Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, haqoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-
mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.
POHJOlA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPAlAINEN IlMARINEN
Helsinki 3.1.1991 Toivotan hyvää alkanutta vuotta kaikille sukeltajille. Samalla kiitän siitä korvaamattomasta tuesta ja kannustuksesta, jota sain monelta taholta liiton puheenjohtajan vaalin yhteydessä. Yritän osoittautua sen arvoiseksi. Pyrin entistä tiiviimmin pitämään yhteyttä seuroihin. Liitto toimii vain, jos sen seurat toimivat. Johtokunta ja valiokunnat sekä liiton toimisto ovat kokonaisuus, jonka yhteistyökyky ratkaisee menestymisen ja hallinnon tehokkuuden. Tässä suhteessa meillä näyttää olevan hyvät edellytykset suoriutua tehtävästä kunnialla. Toivotan myös uudet johtokunnan ja valiokuntien jäsenet tervetulleiksi työhön. Meillä on hyvin toimiva työyhteisö ja paljon uusia(kin) ajatuksia. ***
URHEILU
SUKELTAJA Puheenjohtajalta Vitsailahden hylyt Hopeaa uppopallossa Norpparalli SUSL:n Johtokunta Prollen Paalu Akuista ja lampuista Barbados Toimistolta Sukellus kuvauksen SM-90 Gummigäddorna 10 v
Kansi: Pekka Perätalon näkemys "Meren tytär"
sivu 3 4 7 7 9 10 11 14 15 16 18
Vuosikokous kokemuksineen on siis takana päin. Joulukuun ajan olen sulatellut paitsi lukuisia joululounaita myös kaikkea tapahtunutta. Monet kysymykset ovat risteilleet mielessäni. Mitä istuvan puheenjohtajan vaihtaminen äänestyksellä liiton yhtenäisyyden kannalta tarkoittaa? Miten liittodemokratia puheenjohtajan ja johtokunnan vaalissa toteutuu ja miten se kuuluisi toteuttaa? Liittokokoukseen mennessämme emme tiedä, keitä ehdokkaita on tarjolla luottamustoimiin, emme tiedä, mistä vaihtoehdoista joudumme äänestämään. Johtokunnan jäsenet valitaan usein joko hetken mielijohteesta tapahtuneen esityksen pohjalta taikka vaalia edeltävän yön voimallisen junttauksen tuloksena. Monissa liitoissa, mm SVUL:ssa on tapana, että esim. kevätkokouksen päätöksellä asetetaan vaalivaliokunta, joka tekee syyskokouksessa suoritettavista valinnoista oman ehdotuksensa. Jotkut järjestöt puolestaan esittelevät + ehdokkaat jäsenlehdessään. Tästä huolimatta voivat jäsenet toki saapua kokoukseen omat ehdokkaat "takataskussaan" ja suorittaa mielin määrin junttatyötä heidän puolestaan, eikä siinä demokratian kannalta ole mitään huomauttamista. Mitä perusteluja meillä on sitten käytettävissä valitessamme eri ehdokkaiden välillä äänestyksissä? Eipli paljoakaan, jollemme henkilökohtaisesti tunne kutakin ehdokasta. Voimme äänestää "oman paikkakunnan poikaa", ns tavallista sukeltajaa kilpalajien vastustajana taikka juuri päinvastoin sekä lopuksi sitä ehdokasta, jonka esiintyminen kokouksessa miellyttää meitä. Pohjimmaisena ongelmana on luonnollisesti se, ettemme voi sulassa sovussa keskittyä kuluttamaan liiton varoja kukin mieltymyksemme taikka kannattajiemme mieltymyksen mukaan. Menojen lisääminen on kyllä helppoakin helpompaa, tulojen ei. Liiton etua ei myöskään ajeta joka suuntaan vetämällä; tilaa on oltava niin tavallisille kuin tavattomillekin sukeltajille. Niukkuuskin on jaettavissa. Erityisesti tällaisessa tilanteessa tarvitaan luottamusmiehiksi henkilöitä, joilla on - lähtökohdistaan riippumatta - kykyä ajatella asioita laajemminkin kuin tietyn viiteryhmän näkökulmasta. Näiden työtä pelkäämättömien, tuoreesti ajattelevien henkilöiden löytäminen tavalla tai toisella koko vaaliprosessin ydinkysymys eikä nykyisenkaltainen, melkoiseen sattumanvaraisuuteen perustuva menettely välttämättä ole paras tässä mielessä. EI. Kun vaalivaliokuntaa ei ollut, ja vaikka olisi ollutkin, ei liittodemokratiaa puheenjohtajan taikka johtokunnan vaalissa olisi voitu toteuttaa toisin. Omalta osaltani lähden edessä olevaan työhön luottavaisena, eikä minulla ole mitään syytä uskoa, etteivät muutkin johtokunnan jäsenet ja luottamusmiehet tekisi samoin. ***
Lopuksi haluan osoittaa kunnioitustani edeltäjälleni Reino "Reppu" Mustalammelle. Reppu toimi liiton johtokunnassa peräti 10 vuoden ajan, viimeiset kaksi puheenjohtajana. Muutoksia on tänä aikana ollut paljon. Reppu on nähnyt ja ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että liiton talous on muuttunut tappiollisesta varsin vakaaksi. Urheilusukelluksen parissa Reppu on toiminut ansiokkaasti jo pitkään, eikä se onneksi tähään lopu. Reppu jatkaa edelleen ainakin koulutustarkastuksen parissa. Lisäksi haluan osoittaa Repulle myös henkilökohtaisen kiitoksen hyvästä toveruudesta ja rehtiydestä. Arvostan sitä syvästi. Lämpimin terveisin
Helena Jaatinen Puheenjohtaja
P.S. Jos mieltänne askarruttaa jokin liiton taikka seurojen toimintaan liittyvä asia, ottakaa yhteyttä, jutellaan. Yhteystiedot ilmenevät lehdessä toisaalla. SOITELLAAN! 3
:.r~
n::r:"?i'?"\li. ~ "J~ .~ ... ~-;> ~6~ . ~=-~
... ~ ......::.. .__.
__
VITSAI
8 H,Alopaeus
8/7 - 90
Vitsai lahden laivojen hautausmaa Itäsuomen karttaa katsoessamme saattaa pistää silmään n.s. Pikku Saimaalla, Lappeenrannasta noin 20 km luoteeseen olevan Taipalsaaren kunnan Vitsain lähellä oleva lahti jota kutsumme tässä Vitsain lahdeksi vaikka peruskartantekijät mokomat ovatkin ristineet sen Keurulahdeksi tai joksikin sellaiseksi. Mutta kun paikkakuntalaisetkin sen tällaisena tuntevat ja autokartassakaan ei muuta nimeä ole niin... Vitsainlahti sen nimi olkoon. Pienehkö, puolisen kilometrin mittainen umpisuoli sijaitsee Taipalsaaren lounaispäässä. Yksi lahti satojen kaltaistensa joukossa. Niinpä ei ole oikeastaan mitään syytä, miksi juuri tämän lahden pitäisi pistää silmään. Mutta' 'Vitsain" lahti ei kuitenkaan Kun sukelluskamat päällä päästiin ole sukeltajan, eikä toki tutkijan- lähemmin tappia tutkimaan, huokaan, kannalta mikä tahansa muta- mattiin, että kyseessähän oli osa raumutka tai vitsi. takannella ja rautakaarille rakenneSukeltajien mielikuvitusta kiihoit- tusta, teräväkeulaisesta ja melko kautavaksi tekee, mikäpäs muukaan, siel- nislinjaisesta proomusta jonka kyljet lä olevat laivanhylyt. olivat puuta. Ja ylösnouseva tappi oli sen peräMutta eipäs mennä asioitten edelleo Kuten kaikessa meriarkeologises- simen varsi. Näissä Saimaan proosa touhussa, ensin pitää joko saada muissa kun perämies useimmiten seikohteesta tieto tai sitten kohde pitää soi peräkannella olevan hytin päällä. tavalla tai toisella löytää jotta sitä Tällaiselta korkealta paikaltaan ohvoisi tutkia ja tämänjälkeen toisille- jaili hän hinauksessa olevaa proomua kin informoida. jottei se esim. väylien mutkissa se oliKuvaillaampa siis alkuun vähän si oikaissut sisämutkasta karille. Ja Vitsain hylkyjen löytymistä. koska peräsimen varsi on niin pitkä, Ystävämme Kai Kaartinen sai tut- riitti siitä paatin ollessa uponneena taviensa kautta kuulla että Vitsain vielä linnuillekin lepoalustaa. lahdella olisi jopa pinnan yläpuolelHylyn rautakansi on jo osittain sile ulottuvana näkyvissä joku parru. säänromahtanut ja muutenkin tunMikäpäs siinä, Kai arkeologiaa tui rautaosat olevan jo melko "valopiskelevana ja sitäpaitsi energisenä miita", vaikka alus on yhä rungolsukeltajana painalsi kavereittensa taan jokseenkin "ehjä". Sensijaan kanssa katsastamaan paikkaa josko kansirakenteet (koija ym.), olivat jo siellä mitään vanhaa tai muuten mie- päättäneet päivänsä ja niitten vähäilenkiintoista olisi. set jäänteet makasivat surullisina kaJ a tosi on, melkein nelikulmainen soina hylyn kannella. Ehkäpä lausahhirsihän nousi vedestä toista metriä dus "vähäiset jäänteet" on tässä yhpinnan yläpuolelle. Ja tietysti sillä teydessä hieman harhaanjohtavia, lahden toisella eli liki vastarannalla. sillä itse runko on mitä melkoisin Nämä Pikku-Saimaan vedet on kooltaan, ollen lähemmäksi 40 m pitvarsin humuspitoisina ruskeita joten kä ja liki 8 m leveä ja liki tai yli 4 m kovin syvälle pinnalta alaspäin ei korkea. Niinpä mistään aivan vähäinähnyt, ei metriäkään ja lahden yli sestä herneenpalosta ei ollut kyse. vielä vähemmän. Niinpä rannalta Vaan, mitenkäs sitten kävikään, katselemalla ei pystyssä olevan par- kun hylkyä kierreltiin? Olipa siinä run arvoitus ratkennut. . hylyn vieressä, kylki kyljessä kiinni, Merimerkiksi se toki riitti jotta toinen hylky, Suurinpiirtein samanosattiin uida pinnassa tämän parisa- kokoinen ja mallinenkin vaikka keula osoittikin päinvastaiseen suuntaan eli taametrisen lahden YJi sen luo. 4
länteen. Ja rungoltaan oli se jopa hieman ensimmäistä parempikuntoinen. Vieläpä romahtaneen perähytin uunin tiiliäkin muutama jäljellä. Ja kaikki tämä vähimmillään vain hieman yli metrin syvyydellä pinnan alla. Eikä tähän toisen hylyn tutustumiseen sukellus touhut suinkaan päättyneet. Sanotaan ettei kahta ilman kolmatta. Niinpä, yllätys yllätys, "parruhylyn" vieressä, mutta toisella puolen sitä löytyi kolmas hylky. Ehkä hiukkasen pienempi mutta samantapainen muuten, ja keula eri suuntaan kuin ensimmäisellä. Niinpä sitten näitä pällisteltiin ja ihmeteltiin ilmaa imien ja sen loppuessa pullojen pienuutta manaten. Eihän siinä lopuksi auttanut muu kuin ryhtyä räpylöimään lahden yli takaisin leiripaikalle ja autoille. Mutta niinkuin ihan kiusalla sattui silmään lahden toisella, itärannalla, vähän ennen rantaan nousemista, pohjalla makaavaa puutavaraa. Eikös siinä levätä lötköttänyt pohjalle levinneenä vielä yksi laivanhylky? Mitäs tämä nyt sitten oikein oli. Paineilma loppu ja hylkyjä tulee esiin kasapäin. - Ihan ilmiselvää kiusantekoa sukeltajia kohtaan! Onneksi nämä hylyt olivat varsin matalassa vedessä eli metrin -pari syvässä. Länsirannan parruhylyn luona kun vedensyvyys oli ' kaikkiaan noin 4-6 m ja tumman veden vuoksi näkyvyys, tai sen puute senmukainen. Epäonneksi myös itärannalla vesi oli, sekä tummaa (humuspitoisena ruskeata) että lisäksi sameata. Ja pohjalla aivan erinomaisen kepeästi ylös nouseva mutakerros, vaikkei onneksi kylläkään kovin paksulti. - Riittäväpä tuo kuitenkin oli jottei mitään enään nähnyt jos räpylänsä erehtyi pohjan läheisyyteen hetkeksikään asettamaan.
