Issuu

LUONNON JA YMPÄRISTÖN EHDOILLA Uusi vuosi alkaa uusin ajatuksin. Menneisyyden virheiden etsiminen ei ole hedelmällistä puuhaa, ellei samalla ole valmis uudistuksiin, jotka vaativat myös työtä ja vaivaa. Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu siltä, että Urheilusukeltajain liitonkin olisi toiminnassaan tullut paljon suuremmassa määrin ottaa huomioon ympäristön ja luonnonsuojeluun liittyvät kysymykset. Onko niin, etteivät sukeltajat vesillä ja muissa kohteissa liikkuessaan ota tarpeeksi huomioon aran saaristo- ja erämaaluonnon vaatimuksia? Olemmeko sukelluskoulutuksessamme ja tiedotuksessamme muistaneet asian tärkeyden? Ainakaan maineemme vesillä liikkujina ei tunnu olevan sellainen kuin haluaisimme sen olevan. Mistä muutoin johtuu se, että Metsähallitus on asettamassa rajoituksia kansallispuistojen alueella sukeltamiseen. Tällä hetkellä rajoitukset tosin koskevat vain Saaristomeren kansallispuistoa, mutta epäilemättä ne laajenevat pikku hiljaa myös muita kansallispuistoja koskeviksi. Oma vedenalainen luontomme ei ole samalla tavalla haavoittuva kuin esim. koralliriutat. Joskus sukeltaessa tuntuu sille, ettei siellä enää ole mitään, mitä voisi häiritä; niin kuollutta merenpohja paikoin jo on. On todella masentavaa, kun pohjaa peittää musta pahanhajuinen ja -makuinen mömmö, jossa ei kasva mitään; kun ainoat havaittavissa olevat kalat ovat jo aikoja siirtyneet autuaammille metsästysmaille. Mutta vesillä liikkuessaan voivat sukeltajat (samoin kuin muutkin veneilijät) syyllistyä muunlaiseen luonnon ja ympäristön häirintään ja vahingoittamiseen. Sukeltajan erottaa muusta veneilijästä lähinnä kolme seikkaa. Sukeltajat ensinnäkin näkyvät. Mitä tahansa hölmöä sukeltaja vesillä tekeekin, ei asia jää huomaamatta. Toiseksi sukeltajat saattavat usein liikkua ulkoluotojen tuntumassa ja paikoissa, joihin eksyy muutoin vain tyrskykalastajia, mutta harvoin ta valli-

"Ii!> ..."

\)~ELTAJ"/~

/:;)~.::'v

sia ven eilijö itä. Kolmanneksi sukeltajat kuljettavat mukanaan kovaa ääntä pitävää kompressoria. Kun seurue nousee maihin kiellettynä aikana tai kielletyssä paikassa, katkoo maanomistajalta lupaa kysymättä polttopuuta, laittaa nuotion suoraan kallio lle taikka humalapäissään häiritsee saariston rauhaa, saattaa tavallinen veneilyporukka jäädä täysin nimettömäksi, mutta ei sukellusseurue. Häiritsijät kyllä muistetaan. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Utö. Muutamia vuosia sitten Utössä vihattiin sukeltajia, nykyään sentään siedetään. Eikä sukeltajienvastainen mieliala varmasti ollut aiheeton. Vesillä liikuttaessa sukellusseuruetta ei mitenkään voi olla huomaamatta, kun ne lähes poikkeuksetta muistuttavat elokuvaa "Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen" sillä erotuksella, että yleensä heillä on matka sinne alaspäin. Mukana on epämääräinen joukko epämääräisen näköistä väkeä kimpsuineen ja kampsuineen. Partaista ja mastoista roikkuu kaikenlaista haalaria ja kinnasta. Ja kompressori laulaa. Jos suojasatamaan illansuussa saapunut sukellusseurue päräyttää kompuran käyntiin juuri, kun toisissa veneissä vietetään rauhoittavaa iltapuhdetta tai ollaan vetäytymässä yöpuulle, ei seuraavana aamuna pidä ihmetellä, jos naapuri vastaa kiukkuisesti hyvän huomenen toivotukseemme, ei se aina johdu naapurin ilkeästä luonteenlaadusta. Useimmilla tietämilläni ulkoluodoilla ei sukeltajien läsnäolo ainakaan loppukesästä jätä mitään jälkeä. Suke{tavan veneilijän käyttäytymisestä riippuu hänen aiheuttamansa vahingon määrä. Jos lintujen pesintäluodot ja -saaret (joita on myös sisempänä saaristossa tavallisten veneilijöiden kulkureittien varressa) sekä hyljeluodot jätetään rauhaan, voi pelkkä sukeligminen, jos muutoin käyttäydytään asianmukaisesti, aiheuttaa vain vähän harmia. Hylje ei yleensä pelkää vedessä olevaa sukel-

URHEILU

'-,',.

"o~.

SUKELTAJA Helmikuu

;,;

':r«"

:;.; ;,;

;;i

"',s

"s#)

O~TOlvEttS

~ ~

""~

~t,Q

Kansi: Norppia harjoituksissa Perttu Laine, Jukka Pesiö Taina Grönlund, Marianne Makkonen Foto: Jari "Pitko" Autio

tajaa, se on paremminkin hyvin utelias tällaisen kömpelön vesieläimen suhteen. Sukeltajasta ja hänen kompressoristaan voi kuitenkin olla häiriötä luodolla lekottelevalle yhdyskunnalle, jos ulkoluotojen tuntumassa ei näiden "alkuperäisasukkaiden" ehtoja oteta huomioon. Pahempana vaarana hylkeille ovat ikävä kyllä kalastajien verkot, joita silloin tällöin jää karkuteille pitkiksikin ajoiksi pyydystämään saalista. Kukaan meistä ei halua lisää kieltoja ja rajoituksia. Olemme KAIKKI avainasemassa. Jos emme kuitenkaan voi liikkua saaristossa tavalla, jota ei tarvitse hävetä, ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin alistua niihin. Pelkkä häiriön välttäminen ei riitä. Tarvitaan HYVÄÄ KÄYTÖSTÄ, joka ulottuu paljon pidemmälle: se on toisten huomioimista, avun tarjoamista, yhteydenottoa maanomistajiin ja merivartiostoon, kun paikkakunnalle saavutaan sukeltamaan sekä kaikin puolin kohteliasta ja ystävällistä käyttäytymistä muita veneilijöitä ja saariston asukkaita kohtaan. Jos asiaa halutaan (niin kuin oikeastaan pitäisi) laajentaa, tulisi meidän aloittaa keskustelu vesiympäristömme tilasta, josta ainakin itse olen hyvin huolestunut. Minkälaisena haluamme sen kymmenen vuoden kuluttua nähdä, minkälaisena haluamme sen jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme? Myös MEIDÄN mielipiteillämme on yhteiskunnassa vaikutusta. Sukeltajat voisivat olla mukana ympäristön suojelua koskevassa keskustelussa. Kun voimme sanoa mielipiteemme naapurustoomme suunniteltavasta kaatopaikasta tai ydinvoimalasta, niin miksi emme voisi ilmaista huoltamme kuolleesta merenpohjasta taikka ainutlaatuisen saariston läpi suunniteltavasta syväväylästä???

Talviterveisin

Puheenjohtajalta Lentämisestä A vantosukelluksia Ansalahti 60 v. Mitalisatoa Turkuun Kouluttajia kurssilla Sipinöitä Norpat Sukellustietokoneista Urheilusukeltajasta SUSL Johtokunta Tapahtumakalenteri

Helena

sivu 3 4 6 7 8 9 10 12-13 14 18

21 22

LENTÄMINEN SUKELTAMISEN JÄLKEEN Markku Mäkijärvi, lääket.lis. SSLY:n jäsen Lentomatkailun kasvaessa voimakkaasti ovat myös kaukaisempiin kohteisiin tehtävät sukellusmatkat yleistyneet. Sukeltamisen ja lentämisen yhdistäminen voi kuitenkin tietyissä tilanteissa sisältää riskejä, jotka on hyvä tietää jo matkaa ja sukelluksia suunnitellessa. Seuraavassa tiivistelmä kahdesta aihetta käsittelevästä artikkelista. Sukeltamisen ja lentämisen yhdistelmä sisältää mahdollisuuden saada sukeltajantaudin tai lisätä jo olemassa olevia sukeltajantaudin oireita. Typen liukeneminen kudoksiin ja sen poistuminen elimistöstä sukeltamisen jälkeen riippuu sukellus syvyyden ja - aikojen lisäksi myös aiemmin suorituista sukelluksista. Lisäksi jokainen meistä on yksilö tässäkin suhteessa ja typen poistumisessa elimistöstä voi olla suuriakin eroja. Jos viimeisen sukelluksen jälkeen vielä noustaan lentokoneeseen, muuttuu ympäröivä paine vielä typen poistumista suosivaan suuntaan. Tietyissä tilanteissa voidaan typen liukenemisreservi ylittää ja muodostuu typpikuplia. Nämä kuplat aiheuttavat sitten määrästä ja koosta riippuen eriasteiset dekompressiotaudin oireet. Lentämistä sukeltamisen jälkeen alettiin tutkia -60 luvun alussa, jolloin julkaistiin ensimmäinen tapausselostus: sukeltamista harrastava reittilentokoneen miehistö sai sukeltajantaudin oireita noustuaan ilmaan sukeltamisen jälkeen (Miner 1961). Lisäksi on raportoitu sukeltajantaudin oireita sekä ajettaessa autolla vuoristoon sukeltamisen jälkeen että kuljetettaessa sukeltajantaudista epäiltyjä ambulanssilentokoneella hoitopaikkaan (Sheffield 1988, Bennett 1989). Duffner et al. sukellutti koehenkilöitä 30 min 27 metrin syvyydessä. Adekvaatin dekompression ja 15 minuutin pinnalla olon jälkeen heidät vietiin 5500 m korkeuteen. Näistä koehenkilöistä 55 Olo sai sukeltajantaudin oireita (Duffner 1960). Furry ym. altistivat koiria matalissa syvyyksissä 7 tuntia ja paineistivat ne eri pituisten pinnalla oloaikojen jälkeen 3000 m korkeutta vastaavaan paineeseen (Furry 1967). Tulosten mukaan vasta 12. t pinnallaolon jälkeen oli korkeuksiin nousu turvallista. Edel ym (1969) sukelluttivat kokeneita sukeltajia painekammiossa 9-36 m syvyyksissä maksimaalisia suorasukellusaikoja vastaavan ajan ja paineistivat nämä sitten 2400 m kor4

Taulukko 1: Lentäminen sukellusten jälkeen Ei dekompressiota -

alle 2 t kokonaissukellusaika edellisen 48 t kuluessa

12 i

us. päivän rajoittamaton sukeltaminen

24 t

Dekompressiosukellukset -

24-48 t

(ei sukeltajantaudin oireita)

keutta vastaavaan paineeseen. Pinnallaoloaikaa ennen simuloitua lentämistä vaihdeltiin 5 min ja 5 t välillä. Saturaatiosukellusten (24119-10 m) jälkeen kaikki koehenkilöt saivat sukeltajantaudin oireita 2 400 m korkeudessa huolimatta 2-5 tunnin pinnallaoloajoista. Myös 20 070 13 metrin syvyydessä 3 t ja 20 min sukeltaneista sai oireita 5 min pinnallaolon jälkeen. Balldin paineisti 10 koehenkilöä 39 metriin 10 minuutiksi ja 15 metriin 100 minuutiksi ja 3 t pinnallaolon jälkeen heidät vietiin 3000 m simuloituun korkeuteen (BalIdin 1979). Sydämen sisältä tavattiin kaasukuplia 6 koehenkilöllä vielä 2 t 52 minuutin jälkeen. Bassett ym. (1982) sukellutti 60 vapaaehtoista US Navy Air Diving Tablen mukaan ja tutki heitä sitten dopplerilla 3000 metrin korkeudessa. Thlosten perusteella laadittiin sukellustaulukko, jota voidaan käyttää lennettäessä sukeltamisen jälkeen tai sukellettaessa merenpinnan yläpuolella (vuoristojärvet etc.). Myös sveitsiläinen Biihlmann (1986) on tehnyt tutkimusten jälkeen (573 simuloitua ja 544 tehtyä vuoristojärvisukellusta) taulukon, jota voi käyttää sukellettaessa merenpintaa korkeammalla. Lentäminen korkealla sukeltamisen jälkeen on vielä riskialttiimpaa kuin meren pinnan tasolla tapahtuvien sukellusten.

