Issuu

Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry:n j채senlehti lokakuu! VOL 32

lekee mahdo/lfseks hengllfåa ja katsella samanaIkaisesti veden alle

läpImitta 18· 24 mm pituus 30 . 35 cm tllavuu$ enintään 2 dl (vahingollinen t/favuus) joissakIn malle ssa tyhjennysventtff/eilå pehmeIden osien materiaaleina kumi taisilicon ptltki kovaa m/:Jovla putken kulmien säålomahcJ.olIlsuus eduksi

o aIna mukana myös laitesukelluksella klinnttetäan pJdlkkeellå maskfri rernmim tyhjennys puhailamafIa pinnalla tai juufI ennen pinnalle tuloa

ent iilin

el/aan A muodostuu a/ipamB kalvo painuu sisäänpäin ja • avaa v;vun vålttykse/fä venftiJIm • Ilmaa Vlffsa lflaan A ffJ sukelfejarl keuhkoihm

Ulo heng't s tilan A f?sme on vahiin orkeampl kum veden kalvo 1, klwu ulospam • venttiili sulkeutuu Ilma v/maa tJloshengicyskalvon kautla veteen

kosyot ö

sukeltaja painaa pa oSY<~o."-----~ kalvo pamuu slsasl1päin/a • avaa v/vun vality _elfa en/II/1m Ilmaa Virtaa lIIaan A

aUkset S uomen U uh 90-1582 257 rheilus

'uloshenf}ttysven 1111, k.llnni

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIIna RY:N JÄSENLEHTI4 e 93

SISÄLTÖ PÄÄTOIMITTAJALTNFRÅN HUVUDREDAKTÖREN_4 PUHEENJOHTAJALTNFRÅN ORDFÖRANDEN _ _ 4-5 HOSSMNKO SUKELLUSLEIRILLE

6-7

URHEILUSUKELTAJAT METSÄNTUTKIJOINA

8-9

NORPATNIKARNA

10-13

KUIVAPUKUVERTAILU, OSA 2 _ _ _ _ _ 15-17 BOMARSUND

18-19

KALANSILMÄ RIUTALLA

22-24

aornen rheilu 'uk ltajain Liino ry:n jäsenlehti postIletaan uk Itajil1e Joiden osoitteet erhot fVal toimittanool Ui Ue ja jäsenmaksut on maksettu. uoten lehteä on aal.av~a liit n loimi ~ ta. 1

p" ·~'TOLM1TIAJA

Erkki Metsävuori ta intie 9 C 24. 2031 Turku PUh. k. 92J-391 098 t 21- 94 ' 17 TOlMITU IHTEHRl Leena K ~vumäki Kaarikatu 5 A _, 100 Tampere

Puh. 931-23 876

IL OITUSMYYNTI Brita l ävalko Radiökatu O. 00 40 He inlci

puh. t. World Games 1993, palkintojenjaon riemua

RÄPYLÄUINTI _ _ _ _ _ _ _ _ __ UPPOPALLO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 29 TEKNISELTÄ VALIOKUNNALTA

1 :2257

PUHEE ] -HTAJ I:I lena Jaatinen Puh. k. -2 7 -7 4 T inUt~ jäUää l:irjoittajilJ v (jun heidän mielipite1 tään.

30-31

RYÄNÄT ON SITTEN RYÄNÄTIYl SIPINÖITÄ _ _ _ _ _ _ _ _ __

Te .tit .11

SUKELLUSKALASTUS _ _ _ _ _ _ __ OSTETMNeMYYDÄÄNeVAIHDETMN _ _ __ TAPAHTUMAKALENTERI _ _ _ _ _ __ GREEN CARD _ _ _ _ _ _ _ _ __ Taitt

Pain :

nneJi R JaI Turun an mal Turku

URHEllUsUKElTAJA

PÄÄTOIMITTAJALTA

FRÅN HUVUDREDAKJi REN

MITÄ ON SUKELLUS? • Se on kolmiulotteista liikkumista painottomana vieraassa väliaineessa • Se on viihtymistä puhtaassa luonnossa reippaan harrastuksen parissa • Se on itsensä voittamista ja oman itsensä hallitsemista poikkeavissa olosuhteissa

MITEN MEISTÄ TULEE SUKELTAJIA • Me emme ylitä suorituskynnystämme • Me hallitsemme välineemme ja itsemme • Me suunnittelemme sukelluksemme turvallisiksi

MITÄ ME SA.AJ.AME SUKELTAMISESTA • Me saamme hienoja kokemuksia meille uudessa vedenalaisessa ympäristössä • Me saamme uusia hyviä kavereita sukellusretkillä ja leireillä • Me tutustumme huomaamatta luontoon ja ympäristöömme

VAD ÄR DYKNING? MUTTA Tämän kaiken me voimme saavuttaa vasta kun me itse kasvamme sukeltajiksi. Maailmaa ei luotu hetkessä. Hetkessä ei tulla sukeltajiksikaan. Kursseilla opitaan jotain sukeltamisesta, laitekursseilla jopa laitteista. Mutta sukeltajia me olemme vasta myöhemmin, pinnan alla vietettyjen tuntien ja taas tuntien jälkeen. Sukelluskurssi on avain vedenalaiseen maailmaan. Ovi aukeaa kunnolla vasta kun me tiedämme enemmän ja tunnustamme omat rajamme. Jos ne ylitetään olemme vaaraksi itsellemme ja muille. Onnettomuuksien kesä painaa mieltä ja pistää ajattelemaan, mutta oppikaamme siitä kaikki jotain. Yrittäkäämme oikealla ohjauksella välttää salahaudat ja järjestää uusille sukeltajapolville parempia mahdollisuuksia kuin meillä on aikoinaan ollut.Kaikesta huolimatta sukeltaminen on ollut ja on edelleenkin hieno harrastus.

• en tredimensionell rörelse i viktlöst tillstånd i ett främmande medium • att trivas i goda vänners lag i en ren natur • att vinna över sig själv samt att ha kontroll över sig själv i avvikande situationer

HUR BUR VI DYKARE? • vi får inte överskrida vår kompetens • vi bör ha kontroll över vår apparatur och oss själva vi skall planera en säker dykning

VAD GER DYKNINGEN OSS? • fina upplevelser i en för oss ny undervattensmiljö • nya goda vänner under dykfårdena och lägren • vi bekantar oss omärkt med vår natur och omgivning

MEN Allt detta kan vi erhålla först då vi själva växer upp till dykare. VärIden skapades inte på ett ögonblick och man blir inte heller dykare på ett ögonblick. På kursema får man lära sig någonting om dykning, på apparatkursema till och med någonting omapparaturen, men dykare blir vi först långt senare, efter otaliga timmar tillbringade under ytan. Dykkursen är nyckeln till undervattensvärI den och dess dörr öppnas först då för oss när vi vet tilIräckligtmycket om dyk-ning och inser våra egna gränser. Om vi överskrider dem är vi en fara för oss själva och andra. Olyckorna från sommaren är betungande och tvingar oss att överväga situationen och ta lärdom av det som skett. Genom rätta instruktioner bör dessa fallgropar undvikas och vi erbjuder sälunda den nya dykgenerationen bättre möjligheter änvadviharhaft.Sportdykning är trots allt en fm hobby.

PUHEENJOHTAJ JA o •• FRAN ORDFORANDEN SUKELLUSTURVAllISUUDEN PUOLESTA Vuoden 1993 kesä jää taatusti mieleemme, eikä se muisto ole mukava. Yhden kevään ja kesän aikana on surusaatu aivan liian monta. Nämä kuolemat mitkä olivat turhia. Onnettomuuksien seurauksena on myös lajinvne us-

•

kottavuus kärsinyt valtavan kolauksen. Varsinkin lasten ja nuorten vanhemmat ovat menettäneet uskonsa siihen, että pystymme huolehtimaan lapsista ja pitämään heidät hengissä. Me sukeltajat olemme ja pysymme yleisön silmissä kohtuuttomien riskien ottajina,

URHEllUSUI(ElTAJA

vina ja siitä nauttivina kummaNäinhän kesä sitten on mennyt; surressa menehtyneitä, pohtiessa omaa toimintaamme ja kehitellessä uutta sukellusturvallisuusprojektia sekä lopulta taistellessa tiedotusvä-

11llt:l<1e:n kanssa kuvastamme.

VAUNTATllANNE:FATAUSMIA VAJ TOIMINTAA?

jos omalla tai seu-

ramme kohdalla sallimme erilaiset "sovellukset", niin on meidän oltava silloin valmiit hyväksymään tietty määräkuolemia. Meidän on vain tehtävä valinta. Ja jos valinta kallistuu "vapauden" kannalle, voimmekin sitten vain istua odottamaan lisää "tapahtumia". Ja kehittelemään tapahtumaraportointia ynnä sisäistä onnettomuustiedotusta. Mutta voimme valita toisinkin. Sukellusturvallisuuteen voidaan ottaa positiivinen ja aktiivinen näkökanta ja jättää fatalistinen sukellusonnettomuuden pelkäärninen sikseen. Sukeltaja voidaan kouluttaa toimintaan kykeneväksi yksilöksi, joka pystyy pelastamaan itse itsensä, kun kaikki muu varotoimenpiteistä ja suunnistelusta huolimatta pettää.

Aktiivinen sukellusturvallisuus ulottuu myös sukellusvarustukseen. Hyvä sukellusvarustus antaa sukeltajalIe ja koko sukellusorganisaatiolle lisää edellytyksiä ja aikaa toimia hätätilanteessa. Turvaliivi kuivapuvunkin kanssa sekä varahengityssäädin jokaisella sukeltajalla kuuluu tällaiseen varustukseen ilman muuta. Sukeltajien mukana seuraava kirkasvärinen pintapoiju antaa sukellusorganisaatiolle todellisen mahdollisuuden saada apu ajoissa paikalle, kun aikaa ei kulu sukeltajien etsimiseen.

UUSI TURVAK)VAPANJA Kesän aikana on käynnistetty "SUKELLA TURVALLISESTI -kampanja, johon kuuluvat alueelliset turvapalaverit ovat alkaneet.

Tämän lehden mukana toimitetaan kaikille sukeltajille SUKELLA TURVALLISESTI - SUKELLA VIHREÄLLÄ- kortti. Kortti on tarkoitus ottaa mukaan sukellusretkille, ja siinä on sukelIusvarustuksen tarkistus lista. Kortissa on myös suurimpiin sallittuihin alttiinaoloaikoihin perustuva suoranousutaulukko. Tällä halutaan antaa sukeltajalle viesti: tee vain suoranousun sallivia sukelluksia eli sukella vihreällä alueella. Lisäksi on päätetty perustaa PAINOVYÖPANKKI korvaamaan sukeltajalle pelastautumisesta johtuva varustemenetys. Korvaus myönnetään myös liittoon kuulumattomille sukeltajille. Ja lopuksi kampanja käsittää kolmannen osan, joka tähtää sukeltamisen laadun ja

turvallisuuden aktiiviseen parantamiseen. Ajatuksena on antaa tunnustusta seuroille,joissa toiminta on laadukasta ja erityisesti sukellusturvallisuus hyvin hoidettu. Näiden toimenpiteiden avulla pannaan käyntiin pitkäjänteinen prosessi sukellusturvallisuuden kehittämiseksi, ei pelkästään oman jäsenkuntamme vaan kaikkien suomalaisten urheilusukeltajien keskuudessa. Tärkeä askel tähän suuntaan on myös nyt käsissäsi oleva, ainut suomalainen sukelluslehti.

till den allmänna dykutrustningen. En färgklar boj, som på ytan lätt följer med gör det möjligt att få hjälp snabbare till platsen, då ingen tid gårförlorad på att leta efter dykama.

som tappats i samband med livräddning. Ersättning kan beviljas också dykare, som inte är medlemmar i förbundet. Slutligen omfattar kampanjen en tredje del, som riktar in sig pä en aktiv förbättring av dykkvaliteten och - säkerheten i klubbama. Tanken är att ge erkännande åt klubbar vars verksarnhet är på hög nivä och där dyksäkerheten i synnerhet är väl omskött. Med hjälp av dessa åtgärder startar man en långsiktig process för att utveckla dyksäkerheten, inte enbart bland våra egna medlemmar utan bland alla finska dykare. Ett viktigt steg i denna riktning är också den enda finska dyktidningen; den som Du nu håller ihanden.

Innostusta ja työn iloa, toivoo Helena

FÖR DYKSÄKERHETEN Sommaren 1993 kommer garanterat att fåsta sig i våra minnen, och minnet är inte trevligt. Sorgebudskapen under våren och sommaren har varit alltför många. Dessa dödsfall var verkligen onödiga. Somenföljd av olyckoma har vår grens trovärdighet träffats av etthårtslag. Speciellt barnens och ungdomarnas föräldrar har forlorat sin tillit till vår förmåga att ta hand om deras bam och hålla dem vid liv. I allmänhetens ögon är och förblir vi dykare de vidunder som taromåttligarisker, svävar i ständig livsfara och tycks njuta av det. Så har sommaren förlöpt; man har sörjt de omkomna, dryftat den egna verksarnheten och planerat ett ny tt dyksäkerhetsprojekt och dessutom kämpat med massmedia om vårt offentliga ansikte.

VALSITUATIONi FATALlSM ELLER HANDLlNGAR? Om vi godkänner ett förbiseende av säkerhetsföreskrifterna och den goda

dykvanan, om vi godkänner olika "tillämpningar" för vår egen och vår förenings del, bör vi också vara redo att godkänna en viss mängd dödsfall. Det är bara att välja. Och i fall valet lutar sig åt "friheten" kan vi bara sitta och vänta på flera "incidenter". Och utveckla incidentraporteringen jämte den interna informationen gällande olyckor. Men vi kan också välja annorlunda. Man kan ta en positiv och aktiv synpunkt på dyksäkerheten och sålunda lämna den fatalistiska rädslan för dykolyckor därhän. Dykaren kan utbildas tilI en kompetent indi vid, som är i stånd att rädda sig själv då allt annat trots planering och försiktighetsåtgärder sviker. En aktiv dyksäkerhet sträcker sig också tilI dykutrustningen. En god dykutrustning ger dykaren och hela dykorganisationen bättre förutsättningar och mera tid att handla i nödsituationer. Avvägningsväst också tillsammans med torrdräkt samt reservregulator hör utan vidare

NY SÄKERHETSKAMPANJ Undersommarenharman startat den nya kampanjen "DYK SÄKERT". Därtill hörande säkerhetspalavrar har redan påbörjats. I samband med denna tidning erhåller alla dykare kortet "DYK SÄKERT - DYK GRÖNT". Kortet skall medtas på dykutfärdena och det innehåller kontrollista över dykutrustningen. Därtill innehåller det dyktabell för direktuppstigning med maximalt tillåtna expositionstider. Detta syftar på att ge dykaren budskapet: gör bara dyk som tillåter direktuppstigning, dvs dyk bara på det gröna området. Dessutom har man fattat beslut om att grunda VIKTBÄLTSBANK, som ger ersättning för dykutrustning,

Med önskningar om hänförelse samt arbetsglädje Helena

URHEILUSUKELTAJA

•

"Vae Hossaan, vuan missee se semmonen paekkaon?" Tämä asia tuli selvitettäväksi keväällä useamman kerran kun puhe töissä tai pihapiirissä kääntyi tulevan kesän lomasuunnitelmiin ja matkakohteisiin. Kalastusta tai retkeilyä harrastamaton Immeinen ei yleensä ollut kuullut Hossasta ennen kuin minä kerroin. Muistin myös mainita, että tällä kertaa ei jatkuvakaan vesisade voisi pilata lomaani, sillä olin ostanut kaupasta kuivapuvun. Hossan sukellusleirille lähtö ei ollut hetken päähänpisto, sillä sukellusporukkamme oli sitä suunnitellut jo edellisestä kesästä lähtien. Tietoja leirioloista hankittiin aiemmin mukana olleilta puhelimitse, kunhan vain saatiin langan päähän ja osattiin kysyä.

KÄMPPÄKARTANO Hossa löytyy Ämmänsaaren ja Kuusamon väliltä, 5-tieltäkäännytään Perangan kohdalla itään ja 25 km:n ajon jälkeen Tristeyksestä pohjoiseen päin. Hossan lomakeskuksesta noin 4 km pohjoiseen on Opastuskeskus, josta viimeistään saa kartanjaohjeetJatkonsalmenkämppäkartanolleo

•

URHEILUSUKELTAJA

Majoitusmahdollisuuksia alueella on runsaasti, mutta sukeltavan leiriläisen kannalta paras on ajoissa varattu vuodepaikka toiminnan keskipisteenä olevasta kämppäkartanosta. Koska leiri on sukellusliiton ohjelmassa, osoitettiin ennakkomaksu liiton tilille ja loput maksettiin leirin aikana käteisellä järjestäjille. Leirin ajankohta on perinteisesti ollut heinäkuun ensimmäinen täysi viikko ja tällä kertaa se sattui ajalle 5.-11.7. Sukellukset ja ylläpito maanantaista sunnuntaihin maksoi tänä vuonna 1250 mk ja matkat päälle. Leirillä oli eritelty hinnasto ruokailuille ja maj oitukselle , muualle asuville hyvitettiin nämä hinnasta. Alennusta saivat myös ei-sukeltavat perheenjäsenet ja lapset. Ylläpitoon kuului kaikki tarpeellinen aamupa lasta iltapalaan, joten omia eväitä ei tarvittu mitä nyt vähän saunan jälkeen... Kämppäkartanossa on yhteensä 34 vuodepaikkaa. Kerrossängyt ja vaatekaapit on järjestetty siten, että isot päätyhuoneet jakautuvat lokeroiksi. Kaksi pikkuhuonetta soveltuvat myös perhemajoitukseen. Yhdistetty luokka- ja ruokailutila sijaitsee rakennuksen keskiosa~sa samoin kuin hyvin varustettu keittiö. Kummassakin päädyssä on suihku ja wc .