Eipä siinä auttanut kuin koetella vähän skindivata eli hengittämättä sukeltaa. Tätä "skindivaus" harrastustahan edesauttoi erinomaisella tavalla ne tyhjät sukelluspullot. Kovasti kuitenkin yritettiin. Mutta ennenkaikkea näkyväisyyden ja nimenomaan sen puutteen vuoksi ei näistä hylyistä saatu oikein mielikuvaa. Se kuitenkin huomattiin että lahden itärannallakin niitä oli peräti kaksi kappaletta vierekkäin. Tutkimukset Tässä vaiheessa pääsi allekirjoittanutkin tunkemaan lusikkansa soppaan tai oikeammin räpylänsä mutaan ja uuden sukelluskeikan yhteydessä katsastimme yhdessä näitä kummallisuuksia eli teimme hylkytutkimuksia. ... Muuten, jos halutaan tehdä hieman sukupuoliväkivaltaa pilkuille, niin tarkkaan ottaen emme tehneet näillä hylyillä varsinaisesti tutkimuksia vaan me inventoimme niitä, selvittäessämme niitten lukumäärää ja ottaessamme niistä joitakin perusmittauksia ja muutamia valokuvia, vaikka siinä vedenalaisessa näkyväisyydessä ei ollutkaan hurraamista. Siis touhusimme näkyvissä olevien laivojen rakenteiden kartoitusta. Mutta yhtä kaikki, kohteisiin tutustuttiin olosuhteiden sallimissa puitteissa (Lue Suomeksi: - niin paljon kuin rahat ja aika antoi myöten). Montako ja millaisessa kunnossa Veden alla pällisteltyämme pällistelymme ja tultuamme pois aloimme yhdessä funteeraamaan jotta mitä täällä lahdessa oikein on.
Ensimmäinen kysymys kakkosreissun jälkeen tietenkin oli se, kuinka monta laivanhylkyä oikein loppujen lopuksi makaa Vitsai lahden pohjassa. Jotakuinkin yllättävää oli nimittäin se, että löysimme toisella reissulla itärannalta, melkoisen matalasta vedestä, ei vain kaksi vaan peräti kolme laivan hylkyä, joista kaksi aivan rinnakkain ja kolmas noin 20 metrin päässä. Ja lisäksi vähän muutakin. Näistä itärannan hylyistä kun ei paikkakuntalaisilla (ainakaan haastatelluilla) ollut mitään tietoa. Eikä siinä kyllin. Niin oli meillä kiire toisella reissulla kohteitten ja vain kohteitten (eli hylkyjen) tihruamisessa ja mittauksissa ja lisäksi oli näkyväisyys heikko (niinhän ne umpisokeat lepakot aina sanoo... (- takapirun huomautus», että Kai löysi seuraavalla täydennys ja tarkistustutkimus reissulla vielä yhden eli yhteensä kahdeksannen hylyn, vain yhden metrin päässä itärannan rannanpuoleisen hylyn vierestä. Alukset olivat selvästi romutettuja eli niitten kaaret oli kirveillä hakattu poikki heti slagetin tasalta eli siitä kohtaa jossa melko tasainen pohja kaartuu ylös kyljeksi. Myös peräsimen varret oli katkaistu niin että rungon upottua ei siittä ole ollut paljoakaan, tai ei yhtään veden pinnan yläpuolella. Ja se mikä on ollut, sen on jäät aikaa myöten rutistanut rikki. Kummallista kyllä, vaikka alukset olivat selvästi aikoinaan vielä vedenpinnalla kelluessaan romutettuja, oli itärannan hylky nr II vieressä pieni ja puuainekseltaan pahasti syöpynyt soutuvene. Omituista on nimenomaan se, että soutuvene oli pohjassa, sillä hyvin harvoin tapaa pieniä
0--0
~\ ~S~ 0~rr-x>
.~\..S QV~ ~t\~ /<Y ~0~~ ~~ V""-<,,<v'?
puuveneitä pohjasta. Kun siis venekin lasketaan mukaan on Vitsein lahdessa ainakin 8 kpl erilaisia hylkyjä. En oikein tiedä josko sitä uskaltaa Vitsai lahdella sukeltaa enään sen enempää. Herra tietää kuinka mon.ta ja minkä tyyppistä laivaraatoa sinne on loppujen lopuksi upotettu ja mitä kaikkea sieltä saattaa tulla vielä esiin. Alustyypeistä päätelmiä Mutta koetetaan vähän lisää arvailla niitten laivojen luonnetta ja tyyppiä jotka sieltä on jo tähän mennessä löytynyt. Rinnakkain itärannalla makaavat hylyt olivat ilmeisestikin jonkinlaisia proomuja vaikkakin sekä asiallista, tukevaa tekoa, että varsin sulavalinjaisia runkomuodoltaan. Proomuiksi arvelimme niitä kuitenkin siitä, ettei niitten yhä jäljellä olevilla sikoköleillä ollut näkyvissä mitään jälkiä mastonkengistä tai niitten kiinnikkeistä. Toisaalta aivan varmoja ei vieläkään tässä asiassa olla, sillä mittauksia ja havaintoja on näistä tehty aivan liian vähän. Itärannalla makasi myös tervahöyryn jäännökset. Sen keula tai oikeastaan keulanpuoleista pohjaa on niinkin matalalla kuin 50 cm syvässä vedessä. Perä n. 1,5 m syvässä vedessä. Vaikuttaa hiukan siltä kuin paatilla olisi kylmän rauhallisesti ajettu ylös rannalle niin pitkälle kuin se, tyhjänä ja keula korkealla menee ja sen jälkeen alettu sitä purkaa. Höyrykone ja höyrypannu on purettu pois ja kansi sekä kyljet myös. Vain pohjaosa on jäljellä ja keulan osalta sekin kovin "räjähtäneessä" muodossa (suurinpiirtein samanlaisessa kunnossa kuin Vitsai nr 8 -laiva).
...-SHERWOOD
.,-SeUBA
So simple it's ingenious.
SHEIIWIIOIJ
seUBA ~ Regulaauorit • Maxlmus "ultra high performance" vaativaan sukellUkseen (myös talvi) .
SC-tasapainotrajat: • Freedom takki SC si5äpussllla, teline. • Splrlt "single" takki
• SJizzard "iee diving"
Se, pehmoteline. • Dfver kaulus se sisapussi/Ja sekä • Srut edUllinen ~juhta . Kaikissa " Dry AJr-Sleed" edullinen suke/lus-systeemi. Elinikäinen takuu. tietokone Source.
U.S. Navy -testin paras.
NEPTD-SUS • Tehtaank. 13. 00140 Helsinki. puh. (90)627770. Fax 627060
J)!JO~~~J 5
Potkuri ja potkuriakseli ovat myös poissa, mutta kummallista kyllä nyt kovin ruostunut, rautapeIlistä tehty peräsin, makaa perän vieressä pohjalla. Lisäksi muutamista pohjalla makaavista pellinpaloista päättelimme, että laivassa on ollut aivan perässä rautapellistä tehty, tervahöyryistä tuttu, pyöristetty peräosa. Miksikähän nämä tavarat oli jätetty pohjaan kun kaikki muu vähänkään käyttökelpoinen näyttää aikoinaan kelvanneen romuttajalle. Tämän höyrylaivan hylyn saatoimme mitata vähintäin 28.4 metriä pitkäksi nyt ja sen minimileveydeksi n. 5.9 m eli laiva lienee alkujaan voinut olla melkein n.s. täyden sulun kokoinen paatti. Puuttuihan keularanka siitä, joten sen alkuperäistä pituutta ei päästy tarkistamaan.