UUTUUKSIA ... Uusi Sherwood BLIZZARD regulaattori kylmiin vesiin. Säädettävä "High Flow"paineenalentaja (5 ulosottoa) jossa pat. "Dry Air-Bleed" (ei haittaavia suojuksia) sekä ent. pienempi ja kevyempi annostin, jossa kullatut lämmönjohtimet sekä uusi laaja ulosheng. venttiili. Tekee hengittämisen entistä miellyttävämmäksi ja varmemmaksi. Max. käyttöpaine 300 bar. Maahantuonti- ja myynti: Nepto-Sub Oy Ab, Hki

Suosituksia varoajoista sukeltamisen ja lentämisen välillä on kymmeniä. Lisäksi ne eroavat myös sukeltajaryhmän mukaan: sotilas- ja ammattisukeltajat erotetaan harrastelijasukeltajista. Jonkinlaisena yleispätevänä voinee pitää Undersea & Hyperbaric Medical Societyn työryhmän suositusta vuodelta 1989 (Taulukko 1). Tavallisella harrastaj asukeltajalla kyseeseen tulevat lähinnä 24 tai 48 tuntia. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole mahdollisuutta taata, koska sukeltajantaudin oireita on kuvattu myös 24 t pinnallaolon jälkeen vaikkei dekompressiosukelluksia ole tehtykään. Jos sukeltajalla on sukeltajantaudin oireita, ei hänen tulisi lentää ennenkuin oireet on hoidettu painekammiossa pois. Lentokoneessa oireilevan sukeltajan ensihoito on happi ja seuraavaksi hänet tulisi kuljettaa viipymättä lähimpään painekammiohoitopaikkaan. Kirjallisuutta: Sheffield PJ. Flying after diving guidelines: a review. Aviation, Space, and Environmental Medicine, December, 1990 Newson 1 Flying after diving. Subaqua Scene, September, 1989 Yksityiskohtainen kirjallisuusluettelo saatavissa kirjoittajalta.

UUNTO OLUTION - verrattoman nerokas ja helppokäyttöinen sukeltajan tietokone

MAX-merkki osoittaa, että maksiminousunopeus (10 mimin.) on saavutettu. Jos se ylittyy, kuuluu äänihälytys ja samalla SLOW-varoitus (hidasta) alkaa vilkkua vuorotellen senhetkisen syvyysnäytön kanssa kehottaen sukeltajaa hidastamaan nousunopeutta Tämänhetkinen syvyys;

12,6m Suoranousuaika (ilman etappinousua): 46 minuuttia, 12,6 metrissä Lämpötila: 19°C Sukellusaika: 20 minuuttia

Solution on monipuolisin ja helppokäyttöisin sukeltajan tietokone luokassaan. Sen ainutlaatuisen helppokäyttöinen muisti rekisteröi sukellukset, sukelIusten profiili- ym. tiedot. PC-liitäntä mahdollistaa laitteen yhdistämisen tietokoneeseen, josta voi käydä läpi sukelIusten eri vaiheet ja tulostaa ne. Solutionin profiili- ja lokikirjamuistit rekisteröivät tiedot viimeisten 8 sukellustunnin ajalta. Tapahtumamuisti kirjaa kokonaissukellusajan, sukelIusten lukumäärän sekä syvimmän sukelluksen. Äänihälyttimellä varustettu kolmivaiheinen nousunopeusmittari auttaa tarkkailemaan nousunopeutta. Suunto Solution on yksi markkinoiden pienikokoisimmista ja monipuolisimmista tietokoneista. Siinä on kaikkiaan 36 helppokäyttöistä toimintoa. Selkeä ja isonumeroinen näyttöruutu on vaivatta luettavissa. Solutionia on saatavana sekä ranne- että konsolimallina. PC-liitännän ansiosta voit yhdistää sen tietokoneeseesi, jOlloin voit lukea ja tulostaa henkilökohtaiset tietosi viimeisimmistä sukelluksistasi, sukellusprofiilit sekä typen määrän eri kudostyypeissä. Sisäänrakennetun sukellussimulaattorin avulla voit etukäteen suunnitella sukelluksen. PC-liitäntä on lisäksi erinomainen apuväline Solutionin käytön opetuksessa ja oppimisessa.

Luja, kirkas iskusuoja suojaa Solutionin näyttöruutua iskuilta ja naarmuttumiselta

Simulaatio sukelluksesta numero 1. Alemmassa kaaviossa sukellusprofiili, ylemmässä typen määrä kudoksissa sukelluksen eri vaiheissa Lukemat muuttuvat sitä mukaa, kun simufoitu sukellus etenee.

SUUNTO Sukellusinstrumentit Juvan teollisuuskatu 8, 02920 ESPOO Puh. 90-847033, Fax 90-843 810, Telex 122497 sunto sf Myynti: URSUK OY, Teollisuuskatu 34, PL 15, 20521 TURKU, Puh. 921-376 700, Fax 921-377430

Muistelma avantosukelluksesta Emäsalossa Kohteena oli Emäsalon päässä olevan luotsiaseman lähettyville uponnut M/S Chrysant, ehkä noin neljäkymmentä metriä pitkä rauta-alus. Uppoaminen on tapahtunut joskus 60-luvulla kuuleman mukaan. Alus makaa noin 18 metrin syvyydessä keula kohti rantaa, yhä kulkuasennossaan, kuin pyrkien edelleen kohti rantaa, jonne se ei enää päässyt. Jouduimme jättämään autot suhteellisen kauas ja matkaa kertyikin hieman alle kilometri. Hylyn vierestä, vajaan kymmenen metrin päästä kulki luotsiveneiden väylä ja sen kiertäminen toi runsaasti lisämatkaa. Avannon äärellä valmistelutöitä tehdessä sattui yksi luotsikutteri ajamaan ohi. Olimme lähteneet Veikon ja Mikon kanssa hakemaan uutta kuormaa väylän reunaa seuraten, kun huomasimme kauempaa tuon veikeän näyn; kutteri ohittamassa avannon reunalla seisovia melkoisen läheltä ja kovan ryskeen kera. Toivottavasti Hietasten ottama valokuva onnistuu pienoisesta vastavalosta huolimatta. Sää oli aurinkoinen, taivas pilvetön ja lämpötila hieman pakkasen puolella. Thuli yltyi jonkin verran ja se teki olon pykälän ankeammaksi. Avannon reunalla oli neljä muutakin kaveria odottamassa ja annoimmekin heidän mennä ensin. He olivat Kupla-kerhosta, joka on Teekkarisukeltajien kerho. Sitten tulikin jo meidän vuoro mennä katsomaan M/S Chrysantia. Ensimmäisenä menivät veteen kuivapukumiehet Laakso ja Hiirsalmi. Sovimme, että Veikko tekee kaksi sukellusta perättäin, ensin Mikon ja sitten minun kanssa. He viihtyivät vedessä lähes puoli tuntia. Uutiset olivat hyviä: köydet riittivät koko aluksen kiertämiseen ja näkyvyys hyvä. Veikon ja Mikon ollessa kierroksellaan, aloin pukeutua märkäpukuuni. Laitteet toimivat hyvin ja valaisimen akutkin kestivät pakkasta hyvin, joten valoa pitäisi riittämän. Sitten tulikin vuoroni astua tuohon luonnon suurimpiin drinkkeihin: salt water'n'diver on the rocks. Avannon lempeän viileä vesi hyväili puvun välissä ja sain aistia tuon maailmaa suurelta osalta peittävän elementin hellän kosketuksen. Pinnan kirkas aurinko aiheutti sopeutumisvaikeuksia silmille, mutta pian nekin tottuivat. Opasnaru johti suoraan komentosillalle, jonka ta6

pasimme noin kahdeksan metrin syvyydessä. Laskeuduimme savupiipun edessä joskus olleelle styyrmannin puiselle kopille. Sen takaseinästä oli ruori viety, mutta ruoriakselin pää odotti vieläkin jonkun ohjaavan laivan takaisin maailmaan, josta se oli tullut, mutta turhaan. Styyrmannin kopin takana oli luukku, josta näki alas kuiluun, joka kuuleman mukaan johtaisi konehuoneeseen. Komentosillan tutkiskelun jälkeen näytin haluavani hylyn perän alle, potkuriakselille. Kuljimme savupiipun viertä hyttiosaston takaosaan, josta avautui käytävä hytteihin, joihin täytyy tutustua seuraavalla kerralla ja jonain kertana myös konehuoneeseen. Aluksen perästä oli vielä luettavissa valkoisen aluksen rautaan maalattu teksti CHRYSANT PORVOO BORGÅ Jatkoimme perän alle, peräsimen ohi kölille. Alus makaa suht kovalla soran ja mudan sekaisella pohjalla perä hieman keulaa ylempänä. Takaa oli köli kokonaan näkyvissä. Jykevän peräsimen edessä oli vielä nelilapainen pronssipotkuri tallella. Joku oli irroittanut potkurin kiinnitysmutterin, mutta potkuri oli tiukassa ja se oli jäänyt paikalleen. Lähdimme nousemaan laidalle ja seurasimme sitä keulaa kohti. Aluksen melkoisen tyhjistä lastiruumista ei näkynyt niiden sisältöä. Keulassa oli ankkuripeli tallella ja sen edestä löytyi jonkinlainen pressu. Pudottauduimme keulan sivua alas pohjaan. Keulaosa on uponnut jonkin verran pohjaan, mistä voidaan päätellä aluksen uponneen keula edellä. Keulasta löytyi myös vielä hyvin luettavissa oleva aluksen nimi. Ankkureita ei enää ollut paikalla, joskin ankkurikettinkiä oli vasemmalla puolella pätkä ulkona. Keulan tarkastelun jälkeen päätimme nousta takaisin kansitasolle ja mennä sen keskikohdalta takaisin komentosillalle. Kun tulimme keularuuman kohdalle kävin sen pohjalla katsomassa viitteitä aluksen lastista. No viitteitähän löytyi: aineksia hieman isompaankin hiekkalaatikkoon. Lastauspuomi retkotti hylyn vasemman laidan yli odottaen kuormaa, jota ei tullutkaan. Sen vinssikoneisto oli ruosteen peittämänä uhkean näköinen. Aluksen masto oli kaadet-

tavaa mallia Gotta voidaan kulkea siltojen ali) ja se olikin kaadettu ja jätetty paikalleen. Yritimme Veikon kanssa nostaa sitä, mutta tuo meren syleilyssä oleva rauta pysyi paikallaan. Komentosillalle päästyämme lähdin tutkimaan hieman tarkemmin tuota kuilun luukkua, joka vielä liikkui. Syventyessäni sen salaisuuksiin alkoi Veikko tehdä mielenkiintoisia, lähes voimistelullisia liikkeitä ja pian tulikin jo pintaan-merkki. Maisema ei ollut pukeutunut vihreään kajoon, niin kuin Lappohjassa, vaan se oli sinisen kirkas. Avanto erottui melkein heti komentosillaita noustessamme ja jään alle kerääntyvä ilma muodosti elohopean kaltaisia nopealiikkeisiä kelloja. Pinnalle tultuamme selvisi syykin tuohon Veikon harjoittamaan akrobatiaan: kuivapuvusta tuli hyvää vauhtia märkäpuku. Naamarin ja hupun välistä oli alkanut vuotamaan vettä sisälle, eikä hän saanut naamarin asentoa riittävästi parannettua pinnan alla. Ja sitten seurasikin creme de la creme; märkäpuvun riisuminen jäällä. No sehän kuuluu pelin henkeen. Menimme asuntoautoon lämmittelemään Hietasten ja Saastamoisten tehdessä lähtöä. Pitkän (n. 5 sek) harkinnan jälkeen aloimmekin tehdä ruokaa. Söimme ja joimme vielä Domino-kahvit päälle. Veikko ja Mikko päättivät tehdä vielä yhden sukelluksen Chrysantilleo Tällä kertaa vain yksi menisi, toinen olisi pinnalla ja minä köydessä pilkkimässä. Mikko meni ensin. Köysi kertoi hänen kiertävän aluksen ja lopuksi hän harjoitti jäänalla kävelyä. Se tehdään siten, että laitetaan pukuun ilmaa runsaasti. Tällöin tulee nostetta ja sitten vain ylösalaisin ja jäänpohjaa kävelemään. Veikko puolestaan päätti käväistä tarkistamassa hyttien tilanteen. Hän oli ensin tutustumisillaan löytänyt jääkaapista avaamattoman HK:n sinisen. Se oli häipynyt parempiin suihin jossain vaiheessa. Kirjoja oli hyllyillä enää kolme pystyssä välitason romahdettua. Ja vielä viimeiseksi seurasi armeijan kenttäverryttely toiseen suuntaan: kaikki tavarat oli saatava takaisin maihin. Mika Joutsikoski

SUKELLUSAIHEINEN SEIKKAILUKIRJA NUORILLE Tuulikki Metsola: Kallioluolan arvoitus

LEGENDA TÄYTTI VUOSIA Joulukuussa 1991 täytti eräs sukeltamisen takavuosien voimahahmo kunnioitettavat 6O-vuotta. Hämeenlinnalainen Rainer "Raikke" Ansalahti, legenda jo eläessään, saavutti elämässään jälleen erään uuden "rastin". Raikke soitti ja pyysi välittämään kaikille ystävilleen ja tutuille kiitokset merkkipäivänsä muistamisesta ja saamistaan tervehdyksistä. Niille nuoremmille joille "Raikke" on vain legenda sukeltajana olkoon malliksi seuraava lista miehen saavutuksista, olisi jotait; :r:tiinkuin tavoiteltavaksi.