VARUSTETUOLTO JA SUKELLUKSET Paineilmahuoltoa varten järjestäjät olivat seuroilta hankkineet neljä kompressoria, yksi kunkin ryhmän käyttöön. Pitkiä jonoja ei alkuhässäkän jälkeen pullontäyttöpaikkoihin syntynyt. Koottu kompressorikoulutus heti leirin alkuun jätettiin toivomuslistalle ensi kesää varten. Erityisen kiitoksen ansaitsee mielestäni kouluttajilta löytynyt sukellusalan varusteja pikkunippelivarasto sekä sen avulias käyttö pikatilanteissa kun muut jo olivat valmiina sukellukseen. Pääosa sukelluksista tehtiin kämppäkartanosta kolmisen kilometriä gpastuskeskukselle päin sijaitsevalla Ollöri-järvellä. Metsähallitus on rakentanut sen rantaan sukeUusterminaalin, jossa on pukuhuone, tilat kompressorille sekä varusteiden kuivaustila ja Veneen laskuluiska ja laituri kuuluvat terminaaliin. Pysäköintitilojen ahtaus leiriläisten käytössä olevalle automäärälle on pieni puute muuten erinomaisessa tukikohdassa. Öllörin mukaan vettä on enimmillään neliseIlKymrrlenJtä metriä. Sukellusterminaalin edustalle on tähän mennessä rakennettu kaksi sukeHuslavaa kymmenen metrin kahta

