. Hej alla medlemmar! FinsklärarföreninVuoden 2024 vuosikokous järjestetään gen ordnar distansträff för gymnasielähuhtikuun aikana. rare 30.11 om studentproven i finska. Mer info kommer på e-posten. Vi påItalianopettajat ry:n pikkujouluaperiminner att alla ska meddela sin e-post tiivi järjestetään 2.12.2023 alkaen klo

16 Italian kulttuuri-instituutin tiloissa (Ullankatu 3 A 2, Helsinki). Kiitos jäsenille osallistumisesta toimintaan tänäkin vuonna! L’associazione augura a tutti i suoi membri e amici un sereno Natale e un felice Anno Nuovo!

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

MERKITSE KALENTERIIN Yhdistyksen ranskankielinen koulutus tekoälystä on la 13.1.2024. Yhdistyksen kevätkokous ja jäsentapaaminen on la 23.3.2024 Tampereella. Ohjelmassa on Edith Piaf -teema esitelmän ja Tampereen Teatterin näytelmän voimin.

APFF-JÄSENTUOTTEET Ääntämispaketti – materialpaket om franskt uttal

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia

ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi. Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Yhä saatavilla: Sähköinen kielioppipaketti – grammatikpaket

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

FORMATION(S) GRATUITE(S) 1.9.2023–10.5.2024

L’IFF organise tout au long de l’année une formation autour des actualités du

FLE aujourd’hui. Ces ateliers, gratuits pour les enseignants de français du système scolaire finlandais, sont organisés à distance via Zoom, un vendredi par mois de 15h30 à 17h30. Les séances sont modulables, vous pouvez participer à chacune, ou bien choisir celle(s) qui vous intéresse(nt) le plus.Pour vous inscrire, merci d’envoyer votre inscription via ce lien: https://www.france.fi/koulutus/ranskanopettajien-koulutukset/#/

RANSKAN INSTITUUTIN ILMAISET VAIHTO-OHJELMAT

Muista Ranskan instituutin ilmaiset ja suositut vaihto-ohjelmat Ranskassa. Huomaathan valmiin julistepohjan koulun ilmoitustaululle ja luokan seinälle. Lataa tästä: https://drive.google.com/ file/d/1De6hJNIu1fenBJCkgujgT_hkOGukHWH3/view?usp=share_link Katso myös linkki: ht tp://w w w.france.fi/koulutus/lukion-vaihto-ohjelma-ranskassa/#/ Näistä pidämme kaksin käsin kiinni!

INFOLETTER DE L’IFF

Une newsletter prof, destinée aux enseignants de français. Inscrivez-vous: http://www.france.fi/ranskan-kieli/uneinfolettre-pour-les-enseignants-defrancais-de-finlande/#/

AMOPAN KIRJALAHJOITUS

Suomen Palmes Académiques -yhdistys on saanut Ranskasta mittavan nuorille sopivan kirjalahjoituksen. Teokset ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun HELMET-kirjastojärjestelmän kautta. Tarkemmat tiedot: https://amopafinlande. com/don-du-livre/ Mukana myös lista kaikista kirjoista: https://amopafinlande.files.wordpress. com/2022/09/liste-de-colisage-finlande-2022.pdf

À SUIVRE ÉGALEMENT SUR FACEBOOK

L’institut français de Finlande – Ranskan instituutti: Ranska Suomessa pour rester informé des évènements actuels.

SOMESUOSITUS https://www.facebook.com/suomiranska ja IG: ranska_jetaime Seuraamalla Suomi–Ranskan yhdistysten liiton SRYL:n sivuja saat monipuolisia Ranska-aiheisia päivityksiä. APFF on SRYL:n jäsenmäärältään suurin jäsenyhdistys.

SUKOL kouluttaa SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

Keväällä 2024 tulossa 12.1. Kieltenopettajan työnhakukoulutus Helsingissä 13.3. Käytännön vinkkejä eriyttämiseen peruskoulussa -etäkoulutus 19.–20.4. Kevätkoulutuspäivät kaikkien kielten ja asteiden kieltenopettajille Oulussa Yo-pisteityskoulutusta pitkien kielten kirjoitelmiin suunnitellaan tammi–helmikuun vaihteeseen – seuraa tiedotusta kanavillamme! Lisätietoja: www.sukol.fi ja koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen jenna.latvala-suominen@sukol.fi p. 040 487 3632

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2023 Koepaketti sisältää preliminäärikokeet A- ja B1-tasoihin kuunteluineen ja videoineen, rakenneharjoituksia, luetunymmärtämisiä sekä harjoituksia suulliseen kokeeseen. Koepaketin hinta 150 euroa. Tuote toimitetaan tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.