Kilpailutoiminta 1965 PM-joukkue hopea 1966 PM-parisuun. kulta 1967 PM-joukkue kulta 1968 PM-parisuun. kulta PM-henk.koht. kulta PM-joukkue kulta SM-parisuun. kulta 1969 PM-tark.suun. kulta PM-joukkue kulta SM-tark.suun. kulta 1970 PM-joukkue hopea SM-parisuun. hopea 1971 PM-joukk ue kulta SM-parisuun. kulta SM-halli 4 x 25 ,kulta 1972 SM-halli 4 x 25 hopea PM-joukkue kulta SM-tark.suun. hopea SM-yösuun. kulta SM-parisuun. kulta PM-parisuun. hopea 1973 PM-parisuun. kulta PM-joukkue kulta SM-parisuun. kulta SM-yö henk.koh. kulta

Toiminta eri järjestöissä 1974 PM-parisuun. kulta SM-paJisuun. kulta SM-y1eismest. kulta 1975 PM-joukkue hopea SM-yö paris. kulta 1976 SM-parisuun. kulta SM-yö paris. kulta 1977 SM-parisuun. kulta 1979 SM-parisuun_ kulta 1981 PM-parisuun. hopea SM-parisuun. kulta 1983 SM-parisuun. hopea 1984 SM-parisuun. kulta 1953 Suomen Ammattikoulujen Urheiluliitto SM mäenlasku yl. kulta

Suomen Urheilusukeltajain liitto Johtokunnan jäsen v. 1966,-67,-68,-69 I-varapuheenjohtaja 1970,-71,-72 Luokkatarkastaja vuodesta 1971 lähtien Suomen Uimaliitto Valmennustehtävissä 1958...:... 59 SVUL:n Hämeen Piiri Johtokunnan jäsen 1954-61 Hämeenlinnan Uimaseura Johtokunnan jäsen ja uintivalmentaja 1958-63 Hämeenlinnan Hiihtoseura Johtokunnan jäsen 1953-59 Ahveniston Vesi pedot r.y. Perustajajäsen 1960 Puheenjohtaja 1963-78 1980-81, 1984Suomen Urheilusukeltajain liitto Maaotteluedustaja 1965-81, 1984H uomionosoitukset Suomen Uimaliitto hopeinen plaketti 1962 SVULn Hämeen Piiri hopeinen plaketti 1964 SVUL:n Hämeen Piiri hopeinen plaketti 1982 SVULn Hämeen Piiri hopeinen ans.merk. No 426 -74

Kirja kertoo kahdesta juuri sukelluskurssin käyneestä pojasta. Pojat lähtevät kahdestaan mökille Ahvenanmaalle viettääkseen sukelluslomaa. Pojat ovat innoissaan päästessään merensaarelle ilman vanhempien valvontaa. Rauhalliset sukelluspäivät muuttuvat kuitenkin jännittäväksi seikkailuksi, kun pojat saavat vihiä hylynryöstäjistä, jotka aikovat salakuljettaa löytämänsä aarteen. Luvassa on seikkailua ja jännitystä niin vedessä kuin maallakin. Kirja on kirjoitettu kristilliseen sävyyn ja sitä suositellaan kaikille yli lO-vuotiaille seikkailuikäisille. Kirjasta löytyy myös hyödyllisiä oppeja hylyistä, kaloista ja Ahvenanmaastauskon, että siitä löytyy jokaiselle jotain uutta. Yläikärajaa ei kirjalla varmaankaan ole; itse innostuin lukemaan sen kerralla loppuun asti. Kirjan on kustantanut Päivä Oy ja se on painettu Gummeruksen Kirjapainossa 1991. Hyviä lukuhetkiä!

Päivi

Hämeenlinnan Uimaseura kultainen ans.merkki Hämeenlinnan Tarmo kultainen ans.merkki Museoviraston kultainen merkki 1975 Charta Amphibia vedenalaisista ansioista 1970 Hämeenlinnan kaupunki Viiri 1968 Hämeenlinnan Tarmon Viiri 1981 Hämeenlinnan kaupungin urheilumitali: 1969 pronssi 1971 hopea 1972 kulta 1973 kulta 1974 kulta 1976 pronssi 1977 hopea 1979 pronssi 1981 pronssi 1984 proncsi Suomen Urhei\usukeltajain liitto Sukellusluokka 1 9.5.1964 SUSL Kultainen Merkki 1965 Sukeltajan Vala No 2 Siikaranta 21.3.-70 SUSL Pronssinen Ansiomitali 1980 Suomen Urheilusukeltajain liitto, hopeinen ansiomitali 1985

30 VUOTTA SUKELLUKSEN HYVÄKSI ... Nepto-Sub Oy Ab täytti 30 vuotta 28.11.1991 ollen näin Pohjoismaiden vanhin, samassa omistuksessa oleva, sukellusalan yritys. Onnittelemme näin jälkikäteen.

ULKOMAISTA MITALI SATOA TURKUUN Suomenlahden eteläpuolella Pärnussa oli jo neljännen kerran VA-kuvauskilpailu Kilpailu oli avoin ja siitä tuli Suomeenkin uusi valtaus yhteistyön saralla. Turkulainen TAPIO HUTTUNEN, kotimaassa tunnettu ja tunnustettu VA-videokuvaaja saavutti kovatasoisessa kisassa kunniakkaan kolmannen sijan VA-videofilmillään. Palkinnoksi Tapsa sai oheisen diplomin ja muistolevykkeen. Onnittelemme palkintosijoille pääsystä ja toivotamme ensi vuonna vielä parempaa menestystä. 8

Kouluttajia kurssitettiin CMAC:in kahden tähden kouluttajakurssi järjestettiin joulukuussa Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla. Kurssin kouluttajina toimivat Jouko LAITINEN ja Rauno VIHRIÄLÄ. Heidän lisäkseen tunteja kävi pitämässä ja opinnäytteensä antamassa kolme kolmen tähden kouluttajakandidaattia. Kurssilaiset olivat eri puolilta Suomea, Porvoon ja Kemin väliltä. Kurssilaisille lähetetystä tiedotteesta kävi ilmi ettei ainakaan vapaa-ajan ongelmia tulisi, sen verran tiiviiksi olivat kouluttajat ohjelman saaneet. Kurssi alkoi pysyväismääräyksien kertaamisella. Ja kun ensimmäinen oppitunti oli lopussa, olivat viimeisetkin pitkänmatkalaiset saapuneet. Oppitunnit käsittelivät paljon asioita joita oli pohdittu jo yhden tähden kouluttajakurssilla. Mutta kuten tälläkin kurssilla opittiin, kertaus on opintojen äiti. Ensimmäinen päivä keskityttiin oppimisen psykologian ja johtamistaidon saloihin sekä saatiin ohjeet harjoitusoppituntien ja allasharjoitusten pitämiseen. Osa kurssilaisista tunsi toisensa jo ennestään, mutta mukana oli paljon toisilleen outoja naamoja. Ehkä tästä johtuen' 'kommentointi" oli vielä vähäistä. Mutta auta armias seuraavaa päivää, jolloin oltiin jo harjoitusoppitunneilla ja päästiin esittämään mielipiteitä, olemaan tietämättömiä sekä tekemään tyhmiä kysymyksiä. Joko asiasta tai sitten tosi kaukaa haettuna. Kuitenkin harjoitusoppituntien jälkeiset palaverit olivat antoisia sekä oppitunnin pitäjälle että kuulijoille, suun soitosta huolimatta.

Toinen kurssipäivä päättyi viralliselta osaltaan saunomiseen opiston rantasaunassa pienen purtavan ja vielä pienemmän juotavan kera. Saunakeskustelut ovat ennenkin osoittautuneet hauskoiksi oppitunneiksi, tuleehan siellä esiin aina joitain uusia elämän tosiasioita (voi tytöt kun tietäisittä). Saunan jälkeen joutuivat tehtävään valitut suorittamaan joka kurssin pakollisen paikkakuntaan tutustumisen. Meidänkin porukassa oli kuulemma paikkakuntaa tuntevia ja oppaaksi sopivia, niin kuulemma. Viimeinen kurssipäivä alkoi pikkupirteän pakkasen herättäessä viimeisetkin käveltäessä kämpiltä aamiaiselle ja sieltä kuulemaan viimeiset harjoitusoppitunnit ja allasharjoitukset. Lisäksi harjoiteltiin koekysymysten tekoa -.ja taas kritisoitiin. Loppukoe oli kurssin viimeinen vatsapyörteitä antava tilaisuus, minkä kaikki kuulemma läpäisivät kiitettävin arvosanoin (haha). Kuten kaikki suuret tilaisuudet, päätyi tämäkin yhteisesti nautittuihin kakkukahveihin kabinetin puolella. Samalla jaettiin kurssitodistukset, joita voidaan kouluttajakortin hankkimisen lisäksi käyttää todistuksena olemisesta jossakin tietyssä paikassa tiettynä aikana. Nyt järjestetyn kurssin suorittivat: Aki Kettunen Ari Pajari Erkki Venesjärvi Risto Rajala Markku Sara-aho Mika Rautiainen Jorma Vähä

SUKELTAJA 92 22.2.1992 klo 12.00-16.00 PAIKKA: HOTELLI HAAGA, NUIJAMIESTENTIE 10

Voimasukeltajat Murena Ahveniston vesipedot Espoon dyykarit Jokilaakson urho suk. Profisukeltajat Kemin urh.suk.

///~

/:::::

Esa Rantanen Markku Kauppila Erkki Syrjälä Petri Alanen Arto Savela Keijo Savela Matti Karppinen Hannu Nikurautio Pekka Ronkainen

Urheilusukeltajat Sammakot Kraaterisukeltajat Kraaterisukeltajat Oulun vesi miehet Oulun vesi miehet Oulun vesimiehet Oulun vesimiehet Oulun vesimiehet

"Opettaja on mies poikain joukossa ja poikanen miesten joukossa." C.E.M.Joad.

Ohjelmassa mm. Ylen va-kuvaus Valokuvauskilpailun palkintojen jako Biosukeltajien esitelmä Lomamatkojen sukellusmatka esittely Videoesityksiä Sukellusvälineiden kirpputori aulassa (Jos haluat tulla myymään varusteitasi ota yhteys Helsingin piiriin, Soi li Viitamäki puh. 158 2220) Pääsymaksu 20,Järjestää SVUL:n Helsingin piirin urheilusukellusjaosto

TERVETUWA!! ! 9

Kevät tulee kohisten ja jäät sulavat vesistä, jos niitä nyt on ~l~~tka~n. Alkava kevät on myös enttam vIlkasta ja tietyllä tavalla my?s histori.~llista aikaa SUSL:n histonassa. LajImme kilpailutoiminnassa ~ään!let~~n u,usi sivu toukokuussa, Jollom kaynmstämme Urheilusukelluksen valmentajatutkinnon. Tutkinnosta ja sille hakeutumisesta kerrotaan enkseen lehtemme sivuilla, joten en keskity siihen tässä enempää. Lyhyesti sanottuna tarkoituksena on kouluttaa valmentajia ja ohjaajia, joilla on valmiudet ohjata kaikkea sukellukseen liittyvää kilpailutoimintaa. Tu~kinto itsessään on kattava kokonaIsuus, jonka läpäistyään uudella va.lm.entajalla on hyvät edellytykset tOImia urheilijoiden parissa. . Nuorisopuolella mennään kohISten eteenpäin. Vahvana näyttönä tästä olivat NS-ohjaajien jatkokoulutuspäivät, joille osallistui 29 Nuori Suomi-ohjaajaa eri puolelta maatamme. Seurojen nuorisokoulutuksen muuttaminen kurssikeskeisestä ympärivuotiseksi toiminnaksi on ottanut tuulta purjeisiin todella hyvin. Jos seurallanne ei vielä ole aktiivista nuorisotoimintaa, ottakaa allekirjoittaneeseen yhteys, niin luodaan seuranne olosuhteisiin sopiva toimintamalli. Jo toimiville seuroille on uutena kannusteena Nuori Suomi-sinetti. Kysymys on tunnustuksesta,joka jaetaan valtakunnallisesti arvostetulle nuorisotyötä tekevälle seuralle. Seuran tulee täyttää määrätyt kriteerit päästäkseen sinettiseuraksi. Vastapainona seura saa positiivista mainosta sekä lajin parissa että kotikuntansa urheiluelämän keskuudessa. Soitelkaa ja kyseikää sinettiseuratoiminnasta enemmän. Koulutusrintamalla on vilkasta. Kouluttajapäivät pidetään tänä vuonna Tampereella ja tiedossa on todella mielenkiintoisia aiheita, mm. ihmisen käyttäytyminen katastrofitilanteessa. Sukellusvanhinkursseja pidetään maaliskuussa yksi ja CMAS**-kouluttajakurssi on saman kuun lopulla Kisakallion urheiluopistossa (Lohjalla). CMAS*-kouluttajakursseille on liittoon tulleiden tiedusteluiden perusteella hakijoita reilusti enemmän kuin on tarjontaa. Kursseja pyritään jatkossa järjestämään tarpeen mukaan alueittain, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua kouluttajakoulutukseen. Turvasukeltajakurssi järjestetään jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen tulevana keväänä. Ottakaa yhteyttä ja kertokaa seurojenne kouluttajakoulutustarpeesta. 10