KO SUKE~~... S~I Antero Salminen

...

~~~~~LZ~~~ ~

puolta ja opastusköysi ulottuu kahdessakymmenessä metrissä olevaan paaluun. Näkyvyys vaihtelee syvyydestä ja valosta riippuen viidestä kymmeneen metriin.

TOIMIVA TYÖNJAKO Leirin johtajaksi valitsivat kouluttajat keskuudestaan yksimielisellä pikaäänestyksellä Rovaniemen Urheilusukeltajien Jouko Laitisen ja hän rauhallisen varmallajohtamistyylillään pohjusti jo uutta valintaa. Rauno Vihriälä Rovaniemeltä edusti itsensä ja seuransa lisäksi myös sukellusliittoa jakaen taustatietoa järjestörintaman viimeaikaisista tapahtumista. Ylitornion Pentti Parkkila kertoi kuuluvansa kolmen tähden kerhoon jakeräävänsä myös rahaa. Matti Karppinen Oulun Vesimiehistä suunnitteli kaiken jo kuivalla maalla valmiiksi asti ja kehitteli leirin aikana muun muassa uuden sukupolven harppuunatykkiä. Kainuun Urheilusukeltajienjouko Keinänen etsi ja etsi muttei suonut leiriläisten löytävän. Kouluttajat jakoivat kurssilaiset neljään ryhmään ja ryhmäjako säilyi koko viikon. Sukellusryhmät järjestelivät itse kuljetukset sukelluspaikoille, tekivät sukellusjärjestyksen, pitivät pöytäkirjaa sekä hoitivat yhdessä varusteensa ja siivousalueensa. Kouluttajat jakoivat

Ensi kesän sukellustapahtumia suunnitteleville haluaisin tällä leirikuvauksella antaa pohjaa päätökselle lähteä mukaan ja laajentaa sammakkomiesperspektiiviä. tehtäväkohtaiset ohjeet ja osallistuivat tehtävästä riippuen sukellukseen itse tai toimivat sukellusvanhimpana sekä opastajana pinnalta käsin. Leirin parasta antia oli mielestäni kokemusten vaihto eri suunnilta tulleiden sukeltajien kesken sukelluspaikoista, olosuhteista, varusteista ja toimintamuodoista. Naapuria seuraamalla saattoi löytyä jopa entistä sujuvampi tapa saada hynttyyt ylleen. Kouluttajien antamat ohjeet osoittautuivat ennen pitkää noudattamisen arvoisiksi.

TYPPIVAPMNA MMUSUKELLUKSIIN Päiväohjelman perusajatus oli, että tänne on tultu viikoksi sukeltamaan. Muut asiat kuten oppitunnit ja käytännön harjoitukset sekä ideariihet olivat ruokailujen jälkeistä "sulattelua". Pieni aamulenkkikin, jonka aikana varsinainen herääminen tapahtui, auttoi kuulemma typen tuulettamista elimistöstä. Laitisen Joukon mielestä sukeltajan hengitys ei aamulla saanut tuoksahtaa typelle, jos aikoi kohtapuoliin pinnan alle. Kolmen sukelluksen päivätahti ajoitti herätyksen seitsemään ja saunaan ehti harvoin ennen iltayhdeksää. Viikon aikana minulle kertyi kuusitoista sukellusta eli

harvatahtisen harrastajan koko kesän tiimat. Yhden Kuusamossa käynnin ja muutaman uistimen hinauksen vuoksi en osallistunut edes kaikkiin mahdollisiin sukelluksiin. Sukellusväsymystä ei viikon aikana tullut, koska tehtävät olivat vaihtelevia ja suurimmalta osalta ennen kokemattomia.

RAUTAISANNOS SUKELLUSRUTIINIIN Suosittelen Hossan leiriä erityisesti sellaiselle, joka on vuosi pari sitten suorittanut yhden tähden sukeltajatutkinnon, mutta ei ole sen jälkeen osallistunut juuri kahta suuremman porukan yhteistoimintaan. Leirin aikana saatiin näkemys sukelluksesta hyvin järjestettynä kokonaistapahtumana. Ohjelmassa oli varattu aikaa myös luokkakokeiden suorittamista varten. Sukellusten yksityiskohtia en paljasta, koska suon mielelläni myös muille ensikertalaisille tilaisuuden tutustua Vihriälän Raunon tehtävärataan vasta veden alla. Mielikäisen Kari kertoo toisaalla tässä lehdessä Hossassa tehdystä lu stotutkimuksesta, joka veti valtakunnan tiedotusvälineiden edustajat heinäkuun alussa Öllörin rannalle. Ehkä ensi kesänä joku sukeltajista esiintyy CNN:n uutisissa.

URHEllUSUKElTAJA

•

Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Pentti Zetterberg

URHEILUSUKELTAJAT METSÄNTUTKIJOINA Suomi on, ei vain tuhansien järvien maa vaan yli sadantuhannen järven maa. On varmaa, että moni järvi kätkee syvyyksiinsä vielä tutkimatonta tietoa ilmastomme ja metsiemme historiasta. EI OLE TULEVAISUUTTA ILMAN MENNEISYYTTÄ Puuta parempaa historiankirjaa on vaikea löytää. Sekä metsässä kasvavat että erityisesti soihin ja järvien pohjiin vajonneet puut ovat säilöneet vuosirenkaisiinsa tietoa maapallon ilmastosta jo kauan ennen pergamentin ja paperin keksimistä. Suomen vanhimmat elävät puut ovat olleet Lapista löytyneet noin 1200-vuotias kataja ja 800-vuotias mänty. Tätä monin verroin vanhempia puita kasvaa mm. Pohjois-Amerikan kuivilla seuduilla Arizonassa. Tuli on ihmisen ohella vanhojen puiden pahin vihollinen . Kuivat mäntykankaamme ovat palaneet säännöllisesti 200 - 300 vuoden välein antaen näin tilaa uudelle sukupolvelle. Rannalta veteen kaatuneet puut ovat sen sijaan tulelta turvassa ja voivat säilyä kylmässä, vähähappisessa pohjamudassa tuhansia vuosia. Vanhimmat Lapin järvistä nostetut männyt ovat joutuneet veteen jo noin 7700 vuotta sitten. Tämä on saanut sekä ilmaston että metsien tutkijat kohdistamaan entistä enemmän mielenkiintoa vedenalaisiin tutkimuksiin. Ilmastotutkijoita kiinnostavat vuosituhansien mittaiset luonnon rekisterit, joiden perusteella he pyrkivät arvioimaan mennyttä ilmaston vaihtelua. Tehtyjen tutkimusten mukaan Suomen ilmasto on esimerkiksi 6000 vuotta sitten ollut pari astetta nykyistä lämpimämpi ja monet kasvilajit olivat tuolloin levinneinä paljon nykyistä pohjoisemmaksi. Tämä on päätelty soista tehtyjen kasvien siitepölyanalyysien ja Lapin järvistä mäntyrajan pohjoispuolelta löydettyjen tukkirunkojen perusteella. Suomen Akatemian laajaan ilmakehänmuutosten tutkimusohjelmaan (SILMU) liittyen Joensuun yliopistossa tutkitaan mennyttä ilmastonvaihtelua muinaisten mäntyjen vuosilustoista. Historialliset tiedot ovat tarpeen nykyisen ilmastonkehityksen ja sen seurausten ymmärtämisessä. Metsän kasvutu~joiden päämielen-

URHEILUSUI<ELTAJA

kiinto kohdistuu tällä hetkellä muutamaan viime vuosisataan. Vuosirenkaita tutkien pyritään löytämään merkkejä kasvun muutoksista, joita erityisesti kuluvalla vuosisadalla ovat voineet aiheuttaa, paitsi ilmaston vuosien välinen vaihtelu, myös ilmasta satavat jätelaskeumat. Valtakunnalliset metsien inventoinnit osoittavat nimittäin Euroopan metsien kasvun lisääntyneen viimeisten 20 vuoden aikana lähes 30 prosenttia. Se, mikä osuus kasvun lisääntymisessä on metsänhoidolla ja metsien rakenteen muuttumisella, mikä taas ilmaston ja kasvupaikkojen tuotoskyvyn muutoksilla, on toistaiseksi epäselvää. Tänä vuonna on aloitettu Suomen Metsäntutkimuslaitoksen ja saksalaisen Freiburgin yliopiston aloitteesta Euroopan laajuinen tutkimus kasvumuutosten syiden selvittämiseksi.

ONGELMANA AJOITUS Kasvuolosuhteiltaanhyvin poikkeukselliset vuodet näkyvät selvästi vuosirenkaiden leveydessä. Erityisen heikkoja kasvuvuosia ovat Lapissa olleet tällä vuosisadalla muunmuassa vuodet 1902, 1910 ja 1926. Lihavia vuosia ovat puolestaan vuodet 1901, 1934 ja 1937. Tämän vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen erittäin heikko kasvu ja sitä seurannut voimakas kasvun nousu aina 1930-luvulle näkyy lähes kaikissa Pohjoiskalotin vanhoissa männiköissä. Tärkein puun paksuuskasvun määrääjä on kesän lämpötila. Vuodesta toiseen vaihtelevat kesän sääolot rekisteröityvät puihin erilevyisinä vuosirenkaina. Vaihtelut ovat samankaltaisia tietyn alueen kaikissa puissa. Tätä yhdenmukaisuutta käytetään hyväksi dendrokronologiassa, jossa puiden vuosilustosarjoja toisiinsa vertailemalla pystytään ajoittamaan esimerkiksi vanhan rakennuksen tai laivahylyn puiden täsmällinen kaatovuosi. Vuodentarkka ajoitusmenetelmä voidaan ulottaa yhä kauemmas ajassa taaksepäin tutkimalla järjestelmällisesti yhä vanhempia puita. Hyvin vanhoja puita tutkittaessa apuna käytetään ns. radiohiilimenetelmää, jolla tuhansia vuosia järven pohjassa maanneen puun kuolinvuosi voidaan ajoittaa 100-200 vuoden tarkkuudella. Tällä tarkkuudella tehdyn karkean ajoituksen jälkeen on helpompaa löytää ajoitettavan puunäytteen vuosilustosarjalle tarkka paikka toisten muinaispuiden joukossa. Vasta vuodentarkan ajoituksen jälkeen puu on

käyttökelpoinen ilmaston vaihtelua kuvaavien vuosilustokalenterien laadintaan.

VANHIMMAT PUUT NOSTETTU LAPIN JÄRVISTÄ Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa on vuodesta 1989 lähtien tutkittu professori Matti Erosen johdolla ilmastonmuutoksia Lapin lompoloista löytyvien muinaisten mäntyjen vuosilustoista. Kirjoittajista tutkija Pentti Zetterbergin osana hankkeessa on ollut pitkien yhtäjaksoisten lustokalentereiden rakentaminen. Hiljattain on valmistunut noin 150 puuhun perustuva 2200 vuoden pituinen kalenteri nykyajasta taaksepäin. Ajanlaskuamme edeltäviltä muutamilta vuosisadoilta on löytynyt vasta niin vähän aineistoa, ettei tälle ajalle ole vielä voitu rakentaa lustokalenteria. Sen sijaan tätä varhaisemmalta ajalta on olemassa satojen puiden aineisto, johon perustuen on laadittu yhtenäinen männyn kasvun kalenteri ajalle 500 - 3700 ennen ajanlaskumme alkua. Vanhirnmat yksittäiset kasvuhavainnot ovat tällä hetkellä 6700 vuoden takaa. Näin vanhojen vuosilustojen ajoitus perustuu toistaiseksi pelkästään radiohiilimenetelmään, mutta se tulee tarkentumaan vuodentarkaksi, kunhan puuttuvat renkaat kalentereiden väliltä saadaan paikalleen. Runkojen etsinnässä Lapin järvistä on sukeltajan apu ollut välttämätön, sillä rannalta tai veneestä käsin voidaan löytää vain pieni osa puista. Sukeltaja on ensin etsinyt ja paikantanut rungot, usein käsin pohjamudan sisästä kopeloimalla ja sen jälkeen ki innittänyt puihin vaijerin runkojen kiskomiseksi rannalle. Rannalla puunäytteiden yleistiedot on merkitty muistiin, minkä jälkeen puiden tyvipäästä on sahattu kiekot lustojen mittausta varten. Tutkimuksen päätteeksi puut on palautettu takaisin löytöpaikan veteen mahdollisia seuraavia tutkijoita varten.

NÄYfTEENOTTO ONNISTUU VEDEN ALLA Varmaa on, että yksi tai muutama sukeltaja ei pysty haravoimaan montaakaan järveä kohtuuajassa. Tähän tarvitaan satoja tai mieluummin tuhansia sukeltajia. Onneksi meillä on käytettävissä Suomessa jo nyt noin 10000 sukellusharra~tajaa. Ajatus puunäytteiden etsinnästä viimekesäisellä Hossan sukellusleirillä

Prof Kari Mielikäinen valmistautumassa näytteenottoon taustalla näkyvästä puunrungosta, syvyys 5 m. Kuva Mauri Timonen .

Suomussalmella sai alkunsa metsäntutkija (urheilusukeltaja) Mauri Timosen ja sukelluskouluttaja Jouko Laitisen keskustelussa syksyllä 1992. Innostajana oli myös Matti Erosen ja Pentti Zetterbergin tutkimusraportti,jossa puhuttiin sukeltajan käytöstä vedenalaisten puunäytteiden hankinnassa. Tutkimuksellisena virikkeenä toimi Metlassa käynnistynyt kasvunvaihtelun tutkimushanke, jonka vastuullisena johtajana toimii professori (urheilusukeltaja) Kari Mielikäinen ja yhtenä tutkijana Mauri Timonen. Haasteelliseksi edellämainitun kokeilun teki yleinen ennakkokäsitys, että puiden kairaus ja sahaaminen veden alla on vaikeaa ja raskasta, ellei peräti mahdotonta. Laitinen oli kuitenkin sitä mieltä, että vedenalainen näytteiden keruu onnistuu, mutta vaatii jonkin verran sukelluskokemusta. Hossan kokeilu osoitti Jouko Laitisen arvion oikeaksi. Puiden kairaus ja näytekiekkojen sahaaminen onnistuvat veden alla, mutta menetelmä vaatii vielä kehittelyä niin näytteiden etsinnän ja välineiden kuin aineiston tallennuksenkin osalta. Hossan leirin saaliiksi saatiin noin 50 kairanlastua ja 15 sahattua kiekkoa, joiden analysointi on aloitettu Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalla.

VEDENALAISEN TYÖN SUUNNITTELU TÄRKEÄÄ Vaikka vedenalainen kairausmenetelmä on vasta kehittelyn asteella, voidaan sopivien tutkimuskohteiden etsintä aloittaa välittömästi. Etsintään tarvitaan ainoastaan silmät ja hyvät ohjeet Työ on kuitenkin syytä aloittaa liiallista innostusta välttäen vaiheittain. Summittainen järvien "tyhjentäminen" ei ole monestakaan syystä suositeltavaa. Laajamittainen uppopuiden kairaus tukehduttaa ensinnäkin aineistoja analysoivat laboratoriot. Etsi-

jöiden motivaatio loppuu myös nopeasti, mikäli kaikkea materiaalia ei pystytä ajan ja rahan puutteessa tutkimaan. Seuraavassa esitetyt ohjeet perustuvat paljolti Pentti Zetterbergin monien vuosien kokemuksiin Lapin järviitä. Esiintymästä tulisi merkitä muistiin ainakin seuraavat yleistiedot myöhempää tutkimuskohteiden valintaa silmälläpitäen. Mitä tarkemmat ovat tiedot, sitä paremmat ovat onnistuneen tutkimuksen mahdollisuudet. 1. Esiintymän tarkka sijainti kartalle merkittynä. 2. Puuyksilöiden lukurnääräarvio, rungot ja kannot erikseen. 3. Ovatko puut a) rannalta kaatuneita (tyvi säännöllisesti rannan lähellä)? b) ajelehtineita (rungot sikin sokin)? c) löytöpaikalla kasvaneita (vedenalaisia kantoja jäännöksenä veden alle jääneestä metsästä)? 4. Onko puita myös kokonaan mudan sisässä (selviää koetintangolla)? 5. Valokuvia esiintymästä, mikäli mahdollista. 6. Puiden syvyys nykyisestä keskivedenpinnasta. 7. Tiedot vesistön historiasta (vedenpinnan muutokset ihmisen toimesta). 8. Tieto tarkastetuista ja tyhjiksi havaituista järvistä on myös tärkeää. Erittäin arvokkaita lopullisten tutkimuskohteiden valintaa ajatellen ovat näytteet muutamista puista. Kairanlastuista tai sahatuista kiekoista voidaan määrittää puulaji sekä puiden yleispiirteinen lustorakenne. Lustoista selviävät puiden ikä, keskimääräinen kasvunopeus sekä kasvun vuosien välinen vaihtelu johtavat jatkotutkimuksiin tai kohteen hylkäämiseen. Tällä hetkellä veden alta löydetyn aineiston laajuus on hieman yli

1000 puuta, joista valtaosa on peräisin Lapista. Erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa tavoitteena on usean tuhannen lisänäytteen löytäminen, mikä merkitsisi tähänastisen aineiston moninkertaistumista. Näytteitä tulisi ottaa esitutkimusvaiheessa 5-10 suurimmasta puusta, yksi näyte puuta kohden. Sopivin näytteenottokorkeus on noin 1-2 metriä puun tyvestä. Näytteenotossa on vältettävä oksankohtia ja vahingoittuneita kohtia rungossa, koska niissä vuosilustojen rakenne on häiriintynyt. Laho puuaines rungon pinnassa ei haittaa, mikäli tervettä ja lahoamatonta puunäytettä on jäljellä vähintään 10 sentin paksuudelta. Puunäytteet voidaan kairata puiden kasvututkimuksissa käytetyllä kasvukairalla tai sahata tavallisella käsisahalla. Näytekiekon sahausta helpottaa terän lisäharitus, jolloin terä ei jumiudu puuhun. Kasvukairan näyte kannattaa ottaa sopivan mittaiseen mehupilliin suoraan kairan sisältä varoen, etteivät hauraat näytteen palaset mene sekaisin. Muoviseen mehipilliin on syytä tehdä jokunen pieni tuuletusreikä, jotta märkä näyte ei pilIin sisässä homehdu pilalle. Varmin, jos kohta työläin tapa saada lastu ehjänä talteen on kairan tyhjentäminen vasta pintaan nousun jälkeen. Edellämainittujen esitietojen ja puunäytteiden perusteella Metsäntutkimuslaitos ja Joensuun yliopisto valitsevat lupaavimmat kohteet tarkemmin tutkittaviksi. Mukaan varsinaiseen myöhemmin toteutettavaan näytteenottoon tulevat toivon mukaan myös kohteen löytäneet urheilusukeltajat. Joka tapauksessa kokeilu urheilusukeltajien laajamittaisesta käytöstä ilmasto-ja metsätieteellisessä tutkimustyössä lienee ainutlaatuist.a koko maailmassa. Kirjoittajien yhteys tiedot ovat saatavissa liiton toimistosta.