Alukset siis ovat aikoinaan olleet vahvoja ja merikelpoisia. Mitä ne sitten Vitsain umpilahden perukoilla tekevät? Onko Vitsain-Iahden omistanut joku laivanvarustaja (suku) jolta on sitten jäänyt loppuunajettuja proomurunkoja ja joitten viimeisiä länsirannan 3:a osin rautarakenteista edustajaa ei ole jostain syystä raaskittu romuttaa? Olivathan ne länsirannan rautakaarille rakennetut proomut alkujaan aivan ehjiä, ennen uppoamistaan. Ja jotain outoa lienee siinäkin, että höyrylaiva on niin perusteellisesti romutettu, että jopa potkurin laakerikin on revitty irti perärangan kolostaan, mutta kuitenkin rautainen peräsin on jäänyt paikalle; miksi? Hylkyjen ikä
Mitä oikein ovat; ja miksi ovat täällä
Mitä tarkoitusta palvelemaan itärannan alukset on aikoinaan rakennettu, emme tässä vaiheessa vielä tiedä. Voidaan kuitenkin arvailla että puutavaraa ja halkoja on niillä kuljeteltu, onhan ne olleet alueen luonnollisia kuljetusrahteja ainakin 1800-luvun jälkipuoliskolla, nimenomaan saimaan kanvan avaamisen jälkeen. Jossainmäärin halkorahteihin saattaisi viitata sekin, että yhden hylyn sisällä oli vielä tyypillinen halkojen kärräämiseen tavallisesti käytetty kottikärry-vainaa. Paattien rakenne on sellainen, että oli niillä kuljeteltu mitä tahansa, ei aluksien omistajan ole tarvinnut kumartaa mitään lastia. Paatit kyllä kestivät, sillä niitten rakenne on erittäin tukeva ja laivanrakennusteknisesti oikeaoppiset ja vahvat. Jopa niinkin vahva, että itärannan paatteja voisi ajatella jopa avomerikäyttöön kestäviksi suunnitellun. t 6
Näitten hylkyjen ajoituksesta pitäisi kait sanoa ainoastaan, että "kun sinä et kysy niin minä en valehtele' '. Vaan kun sitä ei malta olla arvailematta ... Se kuitenkin vaikuttaa todennäköiseltä, että länsirannan rautakaariset proomut eivät ole yli sataa vuotta vanhoja, hyvä jos kuusikymmentäkään ja itärannan hylyt ovat muuten vain arvoituksia, joitten ikä voi olla yli tai sitten alle sata vuotta. Niissä käytetty kaksoiskaaritus (kaaret koostuvat kahdesta kyljistään toisiinsa kiinnipultatusta kaaresta) voisi viitata melko nuoreen ikään. Eroosion eli kuluneisuuden mukaan ajoitus
Useinhan hylyn ikää koetetaan arvioida sen puuaineksen kuluneisuuden perusteella, ottaen huomioon alueen vesien virtauksien määrä ja nopeus ja puuaineksen laatu. - Ja tavalli-
sesti tällaiset arviot menevät aikalailla tai sitten täysin pieleen. Tähän arvioiden epävarmuuteen lienee osasyyllinen erityisesti tämäntapaisten sisälahtien seisovaksi oletettu vesi, vaikka todellisuudessa umpilahtien virtausolosuhteista ei useinmiten ole mitään varmoja tietoja. Olettamuksia vain. Toisaalta mahdollisesti hyvinkin merkittävä syy puun kuluneisuusarviointien pätemättömyyteen voi olla aivan äskettäin Ruotsalaisen professori Thomas Nilssonin löytämä, puuta veden alla tuhoavan bakteerin, toiminta. Matalassa, kesäisin lämpimässä ja suhteellisesti happirikkaassa vedessä se voipi elää hyvin ja voida paksusti ja "polttaa" puuta veden alla! Mekin huomasimme, että ainakin silloin tällöin Vitsai-Iahden hylkyjen kohdalta nousi järvenpohjasta kaasukupia sieltä sun täältä. - Ja tuskin järvisimpukoilla niin kovia ilmavaivoja on että ... Bakteeritoiminta siis selittäisi suojaisessa paikassa olevien hylkyjen puuaineksen "kuluneisuuden". Mutta tässä vaiheessa lienee turha ottaa tästä asiasta suurempaa päänsärkyä, eiköhän tulevaisuuden tutkimukset valota näitäkin asioita, jahka ker kiävät. Kuitenkin viehättävintä tässä asiassa on se, että tämä bakteeri saattaisi selittää ne niin monet eri sukeltajien havainnot muissa hylyissä, joissa he ovat nähneet jälkiä "palamisesta" muttei kuitenkaan selviä, tulipalosta todistavia hiilikerroksia tai hiilenpaloja ... Niinpä tässä vaiheessa olisikin tärkeätä huomioida missä syvyydessä, kuinka kirkkaassa vedessä ja millaisissa virtausolosuhteissa nämä muut "palaneet" hylyt, makaavat. Tämä siis tulevaisuuden tutkimuksia silmällä pitäen. Kuten huomaatte, taas on tullut hiukan uutta tietoa niin Vitsain lahden hylyistä kuin myös ympärillämme olevasta, tavallisesti hylkyjä tuhoavasta, vedenalaisesta "luonnosta". Mitä taas tulee Vitsain lahden hylkyjen hautausmaahan, koetamme jossain vaiheessa tutkia hieman tarkemmin kuinka monta hylkyä siellä loppujen lopuksi oikein on. Mielikuvitusta rassaava tieto kun on se, että hylkyjen läheisyydestä on nähty mahdollisesti peräti kolme' 'ylilmääräistä" laivan peräsintä. Missähän ne laivat oikein ovat? Varsin metkaa olisi se, että jossain vaiheessa tämän laivojen hautausmaan arvoitus oikein asiallisesti selviäisi! Sukellusterveisin Harry Alopaeus/ Kai Kaartinen
HOPEAA alle 20-vuotiaille uppopallon PM-kilpailuissa Oslossa 24.11.90 Matkustimme lautta-bussiyhdistelmällä suuntaan jos toiseenkin. Vähän raskasta, mutta mennessä oli tuntuma, että nyt onnistuu. Paluumatka olikin sitten helppo kestää. Majoitus oli Haraldsheimin retkeilymajassa. Kotimatkalla nostettiin yksi ruotsalainen Volvokin miehissä ojasta. Se säästä. Joukkue oli valittu eri seurojen pelaajista: Hyvinkään Urheilusukeltajat * Tommi Hyväri * Veikko Riikonen * Heikki Mansikka * Timo Immonen * Jari Rajanen * Jukka Pietarinen Valkeakosken Urheilusukeltajat * Tomi Pirinen * Jussi Jokinen Ahveniston Vesipedot * Jari Hovikorpi * Marko Enberg Kuopion Urheilusukeltajat * Kari Paananen * Petri Kröger Psk Kupla * Lauri Valovirta Kotka Divers * Mikael Sivuranta
Loppujoukkueen muodostivat: bussikuski Timo Jokinen (kupla), huoltaja Timo Ruohomäki (Ahvenisto), valmentaja Petri Parikka (Hyvinkää) ja tuomarit Ari Wahlberg (Vesikot) sekä Kalervo Rehnbäck (Saaristomeri). Kale toimi myös joukkueen vetäjänä. TULOKSET I II III IV
Ruotsi Suomi Tanska Norja
pisteet 4 4 4
o
maalit +10 -2 9 3 6 2 3 21
KESKINÄISET OTTELUT 1 Suomi 1. Ruotsi Tanska 2. Norja 1 Suomi 3. Norja 2 4. Ruotsi 1 Tanska Norja 5. Ruotsi 8 0 Tanska 6. Suomi
* Suomi * Suomi
voittaa ja saa kultaa pelaa tasapelin ja saa ho-
peaa
1
5 8 1 0 0
Keskinäiset erot olivat todella pienet. Luvut eivät aivan anna oikeutta Norjan kovalle yritykselle. Ruotsi-Tanska ottelu nosti jännityksen kattoon. Mitalien jakautuminen oli täysin auki! Ennen viimeistä ottelua oli kolme vaihtoehtoa:
* Suomi
häviää ja saa pronssia Tanskalle voitto olisi tuonut hopeaa. Joukkueemme taisteli joka minuutin. Voittokin olisi ollut täysin mahdollinen. Näin tasainen ei kilpailu ole vielä koskaan ollut. Tästä on hyvä jatkaa. Puolet 20-vuotiaiden joukkueesta on valmiita siirtymään miesten maajoukkueeseen ensi vuonna. Tilaa tulee uusille pelaajille alle t7-vuotiaiden maajoukkueesta ja suoraan seuroista. Miesten joukkueessa on syytä harjoitella kovin, jos aikoo säilyttää paikkansa! Kale Rehnbäck
Norpparalli Tampereella Vuosi alkoi Norppakisojen osalta joutuisasti. Ensimmäisenä mahdollisena viikonvaihteena oli tämän vuoden ensimmäinen Norpparalli. Sen järjesti SVUL:n Hämeen piirin urheilusukellusjaosto Tampereella. Eri-ikäisiä Norppia ja heidän ohjaajiaan kokoontui Uimakeskukseen kolmisenkymmentä, kun varsinainen kilpailupäivä, eli sunnuntai koitti. Edellisenä päivänä oli jo tutustuttu ikäryhmälle sopiviin kosteisiin nähtävyyksiin eli delfinaarioon ja akvaarioon. Seitsenosaisen, ja alemmassa sarjassa kuusiosaisen kilpailuradan oli laatinut Markku Ahonpää. Siihen sisältyi sekä uintia, hengenpelastusuintia että vapaasukellusta erilaisten tehtävien suorittamiseksi. Vaikein osuus oli odotetusti vedenalainen "palikkatesti", joka ylemmässä sarjassa oli kaksiosainen. Kahden pultin irrottaminen ja kiertäminen takaisin alustaansa tuotti useita "pumppauskertoja" melkein kaikille joukkueille.
Osanotto joka tapauksessa oli pääasia leikkimielisessä kilpailussa. SUSL on käynnistellyt muutaman vuoden ajan tosi mielessä seurojen junnutoimintaa. Norpparallit osoittavat, että tulosta alkaa vähitellen syntyä. Tulokset Tytöt (lyhyempi rata): 1) Heidin Ahonpää ja Minna Ahonpää, Bothnia Gulf Divers 2) Niina Viima ja Kaisa Räsänen, Urheilusukeltajat, Mikkelin Urh.sukeltajat Pojat alle 12 (lyhyempi rata): 1) Jyri Tamminen, Antti Kantelinen, Keski-Uudenmaan Sukeltajat 2) Sami Timonen, Tarmo Koskimäki, Imatran Urheilusukeltajat 3) Aku Korhonen, Juha Jokiaho, Bothnia Gulf Divers
Pojat yli 12: 1) Ilkka Martikainen, Tero Paganus, Imatra 2) Antti Heiskanen, Tommi Holopainen, Keski-Uudenmaan Sukeltajat/Mikkelin Urheilusukeltajat 3) Kari Ovaska, Jari Sormunen, Imatra 4) Tuomas Kinnunen, Olli Laisalmi, Kemin Urheilusukeltajat 5) Tommi Holopainen, Teemu Kantelinen, Keski-Uusim. 6) Henri Kohvakka, Joonas Berghäll, Mikkeli 7
A -
o IJ.S.'IJ!VI:IIS! o14(,1./4-1.1111(,. ~ A()""-LUna
"""'"
~
. ~~=-=~ Diving Instruments
_il_es ~
URBUIT
.