SIPINÖIT··

...._ _..1

U rheilusukelluksen valmentaj atutkinto Keväällä -92 on tarkoitus aloittaa voimakas satsaus suomalaisen urheilusukelluksen kilpalajien kehittämiseksi. Käynnistämme silloin Urheilusukelluksen valmentajatutkinnon, jonka tarkoituksena on tuottaa kilpalajeillemme tulevaisuudessa osaavia ja asiansa tuntevia valmentajia. Tutkinnon kesto on kaksi viikonloppua pe-su ja päivämäärät ovat 1.-3.5. sekä 8.-10.5. Kurssipaikkana on Suomen Urheiluopisto Vierumäellä ja kurssin hinta on 580 mk/viikonloppu. Hintaan sisältyy majoitus täysihoidolla ruokailuineen, opetus sekä kurssimateriaali. Tutkintoa ei ole eritelty erikseen uppopallolle, räpyläuinnille tai sukellussuunnistukselle, vaan opetus tulee keskittymään valmennuksen yleisiin osa-alueisiin kuten nopeuden, voiman ja kestävyyden kehittämiseen sekä valmennuksen suunnitteluun ja ohjelmointiin. Erikseen tullaan puhumaan joukkuelajien taktiikasta, sen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki tutkinnon aikana suoritettavat harjoitteet tullaan nivouttamaan eri kilpalajien käytännön tilanteisiin, urheilijan persoonallisuuden kehittämiseen sekä psyykkiseen valmennukseen ja sen eri osa-alueisiin. Perimmäisenä tarkoituksena on antaa tulevalle valmentajalle valmiudet ohjata kaikkea kilpalajeihin liittyvää toimintaa. Lajimme parissa on kaikenkaikkiaan niin harvalukuinen määrä potentiaalisia valmentajia, ettei voimien hajauttaminen eri kilpalajien välille ole tarkoituksenmukaista. Tutkinnolle tullaan ottamaan 20 oppilasta, ilmoittautumiset suoraan SUSL:n toimistoon koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Sieppi p. 90-158 2569. Seurojen on tutkinnon jälkeen mahdollista hakea kotikaupungiltaan avustusta kurssimaksusta. Liittomme puheenjohtaja Helena Jaatinen ottaa usein Urheilusukeltajan pääkirjoituksessa sekä SUSL:n

eri valtakunnallisissa tilaisuuksissa kantaa asenteisiin. Aika ajoin kun seuraa tätä keskustelua, tuntuu siltä kuin Helena olisi Don Quijote taistelemassa tuulimyllyjä vastaan. Olen jo aikaisemmin todennut, että iso laiva kääntyy hitaasti (lue: pysyvänsuuntaiset muutokset vievät aikaa). Kyllä turvallisten sukellus asenteiden ja sukellus käyttäytymisen muokkaaminen ja istuttaminen suomalaiseen sukeltamiseen on meidän jokaisen lajin harrastajan yhteinen asia. Sukeltamisen ns. fysiologiset lainalaisuudet ovat aivan vastaavat sukellamme sitten kotoisissa vesissämme tai etelän värikkäillä koralliriutoilla. Kuitenkin sukelluskäyttäytyminen on huomattavasti kirjavampaa (jopa suomalaisten keskuudessa) etelän vesissä kuin kotimaassa Ei tietokone ranteessa tai erittäin hyvä vaakanäkyvyys turvaa ketään sukeltajantaudilta, alkoholi vaikuttaa elimistöön leveyspiireistä huolimatta samalla tavoin ja syvyyshumala iskee yhtä vaarallisesti kauniista kaloista piittaamatta. Uudet, harrastustaan aloittelevat sukeltajat omaksuvat käyttäytymis- ja toimintamallinsa meiltä vanhemmilta ja kokeneimmilta sukeltajilta sekä kouluttajilta. Kaiken lisäksi viidakkopuhelin on yllättävän tehokas sukellusmaailmassa, joten yltiöpäiset törttöilyt suorituspaikasta riippumatta tulevat kyllä ilmi. Näiden muutamien rivien tarkoituksena ei ole toimia minkäänlaisena moraalisaarnana, vaan herättää ajatuksia itse kullakin koskien jokaisen omaa henkilökohtaista sukelluskäyttäytymistä. Tässä kaiken muun hosumisen ja ns. kiireen keskellä en räävi enää muuta (säilyy edes ne viimeiset kaksi kaveria). Soitelkaa tai kirjoitelkaa ja ennenkaikkea: Pitäkää yhteyttä itseenne! Terveisin, Sipi

Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-

mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Sii- . tä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

POlijOIA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN IlMARINEN

Peuhupäivät Kisakallion liikuntakeskuksessa 11.-12.1.1992 Kun on lähdössä ensimmäistä kertaa elämässään 35-vuotiaana Peuhupäiville, eli leikkimään 24 muun lapsenmielisen kanssa kahdeksi päiväksi, pyöriskelee ajatuksissa aika monen näköistä ajatusta. No, siinä sitä siis kuitenkin olin lauantaiaamuna 11.1.1992 kassit pakattuina Helenaa odotellen hieman epäuskoisena suupielessä epävarma hymynkare. Siis minäkö tässä? Menossa johonkin peuhaamaan, jossa kuulemma tulee aivan mahdottomasti musteimilIekin. Minkäköhän laista siellä siis oikeasti mahtaa olla? Sipistä olin kuullut ja tietenkin pelkkää positiivista, joka sinänsä sai vähän epäilemään perisuomalaiseen tyyliin ... Siispä sitten matkaan. Aikaa oli aluksi paljon ja poikkeilimme kahvilla, joka sitten lopussa kostautui ja myöhästyimme valitettavasti akateemisen vartin. Sipi oli helppo tunnistaa muuten aika samannäköisestä ja vielä suht koht hiljaisestakin porukasta johtuen siitä, että hän tuli heti käsi ojossa toivottamaan meidät tervetulleiksi Sipimäisen reippaasti. Aloitimme pikku teoria selvityksellä, jota seurasi 25 hengen ryhmän jako pienempiin porukoihin. Sen jälkeen pääsimme suoraan asiaan eli peuhaamaan. Huh, nyt siis SEN piti alkaa, niin siis minkä? Pian päästiin kyllä kärryille, kun siirryimme peilisaliin ja Sipi kertoi ensimmäisen leikin pelisäännöt. Leikin nimi oli Norsu ja pelinhenki oli takaperin karkaamisessa, kun muutamat norsuksi valitut ajoivat muita kiinni. Aika kiva juttu, ei vaan välttämättä oikein osannut peruuttaa, ainakaan allekirjoittanut. Ohjaajan kannustus tuntui upealta siinä vaiheessa kun olin juuri ryömimässä kaverin j alkovälistä eli siis olin pelastushommissa piip-piip nimisessä leikissä. Dracula-Ieikki oli aika mielenkiintoinen pimeässä salissa silmät kiinni kädet toisen kurkussa ja kurkku suorana huutamassa toiselle Draculaa ja vielä mausteena se, että otsa oli toisen otsassa kiinni. Että kurkkuhan siinä tuli kipeäksi, mutta mukavaakin oli! Sählynpeluu vielä lopuksi irroitti kyllä tällaisesta vanhasta rouvasta niin reippaasti hikeä, jopa niin että välillä oli ihan pakko mennä huilaamaan. Mutta, mikä tunne, kun sai ihan itse tehtyä maalin. Pakkohan se oli hihkua ääneen ja rynnätä taas jonkun niiden neljän pallon perään, joita palloilusalissa sinkoili mitä kummallisemmista suunnista. Siellä se tuli tämä mustetma etusormen 12

kynteen, joka by the way ihan hivenen haittaa tätä päätetyöskentelyä, mutta oikea ohjaajahan ei tietenkään saa valittaa ... Syöminen tällä kurssilla oli lähinnä sellainen välttämätön paha, joka suoritettiin yleensä reippaassa tahdissa ja jatkettiin saman tien harjoituksia. Eli leikkimäänhän me olimme tulleet, joten leikki siis jatkukoon. Ilta oli vielä nuori ja paras paikka oli vielä edessäpäin, ainakin minun mielestäni. Eli monttu! Paikka oli kuin tyhjä uima-allas, joka oli täytetty isohkoilla superlonipalasilla. Ja eikun hyppylaudalta hyppy alas ja kroolaamalla ensin puolivälissä olevan puomin yli ja vielä eritasonojapuun alaosan yli ja altaan toiseen päähän. Kuulostaa helpolta, mutta auta armias kun olin siellä ponnun alapuolella parinmetrin syvyydessä enkä päässyt mihinkään. Ryhmän kaverit vetivät, työnsivät, kehoittivat ja minulla oli vaan täysi hepulinaurukohtaus päällä. Pahin kohta oli se halvatun eritasonojapuu, joka oli kertakaikkisen korkealla. Ajattelin, etten ikinä selviä tästä, mutta kyllä vaan upeitten kannustusten ja sitten lopulta oikein kovan päättäväisyyden avulla pääsin kuin pääsinkin ylitse ja putosin tosi syvälle. Pojat taas kaivoivat minut sieltä esille ja lopulta olin aivan kuolleena päässyt altaan toiseen päähän. Jostain kumman syystä tämä oli kaikkein upein kokemus koko reissulta. Sipi sai minut vielä kokeilemaan aika mukavaa juttua, eli selin ponnulta silmät kiinni suorin vartaloin taaksepäin pudotus altaaseen. Pakko oli mennä ja kokeilla ja olihan taas todella jännä kokemus. Jos siis aikuisella on näin kivaa niin mitä se olisikaan lapsille... Loppuillaksi oli saunomista ja makkaran paistoa ja juttujen kertomista eli siis naurua riitti vielä illaksikin, kun kerroimme juttuja elävästä elämästä.

Outi Soiniaho

Seuraava aamu alkoi ulkotapahtumalla, eli kaikki riviin harjoittelemaan Johtaja Jössen tervehtimistä. Menihän se jo toisella kerralla aika hyvin, vaikka joukossa oli naisiakin ... Sipi meinasi menettää meihin uskonsa siinä vaiheessa kun leikimme Kettua ja J änistä. Jostain kumman syystä me hukkasimme aina Ketut, eli aloimme epäillä että meidän porukan Jänikset söivät Ketut eikä päinvastoin, kuten piti. Hassu juttu sinänsä, mutta tätä leikkiä täytyi harjoitella todella pitkän aikaa. Lapset kuulemma leikkivät tätä paljon paremmin, vaikka eihän se tietenkään meidän vika voi olla että aikuisuus tekee tällaiseksi. Kaaduin kerran oikein tyylipuhtaasti kyljelleni harhauttaessani mukamas niin näppärästi kiinniajajaani, ettei edes ehtinyt mustelmia tulemaan. Saatoin vain todeta, että kurssi oli kyllä mennyt aika hyvin perille, kun osasin jo kaatuakin yhtä hyvin kuin muksut. Hehän useimmiten nousevat saman tien ylös eikä yhtään ole sattunut. Uima-allas osuus sinänsä oli paljon vähäisempi kuin olin kuvitellut, kun kerran olemme sukeltajia. Joka tapauksessa olen aivan samaa mieltä Sipin kanssa siitä, että muksut tarvitsevat paljon muutakin tekemistä kuin vaan sitä altaalla oloa. Eli seurojen pitäisi enemmän satsata lasten toiminnan monipuolistamiseen. Silloin innostus säilyy mahdollisimman pitkään ja samalla takaa seurojemme jatkuvuuden. Eli summa summaarum: Välillä aivan hoopoa, mutta samalla niin her- . vottoman hauskaa! Ainoa saalis ei suinkaan ollut ne mustelmat, vaan myös mukavat uudet tuttavuudet, joita voi käyttää myöhemmin suunniteltaessa .sukellusreissuja toisille paikkakunnille. Paikallinen opas on aarre mentäessä vieraille vesille.

TAMPEREELLA AVATTU TÄYDEN PALVELUN SUKELLUSKESKUS KYSY EDULLISIA TARJOUKSIAMME

]

NORPPA HAVAINTOJA HÄMEESSÄ

KAIKKI alkoi kahvitaukojuttelusta kerholaisten kesken. Perheemme 11 vuotias juniori oli alkanut ilmaista äänekkäästi halunsa päästä mukaan "reeneihin' , uimahalliin sukeltaj avuorolle. Jutun kääntyessä (tottakai!) sukeltamiseen kävi ilmi, että muidenkin kerholaisten perheissä oli esitetty sama näytelmä useina viikonloppuina. Keskustelun lopputuloksena jäi muhimaan idea tenaville järjestettävistä omista "reeneistä"; tarvittiin vain porukalle ohjaaja katsomaan perään, ettei kukaan huku. Näistä Hihtökohdista meikäläinen lupasi alkaa kuutioida jonkinasteista toimintaa. Seuramme on perustettu v. 1987 työpaikkakerhoksi, jonka alkusysäyksenä oli yhtiön harjoittama toiminta vedenalaistekniikassa. Toiminnan olisi luullut jäävän ohimeneväksi muotivirtaukseksi, mutta kerho on osoittautunut sitkeähenkiseksi ja lamaantumisen sijasta toiminta on lisääntynyt vuosi vuodelta. Orastava nuorisotoiminta sai tehokkaasti potkua seuramme aktiiviselta porukalta. Kerhon sihteeri kiikutti eteeni ilmoituksen Lohjalla järjestettävistä "peuhupäivistä", joka kuului johonkin Nuori Suomi ohjelmaan. Vastauksena kysymyksiini (' 'Mikä tää on ... ?, Mitä mää siellä ... ?") sain valaisevan esitelmän Nuori Suomi toiminnasta ja kannustuksen mennä katsomaan. Peuhupäivien kokemuksista voisi kirjoittaa kokonaisen jutun; oli todella positiivinen ja varsinkin näin aloittelevalIe ohjaajalle kannustava tilaisuus. TOIMINTA alkoi 27.01.1991. Paikalle ilmaantui 6 urhoollista; en tiedä ketä eniten jännitti, tenavia vai minua. Onneksi oli Sipiltä saadut neuvot tuoreessa muistissa ja homma lähti rullaamaan sutjakkaasti. Kun seuraavalla kerralla loputkin kymmenestä ennakkoilmoittautuneesta tulivat altaalle, alkoi tilanne näyttää vähintäänkin lupaavalta. Uimataito todettiin koko jengillä riittäväksi; jo ilmoittautumisia vastaanotettaessa oli tehty selväksi, ettei kysymyksessä ole uimakoulu. Sen jälkeen tutustuminen perusvälineisiin, kaikkien kalusto oli kunnollista, ainoastaan porukan pienimmillä oli pieniä ongelmia paria numeroa