URHEILUSUKELTAJA

NORPAT

•••

JA OOLANNIN RANNAT NE RAIKUIVAT...

Ahvenanmaan Norppaleirillä 5.-8.8. rannat todella raikuivat, kun 85 Jösseä piti täyttä menoa päällä. NORPPA ON VESI ELÄVÄ Jengi oli innostunut täyteläisistä toiminta-päivistä. Toive oli kuitenkin, että sukellusta olisi seuraavalla kerralla vieläkin enemmän. Oli sitä nytkin muun ohjelman ohessa räpyläuinnin, syvyys-, vapaa-, hylky- ja yösukelluksen sekä meribiologian muodossa. Mutta Norppa on Norppa ja rakastaa sukeltamista.

POHJOISMAINEN KOKOUS Leirille oli kutsuttuna Norppia kaikista pohjoismaista, mutta osanotto rajoittui pohjoismaisen kokouksen aikuisedustuksiin Ruotsista ja Tanskasta. Edustajat totesivat toiminta-ajatukset varsin samanlaisiksi kaikissa pohjoismaissa. Vapaasukelluskoulutusta pyritään yhdenmukaistamaan. Tanska rehvasteli ansaitusti jokakesäisellä viikon leirillä n. 100 Jössen voimin. Kokouksesta tehdään vuosittainen kiertävä tapahtuma, jonka yhteydessä pidetään junnuleiri. Ensi kesäksi kaavailtiin pitopaikaksi Norjaa.

OMAT HOMMAT Kotimaan NorppaIeiri pyritään järjestämään joka kesä. Hautumaan heitettiin ajatus Norpparallien tehtävien osittaisesta yhdenmukaistamisesta.

AHVENANMAA - NAUTILUS Oolannin ainut seura oli Norppajoukolla mukana, joten yhteys Ahvenanmaan ja muun Suomen välille tuli luotua. Isäntäseura oli ennakkoon, ja koko leirin ajan hienosti mukana järjestelyissä, joista vielä kerran heille suuri kiitos. Kaikenkaikkiaan, PRETTY HYVÄ, sanoi käytännön Suomea leirillä hartaasti opiskeIlut isäntämme Benny,ja samaamieltä oli varmaan joka Jösse!

IDI

URHEllUSUKELTAJA

Kuvat: Leena Koivumäki

...OCH ••

DE 500--··På Ålands Vikarläger 5-8.8 skallade verkligen stränderna när 85 Jössen hade full Jart. VIKAREN ÄR ETT VATTENDJUR Gändet var fullt av iver av de fylliga verksamhetsdagama. Ett önskemål var dock att det skulle vara ännu mera dykning nästa gång. Det var det nu också, i form av fensimning, djup-, fri-, vrak-, nattdykning och marinbiologi, förutom det övriga programmet. Men en Vikare är en Vikare och älskar dykning.

NORDISKT MÖTE Till dykarlägret var Vikare från hela norden inbjudna, men deltagandet begränsades tilI vuxenrepresentanter från Sverige och Danmark som deltog i det nordiska mötet. Representantemafrån Danrnark skröt befogat med sitt enveckasläger med 100 deltagare som ordnas varje sommar. Mötet görs till ett årligt, cirkulerande evenemang, och i samband med det hålls ett juniorläger. Till nästa sommar planera des det att Norge skulle vara värd.

EGNAPLANER Inhemska Vikarläger skall försöka ordnas varje sommar. Tanken om att enhetliga en del av uppgiftema i Vikarrallyna lärnnades att gro.

ÅLAND - NAUTfLUS Ålands enda klubb hade ett eget Vikargäng med, så kontakter knöts mellan Åland och övriga Finland. Värdklubben var pä förhand, och under hela med om arrangemangen. Ännu en gång ett stort tack till dem. AlIt som allt, PRETTY HYVÄ, sade Benny som ihärdigt lärde sig praktisk finska på lägret. Och det håller väl alla Jössen med om!

URHEILUSUKELTAJA

•

NORPAT Sanna Virtanen

BOMARSUNDIS Tulevan Norppaohjaajan leirikokemuksia Sanna Virtanen

TORSTAI Leirille lähdettiin Turun satamasta, punavalkoisella laivalla, torstai aamuna. Olin ainoa edustaja koko Turusta, eli hiukan jännitti kun en tuntenut ketään. Laivalla liikuttiin ja pidettiin hauskaa vähintään kahden hengen ryhmissä. Ostettiin karkkia ja syötiin pizzaa. Jännittämisestä huolimatta sakki oli tietysti HUIPPUKIVAA! Maarianhaminan laivasatamasta kuljetus oli bussilla leirintäalueelle, jonne ' pystytettiin teltat. Iltaohjelmaa odottamaan siirryimme rantakalliolle. Tunnus-huutojakin huudeltiin ja toivoteltiin kaikki tervetulleiksi, ennenkuin mentiin laittamaan sortsit ja T-paita päälle. Lopulta sakki järjestäytyi parijonoon ja lähti juoksemaan pitkin poikin peltoa. "Hei, tää jono suuntaa rantaan" kuulu rivistön etupäästä, ja takapääkin alkoi aavistaa pahaa. Kuivapukuisia ohjaajia oli lahdella mylvimässä ja roiskimassa vettä norppien päälle. Kuvat: Leena Koivumäki

Eka ilta: Jonoon . rantaan - mitä. mitä? Första kvällen: 1 kö tili stran~en - vaddå . vaddå?

URHEILUSUKELTAJA

Katariina Kutilan mietteet olivat samansulllltai1 et kuin muidenkin. Mielenkiintoinen hauska leiri, sukellusta olisi saanut olla enemmänkin. Katariina Kutilas rankar var liknande som andras. lntressant. roligt läge/~ men det skulle få vara mera dykning.

SYKSYN

SA LEIRILlÄ 5.- 8.8.1993 Tästä suuttuneina osa repi vetoketjut kuivapuvuista auki, ja joku keksi kerätä porukan, joka kantoi jopa Sipinkin mereen. Märkänä me kömmimme vaihtamaan vaatteita kuivaan, mutta ahtaaseen telttaan. Parin tunnin päästä kuului teltasta vain tasaista hengitystä ...

PERJANTAI Perjantaina jengi käveli laskujen mukaan yli 20 km, eli aika paljon. Kymmeneltä aamulla alkoi nimittäin iltakuuteen asti kestävät tehtävärastit. Oppia saatiin vähän joka lajissa. Mieleen jäi parhaiten Paulan sanat meribiologiarastilla: "Emme me kylässäkään heittele roskia ja jätteitä lattialle, samoin on meren laita!"

LAUANTAI Leiri ei lauantai aamulla päässyt kunnolla pystyyn asti, kun alkoi tulla vettä oikein kunnolla. Pelkkä sana sade ei riitä kuvaamaan sitä ilmiötä, vettä tuli taivaan

täydeltä kuin keppiä. Eihän norpat sokerista olleet, vaikka sade ottikin päähän. Jätesäkkiä vähän puhkomallahan saadaan hyvä huputon ja hihaton sadeviitta, ellei ollut kunnon varusteita mukana. Sukellusta sai lauantaina harrastaa kolmessa paikassa. Venerannassa oli Lassen järjestämä SYVYYSSUKELLUSPISTE, ei kilpailua. HYLKYSUKELLUSTAKIN pystyi harjoittamaan Bomarsundin linnoituksen lähirannassa. "Leirikasterannassa" oli MATALAN VEDEN vapaa sukellusta. Olympialaisetpidettiinkuivallamaalla. Niihin kuului mm. PUSSIHYPPYVIESTI, FRISBEERATA, AMMUNTA,HUUTOVIESTI,RAMBORATA, TEKSTIILIMAALAUS JA KROKETTI. Iltaohjelmaa varten kokoonnuimme piiriin ja esitimme omia ohjelmanumeroita, nauroimme, huusimme ja pidimme hauskaa. Ohjaajat esittivät onnittelut synttärisankarille, ja lahjaksi tämä sai Nuori-Suomi paidan. Ilta pimeni, ja leiri söi iltapalaa. Halukkaat saivat lähteä YÖSUKELLUKSELLE, jolla kaikesta päätellen oli hauskaa.

Tatjoukset volm. 31 .1 0.93 saakka ja koskevat vain varastotavaraal

KUUlIII AT TARJO

Polar-Bear. kulv. puku Trllamlnate DS4X:

Lunar, Solar, 1 ..... 1.090.- 820.AP-100, Thlnsulate ... 1.260.- 1.070.LW·3 F1eece ..~ ........ ~ ... 660.- 560.-

SEAC rnIr1c1puvut

Hyvä, lAmmin 7 mm "kytmåvesipuku·. Norm.hlnta 1.880.-.

SUNNUNTAI Kaikkein tylsin päivä lauantain sateesta huolimatta oli sunnuntai, lähtö oli edessä, piti pakata yms. Viimeiseksi kokoonnuimme rantakalliolle. Taas laulettiin synttärionnittelut, nyt norppien toimesta. Leirin TSEMPPARIKIN valittiin, palkinnon sai RRDC:n PIKKU-MYY, eli Sanna-Mari Saksala tai yleisimmin Santtu. Osoitteita vaihdettiin, teltat purettiin ja bussilla lähdettiin. Lohtuna lähdöstä oli Nautiluksen järkkäämät liput Maarianhaminan huvipuistoon. Laivan ollessa lähellä Turun satamaa tuli haikea olo, ystävätkin lähtisivät kotiin. Halailtiin ja luvattiin kirjoitella. Norppaohjaajakursseilla toivottavasti tavataan. KIITOS KAIKILLE HYVILLE YSTÄVILLE JA KAVEREILLE JA JÄRJESTÄJILLE. Jaana ja Karo esittelevät sadeasuja - Bomarsund design. Jaana och karo presenterar regnkläder - Bomarsund design.

Vielä muutama LAITEPAKETII Faber 12 V200 bar, lyhyt malli. SEAC varailmallaja pyOriväJlä Int·ulosotolla Kumman pohjasuoja.

Int-Ol~venttiin

EI-OO-TOTTA·HINTAANI SEAC·PERUSV ÄLlNEET

.15 0/ 0 400

UUTUUS! SEAC OPERA avokantaräpyli tarJoushlntUn

•

64200 NÄRPiÖ. Puh (962) 43500. NMT 949 563866

Hinta mk

5980-, Hinta mk

4880,Hin"ta mk

4350-,

KUIVAPUKUVERTAILU OSA 2

JUKKA PURO

KUIVAA, lÄMMINTÄ JA MUKAVAA Eri materiaaleista valmistettujen pukujen asettaminen samalle viivalle tuntuu hieman kohtuuttomalta: yksi on kestävä, toinen lämmin ja kolmas edullinen. Mikä näistä ominai suuksista sitten tekee kuivapuvusta hyvän? Ehdotonta totuutta ei olekaan, mutta yhteinen nimittäjä kuitenkin löytyy: puvun on oltava hyvä sukeltaa. Hintojen selvittäminen jääköön jo-

kaisen oman aktiviteetin varaan, sillä hinta ei saisi olla tärkein puvun valintaperuste. Samoin erilaiset taulukot siitä, missä puvussa on polvivahvike tai punttivyönsuoja eivät ole tarpeen, sillä toinen materiaali on ilman vahvikettakin kestävämpi kuin toinen vahvikkeella Tästä syystä on nykyään työpukujen eli ns. pro-pukujen ja urheilusukelluspukujen välinen ero hämärtynyt.

Jokainen voi valita itselleen parhaan pukumateriaalin oman sukellustapansa ja -vaatimustensa mukaan. Puvuilla sukelIettiin erilaisissa olosuhteissa, jotta erot tulisivat selville. Niillä tehtiin etenkin kylmiä sukelluksia, avantosukelluksia ja yli 25:n metrin sukelluksia, sillä näissä oloissahan kuivapukuja eniten tarvitaan.

NEOPREEN IPUVUT Neopreenipuvut ovat saaneet huonon maineen vaikean paikattavuutensa takia. Niillä on kuitenkin etuja, joita ei muilla puvuilla ole: joustavuus, lämpimyys ja positiivisen nosteen säilyminen vaikka pukuun tulisi repeämä. Neopreenipuvun kanssa aluspukua ei tarvita, joten pukeutuminen käy helposti. Joustava materiaali tuntuu miellyttäväitä liikkuessa niin maalla kuin vedessäkin.

Code (North em Diver) on Britteinsaarten suosituin kuivapuku, jota on valmistettu jo pitkään. Kokeiltavana olleessa puvussa ei ollut venttiileitä, jotka ovat kuitenkin normaalisti vakiovarusteina, kuten reisitaskut, polvivahvisteet, HDvetoketju ja paksusta neopreenista valmistetut kaula- ja rannemansetitkin. Vaikka venttiileitä ei puvussa oHut ja eristävää ilmakerrosta ei pukuun saanut, oli sukeltaminen lämmintä. Coden erittäin hyvin istuva ja joustava puku oli miellyttävä sukeltaa. Neopreeniset kengät olivat lämpimä t ilm an vill asukkaa. Code oli ainoa puku, jossa oli paksut neopreeniset rannemansetit. Samalla se oli ainoa irtohanskoilla varustettu puku , jolla pitkään suk ei-

Joustavuutensa takin neopreenipuvut pystytään valmistamaan huomattavasti istuvammaksi kuin muut puvut. Sukellettaessa tämän huomaa: puku on erittäin mukava päällä ja joustaa kuten märkäpuku. Puku on miellyttävämpi sukeltaa kuin paksulla aluspuvulla varustettu kumi- tai nylonpuku. Neopreenipuvun 'vastustajat' moittivat neopreenin kokoonpuristumista pai-

lettaessa pysyivät myös ranteet lämpöisinä. Samoin neopreenisetreisita-.;kut saivat myös pelkkää kiitosta. Mikäli reisitaskuja ei puvussa ole vakiovarustee na , kannatta a sellaiset lisävarustelistasta poimia!

neessa; syvissä sukelluksissa puvun lämmittävä ominaisuus vähenee. Kiistaton tosiasia on, että kaikki kehon lämmittämiseen käytetyt materiaalit puristuvat - paineessa niin villa kuin tekokuidutkin. Syvissä ja pitkissä sukelluksissa onkin neopreenipuvun alla syytä käyttää jotakin ohutta lämmittävää asua.

Polar Bears on tullut meillä tunnetuksi nylonpuvuistaan. Kuten Codekin, Polar Bears on valmistettu 8 mm:n neopreenista, joka takaa lämpimyyden. Puvun saa sekä etu- että hartiavetoketjulla varustettuna. Sukeltaminen oli tosi mukavaa. Puku istui todella hyvin, jousti ja tutut Apeksventtiliit takasivat miellyttävän ja tehokkaan ta-.; apainoituksen. Puvussa ollut etuvetoketju on aavistuksen helpompi pukea kuin hartiavetoketjulla varustettu puku, joskin tästä oltiin monta mieltä. Kokeillussa puvussa oli saappaat kumia, jotka vaativat puvun alle villasukat. Polar Bearsin etuna on tarkka mittati lausmahdollisuus. Neopreenipuvussa tämä

onkin tärkeää, sillä ylimääräistä varaa ei tarvita, vaan puvun voi tilata juuri oman vartalon mittojen mukaiseksi.

URHEILUSUKELTAJA

KUMI PUVUT Eniten Suomessa myyty kuivapukutyyppi on pitkään ollut vulkanoidusta kumista valmistettu puku. Tähän ovat vaikuttaneet tietenkin kotimaiset valmistajat, mutta myös edullinen hinta. Ennen nylonpukuja ei kilpailevaa materiaalia juu-

rikaan ollut, sillä neopreeninen puku on huomattavasti kalliimpi. Puku tyypin suosio kertoo kiistattomasti sen, että se on todellinen jokamiehen ja -naisen urheilusukelluspuku.

Nokia Baltic (Sport) Tämä aikaisemmin Suomessa valmistettu puku on vieläkin eniten sukellusleireillä nähtävä säätötilavuuspuku. Uusien omistussuhtei-

den jälkeen puku sai nimekseen Sport ja nuorennusleikkauksen osakseen. Puvusta löytyy myös naistenmaHi Nokia Lady, sekä työpuku Pioneer. Vakiona puvussa on neopreenihuppu ja -kaulus, lateksimansetit sekä Nokia White-venttiilit. Puku ei ole aivan niin istuva kuin muut kilpailijansa, mutta paksumpi materiaali sekä neopreenihuppu ja -välikaulus tekevät siitä hyvän kokonaisuuden. Etenkin kengät ja vahvikkeet ovat kumi pukujen huippuluokkaa. Nokia Balhc on paljon sukellettu puku,joka ei juurikaan esittelyjä kaipaa.

Viking Sport (Sport Classic) on ollut Norjassa sitä mitä Nokia Baltic meillä, eli suosituin puku markkinoilla. Erona on kuitenkin hieman ohuempi materiaali ja vakiona oleva lateksihuppu sisähupulla. Sukellettaessa ohuemman materiaalin ja hyvän leikkauksen huomaa: liikkuminen on helpompaa ja sukeltaminen käy vaivattomasti. Lateksihupusta voi olla monta mieltä, mutta sen avulla hiukset pysyvät kuivina tavallisellakin maskilla sukellettaessa - seikka jota ei syytä korosteta. Sportin varjopuolena on testattujen pukujen hitain ja hankalakäyttöisin täyttöventtiili.

Viking Nautic on suositun Sportin neopreenihupulla varustettu sisarmalli. Malli on tehty niille sukeltajille, jotka vierastavat lateksihuppua. Muuten samoin ominaisuuksin varustettu sukelluspuku, jonka lateksikauluksella varustettu huppu todellakin toimii. Nautic on erittäin hyvin leikattu puku, joka istuu päälle. Si sälle asennetul henkselin- paikat ovat lähes tarpeettomat,

URHEILUSUI(ELTAJA

sillä puku ei roiku päällä. Sukellukseen tehdyt kengät eivät ole kovinkaan tukevat ja räpylä painaakin helposti jalkaa syvemmällä sukellettaessa. Ohut materiaali osoittaa sen, että puku on tehty urheilusukellukseen eikä työpuvuksi. Vikingin käyttämä lateksi-mansetti on todella hyvä, sillä aluspuku ei siinä pääse helposti rullaamaan kättä pitkin ylöspäin.

Viking Pro on paksummasta materiaalista (1000 g/m 2) tehty työpuku. Vikingiltä löytyy vieläkin tukevammasta materiaalista (1500 g/m 2) tehty työpuku. Puvun saa erilaisin huppu- ja käsinevaihtoehdoin varustettuna. Kokeiltavana olleessa puvussa oli ns. turbohuppu ja kiinteät 5-sormikäsineet. Pro on ehkä hieman liiankin raskas urheilusukellukseen ja se vaatii ainakin matkasukelluksessa voimakkaan sukeltajan

sisälleen. Turbohuppu, jossa on kaksi. kerroslateksi ja välissä länunittävä ilmakerros, on hyvä ratkaisu tavallistakin maskia käytettäessä. 5-sonnihanskat eivät suuresti vakuuttaneet. Sukeltajasta tulee hieman kömpelö ja pienet näpertelyt saa unohtaa. Toisaalta pitkäaikaiseen työskentelyyn veden alla aivan loistavat. Prossa on paremmat jalkineet ja täyttöventtiili kuin Sportissa tai Nauticissa.