SUKELTAJ~LLE
SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY JOHTOKUNTA
HELENA JAATINEN SUKELLUSSEURA H20 r.y. pj.
RAUNO VIHRIÄLÄ ROVANIEMEN URHEILUSUKELTAJAT r.y.
PETER JANSSON PORVOO MURENA r.y.
- sihteeri 1984-85, pj. 1985-90 - sukeltanut vuodesta 1983 - X-kouluttaja - SUSL:n johtokunta 1986-89, vpj. 1988, -88, -89 - räpyläuintivlk pj -88, -89, nuorisovlk -87 - koulutus: oikeustieteen kandidaatti - ammatti: toimitusjohtaja Merimieseläkekassassa
- seuratoiminnassa mukana -79 alkaen - seuran johtokunnan eri tehtävissä 1981 alkaen - Liiton johtokunnan varajäsen -89, 2. varapuheenjohtaja -90 alkaen; vastuualueena kilpailutoiminta
- synt. -46, aloitti -57 - seuran jäsen Urh o Suk. r.y. -59, SUSL johtokunta -72 - merikapteeni + dipl.ekonomi/Osakeyhtiö Oma Yritys, toim. joht. - harrastaa pääasiassa sukellussuunnistusta ja kultasukeltamista Lapissa ja päätoimisesti golfia - Prolle Janssonin poika ja Mikis Janssonin isä (molemmat Murenassa)
MONA SUNDMAN PORVOO MURENA
MATTI VÄÄTÄINEN KOUVOLA SUKELLUSSEURA VESIKOT r.y.
JORMA KERVINEN KUOPION URHEILUSUKELTAJAT
- maanmittausteknikko - aloittanut sukeltamisen v. -84 toimii kouluttajana (CMAS) omassa seurassa - toiminut 3 v. nuorisovlk:ssa ja 3. vuosi johtokunnassa menossa - kiinnostunut sukellussuunnistamisen kehittämisestä liiton ja seurojen puitteissa
- puheenjohtajana 3. vuosi menossa, seurassa 230 jäsentä - vuodesta -80 seuran toiminnassa mukana - sukellusharrastus alkanut 70-luvulla - koulutus: rakennusinsinööri, ammatti: aluejohtaja YIT-yhtymässä (jossa yhtiössä oli myös 4 vuoden Saudi-keikalla työtä tekemässä ja sukeltamassa) - Liiton toiminnassa johtokunnassa ja työvaliokunnassa kaksi kautta, perussukeltajan ja sukellusturvallisuuden asiat lähellä sydäntä
- aloittanut sukellusharrastuksen V. 1975 - kouluttajana vuodesta 1980, nykyisin CMAS - toiminut omassa seurassaan eri luottamustehtävissä vuosien varrella - uppopalloaktivisti vuodesta 1975 - johtokunnassa aiemmin varajäsenenä - uppopallovaliokunnan puheenjohtaja - siviiliammatti: myyntineuvottelija
9
JAAKKO J. SAW VAASA BOTNIA GULF DIVERS -82
HASSE SANDVIK VÖYRI NORRVALLA SPORT
ERKKI SYRJÄLÄ LAPPAJÄRVI KRAATERISUKELTAJAT
- CMAS-kouluttaja - painatuskeskuksen esimies - seuransa sihteeri ja koulutusvastaava - mukana Liiton työryhmässä, joka suunnittelee CMAS-kouluttamisen uusimisen - sukeltanut jo vuosia pääasiallisena mielenkiinnon kohteena va-biologia, meriarkeologia
- malli -59 Vaasasta - ammatti: liikunnanopettaja Vöyrin liikuntakansanopistossa - CMAS-kouluttaja - sukeltanut vuodesta -85 - pääpaino laitesukelluksessa - ollut mukana Liiton johtokunnassa v. -90 - mukana seurasssa, jolla ei ole edes kumivenettä mutta sen sijaan oma uimahalli (Suomen ainoa?)
- maanviljelijä, joskus paikallislehden kuvaaja' 'linssi" - sukellus alkoi -84, omassa seurassa sihteerinä ja pj:na - muuta ajankulua: laskuvarjohyppy, tanhu, teatteri, erilainen järjestötoiminta (kunnallispolitiikka ja ammattijärjestö) - ideana Liiton toiminnassa kehittää Liiton palvelua seuroille tuottamatta liikaa kulunkeja seuroille eli Liitto seuroja varten eikä toisinpäin.
Sukeltajat - Siitä kun Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry perustettiin, on lähes neljäkymmentä vuotta, ja jo silloin alussa oli mukana eräs innokas harrastaja, joka vieläkään ei ole malttanut jättää räpylöitään naulaan. - Alusta alkaen on suunnistaminen veden alla ollut eräs harrastuksen osa-alue, ja sama innokas harrastaja on tehnyt siitä suositun kilpalajin osallistumalla itse, kehittämällä välineistöä ja voittaen lähes kaiken mitä Pohjoismaissa on ollut voitettavissa. - Tästä syystä sukeltajaryhmä OLDIES haluaa kunnioittaa tämän innokkaan harrastajan Per-Olov "Prolle" Janssonin tekemää työtä ja lahjoittaa Suomen Urheilusukeltajain Liiton käyttöön
PROLLEN PAALU - nimisen kiertopalkinnon kilpailtavaksi VA-suunnistuksessa. - Kiertopalkinto tulee säilyttää Liiton toimistossa ja siihen tulee vuosittain kiinnittää messinkilaatta, johon on kaiverrettu voittajan nimi ja vuosiluku. - Henkilökohtainen muisto jaetaan voittajalle syysvuosikokouksessa, jossa myös voittaja julkistetaan. - Tarkemmat säännöt ja kiertopalkinnon jakoperusteet laatii suunnistusvaliokunta ja Prolle Janssonin on ne hyväksyttävä.
PROLLEN PAALU Kiertopalkinnon luovuttivat lahjoittavan ryhmän puolesta palkinnon tekijä Edwin Malmsten ja Eka "ftvtetsävuori. 10
AKUISTA, LAMPUISTA ja VARAUSLAITTEISTA DEV PEIN (ks. Urheilusukeltaja 4/90) jatkaa varauslaitteista:
NC- ja lyijyakkujen varaustekniikat eroavat periaatteessa toisistaan. Kumpaakaan akkulajia ei tulisi varata pelkästään yksinkertaisella verkkolaitteella (muuntaja + tasasuuntaaja), koska kontrolloimattoman varauksen vaara on suuri. Ne-akkujen varaus NC-akut varataan vakiovirralla. Normaalivaraus kestää 1/10 C virralla 14 tuntia (40 070 ylivaraus! ORA). Pitemmätkään varausajat eivät aiheuta vahinkoja, vaikka niitä onkin syytä välttää varsinkin sellaisissa NCakuissa, joissa on massaelektrodi. Ylläpito- 1. puskurivaraus (ts. sallittu rajoittamaton ylivaraus) on mahdollista 1/20-1/30 C virroilla (esim. 500 mAh:n pienoiskennoille 25-16 mA). Nappikennoille, joissa on massaelektrodi, ylläpitovarausvirraksi käytetään 1/100 C. Pikavaraus (vain sintterikennoille) tuo mukanaan ylivarausvaaran ja sen mukana kaasunkehitysvaaran. On pidettävä huolta siitä, että akku varataan vain nimelliskapasiteettiinsa (käytännössä huonon varaushyötysuhteen vuoksi 40 070 yli, ORA). On suotavaa, että akku puretaan ennen pikavarausta 0,8-0,9 V jännitteeseen asti. Varausaika (tunneissa) saadaan jakamalla kapasiteetti (Ah, mAh) varausvirralla (A, mA9 ja kertomalla tulos 1,4:llä (hyötysuhde): C (tai K) mAh x 1,4 1 (mA) Pikavarauksessa akku saavuttaa 85-95 % nimelliskapasiteetistaan. Mikäli pikavarausta voidaan täydentää 1,5 tuntisella normaalivarauksella, saavuttaa akku täyden nimelliskapasiteettinsa. Jos akku ei ole tyhjä ja se on siitä huolimatta pikavarattava, tulee varausaika laskea akusta otetun kapasiteetin mukaan. Ylläoleva koskee 20°C lämpötilaa, muissa lämpötiloissa on varaus vaikeampaa. -10°C lämpötilassa saavuttaa akku normaalivarauksessa 14 tunnissa jo kriittisen 1,6 V kennojännitteen, jolloin kaasunkehitys alkaa ja kaasu purkautuu varoventtiilistä, jos sellainen akussa on. Alhaisissa lämpötiloissa suositellaan varausta puolella normaalivarausvirrasta, 0,5 x 1/10 C, jolloin varausaika on 28 h ja kennojännitettä ei saisi päästä nousemaan yli 1,55 V. Korkeammissa lämpötiloissa, esim. + 40°C syntyy normaalissa varauksessa, kun kapasiteetista n. 75 070 on varattu (n. 11 t(h)
tunnin jälkeen) ylivarausvaihe, jolloin kennoissa syntyvä kaasu alentaa varausjännitettä sen sijaan, että se normaalissa varauksessa nousee varauksen loppua kohden. Tämän ilmiön vuoksi muuttuu kennoihin vietävä energia lämmöksi. Korkeammissa lämpötiloissa suositellaan korkeampaa varausvirtaa, jolloin ylivarausvaihe alkaa myöhemmin. Koska varauksessa periaatteessa on havaittavissa lämpötilan ja varausjännitteen nousu, on automaattisesti katkaisevissa varauksissa päättymisjännitteen suuruus määriteltävä jokaiselle akkutyypille, jokaiselle lämpötila-alueelle ja eri varausvirroille. Sen lisäksi ovat samankin valmistajan akuston akut erilaisia ja muuttuvat lisää iän myötä. Parempi keino kuin varauksen automaattinen päättäminen jännitteen mukaan on lämpötila-anturin ohjaama varaus (PTC- tai NTC-vastus). Kuitenkin vain muutamat akut (esim. Sanyo "CUTOFF") ovat varauksen aiheuttamalta lämpötilannousultaan niin lineaarisia, että sitä voidaan käyttää tarkkana päättämisparametrinä. Varmimmiksi yllämainituista syistä ovat osoittautuneet ne automaattilaturit, joiden varauksen päättää kello kytkin. Vähimmäisjännite varauksessa on kennoa kohden 1,45-1,5 V. Vakiovirtavaraajissa, etenkin useammalle kennolle tarkoitetuissa, on tyhjäkäyntijännite huomattavasti tätä suurempi. Akun (akuston) tarvitsema varausjännite asettuu kuitenkin automaattisesti paikalleen varauksen edistyessä.