liian isojen maskien ja snorkkeleiden kanssa. Pienikokoisia KUNNOLLISIA maskeja, snorkkeleita ja räpylöitä on tosi vaikea löytää täältä kehä III:n pohjoispuolelta. Mutta mikä tekniikassa hävittiin, se sisulla ja innostuksella voitettiin: loiske altaassa olisi saattanut häpeään pienen myrskynkin. Hyvin pian ilmeni, että joukko oli kyvyiltään selvästi kaksijakoinen: toisille matalan altaan 1,8 m syvässä päässä oli haastetta riittävästi, kun toiset taas vilkuilivat haikeasti 4,2 m syvää allasta. Kiusallinen tilanne: a) jos rambot ei pääse syvään altaaseen, ne lyö kintaat tiskiin; ja b) jos ne päästää sinne, ne hukkuu tai ainakin räjäyttää tärykalvonsa; ja c) kuka vahtii molempia ryhmiä yhtäaikaa? Alkoi allekirjoittanutta pikkusen hirvittää! Näinköhän tämä touhu lässähtää ennen alkamistaan. Lisäksi olivat olosuhteet meitä vastaan: hallivuorot olivat lauantaisin ja sunnuntaisin kello 08.00-10.00 AAMULLA! Vaikka norppavuoro onkin vain sunnuntaisin, niin kun on kiskonut kahta aamu-unista tenavaa useammin kuin kerran sängystä kouluun, voi vain kuvitella, kuinka tuskallista on nousta ylös viikonloppuna kello varhain, kun saisi nukkua pitkään!! Puhumattakaan vanhemmista, työn raskaan raatajista. Kokemuksesta tiedän kuinka kivaa on viikonloppuna laittaa herätyskello soimaan ja näyttää sille sitten aamulla pitkää nenää. YLLÄTYKSIÄ alkoi tulla yksi toisensa perään. Norpat ilmestyivät altaalle säännöllisesti sunnuntai aamuisin, eivätkä olleet edes kiukkuisia. Rupesin vakavasti suunnittelemaan porukan jakamista kahteen ryhmään, joista toinen tulisi lauantaina syvääp altaaseen ja toinen sunnuntaisinmatalaan altaaseen. Kun esitin suunnitelmani kerhon jäsenille, he alkoivat haalia aitaa lle apuvoimia. Kuka väittää, että talkoot ovat muka katoavaa kansanperinnettä! Norpat pitivät huolen, että yllätykset eivät loppuneet siihen. Harjoitellessamme maskin tyhjennystä muistin omat tuskalliset räpellykseni kurssilla vastaavassa tilanteessa ja epäilin antaneeni liian suuren palan nuorten haukattavaksi. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen kun porukasta yli puolet nousi pinnalle maski kuivana ja lopuillakin oli vettä maskissa aika vähän. Sitkein yrittäjä nappasi lyijyn painovyöstäni syliinsä, jotta pysyisi paremmin pohjassa! Syvässä altaassa sukellettaessa paineentasaukset tehdään oikeaoppisesti heti sukelluksen alusta alkaen ja

jos tasaus ei onnistu, pintaan tullaan heti. Ramboilua ja näyttämisen tarvetta ei ole näkynyt ja käyttäytyminen on ollut mallikelpoista: olisi monella vanhemmalla ****** -sukeltaj alla syytä katsoa mallia. Jatkoa toiminnalle näyttää olevan luvassa, sillä norppatiimistämme on jäänyt pois 3 ja tullut lisää 4, joten saldo on positiivinen. Värväystoiminnan tuloksena olemme saaneet kolme uutta ohjaajaa, joista kaksi on juuri tätä kirjoittaessani palannut peuhupäiviltä; ovat kuulemma löytäneet itsestään ihan uusia KIPEITA lihaksia, mutta kokemukset ovat olleet hyviä ja ideoita on tullut runsaasti. Onkin hyvä saada lisää porukkaa, me vanhat aletaan olla jo uppopallomatsissa helisemässä. URHEILUSUKELLUS on Suomessa suurelle yleisölle suhteellisen tuntematon käsite; lähinnä tulee mieleen" mustapukuiset sammakkomiehet happipullot selässään". Toiminta pyörii monin paikoin muutaman avainhenkilön ympärillä ja nuorisotoimintaan ei kertakaikkiaan riitä resursseja. Tämä on vahinko, sillä tämänpäivän norppa voi olla huomisen laitesukeltaja. Kiinnostusta norppatoimintaan olisi varmasti paljonkin, mutta seurat eivät uskalla kuuluttaa toiminnasta laajalti, koska on olemassa pelko, että suuri osallistujamäärä kuluttaa nopeasti loppuun monesti hyvin rajoitetut ohjaajaresurssit. Perussuomalaiseen tyyliin ylikuormitettu kouluttaja/ohjaaja hoitaa hommat yksin hammasta purren, eikä varmasti pyydä apua. Yksi suuri syy "rupeamisen tuskaan" ohjaajaksi on "vaatimusten" yliarviointi: homma kiinnostaisi, mutta kun se on niin vaikeaa, täytyisi olla vähintään arvosana kasvatustieteissä. Omien kokemusteni mukaan tenavien kanssa touhutessa ei tarvita välttämättä yliopisto koulutusta, mutta joitakin oppeja on kieltämättä hyvä hallita. Tässä asiassa Liitto voi tulla avuksi; päivän-parin kurssi antaa useimmiten hyviä vinkkejä ohjaajaksi aikovalle. Toiminnan alkaessa olisi ohjaajia oltava useampia, koska siten alkuvaikeudet, joita varmasti tulee, on paljon helpompi selvittää, eikä homma sido kohtuuttomasti. N orppatoiminnassa, kuten varmaan kaikessa nuorisotoiminassa, on hyvät ja huonot hetkensä, mutta onneksi niitä hyviä on huomattavasti enemmän. Mauri Pesiö Rauma-Repola Diving Club 13

Sukellusmatkailu on viime vuosina tullut yhä yleisemmäksi. Matkakohteessa sukelletaan yleensä viikon tai kahden ajan pari kertaa päivässä. Yhä useampi matkaileva sukeltaja käyttää sukellustietokonetta, koska se antaa huomattavasti pitemmät suoranousuajat portaittain madaltuvilla sukellusprofiileilla ja uusintasukelluksilla samalla helpottaen dekompressioon liittyviä laskelmia. Venesukellussafareilla saatetaan sukeltaa jopa viisi kertaa päivässä ja tämä ei onnistu ilman sukellustietokonetta. Ennen kuin itse viime keväänä olin tällaisella sukellusristeilyllä Little Caymanilla, epäilin kuinka päivässä ehtii ja jaksaa sukeltaa viisikin kertaa. Kolme tuntui ehdottomalta maksimilta. Mutta totta se on! Kun palvelu pelaa ja säiliö odottaa aina täytettynä, niin aikaa ja intoa todella riittää hyvin neljään jopa viiteen sukellukseen päivässä. Sukellustahdin sai itse vapaasti valita, kunhan otti huomioon ruokailuajat. Sukeltaa sai niin monta kertaa päivässä kuin halusi ja innokkaimmat ovat kuulemma sukeltaneet 8 kertaa päivässä ja viikon aikana noin 40 sukellusta. Ainoa sukelluksia koskeva rajoitus oli, että maksimisyvyys sai olla enintään 33 metriä, joka on yleinen syvyysrajoitus Cayman-saarilla sukellettaessa. Tämä riittikin hyvin sillä paras osa seinämää oli 15 ja 35 metrin välillä. Syvemmällä korallit kävivät hyvin vähiin. Aamulla ensimmäinen sukellus oli hieman kahdeksan jälkeen ja sen jälkeen seuraava sukellus aina noin kolmen tunnin päästä edellisen alkamisesta. Päivän aikana ehti tehdä neljä sukellusta valoisana aikana ja illalla vielä yhden pimeäsukelluksen. Pinta-aikaa sukellusten välillä jäi sopivasti hieman yli kaksi tuntia, koska 80 kuutiojalan säiliö rajoitti sukellusajan 40-50 minuuttiin. Käytin kaikilla sukelluksilla yhtä aikaa ALADlN PROta, DACOR MICRO BRAIN PRO PLUSsaa ja SUUNTO SOLUTIONia, koska tarkoitukseni oli vertailla niiden käyttäytymistä tällaisessa monipäiväisessä uusintasukeltamisessa. Erityisesti minua kiinnosti, miten suoranousuajat, typen poistumisajat ja lentokieltoajat kehittyvät sukelluspäivien aikana. Tein päivittäin neljä sukellusta viitenä päivinä peräkkäin. Sukelluksen alussa menimme 25-33 metriin ja nousimme sitten vähitellen matalammalle niin, että ALAD INissa oli aina muutama minuutti suoranousuaikaa jäljellä. SOLUTIONissa oli aina vähintään 5-10 minuuttia suoranousuaikaa jäljellä. DACOR meni konservatiivisimpana sen sijaan muutamia kertoja 3 metrin etapille. SukellustietokoneeUa tehdään 14

SUKELLUSTIETOKONEET JA UUSINTASUKELLUKSET USEANA PERÄKKÄISENÄ PÄIVÄNÄ yleensä portaittain madaltuvia suoranoususukelluksia. Jos jokaisella tasolla sukelletaan suoranousuaika "nollille", on pinnalle tultaessa on useampia kudosryhmiä lähellä kriittistä typen osapainettaan. Taulukoiden mukaan sukellettaessa on yleensä vain yksi, ns. määräävä kudosryhmä, lähellä kriittistä rajaansa. Tästäkin syystä sukeltajantaudin riski on sukellustietokoneella suurempi kuin taulukkosukelluksilla. Sukellustietokoneen käyttäjälle onkin erityisen tärkeää tarkkailla nousunopeuttaan ja tehdä riittävä turvapysähdys. Suurin epäilys sukellustietokoneiden turvallisuutta kohtaan on kohdistunut nimenomaan uusintasukelluksiin, koska sukellustietokoneet antavat uusintasukelluksilla selvästi pitempiä suoranousuaikoja kuin sukellustaulukot. On selvää, että sukeltajantaudin riski on suurempi uusintasukelluksilla kuin kertasukelluksilla ja riski kasvaa mitä lähemmäs suoranousuaikarajoja sukelletaan tai tehdään etappinousun vaativia sukelluksia. Tehtäessä monena peräkkäisenä päivänä uusintasukelluksia ei jäännöstyppi välttämättä ehdi poistua kokonaan kudoksista sukelluspäivien välillä. Näin voi tapahtua jo sukellettaessa vain kaksi kertaa päivässä, jos päivän toinen sukellus tehdään myöhään iltapäivällä tai illalla ja seuraavana päivänä sukelletaan jo aamulla. Taulukoiden mukaan sukellettaessa 12 tunnin pinta-aika riittää poistamaan kaiken jäännöstypen kehosta, mutta sukellustietokoneilla sukellettaessa voi typen poistumisaika päivän viimeisen sukelluksen jälkeen olla sukellustietokoneesta riippuen 20-30 tuntia. Tämä johtuu siitä, että sukellustietokoneet sallivat taulukoita pitempiä sukellusaikoja suoranousulla, kun sukelluksen profiili on portaittain madaltuva. Tällöin hitaammat kudokset ehtivät kyllästyä enemmän typellä kuin taulukkosukelluksilla, joilla ei voida jatkaa sukellusta matalammassa vedessä niin pitkään. TUtkimustulokset uusintasukelluksista useana peräkkäisenä päivänä ovat jonkin verran ristiriitaisia. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan 24 metriä syvemmät sukellukset tuottavat todennäköisemmin kuplia kuin matalammat sukellukset, samoin sukellukset monipäiväisen sukellusmatkan viimeisinä päivinä tuottavat kuplia todennäköisemmin kuin sukellukset ensimmäisinä päivinä. On tutkittu myös, mikä vaikutus on päivittäin

tehtävien sukellusten määrällä. Sukellettaessa 6 päivän ajan 4 kertaa päivässä muodostuu viimeisinä sukelluspäivinä enemmän Doppler-mittauslaitteella havaittavia mikrokuplia kuin ensimmäisinä päivinä ja samalla kasvaa sukeltajantaudin riski. Mutta kun sukelletaan 2-3 kertaa päivässä, riski ei kasva tai itse asiassa jopa pienenee muutamana viimeisenä päivänä, koska pitemmät pintaajat ehtivät poistamaan enemmän jäännöstyppeä sukellusten välillä. Sveitsiläisen prof. Buhlmannin tutkimusten mukaan mikrokuplien typen poistumista hidastava vaikutus kestää n. 2,5 tuntia ollen suurimmillaan tunti sukelluksen jälkeen. Siten uusintasukelluksella, joka tehdään 15-150 minuutin pinta-ajan jälkeen, on sukeltajantaudin todennäköisyys suurempi, kuin jos pinta-aika on 3 tuntia tai pitempi. Mm. ALADlN PROn deko-ohjelmassa tämä on otettu huomioon siten, että laskentamallin mukaan typpeä poistuu hitaammin muutaman ensimmäisen tunnin aikana pinnalla, mikä lyhentää suoranousuaikoja ja pidentää etappitarvetta tänä aikana. Sukellustaulukoiden ja sukellustietokoneiden perustana olevien dekompressiomallien kehittäjät ovat itse myöntäneet (mm. prof. Buhlmannin työtoveri tri Max Hahn Tauchenlehdessä 3/91), että näiden laskentamallien painekammiotestit keskittyvät käytännön kustannussyistä etupäässä kertasukelluksiin eri syvyysja aikayhdistelmillä. Uusintasukellusten testaus jää pakostakin vähemmälle. Tämä on varmasti totta, kun ajattelee kustannuksia testistä, jossa sukellutetaan pariakymmentä koehenkilöä viikon ajan 5 kertaa päivässä painekammiossa. Kustannuspuolen ei kuitenkaan luulisi olevan ylivoimainen este, kun uuden sukellustietokonetyypin kehittelyyn saatetaan kuluttaa muutenkin miljoonia. Sukellustietokoneen laskentamalli on kuitenkin yksi valmistajien merkittävistä kilpailutekijöistä, ja siksi on ilmeisesti vaikeaa saada aikaan yhteistoimintaa dekomalIin kehittämisessä kohti yhteistä standardia. Ei ole myöskään olemassa organisaatiota, joka johtaisi standardointia. Tutkimusta tekevät pääasiassa laivastojen tutkimusyksiköt sekä muutama muu, yleensä jonkun yliopiston tai sairaalan yhteydessä toimiva tutkimuslaitos. Näiden ylipainefysiologian asiantuntijoidenkin välillä on huomattavia mielipide-eroja siitä, mikä on turvallista ja mikä ei.