LOPUKSI Puvut olivat kaikki hyviä ja toimivia kuten pitikin, ja sukeltaessa tulikin esille monia hyviä rakenneratkaisuja. Kaikki sukelletut puvut tekivät sen, mitä oli tarkoituskin: sukeltaja pysyi kuivana sekä lämpimänä ja sukeltaminen oli MUKAVAA! MitämuutavoikuivapuvuIta toivoa?

Sarjan viimeinen osa, jossa käydään läpi Nylon-puvut, julkaistaan lehtemme seuraavassa numerossa.

HUOMIO KAIKKI SUKELLUKSEN HARRASTAJAT! - Syksyn vaativiin olosuhteisiin sopiva tyylikäs ulkoilupuku - Puvun ulkopinta vettä hylkivää, tuulenkestävää kangasta ja sisäpinta 100 %:sta puuvillaa - Tummanvihreätä pukua saatavana koossa S-XL Hinta 550:- (sisältää painatuksen, joko Scuba instructors tai Scuba divers ja kudotun kangasmerkin)

Hyvän jalkineen osuus kuivapuvussa on todella merkittävä. Erilaisia jalkineratkaisuja vasemmalta : Nokia Baltie (Sport), Viking Nautic ja Polar Bears DS4X Nokia kumisaappailla varustettuna.

PUVUT JA EDUSTAJAT Code Nokia

Polar Bears Saxon Viking

TarweH Oy, Nesteentie, 21200 Raisio, 921-811 010 Oy Sea Safety, Scandinavia Ltd Ruoholahdenranta 1, 00 180 Helsinki 90-6949295 DivePoint Oy, 64230 Närpiö, 962-43590 Nepto-Sub Oy, Tehtaankatu 13, 00140 Helsinki. 90-627 770 Ursuk Oy, Teollisuuskatu 34, PL 15, 20521 TurkV, 921-376 700

Tiedustelut ja tilaukset JRC-Markkinointi Oy Jorma Kallio, puh . 912-881 65 tai 949-473 34

URHEILUSUKELTAJA

111

Eka Metsävuori

Urheilusukeltaja-lehden merihistorian sarja alkaa. Ensimmäisen tarinan lähteenä on Eka Metsävuoren kirja "Saaristomerta pinnan päältä ja vähän altakin". Venäjän tsaarin rakennuttama linnoitus jäi ikuisesti keskeneräiseksi liittoutuneiden tuho iskussa kesällä 1854. Saaristomeren läntisellä laidalla on Ahvenanmaa saarineen. Tai olkoon, sanokaamme Ahvenanmaan saaristo. Se kätkee suojaansa muutamia käymisen arvoisia paikkoja, joista yksi on Bomarsundin entiset, tsaari Nikolai I:n aikaisen linnoituksen muurien jäänteet. Linnoituksen rakennutti tsaari Nikolai I Pietariin johtavan meritien turvaksi. Ihmetystä herättää meritien turvaaminen sisäsaaristosta käsin, koska laivareitit olivat jo siirtyneet Kökarin vesiltä etelämmäs, mutta tutkimattomia olivat herrojen ajatukset jo silloin. Rakentaminen aloitettiin noin vuonna 1830 Sundin kunnan Skarpansin kylän mailla. Kuten arvata saattoi, ihastuivat kyläläiset yli kaiken pakolliseen maanottoon ja työpalveluun. Salmen rannalle nousi kaarenmuotoinen päälinnake, jonka sisäpuolella oli toinen vastakkainen kaarirakennus kasarmia. Näiden lisäksi rakennettiin kolme puolustustornia; paaJmllakietta vastapäätä Prästön torni ja sisämaahan päin Brännklintin ja Notvikin tornit. Linnoitukset muurattiin tiilistä ja vahvistettiin suurin lohkarein.

URHEILUSUI<ELTAJA

Linnoitusalueelle syntyi myös uusi kylä pienine puutaloineen. Kylässä oli parhaimmillaan nelisen sataa asukasta, koulu ja oma posti. Tsaarin suunnitelman mukaan oli alueelle tarkoitus rakentaa kaikkiaan neljätoista tykkitornia, jotka piti vahvoin muurein yhdistää toisiinsa. Varusväeksi kaavailtiin 10.000 miestä ja 500 tykkiä. Mutta toisin kävi. Linnake oli vasta osin valmis, kun Krimin sota syttyi vuonna 1853. Aluksi paikallisena, Venäjän ja Turkin välisenä kahinana alkanut tappelus laajeni ja siihen yhtyivät myöhemmin Englanti ja Ranska, joilla oli kana kynimättä venäläisten kanssa. Viimeksimainitut lähettivät keväällä 1854 vahvan laivastoeskaaderin Itämerelle pitämään kurissa tsaarin Itämeren laivastoa. Yhteenotoilta vältyttiin, koska venäläiset tukeutuivat Kronstadtin ja Helsingin satamiin. Hyökkääjät sen sijaan operoivat mutta turvallisesti Pohlanlahljen puolella. He aiheuttivat jonkinverran vahinkoa mm. Oulussa suuret satamavarastot. Tappio oli

alainen, kun oululaiset tiesivät, että varastot olivat pullollaan englantilaisten ostamaa ja maksamaa tervaa. Kokkolassakin koettiin tappio. Kauppaneuvos Donnerin johdolla organisoitiin puolustus ja vihollinen lyötiin. Upotettiin kaksi parkassia ja vallattiin yksi, joka on vieläkin Kokkolassa näytteillä - ainoana ehjänä englantilaisena kaapattuna sota-aluksena maailmassa. Ovat kovasti tehneet ostotarjouksia, mutta turhaan. Liittoutuneet olivat saaneet korskean määräyksen valloittaa Kronstadt ja Viapori, mutta todettuaan nämä liian vahvoiksi piti etsiä heikompi kohde. Englantilainen kommodori, sittemmin amiraali Sir Wilhelm Hall, oli kuullut paikasta nimeltä Bomarsund. Tuumasta toimeen. Kaapattiin pari ahvenanmaalaista rauhallista kaljaasia, joiden kapteenit suostuivat pakon edessä luotsaamaan liittoutuneiden laivat linnakkeen vesille. Vastavuoroisesti he saivat pitää aluksensa. saattoi olla tuottava Kommodori Hallin komennossa olivat korvetti Odin ja hrn,n r l<lnr<l

AURAJOKIUINTI 23.10.1993 Startti klo 12.00 Kokoontuminen kello 11.00 Impivaaran uimahallille. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä kirjallisesti: SVUL Varsinais-Suomen piiri Urheilusukellusjaosto Itäinen Pitkäkatu 54 A 20700 TURKU Maksut: Osanotto maksu 50.Piirin tilille TOp, Kaski 571175-11377 Jälki-ilmoittautuminen 80:Impivaarassa klo 11.00

Hecla. Näillä kolmella laivalla englantilaiset kävivät linnoituksen kimppuun. Ensimmäinen tulikosketus tapahtui 21. kesäkuuta 1854, kun höyrylaiva Hecla ampui pitkillä tykeillä kohti linnaketta Taistelua kesti lähes taukoamatta kesä-heinäkuun vaihteeseen. Sen jälkeen alkoi noin kuukauden kestänyt asemasota, jonka aikana vilkkaat englantilaiset ja rankalaiset tekivät tuttavuutta ahvenanmaalaisten kanssa. Kaikenlaisia tunnusteluja tehtiin, kunnes sitten elokuun 10. alkoi hyökkäys kahdesta suunnasta, englantilaiset laivoiltaan ja 10.000 ranskalaista maanpuolelta. Taistelu oli ankara ja hyökkääjän ammusvarastot uhkasivat loppua, 15-16 päivien välisenä yönä saatiin ratkaisu aikaan. Joku ranskalaisista oli tavannut suostuvaisen tytön, joka venäläisiin pettyneenä neuvoi salaoven. jonka kautta ranskalaiset pääsivät linnakkeeseen. Olisivat ehkä muutenkin nujertaneet päälinnakkeen, koska tykki tomit oli jo miehitetty. Vastarintaa teki ainoastaan Prästön tomi, mutta sekin antautui linnakkeen komentajan Jakob Bodiskon kehoituksesta.

SUKELLUSLIIKE

I ~ Iil itt II ifiiJ

HELSINKI:

PAJÄLAHDE/tlTIE 9, 00200 HKl, PUH . f90) 6922 358, FAX 6927 203

Bomarsund oli valloitettu, Venäjän Kaksoiskotka oli työnnetty nurinniskoin Ahvenanmaalla. Kuten kunnon kauppiaat ainakin, antoivat ahvenanmaalaiset muiden sotia ja korjasivat itse voitonhedelmät. Brännklintin tomi oli räjähtänyt hajalle jo hyökkäysvaiheen aikana. Elokuun 27. päivänä lensi ilmaan Prästön tomi ja syyskuun 2. päivänä tuhottiin päälinnake. Linnakkeeseen asennettiin eri puolille neljäkymmentä suurta räjähdyspanosta. Ne sytytettiin yhdellä kertaa ja muutaman hetken kuluttua lensi koko Bomarsundin päälinnake ilmaan hirvittävästi jyrähtäen. Se oli Bomarsundin loppu linnoituksena. Puolustautuessaan tekivät linnoituksen 2000 miestä ja upseeria historiaa, häpeällisesti petettynäkään heidän uhrinsa arvo ei himmene. Tänään ovat vanhan linnakkeen rauniot jälleen ahvenanmaalaisten tulonlähteenä. Matkailijat kantavat rahansa Kolmen Krenatöörin kahvioon. Bomarsundin Camping-alue on aina täynnä. Mahtavatkohan ne turistit, katselevat Brännklintometin juurelta esiin lcarvetltUla

I HUMALlSTONKATU TUflKU: 13, 20100 TKU, PUH . (921) 518747, FAX SAMA

suuria tietää mitä vanhat tuIiputket osaisivat kertoa. Tuleeko ruotsia va kesälomalainen että hän alKO maan tehtiin hisja ram;kal;alst<~n

URHEILUSUKElTAJA

®©G1J[ID&[P~©®

EXECUTIVE! Neopreenikuivapuku, joka toteuttaa toiveesi - PEHMEÄJAJOUSTAVA NEOPREENI-MATERIAALI - KESTÄVÄT APEX-VENTIII LlT - TURVAVÄRITYS HUPUSSA JA SELÄSSÄ - LATEX-MANSETIT HIHOISSAJA KAULASSA - KULUTUSKESTÄVÄT POLVIVAHVIKKEET - KESTÄVÄ VETO KETJ U - SAUMAUKSET VAHVIKETEI PPAU KSELLA - MIESTEN JA NAISTEN KOKO LUO KAT

TUTUSTUMISHINTAAN SCUBAPROEDUSTAJALTASI

®©G1J[ID&[P~©®

SEASHUTTLE Kuka sanoi, ettei sinulla ole varaa sukellusskootteriin? TOTEUTA HAAVEESI JA "LENNÄ"VEDEN ALLA KÄYTIÄMÄTIÄ RÄPYLÖITÄ. SCUBAPRON UUSI SUKELLUS-SKOOTIERI MAHDOLLISTAA SEN EDULLISESTI. TÄYDELLISENÄ LATAUSLAITTEEN KANSSA.

MASKIT

SCUBAPRO SCENIC TL CRYSTAL EUREKA CRYSTAL

SCUBAPRO "HOT-FRAME"

SNORKKELIT

SCUBAPRO BREEZE SHOTGUN2

RÄPYLÄT

Edustaja:

SCUBAPRO VELOCE

Pääskylänkatu 7, 00500 Helsinki, puh. 90-7012289, fax 90-710644

"Kokeile näitä - tulet vakuuttuneeksi - uit kuin kala!"

SI UTALLA

IV ":n Kuusisto ja Kangassalo sammakkomiehinä (kuva Tapani Itäranta)

PROJEKTI KÄYNNISTYY Tönnäsin Osku Puukilaan yllättäen vuoden 1989 elokuussa Tohlopin TV-keskuksessa. Insinööri Tapani Hirvikallio, tavallaan koko tämän ohjelmahankkeenkummisetä, oli kutsunut vanhan tuttavansa Oskun esittelemään diojaan ja videonauhojaan. Olimme tavanneet vuosia aikaisemmin Eilatissa introsukelluksella, joka itse asiassa oli potkaissut liikkeelle oman sukellusharrastukseni. TV2:n Luonto on vielä meidän -sarjan tuottaja päätti, Hirvikallion ja minun innokkaasti tukiessa, vedenalaisen luontosarjan tekemisestä TV2:11e. Siltä istumalta lupauduin sarjan ohjaajaksi. Enpä arvannut, mihin urakkaan jouduin mukaan. Alku tuntui helpolta. Osku kuvasi vedenalaista videomateriaalia jokaisella sukelluksellaan. Kun kasetteja oli muutama täynnä, tuli - useimmiten jonkun safarilaisen mukana - paketti pöydälleni. HI-8 -kasetit siirrettiin Tohlopissa välittömästi Beta-nauhoille. Paluupostissa Osku sai materiaalista aikakoodatut VHS-kasetit, joiden mukaan hän taas teki leikkausta varten sekunti listat kaikista kuvatuista eläi-

URHEILUSUKELTAJA

mistä ja tapahtumista. Tämä työskentelytapa syntyi kuin itsestään ja toimi erinomaisesti projektin loppuun asti.

Safarimatkan jälkeen tulin vakuuttuneeksi siitä, että ohjelmasarjaa varten tarvitaan myös pintakuvia Punaiseltamereltä.

MUKANA SAFARILLA

ONGELMIA

Joulukuussa 1989 osallistuin sukellussafarille. Osku kuvasi koko ajan ja uhriksi jouduin tietenkin minä. Kuvaaja yritti päästä ohjaajasta eroon monella kekseliäällä tavalla: uittamalla rajussa merivirrassa, vaatimalla samaan lähikuvaan julmetun ison ja nälkäisen mureenan kanssa, yllyttämällä minua nappaamaan piikkirauskua pyrstöstä kiinni jne. Parhaiten jäivät mieleen seikkailut aina nälkäisten napoleonkalojen kanssa. Myös yökuvaus, jossa bongasimme espanjalaisen tanssijattaren, oli hieno kokemus. Havaitsimme, että tanssijattaren pinnalla elävän pienen ravun sukupuolieJämä onkin vaihtelevampaa, kuin asiantuntijat uskovat. Cousteaun tutkimusten mukaan rapuja piti olla vain yksi, ja ne pääsevät parittelemaan vain si lloin kuin tanssijattaretkin. Kuvamme todistavat lahjattomasti, että tanssijattaren pinnalla elää kaksi rapua.

Kasetteja tuli tasaiseen tahtiin, materiaali näytti hyvältä. Lähetin tarvittaessa kommentteja ja toivomuksia kuvista. Joissakin kaseteissanäkyi selittämätöntä, pientä kipinöintiä. Vielä tänäkään päivänä emme ole vannoja, tuliko häiriö kamerasta vai kenties tullimiesten voimakkaista läpivalaisukoneista. Joka tapauksessa osa materiaalista osoittautui käyttökelvottomaksi.

KAHDEN PÄIVÄN DIASHOW Kesällä 1990 Oskun Suomessa käynnin aikana vietimme viikonvaihteen hämärissä olosuhteissa. Heij ast imme dioja projektorilla valkoiselle pahvilevylle Oskun kymmenen vuoden valokuvaustyön parhaat saavutukset - ja siitä videokameralla kuvasimme ne Beta-nauhoille. Kuvien laatu oli tällä menetelmällä paras mahdollinen, Myös kuvien rajausta ja kokoa voitiin muuttaa vapaasti. Dioja tuli nauhoille tarkkaan laskien 993 kappaletta.

KUVAUSRYHMÄ SIINAlLLA Joulun alla matkustimme TV2:n kuvaajan ja äänittäjän kanssa safarille. Perillä Sharm eI Sheikissä kädet tuntuivat ainakin kymmenen senttiä pitemmiltä kuin tavallisesti. Normaalin sukelluskaman lisäksi olimme näet kanniskelleet vielä melko painavan kuvauskaluston läpi rajojen. Tulliselvitykset kestivät tuskallisen kauan. Etenkin Egyptin tullimiehet tutkivat jokaisen nippelin ja nappelin ja vertasivat tarkasti kaiken suomenkieliseen listaan. Persianlahden sotaa odotellessa sukellusturismi oli vähäistä. Silti sattui tukialus Apuharalle eräs niuhottava harrastaja, jonka kansallisuutta en rasismisyytteen pelossa paljasta. Hän vaati alennusta sukellustensa hintaan, koska aluksella työskentelevä videoryhmämme häiritsi häntä. Sama veijari yritti kuitenkin kuvaaja Jorma Kuusiston harmiksi saada itsensä näkyviin mahdollisimman monessa kuvassa. Äänittäjä Kari Kangassalo muistaa tämän työmatkan ikuisesti. Panimme hänelle yhteistuumin sukellusvetimet päälle

ja tönäisimme Oskun kanssa mereen introsukeII ukselle. Jokainen onjoskus aloittelija, muuta kerron silti kokeneitten kommentit suoraan paikalta: "niin se ui kuin tönkkösuolattu muikku ... " Sekä pintakuvaus että vedenalaiset jaksot onnistuivat hyvin, siitä kiitos myös mukana olleille safarilaisille!

OHJELMIEN SUUNNITTELUA Kesällä 1991 olimme lopulta päätyneet 4 x 28 ':n luontosarjaan. Lisäksi tekisimme sarjalle myös viidennen, reportaasityylisenjohdanto-osan,jossakertoisimme sarjan kuvaamisesta. Istuimme Oskun kanssa pimeässä huoneessa neljä viikkoa kelaten materiaalia edes takaisin. Samalla mietimme, mitkä ötökät sopivat mihinkin osaan ja suunnittelimme alusta vat käsiklljoitusluonnokset. Siirsimme Yleisradion tehostoa varten tapahtumia ja eläinten kuvia VHSkaseteille. Näiden kuvien perusteella saimme sitten aikanaan räätälintyönä tehdyt

äänitehosteet ohjelmiin. Esikoostomme aikana teki TV2:n graafIkko Seppo Selkälä ohjelmasarjalIe korkeatasoisen alkutunnuksen, jota käytimme jokaisessa osassa.

LEIKKAUS ALKAA Varsinainen leikkaus alkoi elokuun lopulla. Sitä ennen olin kirjoittanut johdanto-osan tekstin valmiiksi ja lukenut sen nauhalle. Oletimme, että saisimme noin viikossa aina yhden osan valmiiksi. Tämä osoittautui nopeasti haaveeksi. Kolmessa viikossa saimme hädin tuskin tehdyksi vasta johdanto-osan. Jos asiaa täytyi jotenkin selitellä, niin esimerkiksi nauhaläjä oli melkoinen, pelkkään materiaalin läpi katsomiseen normaalinopeudella olisi mennyt aikaa pari viikkoa, tyyliä ja rakennetta piti kokeilla, osa äänitehosteista piti tehdä uudestaan jne. Lopullisesti johdanto-osa valmistui seuraavalla leikkausjaksolla lokakuussa. Silloin saimme toisenkin osan jo hyvään alkuun.

Puukila ja Itäranta Riutalla (kuva Pertsa Liimatainen)

URHEILUSUI(ELTAJA

Kuten koko sarjan valmistamisen ajan, tein talvella 1992 muutakin ohjelmatyötä. Mikäli aikaa jäi, opiskelin meribiologiaa ja kirjoittelin sarjan käsikirjoitustekstejä. Osku lähetti viimeiset kuvat Sudanin safarilta toukokuussa, sopivasti viimeisen leikkausjakson alkuun.

TYÖ VALMISTUU Seuraavat kaksi kuukautta istuimme leikkaaja Piia Inkelän kanssa tiukasti työn ääressä. Asiantuntijamme, Eilatin Coral Worldin johtava meribiologi Aron Miroz, oli antanut meille koko ohjelman teon ajan arvokkaita tietoja. Talven mittaan osui käsiini myös suomenkielistä lähdekirjallisuutta, joten sarjan eläimet saivat nyt lopullisesti kielitoimiston hyväksymät nimet. Päivät leikkaamossa alkoivat etenkin jakson loppupuolella uuvuttaa. Ohjel-