Lyijyakkujen varaus Lyijy-geeliakut varataan vakiojännitteellä. Auton akkujen varauslaitetta ei tule käyttää säännöllisesti liian korkean varausjännitteen vuoksi. Normaalilämpötilassa + 20°C varausjännite on kennoa kohden 2,3 V (6 voltin akulle 6,9 V ja 12 voltin akulle 13,8 V). Pakkasessa -20°C:ssä on varausjännite nostettava 2,56 volttiin kennoa kohden; lämpimässä + 40° C se on laskettava 2,22 volttiin. Näillä varausjännitteillä ottaa akku ensin vastaan kaiken sille tarjottavan virran. Varausvirta pienenee varauksen edistyessä ja virranvoimakkuuden laskettua 1/100 C:hen on akku täysin varattu ja ottaa vastaan ainoastaan yllöpitovirran. Valmiusaon kustoissa ylläpitojännite 2,25-2,3 volttia; tällä jännitteellä katkaisevat monet varausautomatiikat varauksen. Varausaika (tunneissa, h) lasketaan akun kapasiteetista (Ah) jakamalla se varauksen alkuvirralla (ampeerimäärä A, jonka varauslaite alussa antaa) ja lisäämällä osamäärään luku kolmesta viiteen: t(h)
C (tai K) Ah
x 3 -+5
1 (A)
(+ 3, kun alkuvarausvirta on KilO; + 5 kun virta on K/5) (+ 20°C). Pikavaraus tapahtuu + 20°C:ssa körkeintaan 2,4 V kennojänrtitteellä. 2,4 V jännitteestä alkaen on myös yllä.; pitovaraus keskeytettävä. Jos akussa muodostuu varauksen aikana kaasua (räjähdyskaasua, hapen ja vedyn sekoitusta! ORA) (jos esim. lämpötila nousee, jolloin on myös pienempi varausjännite tarpeen) on varaus joko keskeytettävä, kunnes akku tai ympäristö jäähtyy normaalilämpötilaan tai varausjännite on alennettava. Ensi kerralla varausautomatiikasta - ORA.
NYT 0 KORKEA AIKA SINUNKIN HANKKI KANSALLIS-VISA on Kansallispankin pankkikortti-VISA Yhdistelmäkortti, jolla saat kaikki nykyaikaiset automaatti- ja pankkikorttipalvelut. Ja VISAlla myös korotonta maksuaikaa noin puolitoista kuukautta. Myös ulkomailla, myös valuutan ostossa. Kysy lisää omasta tilikonttoristasi.
KANSALLIS-VlSA KANSAWSPANklN PANlOOkORTTl-VlSA. ATOSION. 11
Miten tehdä paras tietokone tatjoaa huippuominaisuuksia vaativamsukellustietokone mallekin sukeltajalle. vielä paremmaksi. Mutta kehitys menee Suunto on maailmankuulu korkeatasoisista tuotteistaan. Kun se toi markkinoille SME-ML
sukellustietokoneen, siitä tuli heti sukeltajien suosikki. Tämä sukellus-
kille: miten voimme vielä parantaa nykyistä SME-ML sukellustietokonetta, että vaativinkin sukelluksen harrastaja aina eteenpäin. Siksi Suunnon tuotekehitysolisi täysin tyytyväinen. osasto otti uuden haasHaastatellut toivoivat teen vastaan. He haastat- muun muassa automaattista käynnistystä, kortelivat tiedemiehiä, sukelluksen opetugia ja keustarkennusta, vuoristosukellusmahdolliSuunnon tuotteiden nykyisiä käyttäjiä ympäri suutta, suurempaa sukellussyvyyttä, laajennettuja maailman. Kysymys oli sama kai- etappisukellusominai-
suuksia, helppokäyttöisyyttä sekä liitäntämahdollisuutta PC:hen. Vuoden tiiviin tuotekehitystyön ja testisukellusten tuloksena meillä on nyt ratkaisu haasteeseemme.
Suunto Solution sukellustietokone :
lusprofrilimuisti ja simulaattori • nousunopeusmittari
Jälleen kerran Suunto vie tietokoneen avulla monitasosukellusta eteenpäin. Suunto Solution sukellustietokoheessa on: • automaattinen käynnistys • syvyysnäyttö 99 metriin asti • vuoristosukellusmahdollisuus jopa 2400 m korkeudessa • PC-liitäntämahdollisuus • lru\iennetut etappisukellusominaisuudet • valikko pinnalla tehtäville toiminnoille kuten vuoristosukellustilan valinta, sukel-
Varoitussignaali: • liian suurelle nousunopeudelle • paineentasauksen laiminlyönnistä • lähestyttäessä maksimisyvyyttä
Varoitusvilkku:
• sisäänrakennettu, 4-kertaisella nopeudella toimiva simulaattori • sukellusmuisti, joka tallentaa yksityiskohtaisesti mm. sukellusprofIilin
• liian suurelle nousunopeudelle • ilmoittaa millä syvyysvälillä paineentasaus on tehtävä • liian suuri sukellussyvyys
Suunto Solution tarjoaa kaikkiaan 36 toimintoa.
Suunto Solution sopii Suunnon sukelluskonsoleihin CB-42, CB-43 ja TN-l. Ranneversiossa on uusi elastinen hihna, joka soveltuu hyvin märkäpuvun kanssa käytettäväksi.
...
URSUH D9 PL 15, 20521 TURKU Teollisuuskatu 34, 20520 TURKU puh. 921-376700
Miten tehdä paras tietokone taIjoaa huippuominaisuuksia vaativamsukellustietokone mallekin sukeltajalle. vielä paremmaksi. Mutta kehitys menee Suunto on maailmankuulu korkeatasoisista tuotteistaan. Kun se toi markkinoille SME-ML
sukellustietokoneen, siitä tuli heti sukeltajien suo-
sikki. Tämä sukellus-
kille: miten voimme vielä parantaa nykyistä SME-ML sukellustietokonetta, että vaativinkin sukelluksen harrastaja aina eteenpäin. Siksi olisi täysin tyytyväinen. Suunnon tuotekehitysHaastatellut toivoivat osasto otti uuden haasteen vastaan. He haastat- muun muassa automaattista käynnistystä, kortelivat tiedemiehiä, sukelluksen opettajia ja keustarkennusta, vuoristosukellusmahdolliSuunnon tuotteiden nykyisiä käyttäjiä ympäri suutta, suurempaa sukellussyvyyttä, laajennettuja maailman. Kysymys oli sama kai- etappisukellusominai-
suuksia, helppokäyttöisyyttä sekä liitäntämahdollisuutta PC:hen. Vuoden tiiviin tuotekehitystyön ja testisukellusten tuloksena meillä on nyt ratkaisu haasteeseemme.
Suunto Solution sukellustietokone :
lusproftilimuisti ja simulaattori • nousunopeusmittari
Jälleen kerran Suunto vie tietokoneen avulla monitasosukellusta eteenpäin. Suunto Solution sukellustietokoheessa on: • automaattinen käynnistys • syvyysnäyttö 99 metriin asti • vuoristosukellusmahdollisuus jopa 2400 m korkeudessa • PC-liitäntämahdollisuus • laajennetut etappisukellusominaisuudet • valikko pinnalla tehtäville toiminnoille kuten vuoristosukellustilan valinta, sukel-
Varoitussignaali: • liian suurelle flousunopeudelle • paineentasauksen laiminlyönnistä • lähestyttäessä maksimisyvyyttä
Varoitusvilkku:
• sisäänrakennettu, 4-kertaisella nopeudella toimiva simulaattori • sukellusmuisti, joka tallentaa yksityiskohtaisesti mm. sukellusprofIilin
• liian suurelle nousunopeudelle • ilmoittaa millä syvyysvälillä paineentasaus on tehtävä • liian suuri sukellussyvyys
Suunto Solution tarjoaa kaikkiaan 36 toimintoa.