Tämä näkyy sitten vertailtaessa eri . taulukoiden ja sukellustietokoneiden antamia aikoja. Olisi erittäin toivottavaa, että luotaisiin standardointiorganisaatio, joka testaisi riittävän turvallisen tason tehtäessä uusintasukelluksia useana peräkkäisenä päivänä. Tämän ponnistuksen luulisi kannattavan, kun ajattelee, että tutkimuksen tiedoista hyötyviä sukeltajia on maailmassa miljoonia. Eikä hyöty suinkaan rajoitu harrastesukeltajiin. Monet ammatikseen sukeltavat kuten va-kuvaajat tai tutkijat ovat varmasti kiinnostuneita asiasta. Eikä kaikki laivastojen suorittamatkaan sukellukset enää tapahdu vanhan kaavan mukaan eli koko sukellusaika maksimisyvyydessä ja sitten nousu pinnalle joko suoraan tai etappien kautta. Sukellustietokoneiden turvallisuudesta uusintasukelluksilla kertyy kaikenaikaa runsaasti käytännön kokemusta. On vaikea arvioida tarkkaan, kuinka paljon sukellustietokoneita on jo käytössä eri puolilla maailmaa ja kuinka paljon niillä on sukellettu. Mutta tämä "testiaineisto" on kuitenkin laskettavissa sadoissatuhansissa tai miljoonissa, kun vastaavat painekammiotestit rajoittuvat satoihin tai tuhansiin. Ajatellaanpa vaikka sukellussafareita tekevää venettä, jolta sukeltaa 10-15 sukeltajaa viikossa 20-30 sukellusta ja vene tekee tällaisia safareita 40 kertaa vuodessa. Jo yhdeltä tällaiselta veneeltä tehdään 8000-10000 sukellusta vuodessa!

Useimmat sukellustietokoneiden valmistajat käyttävätkin tätä mittavaa käytännön kokemusmäärää hyväksi kehittäessään sukellustietokoneensa laskentamallia turvallisemmaksi. Sukellustietokoneet joissa on ns. sukellusprofiilimuisti, ovat tässä mielessä erittäin hyödyllisiä, koska niistä saadaan tarkempaa tietoa, miten syvyydet ovat vaihdelleet sukelluksen aikana, onko ylitetty nousunopeutta, laiminlyöty etappeja tai esim. sahattu paljon ylös ja alas sukelluksen aikana. Koska sukellustietokone toimii tiettyjen oletusten varassa siitä, mitä sukeltajan kehossa tapahtuu sukelluksen aikana ja sen jälkeen, on nykyisten sukellustietokoneiden turvallisuus paljolti kiinni siitä, kuinka hyvin sukeltaja pysyy sukellustietokoneen käyttämän dekompressiomallin rajoissa. Sukellustietokone ei esim. ota huomioon, kuinka kovasti sukeltaja joutuu ponnistelemaan, mikä on sukeltajan fyysinen kunto tai paleleeko sukeltaja. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen on sukeltajan itsensä vastuulla. Olen koonnut ohjeita sukellustietokoneen turvallisesta käytöstä ja ne löytyvät mm. Urheilusukeltaja-Iehden numerosta 3/91. Uusimman version ohjeista voi tilata Liiton toimistosta. Näiden ohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää, kun on muistettava, että yksilölliset erot ovat niin suuret, että sukeltajantauti on mahdollinen, vaikka sukellus tapahtuisikin mallin rajoissa. Jo-

ku voi saada sukeltajantaudin jo yhden sukelluksen jälkeen, kun toinen sukeltaa viikon 5 kertaa päivässä ilman ongelmia. Havaintoja ja ohjeita uusintasukelluksista monena peräkkäisenä päivänä Kun tehdään uusintasukelluksiamonena peräkkäisenä päivänä, kannattaa nousta matalammalle niin, että suoranousuaikaa on aina jäljellä vähintään pari kolme minuuttia ALADIN PROllaja 5-10 minuuttia SOLUTIONilla. DACORin voisi päästää aivan "nollille", mutta silloin se menee helposti etapeille. Syviä tai etappinousua vaativia sukelluksia on syytä välttää, kun sukelletaan enemmän kuin kaksi kertaa päivässä. Maksimisyvyys kannattaa rajoittaa n. 35 metriin ensimmäisellä sukelluksella ja sitten madaltaa seuraavilla 20-30 metriin. Tämän hetkisen tietämyksen mukaan kohtuullisen uusintasukeltamisen yläraja on kolme sukellusta päivässä kolmen tunnin pinta-ajalla. Neljä, jopa viisikin kertaa voi sukeltaa, mutta riski on suurempi. Vähintään kahden tunnin pinta-aika pitää sukellusten välillä kuitenkin olla. Sukellusten välillä kannattaa levätä hyvin ja juoda riittävästi vettä tai jotain urheilujuomaa. AIkoholipitoisia juomia ei sen sijaan pidä juoda. Tavallista pitempi, 5-10 minutin turvapysähdys on erityisen tärkeä su-

SUKELLA NET-MATKALLE Punaisenmeren helmemme Akaba Jordaniassa, Eilat Israelissa ja Sharm El Sheikh Egyptissä kutsuvat tutustumaan värikkäiden koralliriuttojen ja satojen kalalajien maailmaan. Akabassa palveluksessamme suomalainen sukellusopas- ja kouluttaja·Raine Luukkonen. Kevään -92 CMAS-kursseillamme vielä tilaa, soita ja kysy erillistä sukellusesitettämme. 15

kellettaessa useita kertoja päivässä monen päivän ajan. Teimme usein päivän viimeisellä sukelluksella 10-15 minuutin turvapysähdyksen. lotta ilma riittäisi turvapysähdykseen, on sukelluksen aikana muistettava tarkkailla säiliöpainetta ja palattava 10 metrin matalammalle puolelle, ennen kuin jäljellä oleva paine laskee alle 40 barin. Esim. 12 litran laitteella sukeltaa 5 metrissä n. 4 minuuttia 10 barilla ilmaa, jos pintakulutus on 20 l/min. On suositeltavaa jatkaa turvapysähdystä vielä varailmalle menon jälkeenkin, koska tämä vain lisää turvamarginaalia. U udelleen ei kuitenkaan pidä enää laskeutua yli 8 metrin. Viimeisimmät amerikkalaiset tutkimukset suosittelevat turvapysähdystä 5-8 metrissä 4-5 minuutin ajan. Viimeiset pari minuuttia turvapysähdyksestä on kuitenkin suositeltavaa oleskella 3-5 metrissä, sillä tällöin nopeammista kudoksista poistuu enemmän typpeä ja hitaammat kudokset taasen ottavat vastaan vähemmän typpeä kuin syvemmällä. läännöstypen vaikutus näkyi selvästi päivän kolmannesta sukelluksesta alkaen. 25 metriä syvemmällä pystyi sukeltamaan saman aj an kuin ensimmäiselläkin sukelluksella, mutta kun suoranousuaika meni muutamaan minuuttiin ja nousi ensin 20 metriin, sitten 15 metriin ja lopuksi 10 metriin, ei suoranousuaikaa tullut kuin minuutti tai pari lisää. Tästä syystä ei sukellusta enää voinut jatkaa 10-20 metrissä suoranousun puitteissa, vaan oli noustava saman tien 9 metriä matalammalle. los haluaa sukeltaa myös 10-20 metrissä, pitää nousu aloittaa niin, että suoranousuaikaa on syvemmällä vielä 5-10 minuuttia jäljellä. Typen poistumisaika ja lentokieltoaika asettuvat jo toisena päivänä tasolle, josta ne eivät enää nouse, ellei sukellustahtia lisätä entisestään. 10-14 tunnin pinta-aikana sukelluspäivien välillä jäännöstyppeä poistuu niin paljon, ettei emo ajat enää kasva, vaikka sukelluksia jatkettaisiin useamman päivän ajan. Sukellettaessa pitempään kuin 6 päivää, on väli päivän pitäminen suositeltavaa, varsinkin jos sukelletaan enemmän kuin kaksi kertaa päivässä. Tosin jos sukellusristeilyn vuorokausihinta on luokkaa 800-1000 mk, ei sillä hintaa kyllä juuri lepopäiviä tule pidetyksi, mutta voi ainakin joinain päivinä tehdä matalampia ja lyhyempiä sukelluksia. Varoaikaa ennen lentoa pitää olla vähintään sukellustietokoneen näyttämän lentokieltoajan verran. Tosin nämä ajat poikkeavat toisistaan huomattavasti eri tietokoneiden välillä. Esim. kun ALADlN päyttää 11 tun16

HALUATKO RANNIKKOTYKISTÖN SUKELTAJAKSI? Merivoimien Sukeltajakoulu ryhtyy kouluttamaan suojasukeltajia rannikkotykistön tarpeisiin. Koulutettavat valitaan vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista reserviläisistä. Luonnollisesti merivoimien omiksi sukeltajikseen kouluttamia ei oteta mukaan. Muodolliset vaatimukset * CMAS** * alle 30-vuotias * reipas ja valoisa luonne Valintakokeet pidetään Obbnäsissä. Alkukoulutus kestää parisen viikkoa. Molemmat tilaisuudet ovat kertausharjoituksia. Tehtävät tulevat olemaan mielenkiintoisia ja monipuolisia. Ilmoittautumisia ottavat vastaan eri rannikkotykistöjoukko-osastojen järjestelytoimiston päälliköt: * * * *

Vaasan Rannikkopatteristo 961-262220 Turun Rannikkorykmentti 921-695341 Hangon Rannikkopatteristo 911-6783131 Kotkan Rannikkopatteristo 952-21333/vaihde 507.

Sisämaasta ja pohjoisesta soittaessasi katso sopiva joukko-osasto. KALE REHNBÄCK

tia lentokieltoaikaa parin päivän sukeltamisen jälkeen, näyttää DACOR 20 tuntia. ALADINin typen poistumisaika on suunnilleen sama kuin DACORin lentokieltoaika. Siksi ALADINin käyttäjän on varminta odottaa, kunnes typen poistumisen laskenta on päättynyt. Typen poistumisajat olivat toisen päivän neljännen sukelluksen jälkeen seuraavat: ALADINilla 20 t 46 min, DACORilla 27 t ja SOLUTIONilla 28 t 14 rnin. los sukellusmatkalla on tarkoitus

tehdä useampia kuin kaksi sukellusta useana peräkkäisenä päivänä, kannattaa jo matkaa suunniteltaessa varata aikaa ennen lentoa vähintään 24 tuntia. Lopuksi esitän vielä taulukon muodossa typen poistumisaikojen ja lentokieltoaikojen kehityksen kahden ensimmäisen sukelluspäivän aikana Little Cayman -risteilyllä. SOLUTION ei näytä erikseen lentokieltoaikaa.

1. päivä Pinta-aika Suk.aika Suurin syy. Typen p.aika ALADlN DACOR SOLUnON Lentok.aika ALADIN DACOR

1. suk.

2. suk. 3:02 0:56 0:46 248,4 m 29,9 m

3. suk. 1:150 0:42 29,6 m

4. suk. 2:21 0:52 24,9 m

13:02 9t

16:20 16 t

18:19 19 t

19:13 22 t

3t 2t

6 t 9t

8t 12 t

8t 16 t

1. suk. 11:08 0:41 31,5 m

2. suk . 2:06 0:45 31 ,9 m

3. suk. 2:12 0:44 30,5 m

4. suk. 2:17 0:46 30,5 m

15:42 19 t 22:02

18:34 23 t 25:15

19:47 25 t 27:00

20:46 27 t 28:14

2. päivä Pinta-aika Suk.aika Suurin syy. Typen p.aika ALADIN DACOR SOLUnON Lentok.aika ALADIN DACOR

5t 12 t

8 16

t t

lOt 18 t

11 20

t t

MYYDÄÄN NIKONOS IV-A NIKKOR 35 mm SB-103 salama Sea & Sea M 35-2 c1ose-up Puh. ilt. 90-626 214

Kasapäin hyvää second hand -sukelluskamaa

LAMAANNUTTAVAN HALPAAN HINTAAN! Käytetty jä , me lkein ku in uusia. Tarkistettuja , huollettuja ja ka tsastuksen kaynei to. Käyttä mättöm iä , mo ne n vär isiä ja kai ke n koko isia. Eh jiä, pesty jä ja p uhta ita. Kaikenla ista, multa kunnollista.