maa valmistui olosuhteista riippuen 2-5 minuuttia päivässä. Pitkä yhtenäinen leikkausaika oli toisaalta etu, mutta työ pyrki jo uniinkin. . Heinäkuun 1992 lopussa sarja oli valmis. Elokuussa TV2:n ohjelmajohto päätti lykätä sarjan esittämistä toistaiseksi, koska ohjelmakaaviossa ei löytynyt sille sopivaa hyvää lähetysaikaa. Tätä kirjoittaessani on vuosi kulunut. Elokuussa katsoin vielä kerran ohjelmat leikkaajan kanssa läpi ja poistimme katseluissa havaittuja pieniä virheitä. Tämän hetkisen tiedon mukaan lähetykset alkavat sunnuntaina 24.10. klo 19. Sarja esitetään viikon välein.

SARJA ON JO MAAILMALLA Kevään 1993 aikana "Kalan silmä riutalIa" osallistui muutamaan kansainvä-

TEKIJÄT:

TEKNISIÄ TIETOJA:

Osku Puukila CMAS *** sukelluskouluttaja, vedenalainen kuvaaja, työskennellyt Punaisellamerellä vuodesta 1980

Puukilan VA-Videolaitteet: - Kamera Hl-8 mm:n Sony V-900 - Kotelo kanadalainen Amphibico, jossa säädettävät sivuvakaajat ja vaihdettava ulkopuolinen optiikka - Valot 2 x 50 W - Makrokuvausvalot 2 x 50 W

Tapani Itäranta CMAS *** sukeltaja TV-Toimittaja, TV2 /asiaohjelmat, Tampere

MATERIAALI Diakuvia Pintakuvaa Vedenalaista videokuvaa

7,5 tuntia 5 tuntia 43,5 tuntia YHT: 56 tuntia

- Puukila käyttänyt videokuvaukseen sukellusaikaa noin 1000 minuuttia materiaalituntia kohti - Videomateriaali kuvattu Eilatissa, Sharm eI Sheikissä ja lähellä Sudanin rajaa - Diat kuvattu yli kymmenen vuoden aikana Punaisellamerellä

URHEllUSUI<ElTAJA

liseen ohjelmanmyyntitilaisuuteen. Iloksemme joitakin kauppoja tehtiinkin, mm. Arabian-kieliset maat ja Singaporen televisio ostivat sarjan. Useat TV -yhtiöt ovat pyytäneet kasetit katsottavakseen ja ainakin Libanonin televisio tulee hankkimaan esitysoikeudet. Sarjassa on jaksoja, joissa Osku Puukilan erinomainen sukellustaito todella pääsee oikeuksiinsa. Katsokaapa esimerkiksi Yö riutalla -osassa uiskentelevaa kalmaria, jota kamera seuraa lähi tuntumassa pitkät ajat, sopii kenen tahansa yrittää samaa! Tietääkseni tämä on ensimmäinen vedenalainen luontosarja Punaiseltamereltä, joka on pääosin suomalaisin voimin tehty. Kuinka onnistumme, sen voi jokainen sukeltaja itse todeta katselemalla sarjan kaikki osat.

Pintakuvat: - Kamera Sony Beta-sp Leikkaus, TV2 Tampere: - HI-8 materiaali siirretty Betanauhoille, leikkaamossa kopioitu lopullinen kuva, lisätty musiikki, äänitehosteet ja tekstitplanssit, valmis ohjelma Beta-nauhoilla

OHJELMASARJAN LÄHETYSAJAT 1V2:SSA 1. KOLME SUKELLUSTA PUNAISEENMEREEN

SU 24.10.93 KLO 19

Kesto 28'

2. KAMERA JA MERI

SU 31.10.93 KLO 19

Kesto 28 ' 13 "

3. RIUTAN VAARAT

SU 7.11.93

KLO 19

Kesto 27' 47 "

4. YÖ RIUTALLA

SU 14.11.93 KLO 19

Kesto 27'57"

5. LUONNONPUISTON LEMPEÄ JÄTTILÄINEN Kesto 27'50"

SU 21 .11 .93 KLO 19

OKIA KU VAPUV Nokia-kuivapukuja fllYY nyt Sea Safety Scandinavia. Meiltä saat kaikki uudistetut Nokia-mallit: tutut Sportit ja Pioneerit sekä huippu-uutuuden Nokia Nylon-puvun. LOPPUVUODEN TARJOUS TURVALLINEN NOKIA SPORT JA LADY SPORT ERIKOISHINTAAN 3.999 MK Nokia Sport on kaikille jotka ovat kyllästyneet nihkeään märkäpukuunsa, palelemiseen ja kylmyyteen. Sport on mukava pukea ja pysyt lämpimänä ja kuivana jokaisella sukelluksella. Lady Sport on erityisesti naissukeltajille. HUOLTO Teemme asiantuntemuksella ja nopeasti kaikki Nokia kuivapukujen huollot. Meiltä myös kaikki varaosat pukuihin. SOITA! Oy Sea Safety Scandinavia Ltd, Ruoholahdenranta 1 00180 Helsinki p. (90) 69 49 006

NOKIA-KUIVAPUVUT - TURVALLISUUTTA SUKELTAMISEEN

RÄPYLÄUINTI BRITA IKÄVALKO

••••••

MENESTYKSEN KESA RAPYLAUIMAREILLA Suomalaisten räpyläuimareiden paikka maailman huippujen joukossa vakiintui. Vaihtelevat olosuhteet ja "hätäiset" matkaanlähdötkään eivät heikentäneet uimareiden voitonnälkää. Mitalisade ja osoitus räpyläuinnin tasosta Suomessa alkoi Ruotsin avoimista mestaruuskilpailuista, joissa suomalaiset räpyläuimarit voittivat kaikki matkat joille osallistuivat. Neuvostoliiton mestaruuskilpailussa Ari PAL VE osoitti mitä oli odotettavissa kesän arvokilpailuista. Mitalisijoitus maailman huippujen joukossa on hieno saavutus.

ÄKKILÄHTÖ HOLLANTIIN Suomi kutsuttiin mukaan Hollantiin World Games - kilpailuihin (ei olympialajit) yllättäen, koska Venäjän joukkue ei saanutmatkarahoitustaan järjestymään. Kilpailuihin oli kutsuttu 8 parasta maata.

EuroopanmestaruuskilpailutMoskovassaalkoivatolosuhteiden osalta huonosti, sillä ensitöikseen koko joukkue joutui torakkajahtiin. Hotellin t8T-

WG:ssä nuori Sami Sorri Ala-Keiteleen Urheilusukeltajista näytti kokeneemmille kanssakilpailijoilleen "missä kaappi seisoo" ja nappasi 3 henkilökohtaista ja 2 viestirnitalia. Ari Palve vei mestaruudet molemmilla päämatkoillaan käytyään ankaran kamppailun Italian David Landin kanssa. Riemukkaat hetket koettiin, kun Suomen viestijoukkue ui kaksi kertaa hopealle. Huonot kisajärjestelyt eivät vaikuttaneet menestyneen joukkueen keskittymiseen, se vain lisäsi voitontahtoa. 100 m palkintojenjako; 1. Ari Palve (35.80), 2. Sami Sorri (36.79) ja 3. Gallasch

joama ruoka oli sitä tasoa, että huoltoporukka suunnisti hankkimaan lisää ruokaa valuuttakaupasta, vaikkakin meillä oli melkein "kotikenttäetu" usei-

den Venäjällä vietettyjen leirikokemusten jälkeen. 17 -vuotias Sami Sorri osoitti omaavansa huippu-urheilijan kyvyt saavuttamalla loppukilpailupaikan kaikilla uimillaan matkoilla. Paras henkilökohtainen saavutus oli pronssimitali 200 m:n räpyläuinnissa. Samia valmentaa Janne Toivola Ala-Keiteleen Urheilusukeltajista, joka itsekin ui menestyneessä viestijoukkueessa. Ari PaIve venyi päämatkallaan 100 m:n laitesukelluksessa pronssille tiukan ja raskaan kilpailun päätteeksi. Lähettäjän töppäilyjen vuoksi al-

kuerä, jossa Ari ja Sami uivat jouduttiin uusimaan ja jatkopaikka loppukilpailuun oli henkisestikin kovan työn takana. Viestijoukkue Sami Sorri, Janne Mikkola, Janne Toivola ja Ari Palve venyi kaikkien aikojen parhaaseen tulokseen arvokilpailuissa sijoittumalla 4x200 m:n viestissä viidennelle sijalle ja 4xl 00 m:n viestissä kuudennelle sijalle. Suomen joukkue saavutti miesten kokonaispisteissä 7:nnen sijan. Osallistuvia maita oli 22, joista Liettua ja Kasakstan kilpailivat virallisen tuloslistan ulkopuolella.

URH EllUSU KElTAJA

KALLEIMPIA ATERIOITA EI TARJOILLA VIIDEN TAHDEN RAVINTO LO ISSA. ••

Jokainen meistä on kuullut tarinoita siitä, miten kalliiksi voi tulla sairaanhoito ulkomailla tai kotimatka ambulanssilennolla. Mahdollisuus, että tarvitset matkallasi pikaista apua, on pieni mutta silti todellinen. Viimeinen asia jota silloin haluat miettiä on, onko sinulla varaa apuun. Eurooppalaisen matkavakuutus itsellesi ja matkatavaroillesi on pieni hinta mielenrauhasta. Seitsemän Euro-centeriä eri puolilla maailmaa antavat hätäapua. SOS-hälytyspalvelumme toimii ympäri vuorokauden. Ei mikään ihme, että joka toinen matkavakuutuksen ottaja luottaakin Eurooppalaiseen. Eurooppalaisen SuperEuro ja Eurovakuutus ovat antaneet onnellisen lopun monelle hiuksia nostattavalle matkakertpmukselle.

EURO-matkavakuutukset . , POHjOIA-YHTIÖT POHJOLA SUOMJ-SA.LAM.A. EUROOPPALAINEN ILMARINEII/

UPPOPALLO MATTI VlLEN

UPPOPALLOSSA HYVÄ DRlVE, VAIKKA SARJAUUDISTUS SIIRlYI SM-sarjasta odotetaan tasaista ja jännittävää luopumisista huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi. Uutta on se, että aikaisempina vuosina pelattu loppusarja jää kokonaan pois . Tämä nostaa runkosarjan arvoa ja lisää motivaatiota kaikkiin otteluihin. Täksi kaudeksi suunniteltu sarjauudistus kaatui joukkueiden luopumisiin. Yhdeksän joukkueen sarjat siirtyivät ensi kauteen. Alkavan kauden SM-sarjassa on joukkueita kahdeksan. Viime kauden nelonen Hyvinkää ja seitsemänneksi sijoittunut Rauma menettivät uskonsa lähinnä pelaajasiirtojen takia ja luopuivat SM-sarjasta. Uusia SM-sarjajoukkueita ovat karsinnan kakkonen Porin Urheilusukeltajat ja l. divisioonan voittanut Tampereen Ur-

heilusukeltajat. Muut joukkueet pääsarjas- suun Urheilusukeltajat, Sukellusseura H 0 2 sa ovat PartiosukeItajat (viime vuoden ja Partiosukeltajat Helsingistä, Jyväskylän mestari) Helsingistä, Kuopion Urheilusu- Delfiinit, Kouvolan Vesikot ja Raumankeltajat (2), PSK Kupla (3), Valkeakosken • meren Sukelluskerho. Pelit pelataan entiUrheilusukeltajat (5), Sammakot Jyväskyseen tapaan SM-sarjan kanssa samaan ailästä (6) ja karsinnan voittaja Ahveniston kaan samoilla paikkakunnilla. SM-karsinVesipedot (7). taottelut pelataan 9.-10.4.94 Turussa. Kaksinkertaisen runkosarjan kaksi parasta joukkuetta pelaavat suoraan 2-3 loppuottelua mestaruudesta ja kaksi seuraavaa yhden ottelun pronssimitaleista. SMsarjan ensimmäinen kierros alkoi Tampereen paikallisottelulla Tampereen Urheilusukeltajat - Valkeakosken Urheilusukeltajat 18.9.93. Loppuottelut pelataan 9.10.4.94 Turussa.

1. DMSIOONASSA PELAA SEITSEMÄN JOUKKUETTA: Riihimäen Urheilusukeltajat, JoenYRJÖ RISTOLA, PARTIOSUKELTNAT Partiosukeltajat lähtee uuteen kauteen luottavaisena . Joukkue on kokeneempi ja harjoitelleempi kuin koskaan ennen. Kesäharjoittelu on hoidettu henkilökohtaisin ohjelmin ja tiukkoja allasharjoituksia on vedetty elokuusta alkaen. Hieman huolestuneemmin olemme seuranneet taloudellisen taantuman vaikutuksia hyvään harrastukseemme. Se näyttää kal'sineen sarjoista joukkueita. Tilanteen hallinta edellyttää liitolta ja uppopallovaliokunnalta tuLevaisuuden realiteetit huomioivaa päätöksentekoa.

Kuvassa vuoden vaihteessa aloittava SM-sarjan ja 1. divisioonan uusi saljapäällikkö Lauri Häikiö vasemmalla ja Måns Paul oikealla. (kuva: Matti Vilen)

SARJAPÅÄLUKÖT VAIHTUVAT SM-sarjan ja 1. divisioonan sarjapäällikkö Måns Paul jättää sarjapäällikön tehtävät vuoden vaihteessa Lauri Häikiölle (PSK Kupla). Kiitokset Månsille hyvin hoidetusta postista. 2. divisioonan sarjapäällikkö on Niina Helistö (Rovaniemen Urheilusukeltajat). 2. divisioona alkaa Tampereella 16.1O.93jajatkuu 18.2.ja 19.3.94. Neljän parhaan joukkueen loppupelit ja 1. divisioonakarsinta pelataan 16.17.4.94. Nai sten SM-sarjaa päälliköi Annika Jaatinen. Nyt virallistetussa sar-

jassa pelaavat seuraavat joukkueet: Najadit Espoosta, Porin Urheilusukeltajat, Saaristomeren Sukeltajat, Tampereen Urheilusukeltajat ja Kouvolan Vesikot. Naiset pelaavat nelinkertaisen sarjan. Loppuotteluihin pääsevät runkosarjan 1.2. ja 3.-4. Loppuottelut pelataan Turussa 9.-10.4.94. 20-vuotiaiden ja 17-vuotiaiden turnausmuotoiset SM-sarjat pelataan kalenterivuosittain. 20-vuotiaiden tämän vuoden toinen osaturnaus on 13.1l.93. Ensi vuoden 1. osaturnaukset pelataan 5.6.3.94.

(:3

;::.

-.._--

HARRI SEPPÄlÄ, KUOPION URHEILUSUKELTNAT Kuopion Urheilusukeltajien joukkue on vahvistunut viime kaudesta ja tulee olemaan vaikeasti voitettavissa. Kesällä aloitettu nousujohteinen harjoittelu tähtää huippukuJ1{oon loppuotteluihin. Virallisena tavoitteena on loppuotteluihin pääseminen.

URHEILUSUI<ELTAJA

TEKNISELTÄ VALIOKUNNALTA UUDET KOULUTTAJAT

SUKELLUSKURSSIN MATERIAALI LÄHES VALMIS Yhden tähden sukelluskurssin koulutusmateriaali alkaa olla valmis. Opetusta syventävä kalvosarja on jo tilattavissa, ja kunkin oppitunnin sisällön yksityiskohtaisesti kertovat tuntikortit valmistuvat lähiaikoina. Kurssimateriaalin uudistaminen on ollut huomattavasti työläämpää kuin osattiin odottaa. Oman aikansa on vienyt myös tuntikorttien testaaminen käytännössä. Aikataulun viivästymisestä huolimatta kouluttajat ovat kuitenkin jaksaneet odottaa. Odottaminen palkitaan, sillä tulossa on erittäin laadukas koulutuspaketti. Toivottavasti mahdollisimman moni kouluttaja alkaa käyttää uutta materiaalia. Yhdenmukaisen aineiston avulla luomme Suomessa pidetyille CMAS-sukelluskursseille yhteisen ilmeen ja varmistamme, että

kaikki CMAS-kurssit sisältävät tietyt aiheet. VaJmis koulutuspaketti on erittäin hyödyllinen aloitteleville kouluttajille. Se poistaa samalla useissa seuroissa tehtävän päällekkäisen kurssiaineistojen valmistelun. Uusiinmateriaaleihin voi tutustuakouluttajien tapahtumissa, kuten kouluttajapäivillä marraskuussa Oulussa ja myöhemmin Etelä-Suomessa pidettävillä kouluttajapäivillä. Toivottavasti kouluttajien kärsivällisyys vielä riittää, jotta myös kahden ja kolmen tähden kurssimateriaaleista saadaan viimeisteltyjä ja huolellisesti tehtyjä. Niiden valmistelu alkaa heti koko yhden tähden kurssimateriaalin valmistuttua.

CMAS* Aho Matti, H20 Alanen Kirsi. H20 Böckerman Jari, Helsingin palolaitos Ekström Mika, Helsingin palolaitos Hamppinen Martti, Nurmeksen Urheilusukeltajat Heino Satu, H20 Hujanen Juhani, Keuruun Urheilusukeltajat Hupponen Timo, Kokemäen Kovaväki Häkkinen Kari, ParSuk Järveläinen Anne, Tampereen Urheilusukeltajat Järvinen Petri, Helsingin palolaitos Kaartinen K1}i, Fidit Kaivo Teemu, Calypso Kallonen Raimo, Tampereen Urheilusukeltajat Koikkalainen Petteri, Keuruun Urheilusukeltajat Kokkoniemi Jouni, Oulun Vesimiehet Koskinen Juha, Keuruun Urheilusukeltajat KyIIönen Markku, Nurmeksen Urheilusukeltajat Lahtinen Kari, Tampereen Urheilusukeltajat Lautala Jukka, Vehkahait Leppävirta Johanna, H20 Lyytikäinen Ari, Yle Manni Eero, Yle Norrby Teijo, H20 Oinonen Juha, Imatran Urheilusukeltajat Raatikainen Tero, Vesikot Remonen Matti, H20 Salmi Hannu, Vehkahait Sinkkonen Tero, Imatran Urheilusukeltajat Siren Tapio, Helsingin palolaitos Siren Kai, H20 Törmä Ari, Tampereen Urheilusukeltajat Uusitalo Jouni, Jokilaakson Urheilusukeltajat

Sirpa Rinne, tekninen valiokunta

ALUEKOULUTTAJA OHJAA JA VALVOO KOULUTTAJIEN ALUEET 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11

12 13 14 15 16 17 18 19 20

Jouko Laitinen, 960-21311 Pentti Parkkila, 9695-31624 Jouko Keinänen, 986-120367 Mika Aro, 968-23832 Pekka Mäkelä, 941-731043 Reijo Hujanen, 955-267818 Olavi Parkkinen, 973-412260 Ari Vome, 931-636272 Reino Hyppönen, 931-461960 Markku Alen, 917-532357 Anssi Muukkonen, 953-360670 Markku Saarikoski, 921-403803 Tuomo Erkkola. 924-317343 Mika Pohjonen, 90-285121 Virmo Merjankari, 90-212142 Kari Salo, 90-5091631 Jorma Poikolainen, 90-43538244 Antti Saamio. 90-50455583 Esa Raivio. 90-749987 Heikki Haavisto, 90-4514528, t.90-88 101 3

CMAS ** Ahtee Harri, Harppuuna Autio Jari, RRDC Gardemeister Jukka, Vesikot Halonen Pentti, Joensuun Urheilusukeltajat Huhtala Juha, Mursut Härkin Hannu, Joensuun Urheilusukeltajat Kari Uula, Valkealan varuskunnan sukeltajat Kauppinen Marko, Tampereen Urheilusukeltajat Lahtinen Kimmo. Jyväskylän Delfiinit Lukkarinen Markku, Vesihiisi Nevalahti Kari, Iisalmen Urheilusukeltajat Rajala Janne, PSK Kupla Seppälä Jarmo, Harpuuna Seppänen Juha, PSK Kupla Terho Mikko, Porin Urheilusukeltajat Tissari Ari, Iisalmen Urheilusukeltajat Tissari Arto, Iisalmen Urheilusukeltajat Viinikainen Ari, Jyväskylän Delfiinit Virtanen Jouni. Simppu Wahlström Jyrki, Porin Urheilusukeltajat