Suunto Solution sopii Suunnon sukelluskonsoleihin CB-42, CB-43 ja TN-l. Ranneversiossa on uusi elastinen hihna, joka soveltuu hyvin märkäpuvun kanssa käytettäväksi. .& URSUK DB PL 15, 20521 TURKU Teollisuuskatu 34, 20520 TURKU puh. 921-376700
SUKELLUSKOHTEENA KARIBIA - BARBADOS Mistähän johtunee että sukeltajan matkatavarat painavat aina huomattavasti enemmän kuin muiden matkustavaisten. Näissä mietteissä ladoin matkatavarani lentokentän vaakaan, joka näytti 16 kg ylipainoa. Tämä ylipaino koostui vedenalaisen videokameran kotelosta ja kahdesta akusta, joilla saatiin 150 W valoa vedenalaiseen kuvaukseen. Ylipainosta ei otettu lisämaksua. Noin 14 tunnin lennon ja New Foundlandissa (Kanadassa) tehdyn välilaskun jälkeen, ulvahtivat kumit Barbadoksen kenttään. Lentomatkalla tarjottiin shamppanjaa, olimmehan Tjäreborgin ensimmäiset turistit Barbadoksella. Lentokentällä soivat steelrummut, joita sittemmin oli hyvin vaikea löytää kuunneltavaksi. Ensimmäisen sukelluksen tilasin Underwater Barbados-nimisestä paikasta. Paikan omistaja oli englantilainen Elaine Young, os. Coconut Court Hotel, Hastings Christ Church. Pienen väärinkäsityksen vuoksi haku hotellista viivästyi, mutta perillä olikin sitten henkilökohtainen palvelu. Sukellus kortti kysyttiin, kuinka paljon oli sukeltanut, koska viimeksi, taudit, lääkitykset ym., ja rahat pois, 70 Barbadoksen dollaria = 140 SMK. Ensimmäinen sukellus suoritettiin 24 metriin, jossa oli riutta ja näkyipä rauskujakin sekä muutama erilainen kalalaji, joita ei Punaisella merellä ole näkynyt. Seuraavat sukellukset suoritin St Lucian pienellä saarella, jolle pääsee tunnin lentomatkalla Barbadokselta. Buddies Scuba-nimisessä firmassa ei taasen kyselty minkäänlaista kort-
tia, kamat vaan mukaan ja sukeltamaan. Ensimmäinen oli hylkysukellus ja toinen riuttasukellus. Hylyssä kävi melkoinen virtaus vaikeuttaen kuvaamista. Hylyn vartija barracudakin pääsi kuvaan. Riuttasukelluksella näkyi uudenmuotoisia kivettyneitä tötteröitä ja todella iso rapu. Kaksi sukellusta St Lucialla maksoi yhteensä 65 USD = n. 220 mk. Hotellipaketti St Lucialla 2 yötä edestakaisine lentoineen maksoi 170 USD = n. 600 mk, mikä oli mielestäni sopuhinta, kiitos Tjäreborgin paikallistoimiston johtajalle Jounille, joka toimi erittäin aktiivisesti St Lucian matkan onnistumiseksi. Yhteensä viisi sukelluskertaa kertyi reilun kahden viikon aikana. Välineet ja palvelu sukellukeskuksissa olivat hyvät. Hinta oli sama vaikka omat välineet olisivat mukana. Pulloissa oli sankaliittimet. Oman regun nostoliivinjohto ei välttämättä sovi heidän nostoliivinliittimiinsä, mutta nostoliivit regulaattoreineen olivat aivan asiallisia (regu Sherwood). On muistettava että Barbadoksella käytetään englantilaisia
pituus- ja painomittoja ts. jalkoja (syvyys), pounds (lyijyt), "baarimittarikin' , on hiukan toisenlainen. Märkäpukua ei välttämättä tarvitse jos ei halua suojata itseään koralleilta tai merivuokoilta, koska veden lämpö oli sekä pinnalla että syvemmällä + 30 Co. Painekammio löytyy armeijalta. Yhteenvetona sukelluksesta voi sanoa, että kannattaa käydä katsomassa, tosin hieman ainakin tällä kerralla häiritsivät merivirrat ja lievä veden sameus. Henkilökohtaisesti pidän Punaisen merin korallistoa ja kaloja parempina. Turistikohteena Barbados on tutustumisen arvoinen paikka, tosin suhteellisen kallis ruoka, mutta juomat halpoja - paikallinen sokeriruokojuoma 1 1 = n. 20 mk, bussit halpoja, ihmiset ystävällisiä, tosin eivät pitäneet valokuvaamisesta. Ainoa varjopuoli oli turistihotellien liepeillä oleilevat näpistelijät, joiden kanssa sietää olla varovainen. Kaikenkaikkiaan onnistunut sukellusloma, siitä kiitos Tjäreborgin hyvälle aktiiviselle paikallistoiminnalle, odotan mielenkiinnolla koska Tjäreborg ottaa enemmän kantaa sukellustoimintaan. Jouko Hurme Hyvinkään Urheilusukeltajat
UIlUDltlRI lft
BARBADDS
Sääntömääräinen kevätkokous Helsingissä Hotelli Pasilassa 14.4.1991 kello 11.00. Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 10.00. Kevätpäivien kokouspaketin hinta on 177,50 mk, sisältää majoituksen, aamiaisen ja illallisen. Majoitusvaraus 15.3.90 mennessä liiton toimistoon. 14
Haloo, haloo puhelu toimistosta
Kavereita mukaan sukellusreissulle? Olemme päättäneet kerätä luettelon seuroista, jotka järjestävät sukellusmatkoja omilla veneillään. Olkaa ystävällisiä ja lähettäkää yhteystiedot kirjallisena liiton toimistoon. Vakuutusasiaa Lisenssilomakkeet on uusittu vuodelle 1991, älkää käyttäkö vanhoja lomakkeita, soitelkaa meille niin posti tuo uusia. Lomakkeiden täytössä tulee olla huolellinen, puutteellisesti täytetyt lisenssilomakkeet eivät takaa vakuutuksen voimassaoloa. Turvaköysiä uusille sukeltajille Jos haluatte jakaa uusille kurssilaisille turvaköydet ennen avovesiosuutta, tilatkaa ne kirjallisesti liiton toimistosta riittävän ajoissa. Ei "tänään postiin" tyyliin, kiitos. Materiaalit SVUL:n myyntipalvelusta Pääsääntöisesti kaikki materiaali tilataan SVUL:n myyntipalvelusta puh. 90-158 2266 (paitsi turvaköydet). CMAS-kortit Korteilla on kahden viikon toimitusaika - ehdottomasti. Ottakaa riittävän hyvissä ajoin yhteyttä seuranne koulutusvastaavaan. Myydään T-paitoja liiton logolla, "Suomen kartta" - logolla, ja kouluttajalogolla, college-asuja (vain pieniä kokoja), sekä tosi hienoja villapaitoja, hopeisia sukeltajia ja räpylöitä. Soittele 90-158 2258.
VALTUUTETUT MYYJÄT: Espoo Sylvester Korhonen Oy Helsinki Kultakönni Oy, Mikonkulta 5, R Styrman & Co, Timanttiset-Mannerheimintie Joensuu Kultasil ta Jyväskylä Veljekset Torvinen Oy Kemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Kokkola Kokkolan Koru Quartz Kouvola Kello-Kulta Suninen Kuopio Puustjärven Kello- ja Kultaliike Oy Lahti Lahden Kellokeskus Oy Lappeenranta H J Suninen, Lappeenrannan Kultakello Loviisa KeIloliike P Karvonen Oulu Oulun Koru Oy Raisio Järvinen Ky Rovaniemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Seinäjoki Kultasepänliike Tulisalo Ky Tampere Harry Wahlberg Oy, Kainulaisen KuIta ja Kello Ky, Kultajousi Oy Pirkan Kello Ky Turku Suomen Kultasepät Oy, Timanttiset Kel lo ja Kulta Uusikaupunki Uudenkaupungin Kultakello Vantaa Aseman Kello Airport, Vantaan Kul takaari Ky
Käyttäkää Aina asioidessanne postitse liiton omia postikortteja SVUL:n myyntipalvelu toimittaa lisää jos ovat lop-
~
;::hv c-
----..,
..~ _
--- . >
15
Sukelluskuvauksen SM 8.-9.9.-90 Maux/Vivan Kotka jär. Sukellusseura Vesikot ry Paras kuva Paras kuva
Väri dia Mar kku Laurikainen Väri paperi Petteri Tuunanen
Väripaperi 1. Petteri Tuunanen 2. Seppo Vanhanen 3. Markku Laurikainen 4. Pekka Perätalo 5. Pekka Lautamatti 6. Janne Jansson 7. Edvin Malmsten 8. Gunilla Lemström Väri dia 1. Petteri Tuunanen 2. Edvin Malmsten 3. Markku Laurikainen 4. Pekka Lautamatti 5. Pekka Perätalo 6. Gunilla Lemström 7. Seppo Vanhanen 8. J anne Jansson
Eeden puutarha 1tämeri tänään
Merisukeltaj at Sukellusseura Vesikot ry Merisukeltaj at Sukellusseura Vesikot ry
"
Imatran Urheilusukeltajat Piraya
" Merisuk Piraya Merisuk Vesikot
"
Piraya Vesikot Imatran urho suk.
MYYTÄVÄNÄ: Sukellusseura Vesikot ry myy koulutuskäytössä olleita laitepaketteja 7 kpl. Koot 2 x 7 L. Paketit hihnastoin ja selkätelinein. Yhteydet: Pekka Perätalo 951/454 12 tai 949/250 364 Vesa Niemi 95112533 34 tai 949/551 611
MYYDÄÄN D.C.v. Jacket takkimallinen nostoliivi telineineen * regun liitosletku hp. 800:Regulaattori Cressi Galaxie F3 paineenalennin * pullopaine ja syvyysmittari (sukellettu 10h) Kaikki hankittu syksyllä -89 Läh. Marko 982-354 03
MYYTÄVÄNÄ: Uusi käyttämätön VA-kamera Nikon Nikonos-V + 35 mm F2.5 0 B. Salama SB-103 + tarv.laukku Puh. 949/424 453 Terv. Pentti Eskolin Sukellus seur. H20
MYYDÄÄN Lähes käyttämätön PEE-HOO säätötilavuuspuku -88, koko n. 160-165 cm ja URSUIT aluspuku, yht. 2.500.Avokantaräpylät koko M Regu Scubapro MK 5 Sukeltajanpuhelin DP 2 ym. P. 931-482 604 949-238 632
MYYDÄÄN - Diver Matick säätötilavuuspuku koko 180-190. Märkähupulla. Väri: oranssi - Paineilmalaite 101 200 bar - Paineen alentajan, painemittari ja regu Dacor olumpiak 200 Hp 3500, puh. 357 341 MYYDÄÄN edullisesti 12 1 teräspullo ja regu, sekä 6 mm märkäpuku kokoa 54. Lähemmin Seppo Villa koti 90-857 4458, työ 90-164 4803 Laskutusosoite: Seppo Villa Thkkipolku 13 B 1 0076Q Helsinki 16
MYYDÄÄN Linja-autosta rakennettu sukellusvarusteiden kuljetus/asuntoauto: VOLVO B 57-60 vm. -74. Rekisteröity 1 + 8. Kats. v. -91 loppuun. Varustus: 8 vuodepaikkaa, 2 pöytäryhmää, pentteri, kemialI. WC. Lisätietoja antaa Pekka Vuolukka p. toimi 90-588 5600 p. koti 90-505 3542 Myydään Citizen Aqualand sukeltajakello. Hinta 1100 mk. Puh. 955-212080 Anssi tai jätä soittopyyntö.