Hyväkuntoinen UNISUIT, koko 54, punainen 1500,IKELITE kamerakotelo ja kaksi salamakoteloa tarvikkeineen. Koteloon sopii järjestelmäkamerat. 2000,Pekka puh. työ 90-135 4358 tai 949-506 525

Sukelluskypärä; KMB- 10 Yhteys kaapeli; 50 m ilma, mikrofoni, syvyysmit., turvaköysi Hitsauslinssin pidin kypärään Linssit 3*8 Broco hitsaus/leikkaus kolvi sovitteet puikoille; 1/4", 3/16", 5/32", 3/8" Paineenalentaja hapelle; High Volume Victor SR450E Leikkauspuikot 3/8" 70 kpl Hitsauspuikot 5/32" 100 kpl Ilmansuodatin RWF12 YHT. 31.420,00 Tiedustelut 931-451 069

MYYDÄÄN Yleismallinen Va-videokamerakotelo, haponkestävää terästä tosi tukeva rakenteinen. Puh. ilt. 961-1200 49

Vedenalaiseen kuvaukseen: Kamera NIKONOS V (runko) salama SB 103 Kari Vanhanen Puh. t. 90-296 9313 k. 90-298 0481

MYYDÄÄN Naisten märkäpuku musta/pinkki haalari + takki koko 40. Ostettu toukok. /91. Hinta tarjouksien mukaan. Kaija p. 90-407 877 koti, iltaisin tai p. 90-423 600 työ

u..

<MAKASIINI Pa jalahdentie 9, 00200 Helsinki , p,u h (90) 673 84 8 10 949 412 54 2, auki vain li-to klo 1500-2000

OSTETAAN SINÄ, joka myyt regulaattorin ja turvaliivisi tarpeettomana, heitä kortilla hinta ym. tietoineen. URHEILUSUKELTAJA-LEHTI Kustavintie 9 c 24, 20320 Ostan märkäpuvun, sukat, sormikkaat, kellon. Mies 182 cm/85 kg. P.k. 90-879 7573 ilt.

MISTÄ TUNNET SÄ YSTÄVÄN? NO, NÄISTÄ TIETENKIN T-paidat SUSL-merkillä kouluttaja-merkillä kartalla Jösse-paita Villapaidat

50,50,50,65,360,-

Lähetä tilauksesi osoitteella: SVUL Myyntipalvelu, Radiokatu 20, 00240 Helsinki

Urheilusukeltaja-Iehdestä "Olen kuullut on kaupunki tuolla," lauletaan jossain laulussa. Joskus tuuli tuo korviini huhupuheita Urheilusukeltaja-Iehden asioista. Milloin moititaan, että siinä ei ole "asiaa", milloin moititaan kuivaksi sisällöltään tai värittömäksi. Toisaalta joskus tulee kiitostakin. Ehkä olisi jälleen aika kerran kertoa muutama asia tältäkin puolelta aitaa: se lehden tekeminen kun ei ole aivan niin yksiselitteistä. Talous Koko lehden elinajan olemme olleet pääosin riippuvaisia ilmoituksista, jolleivat ilmoitustulot ole riittäneet, olemme saaneet tukea Liiton kukkarosta. Alkuvuosina enemmän ja viimeisten vuosien aikana vähemmän. Johtokunnalta tai oikeammin kait vuosikokoukselta on ollut puolivirallinen lupa tehdä yksi numero "liiton piikkiin", kunhan neljä lehteä on saatu maksettua ilmoituksilla. Vasta muutamana viime vuotena olemme päässeet' 'nollille", kiitos erittäin tiukan taloudenpidon. Onko se ollut oikein, on sitten toinen asia. Kun ei ole ollut rahaa, emme ole voineet ostaa tekstiä, vaan olemme olleet lähes kentältä tulleen tarjonnan varassa. Sama rahanpuute on ollut esteenä värien käytölle. Ulkoasu Ulkoasu on ollut arvostelun aihe. Siihen vaikuttavia asioita ovat värillisyys sekä erilaiset "taittotekniset" kikat sivun painopinnan ja kirjasinleikkausten kanssa. Lähes kaikki ovat muutettavissa tarpeiden mukaan. Värillisyyttä saadaan lisää kun on varaa maksaa. Erilaisia "kikkailuja" voidaan käyttää antamaan vaihtelua taitolle, kun on tilaa mitä voidaan käyttää vapaammin. Jos lehti taitetaan avoimeksi ja ilmavaksi, soi puhelin ja arvostelija syytää kitkeriä sanoja tilan haaskaamisesta. Päinvastoin jos taitto on tiukka, tekstiä on paljon, soittaja kertoo lehden olevan tylsän näköisen. Sama koskee kuvia ja niiden käyttöä. Kaikkien mieliksi ei voi koskaan olla. Tehdään mitä hyvänsä, paino laitokselta eivät eväät lopu. Eräänä maamme suurimmista graafisista laitoksista, ovat painon mahdollisuudet ja ammattitaito parhaat mahdolliset. 18

Sisältö Lehden toimituskunnan olette pääosiltaan muodostaneet Te sukeltajat joka puolelta maatamme. On tietenkin ollut kirjoituksia, jotka ovat olleet käännöksiä ulkolaisista lehdistä tai muuten hankittuja tekstejä, mutta vähemmän. Yhtenä rajoittavana tekijänä on taas raha. Ei kahvikupilla ja wienerillä paljon osteta "korkealaatuista tieteellistä" tekstiä, mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Tälläkin linjalla meillä on kuitenkin ollut varsin ansiokkaitakin kirjoituksia. Kaikesta huolimatta on tarjonta ollut suhteellisen monipuolista. Liiton omat valiokunnat vaan ovat paria poikkeusta lukuunottamatta olleet turhan kainoja toimintansa selostamisessa.

Johtokunnan puitteissa on mietitty asiaa varsin mielenkiintoiselta kantilta, mutta ne ratkaisut eivät ole aivan tämän päivän asioita, mutta jotain ollaan kuitenkin tekemässä. Taloudelliset ratkaisut koskevat jokaista sukeltajaa, ja asioita puitaneen kevätkokouksessa. Sitä ennen toivomme toimituksen puolelta aitaa Teiltä pitkämielisyyttä ja odotamme entiseen tapaan kirjoituksianne. Emme vieläkään lupaa julkaista niitä seuraavassa lehdessä, mutta käytämme ne joka tapauksessa sopivan tilaisuuden tullen. Te voitte myös kirjoittaa asioista oman näkemyksenne mukaan, kaikki lehteämme koskevat asiat ovat yhteisiä. Lopuksi on kolmen viime vuoden yhteenveto noin niinkuin tilastollisena ja antanee kuvan mitä meillä on lehdessä ollut.

Tulevaisuus Nyt alkaa tulla pää vetävän käteen, eli jotain olisi tehtävä, ainakin sisällön suhteen. Jollei lehdellä ole taloudellisia mahdollisuuksia toimia eli maksaa edes jotain, vaikka vain muutamastakin jutusta, niin sisältö ei paljon parane. Sama koskee värien käyttöä. Mustavalkoinen lehti ei ole myyvä, mutta värierottelut ja lisävärit ovat taas rahaan vaihdettavia tuotteita. Ratkaisumallit, joilla päästäisiin eteenpäin, eivät ole helppoja, varsinkaan tällä hetkellä kun lehtikuolemat ovat paremminkin sääntö kuin poikkeus. Lehtihän kuolee, joko ilmoitusten ja/tai tilaajien puutteeseen. Tähän mennessä lehti on ollut jäsenistölle täysin ilmainen, joten Urheilusukeltaja-Iehti ei kuole tilaajien puutteeseen. Tekstin osalta tilanne on lohdullisempi, meillä on tiedottavia kirjoittajia Liiton puolelta, mutta apua tarvittaisiin: Valio kunnilta, nimenomaan luokkasuoritusten osalta, mutta kaikki valiokunnat ovat samassa nipussa. Valiokuntien tiedottajat ovat avain-asemassa kertomaan omista asioistaan. Seurojen toiminnasta ottaisimme mielellämme muutakin kuin juhlakuvauksia. Hylkytarinoita ja matkakuvauksia meillä on varastossa, mutta tarvitsisimme lääketieteen uutisia ja miksei kirjoituksia videotekniikasta. Kaikesta huolimatta emme kuitenkaan ole vielä valmiita heittämään hanskoja naulaan. Joskushan tämän niin sanotun laman on hellitettävä.

Urheilusukeltaja-Iehti 89-90-91 Yleisluont.jutut 44 kpl Koulutus kurssiuutiset turvamäär. taulukot 10 " Matkakertomukset 19 " tekniikka tietokoneet valaisimet ym. 28 " Urheilu 53 " Hylkytarinat 15 " Tiedottavat puheenjoht. toimisto ym. 44 " 169 juttua

HUOM! Teiltä toivon nyt neuvoja sötä, mitä Te haluatte U rheilusukeltaja-lehdessä olevan. Yritämme sitten täyttää toivomuksianne. Ellette Te ota asiaan kantaa, kuka sen sitten tekisi. Yhteiseksi hyödyksemmehän me Urheilusukeltajaa teemme! Pistä ajatuksia paperille ja postita Turkuun lehden osoitteella. Eka Metsävuori

TORNADO PRO-AM . PRO-HD

,~®

· __ "AA~~I

100 % ~., .

Yksiosaiset autoklaavivulkanoidut ST-puvut

Kutsu Räpyläuinnin SM-kilpailuihin

• Materiaalina 1050 g/m 2 tai 1500 91m 2 säänkestävä EPDM-kumiseos joustavalla nylontrikoovuorella. • Kiinteä 6,5 mm neoprene-huppu, Latexvälikaulus. • Polvi-, vyötärö-, olkasekä haaravahvikkeet. • Syöttö-ja poistoventtiilit letkuineen (Apeks). • Hartiavetokegu (Dynat 83 cm). • KuUetuskassi, paikka-ja huoltotaNikkeineen. • Värit: sini/puna-yhdistelmä sekä musta (tilauksesta) • Koot: Pro-AM: S, M, L, XL Pro-HD: M, L (tilauksesta)

Paikka: Espoonlahden halli, Espoo Aika: sunnuntai 9.2.1992 klo 8-18 Sarjat: A Yleinen N M B Nuoret -76-76 T P C Nuoret -77- T P V Yli 35 v. N M Välineet: vapaat Lisenssi: vähint. todistus tarvitaan Tarkemmat ohjeet lähetetty kutsuissa.

8 20 - OPEN kansainväliset avoimet räpyläuintikilpailut

~SHERWOOD

.-SCUBA So simple it's ingenious.

Paikka: Pirkkolan Uimahalli, Helsinki Aika: 25.4.92 klo 17-22 ja 26.04.92 klo 8-12 Sarjat: A Yleinen N M B Nuoret -75-76 T P C Nuoret -77- T P Lajit: räpyläuinti, sukellus, laitesukellus Välineet: vapaat Tiedustelut Antti Ellonen, p.k. 90-563 0522 Matti Alanen, p.t. 90-135 6838 fax 90-135 7882

• Maximus

Reg u laattorit • Maximus "Ultra High Performance" vaativaan kesä-talvisukellukseen. • Blizzard 2 uusi entistä parempi kylmissä vesissä (tulossa). • Brut edullinen ja luotettava perusmalli . • Kaikissa "Dry AirBleed"-systeem i. Elinikäinen takuu.