Menestystä koulutukseenne! 14,15,16, 17,18,19

Aluekouluttaja on alueensa sukelluskoulutuksen konsultti. Hän myös valvoo sukelluskoulutusta sekä tuntee SUSL:n nuoriso- ja kilpailutoiminnan. Mikset kääntyisi aluekouluttajan puoleen?

URHEILUSUI(ELTAJA

KURSSIT Kouluttajakurssi CMAS -12. - 14.11.1993 -Vierumäellä -750 täysihoito

Kouluttajapäivät ,27. - 28.1 l.1993 -Oulussa -Usätiedot kouluttajapostissa

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sipi/SUSL, puh. (90) 1582569

LIIAN MONTA SUKELTAJAA KUOLLUT TÄNÄ WONNA Sukeltaja oli nostamassa autoa jäisissä olosuhteissa pelastuslaitoksen pyynnöstä. Avustaja havaitsi veden pinnalla epätavallisen paljon kuplia ja antoi sukeltajalle merkinantoköydellä OK-merkin. Avustaja toisti merkin kahTämä oli vuoden ensimmäinen kuolemaan johtanut sukellusonnettomuus. Kaikkiaan tänä vuonna on kuollut jo yhdeksän sukeltajaa. Lähes kaikille onnettomuuksille yhteistä on ollut turvamäärä-

ysten laiminlyönti. Usein ollaan suhtauduttu yliolkaisesti useampaan kuin yhteen turvamääräykseen. Osittain tämän vuoksi yllättäen syntynyttä ongelmatilannetta ei olla pystytty selvittämään.

Yhden tähden kouluttaja ja kaksi oppilasta olivat harjoitussukelluksella. Kouluttaja ja oppilas olivat toisiinsa yhteydessä väliköydellä. Toinen oppilas seurasi paria ilman köyttä. Ryhmän tultua pintaan köydetön oppilas pyysi apua. Kun kouluttaja lähti uimaan kohti noin 10 metrin päässä olevaa avuntarvitsijaa, tämä painui veden alle. Ennen kuin Sukelluskouluttajat ovat tärkeässä asemassa sukellusturvallisuutta edistettäessä, sillä usein seurojen kouluttajat sukeltavat itsekin seurojensa sukellusreissuilla tai hoitavat sukellusvanhimman tehtäviä. Kouluttajat voivat edistää sukellusturvallisuutta olemalla esimerkkinä

Tunnemme turvamääräykset - miksi emme noudata niitä? Kysymystä pitäisi jokaisen pysähtyä miettimään.

kouluttaja oli päässyt oppilaan luo, tämä oli noussut vielä kaksi kertaa pinnalle ennen lopullista vajoamistaan. Onnettomuuspaikalla oli ryhmän lisäksi ainoastaan kaksi kokematonta yhden tähden sukeltajaa. Palokunta löysi oppilaan vasta noin 40 minuutin kuluttua. Elvytys ei enää auttanut.

muille sukeltajille. Tämän vuoksi kouluttajien on noudatettava turvamääräyksiä tinkimättömästi. Vastuuta muiden sukellusturvallisuudesta ei kuitenkaan voida sälyttää kokonaan kouluttajien tai sukellusvanhimpien harteille. Sukeltaja on itse vastuussa itses-

Yhden ja kahden tähden sukeltaja tulivat pintaan noin 25 minuutin sukelluksen jälkeen. Yhden tähden sukeltaja huusi apua, jonka jälkeen molemmat sukeltajat vajosivat 18 metrin syvyyteen. Paikalle heti saatu laitteeton sukeltaja ei kyennyt auttamaan paria. Noin 10 minuutin kuluttua saatiin paikalle myös laitesukeltaja. Uhrit nostettiin ja elvytys 'aloitettiin jo vedessä. Sairasauto vei uhrit sairaalaan, jossa kahden Vuoden kolme ensimmäistä, neljän sukeltajan kuolemaan päättynyttä onnettomuutta ovat huolestuttavaa luettavaa. Yhä suurempaan huoleen antavat aihetta niitä seuranneet onnettomuudet. Sukellusonnettomuuksia yhdistää usein myös oman sukellustaidon yliarviointi. Useissa tapauksissa sukeltajat ovat selvästikin ylittäneet kykyjensä mukaiset rajat ja yrittäneet sukeltaa liian vaativan sukelluksen. Jos sinä haluat tehdä vaativampia sukelluksia, kehitä ensin omaa sukellustaitoasi lisäkoulutuksella ja harjoittelulla. Myös huonokuntoiset tai sukeltajalIe vieraat varusteet saattavat aih~uttaa vaara-

den minuutin päästä, mutta ei saanut siihen vastausta. Turvasukeltaja kutsuttiin apuun, mutta kun tämä saapui paikalle, sukeltaja oli jo nostettu vedestä tajuttomana. Sukeltaja menehtyi elvytyksestä huolimatta.

tään. Varmistu, että sukeltamaan lähtiessäsi, että pelastussuunnitelma on tehty, turvasukeltaja on valmiudessa ja että tähystyksestä huolehditaan. Varmistut samalla omasta turvallisuudestasi.

tähden sukeltaja todettiin kuolleeksi. Myös toinen sukeltaja menehtyi myöhemmin sairaalassa. Molemmat sukeltajat olivat löydettäessä painovyö vyötäisillään, ilman maskia ja annostinta. Yhden tähden sukeltajan vara-annostin oli irronnut letkusta Kahden tähden sukeltaja käytti välikauluksetonta kuivapukua ja kokokasvomaskia. Hänellä ei ollut turvaliiviä.

tilanteen. Ovatko sinun varusteesi kunnossa? Pikkuvikojen vähättely voi johtaa yllättäviin seurauksiin. Varmistu varusteidesi kunnosta aina ennen sukellusretkelle lähtöä. Varmista niiden kunto vielä ennen sukellusta, sukelluksen aikana ja sukelluksen jälkeen. Opettele myös käyttämään varusteitasi. Harjoittelutilanteita voi keksiä itse ja toisinaan ne tuovat kiinnostavaa vaihtelua sukel1uksille. Yhtä tärkeää on tuntea myös sukellusparin varusteet: miten parin lii viin tai kui vapukuun saadaan ilmaa,miten painovyö avataan, entä löydätkö pariltasi vara-annostimen sitä tarvitessasi. Turhien vaaratilanteiden välttämiseksi älä kuiten-

kaan harjoittele vaativissa olosuhteissa. Sukellusturvallisuutta edistääkseen SUSL on käynnistänyt Sukella turvallisesti -kampanjan. Kaikki maamme sukelluskouluttajat on aktivoitu kehittämään sukellusturvallisuutta. Lisäksi liiton tekninen valiokunta on tehostanut sukelluskoulutuksen valvontaa ja puuttuu kaikkiin tietoonsa tulleisHn turvamääräysten laiminlyönteihin. Sukellusturvallisuuden parantaminen lähtee kuitenkin sukeltajasta itsestään . Mitä sinä teet oman sukellusturvallisuutesi hyväksi?

Sirpa Rinne

URHEILUSUKELTAJA

•

Keijo Kaittola (vas) päätuomarin ominaisuudessa ja takana seisovat Tampereen kaupungin edustajat Jorma Hartikainen ja Esa Kotilahti sekä utelias yleisö miettivät pistemäärää sievoiselle rahatukolle.

RATINAN

~y ÄNJt·

KEIJO KAITTOlA, TaUrSu:n puh.joht.

RYÅNÄT ON SITTEN RYÄPÄTTY! Oli siinä monella huuli pyöreänä, kun viisi sukellusparia yhteensä vajaan tunnin sukelluksen päätteeksi keräsi kaupungin toimittaman siirtolavan lähes täyteen erilaista ..ryanaa .. .... " . Noin kymmenesosa kaikista maamme rekisteröidyistä lähes 9000:sta sukelluksen harrastajasta toimii Hämeen piirin urheilusukellusjaoston toiminta-alueella. Pelkästään Tampereella ja sen lähialueilla toimii kymmenkunta sukellusseuraa. "Tamperelaisseurojen" yhteinen jäsenmäärä on runsaat 500, joten yhteen sukellusseuraan kuuluu keskimäärin noin 50 henkilöä.

POSITIMSTA TUNNETTUUTTA Seurojen yhteistyön tiivistämiseksi ja resurssien kokoamiseksi jonkin näyttävän yhteisesiintymisen toteuttamiseksi ideoitiin kevään 1993 aikana työnimellä "roskisdyykkaus" kulkenut tapahtuma, jonka eräänä tavoitteena oli lajin tunnetuksi tekeminen ja ylipäätään myönteisen palautteen saaminen lajillemme. Tapahtuma toteutettiin Laukontorin rannassa kesäkuun 12. päivänä nimellä RATINAN RY ÄNÄRY ÄPPÄ YS. Kuten mm. Aamulehden ETUSIVULTA oli seuraavana päivänä havaittavissa, onnistuttiin tavoitteessa erinomai-

URHEILUSUKELTAJA

sesti. Väkeä oli paikalla "pilvin pimein". Myös paikallinen televisio ja radio, "kymppiuutiset" sekä mm. Tamperelainen -lehti antoivat hyvin myönteisen kuvauksen tapahtumasta.

URBAANIN RYÄNÄN KOKO KIRJO Saaliiksi saatiin toistakymmentä polkupyörää, muutamat ostoskärryt, henkilöauton ja vähän isommankin menopelin renkaita, satamäärin (pääasiassaehjiä!)pulloja ja oluttölkkejä, joukossa täysiäkin viini-, olut- ja lonkeropulloja, lapioita, mm. laivayhtiöille kuuluneita lautasia ja oluttuoppeja, ilmeisesti rantakahvion "käytöstä poistettuja" tuoleja, yksittäisiä kenkiä ja saappaita ym. "odotettua". Ja olihan mukana jotain vähän eksoottisempaakin: starttipistooli, parimetrinen porrasritilä, vähintään yhtä suuri laivan "lankonki", grillausritilä, matkaradio, kassillinen kirjoja, kaminan savutorvi, kymmenisen metriä suuriläpimittaista letkua, käsilaukku, jossa mm. lompakko - ja siinä selvää rahaa n. 600 FIM +joukko pesetoja + muuta tavanomaista lompakkokamaa. Olipa löytötavaran joukossa kultasormuskin. Liekö sekin joutunut koskeen vahingossa?

ONNISTUNEET TALKOOT Ratinan ryönän ryöppäys oli selkeä osoitus yhteistyön voimasta ja tarpeesta. Vaikka itse tapahtuma kestikin vain muutaman tunnin, joutuivat sen valmisteluun osallistuneet tekemään melkoisesti etu-

käteisjärjestelyjä: oli otettava yhteyttä poliisiin sekä kaupungin viranomaisiin ja laitoksiin tarvittavien lupien saamiseksi ja mm. Tammerkosken virtausten rajoittamiseksi tapahtuman ajaksi, julkista tiedonvälitystä oli ruokittava jo etukäteen, oli hankittava palkintoja kilpailuun osallistuville sukelluspareille ja lahjoituksin niitä onnistuttiinkin lamasta huolimatta saamaan melko mukavasti - siitä suurkiitos kaikille kortensa kekoon kantaneillel Niin, ja tietysti oli vielä laadittava yksityiskohtaiset kilpailu säännöt ja pelastussuunnitelma, hankittava paikalle turvasukeltajat, sukelluslääkäri ja hapenantolaitteet, hankittava jokin äänentoistolaite, sukeltamista kuvaavaa tiedotusmateriaalia, julisteita tms. sekä ennen kaikkea sovittava monien henkilöiden kanssa työnjaosta itse tapahtumapäivänä. Kaiken lisäksi olimme kovasti sään armoilla. Onneksemme "kesä" ei jatkunut kesäkuun alkupäivien kai taisena ! Kaikki siis meni (lähes) putkeen. Uskoakseni RA TINAN RYÄNÄRY ÄPPÄ YS täytti hurjimmatkin siihen kohdistuneet odotuksemme siinä määrin hyvin, että jonkin vastaavan tapahtuman järjestämiseen on tulevana vuonna olemassa hyvät edellytykset. Ainakin allekirjoittaneelle jäi tapahtumasta "hyvä maku suuhun". Ketään erikseen nimeämättä haluan kiittää järjestelyihin osallistuneita seura-aktiiveja erinomaisesta työstä. Tästä on helppo jatkaa.

ERI~

R(merenne;lO)

Nyt se on tullut. Vesitiivis Konica Mermaid. Kamera, jonka voit viedä sellaisenaan 5 metrin syvyyteen. Kuvat onnistuvat pinnalla ja pinnan alla. Todellinen sukellusharrastajan yleiskamera. Hienoa tekniikkaa värikkäissä kuorissa. Ota omaksesi! Maahantuoja: Eiri Oy Myynti: Hyvinvarustetut valokuvausliikkeet kautta maan!

SUKELLUSKOULUTTAJAPÄIVÄT 27.-28.11.1993 alkaen kello 11.00 Hotelli Vaakuna, Oulu Majoitus + päivällinen 290:-, osanottomaksu 70:Ilmoittautuminen liiton toimistoon 90-1582 258 tai fax 90-1582 516 15.11. mennessä Tervetuloa! Tekninen valiokunta

Sunnuntai 2&11. Päivien avaus

J: Laitinen T. Erkkola H. J_aatlnen

Miten vaikutetaan - toimiiko turvall i suuskampan~?

T. Vikman

12.00-12.45 Onnettomuusanalyysit

J. Keinänen

09.0-09.45

Johtopäätökset onnettomuuksista J. Laitinen - itsensä pelastaminen

10.00-10.45

Tunt

11.00-11.45

La esukeltaminen 50 v

12.00"-l3.OQ

Lounas

ortit + kalvot

1;@.00-14.00

Kahvi + voileipä

14.00-1 .30

Palautekeskustelu

14.;.00-14.45

Onnettomuusanalyysit ja johtopäätökset J. Laitinen

14.30-14.45

Palautelomakkeen täyttäminen

15.0€J-15.45

Seoskaasusukeltaminen (Nitrox)

14.45-15.00

Lopettajaispuhe

lt) .00-16.45

Liikuntatuokio - juoksu tai kävelylenkki

~,'

.'\'; . ;:0

18.00-19.30

Sauna

2Ö.OÖ

Kouluttajaillallinen

R. Räty

URHEILUSUKELTAJA

A. Sieppi

•

SI INÖITÄ EU KOULUTUSPÄÄWKÖN KYNÄSTÄ

Suomen suvi auringonpaisteineen, sateineen ja toivottavasti runsaine sukelluksineen on jälleen kerran pysyvästi takanapäin. Allekirjoittaneelle kesä on ollut hyvää sukellusaikaa tarjoten runsaasti sukelluksia, innokkaita oppilaita sekä mielenkiintoisia uusia sukelluskohteita. Mieleenpainuvimpina kohteina olivat parkki Plus Ahvenanmaalla sekä miinalaiva M451 Mäkiluodon edustalla. Toivottavasti mahdollisimman monella alan harrastajalla on mahdollisuus tutustua näihin kotivesiemme hienoihin kohteisiin. Koulutuspuolella on ollut erittäin vilkasta. Seurat ovat tehneet rajusti töitä jos ynnätään liiton toimistoon tulleita korttihakemuksia. Koulutusuudistuksen siirtymäaika on vaikuttanut siihen, että myös luokkasuorituksia vanhan systeemin mukaisesti on tehty runsaasti. Asennepuolella on kuitenkin varmasti aina parantamisen varaa. Uudet oppilaat oppivat sukelluskulttuurinsa kouluttajiltaan ja seuraltaan.

Edelleen, väliköysi, turvamääräykset, sukelluksen huolellinen suunnittelu, turvasukeltaja- sekä sukellusvanhinkäytäntö ovat asioita, joita ei ole tehty sukellustoimintaa haittaaviksi. Kaiken toiminnan tarkoituksena on sukellustoiminnan saattaminen mahdollisimman turvalliseksi tapahtumaksi jokaiselle alan harrastajalle. Ilahduttavaa on huomata usean seuran mallikas toiminta ko. asioissa sekä uusien oppilaiden ja lajin harrastajien asianmukainen huomioiminen. Työsarkaa kuitenkin riittää ja paras markkinointi yhtenäiselle sukellusturvallisuudelle on kouluttajien ja kokeneempien sukeltajien oma esimerkki.

JATKOKOUlUTUSTA Tuleva syksy ja talvi tarjoaa runsaasti itse kullekin jatkokoulutusmahdollisuuksia. Kouluttajakoulutusta on tarjolla M* / M** / ja M*** -kouluttajakurssien muodossa. Kouluttajakoulutuksen perusteelli-

nen muutos on saanut hyvää palautetta kurssilaisilta. Liiton koulutuskeskuksena nykyään toimiva Suomen Urheiluopisto Vierumäellä, on saanut tarjoamistaan palveluista sekä sijainnistaan myös positiivista palautetta. Jos olet hankkiutumassa kouluttajataipaleelle, ota yhteys liiton toimistoon, niin etsimme tasollesi ja vaatimuksillesi sopivan kurssin. Alueellinen kouluttajakoulutus astuu myös uutena voimakkaasti mukaan kuvioihin. Liiton johtokunnan valitsemat (19) aluekouluttajaa antavat alueillaan seurojen tarvitsemaa jatkokoulutusta sekä pitävät sukellukseen liittyviä teemapäiviä. Ottakaa yhteyttä aluekouluttajaan alueellanne ja pyytäkää jatkokoulutusta. Aluekouluttajien toimenkuvaa on teknisen valiokunnan ja liiton johtokunnan toimesta muutettu entisestä valvovasta ja tarkastavasta elimestä neuvovaan ja ohjaavampaan suuntaan. Seurojen on myös helpompi pysyä ajan tasalla liiton toiminnassa, koska alue-

KENESTÄ

VUODEN SUKELTAJA 1993? Vuosittain Suomen Urheilusukeltajien liitto valitsee jäsenistönsä keskuudesta Vuoden Sukeltajan jäsenseurojen tekemien esitysten perusteella. Vuodelle 1992 jäi VUODEN SUKELTAJA nimeämättä, KOSKA liittoon ei tullut yhdestäkään seurasta ehdotusta määräpäivään mennessä! KUKA on Vuoden Sukeltaja? Kuka tahansa meistä. Henkilö, joka on SEURANNE mielestä tehnyt ansiokasta ja arvostettua työtä urheilusukelluksen parissa kuluneen vuoden 1993 aikana. HYVÄT SUKELTAJAT, AJATELKAA TOISIANNE! Laittakaa paperille henkilön nimi ja ne perustelut, miksi juuri HÄN olisi mielestänne Vuoden 1993 Sukeltaja. Lähettäkää paperi 30.11.1993 mennessä liiton toimistoon: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKL Kirjekuoren päälle merkintä: Vuoden Sukeltaja. Valinta julkistetaan liiton kevätpäivillä 1994. JI

URHEILUSUKELTAJA

kouluttajia pyritään informoimaan kaikesta sukellukseen liittyvästä aktiviteetista liittotasolla.