PSK Kupla myy pieneksi jääneen ison kumiveneen! Kumivene Avon 650 S - noin 10 vuotta vanha - puukölillä - uusittu pohja - haponkestävästä teräksestä ohjauspukki Yamaha 50 HP - 3 kesää ajettu, toimii kuin unelma - 2 potkuria Traileri - tehtyem. yhdistelmälle - katsastettu Kumivene kuljettaa emo moottorilla ja loivemmalla pot kurilla 8 kaveria kamoineen 20 solmun nopeudella sukeltamaan. Lisätietoja PSK Kuplasta, Timo Saalasti pk. 90-804 2776 tai Mikko J. Salminen pk. 90-505 1488 OSTETAAN korkeapainekompressori 300 bar. Koko systeemi/tai lohko Puh. 888 955 T: Mika Murto OSTETAAN: Kaksi hyväkuntoista/uudenveroista kuivapukua. Pukujen kokojen tulisi olla sellaiset, että toinen mahtuisi 170 cm ja toinen 180 cm pitkälle normaalivartaloiselle miehelle. Puh. 968-301 167
SUKELTAJAKURSSI Haluathan sukeltajaksi? Tule sukeltajakurssille Upinniemeen Helsingin Laivastoasemalle. SukK on ainoa sukeltajakoulutusta antava perusyksikkö puolustusvoimissa. Kurssilla saat tehokkaan koulutuksen erilaisiin sukellustehtäviin. Neljän kuukauden pituinen kurssi alkaa 18.4.1991 ja valintakoe järjestetään18.-22.3.-91. Meille voit hakeutua kaikista eri puolustushaaroista (maa, meri ja ilma) ja aselajeista ja aikaisempi sukelluskokemus ei ole välttämätöntä. Sukeltajaoppilaat palvelevat 330 vuorokautta. Kurssilta on mahdollisuus pyrkiä reserviupseerikurssille. Sukeltajakurssi itsessään vastaa laivastolinjan aliupseerikurssia. Sukeltajaoppilaalle maksetaan päivärahan lisäksi sukellusvaararahaa 55.00 markkaa/sukelluspäivä. Kurssi antaa sinulle mielenkiintoisen harrastuksen ja etuisuuksia pyrkiessäsi tiettyihin ammatteihin siviilielämässä. PÄÄSYVAATIMUKSET Palveluskelpoisuusluokan tulee olla Al. 1. Fyysisen kunnon kokeet Uinnit 1000 m vapaauinti perusvälinein 50 m vapaa uinti 100 m uinti laudalla räpylöin
Tavoite aika alle 20 min aika alle 50 sek aika alle 1 min 45 sek
Sukellukset Pituussukellus Levykkeiden etsintä ja poiminta 4 ja 6 metrin altaan pohjalta
Kestävyys Kuntokoe 12 min juoksu Maastojuoksu 15 km Leuanveto Vatsalihasliike
vähintään 3000 m aika alle 1 h 20 min 10 kertaa 1. 5 min aikana 23 kertaa 30 sekunnissa
2. Lääkärintarkastukset Alustava omassa HUOM! Näkö 1.0/0.5 joukko-osastossa väri aisti hyvä Lopullinen Sukeltaj akurssilla
vähintään 25 m (max 50 m)
3. Painekammiokoe 51 metrin syvyyttä vastaava paine
Ohjeet valintakoemenettelystä saatavissa palveluspaikkanne toimistosta ja lisätietoja Sukeltajakurssilta. SUKELTAJAKURSSI HELSINGIN LAIVASTOASEMA PL 5 02471 UPINNIEMI
Puh. 90-296 91
HAKEMUS KURSSILLE LÄHETETÄÄN YKSIKKÖSI VÄÄPELIN/PÄÄLLIKÖN KAUTTA. TERVETULOA!
OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Jäsenrekisterin tarkistukset tehdään kaksi kertaa vuodessa; toivomme seurojen yhteyshenkilöiden korjaavan listat mahdollisimman tarkasti! Yksittäiset muutokset kannattaa tehdä tällä lomakkeella, että saamme kaiken tarvitsemamme tiedon (esim. onko henkilö SEKÄ jäsen ETTÄ yhteyshenkilö jne. sillä jäsenrekisteriin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteyshenkilön tietoja!) Muuttajan nimi Entinen osoite Seura ____________________________________________________________________________ J äsen/yhteyshenkilö/lääkäri (alleviivaa tarpeelliset) Uusi osoite
Puh. k.
Puh. t. __________________________________
Muutos astuu voimaan ---,,.--______________ 17
o
Gummigäddorna tio ar 1 år fyller Finlands Svenska Scouters Dykklubb Gummigäddorna 10 år. Namnet tili trots är Gummigäddorna inte scoutförbundets dykklubb, utan en självständig förening med aktiva kontakter tili scoutorganisationerna. Verksamheten har under de förlöpta tio åren kännetecknats av dykkurser och medlemsvärvning bland scouter och dykinfo-tillfällen på diverse scoutJäger. Tioårsjubileet firades i oktober med ett dykveckoslut på Villinge i Helsingfors skärgård. Elva personer vågade sig ut, trots det kuliga vädret. Det var faktiskt det första veckoslutet det föll snöflingor i Hforsregionen i år, men lite köld låter sig inte en dykare skrämmas avo Och dessutom så snöar det ju inte under vattnet! För de flesta gummigäddor är Villinge Solhälla en känd plats sedan gammalt. Stället innehas av KFUM och har fungerat som lägerområde i flera decennier. För dykevenemang är Solhälla ypperligt: ordentliga utrymmen att sova och äta i, rymlig bastu vid stranden, och dykvatten med intressanta dykobjekt inom behändigt avstånd. Ensamt ankare Denna gång företogs inga längre excursioner, utan alla dyk skedde i närheten av Solhälla. Ett vrak vi fått nys om i en närliggande vik besöktes, och konstaterades vara i relativt dåligt skick. Närmare uppgifter om ifrågavarande vrak har vi inte i skrivande stund, men kanske mer ingående forskning i framtiden ger oss mer information. Ett mer intressant objekt som besöktes var ett ensamt ankare på 10 m djup ca 100 m från stranden. Ankaret är en manshöjd högt och står upprätt på bottnen. Intressanta spekulationer om varför ankaret lämnats kvar kastades fram. Härstammar det från ett fartyg som förlist medan det legat för ankar, eIler är det kanske kvarlämnat av ett krigsfartyg som snabbt tvingats lämna sin position? Dykinfo på Jäger Gummigäddornas medlemsantal har nu stabiliserats kring 25, medan de aktivas antal rör sig krjng 10-15 per18
soner. Medlemscirkulationen har en aning stagnerat, vilket beror på att inga dykkurser ordnats i föreningens regi på flera år. Detta igen har sitt ursprung i att det är svårt att för ett ansenligt pris hyra hallutrymmen för kursbruk. 1 början av 80-talet drog Gummigäddorna flera kurser och stommen av de nuvarande medlemmarna härstammar från denna tid. De sista åren har föreningens skol-
ningsverksamhet bestått av dykinfo och snorklingskurser på scoutläger. Föreningen tar givetvis med öppna armar emot nya medlemmar. Har du t.ex. nyss gått en dykkurs men saknar en munter förening så ta kontakt via förbundet. text: Nic1as Erlin bild: Bror Åkerblom
Lähdössä uusille apajille. lO-vuotisjuhlat vietettiin Villingen saarella Helsingin edustalla.
Kymmenen vuotta partiosukellusta Sukellusseura Gummigäddorna on nyt runsaat kymmenen vuotta toiminut ruotsinkielisen partio liiton keskuudessa. Seura on muun muassa pitänyt omia ohjelmapisteitä partioleireillä ja vieraillut eri lippukunnissa informoimassa sukelluksesta. 80-luvun alkuvuosina kerho järjesti sukelluskursseja nimenomaan partiolaisille, ja suurin osa tämän päivän jäsenistä liittyivät seuraan juuri näinä vuosina. Tosin partiolaisuus ei ole ehto jäsenyyteen sillä Gummigäddorna on itsenäinen seura ja virallisesti riippumaton partiojärjestöstä. Nykyinen jäsenmäärä on vakiintunut 25:een aktiivien määrä ollessa taas noin 10-15. Suurin osa jäsenistä tulevat pääkaupunkiseudulta. NE
MESU Oy Sukellusvarusteita sopuhintaan postiennakolla! Tai suoraan myymälästä! Esim. Kuminen kokokasvomaski Siliconi maski Phoenix Räpylä Propower avo kanta Toshiba K-133 halogen vaI. Käsineet 5 sormi, 5 mm
325 ,135 ,200 ,260 ,170 ,-
... JA PALJON MUUTA!!! TILAA TAI NOUDA ITSELLESI ILMAINEN KUV ASTO JA HINNASTO
MESU OY Nuolialantie 65 33900 TAMPERE
Aukioloajat: to 16.30-19.30 la 10.00-14.00
931-660595 (em. ajat, muuten fax) 931-621719 (puhelinvastaaja)
NUORI SUOMI OHJAAJAKURSSI Aika: 2.-3.3.1991 Paikka: Suolahti (Jyväskylästä n. 30 km pohjoiseen) Kurssi on tarkoitettu kaikille nuorten ohjaamisesta kiinnostuneille henkilöille ja antaa hyvät perusvalmiudet lasten ja nuorten ohjaamiseen urheilusukelluksen parissa. Kurssiohjelma keskittyy lajin ohjaamisen opettamiseen ja antaa ideoita sekä virikkeitä ohjaajille seuratoimintaan. Kurssin hinta 300 mk sisältäen majoituksen, ruokailut, opetuksen sekä materiaalin. Ilmoittautumiset liiton toimistoon Koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Siepille p. 90-158 2569.
SUKELLUSSAFARILLE PUNAISENMEREN
Puhdasta hengitysilmaa
HUIPPUOI.OSUHTEISIIN !
BAUERIN korkeapainekompressoreilla
Lennä lomalle Eilatiin ja tuJe mukaan sukelluskouJuttaja Osmo Puukilan vetämä lIe ainutlaatuiselle sukellussafarille. Safarimatkojemme lähtöpäivät ovat 27.2., 3.4. ja 29.5. Sukellussafarit ovat täydellisiä sukeltajan erikoismatkoja, joiden kokonaishinta kattaa kaiken tämän: edestakaiset lennot, majoituksen Sharm ei Sheikissä viihtyisissä kolmen tähden bungaJoweissa, aamukahvin. pätevän sukellusasiantuntijan palvelukset, 10 sukellusta Punaisenmeren huippuolosuhteissa. sukelluspullot, painot ja painovyön, päivittäiset kuljetukset sukelluskohteisiin, meno- ja paluukuljetuksen Siinain niemimaan kärjessä sijaitseviin bungaloweihimme sekä kaikki rajamaksut. Viikon mittaisen safarin jälkeen voit halutessasi viettää toisen lomaviikon Eilatin rantalomakeskuksessa. Sukellussafarien lisäksi järjestämme yhteistyössä Osmo Puukilan kanssa kahden viikon sukelluskursseja, joiden jälkeen osanottaja voi lunastaa kansainvälisen sukelluskortin. Sukelluskurssien lähtöpäivät ovat 13.3. ja 8.5. Tilaa erillinen tietopaketti sukellusmatkoistamme, puh. (90) 440 454/Päivi Koskivirta.