Tasapainottajat (Se). • Freedom takkimalli sisäpussilla, teline, laitesyöttö. • Silhouette takki "single" malli, teline, laitesyöttö. • Diver kaulusmalli sisäpussilla, laitesyöttö. VENE-92 AIKANA MYYMÄLÄ AVOINNA LA 9- 14.00, SU 11-14.00 TULE KÄYMÄÄN, TARJOAMME KAHVlTI

NEPTO-SUB Oy Ab, Tehtaank. 13, 00140 Hki, puh. (90) 627 770

UPPOPALWN TUKITARRAPROJEKTI 1991 Uppopallovaliokunta haluaa kiittää näin lehden välityksellä tukitarraprojektiin osallistuneita ja sen mahdollistaneita henkilöitä. Ja suuri kiitos kuuluu yrityksille ja yhteisöille, jotka ostivat tukitarran. Vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta johtuen emme voineet toteuttaa lupaamaamme sarjajulkaisua, joten kiitämme teitä näin, koko Suomeen leviävän, Urheilusukeltaja lehden sivuilla. Vielä kerran, suurkiitos ja onnea sekä menestystä kuluvalle vuodelle 1992. Uppopallovaliokunnan puheenjohtaja Jorma Kervinen PROJEKTIA TUKENEET UPPOPALLON SPONSORIT Vihtavuori Oy, Vihtavuori Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab, Turku Lakiasiaintoimisto Kalevi Paassilta Ky, Muonio Hammaslaboratorio P. Autio Oy, Pori Oy Finnrock Ab, Helsinki Palot Ky, Kemi Lohja Oy Ab, Kalkkiranta Rotator Yhtiöt, Raisio Wihuri Oy Witraktor, Sääksjärvi HL Met, Parainen/Pargas Kuljetusliike T & G Söderholm, Parainen Oy Forcit Ab, Hanko Halava-Leasing Oy, Parainen Partek Sementtiteollisuus, Parainen Partek Turun Kaakeli, Parainen Kiitolinja Oy, Turku Suomisen Rengas Oy, Parainen Tehdaspalvelu Pertti Tunturi Ky, Parainen Fjäder-Yhtiöt, Parainen Roxon Oy After Sales, Hollola Tamrock Oy, Tampere Liiketoimintapalvelu Huhtamäki Ky, Ranua Kometa Oy, Espoo Facidata Oy, Turku

Paraisten Kaukolämpöasennus Oy, KirJala Machinery Oy, Helsinki Kiinteistönhuolto Rainer Söderblom Ky, Kirjala U rsuk Oy, Turku Suomen Kiviaines Oy, Parainen Kaivuliike Alf Österholm Ky, Lielax Suomen Kiviaines Oy, Seinäjoki Reino Tuominen Ky, Parainen Pitäjänmäen Kello ja Kulta, Helsinki Sea Sport, Helsinki Toimistopalvelu Puronto Oy, Nummela Maansiirtoliike Veljekset Haapalainen Oy, Hyvinkää Lakiasiaintoimisto Hannu Rinne, Pori OP-Kiinteistökeskus Oy, Pori Porin Saha- ja Pienkone, Pori Masan Puu Ky, Pori Sokos Hotel Raumanlinna, Rauma Edustusliike Alpo Vehanen Ky, Pori Pohjola Yhtiöt, Pori Pohjois-Savon Palontorjunta Oy, Kuopio Oy Huolintakeskus Ab, Kuopio Kuopion Kaukokiito Oy, Kuopio Karjalan Vihertuote Ky, Joensuu Rakennus-Kaasinen Oy, Joensuu MP-Metalli ja Pelti työ Ky, Riihimäki

KOULUTTAJAPÄIVÄT TAMPERE 15-16 HELMIKUUTA 1992 Alustava ohjelma 10.00 Avaus 10.30 Liiton puheenvuoro 11.30 Pelastussukeltajakoulutus ja -toiminta pelastuslaitoksilla 12.30 Lounas 13.30 Eriytyvä koulutus 15.30 Sukelluskouluttaja johtajana 16.30 Toiminta katastrofitilanteessa 17.30 Päivän päätös 09.00 Näkeminen veden alla

Jouko Laitinen Helena Jaatinen Kalle Lehtivuori

Esa Raivio Liisa Bränen psykologi

Ilmoittautumisten yhteydessä kertokaa majoitus- ja ruokailutarpeenne. Hotellipakettiin Rosendahlissa sisältyy: majoitus la-su 2 hengen huoneessa aamiainen lounas molempina päivinä kahvi lauantaina Hotellipåketin hinta on 330,- ja se maksetaan hotelliin. Yhden hengen huoneesta maksetaan 100,- mk:n lisä Kouluttajapäivien osanottomaksu on 70,-/kouluttaja, ja se peritään paikan päällä tai laskutetaan jälkeenpäin, jolloin laskutuslisä on 20,-/ lasku.

Yrjö Lähde silmälääkäri Ei majoittuville lounaat ja kahvi maksavat 125,-. 09.45 Sukelluslääkärin katsaus H eikki Penttilä CMAS* 10.30 Opettamisesta Arto 8ieppi 11.30 Meriarkeologiaa Erkki Metsävueri 13.30 Halliharjoituks.en vetäminen Jarmo Ahtola 14.00 Tietokoneavusteinen opetus Kari Salo 12.15 Lounas 14.30 Sukellusturvallisuus 13.00 Vesi pelastus ja elvyttäminen Veijo Vasama kou Jutuksessa Pekka Rekola sair.hoit., 15.00 Oppitunnin suunnittelu Jorma Poikolainen SPR:n kouluttaja 13.30 Koulutusuudistus CMAS** Jouko Laitinen 14.30 Paneeli valiokunta 13.30 Laitekurssikoulutus Pekka Perätalo 15.30 Ammattisukeltajakoulutus Jouko Moisala 14.10 Ryhmäjohtamisen ongelmista Matti Petelius 16.15 Päivien päätös/ yhteenveto Tuomo Erkkola 14.45 Opettamisen tekniikkaa Antti Saarnio Sukelluskouluttajapäivät ovat Hotelli Rosendahl'issa, CMAS*** Pyynikintie 13 Tampere, ilmoittautuminen liiton toimis- 13.30 CMAS***-sukeltajien koulutus Tuomo Erkkola 14.00 Opettamisen tekniikkaa Antti Saarnio toon heti. 14.45 Seuran koulutusvastaavan Illalla on varattu saunat klo 18-20 ja yökerho Joselitoiminta Virmo Merjankari ne'en pyritään varaamaan paikat kaikille halukkaille.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20 00240 HELSINKI

SUKELLUSALAN ERIKOISLIIKE

TOIMISTO Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko puh. 90-158 2257 Koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Sieppi puh. 90-158 2569 Liittosihteeri Päivi Stranden puh. 90-158 2258 Liiton fax 90-158 2516 JOHTOKUNTA 1992 Puheenjohtaja Helena Jaatinen k. 90-297 5794 ilt. Hommaksentie 15 autopuh. 949-214 391 02430 MASALA Sukellusseura H 20 I varapuheenjohtaja Rauno Vihriälä t. 960-295 375 Marjamatka 6 k. 960-392 969 96500 ROVANIEMI fax. 960-295 335 Rovaniemen Urheilusukeltajat II varapuheenjohtaja Matti Väätäinen t. 951-139 51 Savonkatu 35 C k. 951-187 09 45100 KOUVOLA Sukellusseura Vesikot Peter Jansson Koivutie 2 01490 VANTAA

t. 915-175 245 k. 90-874 6633 auto 9400-505 422 Murena

HÄMEENSAARENT. 4 H:LINNA 917-28621

HANKI NYT KUIVAPUKU MEILTÄ EDULLISEMMIN

VIKING

NOKIA

MOBBY'S TWIN SHELL

* MUISTATHAN EDULLISET *

LAITEPAKETTIMME UUTTA VALIKOIMASSAMME

c<:2~ n n s-' ~ i=1fOJ'~1\·0 ~12..J~l.I ~(Q) -

SUKELLL'S-

VALI NEET

TILAA EDULLISESTI MEILTÄ! TOIMITAMME NOPEASTI YMPÄRI SUOMEN.

KANNATTAA PYYTÄÄ TARJOUS!

Jorma Kervinen Hökönen 71820 PÖLJÄ

t. 971-114 481 fax. 971-121 176 k. 971-411 221 auto 949-372 876 Kuopion Urheilusukeltajat

Hasse Sandvik Stenängen E 25 65610 KORSHOLM

k. 961-332 517 t. 961-222 443 Norrvalla Sport

Mona Sundman Kankurikuja 5 as. 3 06100 PORVOO

t. 90-154 2894 k. 915-145 939 Murena

Erkki Syrjälä 62630 KARVALA

k. 966-630 19 Kraaterisukeltaj at

Jaakko Salo Kluuvitie 3 65280 VAASA

t, 961-251 060 k. 961-214 182 Bothnia Gulf Divers

Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO

t. 90-8879 450 k. 90-803 1830 Sukellusseura H 20

Kari Lappalainen Niemikatu 4 as 2 53920 LAPPEENRANTA

1. 953-514 524

k. 953-64 720 Saimaan Norpat

Varaj äsenet

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS JA -PÄIVÄT 11-12.4.1992 Savonlinnassa, Hotell Tott Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä liiton uudistetut säännöt. ~ Kevätpäivien ohjelmassa on luonnonsuojelua käsitteleviä luentoja sekä Savonlinnan Urheilusukeltajien 20-vuotisjuhla Kokouspaketin hinta on 315 mk, varaukset liiton toimistoon 31.3.1992 mennessä. Johtokunta Tervetuloa 21

TAPAHTUMAKALENTERI 1992 HELMIKUU 8.-9. UP-divisioonien kevätkausi alkaa 8.-9. UP miesten Ml-leiri 9. RU SM-kilpailut klo 9-17.30 14. Koulutustarkastajien koulutuspäivät 15.-16. Uppol. PM-kisat 15.-16. Kouluttajapäivät Halliralli

MAALISKUU 7.-8. 7.-8. 14.-15. 20.-22. 28.-29.

UP Stockholm-cup Sukellusvanhinkurssi UP 17-vuotiaiden Ml-leiri CMAS**-kouluttajakurssi UP 20-v. SMl

HUHTIKUU 4.-5. UP SM-sarjan ja l-div. loppuottelut + karsinta Valtakunnallinen norpparalli 4.-5. UP 17-v. Ml-leiri 11.-12. Vuosikokous/kevätpäivät 11.-12. UP 17 -v. Ml -leiri 18.-19. Halliralli Halliralli Vesikko-cup 25.-26. TOUKOKUU 2. Aurajokiuinti 1.-3. Urh.sukelluksen valmentajatutkinto 1. osa Urh.sukelluksen valmentajatutkinto 8.-10. 2. osa UP-17-v. SMl 23.-24. Pingviiniralli 24.

UUTUUS ...

Turku Espoonlahti Tampere Oslo Tampere avoin Tukholma K-Suomi Vierumäki

Turku Rovaniemi

Uusi edullinen Ikelite AQUASHOT va-kamerakotelo. Kodakin ja Fujin 35 mm kertakäyttö-kameroiHe, salamalla tai ilman. Saatavana myös lähikuvauslinssi lisävarusteena. Max. käyttö syvyys 45 m. Maahantuonti- ja myynti: NeptoSub Oy Ab, Hki

Savonlinna Tampere Rovaniemi Kouvola

URHEILU

SUKELTAJA Vierumäki Vierumäki Lahti

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

KESÄKUU Turvasukeltaj aleiri 5.-7. M urenaralli 6.

Helsinki Porvoo

Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24

k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317

HEINÄKUU 12. Suk.suun. koulutus 18.-19. -,,- avoin kisa 24.-26. -,,- SM-kisa

HML HML HML

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko

Radiokatu 20 00240 Helsinki (90) 1582257

Puheenjohtaja: Helena Jaatinen

ilt. kot. 90-2975794

OSOITTEENMUUTOS Hyvä Urheilu sukeltaja-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään osoitteenmuutokset vain kaksi kertaa vuodessa. ... Tällä lomakkeella saat kätevimmin osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko J~.sen, s~uran ~hdyshe.n~ilö va! molempia. Näin saa~me eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisterun kOfjatut tIedot elvat kOfjaa seuran yhteys henkIlön tietoja! MUUTTAJAN NIMI ENTINEN OSOITE _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ SEURA SYNTYMÄAIKA _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ JÄSEN / YHTEYSHENKILÖ (alleviivaa tarpeelliset) UUSI OSOITE PUH. K. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ PUH.T. _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ MUUTOS ASTUU VOIMAAN _ _ _ _ _ __ Postita osoitteenmuutos o,oitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKL 22

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu N:o 1 2 3 4 S

Ilmestyy 3. 2 10. 4 3. 6 7.10 9.12.

Ilmoit.

Tekstit

2. 1. 6. 3. 4. 5. 7. 9. 9.11.

2. 1. 28. 2. 27. 4. 30. 8. 2.11.

Vuosi kerta 180,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku

UVITTELEMAAN, NAUTTIMA AN, OSTOKSILLE .

SERENADEJASY~HONY

Itämeren loistoristeilijät. Enemmän huvittelua enemmän nautintoja. Tai vaikka ostoksilla koko matkan Helsingistä Tukholmaan.

SVEA JA WELLAMO tämeren rennoimmat risteilijät. Pidä enemmän hauskaa matkaIlasi Turusta Tukholmaan. Mukavin meritie Sak aan. Enemmän tunnelmaa enemmän mui toja ja enemmän kokemuksia. Tuliaisia Hampurista ja Lyypekistä.

IU A: H 1 inki uh. 1 044 22, Turku puh.(921) 652 44 Tampere puh. A inna ma-pe . -1. 0, j .00-14. O. Li äk i ma- u Turun t nn inaa li uho (921) ja Hei ingin terminaali puh. (90 1 44. - klo .0 -le. .

Spiro Supra Arctic - oikea valinta vaativiin talviolosuhteisiin Harkituista yksityiskohdista syntyy täydellinen kokonaisuus. Hengitysventtiileissä se merkitsee ominaisuuksia, joihin voit luottaa vaativimmissakin olosuhteissa. Ja nauttia sukeltamisesta - turvallisesti. SPIRO SUPRA ARCTIC on suunniteltu erityisesti kylmässä vedessä sukeltamiseen. Ranskan laivaston hengitysventtiilien jäätymistä koskeneissa testeissä se saavutti erinomaiset tulokset. (Testi ra portti saatavana pyynnöstä). 1 . aste on varustettu suojaavaIla silikonikammiolla ja 2. asteessa on käytetty patentoitua, jäätymisriskit eliminoivaa järjestelmää. Ortodontisesti muotoiltu silikoninen suukappale lisää sukellusmukavuutta. SPIRO SUPRA ARCTIC edustaa sitä täydellisyyttä, johon SPIRO alan edelläkävijänä maailmanlaajuisesti pystyy.

ISPIR.QA :-.J.

.1&1_ ...

.. AQIJA-I.lme-;

ftAUlIA-UJllG ~

•