KOUlUTTAJAPÄlVÄT Uudenmuotoiset sukelluskouluttajapäivät näkevät päivänvalon 27 .11. Oulussa. Pakollinen osallistuminen ko. tapahtumaanjoka toinen vuosi on poistettu, ohjelman tasoon sekä luennoitsijoihin kiinnitetään tarkempaa huomiota ja ilmapiiriä muokataan rakentavampaan ja positiivisempaan suuntaan. Ei ole mitään järkeä, että sukelluskouluttajat kokoontuvat jonnekin muutaman kerran vuodessa pumaamaan tai lietsomaan valitushenkeä. Lajimme itsessään on edelleen niin positiivinen, haastava ja mukava, että myös kouluttajapäiville luultavimmin löytyy vastaavanlaista henkeä, Eli ei muuta kuin joukolla marraskuussa Ouluun ja kehittämään itseään niin kouluttajana kuin ihmisenä.

KJLPAfLUTOIMINTA: Tätä kirjoittaessa ovat räpyläuinnin EM-kisat Moskovassa juuri takanapäin. Saaliina tällä kertaa kaksi pronssia ja joukkueena sijoittuminen 23 maan keskuudessa hienosti 7. sijalle. Onnittelut hienosta saavutuksesta räpyläuintimaajoukkueelle ja harjoitusintoa jatkoon. Ns. talvipalloilulajeista puhuttaessa on kesä sitä aikaa, jolloin talvella vaadittavat nopeus,

kestävyys, voima ja kimmo-ominaisuudet hankitaan raskasta sarjaa ajatellen. Uppopallossa vallitseva kulttuuri on vielä niin nuorta, ettei todella organisoituja ja joukkueelle yhteisesti suunniteltuja harjoituksia allasharjoittelun ohella ole vielä kuin satunnaisesti. Tämän johdosta jokaisen urheilijan oma vastuu tulevasta kaudesta korostuu ("se ratkaisee mitä sinä teet"). Uppopalloilijoille myös harjoittelu intoa tulevaan kauteen sekä pitkäjänteisyyttä toimintaan.

. NUORISOTOfMINNAN VQlMANOsonuS: Hieman runsaan sadan henkilön kesäinen sukellusleiri ei vielä ehkä kuullosta liian haastavalta. Kun tarkennetaan, että leiripaikka on Ahvenanmaa ja leirin osallistujista 85 on 7-15 vuotiaita, ollaan haasteen edessä. Nuorisovaliokunnan ideoima nuorten vapaasukellusleiri pidettiin Ahvenanmaalla 5.-8.8. Leirillä harjoiteltiin vapaasukeltamiseen liittyviä tietoja ja taitoja, yhdessäoloa, esiintymis- ja ilmaisukykyä, merimiestaitoja, monipuolisuutta vaativia urheilulajeja sekä ennenkaikkea pidettiin hauskaa. Omana tehtävänäni oli toimia leirin "rehtorina" ja täytyy tunnustaa tehtävän helppous silloin, kun junnuryhrnillä on hyvät ryhmänjohtajat. Teimme osaltamme historiaa, jota jatketaan välittömästi alkukesästä 9.-12.6.1994 ja paikkana Suomen urheiluopisto Vierumäellä. Alustavia varauksia voi jo soitella allekirjoittaneelle.

Leirille otetaan maksimissaan 70 hlö:ä. Ahvenanmaan leirin osallistujien toimintaa katsellessa vahvistuu ajatus siitä, että kaiken menestyvän, pitkäjänteisen ja tuloksekkaan toiminnan pohjana on edelleen hyvin hoidettu nuorisotoiminta. Seuroille, jotka pystyivät leirille tuomaan lauman innokkaita, asenteellisesti terveitä ja innokkaita nuoria, voi luvata valoisaa tulevaisuutta. Kouluttakaa säännöllisesti uusia ohjaajia, antakaa vastuuta nuorille ja olkaa ennakkoluulottomia. Tulevaisuus palkitsee hyvin hoidetun perustyön.

SUKEllUSLAIITEEUA PUOU VUOSISATAA: Tasan viisikymmentä vuotta sitten kehitettiin tämän päivän urheilusukeltajan käyttämä sukelluslaite ranskalaisen, kaikkien hyvin tunnistaman Jacques Yves Cousteaun toimesta. Palaamme SCUBA -laitteen historiallisiin vaiheisiin joulukuun numerossa ja kertaarnme hieman sitä, mitä vuosien varrella on todella tapahtunut niin tiedon kuin tekniikan alueella. Siihen asti: mukavia hetkiä urheilusukelluksen haastavan laji valikoiman parissa.

Sukeltakaa turvallisesti, Arto "Sipi" Sieppi koulutus- ja valmennuspäällikkö

K.HELANDER

SM-SUKELLUSKALASTUSKILPAlLUT Tämän vuotiset SM-sukelI uskalastuskilpailut pidettiin 17.-18.7. Hangossa. Järjestäjänä toimi Lahden Pingviinit apunaan Hangon AquaDivers Club ja Hangon MPY. Kilpailut olivat kaksipäiväiset ja kestivät 4 tuntia molempina päivinä. Osanottajia oli 15 henkilöä viidestä eri seurasta. Naisia oli mukana vain kaksi,joten naisten henkilökohtaiset mitallit jäivät jakamatta.

Osanottajamäärä oli tänä vuonna pieni, liekö syynä pitkä ja rasittava kilpailu vai se että, että heinäkuu on yleinen lomakuukausi ja ihmiset yleensä silloin matkoilla. Suuri kiitos vielä kerran Aqua Divers Clubille, Hangon MPY:lle, palkintojen lahjoittajille ja tietysti kilpailun osanottajille.

JOUKKUEET 1. 2. 3. 4.

PISTEET

Lahden Pingviinit 1 Lahden Pingviinit II Jyväskylän Delfiinit Rauman Meren Sukelluskerho

HENK.KOHT.

591,9 430,95 130,8 130,3

PISTEET

1. Teuvo Haverinen Lahden Pingviinit 1 Lahden Pingviinit n 2. Pekka Niemelä 3. Markku Leppänen Lahden Pingviinit 1

292, 1 266, 1 203,5

SUURIN KALA:

SÄYNÄVÄ 2.240 9

Arto Kokkonen

Rauman Meren Sukelluskerho

URHEILUSUKELTAJA

OSTETAAN

Sukellusalan erikoisli;ke HANNU

PIRTTILÄ KY

Ostetaan AH-3 sukelluskypärä. Puh.: 921-888 955/Pia

HÄMEENSAARENT. 4 , H ~LlNNA, 917-28621

Ostan 1-2 kpl Nepto-alumiini säiliöitä 9 1/200 Bar Tventtiilein Matti Nieminen Puh.: 952-616 08 työ 952-61651 koti

Nauti sukeltamisesta! LAATUMERKIT MEILTÄ EUROHINNOIN

Ostetaan kokokasvonaamari ja avokantaräpylät + AGApaineenalennin. Puh.: 9698-23244

SPIRO TECHNISUB

MARES

UUTTA!!!

ym. ym. myös huollot ammattitaidolla

AGAlINTERSPIRO - MYYNTI -HUOLTO - VARAOSAT NYT POLARSUKELLUKSESTA. Fabiankatu 13,00130 Helsinki Puh. 90-622 1180 Fax 90-622 1119

Tilaa meiltä ylivoimaisen edulliseen hintaan. Toimitukset nopeasti ympäri Suomen.

Pyydä tarjous. Se kannattaa

varmasti.

============================= IIAMEREN UUSIN JA UPEIN RISTEllYLAIVASTO ============================

Siljan huipputarjous urheilusukeltajille! Suunnittele syksylle näyttävä avaus ja käytä hyväksesi Siljan risteilytarjous. Tuo ystäväsi Siljan laivoille. Voit käyttää tarjouksen hyväksesi jo kahdeksan hengen porukalla. Matka on ryhmälle edullinen ja ohjelmakin järjestyy kuin itsestään. Tekemistä, kokemista ja nähtävää riittää!

PORUKKATARJOUS: Silia Symphony ia Silia Europa

Sally Albatross

Helsingistä Tukholmaan

Helsingistä Tal5nnoon 24 tunnin ristei~

minirislei~ 15.8·21.12.

Päivä Tukholmcma ristei~

4OO,-,lh1ö

Turusta TukhollllJOn

6OO,-,lh1ö Sisa1läö:

Sisöhåä: - ristei~n Helsinki-Tal.nna-Helsinki Sally Albatrossila

(su-ta ja pe aal1ll)

-rIIItkan Hki-Tukholma·Hki

2-4 hengen hytissä Silja Sy...,honylla

2-4 hengen hytissö

Turisti II·Promenacle-luokassa tai Silja Europalo Turisti II-Turisti I~uokassa . 2meriaamiaista -2ruokakuponkia . lähdöt su-ke

(-SeasiIe-luokissa - meriaaniaisen

-luHet-lounaan -lähdöt rIII-to 1.9.·21.12.93

Silia Serenade ia Siqa Karneval 270,-jhlö

Sisältää:

2-4 hengen hytissö Turisti II·Seaside-luokassa . meriaaniaisen . ateriakupongin Ta~oukset ovat voimassa

. niniristeilyn Turku· Tukholma-Turku

15.8·21.12.93. TIlaa tunnukseDa POPPO•

360,-,lh1ö (pe-iha ja 10)

SILJA LINEit ()" E", E \1 \1 -\ "

VaraUkset omasta matkatoiInistostasi tai suoraan Siljalta puh. 9800-27 4552 (ryhmät) URHEILUSUKELTAJA

•• ••

OSTETAAN • MYYDAAN • VAIHDETAAN Käyttämättömät Helix loittorenkaat rajauskehyksillä. Suurennussuhteet 1:2ja 1: 1. Sopii esim. Nikonos V:een. Hinta 300 mk. Hyväkuntoinen Nokia Baltie kuivapuku, koko M, väri sini-musta. Hinta 2500 mk. Puhelin iltaisin 90-509 1631 /Kari Myyn täydellisen kuivapukuvarustuksen: Räpylät, pikkumaski, vyö ja painot 1,5 16 kg, nilkkapainot kg, puukko, valaisin UK 1200, Nokia Baltie XL, kolmisormihanskat, Seubapro paineenalentaja ja ykkösregu, US-Divers-oetopussy, Suunto Combo (kompassi, syvyysmittari, painemittari)ja 2xl0 1Neptosub-pullopaketti, jossa varailma. Selkätelineessä kiinni Polar Diver-takkiliivi. Yhteishintaan 13 500 mk. Lisäksi varaosia ym. kaupan päälle. Puh.: 90-388 1919

Myydään 6 kpl vähän käytettyjä AGA AIRI DIVATOR (sarja 3.) paineilmahengityslaitteita. Myös pullopaketteja 2x4/300 bar, alentajia mittareineen, kokokasvo-osia, AGA:n varaosiaja Viking Sport n:o 2 kuivapuku. Myös vaihto AGA:n "tuplakuutosiin" kiinnostaa. Tiedustelut: Arto Henriksson puh.: 949-600 608 tai puhepostilaatikko 920608001 (Loviisa-Helsinki). Myytävänä kumivene Bombard C5 470x170 10 hengelle 8 000 mk. Läh puh.: Rivasto 921-234 1221

Myydään 15 1 Polarin sukelluspullo. Ostettu 8/92. Sukellettu 2 krt. Mukaan selkäteline, varailmatanko ja pohjasuoja. Hinta vain 2150:Puh.: 951-715 85 tai 951-73232 Myydään kompressori 200 Bar/1 00 lt/min. N. 5 h ajettu päiväkirjan mukaan. 5 hv: moottori Honda, Aeroteehnika Colt. Hinta 10000 mk. Puh.: 949-408 342/Tirronen Myydään vähän käytetty naisten Märkäpuku koko 54 Sukat koko 6 Räpylät koko 42-43 Käsineet Painot n. 4 kg Tiedustelut puh. 90-1561 506 päivisin 90-7591 135 iltaisin Myydään vedenalainen IKELITE kamerakotelo + SUBSTROBEMV salama. Hyväkuntoinen. Hp. 3 200,Puh.: Niklas Tallqvist 90-4772879,967-7221738 tai jätä soittopyyntö. Myydään sukeltajankypärä h. 3 500 mk. Puh.: 939-333 261

Myydään Sukelluskypärä KMB-I0 Yhteyskaapeli: 50 m ilma, mikrofoni, syvyysmittari, turvaköysi Hitsauslinssin pidin kypärään Linssit 3*8 11 000 Broeo hitsaus/leikkaus kolvi sovitteet puikoille: 1/4",

3/ 16", 5/32" , 3/8"

Paineenalentaja hapelle: High volume Victor SR 450 E Leikkauspuikot 3/8" 69 kpl Hitsauspuikot5/32" l00kpl Ilmasuodatin RWF 12 10500 YHTEENSÄ 18 000 Varusteet nähtävillä: Taneli Renko N ikkarinkuja 2 62200 Kauhava 964-4340 443

Myydään saksalainen korkeapainekompressori (täyttöasema) 200 Bar 160 l/min. Liitäntä max. 5:lle pullolle. Vesijäähdytys, 3-sylinterinen, 3-vaihevirta. Mukaan: 7 suodatin pakettia, männänrenkaita, tiivisteitä ym. Hinta 9 000 mk. Puh.: 921-888 955/Pia Myydään osuus (114) sukellustukialuksesta. Sijainti Helsingissä 21 mx 3,5 m 40 ton. Puh.: ilt. 90-1351 228 P"

PÖLI!.I Y AGA airi 327 pullopaketti 2 x 7 1300 Bar Katsastettu ja maalattu 2/93 Pullojen numerot 3078 ja 3324. Harri Granholm kp. 90-7019886 tp. 90-8048 881

~----------------------------------------------------------~

O •

MALEDIIVEI SUKELrAM~ yk.~

Malediiveja mpäröivit ..net 0 :II maaiJ- --------------------------, man mielenkiinloisimpia suk Uusalueita. Ko kemattomat koralliriutat ja kalojen runsan ja lajirikkaus tuovat ainutlaatui ta kokemuksia niin aloineUjoille kuin jo lottuneillekin sukeltajiUe. ukehamine.n on täällä u 'komanoman miellyttävää, lIillä veden lämpötila on 2 -2 astetta jopa 30 metrin

syvyyteen saakka. NlT UUTUUfENA MYÖS S KELLUS-

Myyn Citizen Promaster Analog Aqualand -sukeltajakellon. Uusi. Takuu voimassa 6/94 asti. V ihreä/fosfori kellotaulu. Neuvotellaan hinta. Ville Vo ipio puh.: 921-233 1112, 949-124819

SAfARI MALEDJIVEILLAJ Frilidsrcsorin tiwl. lcnnot 'ri Lankaag ja Malcdiiveille Finnairilla joka vijkko 2/11 alkaen.

Matkatoimistoista ympäri maan tai uoraan: Hei ioki 90) 618 2 2 Tampere (931) 229499 Thrku 921) 32020

URHEllUSUKElTAJA

Lauantaina 20.11.1993 Järvenpäässä pidetään matkailutapahtuma

SUKElTAMALLA MAAPA

ON YMPÄRI

OHJELMA 12.00 - 16.15 ' 12.30 12.45 13.00 13.30 14.00 14.30

14.45 15.45 16.15 16.45. 17.50 - 18.00

SukellusmatkailunäyttelyjaOsku Puukilan .Red Sea -valokuvanäyttely Tapahtuman av,aus ja esittely Veli-Matti Korppi-T~mmola, Keski-Uudenmaan Sukeltajat SUSL ja kansainvälistyvä harrastus Helena Jaatinen, SUSL Vaaralliset merieläimet Ari Ruuskanen, Keski-Uudenmaan SukeltajatlBiosukeltajat Uhkaako sukeUaminen koralliriuttoja? Mika Pohjonen, Keski-Uudenmaan Sukeltajat Tauko Sukellusmatkailu- kasvava osa harrastematkailua? /---+--+--~~ Matkanjärjestäjien edustaja mive Around The World-diaesit~ngfanniksi) Erling Svensen Egersund'Dykkeklupb Tauko ...•... . ' '. '.. Sukellusmatkaajan . uusin houkutus: techno diving! Matti Leiniö PSK Kupla . . Elokuva "Merimustalaiset" tekijänsä esittelemänä Ilkka Hannula, Deep Blue ProductlonOy Päätössanat Veli-Matti Korppi-Tommola,'Kes,ki-UlIudenmaan Sukeltajat

18.15 - 19.15 19.30

Mahdollisuus saunaa ja uida (vajn yöpyville) Juhlaillallinen

Hinta ja paikk~

' MatkaUutapahtuma 30 mk! Järvenpää-talo; Hallintokatu 4 (30 minuuttia junalla Helsingistä sata metriä asemalta) Juhlaillallinen . 140 mk! Hotelli.RivoH; asema-auklo

IlIallisvaraukset liittoon, puhelin (90) 1582258 Jos haluat yöpyä, kysy liitolta vuosikokouspakettia. Järjestäjä

15-vuotisjuhlansa kunniaksi Keski-Uudenmaan Sukeltajat r.y. TERVETU~OA!

Sunnuntaina 21.11.1993

UOMEN URHEILU UKELTAJAI LIITON YY KOKOU Järvenpäässä Hotelli Rivolissa klo 10.00 klo 11.00

Valtakirjojen tarkl us yy kokou

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vuosikokouspaketin hinta on alkaen 320 markkaa joka sisältää yöpymisen Hotelli Rivolissa (asema-aukio) matkailutapahtuman sisäänpääsyn juhlaillallisen saunomis- ja uinlimahdollisuuden sekä aamiaisen. Huonevaraukset liiton toimistoon, puhelin (90) 158 2258.

Tervetuloa 1 Johtokunta

URHEILUSUI(ELTAJA

TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU Turku-cup 09. 09.-10. NS-ohjaajakurssi 09.-10. Valtak. norpparalli 16. UP II-div. 1. tumaus 16.-17. Nautic-cup 17. UP Naisten SM

Turku Kisakallio Mikkeli Eskilstuna

2l. 23.-24. 30.-31. 30.-31. 29.-3l.

Aurajokiuinti 1,S km (RU-SM-osak.) Turku UP SM/DIV, 2. kierros UP Maaottelu/maajoukkueleiri, miehet UP Maajoukkueleiri, 20-v. CMAS*** -kouluttajakurssi II osa Kisakallio

19.-21. 20. 20.-21. 20. 2l. 2l. 27.-28. 27.-28.

CMAS**-kouluttajakursi 1 osa Divisioona-cup UP Maajoukkueleiri, 20-v. Sukellusmatkailutapahtuma Liiton syyskokous UP Naisten SM Kouluttajapäivät UP PM 20-v. nuoret

MARRASKUU OS.-07. CMAS** -kouluttajakurssi II osa 06.-07. UP SM/DIV, 3. kierros 12.-14. CMAS* -kouluttajakurssi 12.-1S. CMAS:n kokous 13. UP SM 20-v. 13. UP Maajoukkueleiri, naiset 14. UP SM 17-v. UP Maajoukkueleiri, 20-v. 14. 14. UP Tommerup-cup

Vierumäki Vierumäki Kypros

Vierumäki Tampere Järvenpää Järvenpää Oulu Ruotsi

Tanska

JOULUKUU 04.-0S. UP Maajoukkueleiri, naiset 10.-12. CMAS** -kouluttajakurssi II osa 1l.-12. NS-ohjaajien jatkokoulutus

Vierumäki Kisakallio

11. 18. 18.-19.

UP SM/DIV, 4. kierros UP II-div. 2. turnaus UPFelix-cup

,E"~R ~y FOTOALAN

ERIKOISTYÖT

Kaipaako VA·kamerasi huoltoa?

Jos kaipaa, niin lähetä se meille ennen seuraavaa sukellusta. Se tulee halvemmaksi!

GREEN CARD

Göteborg

Perushuollot. Korjaukset. Muutostyöt. Avoinna ma-pe 09.00-16.00 Halsuantie 4, PL 80, 00401 Helsinki Puh. 90-5074510, Faksi 90-5074512 tai suoraan: Erkki Vikgren 949-605 999 Emi Paulig 949-705870

1. a)

1. b)

Käytä korttia seuraavasti: 1. Valitse oman sukeltajaluokkasi kohdalta suunnittelemasi sukellussyvyys. a. esim. P2 -sukeltaja suunnittelee sukelluksen 24 m syvyyteen. b. 24 m alapuolelta näet maksimi alttiinaoloajan ko. syvyydelle (=25 ml. 2. Punaiselta riviltä näet alttiinaoloajan, jonka jälkeen on tehtävä turvapysähdys 5 min/3 m. * esim. P3 -sukeltaja suunnittelee sukel'uksen 33 m syvyyteen. Maksimi alttiinaoloaika ko. syvyydelle on 10 min. Jos sukeltajan alttiinaoloaika on 15 min ko. sukelluksen aikana, on hänen tehtävä turvapysähdys 5 min/3 m. 3. Huom! Älä käytä taulukkoa uusintasukelluksilla.

Älä käytä taulukkoa uusintasukelluksella! Tee turvapysähdys kolmessa metrissä aina yli kymmenen metrin sukelluksilla!

(90 1 .) PARMASOFT

HUPPU JOKA ISTUU KOKO- TAI PIKKUMASKIIN, TOSI MIELYTTÄVÄSTI

sMTÖTlLAVUUSVENnlJUT JOTKA TOIMIVATTAR ~ JANOPEASTI

SUOM SSA VALMISTETTU MAAILMANLAAJUISELLA PAT.MENETELMÄLLÄ UROVALLOITTAJA