KOULUTUSTA

Koulutus lukionopettajille pidetään tammikuussa. Tiedotamme tarkemmin kotisivuillamme sekä jäsenpostilla.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uusille jäsenille sekä mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman erillistä pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

TEMPUS 4 / 2023

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi mutta et saa sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

Yhdistys myy pienempiä teemapaketteja, kangaskasseja ja tsemppitarroja nettisivuillaan. Ks. alla muutama esimerkki. Lisätiedot ja tilaukset: suomensaksanopettajat. fi/tilauslomake/

tullut suullisen kielitaidon mahdollinen osoittaminen. Tähänkin tarkoitukseen yhdistyksen videopaketti on mainio työkalu. Esittelyvideo on nettisivuilla/tilauslomakkeessa. Hinta: 95 e

PELIPAKETTI AIHEESTA ”PUHU JA PELAA”

Miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan, ja siitä olisi vielä hyötyäkin oppimisen kannalta? Paketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa. Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja. Hinta: 50 e

KIELIOPPIPAKETTI 100 X GRAMMATIK – VALMIITA TAI MUUNNELTAVIA TEHTÄVIÄ Tehtävät soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin. Sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Hinta: 65 e

Ilmaista koulutusta kieltenopettajille Update & Upgrade – avaimia monipuolisempaan kieltenopetukseen -koulutus järjestetään: • Vaasassa 12.1., 23.1. ja 4.3.2024 • Helsingissä 17.–18.1. ja 1.3.2024 • Oulussa 30.–31.1. ja 6.3.2024. Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta, jonka kouluttajina toimivat KT, erityispedagogi Erja Sandberg, kielikoulun rehtori Petri Ilmonen sekä eri asteiden kieltenopettajat. Lue lisää: oph-koulutukset.fi Paikkoja on rajoitetusti!

EINFACH D-A-C-H ERLEBEN -MATERIAALIPAKETTI

Olisipa kiva piristää tuntia jollakin tapaa nopeasti! Haluaisin oppilaiden tietävän enemmän tästä maasta ja kulttuurista kuin kirja tarjoaa! Tässä sinulle vastaus: Einfach D-A-C-H erleben -materiaalipaketti. Paketin teemoina mm. maantuntemus, nähtävyydet, ruoka, musiikki, urheilu, juhlat … Esittelyvideo on nettisivuilla/tilauslomakkeessa. Hinta: 60 e

VIDEOMATERIAALIPAKETTI SUULLISEN KIELITAIDON HARJOITTELUUN Monipuolinen materiaalipaketti lukion A- ja B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Videopaketti on uuden OPSin mukainen. Suullisen kielitaidon opintojakso voidaan arvioida uuden LOPSin mukaan näytöillä. Myös B2/B3-oppimäärään on

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

LISÄETU SUKOLIN JÄSENILLE: -10 % kaikista TRYcamps kielikoulun kielikursseista * sekä -30 % verkkokaupan tuotteista 31.1.2024 asti ALEKOODI: SUKOL * alennus kielikurssin hinnasta, ei lisäpalveluista

www.trycamps.fi

Tervetuloa SUKOLin suosittuun työnhakukoulutukseen! Koulutus on suunnattu työtä hakeville opettajille sekä opiskelijoille ja uusille kieltenopettajille, jotka valmistautuvat hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa. Kouluttajina toimivat kokeneet rehtorit, jotka rekrytoivat vuosittain useita kieltenopettajia. Koulutukseen sisältyy harjoituksia ja ennakkotehtävä, josta osallistujat saavat palautteen.

Työnhakukoulutus pidetään pe 12.1.2024 klo 10.00–15.30 osoitteessa Ratamestarinkatu 11, Itä-Pasila, Helsinki. Koulutus on maksuton SUKOLin jäsenille. Paikkoja on rajallinen määrä. Ilmoittautumiset viimeistään 7.12.2023 SUKOLin toimistolle osoitteeseen anna.halme@sukol.fi tai sukol.fi-sivujen kautta.