.
Yli 10 vuoden asiantuntemus sukellusmatkailussa!
/Iolviomafkaf
LINNANKOSKENKATU 3·00250 HELSINKI
Tuotto 60 ... 1400 I/min
HVDOR
-----
=E
HYDOR OY (90) 820 800 Helsinki - Turku - Tampere - Seinäjoki - Oulu 19
Kutsu Räpyläuinnin ~~-){ilp~iI1liltill Paikka: Kuopio Aika: 16.-17.3.1991 Sarjat: Yleinen N M Nuoret -74-75 T P Nuoret -76- T P Yli 35 v. N M Välineet: vapaat Lisenssi: tarvitaan Tarkemmat ohjeet seurakirjeessä helmikuun puolivälissä. Kaikki rohkeasti mukaan kokeilemaan tätä vauhdikasta lajia.
C~A~** KUR~~I
RÄPYLÄUINNIN OHJAAJATUTKINlO 6.-7.4.1991
-KOULUTTAJA-
Aika: 22.-24.3.1991 Paikka: Kisakallion Urheiluopisto Kurssin hinta 500 mk sisältäen täysihoidon, opetuksen sekä kurssimateriaalin. Kurssimaksu maksetaan opistolla. Pääsyvaatimuksena suoritettu CMAS* -kouluttajakurssi. Ilmoittautumiset liiton toimistoon Koulutus- valmennuspäällikkö Arto Sieppi p. 90-158 2569.
Tule saamaan tietoa räpyläuinnin valmennuksesta. Kurssilla käsittelemme räpyläuinnin tekniikkaa, harjoittelun ohjelmointia sekä valmentamiseen liittyviä perusasioita. Kurssipaikka on Suolahti (Jyväskylästä n. 30 km pohjoiseen), ajankohta 6.-7.4.1991 ja kurssin hinta sisältäen majoituksen, ruokailun, opetuksen ja materiaalin 350 mk. Ilmoittautumiset liiton toimistoon Koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Siepille p. 90-158 2569.
KOULUTTAJAPÄIVÄT HUO~IO
NORPAT!!!
Katse tarkkana ja korvat auki. Vuoden kohutuin Norppa Happening on tulossa. KESÄLEIRI Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Ajankohta on 3.-6.6.1991 maanantaista torstaihin. Ohjelmassa kaikkea sukellukseen liittyvää, lukemattomasti muita hauskoja lajeja (golf, tennis, sulkapallo yms. yms.) sekä unohtumattomia leiri-iltoja hullunhauskassa seurassa. Lue lisää seuraavasta lehdestä ja varaa itsellesi unohtumaton kesäviikko. Tiedustelut liiton toimistosta Sipiltä p. 90-158 2569. 20
Aika: 9.-10.2.1991, alkaen lauantaina klo 10.00 Paikka: SVUL-talo, Helsinki Kouluttajapäivien hinta 110 mk sisältäen lounaan lauantaina. Halukkaille mahdollisuus majoitukseen Hotelli Pasilassa. Huoneiden hinnat 1 hh 225 mk ja 2 hh 325 mk. Sitovat huonevaraukset suoraan Hotelli Pasilaan. Varausta tehtäessä tulee ilmoittaa, että huoneet varataan Urheilusukeltajain liiton kiintiöstä. Ilmoittautumiset kouluttajapäiville koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Sieppi p. 90-158 2569.
•
•
eI VOI
tinkiä. ] s tingit laadu ta, byväksyt ke kin-
keItai en. Laatu näkyy,
tuntuu, toimii ja kestää. Tunnettujen tuotemerkkien testattu ja taattu laatu on vaativassa käytössä aina käyttäjän etu. Tule tutustu-
maan kokeilemaan J
ja vertailemaan. Uusittu, avara
myymälämme ottaa
sinut valoi a ti
vastaan.
PflLLO ~
SM-RUNKOSARJAN OTTELUTULOKSET KAUDELLA 1989-90
Syksy: Parsuk - Rauma Kuopio-Riihimäki Riihimäki-Suk78 Kuopio-Suk78
2- 2 3- 2 0- 21 0-30
Kupla-Hyvinkää Riihimäki-Kupla Rauma-Kuopio
5- 2 0-11 4- 4
t
Hyvinkää-'-Kuopio Rauma - Hyvinkää Parsuk-Suk78 Suk78-Hyvinkää Rauma-Riihimäki Kuopio-Parsuk Parsuk-Kupla Kuopio-Kupla Rauma- Suk78 Suk78-Kupla Rauma-Kupla Riihimäki - Parsuk Parsuk - Hyvinkää Riihimäki-Hyvinkää Kevät: Kupla-Riihimäki Suk78-Riihimäki Kupla-Suk78 Hyvinkää-Rauma
4- 7 15- 2 0-11 9- 1 6- 0 3- 3 9- 2 9- 4 5- 2 5- 2 4- 0 0- 6 2- 3 1-10
6612-
1 0 6 4
Rauma-Parsuk Hyvinkää-Parsuk Riihimäki - Rauma Riihimäki - Kuopio Kuopio- Rauma Hyvinkää - Kupla Suk78-Parsuk Kuopio-Hyvinkää Suk78-Kuopio Hyvinkää-Suk78 Parsuk - Riihimäki Kupla- Rauma Suk78-Rauma Kupla-Kuopio Parsuk- Kuopio Kulpa-Parsuk Hyvinkää-Riihimäki
3- 3 3- 2 1- 7 0-17 3- 2 1- 3 2- 3 14- 0 3- 7 2-10 11- 0 1- 3 5- 4 0- 4 1- 6 0- 4 12- 1
21
TOIMINTAKALENTERI 1991 HELMIKUU 2.- 3. Uppop. MJ-Ieiri 20 v. 9. Halliralli 9.-10. Kouluttajapäivät 9.-10. Uppop. MJ-Ieiri M 9.-10. RU avoimet SM-kisat MAALISKUU 2. 7. kierros SM-uppopallo 2.- 3. NS-ohjaajakurssi 16. 8. kierros SM-uppopallo 16.-17. Räpyläuinnin SM-kilpailut 22.-24. CMAS** -kouluttajakurssi 23.-24. Uppop. maaottelu M 23.-24. Uppop. MJ-Ieiri 17 v. 29. Laitesukellus SM-kisat H:gin piirin halliralli RU nuorten PM-kisat 30.-31. Uppop. B-Iajiosa HUHTIKUU 6.- 7. RU-ohjaajatutkinto 13.-14. Uppopallo SM-loppuottelut Uppopallo karsinnat CMAS* -kouluttajakurssi 27.-28. Norpparalli 27.-28. Uppop. MJ-Ieiri M TOUKOKUU 5. Aurajokiuinti 6.-10. CMAS-vuosikokous 11.-12. Uppop. MM-kisat M+N 18. RU avovesi SM-osakilp. 18. Uppop. SM-osaturn. 17 v. 26. RU avovesi SM-osakilp. RU PM-kisat Sukellusvahinleiri KESÄKUU 3.- 7. Nuorten kesäleiri 8. M urenaralli/Suunn. RU leiri 29. Upinniemi Cup HEINÄKUU 6. Suk.suunn.koul/leiri 26.-28. Suk.suunn. SM-kisat ELOKUU 10.-15. 16.-18.
Suk.suunn.leiri Suk.suunn. PM-kisat RU EM-kisat
SYYSKUU 14. Suk.suunn. SM-yökisat 21. Suk.suunn. "Pajulahti by night" 27.-29. CMAS***-kouluttajakurssi 1. osa RU teho ryhmän leiri NS-ohjaajien peuhupäivät 21.-22. Norpparalli LOKAKUU 5.- 6. Turvasukeltajakurssi RU/C-lajiosa 2. kurssi CMAS*-kouluttajakurssi 25.-27. CMAS***-kouluttajakurssi 2. osa MARRASKUU 30.- 1.12. Kouluttajapäivät NorpPafalli 22
Hki Hki Tku Hki Riihimäki + Hki Suolahti Tre+Hki Kuopio Kisakallio Tku Hämeenlinna Hki Norja
Suolahti Tku Hki Kemi Turku Turku Egypti Kööpenhamina Waskia Porvoo Ruotsi Rauma
URHEILU
SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.
Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24
k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317
Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko
Radiokatu 20 00240 Helsinki (90) 1582257
Hämeenlinna Hämeenlinna
Puheenjohtaja: Helena Jaatinen
ilt.kot. 90-2975794
Tanska Tanska Ruotsi
Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään.
Vierumäki Porvoo Unkari
Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu
Hämeenlinna Pajulahti Suolahti Mikkeli
Hki
Oulu Hki
N:o 1 2 3 4 5
Ilmestyy
Ilmoit.
Tekstit
3. 2. 10. 4. 3. 6. 7.10 9.12.
2. 1. 10. 3. 5. 5. 7. 9. 9.11.
2. 1 23. 2. 13. 4. 20. 8. 9.10.
Vuosikerta Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 20 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku
Uusi Silja Hotelli
KOKOUS TUKHOLMASSA. Ariadn en nykyaikaiset
kokoustila t ovat korkea-
Ariadne.
tasoisesti varustetut ja helposti muunneltavissa eri kokoisi lle ryhmille . Ylimmän kerroksen Sky -baari tarjoaa huikeat näköalat
Meren
yli V ärtanin lahden.
MASSA,
Värtanissa, Sinua odottaa uusin
Silja-hotelli, Ariadne. Se helpottaa siirtymistäsi mereltä maihin ja päinvastoin. Hotellin ajan mukainen kokouskeskus sopii er in omaisesti niin
pienille kuin suurilIekin ryhmille ja Ariadnessa
äärellä, Tukholmassa.
KULTTUURIMATKALLE TUKHOLMAAN. Suurkaupungin kultluuritarjonta antaa
hy vän syyn lähteä parin päivän v irkistysmarkalle Tukholmaan.
SILJA lINEJl.
Kon se rteista, teartereista, mus eoista ja taidenäytlelyistä löydät kymmeniä
hyviä syitä viipyä pit empään.
Varaa matkasi matka toimistosta! Saat matkasi nopeasti samaan hintaan m a tkato imistostasi, jolla on suora yhteys Siljan varauskeskukseen.
SERIOFF SET TU RKU 1991